Metsän henki 3/2013

Aki Jaskarin sertifioitu yhteismetsä Kihniössä

tuottaa hyvin. sivu 22

”MINULLE METSÄ ON SIJOITUS”

ww

w.m

etsä

maa

ilma.

fiNÄKÖKULMIA METSÄENERGIAN ETUIHIN S. 26

ONNISTUNUT METSÄ- TILAN SUKUPOLVEN-

VAIHDOS S. 20

PIENIKIN METSÄ VOI TUODA TASAI-SEN TUOTON S. 30

UPM METSÄN LEHTI METSÄNOMISTAJILLE 3/2013

2 METSÄN HENKI 3/13

Katso video taimikonhoidosta

lintuperspektiivistä.www.youtube.com/

user/upmmetsa

KATSO VIDEO

Tämä on QR-koodi, jonka avulla pääset suoraan oheiseen

videolinkkiin. Lataa puhelimeesi ilmai-nen QR-koodien

luku sovellus, avaa ohjelma ja skannaa koodi puhelimellasi.

METSÄN HENKI 3/13 3

TÄRKEÄ OSA TAIMIKONHOITOA ON RAIVATA ELINTILASTA, AURINGOSTA JA VEDESTÄ KILPAILEVAT KASVIT JA PUUT KASVAVIEN KUUSENTAIMIEN TIELTÄ.

TAIMIKONHOITO PARANTAA METSÄN KASVUA JA KEHITYSTÄMETSURI JUKKA HAPULAHTI käynnistää raivaus-sahan kertanykäisyllä ja painuu pusikkoon. Hiiskulan tila Uudellamaalla on ollut UPM:n metsäpalveluasiakas vuodesta 1987. Hiisku-lan 3000 hehtaarin metsissä Hapulahti on tehnyt töitä jo parikymmentä vuotta ja kokenut vuosien varrella monet metsänhoidon vaiheet.

”Vuonna 2001 Janika-myrsky tuhosi noin 80-vuotiaan kuusikon täysin. Vaikka näky oli-kin dramaattinen, on hyvä, että luonto näyttää välillä voimansa”, Hapulahti toteaa.

Puut korjattiin seuraavan vuoden talvella ja jo keväällä 2003 tilalle istutettiin uudet kuusentai-met. Reikäperkaus tehtiin muutama vuosi myö-hemmin ja nyt paraikaa – kuusien ollessa noin nelimetrisiä – taimikkoa hoidetaan jälleen.

Taimikkoon jätetään kasvamaan kymmenisen prosenttia koivua sekapuuksi. Samoin sääste-tään metsän eläinten ravintokasvit sekä metsän monimuotoisuutta ylläpitävät puut ja pensaat. Lopullisen taimikonharvennuksen tavoiterunko-luku on noin 2000 runkoa hehtaarille.

KUVA: MIKA RANTA TEKSTI: LOTTA VAIJA

Kuva otettiin kuvaajan itsensä kokoaman Y-6-mallisen hexakopterin kyydissä lentävällä Canon EOS 600D:llä. Ohjausyksikkönä DJI Wookong M.


METSÄASIAKASVASTAAVA TERHI KARISALMI NAUTTII METSÄSTÄ VAPAA- AJALLAANKIN.

”Ikinä en ole kyllästynyt metsässä oloon, vaikka siellä paljon aikaa vietänkin.”

34

3/2013

LÄMMIN KIITOS PALAUTTEESTA,

jota te lukijat olette antaneet www.metsämaailma.fi-verkko-palvelussamme Metsän henki -lehden edellisestä numerosta.

Palautteen perusteella teem-me lehteä, joka luetaan tark-kaan. Lehden sisältö koetaan kiinnostavaksi ja hyödylliseksi ja ulkoasu miellyttäväksi.

Kysyimme, mikä oli teidän lukijoiden mielestä kiinnosta-vin, hyödyllisin ja turhin juttu. Koska teitä lukijoita on monen-laisia, äänet jakaantuivat eri juttujen kesken. Erityisesti kuitenkin viime numerossa kiin-nostivat jutut metsänuudistami-sesta ja puukaupasta.

Painettu lehti on lukija- palautteen ja tutkimusten mu-kaan pitänyt pintansa tärkeänä metsäisen tiedon lähteenä. Metsän henki ilmestyy seu-raavan kerran joulukuussa.

KIITOS PALAUTTEESTA!Tässä välillä voitte kuitenkin seurata uutisiamme ja lukea lisää tuot-teistamme ja palveluistamme jatkuvasti päivittyvästä verk-kopalvelustamme osoitteesta www.metsämaailma.fi.

Olemme laajentaneet sähköis-tä kanavavalikoimaamme myös sosiaalisen median puolelle: UPM Metsä on nyt myös Facebookissa omalla UPM Metsämaailma -sivustollaan. Kannattaa tykätä meistä ja näin pysyä ajan tasal-la ajankohtaisista asioista.

NILLA HIETAMÄKI, päätoimittaja

2 METSÄKUVA

4 PÄÄTOIMITTAJALTA

5 PÄÄKIRJOITUS

6 LEDARE

8 UUTISET

13 LAKI – KALVILA

19 VIERASKYNÄ

29 KYSYMYS & VASTAUS

32 SÄÄSTÖPUUT

33 HISTORIA – PAKKANEN

34 TÖISSÄ METSÄSSÄ: TERHI KARISALMI

Artisti Anna Puu Pienen puun

popissa.

9

Onnistunut metsätilan sukupolvenvaihdos vaatii suunnitelmallisuutta ja ammattitaitoa. 20

Anna palautetta Metsän henki -lehdestä osoitteessa

Arvoimme palkintoja palautetta antaneiden kesken. Voittajille on ilmoitettu henkilökohtaisesti.

PÄÄKIRJOITUS

METSÄTEOLLISUUDEN OSTOT suomalaisista yksityismetsistä, jotka kattavat arviolta 80–85 % valtakunnan koko puukauppavolyymistä, ylsivät ensimmäisen vuosipuoliskon aikana noin 16,2 mil-joonaan kuutiometriin. Voimmekin olla kohtuullisen tyytyväisiä tähänastiseen määräkehitykseen. UPM on ollut osaltaan aktiivinen ja hankkinut tavoitteen-sa mukaisen määrän markkinoilla tarjolla olleesta puusta. Toiveemme on, että puukaupan positiivinen vire jatkuu runsaana ja ennen kaikkea tasaisena myös loppuvuoden aikana.

UPM:N METSÄPALVELUIDEN MYYNTI on kasvanut edellisvuotta selvästi paremmin. Hyvät saavutukset niin puukaupassa kuin metsäpalveluiden myynnissä osoittavat, että UPM:n kilpailukyky ja uskottavuus metsänomistajien keskuudessa markkinoilla on kunnossa.

TÄSTÄ TILANTEESTA meidän on kiitettävä ennen kaik-kea kanssamme asioineita metsänomistaja-asiakkaita. Halu hakeutua keskinäiseen liikesuhteeseen ja kestä-vään kumppanuuteen lähtee molemmista osapuolista. Ensimmäisen vuosipuoliskon puukaupoista valtaosa kertyi metsäpalvelusopimusasiakkailtamme, jotka viisaasti halusivat varmistaa hyvät puukauppaehdot ja hyödyntää hintatakuumme tarjoaman turvan, jos markkinahintataso myöhemmin puukauppasesongin aikana kohoaisi. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että vierastaisimme kanssamme harvemmin asioivia metsänomistajia tai täysin uusia asiakaskontakteja. Jokainen asiakas on meille tärkeä, ja jokainen uusi puukauppa tai myyty metsäpalvelutuote avaa mah-dollisuuden uuteen kumppanuuteen.

ON VALITETTAVAA, että metsäteollisuus on joutunut vähentämään Suomessa erityisesti paperin tuotantoa sulkemalla tuotantolinjoja ja tehtaita. Myös saha- ja vaneriteollisuuden tuotanto on tällä hetkellä merkit-tävästi takavuosia pienempi. Tuotantoa keskittämällä voidaan investoinnit kohdentaa tehdaslaitoksiin, joilla on hyvät liiketoiminnalliset edellytykset jatkaa

ja kehittää toimintaansa. Ajamalla tätä kapasiteettia tehokkaasti ja korkealla käyntiasteella voidaan säilyttää kilpailu-kyky ja työpaikat. Kukaan ei hyödy siitä, jos lopetuslinja jatkuu, ei siis myöskään suomalainen metsänomistaja. Leipä kape-nee kaikilta.

PERINTEISTEN metsä-teollisuustuotteiden lopputuotteiden mark-kinoiden supistuessa onkin tärkeää kehittää ja rakentaa uudentyyp-pistä metsäteollisuutta, jotta merkittävimmällä luonnonvarallamme olisi jatkossakin keskeinen merkitys kansanta-louden, työllisyyden, yleisen hyvinvoinnin ja alueellisen elinvoimai-suuden näkökulmasta. Puun kaikkia mahdolli-suuksia ei suinkaan ole vielä hyödynnetty, ja aina-kin itse uskon tulevaisuuteen sekä ammattilaistemme kykyyn kehittää uusia tuoteinnovaatioita.

strategiallaan tienraivaajaksi uusi-en tuoteinnovaatioiden saralla on myös selvä merkki puunjalostuksen tulevaisuuden puolesta.

PUUKAUPASSA POSITIIVINEN VIRE

”TOIVOTAN KAIKILLE LEHDEN LUKIJOILLE HYVÄÄ JA VILKASTA PUUKAUPPASYKSYÄ!”

PEKKA RAJALA

johtaja Pohjois-Euroopan puunhankinta

SKOGSINDUSTRIN KÖPTE UNDER första halvåret ca 16,2 milj. m3 virke ur Finlands privatägda skogar, som täcker 80-85 % av hela landets skogsvolym. Vi kan vara ganska nöjda med denna utveckling. UPM har också varit aktivt med och anskaffat

önskad mängd av det totala ut-budet på virkesmarknaden. Vår förhoppning är, att virkeshan-delns positiva trend fortsätter i samma takt och framförallt med lika rikliga mängder året ut.

FÖRSÄLJNINGEN AV UPM:S skogstjänster har ökat klart jämfört med föregående år. Skogsägarna

verkar anse UPM:s koncept vara både konkurrenskraftigt

och trovärdigt på basen av de goda resultaten inom virkeshan-

deln och skogstjänsterna.

FRAMFÖRALLT BÖR VI ändå tacka de skogsägarkunder vi haft affärer med. Viljan att söka sig till ömsesidiga af-färsförhållanden och hållbart partner-skap kommer från båda parter. Under det första halvåret har merparten av virkesaffärerna gjorts med våra skogs-servicekunder. Dessa har klokt nog valt att säkerställa både goda villkor i vir-kesaffären och utnyttja vår prisgaranti, som ger säkerhet ifall marknadspris läget

senare under säsongen stiger. Detta betyder inte att vi glömmer de skogsägare som mera sällan gör affärer med oss, och inte heller att vi är främmande för att knyta nya kontakter. Varje kund är viktig för oss och en ny virkesaffär eller såld skogstjänst öppnar möjligheter till nya partnerskap.

DET ÄR BEKLAGLIGT att skogsindustrin varit tvungen att minska främst sin pappersproduk-tion i Finland genom stängning av produktions-linjer och fabriker. I nuläget är även sågvaru- och plywoodindustrins produktion betydligt mindre än tidigare år. Genom att koncentrera produktionen kan investeringarna inriktas på fabriksanläggningarna, vilket skapar goda förutsättningar för verksamheten och utveck-lingen i fortsättningen. Detta ger effektiv kapa-citetsökning och med en hög användargrad kan man bevara konkurrenskraft och arbetsplatser. Brödet krymper för alla, ifall nedläggningarna fortsätter och det vinner ingen på, inte heller

NÄR MARKNADEN KRYMPER för traditionella skogsindustriprodukter är det också viktigt att utveckla och bygga upp en ny sorts skogsin-dustri, för att vår mest betydande naturprodukt också fortsättningsvis håller sin centrala bety-delse för nationalekonomin och sysselsättnin-

och regional livskraft. Trädets alla möjligheter har inte utnyttjats ännu, och åtminstone tror jag själv på framtiden och våra professionellas förmåga att utveckla nya produktinnovationer.

strategi som en vägröjare till nya produk-tinnovationer är också en klar modell för träförädlingen i framtiden.

VIRKESHANDEL I MEDVIND

“JAG ÖNSKAR ALLA VÅRA LÄSARE EN GOD OCH LIVLIG VIRKESHANDELSHÖST!”

