METSOMETSOMetsien monimuotoisuudenMetsien monimuotoisuudentoimintaohjelma 2008-2016toimintaohjelma 2008-2016

1

5.5.2011 Juha Juuti5.5.2011 Juha Juuti

Kuva: Juha Juuti

Mikä on METSO?

Valtioneuvosto päätti maaliskuussa 2008 Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toiminta-ohjelmasta vuosille 2008-2016 (METSO-ohjelma)

– METSO –ohjelman tavoitteena on pysäyttää metsäisten luontotyyppien ja metsälajien taantuminen ja vakiinnuttaa luonnon monimuotoisuuden suotuisa kehitys vuoteen 2016 mennessä.

– Valtioneuvoston asettamissa tavoitteissa yksityisten maanomistajien vapaaehtoisesti tarjoamia alueita perustetaan yksityisiksi luonnonsuojelualueiksi tai hankitaan valtiolle yhteensä 96000 ha vuoteen 2016 mennessä.

– Lisäksi yksityismetsissä lisätään monimuotoisuutta turvaavia kohteita 82000-173000 ha vuoteen 2016 mennessä. Näihin kohteisiin sisältyy 400-800 kpl luonnonhoitohankkeita.

2

Kuva: Juha Juuti

METSO turvaa monimuotoisuutta

• METSOn tavoitteena on turvata suomalaisen metsäluonnon monimuotoisuus

3

• Suojelemalla tai hoitamalla arvokkaita metsiä suojellaan myös niissä eläviä harvinaisia tai taantuvia lajeja ja luontotyyppejä

• METSOlla voidaan samalla edistää luonnon virkistyskäyttöä ja yritystoimintaa sekä huolehtia maisemasta

Kuva: Juha Juuti Kuva: Juha Juuti

4

I, II ja III luokan kohteet eroavat monimuotoisuusmerkitykseltään toisistaan

- Ensimmäisen (I) ja toisen (II) luokan kohteet ovat jo tällä hetkellä monimuotoisuudelle merkittäviä ja METSO-kohteiksi

sopivia. (Luokassa I puustoltaan luokkaa II vanhempia ja runsaslahopuustoisempia tai lajistoltaan arvokkaampia)

- Kolmannen luokan III kohteet ovat luontoarvoiltaan kehittyviä, usein luonnonhoitoa tarvitsevia kohteita ja niiden merkitykseen vaikuttaa sijainti muiden monimuotoisuuskohteiden tuntumassa

Kohteita voi verrata tarkasteltavan alueen samaa kasvupaikka-tyyppiä edustaviin hoidettuihin talousmetsiin, joista ne eroavat muun

muassa puuston rakennepiirteiden monimuotoisuuden perusteella tai elinympäristön muiden ominaispiirteiden suhteen.

Luonnontieteelliset valintaperusteet

• Lehdot• Runsaslahopuustoiset kangasmetsät• Pienvesien lähimetsät• Puustoiset suot• Metsäluhdat ja tulvametsät• Harjujen paahdeympäristöt• Maankohoamisrannikon metsät• Puustoiset perinneympäristöt• Kalkkikallioilla kasvavat metsät• Metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot

5

Valintaperusteet on esitelty elinympäristöittäin Monimuotoisuuden kannalta merkittäviä elinympäristöjä:

Luonnontieteelliset valintaperusteet

Luonnontieteelliset valintaperusteet

Monimuotoisuuden kannalta merkittäviä rakennepiirteitä, ekologisia vaihtelusuuntia ja muita elinympäristöjen ominaisuuksia:

• Lahopuu: lahot maapuut, pökkelöt, kelot, pystypuut, kolopuut, tuulenkaadot

• Kookkaat ja vanhat lehtipuut: haavat, koivut, raidat, pihlajat• Jalot lehtipuut• Palanut järeä puuaines• Lehtoisuus, korpisuus, lähteisyys, tihkuisuus, luhtaisuus ja lettoisuus• Pohjavesivaikutus, kalkkivaikutus, ravinteinen kallioperä• Luonnontilainen tai ennallistamiskelpoinen vesitalous; sekä• Puuston erirakenteisuus, latvusaukkoisuus

