Embed Size (px)
Citation preview
Metsänomistajan veromuutokset
Metsän arvo, metsään sijoittaminen
Petra Huupponen
Mhy Etelä-Savo
Järvi-Suomen Metsätilat Oy LKV
Savonlinna 30.1.2018
MHY Etelä-Savo14800 metsänomistajaa, 475 000ha metsää, 66 toimihenkilöä, 60 metsuria, 65 yrittäjää, liiketoiminnan liikevaihto 15 milj €.
Yrittäjävähennys metsäverotuksessa
• Metsätalouden pääomatuloihin kohdistuu vuodesta 2017 alkaen viiden prosentin suuruinen yrittäjävähennys.
• Vähennys lasketaan metsätalouden positiivisesta kokonaisnettotuloksesta, johon voi sisältyä myös verotusyhtymien kautta saatua metsätalouden pääomatuloa.
• Jos verovuoden metsätalouden kokonaistuloksesi jää tappiolliseksi, metsätalouden tappiollista pääomatuloa ei pienennetä verotuslaskennassa viidellä prosentilla.
• Verohallinto tekee yrittäjävähennyksen puolestasi. Sinun ei tarvitse laskea ja ilmoittaa yrittäjävähennystä metsätalouden veroilmoituksella!
(Lähde: Verohallinto)
Sukupolvenvaihdosten verohuojennukset metsätiloilla 2017 alkaen
• Perintö- ja lahjaverolakiin tuli vuoden 2017 alusta voimaan veroasteikkoja keventävä muutos. Kevennykset painottuivat sukupolvenvaihdosten edistämiseksi ensimmäisen veroluokan lahjaveroasteikkoon
• Tuloverolain muutoksella tuli vuoden 2017 alusta voimaan puhtaiden metsätilojen suunnitelmallisiin sukupolvenvaihdoksiin kannustava metsälahjavähennys
• Maatalouden yhteydessä metsä pääsee perintö- ja lahjaverotuksen spv-huojennuksen piiriin kuten ennenkin
• Tuloverolain mukainen luovutusvoiton verovapaus ennallaan, kannustaa luovuttamaan metsän lähiomaiselle vieraiden sijasta
+ metsävähennyshyöty jatkajalle(Lähde: Verohallinto)
Metsälahjavähennys
• Lahjalla tai lahjanluonteisella kaupalla metsää lahjaksi saaneelle henkilölle voi maksamansa lahjaveron perusteella muodostua vähennyspohja, jota on mahdollista hyödyntää viidentoista seuraavan vuoden kuluessa metsätalouden pääomatulosta tehtävinä metsälahjavähennyksinä.
• Metsälahjavähennystä sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2017 toimitettavassa verotuksessa.
• Oheiselle Suomen kartalle on haarukoitu, mitä suuruusluokkaa lahjaan sisältyvän kuntakohtaisen metsämaan pinta-alan pitäisi olla, jotta oikeus metsälahjavähennykseen voi muodostua
• Suomen Metsäkeskuksen julkaisemalla metsälahjavähennyslaskurilla voi arvioida muodostuvan vähennyspohjan suuruuden (ja lahjanluonteisissa kaupoissa samalla muodostuvan metsävähennyspohjan suuruuden)
• (Lähde:Verohallinto)
6
17-24 ha
25-39 ha
40-54 ha
55-69 ha
70-99 ha
100- ha
Metsälahjavähennyksen hyödyntämiseen tarvittava metsämaan pinta-ala ja vähennyspohjan suuruus
Metsälahjavähennystä vaaditaan esitäytetyn veroilmoituksen yhteydessä lomakkeella 2L
7
Metsän arvo
• Mihin metsätilan arvon määritystä tarvitaan?
Metsän arvo
• Muutostilanteet:
– Verottajalle perunkirjoitukseen
– Sukupolvenvaihdos
– Tilakauppa, lahjoitus, perinnönjako, ositus..
– Tilusjärjestelyt, lunastukset, ulosotto
• Vakuusarviot pankeille
• Vahingonkorvausarviot
Metsän arvo verottajalle..
• Metsän käypä arvo on…1. Ensisijaisena selvityksenä metsän arvosta voidaan pitää
metsätalouden asiantuntijatahojen antamia tila-arvioita.
