PUUTAVARA - AUTOT

METSÄTEHON KATSAUS

11/1968

T A L V E L L A 1 9 6 8

Helmikuussa 1968 kerättiin tilastoa Metsätehon jäsenten ja metsä­hallituksen puutavaran kuljetuksissa käytetyistä autoista . Aikai­semmin on vastaavaa tilastoa kerätty viitenä talvena vuodesta 1957 lähtien. Tämä tilasto on kerätty samalla tavalla kuin talvella 196b ja se käsittää 98 % mainittujen kuljetuksenantajien tehtävissä ol­leista autoista . Katsauksessa esitetään ainoastaan tilaston päätu­lokset. Taulukoita, joissa yksityiskohtaisemmin esitetään kalusto­tilanne, Voi tilata Me tsätehosta .

AUTOT JA PERÄVAUNUT

Helmikuun lopussa 1968 oli Metsätehon j äsenyhtiöiden ja metsähal­lituksen kuljetuksissa noin 2 900 kuorma- autoa . Puutavaran kulje­tuks issa on lisäksi Metsätehon jäsenistöön kuulumattomien piensaho­jen ja yksityisten puutavaran hankkijoiden käytössä olevia autoja~ jotka eivät sisälly tilastoon. Näiden autojen määrä on pieni , joten tilasto antaa hyvän kuvan puutavara-autokalustosta.

Tilastoiduista autoista oli pääosa autourakoitsijoiden omistamia. Kuljetuksenantaj ien omien autojen osuus oli 3 %.

1

Autoista oli kaksiakselisia 76 % ja kolmiakselisia 24 %. Autois­sa oli tavallisesti vain yksi vetävä akseli, sillä useammalla kuin yhdellä vetävällä akselil la varustettujen autojen osuus oli kaksi­akselisista autoi sta 32 % ja kolmiakselisista 19 %.

Ilman perävaunua liikennöi 43 % autoista. Yleisin puutavara-au­tomme on puoliperävaunulla varustettu kaksiakselinen auto , osuus 46 %. Pääosa näis tä oli yksiakselisella puoliperävaunulla varustettu­ja, sillä kaks iakselisella puoliperävaunulla-varustettuja oli 6 % ·· koko kalustosta . Varsinai sia perävaunuja 1.~.B.ytettiin pääasiassa kol­miakselisten autojen yhteydessä. Suurimman mahdollisen yhdistelmän, kolmiakselisen auton ja kaksiakselisen varsinaisen perävaunun, osuus koko .lralustosta oli 7 ~~ . Perävaunuttomien autojen keskimääräinen ~jomatka oli 62 km, puoliperävaunulla varustettujen autojen 76 km ja varsina ise lla perävaunulla varustet tujen autojen aj oma tYJ1 120 km.

Perävaunuttoman kaksiakselisen auton keskimääräinen kantavuus oli 6. 5 tn ja vastaavan kolrni aksel i sen auton kantavuus 9. 4 tn. Ylei­s immän a joneuvon, kaksiak.selisen au ton ja yksiakselisen puoliperä­vaunun, kantavuus oli 12 .1 tn, ja suurimman yhdistelmän , kolmiakse­lis en auton ja t äysperävaunun, kantavuus oli 18.9 tn. Koko kaluston keskimäär ä inen kantavuus oli 1 0 .~ tn.

Yl e i simmät puut av ar a-automme oliva t merkiltään Volvo, Scania Va­bis, Sisu , Mercedes - Benz ja Vanaja . Näi den merkkien osuus oli 81 % koko kalustosta ja 93 % kolmiakselisista autoista. Kaksiakselisis­sa autoissa oli edellisten lisäksi runsaas ti Bedford- merkkisiä auto­ja .

Tukit j a pitkä (yli 2 . 4 m) paper i puu kuormattiin koneellisesti. Lyhyestä paperipuusta kuormattiin koneell i sesti 86 % ja ha loista 11 r{o . Tukeis ta kuorma ttiin 84 % ;nekaanisilla tai hydraulisilla vaije­rinostureilla, kun t aas lyhyen paperi puun kuormauksessa oli yleisin erillinen kuormaaja, osuus 69 ·% koneel lisesti kuormatusta lyhyestä paperipuusta. A-..itokoht '.li s io., hydraulis i a Y.:our3.nos turoi ta oli 20 r lyh;/On j - 2) ;~ pitkän ra:pGriruun kL:.or!:laU3lo.i ttufa"ta . Erillister. kuormaa jien osuus pitkän paperipuun kuormauksessa oli 38 %. Erilliset kuormaa j a t oliva t t avalli se3 ti auto- t a i traktorialus­t a isia kouranostureita . Erillisiä kuormaajia oli kai~..kiaan 673 kpl, j a yhdellä kuormaajalla kuormattiin keski määrin 1.5 autoa .

