Meijerin alueen asemakaavan muutos ja kumoaminen

Meijerin alueen asemakaavan

muutos ja kumoaminen

Asemakaavan selostus | LUONNOS

Korttelialueet 0435, 0492, 0493 ja 0494 Huittisten 1. kaupunginosa, Lauttakylä; 3. kginosa, Huhkola; 4. kginosa Kiviranta

Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus

Suunnittelu- ja maankäyttöpalvelut 2.11.2020

1 | Meijerin alueen asemakaavan muutos ja kumoaminen

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS

Asuin-, liike-, toimisto- ja yleisten rakennusten korttelialue 0435 Rivitalojen ja kerrostalojen korttelialueet 0492, 0493 ja 0494 Katualue: Lauttakylänkatu, Meijerintie, Piippukuja, Timanttipolku, Täh-käpolku, Tähkäkuja ja Juustokellarinpolku Lähivirkistysalue ja puistot: Oskar Kiven puisto, Timanttipuisto ja Hirvi-puisto Muut alueet: vesialue, autopaikkojen korttelialue

1. kaupunginosa, Lauttakylä 3. kaupunginosa, Huhkola 4. kaupunginosa, Kiviranta

1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

1.1. Tunnistetiedot Asemakaavan selostus koskee 7.9.2020 päivättyä asemakaavakarttaa. Asian hyväksyminen kuuluu kaupunginhallituksen toimivaltaan. Asemakaavan muutoksella muodostuu: 4. kaupunginosan, Kivirannan, kortteli 0435, Meijerintien (osa), Lauttakylänkadun (osa) ja Kivirannan-tien (osa) katualueet ja Oskar Kiven puisto (osa).

Alueelle laaditaan sitova tonttijako. Kaavan laatija: Huittisten kaupunki / Tekninen palvelukeskus / Suunnittelu- ja maan-käyttöpalvelut / Risto Rytin katu 36, 32700 Huittinen Kaavoitusinsinööri, kaavanlaatija, kaavoittaja Katariina Viiri p. 044 560 4195, [email protected]

Vireille tulosta ilmoittaminen: Kuulutus Lauttakylä-lehdessä ja Alueviestissä on ollut x.x.xxxx. Kirjeet tiedossa oleville osallisille on lähetetty x.x.xxxx. Kaupunginhallitus hyväksyi: xx.xx.xxxx

1.2. Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Punkalaitumenjoen pohjoispuolella, Kivirannan ja Huhkolan kaupunginosien alueella, keskusta-alueen välittömässä lähei-syydessä. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 5,9 hehtaaria.


1.3. Kaavan nimi ja tarkoitus Alueesta käytetään nimitystä Meijerin alueen asemakaavan muutos ja kumoaminen. Kaavan tarkoituksena on Meijerintien kaavallinen uudel-leensijoittaminen, asuinkorttelialueiden osittainen kumoaminen ja erityi-sesti meijerirakennuksen korttelin tulevan käyttötarkoituksen osoittami-nen.

1.4. Selostuksen sisällysluettelo 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT ................................................................................... 1

1.1. Tunnistetiedot ......................................................................................................... 1

1.2. Kaava-alueen sijainti ............................................................................................... 1

1.3. Kaavan nimi ja tarkoitus .......................................................................................... 2

1.4. Selostuksen sisällysluettelo .................................................................................... 2

1.5. Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista ...................................................................... 3

1.6. Muut kaavaa koskevat asiakirjat, taustaselvitykset ja lähdemateriaalit ................... 3

2. TIIVISTELMÄ ................................................................................................................ 4

2.1. Kaavaprosessin vaiheet .......................................................................................... 4

2.2. Asemakaava ........................................................................................................... 4

2.3. Asemakaavan toteuttaminen .................................................................................. 4

3. LÄHTÖKOHDAT ........................................................................................................... 5

3.1. Selvitys suunnittelualueen oloista ........................................................................... 5

3.1.1. Alueen yleiskuvaus .......................................................................................... 5

3.1.2. Luonnonympäristö ............................................................................................ 6

3.1.3. Rakennettu ympäristö ...................................................................................... 9

3.1.4. Ympäristöhäiriöt ............................................................................................. 15

3.1.5. Maanomistus .................................................................................................. 16

3.2. Suunnittelutilanne ................................................................................................. 16

4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ............................................................ 19

4.1. Asemakaavamuutoksen suunnittelun tarve .......................................................... 19

4.2. Osallistuminen ja yhteistyö ................................................................................... 20

4.2.1. Osalliset ......................................................................................................... 20

4.2.2. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt .................................................... 21

4.2.3. Viranomaisyhteistyö ....................................................................................... 21

4.3. Asemakaavan tavoitteet ....................................................................................... 22

4.4. Asemakaavan vaihtoehdot ja niiden kuvaukset .................................................... 22

5. ASEMAKAAVAN KUVAUS ......................................................................................... 23

5.1. Kaavamuutoksen rakenne .................................................................................... 23


5.1.1. Mitoitus ........................................................................................................... 23

5.2. Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen ....................................... 23

5.3. Aluevaraukset ....................................................................................................... 23

5.3.1. Korttelialueet .................................................................................................. 23

5.3.2. Muut alueet .................................................................................................... 25

5.4. Kaavan vaikutukset ............................................................................................... 26

5.4.1. Väestön rakenne ja kehitys, asuminen ........................................................... 26

5.4.2. Yhdyskuntarakenne ja kaupunkikuva ............................................................. 26

5.4.3. Työpaikat, elinkeinotoiminta ja palvelut .......................................................... 26

5.4.4. Liikenne .......................................................................................................... 26

5.4.5. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot ........................................... 27

5.4.6. Luonto ja luonnonympäristö ........................................................................... 27

5.5. Nimistö .................................................................................................................. 27

6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS .................................................................................... 27

