MIKSI SUUHYGIENISTIÄ TARVITAAN? · reilusti yli puolet työskentelee kuntasektorilla ja muut yksityisellä sektorilla tai itsenäisinä amma-tinharjoittajina. Suomen Suuhygienistiliitto

MIKSI SUUHYGIENISTIÄ

TARVITAAN?

A M M ATI S S ASUUHYGIENISTIN

2

Kannen kuva: Shutterstock

Ammattina suuhygienisti Akavan Erityisalojen ammattijulkaisu /1 Osa tämän julkaisun aineistosta on julkaistu aikaisemmin Akavan Erityis alojen Yhteenveto-lehdessä. © Akavan Erityisalat ry ja Suomen suuhygienistiliitto SSHL ry

Toimitus Akavan Erityisalat Ulkoasu Vesa A. Junttila/Public Design OyISBN ---- (nid.)ISBN ---- (pdf)Painopaikka Erweko Oy, Helsinki 1

SISÄLTÖ PÄÄKIRJOITUS3 MIKÄ SUUHYGIENISTI?

EDUNVALVONTA4 TYÖN VAATIVUUS REILUSTI ESILLE!

5 AMMATTINA SUUHYGIENISTI

7 SUOMEN SUUHYGIENISTILIITTO ON JÄRJESTÄYTYNYT AKAVAN ERITYISALOIHIN

8 SUUHYGIENISTIN TEHTÄVÄ PÄHKINÄNKUORESSA

AMMATISSA9 SUUPIRSSIN MATKASSA. SUUHYGIENISTI JA LUOTTAMUSMIES

HANNA HYTÖNEN, KUOPION KAUPUNKI

15 HAMMASLÄÄKÄRI JA TERVEYDENHOITAJA SUUHYGIENISTIN KUMPPANINA

18 YRITTÄJÄSUUHYGIENISTI ON OMAN AIKANSA HERRA. SUUHYGIENISTI TARJA KUULA

20 MOTIVOINNIN AMMATTILAINEN. SUUHYGIENISTI PÄIVI BJÖRKLUND, HAMMASKLINIKKA PUIJON HAMMAS

20

9

15

18

A M M ATI S S ASUUHYGIENISTIN

SUUHYGIENISTIN AMMATISSA | 3

MIKÄ SUUHYGIENISTI?

Suuhygienisti on laillistettu, ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut suun terveysalan ammattihenkilö, joka toimii itsenäisenä terveydenedistämisen asiantuntijana suun terveyden-hoidon tiimissä. Perustehtävänä on edistää eri-ikäisen väestön suun terveyttä ja ennalta -ehkäistä suu- ja hammassairauksien syntyä.

Suuhygienisti tukee, ohjaa ja valmentaa yksilö- ja ryhmätasolla väestöä omahoitoon terveys -neuvonnan avulla. Tällä on suuri merkitys myös väestön yleisterveyden edistämisessä. Osallistu-minen asiantuntijana erilaisiin terveydenedistämisen hankkeisiin on olennainen osa suuhygienis-tin työtä. Myös suu- ja hammassairauksien tunnistaminen ja varhaishoito ovat suuhygienistin keskeisiä tehtäviä.

Suuhygienistin ammattinimike on Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviranvalvoma ja sitä voi käyttää vain tutkinnon suorittanut henkilö.

Suuhygienistejä on koulutettu Suomessa vuodesta 1976 lähtien. Paljon on tapahtunut niistäajoista ja koulutus kuten myös suuhygienistien työnkuva on kehittynyt ja muuttunut vuosien var-rella. Suuhygienistien koulutus siirtyi ammattikorkeakouluihin 1990-luvun alkupuolella ja suuhy-gienisti (AMK) -nimike tuli viralliseksi tutkintonimikkeeksi vuonna 1997. Nykyisin neljästä ammattikorkeakoulusta valmistuu noin 80–100 suuhygienistiä vuosittain.

Suuhygienistin koulutus on monitieteinen. Sen perustana ovat terveys-, hoito- ja hammas-lääketieteelliset oppiaineet. Suuhygienistit työllistyvät hyvin lähes koko maassa. Suuhygienisteistäreilusti yli puolet työskentelee kuntasektorilla ja muut yksityisellä sektorilla tai itsenäisinä amma-tinharjoittajina.

Suomen Suuhygienistiliitto SSHL ry on perustettu vuonna 1987 ja se on alkuperäinen suu-hygienistejä kokoava ammattiliitto. Vuoden 2011 alusta alkaen SSHL ry on ollut Akavan Erityisalatry:n jäsenjärjestö. Jäsenten etuja valvotaan yhteistyössä Akavan Erityisalojen laki- ja asiamiestenkanssa.

SSHL ry järjestää vuosittain täydennyskoulutuspäivät, julkaisee Suuhygienisti-lehteä, jokailmestyy 4 kertaa vuodessa ja järjestää jäsenistölle alueellisia tapahtumia. Liitto tekee kansainvälistäyhteistyötä kuulumalla kansainväliseen suuhygienistijärjestöön International Federation of DentalHygienists IFDH:iin ja eurooppalaiseen suuhygienistijärjestöön European Dental Hygienists Federation EDHF:iin. Lisäksi yhteistyötä tehdään pohjoismaisten suuhygienistijärjestöjen kesken.

Suuhygienistin työnkuvan laajentuessa ja työn vaativuuden lisääntyessä on äärimmäisentärkeää, että myös palkkausta kehitetään oikeaan suuntaan. Tätä varten on SSHL ry yhdessä AkavanErityisalojen kanssa laatinut työn vaativuuden arvioinnin (TVA) -kriteeristön palkkaneuvottelujentueksi jäsenilleen.

Nykyisin yhä useampi neuvottelee palkastaan ja on tärkeää, että neuvottelujen tueksi onkonkreettista materiaalia, jonka avulla voi osoittaa, mitä osaamista suuhygienistin työn eri osa- alueilla tarvitaan.

Myös kädessäsi oleva julkaisu esittelee suuhygienistintyönkuvaa ja työn vaikuttavuutta eri näkökulmista. Tätäkinvoi hyödyntää palkkaneuvottelussa, mutta myös yleisemmin.Toivomme, että julkaisu lisää erityisesti työnantajien, yhteis-kunnallisten päättäjien, median, luottamusmiesten ja uralleaikovien tietoutta tästä upeasta ammatista!

Satu Mäkinenpuheenjohtaja

Suomen Suuhygienistiliitto SSHL ry

MAR

KKU

OJA

LA

4 | SUUHYGIENISTIN AMMATISSA

EDUNVALVONTA

TEKSTI: ANNA JOUTSENNIEMI KUVA: MARKKU OJALA

TYÖN VAATIVUUS REILUSTI ESILLE!

Terveydenhuoltoala on sekä julki-sella että yksityisellä varsin sään-nelty ja hierarkkinen. Suuhygie-nistin työ on saatava myös työn-

antajamielikuvissa eroamaan muistasuun terveydenhuollon ammateista.Työn itsenäisyyden ja erityisasiantunti-

juuden tulee näkyä entistä paremminpalkkauksessa, sanoo suuhygienistienedunvalvontaa Akavan Erityisaloissahoitava asiamies Jaakko Korpisaari.

Olennaista on, että suuhygienistitpystyvät selkeästi ja konkreettisestiosoittamaan työnantajalle tehtävänsä

Suuhygienistin ammattikuva on murroksessa. Asiakkaita on yhä enemmän ja suuhygienistit saavat vastuulleen yhä vaativampia toimenpiteitä. Tämän tulee näkyä myös palkassa.

- Suuhygienistien työn vaativuuden arviointiin valmistuva opas antaa hyvää tukea palkkaneuvotteluun. Kannattaa hyödyntää, kehottavat suuhygienistien edunvalvojat(vas.) Jaakko Korpisaari, Satu Mäkinen ja Kari Eskola.

vaativuuden. Esimerkiksi esimiehenkanssa käytävä kehityskeskustelu tar -joaa tilaisuuden tuoda esille ammatis-sa edellytettäviä vahvuuksia.

Suuhygienistin työ ehkäisee ennaltakansalaisten suun terveyden ongelmia,mikä tuo säästöäyhteiskunnalle.Näitä taloudellisiahyötyjä on syytätuoda entistä voi-makkaamminesiin.

Myös vahva ammatti-identiteettija ammatin voimakas kehittyminentukevat suuhygienistien palkkavaati-muksia.

