MOUHIJÄRVI - HÄIJÄÄ SALMI ... - sastamala.fi · Mouhijärvi – Häijää – Salmi osayleiskaava toteuttaa Sastamalan kaupungin strategiaa ja vuonna 2009 valtuuston hyväksymää

MOUHIJÄRVI - HÄIJÄÄ – SALMI OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA 2030

Osayleiskaavaselostus 9.9.2013

Sastamalan kaupunki Yhdyskunta ja ympäristö

Yhdyskuntasuunnittelu

2 Mouhijärvi – Häijää – Salmi oikeusvaikutteinen osayleiskaava ______________________________________________________________________________________________

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

1.1 Tunnistetiedot

Tunnistetiedot ks. kansilehti. Selostus koskee 9.9.2013 päivättyä kaavakarttaa. Osayleiskaavan kokonaispinta-ala on noin 4 000 ha ja kaava on laadittu Sastamalan kaupungin yhdyskuntasuunnittelussa suunnittelutiimin omana työnä ja prosessin vas-taavana on toiminut: Merja-Liisa Hannuksela Maankäyttöpäällikkö Sastamalan kaupunki / Maankäyttö Aarnontie 2 A, 38200 Sastamala gsm 0500 776 138 [email protected] Osayleiskaavahanke on kuulutettu vireille viikolla 21 vuonna 2009, jolloin nimenä käytettiin Uotsola – Häijää – Salmi osayleiskaava.

1.2 Kaava-alueen sijainti

Sastamala sijaitsee Länsi-Suomen läänissä ja kuuluu Pirkanmaan maakuntaan. Lou-nais-Pirkanmaan seutukunnan kunnat Mouhijärvi ja Äetsä sekä Vammalan kaupunki perustivat Sastamalan kaupungin 1.1.2009. Kiikoinen liittyi 1.1. 2013 Sastamalaan. Osayleiskaava-alue on Sastamalan kaupungin koillisosassa vanhan Mouhijärven kun-nan alueella käsittäen Mouhijärven (Uotsolan), Häijään ja Salmin alueen ja rajoittuu idässä Nokian kaupungin rajaan. Uotsolan alue on vanhan Mouhijärven kunnan kunta-keskus ja liitoksen jälkeen on päätetty nimetä vanhan kuntakeskuksen alue nimeltään Mouhijärveksi. Kaava-alueen läpi kulkee idästä länteen valtatie 11 (Tampere – Pori) ja pohjoisesta etelään seututie 249 (Hämeenkyrö – Keikyä).

mailto:[email protected]


Osayleiskaava-alue rajattu kartalle punaisella ja kuntarajat mustalla pistekatkoviivalla.


Osayleiskaava-alueen rajaus opaskartalla

1.3 Osayleiskaavan nimi ja tarkoitus

Kaavan nimi on Mouhijärvi – Häijää – Salmi oikeusvaikutteinen osayleiskaava. Kaavan laadinnan alkuvaiheessa kaavan nimenä käytettiin Uotsola – Häijää – Salmi oikeusvai-kutteinen osayleiskaava, mutta prosessin aikana Sastamalan kaupungin käsitellessä vanhojen kuntien nimiä päätti, että Uotsolasta, joka oli ennen vanhan Mouhijärven kunnan kuntakeskus, käytetään Mouhijärven nimeä. Nimipäätöksen myötä vaihdettiin myös osayleiskaavan nimeä. Osayleiskaavan tarkoituksena on Sastamalan kaupungin vanhan Mouhijärven kunnan alueen yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toiminto-jen yhteen sovittaminen. Osayleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. Osayleiskaava esittää kaavan muodossa kaupungin asettamat kehityksen periaatteet Mouhijärvi – Häjää – Salmin alueella. Yleiskaavalla ohjataan asemakaavoitusta ja ran-ta-alueilla suoraan rakentamista. Mouhijärvi – Häijää – Salmi osayleiskaava toteuttaa Sastamalan kaupungin strategiaa ja vuonna 2009 valtuuston hyväksymää kaupunkirakennesuunnitelmaa, jonka tarkistus on käynnistetty strategiatyön yhteydessä vuoden 2013 alusta. Osayleiskaavalla taa-taan toimiva ja kestävä yhdyskuntarakenteen kehitys, joka mahdollistaa Sastamalan kasvun. Häijää on pyritty huomioimaan Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelman


mukaisena aluekeskuksena. Kaava mahdollistaa yhdyskuntarakenteen tiivistämisen hyödyntämällä olemassa olevia palveluja. Voimassa oleva osayleiskaava sekä vanhat rakennus- ja asemakaavat eivät vastaa nykyisellään alueen rakentamispaineisiin. Asunto-, liike-, toimija teollisuustilojen rakentamistarpeisiin ei alueella ole pystytty vas-taamaan viime vuosina. Kaupungilla ei ole vapaana kuin muutamia pientalotontteja Uotsolassa. Taajamien tuntumaan suunnittelutarvealueille on jatkuvasti rakennushank-keita ja tämä väistämättä johtaa sekä maisema-alueitten pirstoutumiseen että suunnit-telemattomaan hajarakentamiseen ja vaikeuttaa tulevaa kaavoitusta.

Yleiskaavatyön yhteydessä on selvitetty vaihtoehtoisia liikenneyhteyksiä Mouhijärven ja Häijään välillä. Kaavoituksen tarkoituksena on parantaa ongelmallisia liikenneyhte-yksiä sekä liikenneturvallisuutta. Kaavassa on pyritty huomioimaan sekä säilyttämään mahdollisimman hyvin luonnon monimuotoisuus sekä maisema-arvot ja huomioitu alueen kulttuuriympäristö kokonais-valtaisesti. Osayleiskaavan tavoitteita tarkennettiin tavoitepajoissa, joihin osallistuvat Sastamalan kaupungin valtuusto, hallitus, ydinprosessit ja yhdyskuntarakenteen ohjaustiimi sekä osalliset. Tavoitepajat pidettiin 31.8.2009 (ydinprosessit) ja 8.9.2009 (osalliset). Tar-kentuneet tavoitteet on esitelty selostuksen kohdassa 3.1 Osayleiskaavan tarkennetut tavoitteet ja erityistavoitteet.