6.1. Ohjeita ja suosituksia suunnitteluun ja rakentamiseen ......................................... 27

6.2. Toteuttamisen ajoitus ja seuranta ......................................................................... 27

1.5. Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista

Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 2 Ote Huittisten keskustaa ja sen lievealueita koskevasta

osayleiskaavasta 2030 Liite 3 Asemakaavakartta 1:1000 Liite 4 Kiinteistörekisteriin merkityt tilat Liite 5 Maanomistuskartta Liite 6 Johtokartta Liite 7 Havainnekuva Liite 8 Kaavoittajan vastine

1.6. Muut kaavaa koskevat asiakirjat, taustaselvitykset ja läh-demateriaalit

1) Meijerin uudet käyttömahdollisuudet –projekti. loppuraportti 2006 2) Vanhan meijerinalueen maaperän pilaantuneisuusselvitys, tutki-

musraportti, FCG. 9.7.2012


2. TIIVISTELMÄ

2.1. Kaavaprosessin vaiheet Kaupungin kaavoitusohjelman 2020-2022 asemakaavoituskohde nro 5.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja luonnos hyväksyttiin kau-punginhallituksessa x.x.xxxx § xxx.

OAS ja luonnos olivat nähtävillä x.x. – x.x.xxxx

Kaupunginhallitus hyväksyi asemakaavan ehdotuksen ja tonttija-on x.x.202x § xxx

Asemakaavan ehdotus ja tonttijako olivat nähtävillä xx.xx. – xx.xx.202x välisenä aikana.

Kaupunginhallitus hyväksyi asemakaavan xx.xx.xxxx §xxx.

2.2. Asemakaava Asemakaavalla suunnittelualue osoitetaan ALY-korttelialueeksi, Oskar Kiven puistoksi, Meijerintien, Kivirannantien ja Lauttakylänkadun katu-alueiksi. Asemakaavan luonnoksen pinta-ala on noin 5,9 ha, josta ALY-korttelialueeksi osoitetaan n. 1,2 ha. ALY-kortteli koostuu yhdestä tontista, jolle on osoitettu kaksi eri raken-nuspaikkaa, joiden yhteenlaskettu uudisrakennusoikeusmäärä on 2300 k-m2. Ensimmäiseen rakennusalaan, entisen juustokellarin paikalle osoitetaan 300 k-m2 rakennusoikeutta. Rakennusalalle saa rakentaa korkeintaan yksikerroksisen rakennuksen. Toiseen rakennusalaan, jolle osoitetaan 2000 k-m2 rakennusoikeutta, saa rakentaa korkeintaan kak-sikerroksisia rakennuksia, jonka/joiden vesikaton ylin korkeusasema saa sijaita +59.3 metrissä (N2000). Kokonaisrakennusoikeudesta joh-dettuna alueen tehokkuusluku on noin 0,4. Suunnittelualueella sijaitsee suojellut rakennukset sr-5 meijeri ja sr-6 munala. Näihin rakennuksiin suunnattuihin korjaus- ja muutostöihin tu-lee pyytää Satakunnan museon lausunto. Asemakaavalla kumotaan kerros- ja rivitalokorttelieita, puistoalueita, ja-lankululle ja pyöräilylle sekä autoliikenteelle osoitettuja katualueita sekä pysäköintialue.

Keskeiset muutokset johtuvat Meijerintien pohjoispuoleisten asuinkort-telialueiden kumoamisesta, jalankululle ja pyöräilylle osoitetun silta-osuuden kumoamisesta ja Meijerintien uudelleensijoittamisesta.

2.3. Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa, kun kaava on hyväksytty kaupunginhallituksessa ja saanut lainvoiman.


3. LÄHTÖKOHDAT

3.1. Selvitys suunnittelualueen oloista

3.1.1. Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Punkalaitumenjoen pohjoispuolella, Kivirannan, Lauttakylän ja Huhkolan kaupunginosien alueella. Suunnittelualueella suojellun vanhan meijerirakennuksen välit-tömässä läheisyydessä sijaitsee suojeltu vanha Munala, tyhjil-lään oleva vanha rivitalorakennus, kolme varastorakennusta ja muita rakennelmia. Suunnittelualueella sijaitsee katualueita; Lauttakylänkatu ja sen viereinen kevyen liikenteen väylä pohjoi-sesta Kirjatien liittymästä etelään Punkalaitumenjoen yli, minkä lisäksi Meijerintietä Lauttakylänkadusta Meijerintien asuinra-kennusten ja Kivirannantien alkuun saakka.

Kuva 1. Yleiskuvaa suunnittelualueesta keskustaan päin

Noin puolet suunnittelualueesta on Kivirannan peltoaukeaa, minkä lisäksi Punkalaitumenjoen pohjoispuolella on puistoalue. Peltoaukealla sijaitsee Kimmo Ojaniemen valoteos ”Toinen hir-vi” (2000).


Kuva 2. Toinen hirvi ja meijeri Lauttakylänkadulta kuvattuna (CycloMedia 2018).

Suunnittelualue rajautuu etelässä Punkalaitumenjokeen, mistä suunnittelualueeseen on otettu mukaan kaavassa toteuttama-ton jalankululle ja pyöräilylle varattu siltaosuus. Suunnittelualue rajautuu lännessä kirjastoon ja väliaikaiskoulun tonttiin. Suunnit-telualueen pinta-ala on noin 5,9 hehtaaria.

3.1.2. Luonnonympäristö Suunnitteluympäristö sijoittuu laajan peltoaukean ja mutkittele-van Punkalaitumenjoen väliin. Peltoaukea on osa yleiskaavassa osoitettua lähivirkistys-, retkeily- ja ulkoilualuevyötä, joka jatkuu itään Kännönvuoren kautta Pyölönvuorelle. Punkalaitumenjo-kea reunustavat suunnittelualueen kohdalta vanhat koivut. Joen rantatörmä on jyrkkä, luonnontilainen ja pusikoitunut. Jokiranta on molemmin puolin Särkimyssiltaa vehreä. Meijerintien katu-aluetta rajaavat istutetut puu- ja pensasrivit.


