Männikön laadukas kasvatusketjuMännyn laatuun vaikuttavat tekijät • Rungon koko • Kasvunopeus • Puuaineen tiheys • Oksien paksuus • Oksakulma • Rungon suoruus • Viat

Männikön laadukas

kasvatusketju

Jari Hynynen, Erkki Verkasalo &

Saija Huuskonen

Verkasalo, Hynynen & Malinen 21.4.2009

20.10.20142

Yhteenveto:

Männikön laatukasvatus Uudista mänylle soveltuville kasvupaikoille: kylvö tai

luontainen uudistaminen & maanmuokkaus

Käytä jalostettua siementä kylvössä ja istutuksessa

Taimikonhoito: alkukasvatus tiheänä, huomiota laatuun,

haapa pois, hirvet vähiin (jos onnistuu)

Harvennukset: erityisesti ensiharvennus ajoissa ja

sopivan voimakkaana laatuharvennuksena

Kasvatuslannoitukset kuivahkoilla ja tuoreilla kankailla –

lihotuslannoitus kannattavinta

Hyvälaatuisissa männiköissä pystykarsinta

=> korkealaatuista mäntytukkia nykyistä

lyhyemmässä kasvatusajassa

Laatupuu – mitä se on

Puun laatu = soveltuvuus tiettyyn käyttötarkoitukseen

Laatupuu tuo materiaaliominaisuuksien kautta lisäarvoa

puun käyttäjälle, jalostajalle ja tuottajalle - selvä

määritelmä kuitenkin puuttuu

Laatupuun käsite on muuttumassa: tähän asti se on

tarkoittanut hyvälaatuista massiivipuuta, mutta samoja

ominaisuuksia voidaan saada teknisin keinoin osin

myös huonolaatuisemmalle puulle (sormijatkaminen,

liimaaminen, lämpö- ja puristuskäsittely, …)

Mäntypäivä 23.4.2014, Savonlinna/JH

Laatupuu tarjoaa mahdollisuuksia jatkojalostavalle pk-sektorinpuutuoteteollisuudelle (arvonlisäys, asiakastuotteet)

Laatupuu on elinehto kiristyvässä kilpailuympäristössä toimivallesuurelle saha- ja vaneriteollisuudelle Suomessa

Järeyden merkitys laatutekijänä on kasvanut ja saattaa kasvaa edelleen

Ns. pohjoismaisesta hyvästä laadusta tulee pulaa maailmanmarkkinoilla sille parhaiten sopivissa käyttökohteissa –Keski-Euroopan ja eteläisen pallonpuoliskon havupuu on standardituotteiden bulkkiraaka-ainetta, pohjoisamerikkalainen havupuu ja trooppinen puutavara vähenevät edelleen markkinoilla

Huom! Laatupuu ei ole välttämättä sama asia kuin erikoispuu,. Erikoispuuta voi olla yleisominaisuuksiltaan melko heikkolaatuinenkin puu, jos sillä on arvoa niukkuusartikkelina


Männyn laatuun vaikuttavat tekijät

• Rungon koko

• Kasvunopeus

• Puuaineen tiheys

• Oksien paksuus

• Oksakulma

• Rungon suoruus

• Viat ja vauriot


Perustelut laatupuun kasvatukselle Suomessa


Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun kasvatukseen

– hidas kasvu: => ei kilpailukykyä määrässä ja hinnassa, mutta

hyvä lähtökohta korkean laadun muodostukselle puutuotteiden kannalta

– suuret metsävarat => voidaan harjoittaa monenlaista puuntuotantoa

Metsänomistajan kantorahatuloista n. 70 % tulee tukkipuusta

Saha- ja vaneriteollisuutemme vahvuus on hyvälaatuinen raaka-aine

Laatupuun kasvatuksen tutkimuksella on pitkät perinteet ja käytännön

menetelmät tunnetaan kohtuullisen hyvin

Vakiintuneet kasvatussuositukset tähtäävät hyvälaatuisen, järeän tukin

tuotantoon (yhdistetty tukki- ja kuitupuun kasvatus)