TYÖEHTOSOPIMUKSET TURVAAVAT MINIMITASONKolme neljästä Suomen Suuhygienisti-liiton jäsenestä työskentelee kuntasek-torilla, jossa suuhygienistin palkkaus-ta säätelee Kunnallinen yleinen virka-ja työehtosopimus (KVTES). Osa suu-hygienisteistä työskentelee yksityis-sektorilla ja myös useimmilla heistäon työehtosopimus turvanaan. Yksi-tyispuolen suurimpia sopimuksia ovatyksityisen terveyspalvelualan työehto-sopimus ja yrityskohtaiset Hammas-lääkärien työnantajayhdistyksen jaPlus Terveyden työehtosopimukset.Myös yrittäjinä toimii osa suuhygie-nisteistä.

– Sopimukset ovat hyvä turva,mutta on muistettava, että ne määrit-tävät vain minimitason. Sekä julki -


>

AMMATTINA SUUHYGIENISTI

Suuhygienistin työ on monipuolista suun terveyttä edistävää ja yllä -pitävää, suusairauksia ennalta ehkäisevää, hoitavaa tai kuntouttavaa työtä. Vaativa ja haasteellinen työ edellyttää hammaslääketieteen ja

hoitotyön laaja-alaista osaamista ja hallintaa sekä kykyä työskennellä itsenäisesti ja moniammatillisissa työryhmissä.

Yhteistyön tekeminen muun terveydenhuollon ammattihenkilöstön ja ter -veydenedistämistahojen kanssa on olennainen osa suuhygienistin työtä. Nykyisin yhä enemmän yhteistyötä tehdään myös muiden ammattihenkilöi-den kanssa kuten esimerkiksi puhe- ja toimintaterapeuttien, sosiaalialan asiantuntijoiden, opettajien sekä erilaisten taidealan ammattilaisten kanssa.

Suuhygienistin tehtäviä

• terveysneuvonta • suun terveystarkastukset • hoidon tarpeen arviointi,toteutus ja seuranta • suu- ja hammassairauksien ehkäisy, varhais- jaylläpito hoidot • iensairauksien hoidot • tietyt hammaslääketieteen erikoisalojen osatehtävät (oikomishoito, kirurgia, purenta fysiologia)

• terveydenedistämisprojektien suunnittelu ja toteutus • erilaiset projekti-,kehittämis-, tutkimus- ja asiantuntijatyöt • opetustehtävät • hallinnollisetja esimiestehtävät • myynti ja markkinointitehtävät

Laillistettu ammattihenkilöSuuhygienisti kuuluu niihin terveydenhuollon ammatteihin (1 nimikettä), joita lain mukaan saa harjoittaa vain asianomainen laillistettu ammattihen -kilö. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira ylläpitää näissäammateissa toimivista valtakunnallista terveydenhuollon ammattihenkilö -rekisteriä, Terhikkiä.

Näin pyritään varmistamaan, että ammatissa toimivalla on ammattitoimin-nan edellyttämä koulutus, muu riittävä ammatillinen pätevyys ja ammatti -toiminnan edellyttämät muut valmiudet.

Suuhygienistin koulutusTutkintonimike: suuhygienisti (AMK)

Kesto , vuotta, laajuus 1 opintopistettä

Koulutusta neljässä ammattikorkeakoulussa: Metropolia (Helsinki), Turun ammattikorkeakoulu, Oulun ammattikorkeakoulu, Savonia (Kuopio)

Suuhygienistien työpaikkoja

• terveyskeskukset • hammaslääkäriasemat • sairaalat

• toimiminen yrittäjänä tai itse näisenä ammatinharjoittajana

• oppilaitokset • yritykset • valtion laitokset ja virastot • järjestöt

Suuhygienistin vahva ammatti- identiteetti tukeepalkkavaatimuksia.

sella että yksityissektorilla on paikal-lisesti sovittavissa osa palkasta. Silloinon olennaisen tärkeää, miten suu -hygienistien tehtävien sisältöä tuo-daan esille tehtävien vaativuutta arvi-oitaessa, muistuttaa Korpisaari.

KUNTASEKTORIN SUUHYGIENISTEILLEHYÖDYLLINEN OPAS Kuntasektorilla on Akavan Erityisalo-jen ja Suomen Suuhygienistiliiton yhteistyönä valmisteltu työn vaativuu-den arvioinnin (TVA) perusteet, jotkaovat hyvä tuki perusteltaessa palkan-korotusvaatimuksia.

– Liiton tehtävänä on nostaa esillesuuhygienistien teh-tävän vaativuutta jaammatin erityispiir-teitä valtakunnalli-sissa työehtopimus-neuvotteluissa. Yhtäolennaista on, että

suuhygienistit nostavat itse esille työn-sä vaikuttavuuden ja palkkaepäkohti-aan paikallisissa neuvotteluissa. UuttaTVA-opasta kannattaa hyödyntääpalkkaneuvotteluissa, Jaakko Korpi-saari kannustaa.

Omaan luottamusmieheen kan-nattaa ottaa yhteyttä ja ottaa tueksi uu-si TVA-opas sekä tämä ammattiesitte-lyjulkaisu. Luottamusmies ei usein-kaan toimi itse suuhygienistinä ja am-matti on vielä verrattain nuori, jotentieto sen erityispiirteistä on kullanar-voista.

– Luottamusmies on avainasemas-sa paikallisissa neuvotteluissa. Myösmeiltä liitosta saa aina apua, Korpisaa-ri muistuttaa.

Kuntien KVTES-sopimuksessasuuhygienistin tehtävät on sijoitettuterveydenhuollon hoitohenkilöstönliitteessä kohtaan vaativat hoitoalanammattitehtävät. Myös kyseisen palk-kahinnoittelukohdan sisällä on tehtä-vien vaativuus huomioitava palkkauk-sessa. Vaativammista tehtävistä onmaksettava parempaa palkkaa.

Kunnissa tehtäväkohtainen perus-palkka määrittää valtaosan palkasta jamyös se on mahdollista neuvotellakorkeammaksi, jos tähän löytyy pe-rusteita. KVTES:n soveltamisohjeissaon nostettu perusteluina esille esimer-kiksi perustehtävää vaativammat teh-tävät, lisätehtävät, tehtävässä edellytet-ty korkeampi pätevyystaso tai lisäkou-lutus, varamiehenä toimiminen ja toi-mintojen uudelleenjärjestelytilanteet.Suuhygienisteillä keskeinen perusteon myös tehtävän itsenäinen luonne.

Kuntien palkkauksessa toinen vai-kuttamisen paikka on henkilökohtai-nen palkanosa. Sen määräytyminenperustuu henkilökohtaiseen osaami-seen ja työssä suoriutumiseen. Suuhy-gienistit tekevät yhä vaativampia hoi-totoimenpiteita, mikä edellyttää lisä-koulutuksella ja työkokemuksella han-kittua ammattitaitoa.

Eri puolilla maata on otettu käyt-töön myös suoritusperusteisia palk-kausmuotoja esimerkiksi hoitojonojalyhennettäessä.

Suuhygienistit voivat perustellapalkitsemistaan myös työnantajalletuomillaan säästöillä. Esille kannattaaottaa esimerkiksi ennaltaehkäiseväntyön vaikutus kansalaisten terveyteenpitkällä aikavälillä.

YKSITYISSEKTORILLA PALKKAUS VAIHTELEE PALJON Yksityisellä sektorilla suuhygienistilläon yhtä lailla ja joskus enemmänkinmahdollisuuksia vaikuttaa omaanpalkkaukseensa. Palkkahaitari on ti-lastojemme mukaan aikamoinen jaosa suuhygienisteistä selkeästi alipal-kattuja. Kun palkankorotukselle onhyvät perustelut, asia kannattaa nos-taa reippaasi esille, kannustaa liitossayksityissektoria hoitava työmarkkina -lakimies Kari Eskola.

Myös yksityisellä puolella suuhy-gienistin palkkaus määritetään onnek-si usein työehtosopimusten palkkaus-järjestelmien kautta, mutta käytännötovat kuntasektoria paljon kirjavampia.

– Siinäkin tapauksessa, että työn-antaja soveltaa jotakin palkkausjärjes-telmää, saattaa olla mahdollista neu-votella siitä, miten tehtävä ja suoritustulisi luokitella kyseisessä järjestel-mässä. Kannattaa kysyä, miten työpai-kan kollegat ja muut ammattiryhmäton luokiteltu. Millainen palkkahajon -ta työpaikalla on ja mikä on lopultatyönantajan palkanmaksuvara? Liitos-ta saa tietoa alan yleisestä palkkata -sosta.

