1

Mäntsälän kunnan

HYVINVOINTIKERTOMUS 2013 - 2017

HYVINVOINTISUUNNITELMA 2018 - 2021

Mäntsälän kunnanhallitus 11.6.2018

Mäntsälän kunnanvaltuusto 18.6.2018

2

Sisällysluettelo

OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA 2013-2017 ..................... 3

Johdanto ..................................................................................................................................................... 3

1. Kunnan hyvinvointityön rakenteet ............................................................................................... 4

2. Talous ja elinvoima .......................................................................................................................... 5

3. Asuminen ja maankäyttö ................................................................................................................ 7

4. Liikuntapalvelut ................................................................................................................................. 8

5. Mäntsälän kansalaisopisto........................................................................................................... 10

6. Hyvinvoinnin tila ikäryhmittäin tarkasteltuna ......................................................................... 11

7. Lapset, nuoret ja perhepalvelut .................................................................................................. 12

8. Varhaiskasvatus .............................................................................................................................. 13

9. Nuoret ja nuoret aikuiset .............................................................................................................. 13

10. Työikäiset ...................................................................................................................................... 15

11. Ikäihmiset ...................................................................................................................................... 17

12. Kaikki ikäryhmät ......................................................................................................................... 19

Yhteenveto................................................................................................................................................ 22

OSA II HYVINVOINTISUUNNITELMA 2018-2021 ................................................................................ 24

3

4 Työikäiset……………………………………………

OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS

VALTUUSTOKAUDELLA 2013-2017

Johdanto

Sekä Kuntalain että Terveydenhuoltolain perusteella Hyvinvoinnin edistäminen ja terveyserojen kaventaminen on yksi kunnan perustehtävä, joka kuuluu kunnan kaikille toimialoille. Hyvinvointikertomus tukee tätä tehtävää tarjoamalla työvälineen hyvinvointitarpeiden kartoittamiseen, hyvinvoinnin edistämisen suunnitelman tekemiseen sekä saavutusten ja toteutettujen toimenpiteiden arviointiin. Kunnan tehtävä on tarjota kaikille asukkaille yhtäläiset edellytykset terveeseen ja hyvinvoivaan elämään. Terveydenhuoltolaki velvoittaa kuntia laatimaan hyvinvointikertomuksen. Lain mukaan kunnanvaltuustolle on valmisteltava laaja hyvinvointikertomus valtuustokausittain ja kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutuneista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain. Hyvinvoivat asukkaat ovat Mäntsälän keskeinen voimavara. Asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen voidaan nähdä investointina tulevaisuuteen. Tämän vuoksi on tärkeää, että kuntapäättäjät ovat yhtä mieltä siitä, että väestön hyvinvointiin ja terveyteen pitää vaikuttaa ennakoivasti. Mitä paremmin kunnassa tiedetään asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden tila, sitä täsmällisemmin pystytään puuttumaan ongelmiin, ehkäisemään niiden syntyä ja ryhtymään toimiin, joilla hyvinvointiin ja terveyttä voidaan edistää parhaiten. Hyvällä johtamisella tämä yhteinen tahto voidaan muuttaa käytännöksi. Hyvinvointikertomus sisältää katsauksen kuntalaisten hyvinvointiin ja siihen vaikuttaviin tekijöihin, suunnitelman kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisestä sekä arvion toteutuneesta hyvinvoinnin edistämistoiminnasta ja hyvinvointipolitiikasta. Hyvinvointikertomuksessa vuosilta 2013-2017 tarkastellaan hyvinvointia ja sen toteutumista Mäntsälän kunnassa pääsääntöisesti eri ohjelmien, ja hankkeiden kautta. Keskeisiä ohjelmia ovat: asunto-ohjelma, ikäpoliittinen ohjelma, lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, kaavoituskatsaus- ja maapoliittiset periaatteet, kulttuuripoliittinen ohjelma sekä turvallisuus- ja liikenneturvallisuussuunnitelma. Hyvinvointikertomuksen laatimisessa on käytetty apuna Kuntaliiton sähköistä hyvinvointikertomuspohjaa. Sähköinen hyvinvointikertomus indikaattoritietoineen on luettavissa sivustolta www.hyvinvointikertomus.fi. Mäntsälän kunnan ensimmäinen hyvinvointikertomus laadittiin vuosille 2009-2012. Käsillä olevassa Mäntsälän kunnan hyvinvointikertomuksessa ja- suunnitelmassa 2013-2017 kuvataan mäntsäläläisten hyvinvoinnin tilaa. Tilannekuvan ja siitä tehtyjen johtopäätösten perusteella nostetaan esiin kehittämisehdotuksia kuluvaa valtuustokautta varten. Hyvinvointikertomus on jäsennelty asiakokonaisuuksiin elämänkaaren mukaisella jaottelulla. Hyvinvointisuunnitelman toteutumista seurataan ja arvioidaan vuosittain kunnan johtoryhmän toimesta, sekä osavuosikatsauksissa ja tilinpäätöksessä. Vertailukaupungeiksi Mäntsälän hyvinvointikertomukseen on valittu Järvenpää, Hyvinkää, Nurmijärvi, Tuusula ja koko maa. Kuluvan valtuustokauden keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet on koostettu hyvinvointikertomustiedon, kuntastrategian sekä talousarvion pohjalta. Sen lisäksi on hyödynnetty esimerkkejä muiden kuntien käytännön kokeiluista ja malleista. Valtuustokauden päättyessä hyvinvointikertomuksessa arvioidaan kuntalaisten hyvinvoinnin kehittymistä neljän vuoden aikana. Vuosittain arvioidaan hyvinvoinnin kehittymistä suppeammassa kertomuksessa. Kunnan tavoitteena on luoda toimivat, poikkihallinnolliset hyvinvointirakenteet ja kytkeä hyvinvointijohtaminen osaksi kunnan toimintaa ja johtamista. Tärkeintä on kehittää

4

kuntalaisten osallisuutta, vahvistaa hyvinvointia ihmisten arjessa ja tehdä tiivistä yhteistyötä kaikkien sidosryhmien kanssa.

1. Kunnan hyvinvointityön rakenteet

Mäntsälän kunnassa on nimetty 2017 hyvinvoinnin- ja terveyden edistämisen työryhmä (HYTE-ryhmä). Työryhmässä on edustettuna kunnan palvelutoimialat, jonka lisäksi tehdään yhteistyötä kuntakonsernin sisällä. Lisäksi Mäntsälän kunta tekee yhteystyötä muiden kunnassa toimivien julkisten tahojen sekä yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen siirtyi vuoden 2018 alusta Keski-Uudenmaan sotekuntayhtymälle. Kunnan konsernipalveluissa työn koordinoijana toimii kunnan hyvinvointikoordinaattori. Kunnan HYTE-ryhmä raportoi kunnan johtoryhmälle. Lisäksi kunta toimii yhteistyössä Keski-Uudenmaan Sotekuntayhtymän kanssa terveyden edistämisasioissa sekä maakunnan tasolla HYTE-työn yhteysryhmissä. Alla kunnan HYTE-ryhmän tehtävät (lähteenä käytetty Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, KASTE-hankeaineistoa)

5

2. Talous ja elinvoima

Väestönkasvun määrä ja sen jakautuminen toimivat alueella läpileikkaavana muutostentekijänä. Väestönkehityksen vaikutukset ulottuvat kaikkiin strategisiin tavoitteisiin, palveluihin, elinkeinoihin, yhdyskuntarakenteisiin, seutuyhteistyöhön ja talouteen ja sitä kautta kunnan tulevaisuuden kehityssuuntiin.

Mäntsälän kunnan väkiluvun kasvu oli voimakasta vuoteen 2012 asti, jonka jälkeen väkiluvun kasvu on hidastunut. Vuonna 2016 väkiluku lähti uudelleen nousuun, kuitenkin 2017 osalta päädyttiin negatiiviseen väestönkehitykseen -50. Tämä tapahtui ensi kerran 45 vuoteen. Mäntsälän kunta hyötyy merkittävästi muuttajien rakenteesta. Ikäryhmittäin tarkasteltuna Mäntsälä sai muuttovoittoa 24-44- vuotiaista, yli 55- vuotiaista ja lapsista. Merkittävä muuttotappio tuli 15 – 24 – vuotiaista nuorista ja pientä muuttotappiota 45-54 –vuotiaista. Muuttajien rakenne oli hyvä pääasiallisen toiminnan mukaan tarkasteltuna: kunta sai pientä muuttovoittoa työllisistä ja samanaikaisesti pientä muuttotappiota työttömistä. Kunta teetti yhdessä muiden KUUMA-kuntien (Järvenpää, Hyvinkää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula) kanssa vuoden 2018 keväällä muuttotutkimuksen MDI konsulttitoimistolla.

