Metsän henki 1/2015

UPM METSÄN LEHTI METSÄNOMISTAJILLE 1/2015HHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHTTITITITITTITITTTITTTITTITTITTITITTTTTTT MMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMETSETSETSETSETSETSETSETSETSETSETSETSETSE SE SEETSETSETSETSTSETSTSETETETETSSETTSSETETEETETETETETSEETEE SEE ÄÄÄÄÄÄ

ww

w.m

etsä

maailm

a.fi

Eräopaskouluttajan parhaat vinkit talviseen metsään.

JANNE EKLUND OPETTAA METSÄN TAVOILLE

TAVOITTEENA AKTIIVINEN METSÄN-

HOITO JA PUUKAUPPA

METSÄNOMISTAJILLE TARJOLLA 350 MIL-JOONAN LISÄPOTTI

METSÄSI ON OSA BIOFORE-TARINAA

14 3020

34

2 METSÄN HENKI 1/15

METSÄN HENKI 1/15 3

MAAPERÄSTÄ PURKAUTUVA pohja-vesi pitää lähteet usein talvisinkin jäättöminä. Siksi lähteet sopivat elinympäristöksi suhteellisen tasaisissa olosuhteissa viihtyville eliölajeille. Luonnontilaiset lähteet ovat yksi vesilailla suojelluista vesiluontotyypeistä. Myös metsälain erityisen arvokkaiden elinympäris-töjen luettelossa lähteet mainitaan

ensimmäisenä. Lähteiden reuna- metsät poikkeavat kostean maa-peränsä vuoksi puustoltaan ja pin-takasvillisuudeltaan ympäröivästä metsäluonnosta. Vesistöjen ja pien-vesien reunoille jätettävät suojavyö-hykkeet pitävät yllä metsäluonnon monimuotoisuutta ja suojaavat vesiä kiintoaines- ja ravinnehuuh-toutumilta.

KUVA: HANNU LAATUNEN / VASTAVALO.FI | TEKSTI: MATTI MAAJÄRVI


ELÄMÄN LÄHDE

METSÄKUVA


PERINTÖMETSÄN TARINAT Päivi Tuupalan metsissä on taisteltu ja urheiltu.

1/2015

MUUTOKSEN TUULIA

2 METSÄKUVA

4 PÄÄTOIMITTAJALTA

5 PÄÄKIRJOITUS

6 LEDARE

8 UUTISET

13 LAKI – KALVILA

19 VIERASKYNÄ

29 KYSYMYS & VASTAUS: ULKOMAINEN TYÖVOIMA

33 INNOVAATIO: KALSON KUUSIVIILU

34 TÖISSÄ METSÄSSÄ: ERÄOPAS

Puupohjaista, uusiutuvaa dieseliä

Lappeenrannasta

Vero 2015 -tapahtuma ja muut vinkit kevätpäiviin: www.metsämaailma.fi

UPM ON SIIRTYMÄSSÄ yhä monipuolisemmaksi biotalous-yhtiöksi. Uusin kaupallinen tuotteemme on UPM BioVerno -diesel. Toimitukset ABC:n ja ST1:n hankintaorganisaatiolle NEOT:lle ovat alkaneet.

Sähköisen viestinnän voitto-kulun vaikutukset näkyvät myös toiminnassamme. Painopaperien kysynnän lasku on merkin-nyt paperin tuotantolinjojen sulkemisia. Puun käyttöön se ei kuitenkaan vaikuta merkittäväs-ti: toimitukset asiakkaille hoi-detaan muilta linjoilta. Lisäksi sellun käyttökohteiden kirjo ja maailmanmarkkinat laajenevat.

Vuodenvaihteessa mhy-jäsenyys muuttui vapaaehtoi-seksi ja alueellinen PEFCTM-

ryhmäsertifiointi siirtyi Kestävän Metsätalou den Yhdistyksen hallinnoitavaksi. Useat toimijat, muun muassa UPM, ovat ker-toneet omista ryhmäsertifiointi-

ratkaisuistaan. Metsänomistajalle tämä merkitsee palvelutarjonnan monipuolistu-mista ja varmasti myös toimin-nan laadun paranemista.

Me UPM:llä olemme uudis-taneet palvelutarjoamamme: metsänomistajan on nyt entistä helpompi löytää itselleen sopi-vimmat palvelut UPM:ltä. Halu-amme tehdä nykyistä syvem-pää yhteistyötä pitkäaikaiseen kumppanuuteen sitoutuvien metsänomistajien kanssa.

Muutoksen tuulet puhaltavat myös johdossamme, kun Esa Retva siirtyi UPM Timberin vetäjäksi. Puunhankinnan ja metsätalouden kokonaisuutta johtaa nyt Sauli Brander, joka tuntee toimintaamme pitkältä ajalta ja eri näkökulmista.

Lisää lehtemme sivuilla. Leppoisia lukuhetkiä.

AILI PIIRONEN, päätoimittaja 22

10

11

PÄÄKIRJOITUS

YHTEISELLÄ POLULLAOLEMME UUDISTANEET VUODEN 2015 alusta tapaamme palvella metsänomistaja-asiakkaitamme. Tavoitteenamme on motivoida ja kannustaa met-sänomistajia hoitamaan ja hyödyntämään metsiään aktiivisesti yhteistyössä UPM:n kanssa.

PERINTEIKÄS METSÄPALVELUSOPIMUKSEMME ON jatkossa nimeltään UPM Metsä Kumppanuussopi-mus. Jo nimenmuutos viestii entistä syvemmästä yhteistyöstä. Parhaiten se soveltuu metsänomistajalle, jolla on keskikokoinen tai sitä suurempi metsätila ja aktiivinen ote metsävarallisuutensa ja metsiensä hoitamiseen. Kumppanuussopimuksen tarkoituksena on metsän mahdollisuuksien hyödyntäminen metsän-omistajan toivomalla tavalla.

HANKKIMASTAMME YKSITYISMETSIEN PUUSTA os-tamme noin puolet sopimusasiakkailta, joiden määrä on kehittynyt viime vuosina tasaisesti. Hoidossamme on runsas miljoona hehtaaria sopimusasiakkaidemme omistamia yksityismetsiä. Se on vakuuttava osoitus metsänomistajien luottamuksesta osaamiseemme ja kumppanuuden voimaan.

TOISEN PUOLEN YKSITYISMETSIEN puukaupoista teemme niiden metsäomistajien kanssa, joiden kanssa kahdenvälinen puukauppa- ja metsäpalvelutoiminta ei ole yhtä säännöllistä kuin kumppanuussopimus-asiakkaidemme kanssa. Heille tarjoamme heidän tarpeisiinsa sopivaa ja mahdollisuuksien mukaista palvelua. Kilpailukykyisen puukaupan lisäksi se merkitsee joko kokonaisvaltaisia tai kauppakohtaisia metsäpalveluja. Kerromme niistä mielellämme lisää.

METSÄSERTIFIOINNIN MERKITYS KILPAILLUILLA kansainvälisillä lopputuotemarkkinoilla kasvaa. Pääosa Suomen metsistä on PEFCTM

mikä sopii erinomaisesti yksityismetsiemme raken-

muuttui vuodenvaihteessa, kun aiemmin metsän-omistajaliittojen hallinnoimat alueelliset PEFC-

MTK:n ja Suomen Sahat ry:n perustaman Kestävän Metsätalouden Yhdistyksen hallintaan.

SERTIFIOINTIPALVELUIDEN tarjonta on samalla monipuolistunut. Useat metsäalan toimijat ovat ilmoittaneet valmiudestaan

-nista. UPM tarjoaa kumppanuusasiakkailleen osana palvelutarjoamaansa sekä PEFC- että FSC® -

-omistajalla on. Tärkeintä on, että metsä on

METSÄALAN NÄKYMÄT OVAT sikäli valoisat, että Suomessa on meneil-lään useita kuitupuun käyttöä lisää-viä investointi hankkeita, joista osa on jo toteutusvaiheessa. On tärkeää, että pystymme turvaa-maan näiden investointien raaka-ainetarpeet kotimaasta luotettavasti. Laskelmien mukaan suomalaismetsien vuotuisia markkinahakkui-ta pitäisi kasvattaa 9–10 miljoonalla kuutiometrillä, josta noin 3 miljoonaa kuutiota on tukkipuuta.

BIOTALOUS, METSÄTEOLLISUUS ja metsäala ovat kansantaloutemme keskeisiä vetureita. Aktiivinen met-sänomistus on sen perusta. Haluam-mekin omalla toiminnallamme edistää aktiivista metsänomistusta muun muassa uudistamalla metsänomistaja-asiakkaidemme palvelua, kehittämällä keskinäistä kumppanuutta sekä kehit-tämällä kotimaisia puumarkkinoita.

”HALUAMME

EDISTÄÄ AKTIIVISTA

METSÄNOMISTAMISTA.”

OLLI U

RPELA

DEN tarjonta on ut. Useat metsäalan teet valmiudestaan

-mppanuusasiakkailleen ansa sekä PEFC- että

--

ntä on, että metsä on

ÄT OVAT sikäli a on meneil-käyttöä lisää-a, joista

eessa. One turvaa-tien

maasta en sienkui-0

rillä,

.

OLLISUUS ntaloutemme tiivinen met-

usta. Haluam-allamme edistää usta muun

metsänomistaja-ua, kehittämällä utta sekä kehit-umarkkinoita.

A

MISTA.”

OLLI U

RPELA

PEKKA RAJALA

sidosryhmäjohtaja metsäasiat

VI HAR FÖRNYAT vårt sätt att betjäna våra skogsägarkunder från och med års-skiftet 2015. Vårt syfte är att motivera och uppmuntra skogsägarna att samarbeta med oss på UPM till att aktivt vårda och utnyttja sina skogar. VÅRT TIDIGARE skogsserviceavtal har fått ett nytt namn, UPM Skog Partnerskaps-

avtal. Namnändringen i sig visar på ett ännu djupare samarbete än förut.

Det nya avtalet lämpar sig bäst för skogsägare med medelstora eller

större skogsegendomar och som har ett aktivt grepp om sin skogsförmögenhet och skogens skötsel. Partner-skapsavtalets syfte är att skogsägaren skall kunna utnyttja sin skog på bästa möjliga sätt enligt sina önskemål.

NÄSTAN HÄLFTEN AV all vår virkesanskaffning baserar

sig på virkesinköp från våra avtalskunder, vilkas antal har haft

en jämn utveckling under de senaste åren. Våra skogsvårdsavtal med av-

talskunderna omfattar drygt en miljon hektar privatskogsägares skogar. Det är ett gott bevis på att skogsägarna har förtroende för vårt kunnande och visar på styrkan med partnerskapet. DEN ANDRA HALVAN av virkesköpen görs med sådana privata skogsägare, som vi inte har lika regelbundna ömsesidiga kontakter med, som med partnerskaps-avtalskunderna. Vi erbjuder också dem tjänster som passar deras behov och

möjligheter. Förutom en konkurrenskraftig virkes-handel betyder det antingen helhetslösningar eller kontraktsvisa skogstjänster. Detta är något vi gärna berättar mer om.

SKOGSCERTIFIERINGENS BETYDELSE I konkurrensen på den internationella slutproduktmarknaden ökar. Största delen av Finlands skogar är PEFCTM-certi-

ändrade i årsskiftet, då de tidigare skogägarförbun-

Kestävän Metsätalouden Yhdistys ry (Föreningen för Hållbart Skogsbruk rf), som grundades av Skogs-industrin rf, MTK och Suomen Sahat ry (Finlands Sågar rf.).