TERVEYDEN YLLÄPITOYHÄ TÄRKEÄMMÄKSI Suuhygienistin asiakaskunta on mo-nella tavalla jatkuvasti vaativampaa,pohtii Suomen Suuhygienistiliiton pu-heenjohtaja Satu Mäkinen.

– Kansalaisten terveyserot näkyvätsuun terveydessä. Myös motivaatiooman terveyden ylläpitoon vaihteleeeri elämäntilanteissa. Väestö ikääntyy


Suuhygienisti voi perustella palkka -

vaatimustaan myös tuomillaan säästöillä.

”omat hampaat suussaan” ja suun ter-veyden ylläpitohoitojen tarve kasvaamyös tätä kautta.

Yhteistyö hoitolaitosten henkilö-kunnan kanssa tulee yhä tärkeämmäk-si ja lisää suuhygienistien työsarkaa.

– Toisaalta ihmiset ovat yhä kiin-nostuneempia terveydestään – ja yhävaativampia asiakkaita. Ammattilai-selta odotetaan korkeatasoista, juuriheitä palvelevaa yksilöllistä tietoa japalvelua. Näille ryhmille tulevaisuu-den suuhygienisti voi olla erityisen”terveysvalmentajan” roolissa.

Omat haasteensa tuo se, että terve-ysviestintä on ristiriitaista, kiinnosta-vaa ja helposti sensaatiohakuista. Tä-mä vaatii ammattihenkilöltä taitojaseuloa epäolennaisen joukosta olen-nainen.

Mäkinen muistuttaa, että kansain-välinen yhteistyö ammatin kehittämi-seksi lisääntyy. Kansainvälisyys lisään-tyy myös uusien eurooppalaisten sää-dösten myötä, jotka tuovat kansalaisil-le oikeuden saada terveyspalveluja eriEU-maista.

– Alan koulutuksen painopisteeteri maissa vaihtelevat, mikä asettaauudelleen arvioinnin kohteeksi myössuomalaisen koulutuksen sisällön javaikuttaa määrälliseen koulutustar-peeseen. Meidän tulee vaikuttaa sii-hen, että suuhygienistejä koulutus onlaadukasta ja koulutusmäärät pysyvättyöllisyyteen nähden sopivina.

– Suuhygienistien tarpeeseen vai-kuttaa myös vuonna 2011 voimaantullut terveydenhuoltolaki, joka kirjaaterveydenedistämisen keskeisimmäk-si tavoitteeksi. Suuhygienistien mää-

rän voi ennustaa lisääntyvän erityises-ti julkisella sektorilla.

Kaikkiaan terveydenhuollon ra-kenteita ja rahoitusta ollaan uudista-massa ja tämä muuttaa myös suun ter-veydenhuoltoa. Miten lähipalvelut tur-vataan? Mitkä ovat peruspalveluita?Miten erikoishoidon palvelujen saantiturvataan? Nämä merkitsevät paineitamyös suuhygienistien edunvalvon-taan.

Myös yrittäjäsuuhygienistien ase-maa tulee parantaa vaikuttamalla lain-säädäntöön.

TULEVAISUUDEN AMMATTI Suuhygienisteilla on edessään loistavatulevaisuus. Nykyisen erinomaisentyöllisyystilanteen ennustetaan jatku-

van hyvänä. Myös ammatin tunnet-tuus ja arvostus suun terveydenedistä-misen asiantuntijana lisääntyy, mikähelpottaa suuhygienistien edunvalvon-taa, arvioi Suomen Suuhygienistiliitonpuheenjohtaja Satu Mäkinen. Samaanhengenvetoon hän muistuttaa, että hy-vä ”kysyntä” tuo myös haasteita.

– Suuhygienistin työn vaativuuserityisesti kliinisen työn osalta on kas-vamassa ja samaa tahtia lisääntyy työnkuormittavuus. Myös suuhygienistienlisääntyvä osallistuminen tutkimus- jakehittämishankkeisiin sekä kunnissaettä valtakunnallisesti lisää tehtävänvaativuutta ja monipuolisuutta. Tämäkaikki on otettava huomioon suu -hygienistien työoloissa ja palkkauk -sessa. •


Suuhygienistit ovat järjestäytyneet Akavan Erityisaloihin Suomen Suuhygienistiliitto SSHL ry on akavalaisen ammatti liiton Akavan Erityisalat ry:n jäsenjärjestö.

Jäsenistö koostuu suuhygienisteistä ja suuhygienisti-opiskelijoista. Jä-senet toimivat monipuolisissa tehtävissä. Kliinistä ja terveydenedistä-mistyötä tekevien lisäksi liitossa on yrittäjiä, asiantuntijoita jakehittämis-, opetus-, esimies- ja markkinointitehtävissä olevia jäseniä.Jäsenistöstä moni on myös jatko kouluttautunut.

Suomen Suuhygienistiliiton jäsenenä saat ammatillista edun valvontaaakavalaisessa kentässä ja monipuoliset sekä hyödyl liset jäsenpalvelutja -edut.

Ammattiliittosi jäsenenä vaikutat ja järjestäytyminen kannattaa.

Tervetuloa mukaan!

PALVELUN PERUSTEHTÄVÄSuuhygienistin perustehtävä on edistää eri-ikäisten ja eri kulttuureista tulevien ihmisten suun terveyttä ja edistää osaltaankansalaisten yleisterveyttä.

PALVELUN HYÖDYT KANSALAISILLE JA YHTEISKUNNALLE Suuhygienistin työn tuloksena on kansalaisten kohentunut suun terveys. Suuhygienistien tarjoamat palvelut ovat tasa- arvoisesti saatavilla, kynnys niiden käyttämiseen on matala ja myös siksi työn vaikuttavuus on hyvä.

Ennaltaehkäisevän työllä ja suu- ja hammassairauksien varhaishoidolla sekä suuhygienistien tekemällä terveyden -edistämistyöllä saavutetaan taloudellisia säästöjä sekä yksilölle että yhteiskunnalle, koska vältytään korjaavan hoidon kalliiltakustannuksilta.

Suuhygienistien ammattitaidon hyödyntäminen merkitsee myös sitä, että hammaslääkärit ja hammashoitajat voivatkeskittyä omaan osaamisalueeseensa. Työnjako on hoidon kannalta tehokas ja samalla taloudellinen.

AJAN HENKISuomen väestö ikääntyy nopeasti ja ”omin hampain”, jolloin suun ylläpitohoidon tarve kasvaa. Perheiden jo hyväksi saatutietoisuus lasten suunhoidon tärkeydestä ei ole itsestäänselvyys, vaan vaatii jatkuvaa asian esilläpitoa yhteistyössä suu -hygienistin, neuvolahenkilökunnan ja vanhempien kesken. Maahanmuuttajien kohdalla tulee ottaa huomioon suunhoitoonliittyvät kulttuurierot.

Toukokuussa 11 voimaan tullut terveydenhuoltolaki painottaa terveydenedistämisen merkitystä myös suun terveyden -huollossa. Silti painopiste on käytännössä edelleen korjaavassa hoidossa ja toimenpidekeskeisessä ajattelussa, joten vaikut-tamistyötä on tehtävä. Tosin kuntakohtaiset erot ovat suuria siinä, miten terveydenedistämistyötä voidaan toteuttaa.

Hyvistä periaatteista huolimatta lainsäädäntö ei nykyisellään tue riittävästi suuhygienistien toimintaa. Palvelut eivätole Kela-korvauksen alaisia, ellei potilas saa lähetettä hoitoon lääkäriltä. Kansalaiset eivät voi vapaasti valita hoidonantajaa,mikä on usein epäkohta esimerkiksi yksinyrittäjinä toimivien suuhygienistien kannalta.

Iso kysymys on, miten terveydenhuollon rakennemuutos uudistaa suun terveyshuoltoa. Joutuuko ennaltaehkäisevä työlyhytnäköisen säästämisen kohteeksi, jos taloustilanne heikkenee?

KORKEAKOULUTETUT AMMATTILAISETSyyhygienistillä on monitieteinen koulutus, jonka perustana ovat terveys-, hoito- ja hammaslääketieteelliset oppiaineet.Koulutuksessa korostuu yhteisöllinen terveyskeskeinen oppiminen: suuhygienisti osaa työskennellä asiantuntijana hoito -tiimissä.