6

Tämä aineisto on jatkohyödynnettävissä tulevassa hyvinvoinnin edistämistyössä (aineisto: www.mantsala.fi)

Mäntsälän väestötilasto 2013-2017

2013 2014 2015 2016 2017

Elävänä syntyneet 217 241 218 226 188

Kuolleet 159 145 167 135 185

Luonnollinen väestönlisäys 58 96 51 91 3

Kuntien välinen tulomuutto 1097 1070 1120 1238 1193

Kuntien välinen lähtömuutto 1129 1091 1114 1178 1284

Kuntien välinen nettomuutto -32 -21 6 60 -91

Kunnan sisäinen muutto 1241 1231 1391 1482

Maahanmuutto 56 45 31 55 73

Maastamuutto 21 30 27 35 28

Nettomaahanmuutto 35 15 4 20 45

Kokonaisnettomuutto 3 -6 10 80 -46

Väestönlisäys 61 90 61 171 -43

Väkiluvun korjaus -5 -3 3 -3 -7

Kokonaismuutos 56 87 64 168 -50

Väkiluku 20534 20621 20685 20853 20803

Solmitut avioliitot 91 91 83 79 79

Avioerot 39 51 61 55 55

Lähde: Tilastokeskus

Kunnan väestörakenne ikäryhmittäin v. 2013 - 2017

2013 2014 2015 2016 2017 muutos/ikäryhmä

0-14 v. 4448 4403 4360 4378 4281 -167

15-24 v. 2210 2245 2234 2235 2179 -31

25-44 v. 4991 4916 4892 4904 4908 -83

45-64 v. 5717 5744 5752 5743 5743 26

65- v. 3168 3313 3447 3593 3692 524

yht. 20534 20621 20685 20853 20803 269

Lähde: Tilastokeskus

Kunnan elinkeinorakenne

ELINKEINORAKENNE 2013 2014 2015 2016

Työllinen työvoima 9409 9294 9196 9248

Työpaikat 5869 5956 6055 ..

Työpaikkaomavaraisuus, % 62,4 64,1 65,8 ..

Alkutuotannon työpaikat, % 5,1 4,8 4,4 ..

Jalostuksen työpaikat, % 18,8 18,6 18,8 ..

Palvelujen työpaikat, % 74,6 75,1 75,4 .. Lähde: Tilastokeskus

Elinkeinorakenteen osalta tuoreimmat luvut ovat aina pari vuotta jäljessä. Työpaikkaomavaraisuus on kunnassa noussut ja on melko tyypillinen kehyskuntien joukossa, josta pendelöidään kaupunkialueelle töihin. Erityisesti palvelujen työpaikat ovat kasvaneet, samalla kun alkutuotanto on vähentynyt.

7

MYK Oy kunnan kehitysyhtiönä tuottaa sijoittumismarkkinointipalveluja sekä palvelee ja kunnassa toimisia yrityksiä. Erityisesti viimeisten vuosien aikana kuntaan on sijoittunut merkittävä määrä tuotannollisia yrityksiä. Kunta on panostanut voimakkaasti Kapulin yritysalueelle, jonne on jo muodostunut merkittävä työpaikkakeskittymä. Mäntsälässä käydään myös muualta töissä, erityisesti Hyvinkään ja Lahden suunnalta. Kunta on saanut erilaisissa maine – ja ilmapiirimittauksissa erinomaisia arvosanoja. Kunnan elinvoiman ja kuntalaisten hyvinvoinnin kehityksen kannalta työpaikkojen määrä, niiden sijainti lähellä asumista sekä työpaikkarakenteen monipuolisuus, ovat tulevaisuuden avaintekijöitä.

Keskim. vuodessa

Työ- voima

Työttömät työnhakijat

% työ-voimasta

Yht. Miehet Naiset Alle 20-v. Yli 50 v. Yli 1v. tyött.

Vajaa- kunt.

Avoimet työpaikat

2017 10 112 6,9 694 348 341 14 305 249 67 81

2016 10 101 8,1 820 433 387 110 338 289 81 84

2015 10 113 8,0 809 429 353 105 328 259 85 63

2014 10 115 6,7 680 374 306 91 286 178 67 66

2013 9 970 5,6 562 317 245 78 230 116 54 73

Mäntsälässä työttömyyskehitys on ollut jo pidempään Uudenmaan maakunnan parhaita työttömyysasteella mitattuna. Erityisesti pitkäaikaistyöttömien määrä on laskenut viimeisen vuoden aikana. Kunta on omilla toimillaan panostanut asiaan jo viime valtuustokaudella. Kunnan konsernipalveluissa on ollut viimeisen kolmen vuoden aikana päätoiminen työllisyysasiantuntija, jonka lisäksi sosiaalipalvelujen alaisuudessa on aloittanut uusimuotoinen Valmennuskeskus VAKE, jossa erityisesti on keskitytty vaikeimmin työllistyvien aseman parantamiseen. Tämä on näkynyt erityisesti kunnan osarahoittaman työmarkkinatuen kuntaosuuden pienenemisenä. Kunnassa toimii konsernin työllisyysryhmä, jossa ovat edustettuina toimialat sekä Mäntsälän Yrityskehitys MYK Oy. Tämän lisäksi kasvatus-ja sivistystoimiala ja sen vapaa-aikapalvelut ovat toimineet useissa hankkeissa työllisyyden edistämiseksi. Keskeisimpänä Ohjaamo-toiminnan vakiinnuttaminen paikkakunnalle. Mäntsälä on osa Keski-Uudenmaan TYP-verkostoa, jossa KELA, TE-toimisto ja kunnat yhdessä tarjoavat palveluja työttömille, painopisteenä erityisesti pitkäaikaistyöttömät ja nuoret alle 40-vuotiaat. Mahdollinen maakuntauudistus tulee jatkossa muuttamaan työvoimapalvelujen valtakunnallista ja alueellista rakennetta, mukaan lukien TE-toimistojen tällä hetkellä tarjoamat palvelut. Kunnalle on jäämässä kuitenkin toimivaltaa työllisyysasioiden hoidossa.

3. Asuminen ja maankäyttö Mäntsälän kunnan maankäytönsuunnittelun strategisena tavoitteena on ensisijaisesti vahvistaa asumisen ja yrittämisen vetovoimatekijöitä. Tavoitteeseen pyritään laadukkaalla ja monipuolisella suunnittelulla ja maapolitiikalla. Tiivistämällä ja täydennysrakentamalla Mäntsälän keskustaa parannetaan keskustaympäristöjen viihtyisyyttä ja elinvoimaa sekä mahdollistetaan palveluja ja tasapainoista kasvua. Keskustaan on vireillä useita liike- ja kerrostalohankkeita, minkä lisäksi Mäntsälän joen kunnostustyö käynnistyy vuoden 2018 aikana. Lisäksi kehitetään Keskuskatua sekä toimivia ja esteettömiä liikenneyhteyksiä. Keskuskadun yleisilme ja viihtyisyys on ottanut viime vuosina ison askeleen eteenpäin rakennuskannan uusiutumisen myötä. Myös rautatieaseman seutua on viime vuosina kehitetty kaavoittamalla sinne liiketoimintaa, toimistotiloja ja asumista. Vuosina 2015 ja 2016 Asemakadulle tehtiin liikennemuutoksia ja asemanaukio viimeisteltiin. Lisäksi rautatieaseman

