Alueellinen vieritutkimuskoulutus 2014

Mikrobiologinen näytteenotto:Sieni- ja märkänäytteet

Elina Aho

Erikoistuva mikrobiologi

Mikrobiologian yksikkö

Seinäjoen keskussairaala

Miksi mikrobiologisia näytteitä?

Infektioepäilyjen vahvistaminen tai poissulku

Millainen hoitoennuste?

Tehoaako antibioottihoito? Resistenttien

mikrobien löytäminen, esim. ESBL, MRSA…

Epidemioiden havaitseminen

Yleisiä mikrobiologian näytteenotto-ohjeita

• Tarkista näytteenotto-ohjeet ja näyteastiat.

• Ohjaa potilasta näytteenotossa.

• Ota näytteet ennen antibioottihoidon aloitusta.

• Ota näyte oikeasta paikasta oikealla tavalla.

• Vältä ihon ja limakalvojen normaalimikrobien kontaminaatiota näytettä otettaessa.

• Ota näytettä riittävä määrä.

• Muista aseptiikka ja tartuntavaara!

• Merkitse näyteastiat ja täytä lähete huolellisesti.

• Toimita näyte nopeasti tutkittavaksi, säilytä ja kuljeta näytteet oikein!

Näytteenotto-ohjeet

• Tarkista näytteenotto-ohjeet ja -välineet mikrobiologisten tutkimusten ohjekirjasta.– Internet-sivut/Weblabra

• Anna potilaalle kirjalliset ohjeet ja ohjaa potilasta tarvittaessa näytteenotosta.

• Tarkista kotona otettujen näytteiden laatu (mm. oikea säilytys ja sulkeminen, nimitarrat).

http://www.epshp.fi/1/yksikoiden_sivut/sairaanhoidolliset_palvelut/kliininen_mikrobiologia/ohjekirja

Kliinisen mikrobiologian kotisivuthttp://www.epshp.fi/1/yksikoiden_sivut/sairaanhoidolliset_palvelut/kliininen_mikrobiologia/ohjekirja/tutkimuskohtaiset_ohjeet

Tarkista näytteenotto-ohjeet ennen näytteen-ottoa!

Mikrobiologian ohjekirja HR-työpöydälle

Weblabra

Lähetetiedot tärkeitä tulosten tulkinnassa!

• Millä anatomisella alueella näytteenottoalue sijaitsee? – näytteenottokohta (anatomia) tarkasti– esim. nilkka, sääri, korva, polvi, kainalo, nivus sekä oikea, vasen vai

molemmat

• Miten näyte on otettu?– näytteenottotapa, esim. punktio, tikkusively, raaputus

• Mistä näytelaadusta tai näytetyypistä kyse?– esim. märkäerite, leikkaushaavaerite, krooninen säärihaavaerite,

nieluerite, virtsa, bursaneste, uloste, peräaukon erite

• Taustatiedot – perussairaudet esim. diabetes, antibioottihoidot, yliherkkyys

antibiooteille, matkat (missä ja milloin), sairaala-infektio, eläinkontaktit

• Kliininen kuva – oireet ja niiden kesto esim. kuume, punotus, turvotus, kipu..– tautiepäily

Mikrobiologisen lähetteen täyttäminen

Näytteiden säilytys ja kuljetus

• Mahdollisimman nopeasti laboratorioon.– Säilytyksen aikana mikrobien määräsuhteet muuttuvat, osa

mikrobeista voi kuolla.

– Mikro-organismit herkkiä ympäristön olosuhteille.

• Lyhytaikainen säilytys jääkaappilämpötilassa (paitsi veriviljely- ja anaerobiviljelypullot huoneenlämmössä).

• Näytteet pakattava hyvin. – Ei saa vuotaa, rikkoutua tai jäätyä.

– Näyteastioiden korkit kunnolla kiinni ja astiat suojapussiin.

• Nimitarrat näyteastiaan, ei muovipussiin.

Sieninäytteenotto

• Näyte otetaan ennen sienilääkehoidon aloitusta.

• Oikea näytteenottotekniikka on diagnostiikan kulmakivi.

• Näyte tutkitaan laboratoriossa sekä suoraan mikroskopoimalla että viljelemällä.

• Todetun sienikasvuston merkitys potilaan iho- tai kynsimuutosten aiheuttajana on joka näytteen kohdalla erikseen arvioitava. – Silsasieni- eli dermatofyyttilöydös kliinisesti merkitsevä, kun taas

hiiva- ja homesienet useimmiten harmittomia saprofyytteja.