1.4 Selostuksen sisällysluettelo

Sisällys

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT ................................................................................................ 2 1.1 Tunnistetiedot ...................................................................................................................... 2 1.2 Kaava-alueen sijainti ........................................................................................................... 2 1.3 Osayleiskaavan nimi ja tarkoitus ......................................................................................... 4

1.4 Selostuksen sisällysluettelo ................................................................................................. 6 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista ................................................................................... 8 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista .. 8

2 TIIVISTELMÄ ............................................................................................................................ 9 2.1 Kaavaprosessin vaiheet ...................................................................................................... 9

2.2 Osayleiskaavan tiivistelmä ................................................................................................ 10 2.3 Osayleiskaavan toteuttaminen .......................................................................................... 11

3 LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET ......................................................................................... 11

3.1 Osayleiskaavan yleistavoitteet .......................................................................................... 11 3.1.1 Maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteet ........................................................................ 12 3.1.2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet .................................................................... 12 3.1.3 Sastamalan kaupungin kaavoitusohjelma 2012 - 2013 ............................................... 15

3.1.4 Sastamalan kaupungin strategia ................................................................................. 15 3.1 Osayleiskaavan tarkennetut tavoitteet ja erityistavoitteet .................................................. 16

3.2.1 Asumisen alueet ......................................................................................................... 16 3.2.2 Rantarakentaminen ..................................................................................................... 16 3.2.3 Työpaikka- ja teollisuusalueet ..................................................................................... 17

3.2.4 Palvelujen ja liiketoimintojen alueet ............................................................................ 17

3.2.5 Virkistysalueet ja reitit ................................................................................................. 17

3.2.6 Liikennealueet ............................................................................................................. 18 3.2.7 Maa- ja metsätalous .................................................................................................... 19

3.2.8 Maisema ja luonnonsuojelu ........................................................................................ 19 3.2.9 Kulttuuriympäristöt ja muinaismuistokohteet ............................................................... 19

3.3 Selvitys suunnittelualueen oloista ...................................................................................... 20 3.3.1 Alueen yleiskuvaus ..................................................................................................... 20

3.3.2 Luonnonympäristö ...................................................................................................... 21 3.3.3. Rakennettu ympäristö .................................................................................................... 23 3.3.4 Maanomistus............................................................................................................... 23

3.4 Suunnittelutilanne .............................................................................................................. 24 3.4.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat ja päätökset ..................................................... 24

3.4.2 Kaava-aluetta koskevat selvitykset ............................................................................. 30

4 SUUNNITTELUPROSESSI ..................................................................................................... 48

4.1 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset ................................................... 48 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö ................................................................................................ 48 4.3 Osayleiskaavan vaihtoehdot ja niiden vaikutukset ............................................................ 49

4.3.1 Rakennemallit, vuorovaikutus ja vaihtoehtotarkastelut ............................................... 49 4.3.2 Rakennemallin valinta ja perusteet ............................................................................. 51

4.3.3 Kaavaratkaisu ............................................................................................................. 51 4.3.4 Kaavan suhde voimassa olevaan maakuntakaavaan ja valtakunnallisiin alueiden käyttötavoitteisiin sekä asetettuihin tavoitteisiin ....................................................................... 74

4.4 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset ......................................................................... 74 5 OSAYLEISKAAVAN KUVAUS ................................................................................................ 75

5.1 Osayleiskaavaehdotus ...................................................................................................... 75


5.1.1 Mitoitus ....................................................................................................................... 76

5.2 Aluevaraukset .................................................................................................................... 77 5.2.1 Asuinrakennusten alueet ............................................................................................ 77 5.2.2 Palvelualueet .............................................................................................................. 77 5.2.3 Työ- ja tuotanto ........................................................................................................... 78 5.2.4 Virkistysalueet ............................................................................................................. 78

5.2.5 Maa- ja metsätalousalueet .......................................................................................... 79 5.2.6 Muut alueet ................................................................................................................. 79 5.2.5 Muut merkinnät ........................................................................................................... 80

5.3 Osayleiskaavan vaikutukset .................................................................................................. 80 5.3.1 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen ............................................................... 80

5.3.2 Vaikutukset liikenteeseen ............................................................................................... 81 5.3.3 Vaikutukset yhdyskunta- ja energiatalouteen ................................................................. 82

5.3.4 Vaikutukset luontoon ja luonnonvaroihin ........................................................................ 82

5.3.5 Vaikutukset maisemaan, taajamakuvaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön ................................................................................................................................................ 83 5.3.6 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön ........................................................ 85

5.4 Osayleiskaavan oikeusvaikutukset ....................................................................................... 85

6 TOTEUTUKSEN SEURANTA ................................................................................................. 88 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat....................................................... 88

6.2 Toteutuminen ja ajoitus ..................................................................................................... 90 6.3 Toteutuksen seuranta ........................................................................................................ 91


1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista

LIITEOSIO 1 LIITE 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LIITE 2 Osayleiskaava-alueen rantarakentamisselvitys LIITE 3 Kehityskuvavaihtoehdot LIITE 4 Yhteenveto tavoitepajoista LIITE 5 Osayleiskaavaluonnos (ollut nähtävillä 21.5. - 22.6.2012), pienennös LIITE 6 Yhteenveto ja kaavoittajan vastineraportti luonnoksesta saaduista mielipi-

teistä ja lausunnoista LIITE 7 Osayleiskaavaehdotus (ollut nähtävillä xx.xx.2012 – xx.xx.2012), pienen-

nös LIITE 8 Osayleiskaavaehdotuksesta saadut lausunnot ja muistutukset ja vastineet

LIITEOSIO 2, SELVITYKSISTÄ LAADITUT ERILLISKARTAT - Kaupungin maaomaisuuskartta suunnittelualueelta - Asemakaava- ja ranta-asemakaava-alueet - Taajamakartta (kartalle esitetty rasteriympyrällä ne alueet, joissa asuinrakennuksen

kohdalla 250 metrin säteellä sijaitsee neljä muuta asuinrakennusta) - Kartta teitten (pääväylien) ja kevyenliikenteen pääväylien kehitystarpeista - Kartat tieliikenteen meluselvityksistä - Kartta liito-oravien esiintymisalueista - Kartta luontokohteista - Kartta maisemaselvityksen arvokohteista - Kartta maisemaselvityksen luokittelusta - Kartta esihistoriallisista, muinaisjäännöksistä, vanhoista kylä- ja talotonteista sekä

rakennetun ympäristön arvokohteista, Uotsola - Kartta esihistoriallisista, muinaisjäännöksistä, vanhoista kylä- ja talotonteista sekä

rakennetun ympäristön arvokohteista, Häijää - Kartta esihistoriallisista, muinaisjäännöksistä, vanhoista kylä- ja talotonteista sekä

rakennetun ympäristön arvokohteista, Salmi - Kartta esihistoriallisista, muinaisjäännöksistä, vanhoista kylä- ja talotonteista sekä

rakennetun ympäristön arvokohteista, Särkijärvi ja Kankari - Kartta vesijohtojen runkolinjoista - Kartta jätevesiviemärin runkolinjoista - Kartat julkisen liikenteen reiteistä - Kartat palveluliikenteen reiteistä - Kartta uusista asuinrakennuksista v. 2002 - 2010

1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista

- Mouhijärven alueen arkeologinen inventointi ja täydennysinventointi - Vanhat tiet Mouhijärven itäosassa välillä Salmi – Häijää - Selkee - Uotsola – Häijää – Salmi osayleiskaavan maisemaselvitys 2010 - Uotsola – Häijää – Salmi liito-oravaselvitys 2011 - Uotsola – Häijää – Salmi luontoselvitys 2011 - Liikenneselvitys / Häijään ja Uotsolan välisen liikenneyhteyksien kehittäminen 2009