Luonnonvarakeskuksen ja Suomen metsäkeskuksen keräämiin numeerisiin metsävaratietoihin perustuvat metsän arvon määrittämisen automaattisovellukset sisältävät vastaavat laskentaperusteet kuin perinteiset tila-arviot. Näiden sovellusten, joita tarjoavat esimerkiksi pankit ja metsäyhtiöt asiakkailleen, tuottamia metsän arvoja voidaan pitää tila-arvioihin rinnastuvina.
2. Jos tila-arviota ei ole, sovelletaan maakuntakohtaisia hehtaarihintoja kerrottuna pinta-alalla.
Varojen arvostaminen perintö – ja lahjaverotuksessa
Metsän arvo
• Metsän arvon määrityksen tavoitteena on selvittää metsätilan käypä eli markkina-arvo.
• Metsän arvonmäärityksessä maastokäynti kohteeseen on välttämätöntä.
• Tavanomaiset menetelmät ovat summa-arvomenetelmä, tuottoarvomenetelmä, kauppa-arvomenetelmä ja kustannusarvomenetelmä.
Metsän arvo
• Summa-arvomenetelmässä metsän eri osien arvot summataan.
– Arvot lasketaan erikseen maapohjalle, taimikoille, kasvatettavalle puustolle ja uudistuskypsälle puustolle. Uudistuskypsälle puustolle lasketaan kantohinta-arvo, mutta muulle puustolle huomioidaan myös tulevia tuottoja ns. odotusarvona.
Metsän arvo
• Kauppa-arvomenetelmässä kohdetta verrataan vertailukelpoisista kaupoista maksettuihin, edustaviin keskimääräisiin kauppahintoihin. Markkinoilla olevat metsäkiinteistöt ovat kuitenkin harvoin keskimääräisiä ja sellaisenaan verrattavissa yksittäiseen kohteeseen.
– Metsämaan kauppahintatilasto ->
– https://khr.maanmittauslaitos.fi/tilastopalvelu/rest/API/kiinteistokauppojen-tilastopalvelu.html?v=1.2.0&#
Metsäkiinteistöjen kauppahintatilastoa 2017(Yksinomaan metsämaata, rakentamaton, yli 2ha)
4 Maa- ja metsätalouskiinteistöt
vuosi aluejakotunnistealuejakoselite
4.4 Yksinomaan metsämaata sisältävät kiinteistöt pinta-alan mukaan rakentamattomat, > 10 ha
(lukumäärä kpl)
4.4 Yksinomaan metsämaata sisältävät kiinteistöt pinta-alan mukaan rakentamattomat, > 10 ha
(pinta-ala keskiarvo ha)
4.4 Yksinomaan metsämaata sisältävät kiinteistöt pinta-alan mukaan rakentamattomat, > 10 ha
(mediaani €/ha)
4.4 Yksinomaan metsämaata sisältävät kiinteistöt pinta-alan mukaan rakentamattomat, > 10 ha
(keskiarvo €/ha)
4.4 Yksinomaan metsämaata sisältävät kiinteistöt pinta-alan mukaan rakentamattomat, > 10 ha
(keskihajonta €/ha)
201701 Uusimaa 28 20,9 4127,00 4371,00 1528,00
201702 Varsinais-Suomi 38 19,1 3764,00 4228,00 2108,00
201704 Satakunta 71 26,6 3685,00 4126,00 2174,00
201705 Kanta-Häme 36 26,4 4213,00 4460,00 2058,00
201706 Pirkanmaa 93 30,8 3959,00 4297,00 2107,00
201707 Päijät-Häme 43 29,5 4721,00 5036,00 2189,00
201708 Kymenlaakso 65 21,2 3512,00 3817,00 1492,00
201709 Etelä-Karjala 59 24,5 3870,00 3921,00 1436,00
201710 Etelä-Savo 156 27,7 3583,00 3868,00 1681,00
201711 Pohjois-Savo 173 36,0 2817,00 2999,00 1234,00
201712 Pohjois-Karjala 199 33,5 2697,00 3034,00 1641,00
201713 Keski-Suomi 128 30,4 3525,00 3889,00 1884,00
201714 Etelä-Pohjanmaa 152 30,2 2065,00 2263,00 1102,00
201715 Pohjanmaa 77 23,1 2808,00 2884,00 1566,00
201716 Keski-Pohjanmaa 40 28,9 1875,00 2149,00 1054,00
201717 Pohjois-Pohjanmaa 362 47,3 1333,00 1506,00 890,00
201718 Kainuu 153 98,8 1473,00 1563,00 750,00
201719 Lappi 83 66,1 710,00 791,00 345,00