Kuva 3. Näkymä Meijerille Särkimyssillalta 10/2020

Suunnittelualue rajautuu kaakossa Meijerintien 2000-luvulla ra-kentuneeseen asuntoalueeseen, lounaispuolella sijaitsee palve-luasuntoja, lännessä kirjasto ja väliaikaiskoulu. Punkalaitumen-joen eteläpuolella ei ole asemakaavaa, aluetta hoidetaan puis-tona.

Kuva 4. Oskar Kiven puisto Meijerintien kevyen liikenteen väylältä kuvattuna 10/2020

Suunnittelualueen maaperä on savea GTK:n maaperäkartan mukaan. Maasto on tasaista, koko suunnittelualueen korkeus-


vaihtelut ovat rantatörmää lukuun ottamatta kahden metrin si-sällä.

Kuva 5. Maaperäkartta (Paikkatietoikkuna/GTK 2020)

Vesistötulva nousee suunnittelualueelle kerran 50 vuodessa (Kuva 8) SYKE:n vesistötulva-aineiston mukaan.

Kaava-alueella tai sen lähistössä ei sijaitse luonnonsuojelualu-eita tai luonnonsuojelulain mukaan suojeltavia alueita.


Kuva 6. Vesistötulvakartta, 1/50a ( Paikkatietoikkuna/Suomen ympäristökeskus 2020)

3.1.3. Rakennettu ympäristö Suunnittelualueen kaupunkikuvan rungon muodostavat Punka-laitumenjoki, Kivirannan peltoaukea, Meijeri ja Lauttakylänka-dun länsipuolella sijaitsevat vuosituhannen vaihteessa rakenne-tut julkiset rakennukset. Meijeri on tärkeä elementti alueen kau-punkikuvassa ja näkyy sekä pohjoisesta että etelästä alueelle tultaessa. Suunnittelualue rajoittuu länsipuolelta yleisten rakennusten ja urheilutoimintojen rakenteeseen. Suunnittelualueen kaakkois-puolella alue rajautuu Punkalaitumenjokea myötäilevään asuin-alueeseen. Punkalaitumenjoen eteläpuolella, puiston jälkeen jatkuu tiivis keskustarakenne. Suunnittelualueella sijaitseva meijerin rakennus on vuodelta 1923 ja munala vuodelta 1905. Molemmat rakennukset ovat asemakaavalla suojeltuja rakennuksia. Meijeri sr-5 Rakennustaiteellisesti, historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti ar-vokas rakennus. Maankäyttö- ja rakennuslain 57 pykälän 2 momentin nojalla määrätään, että rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että ne sopivat rakennuksen ominaisluonteeseen ja erityispiirteisiin. Milloin rakennuksessa on aikaisemmin suori-tettu rakentamistoimenpiteitä tämän tavoitteen vastaisesti, on


rakennus pyrittävä korjaus- ja muutostöiden yhteydessä kor-jaamaan eheyttäen. Julkisivu- ja kattomateriaaleja, kattomuo-toa, rakennuksen korkeutta ja ikkunoiden materiaalia ja puiteja-koa ei tule muuttaa kuin erittäin perustellusta syystä. Suojelu-määräys ei koske julkisivuja niiltä osin, joilta rakennus liitetään tontilla sallittuun uudisrakentamiseen. Uudisrakentamisen tulee soveltua suojeltuun rakennukseen. Rakennusta muuttavista korjaus- ja muista toimenpiteistä sekä siihen liittyvästä uudisra-kentamisesta on hankkeeseen ryhtyvän pyydettävä Satakunnan Museon lausunto.

Kuva 7. Meijeri Punkalaitumenjoen eteläpuolelta kuvattuna 10/2020 Meijeri on valmistunut vuonna 1923. Meijerissä on kerrosalaa yhteensä noin 2550 m2, josta ensimmäisessä kerroksessa noin 1500 m2, toisessa noin 865 m2 ja ullakolla noin 185 m2. Ra-kennuksen tilavuus on noin 9300 m3. Meijerirakennus on ollut meijerikäytössä 1920-luvulta 1980-luvun loppupuolelle asti. Tämän jälkeen meijerissä on toiminut mm. einestehdas, ja asunto on ollut toimisto-, asuin-, sekä yhdistysten ja yritysten käytössä. Massiivitiilirunkoinen meijeri on rapattu ja väriltään keltainen. Se on kaksi-kerroksinen. Kolmas kerros on pääosin ullakkotilaa, mutta siellä on myös asuin- ja arkistotiloja pääjulkisivun puolel-la. Ensimmäisessä kerroksessa on meijerisalit, sekä entinen juustola kellareineen. Juustola on siipenä rakennuksen etelä-kaakkoiskulmauksessa, jossa pulpettikatto. Siellä on alun perin ollut meijerin konttori ja kokoustilat. Mansardikatolla on useita


lunetti-ikkunoita. Räystään alla on päätykolmiossa kissanpenkit. Ikkunat ovat väriltään ruskeat.

Kuva 8. Meijerirakennus edestä kuvattuna Meijerintieltä 10/2020

Kuva 9. Meijerirakennus, etualalla kaukolämmön varavoimalaitos10/2020 Meijerirakennukseen on tehty laajennuksia, muutoksia ja korja-uksia useissa vaiheissa historiansa aikana. Meijerin lämpökes-kussiivessä sijaitsee kaukolämmön varavoimalaitos.

