Mälkiän risteyssilta, KaS-776 - lapnu13.info · 2012. 5. 18. · Mälkiän risteyssilta, KaS-776 TUTKIMUSSELOSTUS 31.1.2006 1 (27) Helsingin toimisto: Oulun toimisto: Rovaniemen

Valtatien 6 parantaminen nelikaistaisena välillä Kärki – Mansikkala, Lappeenranta, Joutseno ja Imatra Siltojen erikoistarkastukset

Erikoistarkastusselostus

Mälkiän risteyssilta, KaS-776

Lasse Minkkinen, diplomi-insinööri

Mälkiän risteyssilta, KaS-776 TUTKIMUSSELOSTUS 31.1.2006

Helsingin toimisto: Oulun toimisto: Rovaniemen toimisto: Kotisivu:Heikkiläntie 7 D Ratakatu 12 Sipolantie 3 www.tutkimuskortes.fi 00210 HELSINKI 90100 OULU 96100 ROVANIEMI Puhelin 0424 9696 1 Puhelin 0424 9696 1 Puhelin 0424 9696 1 Sähköposti: Telefax 09-7740 7719 Telefax 08-884 7711 Telefax 016-379 8700 [email protected]

TIIVISTELMÄ Tutkimuksen kohteena oli Mälkiän risteyssilta. Silta sijaitsee VT 13:lla, välillä Kokkola- Nuijamaa, Lappeenrannan kaupungissa. VT 6 kulkee sillan ali. VT 6- hanke ei aiheuta itse siltaan muutoksia. Erikoistarkastus suoritettiin marraskuussa 2005. Silta on teräsbetoninen 4-aukkoinen jatkuva laattasilta ja se on valmistunut vuonna 1973. Silta tarkastettiin visuaalisesti, mittauksin ja rakenneavauksin. Lisäksi sillasta otettiin yhteensä 23 poralieriönäytettä ja 8 porajauhenäytettä. Tutkimustulosten perusteella sillassa ei ole ongelmia karbonatisoitumisen suhteen, vaikka terästen betonipeitekerrokset todettiin hieman alimitoitetuiksi. Sen sijaan betonin pintakerrosten kloridipitoisuus on jo nyt todennäköisesti ajorataa lähinnä olevissa välitukien betonipinnoissa ja reunapalkeissa sillä tasolla, että ns. kloridikorroosion riski on olemassa. Suoritetut potentiaali-mittaukset viittasivat teräskorroosioon reunapalkeissa, ei kuitenkaan välituissa. Teräskorroosio ei kuitenkaan missään ole edennyt niin pitkälle, että betonipeitteiden lohkeilua olisi merkittävästi havaittavissa. Periaatteessa reunapalkkien korkea kloridipitoisuus ei ole iso ongelma; ne korjataan sitten kun VT 6 projekti huomioiden on sovelias ajankohta. Sen sijaan välitukien pinnoitusta/korjaustöitä ei kannata siirtää ”hamaan tulevai-suuteen”, jotta isommilta korjaustöiltä vältyttäisiin. Samoin sillan ikääntynyt vesieriste on varteenotettava ongelma siinä mielessä, että tutkimuksessa saatiin viitteitä vesieristeiden vuodoista. Vuodoilla on taipumus lisääntyä ajan kuluessa ja kansirakenteen kloridipitoisuus ja yläpinnan pakkasrapautuneisuus tulee lisääntymään. Sillan pintarakenteiden uusimista ajoitettaessa olemassa olevaa päällystettä ei kannata erityisesti ”sääliä” sen kuluneisuuden vuoksi.

Kaiken kaikkiaan sillan yleiskunto visuaalisesti on periaatteessa hyvä, mutta tutkimustulokset huomioiden siltarekisteriin päivitettiin yleiskunnoksi 2 eli välttävä. Yleisesti voitaneen sanoa, että Mälkiän risteyssillan suhteen ei tutki-muksessa havaittu mitään muuta erityisen yllätyksellistä, kuin hieman vaati-mattomat betonipeitekerrokset. Sillalla on ikää jo n. 33 vuotta ja sen peruskor-jausikä alkaa siten olla käsillä. Siltaan on asennettava liikuntasaumalaitteet. Siltapaikan kunto sillan alla todettiin tyydyttäväksi. Visuaalista yleisilmettä voitaisiin kuitenkin kohentaa helposti etuluiskien verhouksilla ja betonipintojen pinnoituksin.

WSP TutkimusKORTES Oy _____________________ ________________________ Lasse Minkkinen, diplomi-insinööri Simo Kettunen Gsm 0400 – 433 239 insinööri e-mail [email protected]


1 (27)


TIIVISTELMÄ SISÄLLYSLUETTELO

1. YLEISTÄ .................................................................................................................................................................2 1.1 TEHTÄVÄ..........................................................................................................................................................2 1.2 SILLAN OMINAISTIEDOT JA RAKENNE ...............................................................................................................2 1.3 RAKENNESUUNNITELMAT.................................................................................................................................4 1.4 AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET JA TARKASTUKSET.............................................................................................4

2. RAKENTEILLE TEHDYT TUTKIMUKSET JA TUTKIMUSTULOKSET...................................................5 2.1 SILMÄMÄÄRÄINEN YLEISTARKASTUS ...............................................................................................................5 2.2 TEHDYT TUTKIMUKSET JA LAITTEET.................................................................................................................5 2.3 BETONIRAKENTEET ..........................................................................................................................................7

2.3.1 Betonipeitteet...............................................................................................................................................7 2.3.2 Karbonatisoitumissyvyys.............................................................................................................................7 2.3.3 Kloridipitoisuus...........................................................................................................................................8 2.3.4 Raudoitteiden korroosio ja potentiaali........................................................................................................9 2.3.5 Betonin puristus- ja vetolujuus..................................................................................................................11 2.3.6 Betonin halkeilu ja tiiveys .........................................................................................................................13 2.3.7 Betonin pakkasenkestävyys .......................................................................................................................14 2.3.8 Vesivuodot ja kosteusmittaukset................................................................................................................15 2.3.9 Muut havainnot .........................................................................................................................................16

2.4 TERÄSRAKENTEET ..........................................................................................................................................16 2.4.1 Kaiteet .......................................................................................................................................................16 2.4.2 Muut teräsrakenteet ..................................................................................................................................17

2.5 KUIVATUSLAITTEET........................................................................................................................................17 2.5.1 Pintavesiputket/syöksytorvet .....................................................................................................................17 2.5.2 Tippuputket................................................................................................................................................17 2.5.3 Vedenpoistoputket .....................................................................................................................................17 2.5.4 Siltapaikan kuivatus ..................................................................................................................................18

2.6 SAUMAT .........................................................................................................................................................18 2.7 KANNEN PINTARAKENTEET.............................................................................................................................19

2.7.1 Päällysteet .................................................................................................................................................19 2.7.2 Vedeneristys ..............................................................................................................................................19

2.8 SILLAN VARUSTEET JA LAITTEET ....................................................................................................................20 2.8.1 Yleistä........................................................................................................................................................20 2.8.2 Laakerit .....................................................................................................................................................20 2.8.3 Valaisimet..................................................................................................................................................20

2.9 SILTAPAIKAN RAKENTEET ..............................................................................................................................20 3. YHTEENVETO.....................................................................................................................................................22

3.1 TURVALLISUUSNÄKÖKOHDAT ........................................................................................................................22 3.2 RAKENTEIDEN KANTAVUUS............................................................................................................................22 3.3 TUTKIMUSTULOSTEN LUOTETTAVUUS ............................................................................................................22 3.4 RAKENTEIDEN KUNTO ....................................................................................................................................23 3.5 EHDOTUS KORJAUSTOIMENPITEIKSI................................................................................................................26

3.5.1 Toimenpiteet..............................................................................................................................................26 3.5.2 Kustannusarvio .........................................................................................................................................27

LIITTEET LIITE 1. Valokuvat (4 s.) LIITE 2. Näyte- ja tutkimusluettelo (3 s.) LIITE 3 Tutkimusselostus, ohuthietutkimus ja mikrorakennekuvat (7+4s.) LIITE 4. Tutkimusselostus, betonin vetolujuus (1 s.) LIITE 5. Tutkimusselostus, kloridipitoisuuden määritys (2 s.) LIITE 6. Korjauskustannusarvio (1 s.) LIITE 7. Yleistarkastuslomakkeet (6 s.) LIITE 8. Yleispiirustus (1 s.)


2 (27)


1. YLEISTÄ

1.1 Tehtävä

Suoritettu tutkimus liittyi Kaakkois-Suomen tiepiirin perusparannushank-keeseen ns. VT 6-projektiin. Erikoistarkastuksen tarkoituksena oli selvittää mm:

• sillan kunto yleisesti • betonirakenteiden kunto • kannen pintarakenteiden ja vesieristeiden kunto • varusteiden ja laitteiden kunto • siltapaikan rakenteiden kunto • sillan päämitat sekä reunapalkkien ja päällysteiden korkeusasemat • tarvittavat korjaustyöt, aikataulu ja arvio korjaustöiden

kustannuksista

Erikoistarkastuksen maastotyöt tehtiin 7.-12.11.2005. Tarkastuksen suo-rittivat diplomi-insinööri Lasse Minkkinen sekä insinööri Petri Sippola WSP TutkimusKORTES Oy:stä. Tehtävään liittyvän yleistarkastuksen (YT) suoritti insinööri Simo Kettunen WSP TutkimusKORTES Oy:stä.

Tehtävä suoritettiin tilaajan toimittamaan tutkimussuunnitelmaan perustuen.

1.2 Sillan ominaistiedot ja rakenne Tutkimuksen kohteena oli Mälkiän risteyssilta. Silta sijaitsee VT 13:lla, välillä Kokkola- Nuijamaa, Lappeenrannan kaupungissa. VT 6 kulkee sillan ali. VT 6- hanke ei aiheuta itse siltaan muutoksia. Silta on tyypiltään teräsbetoninen 4-aukkoinen jatkuva laattasilta. Silta on valmistunut vuonna 1973. Silta on perustettu suurpaalujen varaan. Sillan betonien suunnittelulujuus on ollut A-bet. K350 (K 35-1) paitsi suurpaalujen osalta B-bet. K300 (K30-2). Sillan suunnitelmat on tehnyt Tie- ja vesirakennushallituksen siltaosasto, suunnitelmanumero 7652. Keskeiset ominaistiedot on esitetty seuraa-vassa taulukossa 1.


3 (27)


Taulukko 1. Sillan ominaistiedot. Sillan ominaistiedot Lähtötiedot /1/ Mitattu/todettu Siltatyyppi Bjl Bjl Käyttötarkoitus Risteyssilta Risteyssilta Kannen pituus 65,70 m 65,54 m * Kokonaispituus 72,60 m 72,55 m * Jännemitat 16,8+16,8+16,8+13,44 ok +16,8+16,8+ ok Hyödyllinen leveys 10,55 m 10,53…10,57 m * Kokonaisleveys 11,30 m 11,33 m Jk/pt, ajorata 2,50+8,00 ok Kannen pinta-ala - 742,57 m2 Kokonaispinta-ala 765,93 m2 765, 40 m2 Alikulkukorkeus - +4,70+4,66+ - - + 5,02+4,81+ - Vinous 20 GON - Kaarevuus - - Rakennusvuosi 1973 - Suunnittelukuormitus AI, EkI - Yleispiirustuksen nro 7652a - KVL kev. / KVL rask. 2004: 2894/640 - Nopeusrajoitus sillalla 60 km/h 60 km/h Nopeusraj. rist. väyl. 100 km/h 80 km/h Edellinen tarkastus YT 2002, VPS 64 -

* Laser-etäisyysmittari. Sillan päämitat sekä reunapalkkien ja päällysteiden korkeusasemat määritettiin tarkastuksessa. Vaaitukset on sidottiin sillan lähimpään korkeuskiintopisteeseen 9399, jonka korkeus on 83,11 m (N60).

Sillan korkeusasema mitattiin sillan maatuilla ja sillan keskellä yhteensä 6:sta kohtaa kussakin poikkileikkauksessa:

• 1: Vasen reunapalkki (yläpinta) • 2: Jk/Pt päällyste vasemman reunapalkin vieressä • 3: Ajoradan vasen reuna • 4: Ajoradan keskiviiva • 5: Ajoradan/pientareen oikea reuna • 6: Oikea reunapalkki (yläpinta)

Taulukko 2. Sillan vaaitustulokset (N 60)

Mittalinja 1 (rp, v)

2 (jk, v)

3 (ar, v)

4 (keskiv.)

5 (ar, o)

6 (rp, o)

KIINTOPISTE 9399 +83.111 m

Tuki 1 80,21 80,21 80,22 80,27 80,16 80,22 Kohta 3.0 80,23 80,23 80,25 80,29 80,17 80,24 Tuki 5 80,21 80,19 80,22 80,25 80,16 80,21

Rp= reunapalkin yp, jk=jalankulkutien päällysteen reuna ar= ajoradan asfaltin reuna


4 (27)


Piirustuksiin on merkitty korkeusjärjestelmässä N43 sillan poikki-leikkauksen keskikodalle, kohtaan 3.5 (leikkaus A-A) korkotieto + 80,20. Korkomittausten perusteella sillan korkeusasemassa ei ole tapahtunut perustusten painumista johtuvia muutoksia (perustettu kaivinpaaluille). Käytetty korkopiste (9399) sijaitsee sillan 5-tuen puolella kalliolla VT-6 liittymän ja Nuijamaantien kulmauksessa.

Sillan päämitat alikulkukorkeuksia lukuun ottamatta (ks. taulukko 1) vastaavat hyvin lähtötietoaineistossa /1/ esitettyjä.

1.3 Rakennesuunnitelmat

Siltasuunnitelmat/Tie- ja vesirakennushallitus 7652, rakennelaskelmat 2927, 1972.

1.4 Aikaisemmat tutkimukset ja tarkastukset

Edellisen yleistarkastuksen 16.5.2002 mukaan päärakenneosien kunto-luokat olivat seuraavat: Alusr 1, Rp 2, Mpäär 1, Pääll 2, Mpinr 1, Kait 1, Liiks (ei ole), Mvar 2, Sipa 1 ja Yk 1 (Lyk 1,18, VPS 64).

Siltarekisteriin tehtyjen päivitysten mukaan sillan betonipintoja ja saumauksia on kunnostettu paikallisesti v. 1993 ja kannen vasempaan reunaan rakennettu korotettu 2,5 m leveä jalankulku-/pyörätie.