- Häijään ja Uotsolan välisten liikenneyhteyksien kehittäminen, lisätarkastelu katujärjes-telyistä 2010

- Liikenneselvitys mt 249 v.2013 - Mouhijärvi – Häijää – Salmi osayleiskaava-alueen rakennetun ympäristön selvitys

2012 - Palveluverkkoselvitys, 2.2.2011 / FCG (kaupalliset palvelut) - Häijään tiejärjestelyt, tarveselvitys ja yleissuunnitelma, Tielaitos, Hämeen tiepiiri 1994 - Tiisalantien ja Teollisuustien liittymien rakentaminen valtatielle 11, Mouhijärven kunta

2005 - Valtatie 11 parantaminen Häijään liittymän kohdalla ja Häijään keskustassa, 1998 - Kevyen liikenteen järjestelyt maantiellä 249 Häijään kohdalla, Tiehallinto Hämeen tie-

piiri 2007 - Lounais-Pirkanmaan liikenneturvallisuussuunnitelma 2008, kunnat ja Tiehallinnon

Hämeen tiepiiri 2008 - Uotsola (itäosa) – Häijää – Salmi osayleiskaavan suunnittelumateriaali - Maanomistusselvitys (alueen maanomistusluettelo) - Kurvosen alueen hulevesiselvitys 2013

2 TIIVISTELMÄ

2.1 Kaavaprosessin vaiheet

Mouhijärvi – Häijää – Salmin osayleiskaava otettiin vuoden 2009 kaavoitusohjelmaan ja kaavoituskatsaukseen. Kaavoituskatsauksessa todettiin, että keskeisiä kysymyksiä ovat uuden asutuksen ja elinkeinoelämän rakentamisen sijoittaminen ja liikenteelliset ratkaisut sekä Häijään asema uuden kunnan palvelujen alakeskuksena. ● Tekninen lautakunta päätös osallistumis- ja arviointisuunnitelman hyväksymisestä

23.4.2009 § 55 ● Osallistumis- ja arviointisuunnitelman käsittely kaupunginhallituksessa 4.5.2009

§197 ● Vireille tulokuulutukset ja OAS:n nähtäville pano viikko 21 v. 2009 ● Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu 25.5.2009 ● Kehityskuvavaihtoehtojen nähtäville pano lokakuu 2009 ● Tavoitepaja valtuusto, hallitus, ydinprosessit, yhdyskuntarakenteen ohjaustiimi

31.8.2009 ● Tavoitepaja osalliset (asukkaat, yritykset, yhteisöt) 8.9.2009 ● Luonnoksen esittely kunnanhallitus, tekninen lautakunta, maankäyttötyöryhmä ja

yhdyskuntarakenteen ohjaustiimi (johtoryhmä) 16.4.2012 ● Luonnos kh 07.05.2012 §146 ● Luonnos nähtävillä 21.5.2012 – 22.06.2012 ● Viranomaisen työneuvottelut 19.03.2013 ja 27.8.2013 ● Hyväksymisvaiheen viranomaisneuvottelu ● Ehdotus yhdyskuntarakenteen ohjaustiimi xx.xx.2013 ● Ehdotus kh xx.xx.2013 § ● Ehdotus nähtävillä xx.xx.-xx.2013 ● Kaupunginhallituksen päätös ehdotuksen hyväksymisestä xx.xx.xxxx §


● Valtuuston päätös xx.xx.xxxx § xx osayleiskaavan hyväksymisestä ● Osayleiskaava kuulutettu voimaan Osayleiskaavan pohjaksi ja tavoiteasettelun pohjaksi yhdyskuntasuunnittelussa laadit-tiin kolme vaihtoehtoista tulevaisuuden kehityskuvaa (rakennemallia), jotka laitettiin nähtäville nettiin tavoitepajojen materiaalien kanssa. Tavoitepajoja pidettiin kaksi 8.9.2009 ja 31.9.2009. Ensimmäiseen pajaan kutsuttiin lehtikuulutuksella asukkaat ja toiseen pajaan osallistuivat Sastamalan kaupungin val-tuutetut, ydinprosessien edustajat sekä yhdyskuntarakenteen ohjaustiimin jäsenet. Tavoitepajoissa käytiin läpi laadittuja rakennemallia (tulevaisuuden kehityskuvia) ja ar-vioitiin, mihin kehityskuvaan luonnos tulisi pohjautua sekä tarkennettiin osayleiskaavan tavoitteita ja määriteltiin osayleiskaavalle erityistavoitteita Tavoitepajojen ja saatujen palautteiden perusteella luonnoksen lähtökohdaksi kehitys-kuvista Mouhijärven raitti otettiin kaavaluonnoksen pohjaksi.

2.2 Osayleiskaavan tiivistelmä

Osayleiskaavassa on aluevaraukset tehty kaikkiaan kolmelletoista pientalovaltaiselle asuntoalueelle, joille on tarkoitus laatia vaiheittain vuoteen 2030 mennessä asema-kaavat. Alueista seitsemän rajoittuu voimassaolevaan asemakaavaan ja ovat näin ol-len kaavallisia laajennuksia. Osassa alueista on jo nykyisillään melko tiivistä rakenta-mista, eikä näille alueille ole enää mahdollista antaa suunnittelutarveratkaisulla raken-nuslupia. Mouhijärven (Uotsolan) ja Häijään rakenteellista nauhamaista yhdistämistä on tavoiteltu Särkijärven ja Tiisalan asuntoalueilla ja rinnakkaistien yhteydellä. Mouhi-järven (Uotsolan) ja Häijään välinen alue on Sastamalan kaupunkirakennesuunnitel-man mukainen. Häijäänmäki on osoitettu kaavassa pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi pitkän aikavälin tarpeisiin. Vanhassa osayleiskaavassa on Häijään liikenneympyrästä etelään Sastamalantien länsipuolelle (Neste-Häijään ja Häijäänäijän kohdalla) kaupallisten palvelujen alue, jolle saisi maakuntakaavan ja osayleiskaavan sekä voimassaolevan asemakaavan mukaan rakentaa seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön. Suuryksikön kaava-alueella sijaitsee liikenneasema ja liikekeskus, jossa toimii päivittäistavarakauppa Häi-jään Äijä. Liikekeskuksen tontti on lohkottu suuryksikön kaava-alueesta. Tupurlantien eteläpuolella Sastamalantien länsipuolella on ei seudullisesti merkittävän kaupan suur-yksikkö, jossa sijaitsee Häijään Säästömarket. Voimassa olevan asemakaavan mu-kaan alueelle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön. Vähittäiskaupan suuryksikkö on alueelle muodostunut ennen uuden maankäyttö- ja rakennuslain voimaantuloa. Maanomistajalta (Säästömarketilta) on tullut aloite Tupurlantien pohjoispuolen alueen kaavoituksesta siten, että se mahdollistaisi nykyisen toiminnan siirtämisen sinne. Uu-teen osayleiskaavaan nykyisen Säästömarketin alue on varattu työpaikka- ja asumisen alueeksi ja ei seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön aluevaraus on otettu Tupurlantien pohjoispuolelle. Lisäksi valtatien ja tämän suuryksikön väli on kaa-voitettu työpaikka-alueeksi sekä kaupallisten palveluiden alueeksi, osin selvitysaluee-na. Sekä seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön sekä tämän vähittäis-kaupan suuryksikön kerrosalamäärät ja päivittäistavaroiden myyntialat sekä paljon tilaa vaativan vähittäiskaupan suuryksiön kerrosalamäärät määritellään tulevissa asema-