AJOJEN JÄRJESTÄMI NEN JA APUMIESTEN KÄYTTÖ

Sellaisten autoj en osuus, joissa kuljettaja työskenteli yksinään, oli 8 %, ja 19 %:ssa apumies ol i mukana vain kuormauksessa . Tällai­sia tapauks i a oli suhteellisesti eniten erillisellä kuormaajalla tai autokohtaise lla hydr aulisella kouranosturilla kuormatuissa autoissa . Autokohtaista hydraulista kouranos turia ja er illistä kuormauslaitet­t a käytet t äessä oli autoissa keskimäärin 0 . 8 apumiestä autoa kohti. Eril l isen k:uormaajan kuljetta ja on tällöin luettu apumieheksi, joka voi olla usealle autolle yhteinen. Kun kuormaus suoritettiin muulla tavoin, oli apumi ehiä keskimääri n ;yks i autoa kohti.

Pääosa autoista työskenteli yhtä vuoroa . Vuoroajossa olle iden autojen osuus oli 21 %. Ur akoitsij oiden autoista oli vuoden aikana

2

•

74 % ollut puutavaran kuljetuksissa yli puoli vuotta. Yli 9 kk vuo­dessa oli tässä tehtävässä ollut 47 % autoista. Tilapäisesti puuta­varan kuljetu..~sissa olleiden autojen (vuotuinen ajokausi alle 3 kk) osuus oli 9 %. Kolmiakselisten ja varsinaisilla perävaunuilla va­rustettujen autojen vuotuiset ajokaudet olivat kaikkein pisimmät. Niitä käytettiin yleisimmin myös vuoroajossa.

Samalle kuljetuksenantajalle jatkuvasti kuljetuksia suorittavien urakoitsijoiden osuus oli 42 %. Siirtolupaa käytti 4 % urakoitsijoi­den autoista .

ALUEELLISET EROT JA KALUSTON KEHITYS

TALVEEN 19 6 7 VERRATTUNA.

Autokalustossa oli huomattavia eroja maan eri osien välillä . Eri­tyisesti Lapin lääni erosi maan muista osista. Usealla vetävällä ak­selilla varustettuja autoja käytettiin siellä vähemmän kuin muualla maassa. Täysperävaunulla varuste ttuja kolmiakselisia autoja käytet­tiin siellä huomattavasti enemmän kuin Etelä - Suomessa, sillä tällai­sia yhdistelmiä oli Lapissa 25 % koko kalustosta . Lyhyen paperipuun kuormaus on Lapissa täysin koneellista. Kuormauslaitteet olivat pääas iassa erillisiä kuormaajia . Kuormauksesta johtui , että apumies­ten määrä autoa kohti oli Lapissa pienin.

Usealla vetävällä akselilla varustet tuja autoja käyte ttiin eni­ten Itä- ja Keski - Suomessa . Perävaunuttomat autot olivat yleisimpiä Keski - ja Länsi- Suomessa. Pinotavaran käsinkuormaus oli yleisintä Keski-Suomessa~

Verrattaessa tuloksia talvella 1967 kerättyyn tilastoon voidaan todeta, että

kolmiaks elisten autojen määrä on lisääntynyt,

perävaunullisten au tojen suhteellinen osuus ei ole muuttunut, mut­ta kaksiakselisten puoliperävaunujen ja varsinaisten perävaunujen käyttö on yleistynyt,

autojen keskimääräinen kantavuus on kasvanut 10.4 tn:sta 10.9 tn:iin,

lyhyen paperinuun koneellinen kuorrnaus on yleistynyt ja valtaosa autoista kuor~taan koneell i sesti,

erillisten ja autokohtai sten hydraulisten kouranostureiden osuus kuorrnauslaitteista on suurentunut ja

autojen vuotuinen ajokausi on pidentynyt ja urakkasuhteissa on ta­pahtunut vakinaistuoista .

Unto Väisänen

3

Metsäteho Review 11/1968

TIMBER TRUCKS IN WINTER 1968

The review gives the main results of statistics compiled by Met­säteho on trucks used for transporting timber in February 1968. A detailed account of the trucks is given in 15 Tables (in Finnish) available from Metsäteho.