Munalan rakennus on valmistunut vuonna 1905. Se rakennettiin asuinrakennukseksi vanhan puumeijerin yhteyteen. Munalan rakennuksen kerrosala on rakennusrekisterin mukaan 231 m2.


Munalan rakennus on meijerin alueen vanhin säilynyt rakennus. Ulkoverhous on vaakalautaa, päätykolmiossa on pystylaudoi-tus, katteena on tiili. Rakennuksen kivijalka on harmaagraniittia. Rakennuksen julkisivuun ei ole tehty suuria muutoksia. Raken-nuksessa on rakennusrekisterin mukaan kolme huoneistoa. Ny-kytilaltaan rakennus on huonokuntoinen.

Kuva 10. Munala 10/2020 Vuoden 2006 rakennusinventointiluettelossa meijerin ja muna-lan kohteiden luettelointiperusteeksi ja kulttuurihistoriallisen ar-von perusteluiksi on kirjattu seuraavaa:

”Seudullisesti arvokas kohde, joka liittyy maisemallisesti Kivirannan kartanoon. Säilyttänyt hyvin alkuperäiset, klas-sistiset piirteensä tehdyistä muutoksista huolimatta. Asuin-rakennus säilyttänyt hyvin 1900-luvun alun tyypilliset piir-teet. Kokonaisuus näkyvällä paikalla maisemassa.”

Tyhjillään oleva rivitalorakennus, Jukola, on rakennettu vuonna 1900, ja siinä sijaitsee kuusi huonokuntoista asuinhuoneistoa.


Kuva 11. Jukola 10/2020 Meijerin läheisyydessä sijaitsee 1920-luvun alussa rakennettu varastorakennus ja kaksi vuonna 1933 rakennettua halkovajaa.

Kuva 12. Meijerin alueen varasto- ja halkorakennukset 10/2020 Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsee vuonna 2001 raken-nettu kirjasto, 2016 rakennettu väliaikaiskoulu, ja 2000-luvulla rakentunut rivi- ja pientaloasuinalue. Peltoalueen pohjoispuolel-la sijaitsee asuinalueita, Punkalaitumenjoen eteläpuolella sijait-see asuinrakennuksia ja ydinkeskustan korkeaa rakentamista.


Kuva 13. Huittisten kirjasto 10/2020 Punkalaitumenjoen eteläpuolen rakentamaton alue tunnetaan Kailanpuistona, jonne on sijoitettu mm. Inga Sipiläisen teos ”tu-hon omat”. Alueella on myös frisbeegolfrata. Suunnittelualueen läpi kulkee vesi-, jätevesi- ja hulevesijohto-rungot sekä kaukolämpörunko.


Kuva 14. Ote vesi-, jätevesi-, hulevesi- ja kaukolämpörunkoverkosta. Huittinen 2020

3.1.4. Ympäristöhäiriöt Maaperän mahdollista pilaantuneisuutta on tutkittu vuonna 2012, kun Meijerin aluetta kaavoitettiin palvelu- ja asutustoimin-taan. 27.8.2012 päivätyssä Meijerin alueen asemakaavan se-lostuksessa todetaan seuraavaa;

Meijerikiinteistö kuuluu PIMA -rekisterin mahdollisesti pilaantu-neiden maiden kohteisiin, koska kiinteistössä on harjoitettu mei-jeritoimintaa, einesteollisuutta ja siellä sijaitsee kaukolämpölai-toksen varalämpölaitos.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy (ent. FCG Finnish Consulting Group Oy) teki ELY-keskuksen pyynnöstä lisätutkimuksia 7.6.2012. Näytepisteet kohdennettiin ELY-keskuksen antaman lausunnon ja ohjeistuksen mukaisille alueille. Täydennetyn, 9.7.2012 päivätyn, tutkimusraportin mukaan maaperässä ei to-dettu polttoaineperäisten öljyhiilivetyjen tai puhdistus- tai desin-fiointiaineiden käytöstä johtuvia alemman ohjearvotason ylittä-viä hiilivetyjen pitoisuuksia eikä epäorgaanisilla haitta-aineilla pilaantunutta maaperää. Maaperässä ei todettu jätetäyttöä.


3.1.5. Maanomistus Suunnittelualue on Huittisten kaupungin, valtion ja vesialueen osakkaiden omistuksessa.

3.2. Suunnittelutilanne Maakuntakaava

Kuva 15. Ote epävirallisesta yhdistelmämaakuntakaavasta suunnittelualuerajauksella. Satakun-taliitto 2019.

Satakunnan maakuntakaava on saanut lainvoiman 13.3.2013, ja on tarkistettu 14.4.2014

Satakunnan vaihemaakuntakaava 1 on hyväksytty 13.12.2013 ja vahvistettu 3.12.2014

Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 on hyväksytty 17.5.2019 ja tullut voimaan 20.9.2019

Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tultua voimaan kumoutuu samalla Satakunnan maakuntakaavan vastaavat merkinnät ja määräykset. Satakunnan maakuntakaavassa suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta (A) ja keskustatoimintojen aluetta (C).


Keskustaa ja sen lievealueita koskeva oikeusvaikutteinen osayleiskaava 2030

Kuva 16. Ote Huittisten keskustan osayleiskaavasta suunnittelualuerajauksella.

Osayleiskaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 10.10.2011

Osayleiskaava tuli lainvoimaiseksi kokonaisuudessaan 24.9.2014

Suunnittelualue on yleiskaavoitettu asuntoalueeksi (A), lähivirkistysalu-eeksi (VL) ja julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi (PY). Meijerinka-dun tielinjaus on yleiskaavassa merkitty nykyisen, rakentuneen Meije-rintien kohdalle. Yleiskaavaan on merkitty kaksi suojeltavaa kohdetta, joiden suojelu-merkinnät toistuvat asemakaavassa.


