MIGRATIONSINSTITUTET SI I RTOLAISUUSI NSTITUUTTI

SIIRTOLAISUUS _ MIGRATION SIIRTOLAISUUSINSTITUUTTIMIGRATIONSINSTITUTET

9. vuos iker ta ,9 th yearSiirtolaisuusinstituutti- lvl igrationsinstitutet PiisDankatu3

20500 Turku 50Peeto imi l td ja puh.921 - 17 536E. j i to r u lavr KorvuKangas

Henkilaikunta:Toimitussihteeri Olavi Koivukangas, Ph.D.. johtajaAssistant Maija-Liisa Kalhama VTL lsmo Sciderlino. tutkimussihteeri

HuK l\4aija-Liira Kaihama, toimistosihteeriTo imi tuskunta : yo .merk . Se i ia S i rk ia , to imis toapu la inenEditorial board: Ekonomi Ritva Vehni?iinen, kirjanpit: i jd

VTM Joun i Kork iasaar i , tu tk i jaS i i r to la isuus ins t i tuu t in ha l l i tus Va lokuvaa ia Kar i Leht inenAdmin is t ra t i ve Boardof The Ins t i tu te o f Migra t ion

Aikakauslehti i lmestyy nelja kertaa vuodessa.T i laush in ta on 25 lvuos i Va l tuuskunnan p j .

Prof. Jorma PohjanpaloT i lauksen vo i suor i t taa maksamal la 25 mk Ha l l i tuksen p i .

Pos t is i i r to t i l i l l e TU 495 90 - 3 . Pro f . V i lho N i i temaa

SI I RTOLAISUUSINSTITUUTIN HALLITUSADMINISTRATIVE BOARD OF THE INSTITUTE OF MIGRATION

1983Toim. joh t . Taur i Aa l t io Suomi -Seura r .y .To im.o i i i i l l . A lec Aa l ro U lkoas ia inmin is te r idProt. Erkki Asp Turun yliopistoTutk . joh t . T imo F i lpus Tydvo imamin is te r i6Ha l l . s ih t . F redr ik Forsberg Opetusmin is te r i6Pro f . Lars Hu lddn He ls ing in y l iop is to

Prof. Vilho Niitemaa SiirtolaisuusinstituuttiVTM l l kka Orkomaa Turun kaupunk iTutk . la i t . ioh t . A imo Pu lkk inen Veestd l i i t to

Dos. Tom Sand lund Abo Akademi

KFinqelskan rakenteessa ei USA:n ja Kanadan vel i l ' There are no great d i f ferences in the structur€ of

lb o le suur iakaan erola. Koska Kanadan puolel la American Finnish f rom the Uni ted States lc) Cana'

suomalaisalue on yhten6isempi, s i i r to la isten ikara- da- Since the Finnish area in Canada is morecomkenne nuorenrpi ja veesto paikal laanpysyvampaa pact , younger In terms of the age structure of immi-on englanl i la isperaisten la inasanolen m6: j re suht€el- granrs and less mobi le, the number of words

l ises$ v;hSlsempi kuin USA:ssa. Mui takin per inte i borrowed f rom Engt ish iscomparal ively fewerthan

tb kuin k le l l i i on pyr i t ty sai ly t temebn. Kuvassa suo' in th€ USA. Ef for ts have bsen made to preserve

malaistvt td ja kansal l ispuvussa. (Kuva Heinonen: t radi t ion other than language ln th is p icture

Finnish Fr iends in Canada, 1930) Finnish gi r ls are in nat ional costumes. (Foto Hei_n o n e n : F l n n i s h F r i e n d s i n C a n a d a . 1 9 3 0 )

TYPOPHESS OYTurku 1983

ARVO YLARAKKOLA23.9.1917 - 28.1.1983

IN MEMORIAM

Arvo Yl6rakkola, ruotsinsuomalainen kir-

ialtaja ja historiantutkija. kuoli Tukhol-mdssa tammikuun 28. pit ivdna. AsessoriArvo YlSrakkola oli varsin tunnettu ruot-sinsuomalaisil le, eriryisesti jdrjestoeli imds-sA to imiv i l le . S i i r to la isuus ins t i tuu t in va l 'tuuskunnassa Yli irakkola oli R uotsinSuomalaisseurojen Keskusli iton edustaja-na vuos ina 1976 - 1978.

Arvo Y ld rakko la syn ty i V i ipur issa23.9 .1911. Sot ien ja lkeen hen tyosken-teli Suomessa siirtovaen sijoitus- ja asu-tus to iminnassa. Vuonna 1956 hbn s i i r t y iRuotsiin, jossa heneste tuli nakyva hahmoruotsinsuomalaisten toiminnassa. Tutkija-na ja k i r ia i l i j ana Arvo Y l i rakko la tu l itunneruksi seka Suomessa etta Ruotsissaju lka is tuaan vuonna 1976 tu tk imuksenEdvard Gy l l ing is td (Edvard Gy l l ing - l ta 'Karjalan suomalainen rakentaja). LisaksiY la rakko la on lu tk rnu t pa l lon ruors in .suomalaisten vaiheita ja kirjoittanut mm.Tukho lman Suomala isen Seuran 80-vuo 't i sh is ton ik in , RSK L :n Tr , rkho lman p i i r rn10-vuo l i sh is to r i i k in sekA luvun Ruots insuomalaisten vaiheita teoksessa Ruotsin,suomalaiset L

Vanho jen raho jen ja pos t imerkk ien ke ,

raily oli Arvo Ylarakkolan harrastus.Hiinell i i oli myiis ainutlaatuinen kokoel-ma ruotsinsuomalaisten lehti i, jotka hiinhuolell isesti sidotutti vuosittain. l\4yoskinruotsinsuoma la isten historian tallentami.nen tu lev i l le sukupo lv i l le o l i Y l i rakko la l .le tdrkea asia. Hanen johdollaan toimi1970-luvun puolivdlissd muistit ietoustyai-ryhmii, joka keresi suull ista ja kirjall istaaineistoa ruotsinsuomalaisista. Arvo Yld-rakkola oli myds innokkaasti mukanakehitettdesse ajatusta Ruotsinsuomalais-ten drk is tos ta , joka s i t ten a lo i t t i k in to i .mintansa Tukholman Suomi-Talossa ke-veell; i 1977. Samana vuonna presidenttiKekkonen mydnsi 60'vuotta tdyttavdlleA.vo Ylarakkolalle asessorin arvonimen.

lvlyds Siirto la isu us-lV igration aikakaus-lehden lukijoil le Arvo Ylerakkola ontuttu. Hdnen kirjoittaminaan ovat itmes-tyneet artikkelit "Katsaus vanhempaanruotsinsuomalaiseen j;rjesti jtoimintaan"(no 3 /1975) , "Tukho lman V ies t i - leh t i "(no 2119161 ja "Suomenkielisti jAriestdl-l ista ja kirjall ista toimintaa Ruotsissavuos ina 19 '18-1924" {no 3 /1979) .

lMaija'Liira Kalhama

VEIKKO KARSMA10 .1 .1917 - 4 .3 .1983

IN MEMORIAM

Pohjola-Nordenin entinen toimitusjohta-j 'a, kanslianeuvos Veikko Karsma on kuol-lut Helsingissa 66 vuoden ikaisene.

Karsma ji i i elikkeelle Pohjola-Norde-n is ta he lmikuun a lussa. H i in o l i tu l lu tjerjestdn palvelukseen vuonna '1946

ier,es-tds ih teer iks i , s i i r t y i vuonna 1951 pad-sihteeriksi ja vuonna 1961 toimitusjohta-jaks i .

Kanslianeuvos Karsma toimi monissapohjoismaisissa luottamustehti ivissa, ol lenmm. alusta alkaen mukana Pohj'oismaidenneuvoston tydskentelyssa. Norden-Yhdis-tysten Liiton perustaminen 1965 ia omansihteeristdn aikaansaaminen 1977 on

myds ollut merkity ksell ist; pohioismaisel,le yhteistydlle ja yhteishengelle. Karsmaonkin erdessa haastattelussa todennut,e t ta u lkoape in nahtyne yh te inen iesen-lehti. yhteiset julkaisut ja yhteiset kam-panl'at, kuten esim. Pohjoismainen kieli-vuosa, ovat nakyvimmet i lmaisut yhteis-tycistd, mutta myos siseisesse yhteisty6ssdon hyva o l la koord ino iva e l in .

S i i r to la isuus ins t i tuu t in va l tuuskunnas-sa kanslianeuvos Veikko Karsma on ollutPohjola-Nordenin edustajana vuodesta'1979 alkaen.

l\4aija-Liisa Kalhama

Siiri Sahlman-Karlsson

OM LANORD I

AMERIKAFINSKA

Amerikafinskan, som ofta ger under beteck,ningen Finglish, har inlSnat en del ord Jrenenge lskan. (J f r V i r ta ran ta , 1971.82 ; Ko leh-mainen. 1937; Sahlman-Karlsson, 1976;Virtanen, 1979 etc.). En alldeles speciellkategori utgdrs av de ord som inlenats sompluralisbildningar i engelskan men som upp-fattats som singularisord av de immigranter,som anammai dem i sitt sprek.

lVina egna fdri i ldrar, som vid sekelskiftetemigrerade ti l l USA. dar de stone pe nyafrukter. gri insaker och annat, som de aldrigtidigare i Finland stiftat bekantskap med,inti ir l ivade ocks6 en del sedana termer i sinamerikafinska. Det psykologiskt intressantafenomenet var, att min mor aldrig tog i brukde riksfinska termerna fcir alla de frukter ochgrdnsaker. som hon redermera efter ,ter,komsten iiven lerde kenna hemma iFinland.Det blev ett stgende skdmt inom familienatt vissa frukter hette si pe amerikafinska

Srir i Sahlman'Kar lsson har sedan 61 1973 var i runivers i tets lektor i f inska v id lJme6 univsrs i t€r .Hon har under ett tloftal 6r vistats i USA bSde somlarar€ och studerande I USA korn hon i kontaktmed flera tinska invandrare och passads de pa attregistrera den amerika-f inska, som de ta lade ddr-stad€s. Ar 1976 kom hennes bok om Soecrmensot American Finnish ur .

och !Lpt rikstinska. Det redde med andraord efi slags funktionell tvAsprakiqhet (diq-

lossi) i vert barndomshem.Fctr att illustrera processen av lrntagandet

mg foljande ord tjena som exempel: Pluralis-formerna av banana ('banan'1. cooky l.c!g-k!-g {'smAkaka'), match {'tendsricka'),p!!9[{'persika'l och tomato ('tomai') h€terb_a!a!a!, clatlgt matches, peaches ochtomatoeJ. Alla dessa ord i pluralis uppfatta-d€s av de finsktalande immigranterna somtv5€ller trestaviga ord i singularis med ettf inalt {. som fcireg€s av en vokal, alltsd:V!Att just pluralisformen uppfattades somsingular bas anser Virtanen (1979: 156-157)bero p6 att pluralisformerna rett och slettvar mycket vanligare i det vardagliga spreket;n s;ngularisformerna- Dermed betirstes deocks6 relativt snabbt i sprakbruket hos in-vand.arna, som ju ofta inte kende ti l l skil l-naderna i numerusbruket. Teorin verkar helt

plausibel tor mig. Dessutom skulle jag vil jahdvda att dessa ord som slutade pi j lhadeanalogier i f inskans s-termineranee oro,vilket givetvis borde underlatta inkorpore-randet av den i amerikafinskan.

Det intressanta ir att se faktiskt blivirtallet och att de inkorporerats just i dennomenkategori i modern finska som harvaxlingen :s-:(!q (ex. varis - varikse+n'k raka : k rdkan+s ' l Denna nomenkategor r Isin tur Ar mycket produktiv i nufinskan, d6daremot nomenkategorin med vdxlingen s- {h ) - g a r he l t improduk t iv (ex . ta ivas( ta ivaha + j ) ta ivaa + n 'h immel : h imlen+s ' ) .Dialektalt patreffas tormen taivahan, i hdg-spreket har h fall i t bort.) (Se Karlsson, Fred,1974: 38 ft.) Karlsson har en rimlig fdrkla-ring ti l l varfdr paradiqmet fdr raivas- typeninte ldngre er produktivt. Han menar, attden insk ju tna voka len e i var is :var iks :e+n aren helt normal fdreteelse fdr inhemska ord,dE diremot den ursprungliga inskiutna vo-kalen q (s.k. e-epentes) vid ord som taivaspE grund av historiska l judutvecklingar heltlo.dunklats och darmed lett t i l l lexikalise.

!!q, vil l 5ega, att man i varje sarskilt fallmdste ldra sig bdjningsformerna fcir dennaordtyp. Och eftersom paradigmet via denl6nga h is to r iska l judu tveck l ingen b l i v i tkompl icera t har de t dven b l i v i t improduk t iv t .Det ta sku l le de kunna vara en fd rk la r ing t i l latt nya ord som slutar p6 -Vs och som dess-u tom ar tve- e l le r f le rs tav iga anpassar s ig t i l lbcjiningsmdnstret f6r varis-typen, dd de in-korporeras i f inskans lex ikon. Fred Kar lssonexemplif ierar detta med nyare 16nord somp!t_q!gj- ('patos') : paato kse + n. F ormen'!gi!

l9!! er otdnkbar. Observera rvenskans 'kan-

qj!: som heter iulkkis pe finska. Det bdjs igenitiv iulkkikse+n inte tj! l !! l !! Smarrefluktuation kan fcjrekomma enligt Karlsson,vilket exemplif ieras med l6nordet cortes(benamningen fdr folkreprese ntationen iSpanien). Detta ord kan enligt Karlsson bdjas5om antingen ett varis'ord, cortekse+n ellersom de typiska gamla skandinaviska l6nor-

4

den med ett icke'etymologiskt r_+ n cortes +

! ! . Par t i t i v s ingu la r is sku l le i de b igge fa l lenheta cortes+:lq resp. cortes+i+a. Nykysuo-men sanak i r ja (Nuf insk ordbok) ta r dockupp enbart formen med vdxlingen -s-kse-

to r o rde t cor tes . lLanord av typen c roqu is

Ik rok i :1 , d ; r de t f ina la J 5 r s tumt berc j rsinte heller av vixlingen -s^ -kse-, utan ordetb6 is som det f inska orde tp ! : p i i+n : p i i+ ta

{ ' f l i n ta , k ise l , p i ' ) .

LAt oss nu se pi de plurala formerna ienge lskan !

I m in unders6kn ing av amer ika f inskan(1976) fann jag att singularisformerna fcjrde ovan upprdknade orden lydde som fdlier:pananus l . p inanus ( 'banan ' ) , kukes ( ' sm5-kaka'). metsis { 't i indsticka'), !!E]j ( 'persi-ka') och tometus ('tomat'). Dessa ord iamerikafinskan bctjs helt i temaJormer(bojningsmdnster) som 6r analoga medlaras-orde ts . Nominat iv var i r Cenet iv var ik -sen: Par t i t i v s ingu la r is var is ta : Par t i t i v p lu -ra l i s var iks ia .

Jbmfor bdjningsformerna nedan :

Nom. Gen. Par t .59 Par t . p l .pananus pananuksen pe!g!!!!a pr!3!!!!19kukes ku keksen kukesta kukeksiamats i s m ' ; l s r ksen ma ts i s ra mdrs i ks i a

p i i t s i s p i i t s i ksen p i i t , i iG p i i t s i f , , i a

tometus tometuksen tometusta tometuksta

V i l l koren fd r a t t de p lu ra la -Vs 'Jormerna skakunna anpassas t i l l denna nomenkategor i ; ratl dessa nomen dr 1v6- eller f lerstavtga.

Observera dven att 's meste {oreges av envokal. Denna vokal i sig sjdlv 6r ockse intressant se ti l l vida att det kan vara vilken vokalsom helst av samtliga 6tta vokaler i det f inska vokalsystemet. Nomentypefi 'ra kan alltseha grundformer, som samtjdigt ocks6 dr des-sa nomens konsonantstammar. (Jfr partit iv

s ingu la r is fo rm€rna, som jus t b i lda ts pe kon-sonantstammarna .). Jbmlcir fdljande upp-s ta l ln ing av o l i ka .Vs lons te l la t ioner :

ialas: ialaksen, veres: vereksen, rikos: !] jq|!

T Y y S r Y Y r Y Y !. i. i.++++++Y r Y Y Y T r !( Y Y S Y Y Y++++++Fdljande dikt er fren F ingliska-serien. som Knights of Kaleva (USA) har donerat t i l l N4igrations-

institutets arkiv (Sl / A/ 16/7 6l :

Amerikkahan kun matkustin oli suussani Suomen kieli.Vaan hetkisen kun tddll6 oleksin, niin muuttuipa kieli ia mieli.

Hatuksi senssasin lakkini, kaleriksi md huivini muutin.Pois heitin sarka takkini, oortasin sappa suutin.

Mainiin menin mii workkimaan, siel puskin mii ramma kaaraa.Pikkaakin opin juusaamaan, monta muutakin asian haaraa.

Tyd 6el kun oli very pAet, niin kuittasin me siit6.Palkkakin oli vain dollarinen hedf, se poortihin vain riitti.

Mainissa toisen iapin sain, ylenin timbermanniksi.Olin maina kin arvoltain, vaan kutsuttiin griinhorniksi.

Tiskarienkin mainari pojista, juttelevan md kuulin. SviithardinkinMd ketsasin, sen kansa parkkiin illoin, ia kun se oli fonia silloin.

Nuus stailissa hain ei ollutkaan, pihain muistuftain ampiaista.Jesseri ja nevermain. puhekin oli ienkin laista.

Mut oo my diird kun myrsky tul, niin lempemme katkes silloin.Hiin lausui ndin, juu are d4dm fuul, oi Finnin hurjaa mieltd.

Ndin sanoen hiin rapakkoon minut saitwookilta tuuppas.Ja Airis poika paratkoon sen remman multa jumppas.

Kroos striitin kuljen salunaan, astuin luokse baarinGuud ivning md kumarsin, giv me best kain of whiski.

Md viskin sain ja piirinkin, triitattiin monta kertaa.Arvossanikin kohosin taas monen monta vertaa.

Siel trinkittiin ja triittailtiin, kunnes md olin prokki.Pitsiksi mua taas koolattiin, kiippari ulos mun heitti.

Saitwookil yhteen tormiisin mi; mister kapula jdkin.Sain pulikkata kallooni ja marssia kana hdkkiin.

Siel mietin md kuink kurja ol frii kontrin liberti oppi.ensiks annetaan tossohon ja viedeen vanki koppiin.

Neks moorning veind me goordihin, siel tutkittiin mua varhain,thdrti deis jeelihin paiskattiin heffas miehen parhain.

Karl ia Sylvia Lehto

Y Y Y+++Y YTV\IY YTY Y++++++++TYYYYTY YYV YYYY Y

sen, reunusr !9!!!!!9!, sylysr sylyksen,

teras: te16ksen, r6t65: rdt6ksen. (l .vensk

dversettn ing jqLgs = mede; veres = farsk, frisk,

ny; !4qs = brott; reunus = kant, brem,

berd , l i s t . sy lys = fang, lamn; te rbs - s tS l ;rdtds = mindre brott, rackartyg.)

Den stora invandringen av finsk arbets-

kraft t i l l Sverige under efterkrigstiden har

medfort l ikartade tendenser fcir inlSning avsvenska ord ti l l f inskan. En intressant paral-

le l l t i l l de f inska s langorden och vardag l iga

ord som slutar pe + {typ julkkis = kandis)e te r f inns is langut t ryck i svenskan. Hur de t ta

m6rk l iga -s .su f f i x man i fes te rar s ig har upp-

merksammats av m6nga forskare. Exempelpe dylika ord i svenskan er dagis ldr daghem,f r i t i s f6 r f r i t idshem, lek is fd r leksko la , kom-

g!9 fcir kamrat, kompanion, kendis tdr enperson som ar allm;nt kdnd och fdrekommer

o{ ta i t idn ingarnas skva l le rspa l te r e tc .Jag har i samband med min underv isn ing

vid UmeA universitet noterat fall bland mina

egna finska studerande, dar denna typ av ordf r i t t in lSnats i t inskan. En g i f t s tudentska .som hade sitt barn pA daghem, berattade omdetta for mig som foljer: "Tiina on daagik-sessa aamupdivbll l i" ( 'Tiina ar p6 dagis pri

fo rmiddagen ' ) . Hon t i l l ade : "T i ina on saanutn i in pa l jon uus ia kompiks ia" , ( 'T i ina har f6 t tsi m6nga nya kompisar'). Som synes anpas'sar sig 6ven de svenska + slangorden ti l lt inskans varis'paradigm, di de inl6nas i denfinska som en del f inska invandrare talar hdr-stedes.

l\,, len lat oss ete196 ti l l amerikafinskan.Vi skall nu lemna tve- och flerstaviga lenordddrhiin och i stellet se p6 vad som hindermeo ensravrngar.