Laatupuun tuottaminen vaatii yleensä pitkän kasvatusajan =>

haasteena kehittää menetelmiä tuottaa laatupuuta

kustannustehokkaasti

– hyvälaatuista raaka-ainetta nopeasti

– kohtuullisilla investoinneilla

– ottaen huomioon kasvatusriskit


Metsänkasvatus:Puuston kehitystä haluttuun suuntaan ohjaavien toimenpiteiden ketju

Taimikonhoito

Ensiharvennus

HOITOVAIHE

(investointeja)

2. harvennus

3. harvennus

HYÖTYVAIHE

(tuottoja)

HOITO-

VAIHE

Uudistaminen

Taimikon-

hoito

Uudistaminen

Valitaan

kasvatusstrategia

- puulaji(t)

- puuston tiheys

Luodaan edellytykset

tavoitteen mukaisen

puuston kehitykselle

- puuvalinta: puulaji, kasvunopeus,

elinvoimaisuus, laatu

Nopeutetaan kasvatettavan puuston

määrän ja laadun kehitystä

- harvennukset: kasvatustiheys ja puuvalinta

- lannoitukset: tuotoslisäys & puiden järeytyminen

- pystykarsinta: sahapuun laatu

Uudistus-

hakkuu


Metsänuudistaminenkasvupaikalle parhaiten sopiva puulaji

ja uudistamismenetelmä

Puulajivalinta ja uudistamistapa

puulajin valinta: kasvupaikalle sopiva ja tuotokseltaan hyvä

– karut, kuivat ja kuivahkot kankaat: mänty

– tuoreet kankaat: kuusi, mänty, koivu

– lehtomaiset kankaat: kuusi, koivu, haapa

kasvupaikalle parhaiten sopiva uudistamismenetelmä

– luontainen uudistaminen: kuivahkoilla kankailla ja sitä karummilla mailla

• rehevillä mailla uudistuminen epävarmaa

– viljely lähes aina nopeampi tapa uudistaa

• jalostushyöty saadaan vain viljelemällä


Mäntypäivä

23.4.2014,

Savonlinna/JH

Puulajivalinta ja uudistamistapa

maanmuokkaus

– turvataan uudistumisen onnistuminen

– parannetaan taimien kasvuedellytykset

– menetelmä valittava kasvupaikan ja maalajin mukaan

• männyn uudistaminen: äestys tai laikutus

tehokkaan viljelyn vaikutukset tuotokseen taloudelliseen kannattavuuteen

- suuremmat uudistamiskustannukset

+ varmempi tulos = > tasaisempi ja tiheämpi taimikko

+ nopeampi alkukehitys => hakkuutuloja saadaan aikaisemmin

Männyn jalostushyöty



Nopeampi kasvu

• Männyn alustavat tulokset:

– pituuskasvu: + 5 - 10 %

– tilavuuskasvu: +15 - 30 %


Lähde: Matti Haapanen/Metla



Parempaa laatua

Sahatavaran ja vanerin

saantoon, laatuun ja arvoon

vaikuttavat rungon laatutekijät

– Oksanpaksuus

– Oksakulma

– Rungon suoruus

– Ei vikoja



Rungon laatu

koeala 1553

Pluspuiden jälkeläiskoeala Metsikkösiemenkoeala

109

125

89

114

147

79

0

20

40

60

80

100

120

140

160

Pitu

us

Tila

vuus

Oks

anpa

ksuu

s

Metsikkösiemen

Siemenviljelyssiemen

Parhaiden pluspuiden

risteytyssiemen

Tuloksia männyn

jalosteiden

vertailukokeesta 1199/01

(Siuntio)

Metsänjalostus yhdistää nopean kasvun

hyvään laatuun



Mäntypäivä

23.4.2014,

Savonlinna/JH

Taimikonhoito

Mäntypäivä

23.4.2014,

Savonlinna/JH

Taimikonhoito

Taimikonhoidon vaikutukset puuston kehitykseen– annetaan parhaille puille kasvutilaa

= > kasvu nopeutuu– otetaan huonolaatuiset pois

= > laatu paranee– tuhoriskit pienenevät (lumi- ja hirvituhot)