PEKKA RAJALA

direktör Virkesanskaffning Norra Europa

LEDARE

LÄS MER OM VÅR SKOGSSERVICE


3/2013

JA MITEN METSÄNOMISTAJA VOI ITSE VAIKUTTAA ALAN MENESTYKSEEN?

Mitä kuuluu kotimaiselle ja kansainväliselle paperiteollisuudelle?

14

Julkaisija: UPM Metsä, PL 32, 37601 Valkeakoski. Puh. 0204 16 121. www.metsämaailma.fi, www.upm.fi. Päätoimittaja: Nilla Hietamäki. Toimitus-neuvosto: UPM: Jari Engström, Nilla Hietamäki, Tapani Juuti, Janne Kiiliäinen, Satu Kivioja, Sami Oksa, Aili Piironen, Matti Toivakainen. Zeeland/Maggie: Sirpa Alhava, Miikka Leinonen, Lotta Vaija. Repro: Aste Helsinki Oy. Paino: Hämeen kirjapaino Oy, Tampere. Paperi: UPM Finesse Premium Silk 150/115 g/m2. Painosmäärä: 50 000. 16. vuosikerta. ISSN 1798-8691 (painettu), ISSN 2341-6904 (verkkojulkaisu). Kannen kuva: Jarno Hänninen. Puuaiheiset piirroskuvitukset läpi lehden: Juha Ilkka. Metsän henki ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy joulukuussa.

Metsän henki on UPM Metsän asiakas- ja sidosryhmälehti. UPM:n metsän-omistaja-asiakkaille lehti postitetaan asiakasrekisterissä olevien tietojen

perusteella.

Osoitteen- ja tilausmuutokset: [email protected], www.metsämaailma.fi > yhteystiedot > yhteydenottopyyntö tai puh. 0204 16 121. Metsänomistaja-asiakkaat voivat olla yhteydessä myös omaan metsäasiakasvastaavaansa.

14

METSÄNOMISTAJA KIHNIÖSTÄAki Jaskari perusti suvun sisäisen yhteismetsän ja liitti sen UPM:n ryhmä-

METSÄ 360°Lämpöarvoltaan 9–10 kuutio-ta metsäenergiaa vastaa yhtä

MILLAINEN ON METSÄ SIJOITUSKOHTEENA?Metsätilan omistamiseen tarvitaan pääomaa – ei

Löydät Metsän henki -lehteen liittyviä aineistoja myös näistä kanavista:

W W W. M E T S Ä M A A I L M A . F I

Metsän henki painetaan UPM Kymin paperiteh-taan paperille.


UPM JALOSTAA METSÄOMAISUUDESTAAN myyntiin korkealaatuisia UPM Bonvesta -metsätiloja ja -rantatontteja. Uusia kohteita tulee myyntiin viikoittain osoitteessa www.bonvesta.fi

KIINNOSTAAKO METSÄTILA TAI RANTATONTTI?

U U T I S E T

Metsälain käsittely eteneeUUSI METSÄLAKI JÄTETTIIN eduskunnan käsiteltäväksi alkukesästä. Lain on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alusta. Suurin muutos uudessa metsä laissa on metsänomistajan vapauksien lisääntyminen. Lue metsälain historiasta lisää sivulta 33. Metsälain tuomista muutoksista kerrotaan myös lain valmistelutyössä olleen UPM:n Jorma Saarimaan blogissa osoittees-sa metsämaailma.fi > blogit. Kerromme metsälaista lisää tulevissa Metsän hengen numeroissa.

Joko olet tilannut sähköisen eMetsämaailma- uutiskirjeemme?ELLET VIELÄ OLE tilannut UPM Metsän sähköistä eMetsämaailma-uutiskirjettä, se kannattaa käydä tilaamassa verkkopalvelussamme UPM Metsä-maailmassa saman tien. www.metsämaailma.fi


lue l i sää: W W W. M E T S Ä M A A I L M A . F I

Tykkää UPM Metsästä Facebookissa, niin pysyt

ajan tasalla UPM Metsän tapah-tumista ja metsän vuodenkiertoon liittyvistä asioista. www.facebook.com/metsamaailma

Tule mukaan metsä matkalle RuotsiinUPM Metsän, OP-Pohjolan, Atria Alkutuotannon ja Valtran yhteiselle metsämatkalle Ruotsiin 5.–7.11. mahtuu vielä mukaan. Lisätiedot www.metsämaailma.fi > tapah-tumat. Ruotsin metsäasioista voit lukea vieraskynäpalstalta sivulta 19.

Tavataan Metsä- ja SijoitusmessuillaUPM Metsä on mukana omalla osastollaan Metsämessuilla, jotka pidetään Helsingin Messukes-kuksessa 22.–24.11. Tervetuloa keskustelemaan kanssamme met-säasioista! UPM on mukana myös Sijoitus-Invest-messuilla Helsingin Wanhassa Satamassa 13.–14.11.

TAIMITARHAPOPPASISADAT IHMISET KOKOONTUIVAT UPM:n Joroisten taimitarhalle elokuun alussa järjestettyyn Pienen Puun Pop -konserttiin, jossa esiintyi asiaankuuluvalla nimellä varustettu artisti Anna Puu. Eikös sitä sanota, että kasveille pitäisi puhua. Näin ollen voisi olettaa, että ne pitävät myös musiikista. Ainakin konserttiyleisölle kokemus oli ainutlaatuinen.

UPM

Tykkää meistä Facebookissa

UPM

Testaa, mitä puulajia muistutat!Oletko kaikkien kaveri koivu, pirteä pihlaja, taipuisa tervaleppä vai muistutatko jotakin muuta puu-ta? Kiinnostaako sinua tietää, mitä puulajia muistutat? Käy tekemässä leikkimielinen, suuren suosion saavuttanut puulajitesti verkkopal-velussamme. www.metsämaailma.fi

me metteemmeem --ta! UPM on mukana myös sösöyöymymmaananankakaukumummnonooM MMPMPUUU!aa

Sijoitus-Invest-messuilla Helsingin ningigngnsislseHeHHa lalliluiusssesememmt-stesevevnIn-IsustuitoiojoijSiSSWanhassa Satamassaa 13.–14.11.11114.4414–1––3.3311asassasamamamataataSaSaasssasahahnhnaWaWWWW, jossa esiintyi

nimellä varustettu Eikös sitä ä sanota, si puhua. Näin ollen e pitävät myöskonserttiyleisölle atuinen.

Testaa, mitäääätätitimmmmm,a,aaaaaatatastsesesTeTeTeTTp lllpp


U U T I S E T

UPM TESTASI KESÄLLÄ Lappeenrannan lentokentällä en-simmäistä kertaa Suomessa suurien hyötykuormien, yli 76 tonnia painavien ja yli 25,25 metriä pitkien HCT-ajoneuvo-yhdistelmien (High Capacity Transport) kääntyvyyttä ja stabiliteettia yhteistyössä Orpe-Kuljetuksen kanssa. Tutki-mus toteutettiin yhdessä Metsätehon sekä Oulun yliopiston kanssa.

Valtioneuvoston keväällä antamassa asetuksessa annetaan -

tää yksittäisille ajoneuvoille tai ajoneuvoyhdistelmille poikkeus lupa säädöksistä uuden tekniikan testaukseen tai tuotekehitystarkoituksiin.

UPM valmistelee poikkeuslupa-anomusta testatakseen suuren hyötykuorman puutavara-autoja rajatulla tiever-kolla. Lupa-anomuksen käynnistäminen edellyttää, että ajoneuvoyhdistelmien tekniset ominaisuudet, kääntyvyydet sekä reitistö kartoitetaan ennen luvan jättämistä Liikenteen turvallisuusvirastolle. UPM on kartoittanut vuoden aikana reittejä sekä ideoinut yhdessä yrittäjien kanssa sopivia HCT- ajoneuvoyhdistelmiä.

UPM TESTAA JOPA 100 TONNIA PAINAVIA AJO-NEUVOYHDISTELMIÄ

METSÄÄ KULOTETTIIN ITÄ- JA KESKI- SUOMESSAUPM KULOTTI KEVÄÄLLÄ ja alkukesästä metsänviljelyyn tulevia uudistusaloja maillaan muun muassa Itä- ja Keski-Suomessa.

Metsänhoidolliset kulotukset ovat osa luonnon monimuo-

kulotusvaatimusta. Kulotuksella ylläpidetään uhanalaisten palolajien elinympäristöjä ja luodaan kasvatettaville puun- taimille suotuisat elämisen ja kasvamisen edellytykset.


Kaikki metsä-palvelut yhdestä paikastaHelpoin tapa hoitaa metsäomaisuut-taan on ottaa yhteyttä UPM:n met-säasiakasvastaavaan. Saat kaikki metsäpalvelut saman katon alta. UPM metsäpalveluihin kuuluvat

metsäenergiapuun korjuu

metsänomistajan painotusten mukaisesti

-nen, taimikonhoito ja metsänlan-noitus

-rusparannus sekä kunnostusojitus

-

-roneuvonnassa ja yhteismetsään liittymisessä.

haluttuun laajuuteen – se voi olla

-konaisuus ja hinnoittelu sovi taan asiakkaan kanssa aina etukäteen. Toteutamme metsäpalvelut asiak-

varmasti. Omalta metsäasiakas- vastaavaltasi saat vastaukset kaikkiin omaa metsääsi koskeviin kysymyksiin. Lähimmän metsäasia-

www.metsämaailma.fi tai soittamal-la numeroon 0204 16121.

METROPOLIA-AMMATTIKORKEAKOULU JA UPM ovat perustaneet hank-keen, jonka päämääränä on edistää materiaali- ja polttoainetietä myksen hyödyntämistä autoteknisissä sovelluksissa sekä lisätä alan kiinnosta-vuutta opiskelijoille. Biofore ConceptCar -hankkeessa luodaan tulevai-suuden auto, jossa hyödynnetään monipuolisesti UPM:n bio pohjaisia tuotteita. Metro polian autoja kuljetustekniikan sekä teollisen muotoilun opiskelijat vastaavat auton suunnittelusta, rakentamisesta ja testaamises-ta. Valmistuessaan keväällä 2014 konseptiautosta tulee tie liikenteeseen laillistettu rekisteröity ajoneuvo.

BIOFORE CONCEPT-CARTESTAA BIOMATERIAALEJA AUTOTEOLLISUUDESSA

lue l i sää: W W W. M E T S Ä M A A I L M A . F I

LAHDEN JA KUOPION METSÄ PALVELU -TOIMISTOT UUSIIN OSOITTEISIIN LAHDEN JA KUOPION metsäpalvelutoimistot ovat muuttaneet uusiin UPM:n tiloihin. Lahden uusi metsäpalvelutoimisto sijaitsee osoitteessa Aleksanterinkatu 37. Siellä metsänomistajia palvelevat metsäasiakasvastaavat Ritva Paasonen ja Jaakko Rantanen.

– Meitä voi tulla tapaamaan metsäisissä asioissa keskiviikkoisin

Ritva vinkkaa. Myös Kuopiossa on muutettu uusiin tiloihin osoitteeseen Asema-

-

laisen juttusille, on sinun varminta sopia tapaamisesta ennakkoon. Kuopiossa metsänomistajia palvelee muun muassa Veli-Matti Kavilo.


BELGIASSA JULKAISTIIN SUKLAAN MAKUISIA POSTIMERKKEJÄBELGIAN POSTI ON julkaissut maailmankuulun belgia-laisen suklaan kunniaksi rajoitetun erän suklaa-aiheisia postimerkkejä, joissa on sekä suklaan tuoksu että maku.

Postimerkit on pai-nettu

-paperille. Suklaan tuoksu ja maku tulevat painoväreihin lisätystä aromista sekä posti-merkin liimaan lisätys-tä kaakaoöljystä, joka maistuu postimerkkiä nuolaistaessa.

U U T I S E T

UPM

UPM UUDISTAA LIIKETOIMINTARAKENTEENSA ja tavoittelee selvää käännettä yhtiön kannattavuuteen. Yhtiö pyrkii myös yksinkertaistamaan ja edelleen kehittämään liiketoiminta-portfoliotaan. UPM:n uusi liiketoimintarakenne muodostuu seuraavista liiketoiminta-alueista ja raportointisegmenteis-

puunhankinta raportoidaan yhtiön Muissa toiminnoissa. Uusi rakenne astuu voimaan 1. marraskuuta 2013. ”Muutokset liiketoimintarakenteessa selkeyttävät tavoitteita ja tarvittavia toimenpiteitä kussakin liiketoiminnassa. Pyrim-

markkinoilla ja teemme tarkasti kohdennettuja kasvuhankkeita

toimitusjohtaja Jussi Pesonen.

yhteensä 200 miljoonan euron edestä olemassa olevissa liike-toiminnoissaan. Suunnitellut toimenpiteet eivät pidä sisällään uusia kapasiteetin sulkemisia tässä vaiheessa.

