Mellunkylä 2072 – hyvän elämän keidas

Mellunkylä

2072Hyvän elämän keidas. SY

KSY

TALVI

K E S ÄKEV

ÄT

2

Esikaupungit risteyskohdassaSyksy-ryhmä esittelee ideoitaan Mellunkylän tulevaisuudesta mellunkyläläisille, kaupungin virkamiehille ja tutkijoille projektin tukikohdassa Kontulankujalla. Piirros kuvaa erilaisia asuntokuntia – enää ei voi suunnitella lähiöitä ainoastaan ydinperheiden tarpeisiin.

JOHDANTO

53

"Kaupunkirakenteen kehittämisen lisäksi myös kaupunginosan urbaaneja, toiminnallisia ja sosiaalisia rakenteita tulee tukea. Suburb 2072 -projektissa tartutaan tähän uudella tavalla korostaen palvelumuotoilun ja käyttäjän roolia."Tero Santaoja, Helsingin kaupungin lähiöprojektin projektipäällikkö

Katja Soinin alkuperäinen kolumni: Kartalla – kiinteistöviraston henkilöstölehti, 2/2012, 11.

Monien mielessä muotoilu on puhelimien, designmekkojen tai hanojen luovaa suunnitte-lua, mutta mitä ihmettä muotoilulla on tekemis-tä itähelsinkiläisen suurlähiön kanssa?

Vuoden 2012 tammikuussa Aalto-yliopiston ja Helsingin kaupungin lähiö- ja täydennysrakenta-misprojektien yhteinen designpääkaupunkivuo-den Suburb 2072 -projekti jalkautti joukon kansainvälisiä muotoiluopiskelijoita Mellunky-län kaduille, ostareille, metsiin, asukastiloihin ja pubeihin. Opiskelijat viettivät kahdeksan viikkoa Kontulan metroaseman kupeessa sijaitsevassa tukikohdassa, josta käsin he tutustuivat paikalli-siin ihmisiin ja toimintaan sekä alueen palvelui-hin ja rakennuskantaan.

Yhteistyön tuloksena syntyi Mellunkylä 2072 -tulevaisuuskuva, jonka mukaan lähiöstä muo-dostuu hyvän elämän keidas, joka kutsuu asuk-kaitaan toimintaan. Mellunkylässä paikalliset, yrittäjät ja kaupunki puhaltavat yhteen hiileen. Vuoteen 2072 mennessä he ovat kääntäneet Itä-Helsingin erinomaiset liikuntatilat vetovoi-maiseksi matkailuvaltiksi. Alueen erikoispiirtei-siin kuuluu myös arkkitehtien, muusikoiden ja asukkaiden luoma harmoninen äänimaisema. Kontulan metroasemasta on tullut asukkaiden toinen olohuone, jossa voi rentoutua kaupunki-viljelyn avulla. Omavarainen yhteisö tuottaa itse ruokansa ja lämmitysenergiansa. Ennen kaikkea yhteisö välittää ihmisistään: jokaisen mellunky-läläisen elämällä on merkitystä, sillä jokaisella on tehtävänsä.

Mikä tässä on muotoilua?

Muotoilu on läsnä arjessa, jota se kuuntelee ja tulkitsee uteliaasti, sekä luo parempaa maail-maa yhteistyössä ihmisten kanssa. Muotoilu ei kuitenkaan korvaa arkkitehtejä, rakenna taloja tai tuota palveluita, vaan se visioi ja tuo uusia näkö-kulmia lähiökehittämiseen. Muotoilija on paikalli-suuden puolestapuhuja, joka pyrkii ihmistä lähelle ymmärtääkseen, mistä parempi maailma muo-dostuu.

Juuri tästä Suburb 2072 -projektissa oli kysymys. Muotoilu jalkautui Mellunkylään, epämuodollises-ti ja uteliaana, ymmärtääkseen mitä on mellunky-läläisyys ja mikä voisi olla sille paras tulevaisuus. Tässä raportissa esittelemme Mellunkylä 2072 -tulevaisuuskuvan, joka on kokoelma myönteisiä ehdotuksia lähiön kehittämiselle.

Haluamme korostaa, että lopullista tai oikeaa ratkaisua ei ole. On vain me ihmiset, jotka voimme päättää toimia yhdessä paremman arjen hyväksi. Tämän projektin tärkein viesti on, että asuinalueen kehittäminen on luonnollisinta tehdä paikan päällä, yhteistyössä kaikkien jalat Mellunkylän kamaralla ja katseet kohti tulevaisuutta. Omalta osaltani voin sanoa, että muotoilu on jatkossakin enemmän kuin mielellään mukana tässä kaupun-kilaisten, kaupungin ja yritysten yhteistyössä luomassa hyvää elämää lähiöihin.

Muotoilu loi myönteisen tulevaisuuskuvan Mellunky-lälle

4

Raportin kirjoittajat: Katja Soini, Heidi Paavilainen ja Niamh Ni Mhorain

Raportin taitto: Katja Soini

Raportin kuvat: Sakari Castrén, Pihla Mäkinen ja Avesta Omar (talvi-ryhmä), Carmen Brecheis, Camilla Mitts ja Elina Määttänen (kevät-ryhmä), Maria Maattola, Justus Reinikainen ja Xaviera Sánchez de la Barquera (kesä-ryhmä), Alexandra Ketzler, Roosa Lehtinen, Alisa Närvänen ja Olli Poutanen (syksy-ryhmä), Tero Heikkinen, Janos Honkonen, Heidi Majander, Niamh Ni Mhorain, Valtteri Mäkinen, Tiina Nuto, Heidi Paavilainen, Kimmo Rönkä ja Katja Soini

Raportin toimittaminen: Janos Honkonen

Raportti on saatavissa sähköisessä muodossa http://www.issuu.com/suburb2072

5

JohdantoEsikaupungit risteyskohdassa

Sisällysluettelo

YhteenvetoMellunkylä 1500-luvulta vuoteen 2072

MenetelmäKatse tulevaisuuteen ja jalat Mellunkylän kamaralla

Mellunkylä 2072 -tulevaisuuskuvaVuonna 2072 Mellunkylä on hyvän elämän keidas

Kooste kehittämisideoistaYhteistyössä kohti tulevaisuutta

NäkyvyysPaikalliset, pressi ja netti

Lisää aiheestaOlemassa olevien asuinympäristöjen muotoilu

SisällysluetteloSuburb 2072 -projektiraportti

2

5

6

8

14

26

28

30

1500 1900 1940 1950 1960 1970 1980 19901930

6

Mellunkylän historia alkaa 1500-luvulla, jolloin kylän nimi esiintyy muodoissa Medlungs-by, Medlunxby ja Melunxby.

1900-luvun alussa suomenkielinen nimi Mellunkylä otetaan käyttöön.

Mellunmäkeen kerrostaloja alk. v.1968

1959 kaupunginosan nimeksi vahvistetaan Mellunkylä – Mellungsby.

Kontulaan kerrostaloja alk. v.1964

1986 Helsingin metro laajenee Itäkeskuksesta Kontulaan.

1989 metro laajenee Mellun-mäkeen.

Kurkimäkeen kerrostaloja alk. 1980-luvulta

Kivikkoon kerrostaloja alk. 1990-luvulta

1946 Mellunkylä liitetään Helsinkiin.

Vesalaan kerrostaloja alk. 1980-luvulta

1930-luvulla Porvoontie tulee käyttöön. Tien varrelle rakentuu esikaupunkimaista pientaloasutusta.

YHTEENVETO

Mellunkylä 1500-luvulta vuoteen 2072Mellunkylä rakennettiin vastauksena asuntopulaan 1960-luvulla, jolloin muuttoliike veti ihmisiä työn perässä kaupunkiin. Aluetta kutsutaankin Duunarien Tapiolaksi. Kontula leimautui 1990-luvun laman myötä työttö-myysasteen noustua yli Helsingin keskiarvon. Mellunkylän nykyisistä asukkaista noin neljäsosa on vieraskielisiä. Alueen maine on nousussa.

Mellunkylän historia

Kivikko5 060

Kontula13 254

Vesala7 241

Mellunmäki8 104Kurkimäki

3 104

2000 2010 2020 2030 2050 2060 2070 20802040

7

2012 Aalto-yliopiston design-pääkaupunkivuoden projekti Suburb 2072 Mellunkylässä. Metropolia-kampus pääte-tään rakentaa Myllypuroon.

2020-luvulla käynnistyvät korjaushankkeet, 1960-70-luvuilla rakennetuissa kerrostalois-sa. Ne tarjoavat mahdollisuuden nostaa lähiöt uuteen loistoon.

Onko tulevaisuuden Mellunkylä hyvän elämän keidas? Mellunkylä 2072 -tulevaisuukuvan mukaan sata vuotta aiemmin rakennettu suur-lähiö on vakiintunut monimuotoiseksi ja leppoisasti sykkiväksi kotiseuduksi, jossa paikalliset, vapaaehtoiset, yrittäjät ja kaupunki puhaltavat yhteen hiileen. Mellunkylä on kohtauspaikka, jossa kukin voi toteuttaa elämäntapaansa yhdessä samanmielisten kanssa.

Lue lisää sivuilta 14-25.

Kontulan metroasema on mellunkyläläisten yhteinen olohuone.Lue lisää sivuilta 18-19.

Mellunkylän on autoton alue, joka on kuuluisa rauhallisesta äänimaailmastaan.Lue lisää sivuilta 20-21.

Itä-Helsingin erinomaiset liikuntapuitteet ovat maail-mankuulut.Lue lisää sivuilta 22-23.

Mellunkylä on omavarainen kylä, jossa jokainen kantaa vastuuta yhteisestä hyvästä.Lue lisää sivuilta 24-25.