Sienilääkkeet ja -näytteenotto

• Näytteet otettava ennen lääkitystä, koska sienilääkkeiden vaikutus on pitkäkestoinen.

• Lääkityksen jälkeen pidettävä riittävän pitkä tauko ennen näytteen ottamista:

Paikallista sienilääkettä EI:- iholle 2 viikkoon- kynsiin 6 viikkoon / amorolfiinilakkaa ei 3 kuukauteen

Systeemistä sienilääkettä EI:- ihoinfektioissa 2 kuukauteen- kynsi-infektioissa 6 kuukauteen!!

Savipuoli

Kynsisilsa Hiussilsa

Nivussilsa

Hiivainfektio

Homeen vaurioittama kynsi

Pintasieniviljely (Sk-SienVi)• Ihon, hiusten ja kynsien sieni-

infektiot

• Tarkista sienilääkitys.• Puhdista näytteenottokohta (80 %

alkoholi) ja anna kuivua.• Ota mahd. hienojakoista näytettä

runsaasti.• Laita näytteet kuivaan astiaan esim.

kapsapurkki.• Säilytä näyte kuivana

huoneenlämmössä, kuljetus laboratorioon 3 vrk:n kuluessa.

• Tutkimuspyyntö: 3509 Sk-SienVi Kapsapurkki

Sieniviljely iholta (vartalo, raajat, kasvot)

• Hilsettä raaputetaan runsaasti terveen ja sairaan ihon rajalta, joka on yleensä koholla, hilseilevä ja punoittava.– Jos rakkuloita, niiden katto

näytemateriaaliksi esim. atuloilla ja saksilla.

• Näytteeseen voidaan ottaa materiaalia myös infektioalueella olevista pustuloista.

• Jalkapohjan ja kämmenen infektioissa materiaalia kerätään koko oirealueelta.

• Ihon hiivainfektiota epäiltäessä näyte oirealueen reunamien ulkopuolisista ”satelliiteista”.

Hiusten ja hiuspohjan sieniviljely

• Katkenneiden hiusten tynkiä nypitäännäytteeseen ”juurineen” atuloilla runsaasti, lisäksi raaputetaan runsaasti hilsettämukaan.

• Jos katkenneita hiuksia ei ole

-> tutkittavien hiusten latvaosat leikataan pois, näytteeksi nypitään noin 1–2 cm pitkiä tyviosia ”juurineen” sekä raaputetaan hilsettä.

• Voimakasoireisessa kerion-tyyppisessä hiuspohjan infektiossa

-> hiusnäytteiden lisäksi märkäeritettä kuivalla vanutikulla geelikuljetusputkeen.

17

Sieninäytteenotto kynnestä

• Näyte otetaan terveen ja sairaan alueen rajalta sienen etenemisvyöhykkeestä kynsilevyn alapinnasta.

• Näytteeksi vuollaan veitsellä tai kyretillä vaurioitunutta kynttä.

• Kynnen kuollut kärki tai kynnen alla oleva irtonainen massa ei kelpaanäytteeksi!

• Näytteenottokohdasta poistetaan kynnen kärkiosa ja terveet pintakerrokset kynsipihdeillä ja vuolemalla ohuita lastuja veitsellä, kunnes päästään kynnen vaurioituneeseen kerrokseen.

Pintasieniviljelyn (Sk-SienVi) laboratoriovastaus

• Natiivitutkimuksen vastaus annetaan heti sen valmistuttua.

• Jos näytteestä kasvaa yksiselitteistä sieni-infektioiden aiheuttajaa eli dermatofyyttiä, siitä annetaan heti alustava vastaus.

• Lopullinen vastaus annetaan heti lajinimen varmistuttua (yleensä kahden viikon kuluessa).

• Laboratoriovastauksessa voidaan kommentoida natiivi-ja viljelylöydöksen vastaavuutta, löydöksen todennäköistä merkitystä taudinaiheuttajana ja tarkistusnäytteiden tarpeellisuutta.

• Negatiivinen viljelytulos annetaan 6 viikon kuluttua.

Muut sieninäytteet

• Kosteat näytteet ja näytteet hiivainfektioita epäiltäessä mm. suu, nielu tai ihon hautuneet alueet, limakalvonäytteet, korva, silmä (-SienVi 2631):– Tikulla näytteenottokuljetusputkeen.– Säilytys jääkaappilämpötilassa.– Näytteestä ei tehdä värjäystä muutoin kuin erikseen

pyydettäessä ja jos näyte toimitetaan muussa kuin tikussa.