Om engelskans pluralisandelse -s fogasd i rek t t i l l o rd f ina l konsonant passar p lu ra l i s -

{ormen inte in i -s- -kse'paradigmet. Ettexempel av detta fenomen ar ordet nuts('n6tter') vi lket ing6r som efterled isamman-

satta ordet peanuts {' jordndtter). Dessa ordtas direkt in i amerikaJinskan som natsi

respektive piinatsi, ddr det f inala i fungerar

som stambildande vokal (i detta fall som etticke-etymologiskt -D (Mera om detta senare idenna uppsats.l

Det inlSnas dven singulara ord som har ettf ina l t -s e l le r nEgon annan f ina l s ib i lan t ienqe lskan. (Som bekant har f inskans l ingenriktig fonetisk opposition, varfdr uttalet av shar ett synnerligen brett register.) Engelskaord som slutar pA en sibilant rent uttalsm5s'sigt tas in i f inskan i deras fonetiska versionoch in te i den fo rm de har i sk r i f t . Om dessauttalsmAssigt dr tv5- eller f lerstaviga beter desi9 i l ikhet med \,/aris-ordet. I det fcil jandeil lustrerar jag med ett fAtal exempel som jag

noterat hos mina sagesmAn. lrish (' ir ldndsk'),

lettuce ('sallad') lVrs = missus L misis ( 'fru,

hustru'), busineq ('affar, syssla. anqeligen-het ' ) , fu rnace ( 'masugn, ko l /vedpanna ' ) . DeJ inska immigranterna hade t6 l jande s ingu-larisformer fcir dessa ord: airis, misis, pisnis,

Jdrnis l. vdrnis. Frdn mina sagesm6n i USAhar jag fdljande belegg f6r dessa ord ISg !!_iir iksen kanssa naimisissa. ( 'Hon Argift med en irldndare!')S ie l la Suomessa ne her ro t te lee ia rouvr t telee kaikkia. Tdii l l i i Amerikassa ei herrotellaketean, vaan kaikki ovat mistereiti; ia misik,s i t ( ' l F in land d i r t i tu le rar man a l la medher r och f ru . Har iAmer ika sager v i in te her ru tan a l la 6 r mis te r och mis is ' ) .

P isn is on p isn is te . mut ta se e i t iede p isn ik -

sestA mitaan. { 'Business ir business, men hanvet ingenting om business'.)Tuota paksua savua tulee kaikista fdrniksistd.

{'En s6dan dir t jock rdk kommer det ur allapannor ' . )

Fdr dessa ord som percipieras som sin-gu la r is fo rmer ga l le r samma v i l l ko r som fc i rde genuint plurala orden. Och som synes avexemplen anpassar siq de har specifika ordenheh ti l l paradigmet ldr varis-orden.

Det finns ytterl igare en mangd engelska

ord, som i skrift ar tvSstavingar men uttals-

mAssigt enstaviga. Vad hender med dessa

ord v id in lan ing t i l l amer ika f inskan? Et t

n;rmare studium av dem visar att de heltanpassar sig ti l l I inskans systemtveng. AxelGroundst roem (1971:41 f . ) har i s in dok tors -avhandling en formel f6r tvS5tavighetsprin-c ipen i f insk mor fo log i och fono log i . (Den

in t resserade ldsaren h ;nv isas t i l l ke l lan . )Groundstroem visar d6. klart vilka konso-nant och vokalkvantiteter som dr miij l igaenligt gdngse beskrivningar i 5kolgrammati-kor. luen han betonar alldeles sdrskilt just

denna entydiga tendens ti l l tvAstavighet,som dessu lom i den regu l ia rd underv isn ingenav finska som f.;mmande sprSk ar oerhortvaktig att poengtera, de man vil l fdrklara deti l l synes merkliga bortfall av vissa anhangs-partiklar. Jam{dr ti l l exempel de olika ka.susformerna fcir pronomen mike, joka ochlama. Anhangspar t i ke ln -kA respek t rve -mb

stryks sa snart en lasusindelse gcir kasusformen tvdstavig. I genetiv med kasusan'delsen -! behdvs stddet av partikeln fcir attgora formen tvestavig.

Denna tvestavighetsprincip manifesterasvid l6n av enstaviga stammar pe sa sett atten rcke-etVmologisk vokal logas ti l l ensravrngens slut fbr att dstadkomma tvestavighet.Sedan urminnes t ider a r denna pr inc ip kdndfdr f inskans dei. Den ing6r som ett led idetsom ka l las fd r sys temtvdng i f inskan.

Let oss nu se vad som hender med dylikaord sorn inlSnas frSn engelskan ti l l a..nerika,finskan. Fdljande tvistavingar, som uttalassom enstavingar, har sina motsvarigheter iamerikafinskan som t6lief- Jag har h;r valtut endast sedana ord som uttalsmassigts lu ta r pA en s ib i lan t .

!! l. jg ( '5jukskciterska') blir p.e amerjkaf jnska

norssib louse ( 'b lus ' )

chance {'chans')house ( 'hus ' )

lounge ( ' sd l l skapsrum i USA' )o ranqe { 'aPe ls in ' )( t res tav ing)

Om ordet i engelskan 6r en enstavingfogas ldr det inlenade enstaviga ordet envokal i ordslutet, som darmed 96r ordettvastavigt. Exempel av denna art er l6liandeord. Jag har 6ter igen valt ut enbart ord somslutar pA en sibilant.boss ('bas. arbetsledare, Idrmanl paasu

box ( 'box , lada ' )c lu tch ( ' kona, f r ipeda l ' )dress {'kl5nninq')

gas (=gaso l ine) ( 'bens in ' )

paksi

!l1qrissi l.ressikiidsyObs. vokal-na lmontn

Som synes av exemplen ovan varierar de icke-etymologirka finala vokalerna och anpassars ig t i l l och med t i l l f inskans voka lharmon i 'regler.

Dessa anpassningar som g6rs och so."Docksd dikteras av finskans systemtvang ar imenga stycken helt predikerbara. Jag troratt man tdr amerikafinskans lexikon kundepredikera mEnga dv de former som hdr tagitsupp. Bland somliga av mina sagesmdn i USAfann jag en nestan lekfull lust art bildaamerakafinska nyord. Det var uppenbart,att mekanismerna fdr vad som hdnder medde engelska orden om de inkorporeras iamer ika f inskan var a l lmant k i inda och t i l loch med accepterade. Detta tror jag f6r-klarar det fenomen att somliga av de ame-rikafinska orden kan vara svlra att beliggapa en bredare basis. Sa sade t.ex. min kusini Amer,ka ti l l mig: "Tdm5 on sitten h,itndituuli", ( 'Det hiir ir d5 ett behendigt red-skap'1, n6r han demonstrerade en murstevtor mig. Vi.tanen diremot har noterat tulsuoch tulusu (den sistndmnda lormen har eninskotlsvokal, typisk fdr vissa dstfinska dia-lek te r ) lV i r tanen: 153, 156) . Der engeJskatoo l i s ingu la r is och too ls i p lu ra l i s har i detvd fallen varit utgEngspunkter fdr inl6ningen.Hdr har v i an tag l igen en t6 rk la r ing l i l l demdnga o l i ka var ian terna av amer ika f inskaord. Dessutom avspeglar sig naturligtvisdven d ia lek ta la sk i l lnader i s j i i l va in lSn inqs-

,913!!!rsenssi

hauss l

l aunss l

aurenssr L

orenssi

De t f i na la i i samt l i ga amer i ka f i nska o rd ; r

e t t s k j c ke 'e t ymo loq i sk t i .

processen, vilket bland annat inskottsvokalenger exempel p€. Trots enstaka sm;rre skil l-nader sagesmin emellan .kulle jag and6 vil ja{a$slg att det i det stora hela ger otroligtbra att predikera, sA att saga konrtruera for'mer fdr amerikafinskan, ner man formulerarhypoteser kring de ord som eventuellt kantinkas bli inlanade.

Til l slut vil l jag annu ta upp nigra ort-namn i Amerika, vilka slutar pli sibilanten -s.

De dr namn fcir tre stater: l l l inois, Kansas,och Texas. Namnen Kansas och Texas har ide oblika kasusformerna en fogevokal i. 56heter t ex inessivformerna Kansasissa (' i

Kansas') och Texasissa (' i Texas'). Nu harju dessa ortnamn redan i grundformen tvisibilanter, vilket kanske fdrklarar att vaxlin-gen -!: ' :$g av Texas skulle ge en formtfgt_gqlgl och av Kansas tKansaksen, vilkaformer onekligen verkar tungrodda.

Namnet l l l inois d.remot ar intressant.Det kan tjana som exempel fdr att i l lustrera

en annan princip vid nomenbdjning i f ins-kan. I f inskan finns det ett otal nomen somslutar pg -nen eller -inen. Oessa nomen haren vdxling -nen .- {e+n och -inen - ise-l:Lvilket kan i l lustreras med tematormernafdr orden nainen {'kvinna') och hevonen('h;st').

nainen: naise+n: nais+ta: naisi+a

hqglgn : [g!g!g+1l hevos+ta : hevosi +€Alla nomen av den har typen har en vokal'stam som slutar pg vokalen -e och en konso-nantstam pA -i Partit iv singularis bildas lustpe denna konsonantstam. l\4en bven genitivpluralis, den s k andra genitiv pluralisformen

kan bildas pg konsonantstammen i dennanomenkategori och far dndelsen -ten. Detamerikafinska namnet fdr staten l l l inois harjag noterat som ll l inoisten valtio och ti l loch med ll l inoinen. Det er uppenbart att

de finska immigranterna percipierat l l l inoissom en konsonantstam av l l l inoinen ochb6ier namnet i enlighet med de regler dekdnner ti l l fr6n sitt eget sprik, som dess-utom iust ndr det galler geografiska namnhar en mangd ortnamn som har ett dyliktsuffix -inen i grundform, men som kuridstnog bildar de oblika formerna pe pluralis-

stammen. I Osmo lkolas Suomen kielen

!i i!!!4q (gamla upplagan) finns ett heltkapitel om ortnamn Paikannimid. dAr hantar upp s€dana ortnamn pg -inen, somdisku tera ts her i fa l le t l l l i no is . ( l ko la ,

1968: 397-406) . I den lSnga l i s tan f innsb l a H i i t t inen , l kaa l inen, Jok io inen, Kask i -nen. Kaun ia inen, Kaus t inen, K i i ko inen,Kuhmoinen, etc. Alla dessa ortnamn bdjs ipluralis. Det ter sig d6rfdr b6de logiskt ochkqnsekvent att ;ven ortnamnet l l l inois( l l l i no inen) bd js he l t i ana log i med definska ortnamnen. (Se dven Sahlman-Karls-son, 1976:50) .

Referenser

Groundstroem, Axel , Studien zur phonologischenKomponente der f inn;schen Hochsprache.S t o c k h o l m 1 9 7 1 .

l k o l a , O s m o , S u o m e n k i e l e n k b s i k i r j a . H e l s i n k i1 9 6 8 .

Kar lsson, Fred, Centrala problem i f inskans b6j-n ingsmorfologi , morfofonemat ik och lonologi .H e l s i n k i 1 9 7 4 .

K o l e h m a i n e n , . J o h n , T h e F i n n i c i z a r i o n o f E n q l i s hin America, in American Sosiological review 2.1 9 3 7 : 6 5 .

S a h l m a n K a r l s s o n , S i i r i , S p e c i m e n s o f A m e r i c a nFinnish. A Faeld Study of L inquist ic Behavior .Umea 1976.

Vir tanen, Reino, The Finnish Language in America,i n S c a n d i n a v i a n S t u d i e s , 5 1 ( 1 9 7 9 ) : 1 4 6 6 1 .

Vir laranta, Pert t i , F inskan i Amerika, in OpuscutaI n s t i t u r i L i n g u a e F e n n i c a e . H e l s i n k i 1 9 7 1 .

The wr i ter has chosen words which in Engl ish

end in a sabi lant e i ther in wr i t ing or in the form in

/vhich ihe words are pronounced. The f i rs t group

of words discussed are sorne Engl ish plurals which

appear in American Finnish as t ingulars. Thus

Summary

This paper deals wi th loan words adapled f rom

American Engl ish into American Finni lh. of ten

cal led Fingl ish. The wr i te/ cal ls at tent ion to those

paradigms of nouns in Finnish Which have conso

nant a l terat ions of -s - -kse, as in lg l ! ( crow') :

var ikse+^ {genjr ive of the crow) and-L-( ! . ] -

0 ( rhe h may dia lect ical ly be preserved) as in

,u iuu. l ' t ' " "u"n, sky ' ) : ta ivaan (<taivahan)(of the

heaven). The form€r category is a h ighly product-

ive c lass ol nouns whereas rhe lat ter caregory is

sysrem const .a int (Swedish systemrveng, Finnish

systeemipakko) in Finnish. The Finnish language

tends to conform to a pr incip le of d isy l labieat ion.

There are, to be sur€, a few monosyl labic stems

but the general t rend as towards disy l labicat ion,

So when a monosyl labic word ending in a conso-

nant is taken as a loan word, a torminal vowel is

added to the end. (This vow€l is usual ly a non-

etymological vowel . )

Accordingly, those words in Engl iah which in

their wr i t ten form consist of two ry l lables, but areperceived as monosyl labic as they are pronounc€d

in Engl ish, a lso take an extra vowel , at the €nd

when borrowpd into American Finnish.

The last category of -s- terminat ing words in

American Engl ish consists of the names of three

states in ths US, Texas, Kansas and l l l inois. The

iwo f i rs l names are inf lected according to thopr incip le o l adding a non€tymological vowBl i

at the end. Texas: Texasin and Kansas: Kansasin

pro Texas: .-reksaksen and j_qas_e!] a(4!989!

The explanat ion seems simple, In order to avoid

the accumulat ion of ks- c lusters another pr incip-

le of inf lect ion is chosen.

The nam€ of the state of l l l inois is Int€rest ing,

however, when inf lected in American Finnish,

s ince i l reminds one of the consonant s lems of

certa in p lace.names in Fin land, These belong to a

cdlegory of nouns wi th a rermindl sul f ix in .nen

or - inen in the nominat iv€ case and an al terat ion

of the l i rs t consonant ,n- in the suf f ix wi th -n

Thus a word l ike !q! !9! ( 'woman') is inf locred asfol lows: Nominat ive nainon: Geni t ive nai te+n IPart i t ive sangular nais+tai Part i i ive p lural nais i+a' .

There i3 a host of geoqraphical names l ik€ Hi i t -

I i !g& lkaal inen etz. in Fintand and these place-

names have a s ingular form ending in j !9! . Bur rhenames are inf lected in the plural in the obi iquecases. The geni i rve case in the plural may, how-ever, have two di f ferent endings:

a) +n at tach€d to the plural s tem, or b) - ten at tach-ed to rhe s ingular consonant stam. Hence i t se€msqui te logic to at tach the ending - ten 10 I t inoiswhich js perceived as a consonanl stem, and yrg

get l l l inoisten- This is a ter f t | have h6ard onannumerable occasions in the exprsssion l l l inoia-r€n val t io ' the stat6 of l l l inois ' (vat t io - srate ' ) ,but I have also heard simply _lilgjlgA ttrs ttn€u-idr tolm betrg analogous ro Finnish placa.narnet inF i n l a n d .

plural peaches becomes s ingular p i i ts is , cookies

becomes kukes, tomatoes tometus etz, Al l these

words are inf lected as var is words, i .e. they have

the consonant a l terat ion of -s - kse. Ct . Nomina

t ive pi i is is : Geni t ive pi i ts ikse+ni Par i i t ive s ingularpi i ts is+1; : Part i t ive plural ! i i ts iks i+ i t Not ice that

the nomin3t ive case is at the same t ime the conso-

nant stem of the noun. The part i t ive suf f ix as

at lached io the consonant stem.

The restr ic t ions for th is calegory of int lect ion

are, however, very sharp. The noun musl contain at

least two syl lables or more. Also i t must end in a

constel lat ion of a vowel p lus t i .e. 'Vr This vowel ,

cur iously enough, can be any one of the eight vowels

rn the Finnish vowe' repertory as is r l lustrated by

examples in the paper.

Another category discussed ls the group of

monosyl labic s ingular words in Englash which also

end in a s ibr lant . Those also fa l l in to th is vans

caleoory and behave in the same way as the loan

words adapted f rom plural forms. Thus l r ish be_

comes air is and the geni t ive case consequont ly

r s a i r i k s e + n . A r e w m o r e e \ a m p ' e s a t e g i v e n i n

The third category discussed i5 lhe group of

words which in the pronounced phon€trc lorm

sound l ike monosyl labic words. Some of these are

monosyl labic p lurals, e.g. nuts (peanuts) which ar€

treated as s ingulars in American Finnish, Nuts

b€comes natn (peanut5 = pi inats i ) . ln th;s case lhe

process can be descr ibed in terms of what is cal led

Ni ls S lunga

NORBBOTTENSFINSKSPRAKIGABEFOLKNING

OCH SVERIGESSPRAKPOLITIK

I det gamla Sverig€-Finland va. ivenskan doncantrala regionons sprek, dvs spfeket' i ochkring de administrativa contralorterna Abooch Stockholm, Finskan fanns i rikets ytter-omreden. i norr, i itstar och i vester. Sedanavar de sprekliga fiirhellandena i riket ner detgenom froden i Fredrikshamn 1809 blevdelat och Finland blsv ryskt. Naturligtvistiirdndrades inte $rekfiirhellandena med ettsla0 genom grintdragningen. I den svenskadolen av Tornedalen l ik:om i delar av GSlli-vare - Kirunaomrgdet e. f inskani geogratiskautbr€dning i dag fi irmodligen istort densam-ma som den var 1809 och sprAket har, trotsgriinsdragningen och den svenska sprekpoliti-ken, lairblivit levande i omredet.

Norrboftsns finskspikiga befolkningtinns i dag l ikrom pe 1800-talet fremst inomdet som av menga uppfattas som det egentli-ga Tornedalsomrldst, nuvarande Haparanda,dvenornel och Paiala Kommuner, och dess-utom i mindre utstreckning i Malmfelts-kommunerna Kiruna och Gell ivare. Antaletl intkkunni$ i det aklu€lla omredet ar svert

1 0

S k o l i n s p e k t d r N i l s S l u n g a h a r s k r i v i t e n a v h a n d l a n gmed t i te ln "Staten och den f insksprAkiga befolk

ningen i Norrbonen". Han h6r en god kennedomav skol 'och sprSksi tuat ionen iSverage, vr lk€t hanhar .kaf fat genom at t arbeta bede inom forsk-ntngen och det dagl iga arbelet iskolvasond€t.

att besl;mma. Oet har int€ giorts negonexakt utredning i tr5gan ssdan 1930 ochdefinit ionerna pE finskkunnlghet varierar.Enligt 1930 ars lolkrSkning fanns i helaNorrboften 30 000 personer som bara 6ller6vervdgande talade f inska, ytterl igare inemotl0 000 beherskade spr€ket mer ellsr mindre(i denna kategori fanns mlnga samer) ochnislan 4 000 personer i Tornedalen taladeenbatt svenska. PA 1930-talet utgiorde denfinska befolkningen i det egentliga Tornedal.-omredet diygt 70 % av totalbefolkningen.Lansityrelsen i Norrbottens l in uppskattado1967 antalet l inskkunniga i hela lSnet t i l l70 000 eller 25 % av lanets invenare.