= > elinvoimainen puustoVaikutukset kannattavuuteen– ensiharvennuksesta saadaan enemmän hakkuutuloja

– myöhempien harvennusten hakkuutulot kasvavat, koska niissä voidaan korjata järeämpää puuta

– päätehakkuutulot kasvavat ja aikaistuvat, koska puusto järeytyy nopeammin ja on laadultaan parempaa kuin hoitamattomassa metsässä


Puiden läpimitan kehitys

männyntaimikossa Kuivahko kangas - lähtötiheys 5000 kpl/ha

taimikonhoito

ensiharvennus

Mäntypäivä

23.4.2014,

Savonlinna/J

H

Kasvupaikan ja puuston tiheyden vaikutus luston

leveyteen istutusmänniköissäVarmola, M. 1989. Silva Fennica 23(4):259-269

Keskimääräinen luston leveys (alle 2 mm, 2-3 mm ja yli 3 mm) kannonkorkeudella 75 mm:n matkalla ytimestä

puun aseman (d/DgM) ja metsikön tiheyden funktiona eri pituusboniteeteilla (a=karu VT, b=rehevä VT, c=MT, d=OMT)

Taimikon harvennuksen vaikutus oksan paksuuteenPaksuimman kuolleen oksan läpimitta tyvitukin alueella 25-vuotiaassa

männikössä (Varmola & Salminen 2004)

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

Harvennus 3 m pituudessatiheyteen 1000 runkoa/ha



Kuollut oksa

Elävä oksa

läpimitta,

mm


Mäntypäivä

23.4.2014,

Savonlinna/J

H

Varhaiskehitys ja puun laatu

Istutusmänniköt: Hyvälaatuista tukkipuuta voidaan

kasvattaa vain

– Perustamalla ja kasvattamalla taimikot hyvin tiheinä

(ei ole kannattavaa!) tai

– Karsinnan avulla (toteutettava kahdessa vaiheessa)

Kylvömänniköt: soveltuvat hyvin korkealaatuisen

männyn kasvattamiseen

– lähtötiheys 5000 puuta/ha

– taimikonharvennus 6 metrin pituusvaiheessa

tiheyteen 3000 runkoa/ha

Mäntypäivä

23.4.2014,

Savonlinna/JH

Harvennushakkuut ja kiertoaika

Mitä harventamisella saavutetaan?

Vaikutukset puustoon:

harvennuksissa annetaan lisää kasvutilaa parhaille puille = > kasvu nopeutuu

poistetaan sairaat ja huonolaatuiset ja jätetään kasvamaan terveet ja hyvälaatuiset puut, joista kehittyy arvokkaita ja järeitä tukkipuita

Vaikutukset talouteen:

harvennuksista saadaan hakkuutuloja

päätehakkuusta enemmän tuloja ja päätehakkuu voidaan tehdä aikaisemmin


XXXXXX

Harvennuksen vaikutus puuston järeytymiseenTuloksia pitkään seuratuilta kestokokeilta

0

0,5

1

1,5

2

2,5

3

3,5

4

harventamaton lievä keskiverto voimakas

Mänty

Kuusi

Läpimitan

kasvu, mm/v

Harvennusvoimakkuus


Laatuharvennus


• Männikön ensiharvennuksessa poistetaan laadultaan heikoimmat puut

– ensin pois kilpailussa jälkeen jääneet, vajaalatvuksiset, sairaat ja pahasti vikaiset puut

– poistetaan lisäksi heikkolaatuisimmat suuret puut

• paksuoksaiset

• haaroittuneet

• lengot/mutkaiset

• Laatuharvennus tehtävä riittävän ajoissa, viimeistään 12-13 metrin valtapituusvaiheessa

• Laatuharvennus tarpeen tuoreilla kankailla ja sitä paremmilla kasvupaikoilla

Päätehakkuun ajoitus

Laskelma kiertoajan tuotos- ja

tuottovaikutuksista

Kuivahkon kankaan kylvömännikkö Savonlinnassa

Kasvatus Tapion suositusten mukaan

Kolme eripituista kiertoaikaa

– Päätehakkuu kun läpimitta saavuttaa 25 cm (ikä 78 v.)