• Syvät sieniviljelynäytteet esim. aspiraatit, kudospalat ym. (Pu-SienVi 3508): – Tiiviskorkkiseen putkeen.– Säilytys jääkaappilämpötilassa.– Tutkimus sisältää sienivärjäyksen, mikäli näytettä on riittävästi.

• Sieniviljely verestä: 3-5 näytettä eri päivinä aerobiin veriviljelypulloon A (B-BaktVi), lisätietoihin: Sieniviljely.

Märkänäytteenotto

Syvä- ja pintamärkänäytteetHaavanäytteet

Syvämärkänäyte (Pu-BaktVi1)

• Tarkoitettu tilanteisiin, joissa infektion aiheuttajana voi olla sekä aerobinen että anaerobinen bakteeri.

– Absessimärkäeritteet

– Punktionäytteet (steriileiltä alueilta)

– Kyrettinäytteet kroonisista haavoista

– Kierukat

– Kudospalat

– Välikorvatulehduseritteet

– Poskiontelonäytteet

• Syvämärkänäytteet otetaan pääsääntöisesti punktoimalla.

• Näytteenotossa on tärkeää noudattaa hyvää aseptiikkaa.

Syvämärkänäyte (Pu-BaktVi1)• Jos selvä märkäpesäke tai syvä haava

-> ota näyte punktiolla.

– Ime haavan puhdistuksen jälkeen näytettä ruiskuun ja poista ilmaruiskusta.

– Puhdista anaerobipullon korkki ja ruiskuta näyte hapettomastianaerobikuljetusampulliin geelin päälle.

– Säilytä valolta suojattuna huoneenlämmössä ennen lähetystä.

– Tutkimuspyyntö: 3491 Pu-BaktVi1 (aerobi- ja anaerobiviljely)

Kuva, Krooninen alaraajahaava, Käypä hoito -suositus 2007

Kyrettinäyte eSWAB -putkessa (490CE.A)• Tarkista eSwab-putken käyttökelpoisuus ja viimeinen käyttöpäivämäärä.

• Avaa eSwab-putken pakkaus ja korkki.

• Siirrä näyte kyretin renkaasta eSwab-pakkauksessa olevaa tikkua käyttäen.

• Laita tikku eSwab-putkeen ja katkaise tikku punaisella merkitystä katkaisukohdasta putken reunaa vasten ja sulje putki tiiviisti korkilla, jolloin näytteenottotikku asettuu korkin reikään.

• Pyydä tutkimus atk:lle syvämärkänäytteenä (3491 Pu-BaktVi1) ja täytä lähete huolella:

– näytteenottokohta (= anatominen sijainti)

– näytteen laatu (esim. kudos)

– näytteenottotapa (kyretillä)

– taustatiedot (mm. perussairaudet, antibioottihoito, oireet)

• Liimaa potilastarra putkeen.

• Toimita putki mikrobiologian laboratorioon 1 vrk:n sisällä.

Kroonisen haavan bakteerinäytteet

• Haavasta otetaan bakteeriviljelynäyte vain, jos– epäillään kliinistä haavainfektiota tai

– halutaan seurata resistenttien kantojen kuten

MRSA:n esiintymistä haavassa.

• Näyte ennen antimikrobilääkehoidon aloitusta.

• Näyte mekaanisesti puhdistetun haavan pohjalta syvämärkänäytteenä.

• MRSA- ja muut resistenttien kantojen seurantanäytteet aina puhdistamattomasta haavasta (hoitogeelit ja -voiteet poistetaan).

• Keskivaikea tai vaikea jalkainfektio: myös veriviljely

Bakteeriviljelynäytteenottotavat kroonisesta haavasta

1. Kyretillä (rengasveitsellä)

2. Punktoimalla ruiskulla ja neulalla

– Syvämärkänäyte vertailututkimusten mukaan paras tutkimusmenetelmä, kun halutaan löytää syvällä haavassa kasvavat bakteerit ja todellinen infektion aiheuttaja.

3. Näytteenottotikulla -> pintamärkä (3492 Pu-BaktVi2)

– Vertailututkimuksissa pintamärkänäyte oli

heikoin tutkimusmenetelmä.