kaavoissa kaupallisten palveluiden palveluverkkoselvitysten pohjalta. Koko Häijään liikenneympyrän eteläpuoli on varattu osayleiskaavassa liike- ja työpaik-ka-alueeksi ja palveluiden- ja asumisen alueiksi. Työpaikka-/teollisuuden aluevarauk-sia on lisäksi Kyröntien varressa, valtatie 11 eteläpuolella Salmin risteyksestä lähelle Nokian rajaa ja nykyistä Pynnärin teollisuusaluetta on laajennettu pohjoiseen sekä ny-kyistä Honpumet Oy:n aluetta on laajennettu. Työpaikan ja asumisen alueiksi on va-rattu nykyinen Säästömarketin alueen lisäksi Häijään rinnakkaistievarauksen ja valta-tien väliin jäävä alue. Liikenteellisesti on kaavoituksessa lähdetty kehityskuvavaihtoehdosta, jossa Uotsolas-ta Salmintielle asti kulkee valtatien rinnakkaisväylä sekä kevyenliikenteen väylä (Mou-hijärven raitti). Osayleiskaavakarttaan on merkitty kevyenliikenteen pääverkosto. Ke-vyenliikenteen tarve on osoitettu raitin lisäksi Sastamalantien varteen Häijäänmäen uudelta asuntoalueelta Häijään liikenneympyrään ja siitä edelleen Särkijärventien ris-teykseen. Tiisalan uudelta asuinalueelta on esitetty valtatien alitusta edellyttävä kevy-en liikenteen yhteystarve Mouhijärven keskustaan. Lisäksi kevyenliikenteen tarve on osoitettu Huhtalankujan varteen. Isoimmat ulkoilu- ja virkistysaluevaraukset on osoitettu osayleiskaavassa Mouhijärven taajaman pohjoispuolelle, Mätikköjärven itäpuolelle, Tiisalan asuntoalueitten väliin ja Häijään kohdalla valtatien pohjoispuolelle sekä Tupurlantien eteläpuolelle ja Häijään-mäkeen. Asuntoalueitten pienemmät virkistysalueet esitetään asemakaavoituksen yh-teydessä. ”Luontopolku” on esitetty kulkemaan Mouhijärven tieltä Saikkalanjoen vartta aina Häijääseen asti. Lisäksi osayleiskaavassa on esitetty maakuntakaavan mukaiset ulkoilu- ja melontareitit. Häijäänmäen virkistysalueen sisälle on osoitettu virkistysreitti.

2.3 Osayleiskaavan toteuttaminen

Mouhijärvi – Häijää – Salmin osayleiskaavan tavoitevuosi on 2030. Osayleiskaavan aluevaraukset toteutetaan vaiheittain siten, että pystytään vastaamaan asuntoraken-tamisen ja liike-elämän kysyntään, muttei tehdä yhdyskuntatekniikan investointeja liian aikaisessa vaiheessa. Kaupallisten palveluiden asemakaavoitus toteutetaan kaupallis-ten palveluiden palveluverkkoselvityksien perusteella. Osayleiskaavan maankäyttövaraukset toteutetaan asemakaavoituksen avulla. Asema-kaavojen toteutumisajankohtaan vaikuttavat talouden ja asumisen kehitys sekä kau-pungin maanhankinnan onnistuminen. Osa asumiseen ja työpaikkatoiminnoille vara-tuista alueista on jouduttu esittämään selvitysalueina, joiden toteuttaminen on tarkoitet-tu asemakaavaharkinnan kautta osayleiskaavassa osoitettujen muiden alueiden toteu-duttua.

3 LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET

3.1 Osayleiskaavan yleistavoitteet

Yleiskaavaa koskevat perustavoitteet määritellään maankäyttö- ja rakennuslaissa sekä


valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa. Sastamalan kaupungin yleistavoitteet alueen suunnitteluun on esitetty kaavoitusohjelmassa v. 2012-2013.

3.1.1 Maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteet

MRL 5 §:n mukaan alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää: 2) turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien,

kuten lasten, vanhusten ja vammaisten, tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaym-päristön luomista;

3) yhdyskuntarakenteen ja alueiden käytön taloudellisuutta; 4) rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvojen vaalimista; 5) luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä; 6) ympäristösuojelua ja ympäristöhaittojen ehkäisemistä; 7) luonnonarvojen säästeliästä käyttöä; 8) yhdyskuntien toimivuutta ja hyvää rakentamista; 9) yhdyskuntarakentamisen taloudellisuutta; 10) elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä; 11) palvelujen saatavuutta; sekä 12) liikenteen tarkoituksenmukaista järjestämistä sekä erityisesti joukkoliikenteen ja

kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä. MRL 39 §:ssä yleiskaavalle on asetettu sisältövaatimukset. Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; 3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä

energia- vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonarvojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla;

5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapai-noiseen elinympäristöön;

6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; 7) ympäristöhaittojen vähentäminen; 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä 9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Edellä esitetyt seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät. Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa.

3.1.2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

MRL 24 §:n mukaan valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoit-teet on otettava huomioon alueiden käytön suunnittelussa siten, että edistetään niiden toteutumista. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu alueidenkäyttöä ja alu-eidenkäytön suunnittelua ohjaavien vaikutusten perusteella yleis- ja erityistavoitteisiin. Yleistavoitteet ovat luonteeltaan alueidenkäyttöä ja alueidenkäytön suunnittelua kos-kevia periaatteellisia linjauksia. Sen sijaan erityistavoitteet ovat alueidenkäyttöä ja alu-


eidenkäytön suunnittelua koskevia velvoitteita. Seuraavassa on poimittu aihepiireittäin eräitä Mouhijärvi – Häijää – Salmi osayleiskaa-van suunnittelussa huomioon otettavia tavoitteita: Toimiva aluerakenne

Yleistavoitteet

Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin.

Aluerakenteen tasapainosta kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn vahvistamista tuetaan hyödyntämällä olemassa olevia rakenteita sekä edistä-mällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä.

Alueidenkäytöllä edistetään kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta sekä kyläverkoston kehittämistä.

Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu

Yleistavoitteet

Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, talou-dellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Olemassa olevia yhdyskuntara-kenteita hyödynnetään sekä eheytetään taajamia

Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asunalueiden lä-heisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäi-nen.

Edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä varaamalla riittävät alueet elinkeinotoiminnoille.

Erityistavoitteet

Alueidenkäytön suunnittelussa - uusia huomattavia asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei tule

sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta, - vähittäiskaupan suuryksiköt sijoitetaan tukemaan yhdyskuntarakennetta, - on maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita vapaa-ajan toimintoja

suunnattava tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infra-struktuuria,

- edistettävä olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä sekä luotava edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Taajamia kehitettäessä on huolehdit-tava siitä, että viheralueista muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia.

- uusia asuinalueita tai muita melulle herkkiä toimintoja ei tule sijoittaa melu-alueille varmistamatta riittävää meluntorjuntaa,

- on huolehdittava, että asunto- ja työpaikkarakentamiseen on tarjolla riittä-västi tonttimaata.


Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat

Yleistavoitteet

Alueidenkäytöllä edistetään - kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueelli-

sesti vaihtelevan luonteen säilymistä, - luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säi-

lymistä - edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua pa-

rantamalla moninaiskäytön edellytyksiä - arvokkaiden maisema-alueiden ekologisesti kestävää hyödyntämistä edis-

tetään virkistyskäytössä, matkailun tukialueina sekä niiden lähialueiden matkailun kehittämisessä suojelutavoitteita vaarantamatta,

- edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että turvataan luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville,

- vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä.

Erityistavoitteet

Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuu-riympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät.

Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistys-käytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota.

Alueidenkäytön suunnittelussa rantaan tukeutuva loma-asutus on suunnitelta-va siten, että turvataan luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen sekä loma-asumisen viihtyisyys.

Ilman erityisiä perusteita ei hyviä ja yhtenäisiä peltoalueita tule ottaa taajama-toimintojen käyttöön eikä hyviä ja laajoja metsätalousalueita pirstoa muulla maankäytöllä.

Toimivat yhteysverkostot ja energianhuolto

Yleistavoitteet

Liikennejärjestelmiä suunnitellaan ja kehitetään kokonaisuuksina, jotka käsittä-vät eri liikennemuodot ja palvelevat sekä asutusta että elinkeinoelämän toimin-taedellytyksiä.

Vähennetään henkilöautoliikenteen tarvetta ja parannetaan ympäristöä vähän kuormittavien liikennemuotojen käyttöedellytyksiä.

Parannetaan liikenneturvallisuutta.

Erityistavoitteet

Turvataan olemassa olevien valtakunnallisesti merkittävien liikenneväylien jat-kuvuus ja kehittämismahdollisuudet.

Alueidenkäytössä on turvattava edellytykset julkiselle liikenteelle.


3.1.3 Sastamalan kaupungin kaavoitusohjelma 2012 - 2013

Kaupunginvaltuuston 2011 hyväksymässä kaavoitusohjelmassa on esitetty Mouhijärvi – Häijää – Salmi osayleiskaavalle seuraavat yleistavoitteet:

Mouhijärvi – Häijää – Salmi osayleiskaava on maanhankintaa, asemakaavoi-tusta ja suunnittelutarveratkaisuja ohjaava yleiskaava.

Osayleiskaavalla ratkaistaan uuden asutuksen ja elinkeinoelämän rakentami-sen sijoittaminen ja liikenteelliset ratkaisut sekä Häijään asema uuden kunnan palvelujen alakeskuksena.

Yleiskaava on oikeusvaikutteinen ja toimii ohjeena laadittaessa ja muutettaes-sa alueen asemakaavoja.

Osalla alueesta (ranta-alueet) kaavaa käytetään suoraan rakennuslupien myöntämisen perusteena

3.1.4 Sastamalan kaupungin strategia

Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 14.12.2009 Sastamalan strategian. Visiona ”Kas-vun Sastamala” pitää sisällään aineellisen ja henkisen kasvun väestömäärän kasvun lisäksi.

Sastamalan arvot ovat:

Yhteinen vahva tahto

Asiakasläheisyys

Rohkea realismi

Kestävä kehitys. Arvot ohjaavat yhteisöjä henkisinä ja eettisinä eri tilanteet ylittävinä toiminnan pe-rusteina. Vaikeissa tilanteissa etsitään valinnoissa kiinnekohtia arvoista. Strategiset menestystekijät ovat:

Ylivertainen ympäristö asukkaille, yrittäjyydelle ja elinkeinotoiminnoille

Puoleensa vetävät työyhteisöt

Kirjan ja kulttuurin Sastamala

Lasten ja Nuorten Sastamala

Monimuotoinen, elinvoimainen maaseutu ja kaupunki. Strategisilla menestystekijöillä tarkoitetaan kaupunkivaltuuston määrittelemiä kaupun-kiyhteisön ominaisuuksia, joissa on onnistuttava, jotta KASVUN SASTAMALA voi to-teutua. Kaupunginvaltuusto on 12.12.2011 talousarvion vuodelle 2012 ja taloussuunnitelman vuosille 2012 - 2015 käsittelyn yhteydessä ajantasaistanut toimenpiteet Sastamalan kaupunkistrategiaan sisältyvät tavoitteet. Näissä toimenpiteissä on muun muassa Uot-sola – Häijää – Salmi osayleiskaavatyö ja että keskustaajamassa ja Häijäässä on kau-pungin omistuksessa kaavoitetut uudet teollisuusalueet sekä että tonttitarjontaa on ko-ko Sastamalan alueella.


Kaupungin strategiatyö käynnistettiin v. 2013 uudelleen ja siihen kuuluu olennaisesti valtuuston hyväksymä kaupunkirakennesuunnitelma, jota tarkistetaan samalla. Kau-punkirakennesuunnitelman luonnosvaihe on käynnissä ja sitä ja sen tavoitteita on esi-telty strategiatyön yhteydessä muun muassa hallitukselle sekä valtuustolle.

3.1 Osayleiskaavan tarkennetut tavoitteet ja erityistavoitteet

Osayleiskaavan pohjaksi ja tavoiteasettelun pohjaksi yhdyskuntasuunnittelussa laadit-tiin kolme vaihtoehtoista tulevaisuuden kehityskuvaa, jotka laitettiin nähtäville nettiin tavoitepajojen materiaalin kanssa. Tavoitepajoja pidettiin kaksi 8.9.2009 ja 31.9.2009. Ensimmäiseen pajaan kutsuttiin lehtikuulutuksella asukkaat ja toiseen pajaan osallistuivat Sastamalan kaupungin val-tuutetut, ydinprosessien edustajat sekä yhdyskuntarakenteen ohjaustiimin jäsenet. Ta-voitepajoissa käytiin läpi laadittuja rakennemallia (tulevaisuuden kehityskuvia) ja arvioi-tiin, mihin kehityskuvaan luonnos tulisi pohjautua sekä tarkennettiin osayleiskaavan ta-voitteita ja määriteltiin osayleiskaavalle erityistavoitteita. Tavoitepajojen muistiot sekä yhteenveto ryhmätöistä on asemakaavaselostuksen liit-teissä.