Helsingin kaupungin 47. kaupunginosa Mellunkylä on asukasluvultaan Suomen suurin kaupunginosa. Se koos-tuu viidestä osa-alueesta: Kivikko, Kontula, Kurkimäki, Mellunmäki ja Vesala. Kontulassa ja Mellunkylässä sijaitsevat itäisimmät metroasemat.

9,9 neliökilometrin alueella elää 36 000 asukasta ja siellä on 4200 työpaikkaa (2009). Kolmasosa alueen kerrostaloista on rakennettu 1960-luvulla ja viidesosa 1970-luvulla. Noin puolet näistä on vuokra-asuntoja.

Mellunkylä 2012

Alla Mellunkylän osa-alueet asukasluvuittain.

Mellunkylä 2072

SYKS

Y

TALVI

K E S ÄKEV

ÄT

8

Katse tulevaisuuteen ja jalat Mellunkylän kamarallaProjektin kivijalka oli opiskelijajoukon jalkautuminen Kontulaan. Muotoilijat yhdistivät paikalliseen elämään herkistymisen ja laajat kan-sainväliset kehitystrendit, ja loivat tulevaisuuden visioita, joissa yhdistyvät radikaalius, raikkaus, inhimillisyys ja juurevuus. Kuva tukikohdassa järjestetystä työpajasta, johon osallistui muotoiluopiskelijoita, mellunkyläläisiä, kaupungin virkamiehiä, yritysedustajia, professoreita ja tutkijoita.

MENETELMÄ

Vuonna 2072 projektiryhmäläiset ovat 81–104 -vuotiaita. Heidän nuorimmat lapsensa voivat olla vasta parikymppisiä kun vanhimmat jo lähestyvät seniori-ikää.

59

Tulevaisuuden ennakointiTulevaisuutta ei voi ennustaa tarkasti ainakaan muotoilun avulla. Muotoilijat voivat kuitenkin ennakoida tulevia trendejä ja ilmiöitä, jolloin niihin voi ryhtyä varautumaan hyvissä ajoin. Voimme katsoa menneisyyteen, oppia miten maailma on kehittynyt ja pohtia, mihin suuntaan se saattaisi olla menossa. Voimme tutkia nyky-ajan ilmiöitä ja kuvitella, mihin suuntaan ne ovat kehittymässä, sekä ideoida parempaa tulevai-suutta ja alkaa toteuttamaan sitä jo nyt. Trendi-en ennakointi on apuväline, jonka avulla voidaan määrittää mitä tulevaisuudelta halu-taan ja tehdä päätöksiä siitä, mihin kannattaa nykyhetkessä panostaa.

Mellunkylän tulevaisuutta ennakoitiin Suburb 2072 -projektissa, joka perustuu Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakou-lussa (ent. Taideteollinen korkeakoulu) vuodesta 1994 järjestettyyn Trend forecasting -kurssiin. Se on yksi harvoista, kenties ainoa, yliopistotasoi-nen trendien ennakoinnin kurssi Suomessa. Kurssilla opetellaan tarkastelemaan kulttuuria trendien näkökulmasta ja keväällä 2012 kurssi järjestettiin yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa.

Kurssin tavoitteina oli oppia trendiennakoinnin menetelmiä ja samalla avata Helsingin kaupun-gille uusia näkökulmia Mellunkylän tulevaisuu-teen vuonna 2072. Mellunkylän tulevaisuuskuvi-

en rakentaminen tarinoiksi, skenaarioiksi, valikoitui nopeasti parhaaksi tavaksi tuottaa Helsingille materiaalia.

Opiskelijoiden kannalta kyse oli pitkän aikavälin ennakoinnin opiskelusta. Oppimisen tueksi avasimme runsaan Helsinkiin ja tulevaisuuteen liittyvän aineistopankin sekä rakensimme Helsinki 2072 -taustatarinan, jonka pohjalta opiskelijaryhmät hankkivat aineistoa Mellunky-lässä ja valmistivat skenaariot (ks. sivu 30). Lisäksi kukin työryhmä keskittyi yhteen vuo-denaikaan, jotta heillä olisi alusta pitäen jotain tuttua, johon kiinnittää oma työskentelynsä. Pedagogisesti kurssi hyödynsi luentoja, asian-tuntijavierailuja sekä runsasta ja jatkuvaa ohja-usta ja palautetta opettajilta, Helsingin kaupun-gin edustajilta, Mellunkylän toimijoilta ja asuk-kailta, sekä toisilta opiskelijoilta. Skenaariotyös-kentelyn kannalta Kontulaan jalkautuminen oli oleellista, sillä positiiviset tulevaisuuskuvat luotiin siitä, mikä on hyvin tämän päivän Mellunkylässä, ja ratkaisuista niihin alueen piirteisiin, joita paikalliset toimijat pitävät tällä hetkellä ongelmallisina.

Kurssilla opiskeltiin myös lyhyen aikavälin enna-kointia ja kukin opiskelija valmisti trendiennus-teen valitsemastaan aiheesta. Lyhyen aikavälin ennusteiden aiheita olivat älytekstiilit (Carmen Brecheis), internet-kauppapaikat (Alisa Närvä-nen), matkailuinformaatio-alustat (Avesta Omar), nomadismi (Camilla Mitts), hyvinvointi-

tekniikat (Elina Määttänen), terveydentilan tarkkailu (Justus Reinikainen), neulonta (Alexandra Ketzler), urheilu- ja ulkoiluvaate-muoti (Maria Maattola), tuotteiden ja palvelui-den äärimmäistyminen (Olli Poutanen), kullan käyttö koruissa (Sakari Castrén) sekä ekologisuu-den designkonsultointi (Xaviera Sánchez de la Barquera).

Lyhyen aikavälin yksilöllinen ennakointityö ruokki ilahduttavan paljon varsinaista skenaario- työskentelyä. Tästä parhaita esimerkkejä ovat teollisen muotoilun opiskelija Pihla Mäkisen (talvi-ryhmä) ja tekstiilisuunnittelun opiskelija Roosa Lehtisen (syksy-ryhmä) ennusteet. Pihlan ennuste käsittelee tulevaisuuden sateista Helsinkiä ja sitä, millaista muotoiltua tarvitaan, jotta Helsinki olisi sateellakin kaunis ja käytettä-vä kaupunki. Roosan ennusteen aiheena on kirjaston lähitulevaisuus ja ennusteessa koros-tuu kirjaston tuleva tai entisestään voimistuva rooli kansalaisyhteiskunnan hyvinvointia edistä-vänä toimijana.

Co-designTrendien ennakoinnin lisäksi Suburb 2072 -projektissa hyödynnettiin Aalto-yliopiston maa-ilmanluokan co-designin osaamista. Englannin-kielinen termi collaborative design tarkoittaa yhteissuunnittelua muotoilun keinoin. Käytän-nössä tämä tarkoittaa käyttäjälähtöisyyttä, eli mellunkyläläisten kuulemista, sekä osallistuvaa

suunnittelua, eli yhteistyötä tärkeimpien kump-panien kanssa. Tällainen muotoilu perustuu yhdessä tekemiseen, innostumiseen ja oppimi-seen. Muotoilija, joka kutsuu itseään co-designeriksi, ei tee työtään yksin tai ammatti-laisten kesken. Suburb 2072 -projektin co-designereiden “työkaverit” kattoivat laajan ihmisjoukon. Projektiin osallistui noin 400 paikallista asukasta, aktiivia, yrittäjää, kaupun-gin virkamiestä, poliitikkoa, asiantuntijaa, palveluntuottajaa, yritystä ja projektia. Näistä neljäsosa oli aktiivisesti mukana projektissa, esimerkiksi auttamalla muotoilijoita muutta-maan Kontulankujalle, ideoimassa Mellunkylän tulevaisuutta designpääkaupunkiviikonlopun tapahtumassa tai uutisoimassa projektista. Projektiin mahtui monta pientä ja suurta tehtä-vää.

Suburb 2072 -projekti on osa Aalto-yliopiston designpääkaupunkivuoden 365 Wellbeing -han-ketta, johon kuuluu yhteensä 12 projektia. Tärkeä osa projektia oli myös julkinen näkyvyys. Suburb 2072:n tiimoilta järjestettiin neljä tapah-tumaa, joissa kohtasimme paikallisia ihmisiä ja saimme jakaa projektin aikana syntyneitä ideoi-ta. Lisäksi projekti ja sen tulokset olivat esillä seminaareissa, printtimediassa, nettijulkaisuis-sa, radiossa ja sosiaalisessa mediassa. Tästä voit lukea lisää sivuilta 28-29.

Minkä ikäinen olet vuonna 2072? Kuva auttaa laskemisessa.

1210

Tulevaisuuden ennakointiTulevaisuutta ei voi ennustaa tarkasti ainakaan muotoilun avulla. Muotoilijat voivat kuitenkin ennakoida tulevia trendejä ja ilmiöitä, jolloin niihin voi ryhtyä varautumaan hyvissä ajoin. Voimme katsoa menneisyyteen, oppia miten maailma on kehittynyt ja pohtia, mihin suuntaan se saattaisi olla menossa. Voimme tutkia nyky-ajan ilmiöitä ja kuvitella, mihin suuntaan ne ovat kehittymässä, sekä ideoida parempaa tulevai-suutta ja alkaa toteuttamaan sitä jo nyt. Trendi-en ennakointi on apuväline, jonka avulla voidaan määrittää mitä tulevaisuudelta halu-taan ja tehdä päätöksiä siitä, mihin kannattaa nykyhetkessä panostaa.

Mellunkylän tulevaisuutta ennakoitiin Suburb 2072 -projektissa, joka perustuu Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakou-lussa (ent. Taideteollinen korkeakoulu) vuodesta 1994 järjestettyyn Trend forecasting -kurssiin. Se on yksi harvoista, kenties ainoa, yliopistotasoi-nen trendien ennakoinnin kurssi Suomessa. Kurssilla opetellaan tarkastelemaan kulttuuria trendien näkökulmasta ja keväällä 2012 kurssi järjestettiin yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa.