– Mikäli yleisoireita, otetaan myös veriviljely (1153 B-BaktVi).

syvämärkä-näyte (3491 Pu-BaktVi1)

1. Bakteeriviljelynäyte kyretillä

• Muista aseptiikka ja käsihygienia.

• Puhdista haava ensin esim. suihkuttamalla vesijohtovedellä.

• Poista mahdollinen kate ja kuollut kudos mekaanisesti.

• Huuhtele haava steriilillä keitto-suolalla ja kuivaasteriilillä sideharsotaitoksella.

• Avaa kyrettipakkaus ja kaavi kudosnäyte kyretillä haavan pohjalta (syvämärkänäyte).

2. Bakteeriviljelynäyte kyretillä (jatkuu)• Suositeltavin tapa: Näyte eSwab-putkeen

siten, että kudosnäyte siirretään kyretistä pakkauksessa olevalla nukkatikulla eSwab-putken nesteeseen ja tikku katkaistaan putkeen. -> Näyte säilyy yön yli jääkaappilämpötilassa ennen lähetystä lab.

tai

• Kyretti takaisin muovisuojukseen, potilaan tarra kyrettiin. Kyretti suojuksineen esim. minigrip-pussiin ja sulje pussi huolellisesti. -> Alle 2 h:ssa lab.

tai

• Kyretti steriiliin, säilöntäaineettomaan putkeen, johon voi lisätä pari tippaa keittosuolaa. -> Alle 2 h:ssa lab.

Pintamärkänäyte (Pu-BaktVi2)

• Suppea, pinnallisille ihomärkänäytteille tarkoitettu tutkimus, joka sisältää vain aerobiviljelyn.

– Pintahaavanäytteet

– Silmäeritteet

– Akuutin korvatulehduksen näytteet

– Korvakäytävän eritteet

• Näytteenotto: pinnallista tulehduseritettä dacron- tai vastaavalla tikulla bakteerien näytteenotto- ja kuljetusputkeen.

Bakteerien näytteenotto- ja kuljetustikku on vaihtunut M40 Transystem-putkeksi, mutta muutkin bakteerien kuljetustikut käyvät aerobisiin bakteeriviljely- sekä MRSA-näytteiden ottoon

Bakteeriviljelynäyte pintahaavasta (Pu-BaktVi2)

• Märkä sekä mahdollinen nekroottinen kudos poistetaan ja haava-alue puhdistetaan huolellisesti keittosuolaliuoksella.-> Ihon normaalimikrobiston bakt. poisto.

• Ota näyte kuljetusputkeen kuuluvalla pumpulitikulla haavan pohjasta. (Vältä koskettamista haavan reunoihin!)

• Säilytä näyte jääkaapissa ja lähetä huoneenlämpöisenä.

• Tutkitaan aerobit bakteerit: Bakteeriviljely, aerobi (3492 Pu-BaktVi2)

• = infektion aiheuttava bakteeri

º = ihon normaaliflooraan kuuluva bakteeri

Bakteeriviljelyvastaus

• Valmiina noin 2–4 vrk:n kuluttua näytteenotosta.

• Bakteerin/bakteerien nimet herkkyyksineen ja kommentteineen (todennäköiset patogeenit!).

• Tarkista antibioottihoidon osuvuus bakteerin viljelyvastauksen perusteella.

• Yleensä ihon normaalimikrobistoon kuuluvia bakteereita: mm. koagulaasinegat. stafylokokit, difteroidit, viridans-ryhmän streptokokit, peptostreptokokit ja propionibakteerit.

• Jos bakteeriviljelyssä kasvaa MRSA tai muu resistentti kanta, konsultoi alueen sairaalahygieniayksikköä.

Bakteeriviljelylöydöstä tulkittaessa• Mistä näyte on otettu?

• Miten näytteenotto ja näytteen kuljetus onnistuivat?

• Mikä on löydettyjen bakteerien taudinaiheuttamiskyky (virulenssi)?

• Ovatko haavan paranemisedellytykset heikentyneet (huono verenkierto, haavassa nekroottista kudosta, luuta tai vierasesine)?

• Mikä on infektion vaikeusaste?

• Onko viljelynäyte otettu infektion pahenemis- vai paranemisvaiheessa?

• Onko mikrobilääkehoito ollut käytössä näytteenoton aikaan tai sitä ennen?

Näytteenottokohta?

Antibiootin nimi?

Näytteen laatu?

Kiitos!

http

://e

n.w

ikip

edia

.org

/wik

i/Fi

le:C

olor

ful_

spri

ng_g

arde

n.jp

g