5 (27)


2. RAKENTEILLE TEHDYT TUTKIMUKSET JA TUTKIMUSTULOKSET

2.1 Silmämääräinen yleistarkastus Yleistarkastus (YT) suoritettiin erikoistarkastuksen yhteydessä lähteen /2/ periaatteita noudattaen. Tarkastuksessa havainnointiin aikaisemmat vauriot ja kirjattiin mahdolliset uudet vauriot. Tarkastus kirjattiin siltarekisteriin erikoistarkastuksena (ET). Mm. sillan mittojen tarkastuk-sessa (kohta 2.2) käytettiin mittanauhaa ja laser-etäisyysmittaria, joten menetelmät siinä mielessä poikkesivat normaalista yleistarkastusten arviointimenettelystä. Samoin päärakenneosien kuntoluokan (Sillan tarkastuslomake 1) arvioinnissa käytettiin visuaalisten havaintojen lisäksi erikoistarkastusmenetelmillä saatua tarkentuvaa tietoa. Pää-rakenneosien kuntoarviot, sillan yleiskuntoarvio ja sillan vauriopiste-summa (VPS) on esitetty luvussa 3 Yhteenveto. Valokuvia tutkimuskohteesta on esitetty liitteessä 1.

2.2 Tehdyt tutkimukset ja laitteet Mittaukset ja näytteenotto tehtiin liitteessä 2 esitetysti. Kaiken kaikkiaan seuraavat tutkimukset ja mittaukset suoritettiin: Raudoituksen betonipeitteen paksuus (Proceq Profometer 4)

• Maatuet 2 mittausaluetta (60 mittaustulosta) • Pilarituet 3 mittausaluetta (90 mittaustulosta) • Reunapalkit 1 yhdistetty mittausalue (30 mittaustulosta) • Kannen alapinta 1 yhdistetty mittausalue (79 mittaustulosta)

Betonin karbonatisoituminen (SS 137242-1988 + ohuthie)

• Etumuurit 4 kpl • Siipimuurit 3 kpl • Pilarituet 8 kpl • Reunapalkit 4 kpl • Kannen alapinta 5 kpl • Kannen yläpinta 3 kpl

Betonin kloridipitoisuus ja kloridiprofiili (SFS 5451)

• Siipimuurit 2 kpl • Pilarituet 4 kpl • Reunapalkit 4 kpl • Kannen alapinta 3 kpl • Kannen yläpinta 3 kpl


6 (27)


Raudoitteiden korroosio- potentiaalimittaukset(Proceq Canin)

• Siipimuurit 1 kpl • Pilarituet 2 kpl • Reunapalkit 2 kpl • Kannen alapinta 1 kpl

Betonin puristuslujuus(Digi Schmidt)

• Pilarituet 6 lyöntisarjaa • Reunapalkit 6 lyöntisarjaa • Kannen alapinta 8 lyöntisarjaa

Betonin vetolujuus(SFS 5445, Huom: ei pinnoitteita sillassa)


Ohuthietutkimukset(ASTM C856)


Kosteusmittaukset(RH, Testo)

• Kannen alapinta 3 kpl

Kaikki näytteenotto- ja mittauskohdat on esitetty a.o. kohdassa edem-pänä ja/tai näyte- ja tutkimusluettelossa, liite 2. Laboratorioanalyysit Kaikki laboratorioanalyysit tehtiin WSP TutkimusKORTES Oy:n labo-ratoriossa a.o. standardeja soveltaen:

• Betonin karbonatisoitumissyvyys ohuthieestä ja poralieriönäyt-teestä standardia SS 137242-1988 soveltaen

• Betonin kloridipitoisuus porajauheesta syvyysväleiltä 0-30 ja 30-60 mm (kloridiprofiili) standardin SFS 5451 mukaisesti

• Betonin vetolujuus standardin SFS 5445 mukaisesti • Ohuthietutkimukset standardia ASTM C856 soveltaen.


7 (27)


Mittalaitteet

• Betonipeitteet mitattiin Proceq Profometer 4 – betonipeitemitta-rilla

• Betonin puristuslujuus mitattiin Proceq DIGI-SHMIDT 2 –kim-movasaralla

• Potentiaalimittaukset suoritettiin Proseq CANIN- potentiaali-mittarilla, tulosten tulkinnassa sovellettiin standardia ASTM C876-87

• Betonin suhteellinen kosteus mitattiin tulpatusta porareiästä TESTO 605- mittareilla 2 vrk:n tasaantumisajan jälkeen.

2.3 Betonirakenteet

2.3.1 Betonipeitteet

Raudoituksen betonipeitteen paksuudet mitattiin pistokokein eri rakenneosista. Yleensä ottaen peitekerrokset mitataan vähintään kaikilta näytteenottokohdilta, mutta myös siten, että betonirakenteen peitekerrok-sista saadaan kattava kuva koko tutkimuskohdetta koskien. Mittaukset keskitetään ns. edustaviin alueisiin. Alueita, joissa jo visuaalisesti on havaittavissa liian pienet peitekerrokset, ei yleensä mitata. Yksittäisiä pinnassa olevia raudoitteita ”sattuu” joskus mukaan mittausalueeseen.

Betonipeitteet mitattiin yhteensä 7:sta mittausalueesta ja yksittäisiä mittaustuloksia saatiin 259 kpl. Mittaustulokset on esitetty liitteessä 2. Mittaustuloksia verrataan betonin karbonatisoitumissyvyyteen seuraa-vassa kohdassa 2.3.2.

2.3.2 Karbonatisoitumissyvyys

Betonin karbonatisoitumissyvyys määritettiin kaikista näytteistä. Yksittäiset peitekerrosmittaustulokset ja karbonatisoitumis-syvyysmääri-tystulokset on esitetty liitteessä 2, seuraavassa taulukossa 3 on esitetty keskimääräinen tilanne. Karbonatisoitumiseksi sanotaan betonin neutraloitumisreaktioita, jotka aiheutuvat ilman sisältämän hiilidioksidin CO2 tunkeutumisesta betoniin, ja joiden seurauksena betonin huokosveden pH-arvo alenee. Karbo-natisoituminen etenee vähitellen rintamana betonin pinnasta alkaen. Karbonatisoitumisen saavuttaessa teräksen alkaa teräskorroosio, mikäli edellytykset (riittävä kosteus ja happi) korroosiolle ovat olemassa. Betonin karbonatisoitumissyvyys, mm, määritettiin kaikista otetuista näytteistä.


8 (27)


Taulukko 3. Betonipeitepaksuudet ja karbonatisoitumissyvyys. Rakenneosa Betonipeitevaatimus

nykyinen (mm)

Betonipeite (mm)

min-max / ka

Karbonatisoitumis-syvyys (mm) min-max / ka

Etumuurit 35 13-50 / 26 0-27 / 10 Siipimuurit 35 14 – 66 / 31 0-15 / 8 Välituet 35 7-45 / 25 0-10 / 1 Reunapalkit 40 10-40 / 24 0-12 / 5 Kannnen alap. 35 12-75 / 36 0-24 / 4 Kannen yläp. 35 - 0-0 / 0

Nykyiset betonipeitevaatimukset täyttyvät niukasti ainoastaan kannen alapinnan osalta. Karbonatisoitumisesta johtuva teräskorroosio ei yleisesti kuitenkaan ole ongelmana sillan betonirakenteissa, johtuen pienistä karbonatisoitumissyvyyksistä. Kloridien tunkeutumisen suhteen peitekerrokset ovat kuitenkin jonkinasteinen ongelma.

2.3.3 Kloridipitoisuus Betonin kloridipitoisuus määritettiin rakenneosittain syvyyksiltä 0-30 mm ja 30–60 mm standardin SFS 5451 mukaisesti. Kokeella selvitetään kloridien aiheuttaman teräskorroosion riski ja kloridien tunkeutumis-syvyys betoniin. Kannen yläpinnan osalta voidaan myös arvioida vesieristeiden mahdollista vuotoa. Taulukko 4. Betonirakenteiden kloridipitoisuudet.

Näyte Rakenneosa Cl— (paino-%) 0-30 mm

Cl— (paino-%) 30-60 mm

Riski /kloridi-pitoisuus

MÄ 19 MÄ 24

Siipimuuri ”

0,02 0,03

0,01 0,01

Ei riskiä, hieman koholla pinnassa

MÄ 10 MÄ 14 MÄ 15 MÄ 17

Välituki ” ” ”

<0,01 0,10 0,14 0,12

<0,01 <0,01 0,01 0,01

Korkea kloridipit. pinnassa, Paikallinen riski terästen tasolla

MÄ 1 MÄ 6 MÄ 9 MÄ 25

Reunapalkki ” ” ”

0,08 0,08 0,06 0,05

0,01 0,02 0,03 0,04

Selvästi koholla pinnassa, myös kloridien tunkeutumaa

MÄ 2 MÄ 4 MÄ 7

Kansi, alapinta ” ”

<0,01 0,01 0,02

<0,01 <0,01 <0,01

Ei riskiä. Hyvin lievää nousua pinnassa

MÄ 5 MÄ 8 MÄ 26

Kansi, yläpinta ” ”

0,05 <0,01 <0,01

0,02 <0,01 <0,01

Ei riskiä. Vesieriste vuotaa 3.2 vasen

Kirjallisuudessa esitetään useita arvoja betonin kriittiselle kloridi-pitoisuudelle (yksikkö painoprosenttia (p-%) betonin painosta tai -sementin painosta; tässä tutkimuksessa p-% betonin painosta). Kriittinen


9 (27)


kloridipitoisuus riippuu mm. betonin kosteudesta ja siitä onko kyseessä sisäinen vai ulkoinen kloridirasitus. Esimerkiksi maantiesilloissa on useimmiten kysymys nimenomaan ulkoisesta kloridirasituksesta (maan-tiesuola) ja ”talopuolella” puolestaan sisäisestä kloridirasituksesta (= kloridit ovat joutuneet betoniin jo valmistusvaiheessa).

Tulosten perusteella sillassa on jo kloridikorroosioriski paikallisesti ajoradan viereisissä välituissa:

• Välitukien kloridikorroosioriski on jo olemassa johtuen pienistä peitekerroksista ajoradan viereisissä tukilinjoissa. Klo-ridien tunkeutumisen estämiseksi syvemmälle betonirakenteeseen on ryhdyttävä toimenpiteisiin suhteellisen pian (näytteet MÄ 14, 15 ja 17 otettiin nimenomaan ajoradan puoleiselta sivulta, näyte MÄ 10 pilarin ”takaa”)

• Reunapalkkien kloridikorroosioriski tulee lisääntymään vuosien saatossa ilman pinnoitus-/korjaustoimenpiteitä

• Kannen vesieristeessä on suurella todennäköisyydellä vesivuoto kohdassa 3.2 v

Kloridipitoisuusmääritysten tulokset on esitetty liitteessä 5.

2.3.4 Raudoitteiden korroosio ja potentiaali Potentiaalimittauksia tehtiin siipimuureista, välituista, reunapalkeista ja kannen alapinnasta. Tulokset on esitetty tiivistetysti taulukossa 5 ja kokonaisuudessaan liitteessä 2. Taulukko 5. Potentiaalimittaukset. Mittaus nro

Rakenne min – max, -mV

Potentiaaliero, -mV

Ka, -mV

Korroosion todennäköisyys

1 Siipimuuri 1 o 222-432 210 298 Paikallisesti 90%, yleisesti 50 %

2 Reunap. 1 o 295-446 151 386 Yleisesti 90 % 3 Reunap. 1 v 382-539 157 455 Yleisesti 90 % 4 Välituki 3 v 52-191 139 101 Epätodennäköistä 5 Välituki 3 o 68-161 93 106 Epätodennäköistä 6 Kansi ap 1.1 v 88-250 162 174 Paikallisesti 50 %,

yleisesti epätodennäköistä

Potentiaalimittaustulosten tulkinnassa on käytetty standardissa ASTM C876-87 esitettyjä kriteerejä, ks. taulukko 5. Suhteellisen vähäisestä otannasta ja mittauksiin liittyvistä luotettavuustekijöistä johtuen ei kuitenkaan suoralta kädeltä voida tehdä johtopäätöksiä laajemman korroosion esiintymisestä. Raudoitteiden korroosion mahdollisuutta tutkittaessa on otettava huomioon myös:


10 (27)


• Visuaaliset havainnot • Betonipeitteet • Karbonatisoituminen • Kloridipitoisuus ja kloridiprofiili

Betonin kosteus luonnollisesti vaikuttaa voimakkaasti korroosiotilaan ja – nopeuteen, mutta siltojen tapauksessa yleensä ottaen on kysymys kloridikorroosiosta ja tällöin voidaan varmuudella sanoa ilmankin kosteusmittauksia, että betonin kosteuspitoisuus on ”riittävä” kloridi-korroosion käynnistymiseen. Potentiaalimittausten perusteella korroosion esiintyminen on toden-näköistä nimenomaan reunapalkeissa. Reunapalkeissa todettiin myös selvästi kohonneita kloridipitoisuuksia ja liian pienet betonipeiteker-rokset, mikä tukee mittaustuloksia. Yleisesti korroosiotila ei kuitenkaan ole edennyt niin pitkälle, että betonipeitteen lohkeamisia merkittävässä määrin olisi jo tapahtunut. Positiivista on se, että välitukien potentiaali-mittaus ei viittaa kloridikorroosion olemassaoloon. Potentiaalimittaus-ten tulokset on esitetty liitteessä 2. Taulukko 6. Potentiaaliarvojen tulkinta ASTM C876-87 -standardin mu-kaan

Potentiaali / mittaustulos Korroosion todennäköisyys, % - 200 mV tai positiivisempi Korroosion todennäköisyys enintään 10 % -200 … - 350 mV Korroosion todennäköisyys n. 50 % - 350 tai negatiivisempi Korroosion todennäköisyys vähintään 90 %


11 (27)


2.3.5 Betonin puristus- ja vetolujuus Betonin pintakerrosten puristuslujuutta tutkittiin rakenneosittain kim-movasaramittauksin. Suunnitelmien mukainen lujuus on K35-1. Tulokset on esitetty seuraavassa taulukossa 7. Taulukko 7. Betonin puristuslujuus rakenneosittain, mittaussarjat 1-20.

