Upload
lamtram
View
213
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
Talotekniikkaa tilankäyttäjän tarpeisiin
Missä mennään rakennusautomaatiossa?
Pekka HeikkiläAIR-IX Talotekniikka Oy
Talotekniikkaa tilankäyttäjän tarpeisiin
Esityksen jäsentely:
• Rakennusautomaation kehitysvaiheet• Mitä mahdollisuuksia kehitys on tuonut• Mitä haasteita on ilmennyt• Mitä pitää erityisesti ottaa huomioon• Esimerkkejä
Talotekniikkaa tilankäyttäjän tarpeisiin
Rakennusautomaation kehitys
Sähkömekaaniset /Pneumaattiset
Hälytyskeskukset,ohjauskellot
Säätöjärjestelmät Valvonta- ja ohjausjärjestelmät
Käsikäyttö/erillisjärjestelmät
Elektronisetyksikkösäätimet
Digitaalisetjärjestelmät
• Valot• Ovet• Kulutusseuranta• Turva- ja• kulunvalvonta• jne.
LohkosäätimetPientietokone-järjestelmät
Ohjelmoitavatdigitaaliset säätimet
Ohjelmoitavat mikro-prosessorijärjestelmät
DDC - säätö- ja valvontajärjestelmät Kenttäväylät (LON...)
Kiinteistön hallintajärjestelmä ? Aika
Talotekniikkaa tilankäyttäjän tarpeisiin
• Mahdollisuus aiempaa paremmin seurata ja ohjata reaaliaikaisesti tilojen ja rakennusten toimintaa maantieteellisestä etäisyydestä riippumatta– Olosuhteiden hallintaa– LVIS - tekniikan hallintaa– Energiatalouden hallintaa– Turvallisuuden hallintaa
• ...tehokkuutta, toimivuutta, tuottavuutta, säästöjä
Mitä mahdollisuuksia kehitys on tuonut
Talotekniikkaa tilankäyttäjän tarpeisiin
• LVIS - tekniikan hallinta: käyttö– aikaohjaukset– lämpötilaan perustuvat ohjaukset– käyttötilaan tai läsnäoloon perustuvat ohjaukset– poikkeustilanteet– muutokset käyttöarvoihin– muutoksien dokumentointi
Mitä mahdollisuuksia kehitys on tuonutEsimerkki:
Talotekniikkaa tilankäyttäjän tarpeisiin
• Mahdollisuus muuttaa käyttöarvoja helposti– Valitetaan kylmää / kuumaa / vetoa– Muutanko asetusarvoa?
• toimintavika?• kuormitusmuutos?• käyttökeskeytys (huolto tms.) ?
– Onko joku toinen jo muuttanut?– Jääkö muutos pysyväksi?– Kuka palauttaa ennalleen ja koska?– Muutoksen seuranta ja tarvittava informointi?
Mitä mahdollisuuksia kehitys on tuonutEsimerkki...
Talotekniikkaa tilankäyttäjän tarpeisiin
• Rakennusautomaatio on käytön ja ylläpidon monipuolinen työkalu. Sen merkitystä kiinteistönpidossa on kuitenkin alettu ymmärtää laajemmin vasta viime vuosina (?)
• Tekniikan ohella oleellisia asioita– käyttäjän järjestelmätuntemus– käytön perusteiden tuntemus– käyttäjien valtuudet ja vastuut– toiminnan tavoitteet
Mitä mahdollisuuksia kehitys on tuonut
Talotekniikkaa tilankäyttäjän tarpeisiin
• Tekniikka– järjestelmät monimutkaistuvat, ominaisuudet
lisääntyvät, järjestelmien määrä lisääntyy• miten hallitaan kokonaisuutta?
– elinkaari lyhenee edelleen ?– yhteensopivuus eri merkkien ja eri sukupolvien
välillä ?• laajennukset, muutokset, hinnoittelu
– järjestelmätuki, varaosapalvelut?– komponenttien tasalaatuisuus? (esim. anturit?)
Mitä haasteita kehitys on tuonut
Talotekniikkaa tilankäyttäjän tarpeisiin
• Suunnittelu– kehityksen vauhdissa mukana pysyminen?– vaatii erikoisosaamista ja erikoistumista vielä alan
sisälläkin (esim. turvavalvonta)– miten saadaan monimutkaisesta ja usein sekavasta
lähtökohdasta selkeitä, yksinkertaisia ja toimivia ratkaisuja?
• miten otetaan vaihtelevat käyttäjätarpeet huomioon?• vakioidut perusratkaisut säätökaavioissa?• yhteneväiset laitetunnukset?• yhteistyö muiden suunnittelijoiden kanssa?
Mitä haasteita kehitys on tuonut
Talotekniikkaa tilankäyttäjän tarpeisiin
• Järjestelmän valinta / hankintaprosessi– kaksi koulukuntaa: suljettu DDC / avoin LON ?