Asemakaava

Kuva 17. Ote ajantasa-asemakaavasta likimääräisellä suunnittelualuerajauksella

3.9.2012 hyväksytty kaava kattaa n. 5,5 ha suunnittelualueesta. Alueeseen sisältyy katualueita, asuinkortteleita, pysäköintialuei-ta, puistoa ja vesialueita.

23.4.1971 hyväksytty rakennuskaava kattaa noin 500 m2 suun-nittelualueesta. Alue on kokonaisuudessaan katualuetta.

21.7.1999 hyväksytty kaava kattaa noin 2000 m2 suunnittelualu-eesta. Alue on katu- ja puistoaluetta.

18.1.1994 hyväksytty kaava kattaa noin 400 m2 suunnittelualu-eesta. Alueeseen sisältyy katualuetta, vesialuetta ja puistoa.

Lisäksi suunnittelualueeseen sisältyy osa kaavoittamatonta pin-ta-alaa noin 700 m2.

Ajantasa-asemakaavassa suunnittelualueella sijaitsee rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue, jolla palveluasuminen on sallittua (AR-4), Asuin-, liike-, toimisto- ja yleisten rakennusten kort-


telialue, jolle saa sijoittaa yksityisiä ja / tai julkisia palvelutiloja, vapaa-aikatoimintoja palvelevia tiloja ja palveluasuntoja sekä ympäristövaiku-tuksiltaan toimistoon verrattavia työpaikkatiloja (ALY-5), asuinkerrosta-lojen korttelialue, jolle saadaan rakentaa myös liike-, toimisto- ja palve-lutiloja sekä palveluasuntoja (AK-4, AK-5). Lisäksi asuinrakennuskortteleihin on täydentäviä indeksimääräyksiä ja määräyksiä liittyen autopaikoituksiin, varastoihin, oleskeluun ja kevyeen liikenteeseen. Rakennukset saavat olla 2-3 –kerroksisia ja tehokkuuslu-vut vaihtelevat 0,4-0,6 välillä. Vesikaton ylin korkeus on määrätty. Asemakaavassa on osoitettu lähivirkistysalue, jonne on sallittua raken-taa aktiviteettipuisto (VL-1), puistoja (VP), vesialuetta (W) ja autopaikko-jen korttelialue (LPA-2), jolle saa sijoittaa tiettyjen korttelien autoja. Asemakaavassa on Meijerintien katualuetta, Lauttakylänkadun katualu-etta, Piippukujan katualue, Kivirannantien katualueen alku, Tähkäkujan pihatie, Tähkäpolun, Timanttipolun ja Juustokellarinpolun jalankululle ja pyöräilylle varatut katualueet. Näiden lisäksi kaavassa on osoitettu tori-alueeksi varattava korttelin osa sekä Meijeriaukio (katuaukio/tori). Asemakaavassa on osoitettu alueen osa, jolle saa sijoittaa vesialueen ylittävän sillan pyöräilylle ja jalankululle (si-jk/pp) ja katualueen osa, jolle saa sijoittaa ajonopeutta rajoittavia hidasteita (hi). Asemakaavassa on osoitettu suojellut rakennukset (sr-5 ja sr-6), joita ei saa purkaa ja noihin kohdistuu korjaus- ja muutostyömääräyksiä. Muu-tos- ja korjaustöihin ja muihin toimenpiteisiin on haettava Satakunnan Museon lausunto.

Huittisten kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.8.2016.

4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET

4.1. Asemakaavamuutoksen suunnittelun tarve Kaavan tarkoituksena on Meijerintien kaavallinen uudelleensijoittami-nen, asuinkorttelialueiden osittainen kumoaminen ja erityisesti Meijeri-rakennuksen korttelin tulevan käyttötarkoituksen osoittaminen. Kohde on Huittisten kaupungin kaavoitusohjelman 2020-2022 asemakaavoi-tuskohde nro 5.

Alustava suunnittelurajaus on noin 5,9 ha. Valtaosa suunnittelualueesta pois lukien vesialueen ja osan katualueesta, on kaupungin omistukses-sa ja se sisältää Huittisten vanhan meijerikiinteistön rakennuksineen sekä luoteiskulmaa Kivirannan peltoaukeasta ja Lauttakylänkatua. Mei-


jeri ja ns. Munala on luokiteltu maakunnallisesti arvokkaiksi kohteiksi, joiden rakennus- ja kulttuurihistorialliset arvot tulee säilyttää. Kaavamuutoksen tavoitteena on osoittaa joustavat ja tarkoituksenmu-kaiset asuin-, liike-, toimisto- ja yleisten rakennusten korttelialueet huo-mioiden olemassa olevat kulkuyhteydet ja katurakenteet.

4.2. Osallistuminen ja yhteistyö

4.2.1. Osalliset Osallisia ovat MRL 62 §:n mukaan alueen maanomistajat, sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saat-taa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat ne viranomai-set ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Mää-ritelmän mukaisesti osallisia ovat tämän kaavatyön kohdalla seuraavat tahot:

Suunnittelualueen ja naapurikiinteistöjen maanomistajat ja kaupungin tiedossa olevat vuokralaiset

Yritykset: Sallila Sähkönsiirto Oy, Huittisten vesihuoltolai-tos

Viranomaiset: Varsinais-Suomen ELY-keskus, Ympäris-tö- ja luonnonvarat, Satakunnan museo, Satakuntaliitto, Etelä-Satakunnan ympäristötoimisto

Kaupungin sisäiset yhteistyötahot: Tekninen lautakunta, sivistyslautakunta

Alueella toimivat yhteisöt ja yhdistykset Lausunnot pyydetään:

Satakuntaliitto

Satakunnan Museo

Varsinais-Suomen ELY-keskus

Tekninen lautakunta, sivistyslautakunta, nuoriso- ja lii-kuntalautakunta, nuorisovaltuusto

Etelä-Satakunnan ympäristötoimisto

Satakunnan pelastuslaitos

Sallila Sähkönsiirto Oy

Huittisten lämpö Oy/ Adven Oy

Huittisten museo Lausuntoja voidaan pyytää muiltakin tahoilta, jos tarvetta ilme-nee kaavoitusprosessin aikana. Osallistumis- ja arviointisuunni-telma sekä kaavaluonnos lähetetään sähköisesti tiedoksi Sata-kuntaliitolle mahdollisuudella lausua.