En historisk i iversikt

Norrbottens len intar en serstellning blandlanen i Sverige, de lanet har tve inhemskasprZkminoriteter, nemligen en ursprungligf insk ta lande be fo lkn ing ios t ra lansde len ochdessutom stdrre delen av den samiska sprAk-minor i te ten i landet . De fem kommuner som

s€dan gammalt brukar hanfdras ti l l den s k

finnbygden 'dr Haparanda, OvertorneA, Paia-

la. GAllivare och Kiruna kommuner. Antalet

finsktalande i Norrbotten kan inte anqes

exakt men uppskattas vanligen ti l l 50 000 -

60 OO0 personer eller c en femtedel av lenets

befolkning. Lanet har ocks6 en hel del in-

vandrare f r5n F in land, f ramf i i ra l l t ig rdns-

kommunerna samt i l \4almfilten och de stdr-re industrisamhallena.

I det gamia Norrabotten, sedermera upp'delat i Vester- och Osterbotten, har olikatolk sedan gammalt avl6st eller ggtt upp ivarandra. Fore 1300-talet, da skrilt l iga kellori ir f6taliga eller helt saknas, dr kolonisations-och bebyggelsehistorien f6r Norrbotten och

.\e.lo'

_ - - - - - a r ' . f . - r n ! r o r j , . J e' i : _

) r 1 ? r 5 o .

Noteborgsfreden Ar 13 23

^ . . J . . '

do

r€f.'

I

- J

IIi

)

1 .."""(. \ds'

I

Ske Ie i ieolven. pro! l rsk grons rorf o ls .geLoqens InrLYlonoe

' . \ " . tzz3 615 groni mot t torge

**- 06roronde r ksgronse.- - - - ' l L r , a

a . a p I k 9 o r : r . ! . Y

' ' ' . . . N o l e b o r g s l r e d e n s g r o n s a n l i g tI Lorgore teor er

l - l a ls rng Lo nd s sydqrons

Norro Boiiefls sydgrons

r f .

l ' l

.v.(/1

sarskilt f6r Tornedalen Snnu dunkel. l\4edledning av arkeologiskt material kan manhavda, att samerna bott i norra Europa iminst 5 000 6t- Bland firdembn, som tidigtuppt radde ide nord l igas te lappmarkerna isy{te att beskatta samerna och driva handelmed dem, n.mms ofta norrmdn, kvaner {vast-finnar). tavastlendare och karelare. Kvener-nas roll som lappmarksfarare kom senare att6vertagas av de se omdiskuterade birkarlarna.

Eebyggelsebilden i norr har av skildaforskare pe olika satt nyanserats. Salundameste jakten och i synnerhet det givandefisket ha verkat lockande pA nybyggare.Kanske tvingades fiskare och handelsman attdvervintra efter sommarens fdrder. Man kanfdr senare tider ockse peka pe de stendigakrigen i oster. som drev iv;g folk som ny-byggare ti l l de mer skyddade skogarna idvreTornedalen. Men man har ocks5 pekat pA entidig svensk kolonisation av hAlsingar frenStor-Helsingland. Sekert ar i varje fall, attett starkt svensktalande befolkningsinslagti l l fdrdes bygden med bruksdriften fren ochmed 1650-talet. Numera kan det dock knap-past betvivlas, att kolonisationen av Torne-dalen huvudsakligen utggtt fren dster.

Genom freden i Teusina 1595 blev densvensk'finska statens grbns mot Rysslandslutgilt igt faststalld. Den kom att 96 frEnSaima i s6der rakt norrut t i l l lshavet. Vadinnebar den nya gransen? Den ko lon isa t ion ,som med rastl6shet bedrivits sedan Ndte-borgs f red€ns dagar (1323) , kom nu a t t e rkdnnas. Bot tn iska v iken kom a l t he l t kan tasav svenskt t inskt land. lVen Teusinafredenblev ock* av betydelse fdr gransen mellanr iksde la rna Sver ige och F in land. Are t e f te rf reden, 1596, fas ts ta l ldes ndml igen de f in i t i v tlandskapsqrrnsen mellan Vesterbotten ochOsterbotten. Dess utstrbckning vid kustenSstadkom l;nqe stridigheter mellan befolk-n ingen iKemi och Torne (Kaakamo) pdgrund av de t r i ka lax f i ske t v id d lvmynn ingarna och i detta fall nermast vid Kemi dlv.Gransen kom a t t d raqas mel lan Kaakamooch Kemi a lvar -

V id l6ns inde ln ingens genomf6rande iriket p€ 1630-talet var ldnsgransen mellan

Vester- och Osterbott€n given. Under his-toriens g6nq och efter m6nga och segslitnaintressekonflikter hade en fast administrativgrdns mellan svenskt och finskt i norr ut-kristall iserats, Sockengriinsen mellan Kemioch Torne blev stiftsgrdns mellan Uppsalaerkestift och Abo stift. Landskaps- och lens'grensen kunde sedan appliceras ti l l dennah is to r isk t g ivna kyrk l iga admin is t ra t ions-grins. De olika grdnserna var i l6nga tiderdiffusa och fr6n varandra disparata. De togsuccessivt fastare former och tenderade attstrela samman. Historien visar ofta. att neren viss gr;ns en geng vel ar dragen, har dengdrna en tendens att stabil iseras och bli t i l lgrSns ocksi i andra avseenden iin det ur-sprung l iga .

Att de administrativa grenserna utvecklatshelt ob€roende av de svenska och finskasprekens utbredning 6r oss vdlbekant. Detfinska spr6ket skiuter 16ngt in i sedan gam'

malt svensk mark. Sprdkgrdnsens exaktastrdckning ;r inte lett att ange, da gransenvarit fdremel fdr fdrskiutningar. Velkanda erL innds ord 1732: "Kom om a f tonen t i l l San-g is , id €s t , der Fader v i r l yk tas . Ndr jag mis teSangis, miste jag ock mitt modersm6l; iSii ivis var pura finnar, dem jag ej f6rstod."l\4ellan dessa byar g5r spr6kgrdnsen en idag.

Grdnsen mellan svenskt och finskt spr6k;r inte bara en ren sprekgrdns. l\,4odern et-no logr kan i de t t inska spr lkomrddet uppv isamenga exponenter fo r o l t l i ga ku l tu r impu l -ser. Lat oss endast n.mna f6rekomsten avt innbas tu , de t o ias ta b rddet " r ieska" , f ld ladendver fb rem6l , r io r , rankbdgar , k loa len (e t t

slags harv) och vissa typer av finska slagor.Allt detta berattigar oss att i sprikgransen seocksd en kulturgrens.

Genom f reden i F redr ikshamn 1809 drogsgr;nsen lengs Torne, l l luonio och K<inkimia lvar . Gransdragnrngen b lev eo kompromisse t te r segs l i tna fo rhand l rngar , ddr svenskarnagentemot ryssarnas k rav p6 Ka l ix a lv s te l ldeupp motbudet Kemi 6lv. Darmed kom Tor-neda len . en enhet l ig ku l tu rbvgd, a t t k lyvasi tve hdltter. En bygd med utomordentligtstarka finska sardrag kom att lyda underSveriqe, en bygd. som allt id legat under

,$

T o r n e d a s g 6 f d i V o j a k k a l a . F o i o N i l s S l u n q a

svensk fdrvaltning. DSremot kom en del avdet gamla svenska Vasterbotten att utbrytasoch fogas t i l l F in land.

Pe ta l om sprAk l iga minor i te te r b rukarman ndmna om deras anpassn ingsprob lembland majoritetsfolket. Trots ett fr;mmandespr6k och i viss m6n sarpriiglade kulturdragkan man inte sAga, att det f insktalande folk,som 1809 kom att hdra under Sverige, haftnegra anpassningsproblem atl brotlas med.Negra irredentastravanden har aldrig p6-visats.

Gentemot dem, som mot fdrmodan vid,heller exislensen av anpassningssver igheterld r fo lke t pd svenska s idan. kan den h is to r isk tmedvetne och insiktsfulle ifregasattamotsva-rande svdrigheter for folker i det qamla, ge-nuint svenska Vasterbotten, som kom un-der F in land. NEgon vdrder ing av spr tke tsrespektive den historiska forvaltningstra-ditionens betydelse pe dmse sidor om gran-sen varken kan eller bcir man gcira.

1809 6rs gri ins kom salunda att gE mitt

emeJlan tvA historjskt framvuxna grdnser.Omrddet mellan dessa vilar l iksom p: skiktadmark. PE <imse sidor om den nya gransen pe-trbffar man visserligen vissa fr5n respektivelander avvikande serdrag. l\4en det ar justdessa s€rdrag. som genom denna sin dubbel-skiktade struktur g6r Tornedalen ti l l enkulturhomogen bygd. Darti l l kommer enrent naturgeografisk faktor. Tornedalen dren bred tdr odling och bebyggelse vii l lampad; l v d a l .

Ner professor skytteanus Rudolf Kjelldn isina studier civer Sveriges polit iska grensersdker efter ett eklatant exempel pA en hdgstotianlrg grans. faller hans blickar just pi den,na grdns mot 6ster. Alla de norrlendska Alv-dalarnas nedre delar siigs vara fullstendigtolampliga som polit iska skil jare mellanstater och detta skulle inle minst galla fdrTorne alv. Ty mellan de beda strandernareder, fdr att tala med Kjelldn, den livl igasteberdring I handel och vandel, vid fisket,f lottningen och skdrdebArgningen och vii l

1 3

iven i mindre lovliga arenden, om blvf5ranutgdr tullgrens. Naturen skulle inte ha kun-nar bjuda pg en battre formedlingstyp. Latoss bara se pe sprekgransen. Den har sombekant utvecklat sig helt oberoende av alv'dalarna och 96r mestadels melian de storaalvarna. De Kjelldn soker fdrklara ti l lkoms-ten av denna misslvckade gr;ns, f inner hantva olika skdl tankbara. Antingen maste detvittna om t69a "geopolit isk blick" hos dentidens statsm;n eller ockse om en medvetenavsikt pe den ena sidan att skapa en blottprovisorisk grdns. Dessa tv5 fdrmodandensegs ytterl igare bestyrkas av den omstendig-heten, att Ryssland pi den viktigaste punk-ien {Tornee stadlt o m fick springa dver ochfatta posto p6 den svenska stranden.

Sveriges fredligaste grdns Ar inte blottnaturgeografiskt (geopolit iskt) utan avenkulturgeografiskt ofdrdelaktig och mrss-lVckad. Den klyver obarmhiirt igt en enhetligbygd. Den sker rakt igenom historiskt givnagr?inser i form av administrations'. kultur-och sprikgr;nser. Detta i ir i sanning en hdgstovanlig grdns.

Fiirsvenskningrpolitik

Efter '1860 inledde de svenska statsmakternaen fdrsvenskningspolit ik, som tog siq uttryckpE mtnga omr6den s6som skolpolirik, jarn-vegspolit ik, fdrsvarspolit ik, spreklig kompe-tens hos tjenstemrnnen o s v.

Niir riksdagen bevil jade det s k finnbygds-anslaget 1874, inleddes en statl ig stddpolit ikfcir folkundervisningen i de finsktalande om-ridena. D6 detta anslag kom atr tagas i an.sprek even fd r ku l ru re tqdrder i v idare men ing ,framster det som det tremsta uttrycket fdrstatens kulturpolit ik gentemot de tinsktalan-de. Anslagets ti l lkomst visade, att det varde seregna sprdkf<irhSllandena, som var avavgdrande betydelse. Andra sk;l 6beropadesocks6 men de bidrog endast t i l l att fdrst,rkadet huvudsakliga motivet. Skolpolit ikensv idare u tveck l ing kom a t t v isa , a t1 mot ive tfdrblev detsamma. Bygden maste fdrsvenskasi den meningen, att befolkningen fick del av.ikets spr6k och kultur. Detta syfte kunde

1 4

bast uppn6s genom ett vdl ordnat skolvasen-de. 1888 6rs skolpolit ik med svenskspr3kigastatsskolor inJdrde den helsvenska under-visningen. Man uppdrog riktl injer f i ir enlamplig anvandning av statsmedlen. Statenkunde betrdda en tacksam v6g. Skoldistrik-ten tevlade om att fA de fdr dem $ bil l igaskolorna. Den medfoljande helsvenska un-dervisningen verkade inte som en belastning.Folket hade sjalvt uttryckt dn5kemal omkunskap i rikssprSket. NEgot fr6n bygdenstolk utg6ende fdrslag om hur undervisningeni sprekligt avseende skulle ordnas presentera-des aldrig. Att staten vid sin anslagsbevil lningf6rbeh6ll sig ri i tt att narmare utforma vil lko-ren fdr de nya skolorna var helt naturligt. Davil lkoren sedan helt accepterades, kan maninte beteckna 1888 ers skolpolit ik som stat-l igt auktoriter. Statsskolorna kom att s6somhelsvenska skolor utspridda i bygden verkafdrsvenskande p€ hela skolvesendet. Enskildalerare hade pA tlera hell redan init ierat svenskundervisning i olika f<irsamlingsskolor. Den-na utveckling fick efter '1888 en stark stimu-lans. Huvudvikten i motiveringarna fdrladeso l ika . De ekonomiska synpunkterna s tod icenr rum fd r de fa t t iga kommLrnerna, v isserl igen mot bakgrunden av en dnskan om de l 'aktighet av svenskt spr6k. For statsmakternadAremot var skolornas och bygdens for-svenskning det vasentliga, det gallde att"u tan tveng" b ry ta den sprAk l iga iso le r ingen.

Statens understddiande skolpolit ik var in-te begransad ti l l det obligatoriska skolvdsen'det. Den kom att rikta sig aven mol det hdg-re skolvasendet, seminariet och leroverketi Haparanda samt folkhdgskolan i Overtor-ne6. De var pA grund av bygdens sprSkligaserdrag satta i undantagsstellning. Statensstod utstrdcktes ti l l ert f lertal verksamhets-f6lt, som kunde 5beropa sig pA spridande avsvensk t sprek och svensk ku l tu r .

Pi 1920 talet aktualiserades fr6gan om rn-ld rande av f r i v i l l i g underv isn ing i f inska ifortsattningsskolorna. Fdrslaget som sadantmeie betraktas som moderat. Opinronen rbygden uttalade sig emellertid mot fdrs laget 1932. NAgon underv isn ing i e l le r pafinska dnskade man inte. Statsmakternahade emel le r t id en annan syn pA saken. En

IA}ID Mm S\,E IsKADI{INISTRATIO\

IAND I'lDFII]SKI SPFAK

INNDSKAPS.PJiNSSPPIIXCP,T!}IS ,

0t0

.J.I

a.

"sprakminoritet" borde f6 6tminstone env iss e lementar underv isn ing i s i t t modersmel .Och sA blev det 1935. Statens principiellaaspekt pe lrigan blev avgdrande, samtidigtsom det forvisso var "en gest 3t cjster". Densvenska kulturstaten ansigs kunna kosta pesig en se pass blygsam kulturreform. Visser,

l igen m6ste bygdeopinionen s6dan oen xomtil l uttryck 1932 negligeras, men frivi lt ig-heten gjorde reformen € andra sidan ofarl ig.l\4an vil le inte pStvinga nagon en finsk un-dervisning- Fctr statsmakterna var det for-mellt sett av stor betydelse att kunna upp-visa, att en "sprekminor itet " gavs mdjlig-

I\9!t\

PIP](KAI,A.

L-

t 5

heter t i l l underv isn ing is i t t modersm6l .De statl iga dtgdrderna f6r skolvasendet

kan ses i ett vidare perspektiv. 1874 upp-trddde staten ekonomiikt stddiande avtinnbygdens skolvasen och 1888 lanseradesden helsvenska undervisningen. Riktl injeruppdrogs, gtter vilka skolvasendel kom attledas. Att under slutet av 1800-talet ellerbdr jan av 1900- ta le t t i l l handahSl la de t f insk-ta lande to lke t underv isn ing ie l le r p6 dessmodersmal var inopportunt. Det skulle hakunnat rubba cirklarna fdr statsmakterna ideras allm;nna stravan, skolvisendets ochbygdens snara fdrsvenskande. Frin sekel-skiftet fortskred emellertid fdrsvenskningenallt hastigare. Statsskolornas och det statl igast6dets lrukter blev synliga. Omkring 1920forsvann den sista eterstoden av undervis-ningen pE finska. lMSlet var uppnAtt. Nigrafarhdgor fcir bygdens sprakliga framlingskapbehdvde man inte lengre hysa. Staten kundeomprciva sin skolpolit ik. S5 skedde ocksi1935. Och fcir att visa 5in l iberalitet ochgenerositet meste statsmakterna ti l l och medge bygdens opinion emot. 1935 5rs skolpolit ik bdr samtidigt ses mot bakgrunden avefterkrigstidens allmenna intresse fdr t i l l-godoseende av sprAkminoriteter. De livl igaf inska t idn ingsskr iver ie rna var hArv id lag in teutan betydelse.

Kan statsmakternas polit ik gentemot definsktalande i norr betraktas som ett for-tryck2 Det beror naturligtvis pA hur mandefinierar det. Men i varje fall innebar poli-t iken en intensiv och m6lmedveten fdr-svenskning. Den kan ocks6 ses iom ett utslag av den gangse nationalitetsprincipen, idess stravan efter konformitet och homogenitet. Och str lSngt man kan utrdna folketsmening. se godtog man fdrsvenskningen, ia l l synnerhet om man samt id ig t f i ck generosa statsbidrag. Folket anlade oftast en nytto-synpunkt pa spr6k f r6gan. Man v i l le ge s inabarn de besta forutsattningar att kunnahevda sig pA lika vil lkor med svensktalandebarn . Det var f r6ga om l i kvdrd ig u tb i ldn ing .Och d6 var det svenska man behdvde,f inska kunde man redan. PA den t iden hadein te he l le r fo lk i a l lmanhet ins ik te r om e l le .

1 6

var medveten om modersmSlets betydelsefdr barns sprAkutveckling.

Rads lan lo r " f r ;mmande s tammar" i r i ke tgjorde sprikfrigan ti l l en $kerhetsfrega ellerfcirsvarsfr6ga. lvlan nyttiade dd alla ti l lgbngli 'ga medel sSsom skolor, jdrnvigar, f inskspre-kiga tiensreman och tolkar. Ryssfaran ochfennomanfaran framstdlldes som hot ochdrev allt id pe. Men efter 1930-talet och nu-mera kan sprakfregan s6gas ha blivit vad dena l l t id borde ha var i t neml igen en ren ku l tu r -fr6ga, en fr6ga som ti l l fullo verderar en ak't iv tv;sprekighet som en stor t i l lgeng och ri-kedom fctr minniskan. Och detta vil l ocks6den moderna svenska invandrar 'och minor i -te tspo l i t i ken f r5n 1975 med jaml ikhe t ,valfrihet och samverkan Sstadkomma.

Statsmakterna beteckande det ofta somett f6rsta rangens riksintresse, att bygden paolika s6tt forsvenskades. I detta syfte blevbygden st;ndigt fdremel fdr statl ig omsorg.NAr syftet att fdrsvenska bygden var uppen'bart, ldstes Jregorna l6tt och vanligen ti l lfolkets och bygdens fromma. lvlen de syftetmed en Stgard framslod som oklart eller rentdv kunde verka {o r l rnskande b lev men ingar -na genasr delade och debatren fdrlengdesmed oviss utgeng som fcil jd. Fcirsvensknings'arbetet gick fram pi skilda vegar. Nastanvarl.e etgird, som syftade ti l l bygdens for-kovran, sokte 6beropa sig pA ett forsvensk-ning$ndamel. Kunde man blott pavisa detsambandet ti l lrackligt tydligt, f ick f<j15lagetv ind seg len och kunde g5 i hamn.

S l u n o a , N r l s , S t a t e n o c h d e n f n s k s p r d k i g a b e .f o l k n i n g e n i N o r r b o t r e n . T o r n e d a l i c a n , 3 ,1 9 6 5

S l ! n s a , N i l s . G r e n s e n m o t F i n l : . d e n o v a n l i g

srans Haparanda 1959.Tenerz, Hugo, Folkupptysninqsarbelet i Norrbot

iens t innbygd f r jn 3 ldsra r id t r l l segelski i l€rI 9 0 0 . S t o c k h o l m 1 9 6 0

Tenerz, Hugo. FolkupplVsningsarbetet i Norrbot-rens f innbygd under to.ra hel f len av 1900 raletjdmie spr:kdebal ten. Stockholm 1963.