Mittaus Nro

Rakenneosa Puristuslujuus MN/m2

Tulkinta

KV 15 KV 16 KV 17 KV 18 KV 19 KV 20

Välituki 2.0 v ” Välituki 3.0 o ” Välituki 3.0 v ”

(41-55) 49,6 (46-56) 62,1 (40-53) 52,1 (44-53) 58,2 (42-56) 58,0 (47-55) 59,4

Ei merkittävää lujuusvaihtelua / rapautumaa.

KV 1 KV 2 KV 7 KV 8 KV 13 KV 14

Reunapalkki 3.2 v ” ” ” 2.5 o ”

(43-55) 56,6 (33-50) 41,1 (39-50) 48,0 (25-39) 29,5 (35-45) 37,2 (29-45) 34,8

Merkittävää lujuusvaihteluja. Viittaa pintakerrosten rapautumiin.

KV 3 KV 4 KV 5 KV 6 KV 9 KV 10 KV 11 KV 12

Kannen alapinta 3.2 v ” ” ” Kannen alapinta 3.2 o ” Kannen alapinta 2.5 o ”

(35-48) 46,9 (46-55) 60,4 (47-55) 60,7 (43-49) 56,6 (36-44) 39,4 (35-45) 41,5 (46-57) 61,7 (49-55) 65,0

Merkittävää lujuusvaihteluja. Viittaa pintakerrosten rapautumiin..

Betonin karbonatisoituminen aiheuttaa betonin pinnassa puristuslujuuden kasvua ja vastaavasti rapautuminen vähentää betonin puristuslujuutta. Al-haisilla betonilujuuksilla kimmovasaramittaus kuivalta betonipinnalta saattaa antaa hieman liian suuria lukemia. Tyypillisesti kimmovasaramit-tauksilla saadaan vanhoista siltabetoneista noin kaksinkertaisia puristus-lujuusarvoja verrattuna alkuperäiseen suunnittelulujuuteen. Periaatteessa suoritettujen mittausten perusteella voitaisiin tehdä vertailulujuuslas-kelmat, mutta siitä saatavan informaation luotettavuus on kyseenalainen vanhojen betonipintojen tapauksessa.

Kimmovasaramittausten perusteella sillan betonipintojen lujuus vaihtelee reunapalkeissa ja kannen alapinnassa, mikä viittaisi rapautu-miin betonipinnassa. Reunapalkkien pinnoissa paikallista heikenty-mää todennäköisesti onkin, mutta kannen alapinnassa todettua vaihtelua ei tulkita rapautumiseksi, koska muut tutkimukset (vrt. esim. vetolujuus) ja visuaaliset havainnot eivät tue tätä käsitystä.


12 (27)


Vetolujuuskokeet suoritettiin standardin SFS 5445 mukaisesti. Betonin vetolujuutta tutkimalla voidaan arvioida mm. betonin rapautumisastetta (pakkasrapautuminen) ja soveltuvuutta korjausalustaksi. Ohuthietutki-muksessa myös kiinnitetään huomiota betonin rapautumiseen / mikro-halkeiluun. Vetolujuustulokset ja arvio pakkasrapautuma-asteesta veto-lujuuden perusteella on esitetty seuraavassa taulukossa 8. Ohuthietutki-muksen (liite 3) perusteella tutkittu/arvioitu rapautuneisuus on esitetty vertailevana tietona oikeanpuolimaisessa sarakkeessa (huom. tutkimus eri näytteistä).

Taulukko 8. Vetolujuustestausten tulokset. SFS 5445. Näyte Rakenneosa Vetolujuus,

MN/m2 Pakkasrapau-tuneisuus vetolujuustesauksen perusteella*

Pakkasrapau-tuneisuus ohuthietutkimusten perusteella

MÄ 21 MÄ 23

Etumuuri ”

2,5 2,9

0 0

MÄ 20: 0 MÄ 22: 0

MÄ 19

Siipimuuri

2,4 0-1 0

MÄ 18: 0

MÄ 6 Reunapalkki

3,7 0 MÄ 1: 0 MÄ 9: 0

MÄ 11 MÄ 13 MÄ 17

Pilarituki 1,9 3,9 2,6

1-2 0 0

MÄ 12: 0 MÄ 14: 0 MÄ 16: 0

MÄ 2 MÄ 3B MÄ 7

Kansi, alapinta 4,1 4,0 3,6

0 0 0

MÄ 3A: 0

MÄ 8 MÄ 26

Kansi, yläpinta 3,4 2,8

0 0

MÄ 5: 2

*Pakkasrapautuneisuutta on arvioitu asteikolla 0-4: 0 = ei rapautumaa, 1 = vähäistä, 2 = orastavaa, 3 = kohtalaista, 4 = voimakasta.

Vetolujuustulokset osoittavat, että betoneissa ei ole merkittävää pakkasrapautumaa ja, että vetolujuustulokset korreloivat ohuthietutki-mustulosten kanssa hyvin. Reunapalkista todettu 3.9 MPa vetolujuus on erinomainen, mutta on huomattava, että kysymys on vain yhdestä yk-sittäisestä tuloksesta. Vetolujuustestausten tulokset on esitetty liitteessä 4. (Huom: pinnoitteiden tartuntavetolujuustestauksia ei tehty, koska kaikki betonipinnat olivat pinnoittamattomia).


13 (27)


2.3.6 Betonin halkeilu ja tiiveys

Betonin laadullisia ominaisuuksia tutkittiin ohuthietutkimuksin. Kohtees-ta otettiin yhteensä 10 betonilieriönäytettä ohuthietutkimuksia varten. Näytelieriöistä valmistettiin ohuthieet betonin ulkopintaa vastaan kohtisuorassa suunnassa. Hieen koko on 43 x 25 x 0,03 mm. Betoninäytteiden yleispiirteiden tarkastelu suoritettiin ensin Olympus SZ3060 stereomikroskoopilla, minkä jälkeen ohuthieet tutkittiin Olym-pus BX60 polarisaatiomikroskoopilla. Ohuthietutkimuksessa käytettiin apuna standardia ASTM C856. Betoninäytteiden kuntoa on arvioitu asteikolla hyvä, tyydyttävä ja heikko. Arvion perustana on käytetty ohuthietutkimuksista saatuja tuloksia. Taulukko 9. Ohuthietutkimusten yhteenveto

Näyte Rakenne-osa

Kunto Krb keski- määrin [mm]

Pakkasenkestävyys/ huokostäytteet

Pakkasrapau-tuneisuus*

MÄ1 reuna-palkki, up

hyvä up 2 Puutteellinen/ ei 0

MÄ3a kannen alapinta, ap

hyvä ap 1 Ei/ ei 0

MÄ5 kannen yläpinta, yp

tyydyttävä yp 0 Ei/ usein umpeutuneet, ettringiitti

2


hyvä up 7 On/ yksittäiset umpeutuneet, ettringiitti

0

MÄ12 välituki, up

0-6 mm tyydyttävä, 6-48 mm hyvä

up 1 Ei/ ei 0

MÄ14 välituki, up

hyvä up 1 Ei/ ei 0

MÄ16 välituki, up

hyvä up 1 Ei/ ei 0

MÄ18 siipi-muuri, up

hyvä up 13 Ei/ ei 0

MÄ20 etumuuri, up


MÄ22 etumuuri, up


* Pakkasrapautuneisuutta on kuvattu asteikolla 0-4: 0 = ei rapautumaa, 1 = vähäistä, 2 = orastavaa, 3 = kohtalaista, 4 = voimakasta


14 (27)


Tiiveys, tasalaatuisuus Betonit ovat yleisesti tiiviitä ja tasalaatuisia. Runkoaine on hyvälaatuista ja rapautumatonta. Kuivumiskutistumisen aiheuttamaa säröilyä ei merkittävästi esiinny ja runko-sideainetartunnat ovat tiiviit. Kannen yläpuolisessa näytteessä MÄ 5 havaittiin selviä viitteitä vesieristeen vuodosta. Myös todettu kohonnut kloridipitoisuus viittaa tähän. Runkoaine on hyvälaatuista kiviainesta. Sideaineen hydrataatio on tasainen. Sideaineen karbonatisoituminen ei ulotu syvälle betoniin.

Halkeilu ja lohkeilu Ohuthietutkimuksissa ei havaittu merkittävästi betonin laadusta tai vaurioitumisesta johtuvaa halkeilua. Näytteissä MÄ 12 (välituki) ja MÄ 3b (kannen alapinta) havaittiin kuivumiskutistumisen aiheuttamaa mikro-halkeilua, muissa näytteissä kuivumiskutistuminen on ollut vähäistä. Visuaalisen tarkastelun perusteella sillassa ei havaittu muuta, kuin satunnaista karbonatisoitumiskorroosiosta johtuvaa pintahalkeilua, mm.:

• Etumuureissa • Otsamuureissa • Reunapalkeissa

Muutama (n. 6 kpl) kaidepylvään juurikoroke oli lohjennut. Kannen vasemmassa reunassa on ”kohtuullinen” törmäyksen aiheuttama lohkea-ma Lappeenrantaan päin vievän ajoradan puolella.

2.3.7 Betonin pakkasenkestävyys

Pakkasenkestävyys, rapautumat ja huokosten täytteisyys Reunapalkkien betonissa on käytetty lisähuokostusta ja saavutettu kohtuullinen pakkasenkestävyys. Muutoin sillan betonit eivät huokos-rakenteen perusteella ole pakkasenkestäviä kosteusrasituksessa. Pakkas-rapautumista havaittiin kuitenkin vain näytteessä MÄ5, joka otettiin kannen yläpinnasta. Samaisesta näytteestä todettiin selvästi koholla olevat kloridipitoisuudet, joten on selvää, että kannen vesieriste vuotaa kohdassa 3.2 vasen. Ettringiittikiteytymät betonin huokostiloissa heikentävät betonin säily-vyyttä. Kiteytymiä voi syntyä esim. kun betoniin kohdistuu voimakasta kosteusrasitusta. Ettringiitin paisuessa syntyvä paine voi aiheuttaa mikrosäröilyä ja heikentää runkoainetartuntoja (rapautumista). Huokos-ten täytteisyyttä havaittiin vain kannen vuotokohdasta otetusta näytteestä MÄ 5 ja yhdessä reunapalkkinäytteessä. Tässä mielessä tilanne sillassa on kohtuullisen hyvä. Ohuthietutkimusten tulokset on esitetty liitteessä 3.


15 (27)


2.3.8 Vesivuodot ja kosteusmittaukset

Sillan kannen alapinnasta mitattiin suhteellinen kosteus ja lämpötila n. 50 mm syvyydeltä kolmesta kohdasta. Tulokset on esitetty oheisessa taulukossa 10.

Taulukko 10. Kannen betonin kosteusmittaukset. Nro Mittauskohta,

syvyys 50 mm Suhteellinen

kosteus RH-%

Lämpötila °C

Sää 12.11.2005 93,1 7,9 Nro 1 Reunauloke 4.9 v 85,7 7,0 Nro 2 Kannen ap 4.9 84,7 7,0 Nro 3 Reunauloke 4.9 o 94,7 7,3

Betonin kosteudella on merkitystä ennen kaikkea terästen korroosio-nopeuteen karbonatisoituneessa ja/tai kloridipitoisessa betonissa. Asiaa on laajemmin tarkasteltu mm. lähteessä /3/. Lähteessä esitetään mm. että

• Sateelle alttiissa rakenteissa betonin pintakerroksissa (syvyys n. < 15 mm) betonin kosteus on jatkuvasti n. 90- 95 RH-%, jolloin korroosio on nopeaa, mikäli muut edellytykset ovat olemassa

• Sateelta suojatuissa ulkobetonirakenteissa (esim. sillan kannen alapinta) voidaan saavuttaa keskimäärin 80–85 RH-% kosteus

• Betonin kosteuden noustessa esim. 80 RH-%:sta 95 RH-%:iin, korroosionopeus karbonatisoituneessa betonissa kasvaa n. 50- kertaiseksi, mutta on edelleen hitaampaa kuin kloridipitoisessa betonissa, jonka kosteus on vain 80 RH-%

• Betonin kosteuden noustessa esim. 80 RH-%:sta 95 RH-%:iin, korroosionopeus kloridipitoisessa betonissa kasvaa n. 2- kertai-seksi, ollen n. 2-kertaa nopeampaa kuin karbonatisoituneessa betonissa 95 % kosteudessa ja yli 100 kertaa nopeampaa kun karbonatisoituneen betonin kosteus on vain 80 RH-%.

Siltarakenteissa yleensä betonin kosteus muodostuu ongelmaksi, kun läsnä on klorideja tai kyseessä on vesivuoto. Tätä voidaan perustella sillä, että pääsääntöisesti siltojen betonin karbonatisoitumissyvyys on suhteellisen pieni ja betonipeitekerrokset asialliset. Kosteusmittausten perusteella mittauspisteessä 3, tai sen läheisyy-dessä, on vesivuoto. Visuaalisten havaintojen perusteella näin onkin, 5-tuen ”liikuntasauma” (ei laitetta) vuotaa melkoisesti kohdassa 5.0 oikea. Kannen vesivuoto kohdassa 3.2 vasen todettiin jo edellä kloridipitoi-suusanalyysien ja ohuthietutkimusten yhteydessä.


16 (27)


2.3.9 Muut havainnot Visuaalisesti havaittiin teräskorroosiota lähinnä satunnaisesti. Työvir-heestä johtuen betonipeitteet olivat paikoin jääneet liian pieniksi. Suh-teellisen vähäiset betonivauriohavainnot on kirjattu siltarekisteriin sopi-vasti yhdistellen. Tässä yhteydessä lyhyesti:

• 5-tuen oikeassa reunassa havaittiin laakeritasolta valuvan veden aiheuttama paikallinen merkittävä rapautuma betonipinnassa (kuva 6)

• 1-tuen etumuurin ja laakeritason kulmassa havaittiin karbonati-soitumiskorroosion aiheuttama halkeama betonipinnassa (kuva 7)

• Pieni harvavalualue 1-tuen etumuurissa • Otsamuureissa yleisesti muutamia pintaan ”jääneitä” ruosteisia

teräksiä molemmilla maatuilla (kuva 8) • Reunapalkeissa ja alusrakenteiden reunapalkeissa havaittiin lievää

pintarapautumaa kauttaaltaan ja satunnaisesti merkittävämpää 2-luokan rapautumaa (kuva 9)

• Satunnaisesti pintaan ”jääneitä” teräksiä ja karbonatisoitumiskor-roosiota reunapalkeissa (kuva 12)

• Satunnaisesti pintaan ”jääneitä” ruosteisia teräksiä välituissa • Satunnaisesti pintaan ”jääneitä” ruosteisia teräksiä kansilaatan

alapinnassa • N. 10 dm3 törmäyksestä johtuva lohkeama vasemmassa reuna-

palkissa kohdassa 3.3 v (kuva 10) • 5-tuen oikea siipimuuri on korjattu ruiskubetonoimalla (hiertä-

mätön karkea pinta). Sillan ylikuormitukseen tai kantavuuspuutteisiin viittaavia rakenteellisia halkeamia ei havaittu.