”Biopolttoaineet, puuvapaat erikoispaperit Kiinassa ja UPM -

don kasvulle tulevina vuosina. Tämän lisäksi näemme mah-dollisuuksia laajentaa nykyisten sellutehtaittemme tuotantoa”, sanoo Pesonen. Lue lisää UPM:n liiketoiminnoista www.upm.fi

UPMUUDISTAA LIIKETOIMINTA-RAKENTEENSA

Oikeisiin metsäalan töihin UPM Metsän kesätyöntekijänäHELSINGIN YLIOPISTOSSA METSÄTEKNOLOGIAA opiskeleva Jaana Viinikainen on ollut yksi UPM Metsän tämän kesän kesätyöntekijöistä. Jaanan työskentelypaikka sijaitsee Lap-peenrannassa, UPM:n Kaukaan tehtaan läheisyydessä. Jaana tuuraa kesän ajan vakituisia korjuu- ja kuljetussuunnittelijoita. ”Työtehtäviini kuuluu esimerkiksi korjuujäljen laadun tarkistusta maastossa, korjuutilien tekoa, leimikoiden valmistelua korjuu-yrittäjille ja korjuuyrittäjien ohjeistusta. Kesä on vastannut odotuksiani. Olen päässyt tekemään samoja metsäalan töi-tä, mitä vakituisetkin työntekijät tekevät. Samalla olen saanut uutta kokemusta ja näkemystä metsäalan työmahdollisuuk-sista. Tunnen olevani oikealla alalla”, Jaana kertoo.

-


Omistan 50 hehtaarin metsäkiinteistön ja mi-nulla on kaksi poikaa. Olemme poikien kanssa

keskustelleet metsäyhtymän perustamisesta. Miten perustetaan yhtymä metsätalouden harjoittamiseen?

KALVILA: Yhtymä on itse asiassa vero-oikeudellinen termi, jolla tarkoitetaan veron laskentayksikköä. Vero-tusyhtymä syntyy, kun kaksi tai useampi henkilöä saa kiinteistön hallintaansa. Tyypillisesti perhepiirissä on kyse kiinteistökaupasta tai lahjasta taikka perinnön-jaosta, joiden seurauksena metsäkiinteistö siirtyy yhteisomistukseen ja syntyy yhtymä. Yhtymä veron las-kentayksikkönä merkitsee metsätaloudessa sitä, että se pitää metsäverotusta varten omat veromuistiinpanot ja antaa veroilmoituksen. Yhtymälle lasketaan verotettava pääomatulo, joka jaetaan verotettavaksi osakkaiden hen-kilökohtaiseen verotukseen niiden osuuksien mukaan, jotka heillä on yhtymään. Myös tappio jaetaan osakkai-den henkilökohtaiseen verotukseen. Arvonlisäverotuk-sessa yhtymä on verovelvollinen. Yhteisomistuksessa metsän käyttö edellyttää osakkaiden yksituumaisuutta.

Olen ostamassa lähinaapuriltani määräalana lisää metsää. Tila on pantattu velan vakuu deksi

ja rasitustodistuksesta ilmenee, että kiinteistö on kiin-nitetty ”tappiin asti”. Luonnoskauppakirjaan on otettu ehto, jonka mukaan myyjä sitoutuu hakemaan kiin-nityksen poistamista määräalasta muodostetta vasta kiinteistöstä. Mikä on määrä alan vastuu emätilaan kaupantekohetkellä kohdistuvista kiinteistöpantti- oi keuksista?

KALVILA: Määräala ja siitä muodostettava lohko-kiinteistö on vastuussa emätilaan kaupantekohetkellä kohdistuvista kiinteistöpanttioikeuksista täysimääräi-sesti. Tarvittaessa se voidaan realisoida panttisaamisen suorittamiseksi. Panttivelkojan suoja edellyttää, ettei pantin arvoa voi heikentää myymällä määräaloja pantin kohteena olevasta omaisuudesta. Kiinnityksen poista-miseen määrä alasta tarvitaan panttivelkojan suostumus, eikä pelkkä myyjän vakuutus kauppakirjassa ole näin ollen tae kiinnitysten poistamisesta. Ehto on toki pätevä myyjän ja ostajan välillä, mutta ei sido panttivelkojaa.

HEIKKI KALVILA

LakipalvelupäällikköUPM Metsä

Tarvittavat suostumukset kiinnitysten poistamiseen on syytä hankkia panttivelkojalta jo ennen kaupan tekoa. Panttivelkoja voi edellyttää suostumuksen antamiseksi esimerkiksi kauppa hinnan ohjaamista velkojalle myyjän velan maksamiseen.

Perheenjäsenillämme on kaikilla osuuksia yhteismetsään. Äitini on kärsinyt jo jonkin

aikaa muistisairaudesta, joka näyttää olevan pahenemaan päin. Vaikuttaako hänelle mahdol-lisesti heikentyvän toimintakelpoisuuden vuoksi määrättävä edunvalvoja yhteismetsän toimin-taan?

KALVILA: Ei vaikuta. Yhteismetsä on osakkaistaan erillinen oikeushenkilö ja harjoittaa metsätaloutta metsäsuunnitelmaan perustuen. Sen toimintaa ohjaavat yhteismetsälaki ja ohjesääntö. Yhteismet-sän käytännön toiminnasta huolehtii osakkaiden puolesta hoitokunta tai toimitsija. Äitinne, kuten yhteismetsän muutkin osakkaat, saa yhteismetsän jakamaa tuloa osuuk siensa suhteessa. Henkilön edunvalvoja voi tarvit taessa edustaa päämiestään hänen yhteismetsäomistustaan koskevissa asiois-sa.

Suunnittelemme sukupolvenvaihdosta, jossa myisin kiinteistön, johon kuuluu

metsää ja rakennuksia, tyttärelleni. Jos kauppa-kirjalla sovimme, miten kauppahinta jakaantuu metsän ja rakennusten kesken, käytetäänkö tätä metsän osuudeksi sovittua kauppahintaa metsävähennys pohjan laskentaperusteena?

KALVILA: Jos kiinteistökauppaan kuuluu metsän lisäksi myös muita omaisuuseriä, metsän osuus koko kiinteistön hankintamenosta arvioidaan omaisuuserien käypien arvojen suhteessa. Verottaja voi poiketa kauppakirjassa sovitusta kauppahinnan jaosta, ellei se vastaa käypien arvojen mukaista jakoa. Käyvän arvon osoittaminen on viime kädessä näyttökysymys.

LAKI

& A

SIA

NTU

NTI

JAH

EIKK

I KA

LVIL

A

4

3

2

1

LAU

RA V

ESA


TEKSTI: THOMAS FREUNDLICH KUVAT: SHUTTERSTOCK

PAPERITEOLLISUUS HAKEE UUSIA SUUNTIA MUUTTUVILLA MAAILMANMARKKINOILLA.

aperitehtaiden sulkemiset ovat viime aikoina puhuttaneet Suomessa. Euroopassa pa-

perinkulutus vähenee, mutta Kiinassa se kasvaa, mikä puolestaan heijas-

tuu Suomeen sellun kysyntänä. Mitä kuuluu kotimaiselle ja kansainväliselle paperiteollisuu-delle?

”1800-luvulla laivanra-kennuksessa tapahtui valtava

mullistus, kun teräs syrjäytti puun rakennusmateriaalina. Esimerkiksi

Kainuussa kokonainen teollisuudenala – tervantuotanto – loppui siihen paikkaan.

Paperiteollisuus on tällä hetkellä voimakkaassa rakennemuutoksessa, mutta mistään tähän verrattavasta mullistuksesta ei ole kysymys. Paperia tarvitaan edelleen Arto Lampinen


ja sillä on jatkossakin tärkeä ja iso rooli UPM:n liike-toiminnan kokonaisuudessa”, toteaa UPM:n paperi-liiketoiminnan tuotantojohtaja Arto Lampinen.

Kotimaisen paperiteollisuuden haasteena on tällä hetkellä se, että tuotantokapasiteettia on reilusti enemmän kuin kysyntää. Markkinatilanne kuitenkin vaihtelee laajalti sen mukaan, keneltä – ja missä – asiaa kysyy.

vähentynyt viimeisen viiden vuoden aikana noin neljänneksellä 45 miljoonasta tonnista 35 miljoonaan tonniin. Tällä hetkellä tuotantokapasiteettia on edel-leen yli 10 miljoonaa tonnia enemmän kuin kysyntää. Pohjois-Amerikassa tilanne on pitkälti samankaltai-

kysyntä että tuotantokapasiteetti ovat tasaisessa -

reiden markkina kuin Eurooppa ja Pohjois-Amerikka yhteensä.

Vaikka Euroopan kypsillä markkinoilla perinteisten niin sanottujen bulkkipaperilajien kysyntä vähenee, kyseessä ei ole yleistys, joka pätisi kaikkiin paperila-jeihin.

”Esimerkiksi tarrapaperin ja muiden erikoispaperien kysyntä kasvaa edelleenkin”, Arto Lampinen kertoo. ”Yleensäkin pakkausmateriaaleissa markkinanäky-

Metsäteollisuus ry:n tietojen mukaan paperin ja kartongin tuotanto oli Suomessa vuoden 2013 ensim-mäisellä neljänneksellä 2,7 miljoonaa tonnia, mikä on 2,8 prosenttia enemmän kuin edellisvuoden vastaa-

Euroopassa alkuvuonna 5,5 prosenttia, ja Suomessa niitä tuotettiin 3,4 prosenttia vähemmän kuin edel-lisvuoden tammi-maaliskuussa. Paperin vientihinnat ovat olleet laskussa viime syksystä lähtien. Sellun tuotantomäärät ja markkinahinta ovat sen sijaan nousussa.

ENNUSTETTAVUUS TUR-VAA KILPAILUKYVYNPaperiteollisuus toimii ankarasti kilpailluilla mark-kinoilla, joilla on maailman-laajuisesti menossa suuri rakennemuutos. Kilpailu-kykyinen paperiteollisuus palvelisi itsestään selvästi koko Suomea, mutta mitä yksittäisen metsänomistajan pitäisi tästä kaikesta ajatella? Miten omat ja kansantalou-den intressit sopivat yhteen?

Pärjääminen vaatii kustannustehokkuutta kaikilla alueilla, ja teollisuutta huolettaa tällä hetkellä erityi-sesti sopivan hintaisen puun riittävä saanti. UPM:n Arto Lampinen on itse myös metsänomistaja, joten hän näkee asian molemmista näkökulmista.

”Totta kai metsänomistajana usein kiinnittää eniten huomiota kantohintaan ja sen heilahteluihin. Paperi-teollisuudelle kuitenkin tärkeintä on säilyttää nope-asti muuttuvilla markkinoilla mahdollisimman hyvä toiminnan ja puuvolyymien ennustettavuus. Tämä edellyttää sitä, että puukauppa käy aktiivisesti.”

UPM:n Rauman paperitehtaan johtaja Kari Pasa nen kertoo, että paperitehtaiden puunhankinnassa

”PAPERITEOLLISUUDELLE

ON TÄRKEINTÄ SÄILYTTÄÄ

NOPEASTI MUUTTUVILLA MARK-

KINOILLA MAHDOLLISIMMAN

HYVÄ TOIMINNAN JA PUU-

VOLYYMIEN ENNUSTETTAVUUS.”

KARI PASANEN

Kari Pasanen


suo sitaan aina niin sanottua lähipuuta sen sijaan, että raaka-aineet tuotaisiin muualta. UPM on maakunnissa merkittävä puun käyttäjä, ja tiukassa markkina tilan-teessa kuljetuskustannusten säästöt ovat suuri etu.

”Toki myös kantohintojen on oltava realistisella puustamaksukyvyn mukaisella tasolla. Ylikapasitee-tista kärsivillä markkinoilla kohonneiden kustannus-ten siirto lopputuotteiden hintaan ei valitettavasti ole mahdollista,” Pasanen toteaa.

Metsä- ja paperiteollisuuden kannattavuuteen vai-kuttaa suoraan myös koko logistiikkaketjun kilpailu-kyky.

”Metsänomistajien olisi hyvä omien organisaatioi-densa kautta viedä päättäjille viestiä siitä, että raken-nemuutoksen kanssa painiville teollisuudenaloille ei tuotaisi nykyistä enempää rasituksia”, Arto Lampinen lisää.