4.2.2. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Aloitusvaiheessa asemakaavan laadinnan vireilletulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman laadinnan aloittamisesta tiedotetaan Lauttakylä ja Alueviesti –lehdissä, kaupungin ilmoi-tustaululla ja internet-sivuilla, sekä tiedotetaan kirjeitse alueen maanomistajia, rajanaapureita ja tiedossa olevia maan haltijoi-ta.

Kuva 18. Kaavoitusprosessikaavio Huittinen 2020

Asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä luon-noksen nähtäville asettamisesta kuulutetaan Huittisten kaupun-gin virallisissa tiedotuskanavissa, minkä lisäksi osallisille, alu-een ja naapurikiinteistöjen omistajille sekä kaupungin tiedossa oleville maan haltijoille ja yhdistyksille ilmoitetaan asiasta kirjeit-se. Kaavan valmisteluaineistosta pyydetään kommentit kau-pungin sisäisiltä yhteistyötahoilta sekä lausunnot viranomaisilta. Osalliset ja kaupunkilaiset sekä ne, joiden asumiseen, työnte-koon tai muihin oloihin asemakaava saattaa huomattavasti vai-kuttaa, voivat määräajassa esittää mielipiteensä aineistosta suullisesti tai kirjallisesti. Kaupunki laatii vastineet saapuneisiin kommentteihin, lausuntoihin ja mielipiteisiin.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja luonnoksesta saatiin nähtävilläoloaikana x kommenttia ja lausuntoa:

a

b

Asemakaavan ehdotus asetetaan julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi, mistä tiedotetaan samoin kuin edellä kerrottu. Ehdotuk-sesta pyydetään lausunnot ja kommentit, mikäli kaavaluonnok-seen on tehty merkittäviä muutoksia. Osallisten on mahdollista jättää muistutus kaavaehdotuksesta nähtävilläolon aikana. Kaupunginhallitus päättää kaavan hyväksymisestä.

4.2.3. Viranomaisyhteistyö Viranomaisilta pyydetään lausunnot koskien osallistumis- ja ar-viointisuunnitelmaa sekä luonnosta. Ehdotusvaiheessa lausunto pyydetään vain erillisestä pyynnöstä, tai mikäli luonnokseen tehdään merkittäviä muutoksia.


4.3. Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on tarkastella Meijerin alueen asemakaavalla osoitettuja käyttötarkoitusalueita. Kaavamuutoksen päätavoitteita ovat:

Meijerintien uudelleensijoitus kaavassa vastaamaan toteutunutta

katualuetta

Meijerintien pohjoispuoleisten asuinkortteleiden kumoami-

nen

Suunnitella meijerin rakennuksen ja laajemmin Meijerintien etelä-

puolisen korttelin käyttötarkoitus, tonttien ulottuvuus, rakennus-

massojen sijainti, rakennusoikeus ja kerroslukumäärä.

Rajata Oskar Kiven puiston alue uudelleen

Suunnittelussa otetaan huomioon maakunnallisesti arvokkaat koh-

teet, Meijerin ja ns. Munalan rakennukset.

Lauttakylänkadun kaavoittamattoman alueen kaavoittaminen

osaksi liikennealuetta ja hidastemerkinnän tarpeellisuuden arviointi

Oikeusvaikutteisen yleiskaavan mukaan suunnittelualue on nykyisen Meijerintien eteläpuolella julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta (PY) ja pohjoispuoli asuntoaluetta (A) ja vähäiseltä osin lähivirkistysaluetta (VL). Alueella on voimassa 3.9.2012 hyväksytty asemakaava, joka ei ole to-teutunut. Asema kaavan Lauttakylänkadun länsipuoli on tämän kaavoi-tusohjelman kohde numero 1 (Huhkola, väliaikaiskoulun tontti ja lä-hiympäristön asemakaavan muutos). Vuonna 2012 hyväksytyssä ase-makaavassa Meijerintie on linjattu uuteen paikkaan, mutta sen toteut-taminen ei ole mahdollista/järkevää Huhkolan väliaikaiskoulun asema-kaavamuutoksen alustavan suunnittelun pohjalta. Meijeri sijaitsee asuin-, liike-, toimisto- ja yleisten rakennusten korttelialueella (ALY-5). Rakentamattomat rakennuspaikat ovat asuinkerrostalojen (AK-4 ja AK5) ja rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten (AR-4) kort-telialueella.

4.4. Asemakaavan vaihtoehdot ja niiden kuvaukset Suunnittelutyön yhteydessä ei ilmennyt merkittäviä vaihtoehtoja suun-nittelualueen kaavoittamiselle. Asemakaavalla kumottavien asuinkortte-


leiden ja -tonttien määrä korvataan osittain vireillä olevan vanhan poi-kakoulun asemakaavalla, jolla osoitetaan neljä uutta rivi- ja kerrostalo-tonttia.

Asemakaava voidaan toteuttaa asemakaavan saatua laivoiman.