6

METSOn eteneminen

7

Hakemusten käsittelyaika vaihtelee 0,5-1 vuoteen

Kun metsäalue suojellaan pysyvästi, se on poissa metsätalouskäytöstä, mutta esimerkiksi virkistyskäyttöä suojelu ei yleensä rajoita. Metsän pysyvän suojelun vaihtoehtoja on kolme

• Yksityisen suojelualueen perustaminen

• Alueen myyminen valtiolle

• Alueen vaihto valtion maahan

Pysyvä suojelu

8

SUOJELUMUODOT

• Pysyvä suojelu• Määräaikainen suojelu

Yksityinen suojelualue

• Yksityisen suojelualueen perustaminen soveltuu metsänomistajille, jotka haluavat säilyttää alueen omistuksen ja mahdollisuuden vaikuttaa alueen luonnonhoitoon.

• Yksityisen suojelualueen rauhoitusmääräykset räätälöidään aluekohtaisesti yhteistyössä maanomistajan kanssa.

9

Kuva: Juha Juuti

Alueen myynti valtiolle

• Alueen myyminen valtiolle on vaihtoehto niille, jotka haluavat luopua suojeltavasta kohteesta kokonaan.

• Kaupan kohteena voi olla kokonainen metsätila tai määräala.• Metsähallitus vastaa valtion metsien hallinnasta ja voi tehdä

suojelualueilla luonnonarvoja parantavia hoitotoimenpiteitä.

10

Alueen vaihto

• Vaihtomaiden saatavuus vaihtelee maan eri osissa.• Alueen vaihto valtion maahan on sopiva vaihtoehto metsänomistajille, jotka haluavat suojella kohteen, mutta jatkaa toisaalla metsätalouden harjoittamista.

Luonnonsuojelulain mukaiset määräaikaiset suojelualueet Kestävän metsätalouden rahoituslain mukaiset

ympäristötukisopimukset

Määräaikainen suojelu

11

Luonnonsuojelulain mukainen määräaikainen suojelu

Luonnonarvoiltaan merkittäviä METSO-ohjelman elinympäristöjä voidaan perustaa luonnonsuojelulain nojalla määräaikaisiksi suojelualueiksi.

• Suojelujakson pituus määritellään luonnonarvojen ja maanomistajan toiveiden perusteella. Tavallisesti se on 20 vuotta.

• Soveltuu kohteille, joiden luonnonarvot muuttuvat nopeasti (esim. metsittynyt pelto ennallistetaan lehdoksi)

Ympäristötukisopimukset

Kestävän metsätalouden rahoituslain mukainen ympäristötukisopimus tehdään kymmeneksi vuodeksi kerrallaan

• Tyypillisiä ympäristötukikohteita ovat esimerkiksi metsälain suojaamat tärkeät elinympäristöt

12

Metsäluonnonhoito

• Luonnonhoito voi olla luonnonarvojen ylläpitämistä, lisäämistä tai metsän palauttamista luonnontilaisemmaksi.

• Luonnonhoitotyöt suunnitellaan yhdessä metsänomistajan kanssa eikä metsänomistajalle aiheudu hoidosta kuluja.

• Luonnonhoitotöitä voidaan tehdä suojeltujen METSO elinympäristöjen lisäksi myös sellaisilla kohteilla, joihin ei liity määräaikaista tai pysyvää suojelupäätöstä

Esimerkkejä metsäluonnonhoidosta

• Vesitaloudeltaan muuttuneet pienvedet

– lähteet ja purot• Ojitetut korvet, letot ja muut rehevät puustoiset suot• Harjujen paahdeympäristöt• Puustoiset perinneympäristöt• Hoitoa tarvitsevat lehdot

– esim. jalopuustoiset tai lehtipuuvaltaiset

METSO-ohjelman mukaisesta vapaaehtoisesta suojelusta maksetaan korvausta metsänomistajille, jotka haluavat perinteisen metsätalouden ohella vaikuttaa Suomen metsäluonnon monimuotoisuuteen.

