Minun Eloni 2/2014

LÄÄKÄRIASEMA ELONIN LEHTI TERVEYDESTÄ JA

HYVINVOINNISTA

20142

min

un

SATU RASILA Hyvinvointi on ajanhallintaa

MIEHEN TERVEYS eri ikäkausissa

Kun lapsi ei halua mennä KOULUUN

Kroonisen väsymyksen HOITO

Oma laboratorio on POTILAAN ETU

Mielenmaisemani

”KIRJOITTAMISEN KAUTTA SAAN ILMAISTUA ASIOITA, JOITA EN MUUTEN SAA SANOTTUA.”

SATU RASILA• s. 1972 Tampereella• Näytelmäkirjailija, ohjaaja, Turun

Kaupunginteatterin dramaturgi• Rasila on kirjoittanut muun muassa

näytelmät Kohtalona murha (ruotsiksi esitetty nimellä Drabbad), Mieletön Turun historia, Mieletön Turun lähi-historia, Mieletön Turun tulevaisuus, Kakola, Katoava maa.

• Ohjannut näytelmiä muun muassa Linnateatterille, Turun Kaupunginteatte-rille, Åbo Svenska Teaterille, Rakasta-jat-teatterille, Helsingin Kaupunginteat-terille ja Kansallisteatterille.

• Suomen Näytelmäkirjailijaliiton pu-heenjohtaja vuosina 2005–2011.

2 Minun Eloni 2 | 14

Teatterin teräshermoinen

monitaituri Näytelmäkirjailija, dramaturgi ja ohjaaja Satu Rasila liikkuu ammatissaan tragedian, komedian ja suurten tunteiden äärellä, mutta arvostaa omassa elämässään kohtuullisuutta.TEKSTI SANNA-MARIA SARELIUS KUVA JASKA POIKONEN

SATU RASILAN KIRJOITTAMA rockmu-sikaali Kakola veti Turun Kaupunginteatterin Päänäyttämön täyteen pari vuotta sitten. Lo-kakuussa ensi-iltaan tulee uusi Turku-aiheinen musikaali, tällä kertaa tarinan tapahtumat si-joittuvat Seilin saareen. Graniittilinnan miehi-sestä maailmasta fokus siirtyy naisiin.

– Kakolaa tehdessä syntyi ajatus, että Seilistä ja sen naisista pitäisi tehdä musikaa-li. Naisteemaa seuraten oli luontevaa valita teokseen suomalaisten naisartistien tekemää musiikkia, Rasila kertoo.

Spitaalihospitaalina ja Suomen ensim-mäisenä mielisairaalana toimineessa Seilis-sä oli viimeiset 70 vuotta pelkästään naispo-tilaita. Monelle naiselle saarelta ei ollut pa-luuta. Osa tuomittiin pakkohoitoon kohtuutto-min perustein.

– Jos nainen oli köyhä ja sai lapsen yk-sin, oli riski leimautua mielisairaaksi ja tulla poislähetetyksi, Rasila toteaa.

Käsikirjoitusta varten Rasila vietti aikaa maakunta-arkistossa, missä säilytetään al-kuperäisiä Seilin asiakkaiden potilasasiakir-joja.

– Tutustuessani näiden naisten kohtaloihin tuli vahva myötäelämisen tunne. Toivon, että se välittyy myös musikaalista.

TURUN KADUT KUTITTAVAT MIELIKUVITUSTASeilin ensi-illan jälkeen Rasila dramatisoi ja ohjaa Kansallisteatteriin Tuomas Kyrön vast-ikään ilmestyneen romaanin Ilosia aiko-ja, Mielensäpahoittaja. Rasilalle tyypillistä on sujuva siirtyminen tyylilajista toiseen, sa-maan aikaan työn alla saattaa olla camp-

henkisen kreisifarssin kirjoitustyö ja juutalais-vainoja käsittelevän klassikkodraaman ohja-us ruotsiksi.

– Kirjoittaminen on minulle tunneilmaisua. Saan sen kautta ilmaistua asioita, joita en muuten saa sanottua. Mutta kirjoittaminen on myös ammattini. Sellainen ajattelumalli, että viihde on esimerkiksi automaattisesti ros-kaa ja draama laatua, on minusta epäkiin-nostava. Ammattitaito merkitsee minulle sitä, että yritän mahdollisimman tarkasti ymmär-tää tuottajatahon tilauksen, ja tarpeen mu-kaan opiskelen eri tyylilajien vaatimaa dra-maturgiaa.

Rasila on toiminut Turun Kaupunginteatte-rin dramaturgina vuodesta 2012. Alun perin Nokialta kotoisin olevana, kuusitoista vuot-ta Turussa asuneena hän hämmästelee edel-leen kaupungin historiallista estetiikkaa. Yksi lempipaikoista on Nunnankadun ja Vanhan Suurtorin välillä kulkeva keskiaikainen Luos-tarin välikatu.

– Kun täällä kävelee, on kutkuttavaa aja-tella että samalla kadunpätkällä ihmiset ovat kulkeneet jo 1200-luvulla. Turku on nyt koti-kaupunkini, vaikka ajatukseen tottumisessa menikin monta vuotta. Helsinki on liian iso paikka meidän perheellemme, mutta yhtään pienemmässä kaupungissakaan en haluaisi asua. Paikalle jääminen on pitkälti sattumaa eikä tietoista valintaa. Sattuman kauppana Turusta on tullut rakas paikka.

AJANHALLINTA MÄÄRITTELEE HYVINVOINNINRauhallisena ja analyyttisenä ohjaajana tun-nettu Rasila ei pienestä hätkähdä. Ensi-iltaa

edeltävä kiire ja henkiset paineet eivät saa työtään rakastavaa naista menettämään hermojaan.

– Teatterintekemiseen kuuluvat suuret tun-teet. Aggressiivinen työtapa kuuluu joiden-kin ohjaajien tyyliin. Minulle tuli kuitenkin jo vuosia sitten aktiivinen vastahanka sellaisel-le, koska stressaannun rumasta vallankäy-töstä. Työtilanteessa voi olla vaativa ilman, että on toista kohtaan tyly tai kohtuuton. En muutenkaan käyttäydy niin, miksi tekisin niin töissä?

Ajanhallinta on hyvinvoinnille keskeinen asia, Rasila miettii.

– Kaikki hyvinvointiin liittyvä on ajan-käyttöön liittyvää; ottaako aikaa nukkumi-seen, syömiseen ja liikkumiseen. Kaikkein tärkeintä on, että jokapäiväiseen elämään jää aikaa, jonka voi viettää perheen kans-sa.

Lukeminen ja puutarhanhoito ovat Rasi-lalle mieluisinta vastapainoa työlle. Kako-laa kirjoittaessa istumatyö vaati veronsa ja kirjailija patisti itsensä kuntosalille personal trainerin ohjauksessa.

– Rehellisyyden nimissä joudun pakotta-maan itseni liikkumaan. Olin lapsena sel-lainen varjoisten huoneiden kalvakka säh-köurkujen soittaja. Muistan, kuinka lapsena molemmat käteni olivat vuorokesinä kipsis-sä, kun yritin jotain taidoilleni liian vaati-vaa liikuntasuoritusta, kuten käsilläseison-taa. Tästä jäi häpeä, jota vastaan tsemp-pailen kuntosalin eteisessä vieläkin. Mutta ei siinä mitään. Kalvakkana sähköurkujen soittajana tuli myös luettua paljon, ja siitä on paljon hyötyä nykyisessä työssäni.●

AJANVARAUS ( 02 4844 500 | ELONI.FI Minun Eloni 2 | 14 3

Pääkirjoitus

Lääkäriasema Elonin lehti terveydestä ja hyvinvoinnista.

JAKELUALUE: Turku, Lieto, Naantali, Raisio, Kaarina, Masku, Mynämäki, Nousiainen, Rusko, Aura, Pöytyä, Parainen ja KemiönsaariJAKELU: Itellan jakelu jokaiseen talouteen (ei kieltotaloudet, ei yritykset ja yhteisöt)VASTAAVA JULKAISIJA: Timo TalvioTAITTO: OS/G Viestintä Elina Malmi, www.osgviestinta.fiKANNEN KUVA: Jenni Virta/Iloinen liftari KANNESSA: Laboratoriohoitaja Marianne VahannePAINOPAIKKA: Punamusta OyPAINOSMÄÄRÄ: 151 000 kplTOIMITUSNEUVOSTO: Minna Talvio, johtava lääkäri; Sanna-Maria Sarelius, markkinointipääl-likkö; Tuulia Talvio, palvelusuunnittelija; Robert Paul, LKT; Atte Kivisaari, LT; Harri Niinikoski, LT

ISSN 2342-0618 (painettu)| ISSN 2342-0626 (verkkojulkaisu)

www.eloni.fi | www.facebook.com/eloni.fi

Yliopistonkatu 20, Hansakorttelin 3. krs

Ajanvaraus (02) 4844 500 ja www.eloni.fi

Puhelinajanvaraus ma–to 7–20, pe 7–18, la 9–15, su 11–16

Vastaanotot ja röntgen ma–to 8–20, pe 8–18, la 10–15, su 12–16

Laboratorio ma–to 7–20, pe 7–18, la 10–15, su 12–16

20142

ELÄMÄNLAATUA edistämässäELONI ON ollut olemassa kohta puolitoista vuotta. Alusta asti tavoitteenamme on ollut tukea turkulaisten terveyttä ja olla mukana kehittämässä paikallisten yritys-ten toimintaa.

YRITTÄJINÄ OLEMME oppineet, että henkinen ja fyysinen hyvinvointi kul-kevat käsi kädessä. Riittävä uni ja palautuminen, sopiva määrä liikuntaa sekä monipuolinen ruokavalio auttavat jaksamaan niin työssä kuin työ-paikan ulkopuolella. Arjen kiireiden keskellä on olennaista muistaa pi-tää huolta itsestään – jo ennen kuin terveys heikkenee. Elonissa on pal-jon fyysistä ja henkistä hyvinvointia edistäviä, ennakoivia palveluja sekä mielenkiintoisia terveysaiheisia yleisöluentoja. Lue lisää syksyn ryhmäval-mennuksistamme ja teemailloistamme tästä numerosta.

MEILLE ELONILAISILLE on äärimmäisen tärkeää, että voimme olla edistämässä turkulaisten elämänlaatua sekä paikallisten yritysten menes-tymistä. Tämän vuoksi Eloni tarjoaa työterveyspalveluiden ohella työelä-män laatua edistäviä palveluita. Työn sujuvuutta kehittämällä luodaan työhyvinvointia. Sivulla 20 kerromme lisää uudesta työelämäkonseptis-

tamme ja yhteistyöstämme turkulaisen Romana Managementin kanssa.

SYKSYLLÄ ELONISSA aloittaa toimintansa syömishäiriöiden hoi-toon erikoistunut asiantuntijatiimi sekä Suomen ensimmäinen kroonista väsymys oireyhtymää hoitava moniammatillinen tiimi. Kehitämme palvelui-

tamme jatkuvasti ja otamme mielellään vastaan palautetta ja ehdotuksia esimerkiksi verkkosivujemme tai Facebook-sivumme kautta.

Kaunista syksyä!

MINNA TALVIO, johtava lääkäriTIMO TALVIO, toimitusjohtaja

P.S Haluatko, että lähetämme Minun Eloni -lehden jatkossakin kotiisi? Ilmoita osoitetietosi meille ja mainitse viestissä, että haluat postia Elonilta kotiinlähe-tettynä. Voit lähettää sähköpostia meille: [email protected] tai postia osoittee-seen Eloni Oy/Markkinointi, Yliopistonkatu 20, 20100 Turku.


SYKSYLLÄ LIIKUTAAN JA RENTOUDUTAAN RYHMÄSSÄ.

Sisällysluettelo

2Seili-musikaalin käsikir-joittajan mielenmaisema on keskiaikaisella kujalla.

6Eloniin väsymysoireyhtymän hoitoon

erikoistunut tiimi 20142

Eloni on avoinna

joka päivä!

2 ............. Mielenmaisemani: Satu Rasila4 ............. Pääkirjoitus6 ............. Terveys nyt

8 ............. Elonin laboratorio10 .......... Teemasivut: Miehen terveys14 .......... Teemasivut: Kilpirauhassairaudet17 .......... Matkailija: muistitko rokotukset?18 .......... Kun kouluun meneminen ahdistaa ja pelottaa19 .......... Ihosyövät yleistyvät – kuulutko riskiryhmään?20 .......... Eloni ja Romana yhdistivät voimansa työelämäpalveluissa21 ......... Uusi syömishäiriötiimi aloittaa Elonissa 22 ......... Syksyn kurssitarjontaa24 .......... Puuhapalsta | Eloni mukana Naantalin Lasten musiikkijuhlilla25 ......... På svenska26 ......... Elonin lääkärit ja asiantuntijat | Elonis läkare och experter28 ......... Elonissa tapahtuu

10 Mies, miten voit?

22


MIEHEN HPV-TULEHDUSLaajasta tutkimuskentästä huolimatta miehen HPV-infektion luonnollista taudinkulkua ei tunne-ta vielä riittävästi ja HPV:n merkitys eri anato-misten alueiden sairauksien synnyssä on osittain tuntematon.

HPV:n esiintyvyys oireettomilla miehillä on vaihdellut eri tutkimusaineistojen perusteella eri anatomisilla alueilla 1– 72 prosentin välillä. Miesten HPV:n riskitekijöitä ovat seksuaalipart-nerien lukumäärä, tupakointi, miesten välinen seksi sekä immuunivajaus. Kondomin käytön ja ympärileikkauksen tiedetään suojaavan jonkin verran tartunnalta.

ENNALTAEHKÄISY ROKOTTEELLAKuten monien virustautien kohdalla, paras tau-din hoito on sen ennaltaehkäisy rokotteella. Pa-pilloomavirusrokotteita on annettu jo yli 175 miljoonaa annosta ja niiden teho ja turvallisuus on osoitettu. Suomen kansalliseen rokoteohjel-maan on liitetty viime vuonna tyttöjen HPV-roko-tus. Vaikka Terveyden ja hyvinvointilaitoksen tyt-töjen rokotteen mainoksessa pääotsikkona on-kin, että rokote on tyttöjen juttu, nykytutkimuk-sen valossa rokote on todettu turvalliseksi ja tehokkaaksi myös pojille. Poikien HPV-rokotus on otettu jo osaksi kansallista rokotusohjelmaa Australiassa. Suomessa poikia ei vielä rokote-ta kansallisen rokotusohjelman puitteissa mutta rokotteen voi ottaa omakustanteisesti esimerkik-si Elonissa. ●

u KATJA KERO on Elonissa vastaanottava naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, joka tuoreessa väitöskirjatyössään on tutkinut miehen suun ja sukuelinalueen papilloomavi-rustulehduksen taudinkulkua terveillä miehillä seitsemän vuoden seurantatutkimuksessa.

Elonista apua viikon jokaisena päivänä

Terveys nyt

ELONI ON AUKI SEITSEMÄN PÄIVÄÄ VIIKOSSA Lauantaisin ja sunnuntaisin paikalla on aina yleislääkäri, lastenlääkäri ja sairaanhoitaja, myös röntgen ja laboratorio ovat

avoinna viikonloppuisin. Puhelinajanvaraus aukeaa ma–pe klo 7, lauantaisin klo 9 ja sunnun taisin klo 11.