5. ASEMAKAAVAN KUVAUS

5.1. Kaavamuutoksen rakenne

5.1.1. Mitoitus Asemakaavan kokonaispinta-ala on n. 5,9 hehtaaria, josta ku-motaan n. 2,7 ha ja muutetaan n. 3,2 ha. Asemakaavalla muodostuu

ALY-aluetta n. 12000 m2

VL-alueita n. 4000 m2

katualuetta n. 16000 m2

Asemakaavalla kumotaan

AR-aluetta n. 12 300 m2

AK-aluetta n. 4400 m2

katualueita n. 8000 m2

LPA-aluetta n. 500 m2

VP-aluetta n. 1200 m2

vesialuetta n. 260 m2

5.2. Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavalla taataan meijerin ja munalan rakennusten säilyminen osana

Huittisten kaupunkikuvaa. Kaavamääräyksillä ohjataan uudis- ja/tai täy-dennysrakentamista siten, että alueesta muodostuu ympäristöönsä so-piva, arvokas kokonaisuus. Alueelle osoitetaan istutettavia tontinosia sekä istutettavia puurivejä, jotta Punkalaitumenjoen maisema ja ranta-vyöhykkeen ulosanti parantuisi ja pysyisi hoidettuna suunnittelualueen kohdalla.

5.3. Aluevaraukset

5.3.1. Korttelialueet ALY Asuin-, liike- toimisto- ja yleisten rakennusten kortteli-alue Alueelle voidaan rakentaa korkeintaan kaksikerroksisia raken-nuksia. Korttelialueelle saa sijoittaa asuinrakennuksia, liike- ja


tai toimistorakennuksia sekä yhdistettyjä asuin-, liike- ja toimis-torakennuksia. Meijerirakennuksen vesikaton harjakorkeus on + 61.3 (N2000). Uudisrakentamisen ylin vesikaton harjakorkeus tulee olla alle +59.3 (N2000). Korttelialuetta kaavassa on yhteensä noin 12000 m2 ja uutta ra-kennusoikeutta on osoitettuna yhteensä 2300 k-m2. Meijerira-kennuksen kerrosala on noin 2550 k-m2. Kokonaisuudessaan tehokkuusluku e on noin 0,4. ALY-kortteliin määrätään rakennettavaksi 1 ap / 100 k-m2 asuin-tilaa, 1 ap / 75 k-m2 liiketilaa ja 1 ap / 100 k-m2 muuta yleistä ti-laa. Myymälä- ja toimistotilojen sijoittaminen korttelialueelle sallitaan yleismääräyksillä. Yleismääräyksissä määrätään uudisrakentamisesta seuraavaa; Uudisrakennuksen Julkisivuissa tulee päävärinä käyttää vaalei-ta värisävyjä. Pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää rappausta, tiiltä ja/tai puuta. Rakennusten julkisivut tulee raken-taa pääasiassa joko paikalla tai siten, että elementtisaumoja ei ole näkyvissä. Kattomateriaalina tulee käyttää joko konesau-mattua peltiä tai tiiltä. Katevärin tulee olla punainen. Rakennus-ten kattomuodon tulee olla yhtenäinen. Rakennusten tulee muodoltaan sekä materiaaleiltaan muodostaa yhtenäinen ja ympäristöönsä sopiva kokonaisuus. Korttelialueelle ei sallita ul-lakkorakentamista. Rakentamatta jäävät tontinosat, joita ei käytetä pysäköintiin tai kulkuteinä, on istutettava ja pidettävä huolitellussa kunnossa. Jätehuoltoastiat on sijoitettava rakennuksiin tai katoksiin. Es-teettömyys on huomioitava sekä sisä- että ulkotiloissa. Raken-nusluvan yhteydessä on esitettävä selvitys hulevesien johtami-sesta ja hallinnasta. Istutettavan puurivin puulaji on esitettävä rakennuslupa-asiakirjoissa. Puulajin tulee soveltua maisemaan sekä sopia alueen ja Punkalaitumenjoen ominaispiirteisiin. Suojelumerkinnät Meijerirakennus on merkitty kaavassa suojelumerkinnällä sr-5. Suojelumerkintä koskettaa kaavassa merkittyä rakennuksen osaa. Rakennus on rakennustaiteellisesti, historiallisesti ja kau-punkikuvallisesti arvokas. Rakennusta ei saa purkaa. Raken-


nuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sel-laisia, että ne sopivat rakennuksen ominaisluonteeseen ja eri-tyispiirteisiin. Milloin rakennuksessa on aikaisemmin suoritettu rakentamistoimenpiteitä tämän tavoitteen vastaisesti, on raken-nus pyrittävä korjaus- ja muutostöiden yhteydessä korjaamaan eheyttäen. Julkisivu- ja kattomateriaaleja, kattomuotoa, raken-nuksen korkeutta, ikkunoiden materiaalia ja puitejakoa ei tule muuttaa kuin erittäin perustellusta syystä. Suojelumääräys ei koske julkisivuja niiltä osin, joilta rakennus liitetään tontilla sallit-tuun uudisrakentamiseen. Uudisrakentamisen tulee soveltua suojeltuun rakennukseen. Rakennusta muuttavista korjaus- ja muista toimenpiteistä sekä siihen liittyvästä uudisrakentamises-ta on hankkeeseen ryhtyvän pyydettävä Satakunnan Museon lausunto. Munalan rakennus on merkitty kaavassa suojelumerkinnällä sr-6. Rakennus on historiallisesti arvokas. Rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa eikä siinä saa tehdä sellaisia korjaus-, muu-tos- tai lisärakentamistöitä, jotka heikentävät rakennuksen pai-kallishistoriallista arvoa tai muuttavat arkkitehtuurin ominaispiir-teitä. Rakennusta merkittävästi muuttavista toimenpiteistä tulee pyytää Satakunnan Museon lausunto.