Kurssin tavoitteina oli oppia trendiennakoinnin menetelmiä ja samalla avata Helsingin kaupun-gille uusia näkökulmia Mellunkylän tulevaisuu-teen vuonna 2072. Mellunkylän tulevaisuuskuvi-

en rakentaminen tarinoiksi, skenaarioiksi, valikoitui nopeasti parhaaksi tavaksi tuottaa Helsingille materiaalia.

Opiskelijoiden kannalta kyse oli pitkän aikavälin ennakoinnin opiskelusta. Oppimisen tueksi avasimme runsaan Helsinkiin ja tulevaisuuteen liittyvän aineistopankin sekä rakensimme Helsinki 2072 -taustatarinan, jonka pohjalta opiskelijaryhmät hankkivat aineistoa Mellunky-lässä ja valmistivat skenaariot (ks. sivu 30). Lisäksi kukin työryhmä keskittyi yhteen vuo-denaikaan, jotta heillä olisi alusta pitäen jotain tuttua, johon kiinnittää oma työskentelynsä. Pedagogisesti kurssi hyödynsi luentoja, asian-tuntijavierailuja sekä runsasta ja jatkuvaa ohja-usta ja palautetta opettajilta, Helsingin kaupun-gin edustajilta, Mellunkylän toimijoilta ja asuk-kailta, sekä toisilta opiskelijoilta. Skenaariotyös-kentelyn kannalta Kontulaan jalkautuminen oli oleellista, sillä positiiviset tulevaisuuskuvat luotiin siitä, mikä on hyvin tämän päivän Mellunkylässä, ja ratkaisuista niihin alueen piirteisiin, joita paikalliset toimijat pitävät tällä hetkellä ongelmallisina.

Kurssilla opiskeltiin myös lyhyen aikavälin enna-kointia ja kukin opiskelija valmisti trendiennus-teen valitsemastaan aiheesta. Lyhyen aikavälin ennusteiden aiheita olivat älytekstiilit (Carmen Brecheis), internet-kauppapaikat (Alisa Närvä-nen), matkailuinformaatio-alustat (Avesta Omar), nomadismi (Camilla Mitts), hyvinvointi-

tekniikat (Elina Määttänen), terveydentilan tarkkailu (Justus Reinikainen), neulonta (Alexandra Ketzler), urheilu- ja ulkoiluvaate-muoti (Maria Maattola), tuotteiden ja palvelui-den äärimmäistyminen (Olli Poutanen), kullan käyttö koruissa (Sakari Castrén) sekä ekologisuu-den designkonsultointi (Xaviera Sánchez de la Barquera).

Lyhyen aikavälin yksilöllinen ennakointityö ruokki ilahduttavan paljon varsinaista skenaario- työskentelyä. Tästä parhaita esimerkkejä ovat teollisen muotoilun opiskelija Pihla Mäkisen (talvi-ryhmä) ja tekstiilisuunnittelun opiskelija Roosa Lehtisen (syksy-ryhmä) ennusteet. Pihlan ennuste käsittelee tulevaisuuden sateista Helsinkiä ja sitä, millaista muotoiltua tarvitaan, jotta Helsinki olisi sateellakin kaunis ja käytettä-vä kaupunki. Roosan ennusteen aiheena on kirjaston lähitulevaisuus ja ennusteessa koros-tuu kirjaston tuleva tai entisestään voimistuva rooli kansalaisyhteiskunnan hyvinvointia edistä-vänä toimijana.

Co-designTrendien ennakoinnin lisäksi Suburb 2072 -projektissa hyödynnettiin Aalto-yliopiston maa-ilmanluokan co-designin osaamista. Englannin-kielinen termi collaborative design tarkoittaa yhteissuunnittelua muotoilun keinoin. Käytän-nössä tämä tarkoittaa käyttäjälähtöisyyttä, eli mellunkyläläisten kuulemista, sekä osallistuvaa

suunnittelua, eli yhteistyötä tärkeimpien kump-panien kanssa. Tällainen muotoilu perustuu yhdessä tekemiseen, innostumiseen ja oppimi-seen. Muotoilija, joka kutsuu itseään co-designeriksi, ei tee työtään yksin tai ammatti-laisten kesken. Suburb 2072 -projektin co-designereiden “työkaverit” kattoivat laajan ihmisjoukon. Projektiin osallistui noin 400 paikallista asukasta, aktiivia, yrittäjää, kaupun-gin virkamiestä, poliitikkoa, asiantuntijaa, palveluntuottajaa, yritystä ja projektia. Näistä neljäsosa oli aktiivisesti mukana projektissa, esimerkiksi auttamalla muotoilijoita muutta-maan Kontulankujalle, ideoimassa Mellunkylän tulevaisuutta designpääkaupunkiviikonlopun tapahtumassa tai uutisoimassa projektista. Projektiin mahtui monta pientä ja suurta tehtä-vää.

Suburb 2072 -projekti on osa Aalto-yliopiston designpääkaupunkivuoden 365 Wellbeing -han-ketta, johon kuuluu yhteensä 12 projektia. Tärkeä osa projektia oli myös julkinen näkyvyys. Suburb 2072:n tiimoilta järjestettiin neljä tapah-tumaa, joissa kohtasimme paikallisia ihmisiä ja saimme jakaa projektin aikana syntyneitä ideoi-ta. Lisäksi projekti ja sen tulokset olivat esillä seminaareissa, printtimediassa, nettijulkaisuis-sa, radiossa ja sosiaalisessa mediassa. Tästä voit lukea lisää sivuilta 28-29.

Kuva Pihla Mäkisen ennakointityöstä ‘Rainy Attractive City’, joka ehdottaa uutta asennetta: sade voi innostaa leikkimään, sateisena talvena voi pyöräillä ja sade voi jäähdyttää lämminta ilmastoa. Lisäksi värit näyttävät hyvältä harmaalla taustalla! Kuvan vaatteet ja vihreä luonto suorastaan hehkuvat harmaassa maisemassa.

Kuva Roosa Lehtisen ennakointityöstä ‘Library’. Enna-koinnin mukaan materiaalisen ja digitaalisen kokemuk-sen jakautuminen vaikuttaa tulevaisuuden kirjastoon. Kirjasto ei vain tarjoa tietoa vaan tukee aktiivista kansalaisuutta. Kirjastossa paikan päällä oleminen ja kehollinen kokemus tilassa tulevat tärkeämmiksi.

Suburb 2072 -projekti kokosi yhteen noin 400 henkilöä, projektia ja instituutiota kahden kuukauden aikana. Näistä neljäsosa oli aktiivisesti mukana projektin toiminnassa. Lämmin kiitos kaikille projektiin osallistuneille opiskelijoille, mellunkyläläisille, Helsin-gin virkamiehille, aaltolaisille, WDC-henkilöstölle ja palveluntuot-tajille! Vasemmalla Suburb 2072 -projektin kohdanneet tahot ryhmittäin.

vko5 vko7 vko8 vko9vko4 vko10vko6vko3

AVOIMET OVET KONTULANKUJALLAdesignpääkaupunkiviikonloppu

3.-5.2.2012 klo 12-18~30 osallistujaa

MUOTOILUOPISKELIJATKONTUPISTEESSÄ

Keskiviikkoisin klo 12-188.-29.2.2012 välisenä aikana

2012

SUBURB 2072 -TYÖPAJA2.3.2012 klo 9-1629 osallistujaa

MEDIA-AAMIAINEN LAITURILLA 14.3.20128 median edustajaa

22

WDC365wellbeing

45 Aalto45

Helsingin kaupungin virkamiehet ja

kehittämisverkostot 150

Mellunkylän asukkaat, aktiivit,

yhdistykset ja yrittäjät

130

13

Trendiennakoijaa

Palveluntuottajaa

Kuvat Suburb 2072 -projektin järjestämistä tapahtumista vasemmalta oikealle:

1. Maria Maattola ikuisti designpääkau-punkiviikonlopun vieraat polaroid-kameralla ja liitti heidät seinän verkostoon.

2. Kesä-ryhmä Kontupisteessä.

3. Työpajassa käytettiin tulevaisuuden kuvittelemisen apuna arkipäiväisiä tarvik-keita. Pallo kuvan etualalla esittää ammat-tilaismuusikkoa, joka miksaa musiikkia metroaseman äänistä.

4. Hyvä ja terveellinen ruoka pitää ajatuk-set kirkkaina. Kaikissa tilaisuuksissa, kuten media-aamiaisella oli tarjolla hedelmiä. 1. 2. 3. 4.

12

Muutto MellunkyläänInnovatiivinen menetelmäyhdistelmä, eli trendiennakointi yhdistettynä co-designiin, edellytti uusia työtapoja, joiden avulla sukel-lettiin paikalliseen arkeen. Projektin alussa, tammikuussa 2012, kansainvälinen opiskeli-jaryhmä muutti liiketilaan Mellunkylän Kontulaan, Kontulankujalle. Jokainen ryhmä sai oman huoneensa, jonka he saivat sisustaa mieleisekseen. Maisteriopiskelijat työsken-telivät tukikohdassa kahden kuukauden ajan ja pääsivät näin sisään mellunkyläläiseen elämänmenoon sisältä käsin. Tästä oli suuri apu työskentelyssä paikallisten asukkaiden kanssa. Opiskelijoiden oli luontevaa piipah-taa laajan asuinalueen ostareilla, kirjastossa, pubeissa, nuorisotaloilla ja metsissä hiljaisil-la kävelyillä. Kylmimpinä päivinä opiskelijat istuivat tukikohdan lämmössä pakkasta pitämässä ja katselivat pihan tapahtumia ja Kontulantien liikennettä.

Yhdeksänrappuisen kerrostalon asukastoimi-kunnan jäsen oli aluksi huolissaan mahdolli-sista häiriöistä, mutta jo pian hyväntahtoiset naapurit toivoivat meidän jatkavan tukikoh-dassa pidempäänkin. Liiketilan vuokraus oli myös sikäli hyvä vaihtoehto, ettei projekti varannut kaupungin vuokra-asuntoa sitä tarvitsevilta.