S{mmarv

In the Sw€dish provtnce of Norrbot ten, rhere aretwo domest ic language minor i t i€s, i ,e. , a Finnishspeaking popuiat ion in the Tornio Biver VaJJeyand a lapp minor i ty in the tundra area. There areesr imated to be some 50 000 - 60 000 Finnishsp€akers This populat ion has come pr incipal tyl rom the east to the Tornio River Val ley. Lappsate the oldesr populat ion qroup in the nonher^Sweden. Others found there inctude Finns f romWest Fin land, Hame and Karel ia. as wsl l as Swedeslrom Halsrngland and Norwegians_ In addi t ion rolanguage, there are orher mani festat ions of cul turei rom tha easr. ,n rhe Peace of Hamina in 1809,Sweden lost Fin land ro Russia. The boundary wasdrawn along the Tornio and Muonio Rivers. Alarge q 'oup of f ,nnish.speal Ing peopte rhus r€mained part of Sweden. and no at tempt has ever beenmade oh lheir part to return to Fintand. The nowboundary can be v iewed as one that v io lateshir tor ic adminis l rat ive, cul tural and language areas.

The obj€ct of thrs sbstract is to study rhe at t i .tude of the Swedish government author i t ies to theFinnish speak,ng populal ion of rhe province ofNorrbot len. An inquiry has shown rhat nreasuresin the l re lds of educal ion and communicat ionsa.e amo. l9 the most inrportant quest ions,

ln 1874 the government began to providetrnancral suppofr for schools in rhe F;nnish-speaking areas and n 1BB8 was inrrocjuced teaching inSwedish only. A pol icy was formutaled for futured€velopment of educar ion. t t was inoppor iune fortho qovernment in the tare nineteenth and eartyrwent ieth cenl{ / r ies ro have Fiantsh taught orprovide general educat ion in Finnish, s ince thaswould h.rve hindered th€ir ef forrs to carry our

their pol icy of uni form Swedish educat ion. Fromthe turn of the cenlury the t rend towards Swedishbecame more marked. The pol icy of provrdingstaie schools and state support began to bear f ru i t .ln about 1920 rhe la5r r races of Fionish tanguageteaching disappeared. The goal was won. Therewas no longer any danger of the area being separatetrom (he rest of Sweden on account of language. l twas now possib lo for the government to revis€ i tseducat ionai pol jcy. This revjs jon took place rn1935. The author i r ies w€re prepar€d to demonsrrate thpir l iberal i iy and generosiry, ovon at iheexpense of a l ienar ing local opin ion. The educai ion,al re lorm of 1935 must at rhe same t ime be v iewedagaihst the background ot the wjdespread rnErsstof the posawar y€ars in saristying ihe negcts ofminor i ty language groups. The t ively dobaTe carneoon in the Finnish press was not wi thour rmporranc e i n t h i s c o n n e x i o n ,

The authoriries rae.e ofren i^ rhe hab;l of regard-ing th€ amposi t ion of Swedish uni formiry on rh€area as a matter o i the ulmost nat ional interest ,For th is reason the area was a perpetual centre ofof f ic ia l interest . ! !hen rhe pol icy of uni formitywas clearly expressed, questions were easily settlgd,usual ly for the good of the peopte and the area.But when lhe meahing of any part icular measurewas otrscure, or when i t sa€med to be pro-Finnish,oprnron at once became div ided and the debatebecame dtawn out, and its resujt unce ain, 7heappl icat ion of the pol icy of uni formity was carf iedout in a number o{ ways, Pract icaIy every separaremeasure which aimed at the improvomOnt of thearea referred in some way to the pol icy ot uni form-l ly Were ; t possib le to demonsrrate lhe connexionwith suf facient c laraty, then rh€ proposal in quest ionwas usual ly carr ied wi thour d i f f icul ry.

1 7

Erkk i Vuonokar i

RUOTSINSUOMA-LAISTEN ARKISTOArkiv fiir Sverigefinnar och Finlands-svenskar i Sverige

Vi ime is ten vuos ikymmenten a ikana on s i i r 'tolaisuutta ja ruotsinsuomalaisia koskeva tut'kimus ja aineistonkeruu lisdiintynyt. Syynaon o l lu t pysyvan suomala isen vahemmis lonmuodostuminen Ruots i in 2 . maa i lmansodan

id lkersen s i i r to la isuuden seurauksena.Varhaisemmassa siirtolaisuutta ja ruotsin-

suomalaisia koskevassa tutkimuksessa ovatmuutto. ja siirtolaisvirtojen seka muutto-l i i kkeen y le is ten muoto jen tu tk imineno l lee t e tua la l la . Myohemmin yh te iskunna l l i s 'ten ongelmien kdrjistyessa Buotsissa ovatelualalle nousseet sopeutumis' seke koulri-ja kasvatuskysymyksi; koskevat ongelmat.Sen sijaan muut alueet kuten siirtolaistenyhteiskunnall isen aseman, jarjestdll isen,

ammat i l l i sen , po l i i t t i sen ja ku l t tuur i l l i sento iminnan tu tk iminen on vas ta a lkuva ihees-sa.

Yleensd voidaan todeta, etta huolimattatutkimuksen ja kiinnostuksen vehittAisestakasvusta, on ruotsinsuoma laisia koskevaa ine is ton keruu ja tu tk imus vas ta a lkuva iheessa. Ruotsissa rallaistd tyota suorittaaR uotsinsuomalaiste n arkisto. Arkisto perus-tetti in 1977 ruotsinsuomalaisten jdrjestojenyhteen l i i t t ymdks i . Sdennd issa ark is ton ta r -

r8

Ruorsinsuoma aisten ark iston ark stonhoi ia iana on

v u o d e s i a 1 9 8 0 l a h t i e n t o i r n r n u t F K E r k k i V u o n o -

koitukseksi on mddratelty "kerate ja sbilyttaaas iak i r jo ja , pa ino tuo t te i ta ja mu i ta h is to r ia l -l i ses t r m ie lenk i in to is ia dokument te ia ta es i -ne i tJ , io lka koskevat ruo ts insuomala is id ia r .iestdia ja niiden toimintaa tai yksityisie hen-k r lo i ta ta he id ln tyo taan ja r ie i to rssa ta r ruo t -s insuomala isessa ku l t tuur i - ja yh te iskuntae l i -mdss ; . " Ark is to l la on td l l ; he tke l la 14 jdsen '

ia r ies td ; . Ruots in puo le l ta ova t j i ; sen jd r jes -

td inS: Ruots in Suomala isseuro jen , Keskus 'l i i t to , F in landssvenskarnas B iks fd rbund iSver ige , R uo ts in Suomenk ie l i sen Seurakunla tydn Keskus , Tukho lman Suomala inenSeura , R uo ts insuomala is ten K i r jo i t ta i ien Yhd is tys , R uo ts insuoma la i s te n Kuvata i te i l i j o i tten Yhd is tys , Ruots in Suomala inen Opet taja l i i t to , Tukho lman Akareeminen Sos ia l i s t i -seura , Tukho lman Suomala ise t Op iske l i ja t ,Tukho lman Suomala inen Seurakunta , Fo-ren ingen Norden, Suomi ta lo -Sbdt id , ja Ruot -s in Suomenk ie l i s ten Pa ika l l i s rad io to imi t taj ien Yhd is tys . Suomen puo le l ta on edus te t .tuna Turun S i i r to la isur . rs ins t i tuu t t i , joka onmyds arkiston perustaiaiasenia.

Ark is ton joh tokunnassa on kymmenenedusta jaa . Vuodesta 1980 l ;h t ien on ark rston puheenjohtajana toiminut tutkila l\4ark-

Ruotsinsuomalaisren ark sto tormi i Tukhoim6n Suorni ta lossa Suomi!a loseat io l t , vuokratuissa r i lo issa. iotkakesrt tevet kaksi lo i rn istohuonet ia lyhreensa 36 m2) la ho v,n, jonne mahruu n. 7O hyl lymetr ia a ineistoa.

ku Peu ra . A rk i s to on myds t o im in tansaa i kdna saanu l d5 ian tun t r j a apL ra SL romen j d

Ruo ts i n va l t i ona rk i s tos ta .A rk i s ton va i ke in onge lma on o l l u t r aho i -

t uksen t u r vaaminen . Suomen j a Ruo ts i n

ope tusm in i s te r i o t ova t t ukenee t a r k r s toape rusmd i ra raha l l a . Mdd rb raha on ku i t enk in

o l l u t n i i n p i en i , e t t a se e i o l e r i i t r dny t koko -

vuo t i sen t o im innan takaamiseen . Tu leva i suu '

dessa t L r l ee o lemaan m in im ip .dmdd ' ; na d r

k r s tonho i l a j an pa l k Lau ksen l u r vadmine4

saannd l l i sen raho i t uksen t u r v i n .Ruo ts i nsuoma la i s ten a rk i s to l l a on hyva t

mahdo l l i suude t keh i t t ya merk i t t bveksa do

kumen taa t i o j a t u t k imuskesku kseks i . V i i -

me i s ten kahden vuoden a i kana ova t a r k i s tonkokoe lma t nopeas t i ka r t t unee t . Osa Tukho l -

massa j a seo u l kopuo le l l a t o im iv i s ta suoma-

ld i s seu r o i s l d on mm. s i | | l dny t , r i ne ; s l onsa

R uotsin suoma la isten arkiston hoidettavaksi.Kymmenet seurat ovat jo tehneet vastaavanpaatdksen ja odottavat vain sopivaa hetkeivo idakseen s i i r taa ark is toa ineksensa ark is tont i lo ih in . Monet ruo ts insuomala ise t ova tmyos saavut taneet n i in korkean ien , e t tdvo iva t s i i r tae a ine is tonsa ark is to l le . Na inhenk i lokokoe lmat kar t tuva t . Vars ina isen arkistoaineksen li$ksi keriit i idn myds siirto-la is tu tk imuks ia , h is to r i i kke j ; ja leh t ia . H is -to r ian tu tk i jo i l le , kansat ie te i l i j d i l l e , k ie lentu tk i io i l le ja sos io loge i l le ta l ld a ine is to l lalu lee o lemaan suur i merk i tys .

Td l l ; he tke l le a r I i s ton v ; l i t t c jm;na peamdarend on tu tk imuksen ja a ine is ton kereyk-sen yhd is taminen, E tua la l la ova t ja r jes t6 to i -

mintaa koskevat projektit. Vuoden alussakaynnistya Botkyrkassa projekti, jonka pii;-m;drdna on Tu l l inge-Tumban Suomi -Seuran

1 9

25 'vuot ish is to r i i k in k i r jo i t taminen vuoteen1987 mennessa. Pro jek t in ku luessa tu l laanmy65 to leu t tdmdan kunnassa p i tkban asuneitten suomalaisten haastatteluja. Vastaa-va l6h inn ; har ras te l i japoh,a l ta keynn is tyny tpro jek t i on a ika isemmin to teu te t tu mm.Kc ip ingrssa . Pro lek t in tu loksena syn ty imyos teos "S i i r to la isva ihe i ta . Kdp ing in Suo-mala is ia 1950-80. " Td l la is i l la p ien imuoto i -s i l la mut ta suunn i te lmaan perus tuv i l la p ro-jek te i l la on suur i merk i tys Ruots issa asuv ien

suomalaas ten henk isen to iminnan v i r i t td jeneja i t se tunnon kohot ta jana.

Ruots insuomala is ten ark is to ju lka iseevuosittain suomeksi ja ruotsiksi arkistotie-dotetta, josta k;y mm. i lmi arkistosta ldy-tyv6t kokoelmat ja uudet lahjoitukset.Arkistotiedotetta voi t i lata suoraan arkistos-ta osoitteella R uotsinsuoma laiste n arkistoSn ickarbacken 2 111 39 Stockho lm ta ipuhelimella O8-2O 22 90.

lJnder de senasre 6r t iondena har forskningen kr ingmigraron o€h sver igelrnnar utokats. Orsak€n t i l lder har var i t at t Sver ige har f6t t en perman€nt

f in sk minol | tet ef ter det andra v;r ldskr iget .I a l lmanhet kan man konstatera at t t rots forsk

ningens och intressets successiva utokning har ma.ter ia l insamlrngen och f orskningen om sver igef innarna torst nu bor iat . I Sver ig€ ui fdrs r t r rgavarandearbete av Arkiv for Sver igef innar och Fin landssvenskar i Sver ige. Ark ivet grundades 51 1977 och det,epresenrerar ar ld svelgel in landska foreningar.Enl igt reglerna ar ark ivets syf te at t 'samla och bevara dokument. t ryckalster och andra dokumentsom har h istorrski inrres5e och loremrl som berorsver igefrn landska foreninga. och deras verksamhet

el ler pr ivdtd personer och deras jobb i fdreningar

el ler i det sver igef in landska kul tur och sarhhbl ls 'l ive l . "For narvarande har ark iver 14 medlemsforeninqar Ar | . rvpts sryrelse represenrerds dv rro

medlemmar. Ark ivels ordlorande f rSn rr 1980 harvar i t lorskare Markku Peura. Ark ivei har under

sina verksamhetser f :1r ocks6 experth ja lp f rSnFrnlands ach Sve. ig€s statsa.krv.

Ark ivets sveraste problem har vant f inansief lngen. Undervisningsminister iet b6de i F in land ochSver ige har srdt t ark ivet med et t grundanslag. Ans/agen har emel lerr id r i l lsv idare var i i sE smi j atr dein ie har r6ckt t i l l arr garantera verksdmheten f6fe t r h € l r : r .

Ark iv for Sver igel innar och Frnl .ndssvenskar ISver ige har goda moj l igheter at t urveckla s ig t i l len betydande dokumentat ions- och forskningscenrral . Under de ive senaste eren har arkrvetssarn l ingar vaxt snabbl .

Arkrv for Svergef innar och Fjr laDosvensxarr S v e r r g e u t g e r : r l i g e n e t t i n f o r m a t i o n s b l a d o markrvet dar man kaa se bl .a. ark ivets saml ingaro L h d F . y d d o n d l i o n e r n a 3 t d l ' v e r . I n t o r . n d t r o n sbladet kan bestel las d i rekt f r :n arkrvei , vars adressa r S n i c k a r b a c k e ^ 2 . 1 1 1 3 9 S t o c k h o l m . B e s t a l lnrngarna kar ' ;vef soras per le le io^ 08 20 22 90.

20

Pekka Rissanen

MULTICULTURALISM:KANADALAINEN

TAPA EDISTAAYHTEISKUNNANINTEGRAATIOTA

Ajattelutavan elementit

Mu l t i cu l tu ra l i sm-a ja t te lun ja -po l i t i i kan (mu l ,t i cu l tu ra l i sm. mu l t i cu l tu ra l po l i cy ) lah td-kohtana on se tosiasia, etta Kanada on et-n ise l te koos tu m u kse l taan mon ia ineks inenkansakunta. Sen noin 24-miljoonaisesta vdes-los td on 45 oo eng lan t ra a id ink ie lene in pu-huv ia {eng lan t i la is ta . sko t lan t i la is ta ja i r lan t ila is ra a lkuperdd o lev ia ) . 29 % ranska la is taa lk . - rperaa o levra ja lopu l27 'o lu l . .u is i in mu ih in e tn is i in ja k ie le l l i s i in ryhmi in syn typ€-r.nsa puolesta kuuluvia (Canada Handbook1979. 59). lvlult iculturalism'ajattelu tarkoit-taa lyhyesti site, ett; kaikkien etnisten jak ie le l l i s ten ryhmien ku l t tuur in o lemassao lon

YM Pekka Bissanen io imi i vs. y l iopet ta jana Tam,pereen y l iopiston sosiaal ipol i t i ikan la i toksel la opetusalana ty6voimaoppi . Talv ikautena 1980-81 hdnoleskel i Kanadassa, Pr inssi Edwardin Saarel la to i -mien mm. tutk i jana paikal l isen lv lu l t icul turalCounci l 'n keynnist6m;ssa turk imusprojekt issa' lMul t icul tural

Awareness on Pr ince Edward ldand .P r o j e k r i n r u l o k s e n a o n i u l k d ' s t u l d h r e i s r b s s d m a r .n i r lu projekr in n im€e kantava raport t i (1981)

sekd Tamp€reen y l iopiston sosio logian la i ioksel lasrvulaudatur tutk ie lmana raport t i 'Mul t icul tural ism,ajat te lun hei jasruksia Pr inssi Edwardin Saarel la11983). Oheinen ar t ikkel i on syntynyt nAidenjulkaisujen s ivut !ot teena.

oikeus tunnustetaan. eli Kanadan pii i iminis-te r in , P ie r re E . Trudeau 'n sano ja la ina ten :

"lndeed, we believe that cultural plu ralismis the very essence of Canadian identity.Every ethnic group has the right to prcserueand develop its own culture and valueswithin the Canadian context. To say we havetv,/o official languages is not to say we havetwo official cultures, and no particular cult.ure is more'official'than another. A policyof multiculturalistn must be a policy for allCanadians." (Fir6t annual report ... 1975,4).

M u lt icu ltura l ism-ajaltelu on yritys tulkitakanadalaisittain uudella tavalla kulttuuriryh-

21

mien va l i s ie suhte i ta , e l i ns . e tn is ia suhte i ta l .Lyhykaisesti esitettyna teme merkitsee sita,

ettA Kanadan kansakunnan rakentuminenuseiden. toisistaan mer k ittevistikkin poik-keavien sosiaalis-kulttuuristen perinteidenvaraan lunnustetaan positi ivisena asiainti la-na. Yhteiskunnan kulttuurista heterogeeni'suutta ei pideti pelkkdne kustannustekijdn;ja jatkuvien ik6vyyksien syyne. vaan senajatellaan tarjoavan kest;v;n perustan Kana-dan kansail iselle identiteeti l le {the toundationand source of strength of growing Canadianidentity) sekii kanadalaisen yhteiskunnansis:iselle integraatiolle. Tdmin vuoksi kaik-kia kanadalaisia halutaan kannustaa kehitt i 'maan omaa kulttuuriperint6ddn, etnokult-tuuriaan. ja arvostamaan myos toisten vas-taavaa. (es im. Kay f i t 1976,66) .

Pa.iministeri Trudeau'n ajatuksiin edel-leen tukeutuen mu lt icu ltu ralism-ajattelunydin kuulgstaisi seuraavalta:

"National Unity. if it is to mean anythingin the deeply personal senf€, must be found'ed on confidence in one's own individualidentity; out of this can grow respect forthat of others' and a willingness to shareideas. attitudes, and assumptions... Thedevelopment of a composite Canadian cul-ture, rich in variety, beauty and harmony,rcflects the principle of'unity in continuingdivercity' and the democratic spirit of com-prcmise inherent in the Canadian Confedera-tion." (First annual report... 1975,3-4).

Neil la sanoil la etnokulttuuristen ryhmienveliset ristir i idat halutti in siirtaa historaaan.Kanadan li i ttohall itus sitoutui esitetyn ohjel-ma ju l i s tuksen ed is td jdks i , syn ty i ' the po l i cyo f mu l t i cu l tu ra l i sm' , jonka ve lvo i t tamanal i i t toha l l i tus lupautu i an tamaan- ta loude l l i s ta tukea ka ik i l le ku l t tuur is i l le

1 Etnisyyden 3osio loginen tutk imus, josta t issbkinon taval laan kysymys, voidaan karkeast i jakaa yh

t6iakunnan etnisen koostumuks€n ja etn isten suh-t€ idon tutk imis€en. Syvel l isemmissa analvyseissan; i t ; e ln isen .akente€n puol ia joudutaan tarkaste-lemaan muiden yhteiskunnan rakenteel l is ten teki .j6 id.n, kuten esim. luokkarakentoen, yhteydes$,

s l i joudutaan kdynemian ns. sosiaal is 'kul t tuur isest i p lural i3t ison yhteiskunnan mal l ia (ks. esim.Ed€lst l in 1974, 45; Watson 1977, 4547).

ryhmille, jotka ovat osoittaneet kykySkehittya ja samalla mydtdva ikutta neetKanadan kulttuuriin sit; r ikastuttavasti;

- ta loude l l i s ta tukea henk i lo i l le , jo t ta hevoisivat voittaa heiddn ti iysipainoista yh-

teisku nnall iseen elamban osall istu mistaa nvarkeuttavat esteet;taloudell ista tukea maahanmuuttaji l le,jo t ta he vo is iva t opete l la (a inak in yhden)Kanadan v i ra l l i s i s ta k ie l i s ta , sek ;rohkaista vuorovaikutusla eri kulttuuristen ryhmien v . l i l l ; Kanadan kansa l l i senyhtenii isyyden edistdmiseksi (lVulticultur-

alism and the Government of Canada,1 9 7 8 . 1 0 ) .Periaatteisiin pohjautuva tuki on kiytan

ndssd versonut mon ia ku l t tuur is ia to iminra-ohjelmia, joiden tarkoituksena on edisteaetnisten kulttuurien elpymistd sekd etnistenvahemmistdjen integroitumista kanadalai-seen yhteiskuntaan {supponive integration).{Canada Handbook 1 979, 60 '621.