SERTIFIOINNISSA UUSIA MAHDOLLISUUKSIAPaperiteollisuuden rakennemuutos on koskettanut Raumaa voimakkaasti. Tehtaan paperikone 3 suljet-tiin tämän vuoden huhtikuussa, mutta tehtaanjohtaja Kari Pasanen tähyää jo tulevaisuuteen. Kysyntää riittää edelleen ja koneet pyörivät korkealla käyttö-asteella.

”Rauman kolme nykyistä paperikonetta kuuluvat Euroopan suurimpiin, moderneimpiin ja kilpailu- kykyisimpiin tuotantolinjoihin, ja myös niiden maan-tieteellinen sijainti on erinomainen.”

Rauman paperitehdas käyttää raaka-aineena kuu-sikuitua. Metsänomistajalle mielenkiintoinen tieto on, että kotimaiselle, paikalliselle FSC®

puulle olisi tällä hetkellä tilausta vakiintuneen PEFC™ -nalla. Käytännössä kaikki Suomen talousmetsät ovat

luokitus on muutamalla prosentilla, mutta sen ky-syntä on selkeässä kasvussa tietyillä asiakkailla.

”Metsänomistajien kannattaisi kiinnostua tästä, koska yhä useammat asiakkaamme erityisesti

asti olemme tuoneet tarvitsemaamme FSC-puuta ulkomailta, mutta kysyntään vastaaminen kotimaassa

Tero Nieminen

12111009080706050403

150

120

90

60

30

0

MAINONTA EUROOPASSA MEDIOITTAIN *)

USDbn

MuutTVInternetSanoma- ja aikakauslehdet

Lähde: Zenith Optimedia*) pl. suoramainonta

12 000

9 600

7 200

4 800

2 400

0

Shan

dong

Che

nming

Nor

ske Sk

ogOji

Reso

lute Fo

rest

Prod

ucts

APP/S

inar

Mas

Sapp

i

Nippo

n Pa

per G

roup

Inter

natio

nal P

aper

Stor

a En

soUPM

Kapasiteetti 1 000 t

Lähde: Pöyry, UPM

Maailman suurimmat graafisten papereiden valmistajat

SanomalehdetAikakauslehdetKuvastotSuoramarkkinointiKirjat jahakemistotLomakkeet jakirjekuoretKopiopaperi

Lähde: Euro-Graph, RISI, UPM

Graafisten papereiden loppukäytöt euroopassa


luo uusia mahdollisuuksia erityisesti metsänomista-jille”, sanoo Kari Pasanen.

luokitusta voi käyttää vain sen tehtaan tuotteissa,

-nen asia erityisesti lähialueen metsänomistajille ja

Länsi-Suomen aluejohtaja Tero Nieminen.

sanoo.

HÄVIÄÄKÖ PAINETTU SANA?-

ton voittokulku ja lukutot-tumusten muutokset ovat muovanneet voimakkaasti

näkymiä. Sanomalehti-, -

rien kulutus on vähentynyt

tasaisesti viimeisen kymme-nen vuoden aikana. Pohjois-Amerikassa muutos on ollut

kulutettiin siellä lähes 40 kg -

Juha Blomster joutuu

kai kokonaisuus muotoutuu jatkossa enemmän moni-

-ter toteaa.

”MITÄ KAUEMMIN TIETTY

TEKNOLOGIA ON OLLUT

KÄYTÖSSÄ, SITÄ PIDEMPÄÄN

SE TODENNÄKÖISESTI VIELÄ

SÄILYY TULEVAISUUDESSA.”

NASSIM TALEBIN

UPM VALMISTAA SANOMALEHTIPAPERIA kierrä-tyspaperista Kaipolan tehtaallaan Jämsässä. Keräyspaperi ei kuitenkaan tulevaisuudes-sakaan korvaa puuta paperiteollisuuden raaka-aineena.

”Meiltä kysytään usein, miksi paperintuo-tannon raaka-aineena ei käytetä enemmän keräyspaperia. Vastaus on hyvin yksinker-tainen – Suomessa paperin keräysaste on erittäin korkea, ja käytännössä kaikki talteen saatu paperi käytetään jo”, sanoo paperilii-ketoiminnan tuotantojohtaja Arto Lampinen.

Juha Blomster

KERÄYSPAPERI HYÖDYNNETÄÄN TEHOKKAASTI

Nassim Nicholas Talebin laatiman oivaltavan nyrk- Mitä kauemmin tietty teknologia

on ollut käytössä, sitä pidempään se todennäköisesti vielä säilyy tulevaisuudessa.

antaa hyvät eväät sen ennustamiseen, miltä maailma

teknologiat säilyvät vuosikymmenestä ja -sadasta

-

verran elinikää tulevaisuudessa.

TIMO

VILLAN

EN


Sanoma- ja aikakauslehtiä on luettu paperilta 1600-luvun alusta asti. Applen iPad esiteltiin kolme vuotta sitten. Kumpi näistä teknologioista on todennäköisemmin olemassa kymme-nen, viidenkymmenen tai sadan vuoden päästä? Historiallinen perspektiivi häviää helposti uutuudenviehätyksen ja teknologia-markkinoinnin myllytyksessä.

MAAILMA MUUTTUUEntä mitä tulevaisuus tuo tullessaan? Miltä Suomen – tai maail-man – paperiteollisuus näyttää viiden tai kymmenen vuoden kuluttua?

”Aasian kysynnän kasvu jatkuu varmasti lähivuosina,” Arto Lampinen arvelee. ”Tosiasia kuitenkin on, että painopaperin osalta tämä kysyntä tullaan pitkälti kattamaan paikallisesti.”

paperin kysyntää tyydytettäisiin Suomesta tai muualta Euroo-

pasta, ei siis ole realistinen. Paperilla on jatkossakin tärkeä rooli UPM:n tuotannossa, mutta kasvu tulee lähivuosina suuntautumaan muihin tuotteisiin ja toisille markkina-alueille.

”Sellun osalta tilanne on aivan toinen, koska se on helpommin kuljetettavissa”, Lampinen toteaa.

Tilastoja ja graafeja tutkiessa on hyvä muistaa, että vaikka eurooppalainen painopaperin kapasiteet-ti on kovan paineen alla, paperin valmistus ei lopu mihinkään. Myös UPM valmistaa Suomessa paperia usealla paikkakunnalla ja tarvitsee paperia varten jatkuvasti suuret määrät puuraaka-ainetta kotimaasta.

Metsänomistajan kannalta ehkä tärkein asia, jonka voi tehdä sekä omaksi että koko kansantalouden eduksi, onkin siis huolehtia oman metsänsä hoidosta. Metsän elinkaareen sovitetut oikea-aikaiset hakkuu- ja hoitotoimenpiteet tuovat pitkällä aikavälillä paljon enemmän hyötyä kuin kantohinnan vaihtelut päivästä toiseen.

metsien ylläpito kestävän kehityksen mukaisesti on elintärkeää koko teollisuudenalan tulevaisuuden kannalta, ja asia johon yksittäinenkin metsänomistaja voi suoraan vaikuttaa.

”Suomessa onneksi onkin tällä saralla hyvät perinteet, ja kansainväliset asiakkaamme ovat olleet erittäin tyytyväisiä kotimaisen metsänhoitomme kestävyyteen”, Kari Pasanen sanoo.

”AASIAN KYSYNNÄN KASVU

JATKUU VARMASTI LÄHIVUOSINA.

TOSIASIA KUITENKIN ON, ETTÄ

PAINOPAPERIN OSALTA TÄMÄ

KYSYNTÄ TULLAAN PITKÄLTI

KATTAMAAN PAIKALLISESTI.”

ARTO LAMPINEN


VIER

ASK

YNÄ

MO

NIK

A S

TRID

SMA

N

KANSALLINEN METSÄOHJELMA VOISI lisätä vaiku-tusmahdollisuuksia ja ylpeyttä Ruotsin metsistä ja niiden hyödyntämisestä. Meillä on paljon opittavaa Suomesta.

RUOTSIN METSÄHALLITUS LUOVUTTI toukokuun lopussa ensimmäisen osan hallituksen tilaamasta mietinnöstä, jossa hahmotellaan Ruotsille kansallis-ta metsäohjelmaa. Läheisenä inspiraationlähteenä on toiminut kansallisten metsäohjelmien pitkä, jo 1950-luvulla alkanut perinne Suomessa.

SUOMEN METSÄOHJELMAN VALMISTELU on ollut avoin prosessi, johon on osallistunut laajasti eri sidosryhmiä. Olemme havainneet, että avoimuus on ollut metsäohjelmanne menestyksen kannalta hyvin tärkeää, joten myös me Ruotsissa aiomme pyrkiä samaan.

AIOMME MYÖS OTTAA vaarin ohjelman tavoitteis-ta kehittää niin nykyisiä kuin uusiakin tuotteita ja palveluita koko arvoketjuun, sovittaa yhteen metsän erilaiset käyttömuodot sekä turvata sen ympäristö-arvot. Metsien monipuolisella hoidolla ja käytöllä voimme lisätä maamme hyvinvointia.

METSÄOHJELMAN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN edellyttää osallistamista ja pitkäjänteistä sitoutumista. Tätä korostetaan myös Ruotsin Metsähallituksen esi-selvityksessä, joka on jätetty maamme hallitukselle.

KESKEISTÄ MIETINNÖN VALMISTELUPROSESSISSA on laaja-alainen yhteistyö metsiin liittyvien ja metsistä kiinnostuneiden sidosryh-mien kanssa. Kuten vuonna 2011 käynnistyneen Dialog om miljöhänsyn -projektin kokemukset osoittavat, tuloksen kannalta on ratkaisevaa, että sidosryhmille annetaan mahdollisuus osallistua valmistelutyöhön omien edellytystensä ja resurssiensa mukaisesti. Tämä meidänkin on otettava työssämme huomioon. Aiomme muun muassa järjestää kuulemistilaisuuden

sekä tavata eri tahoja, joilta keräämme näkemyksiä Ruotsin kansallisen metsäohjelman laatimiseen.

KANSALLINEN METSÄOHJELMA VOISI nähdäkseni tuottaa monenlaista lisäarvoa, erityisesti selkeämpää vastuunjakoa metsäpolitiikan toteuttamiseen sekä parempaa alakohtaista integrointia. Tärkeä edellytys lisäarvon luomiselle on pitäytyminen kansallisen metsäohjelman periaatteissa sekä se, että kaikki osa-puolet sitoutuvat ohjelmaan pitkäkestoisesti.

KANSALLINEN METSÄOHJELMA ON mukana esityk-sessä, jonka Ruotsi vastikään laati maan ympäristöta-voitteista. Ohjelman tulee huomioida metsän talou-delliset, sosiaaliset ja ympäristölliset arvot. Tärkeää metsäpolitiikan legitimiteetin kannalta on myös laaja yhteiskunnallinen keskustelu.

MIETINNÖN VALMISTELUTYÖN JATKUESSA on suurena haasteenamme luoda aitoa osallisuutta. Se on ehdoton edellytys Ruotsin kansallisen metsäohjelman onnistumiselle.

Läs texten på svenska www.skogsvärld.fi

MONIKA STRIDSMAN

PääjohtajaRuotsin metsähallitus

RUOTSISSA VALMISTELLAAN KANSALLISTA METSÄOHJELMAA

”SUURENA HAASTEENAMME ON LUODA AITOA OSALLI-SUUTTA VALMISTELUUN.”

AN

NA

HÅ

LLAM

S


ONNISTUNUT METSÄTILAN SUKUPOLVENVAIHDOS ALKAA

SUUNNITTELULLAMETSÄTILAN SUKUPOLVENVAIHDOS ON LUKUISISSA PERHEISSÄ AJAN-KOHTAINEN. SUKUPOLVENVAIHDOK-SEN ONNISTUNUT TOTEUTTAMINEN ON SUUNNITELMALLISUUTTA JA AMMATTITAITOA VAATIVA PROSESSI.

OIKEUDELLISTEN KYSYMYSTEN LISÄKSI sukupolvenvaihdok-seen liittyy usein myös paljon tunteita herättävien asioiden hallintaa. Jokainen sukupolvenvaihdos on yksilöllinen, jolloin on tapauskohtaisesti mietittävä parhaiten sopivat menettelytavat. Sukupolvenvaihdoksessa kannattaa käyttää apuna asiantuntijaa sopivim pien ratkaisujen löytämiseksi ja myöhempien ongelmien välttämiseksi.

TEKSTI: PÄIVI MÄKI KUVITUS: SHUTTERSTOCK

VEROSEURAAMUKSET Eri luovutustapoihin liittyy kovin erilaiset veroseuraa-mukset. Jo suunnitteluvaiheessa selvitetään eri menet-telytapoihin liittyvät veroseuraamukset. Tavallisesti tarkasteltavina ovat luovutusvoittoverotus, perintö- ja lahjaverotus, varainsiirtoverotus sekä mahdollisuus metsävähennykseen. Tarpeen mukaan veroseuraa-muksista on mahdollista ennakkoon hakea verottajal-ta maksullinen ennakkoratkaisu tai -tieto.