Läsnäolo kivijalassa loi spontaaneja kohtaa-misia mellunkyläläisten kanssa ja synnytti luottamusta Mellunkylän aktiiveissa. Kahden kuukauden projektin tuloksena alkoi uusi kumppanuus Vetoa ja Voimaa Mellunkylään -yhteistoimintaryhmän kanssa Tekes-rahoitteisessa yhteishankkeessa nimeltään Lähiö 2072 – Matka kaupunginosan radikaa-liin kehittämiseen. Jalkautuminen lähiöön vahvisti Aalto-yliopiston designpääkaupunki-vuoden teemaa, joka on parempien elinym-päristöjen luominen kestävän kehityksen hengessä.

Lisätietoja:

Ennusteet ja kurssin [email protected]

Co-design ja [email protected]

Oikealla: Kesä-ryhmä maalaa ja sisustaa tukikohdan huonetta viihtyisäksi.

Vasemmalla: Suburb 2072 -projektin tukikohta sijaitsi kerrostalon kivijalassa.

Mellunkylä

Helsinki

Tukikohta sijaitsi taloyhtiön liiketilassa, Mellunkylän Kontulassa, Helsingissä.

5h+kk+2wc+varastot, 115 m2Osoite: Kontulankuja 3 G, 00940 HelsinkiVuokra-aika: 15.1.-31.3.2012

Tukikohta oli muotoiluopiskelijoiden työtila sekä tapahtumapaikka Mel-lunkylässä työpajan ja design-pääkaupunkiviikonlopun ajan.

et

kk

KontulantieKontulan ostari 500 mMetro Kontula 500 m

1. talvi

oh

et

p

3. kevät

2. syksy

4. kesä

wc

wc

vv

aula

1.

2.

4.

3.

Kuvat oikealla ylhäältä alas:

1. Talvi-ryhmän huone oli avara ja ilmava. Seinällä on kontulalaisten nuorten graffiti kertomassa alueen luonteesta.

2. Syksy-ryhmä kietoi itsensä lämpimän oransseihin tekstiileihin nauttiessaan kupposen teetä. Täällä ideat kirjattiin suoraan seinään.

3. Kevät-ryhmän huoneessa oli lempeä tunnel-ma. Tulppaanit kukkivat vaikka ikkunan takana pyrytti lunta.

4. Kesäryhmän turkoosin ja punaisen hehkuvas-sa huoneessa lapsetkin viihtyivät piirtämässä.

14

Mellunkylä 2072 -tulevaisuuskuva perustuu tiiviiseen yhteistyöhön mellunkyläläisten kanssa. Kuvassa yhdistyvät kohtaamisten herättämä paikallinen herkistyminen ja kansain-väliset pitkän aikavälin kehitystrendit.Kuvan pariskunta hiihti designpääkaupunkiviikonlo-pun tapahtumaan kertomaan mielipiteitään aktiivi-sesta ikääntymisestä.

15

Seuraavilla sivuilla kerromme Mellunkylän tulevaisuuden tarinan. Se ei ole ainoa, oikea tai väistämätön. Tarina on luotu vuoden 2012 alussa yhteistyössä Aalto-yliopiston muotoilu-opiskelijoiden, tutkijoiden ja professorien, mellunkylän asukkaiden sekä Helsingin kaupun-gin lähiö- ja täydennysrakennusprojektin kanssa. Haluamme kertoa tarinan, joka on myönteinen ja innostaa rakentamaan parempaa huomista.

Toivomme, että innostuttuasi jostain ideasta käärit hihasi ylös ja ryhdyt toimeen. Noin vain, muitta mutkitta luomaan tulevaisuutta. Moni idea on toteutettavissa jo nyt, eikä vasta vuonna 2072, eivätkä ne kaipaa suurta rahoitusta tai virallista siunausta. Tulevaisuutta luodaan teke-

mällä - pää pilvissä ja kädet savessa!

Mellunkylä 2072 -tulevaisuuskuva on kolmiulot-teinen. Ensimmäinen ulottuvuus on tulevaisuus-kuvan taustatarina, eli projektin vetäjän kirjoit-tama tarina Helsingin tulevaisuudesta vuonna 2072. Siinä sovelletaan nk. Global City -kriteeris-töä. Toinen ulottuvuus maalaa kokonaiskuvan Mellunkylän tulevaisuudesta, eli kokoaa yhteen opiskelijoiden tekemät trendiennakoinnit. Kolmannessa ulottuvuudessa opiskelijat esitte-levät, miltä tulevaisuus näyttää eri vuodenaikoi-na.

Todellisessa elämässä maailma on toki paljon moniulotteisempi, mutta tästä on hyvä aloittaa!

SYKS

Y

TALVI

K E S ÄKEV

ÄT

Tutustu lisää sivulla 16.

MELLUNKYLÄ on hyvän elämän

keidas vuoteen 2072 mennessä.

Tutustu lisää sivulla 17.

HELSINKI on vuonna 2072

maailman arvostetuimpia

kaupunkeja.

Kaikki VUODENAJAT ovat erinomaisia

Mellunkylässä vuonna 2072.

Tutustu lisää sivuilla 18-25.

Mellunkylä 2072 -tulevaisuuskuva koostuu kolmesta päällekkäisestä ulottuvuudesta: Helsinki, Mellunkylä ja vuodenajat.

16

Vuonna 2072 Helsinki on yksi maailman arvostetuimmista suurkaupungeista

Vuoden 2072 maaliskuussa Kontulankujan asuk-kaiden talvi on takana ja kevät herää lintujen lauluun. Mellunkylä on Helsingin kaunis puutar-hakaupunginosa, joka tarjoaa viihtyisän ja luon-nonläheisen urbaanin kodin. Monet maailman kaupungit ovat ylikansoitettuja, turvattomia ja niiden ympäristöolosuhteet ovat epäinhimilli-set. Mellunkylä puolestaan houkuttelee ihmisiä ympäri maailman.

Anna on yksi alueelle muuttaneista. Espanjalais-syntyinen nuori nainen tuli opiskelemaan Metropolia-kampukselle Helsingin Myllypu-roon. ”Täällä elämä merkitsee paljon enemmän. Meillä on upea luonnonympäristö ja suomalai-nen koulutussysteemi on tietysti erinomainen”, kertoo Anna uudesta elämästään. Kontulanku-jalla Anna tuntee olonsa kotoisaksi ja kiittelee siitä ainutlaatuista asukas- ja ympäristökeskeis-tä asuntosuunnittelua.

Annan naapurit ovat kotoisin eri puolilta maail-maa. Annan alapuolella asuva iäkäs saksalainen rouva muutti Suomeen 20 vuotta sitten ja vetää talon puutarhatoimikuntaa. Suomalainen naapuri opettaa Annalle suomen kieltä, kun taas Anna auttaa naapuria parantamaan espanjan kielen taitojaan. Anna viihtyy erinomaisesti vilkkaassa monenkirjavassa porukassa. Moni-kansallisen yhteisömeininki tuo hänelle kotoi-san olon kaukana pohjolassa. Juuri nyt Anna odottaa suosittua Kontulanpuistossa järjestettä-vää Kevätfestivaalia, mistä hän luki monikielises-tä paikallislehdestä.

Ei pidä unohtaa tärkeintä seikkaa: alue on auto-ton. Kaupungin tiheä kävely-, pyöräily- ja polku-

pyörien huoltoverkosto takaavat, että liikkumi-nen pysyy sujuvana. Anna saavuttaa helposti kaikki tarvitsemansa päivittäispalvelut 10 minuutin pyöräilymatkan säteellä. Nopea ja luotettava metro takaa hänelle vapaan liikkumi-sen koko pääkaupunkiseudulla.

Mikä tekee Annan ja muut mellunkyläläiset niin onnellisiksi? Täällä ihmiset arvostavat erilaisuut-ta, jokainen saa olla omanlaisensa. Viihtyisä ja luonnonläheinen koti sai jo Annan päättämään: ”Täällä on minun elämäni, haluan jäädä tänne!” Entä sinä?

Monikulttuurisuus kääntyi Mellunkylän valtik-si kun sen kerrostalot uudistettiin ja alueelle luotiin harmoninen äänimaisema. Luonnonlä-heinen ja autoton kylä on hyvän elämän keidas. Erikielisten asukkaiden yhteenkuulu-vuuden tunne on puhuttu ilmiö.

Vuonna 2072 Helsinki on yksi maailman arvoste-tuimmista suurkaupungeista. Se on saanut Alpha+ Global City -arvon, koska pääkaupun-kimme talous, politiikka, kulttuuri ja infrastruk-tuuri ovat esimerkillisiä.

Helsingin kansainvälisestä arvostuksesta kerto-vat mm. seuraavat seikat:

- Helsinki tunnetaan nimeltä (vrt. New York, Lontoo, Pariisi)

- Helsingin erottavat muista kaupungeista erinomaiset esikaupungit, kuten Mellunkylä, joka tunnetaan maailmalla nimeltä

- Helsingissä sijaitsee useita kansainvälisesti merkittäviä pääkonttoreita, kulttuuri- ja koulutusinstituutioita ja kaupungissa järjeste-tään vuosittain useita merkittäviä politiikan, kulttuurin, koulutuksen ja kaupan tapahtumia.

- Pääkaupunkiseudun väkiluku on 6-10 miljoo-naa asukasta.

Tämän Helsingin ja helsinkiläisten kannalta suotuisan kehityksen taustalla on globaali muutos. Pohjoisten alueiden toimijat ovat liitty-neet yhteen ja luoneet perinteisten kuluttami-sen ja tuotannon rinnalle jätteiden käsittelyyn erikoistuneen elinvoimaisen liiketoiminnan, joka tuottaa mm. suuren osan pohjoisen pallon-puoliskon energiasta jätteitä hävittämällä. Pohjoisalueiden asiakkaina on koko muu maail-ma. Yhteisellä päätöksellä Pohjoisalueet ovat sijoittaneet merenkulun ja biokemian teollisuu-den keskeisiä yksiköitä Helsinkiin.