• milloin valitaan ”suljettu” milloin ”avoin”?• onko ”avoin” todella avoin
– laajennukset, muutokset ja niiden hinnoittelu?– kenestä ollaan riippuvaisia?
• mikä on avoimen ratkaisun elinkaari?
– Miten pyydetään tarjous ja missä vaiheessa• järjestelmäsuunnitelmilla?• toteutussuunnitelmilla?• puitekyselynä / rakennuskohtaisena ? Hankemuoto?
Mitä haasteita kehitys on tuonut
Talotekniikkaa tilankäyttäjän tarpeisiin
• Rakennusautomaatiourakointi– tietotekninen osaaminen on korostunut - pitääkö
edellyttää (edelleen) myös LVIS - prosessien osaamista?
• onko suunta sama kuin teollisuudessa: käyttäjä / suunnittelija osaa prosessin ja määrittelee toiminnot yksityiskohtaisesti; toteuttaja toteuttaa kuvien mukaan?
– perinteinen urakkajako vai tuoteosakauppa• kaapeloinnit ja putkityöt? ”Asennusosaaminen?”
– aikatauluhallinta: miten varmistetaan riittävä aikavaraus toimintakokeille, säädöille ja virityksille?
Mitä haasteita kehitys on tuonut
Talotekniikkaa tilankäyttäjän tarpeisiin
• Asennustekninen osaaminen• mittaustulokseen vaikuttavia tekijöitä
– mittaustarkkuus, anturin sijoitus, mittauksen dynamiikka...
Mitä haasteita kehitys on tuonutEsimerkki
9,8 10,3 12,2 15,1 16,3
9,6 10,2, 12,1 15,8 16,7
9,7 11,6 13,7 14,9 17,2
9,7 11,6 14,3 15,4 18,5
10,0 10,9 13,7 14,8 18,4
Lämpötila vaihtelee 9,6…18,5 oC; keskiarvo 13,3 oC
Ulkoilma -9 oC
Poistoilma 22 oC
Hyötysuhdemax 89 %
Hyötysuhdemin 59 %
Hyötysuhdeavr 72 %
Tuloilman lämpötila LTO:n jälkeen
Talotekniikkaa tilankäyttäjän tarpeisiin
• Urakan viimeistely ja vastaanotto– Riittääkö itselleluovutus ja tarkastus pistokokein?– Sisältyykö säätöpiirien viritys nykyään urakkaan?– Kenen vastuulla on asetusarvot (käyttöparametrit)?
• odottaako käyttäjä saavansa valmiin laitoksen?
– Kenen vastuulla on raportoinnin toimivuus?– Kenen vastuulla on varsinainen käyttökoulutus?– Pitääkö järjestelmien toiminta testata eri
olosuhteissa?• kesä/talvi, sisäiset kuormitusvaihtelut
Mitä haasteita kehitys on tuonut
Talotekniikkaa tilankäyttäjän tarpeisiin
Mitä haasteita kehitys on tuonutEsimerkki: Urakan viimeistely ja vastaanotto
• Trend - seuranta– kerätään seurantaan
liitettyjen pisteiden historiatietoa
– trendiin liitettävissä oloarvot, asetusarvot, säätölähdöt, ohjaukset, jne.
– tulokset graafisessa muodossa (ja esim. excel-taulukkona)
• Seuranta paljastaa mm.:– virityspuutteet– mitoitusvirheet– vialliset säätöventtiilit ja
toimilaitteet– säädön porrastuksen
puutteet– väärät käyntiajat– IV-verkon tasapainotuksen
puutteet
Säätöä ei viritetty
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
0:00
0:30
1:00
1:30
2:00
2:30
3:00
3:30
4:00
4:30
5:00
5:30
6:00
6:30
7:00
7:30
8:00
8:30
9:00
9:30
10:0
0
10:3
0
11:0
0
11:3
0
12:0
0
12:3
0
13:0
0
13:3
0
14:0
0
14:3
0
15:0
0
8.4.1998
C, %
V1PV01TE40MENOVESIAS.ARVO
V1PV01TE40MENOVESI
V1PV01TV40VENTTIILI
1/2-teho virittämättä
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
0:00
0:30
1:00
1:30
2:00
2:30
3:00
3:30
4:00
4:30
5:00
5:30
6:00
6:30
7:00
7:30
8:00
8:30
9:00
9:30
10:0
0
10:3
0
11:0
0
11:3
0
12:0
0
12:3
0
13:0
0
13:3
0
14:0
0
8.4.1998
C
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
%
TULOILMANAS.ARVO
E1TK20TE10TULOILMA
E1TK20TV40MOOTTORIVENTTIILI
Ylisuuri venttiili
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