Koulutuksen tavoitteena on hyvät terveydenedistämisen ja kliinisen hoitotyön taidot omaava suun terveydenhoidon asiantuntija, joka osaa arvioida tiedon luotettavuutta ja soveltaa tietoa käytäntöön. Syyhygienisti hallitsee myös oman työnsäkehittämisen ja hoitotulosten arvioinnin. Suuhygienistin osaa käyttää näyttöön perustuvia hoitomenetelmiä ja toimia taloudellisesti.

AMMATTILAISELLE AMMATTILAISEN PALKKASuuhygienistit toimivat palkkasuhteessa yksityisellä ja kuntasektorilla sekä yrittäjinä. Ala on osittain alipalkattu, ja tarvitaanedelleen paljon vaikuttamistyötä, jotta työnantajat ymmärtävät täysin tehtävän vaativuuden.

Yksityisellä sektorilla suuhygienistin säännöllisen työajan keskiansio on euroa/kk.*)Kuntasektorilla suuhygienistin säännöllisen työajan keskiansio on euroa/kk.**). Kunnallinen yleinen virka- ja työ-

ehtosopimus (KVTES) määrittää suuhygienistien palkkausta. Lisäksi ovat kuntakohtaiset palkkausjärjestelmät, jotka perus-tuvat paikalliseen tehtävien vaativuuden luokitteluun. Suuhygienistin ammatin kannalta ongelmallista on, että seuraavaylempi palkka hinnoittelu on yleensä jo varattu pelkästään esimiestehtäville.

*)Tilastokeskus: Yksityisen sektorin kuukausipalkat 11. **) Tilastokeskus: Kuntasektorin kuukausipalkat 11.

SUUHYG I EN I ST I

SHU

TTER

STO

CK


ammattina_SUUHYGIEN_8qxp 19.9.2012 12:51 Sivu 8

Savossa Suupirssi tuo suuhygienistinniiden luo, jotka eivät muuten suun terveystarkastukseen pääse.

MATKASSASuupirssin

SUUHYGIENISTIN AMMATISSA | 9>

AMMATISSA

TEKSTI: LEENA FILPUS KUVAT: VEIKKO KANKKUNEN

Kello käy vasta puol-ta kahdeksaa, kunKuopion kaupun-gin suun tervey-denhuollon suu-hygienisti Hanna Hytönen kurvaaautollaan Savonia-ammattikorkea-

koulun pihaan. Parkkipaikalla odottaa Fiat Ducato. Suupirssiksi nimetty pakettiauto kätkee sisäänsä täydel-

lisen suun terveydenhoitoyksikön laitteineen. Hoitovälineis-tö on järjestyksessä auton seiniä kiertävissä kaapeissa ja hyl-lyköissä kuin lentokoneen keittiössä.

Tänään Hannan on tarkoitus kääntää Suupirssin nokkakohti Suonenjoen Rivertech ry:tä, mielenterveys- ja päih-dekuntoutujien sekä muun muassa pitkäaikaistyöttömientyöpajaa.

Mutta ennen kuin auton voi startata, hoitovarustusta ontäydennettävä. Edellisreissulla käytetyt instrumentit on ste-riloitu ja ne tuodaan takaisin autoon. Lisäksi ainakin fluori-lakkapensseli- ja tehoimuputkivarastoja pitää täydentää.

Hanna käy huikkaamassa hyvät huomenet myös Savo-nia-ammattikorkeakoulun hyvinvointiosaamisalueen yli-opettajalle Kaarina Sirviölle. Hän on koko Suupirssi-hank-keen alullepanija.

LIIKKUVA KLINIKKASirviö oli miettinyt pitkään, miten väljästi asutuille alueillavoitaisiin taata suun terveydenhuollon palveluja. Haja-asu-tusalueella on pulaa hoitohenkilökunnasta ja etäisyydetkinovat pitkiä. Sen sijaan, että ikäihmiset ja koululuokat kulje-tettaisiin kuntakeskuksiin hoitoon, alan ammattilainen voi-sikin mennä potilaiden luo.

EU-rahoitteinen projekti starttasi vuonna 2009 ja sekestää tämän vuoden loppuun. Auto on kuopiolaista käsi-alaa. Hannakin on ollut miettimässä liikkuvan klinikan si-sustusta alusta lähtien.

– Potilaiden tykö mennään jo ennen ongelmien synty-mistä. Yksi tavoitteista on myös se, että opiskelijamme sai-sivat kokemusta eri asiakasryhmistä ja moniammatillisestatyöskentelystä jo opiskeluaikana, Kaarina Sirviö sanoo.

Ensi vuoden alusta Suupirssi siirtyy uudelle kampuksel-le opetusklinikaksi. Suuhygienisti-, hammaslääkäri- ja lähi-hoitajaopiskelijoiden on tarkoitus jalkautua auton kanssapotilaiden pariin yhtenä hoitoyksikkönä. Useammallekinautolle olisi käyttöä, Sirviö kertoo.

Pakettiauton varustaminen liikkuvaksi suunhoitoyksi-köksi maksaa noin 150 000 euroa, mutta auto maksaa itsen-sä nopeasti takaisin. Suupirssi on ennaltaehkäisevää tervey-denhoitoa parhaimmillaan.

Suupirssi on herättänyt kiinnostusta laajasti. Projektiaon esitelty ulkomaita myöten, ja se on voittanut muun mu-assa ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehitys- ja inno-vaatiotyö -projektien Kärjet-palkinnon Työelämän käytän-töjen kehittämisen sarjassa.

NOKKA KOHTI SUONENJOKEAMatka Suonenjoelle voi alkaa.

– Yllättävän helppoa näin ison auton ajaminen on. Al-kujännitys karisi, kun sain muutaman tunnin ajo-opetusta,Hanna sanoo samalla, kun peruuttaa auton näppärästi pe-ruutuskameran avulla ahtaasta parkkiruudusta lähtösuun-taan.

Suupirssi painaa juuri alle 3 500 kg varusteineen, jotensitä voi ajaa tavallisella ajokortilla. Normaalista vastaanot-totilasta se eroaa kokonsa lisäksi lähinnä vain siitä, että


–Suupirssi on ennaltaehkäisevääterveydenhuoltoa parhaimmil-laan, sanoo hankkeen alulle-panija Kaarina Sirviö.

SUUHYGIENISTIN AMMATISSA | 11>

– Saatamme olla ikä ihmisen sen päivän ainoa ihmiskontakti.

Siksi hoitotilanteeseenpitää olla aikaa.

– Hyvältä näyttää! Limakalvot ja syljen eritys on kun-nossa, mutta jos proteesien istuvuudessa tulee ongelmia,näitä voisi näyttää vaikka hammasteknikolle.

Proteesien putsauksestakin Taina ja Hanna kyselevät,mutta homma on Leenalla hoidossa: aamuin illoin fairy-pesu ja kerran kuussa Coregaa. Ongelma on vain se, että lä-hikaupassa olivat proteesiharjat loppuneet.

Taina löytää Suupirssin kaapinkätköistä uuden pro -teesiharjan ja huikkaa vielä lähtiessä, että tule käymäänterveys keskuksen hammashoitolassa, jos tulee ongelmia.Muuten riittää, että tavataan parin vuoden kuluttua.

röntgenlaite puuttuu. Se olisi vaatinut niin järeät suojauk-set, että painoraja olisi ylitetty.

– Sen sijaan suukamera ja etäyhteydet löytyvät. Potilaansuusta voi tarvittaessa lähettää valokuvan vaikka hammas-lääkärin konsultaatiota varten.

Matka Suonenjoelle taittuu noin kolmessa vartissa. Si-sä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymän vastaava suuhy-gienisti Taina Matilainen odottaakin jo Rivertechin pihalla.Hän on Hannan työpari Suupirssissä.

Suupirssikeikat tehdään kahden suuhygienistin taktii-kalla. Kun toinen tutkii asiakkaan suuta ja tekee varsinai-sen hoidon, toinen kirjaa toimenpiteet ylös. Sitten kirjaajaantaa potilaalle kotihoito-ohjeet ja hoidon tekijä valmiste-lee paikat seuraavaa asiakasta varten.

Työ etenee jouhevasti ja päivän aikana ehditään hoitaamahdollisimman monta potilasta.

– Rivertechiin on mukava tulla. Osa potilaistamme eiole käynyt minkäänlaisessa hammashoidossa vuosikausiin.Heidän elämässään voi olla isoja ongelmia, jolloin suun ter-veys ei ole mielessä päällimmäisenä. Monilla on erilaisiayleissairauksia sekä suussa kariesta ja kiinnityskudossai -rauksia, Hanna sanoo.