Va ikka mu l t i cu l tu ra l i sm-a ja t te lu onk innykyisin virail inen ideologia Kanadassa jasellaisenaan neyttae nauttivan kansan enem-mis tc in tukea (ks . es im. Ber ry e t a l . 1977,144). on sen historia varsin lyhyt; virall j-ses t i 'mon iku l t tuur iseks i ' Kanada ju l i s te t t i in

8 .10 . . |971. kun maan par lament t i yh ty i kay-dyssa keskus te lussa l i i t toha l l i tuksen myon-teiseen kantaan asiassa. Ennen multicultu-ralism-ajattelun kauteen siirtymista etnistenviihemmistojen aseman sddntelyn periaatteetolivat lapik;yneet kaksi toisistaan selkeastipoikkeavaa kehitysvaihetta.

Ensimmaisti kansakunnan kehityksenkaufta savyttivi it voimakkaat sosiaali 'darwi-nistiset ajatukset. T;l loin rodull isten, kansal-l isten tai kulttuuristen ryhmien ajatelt i inmuodostavan h ie rark ian , jonka hu ipu l la o l iva1 anglosaksiset ryhmat (WASP = WhiteAnglo Saxon Protestant), ldnsi- ja pohjois-eurooppalaiset velittomesti heidan alapuo-lellaan ia eteld- ja itaeurooppalaiset hierar-kian alatasanteil la. Kaikkein alinna kansa-kunnan rodull is-kulttuurisissa kerroksissaolivat aasialaista alkuperdd olevat ja Kanadana lkupere iskansat , in t iaan i t ja inu i t i t . A janhengen mukaisesti etnisten ryhmien sulau-tumista pidetti in mahdottomana tai ainakin

el'toivottavana {ks. esim. Keyfit '1976. 65-67; Palmer 1 976, 81 -90).

Sosiaalidarwinistiset ajatukset alkoivatk ;ydd vanhana ika is iks i jo 1930- luvu l la , mut -ta uus i , e tn is ten ryhmien ass imr laa t ioon pyr -kiv; ideologia kykeni syriayttamadn ne po-pulaarisuudessa vasta toisen maailmansodanjelkeen. Assimilaatioajattelu l i ihti si ira, ettekaikki kansall iset Ja etniset ryhmat ovatper immr l teen to is tensa ka l ta is ia , ja e t tdenemmistdryhman ymmartdvelld mydtivai-kutuksella vahemmistdt saadaan luopumaanomasta traditiostaan ia muuttumaan anglo-kanada la is ten ka l ta is iks i (emt . ) .

Tultaessa 1960luvulle oli kdynyt selvAksi,ettei eri kansall isten ja kulttuuristen ryhmi-en teyde l l inen su lau tuminen o l lu t Kanadanoloissa realistinen paemaeri. Vdhemmist6istisuurin, ranskankielin€n vdestdngsa, osoitt iharkipaistd sinnikkyyttd oman kulttuuri-perinteensA ja tah;n nojautuvien poli itt istenoikeuksiensa puolustamisessa. Tdlkiin kansa-kunnan yhtenaisyytte ryhdytti in rakenta-maan kahden kulttuurin tasavertaisuudenpohialta (bi-culturalism). Vuosikymmenenlopussa myds 'kahden kulnuurin mall i 'oso i t lau tu i r i i t tam; t tomaks i , s i l la p ienem-mat etniset vihemmist6t, iotka yhteenlasket-tuna muodostavat ldhes kolmanneksen Kana-dan v;estdsta, alkoivat aanekkeesti vaatiakulttuuristen oikeuksiensa tunnustamista.Siirrytri in multiculturalism-ajattelun kaut-teen. {Boya l Commiss ion . . . Book 4 , 1969,7 -21 ; Palmer 1976, 81 -90).

Sosiologinen lulkintayritys: Kulttuuriplura-lismi ideologiana l

Kulttuurin k;sitteell i i n;yttbd olevan luke-maton md6ra merk i tyks ia n i in t ie tee l l i s -luon le rsessa ku in a rk ipa ivan k ie lenkdy tdssA-k in . Tarkas te l lessaan Kanadan ku l t tuur ipo l i -

1 ldeologiarermi l la v i i tataan tassa laajast i ot taensi ihen kasi tysten ja merki rysren jer jeste lma6n,jonka aeul la ihmiset pyrk ivbr hahmottamaan ym-peroiva, maai lmaa. ldeolog,akasrt tesn aspekteistapainorr !var keskeis impine ideologia vat tankaytonla dominaat ion vbl ineene sek6'v i : j rdn r ieto isuuden'lahteene (vr t . Eyerrnan 1981, 49 55; Giddens1 S 7 9 , 1 8 4 - r 9 7 i

taikkaa Schafer vdiftaii paikall istaneensa nai-te tarkkaan ottaen 256. Selventeiikseen ndi-den merkityssiseltdd h;n esitt i ie seuraavanpyramid ikuv ion avu l la ne ne l ja perusmerk i 'ty5te, iotka kultruurin kesitteelle h;nenmukaansa annetaan pohioisamerikkalairessak ie lenkav tdssa (Schafer '1976. 28-30) .

Taiteel,l inen

/ sosiaatinen

/ Anrroporosinen

/ tdeorosinen

Pyramidin huipulla oleva, kaikkein sup-pein kulttuurin kesite rajaa nimikkeensa rnu,kais€sti alaansa kuuluvaksi vain taiteet. Kult-tuuri sosiaalinen-epiteeti l l i i varustettuna onSchaferin mukaan yhteydesse dualismiintyd kontra vapaa-aika; kaikki se, mitd ihmi-set puuhailevat vapaanikanaan, kuten uhrei,lu, taiteet, joukkotiedotuksen seuraaminenjne. ovat kulttuuria.

Se lvds t i ede l l i s i? i syvb l l i semmen merk i tyk ,sen kulttuurin kasite saa antropologian yh,teydesse. T;l ldin kulttuurin piir i in katsotaankuuluvan niin ty6- kuin vapaa-ajantoimin-notkin, itseasiassa kaikki perinteen Kaunakehittyneet ja kestdv;t inhimill isen toimin-nan muoool.

Pyramidin jalkana olevaan k.sitykseenku l t tuur is ta s isS l tyve t t ie ty l le ihmis ryhmal leyhteaset arvot ja tunnot, aatteet ja ideaalit.Kysymys on perimmdlta;n vakiintuneestaaatleiden ja arvojen jerjestelmiiste. Nbin ym-marrettyna kulttuuri on Schaferin muraananaloginen "to a distinct state of mind or away of l i fe, either lor an jndividual, a com,muni ty o r a na t ion" .

t--

Z J

Mu lticu lturalism-ajatte lu on kanadalaisit 'ta in omale ima inen tapa tu lk i ta e tn ise l tAkoostumukseltaan kompleksisen yhteiskun-nan sosiaalisia suhteita. Sitb voidaan pitdayrityksena luoda virall istettu yhteiste kult-iuuria, arvoja Ia kansall ista identiteetti6 kos-keva merkitysten j i ir jestelmd so. ideologia.jonka yd in on pue l tu i sku lauseeks i "un i tyin cont inu ing d ivers i ty " , e l i yh tend isyy tem-me on mon ina isuudessamme. TAmin Schafe-r in pyramid in poh ja l la o levan ia ka ikke jn

v le is imm;n ku l t tuur ikas i tyksen ohe l la mu l t r -cu l tu ra l i sm a ja t te lu s is ; l tdd myds s€ lv ;nant ropo log isen e lement in . l \4u l t i cu l tu ra l i smaja t te lun mukaan e tnoku l t tuur i l la - vehem.mis toku l t tuure i l la n imenomaan ant ropo lo -g isessa mie less ; on i t se isarvoa, jo ten n i idensd i l ymis td ja keh i tys ta tu lee ed is ta ; .

K i i y tenno l l i sena to imi n tana mu l t i cu l tu ral i sm-a ja t te lun eraa t he ikkoudet ney t tdva tk inolevan yhteydessa juuri sen antropologiseentu lk in taan. Ke lner 'n ja Ka l len 'n mukaan e t -nokulttuurien edistdmisessi on Kanadassaomaksuttu staattinen lahestymistapa, mikaon key t ;nnossa merk inny t suuntau tumis taper in teen e tnogra f iseen ta l len tamrseen ja

museo in t i in e ika e lavan ku l t tuur in keh i tyk -sen ede l ly tyks is ta huo leh t im iseen (Ke lner e ta l . 1974, 29) .

Ke lner 'n ja Ka l len 'n oso i t tamat mu l t i 'culturalism-ajattelun puutteet ovat suorassayhteydessi omaksutun kulttuurik;sitvksenkapea.alaisuuteen. A ntropologisessa k in mie-less, mu lt icu lturalism-ajattelu erottaa kult-tuurin sen materiaalistaloudell isesta perus'tasta. Temd johtaa etnokulttuurien reif iko i tumiseen, e l i s i ihen , e t ta ku l t tuur iper innejatkuu vain museoissa ja kansanjuhlissause ink in teh tdv i iens i e r iko is tune iden ihmis -ten toimiessa sen velitt i i j ina, eika ryhmalleomina isena, keh i t tyvane e ldm6ntapana. Vo i -daankrn va i t taa , e l ta mu l t i cu l tu ra l i sm.a la t te -lun muka inen to imin ta joh taa e tnoku l t tuu-flen kannalta mydnteiseen kehitykseen vain,mikdli toiminnan laht6kohdaksi omaksutaanriitt ivin syvell inen kulttuurikaisitys, kasitys,jonka mukaan ku l t tuur i on ihmis ryhmAntapa uusintaa elemaiensa ja sen sosiaalisiamuotoia tiettyjen materiaalisten olosuhtei-

24

den a la isena.l\4ulticu ltural ism-ajattel un ymmert6minen

ilmidn; sosiologisessa mielesse edellyttdi sentarkastelua yhteiskunnall isen muutoksenkontekstissa. l\4ulticulturalism-alattelu keh-keytyi Kanadassa 60-luvun kuluessa ja va-k i innu t t i asemansa v i ra l l i s te t tuna ideo log ianavuos ikymmenen va ih teessa. Samaan a ikaanetn isyydesta kayttdvoimansa saanul yhteisk u n n d l l i s p o l i i t l i n e n l i i L e h d i n t d v i l k a s t u i e r ;puo l i l l a maa i lmaa. Kanadassa tam; merk i ts iranskank ie l i sen vaes tc ;nosan her ;amis r ; . L i i .kehd innen keskuksena o l i Ouebeck 'n maa-kunta , lonka se ivAn; enemmis tdna o leva transkank ie l i se t o l i va t e leneet sukupo lv ie .a jan k ie le l l i ses t i , ku l t tuur ises t i ja ta loude l t lses t i a l i s te t tu ina . Aseman parantamiseen tah-tadva l i i kehd in ta o l i a luks i rauha l l i s ta - pu 'hu t t i in Ouebeck 'n h i l j a ises ta va l lankumouk-sesta - mutta muuttui 60-luvun kuluessa;anekkeammeks i joh taen avo imeen vak iva l -taa i r 70- luvun va ih teessa- R anskank ie l i s tenes imerk in inno i t tamina myds muut e tn ise tvahemmis td t ak t i vo i tu iva t .

E tn isyyden poh ja l ta v i r inneen yh te iskun-na l l i sen l i i kehd innbn se l i t yks ia on haet tu e r itaho i l ta . Tu lk i tessaan USA:n must ien 60- lu -vu l la ak t i vo i tunut ta to imin taa Ee l l ldy tabsy i tb seke yh te iskunnan s isd is is ta e t te u l -ko is is ta tek i jd is te . U lko is is ta tek i jo is ta hanmainitsee erityisesti kolonialistisen jbrjestel-

mdn purkautumisen; te l ld in i t sena is tyneetkansakunnat toimivat ereenlaisena ulkoisenaproletariaattina tarjoten esimerkin omaehtoisesta vapautumisesta Pohio is'Ameri kansor re tu i l le vahemmis td i l le (Be l l 1975, 149-1 6 0 ) .

Be l l on ku i tenk in s i t ; m ie l ta , e t ta e rn i 'syydeste keyttdvoimansa saava li ikehdintevo idaan lopu l ta ymmer tae va in yh te iskun-

nan sisSisen kehityksen valossa. Hanen mu-kaansa ja lk i teo l l i s i ssa yh tersk unn issa onkrooninen pula keskitason organisaatioista,

io ih in ihmise t vo is iva t k i inn i t t yd . lhmise tha luavat kuu lua johonk in ja e tn ise t yh te iso t

tarjoavat kohteen heiden janoamalleen ryh-maident i tee t i l l e ( ib id . ) .

Samansuunta inen on myds A l la rd t in 'e t -nisyyden elpymiste' koskeva selitys. Hdnen

mukaansa ti im:i on moderneil le yhteiskun'nil le tyypil l isen sosiaalisen l i ikkuvuuden tuo'te. Toimiessaan erilaisissa sosiaalisissa roo'leissa ihmiset ovat vuorovaikutuksessa yliyh te iskunna l l i s ten . myds e tn is ten . ra jo jen .

Ndin heil le tarjoutuu mahdoll isuus havaitaoma etnisyytensd ja tuntea vahvan ja pysy.vin identiteetin tarvetta. Heiden etninenlojaalisuutensa viriad uudelleen (Allardt

1979b,39-40) .Bell 'n ja Allardtin nekemykset valaisevat

eraitd etnisyydesta kdyttdvoimansa saavanyhte isku nna l l i s€n l i i kehd inndn puo l ia . mut taheiddn yrityksensa selitte;i tate. perimmil'tddn sos io log is ta i lm io tA yks i lo l l i s i s te ta r -peista kesin johtaa sosiaalipsy kologiseenfunktionalismiin ja nii in taysin ri i ttamettd-mi6n i lmicin selitykseen. Tavoiteltaessa ilmidn sosiologista tulkintaa ei ri i t;, ett; tar-kastellaan etnisyyden merkityste pelkaste;nyks i ld l l i ses te ta i sos iaa l l sen ryhmen n i i kdku l -masta. Sita on analysoitava osana yhteiskun-takokonaisuutta; on kysyttava. miti i merki-tys t i e tn isyyden e lpymise l l6 on yh te iskun-na l le kokona isuutena, ja ede l leen, miks i jd rjes tay tyny t yh te iskunta sa l l i i a inak in jonk in -

asteisen etnisyyteen pohiautuvan yhteiskunna l l i sen l i i kehd innAn ja o rgan iso i tumrsen.

Leg i t imaat ion k r i i s in l kds i te ta r joaa so .siologisesti antoisan ndkdkulman analysoida

1 H"bur-ut 'n mukaan l€gi t imaal ion kr i is in taus

tal la vaikut taa perusonqelma, kuinka jakaa yhteis

kunndl l rsest i luotetrua hyvinvoint ia er iarvoisest i ja

samal la sbi lyr taA j i j r iesrelman legi t i lmisyys. Nyky-

kapi ta lasmissa kr i is i tend€nssi te ivet kui tenkaan vai

kuta ensis i ja isest i yhteiskunnan ta loudel l isel la vaan

sen sosiaal is-kul t tuur isel la a lueel la; kysymys on

kestevien intersubjekt i iv is ten rakenteid€n puut tees

ta ja sosiaal isen integraat ion hajoamistendensseis la.

Legi t imaat ion pLrule tarkoi t taa yksinkerta istaen s i -i ; , et ia hal l rnnol l is in keinoin e i kyeta t€hokkaast ip i tam: jan y l la val l tamet lom;a normat i iv is ia raken

tei ra, Legi t imaat ion kr i is in perustana on aina mot i -

vaat ion kr i is i , joka on seurausta erosta luvat tu jen

mot i iv ;en Jd kaytetravissa olevar mor i iv ivarannon

vel i l le ; esimerkiks i porvar i l l inen jatkuvan eteenp: i inpyrk imisen ideologia (achievement ideology)

osoi t rautuu harhaksi , s i l lo in kun markkinat e iv: i tkykene to imimaan lupaustensa mukais ina yhteis-

kunnal l is ten palkkio iden jakelumekanismina ((Ha-

b e r m a s 1 9 7 6 a ; H a b e r m a s 1 9 7 6 b , 2 7 1 - 3 3 6 ; k s .

my6s lv lccarthy 1978).

tessii kesil la olevaa yhteiskunnall isten i lmi-diden kokonaisuutta (etnisyyteen pohjautu-va yh te iskunna l l inen l i i kehd in ta ja o rgan iso i .tuminen sek6 m u lt icu lturalism-ajattelu ). Et-nisyyteen pohiautuvan li ikehdjnniin voidaanajatella muodostavan yhden legitimaationkriisin ulottuvuuksista yhteiskunnissa, jotkaetniseltd rakenteeltaan ovat kompleksisia jajoissa jyrket luokka- ja alueeell iset kehitys-erot kerjistavdt etnisyyteen sidoksissa olevaaeriarvoisuutta.

Avoimien kofl iktien asteelle kri isi voi ke-hittya Kanadan kaltaisissa yhteiskunnissa.jotka kansall isen historian puuttuessa ovatmyds vail ia sita arvojen ja myyftisten merki-tysten jArjestelmAe, josta kaytetean nimitys-te kansall inen identiteetti tai kansall inenyhteistunto. Legitimaation perustana olevamyytti ihmisest; oman onnensa seppendmurtuu viimeistaan sil loin, kun v;hemmistd-jen piir issa kasvaa ri itt ivan laaia itsesteantietoinen sivistyneistd, joka havaitsee j;dven-sa paitsi meritokratian nimisse sil le luvatuis-ta kapitalistisen yhteiskunnan palkinnoista.iEpAoikeudenmukaisiksi koetut yhteiskunnanji ir jesti iytymismuodot asetetaan kysymyksena la is iks i .

Legiti imisyyden petti iessa yhteiskunnanjerjesteytymismuotojen jatkuvuus voidaantaata turvautumalla avoimeen repressioon{Kanadassa ns. Ouebeck'n kri isi tukahdutet-ti in vuonna 1970), mutta vekivallan kiyttomitd i lmeisimmin lamaannuttaa keskeiset yh-te iskunnan to iminnot . ldeo log io ih in tu rvau '

1 Vuonna 1965 Kanadassa asetet t i in komitea -

Royal Commission on Ei l ingual ism and Bicul tur-

a l ism - poht imaan ranskankie l isen vbestdnosan

asemaa. Tamen peetoksen taustal la vaikut t i ja tku

vast i akt ivoi tunut pol i i t t inen to iminta Ouebeck'n

maakunnassa, jossa 50 ia 60luvul la toteutetunpsrusteel l isen koulutusj6r jeste lm: in re lorman tu lok-

sena ol i syntynyt laaja ja radlkaal i ranskankie lanen

siv istyneistd. Siv istyneist6 pyrk i to iminnal laanparantamaan maak!nnassaan enemmist t jne olevan

ranskankie l isen ryhmdn (n. 80 % koko maakunnanvi jest6std) kul t ruur is ia ja ta loudel l is ia o ikeuksia.Toiminnan radikaalein kark i pyrk i maakunnan tdy '

del l iseen i tsenaistymis€en turvauluon ( jopa, kau-punkis iss ien menerelmi,n {ks Royal Commits ion

on . . . A Prel iminary Report 1 965; vr t . 'mot iveat io

kr i is i Habermas 1976a).