Papilloomavirustulehdus on myös ”poikien juttu”

TUNNETUIN PAPIL-LOOMAVIRUKSEN aiheuttama pahanlaa-tuinen muutos on koh-dunkaulan syöpä. HPV-perintöainesta esiintyy myös suuressa osassa sukuelinalueen syövis-tä sekä lisäksi pään ja kaulan alueen syövis-sä, erityisesti suunielun alueella. Tieto HPV:n

aiheuttamasta tautitaakasta on lisännyt kiin-nostusta myös miehen HPV-tulehdukseen.

PAPILLOOMAVIRUS EI AINA OLE SEKSITAUTITutkimuksissa on tunnistettu yli 150 HPV-tyyp-piä. HPV-tyypit voidaan jakaa esiintymispai-kan mukaan iho- ja limakalvomuutoksia ai-heuttaviin ryhmiin sekä lisäksi syöpää aiheut-tavan kyvyn mukaan joko matalan tai korke-

an riskin tyyppeihin. Valtaosa väestöstä saa papilloomavirustulehduksen elämänsä aika-na, mutta suurin osa HPV- tulehduksista pa-ranee 9–24 kuukaudessa. Yleensä papilloo-mavirusinfektiot ovat täysin oireettomia.

HPV-tulehdus voi tarttua iho- tai limakal-vokosketuksessa. Seksuaaliteitse tapahtuvan tarttumisen lisäksi viruksen voi saada raskau-den, synnytyksen tai varhaislapsuuden aika-na, minkä vuoksi papilloomavirustulehdusta ei voida pitää yksinomaan seksitautina.

PAPILLOOMAVIRUS AIHEUTTAA 5 % MAAILMAN KAIKISTA SYÖVISTÄVaikka onneksi suurin osa papilloomaviruk-sista puhdistuu elimistöstä kahden vuoden ai-kana, pienellä osalla tulehdus pitkittyy. Kroo-ninen infektio voi aiheuttaa pitkän ajan kulu-essa solumuutoksia, jotka voivat ensin edetä syövän esiasteiksi ja edelleen syöväksi, ellei esiasteita päästä hoitamaan ajoissa.

KATJA KERO LT, NAISTENTAUTIEN JA SYNNYTYSTEN ERIKOISLÄÄKÄRI

u Tutustu väitöskirjaan: http://www.utu.fi/fi/Ajankohtaista/mediatiedotteet/vai-tostiedotteet/Sivut/papilloomavirus-uhkaa-myos-miesten-terveytta.aspx

Ihmisen papilloomaviruksen (human papillomavirus, HPV) tiedetään olevan yhteydessä suun ja sukuelinalueiden syyliin sekä syövän esiasteisiin ja edelleen syöpään.


HEIDI ORPO, välinehuoltaja”Elonin välinehuoltajana vastaan siitä, että

Elonissa on puhtaat, steriilit instrumentit. Työni on itsenäistä ja työaikani on epäsäännöllisen

säännöllistä, mikä sopii minulle. Pidän työstäni, koska se on vaihtelevaa ja työympäristö sekä

työkaverit ovat mukavia.”

CARITA ESSÉN-PUKARI, toimistopäällikkö ja potilasasiamies

”Työni Elonissa on mielenkiintoista ja vaihtelevaa; koskaan ei tiedä mitä päivä

tuo tullessaan. Niin potilasasiamiehen kuin toimistopäällikönkin työssä, on asiakas aina

keskiössä, on hän sitten lääkärin vastaanotolta tuleva potilas tai toinen elonilainen.”

SABINA KANKARE, työterveyshoitaja”Työterveyshoitajana teen hyvin monipuolista

työtä. Tapaan eri-ikäisiä työssäkäyviä ihmisiä eri aloilta. Työssäni teen tiiviisti

yhteistyötä lääkäreiden ja muiden terveysalan ammattilaisten, kuten työfysioterapeutin ja

työterveyspsykologin kanssa. Pidän työstäni ja sen antamista haasteista.”

Minun työni

KROONISEN VÄSYMYSOIREYHTYMÄN kriteereihin kuuluu vaikea väsymys, joka on kestänyt yli kuusi kuukautta. Väsymys ei johdu fyysisestä tai psykiatrisesta sairaudesta, eikä se parane levolla. Väsymys vaikeuttaa merkit-tävästi potilaan ammatillista ja sosiaalista toi-

TEKSTI OLLI RUUSKANEN, PROFESSORI | KUVA DREAMSTIME

Parhaat hoitotulokset terapian ja fyysisen harjoittelun yhdistelmällä

Krooniseen väsymykseen löytyy apua

mintaa. Suomessa arviolta 5 000– 20 000 ihmistä sairastaa kroonista väsymysoireyh-tymää.

Kroonisen väsymyksen syy on tuntema-ton. Sairaus on edelleen huonosti tunnettu sekä potilaiden että lääkäreiden keskuudes-

sa ja valtaosa potilaista on ilman diagnoo-sia ja ilman hoitoa. Potilas on usein väliinpu-toaja, koska väsymysoireyhtymä ei kuulu mi-hinkään lääketieteen erikoisalaan.

Kontrolloidut tutkimukset ovat osoittaneet, että psykologin tai psykiatrin antama kog-nitiivis-behavioraalinen terapia yhdessä oh-jatun, asteittain lisätyn fyysisen harjoittelun kanssa on tehokas hoito. Kuuden kuukauden hoidon jälkeen valtaosa potilaista on paran-tunut tai toipunut työkuntoon. Mikään lääke-hoito ei ole toistaiseksi osoittautunut tehok-kaaksi.

ELONIIN MONIAMMATILLINEN VÄSYMYSOIREYHTYMÄTIIMIMaailmalla on perustettu väsymysoireyhty-mä-keskuksia, joissa toimii lääkäreitä, psy-kiatreja että psykologeja. Kaikkia näitä osaajia toimii Elonissa, jonne on suunnitteil-la väsymysoireyhtymän hoitoon erikoistunut yksikkö professori OLLI RUUSKASEN johdolla. Väsymysoireyhtymään perehtynyt lääkäri te-kee erotusdiagnostiset testit ja toimii hoidon koordinaattorina. Psykiatrin konsultaation jäl-keen potilas ohjataan kognitiivis-behavioraa-lisen terapiaan ja lääkäri yhdessä fysiotera-peutin kanssa ohjaa asteittain lisätyn fyysi-sen harjoittelun. ●


Ennen kuin lääkäri voi varmistua potilaan diagnoosista ja tarvittavasta hoidosta, on potilaan usein käytävä laboratoriossa testeissä. Lääkäriaseman oma laboratorio helpottaa sekä lääkärin toimintaa että on eduksi potilaalle – monesti potilas saa vastaukset jo samalla lääkärikäynnillä.

Lääkäriaseman oma laboratorio on

potilaalle eduksi

Samalla lääkärikäynnillä saa päivystysluontoises-ti yleisimpien laboratoriokokeiden vastaukset, mi-kä nopeuttaa myös jatkohoidon suunnittelua. Esi-merkiksi sydänfilmin ja sydänmerkkiaineiden nopea tulkinta lääkärin toimesta mahdollistaa potilaan oh-

jaamisen välittömästi sairaalahoitoon, kertoo Elonin laborato-rion tiimivastaava MERI ERJANTI.

MONIPUOLISTA TUTKIMUSTYÖTÄElonin laboratoriossa otetaan laajasti erilaisia näytteitä ja ylei-simmät tutkimukset tutkitaan itse.

– Teemme omassa laboratoriossa sellaisia tutkimuksia, joita tarvitaan nopean hoitopäätöksen tueksi, kertoo Meri Erjanti.

Osa näytteistä lähetetään eteenpäin muualle tutkittavaksi, laatuvarmennettuihin kotimaisiin laboratorioihin kuten Tyksin laboratorioon. Yhtään näytettä ei lähetetä ulkomaille.

– Näytteet lähtevät kaksi kertaa päivässä lähetin mukana Tykslabiin. Vastaukset valmistuvat nopeasti, yleisimmät tutki-mukset jo samana päivänä, ja vastaukset tulevat suoraan mei-dän potilastietojärjestelmään ja ovat näin ollen heti lääkärillä käytettävissä, kertoo Elonin laboratoriohoitaja PÄIVI KANKAALA.

Paikallisten yhteistyökumppaneiden ansiosta tiedonsiirto Elonin järjestelmään onnistuukin nopeasti.

Laboratoriossa työskentelee neljä laboratoriohoitajaa ja käytössä on markkinoiden uusimmat analysaattorit.

– Työskentely laboratoriossa on monipuolista ja vaihte-levaa, ja asiakkaitamme ovat kaikenikäiset, vauvasta varttu-neempiin. Laboratoriostamme löytyy monipuolista ammatti-taitoa, josta on runsaasti hyötyä yksikössämme, kertoo Erjanti.

TEKSTI JA KUVAT TUULIA TALVIO

Yliopistonkatu 28www.jalkineliike.fi

Ma 11-18Ti-Pe 10-18La 10-15

JalkojenhoitajaTiia Vaaksjoki

APTEEKKI

Tuomiokirkkoapteekki

Esteettömästi Hansatorin laidalla

Samalla hissillä Eloniin ja Apteekkiin! 2. kerros


ELONIN LABORATORIO on auki viikon jokaisena päivänä. Maanantaista

torstaihin kello 7–20, perjantaisin kello 7–18, lauantaisin kello 10–15 ja

sunnuntaisin kello 12–16.

OMASSA LABORATORIOSSA TEHDYT TUTKIMUKSET VALMISTUVAT NOPEASTI.

LABORATORIOON VAIVATTOMASTI MYÖS ILMAN LÄHETETTÄLaboratoriokäyntiä varten ei aina tarvitse mennä lääkärille, sillä yleisimpiin laborato-riotutkimuksiin voi tulla myös oma-aloittei-sesti. Elonin laboratorioon pääseekin nope-asti ajanvarauksella tai vuoronumerolla.

– Meille voi tulla ilman lääkärin lähetettä yleisimpiin laboratoriotutkimuksiin, kuten vaikkapa tarkistuttamaan oman D-vita-miinitason tai hemoglobiinin. Kuitenkin esimerkiksi EKG vaatii aina lääkärin tul-kinnan. Laboratoriokäynti ilman lähetettä ei myöskään kuulu Kelan korvauspiiriin, muistuttaa Erjanti. ●

Elonin laboratorio palvelee aina lääkäriaseman ollessa auki. Työvuorossa Meri Erjanti, Marianne Vahanne ja Eeva Harju.


Miehen terveys

Suomalaisten miesten odotettu elinikä on selvästi lyhy-empi kuin naisten, ja sukupuolten välisessä hyvinvoin-nissa onkin havaittavissa selkeitä eroja. Näitä eroja se-littävät lukuisat tekijät, mutta on varsin yleistä etteivät miehet vaivaudu lääkäriin, vaikka jokin paikka vaivaisi-

kin. Jotta hyvästä terveydestä voi nauttia mahdollisimman pitkään, on omasta terveydestä huolehtiminen kuitenkin erittäin tärkeää. Myös miesten olisi siis hyvä muistaa käydä lääkärissä säännöllises-ti tarkastuttamassa terveyttään.

TUNNISTA RISKIT AJOISSASäännöllisten lääkärikäyntien avulla voidaan kartoittaa yksilöllisiä terveysriskejä, kuten sydän- ja verenkiertoelinten sairauksia.

– Kartoittamalla potilaan sukutausta, verenpaine, kolesteroli, verensokeri sekä mahdolliset oireet voidaan arvioida riski sairas-tua valtimotapahtumaan, kertoo Elonin sisätautien erikoislääkäri ROBERT PAUL.

Tunnistettuihin terveysriskeihin kannattaa puuttua ajoissa, jo ennen mahdollisten oireiden ilmestymistä. Monia yksilöllisiä ter-veysriskejä, kuten sydän- ja verenkiertoelinten sairauksia voidaan vähentää merkittävästi elämäntapamuutoksilla sekä oikeanlaisilla lääkkeillä.

– Tunnistettujen riskien pienentäminen edellyttää säännöllistä lääkärissä käyntiä yleensä kerran vuodessa, joskus useammin ja joskus harvemmin, jatkaa Robert Paul.

HYVÄÄ VOINTIA LÄPI ELÄMÄNOmasta terveydestä huolehtiminen muuttaa muotoaan pitkin elä-mää. Nuorempana energiaa ja virtaa riittää pidemmäksikin aikaa, kun taas iän lisääntyessä elämäntapojen merkitys kasvaa suuresti. 40-, 50- ja 60-vuotiaana olisikin hyvä kiinnittää huomiota hieman erilaisiin terveydellisiin asioihin.

HUOMIO ELINTAPOIHIN 40-VUOTIAANA 40 ikävuoteen tultaessa miehen arkielämä täytyy usein varsin hel-posti työn, perhe-elämän sekä vapaa-ajan harrastusten asettamis-ta vaatimuksista, minkä vuoksi omiin elämäntapoihin kannattaa alkaa kiinnittää huomiota.

–Tupakoimattomuus ja alkoholin kohtuukäyttö ovat olennaisia tukipilareita hyvälle terveydelle. Jos alkoholia kuluu liikaa, olisi tärkeää hakeutua ajoissa hoitoon, kertoo Robert Paul.

Tasapainoinen ruokavalio ja riittävä määrä liikuntaa anta-vat energiaa vilkkaaseen arkielämään sekä auttavat välttämään haitallista ylipainoa. Mahdollisten todettujen kroonisten sairauk-sien asianmukainen seuranta ja hoito on erityisen tärkeää tässä elämänvaiheessa, jotta sairaudet voidaan hoitaa mahdollisimman tehokkaasti. Myös mahdollisten mieliala- tai ihmissuhdeongelmi-en havaitseminen sekä ajoissa hoitoon hakeutuminen on tärkeää sekä oman että läheisten hyvinvoinnin kannalta.

ARJEN TASAPAINOA 50-VUOTIAANA50 ikävuoden kohdalla kotielämä alkaa rauhoittua, kun lapset ovat kasvaneet vanhemmiksi ja itsenäisimmiksi. Tässä elämänvaihees-

sa saattaa työ viedä suurimman osan miehen arkielämästä ja sen vuoksi onkin hyvä kiinnittää huomioita tasapainoon työn ja muun elämän välillä.

Terveisiin elintapoihin tulee edelleen panostaa ja ylipainon välttäminen on nyt erityisen tärkeää.

– Valtimotautiriskien kartoitus ja seuranta tulee ottaa osaksi terveystarkastusta, muistuttaa Robert Paul.

– Myös oma näkö on hyvä tarkastuttaa säännöllisesti.

LEPPOISAMPAA ELÄMÄÄ 60-VUOTIAANAKun eläkeikä lähestyy, on miehellä usein enemmän aikaa itselleen. Lapset ovat muuttaneet pois kotoa ja energiaa riittää vielä omiin harrastuksiin. On edelleen hyvä harrastaa säännöllisesti liikuntaa sekä syödä monipuolista ravintoa, jotta hyvästä toimintakyvystä voi nauttia vielä mahdollisimman pitkään.

– Lääkäriin tulisi hakeutua, jos ilmaantuu jotain uutta tervey-teen liittyvää, muistuttaa Robert Paul.

Säännölliset, potilaan kokonaistilaan soveltuvat terveystar-kastukset ovat hyvä keino pitää huolta omasta hyvinvoinnista terveellisten elintapojen lisäksi. ●

TEKSTI TUULIA TALVIO KUVA DREAMSTIME

Mies – olisiko aika käydä

lääkärissä?Vaikka vointi olisi hyvä eikä vaivoja ole, kannattaa miehen käydä säännöllisesti lääkärissä. Terveystarkastusten avulla voidaan kartoittaa mahdollisia terveysriskejä sekä ennaltaehkäistä monia vaivoja.