Rivertechin työpajoissa käy vajaa 40 mielenterveys- japäihdekuntoutujaa sekä kehitysvammaista muutamanapäivänä viikossa vuoropäivinä. Taidetyö-, tekstiili- ja puu-työpajoissa kudotaan muun muassa räsymattoja, nikkaroi-daan leikkimökkejä ja vajoja ja kunnostetaan vanhoja ikku-nanpokia tilauksesta ja omaan myymälään.

– Ideana on hyödyntää kierrätystä mahdollisimman pit-källe. Meillä on myös nuorten ja pitkäaikaistyöttömien pa-joja. Päämääränä on saada mahdollisimman monet kävijätvähitellen normaalin työmarkkinan piiriin. Tämä on osakuntouttamiskokonaisuutta, 11 vuotta Rivertechin taide-työpajan ohjaajana työskennellyt Anne Jäntti sanoo.

PROTEESIHARJALLA MATKAANHannan ja Tainan työpäivän ensimmäinen potilas on Lee-na Myyryläinen. Hän on käynyt Rivertechissä sen perusta-misesta lähtien vuosituhannen vaihteesta. Leenan vastuul-la on työpajan pesutilojen puhtaanapito ja pyykin silittämi-nen.

– Käyn täällä kahtena päivänä viikossa, muun ajan olenkotosalla. Keuhkoahtauma vie voimia. Sitä en edes muista,milloin kävin viimeksi hammastarkastuksessa. Minulla onhammasproteesit, eikä niiden kanssa ole ollut ongelmiasen jälkeen kun sain uudet, Leena kertoo.

Samalla kun Hanna tutkii Leenan suuta, hän kyseleelääkityksistä ja muistuttaa suun huuhtelusta lääkkeiden -oton jälkeen.


>

ULTRAPUHTAAKSIJokainen potilas pitää ottaa rauhassa ja yksilönä. Ei voiolettaa, että ihmiset osaisivat välttämättä kertoa suun ter-veyteen vaikuttavista elintavoistaan. Taitava suuhygienistilukee rivien välistä.

– Saatamme olla ikäihmisen sen päivän ainoa ihmis-kontakti. Siksi hoitotilanteeseen pitää olla aikaa. Yleisestijutustellessa voi käydä ilmi suunkin hoitoon liittyviä tär-keitä asioita päivittäisestä elämästä, Taina sanoo.

Ja sitten Suupirssiin nousee toinen Rivertech-konkariKeijo Laulainen. Miehellä on omat hampaat suussa ja edel-lisestä hammastarkastuksesta vuosi.


Keijo Laulaisen hampaatovat hyvässä kunnossa:Reikiä nolla!

Puuseppänäkin River -techissä hommia tehnytJari Reinikainen viimeis-telee maalaistalon tupaan tilattua lähes kuusimetristä räsy -mattoa.

>

80 IHMISEN LUOTTAMUSMIESHanna ja Taina ovat olleet Suupirssin matkassa tänä ke -väänä keskimäärin kolmena päivänä joka toinen viikko.Muulloin Hanna on suuhygienistinä Kuopion kaupunginHarjulan hammashoitolassa. Hän hoitaa normaalin väes-tövastuun lisäksi laitos- ja vanhuspotilaat. Hanna käymyös kaupungin pitkäaikaispotilaiden osastolla tekemässähammashoitoa.

– Suuhygienisti työskentelee yleensä itsenäisesti, muttaSuupirssissä pääsee näkemään käytännössä, miten kollegatoimii. Se on tosi antoisaa ja opettavaista. Tämä on kehit-tänyt meitä kumpaakin ammatillisesti.

Ammatillista osaamista Hanna tarvitsee myös luotta-musmiehenä. Hän on edustanut runsaan vuoden noin 80terveydenhuollon alan akavalaista työntekijää Julkisalankoulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn luottamusmiehe-nä. Suuhygienistien lisäksi hän pitää huolen Kuopion kau-pungilla työskentelevien työterveyshoitajien, toimintatera-peuttien, puheterapeuttien ja psykologien edunvalvonnasta.

Tuore pesti teettää paljon töitä.– Eri alojen erityispiirteet ja tarpeet alkavat jo tulla tu-

tuiksi. Tämän hetken kiperimpiä asioita ovat työn vaati-vuuden arvioinnit ja sisäilmaongelmat.

Töiden tekemistä auttaa se, että kaikilla on sama sopi-mus, kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimusKVTES. Tärkeä tukiverkosto on myös toiset luottamus -miehet.

– Mietimme yhdessä, miten asioissa edetään. Olen saa-nut paljon apua myös liiton koulutuksista. Helpottaa näh-dä konkreettisesti, ettei ole ongelmien kanssa yksin. Kou-lutuksia saisi joskus olla myös maakunnassa, ettei aina tar-vitsisi lähteä Helsinkiin asti.

Kun Rivertechin asiakkaat on hoidettu, Taina meneehammashoitolaan pistämään potilastiedot ajan tasalle.Hanna kääntää ratin kohti Kuopiota. Päivä ei pääty siihen,että auto on parkissa. Käytetyt välineet pitää viedä putsat-tavaksi, desinfioitavaksi ja sterilisoitavaksi.

– Kahdeksan potilasta tänään. Ihan hyvä saldo yhdellepäivälle, Hanna Hytönen sanoo. •

– Ei ollut reikiä, vaikka jätän aamuisin hampaiden pe-sun väliin. Mutta entä nyt?, Keijo kysyy.

Ei ole reikiä tälläkään kertaa, mutta hammaskiveä javärjäytymiä on kertynyt.

– Komea rivi sinulla on hampaita. Mutta paljonko tu-lee poltettua tupakkaa?, Hanna arvuuttelee. Tupakkalak-koon Keijoa ei hoputeta, mutta viikossa kuluvan piippu -tupakan määriä Hanna pitää aika korkeina.

– Otetaan ultraäänellä hammaskivi pois. Anna kädellämerkki, jos sattuu. Se ei ole tarkoitus. Ja muista hengittää,Hanna sanoo.

Luottamuksellisen ilmapiirin luominen on tärkeää. Kenellä tahansa on suu auki avuton olo, kun ei pääse edeskarkuun.

– Suupirssissä asiakkaisiin saa hyvän ensikontaktin. Sit-ten onkin matalampi kynnys tulla terveyskeskuksen ham-mashoitolaan jatkohoitoon, Taina jatkaa.


Aktiivi. Hanna Hytönen on Savonia-ammattikorkea-koulun Suun terveydenhuollon neuvottelukunnassa,joka kehittää suuhygienistien koulututusta.


AMMATISSA

TEKSTI: LEENA FILPUS KUVA: VEIKKO SOMERPURO

H A M M A S L Ä Ä K Ä R I J A T E R V E Y D E N H O I TA JA

Suuhygienistinkumppanina

>

Suomen Terveydenhoitajaliiton puheen-johtaja Leila Lehtomäki toivoo yhteis -työn tiivistyvän suuhygienistien kanssajo pe ruskoulutusvaiheessa.

– Suuhygienistit puolestaan hoi -tavat pitkälti pienten lasten ja koulu-laisten hammastarkastukset. He pi-tävät oppitunteja kouluissa ja opas-tavat vanhustenhuollon ja päiväko-tien hoitohenkilökuntaa sekä kehi-

tysvammaisten ja ikäihmisten omaishoitajia, Askolan kun-nan vastaava hammaslääkäri Sirpa Vettenranta sanoo.

Reilut 30 vuotta hammaslääkärinä työskennelleelle Sirpa Vettenrannalle suuhygienisti on tärkeä yhteistyö-kumppani.

– Hammaslääkäri tekee hoitosuunnitelman ja on siitävastuussa. Suuhygienisti toteuttaa hoidosta oman osuuten-sa. Kliinisen työn lisäksi heidän tärkeää osaamisaluettaanon potilaan opastaminen ja kannustaminen kotihoitoon.Kotihoito on suun terveyden edellytys, Vettenranta sanoo.

LAIDUNTAMINEN SEISMoniin kansantaloudellisesti merkittäviin terveysongel-miin voidaan vaikuttaa neuvonnan, kannustuksen ja ohja-uksen keinoin. Tässä työssä suuhygienisteillä ja muilla en-naltaehkäisevään terveydenhoitoon erikoistuneilla osaajil-la on tärkeä merkitys.

Hammaslääkärin näkökulmasta isoimpia terveyteenliittyviä ongelmia on se, että ihmiset syövät koko ajan. Täl-lainen laiduntaminen saa meidät lihomaan ja lisää moniensairauksien riskiä. Hampaatkaan eivät sitä kestä.