CERTIFIERINGSTJÄNSTERNAS UTBUD HAR samtidigt blivit mångsidigare. Nu har många aktörer inom skogsbranschen meddelat sin färdighet att sköta om

-bud ger partnerskapskunderna möjligheter till både PEFC- och FSC®

-kat skogsägaren hör, utan det är att skogen faktiskt är

UTSIKTERNA FÖR SKOGSBRANSCHEN är såtillvida ljusa, att det i Finland nu gjorts många investeringar för att öka användningen av massaved. Vissa av dessa investeringar har redan nått det stadie att de tagits i bruk. Det är viktigt, att vi förtroendefullt kan säker-ställa investeringarnas råvarubehov i hemlandet. Den

öka med 9–10 miljoner kubikmeter, varav ca 3 miljo-ner kubikmeter är timmer.

NÄR DET GÄLLER vår nationalekonomi är bioekono-mi, skogsindustri och skogsbranschen centrala draga-re. Basen för dessa är aktivt skogsägande. Vi vill med vår egen verksamhet främja ett aktivt skogsägande bl.a. genom att förnya tjänsterna för våra skogsägar-kunder, utveckla det ömsesidiga partnerskapet och utveckla den inhemska virkesmarknaden.

PÅ SAMMA STIG

LEDARE

LÄS MER OM VÅR SKOGSSERVICE

skiftet 2015. Vårt och uppmuntra skomed oss på UPM tutnyttja sina skoga VÅRT TIDIGARE skett nytt namn, UPM

avtal. Namnänett ännu djup

Det nya avskogsäga

större sksom hsin skskogskaskoutnmööns

NÄSTvår virk

sig på viravtalskund

en jämn utveåren. Våra sko

talskunderna omhektar privatskoär ett gott bevis förtroende för vpå styrkan med p

DEN ANDRA HAgörs med sådana pvi inte har lika regkontakter med, somavtalskunderna. Vtjänster som passa

PEKKA RAJALA

intressegruppsdirektör skogsärenden

OLL

I U

RPEL

A

”VI VILL FRÄMJA ETT AKTIVT

SKOGSÄGANDE.”

1/2015

INVESTOINNEISTA LISÄTULOA METSÄN-OMISTAJILLE

Julkaisija: UPM Metsä PL 85, 33101 Tampere. Puh. 0204 16 121. www.metsämaailma.fi, www.upm.fi. Päätoimittaja: Aili Piironen. Toimitusneuvosto: UPM: Janne Kiiliäinen, Panu Kärkkäinen, Jarkko Leppimäki, Sami Oksa, Aili Piironen, Pekka Rajala, Paula Savonen, Zeeland: Sirpa Alhava, Miikka Leinonen, Lotta Vaija. Repro: Aste Helsinki Oy. Paino: Erweko Oy, Oulu. Paperi: UPM Finesse Premium Silk 150/115 g/m2. Painosmäärä: 55 000. 18. vuosikerta. ISSN 1798-8691 (painettu), ISSN 2341-6904 (verkkojulkaisu). Kannen kuva: Pekka Rautiainen. Metsäaiheiset piirroskuvitukset läpi lehden: Juha Ilkka. Metsän henki ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy toukokuussa.

Metsän henki on UPM Metsän asiakas- ja sidosryhmälehti. UPM:n metsän-omistaja-asiakkaille lehti postitetaan asiakasrekisterissä olevien tietojen perusteella.

Osoitteen- ja tilausmuutokset: [email protected], www.metsämaailma.fi > yhteystiedot > yhteydenottopyyntö tai puh. 0204 16 121. Metsänomistaja-asiakkaat voivat olla yhteydessä myös omaan metsäasiakasvastaavaansa.

14

METSÄSI ON OSA BIOFORE-TARINAAMetsä muuttuu lukuisiksi erilaisiksi tuotteiksi.

METSÄSUUNNITELMAMetsänuudistamisessa laatu tuo tulosta.

UUSI UPM METSÄ KUMPPANUUSSOPIMUSTavoitteena suunnitelmallinen yhteistyö.

Löydät Metsän henki -lehteen liittyviä aineistoja myös näistä kanavista:

W W W. M E T S Ä M A A I L M A . F I

Metsän henki painetaan

Suomessa val-mistetulle UPM:n

paperille.

Metsäteollisuus tarvitsee tasalaatuista puuta ja osaavaa työvoimaa.

PEFC/02-31-120

14


KERRO, MITÄ MIELTÄ OLET LEHDESTÄMME

Lähetä palautetta ja juttuvinkkejä lehdestämme osoitteeseen

[email protected]


UUTISET

SAIMAAN RANNALLA Lappeenran-nassa seisoo pieneltä öljynjalostamolta näyttävä suomalainen biojalostamo – maailman ensimmäinen laatuaan. Viereiseltä UPM:n sellutehtaalta ajaa säiliöauto biojalostamon pihaan tuomaan raaka-ainetta, sellunvalmis-tuksen tähteenä syntyvää mäntyöljyä, biojalostamon käyttöön. Puun pihkasta lähtöisin oleva mäntyöljy jalostuu laitoksen ainutlaatuisessa prosessissa uusiutuvaksi dieseliksi. UPM BioVer-noksi ristitty polttoaine vähentää mer-kittävästi autoilun hiilidioksidipäästö-jä. Se on suomalainen keksintö. Tuote

ja sen valmistusprosessia on kehitetty UPM:n Lappeenrannan tutkimuskes-kuksessa. Sen erinomaiset ominaisuu-det saivat yhden tunnustuksen lisää, kun puupohjaiselle dieselille myön-nettiin Avainlippu-merkki. Avainlippu voidaan myöntää Suomessa valmiste-tuille tuotteille, joiden kotimaisuusaste on vähintään 50 prosenttia.

Lue Sari Mannosen blogi www.upm biopolttoaineet.fi/ ajankohtaista/blogit ja lisää UPM:n biopolttoaineista www.upmbiopolttoaineet.fi

UUSIUTUVAA DIESELIÄ LAPPEENRANNASTA

Tuoreusvahti markkinoilleUPM ON KEHITTÄNYT tuoreusvahdin, älytarran, joka reagoi tiettyihin kemi-kaaleihin. Sen avulla voidaan todeta, onko ruoka vielä tuoretta ja turvallista käyttää. Nanoteknologiayritys Indica-torium alkaa tuoreusvahdin kaupallis-tamisen. www.upm.fi

UPM:n metsät UK:ssa myytyUPM ON MYYNYT omistamansa metsät, 7 100 hehtaaria, UK:ssa Englannin kirkon komissiolle. UPM Tilhill, UPM:n tytäryhtiö UK:ssa, vastaa myös jatkos-sa metsäalueiden kestävästä hoidosta ja hakkuista. www.upm.fi

SH

UTTERS

TOC

K

UPM

Vastuullisuusarvioin-nissa tunnustustaUPM ON VALITTU alansa johtavaksi yri-tykseksi ja kultaluokkaan RobecoSAMin vuosittaisessa Sustainability Yearbook -kirjassa. Sustainability Yearbook listaa maailman johtavat vastuulliset yritykset ja luokittelee menestyneimmät yritykset kulta-, hopea- tai pronssiluokkaan. www.upm.fi

UPM Metsäsuunnitelma

UPM Metsän tilannekartoitus

UPM Sukupolvenvaihdos

UPM Metsänuudistaminen

UPM Taimikonhoito

UPM Tuottotaimikko

UPM Metsänlannoitus

UPM Metsän vesitaloudenhoito

UPM Metsätie

Tarjoamme Sinulle,mitä metsäsi ja Sinä tarvitsette

Käteviä paketteja, joilla autamme ylläpitämään metsäsi kuntoa ja arvoa

Varhaisperkaus, konekitkentä, taimikon perkaus, koneellinen taimikon perkaus, kasvatusmetsän kunnostusraivaus Saatavilla rajoitetusti. Kysy lisää UPM:n metsäasiakasvastaavaltasi.

TEHDÄÄN YHDESSÄ TOIVEIDESI METSÄ

Yhteystiedot www.metsämaailma.fi tai p. 020 416 121

o

lue l i sää:


KEMERA-HAKEMUSTIEDOT UPM:LLE VIIMEISTÄÄN 20.3.NYKYISEN KEMERA-LAIN MUKAISTEN hakemusten on oltava perillä Metsäkeskuksessa viimeistään 17.4.2015. Jotta ehdimme tehdä rahoitushakemukset huolellisesti puolestan-ne ja toimittaa ne ajoissa Metsäkeskukselle, toimita tiedot UPM:n metsäasiakasvastaavalle 20.3. mennessä. Metsäkeskukselle jää hakemusten käsittelylle, mahdollisille maastossa tehtäville tarkastuksille ja muiden selvitysten hankkimiselle aikaa reilu kuukausi, sillä Metsäkeskuksen on tehtävä rahoituspäätökset kesäkuun loppuun mennessä. Tämän jälkeen nykyisen lain voimassaolo päättyy eikä sen nojalla voida enää myöntää uusia tukia. Myönnettyjen tukien maksa-tuksia voidaan kuitenkin jatkaa vuoden 2019 loppuun saakka.

Eduskunta on hyväksynyt uuden Kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain eli Kemera-lain. Sen odotetaan tulevan voimaan tänä vuonna. Voimaantulo edellyttää Euroo-pan komission hyväksyntää uudelle tukijärjestelmälle.

Lisätietoja: www.metsakeskus.fi

KOTIVINKIN TOIMITUS VALITSEE joka vuosi 101 parasta tuotetta, ilmiötä ja tapahtumaa. Yksi vuoden 2014 parhaista tuotteista oli Repoveden kansallis-puisto.

Repoveden kansallispuisto perustettiin 1.1.2003. UPM lahjoitti vuonna 2002 Suomen valtiolle 560 hehtaarin maa-alueen puiston perustamista varten. Kansallispuiston pinta-ala on 1483 hehtaaria. Vuonna 2003 UPM perusti kansallispuiston välittömään läheisyyteen Suomen suurimman yksityisen suojelu-alueen, Aarnikotkan metsän. Yhdessä Repoveden kansallispuisto ja Aarnikotkan metsä muodostavat Repovetenä tunnetun alueen, jonka nykypinta-ala on 2870 hehtaaria. Alueen hoidon ja käytön ohjauksen linjaa Aarnikotkan metsän hoitokunta, jossa ovat edustettuina Metsähallitus, Kaakkois-Suomen elin-keino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) sekä UPM.

KOTIVINKKI VALITSI REPOVEDEN KANSALLIS PUISTON VUODEN 2014 PARHAIDEN TUOTTEIDEN JOUKKOON

UUTISET


METSIEN SERTIFIOINTI

KEVÄÄN TAPAHTUMIA

ON TÄRKEÄÄKANSAINVÄLISET ASIAKKAAMME KILPAILLUILLA lopputuote-markkinoilla edellyttävät, että pystymme todentamaan tuotteiden valmistukseen käytetyn puun alkuperän. Siksi painotamme metsä-

PEFCTM --

-taan.

® -

MessutMeidät tapaa Veronmaksajien Vero 2015 -tapahtumassa 11.–12.3. Marina Congress Centerissä Helsingissä ja Tampereen sijoitus-messuilla 24.3. Tampere-talolla.