Teknologioiden ohella Pohjoisalueet ovat panostaneet yhteiskunnalliseen innovointiin. Näistä tärkeimpiä ovat maahanmuuttajien kotouttamiseen liittyvät menettelytavat, jotka ovat mahdollistaneet Helsingillekin miljoonien maahanmuuttajien sujuvan asuttamisen.

Lisää: http://en.wikipedia.org/wiki/Global_city

Vuonna 2072 Helsinki on yksi maailman arvostetuim-mista suurkaupungeista, koska Mellunkylän kaltaiset lähiöt ovat suunnannäyttäjiä yhteiskunnallisessa innovoinnissa. Kuvassa on ryhmätyö, joka päätyi kuvaamaan tulevaisuuden Mellunkylän verkostona. Katso lisää sivuilta 22-23.

HELSINGINOMAVARAISINYHTEISÖ

SUOMENSOPUSOINTUISINÄÄNIMAISEMA

MAAILMANKOTOISINMETROASEMA

EUROOPANSUOSITUINLIIKUNTATURISMI

17

TALVI: elämä siirtyy sisätiloihinMAHDOLLISUUS: metroasematTRENDI: suvereeni, itseään toteuttava asukasTutustu sivuilla 18-19.

KEVÄT: luonto ja yhteisö heräävätMAHDOLLISUUS: monikulttuu-rinen väestöTRENDI: kotoisa suvaitsevaisuusTutustu sivuilla 20-21.

KESÄ: yhdessäolo kesäfiiliksellä MAHDOLLISUUS: Euroopan tihein liikuntakeskittymäTRENDI: itseorganisoituva verkostoTutustu sivuilla 22-23.

SYKSY: sadonkorjuu ja luonnon kiertokulkuMAHDOLLISUUS: elämäntapo-jen monimuotoisuusTRENDI: ikääntyminenTutustu sivuilla 24-25.








Vuonna 2072 Helsinki on maailman arvostetuimpia kaupunkeja ja Mellunkylä on hyvän elämän keidas vuodenaikaan katsomatta. Sata vuotta aiemmin rakennettu Mellunkylän suurlähiö on vakiintunut monimuotoiseksi ja leppoisasti sykkiväksi kotiseu-duksi, missä paikalliset, vapaa-ehtoiset, yrittäjät ja kaupunki puhaltavat yhteen hiileen. Kaikenlainen eriytyminen ja erottelu ovat historiaa. Jokainen mellukyläläinen osallistuu oman yhteisönsä sosiaa-lisen tuen, energian, ruoan ja muiden elämän hyödykkeiden tuottamiseen. Mellunkylä on ihmis-ten kohtaamispaikka, jossa kukin voi toteuttaa omaa elämäntapaansa yhdessä muiden samanmie-listen kanssa.

Vuonna 2072 Mellunkylä on Helsingin paras kaupunginosa

Vuonna 2072 Mellunkylä on Helsingin paras kaupunginosa, kaikkina vuodenaikoina.

SYKS

Y

TALVI

K E S ÄKEV

ÄT

18

Vuonna 2072 talvi on sateinen ja pimeä. Kontulan metroasema on Mellunkylän valoisa, sykkivä sydän. Vielä vuosituhan-nen alussa metroasema oli tavallinen julkisen liikenteen asema, läpikulkupaik-ka. Nyt se on monen helsinkiläisen avoin kohtauspaikka - olohuone, jonne on vapaus tulla ja mennä. Kulttuurikeitaassa jokaisella on puitteet toteuttaa itseään. Yhteiset tilat pienentävät omistamisen ja yksityisen tilan tarvetta kotona.

Laiturin yläpuolella vihertävä kasvihuone on lämmin. Siellä voi nauttia hiljaisuudesta. Metroasema on Mellunkylän sydän.

Ajattele eloisia paikkoja, joissa ihmiset voivat hyvin ja toteuttavat itseään. Sateinen talvi ei heitä lannista. Valo ja elämä houkuttelevat Kontulan metroasemalle.

Kyläjuhlilla tapahtuu! Kontulan aseman kirjastolla tehdään töitä ja harrastetaan hyvässä seurassa.








MAAILMAN KOTOISIN METROASEMA

SYKS

Y

KESÄ

KEVÄ

T

Mellunkyläntalvi 2072

Talvi-ryhmä Sakari Castrén, Pihla Mäkinen

ja Avesta Omar.

Metroasemalla ulkoillaan yli sukupolvirajo-jen. Tauolla kuuma juoma lämmittää.

Mellunkylä on tunnettu katutaiteestaan. Värikäs alue on suosittu kokoontumispaikka.

Kontulan metroaseman laiturilla kuulee äänisuunnittelijoiden rentouttavia teoksia.

Katso talviryhmän videoita!Jälkiä Kontulassa: http://youtu.be/jtNmOiEhUm0Vetävä Mellunkylä: http://youtu.be/99kZg36Z_uMElämää Kontulan asemalla 2072: http://youtu.be/h32yvBJSxmA

19








Oikealla talvi-ryhmän Avesta Omar esittelee kuvitteellisia postikortteja vuoden 2072 Mellunkylästä. Designpääkaupunki-viikonlopun aikana talvi-ryhmä pyrki selvittämään millaisia tapahtumia ihmiset haluaisivat asuinalueelleen, tai miten jo olemassa olevia harrastusmahdollisuuksia, kerhoja tai vastaavia voisi parantaa. Vierailijat saivat lähettää postikortin ystävälleen kuvitteellisesta tulevaisuuden Mellunkylästä.

Tätä on jo tehty Helsingin päärautatiease-malla! ”Astu Ihmepuutarhaan Helsingin päärautatieasemalla ja koe itse miten kauniimpi ympäristö saa hyvälle mielelle”, houkutteli puutarha-alan opiskelijoiden kanssa yhteistyössä toteutettu vihertempa-us. Junalaitureille levittäytyvän Ihmepuutar-han erikoisuuksia olivat puiset “kivimies” -toteemit, höyryävät lähteet ja leijuvat kastelukannut. Kasvilajeja oli yli 30. Puutarhan ilmestyminen rautatieasemalle ilahdutti kaupunkilaisia ja sai heidät harmittelemaan, että tempaus kesti vain kuukauden. Kuva alla puutarhasta, joka oli osa VR:n 150-vuotisjuhlavuoden ohjelmaa.

Lisää: http://ihmepuutarha.fi/#/

20

SYKS

Y

TALVI

KESÄ

KEVÄ

T

M

ellun

kylä

nkevä

t 207

2

Kevät-ryhmä Carmen Brecheis, Camilla Mitts

ja Elina Määttänen.








SUOMEN SOPUSOINTUISIN ÄÄNIMAISEMA

Mellunkylä on Helsingin puutarhakau-punginosa, jossa silmä lepää kauniissa ympäristössä ja korvaan kantautuu onnellisia ääniä.

Espanjalaissyntyinen opiskelija Anna saavuttaa helposti kaikki tarvitsemansa päivittäispalvelut 10 minuutin pyöräilymatkan säteellä. Nopea ja luotettava metro takaa vapaan liikkumisen koko pääkaupunkiseudulla.

Annalla on kotoisa olo vilkkaassa monikansallisessa yhteisömeiningissä vaikka hän asuu kaukana pohjolassa.

21

Tätä on jo tehty Lounais-Saksan Freiburgissa! Kuva oikealla ylhäällä on Freiburgin Vaubanista, asuinalueesta, joka rakennettiin entiselle kasarmi-alueelle. Monimuotoiseen luontoympäristöön kuuluvat niin luonnon kasvit kuin vapaana juoksevat kukot. Vielä 30 vuotta sitten alue kärsi huonosta maineesta, mutta 2000-luvun alussa Vauban muutettiin 5000 asukkaan esimerkilliseksi kaupun-ginosaksi. Uusia tavoitteita olivat muiden muassa yhteisöllisyys, ekologinen rakentaminen ja asuminen sekä perinteinen niittymaiseman biodiversiteetti. Autottomalla alueella ei kuulu autojen ääntä.

Lisää: http://www.vauban.de/

Kevät-ryhmä tutustui Mellunkylän luontoon ja pohti tukikohdan vierailijoiden kanssa, miten tehdä ihmisistä iloisia ja onnellisia. Ryhmä oli kiinnostunut kuulemaan paikallisilta mikä alueella on tällä hetkellä hyvää – kun lähdetään uudistamaan asuinaluetta, jo toimivia ja mukavia asioita ei toki pidä vahingossa tuhota. Viereisessä kuvassa ryhmän kokoama “suvaitsevaisuuden puu”.








Katso kevät-ryhmän videoita! Kontula Expedition: http://youtu.be/C09CI6BEa-IDesignpääkaupunkiviikonloppu:http://youtu.be/6_2A1dbWNY0Mellunkylän kevät vuonna 2072: http://youtu.be/sKCzdH0bmY4

22

Sepon lempilaji on edelleen jalkapallo.

Aatos rakastaa hiihtämistä. Pientä ystäväämme kiinnostaa myös puutarhaviljely.

Henna rakastaa puutarhan-hoitoa. Hän työllistää itsensä kirjoittamalla harrastuksestaan.

Rosa haluaa oppia uuden kielen.

Abri on synnynnäinen tarinankertoja.








Kesä-ryhmä Maria Maattola, Justus

Reinikainen ja Xaviera Sánchez de la Barquera.

