Upload
lamdan
View
213
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
PUUTAVARA - AUTOT
METSÄTEHON KATSAUS
11/1968
T A L V E L L A 1 9 6 8
Helmikuussa 1968 kerättiin tilastoa Metsätehon jäsenten ja metsähallituksen puutavaran kuljetuksissa käytetyistä autoista . Aikaisemmin on vastaavaa tilastoa kerätty viitenä talvena vuodesta 1957 lähtien. Tämä tilasto on kerätty samalla tavalla kuin talvella 196b ja se käsittää 98 % mainittujen kuljetuksenantajien tehtävissä olleista autoista . Katsauksessa esitetään ainoastaan tilaston päätulokset. Taulukoita, joissa yksityiskohtaisemmin esitetään kalustotilanne, Voi tilata Me tsätehosta .
AUTOT JA PERÄVAUNUT
Helmikuun lopussa 1968 oli Metsätehon j äsenyhtiöiden ja metsähallituksen kuljetuksissa noin 2 900 kuorma- autoa . Puutavaran kuljetuks issa on lisäksi Metsätehon jäsenistöön kuulumattomien piensahojen ja yksityisten puutavaran hankkijoiden käytössä olevia autoja~ jotka eivät sisälly tilastoon. Näiden autojen määrä on pieni , joten tilasto antaa hyvän kuvan puutavara-autokalustosta.
Tilastoiduista autoista oli pääosa autourakoitsijoiden omistamia. Kuljetuksenantaj ien omien autojen osuus oli 3 %.
1
Autoista oli kaksiakselisia 76 % ja kolmiakselisia 24 %. Autoissa oli tavallisesti vain yksi vetävä akseli, sillä useammalla kuin yhdellä vetävällä akselil la varustettujen autojen osuus oli kaksiakselisista autoi sta 32 % ja kolmiakselisista 19 %.
Ilman perävaunua liikennöi 43 % autoista. Yleisin puutavara-automme on puoliperävaunulla varustettu kaksiakselinen auto , osuus 46 %. Pääosa näis tä oli yksiakselisella puoliperävaunulla varustettuja, sillä kaks iakselisella puoliperävaunulla-varustettuja oli 6 % ·· koko kalustosta . Varsinai sia perävaunuja 1.~.B.ytettiin pääasiassa kolmiakselisten autojen yhteydessä. Suurimman mahdollisen yhdistelmän, kolmiakselisen auton ja kaksiakselisen varsinaisen perävaunun, osuus koko .lralustosta oli 7 ~~ . Perävaunuttomien autojen keskimääräinen ~jomatka oli 62 km, puoliperävaunulla varustettujen autojen 76 km ja varsina ise lla perävaunulla varustet tujen autojen aj oma tYJ1 120 km.
Perävaunuttoman kaksiakselisen auton keskimääräinen kantavuus oli 6. 5 tn ja vastaavan kolrni aksel i sen auton kantavuus 9. 4 tn. Yleis immän a joneuvon, kaksiak.selisen au ton ja yksiakselisen puoliperävaunun, kantavuus oli 12 .1 tn, ja suurimman yhdistelmän , kolmiakselis en auton ja t äysperävaunun, kantavuus oli 18.9 tn. Koko kaluston keskimäär ä inen kantavuus oli 1 0 .~ tn.
Yl e i simmät puut av ar a-automme oliva t merkiltään Volvo, Scania Vabis, Sisu , Mercedes - Benz ja Vanaja . Näi den merkkien osuus oli 81 % koko kalustosta ja 93 % kolmiakselisista autoista. Kaksiakselisissa autoissa oli edellisten lisäksi runsaas ti Bedford- merkkisiä autoja .
Tukit j a pitkä (yli 2 . 4 m) paper i puu kuormattiin koneellisesti. Lyhyestä paperipuusta kuormattiin koneell i sesti 86 % ja ha loista 11 r{o . Tukeis ta kuorma ttiin 84 % ;nekaanisilla tai hydraulisilla vaijerinostureilla, kun t aas lyhyen paperi puun kuormauksessa oli yleisin erillinen kuormaaja, osuus 69 ·% koneel lisesti kuormatusta lyhyestä paperipuusta. A-..itokoht '.li s io., hydraulis i a Y.:our3.nos turoi ta oli 20 r lyh;/On j - 2) ;~ pitkän ra:pGriruun kL:.or!:laU3lo.i ttufa"ta . Erillister. kuormaa jien osuus pitkän paperipuun kuormauksessa oli 38 %. Erilliset kuormaa j a t oliva t t avalli se3 ti auto- t a i traktorialust a isia kouranostureita . Erillisiä kuormaajia oli kai~..kiaan 673 kpl, j a yhdellä kuormaajalla kuormattiin keski määrin 1.5 autoa .