3.2.1 Asumisen alueet

Tavoitepajojen ryhmätöiden ja keskustelujen pohjalta osayleiskaavassa asumisen alu-eitten erityistavoitteet ja tarkennetut tavoitteet ovat:

Asuntoaluevaraukset tulee mitoittaa noin 1000 asukkaan kasvulle ja kaa-vallinen ylimitoitus tulisi olla vähintään 50 %:a.

Olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta tulee hyödyntää mahdollisimman hyvin.

Uudet kaavoitettavat asuntoalueet tulee tukeutua nykyisiin palveluihin (pal-veluiden sijainteihin).

Salmin alue tulee tukeutua Häijään palveluihin.

Asuntoalueilta tulee olla hyvät liikenneyhteydet ja turvalliset kevyenliiken-teen väylät

Kaikki pellot eivät voi olla maisemallisesti arvokkaita vaan osa pelloista on osoitettava rakentamiselle.

Uotsolan ja Häijään väli tulee varata rakentamiselle.

Asuntoalueilta voi olla noin 5 km:n (maksimi) etäisyys peruspalveluihin.

3.2.2 Rantarakentaminen

Osayleiskaavassa tutkitaan rantarakentamisen mahdollisuudet noin 200 metrin ranta-vyöhykkeellä niin tarkasti, että kaavan perusteella voidaan suoraan myöntää rakennus-lupia. Maanomistajien tasapuolinen kohtelu kaavoituksessa varmistetaan emätilatar-kastelulla. Asemakaavoitettavaksi varattavia ranta-alueita ei selvitetä vaan rakennus-oikeudet määritellään asemakaavoituksen yhteydessä.


Emätilatarkastelu tehdään 1.1.1960 rekisteröimistilanteen mukaisesti. Vuoden 1959 lopulla astui voimaan rakennuslaki, jonka jälkeen rantarakentamiseen on kiinnitetty eri tavalla huomiota. Rantarakentamisen mitoitus ja rakennusoikeuden määrittäminen pe-rustuu muunnettuun rantaviivaan, jossa ympäristöviranomaisten ohjeiden mukaisesti maastonmyötäisestä rantaviivasta on vähennetty niemien ja lahtien vaikutusta. Lisäksi rakentamistehokkuuden määrittämiskriteerinä käytetään arvoluokitusta (vyöhykettä), jossa otetaan huomioon alueen luontoon, maisemaan ja kulttuurihistoriaan liittyvät ar-vot. Rantarakentamisen tiheytenä käytetään 7 – 4 rakennuspaikkaa muunnettua ranta-viivakilometriä kohden riippuen mitoitusvyöhykeluokasta. Rantavyöhykkeellä olemassa olevat vapaa-ajan asuinrakennukset, joidenka rakennus-paikat sijaintinsa, tontin koon yms. perusteella sopivat vakituiseen asuinkäyttöön osoi-tetaan kaavassa vakituisen asunnon rakennuspaikoiksi. Samoin mahdolliset tällaiset uudet rakennuspaikat rantavyöhykkeellä osoitetaan vakituisen asunnon rakennuspai-koiksi.

3.2.3 Työpaikka- ja teollisuusalueet

Tavoitepajojen ryhmätöiden ja keskustelujen pohjalta osayleiskaavassa työpaikka-alueitten sekä teollisuusalueitten erityistavoitteet ja tarkennetut tavoitteet ovat:

Työpaikka- ja teollisuusaluevarauksia on osoitettava Häijääseen ja Salmintien ja valtatie 11 risteysalueelle

Työpaikka-aluevarauksia tulee osoittaa Häijäässä myös valtatien pohjoispuolelle

Osayleiskaavassa tulee parantaa nykyisen teollisuuden liikenneyhteyksiä ja samal-la mahdollistaa maankäyttöä liikenneyhteyksillä (rinnakkaisväylä valtatielle)

Uusi tieyhteysvaraus Hämeenkyröön menevältä tieltä teollisuusalueelle

3.2.4 Palvelujen ja liiketoimintojen alueet

Tavoitepajojen ryhmätöiden ja keskustelujen pohjalta osayleiskaavassa palvelujen ja liiketoimintojen alueitten erityistavoitteet ja tarkennetut tavoitteet ovat:

Häijääseen (liikenneympyrän läheisyyteen) liiketiloille ja kaupallisille palveluille riit-tävästi aluevarauksia

Julkisten palvelujen ja hallinnon alueet ovat nykyisellään riittävät niitä kehittämällä

3.2.5 Virkistysalueet ja reitit

Osayleiskaavassa on turvata riittävät virkistysmahdollisuudet koko alueen asukkaille. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, että virkistykseen sopivia alueita tulisi osoittaa kaa-vassa nimenomaan virkistysalueina. Hyvin hoidetut metsätalousalueet tarjoavat lähes varsinaisten virkistysalueiden veroiset mahdollisuudet luonnossa liikkumiseen. Kaavoitettavaksi varattujen asuntoalueitten ”sisäisiä” virkistysalueita osayleiskaavassa ei esitetä vaan ne osoitetaan tulevissa asemakaavoissa. Tavoitepajojen ryhmätöiden ja keskustelujen pohjalta osayleiskaavassa virkistysaluei-den ja reittien osalta erityistavoitteet ja tarkennetut tavoitteet ovat:


Nykyiset uimarannat säilytettävä

Saikkalanjoen varteen lähivirkistysaluetta

Otamuksen alueen hyödyntäminen virkistysalueena

3.2.6 Liikennealueet

Kaava-alueen itä-länsisuunnassa kulkee valtatie 11 (Tampere-Pori). Uotsolan taajama-alue on valtatien pohjoispuolella ja Häijään taajama-alue vastaavasti suurimmaksi osaksi eteläpuolella. Taajamien välillä on runsaasti sisäistä asiointia ja liikenne tapah-tuu valtatien kautta. Taajamien välillä ei ole myöskään kevyenliikenteen väylää. Uotso-lan ja Häijään taajama-alueet lähiympäristöineen ovat olleet voimakkaasti kasvavia alueita ja taajamien välinen turvallinen yhteys on katsottu välttämättömäksi jo nykyisel-lä maankäytön rakenteella. Liikennejärjestelyitä on taajamien välillä selvitetty jo ennen kaavoitukseen ryhtymistä. Mouhijärven kunnanvaltuusto päätti vuonna 2008, että kun-nan kohdentamatonta kuntaliitosavustusrahaa varataan Uotsolan ja Häijään väliseen valtatien rinnakkaisväylään sekä kevyenliikenteenväylään. Kaavoituksen yhteydessä liikennejärjestelyitä on edelleen lisäselvitetty ja osayleiskaavan aluevaraukset osittain tukeutuvatkin liikenneverkon kehittämiseen. Lähtökohtana liikenneverkon kehittämi-sessä on ollut saada valtatien rinnalle Uotsolan ja Häijään välille turvallinen yhteys, jo-ta voisi sekä taloudellisista syistä että rakenteellisista syistä tuleva maankäyttö hyö-dyntää mahdollisimman paljon. Hyvän ja turvallisen liikenneverkon rakentamisella ha-lutaan myös mahdollistaa taajamien välialueen maankäyttö ja rakenteellisesti yhdistää taajamat. Liikenneverkkoratkaisuvaihtoehdoissa on pyritty myös selvittämään kestävän kehityksen periaatetta pitkälle tulevaisuuteen ja ratkaisemalla samalla alueen suurim-piin työnantajiin kuuluvan teollisuusyrityksen Honpumet Oy:n liikennejärjestelyt. Kaava-alueen läpi pohjois-eteläsuunnassa kulkee seututie 249 (Hämeenkyrö–Keikyä), joka jakaa Häijään osittain kahtia myös itä – länsisuunnassa. Valtatien 11 risteyskoh-taan Häijään kohdalla on valmistunut 2004 toimiva hyvä liikenneympyrä. Risteyskoh-taan on olemassa tiehallinnolla Häijään eritasoliittymän yleissuunnitelma. Seututie 259 kulkee Mouhijärveltä Suodenniemen kautta Laviaan. Tie lähtee valtatie 11:sta Mus-tianojan kohdalta ja jakaa osittain Uotsolan kahtia etelä – pohjoissuunnassa. Salmi on valtatien eteläpuolella. Tupurlantie muodostaa hyvän rinnakkaisyhteyden Salmin ja Häijään välille. Tien länsipään linjausta on tarkennettu osayleiskaavassa. Lähin lentokenttä on Tampere-Pirkkalan lentoasema. Häijään taajamasta Pirkkalan lentoasemalle on matkaa vajaat 40km. Porin lentoasemalle Häijäästä on vähän yli 70 km. Rautatieasemaa ei Mouhijärven alueella ole. Lähin henkilöliikenteen asema on Karkun seisake, jonne matkaa Häijäästä on noin 8 km. Toinen rautatieasema on Sastamalan keskustassa Vammalan asema, minne matkaa Häijäästä on noin 20 km. Tampereen rautatieasemalle Häijäästä on alle 40 km. Taajamajunia Tampereelta Poriin kulkee vuorokaudessa kaikkiaan kuusi klo 6.00 – 23.00 välisenä aikana. Taajamajunat pysäh-tyvät sekä Karkun että Vammalan seisakkeilla. Taajamajunalla matka kestää Tampe-reelta Karkkuun n. 35 min ja Vammalaan n. 40 min. Uotsolasta ja Häijäästä on linja-autoyhteydet Tampereen rautatieasemalle, josta on jatkoyhteyksiä kaikkialle Suomeen junateitse. Häijäästä Tampereelle linja-autoja menee kaikkiaan 14 vuoroa 6.00 - 18.30


välisenä aikana ja toisin päin 17 vuoroa 5.50 - 20.00 välisenä aikana. Matka linja-autolla kestää 40 minuutista tuntiin. Liikenteellisen suunnittelun tavoitteina ovat liikenteen turvallisuuden parantaminen ja liikenteen ympäristöhaittojen vähentäminen sekä yhteyksien turvaaminen osoittamalla yleisten teiden lisäksi tärkeät yhteystiet/kokoojakadut sekä kevyenliikenteen pääväylät. Julkisen liikenteen käytön lisääminen olisi mahdollista, mikäli osa vuoroista kulkisi Salmin risteyksen kautta Tupurlantietä Häijään keskustaan ja siitä edelleen Tiisalan-tietä Mouhijärventielle ja edelleen siitä Uotsolantietä Mouhijärven keskustaan. Riittävän suuri asukasmäärän kasvu tulevaisuudessa saattaa mahdollistaa ko. julkisen liiken-teen reitin. Tavoitepajat pitivät tärkeänä kaavallisena tavoitteena, että liikenneväyliä kehitetään tehdyn selvityksen periaatteiden mukaisesti eli valtatielle tulee tehdä rinnakkaisväylä Uotsolasta Häijääseen kevyenliikenteen väylineen. Lisäksi Kyröntieltä esitettiin tavoit-teeksi tehdä uusi kokoojakatu ja kevyen liikenteen väylä Honpumet Oy:n teollisuusalu-eelle. Uusien yhteyksien tulee mahdollistaa samalla maankäyttöä asutukseen ja teolli-suuteen.

3.2.7 Maa- ja metsätalous

Maa- ja metsätalousvaltaisiksi alueiksi määritellään osayleiskaavassa alueet, joita ei rakentamistiheydeltään voida katsoa kyläalueiksi tai niitä ei varata sijaintinsa, maise-mallisten arvojen perusteella tai muista syistä rakentamiseen kaavoitettaviksi alueiksi.

3.2.8 Maisema ja luonnonsuojelu

Alueella sijaitsee Tuiskun kolulehdon luonnonsuojelualue. Lisäksi alueelta selvitetään yksityiset luonnonsuojelualueet ja alueet, joilla on sopimukset ympäristötuesta. Arvokkaat luontokohteet merkitään osayleiskaavaan luontoselvitysten perusteella. Vanhassa Uotsola (itäosa) – Häijää – Salmi osayleiskaavassa suurin osa pelloista on luokiteltu maisemallisesti arvokkaiksi peltoalueiksi. Osa näistä peltoalueista joudutaan rakentamispaineiden takia varaamaan asuinalueiksi. Tavoitepajoissa tavoitteeksi otet-tiin, että Uotsolan ja Häijään väli varataan rakentamiselle ja mahdollisuuksien mukaan Tupurlan alueen pellot jätetään rakentamisen ulkopuolelle.

3.2.9 Kulttuuriympäristöt ja muinaismuistokohteet

Suuri osa osayleiskaava-alueesta on maakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta: Mouhijärven kirkonseudun ja länsipuolen sekä Tupurlanjärven ympäristön kulttuurimai-semat. Maisema-alueen rajausta tarkistetaan maakuntakaavan valmistelun yhteydes-sä.

Mouhijärven, Häijään ja Salmin alueelle on Museoviraston ja ympäristöministeriön vuonna 1993 laatimassa julkaisussa ’’Rakennettu kulttuuriympäristö, Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt’’ osoitettu kolme valtakunnallisesti merkittä-


vää aluekokonaisuutta: Mätikkö-Kirkkojärvi – kulttuurimaisema, Salmin kylä ja kulttuu-rimaisema sekä Valkaman kylä ja Häijään kulttuurimaisema (RKY 1993). Kohdeluette-loa on tarkistettu 2009 (valtioneuvoston päätös 22.12.2009), ja siinä alueelle sijoittuu yksi valtakunnallisesti arvokas kohde, Hämeenkankaan- ja Kyrönkankaantie (RKY 2009). Selvitysalueella sijaitseva Mouhijärven kirkko on kirkkolain nojalla suojeltava kohde.