SYKS

Y

TALVI

KEVÄ

T

M

ellunkylänkesä 2072

Kaikilla näillä verkostossa olevilla ihmisillä on omat toiveensa ja unelmansa. Kuka ne voisi täyttää? Mistä löytyy kivaa tekemistä? Kaupungit ovat pullollaan mahdollisia kansalais-journalisteja levittämään uutisia paikallisille, lähikaupunkeihin ja ulkomaille. Kun kansalaiset itse ovat tulevaisuuden media, tarjolla on mahdollisuus uudenlaiselle paikallisyrittäjyydelle ja samalla keino kertoa alueen todellisista luonteenpiirteistä. Tulevaisuuden teknologia on mahdollisuus kertoa rehellisem-min Mellunkylän todellisista luonteenpiirteistä!

EUROOPAN SUOSITUIN LIIKUNTATURISMIMaine Euroopan monipuolisimmista liikun-ta- ja ulkoilumahdollisuuksista on kiirinyt ympäri maailman ja houkuttelee turisteja Meksikosta ja Kiinasta asti. Paikalliset kansa-laisjournalistit ovat jo vuosikymmeniä hyö-dyntäneet uusimpia keinoja jakaakseen omia kokemuksiaan Mellunkylän aidoista luonteenpiirteistä: Mellunkylässä on ympäri vuoden leppeä kesäfiilis! Mellunkylä on 2070-luvun kansainvälisen matkailijan unel-makohde ja usein mieleenpainuvin huipen-nus yöttömän yön matkalla.

23








Teollisen muotoilun opiskelijalle Xaviera Sánchez de la Barqueralle on selvää, millä houkuttelisi ystäviä kotikaupun-gistaan Méxicosta Kontulaan, mikäli hänen vaihto-oppilaskautensa jatkuisi: ”Olen kokenut Kontulassa saduno-maisen ihanan talven, jollaista ei ole Helsingin keskustassa eikä Meksikossa. Pyytäisin heidät katsomaan sitä. Kävelisim-me ympärillä olevassa luonnossa. Söisimme ostarin arabialai-sessa tai suomalaisessa ravintolassa."

Lähde: Helsingin Uutiset, 2.5.2012, Lähiöprojektin teemasivut, keskiaukeama

“By the mid-2050s, traditional Western news corporations no longer exist. News gathering, analysis and distribution has fragmented - shifting to millions of creative individuals, bloggers, citizen journalists and small-scale enterprises.”Lähde: http://www.futuretimeline.net/

Kun kesä-ryhmä jalkautui Mellunkylään, suoma-laiset ja meksikolaiset opiskelijat tekivät yhdes-sä muutaman tärkeän huomion. Mellunkylässä on noin 4 200 työpaikkaa, joka on melko vähän 36 000 asukkaalle. Mellunkylän pihojen väljyys ja luonnonympäristö on vaikuttava. Myllypuro-Kontula-Kivikko -linjalla on eurooppalaisessakin mittakaavassa ainutlaatuinen tarjonta harras-tuspaikkoja. Liikuntakeskittymästä löytyy esimerkiksi Liikuntamylly, Kontulan skeittihalli ja retkiluistelurata. Ryhmää kiinnosti, miten voisi yhtä aikaa vahvistaa näitä olemassa olevia mah-dollisuuksia ja samalla luoda paikallisille lisää työpaikkoja. Näistä lähtökohdista kesä-ryhmä pohti Mellunkylän tulevaisuutta ja haastoi itsen-sä seuraavilla kysymyksillä:

Kuinka tukea verkostoitumista ja yrittäjyyttä Mellunkylässä?

Kuinka kertoa Mellunkylän aidoista luonteen-piirteistä rehellisesti niin paikallisille kuin muille ihmisille maailmanlaajuisesti?

Voisiko tämä lisätä alueen vetovoimaa Helsin-gin, naapurikaupunkien ja mikseipä México Cityn asukkaiden silmissä?

Verkostoituminen (engl. Network Organizing) on kasvava megatrendi. Erilaisia uusia yhteis-työn muotoja on kehittymässä. Tulevaisuudessa on myös odotettavissa teknologista kehitystä, joka voisi tukea yrittäjyyttä ja yhteistyötä. Kesä-ryhmä kehitteli ideaansa edelleen ja syventyi tarkemmin mellunkyläläisyyteen ja megatren-deihin.

Työnsä päätteeksi ryhmä esitteli ajatuksensa nimeltään “Mellunkylä-kokemus”, jota paikallis-

ten ihmisten verkostot ja uudet yrittäjyyden muodot jakavat maailmalle. Yksityiset kansalais-journalistit kertovat rehellisesti paikan aidoista luonteenpiirteistä. Kun kertojilla on erilaiset kulttuuritaustat ja mielenkiinnon kohteet, he kertovat paikallisista luonteenpiirteistä erilaisia asioita ja maalaavat yhdessä värikkään kuvan Mellunkylästä.

Tulevaisuudessa yrittäjyys tulee olemaan helpompaa, kun käytetään uusia teknologioita ja ihmisten uusia tapoja verkostoitua. Silloin kuka tahansa voi työllistyä kertomalla omista mieliharrastuksistaan, vaikkapa musiikista, liikunnasta, ruoasta tai luonnosta. Tämä uusi sosiaalisen järjestäytymisen tapa auttaa paikal-listen ihmisten yhteistyötä.

Katso kesä-ryhmän videoita! Mellunkylä Portrait: http://youtu.be/2moVf5jOwHUMellunkylän kesä vuonna 2072:http://youtu.be/5MddMgh47Oos

HELSINGIN OMAVARAISIN KAUPUNGINOSA

24








Syksy-ryhmä Alexandra Ketzler, Roosa Lehtinen, Alisa

Närvänen ja Olli Poutanen.

TALVI

KESÄ

KEVÄ

T

Mel

lunk

ylän

syks

y 20

72

Jos koralliriutta olisi naapuruston esikuva, Mellunkylä olisi monimuo-toinen ekosysteemi, joka tukee kau-punkilaisten elämäntapaa. Hyvä elämä perustuisi aktiiviseen tekemi-seen yhteisössä ja mahdollisimman yksinkertaisiin ratkaisuihin. Jokaisella mellunkyläläisellä olisi tehtävä ja jokaisen elämällä olisi merkitys joka päivä. Alueen hyvinvointi näkyisi monimuotoisuutena ja elämänvoi-mana.

Koralliriutta on esimerkki yhteisöstä, jossa on rinta rinnan moninaisia elämänmuotoja. Entä jos tulevaisuuden yhteiskunta olisi kuin koralli-riutta? Entä jos asuttamasi kaupunginosa suun-niteltaisiin tukemaan sinun elämäntyyliäsi?

Mitä se voisi olla? Asuisitko kodissa, jonka alla olisi eläinfarmi? Eläimet lämmittäisivät taloa ja saisivat samalla suojan, kuten muinoin Mesopo-tamiassa. Lapsille eläinten hoito olisi mieluisin päivän askare. Vai valitsisitko talon, jossa viljel-lään kasviksia? Ruokakaupasta ei saisi vihannek-sia, koska poimisit ne mieluiten tuoreena talosi katolta. Tietäisit tarkkaan, kuka naapureistasi olisi hoitanut kasveja aina satokauteen asti. Kotisi voisi olla myös uudenlaisessa yhteisö-talossa, jossa asukkaat tarjoaisivat toisilleen jokapäiväiset sosiaalipalvelut.

Voisit asua missä vain näistä kolmesta talosta ja saada kaikki tarvitsemasi, sillä nämä erilaisiin elämäntyyleihin perustuvat yhteisötalot pelaa-vat yhteispeliä. Paikallisten ihmisten arki, kulttuuri, asuintalot, infrastruktuuri ja energian kiertokulku ovat luontevasti yhtä ja tuotetaan eri taloissa siten, että kaikki saavat nauttia yhteistyön hedelmistä.

Yllä: Monimuotoinen koralliriutta tulevaisuuden naapuruston esikuvana.

Alla: Kolme yhteisötaloa yhteispelissä: kullakin on oma tehtävänsä - lämmityksen ja kasvisten tuotanto sekä sosiaalipalvelut - ja kaikki saavat nauttia yhteistyön hedelmistä.

25








Kuva 1. Mellunkylä-hub on paikallisten kokoontumis-paikka, jossa ihmiset tapaavat ja saavat projekteihin-sa neuvontaa. Projektit ovat luonteva keino toteuttaa itseään ja samalla rakentaa paikallista yhteisöllisyyt-tä. Tämä edistää yksittäisten ihmisten ja koko alueen hyvinvointia. Hubissa on tarjolla yksityisiä ja julkisia resursseja projektien toteuttamiseen. Toiminnan peruspilarit ovat luottamus, vuorovaikutus ja yhteis-työ, joiden pohjalta paikalliset ajatukset toteutetaan.

Kuva 2. Tulevaisuuden Mellunkylän kaavoitus perus-tuu yhteisöhankkeisiin, jotka kokoavat samankaltaista elämäntyyliä elävät ihmiset yhteen. Joukko saman-mielisiä lisää kysyntää kunkin elämäntyylin tarvitse-mille palveluille, jotka muuten olisivat erikoisuuksia. Suorakaiteet esittävät olemassa olevia kerrostaloja ja raidoitetut alueet ovat uusia yhteistiloja.

Kuva 3. Tätä on jo tehty Helsingin Kannelmäessä! Vanhemmat organisoivat kävelybussin Kannelmäen peruskoulun ekaluokkaisille. Aikuiset kulkivat lasten kanssa koululta iltapäiväkerhoon ensimmäisen koulukuukauden ajan. Turvaliivit saatiin lainaksi Kannelmäessä pääkonttoriaan pitävästä Liikennetur-vasta. Aikuiset toimivat myös suojatiepäivystäjinä aamu- ja iltapäiväisin ja varmistivat, että autoilijat huomaisivat koulun alkaneen. Viikon sisällä autoilijat huomioivat 30 km/h:n nopeusrajoituksen ja uudet koululaiset liikenteessä.