8

saavutettavuutta on pyritty parantamaan kevyen liikenteen laatuväylällä, joka on toteutettu 1-vaiheen osalta vuonna 2017 ja 2-vaiheen suunnittelutyö Sälinkääntien varrella etenee. Mäntsälän kunnassa isona haasteena on väestön ikärakenteen muutos, mikä edellyttää varautumista ja mukautumista entistä iäkkäämmän väestön tarpeisiin. Mäntsälässä on nyt ja tulevaisuudessa syytä edistää myös yhdyskuntasuunnittelussa mahdollisimman terveen ja toimintakykyisen ikääntymisen turvaavia toimia, kuten esteettömiä asuin- ja elinympäristöjä. Toisaalta esteetön ympäristö on hyvä toimintaympäristö kaikille väestöryhmille lapsista vanhuksiin. Ympäristön ja kevyenliikenteen reittien laadulla on myös merkittäviä vaikutuksia asukkaiden arkiliikunnan määrään ja sitä kautta heidän terveyteensä ja hyvinvointiinsa. Yleiskaavan laatiminen koko kuntaan käynnistettiin maaliskuussa 2018. Yleiskaavatyön tarkoituksena on ennakoida tulevaisuuden tarpeita, auttaa kuntaa varautumaan muutoksiin sekä määrittää suuret linjat kehittymiselle mm. asumisen ja elinkeinojen näkökulmasta. Yleiskaavatyössä voidaan pitkällä aikajänteellä vaikuttaa yhdyskuntarakenteen kehittymiseen asukkaiden viihtymistä ja hyvinvointia tukevalla tavalla. Ikääntyvien ihmisten näkökulmasta asuntojen on tärkeä sijaita kauppojen ja muiden peruspalveluiden välittömässä läheisyydessä, tällä tavalla mahdollistetaan heidän omatoimisuus mahdollisimman pitkään ja tuetaan ikääntyvien hyvinvointia. Nykyisellään ikääntyvien asumisen sijoittaminen sivukylille ei ole realistista, ellei siellä ole palveluja. Ikääntyvien asumisen kannalta on erityisen tärkeää kehittää asumista paikallisista lähtökohdista poikkihallinnollisesti, osallistaa ikääntyneet asumiseen ja elinympäristöihin liittyvään suunnitteluun ja päätöksentekoon. Asuinympäristöjä, viheralueita ja kiinteistöjä kehitetään esteettömän asumisen tarpeisiin. Yhteistyössä haetaan yhteisöllisen asumisen ratkaisuja. Mäntsälän vuokra-asunnot Oy:lle valmistui 2014 vuonna 28 asuntoa Päivänsäde 2, sekä 39 asuntoa vuonna 2015 Sepäntie 5. Vuonna 2017 valmistuneessa Hirvitalossa on 84 asuntoa Kivistöntie 16. Hirvitalossa on yhteinen tila alakerrassa, jossa on mahdollisuus yhteisruokailuun ja yhteisölliseen toimintaan. Päivänsäde sijaitsee juna-aseman läheisyydessä, muut asunnot ovat aivan Mäntsälän keskustan tuntumassa. Maankäytönsuunnittelun näkökulmasta vuonna 2017 tapahtui merkittävä muutos, kun Mäntsälän vuosikymmeniä jatkunut väestönkasvu kääntyi miinukselle.

4. Liikuntapalvelut

Liikunnalla on tutkitusti monia hyviä vaikutuksia fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen. Säännöllisellä kohtuutehoisella liikunnalla on todettu olevan edullisia vaikutuksia useiden sairauksien ehkäisyyn ja ihmisten hyvinvointiin. Mäntsälässä liikuntapalvelut ovat panostaneet merkittävästi vuosien 2013 – 2017 aikana kuntalaisten liikkumisen edistämiseen. Vuonna 2013 alkanut kaksi vuotisen lasten – ja nuorten liikunnan kehittämishankeen myötä toteutettiin mm. koululaisten säännöllinen uimaopetus opetussuunnitelman vaatimalla tavalla ja vakinaistettiin vapaa-aikaohjaajan toimi. Vuonna 2015 erityisliikunnan kehittämishankeen myötä vakinaistettiin erityisliikunnanohjaajan toimi.

Mäntsälä lähti mukaan Ikäinstituutin koordinoimaan kaksi vuotiseen Voimaa vanhuuteen tutuksi- ja tavaksi -hankkeeseen vuonna 2017. Hankkeen päämääränä on edistää kotona asuvien ikäihmisten hyvinvointia ja itsenäistä kotona asumista fyysisen aktiivisuuden avulla. Mäntsälässä hankkeen avulla lähdettiin kartoittamaan sivukylillä asuvien yli 75 vuotiaiden liikunta aktiivisuutta ja toiveita, lähettämällä n. 500 kyselykirjettä, vastauksia saatiin 136 kpl. Kyselykirjeitä ei lähetetty keskustan ja Anttilan alueen ikäihmisille.

9

75-77 78-80 81-83 84-86 87-89 90-92 93-95 yht.

mies 30 12 11 12 2 4 1 72

nainen 26 10 12 8 5 2 1 64

yht. 56 22 23 20 7 6 2 136 Kyselyyn vastanneista oli naisia 64 ja miehiä 72, iältään 75-95 vuotiaita. Lähes kaikki vastaajat 84% kertoi harrastavansa liikuntaa. Vain 16% vastaajista kuului liikuntaa harrastamattomien joukkoon.

Hyötyliikunta koti- ja puutarhatöiden merkeissä kuului vastaajien arkeen, sekä kävely myös vesiliikunta ympäristökuntien uimahalleissa. Monen toiveena oli saada uimahalli Mäntsälään.

Isolle osalle vastaajista (40%) kulkeminen liikuntaharrastuksiin on este, heistä 30%:lla lähimpää liikuntapaikkaan on matkaa yli 10 kilometriä. Kävely, uinti kuntosali, venyttely ja rauhalliset jumpat ovat kyselyyn vastaajien mieleen. Sivukylien liikuntapaikoiksi ehdotetaan kylän koulua, seurantaloa tms. Myös Hirvihaaran kuntomaja/kuntokeskus mainittiin. Useimmat vastaajista suhtautuu liikkumiseen ja liikunnan harrastamiseen positiivisesti ja mieltävät sen osaksi kunnossa pysymistä.

113; 84 %

21; 16 %

Liikunnan harrastaminen kaikki lkm/%

Kyllä Ei

Kyllä40 %

Ei60 %

Onko kulkeminen este kaikki vastaajat %

Kyllä Ei

10

Henkilöresurssien lisäämisen myötä liikuntatoimi on pystynyt kehittämään ja monipuolistamaan liikuntaan ja hyvinvointiin liittyvää toimintaa, nykyinen toiminta kattaa kaikki kuntalaiset ja huomioi myös erityisryhmät. Ohkolan ja Saaren kyläkouluilla on säännöllisesti toimivat ikäihmisten liikuntaryhmät. Ryhmät toimivat ajallisesti niin, että samalla ikäihmiset voivat osallistua kouluilla tapahtuvaan ruokailuun. Voimaa vanhuuteen hankkeen myötä on kuntaan koulutettu kahdeksan (8) vertaisohjaajaa. Vertaisohjaajien toimesta saadaan käynnistettyä myös Levannolle ikäihmisten liikuntaryhmä syksyllä 2018 ja seuraava vertaisohjaaja koulutus järjestetään tänä syksynä. Mäntsälässä on hyvät puitteet liikunnan harrastamiseen niin kesällä kuin talvellakin. Monitoimitalon lisäksi sisäliikuntaa on mahdollista harrastaa koulujen liikuntasaleissa (7kpl) ja Mäntsälän jäähallissa. Ulkoliikuntapaikoista merkittävimmät ovat urheilupuisto (yleisurheilukenttä, 3 tenniskenttää, tekojääkaukalo, harjoitusnurmi ja tekonurmikenttä), Jokelan seudun ja Sälinkään urheilukentät, sekä Anttilan ja uuden -Riihenmäen koulun lähiliikuntapaikat. Talviaikana Hirvihaaran hiihtokeskus ja "kaasulatu" muodostavat hiihtoharrastuksen rungon. Ainoastaan aikaisemmin mainittu uimahalli puuttuu.

5. Mäntsälän kansalaisopisto

Mäntsälän kansalaisopisto on yleissivistävä aikuiskoulutusta tarjoava oppilaitos, jonka erityistehtävänä on vastata alueellisiin ja paikallisiin sivistystarpeisiin sekä tarjota mahdollisuuksia omaehtoiselle oppimiselle ja kansalaisvalmiuksien kehittämiselle. Opetuksen painotukset määräytyvät paikallisesti. Kunta omistaa Mäntsälän kansalaisopiston ja sen toimialueena Mäntsälän lisäksi ovat Pornaisten ja Pukkilan kunnat. Mäntsälän kansalaisopisto toteuttaa elinikäisen oppimisen mallia, tarjolla on mm. lapsille taiteen perusopetusta, sekä kaiken ikäisille kielten opiskelua, taide- ja kädentaitojen opetusta, unohtamatta monipuolista liikuntakurssi tarjontaa. Alla olevassa taulukossa on Mäntsälän kansalaisopiston netto-opiskelijamäärä ikäryhmittäin.