Tarkastellaan kiertoajan vaikutusta

– Kokonaistuotokseen

– Kiertoajan keskikasvuun

– Nettotulojen nykyarvoon 3 %:n diskonttauskorolla


Kiertoajan kokonaistuotosKuivahkon kankaan kylvömännikkö

0

50

100

150

200

250

300

350

400

450

78 vuotta 85 vuotta 95 vuotta

Kuollut

Hukkapuu

Kuitu

Tukki

m³/ha

Kiertoajan vuotuinen keskikasvuTuoreen kankaan kuusikko

4,37 4,32 4,27

0

0,5

1

1,5

2

2,5

3

3,5

4

4,5

5


m³/ha/v

Kiertoajan vaikutus

kannattavuuteenKuivahkon kankaan kylvömännikkö

laskentakorko 3 %

0

50

100

150

200

250

300

350

400

450

500


Nettotulojen nykyarvo, €/ha

- 5%

- 22%

Kiertoaika, vuotta

Mäntypäivä

23.4.2014,

Savonlinna/JH

Kasvatuslannoitus

Mäntypäivä

23.4.2014,

Savonlinna/JH

Lannoituksen vaikutus tuotokseen

Kangasmaiden parhailla kohteilla typpilannoitus lisää

puuston vuotuista tilavuuskasvua 30-40 %

Kertalannoituksen vaikutusaika n. 6-8 vuotta

lannoitushakkuu

Mäntypäivä

23.4.2014,

Savonlinna/JH

Metsänlannoituksen kannattavuus

• Lannoitus kannattaa ajoittaa n.10 vuotta ennen harvennus- tai päätehakkuuta

– sijoitettu pääoma realisoituu jo seuraavassa hakkuussa

• investoinnin sisäinen korko 10-20%

• lyhytaikainen sijoitus

• Metsänomistajalle yksi kannattavimmista metsänkasvatustoimista

• Parhaat lannoituskohteet kangasmailla

1. kuivahkon kankaan männiköt

2. tuoreen kankaan kuusikot

3. tuoreen kankaan männiköt

Pystykarsinta

• Suomessa pystykarsittu metsiä julkisella tuella 141 000 hehtaaria v. 1985-2010 – männiköitä arvatenkin yli puolet (Varpu Hulsi 2012)

• Pystykarsintaa on tehty myös ilmeisen paljon ilman tukia (isäntälinja)

• Viljavien kasvupaikkojen nopeakasvuisia männiköitä on tulossa hakkuisiin kasvavia määriä Itä- ja Etelä-Suomessa 10 vuodessa. Näistä saadaan jo nyt tukkimittaista puuta, jonkun verran on myös pystykarsittu.

• Nykyiset pystykarsintaohjeet koskevat verraten hidaskasvuista mäntyä, ohjeistus nopeakasvuiselle puuttuu tai karsintaa ei suositella

• Laatukasvatuksen mahdollisuudet olisi selvitettävä myös ensiharvennusvaiheeseen tulevissa viljavien maiden männiköissä metsänhoidollisia valintoja silmällä pitäen


Pystykarsinnan toteutus

• Hyvälaatuisista männyistä huippulaatua!

• Männyn karsinnan toteutus– nuorissa metsissä (puiden

paksuus 7-13 cm)

– poistetaan oksat 4- 6 m:n korkeudelle

– mieluiten kahdessa vaiheessa

– paras karsinta-aika kevättalvi

• Rehevien maiden paksuoksaisista puista ei saa karsimalla huippulaatua – karsittavat oksat alle 25 mm

paksuja



Esimerkkilaskelma 1

Metsänkäsittelyn vaikutus puun

laatuun ja metsänkasvatuksen

kannattavuuteen kylvömännikössä

Lähtöpuusto ja käsittelyvaihtoehdot

Alkupuusto– ikä 32 vuotta– valtapituus 14,5 m– runkoluku 2000 - 2500 kpl/ha– keskiläpimitta 14 - 16,0 cm