0:00
0:30
1:00
1:30
2:00
2:30
3:00
3:30
4:00
4:30
5:00
5:30
6:00
6:30
7:00
7:30
8:00
8:30
9:00
9:30
10:0
0
10:3
0
11:0
0
11:3
0
12:0
0
12:3
0
13:0
0
13:3
0
14:0
0
14:3
0
14:5
6
8.4.1998
C
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
%
TULOILMANAS.ARVO
S4TK11TE10TULOILMA
S4TK11TV40MOOTTORIVENTTIILI
Venttiili vuotaa
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
8:23
9:33
10:4
3
11:5
3
13:0
3
14:1
3
15:2
3
16:3
3
17:4
3
18:5
3
20:0
3
21:1
3
22:2
3
23:3
3
0:43
1:53
3:03
4:13
5:23
6:33
7:43
PCIV01 TV041 VENTTIILI, C-SIIPI PCIV01 MENOVEDEN ASETUSARVO, C-SIIPI PCIV01 TE040 MENOVESI, C-SIIPI
Säädön porrastus väärä
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
0:00
0:30
1:00
1:30
2:00
2:30
3:00
3:30
4:00
4:30
5:00
5:30
6:00
6:30
7:00
7:30
8:00
8:30
9:00
9:30
10:0
0
10:3
0
11:0
0
11:3
0
12:0
0
12:3
0
13:0
0
13:3
0
14:0
0
14:3
0
8.4.1998
C
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
%
TULOILMANAS.ARVO
S2TK20TE10TULOILMA
S2TK20TV41LÄMMITYSVENTTIILI
S2TK20TV40LÄMMITYSVENTTIILI
S2TK20TV60LTO-VENTTIILI
Käyntiajat
20222426283032343638404244464850
8:13
9:13
10:1
3
11:1
3
12:1
3
13:1
3
14:1
3
15:1
3
16:1
3
17:1
3
18:1
3
19:1
3
20:1
3
21:1
3
22:1
3
23:1
3
0:13
1:13
2:13
3:13
4:13
5:13
6:13
7:13
8:13
16.3.-17.3.2000
C
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
PETK12 TULOILMAN ASETUSARVO, E-SIIPI PETK12 TE010 TULOILMA, E-SIIPIPETK12 TV041 VENTTIILI, E-SIIPI
IV-verkon tasapainotusIV-VERKKO
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
B1T
K10
B1TK
20
B1T
K30
B1TK
61
S1TK
10
S1T
K10
, JLY
1
S1T
K10
, JLY
2
S1T
K10
, JLY
3
S1T
K10
, JLY
4
S1T
K20
S1T
K20
, JLY
1
S1T
K20
, JLY
2
S1T
K30
S2TK
10
S2T
K10
, JLY
1
S2T
K10
, JLY
2
S2TK
11
S2T
K20
S3TK
10
S3T
K11
S4TK
10
S4TK
11
S4T
K12
S4TK
20
S4T
K21
% (0
= k
iinni
; 100
= a
uki)
ulkoilma -5 C, menovesi 60 C
Säätö OK
0
1 0
2 0
3 0
4 0
5 0
6 0
7 0
8 0
9 0
1 0 0
0:00
0:30
1:00
1:30
2:00
2:30
3:00
3:30
4:00
4:30
5:00
5:30
6:00
6:30
7:00
7:30
8:00
8:30
9:00
9:30
10:0
0
10:3
0
11:0
0
11:3
0
12:0
0
12:3
0
13:0
0
13:3
0
14:0
0
8.4.1998
C, %
F1PV01TE40MENOVESIAS.ARVO
F1PV01TE40MENOVESI
F1PV01TV40VENTTIILI
Talotekniikkaa tilankäyttäjän tarpeisiin
• Kuinka usein ”säätö on OK” käytännössä?
Mitä haasteita kehitys on tuonut
Talotekniikkaa tilankäyttäjän tarpeisiin
• Käyttö ja ylläpito– Käyttäjäkoulutus ja perehdyttäminen
• Käyttäjien järjestelmätuntemus?• Käytön perusteiden tuntemus?• Käyttäjien valtuudet ja vastuut?• Toiminnan tavoitteet?
– Toimiiko raportointi?• voiko siihen luottaa?
– Miten ja milloin toimitetaan tiedot huoltokirjaan• mitä tietoja toimitetaan?
Mitä haasteita kehitys on tuonut
Talotekniikkaa tilankäyttäjän tarpeisiin
• Prosessi on suunniteltava ennen järjestelmän valintaa• Prosessit eli tiloihin ja rakennukseen haluttavat toiminnot (eikä
tekniikka) määräävät rakennusautomaatiolle asetettavat vaatimukset
• Käyttövarmuus menee hienostelun edelle• Järjestelmän oltava rakenteeltaan selkeä ja helppokäyttöinen.
Hienoilla ominaisuuksilla ei tee mitään, jos niitä ei osata käyttää• Rakennusautomaation on oltava mahdollisimman standardoitua
lastentautien välttämiseksi• On mietittävä etukäteen mitä reaaliaikaista tietoa halutaan saada
Lopuksi:Mitä pitää erityisesti ottaa huomioon
Lähde: Jukka Forsman, HKR