Lisää kävelybusseista: http://en.wikipedia.org/wiki/Walking_bus

Lailan unelma, tulevaisuuden mellunkyläisen tavallinen tarinaLailan, 68-vuotta, intohimo on taide. Hänen unelmanaan on asua taiteilijaresidenssissä, jossa hän voisi jakaa ateljeen ja gallerian saman-mielisten kanssa.

Laila menee Mellunkylä-hubiin ja lähettää videoblogin, jossa hän selittää ideansa taiteilija-residenssistä. Viikon kuluttua hubin toiminnan-vetäjä pyytää Lailaa tapaamiseen ja kertoo idean saaneen runsaasti kannatusta.

Pian Laila saa alulle uuden yhteisön, jonka projektina on rakentaa kulttuuritalo ikääntyneil-le. Hubin kautta idea esitetään myös sopiville julkisille ja yksityisille tahoille, joista projekti löytää tarvittavat kumppanit. Lailan yhteisöasu-misen projekti, kuten muutkin paikallisprojektit, toteutetaan paikallisin voimin, mutta valtion, kaupungin, yritysten ja kolmannen sektorin kanssa yhteistyössä.

Lailan idea toteutetaan muokkaamalla Kontulan kuutta 1960-70-luvuilla rakennettua kerros-taloa. Taiteilijaresidenssi on monen kerrostalon yhdistelmä, joissa taiteilijasielut asuvat lähek-käin, mutta omissa kodeissaan. Yksittäiset talot on yhdistetty yhteistiloilla, joissa voi harrastaa taiteita, järjestää kulttuuritapahtumia tai vaikka juoda lasin viiniä ja puhua taiteen uusimmista tuulista.

Katso syksy-ryhmän videoita! Impressions - Kontula: http://youtu.be/is4hQqr3Y6YDesignpääkaupunkiviikonloppu: http://youtu.be/bSuTQaZL-CgMellunkylän syksy vuonna 2072: http://youtu.be/PiiC5w5KZjg

1. 2.

3.

Yhteistyössä tulevaisuuteenProjektin tärkein anti syntyi paikallisiin tutustumisen ja alueella oleskelun myötä. Mellunkylä 2072 -tulevaisuuskuva on yhdessä luotu myönteinen kuvaus alueen mahdollisuuksista. Myös tulevaisuus toteutuu parhaimmillaan yhteis-työssä. Poimi tältä aukeamalta yhteistyön siemenet.Kuvassa projektiryhmäläisen perhe lähdössä iloisena kotiin Lastenkulttuurikeskus Musikanttien järjestämästä isäinpäivän balalaika-konsertista.

KOOSTE KEHITTÄMISIDEOISTA

26

Opiskelijoiden tulevaisuuskuvien on tarkoi-tus toimia raikkaina tuulahduksina ja uusina avauksina olemassa olevien asuinympä-ristöjen ihmislähtöiseen kehittämiseen.

Projektissa yhteistyössä luodut tulevaisuu-denkuvat on suunnattu Helsingin kaupun-gin lähiöprojektin ja täydennysrakentamis-projektien käyttöön.

Tämän lisäksi niitä hyödynnetään 2,5 vuotta kestävässä Tekes-rahoitteisessa yhteishank-keessa Lähiö 2072 – Matka kaupunginosan radikaaliin kehittämiseen.

http://www.lahioprojekti.hel.fi/blogs.aalto.fi/lahio2072

SYKS

Y

TALVI

K E S ÄKEV

ÄT

MELLUNKYLÄ on hyvän elämän keidas vuoteen 2072 mennessä.

HELSINKI on vuonna 2072 maailman arvoste-tuimpia kaupunkeja.

Kaikki VUODENAJAT ovat erinomaisia Mellunky-lässä vuonna 2072.

Vuonna 2072 Mellunkylä on Helsingin paras KAUPUNGINOSA.

MAAILMANKOTOISINMETROASEMA

SUOMENSOPUSOINTUISINÄÄNIMAISEMA

EUROOPANSUOSITUINLIIKUNTATURISMI

HELSINGINOMAVARAISINYHTEISÖ

Kontulan metroasema on Mellunkylän valoisa, sykkivä sydän. Vielä vuositu-hannen alussa metroasema oli tavalli-nen julkisen liikenteen asema, läpikul-kupaikka. Nyt se on monen helsinkiläi-sen avoin kohtauspaikka, olohuone, jonne on vapaus tulla ja mennä. Kulttuurikeitaassa jokaiselle on puitteet toteuttaa itseään. Yhteiset tilat pienentävät omistamisen ja yksityisen tilan tarvetta kotona. Metroaseman yhteydessä voi olla mm. palstaviljelyä, katutaidetta, digitaalista taidetta, muusikoiden miksaamaa äänimaisemaa, luistinkenttä, tunnettu kohtauspaikka (vrt. Stockan kello), kirjasto tai talvikyläjuhlat.

Monikulttuurisuus kääntyi Mellunky-län vetovoimatekijäksi, kun sen kerrostalot uudistettiin ja alueelle luotiin harmoninen äänimaisema. Luonnon-läheinen ja autoton Mellunkylä on hyvän elämän keidas. Erikielisten asukkaiden yhteenkuuluvuuden tunne on puhuttu ilmiö.Mellunkylä voisi olla autoton alue, jossa tuetaan pyöräilyä mm. tiheällä huoltoverkostolla, julkaistaan moni-kielistä paikallislehteä, laadukas ker- rostalojen äänieristys edistää naapuri- sopua, ja jonka julkisissa tiloissa on harkittu äänimaisema (esim. ei yli- määräistä musiikkia).

Paikalliset kansalaisjournalistit ovat jo vuosikymmeniä hyödyntäneet uusim-pia keinoja jakaakseen omia kokemuk-siaan Mellunkylän aidoista luonteen-piirteistä: Mellunkylässä on ympäri vuoden leppeä kesäfiilis! Mellunkylä on 2070-luvun kansainvälisen matkai-lijan unelmakohde.Mellunkylässä on käytettävissä paikal-lisia resursseja kuten liikuntamahdolli-suudet (Liikuntamylly, Kontulan skeit-tihalli ja retkiluistelurata), paikalliset tarinat erilaisten ihmisten kertomana, kansalaisjournalismi imagon kehittäjä-nä, työttömät ja muut aikarikkaat ihmiset.

Jos koralliriutta olisi naapuruston esikuva, Mellunkylä olisi monimuotoi-nen ekosysteemi, joka tukisi kaupun-kilaisten elämäntapaa. Hyvä elämä perustuisi aktiiviseen tekemiseen ja mahdollisimman yksinkertaisiin ratkaisuihin. Jokaisella mellunkyläläisellä olisi tehtävä ja jokaisen elämällä olisi merkitys joka päivä.

Mellunkylän kehittäminen voisi saada ideoita tutuista vertauskuvista, kuten koralliriutta ja sen monimuotoinen ekosysteemi. Alue voisi myös ottaa oppia kyläyhteisöjen ja paimentolais-ten perinteistä, tai kävelybussin kaltai-sista uuskäytännöistä.

SYKS

Y

KESÄ

KEVÄ

T

Mellunkyläntalvi 2072

SYKS

Y

TALVI

KESÄ

M

ellun

kylä

nkevä

t 207

2

SYKS

Y

TALVI

KEVÄ

T

M

ellunkylänkesä 2072

TALVI

KESÄ

KEVÄ

T

Mel

lunk

ylän

syks

y 20

72

TALVI: elämä siirtyy sisätiloihinMAHDOLLISUUS: metroasematTRENDI: suvereeni, itseään toteuttava asukasTutustu sivuilla 18-19.

KEVÄT: luonto ja yhteisö heräävätMAHDOLLISUUS: monikulttuurinen väestöTRENDI: kotoisa suvaitsevaisuusTutustu sivuilla 20-21.

KESÄ: yhdessäolo kesäfiiliksellä MAHDOLLISUUS: Euroopan tihein liikuntakeskittymäTRENDI: itseorganisoituva verkostoTutustu sivuilla 22-23.

SYKSY: luonnon kiertokulkuMAHDOLLISUUS: elämäntapojen monimuotoisuusTRENDI: ikääntyminenTutustu sivuilla 24-25.

27

Paikalliset, pressi ja nettiSuburb 2072 -projekti järjesti neljä tapahtumaa, joissa kohtasimme paikallisia ihmisiä ja saimme jakaa projektin aikana syntyneitä ideoita. Lisäksi projekti ja sen tulokset olivat esillä seminaareissa, printtimediassa, nettijulkaisuissa, radiossa ja sosiaalisessa mediassa.Kuvassa Vartti-lehden jutun ‘Tällainen on Mellunkylä vuonna 2072’ herättämää keskustelua. “Kaupunki on päättäjille kuin iso hiekkalaatik-ko missä voi melskata mielinmäärin. Ja kukaan ei kuitenkaan ota vastuuta tekemisistään”, kirjoittaa nimimerkki Liika on liikaa...