Testosteronin puute voi aiheuttaa miehellä monia fyysisiä ja psyykkisiä oireita

ESA SOPPI, LKT, SISÄTAUTIOPIN DOSENTTI

Päinvastoin kuin naisella vaihdevuosis-sa, miehen hedelmälli-

syys ja kivesten tes-tosteronineritys heik-kenevät vähitellen ikääntymisen myö-tä. Ikääntymiseen voi liittyä monia oirei-ta, kuten lihasmassan

väheneminen, kehon rasvan lisääntyminen ja seksuaalisen, psyykkisen sekä fyysisen suorituskyvyn alentuminen. Myös vähen-

tynyt seksuaalinen halukkuus, erektiohäiri-öt, mielialan vaihtelut, keskittymiskyvyttö-myys, muistihäiriöt, univaikeudet, vireysti-lan lasku, väsymys, heikentynyt lihasvoima ja hauraus-raihnaus voivat liittyä ikäänty-miseen.

Kyseisiä oireita pidetään usein normaa-liin vanhenemiseen kuuluvina ilmiöitä, mutta ne voivat liittyä myös siihen, että miessukupuolihormonin eli testostero-nin vaikutus kudoksissa on heikentynyt. Huomattavaa on kuitenkin, että oireiden esiintymiseen vaikuttavat myös elämänta-vat ja sairaudet. Tällaisia ovat esimerkiksi tupakointi, runsas alkoholin käyttö ja vähäinen liikunta sekä virheellinen ravit-semus, D-vitamiinin vajaus ja ylipainoon liittyvä ns. metabolinen oireyhtymä ja diabetes sekä monet krooniset sairaudet ja niiden hoito.

Miehellä 40 ja 70 ikävuoden välissä veren testosteronipitoisuus (keskeinen miessukupuolihormoni) putoaa usein noin yhden prosenttiyksikön (0,5–1,5 %) vuodessa. Noin 25 prosentilla yli 70-vuoti-aista on matala veren testosteronipitoisuus. Tämä merkitsee, että Suomessa saattaa olla jopa 25 000–50 000 miestä ikäryhmässä 35–75 vuotta, joilla on matala testosteroni-pitoisuus.

ANDROPAUSSI ON MIEHEN MENOPAUSSI Koska elimistön kudosten herkkyys testos-teronin vaikutuksille on ratkaiseva ja vaih-telee yksilöllisesti eikä kudosvaikutusta voida mitata, on löydettävä muita merkke-jä miehen miessukupuolihormoninpuutok-sesta. Niinpä, jos edellä mainitut ikäänty-miseen liittyvät oireet yhdistyvät matalaan veren testosteronipitoisuuteen, voi kysees-sä olla ikääntymiseen liittyvä hypogonadis-mi, joka johtuu kivesten vajaatoiminnasta. Tilaa on kutsuttu myös miehen menopaus-siksi tai andropaussiksi eli kyseessä on ns. myöhäsyntyinen hypogonadismi. Kuiten-kin elämäntapojen ja sairauksien merkitys elämänlaadun heikentäjänä voi olla huo-

mattavasti tärkeämpi kuin vain matala ve-ren testosteronipitoisuus.

Jos päädytään siihen, että oireiden syynä on liian heikko testosteronivaikutus kudoksissa ja ikääntymiseen liittyvä kives-ten vajaatoiminta, voidaan harkita hoitoa sopivalla testosteronivalmisteella. Tällöin on otettava huomioon potilaan yleinen terveydentila, yksilöllisesti valittujen, tiettyjen laboratoriokokeiden tulokset ja testosteronihoidon kannalta muut tärkeät sairaudet. Hoidon teho ei ole varma, ja hoidon kokeellinen luonne ja mahdolliset riskit selvitetään potilaalle.

Ehdottomia esteitä testosteronin käy-tölle ovat eturauhassyöpä ja miehillä hyvin harvinainen rintasyöpä. Myös hankalaoi-reinen eturauhasen liikakasvu, hoitamaton uniapnea, sydämen vajaatoiminta ja korkea hemoglobiinipitoisuus asettavat rajoituksia hoidon aloittamiselle. Testosteronihoidon aloittamisen jälkeen säännölliset lääkärin-tarkastukset ja laboratoriokokeiden kont-rollit ovat tarpeen. Hoidon onnistumisen mittana käytetään ennen kaikkea hoidon vaikutusta potilaan oireisiin ja elämänlaa-tuun.

Hyvä, tasapainoinen ravinto ja sen suhteuttaminen kulutukseen niin, että väl-tetään ylipainon kehittyminen, korkeintaan kohtuullinen alkoholinkäyttö, säännöllinen liikunta sekä tupakoimattomuus ovat aina hyviä elämänohjeita missä iässä tahansa. Terveet elämäntavat ovat myös tehokkain keino estää ikääntymiseen liittyvää testos-teronipuutteen kehittymistä. ●

TERVEET ELÄMÄNTAVAT OVAT TEHOKKAIN KEINO ESTÄÄ IKÄÄNTYMISEEN LIITTYVÄÄ TESTOSTERONIPUUTETTA.

Miehisyys on monisyinen kokonaisuus, joka on enemmänkin ihannekuva kuin kaikilta osiltaan toteutuva standardi. Näin ollen miehistä hyvinvointia ikääntymisen yhteydessä tulisi tarkastella monelta kannalta.


Miehen terveys

S uomessa pelkästään avohoidossa toimivia urologeja on huomattavan vähän. Suurin osa urologeista on sairaalavi-roissa jotka vapaa-ajallaan pitävät yksityisvastaanottoa.

VERTA VIRTSASSA – KANNATTAAKO HUOLESTUA?Mikroskooppinen eli vähäinen verivirtsaisuus on hyvin tavalli-nen ilmiö potilaiden virtsanäytteissä. Vähäinen mikroskooppinen verivirtsaisuus on yleensä merkityksetöntä eikä vaadi tutkimuk-sia. Jos verivirtsaisuus on runsaampaa (=ylittää sovitut laborato-riokriteerit toistuvasti) ja varsinkin, jos potilas on lisäksi pitkään tupakoinut, ovat virtsateiden tutkimukset aiheellisia. Virtsarakon tähystys ja munuaisten tutkiminen vähintään ultraäänitutkimuk-sella ovat paikallaan. Elonissa kyseiset tutkimukset on mahdol-lista tehdä vähäisellä viiveellä ensiluokkaisilla nykyaikaisilla lait-teistoilla.

Makroskooppinen verivirtsaisuus eli silminnähtävä veri virt-sassa on ehdoton aihe virtsatietutkimuksiin, jollei verivirtsaisuu-delle ole etukäteen tiedossa selkeää syytä.

Tupakointi altistaa tutkimusten mukaan vahvasti virtsateiden syöpäsairauksille, joten tieto potilaan pitkäaikaisesta

tupakoinnista antaa lisäaihetta epäillä pahanlaa-tuisia muutoksia virtsateissä verivirtsaisuuden

ilmaantuessa.

MIESTEN VIRTSAVAIVAT JA ETURAUHASSAIRAUDET

Yksi tavallisimpia ikääntyvien miesten vaivoja ovat virtsaa-mistoimintojen muuttumi-nen ja vaikeutuminen. Lä-hes kaikilla miehillä eturau-hanen kasvaa iän mukana eli kehittyy eturauhasen lii-kakasvua. Virtsaputki menee lantionpohjassa eturauha-sen läpi, joten kasvava eturau-hanen voi miehelle aiheuttaa virtsaputkea ahtauttaessaan hankalia virtsavaivoja tai jopa täydellisen virtsaummen. Iso osa miehistä kuitenkin pär-jää koko elämänsä ilman etu-rauhasen lääke- tai leikkaus-hoitoja.

Jos virtsaaminen kuitenkin on selkeästi hankaloitunut ja elä-

mänlaatu tämän vuoksi heiken-tynyt, on järkevää hakeutua asian

vuoksi tutkittavaksi. Eturauhasen

Urologin vastaanotolla TEKSTI KIMMO KUUSISTO, UROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI | KUVA SANNA-MARIA SARELIUS

Urologin työsarkaan kuuluvat miesten ja naisten virtsaelinsairauksien sekä miesten sukuelinten sairauksien tutkiminen ja hoito. Naisten sukuelinsairaudet kuuluvat gynekologian erikoisalaan mutta esimerkiksi kaikki virtsateiden kasvainsairaudet ja/tai niiden epäily kuuluvat urologin hoitoon.


sairauksiin on saatavissa hyviä lääkehoitoja ja vaikeissa virtsaamishäiriöissä leikkaus-hoito parantaa huomattavasti potilaan virtsaamistoimintoja ja elämänlaatua.

Virtsaamisoireita tutkittaessa lähtökoh-tana on aina oirekysely, jonka perusteella voidaan arvioida johtuvatko potilaan oireet eturauhasen sairauksista vai ovatko ne virtsarakkoperäisiä tai mahdollisesti molemmista johtuvia. Lisätietoa oireiden vaikeudesta voidaan saada virtsan virtaus-mittauksella ja jäännösvirtsan mittauksella.

Oleellista ikääntyvien miesten etu-rauhasoireiden tutkimisessa on selvit-tää, johtuvatko oireet hyvänlaatuisesta eturauhasen liikakasvusta vai eturauhas-syövästä. Perustutkimuksia ovat tuolloin eturauhasentsyymi PSA:n mittaaminen verinäytteestä ja urologin tekemä eturau-hasen sormitutkimus peräsuolen kautta. Jos jompikumpi on poikkeava, voi olla syytä epäillä eturauhassyöpää. Tuolloin eturauhasen ultraäänitutkimus ja koepalo-jen otto peräsuolen kautta on paikallaan.

Toimenpiteessä eturauhanen puudute-taan ennen koepalojen ottoa ja patologin mikroskooppitutkimusten jälkeen voidaan saada kohtalainen varmuus eturauhassolu-jen tyypistä.

Rakkoperäistä virtsaamisoiretta epäil-täessä on syytä tehdä virtsarakon tähystys.

Tämä tehdään nykyään ohuella taipuisalla videoavusteisella tähystimellä, jota urologi ohjaa näkökontrollissa. Tutkimus ei ole lainkaan niin kivulias tai hankala miespo-tilaalle, kuin aiemmin jäykällä tähystimellä tehdyt tähystykset. Myös saatava näkymä on erittäin selkeä ja diagnoosin tekeminen tätä kautta helpompaa ja varmempaa.

Vastaanotolla virtsaamisongelmien hoito painottuu yleensä lääkehoitoon ja tietenkin hoidon tehon seurantaan. Opera-tiivinen eturauhassairauksien hoito ainakin meillä Turussa tehdään pääosin sairaalassa.

OPERATIIVISTA UROLOGIAA ELONISSAElonin polikliinisessa leikkaussalissa pys-tytään tekemään monipuolisesti valikoima paikallispuudutuksessa tehtäviä urologisia toimenpiteitä kuten virtsarakon tähystyk-siä, miesten sterilisaatioleikkauksia, ympä-rileikkauksia esinahan sairauksissa, luomi-en ja syylien poistoja ja polttoja sekä kives-ten ja lisäkivesten toimenpiteitä.●

OLEELLISTA IKÄÄNTYVIEN MIESTEN ETURAUHASOIREIDEN TUTKIMISESSA ON SELVITTÄÄ, JOHTUVATKO OIREET HYVÄNLAATUISESTA ETURAUHASEN LIIKAKASVUSTA VAI ETURAUHASSYÖVÄSTÄ.


Keveitä, kosteuttavia ja nopeasti imeytyviä. Kuivan, atooppisen ja normaalin ihon kosteutukseen.

Erikoisperusvoiteet Sisältävät keramideja ja muita hoitavia ainesosia. Kosteuttavia, notkeita ja hyvin imeytyviä.

Kosteuttavat ihoa, mutta ennen kaikkea jättävät iholle suojapintaa. Koostumukseltaan tanakampia.

Hoitavat perusvoiteet

Kosteuttavatperusvoiteet

Suomalaisten omat perusvoiteet APTEEKISTA.

perusvoide.fi

06/2

014

Orion onsuomalainenavainlippuyritys.

itsehoitoapteekki.fi Lisätiedot numerosta 010 426 2928 ark. klo 8–16.

TEKSTI RAULI LEINO, LKT, SISÄTAUTIEN JA GASTROENTEROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, EMERITUSPROFESSORI | KUVAT SANNA-MARIA SARELIUS JA DREAMSTIME

Miten

kilpirauhaslääke otetaan?

TEKSTI ESA SOPPI, LKT, SISÄTAUTIOPIN DOSENTTI JA ROBERT PAUL, LKT, SISÄTAUTIOPIN DOSENTTI | KUVAT SHUTTERSTOCK JA DREAMSTIME

Kilpirauhashormoni tyroksiini on hyvin tavallinen lääke, sillä kilpirauhasen vajaatoiminta on yleinen sairaus – sitä on 240 000 suomalaisella eli peräti 4 prosentilla väestöstä. Mitä tyroksiinin ottamisesta on hyvä tietää?

Kilpirau-hanen erittää aikuisel-la lähes

150 mikrogram-maa (µg) kilpi-rauhashormone-ja vuorokaudessa, mutta yksilöllistä vaihtelua esiintyy. Kun potilaan kilpi-rauhasen toiminta on kokonaan lop-punut, tyroksiinin tarve lähenee yl-lä olevaa määrää. Potilaan tarvitse-ma tyroksiiniannos riippuu kuitenkin jäljellä olevan kilpi-rauhasen toimin-nasta sekä tabletin sisältämän tyrok-

siinin imeytymisestä maha-suolikanavasta. Jos potilaan kilpirauhaslääkeannos on poik-keuksellisen suuri, tulisi miettiä mistä on kysymys ja tarkistaa, onko potilaalla hoidos-ta aiheutuvia kilpirauhashormoniylimäärän oireita. Annosta voidaan pitää suurena, jos tyroksiinia menee yli 200 μg, Thyroid/Ar-mour Thyroidia yli 150 mg tai liotyroniinia yli 40 μg vuorokaudessa.

KILPIRAUHASHORMONIEN IMEYTYMINEN JA KIERTO ELIMISTÖSSÄOsa tyroksiinista imeytyy ilmeisesti jo ma-halaukusta mutta suurin osa vasta ohutsuo-lesta. Imeytyminen tapahtuu nopeasti ty-roksiinitabletin nauttimisen jälkeen. Hoi-tamaton keliakia ja vaikea laktoosi-into-leranssi huonontanevat tyroksiinin imey-

tymistä. Mahalaukun hapokas ympäristö näyttää edistävän tyroksiinin imeytymistä, hapoton maha tai pitkällinen helikobak-teeri-infektio puolestaan saattavat heiken-tää tyroksiinin imeytymistä.

Imeytymisen ja maksaan kulkeutumisen jälkeen osa tyroksiinista erittyy sappeen. Sappirakon poistolla tuskin on merkitystä tyroksiinin kulkeutumiselle elimistössä. On mahdollista, että sappeen erittyvä ja edel-leen ohutsuoleen kulkeutuva tyroksiini ei enää imeydy yhtä tehokkaasti kuin suoraan mahalaukusta suoleen siirtyvä tyroksiini.

MITEN OTAN TYROKSIININI AAMULLA?Tyroksiini otetaan yksinään ensimmäiseksi aamulla yhdessä veden kanssa (½ –1 juo-malasillista eli n. 1–2 desilitraa). Aamu voi tässä yhteydessä tarkoittaa aikaa aamuyös-tä pitkälle aamupäivään. Jos tekee yötyö-tä, lääkkeen voi ottaa aamulla kotiin tultua (jos se ei kokemusperäisesti häiritse unta) tai sitten päivällä heräämisen jälkeen.