Metsäkiinteistöjen kauppahintatilastoa (Järvi-Suomen Metsätilat Oy LKV)
Miten metsänomistus vaikuttaa pysyvään kunnalliseen hoitoon joutuvien henkilöiden hoitomaksuihin
Kunnat perivät pysyvässä hoidossa olevilta
henkilöiltä maksuja seuraavasti:
•Vuokra (€/kk), määräytyy neliöiden mukaan
•Ravintomaksu (€/kk), kaikilla samansuuruinen
•Palvelumaksu hoidosta ja hoivasta (€/kk)
Palvelumaksussa huomioitavat nettopääomatulot •Vuokratulot €/kk •Korkotulot €/kk •Osinkotulot €/kk •Maatilatalouden tulot €/kk •Metsätalouden tulot €/kk - Omistetut tai hallintaoikeuden alaiset metsähehtaarit kunnittain - Verohallinnon päätös metsämaan keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta kunnittain (arvostuslain mukaiset tuotot –Näin saatu metsätalouden vuosituotto jaetaan luvulla 12 ja siten saadusta kuukausitulosta vähennetään 10 % •Muut säännölliset omaisuustulot €/kk
Miten metsänomistus vaikuttaa pysyvään kunnalliseen hoitoon joutuvien henkilöiden hoitomaksuihin
Järvi-Suomen Metsätilat Oy LKV
• Toimialueena Keski-Suomi, Etelä-Savo ja Pohjois-Savo
• Alueen metsänhoitoyhdistysten omistama yhtiö
• 20 välittäjää joista valtaosalla on LKV-tutkinto
• Markkinajohtaja toimialueensa metsätilakaupassa
• Kohteena kaikki maaseudun kiinteistöt: metsätilat, maatilat, loma-asunnot, tontit, omakotitalot, asunto-osakkeet
• Kiinteistöarvioinnit, kauppakirjat, jakokirjat ym.
• Auktorisoidut kiinteistöarvioijat AKA – 3, ketjussa 10
• Liikevaihto v. 2017 hieman yli 1,6 miljoonaa euroa
• Lähes 400 kiinteistökauppaa + muu toiminta
Mhy Etelä-Savon alueen välittäjät
www.metsatilat.fi
• Osa metsätilat –ketjua
• Yhteinen markkinapaikka internetissä
• Kaikki ketjun yhtiöt metsänhoitoyhdistysten omistamia
• Markkinointi-, koulutus-, hankinta- ym. yhteistyötä
Metsäsijoittaminen
• Metsä on perinteinen, arvostettu omaisuus
• Hyvinä aikoina sivummalla, tuottovertailussa huonoja tunnuslukuja
• Levottomina aikoina palataan
• MIKSI?
Metsäsijoittaminen
• Metsän hinta vaihtelee suhdannetilanteissa rauhallisemmin kuin monet muut sijoituskohteet.
• sijoitus on luonteeltaan pitkäaikainen,
• puun käytössä on pitkät perinteet ja metsä antaa omistajalleen myös muita kuin taloudellisia arvoja ja hyötyjä
• Levottomina aikoina rahat on turvassa ’seinissä ja metsissä’.
Näkökulmia
• Puuntuotanto maailmalla ei merkittävästi lisäänny
– Kaikki maapallon metsäpinta-ala ei jatkossakaan ole tehokkaassa käytössä
– Kaikki eivät kilpaile suomalaisen puun kanssa
– Infra kunnossa: korjuu, tuotanto, jalostus
• Puun käyttö globaalissa maailmassa
– Luonnonkuitu, ympäristöarvot, hiilitasapaino
– Lukemattomat käyttökohteet rakentamisessa, paperiteollisuudessa, energiantuotannossa, jalosteissa
– Uudet käyttökohteet, biotekniikka, nanoselluloosa
– Hyvälaatuisen suomalaisen puun kysyntä varsin turvattu
Entä jatkossa?
• Metsän asema turvallisena sijoituksena säilyy
• Erityispiirteet säilyvät (oman työn osuus, perhemetsätalous, virkistyskäyttö)
• Puun käytön kehitys tulee olemaan vahvaa
– Mekaaninen teollisuus kehittyy, kemiallinen säilyy, energiakäyttö kasvaa, uudet tuotteet tulevat
Ei vain passiivista omistamista vaan yhä useammin aktiivista yritystoimintaa.