METSO on hyvä tulolähde

13

Korvaukset pysyvästä suojelusta• Yksityisen suojelualueen perustaminen: metsänomistajalle korvataan

rauhoituksesta aiheutuvat taloudelliset menetykset • Korvaus sovitaan maanomistajan kanssa, ja se perustuu pääsääntöisesti

alueen puuston arvoon • Korvaus on verovapaata

Alueen myynti valtiolle• Kauppahintana käytetään alueen käypää hintaa, joka lasketaan

pääsääntöisesti metsätaloudellisten arvojen perusteella• Yksityishenkilölle kaupasta saatu tulo on verovapaata

Esimerkki– Jos metsänomistaja myy maataan valtiolle luonnonsuojelualueeksi

esimerkiksi 100 000 eurolla, verottaja ei peri myyntivoiton veroa lainkaan. Jos myy alueen yksityiselle, niin verottaja lähestyy

useimmiten 16 800 euron laskulla.

Vaihto valtion maahan• Vaihto valtion maahan on mahdollista jos tarjolla on sijainniltaan ja

arvoltaan sopivaa vaihtomaata

14

Kuva: Juha Juuti

Korvaukset määräaikaisesta suojelusta

• Metsätalouden ympäristötuki– Laskennan pohjana käytetään kohteelta välittömästi hakattavissa

olevan puuston määrää

– Korvausten laskennassa käytetään vuosittain vaihtuvia keskikantohintoja

– Korvaus on verovapaata

• Luonnonsuojelulain mukainen määräaikainen rauhoitus– Maanomistajalle korvataan suojelun ajalta aiheutuvan taloudellisen

hyödyn menetys, arvioidaan tapauskohtaisesti

– Korvaus on verovapaata

15

Luonnonhoidosta kulukorvauksia

• Kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisessa luonnonhoitohankkeessa tuki kattaa luonnonhoidon suunnittelun ja toteutuksen kulut METSO –ohjelmaan soveltuvassa elinympäristössä

• Luonnonhoitotöistä ja -korvauksista sopiminen voi liittyä myös määräaikaiseen tai pysyvään suojelupäätökseen

• Metsänomistaja saa hoidetun tai kunnostetun luontokohteen

16

Korven vesitalous on palautunut ennalleenKuva: Juha Juuti

Tilastoja METSOn toteutumisesta Kaakkois-Suomessa ja Etelä-Karjalassa 2005-2010

Toteutunut METSO –suojelu vuonna 2010 / ELY

Etelä-Karjala Kymenlaakso Kaakkois-Suomi yht.

kpl ha kpl ha kpl ha

Saantoja valtiolle 2 89 4 111 6 200

Rauhoituspäätöksiä 11 109 5 20 16 130

Määräaikaisia sopimuksia 1 9 0 0 1 9

Yhteensä 14 207 9 131 23 339

Toteutunut METSO –suojelu 2005-2010 / ELY

Etelä-Karjala Kymenlaakso Kaakkois-Suomi yht.

kpl ha kpl ha kpl ha

Saantoja valtiolle 13 294 12 297 25 590

Rauhoituspäätöksiä 30 235 16 96 46 330

Määräaikaisia sopimuksia 1 9 0 0 1 9

Yhteensä 44 538 28 393 72 930

17

Kaakkois-Suomen metsien suojelutaso

• Etelä-Karjalan maapinta-ala on n. 567000ha, josta metsäalueita on suojelun piirissä n. 0,15%

• Kymenlaakson maapinta-ala on n. 511000ha, josta metsäalueita on suojelun piirissä n. 0,4%

• Kokonaismaapinta-ala on n. 1078000ha ja suojeltuja metsäalueita n. 0,26%

18

19

””Suomen luontotyyppien Suomen luontotyyppien uhanalaisuus” -arvioinnissa uhanalaisuus” -arvioinnissa vuonna 2008 arvioitiin koko vuonna 2008 arvioitiin koko maan tasolla yhteensä 73 maan tasolla yhteensä 73

metsäluontotyypin uhanalaisuusmetsäluontotyypin uhanalaisuus

• Uhanalaisiksi (CR,EN,VU) Etelä-Uhanalaisiksi (CR,EN,VU) Etelä-Suomen luontotyypeistä Suomen luontotyypeistä arvioitiin 75%arvioitiin 75%

Kuva: Juha Juuti

- CR äärimmäisen uhanalainen- CR äärimmäisen uhanalainen- EN erittäin uhanalainen- EN erittäin uhanalainen- VU vaarantunut- VU vaarantunut- NT silmälläpidettävä- NT silmälläpidettävä- LC säilyvä- LC säilyvä

20

Suomessa on 77 suoluontotyyppiä, joiden Suomessa on 77 suoluontotyyppiä, joiden uhanalaisuus on selvitetty 2003-2007.uhanalaisuus on selvitetty 2003-2007.