29

7

12

15

15

43

0 10 20 30 40 50

0-2 km

3-4 km

5-6 km

7-8 km

9-10 km

yli 10 km

Matka km lähimpään liikuntamahdollisuuteen

Mäntsälän kansalaisopiston netto-opiskelijamäärä ikäryhmittäin

Vuosi 0-15 v 16-25 v 26-65 v 66-75 v yli 76 v Ei tied.

2013 640 381 2205 389 112 106

2014 606 358 2124 398 125 61

2015 675 283 1789 394 134 98

2016 697 274 1762 413 139 171

11

Verrattaessa vuotta 2016 vuoteen 2013 voidaan todeta, että 0-15 – vuotiaiden sekä 66-75- vuotiaiden ja yli 76 vuotiaiden osuus on kasvanut merkittävästi. Vastaavasti pudotusta on tapahtunut 16-25- vuotiaiden ja 26-65 vuotiaiden kohdalla.

6. Hyvinvoinnin tila ikäryhmittäin tarkasteltuna

Hyvinvoinnin tilaa on haasteellista mitata ikäryhmittäin, sillä hyvinvointi koostuu monesta asiasta sekä yksilön omasta kokemuksesta. Käsitteenä hyvinvointi on laaja ja liittyy useisiin osa-alueisiin, kuten läheisiin ihmissuhteisiin, terveyteen, toimintakykyyn, toimeentuloon, työhön, asumiseen ja turvallisuuteen. Vuosien 2013 – 2017 aikana on Mäntsälässä edistetty kaiken ikäisten kuntalaisten hyvinvointia muuttamalla ja tehostamalla toimintatapoja useiden eri hankkeiden kautta mm. Lasten-, nuorten liikunnan kehittämishanke 2013-2015, Neuvokas ikä- hanke 2015-2016, MOTTO-hanke 2016-2018 (maaseudun kehittämis- ja työllistämishanke), Voimaperheet hanke 2015-2016, Erityisliikunnan kehittämishanke 2015. Huomion arvoista on myös se, että hankkeiden kautta moniammatillinen yli organisaatio rajojen menevä yhteistyö on kehittynyt eteenpäin, samoin yhteistyö yksityisten palveluntuottajien eri järjestöjen ja yhdistysten kanssa. Hankkeiden tavoitteita ja vaikutuksia tullaan seuraamaan jatkossa tiiviisti sekä laadullisilla mittareilla, että yleisillä indikaattoreilla kuten Teaviisari, -Sotkanet ja Hyvinvointikompassi, sekä kouluterveyskyselyjen avulla. Kunnan tehtävänä on tarjota kuntalaiselle vähintään lakisääteiset palvelut ja huolehtia elinympäristöstä pyrkien samalla lisäämään kuntalaisten terveyttä, toimintakykyä ja hyvän elämän edellytyksiä, sekä tunnistaa ja ennakoida hyvinvointiin liittyviä uhkatekijöitä. Hyvinvointitiedon kerääminen tuottaa tietoa hyvinvoinnista ja yhteiskunnallisista ongelmista. Tämän tiedon avulla arvioidaan hyvinvointipalvelujen vaikuttavuutta ja tehdään tietoisia päätöksiä painopisteistä esimerkiksi resurssien ja investointien kohdentamisesta.

Mäntsälän hyvinvointiympäristö

12

7. Lapset, nuoret ja perhepalvelut

Alueen lasten, nuorten, ja perheiden hyvinvointia on edistetty tarjoamalla oikeaan aikaan heidän tarvitsemiaan palveluja. Hyvinvointitoiminnan kehittämisessä on huomioitu eri ammattiryhmien voimavarat, keskinäisen konsultaation ja yhteistyön tekeminen mahdollisimman matalalla kynnyksellä, niin kunnan sisällä kuin yhteistyössä yli kuntarajojen. Palveluja on kehitetty myös asiakkaiden osallisuuden, omatoimisuuden ja vastuun ottamisen lisäämisellä oman hyvinvoinnin edistämiseen. Asiakasraadit ja asiakaspalauteet ovat lisänneet kuntalaisten vaikuttumismahdollisuuksia. Asiakkailta on kerätty palautetta lomakkeilla sekä suullisesti. Vuonna 2016 perheiltä kerätyn asiakaspalautteen mukaan vanhemmat ja huoltajat ovat olleet erittäin tyytyväisiä lasten ja nuorten asioiden hoitoon. Uudenmaan lape -hankkeen "Yhdessä olemme enemmän" ja kansallisten tavoitteiden mukaisesti kehitettiin kunnan omaa toimintaa, lasten-, nuorten ja perheiden sekä tukipalveluiden osalta aloittamalla mm. avoimessa päiväkodissa lapsiparkkitoiminta, jonka tavoitteena on kotiäitien yhteisöllisyyden ja hyvinvoinnin tukeminen. Kuntalaisia palvelemaan aloitettiin myös parisuhdekatsastukset lapsiperheiden vanhemmille sekä nuorisoikäisten vanhempien ryhmä. Kasvatuskumppanuuteen perustuva yhteistyömalli luotiin lastensuojelun, yksityisten sijoituspalveluiden tuottajien kanssa. Huostaanotot ovat vähentyneet kolmessa vuodessa n. 70:stä alle 30:een. Ennen sosiaalityöntekijöillä oli 40-60 asiakasta, nykyisin 15. Asiakkaat saavat enemmän aikaa ja tukea useammin sosiaalityöntekijältä. Samalla lastensuojelun kustannukset ovat laskeneet, myös inhimillinen ja taloudellinen vaikutus on ollut merkittävä. Malli on otettu myös THL:n ja Itä-Suomen yliopiston tutkimuskohteeksi. Sijoituksessa olevien hoitopäivät ovat vähentyneet merkittävästi vuodesta 2012 – 2016.

Kuvio 1. Kodin ulkopuolelle sioitetut 0-17 vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (THL) Oppilaiden oppimisen ja hyvinvoinnin tukemiseksi kehitettiin vuosina 2015-2016 erityisesti koulukuraattorien työtä ja valmistettiin mm. Koulun sosiaalityön käsikirja ensimmäisenä Suomessa. Haasteena tasapuolisen oppilashuollon järjestämiselle nähdään kuitenkin Mäntsälän

13

laaja kouluverkosto ja siitä johtuen oppilasmäärältään pienet yksiköt. Pieniin yksiköihin oppilashuoltoa ei voida järjestää edes viikoittain. Kasvuympäristön turvallisuuteen liittyen uusimman kouluterveyskyselyn 2017 mukaan Mäntsälän peruskouluissa 5,6% 8. ja 9. luokan oppilaista kokee tulleensa koulukiusatuksi vähintään kerran viikossa, Mäntsälä on lähellä koko maan lukua, joka on 5.8%. Mäntsälässä puututaan koulukiusaamiseen hyvin samoin kuin Järvenpäässä verrattuna muihin vertailukuntiin. Mäntsälän kaikki koulut noudattavat Kiva-koulu ohjelmaa. THL:n kouluterveyskyselyn vastausten mukaan Mäntsälässä vuonna 2017 Mäntsälän peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaista tupakoi 11% päivittäin. Koko maassa 6,9% vastaavan ikäisitä tupakoi. N. 20% kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi ja reilu 25% harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla vähintään 1h viikossa. Aamiaisen jättää syömättä lähes 40% oppilaista ja koululounaan jättää väliin yli kolmannes (32,1%), koko maassa vastaava luku on 28,9%. Humalahakuinen huominen on vähentynyt, viikoittain alkoholia käyttää 10%, lähes 70 % oppilaista ei käytä alkoholia ollenkaan. (https:/thl.fi/lapset-nuoret- ja perheet/tutkimustuloksia). Kouluterveyskyselyn mukaan tapaturmien seurannassa on parantamisen varaa Mäntsälässä, kuten myös vertailukunnista Järvenpäässä ja Nurmijärvellä. Hyvinkäällä ja Tuusulassa seurataan tapaturmia koko maahan verrattunakin erittäin hyvin. Tapaturmien ehkäisyyn liittyen ja turvallisuuden sekä hyvinvoinnin edistämiseksi kaikilla Mäntsälän kouluilla on turvallisuuskansiot, joissa on ohjeet niin henkilöstölle kuin rehtorillekin. Jokaisella koululla on myös nimetty turvallisuusvastaava. Lasten ja nuorten kasvua tuetaan järjestämällä iltapäivätoimintaa ja nuorisopalveluja kylille. Myös lasten lukuharrastusta on kannustettu hankkimalla lasten kirja-aineistoa kirjastoon, sekä lukukoira toiminnalla.