2.4 Teräsrakenteet

2.4.1 Kaiteet Sillan kaidetyyppi on korkea sälekaide. Ajoratojen kohdilla on teräsverkko. Kaiteissa on asialliset johteet. Viisteet puuttuvat kaiteiden päistä. Suojapinnoitteena on jossain määrin kulunut kuumasinkitys. Kaidepylväiden juuret on jossain vaiheessa kunnostettu. Havaittiin kui-tenkin jo n. 6 kpl lohkeamia juurikorokkeissa sekä alkavaa ruostumista. Myös kaidepylväissä ja – johteissa havaittiin jonkin verran ruostumista.

Kaiteissa havaittiin siis ruostumista, mutta ne ovat kohtuullisessa kunnossa ja kunnostettavissa. Sillan kaiteista mitattiin sinkkikerroksen kalvonpaksuudet. Tulokset on esitetty seuraavassa taulukossa 11.


17 (27)


Taulukko 11. Kaiteiden pinnoitteiden kalvopaksuudet Mittaus Rakenneosa n

kpl Kalvopaksuus min-max/ka

1 2

Tiekaiteenjohde vasen Tiekaiteenjohde oikea

30 30

87-192 / 112 µm 85-167 / 110 µm

3 4

Yläjohde vasen Yläjohde oikea

30 30

64-290 / 195 µm 92-280 / 199 µm

Kaiteiden kuntoluokaksi arvioitiin 2. Ruosteisuusasteeksi voidaan arvioida Ri 1…Ri2. Korjausten kiireellisyys voisi olla 13 (>4v), mutta sen toisaalta voi määrätä aikaisemmaksi VT 6- hankeen esteettisyys-vaatimukset.

2.4.2 Muut teräsrakenteet

Sillan muut teräsrakenteet on käsitelty edempänä a.o. päärakenneosia käsittelevissä kohdissa.

2.5 Kuivatuslaitteet

2.5.1 Pintavesiputket/syöksytorvet

Sillan kansi on vaakasuora. Vedenpoisto tapahtuu syöksytorvien kautta. Pintavesikouruja sillan kannella ei ole. Sillassa on syöksytorvia kolmessa rivissä, kussakin 3 kpl, ajoradan molemmin puolin ja korotetun jk/pt-väylän reunassa. Syöksytorvien sijoitus on asiallinen. Alkuperäiset 6 syöksytorvea vaikuttavat monin paikoin liian lyhyiltä (kuva 17). Keskimmäisessä rivissä (uudemmat) pituus on asiallinen. Vesivuotoa havaittiin yhdessä syöksytorvessa kohdassa 4.1 keskimmäi-sessä kuivatuslinjassa (vrt. havaittu kannen vesieristeen vuoto kohdassa 3.2 vasen).

2.5.2 Tippuputket Tippuputkia on sillassa yhteensä n. 60 kpl molemmin puolin. Selviä vuotoja ei havaittu. Tippuputkista osa on kuitenkin liian lyhyitä, tukoksia ja ruosteisuutta havaittiin. Tippuputket tulee huomioida sillan kunnossa-pitotoiminnassa ja/tai tulevassa peruskorjaussuunnittelussa.

2.5.3 Vedenpoistoputket

Sillassa ei ole vedenpoistoputkia. Laakeritasojen vedenpoistoputket olisi suotavaa asentaa sillan peruskorjauksen yhteydessä (vettä laakeritasolla 5.0 o).


18 (27)


2.5.4 Siltapaikan kuivatus Luiskan pintavesikourut 1-tuen puolella ovat kunnossa. 5-tuen vasem-malta puolelta puuttuu pintavesikouru. Eroosiovaurioita tästä aiheutuvana ei havaittu, mutta tällä saattaa olla yhteytensä havaittuun lammikoitu-miseen ajoradalla 5-tuen puolella. Sillan keilat ovat jyrkähköt, joten eroosiovaurioita syntyy nopeasti, mikäli pintavesien kuivatus sillan päällä ei toimi hallitusti.

Sillan alla kuivatus toimii asiallisesti avo-ojien ansiosta.

2.6 Saumat Sillassa on laakerit maatuilla, mutta sillassa ei ole varsinaista sauma-laitteita, eikä edes turkkilevyjä /1/. Sillan päältä käsin oli nähtävissä vain suora n. 20 mm leveä hieman halkeillut bitumisauma päällysteessä. Tutkimusten perusteella saumauksiin liittyviä vuotoja on ainakin tuella 5. Reunapalkkien liikuntasaumoissa ei havaittu ainakaan selkeitä vesi-vuotoja. Reunapalkkien liikuntasaumoissa ei ole massausta, ainoastaan alas taitettu kumiprofiili (kuva 9). Liikuntasaumalaitteiden tarpeellisuus tulee selvittää korjaussuunnit-teluvaiheessa. Siltarekisteriin merkittiin vaurioksi ”vesivuoto laakeri-tasolle” ja korjaustoimenpiteeksi massaliikuntasaumojen teko. Suositel-laan myös laakeritasojen vedenpoistoputkien asentamista sillan perus-korjauksen yhteydessä


19 (27)


2.7 Kannen pintarakenteet

2.7.1 Päällysteet

Päällysteet on mahdollisesti uusittu v. 1993, jolloin korotettu jk/pt rakennettiin. Tarkastushetkellä havaittiin mm. että:

• Päällysteissä on edelleen v. 2002 yleistarkastuksessa havaitut vauriot; verkkohalkeilu 1-tuen puolella ja kulumaa päällysteessä

• Havaittiin, että päällystettä on urapaikattu, mutta urapaikkauskin on jo hieman kulunut

2.7.2 Vedeneristys

Sillan kannen pintarakenteita tutkittiin näytteenoton yhteydessä. Näytteet MÄ 5 ja MÄ 8 porattiin alakautta vesieristeeseen reunaulokkeen kohdalta ja näyte MÄ 26 porattiin yläkautta pintarakenteiden läpi.

Taulukko 12. Kannen pintarakenteet Rakenne-kerrokset

Lähtötiedot /1/ MÄ 5 3.2 v

MÄ 8 3.2 o

MÄ 26 4.5 v

Päällyste AB AB AB AB 85 mm Suojakerros Suojabetoni Suojabetoni Suojabetoni Suojabetoni 38

mm Vesieriste Lasikangasbitumi

matto Bitumikermi Mastiksi ? Mastiksi

10 mm Kannen yläpinta

Bitumisively - - -

Päällystevaurioita ei merkittävästi havaittu, joten tällä perusteella suojabetonin kunto olisi hyvä. Vesieristeen puutteellinen laatu ja ikä sekä todettu vesivuoto ovat kuitenkin tosiasia. Tässä mielessä pintaraken-teiden kunto voidaan arvioida korkeintaan luokkaan 2 välttävä.

Kannen alapintaa ja reunoja tarkastelemalla vesieristeen vuotoja ei havaittu (pl. syöksytorvien ympärillä). Ohuthietutkimusten ja kloridi-pitoisuusanalyysien perusteella vesieristeessä on kuitenkin vesivuotoja.

Sillan poikkileikkausta on muutettu n. v. 1993, jolloin sillan vasempaan reunaan on rakennettu 2,5 m leveä korotettu jk-pyörätie. Tässä yhtey-dessä vesieristeitä on mahdollisesti uusittu. Rakenneavausten perusteella (taulukko 12 edellä) sillassa on kuitenkin sekä bitumikermieristettyjä-, että mastiksieristettyjä alueita. Myös kl-väylän kohdalla, mikä ei ”tunnu kovin loogiselta”.


20 (27)


2.8 Sillan varusteet ja laitteet

2.8.1 Yleistä

Syöksytorvet, tippuputket ja muut kuivatuslaitteet on käsitelty edellä. Sillan vasempaan reunapalkkiin on kiinnitetty pieni 4,5 m alikulkukor-keutta osoittava merkki. Mitattu todellinen alikulkukorkeus VT 6:n kohdalla oli n. 4,8 m.

2.8.2 Laakerit

Sillassa on kumilevylaakerit, 3 kpl/maatuki. Vaurioita ei havaittu. Mainittakoon kuitenkin tässä yhteydessä, että vesivuodot laakeritasoille pitkään jatkuessaan voivat olla vaarallisia laakerikorokkeille.

2.8.3 Valaisimet

Sillan kannen alapinnassa on yhteensä 9 kpl pinta-asennusvalaisimia (3/välituki). Niiden suhteen voidaan lähinnä vain mainita lievä epä-esteettisyys ruosteisuuden vuoksi. Edellisessä yleistarkastuksessa todettu irtoama on korjattu.

Sillan oikeassa reunassa on 2 kpl teräksisiä valaisinpylväitä tieosuuden yleisvalaistukseen kuuluvana. Näiden suhteen ei ole muuta huomautetta-vaa, kuin että sijoitus vasempaan reunaan olisi kenties kevyenliikenteen kannalta parempi vaihtoehto.

2.9 Siltapaikan rakenteet

Siltapaikkaa voidaan yleisesti luonnehtia suhteellisen hyväksi penger-kaiteita lukuun ottamatta. Edellisessä yleistarkastuksessa kirjattuja lieviä töherryksiä ei havaittu. 1-tuen etuluiskassa oli edelleen ilkivaltaisesti aikaan saatu ”eroosiovaurio” ts. melkoinen kuoppa hiekassa.

Pengerkaiteiden suhteen todettiin mm. seuraavaa:

• Sillan oikealla puolella 1-päässä on asiallinen, mutta matalahko (n. 450 mm) pengerkaide

• Sillan oikealla puolella 5-päässä on korjausta kaipaava törmäysvaurio (ramppi)

• Sillan vasemmalla puolella 1-päässä on vain vääntyillyt ja heppoinen neliöputkikaide (kl-väylä). Tiekaiteen johde päättyy välittömästi 1-tuella

• Sillan vasemmalla puolella 5-päässä on vääntyillyt ja heppoinen neliöputkikaide (kl-väylä)


21 (27)


Siltapaikan kuivatukseen liittyvät seikat käsiteltiin jo aiemmin (pintavesi-kourut). 5-tuen vasemmalla puolella, ”tulopenkereellä” (903 /2/) asfal-tissa on painuma, jossa vesi lammikoituu ”liikaa” ja aiheuttaa jäätyessään jonkinasteisen vaaratekijän risteyksen liikenneturvallisuudessa. 1-tuen etuluiskassa havaittiin jonkin verran vesakoitumista, 5-tuen puo-lella ei. Etuluiskien soraverhous on jo valunut alaspäin paljastaen hiekka-alustan luiskien yläpäissä. VT 6-hanke tulee kuitenkin ”myllertämään” sillan alapuolisen siltapaikan, joten tältä osin siltapaikkaan ei kannata korjaustoimenpiteitä tehdä.


22 (27)


3. YHTEENVETO

3.1 Turvallisuusnäkökohdat

Vakavia turvallisuusriskejä siltapaikalla ei ole. Yleisesti näkyvyys sekä sillalla, että alittavalla väylällä on tien suoruudesta johtuen hyvä.

Alittavalla väylällä (VT 6) välitukien kohdilla olevat pengerkaiteet ovat selkeästi liian lyhyet ajatellen suistumista tieltä vähän ennen siltaa. Toisaalta tieosuus on suora ja VT 6-hanke tulee muuttamaan siltapaikkaa ”radikaalisti” sillan alla.

Korkeiden kaiteiden päistä puuttuu viisteet. Tästä aiheutuu lievä turvalli-suusriski. Pengerkaiteet sillan oikealla puolella ovat asialliset, tosin hieman matalat. Sillan vasemmalla puolella on korotettu ja/pt ja tältä osin ”pengerkaiteista ei voi puhua”. Kaiteet ovat heppoista neliöputkea, niissä on jo runsaasti vääntymiä aurauskaluston aikaansaamina. 5-tuen vasemmalla puolella päällysteessä on painanne, jossa vesi lammi-koituu ja jäätyy vaaraa aiheuttaen (risteysalue, ei suuria ajonopeuksia).

3.2 Rakenteiden kantavuus

Sillan ylikuormitukseen tai kantavuuspuutteisiin viittaavia rakenteellisia halkeamia ei havaittu ja rakenteiden kantavuuteen vaikuttava vauriotieto-merkintöjä ei siltarekisteriin tehty.

Kantavuustarkastelut ja/tai kantavuuden lisääminen tulevat kysymykseen korjaussuunnitteluvaiheessa näin ollen muista, kuin sillan vaurioista joh-tuvana. Lähtötietoihin /1/ on merkitty kuormitus ja kantavuustietojen osalta vuonna 1973:

• AK 1, EK 1, kantavuusluokka 5 • Siltasuunnitelmat 7 652 ja laskelmat 2 927.

3.3 Tutkimustulosten luotettavuus

Kosteusmittaustuloksiin liittyy erityisesti vaihtelevissa ulko-olosuh-teissa epävarmuustekijöitä, mikä vaikeuttaa tulosten tulkintaa. Lisäksi suhteellisen vaativana (menetelmä- ja laitevaatimukset) toimenpiteenä erityisen laaja ja kattava otanta harvoin tulee resurssien ja saatavan hyödyn perusteella kysymykseen. Tulosten tulkintaa vaikeuttaa edelleen se, että loppujen lopuksi luonnollisessa ympäristössä olevan betonin todellista epästationääristä kosteustilaa on tutkittu vähän tai


23 (27)


ei ollenkaan. Kosteusmittausten perusteella yksistään (ns. normaalilla otantamäärällä), ei tutkijan käsityksen perusteella ole syytä tehdä kovin suoraviivaisia johtopäätöksiä esim. sillan kannen vesieristeiden vuodosta. Tueksi tarvitaan aina muita tutkimuksia; silmämääräisiä havaintoja, kloridipitoisuusmäärityksiä ja ohuthietutkimuksia.