Toimistoilla tapahtuuKevään aikana järjestämme eri puolilla Suomea työnäytöksiä ja avoimien ovien tapahtumia toimistoillamme. Katso tarkemmat ajankohdat ja paikkakunnat www.metsämaailma.fi

Metsämatka Viroon Järjestämme metsämatkan Viroon 18.–20.9. yhteistyössä OP:n kanssa. Lisätietoja www.metsämaailma.fi

Luston metsämuseoMaat, metsät, tehtaat -näyttely Lustossa katsoo purkkapallonostalgian taa 1950-luvun jälleen-rakennuksen aikaan. 3.2.2015–10.1.2016. www.lusto.fi

SUURET METSÄTILA-KOKONAISUUDET KIINNOSTAVATVUODEN 2014 AIKANA

suutta myyntiin. -

--

-

-pimus. Se turvaa puulle vakaan menekin sekä

tavoitteiden mukaisesti.

SH

UTTERS

TOC

K

lue l i sää: W W W. M E T S Ä M A A I L M A . F I


SAULI BRANDER VASTAA UPM:N PUUNHANKINNASTA JA METSÄTALOUDESTASAULI BRANDER ON nimitetty UPM:n Pohjois-Euroopan Puunhankinnan ja metsätalouden johtajaksi 1.2.2015 alkaen. Hän toimi aiemmin UPM:n metsätalousjohtajana. Aiemmin Puunhankinnasta ja metsätaloudesta vastannut

Esa Retva siirtyy UPM:n saha-liiketoiminnan, UPM Timberin johtajaksi. UPM Timberiä aiem-min johtanut Anssi Klinga siir-tyy UPM:n selluliiketoiminnan johtajaksi. Kaikki kolme ovat

alueen johtoryhmän jäseniä ja raportoivat johtaja Heikki Vappulalle.

UPM

VUODEN 2015 ALUSSA vauhti puumarkkinoilla on jatkunut viime vuoden lopun hyvällä tasolla ja vastannut hyvin puu-tarpeitamme. Odotuksemme onkin, että markkinat toimivat edelleen tasaisesti ja pystymme yhdessä suomalaisten metsän-omistajien kanssa turvaamaan tehtaidemme kilpailukyvyn ja tasaisen käynnin.

UPM:n tehtaiden puunkäyttönäkymät ovat hyvät. Pietarsaaren sellutehtaalla jo toteutettu investointi ja Kymin sellutehtaan meneillään oleva investointi lisäävät kuitupuun tarvettamme. Myös sahoillamme jo tehdyt ja menossa olevat investoinnit merkitsevät lisääntyvää tukkitarvetta. Vaneritehtaidemme erityistoive on saada nykyistä enemmän koivuraaka-ainetta kotimaasta. Jämsänkosken paperikone 5:n ja Kaukaan paperi-kone 2:n sulkemiset tämän kevään aikana eivät vaikuttane merkittävästi paperikuitupuun tarpeeseen: hoidamme paperi-toimitukset asiakkaillemme muilta vastaavilta koneilta.

Paikalliset metsäasiakasvastaavamme auttavat mielellään niin puukauppa-asioissa kuin metsänhoitoon liittyvien kysymysten ratkaisemisessa. Heidän kanssaan keskustelemalla selviää parhaiten myös paikallinen puukauppatilanne. Metsäasiakas-vastaaviemme yhteystiedot ja viimeisin puukauppakatsaus löytyvät löytyvät osoitteesta www.metsamaailma.fi

PUUKAUPPA-KATSAUS

UPM sulkee painopaperi-kapasiteettia Suomessa ja UK:ssaUPM SULKEE PYSYVÄSTI Kaukaan paperikone 2:n ja Jäm-sänkosken paperikone 5:n Suomessa sekä paperikone 1:n Shottonin tehtaalla Isossa-Britanniassa. Tuotanto päättyy viimeistään maaliskuun 2015 loppuun mennessä. Sulkemisia koskevat yhteistoimintaneuvottelut saatiin päätökseen tammi-kuun puolivälissä.

Niin ikään marraskuussa ilmoitetut UPM Chapellen paperi-kone 3:n suunniteltua sulkemista koskevat henkilöstöneuvotte-lut Ranskassa etenevät. www.upm.fi

UPM

UUTISET


Äitini on vuodesta 1989 lähtien omis-tanut yhdessä kahden sisarensa kanssa metsätilan määräosin siten, että kunkin

heidän osuus verotusyhtymästä on yksi kolmasosa (1/3). Olen aikeissa ostaa äitini 1/3 määräosan metsä tilasta. Voinko tehdä metsätilan määräosan hankintahinnan perusteella muodostuvan metsä-vähennyksen siitä metsätalouden pääomatulon määrästä, joka minulle yhtymästä jaettaisiin?

KALVILA: Yhtymä ei ole erillinen verovelvollinen, vaan laskentasubjekti verotuksessa. Yhtymällä on oma kirjanpito, se tekee itsenäisen veroilmoituk-sen ja sille vahvistetaan verotettava tulo tai tappio. Luonnollisten henkilöiden muodostamalla verotus-yhtymällä on hallinnassaan olevilta kiinteistöiltä saamastaan metsätalouden pääomatulosta oikeus metsävähennyksen tekemiseen tuloverolaissa säädetyin edellytyksin. Kyseessä olevan metsätilan määräosan kaupan perusteella muodostuva metsävä-hennys vaaditaan yhtymän metsätalouden veroilmoi-tuksella ja yhtymälle vahvistetut tulot (tai tappiot) jaetaan verotettavaksi osakkaiden henkilökohtaisessa verotuksessa niiden osuuksien mukaan, jotka heillä on yhtymän tulohin. Tällöin kyseessä olevassa tilanteessa metsävähennyksestä hyötyvät myös muut yhtymän osakkaat.

Omistan yhden metsätilan, jonka ostin vuonna 1997, ja olen käyttänyt metsä-vähennyksen kokonaan. Olen liittämässä

metsätilaani UPM Yhteismetsään. Johtaako käyt-tämäni metsävähennys sen tulouttamiseen minulle luovutusvoittoverona liitettäessä metsävähennys-metsä UPM Yhteismetsään?

KALVILA: Ei johda. Liitettäessä kiinteistön tiluk-sia UPM Yhteismetsään kiinteistö saa yhteismet-sään liitettävän alueen arvoa vastaavan määrän yhteismetsäosuuksia eikä erillisiä rahakorvauksia makseta. Korkeimman hallintooikeuden ratkai-sun (27.11.2002/3066) mukaan kiinteistön tilusten liittämistä yhteismetsään kiinteistölle annettavaa yhteismetsäosuutta vastaan ei pidetä kiinteistön luo-vutuksena. Näin ollen siitä ei koidu luovutusvoittove-roseuraamuksia. Kyseisen kiinteistön omistusoikeus ja lainhuuto säilyvät liittyjän nimissä. Yhteismetsä-

osuudet merkitään liittyjän kiinteistölle liittämistä kos-kevan kiinteistötoimituksen rekisteröinnin yhteydessä.

Sain kuusi vuotta sitten metsätilan lahjana vanhemmiltani. Kyseisessä lahjoituksessa käyttööni siirtyi edelliseltä omistajalta 7000

euroa käyttämättä jäänyttä metsävähennystä. Lahja-saannon jälkeen olen tehnyt tilalta puukaupan, josta sain vuonna 2011 noin 20 000 euron kauppahin-nan, mutta metsävähennys jäi tekemättä metsäveroil-moituksella. Voiko metsävähennystä vaatia taanneh-tivasti?

KALVILA: Metsävähennystä koskevan vaatimuksen verovelvollinen voi esittää vielä säännönmukaisen verotuksen päättymisen jälkeen riippumatta siitä, voitiinko metsävähennystä koskevan vaatimuksen tekemättä jättämisen katsoa tapahtuneen erehdyksestä. Muutosta haetaan tekemällä oikaisuvaatimus verotuksen oikaisulautakunnalle. Tuloverotuksen oikaisuvaatimus on tehtävä 5 vuoden kuluessa verotuksen päättymistä seuraavan vuoden alusta. Kun verovuoden 2011 verotus päättyi vuonna 2012, valitusaika ko. vaatimuksen osalta päättyy siis vuoden 2017 lopussa.

LAU

RA V

ESALAKI &

ASIANTUNTIJAHEIKKI KALVILA

LakipalvelupäällikköUPM Metsä

1

2

3

TEKSTI: THOMAS FREUNDLICH KUVAT: UPM JA ESKO KOIVISTO

LISÄÄ PUUTA TARVITAAN

MITÄ ENEMMÄN METSÄTEOLLISUUS INVESTOI,

SITÄ ENEMMÄN SE TARVITSEE TASALAATUISTA PUUTA JA

AMMATTITAITOISTA VÄKEÄ. NYT ON METSÄNOMISTAJIEN

JA OSAAVAN TYÖVOIMAN ETSIKKOAIKA.


Upouusi kuorintalinja UPM:n Kymin tuotantolai-toksella näyttää päällisin puolin valmiilta. Kuori-marumpu on jo paikallaan ja henkilöstön koulutus alkamassa.

Kymin sellutehtaalle saadaan laajennuksen val-mistuttua uuden kuivauskoneen ja kuorimon lisäksi uusittu havukuitulinja. Koko integraatin energia-tehokkuus paranee laajennuksen jälkeen.

160 miljoonan euron investointi tietää vipinää paitsi tänne Kuusannie-meen myös koko Kaakkois-Suomeen. Kun laajennukset saadaan valmiiksi ja käyntiin, Kymin sellun vuosituotantokapasiteetti kasvaa 170 000 tonnilla eli 700 000 tonniin valkaistua havu- ja koivusellua.

”Olemme hyvin aikataulussa”, kertoo tuotantopäällikkö Jyri Kylmälä hyvillään. Hän vie kierrokselle ja näyttää, miten puu matkaa auto- ja juna-kyydin jälkeen sulatettavaksi, kuorittavaksi, pestäväksi, haketettavaksi ja lopulta selluksi.

PIRISTYSRUISKE KOKO ALUEELLE”Kymin tuotantolaitosten investointi tekee äärimmäisen hyvää Kaakkois-Suomen metsäteollisuudelle”, huomauttaa aluejohtaja Pekka Vainikka Metsäkeskuksesta.

JYRI KYLMÄLÄ

”SUUNNITELMISSA ON,

ETTÄ HAVUKUIDUN

KÄYTTÖÄ KOKONAISUU-

DESSAAN LISÄTÄÄN.”



Hän muistuttaa, että koko Suomen vuotuisesta teollisesta puunkäytöstä Kaakkois-Suomi lohkaisee kolmanneksen. Puun kysyntä on alueella kovaa, mutta Kaakkois-Suomi Etelä-Savon ja Häme-Uusimaan ohella osaa myös hyödyntää metsää parhaiten.

Mittavat investoinnit vaikuttavat aina jonkin verran siihen, miten puuvirrat maassa kulkevat.

”Uusia toimialan investointeja on tulossa myös Äänekoskelle ja Varkauteen, mikä siirtää kuljetuksia uusille tehtaille ja samalla lisää puun hankintapaineita Kaakkois-Suomessa.”