L.

25

tuminen tarjoaa vaihtoehtoisen tavan kri isinratkais€miseksi; yhteiskunnall is-poli itt isenherruuden rakenteet tuottavat arvojen ja

merkitysten jarjestelmtn, johon tukeutuenvall its€vat yhteiskunnan ierjestbytymismuo-dot osoitetaan legiti imeiksi.

lVulticulturalism-ajattelua voidaan perus-

tellusti pit id ideologisena yrityksene hall itaetnisten vahemmistdien yhteiskunnall ista iapoli itt ista l i ikehdint;d Kanadassa. Avoimenvakivallan asemesta konflikteia se;dellaiinpehmein menetelmin. Etnisten yhreisdjen

toimintaa ja jarjestdytymiste ei enae pyrite

suoranaisesti hall itsemaan vlh6dltdpii in, vaanniite kaytetaiin instrumenftina hil l i tt i iessayhreisti jen jasenten poli itt ista akti ivisuutta{vrt. kdsite "contlict management" Allardt1979a.38) .

Virall istettuna ideologiana multicultur-alism-ajattelu on kohdannut Kanadassa kri-t i ikkie, mika omalta osaltaan osoittaa oike-akai sen Habermas'n toteamuksen, ett€ikulttuurisia merkityksii i l 'a nein ollen nor-matiivisia rakenteita voida luoda hall innol-l isin menetelmin {Habermas 1976a). Rans-kankielisen vaestonosan puhemiehet ovatus€issa yhteyksissi tuoneet esil le sen, etteheiden hi5toriall isen kokemuksen valossamuodostamansa kuva Kanadasta ia ranskan-kielisten asemasta ei ole yhteensovitettavissamulticulturalism-ajattelun kanssa; ndidenniikemysten vil i l la vall i tsee selkea antressi-ristir i i ta. R anskankielisten mukaan heidAnkulttuuriset, sosiaaliset ia poli itt iset oikeu-tensa Kanadan toisena perustajakansana ha-lutaan uhrata multiculturalismin alttari l la(Royal Commission ... A Preliminary Repon1965; Pa inchaud 19781.

Mvos John Porter on kohdistanut kri-t i ikkie multiculturalism-aiatteluun. Henenmukaansa temd aiatusrakennelma merkitseekatseiden kdantiimiste menneisyyteen, vaik-ka olisi valmistauduttava elemeiin moder'nissa, i i i lkiteoll is€ssa yhteiskunnassa. Kehi-tyksen nimisse olisi tukeuduttava tamenvhteiskuntamuodon vaatimuksia vastaavaanarvoien j i ir iestelmein, joka Poner'n ndke-myksissa rakentuu universalistisen individua-lismin la l ib€ralismin periaatteil le. Porter

26

v;ittae, etta Kanadan yhteiskunnall isista on-gelmista suurin, etnisen ja luokkarakenteenyhteen nivoutuminen, josta h5n keyftaan imi tys t ; ' verd ica l mosa ic ' r , en t ises t ienvahvistuu, mikdli etn,sten yhteis6ieD asemakorostuu mu lt iculturalism-ajattelu n mukai-sesti. N;in kay siksi, etta selv?it etniset rajatesti ivat Vhteisij jen jdsenten luokkakierron.(Porter 1975; Porter 1980).

Porter'n multiculturalism-krit i ikki onnahddkseni oikeutettua. mutta sen heikkouson sen oma ideologisuus. Yksi16ll isen sosiaa-lisen kierron etnisten esteiden poistaminenei sinell: ian johda yhteiskunnall iseen eman-sipaatioon sen paremmin kuin etnisten yh-teisojen vahvistaminenkaan. jos yhteiskun-nan kerrostumarakenteereen ja sosiaalistaeriarvoisuutta luottaviin mekanismeihin eipuututa. Vertikaalista mosaiikkia ei voidamurtaa vaikuttamalla ainoastaan yhteen senelementeiste.

Eriita peetelmia

l\4ulticulturalism-ajattelua ja .polit i ikkaa voi-daan piti i i i kanadalaisinain omanlaatuisenayrityksena hakea ratkaisuja etniselta koostu-mukseltaan moniaineksisen kansakunnan in.tegraatioongelmiin. Kulttuurinen pluralismija etno.kulttuurien tasa-arvoisuu5 ovat ne p€-r iaa t tee t , jo i l le ' kansa l l inen ident i tee t t i ' j akansakunnan yhtene,syys timen aiatteluta-van mukaan rakentuvat Kanadassa.

Historiall isesti multiculturalism-aiattelune l i innousu ja sen aseman vak i in tuminen v i -rall isessa retori ikassa nivoutuu yksiin 60-lu-vun yhteiskunnall isen l i ikehdinniin kanssa.mika Pohjois-Amerikassa merki$i etnistenvehemmistojen heriamiste toimintaan omienkulttuuristen ja sosiaalisten oikeuksiensa

1 Michael H€chr€r v i i t raa samaan i tmioon kasrt te ? ikul t tuur inen tydnjako {cul tural d iv is ion of tat tor) .Omassa analyysissa6n han paneur l r ( Porrer '3 yp-s i ty iskohtaisemmin poht imaan etnisten yh(eis i i jenja sosiaal isen strat i f ikaat ion yhte€n nivoutumislasynnytrevia yhle iskunnal l is ;a prosesseia sska s i ra,kuinka hal l ; tusval ta voi to imi l laan vahvisraa jokoetnis i ; yhteisdj i i ja n2i iden vat is i? i ra jo ja ta i tuokka.ra jo ja kul lo issnkin t i lannoarvion rnukaisest i {Hech-ter 1978)

- J

puolesta. Multiculturalism'ajattelua voidaanpitee yrityksene sdannella etnisyydestd k;yt'

tdvoimansa saavaa yhteiskunnall is-poli itt ista

to imin taa ideo log isen ve l ine in .Vaikuttaa siltd, ett; mu lt icu ltura l ism-a jat

te lu s i * l tde suhteessa sen omi in pddm;er i in

ere i td he ikkouks ia : A ja t te lu tavan perus tana

oleva kdsitys kulttuurista on idealistinen,ku l t tuur in mater iaa l i sen perus tan s ivuu t tavaOn perusteltua olettaa, ettd multiculturalasm-a ja t te lun muka inen pyrk imvs e lvy t tb ; e tnoku l t tuure ja ja tavo i te l la ku l t tuur is td tasa 'a rvoa e ivAt johda tu loks i in , m ik6 l i ku l t tuu-r ien ta loude l l inen perus ta . ku ten mahdo l l i -suus harjoittaa perinteisia elinkeinoia, haio-te taan. In t iaan iku l t tuur in mi l te i t i i yde l l inentuhoutuminen Pohjois-A mer ikassa tarjoaarasta ikavan historiall isen esimerkin. Nyky-pdivdn Kanadassa sama kohtalo neyttaAuhkaavan erityisesti inuit-kulttuuria tekno-kulttuurin vyoryesse raaka-aineiden ja ener-gian perasse yha syvemmalle maan arktisi l lea lue i l le .

lMu lt icu lturalism-ajattelun ku lttu urinenyksiulotteisuus. ts. se tosiasia, ettei sosiaali 'sen tasa-arvoisuuden periaatteella ole sijaamulticulturalism-ajattelussa, saattaa torpe-doida pyrkimyksen vahvistaa Kanadan yh-

teiskunnall ista integraatiota. Vaikuttaa silt i i ,ettei pelkkien kulttuuristen merkitysten iaarvojen varaan rakentuva toimanta kykenepurkamaan sitd etnisyyden ja sosiaalisenkerrostuneisuuden rakennelmaa, johon JohnPor te r l i i t t i meta foran 'ver t i kaa l inen mosa ik -k i ' i a jo ta han p i t i Nyky .Kanadan k ipe impe-n ; yh te iskunna l l i sena onge lmana.

Liihreet

Al lardt , E. EtnisVyden elpymisen yhteiskunnal laset

vaikutukset . Sosio logia 4-1979.lmpl icat ions of the Ethnic Revival in Mod€rn.

Industr ia l ized Society. Commentat iones Scien_

t i a . u m S o c i a l i u m 1 2 . H € l s i n k i 1 9 7 9 .

Bel l , D. Ethnic i ty and Social Change. In Glazer, N.

& l ,4oynihan, D.P. (eds) Ethnic i ty Theory and

Exper ience. Cambridge, lv lass. 1975.

B e r r y , J . W . , K a l i n , R . & T a y l o r , D . N l . M u l r i c u l t u r -

a l ism and Ethnic At t i tudes in Canada. Oi tawa

1 9 7 1 .

Canada Handbook 1979. Ottawa 1979.Edelst€ in. J. Plural is t and Marxist P€rspect ive on

E t h n i c i t y a n d N a t i o n B u i l d i n g . l n B e l l , W . &Freeman, W.E. (eds) Ethnic i ty and Nat ion

Bui ld inq: Comparat ive, internat ional and histo-r ical perspect ive- Bev€r ly Hi l ls , Cal i f . 1974.

Eyerman, R. False Consciousness and ldeology in

Marxist Theory. Acta Socio logica Vol 24 Nos

r . 2 1 9 8 1 .First annual report of the Canadian Consulrat ive

Counci l on [ ru l t icul tural ism. Ottawa 1975.

Giddens, A. Cenrral Problems in Socia l Th€ory.Act ion, srructure and contradict ion in socia l

analysis London 1979.Habermas, J. Legi t imat ion Cr is is. London 1976.Hecter , [ r . Group Format ion and the Cul tural

Div is ion of Labor. American Journal of Socio-l o g y V o l 8 4 N o 2 1 9 7 8 .

Kelner, M. & Kal len, E. The Mul t icul tural Pol icy:Canada's Respon€ to ethnic d ivers; ty. Journal

of Comparat ive Socio logy No 2 '1974.

Keyf i tz , N. How the Descendants of Engl ishSpeakers Se€ the Speakgrs ol Other Languagssand their Descendants. ln Mul t icul tural i3m asState Pol icy, Confersnco r6pon. Second Cana-dian Conferencs on Mul t icul tural ism. Ottawar978.

lvlc Carthy, T. The Critical Theory of J0rg€nHabermas. Cambridge, Mass. and Loncl icn,E n g . 1 9 7 8 .

Mul t icul tural ism and the Government of Canada.Ottawa 1978.

Painchaud, R. The Franco4an.disn! of Wol t6rnCanada and Mul t icul tural ism. In Mul t icul tur-a l ism as State Pol icy. Confsrence repor l . SecondCanadian Conf6rence on Nrul t icul tural ism.Ol lawa 1978.

Palm€r, H. Reluctant Hosts: A nglo 'Canadian Vi€wsof Mul t icul tural ism in the Twent ieth Century.In [ ru l t icul tural ism as State Pol icy- Confer-ence report . Second Canadian Conferenc€ on[4ul t icul tural ism. Ottawa | 978.

Porter , J . Canada: Di lemmas and Contradict ionsof a Mul t i -Ethnic Society. In Goldstein, J.E. &Bienvenou, R. fv l . (eds) Ethnic i ty and EthnicRglat ions in Canada. A book of Readings. To'ronto 1980.Ethnic Plural ism in Cansdian P6rspect ivs. InGlazer, N. & l roynihan, D.P. {eds) Ethnic i ty :Theory and Exper i€nce- Cambridge, [ ,4ass.1 9 7 5 .The Vert ical Mosaic. Toronto 1965.

Rissanen, P. i ,4ulr icul t ! ra l Awareness on Pr inceEdward ls land. An inqua.y into a ' t t i tudes to-ward immigr6t ion, ethnic p€rsonal i ty and mul t ic u l t u r a l i s m . P - E . 1 . [ 4 u l t i c u l t u r a l C o u n c i l , M o n o 'graphs on fu lu l t icul tural ism 1981 No 3.

Royal Commission on Bi l ingual ism and Bicul tur-a l ism. A Prel iminary Fsport . Ottawa 1965.

L-

27

Royal Commission on Bi l ingual ism and B;cul tu l

a l ism. Book lV. The Cul iural Contr ibut ion of

the Other Ethnic Groups. Oi taw6 1969.Schafer, D.P. Aspects o l Canadian Cul tural Pol icy.

Studiss and documents on cul t ! ra l polrc ies

No 32. Par is 1976.

Troper, H- An Uncerta in Past i Ref lect ions on (heHistory of Mul t icu l tural ism. TESL Tatk, Vol1 0 N o 3 S u m m e r 1 9 7 9 .

Watson, G.L. Socio,Cul tural Plurat ism in rhe Cana-dian Consciousness. Human fv losatc, Vol 11 NoI S p r a n s 1 9 7 7

Summary

Canada was of{ ic ia l ly procla imed mul t icui tural

on October 8, 1971, when Pr ime [4 in ister Trudeau

announced his Governmen( '5 response to theproposals made by the Royal Commissron onBi l ingual ism and Eicul tural ism, which had, s incei ts appointmant in 1963, counducted a ser ies ofstudies and heafings on the pos;rion aDd derDands

of the var ioui ethnic minor i t ias In Canada. Cul turalp lural ism and ethno{ul turai €qualaty were, f rom

thar day on, to form the foundat ion of both thenat ional idenr i ty and the socia l antegrat ion ofCanad;an nat ion.

H ' s t o f l c a l l y , t h e r r s e o f m u t t r c u l ( u ' 3 l r s m a s a nof f icaal ideology coincades wi th the socia l andpol i t ical actavism of the 1960 s. In North America

rhis mobi l izat ion had an essent ia l ethnic d imension;

ihe Black act ivrsm in the U.S.A. and Francophonepol;tical movemenl in Canada were soon followed

by other ethnic minor i t ies. Consider ing a( f rom

this perspect ive, mul t icul tural rsm can be interpreleJ

as an ideological endeavour a iming at the regulat ion

of lh is very acr 'vrsm wi th in rhe erhnic communi.

t ies an Canada.In re lat ion to i ts own objecr ives, mul t ic ! l rural

ideology seems lo have two major weaknesses: thedel in i t ion of cul ture on which mul t icul tural ismrest is ideal is t ic , and as such too l imi ted to lead tocont inuing cul tural development of the ethniccommunit ies; cul ture should be considered as thespeci f ic way tor a group of people to reproduce thgsocja l forms ot i ls l i fe under certa in mater ja lcondi t ions, and not meraly a! a concept refe. ing tothe ' t radi t |onal ways and customs ot e lnnic g.oups(aiming to ward the stat ic preservat ion of thes€

The fact thal mu l t icu l tural ism pays no ar ten,r ion to the ideals of socia l equal i ty might causesome setbacks lor the end€avolrs to improve thesocia l integrat ion of Canadian society. l t seemslhdr measu.es composed or merc cul tJra l meaningsand values are too weak to break the construct ofe lhnrc j ry and socia j 5tra i j f icat ion which was cal ledby the famous Canadaan socio logisr John Porter' the vert ical mosaic ' and which he considered tobe the most crucia l d i lemma of th€ present-dayCanada.

28

TIEDOTUKSIASiirtolaismusiikin seminaari

Tammikuon 14. 16. paiv ine 1983 j i i r jestet t i in

aivaseminaar i , jossa tarkoi tuksena ol i selv i t tea suo-malaisren s i i r io la isten musi ikk ikul t tuur in laajuut taja srsarroa f f l lvrsestr keskiryt r i in Ruois issa asuvian5uomalarsten s i i r to la isten ongelmi in tessa suh

Tahan KaDsannus' ik 'n Kp5kusl ; , ron jaUesia.

mi,n seminaar i rn ot t i osaa nel isenkymmenta musr ik inh3.rastajaa, turk i jaa sek6 kulr tuur iv i rkamiest : 'Suomesta ja Ruots ista. Si i r to la isuusinst i tuurt i3edusn ai lek iqoir tsnut , joka pi t i myos esire lmdnkaukosrrr io larsuudesta.

Seminaar i totesi , et te musi ikk i on puhutun k ielen ohel la tarkeimpi : i ihmist€n kul t ruur isen identa-leet in tunnusmerkkeje_ Seminaar issa tuot i in esi l le ,et t i i s i i r tohis ia koskevan ia loudel l isen, sosiaal isenja tydvoimapol i i t t isen k€skustelun r innal le on eh-dot tomastr nostet tava myds kul t tuuf ipol i i t t inenkeskusrelu. Tam; on johdonmukainen seuraus s i itd, e l ra srr to largia et enaa nahda l t ikkuvana tyovoimana. vaan herdar koetaan yha enenevasse maef inpysyvan?l suomenkiel isen6 v6hemmistdni i Ruots issa. Joukkol iedotusval ineiden osuus s i i r to la inenmusi ikk ikui t tuur ln tunnetuk5ireki j ;nd ia iev j t t i jd-n:r ko€t t i in ensi€rvois€n t r rkeeksi . T: jhan l i i t iy6nsemrnaar issa (odet t i in . et ta musi ik in asemaa onparannettava l is€,mal ld musi ikk i to imi t ta jaen luku

Kot ik ie len opetusta l isat teessi i o l is i otet tavahuomioon my6s er i ty isopetuksen vaat imukset .Ni inpa semanaarassa korostet t i in t i jssa yhteydessemusi ik inopetuksen merki rysra, s i l le musi ikk i onoival l inen vbl ine ihmisen kokonaispersoonal l isuuden kehi t lemisel le. Samal la musi ik inopetuksenavul la s i i r retban suomalaista kul t tuur iper intoesi inola isten i ; tkele is i l le .

Tuik imustoiminnan osalra voi t i in tod€ta, et tesi i r io la is ien kul t iuur ia vars inkin musi ik in a la l ta oniutk i l tu er ; t l6 in vahdn. Tulevaa s i i r to la isuusrutk im u s r a s u u n n i l p l l a p s s a o n k r n k u l r t u u r i n r d m a n o s dalueen merkr tystS ko.oslerrava.

Seminaar issa s i r r to la ismusi ikk i ja sen s isbl tomiar i re l r i in kahdel la to is istaan taysin poikk€aval lataval la- Suppeamman k;s i tyksen mukaan s i i r to.la ismusi ikk ia on vain $ musi ikk i , jo ta s i i r io la iseti tse esi t tav€t ia/ ta i ruot tavat seka iossa s i i r to la isuu

den vaikutus on havaittavissa. Tdta kdsiryst?i edus-t ivat lehinne erdr t seminaar in suomalais€t jar jest6-jat. Sen sijaan itse siirtolais€t {tess:i tapauksessaBuots issa asuvat) esi t t ivbt , eta s i i r to la ismusi ik ,k ia on heidan mi6lesraen kaikki se musi ikk i . l r | i ras i i (o la iset ta i heiddn j6 lkela is€nsi i €s i t tavar ja l ta i

luot taval . Samalsa yhteydessa ruots insuomalaiseledunaiat totesivat , et ta y leensekin s i i r to la i3mu,si ik in s i jasta he mioluummin puhuis ivat ruots in,suomalaisesta musi ik isra, s i l ld pysyv; in i vehem.mistokansal l isuutena h€i l la on muovautumassa omamusi ikk ikul t tuur i . Seminaar issa todert i in keydynmiAr i te lmekeskust€lun perusr€el la, et tb puhutta-essa myohemmin s i i r to la isten musi ik is ta on syytapi tae nam6 kaksi me?ir i te lmd; voimassa, s i l l i n i i -den s is?i l ld l l inen merki rys todet t i in s i in6 mAarinto is istaan poikkeaviksi .

BL,ots insuomalaisen musi ik in kehrt tamisen javahvistamisen yhtena ed€l ly tykseni i on Ruots issaolevien suomalais jAr jestojen yhteistydn t i iv isrdminen ia koordinoint i . Yhteistydn on ulotut tsvamyos Ruots issa asuvien suomenruotsala isten pi i 'r i in . Musi ikk ikul t ruur in kehi t taminen edel tyt t6emyos yhteisty6n l is i iemista yksi ld- ja j ; r iostdtasol ,

la. Tam6n er i tasoisen yhteistydn on tapahdurtavaseka valrakunl ien s isal la er t . i n i idon val i l la

Si i r to la iskul t ruur in edistbmisen yhtene edel ,lVlyks€na on Suomen ja Ruorsin kut t tuur iv i ranomaisten t i iv is yhteistyd. Seminaar issa kaydyissakeskustelu issa kui tenkin to ivot t i in , et ta s i i / to la i t ,ten osuutta keskustelun yhlend osapuolena ol is il is i t t ;ve.