M E T S Ä T E H 0

Suomen Puunjalostusteollisuuden Keskusliiton metsätyöntutkimusosasto

Rauhankatu 15, Hels inki 17

PUUTAVARA-AUTOT TALVELLA 1968

T A U L U K 0 T

Liittyy Metsätehon katsaukseen 11/1968

•

_)

- 1 -

TAULUKKO 1 Autojen jakautuminen a lue ittain

Lappi

Oulu

Itä-Suomi

Keski -Suomi

Länsi-Suomi

Koko maa

TAULUKKO 2 Autojen

auto-urakoitsija

Lappi 98

Oulu 94 Itä - Suomi 96

Keski-Suomi 93

Länsi-Suomi 93

Koko maa 94

Autoja kpl

262

297

717 781

773

2 830

omi stussuhde

0 m i s t

kuljetuksen-anta j a

%

1

4

3

3

4

3

a j a

%

9

11

25

28

27

tunte-maton

1

2

1

4

3

3

yht .

100

100

100

100

100

100

TAULUKKO 3 Etu- ja taka-akselivetoisten autojen

osuus

Lappi

Oulu

Itä - Suomi

Keski - Suomi

Länsi- Suomi

Koko maa

kaksiakselis i sta autoista

Perävau- Perävau-nuttomat nulliset autot autot

% 0 6

15 29

19 59

21 57

9 25

16 41

Kaikki 2- akseliset

autot

5 27

46

40

18

32

!

.. "

- 2 -

TAULUKKO 4 Perävaunujen käy_ttö

Kaksiakseliset Kolmiakseliset autot Kaikki

Perävau- Perävau- Perävau- Perävau- autot nuttomat nulliset nuttomat nulliset

%

Lappi 5 52 13 30 100

Oulu 9 66 12 13 100

Itä-Suomi 28 57 10 5 100

Keski - Suomi 37 41 17 5 100

Länsi-Suomi 33 37 21 9 100

Koko maa 28 48 15 9 100

TAULUKKO 5 Perävaunujen jakautuminen

Puoliperä- Varsinaiset Kaikki vaunut perä vaunut

yksi- kaksi- yksi- kaksi-aks~ aks . aks. aks.

%

Kaksiakseliset autot 84 13 2 1 100

Kolmiakseliset autot 10 9 4 77 100

TAULUKKO 6 Ajomatkat

A u t o t y y p p i

Perä- Puoliperäv. Vars . peräv. Kaikki vaunuton varustettu varustettu autot

M a t k a, km

Lappi 81 103 111 101

Oulu 53 99 147 96

Itä-Suomi 45 49 11 2 50

Keski-Suomi 63 68 112 69

Länsi-Suomi 71 93 123 83

Koko maa 62 76 120 74

~ ..

i

-'·

... f

,. ' .

. 1 •• :.

... ··

·-. . ..

·.

'•;. ·. ' .. ·

. · . .... · :~

; l

TAULUKKO 7

Kaksiaks. auto 11 11

11 11

ll 11

" 11

·- 3 -

Keskimääräinen taka- akselipaino ja kantavuus

Auton akseli paino/ kanta-telipaino vu.us

tn

ilDan perä vaunua 7.9 6.5

6.3

6~2

6~3

6.6

ja yksiaks. puoliperäv. 7.9 ja kaksiaks o

tl 8 . o ja yksiakso vars~ peräv,, 8.,0 ja kaksiaks. 11 8.o

·------Kaksiakselinen auto keski:rnä2.:r5_n

Ko lrniaks . auto ilman ;ier ävaunua ll ll ja yksiaks. puoliperäv, ll 11 ja kaksiaks . 11

9. 4 9.4 8 . 9

ll 11 j a yksiaks. vars. p~rciv. 12. 9 10.0

9.3 11 11 ja kaks:l.aks. !!