Kaakkois-Suomessa on Vainikan mielestä varaa lisätä hakkui-ta. Mitä enemmän sellutehdas saa raaka-ainetta kotimaasta, sen vähemmän sitä pitää tuoda – ja sitä enemmän työtä ja rahaa jää Suomeen.

Vainikka huomauttaa, että puut eivät Suomesta lopu kesken. Kun metsiä hyödynnetään järkevästi, kypsyvä sato saadaan talteen ja metsien monimuotoisuus sekä suojelu varaukset turva-taan.

”Kestävä hakkuu mahdollistaisi 80 miljoonaa kuutiota vuodes-sa, kun nyt hakkuumahdollisuuksista hyödynnetään 60 miljoo-naa kuutiota”, Vainikka sanoo.

Jos kotimainen puu ei riitä, sitä tuodaan lisää lähinnä Venäjältä. Viime vuosina Venäjältä on tuotu suureksi osaksi koivukuitua ja haketta, 9–10 miljoo-naa kuutiota.

”Suunnitellut uudet metsäteollisuusinvestoinnit lisäävät raaka-ainetarvetta 10 miljoonaa kuutiota vuodessa. Jos kotimaan hakkuita kyetään lisää-mään pysyvästi tuon verran, metsäketjuun saadaan 2 500–3 000 uutta työpaikkaa”, Vainikka sanoo.

Arvioon on laskettu mukaan hakkuu- ja ajokonei-den kuljettajat, puutavaran kuljettajat, puunhankintaa tekevät sekä koko ketjusta tulevat välilliset työpai-kat.

PIAN PULA TYÖVOIMASTAToimialan uudet investoinnit näkyvät myös TE-toimistoissa. Kaakkois-Suomen TE-toimiston palvelujohtaja Tuija Luode-lahti huomauttaa, että alan työvoiman tarve kasvaa, kun metsä-teollisuus kehittyy. Luodelahti mainitsee esimerkeiksi biopohjai-set tuotteet sekä puurakentamisen.

”Sen lisäksi uusi investointi tuo myönteistä virettä, mikä sekin on tärkeää. Metsäteollisuus työllistää nykyisellään Kaakkois-Suomessa 6 300 ihmistä. Luku on siis edelleen aiemmista alas-ajoista huolimatta merkittävä.”

Metsätyöntekijöitä on vielä nyt enemmän kuin ala pystyy työl-listämään, mutta Luodelahti arvioi, että tilanne voi muuttua pian. Iso osa alan väestä on jäämässä eläkkeelle.

Kuten monella muullakin toimialalla, myös metsätaloudessa ja -teollisuudessa tarvitaan moniammattilaisia. Esimerkiksi tuo-tantolaitoksilla arvostetaan sitä, että väki kykenee ymmärtämään ja pyörittämään eri prosesseja sekä tarvittaessa hoitamaan niiden kunnossapitoa.

Kaakkois-Suomen Ely-keskuksen asiantuntija Jaana Komi ennustaa piristyvään metsätalouteen työvoimapulaa. Erityisesti

PEKKA VAINIKKA

”SUUNNITELLUT UUDET METSÄ-

TEOLLISUUSINVESTOINNIT

LISÄÄVÄT RAAKA-AINE-

TARVETTA 10 MILJOONAA

KUUTIOTA VUODESSA.”

-

PISIN MATKA TRINIDAD JA TOBAGOON

8859 km

Kymi

puunkorjuuseen ja metsänhoitotöihin tarvitaan jatkossa lisää väkeä.

Kymin investoinnin yhteydessä on huomattu, että nyt tarvitaan lisää osaavia puutavara-autonkuljettajia. Heitä varten aloitetaan koulutus helmikuussa. Myös metsäkoneenkuljettajien koulutus-tarvetta selvitetään alan yrittäjien kanssa.

Komi kertoo, että Ely-keskuksissa ennakoidaan yhdessä yri-tysten ja oppilaitosten kanssa, mitä eri toimialojen investoinnit käytännössä tarkoittavat.

”Joustava tapa vastata tarpeeseen ovat työvoimakoulutukset. Uusi koulutus saadaan syntymään parissa kolmessa kuukaudes-sa. Tehokas työnantajien kanssa järjestettävä täydennyskoulutus voi antaa tarvittavat tiedot ja taidot lyhyessäkin ajassa.”

TARJOLLA 350 MILJOONAA EUROAEntä sitten raaka-aine? Onko varmaa, että kun teollisuus inves-toi, se myös saa tarvittavan määrän puuta hankkeisiinsa?

”Nyt on käynnissä metsänomis-tajien etsikkoaika. Heidän tulee näyttää, että markkinat toimivat luotettavasti ja puuta tulee niin paljon kuin sitä tarvitaan”, sanoo Metsäkeskuksen Vainikka.

Hän muistuttaa, että metsän-omistajille on tarjolla mahdolli-suus saada 350 miljoonaa euroa vuodessa lisäkantorahaa, jos puun myyntimäärä kasvaa 10 miljoonal-la kuutiolla vuodessa.

Metsänomistajakuntaa raviste-lee parhaillaan voimakas raken-nemuutos. Tilat pirstoutuvat ja metsä tilanomistajien määrä kasvaa. Metsänomistajien keski-ikä on 62 vuotta.

Vainikka toivoo, että metsätalousyrittämistä tuettaisiin po-liittisin päätöksin luomalla tilakoon kasvattamiselle paremmat edellytykset. Metsätilojen siirtymistä aikaisemmin nuoremmille sukupolville voitaisiin nopeuttaa perintö- ja lahjaveroa pienen-tämällä. Poliittisilla päätöksillä olisi mahdollista myös rohkaista yhteismetsien omistukseen.

Kaupungeissa asuvat metsänomistajat tarvitsevat tietoa metsänhoidosta ja tarvittaessa alan yrittäjiä siitä huolehtimaan.

Vainikka on kaiken kaikkiaan optimistinen. Viime vuosi oli hyvä puukauppavuosi, ja samanlaista kehitystä hän ennustaa myös alkaneelle vuodelle.

”Puukauppa on toiminut, ja puun hintataso on pysytellyt vakaana kolmatta vuotta peräkkäin. Tämä kertoo siitä, että puu-kaupan osapuolet ovat vahvistaneet keskinäistä luottamustaan.”


JAANA KOMI

”JOUSTAVA TAPA VASTATA

TARPEESEEN OVAT TYÖVOIMA-

KOULUTUKSET.”

Trinidad ja Tobago

Katso video puun laatuvaatimuksista

sellutehtaalla.

KATSO VIDEO

Tämä on QR-koodi, jonka avulla pääset katsomaan videon. Lataa puhelimeesi ilmainen QR-koo dien luku-sovellus, avaa ohjelma ja

skannaa koodi puhelimellasi.


JÄREÄÄ JA TASALAATUISTAKYMIN SELLUTEHTAAN LAAJENNUS tarkoit-taa yhä modernimpia prosesseja, mutta tästä huolimatta puu ja sen laatuvaati-mukset ovat samanlaiset kuin aiemmin. Tehtaalla arvostetaan yhä edelleen järeää ja tasalaatuista laadukasta puuta.

Sellutehdas käyttää lehtipuista pääosin koivua, vaikka mukaan sopii myös pieni määrä haapaa. Havupuista mäntyä käyte-tään jonkin verran enemmän kuin kuusta. Havupuuseos tulee suomalaisesta metsästä kuin luontaisesti eikä sen eteen tarvitse juuri ponnistella.

”Puutavaralaji ei muutu jatkossakaan, mutta on suunnitelmissa, että havukuidun käyttöä kokonaisuudessaan lisätään”, sanoo Jyri Kylmälä.

Kuusankoskella käytetään selluntuotan-nossa myös sahojen ylijäämähaketta.

Puutavara tulee suurimmaksi osaksi alle sadan kilomet-rin säteeltä koivua lukuun ottamatta. Sitä saadaan rautatiekuljetuksina Porista ja Nurmeksesta asti – sekä Venäjältä.

Jotta puusta syntyy hyvää sellua ja sel-lusta esimerkiksi laadukkaita A4-arkkeja ja pehmopapereita, puutavaran on oltava kunnossa.

Tuotannon kannalta on eduksi, että puut katkotaan suunnilleen samanmittaisiksi. Kuorintatuloksen kannalta ihanteellinen mitta on runsaat kolme metriä.

”Silloin puunrungot menevät tasamit-taisina kuorimarumpuun ja puut hierovat toisiaan koko mitan verran. Haasteemme on, että tuontipuu on usein tuplasti pidem-pää kuin kotimainen. Jos näitä menee samaan aikaan prosessiin, kuorimatulos voi kärsiä.”

Puuhävikkiä puolestaan seuraa siitä, jos tuotantoon siirtää vänkyröitä tai oksallisia runkoja. Sellutehtaissa suositaan suoraa puuta.

”Emme myöskään halua lahoa puuta. Rungot saattavat lahota, jos niitä joudu-taan varastoimaan pitkään. Seuraamme lahoisuutta jatkuvasti ja ohjaamme epäku-rantit kuormat muualle.”

Myös puun ikä, siis käytännössä läpimitta, on tärkeä. Kylmälä kertoo, että puun hankinnasta huolehtivat asiantuntijat sekä hakkuukoneiden kuljettajat osaavat hommansa ja tietävät, miten läheltä latvaa puuta voidaan ottaa sellutehtaan tarpei-siin. Hyväksyttävä minimiläpimitta on 6 senttiä, haapapuulle 8 senttiä.

”Jonkun verran voimme käyttää myös leimikkojen ensiharvennuspuuta. Sen mää-rä pidetään kuitenkin pienenä, sillä ohut

puu katkeilee kuorinnan aikana ja saattaa lisätä puuhävikkiä.”

Kuitenkin esimerkiksi UPM Pietarsaaren tehdas voi käyttää nimenomaan harvennuspuuta sellai-senaan, jolloin ensihar-vennuskuidun erityis-ominaisuudet voidaan

hyödyntää tietyissä paperilaaduissa.Tuotantoon ei haluta muovia eikä kiviä,

joita puunkorjuun mukana saattaa tulla. Muovi ei prosessoidu tuotannossa, ja kivet voivat hajottaa laitteita.

”Paperikoneiden tekniikka on muuttunut, ja prosessiin kuuluu paljon puhdistus-, lajittelu- sekä seulontavaiheita, joilla pyri-tään eroon vieraista aineista. Aika hyvin tässä onnistutaan”, Kylmälä kertoo.

SELLUTEHTAALLA

SUOSITAAN

SAMANMITTAISTA,

SUORAA PUUTA.

VinkkiLue sivuilta 26–28, kuinka koneistutta-malla koivua pystymme lyhentämään koivun kiertoaikaa ja siten lisäämään sen saatavuutta kotimaasta.

VIERAS-KYNÄ

BIOTALOUS ON SUOMEN KESTÄVÄN KASVUN MOOTTORI

SIXTEN SUNABACKA

Strateginen johtajaElinkeino- ja innovaatio-osasto

Työ- ja elinkeinoministeriö

MAAILMANLAAJUISET HAASTEET, KUTEN ilmasto-muutos, väestönkasvu ja tästä johtuva kasvava biotuotteiden kysyntä, luovat perustan ja tarpeen biotalouden edistämiselle. Vaikka öljyn hinta on viime aikoina laskenut, odotetaan biotalouden olevan hiipuvan fossiilitalouden jälkeen talouden seuraava aalto. Biotalouteen siirtyminen vähentää riippuvuut-ta fossiilisista luonnonvaroista ja ehkäisee luonnon ekosysteemien köyhtymistä luoden samalla talous-kasvua ja uusia työpaikkoja kestävällä tavalla.