8. Varhaiskasvatus

Päivähoito ja esiopetus varmistavat osaltaan lapsen hoidon, tukevat lapsen kasvua ja kehitystä sekä edistävät oppimista kasvatuskumppanuudessa vanhempien ja muiden toimijoiden kanssa. Varhaiskasvatuksessa on paneuduttu osallistumisen ja kumppanuuksien vahvistamiseen laatimalla lapsikohtainen varhaiskasvatussuunnitelma jokaiselle lapselle yhdessä perheen kanssa. Varhaiskasvatussuunnitelma arvioidaan tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Lapsen ja vanhempien osallisuutta lasta koskevissa suunnitelmissa ja toiminnoissa on lisätty, samoin yhteistyö perheneuvolan kanssa on vakiintunut jokapäiväiseksi käytännöksi. Valtakunnallinen Ilo kasvaa liikkuen-hanke ja Liikkuva lapsi Mäntsälässä ja Pornaisissa-hanke on tehostanut monipuolista liikuntaa varhaiskasvatuksessa. Hankkeissa on huomioitu koko perhe, mm. aktivoimalla liikunnallisten perhetapahtumien kautta. Mäntsälässä toimii kaksi luontoesiopetuksen ryhmää.

9. Nuoret ja nuoret aikuiset

Nuorilla ja nuorilla aikuisilla tarkoitetaan 16-25- vuotiaita, joita tällä hetkellä on Mäntsälän väkiluvusta 10 prosenttia (2086 hlöä). Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten syrjäytymiseen on paneuduttu kehittämällä nuorten työllistämispolkua sekä kohdennettu resursseja etsivään nuorisotyöhön mm. työllistämispolku on

14

luotu yhteistyössä etsivän nuorisotyön kanssa. Ohjaamotoiminta nuorten koulutus- ja työllisyyden edistämiseen. Vuoden 2016 tietojen perusteella koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17-24 vuotiaiden osuus on vähentynyt Mäntsälässä, ollen kuitenkin koko maahan ja vertailukuntiin nähden korkeampi

Kuvio 2. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24 vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä Mäntsälän nuorisotyöttömyys on koko maahan ja naapurikuntiin verrattuna matala.

Kuvio 3. Nuorisotyöttömät, % 18-24 vuotiaasta työvoimasta. (Lähde: SOTKAnet). Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden terveystottumuksia

15

Kouluterveyskyselyn tulosten mukaan Mäntsälässä lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista on 55 % käyttänyt jotain tupakkatuotteita tai sähkösavuketta vähintään kerran, 16 % kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi ja 27 % harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1h viikossa. Humalahakuinen juominen on vähentynyt ja oppilaat kokevat terveydentilansa parantuneen, viikoittain alkoholia käyttää lukiolaisista vajaa 6%. Toisaalta oppimiseen liittyvät vaikeudet ovat lisääntyneet, vaikeuksia kirjoittamista vaativissa tehtävissä kokee 15 % oppilaista, pojista vaikeuksia on lähes 20 %:lla, tytöillä 10 %:lla. Tuoreimman kouluterveyskyselyn mukaan lukiolaisista 35% jättää aamiaisen syömättä ja koululounas jää väliin lähes 30 %:lla oppilaista. Ammatillisessa oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden terveystottumuksia Kouluterveyskyselyn tulosten mukaan Mäntsälässä ammatillisen oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista on yli 70 % käyttänyt jotain tupakkatuotetta tai sähkösavuketta vähintään kerran. Humalahakuinen juominen on vähentynyt, kuitenkin viikoittain 20 % opiskelijoista käyttää alkoholia, 20% ammatillisen koulun 1. ja 2. vuoden opiskelijoista kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi ja 30 % harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1 h viikossa. Opiskeluun liittyvät vaikeudet ovat lisääntyneet, yli 20 % opiskelijoista kokee vaikeuksia kirjoittamista vaativissa tehtävissä, näistä opiskelijoista tytöillä vaikeuksia on lähes 30 %:lla. Aamiaisen jättää syömättä lähes 60 % ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoista, kolmannekselle ei maistu koululounas. Kokkonaishyvinvoinninkannalta liikunnalla on myös merkittävä osuus, mm. kunnan liikuntapalvelut kannustavat vähän liikkuvia nuoria liikunnan pariin tarjoamalla terveysliikuntaneuvontaa ja opastusta. Ensimmäinen henkilökohtainen liikuntaneuvonta on maksuton. Liikuntaharrastuksen aloittaminen on tehty mahdollisimman matalaksi, esimerkiksi kirjastosta voi lainata monipuolisesti erilaisia liikuntavälineitä.

10. Työikäiset Vuonna 2016 perustettiin perusterveydenhuoltoon terveydenedistämisen yksikkö, jossa kehitettiin

yhdessä sosiaalitoimen, Kelan ja TE-keskuksen kanssa työllisyyden tukemisen malli.

Vuonna 2016 perustetussa terveydenedistämisen yksikössä on kehitetty monialainen (sosiaalitoimi, Kela, TE-keskus) työllisyyden tukemisen malli. Terveystarkastuksia tehdään työttömille (TYP, jos työttömyys on jatkunut vähintään 365 päivää, mutta alle 1000 päivää, tulevat TE-keskuksen lähetteellä) ja syrjäytymisvaarassa oleville nuorille. Vuonna 2016 tarkastuksia tehtiin 44 TYP:lle ja kahdeksalle (8) syrjäytymisvaarassa olevalle nuorelle. Vuonna 2017 TYP-tarkastuksia tehtiin 91 ja tyter.tarkastuksia 17 nuorelle. Vapaaehtoisia työttömien terveystarkastus (tyterv) mahdollisuuden on käyttänyt vuosina 2015-2016 yhteensä 115 /1629. Eli työttömien ilmaisia terveystarkastuksia on käyttänyt vain n. 7% tarkastukseen oikeutetuista. Saman suuntaisia lukuja on tilastoitu ja uutisoitu valtakunnallisestikin. Työttömien määrän vähentämiseksi kunta on ollut mukana MOTTO- hankkeessa 2015-2018, jonka tavoitteena on tukea erityisesti pitkäaikaistyöttömien ja nuorten työllistämispolkua. Työllistämistoimintamalli toteutetaan yhteistyössä kuntien sosiaalitoimen, työllistämistoimen, vapaa-aikatoimen ja hallinnon kanssa, sekä alueiden elonkeinotoiminnan, Mäntsälän yrityskehityksen ja yrittäjäverkoston kanssa. Toiminta toteutetaan mahdollisimman matalan kynnyksen periaatteella, ja tästä on saatu hyviä tuloksia. Mäntsälän työttömyysaste aste on laskenut ja uusia työpaikkoja on saatu alueelle runsaasti.

16

Jos tarkastellaan työikäisten hyvinvointia mielenterveyden ja käyttäytymishäiriöiden työkyvyttömyyseläkettä saavien mukaan, niin heidän määränsä on laskenut lievästi 2012-2016 välisenä aikana. Määrä on kuitenkin pienempi verrattuna koko maahan, mutta vertailukuntiin nähden melko samalla tasolla.

Kuvio 4. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 25- 64 vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä. (Lähde: SOTKAnet). Perusterveydenhuollon avokäyntejä on Mäntsälässä 50 -64 vuotiailla huomattavasti enemmän verrattuna koko maahan ja vertailukuntiin.

Kuvio 5. Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 50-64 vuotiailla/1000 vastaavan ikäistä kohden. (Lähde: SOTKAnet).

17

Päihdehuollon laitoksissa olleiden 25-64 vuotiaiden määrä on laskenut, mitä osaltaan saattaa selittää kunnan omien avopalveluiden kehittäminen.

Kuvio 6. Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet 25-64- vuotiaat/1000 vastaavan ikäistä kohden. (Lähde: SOTKAnet).