Suun terveyden ongelmat ryöpsähtävät käsiin, ellei ih-misiä saada huolehtimaan itsestään paremmin. Vettenran-ta pelkää, että yhteiskunnalta loppuvat rahat ja kliinisentyön tekijät kesken.

Iensairaudetkin ovat entistä nuorempien ongelmana.– Sellaisia ikääntyneitä, joilla on omat hampaat suus-

saan on yhä enemmän. Kokoproteesin käyttäjät ovat jo nytharvassa, ja heidän määränsä vähenee koko ajan. Se on si-nänsä hieno asia, mutta korjatut hampaat tarvitsevat re-monttia iän myötä joka tapauksessa, saati jos niitä ei hoidakunnolla, Vettenranta sanoo.

Kansalaisia pitää vastuuttaa hoitamaan itseään. Osaavasuuhygienisti on kullanarvoinen tulevaisuutta ajatellen.

– Arvostan korkealle heidän motivointitaitojaan. Meillähammaslääkäreillä ei edes välttämättä ole samoja taitoja.

Suomen Terveydenhoit-ajaliiton puheenjohtajanLeila Lehtomäki innostuu,kun hän kuulee KuopionSuupirssi-hankkeesta.

Täydelliseksi suun ter-veydenhoitoyksiköksi varustettu pakettiauto me-nee haja-asutusalueilla työyhteisöihin sekä lastenja ikäihmisten luo, ettei näiden tarvitse lähteä kun-

takeskukseen hoitoon.Lehtomäki haluaisi pirssin kyytiin myös terveydenhoitajan.– Suupirssi on loistava idea, mehän hoidamme samoja ih-

misiä. Teemme itsenäistä, ennaltaehkäisevää terveydenhuol-toa ja kummassakin työssä on tärkeää osata kannustaa ihmi-siä huolehtimaan itsestään. Tällainen yhteistyö olisi hieno ti-laisuus oppia toinen toisiltamme, Lehtomäki sanoo.

Moniammatillisesta yhteistyöstä ja ennaltaehkäisevästäterveydenhuollosta on puhuttu iät ajat. Edutkin on tunnus-tettu, mutta aidoksi ja laajaksi yhteistyöksi ne muuntuvat ko-vin hitaasti. Hyvästä tahdosta ja yhteistyöhalusta huolimattavanhoista rakenteista tupataan pitämään kiinni. Moni saat-taa pelätä esimerkiksi sitä, että uudistusten myötä jatkossajouduttaisiin selviämään aiempaa vähäisemmillä resursseillaon taantumaa tai ei.

Taloudellisesti vaikeammat ajat voi nähdä myös mahdol-lisuutena: kun ylimääräistä rahaa ei tule, on tehostettavatyön tekemistä ja koetettava löytää toimivia käytäntöjä. Yh-dessä tekemällä syntyy enemmän kuin yksin.

– Terveydenhuoltomme on edelleen turhan sairauskes-keistä. Painopistettä pitäisi edelleen kääntää ennaltaehkäisynsuuntaan. Juuri nyt on tällä saralla valoisampaa kuin aikoi-hin, kun meillä on lainsäädännöllinenkin velvoite huolehtiaennaltaehkäisevästä terveydenhuollosta, Lehtomäki sanoo.

MOTIVOINNIN TIELLEToimivaa yhteistyötä on. Esimerkiksi Askolan kunnassasuun terveydenhuollon tiimiin kuuluu hammaslääkärin,hammashoitajan ja suuhygienistin lisäksi muun muassaterveydenhoitaja ja puheterapeutti. Terveydenhoitajat kon-sultoivat suun terveyden asiantuntijoita esimerkiksi vauvo-jen imemisvaikeuksissa ja puheterapeutit lasten kielijän-teistä ja puheen oppimista tukevista orakojeista.


Moniammatillisesta

yhteistyöstä

hyötyvät kaikki.

Joskus käy niin, että asiakkaat eivät kehtaa tai uskalla kysyähampaiden hoitoon liittyvistä asioista riittävän tarkasti. Suu-hygienistin kanssa asiakkaat ovat hoitotilanteessa usein kah-destaan, ja silloin kysyminen ja keskustelu on helpompaa.

YHDESSÄ KOULUN PENKILLELeila Lehtomäki korostaa, että suuhygienistit ja terveyden-hoitajat eivät ole terveyspoliiseja, jotka sanovat, miten pi-täisi elää. Kannustamisella päästään pidemmälle kuin käs-kyttämisellä.

– Tehtävämme on saattaa ihmiset tietoisiksi riskeistä,motivoida heitä haluamaan muutosta ja tukea heitä parem-piin elintapoihin.

Suomen Terveydenhoitajaliitto liittyi Akavan jäsenjär-jestöksi huhtikuussa 2012. Leila Lehtomäki toivoo, että ter-veydenhoitajien ja suuhygienistien ammatillinen yhteistyökehittyisi ja tiivistyisi.

– Uskon, että voimme kehittää yhteistyötämme edun-valvonnankin puolella. Kummankin ammattialan työ onvaativaa ja itsenäistä. Sen pitää näkyä työn vaativuuden ar-vioinneissa ja etenkin palkkauksessa. Yhteistyötä olisi tär-keä tehdä jo peruskoulutusvaiheessa. Suupirssin tapaisiatoimivia käytäntöjä kannattaisi jakaa laajemminkin, LeilaLehtomäki sanoo. •


SHU

TTER

STO

CK

OMASSA RYTMISSÄTiiviimmän työrupeaman jälkeen yrittäjä voi vastaavastiottaa ylimääräisen vapaapäivän vaikka keskelle viikkoa. Javälillä on pakkokin, sillä jaksamisesta on pidettävä huoli.Väsyneenä työn laatu kärsii.

Tasapainottelu sopivan työmäärän ja vapaan välillä onopettelukysymys.

– Jotta yrityksen perustamiskustannukset saa makset-tua ja kerättyä myös puskurirahaa hiljaisempien aikojen va-ralle, pitkät lomat saa käytännössä unohtaa. Yritystoimin-nan kiinteät kulut ovat yllättävän suuret.

Yrittäjäsuuhygienistin kiireisintä aikaa on yleensä kevätja syksy. Vuodenvaihteessa suun terveydenhoito ei ole en-simmäisenä ihmisten mielissä. Se tietää sitä, että välillä pu-helin pirisee harvakseen.

Tarja Kuulalla on takanaan vasta niin vähän yrittäjänvuosia, ettei hänellä ole vielä rutinoituneemman yrittäjänvarmuutta töiden jatkumisesta.

– Itsensä pitää osata kovettaa niin, ettei ala liikaa miettiätulevaisuutta ja hermoilla rahojen riittävyyttä. Epävarmuu-den sietokyky on tärkeä ominaisuus. Toisaalta suuhygienis-tien työtilanne on niin hyvä, että jos yrittäjyys ei jostainsyytä pelitä, maailma ei siihen kaadu.

KILPAILU KOVENEEJyväskylässä oli vain yksi yksityinen suuhygienisti, kun Tar-ja Kuula ryhtyi yrittäjäksi. Puolen vuoden kuluttua kau-punkiin ilmaantui kaksi muuta ja nyt omalla vastaanotol-laan työskenteleviä yrittäjiä on viisi. Heidän lisäkseen kau-pungissa on yksityisiä hammaslääkäriasemia, joilla voityöskennellä useampikin hygienisti.

– Meitä yksityisiä on väestöpohjaan nähden enemmänkuin monessa muussa kaupungissa. Työt ovat selvästi vä-hentyneet ja kilpailu koventunut. Asiakkaat ovat myös hin-tatietoisia, he vertailevat ja laskevat hoidon hintaa Kela-korvausten jälkeen.

Kilpailu sinänsä on hyvästä. Se saa ammattilaiset teke-mään parastaan, kehittämään itseään ja etsimään keinojaerottautua muista. Paras tapa saada uutta asiakaskuntaa on

Paras palkinto hyvin tehdystä työstä on se,kun potilas matkustaa toiselle puolen Suo-mea päästäkseen tutun suuhygienistin vas-taanotolle. Jyväskyläläisen Tarja Kuulan po-tilaista valtaosa on toki oman kaupunginasukkaita. Kauimmaiset tulevat Turusta as-ti. Hyvä maine kiirii kauas.