Kolrniakselinen auto keskimäärin 12.8

TAULUKKO 8 Au 0.ien j_aka_yJ'.'.i.!!'..~ne~_:i._ rn~rk.~eihin

Kaksi akselise t autot Kolrniakseliset taka- etu- ja 1 vetä- 2 tai 3

aks .ve - t aka- aks. yht. vä 2.lc- vetävää toiset vetoiset s eli akseli a

% Bedford 13 9 2 4 Daf (j 1 1 De Soto, Dodge, Rirgo 4 3 0 1 Ford 8 0 6 0 Magirus- Deutz 12 4 0 8 M.A.N. 1 5 2 3 Merc edes- Benz 11 35 18 7 18 Scania- Vabis 18 0 12 33 17 Sisu 15 20 16 13 30 Vanaja 6 12 8 12 12 Volvo 21 16 20 32 5 Muut ja tuntc-

1 0 2 rnattoma-;; 1

Yhteensä 100 100 100 ~00 100

Auto-perävau­nuyhdistelrnän

kanta«ruus

autot

12.1

15.2

11.2

15.2

15.2

17. 7 16.2

18.9

yht .

2

1 0

0 2

1

9 30 16 12 26

1

100

Kaikki autot yht.

7 1

2

4 3 1

16

17 17 9

22

1

100

"

- 4 --

TAULUKKO 9 Kuormaus l aitteella kuormattujen

autojen osuus

Kuljetettu tavaralaji

Tukki Pitkä Lyhyt Halko

Sekal. tai Yht. riap . puu pap.puu tuntem.

°'-p

Lappi 100 100 100 50 100 99 Oulu 100 78 88 9 91 88 Itä-Suomi 100 100 91 5 94 90 Keski - Suomi 99 100 76 6 90 81

Länsi- Suomi 100 100 85 18 )0 88

Koko maa 100 99 86 11 93 88

TAULUKKO 10 Kuormaus l aitte iden jakautuminen

Kuljetettu tavaralaji

Tukki Pitkä Lyhyt Halko Sekal. tai Yht. pap . puu pap.puu tuntem.

% /

mekaaninen ja Auto-

1 hydraulinen

koh- vaijerinosturi 84 35 10 33 41 42 tai- <; + vaihto lava nen l hydraulinen

kouranos turi 7 25 20 20 15 15

Erillinen kuormauslaite 8 38 69 47 39 41

Muu kuornauslaite 1 2 1 0 5 2

Yhteensä 100 100 100 100 100 100

.. ,

; .

,_

- 5 -

TAULUKKO 11 Erillisten kuoroaajien lukumäär ät

ja yhdellä kuormaajalla keskimäärin

kuormattujen autojen määr ä

Erillisten kuor- Kuormattuja maa jien määrä autoja/kuor maaja

kpl

Lappi 87 1.8 Oulu 104 1.3 Itä - Suomi 194 1.3 Keski - Suomi 146 1.J Länsi-Suomi 142 1.7

Koko maa 673 1.5

TAULUKKO 12 Apumi esten määrä

Ku 0 r m a u s

mek . tai hydr . erill. käsin hydr . vaije- kouran os- kuormaus-

rinos turilla turilla laitteella

apumiehi ä/auto/ajovuoro

Lappi 1. 0 1.0 o . 8 0.7 Oulu 1.0 1. 0 0.9 0 . 9 Itä - Suomi 1 . 1 1.0 0 . 9 0 . 9 Keski-Suomi 1 • 1 1. 0 o . e o . 8 Länsi- Suomi 0 . 9 o . 8 o.6 0.7

Koko maa 1 • 1 1.0 o . 8 o . 8

sekal .

1. 0

0 . 5

1 . 1

o . 8

1.0

1.0

1.' _;_,_ G

- 6 -

TAULUKKO 13 Urakoitsi 1oiden autojen vuotuinen ajokausi

Aj okaus i, kk/v

eni nt. 3 enint. 6 enint. 9 yli 9 yht . %

Perävaunuton auto 15 20 21 44 100

Puol i perävaunulla 6 15 33 46 100 varustettu auto

Vars . perävaunulla 1 12 18 69 100 varustettu auto

Kaikki autot 9 17 27 47 100

TAULUKKO 14 Urakoi tsijan autojen vakuutukset

Palo- Auto- Vai n Yht . vakuutus vakuutus 1 i ik. vakuutus

% Lappi 7 60 33 100

Oulu 4 42 54 100

Itä- Suomi 7 40 53 100

Keski- Suomi 8 41 51 100

Länsi-Suomi 9 39 52 100

Koko maa 8 42 50 100

TAULUKKO 15 Vakinaisessa u r akkasuhteessa

olevien autojen osuus

% Auto tyyppi % Lappi 53 Perävau.nuttomat Oulu 30 autot 40

Itä - Suomi 35 Puoliperävaunulla varustetut autot 44

Keski - Suomi 45 perä vaunulla Vars. Länsi - Suomi 46 varustetut autot 56

Koko maa 42 Koko maa 42