Koska kaikkien lääkkeiden, vitamii-nien tai luontaistuotteiden vaikutuksista tyroksiinin imeytymiseen ei ole tietoa, hyvä nyrkkisääntö on ottaa tyroksiini yksinään. Aamupalan voi yleensä nauttia jo 10–20 minuutin kuluttua tyroksiinin ottamisesta. Nyt voi samalla ottaa muut käytössä olevat lääkkeet ja vitamiinit, jos ne on tarkoitet-tu otettavaksi aterian kanssa aamupalan yhtey dessä. Aamupala voi sisältää lasin maitoa, tavanomaisen annoksen (2 dl) jo-gurttia, viiliä tai mehua tai kuituja sisältäviä muroja tai puuroa (30 g). Jos aamupalalla nautitaan kovin suuria määriä maitoa, kahvia tai kuituja, saattaa tyroksiinin imey-tyminen vaikeutua. Greippimehu vaikuttaa moneen lääkkeeseen, mutta ei ilmeisesti tyroksiiniin.

Poikkeuksen sääntöön, että lääkkeet voi

ottaa aamupalalla 10–20 minuuttia tyrok-siinin ottamisen jälkeen, muodostavat eräät yleisesti käytetyt lääkkeet. Jos niitä käyttää, aikavälin tulee olla vähintään 4 tuntia. Täl-laisia lääkkeitä ovat kalkki-, magnesium- ja rautavalmisteet, happosalpaajat, alumiinia sisältävät närästyslääkkeet mukaanlukien sukralfaatti. Jos potilaalle tehdään liha-vuusleikkaus, annetaan ohjeet tyroksiinin nauttimisesta sairaalassa.

MITÄ TEEN, JOS UNOHDAN OTTAA LÄÄKKEENI?Jos yksi kilpirauhaslääkeannos on unoh-tunut, voi sen pääsääntöisesti jättää väliin. Seuraava tyroksiiniannos otetaan kun sen aika on. Yhden annoksen jääminen väliin ei ole haitallista, sillä tyroksiinin (ja liotyro-niinin) vaikutus kestää lääkkeen ottamisen jälkeen useita päiviä.

Jos annostusta on jouduttu säätämään hyvin tarkkaan, voi kuitenkin olla syytä toimia toisin: Unohtuneen annoksen voi ottaa ruuan nauttimisesta riippumatta heti kun huomaa, että annos on unohtunut, kunhan tämä tapahtuu saman päivän aika-na kun unohtunut annos on pitänyt ottaa.

ROBERT PAUL, LKT, SISÄTAUTIOPIN DOSENTTI

ESA SOPPI, LKT, SISÄTAUTIOPIN DOSENTTI

Teema: Kilpirauhassairaudet


TYROKSIININ OTTAMINEN MUULLA TAVOIN KUIN NIELEMÄLLÄTyroksiinitablettia ei ole syytä imeskellä suussa, sillä on epätodennäköistä, että ty-roksiini imeytyy suun limakalvoilta erityi-sen hyvin. Tyroksiini ei ole kovin vesiliu-koinen ja toisaalta sylki on emäksistä, ja nämä seikat yhdessä vähentävät tyroksii-nin imeytymistä suusta. Pääosa tyroksiinin imeytymistä tässäkin tapauksessa tapahtuu vasta ohutsuolesta.

TYROKSIININ OTTAMINEN MUUHUN AIKAAN KUIN AAMULLAJoillakin potilailla ilmenee sydämentyky-tystä ja rauhattomuutta aamulla otetun ty-roksiiniannoksen jälkeen varsinkin, jos an-nos on suurehko (yli 150 μg eli yli 1½ tab-lettia joissa on 0,1 mg tyroksiinia). Oireet johtuvat ilmeisesti tyroksiinin nopeasta imeytymisestä ja vaikutuksen nopeasta al-kamisesta kudoksissa. Tätä haittaa voidaan vähentää jakamalla annos kahteen osaan, joista aamuannoksen tulee olla selväs-ti suurempi.

Joillakin potilailla osan tai koko annok-sen siirtäminen iltaan vähentää aamulla esiintyvää väsymystä tai ”aivosumua”. Tämä voi kuitenkin häiritä yöunta, joskus niin paljon, ettei ottoajan siirtäminen onnistukaan.

Jos tyroksiiniannos tai osa siitä siirre-tään aamusta muuhun aikana otettavaksi, mitään ruokaa eikä muita lääkkeitä tule nauttia vähintään 2 tuntiin ennen tyrok-siinin ottamista. Tällä tavoin turvataan, että tyroksiini imeytyy samalla tavalla joka päivä.

Jos tyroksiini otetaan muuhun aikaan kuin aamulla, on tarpeen määrittää sekä S-TSH että S-T4v varsin nopeasti an-nosaikataulun muutoksen jälkeen, koska yksilöllinen vaste kilpirauhashormonien vaikutukselle saattaa muuttua - TSH voi nousta huomattavastikin. Kilpirauhassyö-pä- ja osteoporoosipotilaiden ei pidä omin päin siirtyä aamulla suun kautta otetusta tyroksiiniannoksesta muuhun aikatauluun tai muihin valmisteisiin neuvottelematta siitä etukäteen lääkärinsä kanssa.

LOPUKSIKilpirauhaslääkeannoksessa pyritään mah-dollisimman saman suuruiseen annokseen päivästä toiseen. Tämä pätee kaikkiin kil-pirauhasvalmisteisiin. Jos potilaan vaste ty-roksiinille tuntuu poikkeavalta tai jos kilpi-rauhasvalmisteen annos on yllättävän suu-ri, pitää potilaan ja hoitavan lääkärin käydä yhdessä läpi, mistä on kyse: ottaako potilas sovitun annoksen säännöllisesti? Mikä on ottoajankohdan suhde ruokailuun ja ruuan sisältöön? Ottaako potilas tyroksiinin tai ruuan kanssa muita lääkkeitä ja valmistei-ta? Yleensä syy selviää. ●

Kilpirau-hasen tuottama tyroksii-nihormo-

ni on välttämätön solujen jatkuvalle toiminnalle samoin kuin lapsen kas-vulle ja kehityksel-le. Kilpirauhassai-raudet ovat lapsilla

harvinaisempia kuin aikuisilla, mutta hoita-mattomina ne voivat johtaa pysyviin vauri-oihin.

Lapsilla esiintyy kolmea kilpirauhasen sairautta: autoimmuuniperäistä vajaatoi-mintaa tai liikatoimintaa ja synnynnäistä kilpirauhasen vajaatoimintaa. Näistä lapsilla selvästi yleisin on hankittu eli iän myötä kehittyvä kilpirauhasen vajaatoiminta. Sen oireita ovat mm. väsymys, hitaus, palelu, ummetus, painonnousu ja pituuskasvun hi-dastuminen. Koko elimistö siis toimii hitaas-ti. Tämä sairaus kehittyy yleensä hitaasti ja salakavalasti: joskus se löytyy vasta ihme-teltäessä pituuskasvun hitautta ja saman-aikaista painonnousua. Yleensä lapsuusiän kilpirauhasen vajaatoiminnan taustalla on kilpirauhasen autoimmuunitulehdus, jonka merkkinä veressä kiertää kilpirauhasen toimintaa lamaavia vasta-aineita. Joskus kilpirauhasen koko myös kasvaa. Kilpirau-hasen vajaatoimintaa epäiltäessä tutkitaan plasman kilpirauhasarvot (TSH, T4v ja ns. TPO-vasta-aineet). TSH, eli kilpirauhasen toimintaa säätelevä aivolisäkehormoni, on koholla ja T4v on matala. Kilpirauhasen va-jaatoiminnan hoitona on tablettina aamuisin otettava tyroksiini. Hoitoa säädellään kilpi-rauhasarvojen perusteella ja hoito on varsin usein elinikäinen.

Myös hankittu kilpirauhasen liikatoi-minta on autoimmuunitauti ja siinä veressä kiertää kilpirauhasen toimintaa kiihdyttäviä vasta-aineita. TSH on tässä sairaudessa aina hyvin matala, usein peräti 0, ja T4v on kor-kea. Elimistö toimii kaikella tavalla ylikier-roksilla: pulssi ja verenpaine ovat korkeita, potilas laihtuu vaikka hänellä on koko ajan nälkä, vatsa on löysällä ja nukahtaminen on vaikeaa. Saunassa ei enää huvita käydä, kun

HARRI NIINIKOSKI, DOSENTTI, LASTENENDOKRINOLOGI

Lasten kilpirauhassairaudetKaulalla sijaitseva kilpirauhanen on elimistön vireystilaa säätelevä elin, jonka toiminnassa voi olla häiriöitä jo lapsuusiässä. Kilpirauhasen sairaudet ovat naisilla paljon yleisempiä kuin miehillä ja tämä sukupuoliero on selvä jo lapsuusiässä.

on koko ajan muutenkin kuuma. Pituuskasvu kiihtyy. Kilpirauhanen voi suurentua, ja joillain potilailla, lähinnä aikuisilla, silmät voivat alkaa pullottaa ulospäin. Tyypillinen potilas on mur-rosikäinen tyttö.

Jos epäillään kilpirauhasen liikatoimintaa, tutkimukset kannattaa tehdä viiveettä, sillä hoitamattomana esimerkiksi fyysinen rasitus voi altistaa sydämen rytmihäiriöille. Lapsil-la kilpirauhasen liikatoimintaa hoidetaan kilpirauhashormonituotantoa hidastavalla lääkehoidolla, jonka kesto on yleensä 2 vuotta. Hoidon aikana ikään kuin odotellaan, että kilpirauhassairaus rauhoittuisi, sillä kilpirau-hastoimintaa kiihdyttäviä vasta-aineita ei verenkierrosta millään keinolla pystytä poista-maan. Lapsilla joudutaan äärimmäisen harvoin turvautumaan muihin hoitotapoihin eli ns. radiojodihoitoon tai kirurgiaan.

Kolmas lapsuusiän kilpirauhassairaus on synnynnäinen vajaatoiminta, joka on kaikista suomalaislapsista seulottu synnytyssairaaloissa napaverestä jo vuodesta 1979. Tämä sairaus, jota esiintyy noin 1:2000–3000 lapsella, vaatii elinikäisen tyroksiinilääkityksen, jonka avulla lapset kasvavat ja kehittyvät täysin normaalisti. Sairautta esiintyy tytöillä ja pojilla yhtä usein.

Jos lapsella tai nuorella epäillään kilpirau-hasen sairautta, kannattaa mitata verinäyttees-tä kilpirauhasarvot, joiden vastaukset tulevat nopeasti. Vastausten tulkinta on yksinkertaista. Monessa perheessä esiintyy useassa sukupol-vessa kilpirauhasen vajaa- tai liikatoimintaa eli näihin sairauksiin on olemassa selvä perinnöl-linen alttius. ●

Kaikista suomalaislapsista on seulottu kilpi rauhasen synnynnäinen vajaatoiminta napaverestä jo vuo-desta 1979 lähtien.


KILPIRAUHASEN TOIMINNAN POIKKEAVUUDET HÄIRITSEVÄT MUNARAKKULAN KYPSYMISTÄ JA MUNASOLUN IRTOAMISTA ELI OVULAATIOTA.

Naisen terveys

Tahattoman lapsettomuuden taustalla voi olla

kilpirauhassairausKilpirauhasen sairaudet ovat nuortenkin naisten tauteja ja kilpirauhasen normaali toiminta on useimmiten hedelmällisyyden edellytys. Hoitamaton kilpirauhassairaus ilmenee epäsäännöllisinä kuukautiskiertoina, runsaina kuukautisvuotoina tai täydellisenä kuukautisten puuttumisena.

Kilpirau-hassai-rauksi-en yhteys hedelmäl-

lisyyteen on todet-tu jo vuonna 1905. Kilpirauhasen va-jaatoiminta (hypo-tyreoosi) on diag-nosoitu Suomessa yli 267 000 henki-

löllä (yli 4 prosenttia väestöstä). Vajaatoi-mintaa sairastavista noin 14 prosenttia on hedelmällisessä iässä olevia naisia. Saira-us on neljä kertaa yleisempi naisilla kuin miehillä ja esiintyvyys lisääntyy iän myötä. Vajaatoiminnan yleisin syy on kilpirauha-sen autommuunitulehdus (autoimmuuni-tyreoidiitti), jonka esiintyvyys on jopa 5–15 prosentilla hedelmällisessä iässä olevista naisista ja 5–10 kertainen miehiin verrattu-na. Tulehdus on usein oireeton ja sen esiin-tyminen on yleisempää hedelmättömyy-destä kärsivillä naisilla. Kilpirauhasen liika-toimintaa (hypertyreoosi) esiintyy Suomes-sa väestössä noin 1 prosentilla ja on ylei-sempi naisilla.

TAHATON LAPSETTOMUUS KOSKETTAA NOIN JOKA VIIDETTÄ PARIATerveys 2011 (THL) tutkimuksen mukaan 19 prosenttia naisista ja 11 prosenttia mie-histä on jossain elämän vaiheessa kokenut tahatonta lapsettomuutta. Heikentynyt he-delmällisyys on useimmiten ensisijainen syy lapsettomuuteen. Tällöin raskauden al-kamiseen menee yli vuosi ehkäisyn pois-jättämisen jälkeen säännöllisistä yhdyn-nöistä huolimatta. Ehkäisyn poisjättämisen jälkeen raskaus alkaa 80–85 prosentilla pa-reista vuoden kuluessa ja seuraavan vuo-den kuluessa vielä puolet tulee raskaaksi il-man hedelmöityshoitoja.

Hedelmällisyys alkaa heikentyä naisilla jo 30 ikävuoden jälkeen ja selkeämmin yli

35-vuotiaana. Yli 35-vuotiaan raskaaksi tulemisen todennäköisyys on vain puolet 25-vuotiaan todennäköisyydestä. Naisen ikään liittyvä hedelmällisyyden heikkene-minen johtuu munasarjojen ikääntymises-tä.

Tahaton lapsettomuus (infertiliteetti) voi johtua joko naisesta, miehestä tai molem-mista. Osalla syy jää tuntemattomaksi. Tavallisimpia syitä raskauden alkamisen viivästymiseen ovat munasolun irtoamis- eli ovulaatiohäiriöt, munanjohdinvauriot, endometrioosi ja sperman laatu.

HOITAMATTOMAT KILPIRAUHAS-SAIRAUDET HEIKENTÄVÄT HEDELMÄLLISYYTTÄKilpirauhasen toiminnan häiriössä kilpi-rauhashormonin eli tyroksiinin tuotanto muuttuu epänormaaliksi. Piilevä eli subklii-ninen kilpirauhasen toimintahäiriö on var-sinaisen toimintahäiriön esiaste. Kilpirau-hasen vajaa- ja liikatoiminta voivat vaikut-taa munasarjojen toimintaan sekä suoraan että epäsuorasti monien sukupuolihor-moneihin kohdistuvien vaikutusten kaut-ta. Kilpirauhasen toiminnan poikkeavuu-det häiritsevät munarakkulan kypsymistä

ja munasolun irtoamista eli ovulaatiota. Jo-pa 70 prosenttia vajaatoimintaa sairastavi-en kuukautiskierroista on anovulatorisia eli kiertoja, jolloin munasolu ei irtoa. Ongel-ma ilmenee joko epäsäännöllisinä kuukau-tiskiertoina, runsaina kuukautisvuotoina tai täydellisenä kuukautisten puuttumise-na. Näistä kuukautiskierron häiriöistä joh-tuen hedelmällisyys kärsii selvästi. Kesken-menoja esiintyy myös tavallista enemmän. Piileväkin vajaatoiminta heikentää hedel-mällisyyttä. Kilpirauhasen autoimmuunitu-lehdukseen liittyy vasta-ainetuotanto kil-pirauhasen omia rakenteita vastaan, mikä ilman kilpirauhasen toiminnanhäiriötäkin lisää alkuraskauden keskenmenoriskin 3–4 kertaiseksi.