Seminaar i osoi t tautui er i t tb in tarpeal l is€ksikeskustelun avaajaksi , jo ten vastaavanlais ia yhtey,denpi lo ja on y l lApidet tavi i myds tu lovarsuuoessa.T6l l6 in o l 's i vain huolehdi t tava s i i te, er t6 mydsmuu kuin Buots i in suuntautunut s i i r ro la isuustLr l is i kdsi t te lyn kohteeksi .

Seminaar issa pidet t i in kaikk iaan yksiro istaaluslusta seka suur i meara valmiste l tu ja puhesn-vuoroja. Esi tykset on tarkoi tus koota myohem-min ju lkaisuksi . Seminaar in yhreydassa pidet t i inmyos 5i i r lo la ismusi ik in konser i , joka radio i r i insekb Suomeen ei i6 Buois i in Samoin yto isradionauhoi t t i es i te lmdt, jo iden p€rurre€l la on tarkoi tuskooslaa myohemmin s i i r to la iamusi ikk ia ko.kavapuh€ohlelma radioon.

lsmo Si ider l ing

l.

8

Suomi pohioismaisena kielenii - konfeienssi

Norden-yhdrsrysren l r i t lo . Pohjoismainen k ie l is ih '

reer is lo, Pohjoismainen k ie l i - ja t iedotuskeskus se_.a Handsaaren kulr iuu| |keskus tdr lestrvat tommi '

ruun 28. - 30 pdiv,nd Fidndrddtessd pohJo'smdisen

konferenssin, lossa kesrte l t i in suomen krelen ase_

maa Pohjolassa. Kon{erenssi o l i ja tkoa pohjoismai

s6l le k€l ivuodel le 1980'81, io lJoin huomio k i inni

tet t t |n lehinni skandrnaavisten krel len ymmarta_

mrseDn \vt p idetyssa konferenssissa tavoir teend

ol i kar to i t taa suomen kie len asemaa Pohjolassa

seka i rd inkrelend et ta v ieraana k ie lena. L iseksipyr i t t i in tekemaen havainio ia muiden Pohlois-

maiden suhtautumisesia suomen kie leen ta suoma'

l a r s e e n k u l t t u u r i i n .Konferenssin a lustuksissa ja keskustelu issa lah

rohohtdnd orr er ta meroa^ ru l 's ' pohtoismdrssd

y m m d r t a d I o r s t e m m e k r e l r i . T a n s l " ' a i s p l , n o t i d

la iser ja ruotsala iset voivat pohjoismarsessa yh-

te isryossa kayrtae aid inkie l la?jn. kun taas suoma

,aiser jouiuvat kaynamdan v ierasta k ie l la. Pidei_

t i in o ikeutet tuna suomalaisten omakiel isen opetuk

s€n vaatamrrsta. Laps€n ensimmeis€n opetuskie len

pira is i o l la se, mr l l ; hen on oppinut p l rhumaan.

Tanr€ luo myos edel ly tykset hyvan kaksrkrel isyy

den hankkimisel le.Ensimmaisen paivan alustuksissa tarkastel t i in

suom€n kie len synly juur ia ja k ie len hisror ia l j is ta

levinneisyyt ta Pohlolassa. Todett i rn, etra suor.enkreler la on per inte inen parkka PohJoldssa id sen

asema on vankka ja vaki intunul . on ml ls let tava,

ei tb lehes 700 vuoden ajan tbmbn peiven Suoml

ol i osa Ruots in val takuntaa ja s i l lo in kuten nYky'

6 inkin suomalais€r ovat v le is immin puh'rneel

suomea myd5 v i ra l l is issa kansaakaymisessa ruotsa

la isten kanssa. Histor ia l l isen katsauksen l is i jks i

kuulr in prof Pertr i Vi r tarannan laaja selv i lYsU K A N I n r U l ( o m a d a l e h t o r r t d k r e l r k u r s s ' a s , a n

neuvotte lukunnan) to iminnasta sek. sen kaut tajar jesterysta suomen kie len ja kul l tuurrn opetuk '

sesta Pohioismaisss: ls l3nnissa Reyklavrkrn y l r

opistossa suomea on opetet tu vuodesta 1966 lah-

t ien. Suomen arvosanan voi l i i t tdb Hu K:n tutk intod

vastaavaan rulk intoon. Tanskassa suomen kl6 len

opetulsel ld on ro i r tasataa vuot td vdnha per inne

Nykyis in suomen kie len opelLrs on vaki intunut

sekb Kodpenhaminan ena A.husin y l iopiston k ie l i '

t r e r e e n r a i r o k s r i n . j o i s s d s r t a o n m d h d o l l ' ! J u 1 o p i skel la peaaineena. Nor jassa suomen kie len opetus

aloi tet t i in yhdess5 lapin ja muiden suomen suku-

kie l ten kanssa Oslon y l iopisrossa v. 1848. Vuodes-ld 1980 laht ien luomed vor op,skel la paaaineenayl iopiston ural i la is a l ta i la isessa la i toksessa. Eni tensuomen kie len ja kul t tuur in opiskelr jo i ta on kui-renkin Ruots issa Suomen kie l tz i on opetet tuUpsaian yr iopis!ossa 189O luvun puol ivSl is ta l iht i e n . T u k h o l m a n y l i o p i s t o s s a o n o l l u r s u o m e n k r elen i€ kul t tuur in professuur i vuodesta 1964 ja

Uumajan y l ioois iossa vuodesta 1973 laht ien.Yl iopisto l l is ten arvosanojen l iseksi suomea opetetaan myos opet ta jdkorkeakouluissa sr i r to la is lastenopetta j iks i a ikovi l le ja mui l le ammal issaan suomenkiel t? i iarvr tsevi l le .

Toisena paivbn; rarkastelun kohteena olrvatruots insuomalaisten k ie le l l inen asema ja k ie le l l iret o ikeudet seke suomen kie len opetsksen Jar-jest? jminen Ruots in kouluas$. Suomen kie len yha

iarkeemmaksi havai t tu merki rys on synnyt lanytk ie l ionqeimia. Puol ikre l jsyy5 ja kaksikrel isyys ovat

t ! tkuvast | mukana keskustelu issa, sr l le tutkrmuk-si l la ja k;ytannon elem: issa on voi tLr todeta, et takrel i on yksi tbrkeimmista yksi lon ident i teet inhahmott !misen Ja kul t tuur |kehi tyksen elementeiste. Ruots in yhteiskunnan pi te is i s iks i lukea aid in.k ie len opetusta voimakkaammin Ja s i tb kaut ta

edesau!raa mahdol l isuuksra ruotsrn k i€ len ta idon

hankkimiseksi ja ruotsala isen kul t iuur in syv: l l i -sempaen tuntemiseen. T; td taustaa vasten s i i r toiars lasren opet ls o l isr nahtav, koko yhteydessian

eikb s i is voida puhua vain d id inkie len opetuksestayksin i i? jn.

Todett i in . er ta asiassa on jo pal jon tapahtunut .Kouiua ja opetuksen laarua on pyr i t ty kehi t tS-

m;an, mutta to isaal ta kaikkia tehiy ia p;atoksia e io le toteutet tu. Tarv i t ta is i in ehk?j jok in e lan valvo

maan la seuraamsan t€hty ien paaiosten toreut tamista. Samal la o l is i tehostet tava oppimater iaal i .palvelua, )ossa todet t i in o levan puutre i ta seke kehatet ta la ru lkk,palvelu,a Ja l rs: j t tdva PohJoisma'denv; l i l la lorstensa kul t tuur ien runremusta.

Konter€nssi in osal i is tur yhteensa noin 130asaoottat i ra ls lannrsla, Nor jasla, Ruots ista, Taos-kasta ja Suomesra Lopuksr pabdyl l i in toteamaan,el ta suomen kie l i on tasavenainen k ie l i Pohiolassa.Tal ta pohJalra o l rs i suunni te lmja ru levaisuurra s i lmalk j p, tden kehj tet tava. Ei ehka kuatenkaan"kie l i ta lste lun" l in ja l la vaan keskutelemal la k ie l tenasemarla y leensa.

M a i j a L i ' s a K a l h a m a

30

Seminaarin "Ruotsinsuomalaiset ia rikoll i-suus" julkilausuma

Ruotsin Suomaiaisseurojen Keskusl i i t io (RSKL) ja

Hanasaar i ruotsala is-suomalainen kul t tuur ikeskusjdr jest ivdt yhteisest i 2A.2. 2.3.83 Hanasaaressa seminaar in, jonka teemana ol i ruots insuomalaistenr ikol l isuus ja sen taustal l€ o lev3t sosiaal iset ongel-mar. Keskustelu issa todet t i in , et t i tarv i taan er i ly i -s i ; ennal ta ehkeisevi i toamenpi le i te n i iden suomalaisten nuorten asi tamiseksi , jork3 asula l Ruoi-srssa la i jotka matkusravai edostakais in suomen ja

R u o i s i n v b l i l l 6 .Seminaar i in osal l is tu i kr iminaal i ja sosiaal i '

h d o l l o n v i r k a m i e h i d p a i k a l l i s j a k e s k u s t a s o l t asekb Ruots ista ja Suomesta tutk i jo i ta, jo ika ovater ikoistuneet s i i r to la isten ja €r i ty isest i ruots insuo-mrla isten r ikol l isuuteen.

Toiftenpit€ita karkoturmeir:iyn€n poi'tamis€kri

ta i muuttamiseksi

Karkolus r ikoksen seuraamuksena on syvast j louk-kaava Ja se vaikut taa vakav3sr i yksi lon elam;an.ALo'rnestd Pohjolassd. lossa passrvdpaus, dvorm€lty6markkinat , o ikeus vapaaseen asuinpaikan val in-taan ja sos;aal iseen tukeen asuinpaikkakunnal laon toteutet tu, pohjoismaiden kansalaisten karkotus !a ikut taa aikansa eleneelr , ja tohdattaa ajatuk.set menneiden aikojen "rr ro la is la inseed;ntodn .

Ka(kotusma6raysten sovelramiseen l i i f tyvat so,sraalrser seuraukset ja kustannukset ovat kohtuut ,lomia suhteessa karkotuksen vaikutuksi in. Voidaanmainrta useira esimerkkirapauksra h€nki lo iste, jor

ka ovat loutuneet vaet tamban yhreen$ y l i 5 vuot t6Ruots in vanki lo issa pelkestean luvat toman RuotsIn paluun johdosta. (Yk5istaan yhteiskunnanv d n l e , n h o i r o l r s r d n n u \ r e n a r v , o ' d d d . o l e v J n n o i n50O kruunua/vuorokausi . )

Konkreet t isesi i ru lee k i tnnt t raa er i ty isre huomrot , seuraavi in koht n :1 Tredo^lasoc tu lee koho aa kdrkorusmadrayg

len sovel tamisesta kbytbntodn. Asiaa koskevan

tutk imuks€n vois i parhai t€n suo. i t taa Ruots inK r i m i n a a l i h u o l l o h a l l i t u s .

2. Ainoastaan todel la torkedi r ikokset sais ivaljohtaa karkotukseen.

3. Karkoret taval la tu lee ol la lodel l iset , a jankohtaiset suhteet Suomeen, jot ta karkotus voidaansovel taa. (Henki l6tutk i ta voi selv i l t ;6 nama suh-teet . )

4. 'Pysyven asuinpaikan !s le€ korvata nk. '2,vuo-

t i s s a e n t o .5. Tulr . i vaikut taa R!otsan val takunnansyyt ta idn

l ; ih ia ikoina iu lkaistavaan k ier toki r jeeseen, jo l la

l iedotetaan ni is ia l iboral isoinr ipyrk imyksrst i i ,jo tka i tse asiassa s isal ty iv i t u lkomaalais laki invuodel ta 1980.

Tem:in l isbksi tu lee vaikut laa ni ih in minist€r id ih in,jo iden tehtdvbna on valmiste l la hal l i tuksel le karko-tusten kumoamista kosk€via anomuksia (o ik€us-

minister io + tydmarkkinamrnrster io) , jot ra kaylento l ieventy is i , ja ot taa yhreyl ta Ruots in kansan€dustaj i in , jot ta vorta is i in vaikur laa y le iseen miel i -p i ieeseen polr i t t i5esr i .

Tulee myos lebl ikr jo ' tuksi l la heret t ;b ksskus,te lua karkotuksisra ia n i rden sourauksista.

Lopuksi tod6t t i in , e l ia Suomen ulkomaalais-la ins?iadannon kovat saanndkset vaikeut tavat n i i -den argumentojnt ia, jotka haluavat l iberal isoidaBuotsan la insi i6dant6a ja sen sovel tamista t6t ld

S€minaar i totesi , et ta on e.r t t i i in tarkseta saa-da re levant te ja turk imustuloksia nuo/ ison l is : i :nty-neen r ikol l rsuuden syista, jor ia voira is i tn to imia

Ruots issa tarv i taan runsaast i suom€nkiel is idhoi tomahdol l isuuksia (vaar inkeyt te j ien hoi tokots,

ia) . Tarv i taan myds suomenkael is ta er i a lo jen hoi-tohenki l6kuntaa kr iminaal i - ia sosiaal ihuol lon pi i ,r isse, suomenkiel is ib valvoi ia ja henki lotutk i io i ta,

tot(d ! . l r lkr ovdr r i r ' l ,€rra ennalra ehkeisevdssa

Md,den v i l rnen yhteistyo on kaynnistynVt,mu(ta s i ta tu lee v is la tehostaa Tiodoi tamista yk-s i io l le rar io l la o levreia iukrro imenpi te iste ruteel isaia.

Tulossa konferenssi siirtolaisia koskevastaviestintapolit i ikasta

T d m p e r e e ^ y l r o p t s t o n l r e d o l u s o p r n l d r r o s l a r , e s t d d19. 22.6.1983 konferenssrn aiheesta "The Role otInformai ion in The Real izat ion of the HumanBrghts of [ r igrant Workers". Konferenssissa kaynnistet : jan kansainval inen turk imusprojekt i , iorala isto Hujanen on esi te l ly t ar t ikk€l issa 'Kansa;n

valrnen tutk imusyhreistyd s i i r to la is ia koskevasta

vrest innestd keynn,stym: jssa" l6htemme humerossa3t1942.Asiasta k i innostun€i ta suomatais ia tutk i jo i ta pyy-deta?rn ot tamaan yhteyt t , osoir teet la I

Tarsto HujanenTampereen y l iopisroTiedotusopin la i tosPL 6073 3 1 0 1 T a m p e r e 1 0p u h . 9 3 1 , 1 5 6 2 5 2 ( t )

9 3 1 - 5 5 9 2 2 1 ( k )

L.

SilRTOLA|SUUS - MTGRAT|ON 197 4- 1982

Julkaistut anikkelit AUVO KOSTIAINEN, Am€rikansuomalaisen ty6-v6enli ikkeen tutkimuks€ita (On the Research otF innish-American Labor Movement)No 1 - 1974

ALTTI MAJAVA, Si i r to la isuus v; l ivaihe vai No2 1976

MARKKU TAPIO, Ulkomaalaisor SuomessaTAPANI TUOMIHARJU, Pakolaisten vasiaanot- ESKO KALEVi JUNTUNEN, Maas€udun aurioi.rrminen Chilostd ja heidi in 3i ioi t tamisensa Suomeen tuminen - esimerkkialueena Ruukin kunla

P A U L W . H A N S L I N , T h € F u t u r e o f F i n n i l h -American Organizat ions {Am€rikansuom6tat ! r€n

OLAVI KOIVUKANGAS LEO LAAKSO, iarj6sroi6n tulevaisuus)S{iom6lai l ten si ir tolairt 'n sosiaal i leik6tiet6el l isista OLAVI KOIVUKANGAS, Finns in Amorica ,onoalmista Austra l ia3sa as Viewed f rom FintandALTTI MAJAVA, Pohjoismsidon val inen muut RISTO KAUTTO, Sukurutkimusharrastus t isben,ro l i i ke 1951 - 1973

No 2 1975

tydstd Ruotsissa

N o 3 1 9 7 5

N o 4 1 9 7 5

Torontossa (Finna Succ63lul in To.onto)

ILKKA PARSSINEN, Arg€nt i inan ja Paraguayn

suomalaiss i i r tokunnat

N o 1 - 1 9 7 5

ARVO YLARAKKOLA, Tukholman Vie.t i l .ht i

No 3 1976

EDWARD W. LAINE, The Expanding Oppor-

SAARA ST. MARTIN. Ti€durt€ lu Kaw€raun ia TAPANI ALKULA, Suomona er i maihin muut-Tokoroan (UusiSeolant i l suomalaisten s i i r to la ist€n taneidon s i i r to la istcn eroi t tav i ihtvmis.s l i ARJA MUNTER, Turkuun. Raumal le ia Uuiegn-ALTTI MAJAVA, Tydvoimaminis l r r ion s i i r to la is ' kaupunki in suuntautuneon tyc ivoiman muutto,

tymdssa

No 4 - ' l976

l i ikke€n rakonno, muuton 3yyt ia muuttaj ian

tr , lAlTl J . KANKAAIIPAA, Si ja int i reor |a muut-to l i ikerutk imuks€n m€todina

N o 2 1 9 7 7

tuik imuksotMAIJA SALONEN, Kirkon suom€nkiel ise3t i i sop€utuminon

MATTS DUMELL, para^nu3ta vaal i j6r jesr€ly jh inulkomai l la

N o 1 - 1 9 7 7

ARVO YLARAKKOLA, Katsaus vanh€mpaanruotsin3uomalaisasn ja. iqstorormintaa^ MIKKO UOLA, Finnirh Wal/aoir i in rh€ SouthPERTTI VIRTARANTA, Amerikansuomea tutk i ' Afr ican War lsuomalaisrorur i t buur isodassa)

HEIMO UOTILA. Suomataiston kur$i- ta oprnlo,suontusten hyv5ktyminon Auslra l iasss (ThoAcceptabi l i ty of Finnish Cources and Educat ionalOual i f icat ions in Austra l ia)

1n! im€ro omistet tu maassamLrulo l te: i ruut tot i iks- ANNETTE ROSENGREN, Migrar ionen msl lanrymposium l975ssd pid€t ty jen esi t€ lmion ia Sver ige och Fin land ef ter andra v i i r ldskr igetpuhe€nvuorojen t i iv is te lmdt)

N o 1 1 9 7 6

H O L G E R O U I C K . S i i n o l a i s u u d e s t a R u o t s i r n(Abour Finnish Emigratron io Sweden)EINAR NlEMl, lmmigrat ion f rom Northgrn tuni t ies lor the Studv of rhe Finnish CanadianFinland and Swod€n to Northern Norway in the her i tage at the Publ ic Archives of Canadalgth c€ntury UNIO HIITONEN, Si ir tolaistomm6 uranuunaja-PENTTI JARVENPAA, Suomslais€t monestyvbt osr. ius N€w Yorkin asuntoruorannosla

JUSSI SAUKKONEN. Katsau! Suomon ossnot-

toon Pohiois-Amarikan

iuhl ion v iet toonA A R N E L I T M A , 5 0mintaa

N o 3 - 1 9 7 7

RISTO LAAKKONEN, Suomalaisen tyovoiman

r i i r tymin€n Ruor. i inS V E R R E N I L S S E N , D € n f i n s k e i n n v a n d r i n g t i lNord NorgeD A L E S P A R R Y A N D K E N R I C K S . T H O M P S O N ,

Tho Finnish 'AmericaD An Eiplorat ion ol Erhnicldent i tyISMO SODERLING, Suomalaisten ia ruots insuo'

mal . is ten t€ol l isqusty6ntekr id iden asunto€lot

N o 4 - 1 9 7 7

UUNO VAFiJO, Pohiois€n

J , D O N A L D W I L S O N ,Change and Cont inuiry

T A I S T O H U J A N E N , S i i n o l a i l i n f o r m a a i i o j a k a n

sainvel isen muurto l i ikkeen sdetely

N o I - 1 9 7 8

Yhdysvaltoien 200.vuoti!-

vuot ta u lkosuomalais loa-

rajaseudun tu levaisuu.