Etelä-SuomenEtelä-Suomen soista 77% on uhanalaisia, silmälläpidettäviäsoista 77% on uhanalaisia, silmälläpidettäviä 19% ja vain 4% on arvioitu säilyviksi.19% ja vain 4% on arvioitu säilyviksi.

-Korvet, letot, neva- ja lettokorvet ovat kaikkein Korvet, letot, neva- ja lettokorvet ovat kaikkein uhanalaisimpia.uhanalaisimpia.

- - CR äärimmäisen uhanalainenCR äärimmäisen uhanalainen

- EN erittäin uhanalainen- EN erittäin uhanalainen

- VU vaarantunut- VU vaarantunut

- NT silmälläpidettävä- NT silmälläpidettävä

- LC säilyvä- LC säilyvä

Kuva: Juha Juuti21

Etelä-Suomen suoluontotyyppien Etelä-Suomen suoluontotyyppien määrä on 52, joista uhanalaisia määrä on 52, joista uhanalaisia

(CR, EN, VU) on 40 (77%) ja (CR, EN, VU) on 40 (77%) ja silmälläpidettäviä (NT) 10 (19%) silmälläpidettäviä (NT) 10 (19%) sekä säilyviksi (LC) arvioituja 2 sekä säilyviksi (LC) arvioituja 2

(4%).(4%).

K korvetK korvet

NLK nevat- ja lettokorvetNLK nevat- ja lettokorvet

R rämeetR rämeet

NLR nevat- ja lettorämeetNLR nevat- ja lettorämeet

N nevatN nevat

Le letotLe letot

Lu luhdat Lu luhdat

22

Muutamia kuvia toteutuneestaMETSO -kohteesta

23

Kuva: Juha Juuti

METSO –suojelukohde METSO –suojelukohde RuokolahdellaRuokolahdella

Kuva: Juha Juuti24

Luonnon monimuotoisuutta edistävää Luonnon monimuotoisuutta edistävää metsänhoitoametsänhoitoa

Kuva: Juha Juuti25

Haavat ovat tärkeitä monimuotoisuudelleHaavat ovat tärkeitä monimuotoisuudelle

Kuva: Juha Juuti26

Lahopuuta tikoilleLahopuuta tikoille

Kuva: Juha Juuti27

Kuva: Juha Juuti28

Pohjantikan elinpiirien suojeluun tulee panostaa !Pohjantikan elinpiirien suojeluun tulee panostaa !

-- Eteläsuomen vanhat kuusimetsät ovat vähentyneet Eteläsuomen vanhat kuusimetsät ovat vähentyneet merkittävästi viimeisen vuosikymmenen aikanamerkittävästi viimeisen vuosikymmenen aikana => Kaikki vanhat kuusimetsät tulee säilyttää=> Kaikki vanhat kuusimetsät tulee säilyttää luonnontilaisina tai luonnontilaisen kaltaisinaluonnontilaisina tai luonnontilaisen kaltaisina

Kuva: Juha Juuti29

Suo jätetty luonnontilaanSuo jätetty luonnontilaan Kuva: Juha Juuti

30

KorpiKorpi

Kuva: Juha Juuti31

KorpiKorpi Kuva: Juha Juuti

32

Ruoho- ja heinäkorpiRuoho- ja heinäkorpi

Kuva: Juha Juuti33

MuurainkorpiMuurainkorpi

Kuva: Juha Juuti34

Kiitos mielenkiinnosta !Kiitos mielenkiinnosta !

Kuva: Juha Juuti35

Kiitos mielenkiinnosta !Kiitos mielenkiinnosta !

Kuva: Juha Juuti36

METSO on metsänomistajan valinta Suomen metsäluonnon hyväksi

• Jos olet kiinnostunut METSO-ohjelmasta ja haluat selvittää, onko metsässäsi siihen soveltuvia kohteita, ota yhteyttä

• Email: juha.juuti@ruokolahtelainen.net tai GSM 0500221213

• Lisätietoa: www.metsonpolku.fi

37