– Kun näkee konkreettisesti työnsä tu-lokset, potilaan suu saadaan kuntoon ja

hän lähtee hyvillä mielin vastaanotolta, ei voi olla kuin tyy-tyväinen. Onnistuminen on sellainen motivaattori, että senvoimin jaksaa tehdä pitkääkin päivää hyvillä mielin, suuhy-gienisti Tarja Kuula sanoo.

Kuula ehti työskennellä kymmenisen vuotta hammas-hoitajana ennen kuin kouluttautui suuhygienistiksi pari-kymmentä vuotta sitten. Ura kunnallisella puolella oli var-ma ja turvallinen.

Ajatus yrittäjäksi ryhtymisestä alkoi silti kutkuttaa vähi-tellen ja päätös varmistui vuorotteluvapaan aikana kohtakolme vuotta sitten. Kun sopiva vastaanottotila Jyväskylänkeskustassa vapautui, Kuula ei epäröinyt. Hän sai Finnve-ran naisyrittäjien lainaa ja pisti pystyyn oman vastaanoton.

– Olen ollut ratkaisuun todella tyytyväinen, mutta en oli-si arvannut, miten paljon yrittäjyys lopulta vaatiikaan työtä.Ei riitä, että tekee varsinaisen suuhygienistin työn hyvin.Sen päälle tulee kaikkea muuta yrityksen pyörittämistä jasiivouksen hoitamisesta markkinointiin ja kirjanpitoon asti.

Lainsäädäntö ja muut viranomaismääräykset ohjaavatjo sitä, minkälainen työtilan on oltava. Vastaanottotilanmuutostyöt ja välineistön hankkiminen ovat isoja taloudel-lisia satsauksia. Jos työmäärän suhteuttaa yrittäjän palk-kaan, kunnallisella puolella pääsee helpommalla.

Vaakakupissa painavat kuitenkin toisenlaiset asiat. Yrit-täjä on itsensä herra.

– Minulle on tärkeää saada tehdä työni hyvin, hoitaa jo-kainen potilas parhaalla mahdollisella tavalla. Siksi on niinmukavaa, kun hoitoajoista ei tarvitse tinkiä. Potilaan voihoitaa kerralla kuntoon, eikä jatkohoitoa tarvitse venyttääkuukausien päähän.


AMMATISSA

TEKSTI: LEENA FILPUS KUVAT: HANNA-KAISA HAMALAINEN

TarjaKuula– YRITTÄJÄSUUHYGIENISTI

ON OMAN AIKANSA HERRA

palvella olemassa olevia niin hyvin, että he suosittelevatsuuhygienistiään myös ystävilleen.

– Mainontaan olisi hyvä laittaa paukkuja, mutta lehti- ilmoittelu on kallista. Olen osallistunut erääseen netinmarkkinointikampanjaan, jossa asiakkaat saivat hampai-den valkaisun normaalia edullisemmin. Idea on periaat-

teessa hyvä, mutta käytännössä voi olla tyytyväinen jos edes 10prosenttia tarjouksen hyödyntäneistä jää vakiasiakkaiksi.

Koska kilpailu on kovaa, yrittäjäsuuhygienistit innostuivat Jyväskylän yhteistoiminta-alueen suun terveydenhuollon kumppa-nuushankkeesta. Vuoden 2011 alusta startanneessa hankkeessa ko-keillaan uudenlaista yhteistyötä julkisen ja yksityisen sektorin vä-

lillä. Kuntalaiset saavatvalita, mennäkö hammas-lääkäriin ja suuhygienis-tille julkiselle vai yksityi-selle puolelle.

Idea sinänsä on hyvä,potilaat saavat hoitoaaiempaa nopeammin.Käytännössä hammaslää-käriasemien hammaslää-kärit ohjaavat potilaatoman asemansa suuhygie-nisteille.

– Kyselyjä on kyllä tul-lut todella paljon, mutta potilaita ei ole ohjautunut meille yrittäjil-le. Potilaille ei anneta riittävästi tietoa vaihtoehdoista. Se on todellaharmi, sillä meillä yrittäjillä on yleensä lääkäriasemia edullisem-mat hinnat. Kela-korvausten jälkeen potilas saa hankkeeseen kuu-luvan hoidon hyvässä lykyssä jopa maksutta, Tarja Kuula sanoo.

Kuula onkin koettanut viestittää hankkeen epäkohdista kau-pungin suuntaan, mutta vielä se ei ole tuottanut tulosta.

– Tiedän, että monessa muussa kaupungissa alan toimijat teke-vät enemmän yhteistyötä kilpailusta huolimatta. Meitä yrittäjiä eijostain syystä haluta ottaa aidosti mukaan yhteistyöhön.

RYHTYÄKÖ YRITTÄJÄKSI?Valtaosa yrittäjäsuuhygienistin asiakkaista on aikuisia, niitä, jotkaeivät halua jonottaa hoitoaikaa kunnalliselle puolelle. He osaavatarvostaa joustavaa palvelua.

Kuulan mukaan suuhygienistin työssä kliininen osaaminen ontärkeää, mutta myös ylipäätään oikeat otteet ja työn jälki. Asiak-kaat aistivat ammattitaidon.

– En ryhtyisi yrittäjäksi suoraan koulun penkiltä, monipuoli-nen työkokemus on eduksi. Kannattaa myös luoda hyvä tukiver-kosto kollegojen ja hammaslääkäreiden kanssa. Parhaimmatkintarvitsevat apua.

Talousasiat kannattaa olla kunnossa, ennen kuin heittäytyyyrittäjäksi. Lottovoitto olisi hyvä aloituspaketti.

– Olen saanut yrittäjänä oppia sellaisia asioita, joihin toisen pal-veluksessa ei ikinä törmää. Ammatilliselle ja muutenkin itsetun-nolle tekee tosi hyvää, kun huomaa, että minusta on tähän, TarjaKuula sanoo. •


Yrittäjäsuuhygienisti saa nähdä vaivaa luodakseen potilasverkoston.

Parasta mainosta on tuttavan suositus. Hyvä maine kiirii kauas.

– Yrittäjänä pääsee testaamaan epävarmuuden sietokykyään. On palkitsevaa huomata osaavansa ja pärjäävänsä, Tarja Kuula sanoo.


Motivoinnin ammattilainen

AMMATISSA

TEKSTI: LEENA FILPUS KUVAT: VEIKKO KANKKUNEN

– Suuhygienisti ei hoida pelkkää suuta,vaan parhaimmillaan koko ihmistä, PäiviBjörklund sanoo.

>

Suuhygienisti Päivi Björklundin työ-huoneessa raikuu nauru. Päivi ja RiittaEskola pohtivat, kuinka asiakas sitou-tetaan hoitamaan suun terveyttä jakäymään säännöllisesti hammastar-kastuksissa.

Jos tässä keskustelussa löytyisi lo-pullinen ratkaisu siihen, miten ihmi-set motivoituisivat hoitamaan hampai-taan. Päivi ja Riitta voisivat lopettaa sa-man tien palkkatyönsä ja ryhtyä elä-

mään rojalteilla.– Motivointi lähtee siitä, että potilas otetaan koko persoo-

nana huomioon. Jokainen ihminen pitää hyväksyä sellaisenakuin hän on. Emme ole samasta muotista, kuopiolaisenHammasklinikka Puijon Hampaan suuhygienisti sanoo.

Se tarkoittaa sitä, että huonostikin hampaansa hoitavaon tervetullut vastaanotolle. Tai itse asiassa, hän on se kaik-kein tervetullein.

Riittaa ihmetyttää, eikö rikkinäinen ja haiseva suu inho-ta? Päiviä ei. Ja maskikin peittää osan hajuista, joihin myöstottuu ajan myötä!

– Sehän on suuhygienistille hieno haaste, kun saa hoidet-tavakseen suun, jossa on paljon tekemistä. Pääse käyttämäänkliinistä osaamistaan ja etenkin motivointitaitojaan, jotta asia-kas osaisi ja viitsisi hoitaa hampaitaan jatkossa paremmin.

TAVOITTEENA JATKUVUUSHoitotilanteesta pitää aina jäädä kiva fiilis vaikka olisi tehtymitä kommervenkkejä. Iloisella mielellä vastaanotolta läh-tevä palaa suuremmalla todennäköisyydellä myös takaisin.

Pitkään potilassuhteeseen kannattaa todella panostaa.Yksityisellä puolella asiakassuhteen jatkuvuus onkin hel-pompi varmistaa kuin julkisessa hammashoidossa.

Kun asiakkaan oppii tuntemaan, näkee hoidon vaiku-tuksen paremmin ja osaa tarttua myös ongelmakohtiin.