KILPIRAUHASEN TOIMINNAN TUTKIMINEN KÄY VAIVATTOMASTIKilpirauhasen toiminta tutkitaan veriko-keilla. TSH (eli tyreotropiini) on aivolisäk-keen erittämä hormoni, joka säätelee kil-pirauhasen toimintaa. Hormoni on vält-tämätön kilpirauhashormonin eli tyroksii-nin tuotannolle. Jos TSH- taso on poikkea-va, kilpirauhasen toiminta tutkitaan tar-kemmin.

KATRIINA JOHANSSON, LL NAISTENTAUTIEN JA SYNNYTYSTEN ERIKOISLÄÄKÄRI

19 % NAISISTA JA 11 % MIEHISTÄ ON JOSSAIN ELÄMÄN VAIHEESSA KOKENUT TAHATONTA LAPSETTOMUUTTA. TERVEYS 2011 (THL) TUTKIMUS


LIEVÄTKIN POIKKEAVUUDET KANNAT-TAA HOITAA RASKAUTTA TOIVOVALTAKilpirauhasen vajaatoiminta voidaan hoi-taa tyroksiinilla, parantaa näin hedelmäl-lisyyttä, välttää hedelmöityshoitojen tarve sekä vähentää keskenmenon riskiä. Myös piilevä vajaatoiminta kannattaa hoitaa ras-kaaksi haluavalta naiselta. Raskausaika-na tyroksiinin tarve lisääntyy. Terve kilpi-rauhanen pystyy kompensoimaan tarpeen tuottamalla 50% enemmän tyroksiinia. Korvaushoitoa saavan tyroksiiniannosta suurennetaan heti alkuraskaudessa. Kilpi-rauhasen liikatoiminta on hoidettava en-nen raskautta ja hoidosta vastaa sisätauti-lääkäri.

VAIKUTUKSIA MYÖS MIEHEN HEDELMÄLLISYYTEEN Kilpirauhassairauksista liika- ja vajaatoi-minta heikentävät siemennesteen laatua, vaikuttavat erektioon ja kivesten kokoon. Kilpirauhassairauksien hoito voi palauttaa siittiötuotannon ja erektion ennalleen 2.

KILPIRAUHASEN NORMAALI TOIMINTA ON NAISEN LISÄÄNTYMISTERVEYDEN KANNALTA TÄRKEÄÄKilpirauhassairauden esiintyminen hedel-mällisessä iässä olevalla naisella ei ole ta-vatonta. Sairaus voi usein esiintyä ns. pii-levänä. Kilpirauhasen vajaatoiminnan en-sioire voi olla kuukautisten puuttuminen tai lapsettomuus. Kilpirauhasen toiminta-häiriö kannattaakin poissulkea verikokeel-la vuoden tuloksettoman raskausyrityksen jälkeen ja aiemminkin, mikäli epäily herää. Sairauden hoito vähentää kuukautishäiri-öitä, lisää spontaanin raskauden mahdolli-suutta sekä parantaa raskauden ennustet-ta. Nuorella naisella jo olemassa oleva kil-pirauhassairaus kannattaa pitää hyvässä hoitotasapainossa ja kilpirauhasen toimin-ta kannattaa tarkistaa raskautta suunnitel-taessa. ●

LEIKKAA IRTI!SYYSKUUN JA LOKAKUUN AJAN Twinrix-yhdistelmärokotus hepatiitti A:n ja hepatiitti B:n ehkäisyyn hintaan 68 euroa (normaalisti 77,30 euroa). Las-ten rokotus tarjoushintaan 55 euroa (normaalisti 62,10 euroa). Tarjoushin-ta sisältää rokotteen ja toimenpidemak-sun. Hintaan ei lisätä toimistomaksua. Hinta sisältää yhden rokotean-noksen.

Hepatiitti A on tartuntatauti, joka voi ai-heuttaa maksatulehduksen. Hepatiitti A virus voi tarttua ihmisestä toiseen saas-tuneen ruoan ja juoman välityksellä tai uimalla jäteveden saastuttamassa ve-dessä. Hepatiitti B virus voi aiheuttaa kroonisen maksasairauden ja pahim-massa tapauksessa kuoleman. Virusta on tartunnankantajan elimistön nesteis-sä. Täysi suoja vaatii 3 rokotetta 6 kk sisällä, muutoin rokotussuoja voi jäädä vaillinaiseksi. u Tarjoushinta on voimassa 1.9.–31.10.2014 Lääkäriasema Elonissa, niin kauan kuin tuotetta riittää.

MATKAILIJA, muistithan hoitaa rokotteet?Lähditpä lyhyelle kaupunkilomalle tai monen viikon mittaiselle kaukomatkalle, on ennen matkalle lähtöä järkevää tarkistaa omien rokotteiden voimassaolot. Rokotustarve kannattaa selvittää hyvissä ajoin ennen työ tai lomamatkaa, jotta tarvittavat rokotteet ehtii varmasti ottaa.TEKSTI TUULIA TALVIO

Matkailijan perusrokotuk-siin kuuluu jäykkäkouris-tus- ja kurkkumätäroko-tus sekä tarvittaessa MPR- ja poliorokotus. Matkailijan

tarvitsemat rokotukset vaihtelevat kuiten-kin maittain tautien esiintymisen, yksilöl-lisen riskiarvion sekä monesti myös saman maan sisällä alueen tai vuodenajan mu-kaan. Jos matkalle lähtee mukaan lapsia tai nuoria, on hyvä tarkistaa myös Suomen kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvien rokotusten voimassaolo. Kannattaakin siis perehtyä matkakohteen rokotussuosituk-siin hyvissä ajoin, sillä usein perusrokotus-ten lisäksi tarvitaan esimerkiksi hepatiitti-rokotteita. On myös hyvä muistaa, että alle kolmevuotiaat lapset tarvitsevat rokotuk-siin aina lääkärin määräyksen.

VARAA RIITTÄVÄSTI AIKAAMatkalle valmistautuminen kannattaa aloittaa viimeistään 1-2 kuukautta ennen lähtöä, sillä neuvonta, rokottaminen sekä lääkkeiden hankinta voi kestää yllättävän kauan. Jos matka suuntautuu eksoottiseen kohteeseen, matkalle lähtijä on raskaana tai matkailijalla on lääkitystä vaativia pe-russairauksia, kannattaa valmistautuminen aloittaa jo 2–3 kuukautta ennen matkaa.

Terveydenhuollon ammattilaiset autta-vat selvittämään matkakohteeseen tarvit-tavat rokotteet sekä arvioimaan yksilöllisen rokotustarpeen.

MUISTA OTTAA ROKOTESARJA LOPPUUNJoitakin rokotteita, kuten Twinrix-hepatiit-tirokotetta, täytyy myös ottaa useampi an-nos, jotta niiden suoja on riittävä. Twinrix-rokotesarjan viimeinen rokote otetaan mo-nesti vasta matkan jälkeen, minkä vuok-si se jääkin helposti ottamatta. Vain 47 pro-senttia matkailijoista muistaa ottaa koko sarjan. Myös hepatiitti A-rokotteen otta-neista jopa kolmasosalla on vajaa suoja, sil-lä rokotesarjaa ei ole otettu loppuun. Kun

sarja on otettu oikein, on suoja hepatiittia vastaan vähintään 20 vuotta. ●LÄHDE: THL / Duodecim: Matkailijan terveysopas.

u Elonista saat kaikki perus- ja kausiro-kotukset. Tiedot rokotteiden hinnoista ja rokotevalikomastamme saat soittamalla Eloniin, p. 02 4844 500.

HEIKENTYNYT HEDELMÄLLISYYS ON USEIMMITEN ENSISIJAINEN SYY LAPSETTOMUUTEEN.


PERHETERAPIAN tavoitteena on ymmärtää ja hoitaa perheen si-säisessä vuorovaikutuksessa sekä yksittäisillä perheenjäsenillä esiin-tyviä vaikeuksia ja niiden aiheuttamaa kärsimystä. Perheterapia on käytännössä hoitomuoto, jossa perheterapeutti (tai useampi terapeut-ti) hoitaa yhtä aikaa yhtä tai useampaa perheenjäsentä. Hoidon ta-voitteena on perheen sisäisen vuorovaikutusjärjestelmän muuttuminen psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista hyvinvointia edistäväksi. Tämä ta-pahtuu löytämällä perheen vuorovaikutuksessa olevat myönteiset voi-mavarat. Perheterapia soveltuu muun muassa perheen vaikeisiin risti-riitatilanteisiin, mielenterveyshäiriöihin ja perheen elämänkaaren krii-sitilanteiden hoitamiseen (esimerkiksi lapsettomuus, perheenjäsenen vakava sairaus, perheen hajoaminen tai erokriisi).

Lapsille ja nuorille on Elonissa tarjolla myös puheterapeutin ja ravit-semusterapeutin palvelut. ●

Jos lapsen on aamulla vaikea lähteä kou-luun, kannattaa ensin tarkistaa perus-asiat: nukkuuko lapsi riittävästi, syökö hän säännölliset ateriat ja onko hän ter-ve. Liiallinen pelaaminen tietokoneel-

la, konsolilla tai puhelimella voi haitata unta ja kouluasioihin paneutumista. Opettajan kanssa kannattaa keskustella lapsen mielialasta, käy-töksestä ja pärjäämisestä koulussa. Jos koulun-käynti tuntuu liian vaativalta, ei kouluun ole mukava mennä. Joskus tarvitaan erityisopet-tajan tai koulupsykologin tutkimuksia esimer-kiksi lukivaikeuden toteamiseksi. Pienikin tuki

opiskeluun voi riittää kierteen katkaisemiseksi.Riidat tai erimielisyydet kavereiden kanssa voivat lapsen näkö-

kulmasta olla hyvinkin dramaattisia vaikka aikuisen mielestä kyse on normaalista vuorovaikutuksesta. Yleensä lasten väliset riidat rat-keavat melko nopeasti ja tilanne ohittuu. Pitkäaikainen kiusaaminen tai syrjiminen ei ole koskaan hyväksyttävää ja siihen tulee puuttua aktiivisesti. Lapsi ei aina itse halua tai osaa kertoa kiusaamisesta. Opettaja ja koulukuraattori voivat olla tässä avuksi.

Joskus lapsi haluaa jäädä kotiin koulupäivänä koska hän on huolissaan perheenjäsenen hyvinvoinnista. Huoli vanhemman sairaudesta, kuormittuneisuudesta tai aikuisten riidoista voi olla vaikea tuoda esille. Monimutkainen tilanne voi vaatia ulkopuolista apua vaikkapa kasvatus- ja perheneuvolasta, lapsiin perehtyneeltä psykologilta tai perheterapiasta.

Lapsen koulupelko tai -kieltäytyminen on otettava vakavasti ja vaatii pikaista puuttumista. Pitkään jatkuessaan ongelma yleensä vaikeutuu. Lapsi tarvitsee monesti useamman aikuisen tukea ja yhteistyötä jotta normaaliin arkeen kyetään palaamaan. ●

Kun koulunkäynti

Koulu on tärkeä osa lapsen normaalia arkea ja kasvua. Oppiaineiden lisäksi koulussa harjoitellaan sosiaalista

kanssakäymistä ja yhteiskunnassa toimimista. Kouluaikana solmitut kaverisuhteet saattavat kestää koko loppuiän.

Joskus kuitenkin koulunkäynti on lapselle pelottavaa tai vastenmielistä. Pitkittyessään tällainen tilanne on lapselle

itselleen ja koko perheelle hyvin kuormittava.

Elonin perhe terapeutit auttavat ongelmatilanteissaLASTEN PSYYKKINEN JA FYYSINEN KEHITYS voi edetä hy-vin erilaisia teitä. Esimerkiksi lapsen vaikea sairaus, käyttäytymison-gelmat tai vanhempien avioero voi asettaa perheen vaikeaan tilan-teeseen, jolloin ulkopuolinen apu on tarpeen. Elonin lastenpsykologit ja perheterapeutit auttavat lastasi ja perhettäsi, jos arjesta selviyty-misessä on ongelmia. Moniammatillinen lasten tiimimme koostuu eri alojen asiantuntijoista, jotka tarvittaessa konsultoivat toisiaan ja teke-vät yhteistyötä lapsen parhaaksi.

LASTENPSYKOLOGI työskentelee lapsen kanssa, kun lapsella on erilaisia kehitys-, käyttäytymis- tai sopeutumisongelmia. Lapsipsykolo-gian keinoin voidaan tutkia ja arvioida lapsen tilannetta sekä tukea lasta oppimaan uusia asioita tai auttaa työstämään vaikeasti ymmär-rettäviä asioita. Lapsipsykologin kanssa lapsi voi harjoitella esimer-kiksi tunnetaitoja, löytää uudenlaisia toiminta- ja käyttäytymismalleja tai ilmaista itseään leikki- tai muiden luovien terapiamuotojen avulla.

ANNA-MAIJA KUJARI, LT, LASTENTAUTIEN ERIKOISLÄÄKÄRI

tökkii

TEKS

TI SA

NNA-

MAR

IA S

AREL

IUS


Ihosyöpien li-sääntymisestä kertoo se, että jo vuosien ajan melanoomata-

pausten määrä on lisääntynyt noin 2,5 prosentin vuosi-tahdilla ja muiden ihosyöpien osalta sama luku on noin 5 prosenttia.

HAVAITSE MELANOOMA AJOISSAMitä ihosyöpään sairastuminen merkit-see potilaalle? Se riippuu pitkälti siitä, min-kä tyyppisestä ihosyövästä on kyse. Vaka-vimman terveysuhan muodostaa mela-nooma, sillä valtaosa ihosyöpiin liittyväs-tä kuolleisuudesta aiheutuu melanoomasta. Melanooman ennuste on yleensä sitä pa-rempi, mitä aikaisemmassa vaiheessa tau-ti todetaan ja hoidetaan, sillä varhainen ja paksuudeltaan ohut melanooma paranee usein täydellisesti kirurgisella poistolla. Mi-tä enemmän diagnoosi viivästyy, sitä toden-näköisempää on melanooman leviäminen iholta muualle elimistöön. Levinneen mela-nooman hoidot kehittyvät jatkuvasti, mut-ta levinneen taudin hoitaminen on edelleen hyvin haasteellista. Valtaosa melanoomista tulee iholle uutena ihomuutoksena, mutta toki iholla vuosia ollut pigmenttiluomi voi muuttua pahanlaatuiseksi. Mikäli pigment-tiluomi kasvaa, muuttuu epäsymmetriseksi, alkaa kutista tai haavautuu, kannattaa sitä näyttää lääkärille. Synnynnäisten, pieneh-köjen, muuttumattomien ja oireettomien pigmenttiluomien poisto sen sijaan ei taval-lisesti ole lääketieteellisesti perusteltua, sillä hyvänlaatuisten pigmenttiluomien poistoil-la ei melanoomariskiä saada juurikaan pie-nennettyä.