YKSINOMISTUS VAI YHTEISOMISTUSYksinomistuksessa päätöksenteko on tietysti selkeää ja myös seuraava sukupolvenvaihdos on yleensä suoraviivainen toteuttaa. Kun luopujalla on kaksi tai useampia lapsia, eteen tulee sisarusten perintö-oikeudellisen aseman ja jatkajan kanssasisarusten hyvitysvaateiden huomioiminen. Mikäli metsätila siirretään sisarusten yhteisomistukseen ns. yhtymäksi, yhteisomistajien sujuvan päätöksenteon varmistami-seksi yhtymälle on suositeltavaa laatia osakkaiden

keskinäinen yhteishallintosopimus. On hyvä myös huomata, että sisarusten yhteisomistus on tavallaan välitilavaihe, ennen kuin yhteisomistus tulee myös tiensä päähän – viimeistään perinnönjaossa. Yhteis-omistuksen lopettaminen ja perinnönjako ovat niitä kriittisiä paikkoja, joissa piilee riski myös tilojen pirstoutumisesta.

YHTEISMETSÄYhteismetsä tarjoaa oivan vaihtoehdon myös sukupol-venvaihdokseen. Liittäessään metsätilansa yhteis-metsään metsänomistaja saa tilan arvoa vastaavan määrän yhteismetsän osuuksia.

Yhteismetsäosuuksia on helppo luovuttaa tasapuoli-sesti ja jakaa perinnönjaossa, eivätkä tilat pirstoudu pieniin osiin. UPM:n maakunnalliset yhteismetsät Itä-Suomessa, Keski-Suomessa, Länsi-Suomessa ja Pohjanmaalla tarjoavat vaivattoman ja tuottavan tavan hoitaa metsävarallisuutta. Lue lisää UPM Yhteis-metsistä osoitteesta www.metsämaailma.fi.


ALKUKARTOITUS JA SUKUPOLVEN-

VAIHDOKSEN suunnittelu on hyvä tehdä asiantuntijan kanssa hyvissä ajoin ja harkitusti. Selvitettäviä asioita ovat muun muassa:

talouden harjoittamiseen

niiden vaikutukset

huomioiminen

käyminen

ennakointi.

A B

LUOPUJAN JA JATKAJAN

että metsätalouden harjoittaminen säilyy aktiivisena ja kannattavana. Tavoitteena

sel keää ja tehokasta

ennakoituja

jatkamiselle säilyvät

C

PERHEPIIRISSÄ SUKUPOLVENVAIH-

DOS VOIDAAN tehdä monin eri

doksen ajoitus ja menettelytavat

vaihdosluovutus voidaan tehdä vastikkeellisena tai vastikkeettomana taikka ns. lahjanluontei

testamentilla.

hallintaoikeus on mahdollista

omistusoikeuden saajalle.

suutta kuin metsää voidaan

esimerkiksi metsätilan jatkajan kanssasisarukset saavat muuta omaisuutta.


Katso metsän-omistaja Aki Jaskarin haastattelu kesäisessä

koivumetsässä. www.youtube.com/

user/upmmetsa

KATSO VIDEO

höyläämökin. Metsien omistusmuodoksi päätettiin perustaa yhteismetsä.

”Olin lukenut yhteismetsästä ja se kuulosti hyvältä, juuri meidän tilanteeseemme sopivalta omistusmuo-dolta, koska siinä metsä on eräänlainen yhtiömuoto, jossa asiat hoituvat sujuvasti. UPM:n lakipalvelun asiantuntijat Heikki Kalvila ja Osku Eskelinen hoitivat yhteismetsän perustamiseen liittyvän paperi-työn”, Aki Jaskari kertoo.

Samoihin aikoihin Nerkoon yhteismetsä liittyi UPM:n yksityismetsänomistajille tarjoamaan FSC®-

hyvä asia.”FSC:hen liittymistä en ollut vielä ehtinyt ajatella,

mutta kun UPM-yhteyshenkilöni ehdottivat sitä, innos-

Nerkoon Höyläämön toimitusjohtaja Aki Jas-kari on kiireinen mies. Aika menee 40 henkeä työllistävän höyläämön pyörittämiseen, joten metsäasioissa Jaskari luottaa UPM:n ammatti-laisiin.

Aki Jaskari omistaa yhdessä sisarensa kanssa metsää useamman sata heh-taaria Kihniössä ja Parkanossa Pohjois-Pirkanmaalla. Metsät ovat sisarusten vanhempien vuosien saatossa hankkimia, mutta ne ovat nyt siirtyneet seuraavan sukupolven haltuun samoin kuin Kihniössä sijaitseva

TUOTTOAHAKEMASSA

NERKOON YHTEISMETSÄSSÄ ON VIIMEISEN VUODEN AIKANA TAPAHTUNUT PALJON. MUTTA NIIN SAA TAPAHTUAKIN, SILLÄ

METSÄ ON SIJOITUSKOHDE, JOSTA HAETAAN TUOTTOA SUUNNITELMALLISESTI JA VAIVATTOMASTI.

TEKSTI: NILLA HIETAMÄKI KUVAT: JARNO HÄMÄLÄINEN



Kesä on Nerkoon höyläämöllä kaikkein kiireisintä aikaa. ”Vilkas puurakentaminen on kaikkien alan toimijoiden etu, sillä kun yhdellä on vipinää, niin on muillakin. Monet alan yritykset toimivat yhteistyössä keskenään, ja kukin on erikoistunut tiettyihin asioihin”, Aki Jaskari kertoo.

”ON SEKÄ METSÄN-OMISTAJAN ETTÄ UPM:N

ETU, ETTÄ SAAMME SUOMALAISTA FSC-

PUUTA MARKKINOILLE.” METSÄNOMISTAJA AKI JASKARI

tuin heti. FSC-puu on Euroopassa kysyttyä ja haluttua, joten on sekä metsänomistajan että UPM:n etu, että saamme suomalaista FSC-puuta markkinoille. FSC:n suojeluvaatimuksetkaan eivät olleet ongelma, sillä samat alueet olisimme suojelleet joka tapauksessa”, Jaskari kertoo.

Jaskarin yhteyshenkilöinä metsäasioissa on reilun vuoden ollut metsäasiakasvastaava Olli Kukkanen. Hänen työparinaan toimii metsäasiantuntija Mikko Kauppila, joka tekee toimenpide-ehdotukset metsien hoitoon. Olli Kukkasen kanssa taas hoidetaan puu-kaupat ja metsissä toteutettavat työt.

”Laitoimme metsäsuunnitelman ajan tasalle yhteis-

liittymisen yhteydessä. Olen kiertänyt Nerkoon yhteismetsän palstat varsin tarkkaan, joten minulla on metsien tilanteesta erittäin hyvä käsitys”, metsäasian-tuntija Mikko Kauppila kertoo.

METSÄ ON VAKAA JA VARMA SIJOITUSAki Jaskari on tyytyväinen malliin, jossa hän saa valmiit toimenpidesuositukset metsänhoitotöistä ja hakkuista. Oma aika ja osaaminen eivät riitä metsä-asioiden omatoimiseen hoitamiseen.

”Metsä on minulle sijoitusmuoto siinä kuin mikä tahansa sijoitus. Pitkässä juoksussa metsä on melko vakaa ja varma sijoitus, jossa tehtäviä toimenpiteitä myös kannattaa miettiä pitkällä aikavälillä ja suun-nitelmallisesti. Meidän metsässämme saa kirves käydä.”

PERHEYHTIÖN JUURET ULOTTUVAT 1960-LUVULLENerkoon höyläämö on perheyhtiö. Sen juuret ulottuvat 1960-luvulle, jolloin Aki Jaskarin isä aloitti puutavarakaupan. Nykyisellä paikallaan höyläys alkoi 1974, ja Nerkoon höyläämö perustettiin 1976.


Jaskari itse on ollut mukana yhtiössä 1980-luvun puolivälistä, toimitusjohtajana viitisentoista vuotta. Höyläämössä on toteutettu sukupolvenvaihdos, ja nykyään höyläämön omistavat Jaskari sekä hänen poikansa ja sisarensa.

Pohjois-Pirkanmaan Kihniössä 40 henkeä työllis-tävä höyläämö tekee sahatavaran jatkojalostusta eli höyläystä ja pintakäsittelyä. Päätuotteita ovat ulko-verhouslaudat, sisustuspaneelit ja listat, joita myy-dään puutavaraliikkeiden kautta. Tuotteiden käyttäjiä ovat yksityishenkilöiden lisäksi esimerkiksi taloteol-lisuus ja rakennusliikkeet sekä teollisuus yleensä.

”Tampereen Hakametsän jäähalli on rakennettu Nerkoon puutavarasta”, Jaskari mainitsee monien tunteman referenssin.

”Sahojen ja sahatavaran jatkojalostuksen kannalta olisi tärkeää, että rakennettaisiin. Yleinen talous- ja työllisyystilanne luonnollisesti vaikuttavat siihen, mi-ten paljon rakennetaan. Puurakentamisen lisääntymi-nen on hyvä asia, mutta sen toteutumiseksi vaaditaan ammattitaitoa, erityisesti ammattitaitoa osata suunni-tella suuria puurakennuksia, joita vasta nyt on alkanut nousta maahamme. Rakentamisen laatu kiinnostaa myös suurta yleisöä, joka on pelästynyt julkisuudessa raportoituja home- ja muita ongelmia. Ammattitai-toon liittyy ammattiylpeys hyvin tehdystä työstä. Entisajan timpureista kannattaa rakennusalankin ottaa oppia ammattiylpeydessä, siinä mitä käsistään päästää”, Jaskari toteaa.

FSC®-sertifiointiSertifioinnilla pystytään osoit-tamaan, että metsiä hoidetaan kestävästi. FSC® (Forest Stewardship Council®) on kan-sainvälinen järjestelmä, jonka tavoitteena on edistää kestävää metsänkäyttöä. Metsänomistaja voi saada metsilleen FSC-sertifikaatin liittymällä UPM:n ryhmäsertifiointiin. Metsänomistajal-le tämä on helppo tapa varmistaa metsänsä vastuullinen ja taloudellisesti kannattava hoito ja käyttö.

Metsäsertifiointi on tärkeä osa UPM:n ympä-ristöstrategiaa. Yhtiö pyrkii jatkuvasti lisäämään sertifioidun puun osuutta tuotteidensa raaka-aineena ja käyttää luotettavia sertifiointijärjestel-miä kuten FSC ja PEFC™. Metsä- sertifiointi on tärkeä väline luonnonvarojen kestä-vän käytön edistämisessä.

FSC-sertifioiduille tuotteille on kysyntää. Vaneri- ja sahateollisuudessa FSC-sertifioitu puu on haluttu raaka-aine, ja Euroopan suuret painotalot vaativat käyttämiltään papereilta FSC-sertifikaat-tia. Esimerkiksi H&M ja Ikea pyrkivät käyttämään sertifioituja tuotteita aina kun mahdollista ja painavat kuvastonsa FSC-sertifioidulle paperille.

YhteismetsäYhteismetsä on yksityisten metsätilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen hyväksi.

Yhteismetsälain mukaan yhteismetsää on käytettävä ensisijaisesti kestävän metsätalouden harjoittamiseen. Yhteismetsän ylin päättävä elin on osakaskiinteistöjen omistajista koostuvan osakaskunnan kokous.

Yhteismetsän osakkaina voi olla yksityishenki-löitä, kuolinpesiä, yhtymiä ja yhteisöjä. Osak-kaan äänivalta ja oikeudet riippuvat osuuden koosta. Päätökset tehdään enemmistöpäätöksinä.

Yhteismetsä on vaivaton ja tuottava tapa hoitaa metsävarallisuutta. Yhteismetsiä hoidetaan ja käytetään metsäsuunnitelmaan perustuen ja niiden saamaa puun myyntituloa jaetaan osak-kaille säännöllisesti. Yhteismetsä sopii esimerkiksi omistusjärjestelyihin perikunnille ja sukupolven-vaihdostilanteisiin, kun tilaa ei haluta pilkkoa pieniin osiin.

Metsänomistaja voi muodostaa omista metsistään yhteismetsän tai liittyä olemassa olevaan yhteismetsään. UPM on perustanut neljä maakunnallista yhteismetsää, jotka sijaitsevat Itä-Suomessa, Keski-Suomessa, Länsi-Suomessa ja Pohjanmaalla. Yksityiset metsänomistajat ovat jo liittäneet niihin metsiään, ja uusia liittymisneuvot-teluja on parhaillaan käynnissä.