AJOJEN JÄRJESTÄMI NEN JA APUMIESTEN KÄYTTÖ
Sellaisten autoj en osuus, joissa kuljettaja työskenteli yksinään, oli 8 %, ja 19 %:ssa apumies ol i mukana vain kuormauksessa . Tällaisia tapauks i a oli suhteellisesti eniten erillisellä kuormaajalla tai autokohtaise lla hydr aulisella kouranosturilla kuormatuissa autoissa . Autokohtaista hydraulista kouranos turia ja er illistä kuormauslaitett a käytet t äessä oli autoissa keskimäärin 0 . 8 apumiestä autoa kohti. Eril l isen k:uormaajan kuljetta ja on tällöin luettu apumieheksi, joka voi olla usealle autolle yhteinen. Kun kuormaus suoritettiin muulla tavoin, oli apumi ehiä keskimääri n ;yks i autoa kohti.
Pääosa autoista työskenteli yhtä vuoroa . Vuoroajossa olle iden autojen osuus oli 21 %. Ur akoitsij oiden autoista oli vuoden aikana
2
•
74 % ollut puutavaran kuljetuksissa yli puoli vuotta. Yli 9 kk vuodessa oli tässä tehtävässä ollut 47 % autoista. Tilapäisesti puutavaran kuljetu..~sissa olleiden autojen (vuotuinen ajokausi alle 3 kk) osuus oli 9 %. Kolmiakselisten ja varsinaisilla perävaunuilla varustettujen autojen vuotuiset ajokaudet olivat kaikkein pisimmät. Niitä käytettiin yleisimmin myös vuoroajossa.
Samalle kuljetuksenantajalle jatkuvasti kuljetuksia suorittavien urakoitsijoiden osuus oli 42 %. Siirtolupaa käytti 4 % urakoitsijoiden autoista .
ALUEELLISET EROT JA KALUSTON KEHITYS
TALVEEN 19 6 7 VERRATTUNA.
Autokalustossa oli huomattavia eroja maan eri osien välillä . Erityisesti Lapin lääni erosi maan muista osista. Usealla vetävällä akselilla varustettuja autoja käytettiin siellä vähemmän kuin muualla maassa. Täysperävaunulla varuste ttuja kolmiakselisia autoja käytettiin siellä huomattavasti enemmän kuin Etelä - Suomessa, sillä tällaisia yhdistelmiä oli Lapissa 25 % koko kalustosta . Lyhyen paperipuun kuormaus on Lapissa täysin koneellista. Kuormauslaitteet olivat pääas iassa erillisiä kuormaajia . Kuormauksesta johtui , että apumiesten määrä autoa kohti oli Lapissa pienin.
Usealla vetävällä akselilla varustet tuja autoja käyte ttiin eniten Itä- ja Keski - Suomessa . Perävaunuttomat autot olivat yleisimpiä Keski - ja Länsi- Suomessa. Pinotavaran käsinkuormaus oli yleisintä Keski-Suomessa~
Verrattaessa tuloksia talvella 1967 kerättyyn tilastoon voidaan todeta, että
kolmiaks elisten autojen määrä on lisääntynyt,
perävaunullisten au tojen suhteellinen osuus ei ole muuttunut, mutta kaksiakselisten puoliperävaunujen ja varsinaisten perävaunujen käyttö on yleistynyt,
autojen keskimääräinen kantavuus on kasvanut 10.4 tn:sta 10.9 tn:iin,
lyhyen paperinuun koneellinen kuorrnaus on yleistynyt ja valtaosa autoista kuor~taan koneell i sesti,
erillisten ja autokohtai sten hydraulisten kouranostureiden osuus kuorrnauslaitteista on suurentunut ja
autojen vuotuinen ajokausi on pidentynyt ja urakkasuhteissa on tapahtunut vakinaistuoista .