TYVISOLUSYÖPÄ KASVAA PAIKALLISESTIMuita ihosyöpiä ovat tyvisolusyövät (ba-salioomat), okasolusyöpä sekä harvinaiset ihon apuelimien syövät. Näistä tyvisolusyö-vät ovat selkeästi yleisimpiä. Tyvisolusyöpä on lähes aina paikallisesti kasvava ihokas-vain, eli se leviää muualle elimistöön hyvin

Ihosyövät yleistyvät – kuulutko riskiryhmään?Ihosyöpien on todettu yleistyvän maailmanlaajuisesti ja sama havainto on tehty myös Suomessa. Uusia melanoomatapauksia diagnosoidaan Suomessa vuosittain yli 1 300 ja muita ihosyöpiä lähes kymmenkertainen määrä eli noin 11 000.

harvoin. Kasvaessaan tyvisolusyöpä aiheut-taa kuitenkin paikallista kudostuhoa ja voi myös haavautua, eikä tällainen kasvaimen haavauma parane kuten muut ihohaavat. Ajoissa havaitun tyvisolusyövän hoito onnis-tuu usein hyvin leikkaamalla, jäädyttämällä, valoaktivaatiohoidolla tai voidehoidoilla. Mi-käli tyvisolusyövän annetaan kasvaa kook-kaaksi, sen parantava hoito on jo selvästi vaikeampaa.

OKASOLUSYÖPÄ VOI LEVITÄKuten tyvisolusyöpä, niin myös okasolu-syöpä ilmaantuu tavallisimmin runsaasti au-ringolle altistuneille ihoalueille. Okasolu-syövän ilmaantumista edeltää usein sen esi-aste, aurinkokeratoosi, joka on punoitta-va, lähes oireeton karhea läiskä. Varsinainen okasolusyöpä on jo kasvainmainen, tyypilli-sesti hieman kohottava, aristava ja haavau-tuvakin ihokasvain. Ihon okasolusyöpä voi levitä ja lähettää etäpesäkkeitä, joten sen hoitamisessa ei kannata vitkastella. Ihon okasolusyövän hoito on leikkaus, mutta le-vinnyt tautimuoto vaatii myös liitännäishoi-toja (sytostaatit, sädehoito).

ATTE KIVISAARI, IHOTAUTIEN JA ALLERGOLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, LT

IHOSYÖVÄN RISKITEKIJÄTEi-melanooma ihosyöpien kehittymisen ris-kitekijöitä ovat runsas altistuminen auringon UV-säteille ja erityisesti ihon toistuva palami-nen varsinkin lapsuudessa, runsas solariumin käyttö, kroonisten ihottumien hoitoon käy-tetyt runsaat valohoidot, vaalea tai punapig-menttinen ihotyyppi, immuunipuolustusta alentavat perussairaudet tai immuunipuolus-tusta alentavat lääkitykset (kuten monet reu-malääkitykset ja elinsiirtopotilaiden lääkityk-set), aiemmat ihosyövät, krooniset ihohaavat ja tupakointi. Melanoomariskiä kasvattaa li-säksi runsasluomisuus sekä lähisukulaisten melanoomatapaukset. Vaikka valtaosa iho-syövistä on iäkkäämpien ihmisten riesa, niin melanoomaa esiintyy myös nuorilla aikuisilla, mutta lapsilla se on hyvin harvinainen tauti.

ÄLÄ PELKÄÄ AURINKOA, MUTTA SUOJAUDU SILTÄMikäli olet altistunut elämäsi aikana aurin-gonvalolle runsaasti joko työn tai harrastus-ten kautta ja edellä luetellut riskitekijät kos-kevat sinua, niin koko iho kannattaa tarkas-tuttaa ammattilaisella. Ihosyövät olisivat suu-relta osin ennaltaehkäistävissä, jos me op-pisimme suhtautumaan auringossa oleiluun järkevästi. Sisätiloihin ei ihotautilääkärikään suosittele ihosyövän välttämiseksi jäämään, vaan elää kannattaa aktiivisesti. Ulkoillessa on kuitenkin syytä suojata ihoa vaatetuksella sekä myös aurinkosuojavoiteilla. Niiden hen-kilöiden, joilla on jo aiemmin todettu ihosyö-pä tai sen esiaste, on syytä suojautua aurin-golta vieläkin huolellisemmin.

D-VITAMIINI TURVALLISESTI PURKISTAAuringonvalon tunnettu terveyshyöty on D-vitamiinin muodostuminen ihossa. D-vita-miinin saanti on kuitenkin turvallisempaa taata D-vitamiinivalmisteilla, kuin auringon-otolla. Auringonvalon hyödyksi voitaneen lu-kea sekin, että UV-säteet saavat ihossa aikaan mielihyvä-hormoonien, endorfiinien tuotan-non. Tämän ilmiön kääntöpuolena on kuiten-kin se, että auringonotosta saatava mielihy-vä saattaa aiheuttaa riippuvuutta auringon-ottoon, mikä taas johtaa ihosyöpäriskin kas-vuun. ●

Säären ihon pinnallinen tyvisolusyöpä eli basaliooma.

Ihon okasolusyöpä posken iholla.


Työhyvinvointi

Lääkäriasema Eloni ja Romana Management kehittävät yhdessä

parempia työpaikkojaTEKSTI JA KUVA SANNA-MARIA SARELIUS

Yhdessä Eloni ja Romana pysty-vät tarjoamaan yrityksille ja työ-paikoille uudenlaista työelämän kehitysmallia, joka kattaa pal-velut rekrytoinnista kuntoutuk-

seen ja sisältää työterveyshuollon, työhy-vinvointipalvelut, työyhteisö- ja johtamis-taitojen kehittämisen sekä yhteistyön työ-eläkeyhtiöiden kanssa.

– Turussa ei ole toista toimijaa, joka pystyy näin laajasti tarjoamaan organi-saatioiden kehittämiseen sekä yksilön ja työyhteisön tervehdyttämiseen tarvittavat työkalut saman katon alta, toteaa Elonin toimitusjohtaja TIMO TALVIO.

TYÖTERVEYDESTÄ SIGNAALIT KEHITYSTYÖHÖNTyöterveyshuollon kautta tuleva tuntemus työntekijöiden ja työyhteisön voinnista on kehittämistyön keskiössä. Kun työyhtei-sö ei voi hyvin, on koko organisaation ja johdon sitouduttava muutokseen. Roma-na Management valmentaa ja kehittää esi-miesten johtamistaitoja työterveyden kans-sa käsi kädessä.

– Yritysten ja ihmisten kehittäminen on nähtävä kokonaisuutena. Olennaista on vaikutusten tarjoaminen, toimitusjohtaja SEPPO ROMANA Romana Managementista toteaa.

Elonin työterveyshuollon asiantuntijat ja Romana Managementin konsultit pystyvät yhdessä ratkomaan laaja-alaisesti erilaisia haasteita ja kehittämään organisaatioiden tuloksellisuutta. Palveluita ei ole rajattu Elonin työterveysasiakkaisiin, vaan ovat avoimia kaikille yrityksille. Terve yksilö, toimiva työyhteisö, innostava työ, taitava johtaminen ja tehokas organisoituminen ovat osa-alueet joihin Eloni ja Romana tarjoavat ratkaisuja ja joille työelämän laatu Elonin mallin mukaan perustuu.

MYÖS ESIMIES KAIPAA TUKEA TYÖHÖNSÄTyöyhteisö- ja johtamistaitojen kehittämi-sessä on paljon ulottuvuuksia. Se voi ol-la johtoryhmätoiminnan tavoitteiden miet-timisestä: onko johtoryhmän rooli hyvin

määritelty, onko johtoryhmätyöskentely te-hokasta? Myös esimiehet tarvitsevat tukea. Johtajalta vaaditaan kykyä oppia, itsereflek-toitumistaitoa ja vuorovaikutusta. Esimerk-kejä esimiehille tarjolla olevasta tuesta ovat erilaiset stressin- ja mielenhallintaa vahvis-tavat menetelmät sekä coaching.

– Nykyisen hallitusohjelman mukai-sesti Suomessa on Euroopan parhaat työpaikat vuonna 2020 ja työntekijät ovat nykyistä pidempään työelämässä. Samaan aikaan suomalaisilla työpaikoilla kärsi-tään huonosta johtamisesta ja kehnoista työyhteisötaidoista. Tähän meillä on tarjota tehokkaita ratkaisuja, Seppo Romana perustelee päätöstä lähteä rakentamaan täysin uudenlaista työelämämallia lääkäri-aseman kanssa.

Elonin ja Romana Managementin työelämämallin lisäulottuvuus on tiivis yhteistyö työeläkeyhtiöiden kanssa.

JO PIENI VÄHENNYS SAIRAUSPOISSA-OLOISSA KATTAA KUSTANNUKSETHyvä johtaminen ei yksinään riitä takaa-maan työyhteisön toimivuutta, myös työn-

Yritysten ja ihmisten kehittäminen on nähtävä kokonaisuutena, Minna ja Timo Talvio Elonista sekä Romana Managementin toimitusjohtaja Seppo Romana toteavat.

Eloni ja organisaatioiden kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto Romana Management yhdistivät keväällä voimansa paremman työelämän puolesta.

tekijöiltä vaaditaan työyhteisötaitoja ja alaistaitoja. Hyvillä työyhteisötaidoilla voi-daan saada sairauspoissaolot laskemaan.

–Sairauspoissaoloissa jo puolen pro-sentin pieneneminen kattaa työterveyden kustannukset. Jos pystytään parantamaan työilmapiiriä, työterveys maksaa itsensä takaisin, Elonin johtava lääkäri MINNA TALVIO korostaa.

TYÖTERVEYSASIAKKUUKSIEN MÄÄRÄ KASVANUT ELONISSAHuhtikuussa 2013 avatun Elonin toiminta on kasvanut nopeasti ensimmäisen toimin-tavuoden aikana. Vastaanottokäynneistä noin puolet koostuu työterveysasiakkaista. Työterveyspuolella kasvu on ollut jopa en-nakoitua nopeampaa ja tällä hetkellä Elo-ni vastaa jo yli 8 000 henkilön työterveys-huollosta.

– Meidän kaltaiselle paikalliselle, keskisuurelle toimijalle on ollut kysyn-tää. Olemme saaneet loistavaa palautetta korkeasta osaamistasostamme ja hyvästä palvelustamme, Timo Talvio kertoo. ●


Kun syömisestä tulee vaikeaa

Ongelma on huomattavas-ti laajempi kuin tiedetään-kään tai julkisesti uskalle-taan puhua. Syömishäiriöitä on kaikenikäisillä: lapsilla,

nuorilla, aikuisilla sekä ikäihmisillä ja myös molemmilla sukupuolilla. Syömishäiriön taustamekanismit ja ylläpitävät tekijät ovat eri ikäisillä erilaisia, kertoo Elonin psykolo-gi SINI CAVÉN.

MIKÄ ON HÄIRIINTYNYTTÄ SYÖMISTÄ?Syömisen ajatellaan olevan häiriintynyttä, kun ajatukset pyörivät jatkuvasti syömisen ympärillä ja syömiseen liittyy ahdistusta tai muuta pahoinvointia. Usein kyse on psy-kosomaattisesta oireilusta, jonka taustalla on psyykkistä pahoinvointia.

– Arjen toiminnoissa häiriö ilmenee vääristyneinä ajatuksina koskien muun muassa ruokaa, syömistä, liikuntaa tai käsitystä omasta kehosta, kertoo, kliini-sen hoidon asiantuntija ja fysioterapeutti SIRKKU MIKKOLA.

– Kehittämällään ”syömispelillä” oirei-leva tavoittelee mielelleen tasapainoa ja rauhaa, saattaen itsensä oireilun jatkuessa kuitenkin entistä ahdistavampaan umpiku-jaan, jatkaa Mikkola.

MISTÄ SYÖMISHÄIRIÖN TUNNISTAA? Lääketieteellisten kriteereiden perusteella syömishäiriöt luokitellaan laihuus- ja ah-mimishäiriöksi, edellisten epätyypillisik-si muodoiksi ja muiksi syömishäiriömuo-doiksi.

– Käytäntö on osoittanut, että valtaosa sairastavista oireilee varsin sekamuotoisesti ja/tai kausiluonteisesti, jolloin tarkan diag-noosin asettaminen on melkoisen vaikeaa, Sirkku Mikkola kertoo.

Nopea painon putoaminen, voimallinen liikunnan lisääntyminen, uudet ja oudot ruokailutavat, voimakkaat mielialan vaihte-lut ja vähittäinen eristäytyminen viittaavat usein laihuushäiriöön.

Normaalipaino tai lievä ylipaino yhdes-

Usein ajatellaan, että syömiseen liittyvät häiriöt ilmenevät vain teiniikäisillä tytöillä, mutta todellisuudessa tilanne on nykyään hyvin toisenlainen.

sä toistuvien paastojen, dieettien, mielialan laskun ja kasvaneiden ruokakustannusten kanssa voivat kertoa puolestaan ahmi-mistyyppisestä oireilusta. Myös orjallinen terveellisen ruokavalion noudattaminen tai päivittäiset kehonrakennustreenit kulkevat usein käsi kädessä häiriintyneen syömisen kanssa niin miehillä kuin naisilla.

– Kuuntelemalla oireilevaa, kartoit-tamalla arjessa tapahtuvaa toimintaa ja peilaamalla toiminnan loogisuutta sekä tarkoituksenmukaisuutta väestön tavallisiin toimintatapoihin sekä faktatietoon, on mahdollista tehdä luotettava arvio häiriön olemassaolosta sekä sen vaikeusasteesta, toteaa Mikkola.

ELONISSA ALOITTAA UUSI SYÖMIS-HÄIRIÖIHIN ERIKOISTUNUT TIIMI– Eloni vastaa tarpeeseen saada hoito käynnistymään mahdollisimman ripeästi ongelmien alkuvaiheessa, tavoitteena estää hoidon viivästyminen ja ongelman syvene-minen. Lisäksi tarjoamme aktiivisen turval-lisen ja luotettavan hoitotiimin tuen ehkäi-semään ongelman kroonistumista, kertoo Sini Cavén.

Tiimiin kuuluvat syömishäiriöiden

u Varaa aika Elonin ajanvarauksesta numerosta 02 4844 500 tai Elonin nettiajanvarauksesta eloni.fi.

TEKSTI TUULIA TALVIO KUVA SANNA-MARIA SARELIUS

asiantuntijan, fysioterapeutti Sirkku Mikkolan sekä psykologi Sini Cavénin lisäksi ravitsemusterapeutti TARJA HIMBERG, potilaan oma lääkäri sekä psykiatri JYRKI KORKEILA.

– Tiimin tavoitteena on tarjota moni-puolinen sekä riittävän tiivis hoito ja tuki syömishäiriöistä kärsivälle ihmiselle sekä hänen omaisilleen. Tiimin jäsenet tekevät kukin omasta ammatillisesta asiantuntijuu-destaan käsin arvioinnin hoidon tarpeesta ja sisällöstä, keskustelevat siitä yhdessä tiiminä sekä potilaan kanssa ja toteuttavat yhteistyössä tarvittavan hoidon. Tarpeen mukaan hoitotiimiä voidaan täydentää eri alojen alojen erikoislääkäreillä tai perhete-rapeutin asiantuntijuudella, kertoo Cavén.

– Hoidossa huomioidaan asiakkaan elämäntilanne ja sosiaalinen tukiverkosto sekä syömisongelmaan liittyvät psyykki-set ja somaattiset riskitekijät ja ongelmat, jatkaa Cavén.