Metsänomistaja Aki Jaskari (vasemmalla), metsäasiantuntija Mikko Kauppila (oikealla) ja metsäasiakasvastaava Olli Kukkanen (keskellä).

FSC® C109750FSCFSCFSCFSFSCFFSCFSCFSFSCFSCSCSSSFSCCCSCFSCFSCFFSCFSCFSCFSCFSSSSCSCSCSCCCFSCCFSCFSCFSFSFSCSCFSCSCSFSSCSCCFSCCCSCFSFSFSSSCSCCSCCFSSFSCSCFSCFSCSCFSCSSSSFSCSCCCFSCCFFFFSCFSFSSSSCCFFFFFSCSSSCCCFFFSCSSCFFSSCCSCSCSCCCCFSSCCFSSSSC®®®®®®®®®®®®®®®®®®®®®®®®®®® C10C10C10C10C10CC10C10C1C10C10C1000C10CC10C10C10C10C10C1C10C10C11C100C1000C10CC1CC10C10CC10CCC101010100C10C10CC10C10CC110C10C10C10C10CCCCC1C100C10C10C10C10CCC1111000C101100C10C10100C10C101100000CCC 00CCC10000CC1C 9750975079750750975975099750975097509759750597597509975097509750997509750975097797575977975097575557509750975099759750975097975775750757975075559750097509750975075075077975075050975099750975505097597575097597555099750997597599999 55775975097977997507750000077555505®®®


ENERGIAPUUKSI VOIDAAN PÄÄTEHAKKUUSSA KERÄTÄ HAKKUUTÄHTEITÄ JA KANTOJA TAI NUOREN METSÄN

HOIDON YHTEYDESSÄ RANKOJA TAI KOKOPUUTA.

TEKSTI: LOTTA VAIJA KUVAT: UPM

ON KOTIMAISTA UUSIUTUVAA LÄHIENERGIAAMETSÄENERGIA

”METSÄENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN ON meille suomalaisille kansallinen etu”, sanoo UPM:n metsäenergia-asiantuntija Auvo Kontinen ja vertaa energia puuta

valuutalla ostettuun fossiiliseen tuontipolttoaineeseen. Metsähakkeen käyttömäärät ovat yli kaksinkertaistumassa seuraavan kymmenen vuoden aikana.


METSÄNHOIDOLLISET EDUTSen lisäksi, että metsänomistaja saa konkreettisesti lisää tuloa metsäenergian myynnillä, on energiapuun keräämisellä myös metsänhoidollisia etuja. Metsän-uudistaminen halpenee, kun maanmuokkaus ja liikku-minen metsässä helpottuvat. Kun hakkuutähteistä enin osa on kerätty polttoaineeksi, metsänhoidon työnjälki on parempi. Koneellinen istutus on näin mahdollista entistä useammassa kohteessa.

”Kuusen maannousemasienen ja männyn tyviter-vastaudin vaivaamilla alueilla kantojen poistaminen maaperästä vähentää riskiä, että tuho leviää uuteen puu-sukupolveen. Samoin tukkimiehentäin tuhot istutetuissa taimissa näyttäisivät jo tehtyjen tutkimusten mukaan vä-henevän”, kertoo Kontinen ja lisää, että metsän kasvuun ja terveyteen liittyviä kysymyksiä tutkitaan edelleen.

ONKO METSÄENERGIAN HYÖDYNTÄMISESTÄ HAITTAA? ”Lehtipuun osuus voi maaperästä riippuen lisääntyä taimikoissa, mutta on myös havaintoja päinvastaisesta ilmiöstä”, Kontinen sanoo.

SAVONLINNAN KAUPUNGISSA SIJAITSEVALLA

UPM:n Vääräjärven tilalla toteutettiin vuonna 1975 suurehko avohakkuu, jossa noin 20 hehtaaria metsää hakattiin aukeaksi.

”Silloisen metsurin muistin mukaan hakattu puusto oli hyvin mäntyvaltainen. Vuonna 1976 hakatuilta kuvioilta nostettiin käytän-nössä kaikki havupuiden kannot, osaa ei jätetty nykytyylin mukaisesti nostamatta. Lisäksi hakkuutähteet korjattiin metsurin mukaan hyvin tarkkaan metsästä pois”, kertoo metsäasiantuntija Ari Mikkonen UPM:ltä. Kannot ja havut ajettiin perimä-tiedon mukaan jollekin tehtaalle mänty-öljyn raaka- aineeksi. Seuraavana vuonna hakkuuaukoille istutettiin männyntaimet. Maastoa ei enää erikseen muokattu.

2000-luvun alkuvuosina kuvioilla toteutet-tiin koneelliset männikön ensiharvennukset.

”Tällä hetkellä kuvioilla on täysi metsikkö, noin 200 m3/ha. Asta-myrsky kesällä 2010 teki pieniä aukkoja muutamaan paikkaan, mutta metsä on edelleen hyvässä kasvussa.

Poistuma lienee ollut noin 50 m3/ha. Käy-tännössä tuo kaikki oli mäntykuitua.”

ENNEN JA JÄLKEEN KANNONNOSTON

Jonkin verran ravinteita poistuu metsäenergian korjuussa hak-kuutähteen mukana. Tappiota ei kuitenkaan pääse syntymäänm kun noudatetaan valtakunnallisia korjuuohjeita. Kontisen mu-kaan on laskettu, että metsäenergiasta maksettu korvaus kattaa pienen mahdollisen kasvutappion puun kiertoaikana. Kaikkia kantoja ei korjata, vaan osa kannoista jää suojavyöhykkeille ja säästökannoiksi.

”Metsäenergian korjuun kohdevalinnalla vähennetään hait-tavaikutusten mahdollisuutta hyvin merkittävästi”, Kontinen korostaa.

POSITIIVINEN VAIKUTUS TYÖLLISYYTEENMetsäenergian korjuulla on maaseudulla merkittävä työllistävä vaikutus. Hankintaketju metsästä käyttöpaikalle työllistää muun muassa yrittäjiä, työnjohtoa sekä metsäkoneiden, hakkurien ja murskauskoneiden kuljettajia. Lisäksi ala on synnyttänyt aivan uutta konepajateollisuutta laitteiden ja koneiden valmistuksessa.

”Huomattavaa on myös pien- ja suurvoimalaitosten investoin-nit alaan, jonka innovaatiot näkyvät jo vientiteollisuudessakin”, Kontinen kertoo.

”Lisäksi metsäenergian korjuun kiihkein vaihe on kesäaikaan, jolloin ainespuun korjuussa vedetään hieman henkeä. Näin se osittain täydentää ainespuun korjuun avainyrittäjiemme henki-löstön koko vuoden työllisyyttä ja koneiden käyttöastetta.”

ERI JAKEIDEN POTENTIAALI”Meillä UPM:ssä käytetyimmät jakeet ovat päätehakkuiden hak-kuutähteet sekä kannot. Valtakunnallisesti pienpuun eli rankojen käyttö on suurin metsäenergialaji. Kun huomioidaan kokonais-kustannukset ja lämpöarvo, paras hyötysuhde saavutetaan talviaikaan kannoilla ja sulan maan aikaan hakkuutähteellä”, Kontinen sanoo.

Puhdas kanto säilyttää talvellakin erinomaisesti melko ta-saisena pysyvän lämpöarvon, eli kosteus ei sanottavasti muutu puuaineksessa syksynkään sateissa. Hakkuutähde sitä vastoin kerää sateissa kosteutta, joka huonontaa lämpöarvoa.

EU-TAVOITE VUODELLE 2020EU:n vuodelle 2020 asettamissa tavoitteissa nostetaan uusiutuvien energialähteiden osuus keskimäärin 20 prosenttiin EU:n energian loppukulutuksesta. Lisäksi energiatehokkuutta lisätään keskimäärin 20 prosenttia perusuran mukaiseen kehityk-seen verrattuna vuoteen 2020 mennessä. Liikenteen biopolttoai-neiden osuus nostetaan 10 prosenttiin. Tavoitteiden saavuttami-sessa metsäenergialla on merkittävä rooli.


Puu on materiaalina hyvin ilmas-tomyönteinen. Sillä voidaan korvata esimerkiksi pakkaus- ja rakennusteollisuudessa monia uusiutumattomampia materiaa-leja, kuten betonia tai muovia. Tukkipuun ja kuitupuun ohella syntyy energiapuuta vähän kuin

sivutuotteena, joten sen hyödyntäminen on tehokasta ja järkevää maankäyttöä.

Metsäenergia on tärkeä osa Suomen siir-tymistä biotalouteen. Kun tarve

tuoda fossiilisia polttoaineita ulkomailta vähenee, otamme itse suuremman so siaalisen ja ekologisen vastuun tuotannon kestävyydestä. Puu on poliit-tisesti luokiteltu hiilineutraa-liksi polttoaineeksi.

Onnenavain on se, että kyse on uusiutuvasta luonnon-

METSÄTEOLLISUUS RY:N ENERGIA- JA ILMASTOPÄÄL-LIKKÖ AHTI FAGERBLOMIN MUKAAN METSÄENERGIAN SYVIN OLEMUS ON SEN YMPÄRISTÖMYÖNTEISYYDESSÄ, ILMASTO- JA KESTÄVYYS-NÄKÖKULMISSA SEKÄ MERKITYKSESSÄ UUSIUTUVALLE ENERGIALLE SUOMESSA.

varasta. Suomessa metsävarat ovat olleet voimak-kaassa kasvussa 1950-luvulta lähtien, ja Suomen metsät sitovat tulevaisuudessa yhä enemmän hiili-dioksidia, vaikka puunkäyttöä lisättäisiinkin. Tässä tapauksessa voidaan sekä kasvattaa kakkua että syödä sitä entistä enemmän, mikä on harvinaista. Alati uusiutuvana luonnonvarana metsäenergian ero fossiilisiin polttoaineisiin on suuri.

Oleellista on, ettei energiapuun korjuun yhteydessä metsästä viedä ravinteita pois. Energiapuuksi kerät-tävän materiaalin vihreä aines tulee jättää korjuupai-kalle, jolloin tutkimusten valossa vältytään kasvua haittaavalta ravinnekadolta. Mylläyksen vaikutus maanpintaan vähenee, kun koneet ja kuskien taidot kehittyvät. Korjuun myötä metsänuudistaminen hel-pottuu. Makuasia puolestaan on, kumpi on suurempi paha: energiapuukasat tien poskessa vai risut metsäs-sä vaikeuttamassa kulkua.

Suomessa toteutetaan jo nyt vähähiilistä politiik-kaa, ja Suomi onkin Euroopan unionin kärkimaita puuenergian hyödyntämisessä. Suomessa uusiutuvan energian tavoitteen täyttyminen on riippuvainen puupolttoaineiden käytön lisäämisestä. Yksityismet-

sienkin energiapuu-potentiaalia hyödyn-netään yhä enemmän. Jos jatkamme nykyi-sellä kehityspolulla, Suomen vuodelle 2020 asetettu tavoite metsähakkeen vuotui-selle 13,5 miljoonan kuutiometrin käytölle on täysin mahdollista saavuttaa.”

”

2828282882828828288828828288282822828282282828222828282822282888228822888888222222 METSMETSMETSMETSMETSMMETSMETMMETSTSSTSTSTSTSTSSTSTSTSTSTSTSTSTSTSSTSSSTTSSMM ÄN HÄN HÄN HÄN HÄN HÄN HÄN HHNÄNNÄN HÄNÄNÄN HÄN HÄN HÄN HNNNNÄN HÄN HÄN HÄN HÄN HÄN HÄN HÄN HÄN HÄN HÄN HÄN HÄN HÄN HÄNÄN HÄN HHNNÄÄÄN HÄÄN HÄÄÄÄÄÄ ENKIENKIENKIENKIENKIENKIENKINKENKIENKIENKIENKIENKENKIENKENKIEENKIENKINKEENKNKEENKENKIENKIENNENKENKNKNENKIINKNKNKNNNN 3/133/133/133/133/133/133/133/133/133/133/133/13/13/13/131313/13/13/13/133/133/133/13///3////3/13

Metsäenergia on tärkeä osa Suomtymistä biotalouteen. Kun

tuoda fossiilisia polttoulkomailta vähenee,itse suuremman sosekologisen vastuunkestävyydestä. Puutisesti luokiteltu hiiliksi polttoaineeksi.