SUOMEN HYVINVOINTI PERUSTUU myös jatkossa kykyymme hyödyntää runsaita luonnonvarojamme kestävällä tavalla. Nousevassa biotaloudessa Suomen vahvuudet ovat mittavat luonnonvarat, osaaminen ja vahva teollinen perusta. Suomen biotalouden yhteenlaskettu liikevaihto on jo tällä hetkellä yli 60 miljardia euroa vuodessa, ja sen odotetaan kasvavan noin 100 miljardiin euroon vuoteen 2025 mennessä. Biotalouden viennin arvo on noin neljäsosa Suomen koko viennistä. Viime vuosina investoinnit biotalou-teen ovat olleet vuositasolla karkeasti arvioiden noin 1,5 miljardin euron tasoa.

METSÄALA ON SUOMEN biotalouden merkittävin toimiala. Meitä pidetään ulkomailla metsien kestä-vään käyttöön perustuvan biotalouden globaalina edelläkävijänä. Suomessa on perinteisestä metsä-, energia- ja kemianteollisuudesta kehittynyt uuden-lainen klusteri, jossa puusta jalostetaan integroidusti perinteisten ja uusien puujalosteiden lisäksi energiaa, liikennepolttoaineita ja erilaisia kemikaaleja.

UPM ON ERITTÄIN hyvä esimerkki menestyväs-tä biotalousyrityksestä. UPM:n johto määritteli jo vuosia sitten yhtiön biofore-yritykseksi. Yhtiö on käytännössäkin osoittanut voimakasta kykyä uudistu-miseen. Kuka olisi kymmenen vuotta sitten uskonut, että UPM tekisi selluprosessin tähteestä korkealaa-tuista biodieseliä? Yhtiö on myös erittäin merkittävä toimija energia-alalla.

BIOTALOUDEN KEHITTÄMISEEN PANOSTETAAN voimakkaasti. Uusien biotuotteiden osuuden arvioi-

daan nousevan vuoteen 2030 mennessä puoleen Suomen metsäalan vientituloista. Myös elintarviketeollisuus on osa biotaloutta, ja ruoka-arvoketjun jätteiden hyödyntä-minen esimerkiksi bioetanolin valmistuksessa yhdistää elintarviketeollisuuden kemianteollisuuteen. Samoin luonnonarvot ja luonnonvaroja ylläpitävät prosessit (ns. ekosysteemipalvelut) tarjoavat mahdollisuuksia monen-laiseen liiketoimintaan.

SUOMEN HALLITUS TEKI viime keväänä periaatepäätök-sen, jossa biotalous määriteltiin cleantechin ja digitali-saation ohella Suomen talouden tulevan kasvun kärjeksi. On tärkeää, että biotaloutta edistetään myös tulevalla hallituskaudella. Valtio voi luoda suotuisat edellytykset yritysten uudistumiselle ja uuden liiketoiminnan synty-miselle ja vaikuttaa yritysten kilpailukykyyn, mutta var-sinaisen liiketoiminnan kehittäminen kuuluu silti täysin yritysten vastuulle. Paras tulos saadaan aikaan, kun valtio ja yritykset tekevät yhdessä työtä tämän yhteisen päämäärän saavuttamiseksi.

PUUN JA METSIEN käyttö monipuolistuu biotalouden kehittymisen myötä. Myös metsänomistajat hyötyvät biotalouden kasvusta. Metsätalouteen ja puuntuotantoon kannattaa siis panostaa.

Sixten Sunabacka toimii strategisena johtajana elinkeino ministeri Jan Vapaavuoren alaisuudessa toimivassa Metsäalan strategisessa ohjelmassa, jonka vastuulla on myös Suomen biotalousstrategian toimeenpano.


3

1

1

2

3

4

5

6

2

3

6

4

5

RAAKA-AINEESTA

TUOTTEEKSI

SELL

U JA

SAHATA

VARABiofore-yhtiönä hyödynnämme uusiutuvaa puuraaka-ainetta

monipuolisesti nykyisissä tuotteissamme ja luomme uutta

jatkuvan tuotekehityksen ja innovoinnin pohjalta.

JÄTTE

ET &

TÄH

TEET

KIE

RRÄ

TYSK

UITU

Tukkipuu sahatavaraksi

ja vaneriksi

Kuitupuu selluksi, paperiksi,

biofibrilleiksi ja biokomposiiteiksi

Uuteaineet uusiutuvaksi dieseliksi

tai biokemikaaleiksi

Ligniini energiaksi ja

biokemikaaleiksi

Selluloosa ja hemiselluloosa

biokemikaaleiksi

Kuori, oksat ja latvukset

energiaksi

JA V

ANERI

PAPE

RI


ASIAKKAAT JA KULUTTAJAT

SÄHKÖ, LÄM

PÖ JA

BIOPO

LTTOA

INEET

Rakentamiseen

Listoihin, paneeleihin (höylättäväksi)

Huonekaluihin

Oviin ja ikkunanpuitteisiin

Pakkauksiin

Kuormalavoihin

Tehtaiden käyttövoimaksi

Valtakunnan verkkoon

Höyrynä tehtaiden tuotantoon

Tehtaiden lämmitykseen

Kaukolämpönä paikallisille asukkaille

Neotille sekoitettavaksi dieselpolttoaineisiin

ja sieltä edelleen ST1:n, ABC:n ja Shellin

jakeluasemille Suomessa

UPM Betula -koivusellu: tarra-, pehmo-,

hieno ja ohkopainopapereihin

UPM Conifer -havusellu: pehmo-, pakkaus- ja

aikakauslehtiin sekä kartogiksi

Biokomposiitteihin kuten UPM ForMi

Elintarvikkeiden täyte- ja sidosaineeksi

Tuotannon sivutuotteet ja tähteet energiantuotantoon

sekä biokemikaalien ja biopolttoaineiden valmistukseen

Sanomalehtiin

Aikakauslehtiin

Kirjoihin

Hakemistoihin

Tuoteluetteloihin

Suoramarkkinointiin

Liikelomakkeisiin ja kirjekuoriksi

Koti- ja toimistotulosteisiin

Tarrojen pinta- ja taustapapereihin

Pakkauspapereihin

Rakentamiseen

Kuljetusvälinelattioihin

Nesteytettyä maa-

kaasua kuljettaviin

LNG-tankkereihin

Parketteihin

Kalusteisiin

Valmistavaan

teollisuuteen

SAHATAVARA

WISA®-VANERIT ja -VIILUT, UPM GRADA®

SELLU

PAPERI

SÄHKÖ

LÄMPÖ

UUSIUTUVA DIESEL, UPM BIOVERNO

NEOT:lle sekoitettavaksi dieselpolttoaineisiin ja sieltä edelleen ST1:n, ABC:n ja Shellin jakeluasemille Suomessa


painajien jälkiä kuusten latvuksissa. Kirjanpainaja iskeytyy puun runkoon kaarnan alle ja kuivattaa puun pystyyn.

Korte kertoo, ettei kirjanpainajia onneksi tavattu viime kesänä. Aikaisempina kesinä niitä kyllä on ollut ja tuhojakin ne ehtivät tehdä.

JUOKSUHAUDAT JA TAISTELUTANNERKari Korte on Päivin luottomies metsänhoidossa. ”Me tehtiin Päivin kanssa ensimmäiset metsäkaupat vuonna 2010.”

Ensimmäiset metsäsuunnitelmat UPM teki Tupalan metsiin jo yli kaksikymmentä vuotta sitten. Perintö-metsien hoito ei ole mikään pikku juttu, kun metsää on parisataa hehtaaria.

Seuraavaksi lähdetään katsomaan Päivin metsiä itäradan ja valtatien toisella puolella. Muutama sata metriä päästään ajamaan lumista pikkutietä, kun auto alkaa jumittua lumeen. ”Lumilinkomies ei ole ehtinyt tänne asti”, Päivi toteaa.

Radan takaisella metsällä on tarina. Kari Korte kertoo, että metsässä on juoksuhautoja Kustaa III:n sodan ajalta 1788–1790. Tuolloin paikalla oli Ruotsin ja Venäjän välinen rauhaton rajalinja ja Tillolassa käytiin suuri taistelu.

Nää alkaa olla mun mettiä”, Päivi Tupala kertoo aidolla Kymenlaakson murteella.

Ollaan Kausalassa ja katsastamassa toissatalvisen harvennuksen jälkiä lumisessa metsässä. Läheiseltä Lahden–Joensuun radalta kuuluu silloin

tällöin ohi ajavien junien humahdus.”Kari menee kuin nuori hirvi”, Päivi nauraa ja

yrittää pysyä metsäasiakasvastaava Kari Kortteen perässä. Saapas uppoaa parikymmensenttiseen lumeen ja taivaalta putoilee hiljalleen uusia suuria hiutaleita.

Kuusten ja mäntyjen latvat kohoavat korkeuksiin. Siellä täällä kasvaa koivua ja haapaa, josta tehtiin ennen jäätelötikkuja.

Korte arvelee, että metsä on aikanaan, kuusikym-mentä vuotta sitten, istutettu entiselle pellolle. Puut alkavat olla jo hakkuukypsässä iässä.

”Liikun mettässä lähinnä marjastamassa”, Päivi Tupala kertoo. ”En omista moottorisahaa enkä tee mitään mettähommia.”

Yhden metsänhoitoon liittyvän tavan hän kertoo omaksuneensa. Hän tarkkailee mahdollisten kirjan-


TEKSTI: MERJA OJANSIVU | KUVAT: LAURI ROTKO

PERINTÖMETSÄN

METSÄNOMISTAJA PÄIVI TUPALA POIMII MUSTIKAT

JA PUOLUKAT TALTEEN OMISTA METSISTÄÄN, MUTTA

MOOTTORISAHAA HÄN EI OMISTA.

HALTIJA



Historiankirjojen mukaan venäläiset sota-vangit kaivoivat juoksuhaudat, jotka erottuvat edelleen selvästi maastossa.

”Juoksuhaudat ovat museoviraston suoje-luksessa ja niitä pitää varjella, kun alueella tehdään metsänhoito töitä tai hakkuita”, Kari tietää.

Päivi muistaa Ilmari-pappansa kertoneen tarinoita paikkakunnan erikoislaatuisesta sotahistoriasta. ”Mutta eihän ne jutut minuu pienenä likkana kiinnostaneet”, hän tokaisee.

Korte näyttää kartalta juoksuhautojen kans-sa samalla suunnalla sijaitsevan 2,9 hehtaarin suuruisen suojelu alueen, jolla tiettävästi pesii

liito-oravia. Satavuotinen kuusikko saa jäädä uhanalais-ten oravien temmellys kentäksi.

PAPPA RAKENSI URHEILUKENTÄNKun Tillolan kankaalta ajellaan takaisin Tupalan kylään, matkalla on taas Päivin metsiä. Tullaan korkeita män-tyjä kasvavalle avaralle kankaalle. ”Satulinnaksi yksi sukulainen tätä paikkaa kutsui”, Päivi kertoo. Lumisessa metsässä mielikuva osuu kohdalleen.