Cul tural Adaptat ion:Among Thundsr 8ay

MAURI NIEMINEN, Suomen muur lo l i ike i i las '

SIRKKA MIKKOLA, l l laassamuutto ja miolen

RAISA -Ll lSA MOILANEN, Somerovaaran asutus-alueen asui iaminen, vaest6n kehi tys ja osi t ta inen

O L A V I L A H T E E N M A K I , v i r s i p e n i n k u l m a aPenedon tarvalTa Brasrrran suomararnen s l r tokunta Fazenda Penedo 1929J979

N o 2 1 9 7 9

tuks6n m€rki tVksesta Skdvden ia €ski ls tunan

suomalaisten s i i r to la isoppi la iden koulunkbyntainBIRGITTA AMOSSA, Spr6kst och ident i tetetPERTTI O. KAVEN. Tutk imus v i ime sodan ajan

N o 1 - 1 9 7 9

E N R I O U E T E S S I E R I , T h e S e c o n d G e n o r a t i o nFinns of Argent i ina: a Process towards Argent in i -

R A Y M O N D W . W A R G E L I N . T h e S u o m r C o n .ference. A Story ot Frnnish Erhnic Accommoda-t ion and Cont inui ty

N o 3 1 9 7 9

BENGI LOt!4AN, Si i r to la is6t ja k ie l iPEIJA ILPOLA, Si i r to la isten €nglannin k ie l€nopetus ja suomaiaisten lasten koulumen€stys

EVA HAMAERG, The Sw6drsh Commtssron onlmmigrat ion R€s€arch {E IFO)K A R I P I I T U L A I N E N , S u o m e n k i e l i s i a r a d i o l a h 6tyksid uudel la mantereel la

N o 2 1 9 7 8

N' l lKKO UOLA, Suomalaismasiniste ja KoogossaK A I L I N D S T R O M - I S M O S O O E R L I N G , O Mproblemen for de unga som l ly t tar t rgn landsbygden t i l l s t ,dernaMERVI cUSTAFSSON, On Migrat ion Research

and Theor ies wi th Special Reterence to WesternEurope

ARVO Y LARAKKOLA, Suome^krel is td iar jesrdll rs ta ta kr4alr isra lorminrda BJots issa vuosina1 9 1 8 - 1 9 2 4

N o 4 - 1 9 7 9

O O U G L A S J O L L I L A & A U V O K O S T I A I N E N ,Frnnish Amarican Anarchosyndikal ism an6 ineIndustr ia l Work€rs of rhe World(Numero omistet tu Finn Forum -79 konferenssrssa (Toronto, Kanada) p ide! tyt€n esi tetmrenr i i v i s t e l m i l l e )

N o 1 1 9 8 0

(Num€ro omisrottu maassamuuttotutki joiden s€mi'naarin esitelmi6n t i jv istelmil l€, seminaari pidett i in Turussa 3.3. 1978)

No 3 - 1978

O L A V I K O I V U K A N G A S , S i i r t o l a i s u u s Y h d y i

GABY LONDON, Th€ Delaware Finns and John

H E L V E E N A T T I , S i i r t o l a i s e n a A m € r i k k a a nH A N S R . W A S A S T J E R N A , S y d a m e n a a n , r a

N o 4 1 9 7 8

H A R T O H A K O V I R T A , I n t e r n a t i o n a l P o l i t i c !

and Migrat ionKARI LASONEN, Aidinkia le l l i i .apahruvan ope.

KE IJO VIRTANEN, Paluuongelma si i r to la isuus.r lmidtd sel i l t : ivbna t€ki ian6U N N U K K A J A S B U T I S - S I M O L A , H u d d i n g oprojekt i ruots insuomalainan avohoi tokeskutMARKKU PEURA, Ruots in to i5€t s i i r to la iwaal i tVAINO JAASKELAINEN, Suomalaisor kork6a-koutuopirkstilar R uoisissa

L

ARJA PlLLl , Kanadalainon rarkaisu - assimr laa-t iosta mul t ikul lural ismainMAX ENGMAN, Migrat ion€n f ren Fin land t i l lRyssland - forskningsldge och huvuddragM A R K K U V I B T A N E N , S a k k i j e r v € l a i s t e n s i i r t o -la isten kasi iykser Ven; je id ja Amerikasra

No 4 - 1980

J A A K K O L A U N I K A R I , K i r k o n u l k o s u o m a l a i s t y bOLAVI LAHTEENMAKI, Dominikaanisen rssavar-lan suomalainen v i l javakka

N o 1 1 9 8 1

J E O. SCBEEN, Finnish Offacers in lhe RussianArmy and Navy dur ing the Autonomy Per iod(1809 19171(Suomalaiset upseer i t Venaian arm6r-jassa ja la ivastolsa 1809 1917)TOIVO NY GAR D, Etele-Pohjanmaan J6.vrseudunsi i r lo la isuus ta loud6l l is ten vaikutr imion kaut lajoukkol i rkkeen mukaise€. ' kayt t i jyrymiseen {Emi-grat ion f ronr the Lake Oisrr ic t of Sourhern Ostro-bothnia)J A C O a W . H E I K K I N E N , S o m e R e f l e c i i o n s o n t h ewri t ing ol the Hisrory of rhe Finnish evanget icalLutheran Church (Suomi 'synod, USA., 1890-1962)

No 2 - 1980

H U G O L . M A K I N E N , U n o G y g n a e u s i n O l dSi tka, AlaskaMIKKO A. SALO, 1980luvun v?iestdnkehi tykson nakymat SuomessaISMO SODERLING, i ruurto l r iketutk imukien teoro€rr is is ta lahtokohdista

N o 3 - 1 9 8 0

S T I G A P P E L G R E N , N i l s K € y l a n d , V e . m l a n n i nsuomalajsten auur i turk i ia (Ni ls K6yland, varmlandsf inna.nas store ut lorskars)M A T T I S A A R I J A L A S S E O U L A S V I R T A , T a m -psroen s i3 i in€n muutto l i ike ia rakantamisvy6-hykke€t {Th€ lnt€rnat ionat Migratory Acr iv i tyand Bui ld ing Zones of Tampore)MAIJA KAINULAINEN, Suomen ki€ len op€ruklssla u lkomai l la (Finnish Language lnstrucr ion

X E I J O V I R T A N E N . K a n a d a n m u u t r u m , n € n e urooppalaisesta pohjoisamerikkala is€ksi k6nsakun,naksi {Th€ Transformat ion of Canada f rom aEuropean to a North American Nat ion)

N o 2 1 9 8 1

Preferences and Migrat ion - a Geographical Visw

ARJA MUNTER, Suomenruotsala i$t ia muur lo-l i ike (A Swedish'speaking and Misrat ion)OUTI TUOI\41 NIKULA, Unohderu s i i r tota is-ryhmii suomalaiset Saksan Liittotasavallassa(Die vergesssne Ausvanderergruppe . Die Finnon inder Bund€srepubl ik Deurschland)

N o 4 1 9 8 1

N o I 1 9 8 2

VARPU LINDSTROM_BEST, Tho ImPact o '

Can.dian lmmigrat ion Pol icy on Finnish lmmig

rar ion, 1890-1978 {Kanadan s i i r to la isuuspol i t i i_kan vaikutus suomalaisoen s i i r to la isuutssnJ

ALTTI MAJAVA, Maai lman s i i r to la i !€t {Migrants :

A Global Rrview)

OLAVI KOIVUKANGAS, Au5tral ian s i i r (o la isuu-

d€n tutk imus {Scandinavian Emig/al ion to

Ausr.a l ia. A R€s€arch Proj6kt)

No 3 1981

P E N T I K A I N E N , J U H A . A m e r i k a n s u o m a r a r s l e nkul t tuur i - ident i tset t i ia maai lmankuva iutk imus-kohteina (Srudying the Cul tural ldent i ry andWorld View of the American Finnsl

LAITINE N. IRME Ll , Am€rikansuomalaasten s i i r to-la isten sopeutuminen Yhdysval to ih in {The Adaptat ion of Finnish lmmigranis in the Greater SanFrancisco Area in Cal i fornia, USA)K O I V U K A N G A S , O L A V I , S O D E R L I N G , I S M O ,Scandinavian lmmigrat ion to Austra l ia and NewZealand -symposium

No 2 - 1982

K U P A R I N e N , E E R O , t v l a a n a l l a j a p 6 e l l e - s u o m a

laista s i i r lo la iseldmab vuosisadan vaihteen Johannes-burgissa {Lr te among Finni5h lmmigrants in Johannesburg, Sourh Afr ica, at rhe Turn of the Century)S A N D E L L , R A B B E , F r n s k k o n f a r m a n d u n d € r v i sning i Sverage

N o 3 1 9 8 2

ROSS, Car l and DOBY, VELN4A M., Th€ Minneso,ta Finnish American Fami ly Hisrory Project (Ame-

r ikansuomalainen Perhshistor ia projekl r )S U I K K I L A , J U H A N I , L d s t e n k a s v a r u s , s u k u p u o t irool i t , v ieraant !minen ia s i i r to la isuus (SummaryiPAUKKALA, ERJA, Suomalaiser Tanskassa (Finns

in Denmark)

ANSSI PAASI, Spat iaal is . t proterenssi t ja muut-to l i ike maant iete€l l in6n n6kdkulma (A Spat ia l

v

N o 4 1 9 8 2

R A S M U S S E N , M A R K , F i n n i s h S e t r l e m e n t i nRuraJ Thunder Bay, Ontar io, Canada (Suomalaisen

asutuksen vaikutuksia kanadalaisessa kul i ruur imai-

PlLLl , ARJA, Si i r to la is leht ien rool i ja merki tys(Character and lv leaning of Ethnic Newspapers)K E N N E D Y , V I E N O , E n s l i s h L i f e f o r t h e F i n n i s hWif€ (Suomalainen aviovaimo englant i la isessa yhteisos$)

L.

35

SIIRTOLAISUUSINSTITUUTIN KIRJASTOON

SAAPUNEITA JULKAISUJA

PUBLICATIONS RECEIVED

ALEN, Pekka; Oen tvasprekiga fo lkhogskol l i l ra.utb i ldningen i s i t l samhel le l iga sammanhang. Lerar-utb i ldning€n v id univers i teter ; L inkoping. RapporrN r 1 9 8 2 - 7 6 .ALLARDT, E. STARCK, Chr. , V6hemmisto, k ie l ija yhteiskunta, Suomenruotsala iset verta i levastandkdkulmarta- Juva' ,98t .BJt iRKLUND, ul I , Ethnic i tet . En overs ikt urantropologisk synvinkel . EIFO . PIL rapport nr 9.Stockholm 1982.BOUCHT, Chr ist€r : Kul lan k jmpussa- Hameen-l i n n a 1 9 8 2 .8OYD, Sal ly : Andragenerat ionsprojektets sprdkvaneundersokning. EIFO PIL rapporr nr 4. Siock,h o l m i 9 8 2 .

BUSBY, Annette, Sweden's many Faces: Observat ions of Swadish- lmmig.anr Interact jon ar aSwedish Elementary School . EIFO PIL-rappor lnr 1O- Stockholrh 1982.E L O V I R T A , P e r t t i I H A L A I N E N , R i t v a : T y o v o im a n t e k r y t o i m ' n e n d l k u t u o t a n t o o n T y b v o , m a p o -l ' , t t , s , a t u t l , m u l 5 ' d N o 3 3 1 9 8 2 H e l s r n k r .E N G E L M A N N , R u t h : L e h t i m a j a . S u o m a l a i s t y r o nnuoruus Amef lkassa. Juva 1982.H U J A N E N , T a i s r o : T h e R o l e o f I n f o r m a r i o n i n r h eR e a l i 2 a t i o n o f . h e h u m a n R i g h t s o l l M r g r a n t s W o r k ,ers. Tampereen y l iopiston r iedotusopin la i toksen

i u l k a i s u j a . S a r j a B 1 1 9 8 2 .H A M M A B . T h o m a s : S w e d i s h a n d E ! r o p e a n l m m i ,grat ion pol icy. E IFO - PIL ser ies Nqmber 2. Sro€k-h o l m I 9 8 1 .L I N D B L A D , T o r s t e o o c h A n i t a : L e a r n i n g a t h i r dLan0uage. Enql i .h as aSchool lanquage lor b i j ingual and [4ul t i l ingual pupi ls . A Ouest ionnair€ Reporr .The GUN4E/Test Project Group. Augusr, 1982.LINDBLAD, Torsten och Ani ta: T.edjesprek-problemet. Enge,ska som skolsprek f6r rv, ochf lersprAkiga elev€r i grundskolan. Proj€ktgruppenGUN4E. Goteborgs univsrs i let , August i 1981.LITHIVAN, Yngve: N6gra forskningsfregor oma n d r a g e n € r a t r o n e n . E I F O P I L - r a p p o r t n r 5 ,Stockholm 1981LlTHLlAN, Yngve: On Cul iur€ and ldenlr ty .E I F O ' P I L - r a p p o r t n r 7 . S l o c k h o l m 1 9 8 2 .LUTZ, Wolfgang: Demogaphic Transi t ion and

36

socio-economic Development in Fin land 1871-1978. A lv lu l t ivar iate analysis. T i lasrokeskus -

t u t k i m u k s i a N o 8 1 . H e l s i n k i 1 9 8 2 .lv lUNlClO, Ingegerd: Fami ly and Posir ion in theSwedish Society. SPLIT-Report l l . EIFO No 1:2.Stockholm 1982.MUNICJO, lnqegerd: Bj l ingual ,sm, Models ofEducat ion and Migrat ion Pol ic ies. SPLlT,Reportl - E I F O N o 1 : 1 . S t o c k h o l m 1 9 8 1M U N I C I O . I n g e g e r d : l m p l e m e n t a t i o n s f o r s k n i n g -

en l i t t€raturovers ikt . EIFO PIL-rappor l nr 6Stockholm 1982.M U N I C I O , I n g e g e r O : H e m s p r e k i f o r s k o l a n . E nundersokning av genomf6rande. EIFO rapporrn r 2 1 . S t o c k h o l m 1 9 8 3 .OLSFN, Venke Hvd er grunnlager lor bevar ing ogutv ik l ing av f insk kul tur i Nord-Norgea Arbeids-t a p p o t r l t a p r o s j e k t e t F I N S K K U L T U R F O B S KN I N G I N O R D N O R G E . T r o m s o 1 9 8 2 .T h s P r o j e c t L O N G - T E R M E F F E C T S O F l M M l ,GRATION ' a presentat ion. EIFO-ser ies. Number1 . S t o c k h o l m 1 9 8 1 .R A N N l K K O , P e r r t i i U r b a n i s o i r u m i n e n j a i h m i s t e nvel inen vuorovaikutus. Joensuun korkeakoulu,K a r i a l a n l u t k i m u s l a r t o s j u l k l ! r s u j a N o 5 1 . J o e n s u u1982.REINANS, Sven: Ur lbnningar p: arbetsmarknadenE IFO Rapport Nr 19. Stockhotm 1982.S A L M I , T u u l a : N e u v o s t o l i i r o n k a u p a n a l u e e l l i s e r( Y o l l i s y y a v a i k u r u k s € r v . 1 9 7 8 . T y o v o r m a p o l i i l .t i s i a t u t k i m u k s i a N . o 3 5 1 9 8 2 .S A R I A S L A N . H a r , l L o u c d r , n g T u ' \ r s n l m m i g r d n rChi ldren rn Sweden: A Cr j ! ,cal Apprajsal o i HomeLanguage Instructron and Teachers Train ingE I F O - P l L . S e r i e s N u m b e r 3 , S t o c k h o l m 1 9 8 1S A R I O L A . M a u r i A m e r i k a n k u t a l a a n . A m e r i k a n .suomaiarsten srrr ro la isren sosrdal ih is lor iaa. Tammi1942.SJOMAN, Antero: Arbetskrafrsmiqrat ion me anFinland och Sver,ge sedan andra var ldskr igetut i f rdn et t k lassperspekr iv. Goreborgs unrversarer.r982.S O D E R H O L N l , f o ' . F . r k . S o c ' a l m o b i l r l y i n d p r eand post-war Cohorr . Spr5korupp och mobi l i te l .Forskningsrappor!er Mob. 12 1982.

SI I RTOLAISUUSINST ITUUTI N VALTUUSKUNTA

1983

VarajiiienMinisteridt

0petusministerioTydvoimaministeridUlkoasiainmi nisterici

lulkiset yhteisdl

Turun kaupunki

Korkeakoulut

Varsinainen jesen

Hal l . s ih t . F redr ik Forsberg Ku l t t s ih t Ra i ia Ka l l inenKans l iapea l l . Ta is to He ikk i l i i Os .pea l l . Ho lger Ou ickTo im.pbb l l . A lec Aa l ro Jaos top id l l . Ta tu Tuoh ikorp i

Kunna l l i sneuvosJohannes Kaup.s ih t .PaavoMak in€nKoikka la inen

Hels ing in y l iop is ro Pro f . Lars Hu lddn Pro{ Yr jc i B lomstedtJoensuun Korkeakoulu Dos. Veijo Saloheimo

Jyv isky lan y l iop is to Pro f . l \4auno Jok ip r r Ap.pro f . Erkk i Leht rnen

0u lun v l iop is to Pro{ . Uuno Var jo Pro l . KYost i JLr lku

Tampereen y l iop is to Ap pro f . O l l i Ku l ta lah t i Y l ropet t . [ ' ' ]a t t i Kaas inen

Turun V l iop is to Pro f . Terho Pu lkk inen Dos. Jorma Kytc imek i. Vaasan korkeakoul, Vs. prof. Kauko l\4ikkonen Ap prol. Tarmo Kosklnen

Abo Akademi Pro f . B i l l Widdn Pro f Sune Jungaf

Vapaat yhteisiit ia i;rjest6t

K i rkon u lkomaanas ia in to imik . Teo l . t r i Har r i He ino Pedsrh t . Jaakko Laun ikar i

Mannerhe imin Las tensuo ie lu l i i t . Kans l ianeuvos Pekka He imo To im joh t . l l kka V6dnbnen

Poh jo la -Norden Yhd is tys r .y . E l rnke inoas iamies l lmo JaramoSamfundet tolkh6lsan i svenskatinland r-t. Prof. Ole Wasz-Hdckert Direkt. Per-Erik lsaksson

S€utusuunn i t te lun Keskus l i i t to Rakennusneuvos Ra imo Nar jus Tutk . . ih t . lamo S in isa lor Suomala isuuden L i i t to Vara tuom. O lav i Ha ikara inen Yht .kunt . t . kand. Jukka-Pekka Lappa la in

Suomen Nuor ison L i i t to L i i kkeen loh t . Esko V. Koske l in Kou lun loh t . An t t i Leh t rnen

Suomen V;es td t re teen Yhd. r .y . F i l . l i s . A l t t i Ma iava Va l t l i s Mikko A Sa lo

$uomi -Amer ikka yhd. L i i t to Hov io ik .p res . Vo i t to Saar io To im. joh t . An tero Hut tunen

Suomi -Seura r .y . Pro f Jorma Poh ianpa lo Os pa ; l l Osmo Ka l l ia la

Svenska F in lands Fo lk r ings fu l l -naktige Dos. Tom Sandlund Lis. Roger Eroo

Iurun vliopisros;atid Toim.ioht. Juhani Leppe Joht. Reino VuorinenlJn ion i Na isas ia l i i t to Suomessa Va l t .yo Johanna lMann i la -Ka i ' l v la is t .Karmela BCl ink i

parnen

Vars ina is -Suomen lv laakunta l i i t . To im ioh t Per t tu Ko i l l i nen Jaos tos ih t . Kauno Lehto

Veestd l i i t to VTT Aarno St rdmmer To im joh t Jouko Hu lkko

Ruotsissa olevat

lmmigrant-lnstitutet (Borgs ) Annikki Nikula-Eenito Saila Ekstri im

Ruotsin SuomalaisseuroienKeskusli itto FlVl Markku Peura Matti J, Korhonen

5--