Potentiaalimittauksiin liittyy aina epävarmuustekijöitä, joten niiden perusteella ei suoraan ole syytä tehdä ”tyhjentäviä” johtopäätöksiä teräs-ten todellisesta korroosiotilasta/-riskistä. Rinnalla on käytettävä muiden tutkimusten tuloksia (kosteus, karbonatisoituminen ja kloridipitoisuus) sekä ennen kaikkea terästen kunnon laajempaa visuaalista tarkastusta, mikä on luontevaa tehdä korjaustöiden yhteydessä.

Yleisesti tutkimuksen luotettavuutta betonirakenteiden kunnon-/tilan suhteen voidaan pitää varsin hyvänä, johtuen varsin kattavasta näytemäärästä. Sillan kannen vesieristeen kunto/vedenpitävyys on avainasemassa kansi-rakenteen säilyvyyden ja tulevien korjaustöiden ajoituksen sekä vaaditta-vien purkutöiden laajuuden kannalta. Tässä mielessä kannen yläpuolisia näytteitä ”ottaisi mielellään” useampiakin (kuin 3 kpl). Tähän liittyy kuitenkin käytännön tutkimustyönkannalta ongelmia:

• Kansinäytteiden otto aiheuttaa lähes aina liikennejärjestelytarpeita ja turvallisuusriskejä sekä tutkijoille, että tien käyttäjille

• Porattaessa näytteet kannen päältä, on vesieristeen paikkaaminen luotettavasti käytännössä lähes mahdotonta

3.4 Rakenteiden kunto

Yleistä • Sillassa ei havaittu perustusten painumista tai muusta kuormituksesta

aiheutuneita kantavuuteen vaikuttavia halkeamia/ongelmia • Sillan betonipeitekerrokset eivät kaikilta osin ole ”parhaat mah-

dolliset”. Karbonatisoituminen on ollut vähäistä, joten karbonatisoi-tumiskorroosio ei ole ongelmana. Sen sijaan voimakkaimman klori-dirasituksen alaiseksi joutuvissa rakenteissa (välituet, reunapalkit ja siipimuurit), laajemman kloridikorroosion riski lähivuosina on todellinen

• Reunapalkkien pakkasenkestävyys kosteusrasituksessa saattaa olla ”normaalia” (rakennusvuosi huomioiden) parempi, mutta muilta osin jatkuva ”ylimääräinen” kosteusrasitus tulee aiheuttamaan vaurioita kiihtyvässä tahdissa

• Vetolujuustestausten perusteella sillan betonipinnoissa ei (vielä) ole korjaustyön kannalta merkittävää pakkasrapautumaa

• Kannen vesieristeen vuodoista saatiin viitteitä kloridianalyysien ja ohuthietutkimusten perusteella. Mikäli kannen vesieriste on alku-peräinen, sen uusimisajankohta alkaa olla käsillä


24 (27)


Alusrakenteet 1

• Alusrakenteissa havaittiin vain satunnaisesti teräskorroosiovaurioita, jotka johtuivat liian pieneksi jääneistä betonipeitekerroksista. Laaja-alaisempaa kloridikorroosioon viittaavaa betonipeitteiden loh-keilua ei havaittu

• Välitukien peitekerrokset todettiin suhteellisen pieniksi ja betonin kloridipitoisuus eniten kloridirasitetuksi joutuvissa betonipinnoissa riittävän korkeaksi kloridikorroosion käynnistymiselle. Siten kloridikorroosioriski on jo olemassa

• Alusrakenteiden reunapalkeissa havaittiin merkittävää (lk 2) pinta-rapautumaa

• Sillassa ei ole liikuntasaumalaitteita. Varsin merkittävää vesivuotoa havaittiin 5-tuen laakeritasolle. Mm. laakerikorokkeen säilyvyys on vaarassa tämän vuoksi

• 5-tuen etumuurissa on suppea-alaisesti merkittävää rapautumaa vesivuodosta johtuvana

• Yleensä ottaen alusrakenteiden säilyvyyden kannalta kiireellisintä on välitukien kloridirasituksen alentaminen ja vesivuotojen estäminen sillan maatuille

Reunapalkkirakenteet 2

• Reunapalkkirakenteissa ei havaittu Sillan tarkastuskäsikirjan luoki-tuksen mukaista vakavaa rapautumista. Sen sijaan ”2-luokan” mer-kittävää pintarapautumista havaittiin

• Reunapalkkien pinnoissa havaittiin paikallisesti pintaan jääneitä ruosteisia teräksiä

• Kloridipitoisuus reunapalkkien otsapinnoissa ei ole ”ennätyksellisen korkea”, mutta selvästi koholla ja riittävä kloridikorroosion käynnis-tymiseen

• Potentiaalimittausten perusteella korroosion todennäköisyys reuna-palkeissa on korkea. Todennäköisyyttä lisää todetut suhteellisen vaatimattomat betonipeitekerrokset

• Reunapalkit voidaan joko käyttää loppuun, tai korjata lähivuosina

Sillan kansi 1 • Sillan kannen alapinta on visuaalisesti suhteellisen siisti. Varsinaisia

vesivuotojälkiä ei havaittu, eikä myöskään merkittävässä määrin ruosteisia teräksiä

• Kannen alapinnassa ei ole korjaustyön kannalta haitallista pakkas-rapautumista

• Kannen yläpinnassa todettiin yhden näytteen (MÄ 5) perusteella kohonnutta kloridipitoisuutta ja pakkasrapautumaa, mikä viittaa vesieristeen vuotoon. Kahdessa muussa näytteessä ei havaittu viitteitä kannen yläpinnan vaurioista


25 (27)


Päällysteet ja pintarakenteet 2

• Sillan päällysteitä on urapaikattu, mutta urapaikkauksissakin on jo kulumaa

• Päällysteissä todettiin vain paikallisesti verkkohalkeilua. Viitteitä suojabetonin huonosta kunnosta ei laaja-alaisemmin saatu

• Sillan vesieristeenä on jostain syystä sekä bitumikermiä, että mastiksia. Koko kannen kattavaa vesieristeiden uusimista ei ilmei-sesti ole tehty

• Vesieriste vuotaa ainakin paikallisesti. Suhteessa päällysteiden kun-toon, kannen pintarakenteiden uusiminen kannatta tehdä lähivuosina kun päällyste on ”käytetty loppuun”.

Kaiteet 2

• Kaiteiden sinkkikerros on ikääntynyt. Ruosteisuutta havaittiin kuitenkin suhteellisen vähän. Ruosteisuus on lähinnä luokkaa Ri 1

• Kaidepylväiden juuret on kertaalleen kunnostettu, mutta alkavaa ruostumista oli jo nähtävissä

• Kaiteiden pintakäsittelyn uusiminen tulee kysymykseen lähivuosina

Saumaukset ja liikuntasaumat • Päällysteen poikittaissaumaukset maatukien kohdalla ovat korkein-

taan tyydyttävässä kunnossa. Tuella 5 saumaus vuotaa • Liikuntasaumalaitteita ei ole. Ei ilmeisesti edes turkkilevyjä asfaltin

alla • Reunapalkkien saumaukset on syytä ainakin huoltaa. Siipimuureissa

ei havaittu korkeita kloridipitoisuuksia tai merkittävää pakkas-rapautumaa kuitenkaan vielä

Sillan varusteet 2

• Sillan varusteet yleisesti ottaen ovat tyydyttävässä kunnossa • Sillan keskelle on lisätty 1 kuivatuslinja. 1 uudemmista syöksytor-

vista vuotaa • Sillan alkuperäiset syöksytorvet reunaulokkeissa ovat pääsääntöisesti

ruosteisia ja liianlyhyitä. Niiden sijoittelu on asiallinen • Tippuputkia on yhteensä 62 kpl. Suurin osa niistä on liian lyhyitä.

Arviolta 7 kpl tippuputkista on tukossa • Sillassa on maatuilla yhteensä 6 kpl kumilevylaakereita. Näiden suh-

teen ei havaittu ongelmia. Laakeritasot ovat kuitenkin suhteellisen korkeita. Laakeritasojen säilyvyys vaarantuu todettujen vesivuotojen johdosta

• Kannen alapuoliset valaisimet (9 kpl) ovat kunnossa, mutta ikääntyneitä ja hieman epäesteettisiä

Siltapaikka 2

• Siltapaikka on yleensä ottaen tyydyttävässä kunnossa • 5-tuen etuluiskasta puuttuu 1 pintavesikouru. Merkittävää eroosio-

vauriota tästä aiheutuen ei kuitenkaan havaittu


26 (27)


• Etuluiskien soraverhous on valunut alas paljastaen hiekka-alustan yläosissaan. 1-tuen puoleinen etuluiska on hieman vesakoitunut

• Sillan oikea pengerkaide on sinänsä asiallinen, joskin hieman matala. 5-tuen päädyssä (liittymä) on vakava törmäysvaurio

• Sillan vasemmassa kaiteessa tiekaiteen johde loppuu kaiteiden päässä. Pengerkaide jatkuu ”heppoisena” neliöputkikaiteena, joka on melkoisesti jo kärsinyt aurauskaluston kolhuista. Ko. kaide reunustaa korotettua jk/pt- väylää

• Siltapaikan kuivatuksen suhteen ei havaittu merkittäviä ongelmia. 5-tuen vasemmalla puolella päällysteessä on kuitenkin painanne, jossa vesi lammikoituu vaaraa aiheuttaen

Sillan yleiskunto 2

• Sillan yleiskunnoksi arvioitiin 2. Edellisessä (yleis-) tarkastuksessa yleiskuntoarvio oli 1. Erikoistarkastusmenetelmin saatiin kuitenkin sillan rakenteista tietoa ”pintaa syvemmältä”, joihin perustuen nykyinen yleiskunto arvioitiin

• Edellisen yleistarkastuksen 16.5.2002 vauriopistesumma oli VPS 64 • Tämän erikoistarkastuksen perusteella sillan nykyinen vaurio-

pistesumma on 130

3.5 Ehdotus korjaustoimenpiteiksi

3.5.1 Toimenpiteet

Sillan säilyvyyden kannalta huolestuttavinta on vanhan vesieristeen kunto ja todetut kohonneet / korkeat kloridipitoisuudet yhdistettynä suhteellisen vaatimattomiin betonipeitekerroksiin. Ennen kaikkea kiireellisimmäksi voidaan arvioida sillan välitukien suojaaminen klori-dien tunkeutumista vastaan. Merkittäviä kloridipitoisuuksia tosin toden-näköisimmin on vain eniten ”suolaroiskeiden” alaiseksi joutuvissa betonipinnoissa. Lisäksi tässä yhteydessä voidaan myös mainita havaittu vesivuoto 5-tuen laakeritasolle.

Lopullisen korjausohjelman ja – ajoituksen määrännee kuitenkin VT 6- hanke; todella merkittävää korjauskustannusten nousua ei pitäisi syntyä, vaikka sillan peruskorjausta siirrettäisiinkin ”muutamalla vuodella”.

• Kloridipitoisten betonien poisto ja korvaaminen uudella reuna-palkeissa, siipimuureissa ja välituissa. Reunapalkkien osalta voidaan myös harkita niiden purkamista ja uudelleen valamista (jos edullisempi, kuin vesipiikkaus ja pintavalu)

• Vähäisten muiden betonivaurioiden laastipaikkaukset (maatuet, kannen alapinta)

• Korjattujen kloridirasituksen alaiseksi joutuvien betonirakenteiden pinnoitus (reunapalkit, siipimuurit, välituet)


27 (27)


• Etumuurien pinnoitus, mikäli sillan näyttävyyttä halutaan parantaa (vrt. myös suhteellisen pienet peitekerrokset)

• Kannen pintarakenteiden uusinta kiireellisyysluokassa 12–13 • Saumausten uusinta, liikuntasaumalaitteiden tarveselvitys/teko • Kaiteiden pinnoitus • Siltapaikan vähäisten vaurioiden ja puutteiden korjaus ja etuluiskien

verhous (korjaus tai näyttävämpi verhous)

Em. toimenpiteet ilmenevät korjauskustannusarviossa, liite 6

3.5.2 Kustannusarvio

Kustannusarvio on esitetty kokonaisuudessaan liitteessä 6. Kustannus-arvio sisältää myös kannen pintarakenteiden uusimisen. Mikäli nykyinen päällyste halutaan käyttää loppuun, voidaan pintarakenteiden uusiminen ajoittaa ”muutamalla” vuodella eteenpäin.

VIITTEET /1/ Lähtötiedot: Yleispiirustus ja siltarekisteriraportit /2/ Sillantarkastuskäsikirja (TIEH 2000009–04). Tiehallinto 2004 /3/ VTT Tutkimusselostus N:O RAM1393/93. Raudoitteiden korroosio

karbonatisoituneessa betonissa ja karbonatisoitumisesta aiheutuneiden korroosiovaurioiden korjaus. Erkki Vesikari. Espoo 1993.

LIITE 1

Mälkiän risteyssilta, KaS-776 VALOKUVAT 30.1.2006

1 (4)


Kuva 1. Yleiskuva tuelta 1 inventointisuuntaan. Sil-lan vasempaan reunaan on rakennettu korotettu jk/pt vuonna 1993.

Kuva 2. Yleiskuva tuelta 5 inventointisuuntaa vastaan. Vesi lammikoituu jossain määrin kuvassa näkyvän varoituslaitteen kohdalla (painuma tulopenkereellä).

Kuva 3. Yleiskuva sillan vasemmalta puolelta (Lappeenrannan suuntaan). Välitukien kohdilla VT 6:n pengerkaiteet ovat turhan lyhyet.

Kuva 4. Yleiskuva sillan oikealta puolelta (Imatran suuntaan).

Kuva 5. Yleiskuva sillan alta tuelle 5 nähtynä. Välituet 3 ja 4 ovat erityisen alttiina kloridirasitukselle.

Kuva 6. Etumuurissa n. 0,5 m2 merkittävää rapautumaa kohdassa 5.0 o. Sillassa ei ole liikuntasaumalaitetta ja vesi vuotaa laakeritason kautta etumuurille. Laakeritasolla oli iso vesilammikko.

LIITE 1


2 (4)


Kuva 7. Etumuurin ja laakeritason kulmauksessa on n. 0,5 m pitkä karbonatisoitumiskorroosion aiheuttama halkeama kohdassa 1.0 v.

Kuva 8. Otsamuureissa havaittiin pintaan ”jääneitä” ruosteisia teräksiä yleisesti, 1,5 v/o.