5.3.2. Muut alueet VL Lähivirkistysalue Puistoaluetta on osoitettu asemakaavassa noin 4000 m2. Oskar Kiven Puiston pinta-ala pysyy suunnilleen samana. Asemakaa-van muutoksessa poistuu kapea puistokaistale ALY-korttelin ja Punkalaitumenjoen välistä, jolloin myös ajantasakaavaan osoi-tettu jalankululle ja pyöräilylle varattu alueen osa poistuu. Kevy-en liikenteen väylä ei ole rakentunut, eikä sitä ole mahdollista toteuttaa rantatörmän jyrkkyyden vuoksi. Puistokaistaletta ei ole hoidettu puistona, vaan se on kasvanut hallitsemattomasti luonnontilaiseksi. Rantatörmään ei ole rakennettu polkua jyrkän törmän vuoksi. Oskar Kiven puiston muoto muuttuu viuhkamai-seksi, avautuen peltoaukealle ja rajoittuu Punkalaitumenjokeen. Kevyen liikenteen yhteys osoitetaan uudelleen puiston alueelle kaavakartan mukaisesti.

Katualue Katualuetta kaavassa on osoitettu yhteensä noin 8000 m2. Ka-tualuetta lisääntyy Särkimyssillan ja sen länsipuolen kohdalta noin 900 m2. Särkimyssillan alue on ennestään kaavoittamaton, minkä lisäksi sillan länsipuolen puisto-, vesi- ja kevyen liiken-teen väylän alueet osoitetaan kaavassa katualueeksi.


5.4. Kaavan vaikutukset

5.4.1. Väestön rakenne ja kehitys, asuminen Alueelle osoitetaan kaksi uudisrakennuspaikkaa asuin, liike- ja yleisille rakennuksille. Kaavamerkintä mahdollistaa rakennuksi-en käytön asumiseen.

5.4.2. Yhdyskuntarakenne ja kaupunkikuva Kaavamuutoksen myötä kumotaan Meijerintien pohjoispuolinen kaavoitettu asuinalue, minkä myötä asuinrakentamiseen osoite-tut rakennuspaikat vähenevät. Kaavamuutoksella ALY-korttelin ja Oskar Kiven puiston pinta-alat kasvavat. ALY-korttelin pinta-alan muutoksen myötä rakennusalat ja niille osoitetut raken-nusoikeudet muuttuvat. ALY-korttelissa sijaitsevat rivitalo-, va-rasto- ja halkovarastorakennukset voidaan purkaa uudisraken-tamisen tieltä. ALY-korttelin tonttien muuttuessa rakennusalan sijainti muuttuu ajantasakaavaan nähden. Muutos Punkalaitu-menjoen varren näkymiin on maltillinen.

Kaavassa osoitettiin varaukset kunnallisteknisille vesi-, jäte- ja hulevesijohdoille sekä kaukolämpörungolle.

5.4.3. Työpaikat, elinkeinotoiminta ja palvelut ALY-kortteli mahdollistaa liiketilojen ja sitä kautta työpaikkojen sijoittumisen suunnittelualueelle. Liiketilojen sijoittumisen osalta kaavassa on huomioitu pysäköintipaikkamääräyksissä tontin alueelle. Kaavan toteutuminen mahdollisesti lisää työllisyyttä.

5.4.4. Liikenne Suunnittelualueen läpi kulkee Meijerintie, mikä on päättyvä tie. Meijerintiestä haarautuu Kivirannantie, mitä pitkin kuljetaan Kivi-rannan kaupunginosan muille asuinalueille ja edelleen punkalai-tumenjoen pohjoispuolta taajama-alueen ulkopuolelle. Kaava mahdollistaa alueelle moninaisia käyttötarkoituksia, mit-kä on huomioitu ajoneuvoliikenteessä osoittamalla ALY-tontille kaksi liittymää Meijerintielle. ALY-tontilta on liittymäkielto Laut-takylänkadulle. Lauttakylänkadun katualueelta poistetaan hidastetta varten osoitettu varaus kaavasta ALY-korttelista poistetun torialue-varauksen poistamisen yhteydessä. Torialuevarauksen poista-minen kaavasta lisää liikenneturvallisuutta, sillä toteutuessaan toriaukio olisi lisännyt jalankulkua vilkkaan Lauttakylänkadun yli.


5.4.5. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Alueella ei ole tunnettuja muinaismuistoja. Kaavalla ohjattiin uudisrakentamisen sopimista suojeltuihin Meijeri- ja Munala- ra-kennuksiin rakennusalan ohjaamisella, vaalein värisävyin ja yleisten muodoiltaan ja materiaaleiltaan ympäristöön sopimista koskevien määräysten avulla. Meijerin korttelin kaavamääräyk-sillä halutaan edistää alueen uusiokäyttöä kuitenkin tarpeellisin määräyksin ohjaamalla rakentamista.

5.4.6. Luonto ja luonnonympäristö Alueella ei ole luonnonsuojelukohteita. Kaavan kumoamisella jätetään osoittamatta rakentamiselle Kivirannan peltoaukeaa, mikä vaikuttaa vähentävästi ympäristön päästöihin ja ilmanlaa-tuun, koska alueen käyttömääräpotentiaali pienenee

5.5. Nimistö Suunnittelualueen olemassa olevat nimet sisällytetään uuteen asema-kaavaan. Kaavalla ei muodostu uusia katu- tai puistoalueita.

6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS

6.1. Ohjeita ja suosituksia suunnitteluun ja rakentamiseen Asemakaava vastaa pääosin jo toteutunutta tilannetta. Kaavamääräyk-set ohjaavat alueen rakentamista Maankäyttö- ja rakennuslain sekä –asetuksen mukaisesti.

6.2. Toteuttamisen ajoitus ja seuranta Asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä kaupunginhallitukses-sa tavoitellaan helmi-maaliskuussa 2021. Alueen toteuttamista seura-taan muun muassa rakennuslupakäsittelyn yhteydessä.

Huittisissa 2.11.2020

Katariina Viiri Kaavoitusinsinööri, kaavan laatija

Documents

Meijerin alueen asemakaavan muutos ja kumoaminen