Ajellaan eteenpäin ja tullaan erikoiselle paikalle jäl-leen. ”Tuolla on mun oma urheilukenttä”, Päivi huudah-taa. Keskellä metsää on tosiaankin suuri lumen peittämä kenttä.

Metsäasiakasvastaava Kari Korte kertoo Päivi Tupalalle, että 60-vuotiset puut alkavat olla hakkuukypsiä.

”Siellä pelattiin lapsena pesäpalloa, juostiin rataa ym-päri ja heitettiin keihästä”, kentän omistaja muistelee.

Kentän laidalla on iso kivi, jolle Päivi kiipesi pikku-tyttönä ja huuteli marjastajille: ”Menkää pois, tää on meijän mettää.”

Muistelus naurattaa nyt metsänomistajaa. Jokamie-henoikeuksista hän ei silloin ymmärtänyt vielä mitään.

Urheilukentän tarina kertoo paljon Tupalan suvun asenteesta metsään ja maahan. Päivi kertoo, että hänen pappansa Ilmari Tupala rakennutti urheilukentän omille mailleen Nuorisoseura Liekin käyttöön.

Nuorisoseura olisi myöhemmin halun-nut ostaa kentän, mutta Tupalan isäntä ei myynyt.

”Iskältäkin kenttää yritettiin ostaa, mut-ta hän sanoi, ettei myy niin kauan kuin hänen pää keikkuu. Ei myynyt velikään enkä myy mie.”

SUKUVIIRISSÄ ON VUOSI 1706Tupalan kylässä on parisenkymmentä asukasta ja useimmat heistä ovat Tupalan sukua. Suvun maat sijaitsevat kylässä ja sen ympäristössä.

Päivin kotitalon pihalla voi aistia 1800-luvun tunnelman. Kaksikerroksiset punamultaiset aitat reunustavat pihapiiriä. Pääraken-nuksen ja aitan katoilla sukuviireissä erottuu vuosiluku 1706. Siitä lähtien tila on kuulunut Tupalan suvulle.

Päärakennus siirrettiin paikalleen 1838 läheiseltä Tillolan koulun mäeltä. Päivi kertoo hiihtäneensä tal-visin kyläkoululle pellon halki. Niin monet lapset vielä silloinkin koulumatkansa taittoivat.

Päivi harmittelee, että ensi syksynä kyläkoulu lakkaa ja jää tyhjilleen. Samalla valuvat hukkaan kyläyhdistyk-sen talkooponnistukset, joilla koulu on pidetty hyvässä kunnossa.

”Lapset kuljetetaan koulukyydillä Kausalaan ala-as-teelle, vaikka pieni koulu olisi lapsille paljon parempi.”

Päivi Tupala on ammatiltaan keittäjä. Hän työskente-lee kesäisin Iitin seurakunnalla Heinlahden leirintäpai-kan emäntänä. Sijaisuuksia hän hoitaa tarvittaessa myös muissa seurakunnan keittäjän tehtävissä.

Maatakin Päivi viljelee omilla pelloillaan. Neljäkym-mentä hehtaaria peltoa kasvaa ohraa ja kauraa.

TÄRKEINTÄ ON METSIEN HYVÄ HOITOPäärakennuksen tilavassa tuvassa huomio kiinnittyy seiniä kiertäviin pitkiin penkkeihin. Sileiksi hioutuneet istuimet ovat nähneet jo monta sukupolvea.

Metsäasiakasvastaava Kari Korte istahtaa penkille ja nostaa kannettavan tietokoneen pitkälle pöydälle. Ruu-dulta hän esittelee Päiville metsäsuunnitelmaa.

Metsäsuunnitelma on UPM:n tietojärjestelmässä ja sieltä näkee, milloin metsää voi hakata ja milloin on aika tehdä metsänhoitotöitä.


”Uudistuskypsiä on noin paljon, ainakin 30 hehtaaria. On kaikenikäistä metsää, varttunutta kasvatusmetsää ja taimikoita”, Kari selostaa suunnitelmaa.

Päivi on tehnyt UPM Metsän kanssa metsäpalvelu-sopimuksen. Sen mukaan UPM Metsä hoitaa hänen 223 hehtaarin metsiään kestävän metsätalouden periaatteella.

Sopimuksen mukaisesti UPM ostaa puut Tupalan met-sistä ja tekee tarvittavat uudistustyöt, kuten istutukset ja muut metsänhoitotyöt.

Kari Kortteen mukaan tänä vuonna tulevat voimaan UPM:n kumppanuussopimukset metsänomistajien kanssa. Kumppanuussopimukset sisältävät periaatteessa samoja asioita kuin metsäpalvelusopimukset.

Päivin mielestä metsäpalvelusopimuksen suurin hyöty on se, että metsässä tulee tehtyä jotakin. ”Minulle on tärkeää, että metsiä hoidetaan hyvin.”

Metsät ovat periytyneet Tupalan suvussa jo yli sadan vuoden ajan. Suurimmat metsäkaupat teki aikanaan Päi-vin isoisän isä Nestori Tupala tullessaan pitämään tilaa. Hän osti maita pikku hiljaa ja seuraavat sukupolvet ovat pitäneet metsät suvussa.

PUU JALOSTETAAN LÄHISEUDULLAMihin puut sitten tätä nykyä menevät? Se tieto kiinnos-taa Päivi Tupalaa.

”Sorvikuusi menee Vuohijärvelle Kalson vaneriteh-taalle tai Ristiinaan Pelloksen vaneritehtaalle, mänty-tukit Lappeenrantaan Kaukaan sahalle, mäntykuitu ja koivukuitu Kymin sellutehtaalle Kuusanniemeen.”

Kari Korte vakuuttaa, ettei Kuusanniemen piipusta sauhu lopu. Parhaillaan Kymin tehtailla on menossa mittava laajennus. Selluntuotanto kasvaa.

”Hyvä, että puu menee”, Päivi toteaa. ”Ainahan met-tän pitää tuottaa. Se antaa jos ottaakin.”

Taloudellisen hyödyn ja marjasadon lisäksi Päivi nauttii olosta metsän rauhassa. Kun tuvan ikkunasta kat-soo ulos, näkyy vain metsää ja paljon ikivanhoja puita.

Tupalan suvun miehet olivat innokkaita metsästäjiä, mutta Päivin harrastuksia ovat käsityöt ja tanhut.

”Puput käy tossa pihalla ja kauriit tulee syömään ome-noita puista. Kyl ne tietää, etten mie mettästä”, Päivi nauraa.

”AINAHAN METTÄN PITÄÄ TUOTTAA. SE ANTAA JOS OTTAAKIN.”

PÄIVI TUPALA


METSÄSUUNNITELMA OHJAA TEKEMÄÄN OIKEAT

TOIMEN PITEET OIKEA-AIKAISESTI. TOTEUTTAMINEN

ONNISTUU VAIVATTOMASTI UPM:N RÄÄTÄLÖIDYILLÄ

PALVELUPAKETEILLA. UUSI TAIMIKKO KANNATTAA SAADA

NOPEASTI HYVÄÄN KASVUUN.

TEKSTI: PÄIVI MÄKI | KUVAT: RISTO HAGQVIST JA UPM

LAATU TUO TULOSTAMETSÄNUUDISTAMISESSA

Metsänomistaja on saanut lisää vaihtoeh-toja metsänsä uudistamiseen. Perinteisen miestyönä tehdyn puunistutuksen rinnal-le on viime vuosina noussut koneellisesti tehty metsänuudistaminen.

”Olemme jo vuosia olleet aktiivises-ti mukana koneellisen metsänhoidon kehittämistyössä. Haluamme tarjota

asiakkaillemme kullekin kohteelle parhaiten sopivan palvelun”, kertoo metsänhoitopalvelujen tuoteryhmäpäällikkö Jari Engström UPM Metsältä. Koneellinen istutus sopii ensisijaisesti kuusella uudistettaviin kivennäismaihin. ”Myös hinnaltaan koneellinen uudistaminen on nykyisin lähes vastaava kuin metsurityönä tehty. Metsänomistajalle se on sopivilla kohteilla hyvinkin kannattava vaihtoehto.”

Tutkimustulokset osoittavat, että koneellisella istutuksella saavutetaan jopa hieman parempi laatu kuin perinteisin menetel-min. Merkittävin laatua parantava tekijä on hyvä maanmuokkaus ja tasainen viljelytiheys. Taimen alkukehitystä nopeuttaa taimen istuttaminen koneella tuoreeseen muokkausjälkeen.

”Maanmuokkaus ja istutus tehdään samalla kertaa. Tuore mätäs on taimen alkukehitykselle hyväksi, sillä kuivumisriski on pienem-pi. Viljelyketjun nopeutuminen vähentää heinän- ja vesakontorjun-nan tarvetta huomattavasti. Koneketjussa myös taimihuolto toimii varmemmin”, Engström kuvailee.

Engströmin mukaan koneellisen metsänuudistamisen rajoittei-na vastaan tulevat pääasiassa maaperän kivisyys, jyrkkä rinne tai uudistuskohteen koko. ”Koneen siirtokustannukset ovat isossa roolissa, joten kohteen tulisi olla yli hehtaarin kokoinen.”

Koneellisen istutuksen etuja

-

-

Lue lisää ja lataa esite osoitteesta www.metsämaailma.fi


Tämä kuvio uudistetaan rauduskoivulle. Tuoreen kankaan kohde on sopiva koneelliseen koivun istu-tukseen. Kohteen vesitalous on kunnossa ja myös keskikarkea maalaji puoltaa koivun kasvatusta. Koneistutus nopeuttaa taimikon kasvuunlähtöä.

1

4

2

Metsäsuunnitelma kertoo, että tällä kuviolla on uudistushakkuun aika. 80-vuotias kuusikko on päättänyt kasvunsa, joten se kannattaa hakata e nnen kuin arvokasvu kääntyy negatiiviseksi. Vanha kuusikko on altis sieni-, tuuli- ja hyönteis-tuhoille. Puukauppaa solmiessa on helppo samalla sopia myös uuden taimikon perustamisesta.

Kuviolla kasvaa 5-vuotias kuusentaimikko, ja nyt on vuorossa varhaisperkaus, joka tehdään konekitkentänä. Ylimääräisen lehtipuuston kitkeminen juurineen vähentää vesomista. Useissa kohteissa toinen taimikonharvennus-kerta on tarpeeton.

Tehdyt toimenpiteet päivitetään metsäsuunnitelmaan. UPM:n kumppanuusasiakkailla on käytössä verkko-metsäsuunnitelma, joka helpottaa tietojen pitämistä ajan tasalla ja mahdollistaa mm. GPS-paikannuksen. Ajantasai-nen metsäsuunnitelma ohjaa hoitamaan metsää suunnitel-mallisesti ja kannattavasti.

4

31

2

metsäsuunnitelmaan. on käytössä verkko-

3

Katso videolta istutuskoneen esittely.

KATSO VIDEO

Tämä on QR-koodi, jonka avulla pääset katsomaan videon. Lataa puhelimeesi ilmainen QR-koo dien luku-sovellus, avaa ohjelma ja

skannaa koodi puhelimellasi.