Kuva 9. Reunapalkin liikuntasaumassa on alas käännetty kumiprofiili, ei massausta.

Kuva 10. Törmäysvaurio vasemmassa reunapalkissa kohdassa 3.3 v.

Kuva 11. Rapautuman ja karbonatisoitumiskorroo-sion aiheuttamia vaurioita reunapalkissa kohdassa 1.0 v.

Kuva 12. Korroosion aiheuttama halkeama reunapalkin betonipinnassa kohdassa 5.0 o. Kloridi- tai karbonatisoitumiskorroosio.

LIITE 1


3 (4)


Kuva 13. Kannen alapinta oli yleisesti ottaen hyväkuntoisen näköinen, selkeitä vuotojälkiä ei havaittu.

Kuva 14. Päällysteessä on urapaikkauksia ja kulu-maa. Molemmilla maatuilla päällysteessä on poikittaishalkeama. Tuella 1 verkkohalkeilua.

Kuva 15. Kaidetyyppi on korkea sälekaide. Kaidepylväiden juuret on jossain vaiheessa kunnostettu. Alkavaa ruosteisuutta kuitenkin havaittiin.

Kuva 16. Sillan tippuputket sijaitsevat molemmissa reunaulokkeissa. Syöksytorvia on v. 1993 tehdyn poikkileikkausmuutoksen jälkeen 3:ssa linjassa.

Kuva 17. Syöksytorvissa on ruostetta ja kaikki al-kuperäiset syöksytorvet ovat liian lyhyitä.

Kuva 18. Katuvalaisimet (2 kpl) on kiinnitetty sillan oikeaan reunaan. Niiden kunto on asiallinen.

LIITE 1


4 (4)


Kuva 19. Sillan oikealla puolella on asialliset pengerkaiteet. Kuvassa vasemmalla ”tuloliittymän” kohdalla pengerkaiteessa on vakava törmäysvaurio (”rekka oikaissut”).

Kuva 20. Sillan vasemmalla reunalla on korotettu jk/pt. Tiekaiteen johde päättyy sillan kaiteiden päissä. Pengerkaiteet vasemmalla puolella ovat ”heppoista” neliöputkea ja monin paikoin aurauskaluston kolhimat.

Kuva 21. Etuluiskien sorastus on valunut alemmas, yläosissa on hiekkaa. 1-tuen puolelle on ilkivaltaisesti kaivettu isohko kuoppa.

Kuva 22. Pääpiirteissään siltapaikka on asiallinen. Siltapaikan yleisilmettä voitaisiin parantaa mm. be-tonipinnoituksin ja etuluiskien verhouksin. HUOM: Osa tässä liitteessä esitetyistä kuvista on otettu uusintakäynnillä kohteessa 28.012006. Tietoteknisistä ongelmista johtuen marraskuussa 2005 otetut kuvat tuhoutuivat.

LIITE 2

Mälkiän risteyssilta, KaS-776 NÄYTE- JA TUTKIMUSLUETTELO

1 (4)


NÄYTTEET, MITTAUKSET JA TUTKIMUKSET Taulukko 1 Näyte

Näytteenotto-paikka

RM nro

Peitek. mm min-max/ka

karb mm min-max/ka.

Kimmo-vasra

Potenti-aalimit-taus

RH-mittaus

Laboratorio-tutkimukset

MÄ 20 MÄ 21 MÄ 22 MÄ 23

Etumuuri 5.0 v ” Etumuuri 5.0 o ”

012 13-50 / 26 5-16 / 10 5-15 / 8 12-27 / 18 0-6 / 3

- - - OH up Veto up OH up Veto up

MÄ 18 MÄ 19 MÄ 24

Siipim. 5.0 v ” Siipim. 5.0 o

011 14-66 / 31 4-15 / 13 0-6 / 3 (porajauhe)

- Nro 1 - OH up Veto up, CL CL

MÄ 10 MÄ 11 MÄ 12 MÄ 13 MÄ 14 MÄ 15 MÄ 16 MÄ 17

Välituki 2.0 v ” ” Välituki 3.0 o ” ” Välituki 3.0 v ”

001 002 003

15 – 38 / 27 16-39 / 24 7-45 / 25

(porajauhe) 0-4 / 2 0-10 / 1 0-2 / 1 0-4 / 1 (porajauhe) 0-3 / 1 0-0 / 0

KV 15 – KV 20

Nro 4 Nro 5

- CL Veto up OH up Veto up OH up, CL CL OH up Veto up, CL

MÄ 1 MÄ 6 MÄ 9 MÄ 25

Reunap. 3.2 v Reunap. 3.2 o Reunap 2.5 o Reunap. 5.0 o

004

10-40 / 24 (1,5 & v,o)

0-4 / 2 0-12 / 6 3-12 / 7 (porajauhe)

KV 1- 2 KV 7 -8 KV 13 – KV 14

Nro 2 Nro 3

- OH up, CL Veto up, CL OH up, CL CL

MÄ 2 MÄ 3A MÄ 3B MÄ4 MÄ 7

Kansi ap 3.2 v ” ” ” Kansi ap 3.2 o

005

12-75 / 36 (1,5 & v/o)

0-12 / 6 0-24 / 1 0-12 / 6 0-0 / 0 0-10 / 5

KV 3 -6 KV 9 -12

Nro 6 Nro 1 Nro 2 Nro 3

Veto ap, CL OH ap Veto ap CL Veto ap, CL

MÄ 5 MÄ 8 MÄ 26

Kansi yp 3.2 v Kansi yp 3.2 o Kansi yp 4.5 v

- - 0-0 / 0 0-0 / 0 0-0 / 0

- - - OH yp, CL Veto yp, CL Veto yp, CL

MITTAUSTULOKSET Taulukko 2 BETONIPEITEKERROKSET JA KARBONATISOITUMISSYVYYS (Ks. taulukko 1)

Mitattiin pistokokeen omaisesti kaikista rakenneosista, pääsääntöisesti niistä kohdista, mistä otettiin myös näytteet. Keskimäärin: Etumuurit Betonipeite 26 mm, karbonatisoituminen 10 mm Siipimuurit Betonipeite 31 mm, karbonatisoituminen 8 mm Välituet Betonipeite 25 mm, karbonatisoituminen 1 mm Reunapalkit Betonipeite 24 mm, karbonatisoituminen 5 mm Kannen alapinta Betonipeite 36 mm, karbonatisoituminen 4 mm. Mittausalueita yhteensä 7 kpl ja yksittäisiä mittaustuloksia 259 kpl.

KIMMOVASARAMITTAUKSET (Ks. taulukko 1)

Mitattiin välituista 6:lla sarjalla, Reunapalkista 6:lla sarjalla ja kannen alapinnasta 8:lla sarjalla. Tulokset ja tulkinta esitetty raportissa.

RH-MITTAUKSET Mitattiin kansilaatan alapinnasta n. kohdassa 4.9 v/o: Nro 1 vasen, Nro 2 keskellä, Nro 3 oikea. Mittaussyvyys n. 50 mm. Ulko-olosuhteet 12.11.2005: RH 93,1%, 7,9 °C Nro 1, 4.9 v: RH 85,7%, 7,0 °C Nro 2, 4.9: RH 84,7%, 7,0 °C Nro 3, 4.9 0: RH 94,7%, 7,3 °C.

LIITE 2


2 (4)


POTENTIAALIMITTAUKSET Taulukko 3

0 0,2 0,4 0,6 0,8 1 1,2 1,4 1,6

0

0,2

0,4

Siipimuuri, 1 o

-100--50

-150--100

-200--150

-250--200

-300--250

-350--300

-400--350

-450--400

-500--450

m 0 0,2 0,4 0,6 0,8 1 1,2 1,4 1,6

0 -

371 -

306 -

297 -

283 -

266 -

265 -

260 -

235 -

222

0,2 -

420 -

432 -

308 -

268 -

273 -

270 -

282 -

251 -

302

0,4 -

403 -

375 -

291 -

300 -

300 -

282 -

270 -

272 -

245 0,6 0,8 1,0

0 0,2 0,4 0,6 0,8 1,0 1,2 1,4 1,6

0

Reunapalkki, 1 o

-100--50

-150--100

-200--150

-250--200

-300--250

-350--300

-400--350

-450--400

-500--450

m 0 0,2 0,4 0,6 0,8 1,0 1,2 1,4 1,6

0 -

335 -

422 -

446 -

412 -

433 -

387 -

410 -

414 -

403

0,2 -

420 -

407 -

444 -

359 -

341 -

295 -

347 -

336 -

341 0,4 0,6 0,8 1,0

0 0,2 0,4 0,6 0,8 1,0 1,2 1,4 1,6

0

Reunapalkki, 1 v-100--50

-150--100

-200--150

-250--200

-300--250

-350--300

-400--350

-450--400

-500--450

m 0 0,2 0,4 0,6 0,8 1,0 1,2 1,4 1,6

0 -

450 -

486 -

481 -

426 -

450 -

460 -

430 -

400 -

440

0,2 -

494 -

528 -

539 -

440 -

395 -

382 -

420 -

486 -

475 0,4 0,6 0,8 1,0

Ks. Taulukko 1. Kaikissa mittauksissa: Mittaussuunta vasemmalta oikealle ja ylhäältä alas.

LIITE 2


3 (4)


0 0,2 0,4 0,6 0,8 1,0 1,2 1,4

0

0,2

0,4

0,6

0,8

Välituki, 3 v-100--50

-150--100

-200--150

-250--200

-300--250

-350--300

-400--350

-450--400

-500--450

m 0 0,2 0,4 0,6 0,8 1,0 1,2 1,4 1,6 0 -73 -63 -67 -52 -88 -81 -63 -78

0,2 -88 -75 -82 -89 -91 -74 -60 -62

0,4 -77 -97 -91 -91 -

105 -94 -86 -95

0,6 -

131 -

103 -

141 -

136 -

113 -

103 -94 -

105

0,8 -

191 -

178 -

174 -

160 -

121 -

118 -

135 -

117 1,0

00,20,40,60,81,01,21,40

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

Välituki, 3 o

-100--50

-150--100

-200--150

-250--200

-300--250

-350--300

-400--350

-450--400

-500--450

m 0 0,2 0,4 0,6 0,8 1,0 1,2 1,4

0 -76 -74 -87 -95 -

100 -

108 -68 -77

0,2 -91 -84 -97 -

111 -

102 -90 -78 -82

0,4 -

110 -

140 -83 -82 -

112 -78 -69 -79

0,6 -

116 -

110 -91 -94 -91 -93 -71 -85

0,8 -

124 -

137 -

138 -

126 -

135 -

122 -

108 -

107

1,0 -

149 -

150 -

143 -

144 -

151 -

161 -

138 -

135

00,20,40,60,81,01,21,41,60

Kannen alapinta, 1.1 v -100--50

-150--100

-200--150

-250--200

-300--250

-350--300

-400--350

-450--400

-500--450

m 0 0,2 0,4 0,6 0,8 1,0 1,2 1,4 1,6

0 -

180 -

163 -

165 -

148 -

195 -

190 -

180 -

200 -

219

0,2 -

162 -88 -

143 -

147 -

133 -

167 -

190 -

210 -

250 0,4 0,6 0,8 1,0

Ks. Taulukko 1. Kaikissa mittauksissa: Mittaussuunta vasemmalta oikealle ja ylhäältä alas.

LIITE 3

OHUTHIETUTKIMUS

5269/05 1 (7)

Oulun toimisto: Helsingin toimisto: Rovaniemen toimisto: Kotisivu:Ratakatu 12 Heikkiläntie 7 D Sipolantie 3 www.tutkimuskortes.fi 90100 OULU 00210 HELSINKI 96100 ROVANIEMI Puhelin 0424 9696 1 Puhelin 0424 9696 1 Puhelin 0424 9696 1 Sähköposti: Telefax 08-884 7711 Telefax 09-7740 7719 Telefax 016-379 8700 [email protected]

WSP TutkimusKORTES Oy Heikkiläntie 7 D 00210 HELSINKI Puh. 0424 9696 1 27.1.2006 Fax (09) 7740 7719 OHUTHIETUTKIMUS Yleistiedot näytteistä WSP TutkimusKORTES Oy on ottanut kohteesta Mälkiän risteyssilta

kymmenen betonilieriönäytettä ohuthietutkimuksia varten, nrot: MÄ1, MÄ3a, MÄ5, MÄ9, MÄ12, MÄ14, MÄ16, MÄ18, MÄ20 ja MÄ22.

Tutkimukset Näytelieriöistä valmistettiin ohuthieet (paksuus 0,03 mm) näytteen pintaa

vastaan kohtisuorassa suunnassa. Hieen koko on 48 x 25 mm2. Betoninäytteiden yleispiirteiden tarkastelu suoritettiin ensin Olympus SZ3060 stereomikroskoopilla, minkä jälkeen ohuthieet tutkittiin Nikon E400 POL polarisaatiomikroskoopilla. Ohuthietutkimuksessa käytettiin apuna standardia ASTM C856.

Tulokset Näyte MÄ1, reunapalkki, näytteen pituus noin 80 mm. Ohuthie

ulkopinnasta alkaen. Betoni on tiivistä ja tasalaatuista (kuva 1). Runkoaine koostuu pyöristyneistä ja kulmikkaista, 0,02-16,0 mm:n kokoisista kalkkikivi-, gneissi- ja graniittikappaleista ja se on rapautumatonta. Sideaine portlandsementtiä, hydrataatio tasainen. Karbonatisoituminen ulkopinnasta 0-4,0/ 2,0 mm. Runkoaineen tartunnat sideaineeseen ovat tasaiset ja kiinni (kuva 1). Pakkasrapautumista ei ole. Erittäin vähän kuivumiskutistumissäröilyä (pituus enintään 8,8 mm, leveys alle 0,005 mm). Suojahuokosia (∅ = 0,02-1,4 mm) suhteellisen paljon (kuva 1), ulko-pinnassa runsaasti ja tiivistyshuokosia (∅ = 0,06-4,5 mm) erittäin vähän. Huokosten seinämillä yksittäisesti kalsiumhydroksidia. Huokosjako arviolta > 0,25 mm. Näyte MÄ3a, kannen alapinta, näytteen pituus noin 65 mm. Teräs (puuttuu näytteestä) sivunnut poralieriötä noin 44 mm:n syvyydeltä alapinnasta. Ohuthie alapinnasta alkaen.