11. Ikäihmiset Mäntsälän yli 75 vuotiaista 91% asuu omassa kodissaan. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteena on, että jatkossakin mahdollisimman moni ikäihminen saa asua laadukasta oman näköistä elämää haluamassaan paikassa. Taulukossa yli 65 vuotiaiden määrä vuosina 2013-2017 ja muutos 5 vuoden aikana

2013 2014 2015 2016 2017 muutos/ikäryhmä

65-74 v. 1894 1992 2120 2160 2242 348

75-84 v. 947 976 964 1051 1057 110

85-89 v. 225 213 233 237 256 31

yli 90 v 102 132 130 145 137 35

yht. 5181 5327 5462 5609 5709 524

Ikäihmisten hyvinvointia edistävän toiminnan kehittäminen pohjautuu Ikäpoliittisen ohjelman, talousarvion, sekä Mäntsälän kuntastrategian tavoitteisiin. Neuvokas Ikä -hankkeen 7.9.15 - 19.6.16 aikana kehitettiin alueen ikäihmisille hyvinvointia edistäviä toimintamalleja. Vuoden 2016 tammikuussa aloitettiin hyvinvointitapaamiset 75 vuotta täyttäville, jotka eivät ole kotihoidon, omaishoidon tai palveluasumisen piirissä. Kotitapaamisten pääpaino on ennaltaehkäisyn ja ikääntyvän itsensä vastuunottamisessa omasta terveydestä ja hyvinvoinnista. Hyvinvointitapaamiset Mäntsälä – Pornainen vuonna 2016

Kirjeitä lähetettiin Hyvinvointitapaaminen

Mäntsälä 170 94

Pornainen 36 28

18

Yhteensä 206 122

Hyvinvointitapaamisen otti vastaan n. 60 % ikäryhmään kuuluvista. Elämänhallinnan ryhmän toimita aloitettiin yhteistyössä Kuntosali Vireus Oy:n kanssa. Ryhmä oli suunnattu ikääntyneille, joilla ei ole säännöllistä harrastusta, painon kanssa saattoi olla ongelmia ja yksinäisyys vaivasi. Ryhmään valikoitui 12 osallistujaa. Elämänhallinnan ryhmäläisten tulokset

Otanta Muutos % Tuki- ja liikuntaelimistön ongelman aiheuttama haitta

-10,6

Kivun aiheuttama haitta -7,1

Haitta selviytymisessä arjen toimissa -8,0

Haitta selviytymisessä työssäsi -2,2

Fyysinen kunto +8,9

Painon hallinta +22,1

Virkeys ja energisyys + 16,0

Mieliala +11,9

Työ ja toimintakyky +13,7

Yleinen terveydentila +11,9

Mittarina on käytetty Auron ketjun Vaikuttavuuslomaketta. Ryhmäläisten fyysisen kunnon kohentumisen lisäksi tuki- ja liikuntaelinten ja kivun haitta väheni, vireys ja energisyys lisääntyivät, mieliala parani ja painonhallinta lisääntyi. Hankkeen jälkeen ryhmä jatkoi vertaisohjaajan vetämänä. Kunnan liikunnanohjaajat puolestaan aktivoivat vähän liikkuvia ikäihmisiä antamalla maksutonta terveysliikuntaneuvontaa ja ohjausta, sekä ohjausta Monitoimitalon kuntosalilla. Ikäihmisille suunnattu Senioripuisto valmistui Kotokartanon eteen vuoden 2016 lopulla. Liikuntatoimi järjesti kesällä 2017 puistojumppia ja ohjattuja kävelylenkkejä. Matalan kynnyksen neuvontapalvelu käynnistettiin hoito- ja hoivapalveluiden alueella. Neuvontapalvelu käsitti matalan kynnyksen neuvontapisteen ja yhden numeron palvelupuhelimen. Uuden palvelun käyttö käynnistyi verkkaisesti. Palvelua lähdettiin kehittämään niin sisällön kuin markkinoinnin keinoin. Kevät puolella 2017 neuvontapalvelu piste toimi Ankkurin tilassa. Neuvontapiste oli auki arki maanantaisin klo 9-10 ja neuvontapuhelin neuvontaa annettiin tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin klo 9:00 – 10 :00 Neuvontapisteessä käynnit ja neuvontapuhelinkontaktit 2.1-30.6.2017, Mäntsälä

Kuukausi Neuvontapistekäynnit Puhelinkontaktit

Tammikuu 6 11

Helmikuu 3 5

Maaliskuu 3 5

Huhtikuu 5 9

Toukokuu 1 4

Kesäkuu 6.6 ja 13.6 0 3

Yhteensä 18 37

Neuvontapalvelua käytettiin melko vähäisesti. Tammi- ja maaliskuussa jaettiin vielä liukuesteitä Ankkurin neuvontapisteessä, muulloin tavallinen neuvontapalvelu. Syksypuolella 2017 toiminta käynnistyi Mäntsälä City Marketin kauppakäytävällä, yhteistyössä terveyspalveluiden kanssa.

19

Neuvontapisteessä käynnit ja neuvontapuhelinkontaktit 4.9 - 15.15.2017, City Market Mäntsälä

Kuukausi Neuvontapistekäynnit Puhelinkontaktit

Syyskuu 23 8

Lokakuu 23 5

Marraskuu 16 9

Joulukuu 10 1

Yhteensä 72 23

Neuvontapisteen paikan vaihdon vuoksi neuvontapalvelua on käytetty enemmän. Neuvontapalvelun käyttäjät ovat pääasiallisesti ikäihmisiä tai heidän omaisiaan. Ikäihmisten hyvinvointiin liittyvät yleisötapahtumat ovat olleet suosittuja. Vuonna 2016, Ikäihmisille suunnattuun yleisötilaisuuteen, Miten ikääntyvänä varaudun tulevaisuuteen, osallistui 120 kuntalaista. Vuonna 2017 järjestettyyn yhteislaulutilaisuuteen osallistui 80 kuntalaista ja Iloa Ikääntymiseen messut vetivät väkeä n. 270 + näytteilleasettajat ja esiintyjät. Liikuntatoimen organisoima ikäihmisten liikunta tapahtumaan osallistui 130 ikäihmistä. Syksyn 2016 aikana ikäihmisten turvallista liikkumista talviaikaan tuettiin jakamalla 75 vuotiaille, ja sitä vanhemmille kuntalaisille 556 paria liukuesteitä. Hyvinvointitapaamiset 4.1 – 12.12.2017 Mäntsälä – Pornainen

Kirjeitä lähetettiin Hyvinvointitapaaminen

Mäntsälä - Pornainen 151 114

Mäntsälään 122 kirjettä, Pornaisiin 29 kirjettä. Käyntiä ei ottanut 37 henkilöä. Käynnin otti vastaan 75,5%, kirjeen saaneista. Palveluihin ohjaukset

Muistihoitajalle Kuntoutusyksikköön Muut (esim. sairaanhoitajan vastaanotolle, palveluohjaaja)

18 14 8

Kaikkien kotikäynnin vastaanottaneiden keskuudesta 15,8% ohjattiin muistihoitajan vastaanotolle, kuntoutusyksikköön 12,3% ja muihin palveluihin 7% (sairaanhoitajan vastaanotolle, liikuntapalveluihin, palveluohjaajalle ja psykiatriselle sairaanhoitajalle). Ikäihmisille suunnatun vapaaehtoistoiminnan tavoitteena on tukea ikääntyneiden yhteisöllisyyttä, lievittää yksinäisyyttä, parantaa elämänlaatu ja hyvinvointia. Vapaaehtoistoiminta on tärkeä osa ennaltaehkäisevää työtä ja täydentää kunnan palveluja. SPR ja seurakunta välittävät vapaaehtoisia ystäviä etenkin yksinäisille ja seuraa kaipaaville ikäihmisille. Kansalaisopisto kouluttaa yhteistyössä SPR:n kanssa vapaaehtoistoimijoita vuosittain. Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto toimii Mäntsälässä ja mahdollistaa eri yhdistysten verkostoitumisen, niiden kehittymisen ja vuoropuhelun niin keskenään kuin kuntien sekä muiden toimijoiden kanssa.

12. Kaikki ikäryhmät Teaviisarin (www.teaviisari.fi) mukaan Mäntsälän kunnanjohdon sitoutumisessa tavoite ja organisaatiotasolla on parannettavaa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä, sekä johtamisvastuissa kuten myös päätösten ennakkoarviointien käytössä.