Onnenavain on seon uusiutuvasta luo

”ALATI UUSIUTUVANA

LUONNONVARANA

METSÄENERGIAN ERO

FOSSIILISIIN POLTTO-

AINEISIIN ON SUURI.”AHTI FAGERBLOM

UPM:n laitoksissa öljyn käyttö on pudonnut 1–2 prosentin osuudeksi, kun metsäenergian käyttö on noin 35 prosentin luokkaa kaikesta energiasta.

VEIKKO SO

MERPU

RO

LÄMPÖARVOLTAAN

1 TONNI

ENERGIAPUUTA

= 0,7 BARRELIA ÖLJYÄ (n.111 LITRAA.)

ENERGIAPUU VASTAAN ÖLJY


KYSY

MYS

& V

AST

AUS

ASI

AN

TUN

TIJA

NA

MA

RKO

NEV

ALA

INEN

MITEN LAATUA MITATAAN METSÄSSÄ? UPM Metsällä on ISO 9001- ja ISO 14001 -laatu- ja

-

UPM METSÄLLÄ ON KÄYTÖSSÄ KOLMI-PORTAINEN LAADUNVARMISTUSJÄRJES-TELMÄ. MITÄ TÄMÄ TARKOITTAA JA MITÄ TÄSTÄ SEURAA?

-

-

--

-

MITEN LAATUA MITATAAN PUUN KORJUUSSA JA METSÄNHOITOTÖISSÄ?

-

-

-

-

ja eliömaailman tarpeet

MITÄ ENERGIA-PUUN LAADUN-SEURANTAAN KUULUU?

--

-

-

MITEN TULOKSIA HYÖDYNNE-TÄÄN?

-

-

--

-

MARKO NEVALAINEN

laatu päällikköUPM Metsä


METSÄ ON IKUINEN SIJOITUS

Metsä vaatii pitkäjäntei-syyttä. Se ei tuota nopeita voittoja ensimmäisen kah-den kuukauden tai edes kahden vuoden aikana. Pitkällä tähtäimellä metsä on kuitenkin ainutlaatui-sen hyvä sijoitus. Metsän

tuotto lisääntyy talouden suhdanteista riippumatta. Silloin kun biologinen kasvukausi käynnistyy kevääl-lä, sijoitus kasvaa”, myyntipäällikkö Riitta Väisänen UPM:n metsäliiketoiminnasta kertoo.

Väisänen on metsäsijoittamisen erityisosaaja. Hän myy työkseen suurtiloja. Kun keskimääräinen metsä-tilakauppa on Suomessa noin 30 hehtaaria, Väisänen myy tiloja 500 hehtaarista 5000 hehtaariin saakka. Mitä suurempi tila, sitä vakaammat tuotot, Väisänen myöntää, mutta hyvään ja tasaiseen tuottoon pääsee paljon Väisäsen kauppaamia tiloja pienemmälläkin sijoituksella.

”Pienikin pinta-ala voi tuoda tasaista tuottoa, jos on eri vaiheessa olevaa metsää ja metsää hoidetaan hyvin. Lisäksi pitää muistaa, että tasainen tuotto ei ole kaikilla päällimmäisenä mielessä. Joillakin on pienempi pesämuna, mutta sitäkin enemmän aikaa.

TEKSTI: JOANNA SINCLAIR PUUKUVA: PETRI JUNTUNEN

METSÄ ON EETTINEN, EKOLOGINEN, SUOMALAINEN SIJOITUS, JOSTA OMISTAJA SAA VUOSITTAIN NOIN 3–4 PROSENTIN TASAISEN NETTOTUOTON JA PAREMMANKIN, JOS JAKSAA PITÄÄ METSÄSTÄÄN HYVÄÄ HUOLTA.

”


Suomalainen sijoitus Suomalaismetsät kiinnostavat monia ulkomaalaissijoittajia. Pääsyynä kiinnostukseen on Väisäsen mukaan yhteiskunnan vakaus ja metsäsektorin ammattimaisuus.

”Sijoitus Suomeen on aina mahdollista hyvällä omalla-tunnolla. Täällä sijoitus on kestävällä pohjalla: metsä on sertifioitu, luontoarvot kartoitettu ja sijoittaja voi olla täysin varma siitä, että kaikessa toimitaan lakien ja asetusten mukaan. Lisäksi tuotto on taattu: vaikka kasvukausi on meillä kalenterikuukausina lyhyt, se on valoisassa pohjolan kesässä erityisen tehokas.”

Samat perusteet houkuttelevat myös suomalaissijoittajia, mutta Väisäsen mukaan heillä painaa vaakakupissa usein moni muukin syy, kuten rakas luontoharrastus tai tahto luoda siteet uudelleen suvun synnyinmaille.

”Suomessa on yli 700 000 metsänomistajaa, joista jokainen on metsäsijoittaja. Metsän omistaminen on syvällä meissä jokaisessa. Sijoituskohteena metsä soveltuu sellaisille, jotka eivät halua ottaa hurjia riskejä. Metsä on hyvin turvalli-nen ja pysyvä sijoitus – sukupolvelta toiselle.”

Esimerkiksi lapsen syntyessä on erinomainen sijoitus ostaa nuori metsä, joka tuottaa ensimmäisen kerran kunnolla siinä vaiheessa, kun jälkikasvu lähtee aika-naan pesästä. Nelikymppiselle metsä on erinomainen eläkevakuutus”, Väisänen kertoo.

METSÄTILAN OMISTAMISEEN TARVITAAN PÄÄOMAA – EI MUUTAMetsäsijoitukset on joskus aiemmin koettu hanka-liksi, sillä metsän omistamiseen liittyvät velvoitteet mietityttävät. Lisäksi alan sanasto on monille vieras-ta. Kumpikaan huoli ei ole Väisäsen mukaan enää ajankohtainen asia.

”Totta on, että me metsäammattilaiset olemme huonoja puhumaan muuta kuin metsää. UPM:llä kuitenkin pyrimme opettelemaan uuden kielen, jotta emme puhuisi pelkästään moteista ja motoista”, Väisänen naurahtaa ja tähdentää, että metsäsijoittami-nen ei oikeastaan vaadi mitään muuta kuin pääomaa. Kaikki muu hoituu helposti UPM:n kautta. Metsätilan uuden omistajan ei todellakaan tarvitse olla metsän-hoidon ammattilainen.

”Niihin suurmetsätiloihin, joita minä myyn, sisältyy aina hoitosopimus. Pienempiin tiloihin sellainen järjestyy tarvittaessa. UPM pystyy tarjoa-maan sisällöltään ja kestoltaan erilaisia sopimuksia, joista varmasti löytyy jokaiselle sopiva vaihtoehto”, Väisänen kertoo.

Toki metsänomistaja saa halutessaan hoitaa vaikka kaikki metsänhoitoon liittyvät työt, omahan se metsä on. Väisänen kuitenkin neuvoo jättämään isommat työt ammattilaiselle.

”Hoitosopimus on kustannustehokas ja taloudelli-sesti järkevä vaihtoehto, joka takaa sijoituksen pitkä-kestoisen tuoton. Käytännössä sopimuskumppani hoi-taa tilaa ja tekee hakkuut. Suosittelen sellaista, sillä omistaja voi nauttia metsästään monella muullakin tapaa. Metsä on ehtymätön elämys. Sieltä voi hakea syksyllä sienet ja jouluksi kuusen. Itse olen tarjonnut talven kynnyksellä ystäväporukalle metsäillallisen, jossa kaikki tarjottava oli omasta metsästä”, Väisänen hymyilee ja kertaa itäsavolaisista metsistä loihditun houkuttelevan menyyn ulkomuistista: omasta met-sästä kaadettua hirveä oman metsän katajanmarjoilla maustettuna, lisukkeena suppilovahveroita ja puolu-koita ja jälkiruokana karpalokiisseliä.

KAUPPA KÄYMetsätilamarkkinat eivät aina ole olleet yhtä avoimet kuin nyt. Suomessa tehtiin hyvin pitkään metsätila-kauppoja pääsääntöisesti sukulaisten ja perheen kesken ja ulkopuolisten oli melkein turha haaveilla omasta metsästä.

Väisänen kertoo tilanteen muuttuneen merkittävästi viime vuosina, eritoten UPM:n ryhdyttyä metsätila-kauppaan. UPM tuo viikoittain markkinoille ammat-timaisesti hoidettuja UPM Bonvesta -metsätiloja, joi-den metsävaratieto on ajan tasalla. Valtaosa myyntiin

“Oma metsä on paljon muutakin kuin tuottoisa sijoitus: se on ikioma pala luontoa, mahdollisuus hakea marjat, sienet, polttopuut ja joulukuusi omilta mailta”, UPM:n metsäliiketoi-minan myyntipäällikkö Riitta Väisänen sanoo.

asetetuista tiloista myydään kiinteällä hinnalla. Tämä on asia, jota ostajat arvostavat. Nyt metsänomistaja voi olla aivan yhtä hyvin neljännen polven stadilai-nen ja omistaja ensimmäisessä polvessa kuin suku-metsissä pienestä pitäen käyskennellyt pohjanmaalai-nen, jonka omistus on peruja isojaon ajoilta.

Metsäsijoittaminen on kasvattanut suosiotaan nopeasti. UPM Bonvesta -sivustolla riittää kävijöitä katsomassa itselleen sopivaa metsäsijoitusta, ja sivuston uutiskirjeen tilaajien kasvava määrä kielii siitä, että yhä useampi haaveilee omasta metsästä. Väisänen myöntää, että halutuimmista tiloista käydään tiukkaa kisaa.

”Tiedän tapauksen, jossa meni ihan juoksuksi. Vii-den minuutin aikaerolla ratkesi se, kuka ehti ensin ottaa välittäjään yhteyttä ja siirtää varausmaksun kaupan varmistamiseksi. Kyllä tiloja on ja halukkaat saavat var-masti mieluisan ajan kanssa ostettua, mutta markkinoita kannattaa seurata, jottei toivemetsä mene sivu suun. Bonvestan nettisivut ovat mainio aloituspaikka”, Väisänen vinkkaa.

KATSO MYYNNISSÄ OLEVAT UPM:n metsätilat ja ranta-tontit: www.bonvesta.fi


SÄÄSTÖPUUT MONIPUOLISTAVAT METSÄLUONTOASÄÄSTÖPUUT OVAT KUULUNEET TALOUS METSIEN LUONNONHOIDON KEINOVALIKOIMAAN 1990-LUVULTA. NIMI ON TUONA AIKANA VAIHTUNUT JÄTTÖPUISTA SÄÄSTÖPUIKSI.

SÄÄSTÖPUUT OVAT HAKKUISSA säästettäviä puita, joiden annetaan jäädä metsään pysyvästi. Selvimmin ne ovat havaittavissa avohakkuun jälkeen uudis-tusalalla pystyyn jätettyinä puina ja puuryhminä ja taimikoissa vanhoina ylispuina. Tulevaisuuden säästöpuuryhmiä voidaan rajata myös kasvatettavien metsiköiden sisään harvennushakkuiden yhteydes-sä, jos niille sopiva paikka tunnistetaan jo tällöin. Säästöpuiden historia Suomen metsissä on jo niin pitkä, että niiden merkitys metsäluonnolle on ehditty tunnistaa tutkimuksissakin.

Päätehakkuissa pystyyn jätetyt puut monipuolis-tavat metsien rakennetta, ja mahdollistavat vanhoja puuyksilöitä elinympäristönä käyttä-vien lajien esiintymisen nuorissakin metsiköissä. Säästöpuiden kuollessa metsiin syntyy järeää ja eri-ikäistä runkolahopuuta. Lahopuujatkumo tarjoaa elinympäristöjä suurelle joukolle metsälajeja. Tämä onkin säästöpuiden keskeisin tarkoitus, sillä metsälajeista noin neljännes on jossain elinkiertonsa vaiheessa riippuvainen lahopuusta. Uhanalais-ten metsälajien linkki lahopuuhun on vielä selvempi.

Säästöpuuvalinnassa taloudellisuus ja luontoarvot on helppo sovittaa yhteen. Ekologisesti ajatellen parhaat säästöpuut ovat usein taloudellisesti vähem-piarvoisia puita. Hyviä säästöpuita ovat esimerkiksi kolopuut ja harvalukuiset lehtipuut, joilla ei ole suurta taloudellista arvoa. Haapa ja raita ovat moni-muotoisuuden kannalta tärkeitä niille erikoistuneen eliölajiston runsaan lajimäärän vuoksi.

UPM:n maillaan toteuttamassa tekopökkelöhankkeessa on ensimmäisten kymmenen vuoden aikana havaittu, että teko-pökkelöihin on sitoutunut noin viidennes maamme tunnetuista kovakuoriaislajeista.