Syömishäiriöhoidon tavoitteena on yhdessä asiakkaan kanssa katkaista häi-riintynyt syömisen kierre, purkaa poikke-avat syömisrutiinit ja löytää tilalle arjen hallintaa tukevat toimintamallit.

HOIDOSSA USEIN HYVÄ ENNUSTEHäiriintyneseen syömiseen liittyvä toipu-misennuste tiedetään tutkimusten perus-teella sitä paremmaksi, mitä varhaisem-massa vaiheessa ja aktiivisemmin oireiluun tartutaan.

– Erityisesti nuorten kohdalla voidaan ripeällä hoito-otteella ehkäistä vaikea-asteinen sairastuminen, mutta myös aikuisikäisillä mahdollisimman varhai-nen puuttuminen vauhdittaa toipumista. Hyvien hoitotulosten takeena on hoitoon erikoistuneen osaavan moniammatilli-sen tiimin aktiivinen työskentely yhdessä läheisten kanssa, kertoo Mikkola.

Jos oma tai läheisen syömiseen liittyvät ajatukset tai käytös huolestuttaa, kannattaa hoitoon hakeutua siis mieluiten mahdolli-simman varhain. ●

Mitä aikaisemmin oireiluun tartutaan, sitä parempi on syömishäiriöisen toipumisennuste, Sirkku Mikkola ja Sini Cavén toteavat.


"TERVE MIELI KURSSI ANTOI TYÖKALUJA KÄSITELLÄ ELÄMÄSSÄ NIIN USEIN PÄÄLLE KARKAAVAA KIIREEN TUNNETTA. OMAN ITSENSÄ KUUNTELEMINEN JA AJAN ANTAMINEN TUNTEILLEEN ON PARASTA TYÖTERVEYSHUOLTOA." TUULA VAINIKAINEN, KEVÄÄN RYHMÄN OSALLISTUJA

Syksyn kurssitarjontaa

Elonissa järjestetään syksyn aikana ryhmä valmennuksia. Alle kymmenen hengen pien ryhmissä vahvistetaan kehoa ja mieltä.

RENTOUTUSTA DYSTONIAA SAIRASTAVALLE Ryhmä on suunnattu ilman avustajaa liikkuville, omatoimisille dystoni-aa sairastaville. Ryhmässä käydään läpi rentoutuksen teoriaa ja eri tekniikoita. Ryhmän tavoitteena on löytää oma rentoutumisen keino ja asento jossa on mahdollista rentoutua. Yksi kerta kestää 45 minuuttia, yhteensä viisi kertaa. Ryhmään mahtuu kahdeksan osallistujaa, hinta 90 euroa/osallistuja. u Ryhmä kokoontuu maanantaisin 29.9. alkaen klo 16.30–17.15 u Lisätiedot ja ilmoittautumiset 15.9.mennessä Mirjami Moisiolle, puh 02 4844 500 tai [email protected]

DYSTONIAA SAIRASTAVAN TASAPAINO- JA LIHASVOIMARYHMÄ Suunnattu ilman avustajaa liikkuville dystoniaa sairastaville jotka kyke-nevät lihaskuntoharjoitteluun. Ryhmässä on tavoitteena löytää lihaskun-toharjoitteita jotka eivät provosoi dystonian oireita, jokaiselle mahdol-lisimman yksilöllisesti. Välineinä muun muassa käsipainot, oman kehon paino, jumppakeppi ja kuminauha. Yksi kerta kestää 45 min ja val-mennusta on yhteensä viisi kertaa. Ryhmään mahtuu viisi osallistujaa, hinta 90 euroa/osallistuja. Dystoniaryhmien vetäjänä toimii fysiotera-peutti Mirjami Moisio.u Ryhmä kokoontuu keskiviikkoisin 1.10. alkaen klo 10.15–11.00u Lisätiedot ja ilmoittautumiset 15.9.mennessä Mirjami Moisiolle, puh 02 4844 500 tai [email protected]

Fysioterapeutti Mirjami Moisio ohjaa ryhmiä, jotka ovat suunniteltu erityisesti dystoniaa sairastavien tarpeet huomioon ottaen.

KUVA

SAN

NA-M

ARIA

SAR

ELIU

S

STRESSINHALLINTARYHMÄ TYYNI Onko jatkuva kiireentunne ja keskittymisvaikeudet sinulle tuttuja? Tuntuuko, ettet osaa kunnolla rentoutua ja irtautua stressistä? Stressin-hallintaryhmässä opetellaan mielen ja kehon rauhoittamistaitoja tie-toisen läsnäolon keinoin. Harjoitukset lisäävät muun muassa kykyä keskittyä ja vaikuttavat suotuisasti unen laatuun ja suorituskykyyn.

Ryhmä kokoontuu Elonissa viisi kertaa syksyn aikana, yhden ko-koontumisen kesto on puolitoista tuntia. Ryhmään mahtuu 10 osallis-tujaa, hinta 250 euroa/osallistuja. Ryhmän vetäjänä toimii vastaa-va psykologi Sini Cavén. u Ryhmä kokoontuu keskiviikkoisin 10.9. alkaen klo 8.15–9.45u Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Sini Cavén puh. 040 540 5369 tai [email protected]

UNIRYHMÄ UNELMA Hyvä uni on tärkeää terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Uni voi häiriintyä usealla eri tavalla ja useasta eri syystä. Ryhmässä pereh-dytään unen ominaisuuksiin ja harjoitellaan erilaisia rauhoittumiskei-noja sekä hyvää unta tukevia käytäntöjä. Ryhmäläiset pitävät unipäi-väkirjaa. Ryhmämuotoinen unihäiriöiden hoito on osallistujien koke-musten mukaan tuottanut unen laatua parantavia myönteisiä tuloksia.

Ryhmä kokoontuu Elonissa viisi kertaa syksyn 2014 aikana, yh-den kokoontumisen kesto on puolitoista tuntia. Ryhmään mahtuu 10 osallistujaa, hinta 250 euroa/osallistuja. Ohjaajana toimii psykolo-gi Sini Cavén. u Ryhmä kokoontuu tiistaisin 14.10. alkaen klo 14–15.30u Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Sini Cavén puh. 040 540 5369 tai [email protected]

FYSIOTERAPIA/DYSTONIARYHMÄT TERVE MIELI

TYÖTERVEYS

VARHAISEN TUEN MALLI Yritysjohdolle ja esimiehille suunnattu valmennus, jossa käsitellään var-haisen tuen mallia sekä harjoitellaan haastavien aiheiden puheeksi otta-mista. Valmentajana toimii Elonin vastaava psykologi, työterveyspsyko-logi Sini Cavén. u 23.9. klo 9–13u Lisätiedot: Sini Cavén, puh. 040 540 5369 tai [email protected]


TASAPAINOILUA JA KEHON HUOLTOA IKÄIHMISILLE Ryhmän tavoitteena on kehittää ryhtiä, kehon hallintaa, liikkuvuutta, tasapainoa sekä lihaskuntoa. Harjoittelun myötä ikääntyneen kehon hallinta paranee ja jokapäiväiseen liikkumiseen tulee varmuutta.

Ryhmässä tehtävät harjoitteet valitaan ottamalla huomioon ryh-mäläisten toimintakyky, taito ja tarpeet. Harjoitteet ovat turvallisia ja helppoja ja sopivat myös kotiharjoitteluun. Ryhmä sopiii itsenäisesti liikkuville, perustoiminnoista itsenäisesti selviytyville ikääntyneille hen-kilöille.

Ryhmään mahtuu kuusi henkilöä. Valmennus sisältää fysiotera-peutin suorittaman yksilöllisen alku- ja loppututkimuksen, kirjallisen kotiohjelman ja viisi harjoittelukertaa ryhmässä. Ryhmän kesto on 7 viikkoa. Hinta ilman lääkärin lähetettä: 2 yksilökäyntiä + 5 ryhmä-kertaa yhteensä 222 euroa. Lähetteellä, Kela-korvaukset vähennetty-nä, yhteensä 205 euroa. Ohjaajana toimii fysioterapeutti Tuula Si-vander-Heinonen.u Ryhmä kokoontuu keskiviikkoisin 24.9 alkaen klo 11. u Lisätiedot ja ilmoittautumiset viimeistään 12.9. mennessä puh. 02 4844 500 tai [email protected]. Ryhmä aloitetaan, mikäli ilmoittautuneita on vähintään 4.

Tasapainoilua ja kehon huoltoa ikäihmisille sisältää fysioterapeutin alku- ja loppututkimuksen.

”IHANAT, OIKEIN KIVAT RYHMÄKERRAT. TULISIN ILMAN MUUTA TOISTEKIN.” RITVA LEHTONEN, 76 V.

NISKAN JA SELÄN LIHASHUOLTO Niskan ja selän lihashuolto -ryhmässä tehdään turvallisia ja tehok-kaita harjoitteita, jotka ovat suunnattu henkilöille, joilla on niska-har-tiaseudun ja selän ongelmia, mutta vaivat eivät ole akuutteja. Pien-ryhmässä panostetaan liikkeiden suoritustekniikkaan ja yksilölliseen ohjaukseen.

Ryhmään mahtuu kuusi henkilöä. Ryhmä sopii niin yksityis- kuin työterveysasiakkaille. Hinta 90 euroa (viisi harjoituskertaa). Ryhmän ohjaajana toimii fysioterapeutti Tuula Sivander-Heinonen. u Ryhmä kokoontuu torstaisin 23.10. alkaen klo 16.30u Lisätiedot ja ilmoittautumiset viimeistään 13.10. mennessä, puh 02 4844 500 tai [email protected]. Ryhmä aloitetaan, mikäli ilmoittautuneita on vähintään viisi.

JUOKSIJAN LIHASHUOLTO Juoksijat kärsivät usein alaraajaongelmista ja selkäkivuista. Juoksu on varsin yksipuolista liikuntaa, joka kangistaa lihaksia. Huono keski-vartalotuki ja lantion lihasten heikkous ohjaa virheelliseen kuormituk-seen. Ryhmässä tehdään lihaskunto- ja liikkuvuusharjoitteita täsmä-harjoitteluna juoksijan lihaksille.

Ryhmä on suunnattu hyväkuntoisille, juoksua harrastaville, jotka haluavat pienryhmässä yksilöllistä ohjausta lihasharjoitteluun ja ve-nyttelyyn.Tunti sisältää lyhyen verryttelyn, lihaskunto-, koordinaatio- ja tasapainoharjoitteet sekä venyttelyt. Hinta 90 euroa (viisi kertaa). Ryhmään mahtuu kuusi henkilöä.u Ryhmä kokoontuu tiistaisin 21.10. klo 16.30-17.30 Elonin ti-loissa u Lisätiedot ja ilmoittautumiset viimeistään 10.10.mennessä puh. 02 4844 500 tai [email protected]. Ryhmä aloite-taan, mikäli ilmoittautuneita on vähintään 5.

Juoksijan lihashuolto -ryhmä suuntautuu aktiivisesti juoksua harrastaville, jotka kaipaavat ohjausta lihasharjoitteluun ja venyttelyyn.

IKÄPALVELUT FYSIOTERAPIA/LIHASHUOLTO


Kesäkuussa ensimmäistä kertaa järjestetyt Naantalin Las-ten Musiikkijuhlat keräsivät runsaasti yleisöä sekä mak-sullisiin musiikkitapahtumiin että Kirkkopuistossa jär-jestettyyn koko perheen ulkoilmajuhlaan. Puistojuhlaa vietettiin lämpimässä auringonpaisteessa ja elämyksiä

tarjosivat taiteilija KRISTIINA TURTOSEN vetämä Kristiinan Taidepuis-to, Afrikan Tähden MM-osakilpailu, Pelastakaa Lapset ry:n leik-kipuisto sekä Aura Brass Bandin esiintyminen. Eloni oli mukana omalla Pehmoleluklinikallaan, jossa lapset ja Elonin ammattilaiset yhdessä hoitivat pehmolelut ja nuket kuntoon.

Tarjolla oli myös kasvomaalauksia ja iloisen turkooseja ilma-palloja. Pehmoleluklinikan oli Elonille rakentanut naantalilainen Framilla Oy. Tapahtuman juonsi LASSI LÄHTEENMÄKI.

LASTEN MUSIIKKIJUHLAT JÄLLEEN ENSI KESÄNÄLasten Musiikkijuhlista on tarkoitus tehdä jokakesäinen perinne Naantalin Musiikkijuhlien ja Naantalin Pelastakaa lapset ry:n yh-teistyönä. Yritysyhteistyökumppaneina toimivat Eloni ja Martinex Oy. 60-vuotiaan Naantalin Pelastakaa lapset ry:n juhlavuosi hui-pentuu marraskuussa järjestettävään asiantuntijaseminaariin. Pe-lastakaa Lapset ry - Rädda Barnen rf on vuonna 1922 perustet-tu kansalaisjärjestö, joka pyrkii toiminnallaan ehkäisemään las-ten syrjäytymistä esimerkiksi tukemalla lasten harrastusmahdolli-suuksia.

Järjestön kunniapuheenjohtajana toimii aina kulloinenkin ta-savallan presidentin puoliso eli tällä hetkellä kunniapuheenjohtaja on rouva JENNI HAUKIO. ●

Puuhapalsta ELOHIIIRI-PIIRROKSET KRISTIINA TURTONEN

Elohiiri ON HUKANNUT REITIN PESÄKOLOLLE, AUTA ELOHIIRTÄ LÖYTÄMÄÄN REITTI TAKAISIN KOTIIN.

Elohiiri POHTII, MITÄ SÖISI TÄNÄÄN LOUNAAKSI, KEKSITKÖ SINÄ? Eloni mukana

Naantalin Lasten MusiikkijuhlillaTEKSTI JA KUVAT SANNA-MARIA SARELIUS

Elonin Pehmoleluklinikalla nallet ja muut pehmolelut saivat asiantuntevaa hoitoa ja terveystodistuksen suoritetusta terveystarkastuksesta.

KA PORK NAA

NÄN JY VEH VIÄ

PÄÄ LEI

LET JA PI TI NAAT TU

TI SA LAAT A

Elohiiren lounaslistalla on tänään:

Oikea ratkaisu: porkkanaa, vehnänjyviä, leipää, salaattia ja pinaattilettuja


Höstens viktiga datum u I SEPTEMBER OCH OKTOBER har vi specialpris på hepatit A och B-vaccinet Twinrix, 68 euro för vuxna och 55 EURO för barn. Priset gäller en vaccindos, för fullt skydd krävs tre vaccinationer. Erbjudandet gäller i september och oktober så långt lag-ret räcker.

u DEN 25 SEPTEMBER KL 17.30-19 ordnar vi en temakväll kring resor och häl-sa. Kom och ta del av information om vad resenären ska tänka på inför resan. Anmäl dig via vår webbplats www.eloni.fi

u DEN 12 NOVEMBER ordnar vi en temakväll om om inflammatoriska tarmsjuk-domar, Crohn och colitis. Gastroenterolog PETRI MÄKELÄ föreläser om det senaste in-om vården av sjukdomarna kl 17. Anmä-lan sker via adressen www.lyyti.fi/crohn fr. o.m 8.9.

PRENUMERERAR DU REDAN PÅ ELONIS NYHETSBREV? u Via vår webbplats www.eloni.fi kan du beställa vårt elektroniska nyhetsbrev som vi skickar ut en gång i månaden. Du får bland annat erbjudanden och information om våra kurser, föreläsningar och tjänster. Nyhetsbrevet är på finska.