– Mallikelpoisestikin hampaansa hoitavat kaipaavat jatarvitsevat kannustavaa palautetta, jotta jaksaisivat jatkaasamaa rataa.

Palkitsevinta Päivin työssä on se, kun potilas uudellahoitokerralla kertoo innoissaan jo ovella muistaneensavaikka langata hampaitaan.

– Vakiintuneita tapoja on vaikea muuttaa. Siksi pitääiloita pienistäkin askelista yhdessä potilaan kanssa. Minuntehtäväni on kannustaa asiakasta muutokseen.

MENNÄÄNKÖMERSULLA?Motivointion suuhygie-nistin työnvaikeimpia jatärkeimpiä

puolia. Ennaltaehkäisevä ja oikeanlainen kotihoito säästäähampaita, rahaa ja pitää monet muut terveysongelmat loi -tolla.

Riitta tunnustaa olevansa ahkera napostelija. Hän tie-tää kyllä, miten suun terveydestä huolehditaan. Että ham-paat harjataan kahdesti päivässä fluoritahnalla, hammasvä-lit langataan ja ksylitolipurkalla tai -pastilleilla pysäytetäänhappohyökkäys aina aterian jälkeen.

Näin hän tekeekin. Ongelma on syöminen. Välipalojakertyy päivän aikana aivan liian monta.

– Oma hammaslääkärini on sanonut ihan suoraan, ettäpuputus seis, mutta seuraavan suupalan houkutus voittaavaroituksen, Riitta sanoo.

Jatkuva napostelu ei ole viisasta. Riitan hampaat reikiin-tyvät herkästi ja hän on sen vuoksi hammaslääkärin ja suu-hygienistin erityistarkkailussa.

– Jos saisit vähennettyä ruokailujasi viiteen kertaan päi-vässä, hampaasi pysyisivät varmasti paremmassa kunnossa.Se on jo hieno muutoksen alku, että olet itsekin tiedostanutnaposteluongelmasi, Päivi sanoo Riitan hampaita tutkies-saan.

Hampaiden kunnossapito on myös rahakysymys. – Yksi ajaa mersulla, toinen käy hammaslääkärillä ja

suuhygienistillä. Kyllä tämä kalliiksi tulee. Ihan saan itseä-ni syyttää hampaitten reikiintymisestä. Kukaan ei työnnäsyötävää suuhuni, Riitta sanoo.

OMALLA VASTUULLAPäivi Björklund on työskennellyt suuhygienistinä kaksivuotta, mutta hampaidenhoitoalalla hän on vanha konkari.Hän valmistui yli 20 vuotta sitten hammashoitajaksi jatyöskenteli välillä myös aivan toisella alalla. Sitten mieli pa-loi takaisin hoitoalalle ja koulun penkille.

Monipuolisesta työ- ja elämänkokemuksesta on nykyi-sessä työssä yksityishammaslääkäriasemalla hyötyä. Suuhy-gienisti ei hoida pelkkää suuta, vaan parhaimmillaan kokoihmistä.


Koskaan ei voi tietää, mikä ketäkin motivoi.

Suuhygienisti koettaa kaivaa jokaisen

asiakkaan kohdalla oikean motivointipakin

esiin.

veiksi, jos en itse ota vastuuta terveydestäni. En silti haluatuntea olevani huono ihminen kun hampaani reikiintyvät,Riitta täydentää.

Päivi koettaakin löytää negatiivisestakin valoisan. Käs-keminen on turhaa, halu muutokseen pitää lähteä ihmises-tä itsestään.

– Tupakoitsijalta voi kysyä vaikka, onko hänen elämän-tilanteensa sellainen, että hän voisi miettiä lopettamista. Ihmisten pitää olla itselleen myös armollisia.

Riitta on jo ovensuussa ja lähdössä pois, kun Päivi huik-kaa vielä miettimään napostelukierteen katkaisemista.Viesti on täsmälleen sama, jonka Riitta on kuullut vakitui-seltakin suuhygienistiltään. Kenties se kuuluisa second opinion pistää tällä kertaa muutokseen vauhtia? Ei kunmersukauppaan! •

Jo suun avaaminen vieraalle ihmiselle on luottamuksenosoitus. Etenkin pelokkaiden asiakkaiden kanssa on mal-tettava olla rauhallinen, jaksettava kertoa, mitä jokaisessatyövaiheessa tapahtuu.

Potilaalle pitää sanoa rehellisesti, miten asiat ovat, jamitä hän voi itse tehdä hampaittensa hyväksi.

– Jotenkin sen vain näkee ja tulkitsee asiakkaan olemuk-sesta ja puheesta, millä tavoin kullekin kannattaa puhua.Tärkeintä on olla syyllistämättä, Päivi sanoo.

– Niin tai että osaa syyllistää positiivisesti. Ainakin mi-nua vastuutetaan aivan liian vähän. Jokaisen terveydenhoi-toalalla työskentelevän sanavarastoon pitäisi kuulua lau-seet: sinä päätät kuinka itseäsi hoidat. Me voimme vain aut-taa ja neuvoa, mutta terveytesi sinun on tehtävä itse. Maail-man paraskaan suuhygienisti ei saa hampaita ja ikeniä ter-


Riitta Eskola kertoo, miten ham-paiden ultraäänipuhdistus kuulos-taa päässä samalta kuin vesiporal-la halkaistaisiin marmorilevyä.Onneksi putsaus ei sentään tunnusamalta.


YHTEYSTIEDOTAKAVAN ERITYISALAT

Sähköpostiosoitteet: [email protected]

ToiminnanjohtajaLuomanmäki, Sallapuh. 1 1 tai Liiton johtaminen, hallinto, työmarkkina-asiat ja ulkoiset suhteet

EDUNVALVONTA

Eskola, KariTyömarkkinalakimiespuh. 1 tai Yksityissektorin sopimus- ja neuvottelu-toiminta, yhteiskunnallinen edunvalvonta

Hälikkä, MinnaAsiamies, lakimiespuh. 1 tai 1Yksityissektorin sopimus- ja neuvottelu-toiminta sekä edunvalvonta, tausta-ryhmä- ja yritysyhdistystoiminta YTN:ssä

Ikonen, HarriLakimiespuh. 1 tai Kunta-, valtio- ja yliopistosektorin virka-ja työsuhdeneuvonta

Juntunen, KaleviAsiamiespuh. 1 1 tai Valtiosektorin sopimus- ja neuvottelutoi-minta

Korpisaari, JaakkoAsiamiespuh. 1 tai Kuntasektorin sopimus- ja neuvottelutoi-minta

Kullanmäki, TarjaLakimiespuh. 1 tai kunta-, valtio-, yliopisto- ja amk-sektorinvirka- ja työsuhdeneuvonta

Leppänen, Juho-HeikkiLakimiespuh. 1 tai Yksityissektorin työsuhdeneuvonta

Torvela, TuireLakimiespuh. 1 tai 1 1Yksityissektorin edunvalvonta ja työsuh-deneuvonta, ammatinharjoittajia ja yrit-täjiä koskevat tehtävät sekä perhe- japerintöoikeudellinen neuvonta

JÄSENSIHTEERITpuh. 1 [email protected]

SUOMEN SUUHYGIENISTILIITTO SSHL

Mäkinen, SatuPuheenjohtajapuh. [email protected]

Heinonen, MariSihteeripuh. [email protected]

OTA YHTEYTTÄ!

NÄMÄ KAIKKI SISÄLTYVÄT

JÄSENMAKSUUN

• Akavalainen edunvalvonta• Mahdollisuus ansiosidonnaiseen

työttömyysturvaan• Työsuhde- ja palkkaneuvonta• Työ- ja virkasuhteesta tulevien

erimielisyys- ja riita-asioidenhoito sekä niihin liittyvät lakimiespalvelut

• Vastuu- ja oikeusturvavakuutus• Urapalvelu

• Perhe- ja perintöoikeudellinenneuvonta

• Ammatilliset ja alueelliset tapahtumat sekä verkostot

• Jäsenkoulutukset• Ifin vapaa-ajan tapaturma- ja

matkustajavakuutus• Erilaiset loma- ja ostoedut, mm.

A-lomat-lomajärjestön ja Jäsen -edut.fi-palvelun edut

www.suuhygienistiliitto.fi

Documents

MIKSI SUUHYGIENISTIÄ TARVITAAN? · reilusti yli puolet työskentelee kuntasektorilla ja muut yksityisellä sektorilla tai itsenäisinä amma-tinharjoittajina. Suomen Suuhygienistiliitto