VAIVATTOMASTI PALVELUPAKETTINA Metsänuudistaminen on UPM Metsän palvelupaketti, joka räätälöidään koh-teelle sopivimman puulajin ja mene-telmän mukaan. UPM:n asiantuntija antaa metsänomistajalle ehdotuksen maanmuokkauksesta ja istutuksesta

joko käsin tai konetyönä. Hän arvioi tarvittavan taimimäärän, hoitaa taimet ja tekijät paikalle sekä päivittää tiedot

metsäsuunnitelmaan. Metsänomis-tajalle palvelu on helppo ja

huoleton tapa saada taimikko uuteen kasvuun – yhdellä

sopimisella ja kiinteällä hinnalla.

”Pakettiin voi lisätä myös taimi-kon varhaishoidon. Tuottotaimikko-

palvelussa tarjoamme taimikon perustamisen lisäksi varhaisperkauksen, joka tehdään 4–5 vuoden kuluttua istutuksesta. Kaikki ketjun työvaiheet tehdään konetyö-nä”, Engström sanoo.

JALOSTETTU KOIVU TUOTTAA HYVIN Uutuutena UPM Metsä tarjoaa nyt myös koneellista koivun istutusta. Jalostettu taimi lähtee nopeasti hyvään kasvuun. ”Koivun jalostus on pitkästi edellä muita puulajeja. Nykyisin käytämme koivuntaimia, joilla saavutetaan reilusti yli 20 prosenttia parempi tuotto kuin metsikköalkuperällä”, kertoo metsänhoitopäällikkö Jyri Schildt UPM Metsältä.

Koivun kasvattajille jalostuksen tulokset lupaavat jat-kossakin hyvää. ”Koealoillamme on kasvamassa täysin uusia rauduskoivun jalosteita, jotka saavuttavat uudis-tuskypsyyden parhailla kasvupaikoilla jo 35 vuoden iässä. Erinomaisen kasvun lisäksi puun laatu on huippu-luokkaa. Puut ovat suorarunkoisia ja vähäoksaisia, joten tukkipuuprosentti on korkea”, kertoo koivnjalostaja Risto Hagqvist Luonnonvarakeskuksesta.

Taustalla on yli 50 vuotta tehty aktiivi-nen kehitystyö. ”Koivun osalta puhumme jo kolmannen polven jalosteista. Näiden myötä kasvunopeuden jalostushyöty nou-see kokonaan uudelle kymmenluvulle, 30–35 prosenttiin.”

Kehitystyön pontimena on ollut ajatus monipuolistaa metsänviljelyä ja etenkin lisätä koivun istutusta reheville paikoille. Metsänomistajalle kiertoajan lyhene-minen ja laadukas tukkirunko lisäävät

metsätalouden kannattavuutta merkittävästi. Ihan vielä tätä superkoivua ei ole saatavilla istutuk-

siin. ”Laajempi siementuotanto on aloitettu useammalla viljelmällä. Uutta jalostettua siementä saadaan taimituo-tantoon muutaman vuoden päästä”, Hagqvist lupaa.

Jalostetun siemenen käyttö lyhentää koivun kiertoaikaa 15–20 vuotta. Kuvassa Hartolassa kasvavia 20-vuotiaita rauduskoivuja, joiden pituuskasvu on ollut yli metrin vuodessa.

“HALUAMME TARJOTA ASIAK-

KAILLEMME KULLEKIN KOHTEELLE

PARHAITEN SOPIVAN PALVELUN.”

JARI ENGSTRÖM

LAURA

VES

A


Puunkorjuussa ja -kuljetuksessa työskentelee yksit-täisiä ulkomailta tulleita henkilöitä. UPM Metsän kanssa sovitut metsänhoitotyöt toteuttaa UPM Silves-ta, jossa työskentelee noin 110 suomalaista metsuria. Lisäksi UPM Silvestan palveluksessa on noin 130 metsäpalveluyrittäjää, joilla on ulkomaisia työnteki-jöitä noin 20 prosenttia koko työntekijämäärästä.

MISTÄ MAISTA TYÖVOIMAA SAAPUU? Lähes kaikki ulkomaiset metsätyöntekijät ovat Vi-rosta. Sieltä saapuu metsäalan koulutuksen saaneita, ammattitaitoisia työntekijöitä. Virossa käytetyt met-sänhoitomenetelmät ovat samantyyppisiä kuin meillä Suomessa. Lisäksi virolaiset ovat tottuneita työsken-telemään suomalaisten kanssa.

KYSYMYS & VASTAUS

SAULI BRANDER

johtaja,Puunhankinta ja

metsätalous UPM

METSISSÄMME TYÖSKENTELEE RUNSAASTI ULKOMAALAISIA. MIKÄ ON UPM:N TILANNE?

MITÄ METSÄTÖITÄ HE TEKEVÄT? Eniten ulkomaalaisia on metsänistutuksessa kesäaikana. Puita istuttamassa on myös mui-den alojen ihmisiä, jotka hakevat lyhytaikais-ta työtä kesäksi. Lisäksi ulkomaalaisia, joilla on metsäalan ammattitaito, on jonkin verran

raivaussahatöissä.

MITÄ VAATIMUKSIA UPM METSÄ ASETTAA U LKOMAALAISILLE TYÖNTEKIJÖILLE? Vaatimukset ovat samat kuin suomalaisilla työnteki-jöillä. Edellytämme, että kaikki ulkomaalaiset toimivat Suomen lainsäädännön mukaan. UPM Silvestan sopi-musyrittäjät ovat kaikki Suomeen rekisteröityjä. Niiden yrittäjien kanssa, jotka käyttävät ulkomaalaista työvoi-maa, käydään erikseen läpi sitä koskeva lainsäädäntö ja heitä velvoitetaan toimimaan sen mukaan. Esimerkiksi turvallisen työskentelyn osalta ohjeistus ja vaatimukset ovat kaikille samat.

MIKSI ULKOMAISEN TYÖVOIMAN TARVE ON KASVANUT? Kotimaisia ammattitaitoisia työntekijöitä ei ole enää riittävästi saatavilla kausiluonteisiin töihin. Valitettavas-ti nuoria ei tule metsäalalle riittävästi, jotta työvoiman tarve niin puunkorjuun kuin metsänhoidon tehtävissä täyttyisi. Toivomme, että metsäala houkuttelisi nuoria entistä enemmän.

MITKÄ OVAT HYÖDYT JA HAASTEET? TARVITAANKO ERILAISTA KOULUTUSTA JA TYÖNJOHTOA? Hyötynä on, että pystymme hoitamaan isoja työkoko-naisuuksia tehokkaasti, kun työvoimaa on riittävästi. Ulkomaisen työvoiman liikkuvuus on myös kotimaista parempi. Tarjoamme kaikille sopimusyrittäjillemme sa-man koulutuksen, ja sen jälkeen ulkomaista työvoimaa palkkavan yrittäjän vastuulla on järjestää jatkokoulutus-ta. Yritys tarvitsee enemmän työnjohtoa varmistamaan, että esimerkiksi työohjeet ymmärretään oikein.

Onko mielessäsi aihe, johon haluaisit saada vastauksia? Lähetä meille vinkki metsaviestinta@upm.

com

AKTIIVINEN METSÄN-HOITO JA PUUKAUPPAMETSÄNOMISTAJA SAA RUNSAASTI UUSIA ETUJA JA VAIVATTOMUUTTA ASIOINTIIN.

TEKSTI: PÄIVI MÄKI | KUVAT: SHUTTERSTOCK

METSÄPALVELUT

UPM METSÄ UUDISTI kanta-asiak-kuusohjelmansa vuoden vaihteessa. Aiemmasta metsäpalvelusopimuksesta siirrytään UPM Metsä Kumppanuus-sopimukseen. Metsäpalvelusopimuksia ovat UPM ja sen edeltäjät laatineet jo yli 30 vuoden ajan. Kokemuksena on, että pitkäjänteiset asiakassuhteet hyödyttävät molempia osapuolia. ”Hoi-dossamme on runsas miljoona hehtaaria sopimusasiakkaidemme metsiä, mikä on vakuuttava osoitus kumppanuuden voimasta”, kertoo markkinointi- ja asi-akkuuspäällikkö Paula Savonen UPM Metsältä.

”Hyvillä eduilla ja laadukkailla palveluilla pyrimme aktivoimaan metsänomistajia metsänhoitoon ja puu-kauppaan. Meille, puun hankkijalle ja jalostajalle, hyvä metsänhoito tarkoittaa hyvälaatuista puuta tulevaisuu-den metsäteollisuuden tuotteisiin”, Savonen jatkaa.

Kumppanuus tuo metsänomistajalle monia rahanar-voisia etuja, kuten puun menekki- ja hintatakuun sekä korotetun palvelubonuksen, joka oikeuttaa tuntuviin alennuksiin metsänhoito- ja asiantuntijapalveluista.

Asioiden hoitamista helpottaakseen ja nopeuttaakseen kumppanuusasiakas voi valita oman henkilökohtaisen metsäasi-akasvastaavan haluamaltaan paikkakun-nalta.

YHTEISTYÖ PERUSTUU SUUNNITELMALLISUUTEENSavonen kertoo, että UPM Metsä Kumppanuussopimusta tarjotaan met-sänomistajille, joilla on aktiivinen ja suunnitelmallinen ote metsätalouteen. ”Toivomme, että tilalla on ajantasainen

metsäsuunnitelma valmiina tai metsänomistajan kanssa voidaan sopia suunnitelman laatimisesta tai vanhentu-neen päivittämisestä. Näin voimme ehdottaa asiakkaan tavoitteiden mukaisia toimenpiteitä ja pitää metsäomai-suuden tuottavana ja kannattavana pitkällä aikavälillä. Metsäsuunnitelma tuo ennustettavuutta ja suunnitelmal-lisuutta metsänomistajan ja UPM:n väliseen yhteistyö-hön.”

Metsätalouspäällikkö Panu Kärkkäisen mukaan

TAVOITTEENA

Uusi UPM Metsä Kumppanuussopimus

”TARVITSEMME

LAADUKASTA JA

KESTÄVÄSTI TUOTET-

TUA SUOMALAISTA

PUUTA.”

PAULA SAVONEN


UPM:n järjestelmään on vaihtoehto uuden metsäsuun-nitelman laatimiselle. Myös se helpottaa asiakkaan ja UPM:n välistä kanssakäymistä ja metsätalouden toimen-piteiden suunnittelua. ”Metsäsuunnitelma on kuitenkin merkittävästi monipuolisempi ja laajempi metsänomis-tuksen työkalu. Se laaditaan huomioimalla metsänomis-tajan omat tavoitteet metsiensä käytölle ja kehitykselle. Suunnitelmakaudella toteutetaan vuosittain ajankohtai-set toimenpiteet ja varmistetaan, että metsänomistajan tavoitteet toteutuvat. Me myös kehitämme metsänomis-tajille uusia palveluja, joiden pohjana on ajantasainen metsäsuunnitelma”, Kärkkäinen vinkkaa.

PALVELUJA PAKETTINA TAI YKSITTÄIN Kumppanuusasiakkaille on tarjolla UPM Metsän täysi palveluvalikoima, joka kattaa muun muassa hakkuu- ja metsänhoitotyöt, metsäsuunnittelun, metsätiet, laki- ja

omistajan arkea helpottamaan on metsäpalveluita paketoitu avaimet käteen -kokonaisuuksiksi. ”Yhdellä sopimisella saa esimerkiksi metsänlannoituksen suun-nittelusta levitykseen. Tai sukupolvenvaihdoksen alusta loppuun. Kaiken kattavien palvelupakettien lisäksi on

lue l i sää: W W W. M E T S Ä M A A I L M A . F I

tarjolla myös yksittäisiä palveluja. Oleellista on, että jokaisesta palvelusta räätälöidään asiakkaan tarpeisiin sopiva kokonaisuus”, Kärkkäinen kuvailee.