20

Seurannan vastuutahot ovat määritelty hyvin samoin kunnan hyvinvointitavoitteet on huomioitu. Asiakkaan/kuntalaisen kuuleminen palvelujen ideoinnissa, suunnittelussa, testaamisessa ja päätöksentekoon osallistumisessa tulee kehittää. (Teaviisari 2017). Tähän on vastattu osaltaan käynnistämällä Aluedemokratia- hanke yhdessä Laurea Ammattikorkeakoulun kanssa. Alueellisen toimintamallin tai hallinnon käynnistäminen on mahdollistettu kunnan hallintosäännössä ja tätä koskevat päätökset tehdään syksyn 2018 aikana. Uusia osallisuuden muotoja mainitun hankkeen piirissä on kehitelty, joilla pyritään aktivoimaan kuntalaisia niin kylissä kuin taajamissa. Kaikkien ikäryhmien kohdalla on vaikea yksilöidä hyvinvointiin liittyviä mittareita, kuten aikaisemmin todettiin hyvinvointiin vaikuttaa monet tekijät ja ihmisen oma kokemus terveydestään ja hyvinvoinnista. Joten asiaa lähestytään negaation kautta. Kuntalaisia rohkaistaan ja kannustetaan käyttämään sähköisiäpalveluja. Perusterveydenhuollossa on kehitetty sähköisiä palveluja ajatuksena kuntalaisten oman osallisuuden ja terveyden edistämisen lisääminen sekä kansallisten sähköisen (Kanta) palveluiden käytön vahvistaminen. Kuntalaisilla on mahdollisuus tehdä itse sähköisen terveystarkastuksen kunnan nettisivuilla. Terveyttä edistävää ja ennaltaehkäisevää tietoa jaetaan kuntalaisisille myös kunnan kotisivujen kautta. Tiedottamisen haasteeksi on osoittautunut, miten ajantasainen ja nopeastikin muuttuva tieto saadaan nettiä käyttämättömille kuntalaisille. Kelan sairastavuusindeksillä mitattuna mäntsäläläisten terveydentila on pysynyt lähes samana vuosina 2012 – 2016. Mäntsälässä ollaan kuitenkin sairaampia kuin vertailukunnissa Hyvinkäätä lukuun ottamatta.

Kuvio 7. Kelan sairastavuusindeksi, ikävakioitu (Lähde: SOTKAnet) Tuki -ja liikuntaelin sairaudet aiheuttavat paljon työstä poissaoloja, ja vaikuttavat ihmisten hyvinvointia huonontamalla. Vuosien 2012-2014 välillä mitattuna liikuntaelinsairaudet ovat vähentyneet. Mäntsälässä on kehitetty mm. kuntoutusyksikön- ja liikuntatoimen palveluja ja ohjattu kuntalaisia ottamaan itse vastuuta omasta kuntoutuksestaan viimeisten neljän vuoden aikana. Jatkossa tullaan mittaamaan palvelujen parantamisen/oman vastuun ottamisen vaikutus liikuntaelinsairauksien ehkäisyyn

21

Kuvio 8. tuki- ja liikuntaelinsairauksienindeksi, ikävakioitu. (Lähde: SOTKAnet) Vuoden 2012-2016 tietojen perusteella 16-64 vuotiaiden sairauspäivärahaa saaneiden mäntsäläläisten määrä on laskenut loivasti, ollen kuitenkin koko maahan verrattuna suurempi kuten useimpiin naapurikuntiinkin verrattuna.

Kuvio 9. Sairauspäivärahaa saaneet 16-64 vuotiaat/1000 vastaavan ikäistä. (Lähde: SOTKAnet)

Mäntsälässä on vähän asunnottomia koko maahan ja naapurikuntiin verrattuna. Yksinäisten asunnottomien määrä on pysynyt vuosien 2012-2016 välisen ajan matalana, vuonna 2014 on ollut pieni kasvupiikki, mutta asunnottomien määrä on palautunut vuoden 2012 tasolle vuonna 2016. Mäntsälän vuokra-asunnot Oy:lle valmistui vuosien 2014-2017 aikana yhteensä 181 asuntoa keskustan tuntumaan.

22

Kuvio 10. Asunnottomat yksinäiset/1000 asukasta. (Lähde: SOTKAnet)

Yhteenveto Kunnan ja sen asukkaiden hyvinvointi on perusta, jolle kaikki muu rakentuu. Vahva ja terveperusta on edellytys kestävän, palvelevan ja kehittyvän elinympäristön rakentamiselle. Mäntsälän kunta on turvallinen paikka asua ja se mahdollistaa asukkailleen pohjan laadukkaalle elämälle. Kunnan elinvoima erityisesti väestöllisellä huoltosuhteella mitattuna on edullinen (alle 60), vaikka vertailukuntiin ja valtakunnalliseen keskiarvoon nähden korkein. Kuntalaisten välillä on pienet tuloerot, kunnan työttömyys on laskusuunnassa ja erityisesti pitkäaikaistyöttömien määrä on vähentynyt viime vuosien aikana. Samalla työpaikkojen määrä on kasvanut kunnassa. Asunnottomia on vähän ja Mäntsälän Vuokra-asunnot ovat rakennuttanut viimeisen kolmen vuoden aikana yhteensä 151asuntoa, viimeisin lähinnä ikäihmisille tarkoitettu Hirvitalo valmistui vuonna 2017. Kunnan keskusta-alueen kehittämistyö on myös käynnistynyt ja rautatieaseman seutua on kehitetty kaavoittamalla sinne liiketoimintaa, liiketiloja ja asumista. Kunnassa on aloitettu osallisuutta vahvistavia toimenpiteitä perustamalla terveydenedistämisen yksikkö sekä eri ikäryhmien kehittämishankkeet. Terveysaseman toimintaa kehittämään on perustettu kuntalaisista koostuva asiakasraati, mikä kokoontuu 4 kertaa vuodessa. Asiakaskyselyn perusteella lasten ja nuorten asioiden hoito kunnassa on koettu hyväksi. Liikuntaan käytettävät resurssit ovat kasvaneet ja infrastruktuuria on parannettu, mm. ikäihmisten liikuntaryhmiä vetämään on alettu kouluttaa vertaisohjaajia. Ikäihmisten (75v) hyvinvointitapaamiset saavuttivat 60% kohderyhmästä vuonna 2016, vastaava luku oli jo 75% vuonna 2017. Kunta on satsannut ikäihmisten turvalliseen liikkumiseen jakamalla liukuesteitä. Hyvinvointitapaamisten tavoitteena on siirtää palvelujen piiriin joutumista ja myöhemmin laitoshoitoaikojen lyhentämistä. Ilahduttavaa on huomata, että viimeisten vuosien aikana kansalaisopiston opintopiireihin on hakeutunut entistä enemmän ikäihmisiä.

23

Kunta on investoinut voimakkaasti, joka on lisännyt velkamäärää ja rasittaa kuntaa. Kunnassa joukkoliikennepalvelujen määrä on laskenut lähes olemattomiin, eikä korvaavaa palveluliikennettä ole. Kulkemisen vaikeus liikuntaharrasuksiin kaikissa ikäryhmissä estää osaltaan harrastamista. Kouluterveyskyselyn tulokset ovat hälyttäviä, mitä tulee tupakoinnin lisääntymiseen ja aamiaisen ja koululounaan syömättä jättämiseen. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja sen edellytysten monipuolinen tukeminen, sekä nuorten vaikuttamismahdollisuuksien lisääminen ja osallisuuden vahvistaminen kaikissa ikäryhmissä. Kuntalaisten pahoinvointia kuvaa kohonnut sairastavuusindeksi. Hyvinvoinnin kehittäminen kunnan strategisessa johtamisessa ja strategian vaikuttavuuden seuranta:

- turvallisen elinympäristön edistäminen (liikenne) - terveellisten elintapojen tukeminen kaikille ikäryhmille - lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja sen edellytysten monipuolinen tukeminen - hyvinvoinnin johtamisen organisointi ja resursointi - hyvinvointityön vaiheiden sisällyttäminen kunnan toiminnan ja talouden vuosikelloon - työllisyysstrategian laatiminen - osallisuuden vahvistaminen kaikissa ikäryhmissä

Haasteena on, miten hyvinvointijohtaminen kytketään luontevasti osaksi koko kunnan talouden ja toiminnan johtamista.