Kasvatusvaihtoehdot1. Alaharvennus

• ensiharvennus heti tiheyteen 880 kpl/ha• toinen harvennus 50-vuoden ikäisenä• päätehakkuu 75-vuotiaana

2. Laatukasvatus• pystykarsinta• Ensiharvennus heti tiheyteen 1070 kpl/ha (laatuharvennus)• Toinen harvennus 50-vuotiaana (laatuharvennus)• Kolmas harvennus 60-vuotiaana (alaharvennus)• typpilannoitus 50- ja 70-vuotiaana (määrä: 160 kg N/ha)• Päätehakkuu 80-vuotiaana


Mäntypäivä

23.4.2014,

Savonlinna/J

H

Laskelmissa käytetyt puutavaralajit

ja niiden yksikköhinnat

• Kantohinnat €/m³

– tukki +18 75

– tukki+15 60

– tyvitukki A 85

– tyvitukki C 70

– hirsitukki 75

– pylväs A 80

– pylväs C 77

– pikkutukki 26

– kuitupuu (avoh.) 23.3

– kuitupuu (harv.) 20.6

• Kustannukset

– Pystykarsinta 378 €/ha

– Lannoitus 183 €/ha

Hakkuukertymät puutavaralajeittain

0

50

100

150

200

250

300

350

400

450

Alaharvennus (75 v.) Laatuharvennus + pystykarsinta + lannoitus (80 v.)

Hukkapuu

Mäntykuitu

Mäntypikkutukki

Mäntypylväs C

Mäntypylväs A

Mäntytyvi C

Mäntytyvi A

Mäntytukki +15

Mäntytukki +18

m³/ha


Puutavaralaji

Hakkuiden nettotulojen nykyarvolaskentakorko 3 %

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

Alaharvennus (75 v.) Laatuharvennus + pystykarsinta + lannoitus (80 v.)

€/ha


+ 48 %

Esimerkkilaskelma 2

Tukin kantohinta ja pystykarsinnan

kannattavuus

Rantasalmi, VT

männikkö

– Valtapituus 12 m

– Runkoluku 2000 kpl/ha

– Keskiläpimitta 14 cm

– Pohjapinta-ala 24 m2/ha


Käsittelyt ja hakkuukertymät

Kasvatus 1 Tukki Kuitu Kasvatus 2 Tukki Kuitu

Pystykarsinta 12 m 12 m

Ensiharvennus 12 m , ikä 35 v 1,2 41,5 12 m, ikä 35 v 1,2 41,5

2. Harvennus Ikä 53 v 12,1 55,5 Ikä 53 v 12,1 55,5

3. Harvennus Ikä 76 v 51,9 34,0

Päätehakkuu Ikä 88 v

Keskilpm 27 cm

223,2 80,1 Ikä 104 v

Keskilpm 32 cm

214,2 50,2


Kantohinnat

Etelä-Savon

keskikantohinnat

vuosina 2012-2013

Tukki Kuitu

Ensiharvennus 46,75 14,32

Muut harvennukset 50,79 15,10

Päätehakkuu 53,05 17,43


Kuinka paljon enemmän päätehakkuussa

tukkipuun kantohinta tulisi olla, jotta

pystykarsinta olisi kannattavaa?

Pystykarsinnan hinnat– 300 €/ha

– 537 €/ha (koko maan keskiarvo v. 2013)

Korkokanta– 3%

– 4%


53

58

63

68

73

78

83

88

93

3 % 4 % 3 % 4 %

Keskilpm 27 cm Keskilpm 32 cm

pystykarsinta 300 € /ha

pystykarsinta 537 € /ha

78

12

19

11

19

21

37

Päätehakkuutukin hinta

Pystykarsitun tukin alin kannattava

kantohinta päätehakkuussa


Kiitos

Documents

Männikön laadukas kasvatusketjuMännyn laatuun vaikuttavat tekijät • Rungon koko • Kasvunopeus • Puuaineen tiheys • Oksien paksuus • Oksakulma • Rungon suoruus • Viat