LIITE 3

OHUTHIETUTKIMUS

5269/05 2 (7)


Betoni on tiivistä ja tasalaatuista. Runkoaine koostuu kulmikkaista ja pyöristyneistä, 0,02-18,0 mm:n kokoisista kalkkikivi-, amfiboliitti-, gneissi- ja graniittikappaleista ja se on hyvälaatuista (yksittäiset lohkeilleet). Sideaine portlandsementtiä, hydrataatio tasainen. Karbonatisoituminen alapinnasta kiilamaisesti 0-24,0/ 1,0 mm. Runkoaineen tartunnat sideaineeseen ovat tasaiset ja kiinni. Rapautumista ei havaittu. Ilmeisesti kuivumiskutistumisen aiheuttamia, pystysuuntaisia mikrohalkeamia/-rakoja on vähän (pituus enintään 22,0 mm, leveys alle 0,03 mm). Ne ovat usein umpeutuneet karbonaatilla (kuva 2)(yksittäisesti kalsiumhydroksidilla) ja osa ulottuu todennäköisesti ulkopintaan. Mikroraot ovat haaroittuvia ja leikkaavat pieniä runkoainekappaleita. Suojahuokosia (∅ = 0,03-1,8 mm) vähän ja tiivistyshuokosia huokosia (∅ = 0,07-3,2 mm) erittäin vähän. Huokosissa ei ole merkittäviä kiteytymiä. Huokosjako arviolta > 0,60 mm. Näyte MÄ5, kannen yläpinta, näytteen pituus noin 91 mm. Ohuthie yläpinnasta alkaen. Betoni on tiivistä ja tasalaatuista. Runkoaine koostuu pyöristyneistä ja kulmikkaista, 0,02-20,0 mm:n kokoisista kalkkikivi-, gneissi- ja graniitti-kappaleista ja se on yleisesti hyvälaatuista (yksittäisesti mikrorakojen yhteydessä rikkoutunut). Sideaine portlandsementtiä, hydrataatio edennyt tasaisesti. Sideaine ei ole karbonatisoitunut. Runkoaineen tartunnat sideaineeseen ovat mikrorakoilun seurauksena paikoin auki mutta yleisesti tiiviit ja kiinni. Todennäköisesti pakkasrapautumisen aiheuttamat, jatkuvat vaaka-suuntaiset mikroraot ovat noin 4, 10 ja 20 mm:n syvyydessä yläpinnasta (leveys vaihtelee 0,01-0,03 mm:iin). Mikroraot ovat leikkaavia ja umpeutuneet ettringiitillä (kuva 3). Vähän vaakasuuntaisia mikrosäröjä (pituus enintään 8,5 mm, leveys alle 0,01 mm). Suojahuokosia (∅ = 0,03-1,2 mm) erittäin vähän kuten myös tiivistyshuokosia (∅ = 0,08-5,3 mm). Huokosiin on kiteytynyt ettringiittiä ja alle 0,22 mm:n kokoiset huokoset ovat usein umpeutuneet. Huokosjako arviolta > 1,0 mm.

LIITE 3

OHUTHIETUTKIMUS

5269/05 3 (7)


Näyte MÄ9, reunapalkki, näytteen pituus noin 79 mm. Ohuthie ulkopinnasta alkaen. Betoni on tiivistä ja tasalaatuista. Runkoaine koostuu pyöristyneistä ja kulmikkaista, 0,02-20,0 mm:n kokoisista gneissi- ja graniittikappaleista ja se on rapautumatonta. Sideaine portlandsementtiä, hydrataatio tasainen. Karbonatisoituminen ulkopinnasta 3,0-12,0/ 7,0 mm. Runkoaineen tartunnat sideaineeseen ovat tasaiset ja kiinni (tartunnoissa hieman kalsiumhydroksidia). Pakkasrapautumista ei havaittu. Vähän kuivumiskutistumissäröilyä (pituus enintään 6,8 mm, leveys alle 0,005 mm). Suojahuokosia (∅ = 0,02-1,6 mm) runsaasti (kuva 4) ja tiivistyshuokosia (∅ = 0,09-4,6 mm) erittäin vähän. Yksittäiset huokoset umpeutuneet ettringiitillä. Huokosjako arviolta noin 0,20 mm. Näyte MÄ12, välituki, näytteen pituus noin 68 mm. Teräs (∅ = 18,0 mm) on noin 37 mm:n syvyydessä ulkopinnasta. Ohuthie ulkopinnasta alkaen. Betoni on tiivistä ja tasalaatuista. Runkoaine koostuu 0,02-14,0 mm:n kokoisista, kulmikkaista ja pyöristyneistä karsikivi-, graniitti- ja gneissikappaleista ja se on hyvälaatuista. Sideaine portlandsementtiä, hydrataatio normaali. Karbonatisoituminen ulkopinnasta kiilamaisesti 0-10,0/ 1,0 mm. Runkoaineen tartunnat sideaineeseen ovat yleisesti tasaiset ja kiinni (mikrohalkeaman/-säröjen yhteydessä yksittäisesti auki). Teräksen tartunta on suhteellisen tiivis (ei ruostetta). Ulkopinnasta 6 mm:n syvyyteen ulottuu todennäköisesti kuivumis-kutuistumisen aiheuttama, pystysuuntainen mikrohalkeama (leveys 0,01-0,02 mm, paikoin umpeutunut karbonaatilla ja myötäilee runkoainetta). Erittäin vähän suuntautumattomia mikrosäröjä (pituus enintään 14,3 mm, leveys alle 0,02 mm, kuivumiskutistuminen). Suojahuokosia (∅ = 0,04-1,1 mm) harvassa kuten myös tiivistyshuokosia (∅ = 0,07-5,8 mm). Huokosten seinämille on kiteytynyt hieman karbonaattia ja kalsiumhydroksidia. Huokosjako arviolta > 1,8 mm.

LIITE 3

OHUTHIETUTKIMUS

5269/05 4 (7)


Näyte MÄ14, välituki, näytteen pituus noin 47 mm. Ohuthie ulkopinnasta alkaen. Betoni on tiivistä ja tasalaatuista (yksi onkalo). Runkoaine koostuu 0,02-18,0 mm:n kokoisista, kulmikkaista ja pyöristyneistä kalkkikivi-, graniitti- ja gneissikappaleista ja se on hyvälaatuista. Sideaine portlandsementtiä, hydrataatio normaali. Karbonatisoituminen ulkopinnasta 0-4,0/ 1,0 mm. Runkoaineen tartunnat sideaineeseen ovat yleisesti tasaiset ja kiinni. Yksittäiset runkoainetartunnat ovat huokostilojen yhteydessä auki. Pakkasrapautumista tai merkittävää kuivumiskutistumista ei havaittu. Suojahuokosia (∅ = 0,04-1,3 mm) erittäin vähän ja tiivistyshuokosia (∅ = 0,07-5,3 mm) vähän (kuva 5). Betonissa on yksi 11 x 16 x 7 mm3 kokoinen onkalo. Huokosissa ei ole merkittäviä kiteytymiä. Huokosjako arviolta > 2,0 mm. Näyte MÄ16, välituki, näytteen pituus noin 45 mm. Ohuthie ulkopinnasta alkaen. Betoni on tiivistä ja tasalaatuista (kuva 6). Runkoaine koostuu 0,02- 16,0 mm:n kokoisista, kulmikkaista ja pyöristyneistä kalkkikivi-, graniitti- ja gneissikappaleista ja se on hyvälaatuista. Sideaine portlandsementtiä, hydrataatio normaali. Karbonatisoituminen ulkopinnasta 0-3,0/ 1,0 mm. Runkoaineen tartunnat sideaineeseen ovat tasaiset ja kiinni. Ei pakkasrapautumista. Erittäin vähän kuivumiskutistumisen aiheuttamaa mikrosäröilyä (pituus enintään 2,5 mm, leveys alle 0,005 mm). Suojahuokosia (∅ = 0,05-1,9 mm) yksittäisesti kuten myös tiivistys-huokosia (∅ = 0,08-1,9 mm). Huokosten seinämillä ei merkittäviä kiteytymiä. Huokosjako arviolta > 1,5 mm. Näyte MÄ18, siipimuuri, näytteen pituus noin 77 mm. Ohuthie ulko-pinnasta alkaen. Betoni on tiivistä ja tasalaatuista. Runkoaine koostuu 0,02-15,0 mm:n kokoisista, pääosin kulmikkaista kalkkikivi-, graniitti- ja gneissi-kappaleista ja se on hyvälaatuista (yksittäisesti lohkeillut).

LIITE 3

OHUTHIETUTKIMUS

5269/05 5 (7)


Sideaine portlandsementtiä, hydrataatio normaali. Karbonatisoituminen ulkopinnasta 4,0-15,0/ 13,0 mm. Runkoaineen tartunnat sideaineeseen ovat tasaiset ja kiinni. Ei pakkasrapautumista. Erittäin vähän kuivumiskutistumisen aiheuttamia, suuntautumattomia mikrosäröjä (pituus enintään 5,8 mm, leveys alle 0,005 mm, leikkaa yksittäisiä pieniä runkoainekappaleita)(kuva 7). Suojahuokosia (∅ = 0,05-2,6 mm) erittäin vähän ja tiivistyshuokosia (∅ = 0,07-6,2 mm) vähän. Huokosissa ei merkittäviä kiteytymiä. Huokosjako arviolta > 2,0 mm. Näyte MÄ20, etumuuri, näytteen pituus noin 92 mm. Ohuthie ulko-pinnasta alkaen. Betoni on tasalaatuista ja tiivistä. Runkoaine koostuu kulmikkaista ja pyöristyneistä, 0,02-22,0 mm:n kokoisista kalkkikivi-, gneissi- ja graniitti-kappaleista ja se on rapautumatonta. Sideaine portlandsementtiä, hydrataatio tasainen. Karbonatisoituminen ulkopinnasta 5,0-16,0/ 10,0 mm. Runkoaineen tartunnat sideaineeseen ovat tiiviit ja kiinni. Ei pakkasrapautumista. Kuivumiskutistumisen aiheuttamaa mikrosäröilyä on erittäin vähän (pituus enintään 4,0 mm, leveys alle 0,005 mm). Suojahuokosia (∅ = 0,06-3,6 mm) harvassa kuten myös tiivistyshuokosia (∅ = 0,05-6,0 mm). Huokosten seinämille on kiteytynyt pieniä määriä kalsiumhydroksidia sekä karbonaattia. Huokosjako arviolta > 1,8 mm. Näyte MÄ22, etumuuri, näytteen pituus noin 90 mm. Ohuthie ulko-pinnasta alkaen. Betoni on tasalaatuista ja tiivistä. Runkoaine koostuu kulmikkaista ja pyöristyneistä, 0,02-14,0 mm:n kokoisista gneissi-, kalkkikivi- ja graniittikappaleista ja se on hyvälaatuista. Sideaine portlandsementtiä, hydrataatio tasainen. Karbonatisoituminen ulkopinnasta 12,0-27,0/ 18,0 mm. Runkoaineen tartunnat sideaineeseen ovat yleisesti tiiviit ja kiinni. Paikoin runkoainekappaleiden pinnoille on kiteytynyt kalsiumhydroksidia (kuva 8). Ei pakkasrapautumista. Kuivumiskutistumisen aiheuttamaa mikrosäröilyä on erittäin vähän (pituus enintään 3,9 mm, leveys alle 0,005 mm).

LIITE 3

OHUTHIETUTKIMUS

5269/05 6 (7)


Suojahuokosia (∅ = 0,02-1,2 mm) harvassa kuten myös tiivistyshuokosia (∅ = 0,05-4,1 mm). Huokosiin on kiteytynyt pieniä määriä kalsium-hydroksidia ja karbonaattia. Huokosjako arviolta > 2,0 mm.

Tulosten tarkastelu Betoninäytteiden kuntoa on arvioitu asteikolla hyvä, tyydyttävä, välttävä ja

heikko. Arvion perustana on käytetty ohuthietutkimuksista saatuja tuloksia. Näyte Rakenne-

osa Kunto Krb keski-

määrin [mm]

Pakkasenkestävyys/ huokostäytteet

Pakkasrapau-tuneisuus*


hyvä up 2

Puutteellinen/ ei 0

MÄ3a kannen alapinta, ap

hyvä ap 1

Ei/ ei 0

MÄ5 kannen yläpinta, yp

tyydyttävä yp 0

Ei/ usein umpeutuneet,

ettringiitti

2


hyvä up 7

On/ yksittäiset umpeutuneet,

ettringiitti

0

MÄ12 välituki, up

0-6 mm tyydyttävä, 6-48 mm hyvä

up 1 Ei/ ei 0

MÄ14 välituki, up

hyvä up 1

Ei/ ei 0

MÄ16 välituki, up

hyvä up 1

Ei/ ei 0

MÄ18 siipi-muuri, up

hyvä up 13

Ei/ ei 0

MÄ20 etumuuri, up

hyvä up 10

Ei/ ei 0

MÄ22 etumuuri, up

hyvä up 18

Ei/ ei 0

* Pakkasrapautuneisuutta on kuvattu asteikolla 0-4: 0 = ei rapautumaa, 1 = vähäistä, 2 = orastavaa, 3 = kohtalaista, 4 = voimakasta. Betonit ovat tasalaatuisia ja niiden tiivistys on onnistunut. Välituen MÄ12 ulkopinnassa on pystysuuntainen, ilmeisesti kuivumiskutistumisen aiheuttama mikrohalkeama (heikentää pinnan kunnon tyydyttäväksi). Kosteus ja hiilidioksidi pääsevät halkeamaa pitkin helpommin betoniin, mikä edistää rapautumista (rapautumista ei vielä havaittu). Kannen alapinnassa MÄ3a on pystysuuntainen mikrorako. Se on umpeutunut kar-bonaattikiteytymillä (pitkäikäinen) ja mahdollisesti ulottunut ulkopintaan. Muissa näytteissä kuivumiskutistuminen on ollut vähäistä. Runkoaine on hyvälaatuista kiviainesta ja sideaineen hydrataatio on edennyt tasaisesti (kovettuminen normaali). Sideaineen karbonati-soituminen on edennyt paikallisesti suhteellisen syvälle näytteissä MÄ3a

LIITE 3

OHUTHIETUTKIMUS

5269/05 7 (7)


(kannan alapinta) ja MÄ22 (etumuuri). Betonin raudoitteille antama kemiallinen suoja on hieman heikentynyt. Reunapalkin MÄ9 betoni on huokosrakenteen perusteella arviolta pakkasenkestävää kosteusrasituksessa ja MÄ1 (reunapalkki) pakkasen-kesto on arviolta puutteellinen. Muutoin betonit eivät huokosrakenteen perusteella ole pakkasenkestäviä kosteissa olosuhteissa. Kannen yläpinnassa MÄ5 on jonkin verran todennäköisesti pakkasrapautumisen aiheuttamia vaurioita ja rapautuminen on lähinnä orastavaa. Muutoin pakkasrapautumista ei havaittu. Ettringiittikiteytymät huokostiloissa/mikroraoissa heikentävät kannen yläpinnan MÄ5 säilyvyyttä. Betoni on todennäköisesti ollut toistuvasti hyvin kosteaa tai/ja sen lämpökäsittely on ollut liiallinen. Ettringiitin paisuessa syntyvä paine on voinut aiheuttaa/edistää mikrosäröilyä ja heikentää runkoainetartuntoja. Muissa näytteissä sekundääriset kiteytymät eivät vaikuta betonien kuntoon.