24

OSA II HYVINVOINTISUUNNITELMA 2018-2021

25

Kuntastrategian painopisteet ja linjaukset Mäntsälän kuntastrategia on suunnitelma kunnan tulevaisuudesta. Kuntastrategia on kunnanvaltuuston näkemys tärkeimmistä tavoitteista ja kehittämisen painopistealueista. Mäntsälän kunnanvaltuusto päätti strategiasta joulukuussa 2016. Strategian tavoitteet tekstissä myöhemmin. Uudessa kuntalaissa kuntastrategiasta tuli pakollinen. Laki tuli voimaan 1.6.2017. Lain tarkoituksena on, että strategian ohjaavuus sekä merkitys kunnan johtamisessa tulee kasvaa. Kuntalain ja kunnan hallintosäännön mukaisesti, myös uusi valtuusto arvioi voimassaolevan strategian, jotta se on aikaansa sopiva. Toimintaympäristö kaikkien kuntien osalta on muuttumassa hyvin merkittävästi maakuntahallintouudistuksen myötä. KESKEISIMMÄT YMPÄRISTÖN MUUTOSTEKIJÄT MÄNTSÄLÄN KANNALTA 2025 ASTI Poliittiset ja lainsäädännölliset tekijät: Kunta- ja palvelurakenteen muutos (maakuntahallintouudistus) Julkisten palvelujen uudet tuotantotavat Poliittisen kulttuurin muutos (mm. media, suora vaikuttaminen) Valinnanvapauden lisääntyminen Lainsäädännön uudistuminen (mm. kuntalaki, liikennekaari) ja normienpurku Taloudelliset ja sosiaaliset tekijät Maakuntahallintouudistuksen vaikutukset kuntatalouteen Talouden ennustettavuuden vaikeutuminen Taloudellisten erojen kasvu Elinkeinorakenteen muutos tietoyhteiskunnaksi Huoltosuhteen muutokset ikääntymisen myötä Työelämän muuttuminen (mm. sitoutuminen työhön muuttuu, työelämän pirstaleisuus) Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen korostuu- haasteena eriarvoisuuden kasvu Ympäristö- ja teknologiset tekijät Ympäristöajattelun merkitys kasvaa Energiatehokkuuden ja kierrätyksen vaatimukset (mm. kansalliset tavoitteet) Teknologian hyödyntämismahdollisuudet lisääntyvät palveluissa (mm. robotiikka) Ajan ja paikan merkitys vähenee viestintä ja muun teknologian myötä Sähköisen vaikuttamisen ja virtuaaliyhteisöjen kasvu

Mäntsälä Visio 2025 Mäntsälä – luonnonläheinen suurkunta! Mäntsälä kehittää tulevien vuosien aikana kapunkitasoisia palveluita. Pinta-alaltaan Uudenmaan suurimpiin kuuluva kunta tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet asumiseen sekä yrittämiseen. Tulevaisuuden Mäntsälä on urbaani ja elinvoimainen digikylä, jossa on tilaa unelmoida, toteuttaa itseään ja toimia yhdessä.

Tulevien vuosien tavoitteena on

- hallittu väestönkasvu asemakaava-alueella - toimivat ja tarkoituksenmukaiset palvelut

26

- elinvoimainen ja viihtyisä palveluiden keskus - toimiva joukkoliikenne sekä turvallinen ja kattava kevyenliikenteen verkosto - kilpailukykyinen ja monipuolinen asumisen ja yrittämisen tonttitarjonta - vahva ja monipuolinen elinkeinorakenne - kuntakonsernin talouden tasapaino - osaava ja hyvinvoiva henkilöstö

(koko strategia www.mantsala.fi- ohjelmat) Kunnan strategian eräs avaintavoite on: Vahvistetaan kuntalaisten hyvinvoinnin edellytyksiä tulevaisuuden kunnassa sekä mainitaan kunnan hyvinvointijohtaminen ja edelleen hyvinvointikertomuksen hyödyntäminen johtamisen apuna. Strategia antaa siten raamin kunnan hyvinvointityölle, jossa kuntalainen on keskiössä. Hyvinvoinnin edistämistä tukevat ohjelmat ja suunnitelmat Keskeiset hyvinvointiin liittyvät asiakirjat ja ohjelmat, joita kunnassa on valmisteltu tai jotka muuten ohjaavat toimintaa: Talous ja elinvoima

- Kuntastrategia - Kaavoituskatsaus - Asunto-ohjelma - Elinkeino-ohjelma

Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet

- Varhaiskasvatussuunnitelma - Vapaa-aikatoimen kehittämissuunnitelma (KESU) - LAPE-muutosohjelma

Ikäihmiset

- Ikäpoliittinen ohjelma Kaikki ikäryhmät

- Mäntsälän kunnan työllisyysohjelma - Kotouttamisohjelma - Mäntsälän pyöräily-, jalankulku- ja ulkoilureittiverkoston kehittämissuunnitelma - Liikenteen turvallisuussuunnitelma - Kulttuuripoliittinen ohjelma - Vammaispoliittinen ohjelma

Hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudella 2018-2021 Hyvinvointisuunnitelma Kunnan strategia antaa raamin kuluvan valtuustokauden hyvinvointisuunnitelmalle. Kunnan toimialat määrittelevät tavoitteet vuosille 2018-2021; työ koordinoidaan kunnan HYTE-ryhmässä. Tavoitteet tulee viedä talousarvioihin vuosikellon mukaisesti. Suunnitelman toteutumista arvioidaan vuosittain hyvinvointi-indikaattoritiedon vuosiraportissa. Vuosiraportin indikaattoritiedon kerääminen tapahtuu huhtikuussa Ja raportointi touko-kesäkuussa osavuosikatsauksen yhteydessä. Osa indikaattoreista on raportoitavissa vuositasolla ja osa päivittyy valtakunnallisiin tietopankkeihin pidemmällä aikavälillä. Kunta kerää myös tietoa ja palautetta mm. suoralla asiakaspalautteella ja asiakasraadeilla.

27

Mäntsälän kunta on päättämässä vuoden 2018 syksyllä miten kunnan sisällä mahdollinen aluedemokratia- ja aluepäätöksenteko toteutetaan. Hyvinvoinnin- ja terveyden edistämisen painopisteet v. 2018-2021

Kohdealue Tavoitteet 2018-2021 Onnistumisen mittari Vastuuhenkilö

Talous ja elinvoima Yleiskaavatyö koko kunnan alueelle

Yleiskaava laadittu ja työlle asetut tavoitteet toteutuneet

Kaavoitusjohtaja

Kunnan joukkoliikenne ja liikennepalvelumalli

Joukkoliikenteen käytetyt resurssit Suunnitelma hyväksytty ja toteutuksessa Palvelujen saatavuus ja laatu

Hallintojohtaja

Uusien työpaikkojen ja yritysten saaminen kuntaan

Työpaikkojen ja yritysten määrät

Kunnan johto ja Mäntsälän Yrityskehitys Oy

Digitalisaation hyödyntäminen palvelujen suunnittelussa ja tuotannossa

Palvelun käyttäjien osallistuminen suunnitteluun Valtuustokauden aikana käyttöönotetut uudet järjestelmät ja toimintatavat

Tietohallintopäällikkö

Kaikki ikäryhmät Ennaltaehkäisevän työn ja oikea-aikaisten palvelujen kehittäminen

Matalan kynnyksen palvelut käytössä Ehkäisevä työ on osa palvelujärjestelmää- säännöllinen kuntalaisarvio ja –palaute

HYTE-ryhmä koordinoi toimialojen hankkeita Toimialajohtajat

Yhteisöllisyyden ja osallisuuden vahvistaminen

Kunnan aluedemokratia malli toteutettu ja käytössä Kuntalaisten osallistu-misen mallit käytössä, sähköiset tavat ja foorumit

Kunnan johto

Kuntakonsernin sisäisen yhteistyön sekä kolmannen sektorin yhteistyön vahvistaminen

Yhteinen tiedonvaihto ja mallit käytössä kuntakonsernin sisällä HYTE-työssä mukana yhdistykset ja järjestöt Alueellinen HYTE-työn malli on luotu ja käytännössä.

Kunnan johtoryhmä HYTE-ryhmä

28

Turvallinen arki kaikille

Kunnan valmiussuunnitelmat kunnossa ja harjoituksia toteutetaan säännöllisesti Kunnan turvallisuusohjelma on käytössä ja toimenpiteitä arvioidaan säännöllisesti

Kunnan VS-johtoryhmä Kunnan johtoryhmä

Kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-aikapalvelut tukevat ihmisten hyvää arkea

Sivistyspalveluiden saatavuus on kaikille ikäryhmille hyvä, säännöllinen kuntalaisarvio

Sivistysjohtaja

Kunnan ylläpitämä infrastruktuuri kannustaa ylläpitämään hyvinvointia

Jalankulku- ja pyöräilymahdollisuu-det kasvaneet (km:t, alueet) Aluerakenteen viihtyisyys ja turvallisuus arvioidaan säännöllisesti (puistot, kadut, liikuntapaikat)

Tekninen johtaja