Paitsi puulajivalinnassa myös säästöpuiden sijoittamisessa metsänhoidollisesti järkevä ratkaisu on usein sellainen myös luonnonhoidollisesta näkökulmasta. Hyviä säästöpuuryhmän paikkoja ovat vesistöjen suojavyöhykkeiden tai arvokkaiden elinympäristöjen reunat, soistuneet painanteet tai lahopuukeskit-tymät. Säästöpuiden sijoittelulla voidaan tukea muidenkin luon-nonhoidollisten näkökulmien toteutumista ja samalla hyödyntää esimerkiksi metsänuudistamisen kannalta hankalat paikat.

METSÄSERTIFIOINTI JA METSÄNHOITOSUOSITUKSET ottavat -

teerien mukaan säästöpuiksi jätetään 5-10 elävää tai kuollutta, rinnankorkeusläpimitaltaan yli 10 sentin puuta. Suomen FSC-standardissa sääs-töpuuvaatimus on vähintään 10 elävää, rinnankorkeusläpimitaltaan yli 20 sentin puuta.

tullut yleisin talousmetsien luonnonhoidon keinoista – onhan lähes kaikki Suomen

Säästöpuiden myönteiset vaikutukset näkyvät jo konkreettisina monimuotoi-suushyötyinä.

2010 julkaistun Suomen lajien uhanalai-suus -raportin mukaan vaikkapa säästöpuuhaapojen jättäminen on vaikuttanut niin, että eräät aiemmin uhanalaiset lajit on voitu luokitella elinvoimaisiksi. Lahopuu on yksi metsäluonnon moni-muotoisuuden keskeisiä rakennepiirteitä, ja voidaan perustellusti olettaa, että säästöpuiden kautta lisääntyvä lahopuu vaikuttaa jatkossakin positiivisesti monimuotoisuuteen.

MATTI MAAJÄRVI ON UPM Metsän ympäristöasiantuntija

TEKSTI: MATTI MAAJÄRVI KUVAT: UPM

SÄÄSTÖPUIDEN

KUOLLESSA METSIIN

SYNTYY LAHO PUUTA,

JOKA TARJOAA ELIN-

YMPÄRISTÖJÄ SUURELLE

JOUKOLLE METSÄ LAJEJA.


RUOTSIN VALLAN AIKANA annettiin kuusi metsien käyt-töä rajoittavaa asetusta. ”Oma” metsälaki saatiin vuonna 1886. Sen 14 § alkoi näin: ”Metsämaata älköön aukeaksi hävitettäkö.” Mikäli näin kuitenkin tehtiin, metsänomistajan oli ryhdyttävä toimenpiteisiin ”metsän uudesti kasvamisen edistämiseksi”. Vaikka laki oli aiempia edistyk-sellisempi, ei se estänyt metsien hävittämistä, niin paikalliseksi kuin ”hävitys” useimmiten jäikin.

Metsälakia pyrittiin tiuken-tamaan ja säätämään erityinen ”metsänhoitolaki”. Se onnistui vuonna 1912, kun eduskunta hy-väksyi asetuksen ”toimenpiteistä metsän hävittämisen ehkäisemi-seksi”, jolla korvattiin metsälain 14 §. Asetus tuli voimaan vuonna 1918. Sen ohella, että siinä oli metsien hävitystä koskevia tiukennuksia (muun muassa kiellettiin hakkaamasta nuoria havumetsiä vastoin järkiperäistä harventamista) ja myös seuraa-muksia (metsän rauhoittaminen), siinä määrättiin perustettavaksi lääninmetsälautakunnat. Niiden ensisijaisena tehtävänä oli valvoa metsälain ja -asetuksen noudat-tamista. Lainvalvontatehtävä oli kuitenkin vaikea, sillä määrämit-ta- eli niin sanotut harsintahak-kuut olivat vielä 1920-luvulla yleisiä.

Vuonna 1928 tuli voimaan uusi yksityismetsälaki, jonka myötä lääninmetsälautakunnat korvattiin metsänhoitolautakuntalaitoksella. Siihen kuului 16 lautakuntaa sekä kaksi keskusmetsäseuraa, Tapio ja Skogskultur. Se oli eräänlainen

METSÄÄ ÄLKÖÖN HÄVITETTÄKÖ!PELKO METSIEN LOPPUMISESTA ON RAJOITTANUT METSIEN KÄYTTÖÄ SUOMESSA SATOJEN VUOSIEN AJAN. METSÄLAKIA UUDISTETAAN JÄLLEEN, MUTTA MITEN METSÄLAIT OVAT HISTORIAN SAATOSSA MUUTTUNEET?

valtion viraston ja yksityisen järjestön välimuoto, sillä sen tehtäviin kuului niin lainvalvonta kuin myös yksityismetsissä tehtä-vä neuvonta- ja edistämistyö.

Myös yksityismetsälaki tähtäsi ensisijaisesti metsien hävityksen estämiseen, ja niinpä lain 1 § alkoi: ”Metsää älköön hävitet-täkö.” Eikä metsiä saanut niin hakata, että ”metsän luonnollinen uudistuminen sen kautta joutuu vaaraan”. Mikäli metsä haluttiin uudistaa voimaperäisemmin eli avohakkuun ja metsänviljelyn

tietä, siitä oli annettava rahalli-nen vakuus metsälautakuntaan. Myös nuoren metsän – muunkin kuin havumetsän – ”järkiperätön” hakkaaminen luettiin metsänhävi-tykseksi.

Uudistamisvelvoitteen ohella yksityismetsälaki ei antanut ohjeita tai määräyksiä metsien hoitamiseen. Harsintahakkuut eli suurimpien puiden poiminta - hakkuut olivat yleisiä samoin kuin luontainen uudistaminen, kunnes sotien jälkeen alettiin siirtyä niin sanotun viljelymetsä-talouden aikaan eli avohakkuisiin ja metsänviljelyyn. Metsälau-takuntalaitos, ennen kaikkea Tapio, ottikin tehtäväkseen myös metsänhoidollisen ohjauksen

yksityismetsissä. Se alkoi julkais-ta metsänhoidollisia ohjeita, jotka saivat vähitellen – lainvalvojan ja -tulkitsijan roolin myötä – ”vi-rallisen”, mutta sinänsä lakiin perustumattoman statuksen.

Tapion tiukka ”tehometsä-talous” ja kaavamainen linja saivat lisääntyvää kritiikkiä 1980-luvulla. Kun vielä ympä-ristötietous lisääntyi vauhdilla, metsälainsäädäntö uudistettiin kokonaan 1990-luvulla. Vuonna 1997 voimaan tulleen metsälain suurin muutos oli siinä, että metsien monimuotoisuus asetet-tiin metsien talouskäytön ohella yhtä tärkeäksi tavoitteeksi; se toi lakiin kuuluisan 10 §:n. Näin siitäkin huolimatta, että samaan aikaan tuli voimaan myös metsiä koskeva uusi luonnonsuojelulaki. Vaikka uusi metsälaki pehmeni-kin, siinä ei tingitty hakkuun jäl-keisestä uudistamisvelvoitteesta. Lait johtivat metsänhoidollisten ohjeiden uudistamiseen eri met-säorganisaatioissa; lakivelvoitetta ei sellaisiin kuitenkaan ollut.

Jälleen ollaan säätämässä uutta metsälakia. Metsän henki seuraa lain etenemistä ja muutosta seu-raavissa numeroissa. Lue uutis-palstalta sivulta 8, mikä metsälain uudistuksen tilanne on nyt.

”METSÄN LUONNOLLI-

NEN UUDISTUMINEN EI

SAA JOUTUA VAARAAN.”

YKSITYISMETSÄLAKI 1928

TEKSTI: ESKO PAKKANEN KUVA: T. ARO/LUSTO/SUOMEN METSÄ-YHDISTYKSEN KOKOELMA, METSÄTALOUDELLINEN VALISTUSTOIMISTO

MET

SÄ &

HIS

TORI

AES

KO P

AKK

AN

EN

”MOLEMMIN PUOLIN ONNIS-

TUNEESTA PUUKAUPASTA TULEE

AINA YHTÄ HYVÄ OLO.”

METSÄASIAKASVASTAAVA TERHI KARISALMI, JÄMSÄ


”JOSKUS KIELTÄMÄTTÄ TULEE SUUNNISTAESSAKIN KATSOTTUA METSÄÄ METSÄNHOITONÄKÖ-KULMASTA JA MIETITTYÄ, MILLAISIA TOIMENPITEITÄ METSÄSSÄ KANNATTAISI TEHDÄ. SUUNNISTUS ON KUITENKIN LAJI, JOKA VAATII KESKITTYMISTÄ, JOTEN KUN SUUNNISTAN, KESKITYN SIIHEN,” TERHI KARISALMI HYMYILEE.

METSÄASIAKASVASTAAVA TERHI KARISALMI ON METSÄSSÄ TÖISSÄ JA VAPAALLAUPM:N METSÄASIAKASVASTAAVANA

JÄMSÄSSÄ työskentelevä Terhi Karisalmi on harrastanut suunnistusta pikkutytöstä asti. Ykköslajiksi vaihtui nuoruusvuosi-na kilpahiihto, mutta sen jäätyä rastit kutsuivat jälleen. Nyt suunnistusta harrastaa koko perhe, ja suunnistuski-soissa Karisalmet kiertävät sen minkä tilanpidolta ehtivät.

Terhi Karisalmi liikkuu metsässä myös työssään. Noin puolet viikosta kuluu toimistolla, loppuviikko menee maasto-hommissa suunnitellen metsänhoitotöitä ja puukauppoja metsänomistaja-asiak-kaiden metsissä.

”Ikinä en ole kyllästynyt metsässä oloon, vaikka siellä paljon aikaa vietänkin. Olen muutenkin viihtynyt metsäalalla. Työ on monipuolista, ja

minulla on aina ollut hyvä työporukka ympärilläni.”

Metsätalousinsinööriksi valmistunut Karisalmi on työskennellyt UPM:llä vakituisesti reilun kymmenen vuoden ajan. Sinä aikana hän on kekeillut eri tehtäviä Längelmäeltä Jämsänkosken kautta Korpilahdelle.

Nyt Karisalmi on metsäasiakas-vastaavana Jämsässä. Hänen asia-kaskuntaansa ovat etenkin etämet-sänomistajat, jotka omistavat metsää Keski-Suomessa, mutta asuvat muualla, monesti Helsingin, Tampereen tai Lah-den suunnalla.

Näiden metsänomistajien asioita hoi-detaan asiakkaan valitsemassa paikas-sa. Niin halutessaan metsänomistaja voi asioida vaikkapa UPM:n Helsingin

TEKSTI: NILLA HIETAMÄKI KUVA: PETRI BLOMQVIST


metsäpalvelutoimistossa, josta käsin hoituvat yhteydet muualle Suomeen.

”Moni täällä metsää omistava on kuitenkin halunnut sopia tapaamisen paikan päälle omaan metsäänsä. Mi-nulla oli paljon tapaamisia kesällä, kun ihmiset tulivat kotikonnuilleen ja kesä-mökeilleen ja halusivat samalla käydä asiantuntijan kanssa metsässään.”

Tuottoisa tapaaminen metsänomis-tajan kanssa onkin Karisalmen työn parasta antia.

”Molemmin puolin onnistuneesta puukaupasta tulee aina yhtä hyvä olo. Metsänomistajat ovat myös yhä ene-nevästi kiinnostuneita ostamaan metsä-palveluita, ja on mukavaa, kun he ovat tyytyväisinä tarttuneet heille tekemiini metsänhoitotyötarjouksiin.”

ÄTYÖPAIKKANA METSÄ:

KATSO KAIKKI UPM:N metsäasiakasvastaavat www.metsämaailma.fi

Olemme nyt myös Facebookissa www.facebook.com/metsamaailma

UPM METSÄ

Metsänhoidon ja hakkuiden oikea ajoitus vaikuttaa metsäomaisuutesi tuottoonenemmän kuin puun hinnan vaihtelut. Tarjoamme kaikki palvelut joita tarvitset parantaaksesi metsäsi hyvinvointia jatuottoa – aina uudistushakkuista istutuksiinsekä muihin metsänhoitotoimenpiteisiin. Löydät tarkempaa tietoa palveluistammesekä metsälaskurin, jolla voit arvioida parhaan hakkuuajankohdan, verkko-palvelustamme www.metsämaailma.fi Tavoitat yhteyshenkilösi myös numerosta: 020 416 121 Älä päästä tuottoa hiipumaan.TEHDÄÄN YHDESSÄ TOIVEIDESI METSÄ.

AVULLAMME MÄNNYTKINTUOTTAVAT TUOHTA

Documents

Metsän henki 3/2013