28

NÄKYVYYS

29

“Tässä voisi lukea Mellunkylä 2022 -tulevaisuuskuva. Me olemme teh-neet jo vuosia töitä ja moni näistä asioista on melkein totta!”Larri Helminen, KontuKeskus Ry toiminnanjohtaja

“Näin myönteisestä tulevaisuus-kuvasta täytyy seurata jotain hyvää.”Martti Häkkänen, Mikaelin seurakunnan kirkkoherra

Suburb 2072 -projekti ja sen tulokset esillä

Ennen projektiaEsite: ‘Mellunkylä jälleen Helsingin paras kaupunginosa!’, jaettu <1000 kpl alkaen 11.1.2012

Artikkeli: ‘Designpääkaupunki: muotoilijaopiskelijoita tulossa tammikuussa Mellunky-lään’, Mellunkylä-lehti, 2/2011, s. 8

Vetoa ja Voimaa Mellunkylään -yhteistoimintaryhmän kokous, 11.1.2012, Luuppi

Mellunkylän aluefoorumi, 12.1.2012, Mikaelin kirkko

Projektin aikanaDesignpääkaupunkiviikonlopun pressitilaisuus, 24.1.2012, Korjaamo

Helsingin tutkimushankeseminaari, 1.2.2012, Kiinteistövirasto

Haastattelu: YLEn aikainen, 2.2.2012, suora radiolähetys Kontulankuja 3 tukikohdasta,

Alueportaali: ‘Designpääkaupunkihanke: Millainen on Mellunkylä vuonna 2072?’, 2.2.2012, http://www.mellunkyla.fi

Helsingin lähiöprojektin johtoryhmän kokous, 23.2.2012, Kaupunkisuunnitteluvirasto

Millenium Prize International Selection Committee Meeting, 24.2.2012, Aalto-yliopisto, Arabian kampus

365wellbeing-projektikatsaus, 1.3.2012, Designmuseo

Tulokset projektin jälkeenTiedote: ‘Asukkaiden ääni kuuluviin Mellunkylän visiossa’, 14.3.2012, LähiöprojektiMedia-aamiainen: ‘Mellunkylä jälleen Helsingin paras kaupunginosa!’, 14.3.2012, LaituriArtikkeli: ‘Mellunkylästä sorvataan Helsingin parasta kaupunginosaa’, 14.3.2012, YLE Uutiset HelsinkiHaastattelu: YLEn aikainen, 14.3.2012, suora radiolähetys Laiturilta

Artikkeli: ‘Kontulaan ideoidaan viherhuonetta’, 15.3.2012, Metro-lehti

Artikkeli: ‘Tällainen on Mellunkylä vuonna 2072’, 15.3.2012, Vartti-lehti

Artikkeli: ‘Opiskelijat paljastivat Kontulan kahdet kasvot’, 18.3.2012, Helsingin Uutiset

NettiTV: ‘Meksikolainen Mellunkylässä’, 19.3.2012, Voima-TV

Keskusteluohjelma: Radio Kontula, 19.3.2012, Kaupunginosaradio, 100.3 MHz

Alueportaali: ‘Millainen on Mellunkylä vuonna 2072?’, 20.3.2012, http://www.mellunkyla.fi

Esite: ’Mellunkylä 2072. Hyvän elämän keidas.”, jaettu useita satoja alkaen 27.3.2012

Työpaja: Lähiötrendit – yhteisöllisyys ja energiatehokkuus, 27.3.2012, Yhteishanke Lähiö 2072 – Matka kaupunginosan radikaaliin kehittämiseen, Kontulankuja 3 tukikohtaVetoa ja Voimaa Mellunkylään –yhteistoimintaryhmän kokous, 17.4.2012, MellariArtikkeli: ‘Aalto-yliopisto vieraili Mellunkylässä – ja palaa uusin voimin!’, Mellunkylä-lehti, 1/2012, s.9Kolumni, Katja Soini: ‘Muotoilu ratkaisee lähiöongelman’, Kartalla - kiinteistöviras-ton henkilöstölehti, 2/2012, s. 11Artikkeli: ‘Kontulassa parasta on luonto’, 2.5.2012, Helsingin Uutiset, Lähiöprojektin teemasivut, keskiaukeama365wellbeing -näyttely, Cumulus-designkonferenssi , 24.5.2012, Aalto-yliopisto, Arabian kampusSteady Go!Finland -keskustelutilaisuus, 20.6.2012, WDC Paviljonki

Kokosimme oppimisen tueksi runsaan Helsinkiin ja tulevaisuuteen liittyvän aineistopankin, joka on kuvassa koottu teemakartaksi. Teemakartan värikoodit:

30

Ihmiset ToimintaTeema TeknologiaPaikka

Olemassa olevien asuinympäristöjen muotoiluTulevaisuuden ennakointi, muotoilu, rakennet-tu ympäristö ja Mellunkylä ovat laajoja koko-naisuuksia. Tälle aukeamalle olemme koonneet vinkkejä, jotta voit halutessasi tutustua aiheeseen lisää.

LISÄÄ AIHEESTA

31

KirjallisuusMellunkylä, HelsinkiAstikainen, R., Heiskanen, R., Kaikkonen, R. 1997. Elämää lähiössä. Helsinki: Sanoma Oy/Helsingin Sanomat

Hernberg, H. (toim.) .2012. Helsinki Beyond Dreams. Helsinki: Urban Dream Management

Kokkonen, J. (toim.) 2002. Kontula. Elämää lähiössä. Helsinki: SKS

Markkanen, A. 2005. Albumit auki Kontulaan. Helsinki: Lasipalatsin Mediakeskus Oy

Nupponen, T., Broman, E-L., Korhonen, E., Laine, M. 2008. Myönteisiä muutoksia ja kasvavia haasteita. Kokemuksia Helsingin lähiöprojektin v. 2004-2007 ja Urban II-yhteisöaloiteohjelman v. 2001-2006 toiminnasta. Tutkimuksia 2008/6. Helsinki: Helsingin kaupungin tietokeskus

MuotoiluBrown, T. 2009. Change by design. New York: HarperCollins

Casti, John L. 2010. Mood matters. From rising skirt lengths to the collapse of world powers. New York: Copernicus books

Halse, J., Brandt, E., Clark, B., Binder, T. (toim.) 2010. Rehearsing the future. Kööpenhamina: The Danish Design School Press

Koskinen, I., Battarbee, K., Mattelmäki, T. (toim.) 2003. Empathic Design: User Experience in Product Design. Helsinki: IT Press

Kalliala, M. (toim.) 2011. Solution 239-246. Finland: The Welfare Game. New York: Sternberg Press

Soini, K., Keinonen, T. 2011. Value of co-design. Innovation consequences at housing renovation industry. Endless End, the 9th International EAD Conference. Porto: University of Portugal

Smith, L.C. 2011. Uusi pohjoinen. Maailma vuonna 2050. Helsinki: Ursa

Thackara, J. 2005. In the bubble: Designing for a complex world. Cambridge: The MIT Press

Vejlgaard, H. 2008. Anatomy of a trend. New York: McGraw-Hill

Rakennettu ympäristöAiraksinen, M., Hietanen, O., Manninen, A-P., Reijula, K., Vainio, T. 2011. Rakenne-tun ympäristön roadmap. Helsinki: Tekesin loppuraportti 5/2011

Knuuti, L. (toim.) 2005. Asumisen monet kasvot. Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja C60. Espoo: Teknillinen korkeakoulu

Juntto, A. (toim.) 2010. Asumisen unelmat ja arki. Suomalainen asuminen muutokses-sa. Helsinki: Gaudeamus

Kopomaa, T. 2011. Lähiö 2.0. - utopiaa ja totta. Helsinki: KaKe

Kortteinen, M. 1982. Lähiö: tutkimus elämäntapojen muutoksesta. Helsinki: Otava

Korjausrakentamisen strategia. Linjauksia olemassa olevan rakennuskannan ylläpitoon ja korjaamiseen. 3.7.2007. Helsinki: Ympäristöministeriö

LinkitMellunkyläAlbumit auki -valokuvatietokanta http://albumit.lasipalatsi.fi/suomi/

Kontulan juuret -historiikki http://kontula.com/kontulan_juuret.html

Kontupiste http://www.kontu.la/

Mellunkylän alueportaali http://www.mellunkyla.fi/

Mellunkylän kansalaisakatemia http://www.mekans.fi/

Ennusteet ja ratkaisut10 megatrendia vuoteen 2020 asti http://www.cifs.dk/scripts/artikel.asp?id=1469

Ennuste 21. vuosisadalle http://www.futuretimeline.net/21stcentury/21stcentury.htm

Global City http://en.wikipedia.org/wiki/Global_city

Ihmepuutarha, VR, Helsinki http://ihmepuutarha.fi/#/

Kävelybussi http://en.wikipedia.org/wiki/Walking_bus

Vauban, Freiburg, Saksa http://www.vauban.de/info/abstract.html

ProjektitHelsingin lähiöprojekti http://lahioprojekti.hel.fi/

World Design Capital Helsinki 2012 http://wdchelsinki2012.fi/

Aalto-yliopiston designpääkaupunkivuosi http://living.aalto.fi/fi/

Suburb 2072 http://365wellbeing.aalto.fi/projektit/suburb-2072/

Suburb 2072 Facebookissa http://www.facebook.com/suburb2072

365wellbeing http://365wellbeing.aalto.fi/

Lähiö 2072 –yhteishanke https://blogs.aalto.fi/lahio2072/

Suburb 2072 toteutettiin Aalto-yliopiston kansainvälisenä opiskelijaprojektina yhteistyössä Helsingin Lähiöprojektin, täydennysrakentamisprojektin sekä Vetoa ja Voimaa Mellunkylään -yhteistoimintaryhmän kanssa. Projekti loi myönteisen Mellunkylä 2072 -tulevaisuuskuvan, jonka mukaan lähiö on tulevaisuudessa hyvän elämän keidas, jossa jokaisen mellunkyläläisen elämällä on merkitys. Matkailu työllistää, ulkomaiset opiskelijat kotiutuvat pysyäkseen ja paikalliset kohtaavat metroaseman kotoisassa olohuoneessa.

Muotoilijaopiskelijat muuttivat projektin ajaksi Kontulassa sijaitsevaan tukikohtaan. Projektiin osallistui noin 400 paikallista asukasta, aktiivia, yrittäjää, kaupungin virkamiestä, poliitikkoa, asiantuntijaa ja palveluntuottajaa, jotka seurasivat, kommentoivat ja tekivät projektia yhdes-sä. Suburb 2072 on osa Aalto-yliopiston 365 Wellbeing -hanketta, johon kuuluu yhteensä 12 projektia. 365 Wellbeing kuuluu World Design Capital Helsinki 2012 -ohjelmaan.

365wellbeing.aalto.fi/facebook.com/suburb2072

Documents

Mellunkylä 2072 – hyvän elämän keidas