WSP TUTKIMUSKORTES OY

Tomi Tolppi Vesa Kontio laboratoriopäällikkö, FM tutkija, fil.yo

mikrorakennekuvat (4 sivua)

LIITE 3

MIKRORAKENNEKUVAT

1 (4)


Kuva 1 (näyte MÄ1). Reunapalkin betoni on tasalaatuista ja runkoaineen tartunnat tiiviit. Suojahuokosia (1) on suhteellisen paljon. Kuvan pidempi sivu on 1,3 mm.

Kuva 2 (näyte MÄ3a). Pystysuuntainen mikrorako kannen alapinnassa on umpeutunut karbonaatilla (1) ja mikrorako on ilmeisesti pitkäikäinen. Kuvan pidempi sivu on 1,3 mm.

LIITE 3

MIKRORAKENNEKUVAT

2 (4)


Kuva 3 (näyte MÄ5). Vaakasuuntainen mikrorako on umpeutunut ettringiitillä (1). Kannen yläpinnassa pakkasrapautuminen on orastavaa. Kuvan pidempi sivu on 1,3 mm.

Kuva 4 (näyte MÄ9). Reunapalkin betonissa on runsaasti suojahuokosia (1) ja se on huokosrakenteen perusteella arviolta pakkasenkestävää. Kuvan pidempi sivu on 1,3 mm.

LIITE 3

MIKRORAKENNEKUVAT

3 (4)


Kuva 5 (näyte MÄ14). Välituen betonissa on vähän tiivistyshuokosia, mikä ei vielä merkittävästi vaikuta betonin säilyvyyteen. Kuvan pidempi sivu on 1,3 mm.

Kuva 6 (näyte MÄ16). Välituen betoni on tasalaatuista ja tiivistä. Kuvan pidempi sivu on 1,3 mm.

LIITE 3

MIKRORAKENNEKUVAT

4 (4)


Kuva 7 (näyte MÄ18). Siipimuurissa on erittäin vähän kuivumiskutistumisen aiheuttamaa mikrosäröilyä (1). Kuvan pidempi sivu on 0,8 mm.

Kuva 8 (näyte MÄ22). Etumuurin betonissa runkoainekappaleiden pinnoille on kiteytynyt hieman kalsiumhydroksidia (1), mutta yleisesti rankoainetartunnat ovat tasaiset ja tiiviit. Kuvan pidempi sivu on 0,8 mm.

LIITE 4

VETOLUJUUS

WSP TutkimusKORTES Oy 5211/05 1 (1) Ratakatu 12 90100 OULU Puh. 0424 9696 1 27.1.2006 Fax (08) 884 7711


VETOLUJUUDEN MÄÄRITYS Kohde Mälkiän risteyssilta, KaS-776. Kokeet Koe suoritettiin standardin SFS 5445 mukaisesti laboratoriossa. Koekappaleet WSP TutkimusKORTES Oy:n irrottamat lieriönäytteet halkaisijaltaan 50 tai

65 mm. Tulokset

Näyte Rakenneosa Vetolujuus [MN/m2]

Murtokohta

MÄ21 etumuuri, 5.0 v 2,5 25-40 mm ulkopinnasta

MÄ23 etumuuri, 5.0 o 2,9 26 mm ulkopinnasta MÄ19 siipimuuri, 5.0 v 2,4 15-40 mm

ulkopinnasta MÄ11 välituki, 2.0 v 1,9 31 mm ulkopinnasta MÄ13 välituki, 3.0 o 3,9 10-20 mm

ulkopinnasta MÄ17 välituki, 3.0 v 2,6 31 mm ulkopinnasta MÄ6 reunapalkki, 3.2 o 3,7 25 mm ulkopinnasta MÄ2 kansilaatta ap, 3.2 v 4,1 15-35 mm

alapinnasta MÄ3B kansilaatta ap, 3.2 v 4,0 25-34 mm

alapinnasta MÄ7 kansilaatta ap, 3.2 o 3,6 10-20 mm

alapinnasta MÄ8 kansilaatta yp, 3.2 o 3,4 16 mm yläpinnasta MÄ26 kansilaatta yp, 4.5 o 2,8 10-25 mm yläpinasta

Yhteyshenkilö Tomi Tolppi, puh.0424 9696 1.

WSP TUTKIMUSKORTES OY Tomi Tolppi laboratoriopäällikkö, FM

LIITE 5

KLORIDIANALYYSI WSP TutkimusKORTES Oy 5213/05 1 (2) Ratakatu 12 90100 OULU Puh. 0424 9696 1 27.1.2006 Fax (08) 884 7711


KLORIDIPITOISUUDEN MÄÄRITYS Kohde Mälkiän risteyssilta, KaS-776. Menetelmät Näytteiden kokonaiskloridipitoisuudet on määritetty standardin SFS 5451

mukaisesti. Tulokset

Näyte Rakenneosa Cl— (paino-%) MÄ19 siipimuuri, 5.0 v 0-30 mm 0,02 MÄ19 siipimuuri, 5.0 v 30–60 mm 0,01 MÄ24 siipimuuri, 5.0 o 0-30 mm 0,03 MÄ24 siipimuuri, 5.0 o 30–60 mm 0,01 MÄ10 välituki, 2.0 v 0-30 mm <0,01 MÄ10 välituki, 2.0 v 30–60 mm <0,01 MÄ14 välituki, 3.0 o 0-30 mm 0,10 MÄ14 välituki, 3.0 o 30–60 mm <0,01 MÄ15 välituki, 3.0 o 0-30 mm 0,14 MÄ15 välituki, 3.0 o 30–60 mm 0,01 MÄ17 välituki, 3.0 v 0-30 mm 0,12 MÄ17 välituki, 3.0 v 30–60 mm 0,01 MÄ1 reunapalkki, 3.2 v 0-30 mm 0,08 MÄ1 reunapalkki, 3.2 v 30–60 mm 0,01 MÄ6 reunapalkki, 3.2 o 0-30 mm 0,08 MÄ6 reunapalkki, 3.2 o 30–60 mm 0,02 MÄ9 reunapalkki, 2.5 o 0-30 mm 0,06 MÄ9 reunapalkki, 2.5 o 30–60 mm 0,03 MÄ25 reunapalkki, 5.0 o 0-30 mm 0,05 MÄ25 reunapalkki, 5.0 o 30–60 mm 0,04 MÄ2 kansilaatta, 3.2 v 0-30 mm <0,01 MÄ2 kansilaatta, 3.2 v 30–60 mm <0,01 MÄ4 kansilaatta ap, 3.2 v 0-30 mm 0,01 MÄ4 kansilaatta ap, 3.2 v 30–60 mm <0,01 MÄ7 kansilaatta ap, 3.2 o 0-30 mm 0,02 MÄ7 kansilaatta ap, 3.2 o 30–60 mm <0,01 MÄ5 kansilaatta yp, 3.2 v 0-30 mm 0,05 MÄ5 kansilaatta yp, 3.2 v 30–60 mm 0,02 MÄ8 kansilaatta yp, 3.2 o 0-30 mm <0,01

LIITE 5

KLORIDIANALYYSI WSP TutkimusKORTES Oy 5213/05 2 (2) Ratakatu 12 90100 OULU Puh. 0424 9696 1 27.1.2006 Fax (08) 884 7711


Näyte Rakenneosa Cl— (paino-%) MÄ8 kansilaatta yp, 3.2 o 30–60 mm <0,01 MÄ26 kansilaatta yp, 4.5 o 0-30 mm <0,01 MÄ26 kansilaatta yp, 4.5 o 30–60 mm <0,01

Näytteet ovat porauskappaleita tai -jauheita.

Yhteyshenkilö Tomi Tolppi p. 0424 9696 1.

WSP TUTKIMUSKORTES OY

Tomi Tolppi laboratoriopäällikkö, FM

HUOMAUTUS 1 (1)

Helsingin toimisto: Oulun toimisto: Rovaniemen toimisto: Kotisivu:Heikkiläntie 7 Ratakatu 12 Sipolantie 3 www.tutkimuskortes.fi 00210 HELSINKI 90100 OULU 96100 ROVANIEMI Puhelin 0424 9696 1 Puhelin 0424 9696 1 Puhelin 0424 9696 1 Sähköposti: Telefax 09-7740 7719 Telefax 08-884 7711 Telefax 016-379 8700 [email protected]

POIKKEAMINEN KLORIDIPITOISUUKSIEN MÄÄRITYSSYVYYKSISTÄ

Tutkimussuunnitelmassa esitetyistä kloridipitoisuuksien määrityssyvyyksistä 0–20 mm ja 20–40 mm poiketen, tässä sillassa ovat kloridipitoisuudet määritetty syvyyksiltä 0–30 mm ja 30–60 mm.

LIITE 6

Mälkiän risteyssilta, KaS-776KUSTANNUSARVIO

1 (2)100 ALUSRAKENTEET Kuntol. 2Rakenneosa Vauriot Korjaustoimenpide määrä yks. yks.kust. KUSTANNUS KiireellisyysEtumuuri Vähäiset betonin pintavauriot Paikkaus ilman muott. 2 m2 450 900 KL 13

Pinnoitus 31 m2 60 1860Alusr. rp Rapautumat, kloridit, korroosio Vesipiikkaus 50 mm 13 m2 80 1040 KL 13

Valukorjaus 0,5 m3 900 450Pinnoitus 13 m2 60 780

Siipimuuri Vähäiset betonin pintavauriot Paikkaus ilman muott. 1 m2 450 450 KL 13Pinnoitus 5 m2 60 300

Pilarituki Kloridit Vesipiikkaus 50 mm 12 m2 80 960 KL 12Ruiskubetonointi 12 m2 85 1020Pinnoitus 72 m2 60 4320

Alusr. saumaus Vesivuoto Saumauksen uusinta 4 kpl 100 400 KL 120

200 REUNAPALKKIRAKENTEET Kuntol. 2Rakenneosa Vauriot Korjaustoimenpide määrä yks. yks.kust. KUSTANNUS KiireellisyysReunapalkit Rapautumat, kloridit, korrosio Vesipiikkaus 105 m2 80 8400 KL 13

Valukorjaus 5 m3 900 4500Pinnoitus 110 m2 60 6600

0300 SILLAN KANNEN ALAPINTA JA SIVUT Kuntol. 1Rakenneosa Vauriot Korjaustoimenpide määrä yks. yks.kust. KUSTANNUS KiireellisyysKansi ap Vähäiset betonin pintavauriot Paikkaus ilman muott. 2 m2 450 900 KL 13

00

400 - 500 PÄÄLLYSTEET JA PINTARAKENTEET Kuntol. 1-2Rakenneosa Vauriot Korjaustoimenpide määrä yks. yks.kust. KUSTANNUS KiireellisyysPäällyste Kuluminen Pintarakent. uusim. 700 m2 0 0 KL 13Vesieriste Ikääntyminen, vesivuodot Pintarakent. uusim. 700 m2 150 105000

0

LIITE 6

Mälkiän risteyssilta, KaS-776KUSTANNUSARVIO

2 (2)600 KAITEET Kuntol. 3Rakenneosa Vauriot Korjaustoimenpide määrä yks. yks.kust. KUSTANNUS KiireellisyysKaiteet Alkava korroosio Kaidep. juuren kunn. 74 kpl 40 2960 KL 13

Uusintamaalaus 170 m2 45 7650Viiste Puuttuminen Teräsosan asennus 16 m 40 640

0700 LIIKUNTASAUMALAITTEET Kuntol. 2Rakenneosa Vauriot Korjaustoimenpide määrä yks. yks.kust. KUSTANNUS KiireellisyysLiikuntasauma Saumalaitteen puuttuminen Massaliikuntasauma 21 m 450 9450

0800 SILLLAN MUUT VARUSTEET Kuntol. 2Rakenneosa Vauriot Korjaustoimenpide määrä yks. yks.kust. KUSTANNUS KiireellisyysTippuputki Liian lyhyt, tukoksia Tippuputken avaus 15 kpl 25 375 KL 12

Tippuputken teko 60 kpl 80 4800 KL 13Syöksytorvi Liian lyhyt, ruoste Syöksytorven teko 6 kpl 200 1200 KL 13Pinta-as. valaisin Ruoste Varusteen uusiminen 9 kpl 200 1800 KL 13

0900 SILTAPAIKKA Kuntol. 2Rakenneosa Vauriot Korjaustoimenpide määrä yks. yks.kust. KUSTANNUS Huom.Etuliska Eroosio Pintavesikourujen as. 10 jm 40 400 KL 12

Etuluiskien verhous 160 m2 60 9600 KL 130 0

YHTEENSÄ 176755 Hinnat ALV 0 %Huom: Pintarakentiden uusimisen osuus kokonauskustannusarviosta n. XX %.Vaikka vesivuotoja ei vesieristeeseen liittyen merkittävästi havaittu, on vesieriste teknisen käyttöikänsä päässä.

Kannen pituus 65,7 m2

Kokonaisleveys 11,3 m2 238 €/ kansi-m2

Kannen pinta-ala 742,41 m2 ALV 0 %

Documents

Mälkiän risteyssilta, KaS-776 - lapnu13.info · 2012. 5. 18. · Mälkiän risteyssilta, KaS-776 TUTKIMUSSELOSTUS 31.1.2006 1 (27) Helsingin toimisto: Oulun toimisto: Rovaniemen