Unto Väisänen
3
Metsäteho Review 11/1968
TIMBER TRUCKS IN WINTER 1968
The review gives the main results of statistics compiled by Metsäteho on trucks used for transporting timber in February 1968. A detailed account of the trucks is given in 15 Tables (in Finnish) available from Metsäteho.
M E T S Ä T E H 0
Suomen Puunjalostusteollisuuden Keskusliiton metsätyöntutkimusosasto
Rauhankatu 15, Hels inki 17
_)
- 1 -
TAULUKKO 1 Autojen jakautuminen a lue ittain
Lappi
Oulu
Itä-Suomi
Keski -Suomi
Länsi-Suomi
Koko maa
TAULUKKO 2 Autojen
auto-urakoitsija
Lappi 98
Oulu 94 Itä - Suomi 96
Keski-Suomi 93
Länsi-Suomi 93
Koko maa 94
Autoja kpl
262
297
717 781
773
2 830
omi stussuhde
0 m i s t
kuljetuksen-anta j a
%
1
4
3
3
4
3
a j a
%
9
11
25
28
27
tunte-maton
1
2
1
4
3
3
yht .
100
100
100
100
100
100
TAULUKKO 3 Etu- ja taka-akselivetoisten autojen
osuus
Lappi
Oulu
Itä - Suomi
Keski - Suomi
Länsi- Suomi
Koko maa
kaksiakselis i sta autoista
Perävau- Perävau-nuttomat nulliset autot autot
% 0 6
15 29
19 59
21 57
9 25
16 41
Kaikki 2- akseliset
autot
5 27
46
40
18
32
- 2 -
TAULUKKO 4 Perävaunujen käy_ttö
Kaksiakseliset Kolmiakseliset autot Kaikki
Perävau- Perävau- Perävau- Perävau- autot nuttomat nulliset nuttomat nulliset
%
Lappi 5 52 13 30 100
Oulu 9 66 12 13 100
Itä-Suomi 28 57 10 5 100
Keski - Suomi 37 41 17 5 100
Länsi-Suomi 33 37 21 9 100
Koko maa 28 48 15 9 100
TAULUKKO 5 Perävaunujen jakautuminen
Puoliperä- Varsinaiset Kaikki vaunut perä vaunut
yksi- kaksi- yksi- kaksi-aks~ aks . aks. aks.
%
Kaksiakseliset autot 84 13 2 1 100
Kolmiakseliset autot 10 9 4 77 100
TAULUKKO 6 Ajomatkat
A u t o t y y p p i
Perä- Puoliperäv. Vars . peräv. Kaikki vaunuton varustettu varustettu autot
M a t k a, km
Lappi 81 103 111 101
Oulu 53 99 147 96
Itä-Suomi 45 49 11 2 50
Keski-Suomi 63 68 112 69
Länsi-Suomi 71 93 123 83
Koko maa 62 76 120 74
TAULUKKO 7
Kaksiaks. auto 11 11
11 11
ll 11
" 11
·- 3 -
Keskimääräinen taka- akselipaino ja kantavuus
Auton akseli paino/ kanta-telipaino vu.us
tn
ilDan perä vaunua 7.9 6.5
6.3
6~2
6~3
6.6
ja yksiaks. puoliperäv. 7.9 ja kaksiaks o
tl 8 . o ja yksiakso vars~ peräv,, 8.,0 ja kaksiaks. 11 8.o
·------Kaksiakselinen auto keski:rnä2.:r5_n
Ko lrniaks . auto ilman ;ier ävaunua ll ll ja yksiaks. puoliperäv, ll 11 ja kaksiaks . 11
9. 4 9.4 8 . 9
ll 11 j a yksiaks. vars. p~rciv. 12. 9 10.0
9.3 11 11 ja kaks:l.aks. !!
Kolrniakselinen auto keskimäärin 12.8
TAULUKKO 8 Au 0.ien j_aka_yJ'.'.i.!!'..~ne~_:i._ rn~rk.~eihin
Kaksi akselise t autot Kolrniakseliset taka- etu- ja 1 vetä- 2 tai 3
aks .ve - t aka- aks. yht. vä 2.lc- vetävää toiset vetoiset s eli akseli a
% Bedford 13 9 2 4 Daf (j 1 1 De Soto, Dodge, Rirgo 4 3 0 1 Ford 8 0 6 0 Magirus- Deutz 12 4 0 8 M.A.N. 1 5 2 3 Merc edes- Benz 11 35 18 7 18 Scania- Vabis 18 0 12 33 17 Sisu 15 20 16 13 30 Vanaja 6 12 8 12 12 Volvo 21 16 20 32 5 Muut ja tuntc-
1 0 2 rnattoma-;; 1
Yhteensä 100 100 100 ~00 100
Auto-perävaunuyhdistelrnän
kanta«ruus
autot
12.1
15.2
11.2
15.2
15.2
17. 7 16.2
18.9
yht .