AKTUELLA HÄNDELSER PÅ FACEBOOK & WEBBENMissa inte vår Facebook-sida på www.facebook.com/eloni.fi. Där publicerar vi bilder från våra evenemang, ordnar tävlingar, berättar om nya läkare och delar intressanta länkar till hälsorelaterade nyheter.

u På adressen www.eloni.fi kan du be-kanta dig med våra läkare och experter, där ser du även vilka som betjänar på svenska.

GRUPPBESÖKu Vi välkomnar föreningar och grup-per (gruppstorlek 10–35 personer) att bekanta sig med läkarstationen. Kontakta marknadschef SANNA-MARIA SARELIUS och boka in ett besök och en guidad rundtur för er grupp (även på svenska).Tfn 040 730 60 75, e-post [email protected]

På svenskaEloni mukana Naantalin Lasten Musiikkijuhlilla

Kroniskt trötthetssyndrom vårdas i Eloni

ME / CFS ELLER KRONISKT TRÖTT-HETSSYNDROM innebär att man känner sig mycket svag och utmattad och har känt så under ett halvår eller mer. Man kan ha in-fektionskänsla och värk i kroppen. Tröttheten medför svårigheter att klara av arbetsuppgif-ter och socialt umgänge.

Man uppskattar att 5 000–20 000 fin-ländare lider av ME/CFS. Orsaken till sjuk-domen är okänd och många patienter sak-

nar diagnos och rätt vård. Undersökningar tyder på att en kombination av kognitiv be-teendeterapi och gradvis ökande fysisk trä-ning ger de bästa resultaten. Det finns ingen effektiv medicinering mot ME/CFS.

Ett nytt center för ME/CFS inleder sin verksamhet i Eloni under professor Olli Ruus-kanens ledning. Läkare, psykiatrar, fysiotera-peuter och psykologer kommer att samarbe-ta kring vården.●

Provsvar medan du väntar

Elonis laboratorium jobbar för snabba och pålitliga diagnoserVISSTE DU ATT Eloni har ett eget, toppmodernt laboratorium? De vanligaste undersök-dernt laboratorium? De vanligaste undersök-ningarna utför vi själva, medan andra test sänds två gånger om dagen till ÅUCS laborato-rium. Svaren från ÅUCS kommer elektroniskt till Elonis patientsystem, i de flesta fall fås sva-ren samma dag. För de vanligaste proven behövs inte läkarremiss, men då uteblir FPA-er-sättningen. ●


ERIKOISLÄÄKÄRIPALVELUT/SPECIALLÄKARE

FYSIATRIA/FYSIATRI JUUTINEN TERHI LL KEMPPI CARITA LL

GERIATRIA/GERIATRIKUOPPAMÄKI MARIKKA LL VIRE JENNI LL

IHOTAUDIT JA ALLERGOLOGIA/ HUDSJUKDOMAR OCH ALLERGOLOGIKIVISAARI ATTE LT MAJASUO SUSANNA LLMATTILA ULLA LL

INFEKTIOSAIRAUDET/INFEKTIONSSJUKDOMARBROAS MARKKU LL, sisätautien ja infektiosai-rauksien erikoislääkäriOLLI RUUSKANEN professori, LKT, lastentautien ja lasten infektiotautien erikoislääkäri

KARDIOLOGIA/KARDIOLOGIKORKEILA PETRI LTVIHINEN TAPANI LT

KEUHKOSAIRAUDET/ LUNGSJUKDOMAR OCH ALLERGOLOGISEPPÄLÄ OLLI-PEKKA LTLIUKKONEN RIIKA LL

KIRURGIA/KIRURGIGRÖNROOS IRMELI LLLAINE SIMO LT, kirurgia ja gastroenterologinen kirurgia NYLAMO ERKKI dosentti, LKT

KLIININEN FYSIOLOGIA/KLINISK FYSIOLOGIMIKOLA ANTTI LL

Elonissa toimivat lääkärit ja asiantuntijat Elonis läkare och experter

KLIININEN NEUROFYSIOLOGIA/ KLINISK NEUROFYSIOLOGIKOIVU MARJA LL, myös botuliinihoidotMIKOLA HANNU LL

KORVA-, NENÄ- JA KURKKUTAUDIT/ ÖRÖN-, NÄS- OCH HALSSJUKDOMARIRJALA HEIKKI LTKALLINEN JOHANNA LTREKOLA JAMI LTUUSITALO TAPANI LL, erikoistuva

LASTENTAUDIT/BARNSJUKDOMARAROLA ANITA LTHUURRE ANU LTKERO PENTTI professori, LKT, (lastentaudit ja neonatologia)KUJARI ANNA-MAIJA LTLÄHDESMÄKI TUIRE LT (myös lasten neurologia)NIINIKOSKI HARRI dosentti, LT (lastentaudit ja lasten endokrinologia) PAAVILAINEN ELISA LL, erikoistuvaPENTTINEN MAILA LL (lastentaudit ja perinnöllisyyslääketiede)

SALMI TOIVO T. professori, LKT (lastentaudit, lastenhematologia ja -onkologia)SAVOLAINEN JOHANNES professori, LT(lastentaudit ja lasten allergologia)SCHUEZ-HAVUPALO LINNEA LL, erikoistuvaTERHO PIRJO LL (lastentaudit ja nuorisolääketiede))

LASTENKIRURGIA/BARNKIRURGILUOMA REIJO LL (lastenkirurgia ja lastenurologia)

LASTENNEUROLOGIA/BARNNEUROLOGIHOLOPAINEN IRMA lastenneurologian dosentti, LTLÄHDESMÄKI TUIRE LT (lastenneurologia ja lastentaudit)

NAISTENTAUDIT JA SYNNYTYKSET/ GYNEKOLOGI OCH OBSTETRIKHEIKKILÄ ANNE LTHÄRKÖNEN KATI LTJOHANSSON KATRIINA LLKERO KATJA LTKIVIJÄRVI ANNELI LL MATTILA MIRJAMI LTNEOVIUS KAISA LL

NEUROLOGIA/NEUROLOGIAIRAS LAURA dosentti, LTERJANTI HANNA LLKUOPPAMÄKI MIKKO dosentti, LT

ORTOPEDIA/ORTOPEDIBROBERG ARSI LT

PSYKIATRIA/PSYKIATRIKARLSSON HASSE professori, LTKORKEILA JYRKI professori, LT

LÄÄKÄRIASEMA ELONI Hansakorttelin 3. kerros | Yliopistonkatu 20, 20100 Turku | puh. (02) 4844 500 | www.eloni.fi


LÄKARSTATION ELONI Hansakvarteret 3. vån | Universitetsgatan 20, 20100 Åbo | tfn. (02) 4844 500 | www.eloni.fi

SILMÄTAUDIT/ÖGONSJUKDOMARLEINONEN MIKKO LL (ainoastaan kirurgiset toimenpiteet)

SISÄTAUDIT/INRE MEDICINBROAS MARKKU LL, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäriKOIVUVIITA NIINA LT (sisätaudit ja nefrologia) LEINO RAULI professori, LKT (sisätaudit ja gastroenterologia)LEINONEN VELI-MATTI LLMETSÄRINNE KAJ dosentti, LT (sisätaudit ja nefrologia)MÄKELÄ PETRI LL (sisätaudit ja gastroenterologia)MÖTTÖNEN TIMO reumatologian professori, LT (sisätaudit ja reumatologia) NELIMARKKA LASSI LT (sisätaudit ja endokrinologia)NURMI HEIMO LL (sisätaudit ja gastroenterologia) PAUL ROBERT dosentti, LKT (sisätaudit ja kliininen hematologia) PIRILÄ LAURA LT (geriatria ja reumatologia) REMES KARI kliinisen hematologian professori, LKT (sisätaudit ja kliininen hematologia)SOINIO MINNA LT (sisätaudit ja endokrinologia)SOPPI ESA dosentti, LKT

UROLOGIAKUUSISTO KIMMO LL

YLEISLÄÄKÄRIPALVELUT/ ALLMÄNLÄKARE

AJOSENPÄÄ JAAKKO LLERJANTI TUULI LL HEDBORG HEIKKI LL, yleislääketieteen erikoislääkäriLEHTONEN-VEROMAA MARJO LT, yleislääketieteen erikoislääkäriLUOSTARINEN JANNE LL, yleislääketieteen erikoislääkäriNIEMI MATTI LLNIKULAINEN VEIKKO LLVIRKKI ELLA LLYRJÄNÄINEN HETA LT, kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri

TYÖTERVEYSPALVELUT/FÖRETAGS HÄLSOVÅRD

TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIT/FÖRETAGSLÄKAREAJOSENPÄÄ TUIJA LL, työterveyshuollon ja yleislääketieteen erikoislääkäriARVILOMMI PAULA LL, työterveyshuollon erikoislääkäri, vastaava työterveyslääkäriMIETTINEN PIRKKO LL, työterveyshuollon ja yleislääketieteen erikoislääkäriPITKÄRANTA HELENA LL, työterveyshuollon erikoislääkäriRISTOLAINEN BIRGITTA LL, yleislääketieteen erikoislääkäri, eMBATALVIO MINNA LL, työterveyshuollon erikoislääkäri, eMBA VIRKKUNEN TIMO LL, erikoistuva TUOKKO ANNA-MARI LL, työterveyshuollon erikoislääkäri

TYÖTERVEYSHOITAJAT/ FÖRETAGSHÄLSOVÅRDAREJARHIO TEIJA KANKARE SABINANUMMELIN LEENA PAJAMÄKI SATUSAITAJOKI TUULITUORILA SUVIVON ZWEYGBERGK KAISA

TYÖTERVEYSPSYKOLOGIT/FÖRETAGSPSYKOLOGERCAVÉN SINI PsL,vastaava psykologi, työterveyspsykologi, psykoterapeutti, työnohjaajaROMANA ANNELI PsL, työterveyspsykologi

TYÖFYSIOTERAPEUTIT/FÖRETAGSFYSIOTERAPEUTERLEINO RIITTA työfysioterapeutti, kuntoutuksen ohjaaja (AMK) MOISIO MIRJAMI fysioterapeuttiSIVANDER-HEINONEN TUULA fysioterapeutti, työfysioterapeutti,TtM

AJANVARAUS ( 02 4844 500

www.eloni.fi

MUUT ASIANTUNTIJAPALVELUT/ÖVRIGA EXPERTER

DIABETESHOITAJA/DIABETESSKÖTAREJORTIKKA ARMI diabeteshoitaja

FYSIOTERAPEUTIT/FYSIOTERAPEUTERLEINO RIITTA fysioterapeutti, kuntoutuksen ohjaaja (AMK) MALMISALO TIINA fysioterapeutti, seksuaali-neuvoja, työnohjaaja MIKKOLA SIRKKU fysioterapeutti, syömishäiriöhoidon asiantuntija,TtMMOISIO MIRJAMI fysioterapeutti SIVANDER-HEINONEN TUULA fysioterapeutti, työfysioterapeutti, TtM

KUULONTUTKIJA/AUDIONOMMATTI PÄIVI audionomi

PSYKIATRINEN SAIRAANHOITAJA/PSYKIATRISK SJUKSKÖTARETURKKO ULLA-MAIJA psykiatrinen sairaanhoitaja, työnohjaaja

PSYKOLOGIPALVELUT/PSYKOLOGERCAVÉN SINI PsL, työterveyspsykologi, psykoterapeutti, työnohjaajaKEISKI-SALONEN IRJA psykologi, lapsi- ja perheterapeuttiROMANA ANNELI PsL, työterveyspsykologi, UNTAMALA ANNE psykologi, pari- ja perheterapeutti

PUHETERAPEUTTI/TALTERAPEUTHÄMÄLÄINEN MAIJA laillistettu puheterapeutti

RAVITSEMUSTERAPEUTTI/NÄRINGSTERAPEUTHIMBERG TARJA laillistettu ravitsemusterapeutti

YLI 100 LÄÄKÄRIÄ JA ASIANTUNTIJAA.

PIDÄMME HUOLTA.


u CROHN JA COLITIS -ILTA ELONISSA 12.11. KLO 17. Sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri PETRI MÄKE-LÄ: Tulehduksellisten suolistosairauksien nykyhoito. Ilmoittau-tuminen 8.9. alk. osoitteessa http://www.lyyti.in/crohn

Elonissa tapahtuu

SYYSKUU

LOKAKUU

Syksyn tärkeitä päivämääriä – merkkaa kalenteriin!

MARRASKUU

FACEBOOKISSA KILPAILUJA, KUVIA JA KIINNOSTAVIA LINKKEJÄu Päivitämme Facebook-sivuillemme kuvia tapahtumistamme, jaamme tietoa ja järjestämme kilpailuja tykkääjien kes-ken. Löydät meidät osoitteesta www.facebook.com/eloni.fiu Nettisivuiltamme löydät lisää asiantuntijoidemme kirjoittamia artikkeleita terveydestä ja hyvinvoinnista, www.eloni.fi

UUTISKIRJEELLÄ TIETOA TAPAHTU-MISTA JA TARJOUKSISTA SUORAAN SÄHKÖPOSTIISI

u Sähköisen uutiskirjeemme tilaajana saat tietoa ajan-kohtaisista tapahtumista ja tarjouksista noin kerran kuussa sähköpostiisi. Voit ilmoittautua luennoille ja kursseillemme ensimmäisten joukossa. Liity postituslis-tallemme osoitteessa www.eloni.fi

u MATKAILIJAN TERVEYS -ilta 25.9. klo 17.30–19: Tie-toa matkailijan rokotteista. Maitohappobakteerit ja vatsan terveys. Ilmoittaudu www.eloni.fi tai soita 02 4844 500.

u Koko syyskuun ja lokakuun ajan A- ja B- hepatiittiroko-tus 68 euroa per rokoteannos, lasten rokoteannos 55 euroa. Hintaan ei lisätä toimistomaksua. Täysi suoja vaatii kolme ro-kotusta.

u STRESSINHALLINTARYHMÄ TYYNI alkaa 10.9. Lisä-tiedot ja ilmoittautumiset: Sini Cavén puh. 040 540 5369 tai [email protected]

u RENTOUTUSTA DYSTONIAA SAIRASTAVALLE -ryh-mä alkaa 29.9. Lisätiedot ja ilmoittautumiset viimeistään 15.9. fysioterapeutti Mirjami Moisiolle, puh 02 4844 500 tai [email protected]

u TASAPAINOILUA JA KEHON HUOLTOA IKÄIHMI-SILLE -ryhmä alkaa 24.9. Ilmoittaudu viimeistään 12.9. puh. 02 4844 500 tai [email protected]

u Lue lisää Elonin ryhmävalmennuksista sivulla 22–23!

u Muista D-vitamiinin riittävä saanti päivien lyhetessä!

u DYSTONIAA SAIRASTAVAN TASAPAINO- JA LIHASVOIMARYHMÄ alkaa 1.10. Lisätiedot ja ilmoittautumiset viimeistään 15.9. fysioterapeutti Mirjami Moisiolle, puh. 02 4844 500 tai [email protected]

u UNIRYHMÄ UNELMA alkaa 14.10. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Sini Cavén puh. 040 540 5369 tai [email protected]

u NISKAN JA SELÄN LIHASHUOLTO -RYHMÄ alkaa 23.10. Ilmoittaudu viimeistään 13.10.2014, puh 02 4844 500 tai [email protected].

u JUOKSIJAN LIHASHUOLTO -ryhmä alkaa 21.10. Ilmoittaudu viimeistään 10.10. puh. 02 4844 500 tai [email protected]


Documents

Minun Eloni 2/2014