Upload
others
View
0
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
1
METSÄOJITUS
Uudisojitus
Kunnostusojitus
6.11.2013
Ari Lähteenmäki
Suomen metsäkeskus
2
Historia
Ojitustoiminta käynnistyi 1900-luvun
alkupuolella
ensimmäinen mp-laki 1920-luvun
alkupuolella
ojitettu 5 milj. hehtaaria, Pirkanmaalla 0,15
milj. ha (78% suoalasta)
uudisojitus päättyi 1997
kunnostusojitus alkoi yksityismailla
1987
3
4
5
- ensimmäisillä kaivureilla syntyi ojaa päivässä vain n. 200 m.
- nykyisillä kaivukoneilla tehdään ojaa jopa 2 kilometrin
päivävauhtia.
6
Uudis- ja kunnostusojituksen määrät
7
Uudis- ja kunnostusojitus 1980-2001
0
20000
40000
60000
80000
100000
120000
140000
1980 1985 1990 1995 2000 2001
Vuosi
ha Uudisojitus
Kunnostusojitus
8
Ojitustilanne, VMI10
0
5000
10000
15000
20000
25000
30000
35000
40000
P-P La Ka E-P P-K P-S K-S E-S L-S Ra Pi KaS H-U
km2
Ojittamaton suo
Ojitetut suot
9
Kasvu metsämaan soilla, VMI10
0
500
1000
1500
2000
2500
3000
3500
4000
P-P E-P La Ka P-K P-S E-S K-S L-S Ra KaS H-U Pi
1000 m3/v
0,0
1,0
2,0
3,0
4,0
5,0
6,0
7,0
8,0
m3/ha/v
10
Ojitetut suot, VMI10
0
2000
4000
6000
8000
10000
12000
P-P La Ka E-P P-K P-S K-S E-S L-S Ra Pi KaS H-U
Km2
11
Ojituksen tarkoitus
Puuntuotannon kohottaminen veden vaivaamilla
alueilla.
Ojituksella saadaan suon pintavedet liikkeelle.
Kuivavara 30-50 cm.
– pintaturpeen happipitoisuus lisääntyy
– pieneliötoiminta vilkastuu
– ravinteiden saanti paranee
– puuston kasvu lisääntyy ravinteisuudesta ja
lähtöpuustosta riippuen 2-8 m3/ha.
– soiden puuston kasvu 20 milj. m3/v.
12
Suotyypit
Korvet
– kuusivaltaisia
– koivuakin voi olla
runsaasti
– mäntyä sekapuuna
Rämeet
– mäntyvaltaisia
– koivua sekapuuna
– kuusta vain vähän
13
Kunnostusojitus
Tarkoitus
– palauttaa vanhan ojituksen
kuivatusteho
perkaamalla vanhat ojat
– tehostaa ojitusta
tekemällä täydennysojia
14
Kunnostusojituksen
ajankohta
20-30 vuoden kuluttua ensimmäisestä
ojituksesta
yleensä hakkuiden yhteydessä
Marssijärjestys turvemailla
1. Ojasuunnitelma
2. Hakkuu- ja hoitotyöt (tuhkalannoitus)
- Uudistushakkuu !
3. Ojien kaivu
15
Kunnostusojitukseen johtavat
syyt
Ojien tukkeutuminen
Suon painuminen
Ojien virheellinen suuntaaminen
Liian harva ojaverkosto
Puutavaran korjuun aiheuttamat
vahingot
16
Kohteiden valinta
Puustokriteeri
– Kasvu ensimmäisen
ojituksen jälkeen
vähintään 1 m3/ha /v
Ojien kunto
– kuivatussyvyys alle 50
cm
17
Kohteiden valinta
Suotyyppi
– heikkoravinteiset suotyypit
rajataan ulkopuolelle
18
Kohteiden valinta
Hakkuiden vaikutus pohjaveden
korkeuteen
Puuston kasvu
Kasvun taantuminen
Pintakasvillisuuden muuttuminen
19
Ojituksen ulkopuolelle jätetään
Luonnontilaiset ja niiden kaltaiset suot
rehevät pienialaiset suot ja kosteikot
metsälakikohteet ja niiden
suojavyöhykkeet
20
Ojituksen ulkopuolelle jätetään
Vesistöjen suojavyöhykkeet ja tulva-
alueet
Eroosioherkät alueet
Heikkoravinteiset suot
Kasvuhäiriökohteet
21
Kunnostusojituksen eteneminen
Aloite
– maanomistajalta
– metsänhoitoyhdistykseltä
– metsäkeskukselta
Maanomistajan tilauksesta
– allekirjoitus suunnitelmatilaukseen
22
Isommissa yhteishankkeissa
alkukokous
Suunnitelman maastotyöt lumettomana
aikana
Asiakirjatyöt talvella
Rahoituskokous
Toteutus 2-3 vuotta
23
Kustannukset
Ojien kaivu
Vesiensuojelutyöt
Miestyö
Rumputyöt
Piennartiet
Luiskaukset
Kivityöt
Yleiskustannus
24
Kemera-rahoitus
20 vuotta kulunut edellisestä ojituksesta
kasvua väh. 1 m3/ha/v
metsänhoidollinen tila vähintään tyydyttävä
vain vanhojen ojitusalueiden kunnostamiseen
UUSI RAHOITUSLAKI?
- Suometsien hoito, poikkeavat vesien-
suojelutyöt, pienin ojitettava kuvio, nmh-tuki
korotettuna
25
Rahoitus / verotus
Kemera -tuki
Yhteishankkeet
– tuki 40-65 %
todellisista
kustannuksista
– suunnittelu
kokonaan
avustusvaroista
- Verovähennykset
- ALV
Yhden tilan
hankkeet
– tuki laskennallisten
kustannusten
mukaan
26
Puuston kunnostus
ojitusalueella
Ojalinjojen hakkuu
– leveys 5 m
Tarpeelliset harvennushakkuut
– 1-kiirellisyys
Tarpeelliset taimikonhoitotyöt sekä
nuorten metsien kunnostukset
27
Vesien suojelu
28
Tavoitteet
Eroosiota mahdollisimman vähän
kiintoaineksesta 70-90 % talteen ennen
vesistöjä
osa ravinnekuormituksesta saadaan
jäämään ojitusalueelle
29
Vesiensuojelun menetelmät
Kaivutöiden jaksotus
ojien sijoittaminen (tiheys ja suunta)
pohja- ja tilapäispadot
perkaus- ja kaivukatkot
pintavaluntakentät ja suojakaistat
lietekuopat
lasketusaltaat
30
Menetelmän valintaan
vaikuttavat
maaston topografia
ojitusalueen maalaji
valuma-alueen ja ojitusalueen laajuus
vesistöjen läheisyys
31
Metsäojitusta koskevat
sertifiointikriteerit
uudisojituksia ei tehdä
kunnostusojituksissa on
vesiensuojelusuunnitelma
vesistöjen ja pienvesien
suojavyöhykkeet
32
Soiden ennallistaminen
ojitusalueen palauttaminen
luonnontilaan on mahdollista valtion
tuella
pääasiassa reheviä soita ja yleensäkin
harvinaisia suotyyppejä
toistaiseksi tehty vähän
33
Ravinnetalous
Kasvatuslannoitus
– ei kemera-rahoitusta
Terveyslannoitus
– korjataan ravinne-epätasapainoa
– saa kemera-tukea
Puutosoireita 1,5 miljoonalla hehtaarilla