2
1 0
0 2
1
9 30 16 12 26
1
100
Kaikki autot yht.
7 1
2
4 3 1
16
17 17 9
22
1
100
- 4 --
TAULUKKO 9 Kuormaus l aitteella kuormattujen
autojen osuus
Kuljetettu tavaralaji
Tukki Pitkä Lyhyt Halko
Sekal. tai Yht. riap . puu pap.puu tuntem.
°'-p
Lappi 100 100 100 50 100 99 Oulu 100 78 88 9 91 88 Itä-Suomi 100 100 91 5 94 90 Keski - Suomi 99 100 76 6 90 81
Länsi- Suomi 100 100 85 18 )0 88
Koko maa 100 99 86 11 93 88
TAULUKKO 10 Kuormaus l aitte iden jakautuminen
Kuljetettu tavaralaji
Tukki Pitkä Lyhyt Halko Sekal. tai Yht. pap . puu pap.puu tuntem.
% /
mekaaninen ja Auto-
1 hydraulinen
koh- vaijerinosturi 84 35 10 33 41 42 tai- <; + vaihto lava nen l hydraulinen
kouranos turi 7 25 20 20 15 15
Erillinen kuormauslaite 8 38 69 47 39 41
Muu kuornauslaite 1 2 1 0 5 2
Yhteensä 100 100 100 100 100 100
- 5 -
TAULUKKO 11 Erillisten kuoroaajien lukumäär ät
ja yhdellä kuormaajalla keskimäärin
kuormattujen autojen määr ä
Erillisten kuor- Kuormattuja maa jien määrä autoja/kuor maaja
kpl
Lappi 87 1.8 Oulu 104 1.3 Itä - Suomi 194 1.3 Keski - Suomi 146 1.J Länsi-Suomi 142 1.7
Koko maa 673 1.5
TAULUKKO 12 Apumi esten määrä
Ku 0 r m a u s
mek . tai hydr . erill. käsin hydr . vaije- kouran os- kuormaus-
rinos turilla turilla laitteella
apumiehi ä/auto/ajovuoro
Lappi 1. 0 1.0 o . 8 0.7 Oulu 1.0 1. 0 0.9 0 . 9 Itä - Suomi 1 . 1 1.0 0 . 9 0 . 9 Keski-Suomi 1 • 1 1. 0 o . e o . 8 Länsi- Suomi 0 . 9 o . 8 o.6 0.7
Koko maa 1 • 1 1.0 o . 8 o . 8
sekal .
1. 0
0 . 5
1 . 1
o . 8
1.0
1.0
- 6 -
TAULUKKO 13 Urakoitsi 1oiden autojen vuotuinen ajokausi
Aj okaus i, kk/v
eni nt. 3 enint. 6 enint. 9 yli 9 yht . %
Perävaunuton auto 15 20 21 44 100
Puol i perävaunulla 6 15 33 46 100 varustettu auto
Vars . perävaunulla 1 12 18 69 100 varustettu auto
Kaikki autot 9 17 27 47 100
TAULUKKO 14 Urakoi tsijan autojen vakuutukset
Palo- Auto- Vai n Yht . vakuutus vakuutus 1 i ik. vakuutus
% Lappi 7 60 33 100
Oulu 4 42 54 100
Itä- Suomi 7 40 53 100
Keski- Suomi 8 41 51 100
Länsi-Suomi 9 39 52 100
Koko maa 8 42 50 100
TAULUKKO 15 Vakinaisessa u r akkasuhteessa
olevien autojen osuus
% Auto tyyppi % Lappi 53 Perävau.nuttomat Oulu 30 autot 40
Itä - Suomi 35 Puoliperävaunulla varustetut autot 44
Keski - Suomi 45 perä vaunulla Vars. Länsi - Suomi 46 varustetut autot 56
Koko maa 42 Koko maa 42