”Jollei UPM Metsä Kumppanuussopimukseen

-

metsätiloilla mahdollinen kumppanuusasiakkaillem-me”, Kärkkäinen kertoo.

Toimivan yhteispelin perustana oleva metsäsuun-nitelma tai tilan metsävaratiedot ladataan UPM:n verkkometsäsuunnitelmaan, joka on sopimusasiak-kaalla maksutta käytössä. UPM huolehtii siitä, että puustotiedot metsän kasvun ja toteuttamiensa toimenpiteiden osalta päivittyvät suunnitelmaan. Kumppanin etuihin kuuluu myös sähköinen metsä-vero-ohjelma.

Savonen painottaa, että UPM Metsällä panostetaan kestävään kumppanuuteen. ”Tarvitsemme laadukasta ja kestävästi tuotettua suomalaista puuta. Olemme valmiita laittamaan koko asiantuntemuksemme pe-liin, jotta asiakkaidemme metsät kasvavat ja tuottavat pitkälle tulevaisuuteen.”

UPM Metsän Kumppanuussopimuksen etuja

-


Vinkki”Saat meiltä uuden UPM Metsäsuunnitelman tai päivityksen olemassa olevaan vanhentuneeseen suunnitelmaan edulliseen kampanjahintaan, kun samalla sovit UPM Metsä Kumppanuussopimuksesta. Kampanja on voimassa toukokuun loppuun asti. Metsäasiakasvastaavasi kertoo tarjouksestamme mielellään lisää.”


UUDISTUKSEN MYÖTÄ METSÄPALVELUIHIN

on tuotu kolme tasoa, jotka auttavat met-sänomistajaa valitsemaan asiakkuutensa laajuuden. Pääajatuksena on, että mitä enemmän metsänomistaja keskittää asioin-tia, sitä enemmän hän hyötyy.

UPM Reilu tukee pienehkön metsätilan omistajaa, joka harvakseltaan tekee puukaupat. Hakkuut ja niiden valmistelut, korjuun valvonta sekä viranomaisilmoi-tukset kuuluvat palveluun. Samalla voi sopia myös hakkuuseen liittyvistä metsän-hoitotöistä kuten metsänuudistamisesta tai ennakkoraivauksesta. Seuraavalla

palvelutasolla UPM Oiva tarjoaa laa-jemman valikoiman palvelupaketteja ja yksittäisiä metsäpalveluja. Tällä tasolla on mahdollista sopia kumppanuudesta. UPM Uljas-asiakkaana metsänomistajalla on käytössään metsäpalvelutarjonta täydessä laajuudessaan. Kumppanuussopimuksen myötä UPM Uljas antaa kaikki metsä-asioinnin keskittäjän edut.

Kevään aikana metsäasiakasvastaa-vat eri paikkakunnilla ottavat yhteyttä sopimusasiakkaisiin ja esittelevät uusia palvelutasoja sekä UPM Metsä Kumppa-nuussopimuksen tuomia etuja.

MIKÄ ON VALINTASI?

PANU KÄRKKÄINEN

metsätalouspäällikköUPM Metsä

METSÄPALVELUT Uusi UPM Metsä Kumppanuussopimus

UPM KALSON VIILUTEHTAALLA Vuo-hijärvellä vuosittainen tekninen tuotan-tokapasiteetti on noin 80 000 kuutiota kuusiviilua, jota käytetään taustaviiluna kolmikerros-parketin rakenteessa. Par-kettitehtailla viilun päälle syntyy noin 40 miljoonaa parkettineliötä vuodessa.

Kuusiviilu on korkea-laatuinen tekninen kom-ponentti, jolla on erittäin tärkeä rooli parketin laadussa.

”Ohut mutta luja viilu tasapainottaa mo-nikerroksisen parketin rakenteen ja pitää sen suorana läpi käyttöiän”, tehtaanjohtaja Mikko Miettinen sanoo.

Viilu valmistetaan tukista sorvaamalla. Raaka-aineena käytetään ainoastaan koti-maista, hyvin hoidetuista metsistä tulevaa tasalaatuista kuusitukkia.

”Käytämme viilun valmistuksessa lähi-puuta. Pohjoismainen, hitaasti kasvanut

kuusi on viilulle juuri oikea raaka-aine. On myös tärkeää, että raaka-aine on kestävällä tavalla kasvatetuista metsistä

hankittu. Siitä ovat PEFC-

tärkeitä todisteita.”Raaka-aineesta hyödyn-

netään kaikki osat. ”Puun kuoresta val-

mistetaan lämpöenergiaa tuotantoprosessiin ja mer-kittävänä sivutuotevirtana toimitamme kuusihaketta UPM:n Kymin paperi- ja

sellutehtaan tarpeisiin.”

VIENTIALUEENA KOKO MAAILMAMissä tahansa maailman parketeilla jal-kojemme alla voi olla suomalaista puuta, sillä Kalson tehtaalta toimitetaan kuusi-viilua lähes kaikille parkettivalmistajille maailmassa. Viennin osuus tuotannosta on yli 90 prosenttia. Tärkeimmät vienti-

alueet ovat Eurooppa ja Kaakkois-Aasia.

PUHDAS JA KESTÄVÄ PUUTUOTELiiketoiminta perustuu pitkäaikaiseen yhteistyö-hön ja tuotekehitykseen asiakkaiden kanssa. Esimerkiksi mitta-tarkkuuden ja erityisesti kosteuden on oltava jatkuvasti tasaisia.

Kalson kuusiviilu on täysin puhdas puutuote, sillä sen valmistusprosessissa ei käytetä kemikaaleja. Se on monin tavoin malliesimerkki kestävästä puutuotteesta, joka valmistetaan raaka-ainetta, metsää ja ympäristöä kunnioittaen.

”Meillä on hyvin ekologinen lopputuo-te. Olemme modernin tuotantoprosessin ja korkean automaatioasteen myötä pystyneet nostamaan arvokkaan raaka-aineen jalostusarvon kestävälle pohjalle”, Miettinen sanoo.

TEKSTI: SARI LOMMERSE | KUVA: UPM

KESTÄVÄLLÄ POHJALLA

INNOVAATIO

KALSON KUUSIVIILU ON PUHDAS PUUTUOTE, JOKA ON

NÄKYMÄTÖN, MUTTA ERITTÄIN TÄRKEÄ OSA PARKETIN

RAKENNETTA. SITÄ LÖYTYY ESIMERKIKSI SUOMALAISEN

PARLA FLOORIN OSLON JA BERGENIN RADISSON SAS

-HOTELLEIHIN TOIMITTAMISTA PARKETEISTA.

”UPM KALSON

VIILU ON HYVIN

EKOLOGINEN

LOPPUTUOTE.”

MIKKO MIETTINEN



”KOKEMUKSEN JAKAMINEN

JA ASIAKASTYÖN

YHDISTÄMINEN ON SUURI

KIITOLLISUUDEN AIHE.”

ERÄOPAS JA ERÄOPASKOULUTTAJAJANNE EKLUND

JANNE EKLUNDIN METSÄÄN MAHTUU MUITAKIN IHMISIÄ.

SIKSI HÄNESTÄ TULI ERÄOPAS JA ERÄOPASKOULUTTAJA.

METSIEN MENTORI

ULLAKOLTA LÖYDETYSSÄ SOTA-AJAN

repussa on Meppsin vieheitä, ruisleipää ja omenia. Alla rämisee Helkaman Oiva-polkupyörä ja sen tarakalle sidottu upouusi Abu-virveli. Taskussa on 50 markkaa rahaa ja edessä 65 kilometrin matka pölyisiä metsäteitä.

12-vuotias Eklundin Janne on ystävänsä kanssa matkalla ystävän mummolaan, joka on ollut asumat-tomana vuosia. Siellä he viettäisivät viikon kahdestaan kalastaen ja metsässä käyskennellen, Meri-Porin kaukopartiomiehet. Vatsa kurisee tyhjyyttään suurimman osan ajasta, mutta muuten mikään ei voisi olla paremmin.

Tuosta reissusta on nyt 35 vuotta, mutta Eklund on yhä samalla tiellä. Luonnosta tuli hänelle ammatti, ja nyt hän opettaa Eerikkilän Urheilu-opistossa Tammelassa eräoppaana ja eräopaskouluttajana muille taito-

ja, jotka itse oppi kantapään kautta jo lapsena.

Olemme nytkin metsässä, missä 17 eräoppaaksi kouluttautuvaa aikuisopiskelijaa valmistautuu lähtemään liikkeelle leiristään. Yksi pilkkoo vielä märkiä puita, joku toi-nen hörppää nokipannussa keitettyä kahvia. Välillä tuulenpuuska pölläyt-tää laavutelttojen päälle lunta.

Eklund myhäilee taustalla, sillä vuoden kestävä koulutus on jo puo-lessa välissä ja opiskelijat ovat vuo-rotellen itse vetovastuussa. Vaikka hän on kasvanut luonnon parissa, Eklund ei ole mikään erakko.

”Kokemuksen jakaminen ja asiakastyön yhdistäminen on suuri kiitollisuuden aihe. Lapsena koulutin kavereitakin metsäreissuja varten”, Eklund kertoo.

”Kolme minuuttia!” kuuluu huuto männiköstä. On aika pujottaa sukset jalkaan. Metsä kutsuu taas.

TEKSTI: TUOMO TAMMINEN | KUVA: PEKKA RAUTIAINEN


TYÖPAIKKANA METSÄ

Janne Eklundin vinkit talviseen metsään

Pukeudu niin, että pysyt kui-vana: ettei lumi tai oma hiki kastele.

Pukeudu niin, että pysyt lämpi-mänä. Lisää tai vähennä vaate-kerroksia tarpeen mukaan.

Termospullo mukaan. Juominen on yhtä tärkeää talvella kuin kesälläkin.

Ota kylmässä säilyvää eväs-tä, esimerkiksi pähkinöitä tai näkkileipää.

Suunnittele reitti, jonka jaksat kulkea. Jos maassa on enem-män kuin 10 senttiä lunta, kannattaa harkita suksia tai lumikenkiä.

1

2

3

4

5

UPM METSÄ

ETSITKÖ UUTTA KUMPPANIA?

Suunnitelmallista metsänhoitoa – ja nyt vielä edullisesti!

Kun solmit kumppanuussopimuksen kanssamme 31.5.2015 mennessä, saat UPM Metsäsuunnitelman tarjoushintaan. Toimi siis heti! Kysy lisää UPM metsäammattilaiselta www.metsämaailma.fi tai soita 020 416 121.

UPM Metsä Kumppanuussopimus on täysin uudistunut. Kun keskität metsäasiointisi meille, saat runsaasti rahanarvoisia etuja puukauppaan ja metsävarallisuutesi hoitoon.

Kumppaninamme varmistat vaivattoman tuoton ja huolehdit metsäsi hyvinvoinnista kokonaisvaltaisesti ja pitkäjänteisesti. Sinulla on käytössäsi metsänhoidon parhaat osaajat aina, kun tarvitset meitä.

TEHDÄÄN YHDESSÄ TOIVEIDESI METSÄ

Documents

Metsän henki 1/2015