Osayleiskaavaan merkitään kaikki selvitysten perusteella tiedossa olevat muinaismuis-tokohteet.

3.3 Selvitys suunnittelualueen oloista

3.3.1 Alueen yleiskuvaus

Sastamalan kaupungin ominaispiirteitä ovat kauniit luonnonmaisemat ja runsaat vesis-töt sekä useat keskukset (kuntaliitokset). Suunnittelualueeseen kuuluu vanhan Mouhijärven kunnan kuntakeskus Uotsola (ny-kyisin nimenä Mouhijärvi) sekä kunnan toinen taajama-alue Häijää sekä Salmin kylä-alue. Mouhijärvi (Uotsola) on suunnittelualueen länsiosassa ja Salmi itäosassa, Nokian rajalla. Häijää sijoittuu Uotsolan ja Salmin väliin. Matkaa Uotsolasta Häijääseen on va-jaat 6 km ja Häijäästä Salmiin on vastaava matka. Mouhijärvi (Uotsola) on vanhan Mouhijärven kunnan kuntakeskus, jossa on tarjolla hy-vät julkiset palvelut kuten ala-aste, yläaste, lukio, päiväkoti, kirjasto, posti ja terveyden-hoitopalvelut sekä kirkko, kirkkoherranvirasto ja hautausmaa. Julkisten palveluiden li-säksi Uotsolassa on suhteellisen hyvät kaupalliset palvelut; kaksi vähittäiskauppaa, ap-teekki, kukkakauppa, pankki, parturi-kampaamo, sähkötarvikeliike jne. Mouhijärvi (Uotsola) on tiiviisti rakennettua erillisten ja kytkettyjen asuinpientalojen alu-etta. Uotsolantie, vanha maantie, muodostaa merkittävän kyläraitin, jonka varsi on tii-viisti rakennettua. Raitin varrella ovat julkiset ja kaupalliset rakennukset sekä osa asuinpientaloista. Mouhijärvelle (Uotsolaan) on ensimmäinen rakennuskaava vahvis-tettu 1977. Alueen rakennuskanta on monenikäistä. Maasto on hyvin voimakaspiirteis-tä ja korkeuserot ovat suuria. Häijää on teiden solmukohtaan muodostunut taajama, missä on monipuoliset kaupalli-set palvelut. Rakennuskanta on monenikäistä. Monipuolisena palvelutarjonnan ja hy-vän sijainnin ansiosta Häijäällä on tärkeä merkitys kaupungin kannalta. Häijäässä on ala-aste ja päiväkoti sekä paljon kaupallisia palveluita. Häijään alueelle ensimmäinen rakennuskaava on vahvistettu Kitlammin alueelle 1980. Häijään vanhaa keskusta-aluetta ei ole asemakaavoitettu, mutta kaava on vireillä ja on edennyt yleiskaavatyön ohessa. Salmi on taajama-alueen ulkopuolinen kyläkeskus, minne on sallittu maaseutumaista asumista. Palveluitten osalta Salmi tukeutuu Häijäässä oleviin palveluihin. Salmin alu-eella ei ole asemakaavaa. Osayleiskaavan läpi länsi - itäsuunnassa kulkee valtatie 11 Tampere – Pori. Salmi on valtatien eteläpuolella ja Mouhijärvi (Uotsola) vastaavasti valtatien pohjoispuolella.


Häijää on osittain valtatien molemmin puolin, mutta suurimmaksi osaksi kuitenkin ete-läpuolella. Valtatie hajottaa selvästi etenkin Häijään kylän rakennetta ja miljöötä sekä vaikeuttaa huomattavasti maankäytön suunnittelua ja alueen kasvua. Valtatie on myös muuttanut kokonaan alueen maisemakuvaa ja osittain jopa turmellut sitä. Toisaalta val-tatien ansiosta liikenneyhteydet alueelle ovat hyvät, ja alueen vetovoima on kasvanut ja markkina-arvo on koko ajan noussut. Häijäässä ei ole lainkaan vapaana asemakaa-voitettuja tontteja. Kaava-alueen läpi pohjois-eteläsuunnassa kulkee seututie 249 (Hämeenkyrö–Keikyä), joka jakaa Häijään osittain kahtia myös itä – länsisuunnassa. Valtatien 11 risteyskoh-taan Häijään kohdalla on valmistunut 2004 toimiva hyvä liikenneympyrä. Maakunta-kaavassa risteyskohdassa on varaus uudelle eritasoliittymälle. Risteyskohtaan on ole-massa tiehallinnolla Häijään eritasoliittymän yleissuunnitelma, joka on valmistunut v. 1994. Tiehallinto haluaa pitää voimassa eritasoliittymävarauksen. Seututie 259 kulkee Mouhijärveltä Suodenniemen kautta Laviaan. Tie lähtee valtatie 11:sta Mustianojan kohdalta ja jakaa osittain Uotsolan kahtia etelä – pohjoissuunnas-sa. Kaava-alueen tiestö asettaa erittäin kovat haasteet kaavoitukselle ja maankäytön suunnittelulle. Suunnittelualueella on useita muinaisjäännöskohteita, joista suurin osa sijoittuu Salmi – Häijään alueelle. Kaava-alueella on kaikkiaan kahdeksan järveä sekä Saikkalanjoki kulkee suunnittelu-alueen pohjoisosassa laskien lännestä itään. Runsaat vesistöt tuovat lisähaastetta alueen maankäytölle. Salmissa sijaitsee vedenhankintaa varten pohjavesialue, josta Salmin vesiosuuskunta ottaa veden. Kaava-alueen laajuus on noin 4 000 ha, josta noin 3 300 ha on vanhaa osayleiskaava-aluetta (Uotsola (itäosa) – Häijää – Salmi osayleiskaava). Osayleiskaava on Häijään keskusalueen osalta kaava ollut oikeusvaikutteinen ja sen ala on noin 210 ha. Asema-kaavoitettua aluetta on kaikkiaan noin 200 ha ja ranta-asemakaavoja alueella on Mä-tikköjärven länsiosassa ja Särkijärven eteläpuolella yhteensä noin 76 ha.

3.3.2 Luonnonympäristö

Osayleiskaava-alueella sijaitsee kolme arvokasta kulttuurihistoriallista ympäristöä: Mä-tikkö – Kirkkojärven kulttuurimaisema, Valkaman kylä ja Häjään kulttuurimaisema sekä Salmin kylä ja kulttuurimaisema. Alueella on kolme arvokasta kallioaluetta: Huuhkavuori, Ryömälänvuori ja Peltokan-kaanvuori. Ryömälänvuori on Pirkanmaan arvokkaimpia kallioalueita maisemallisesti, geologisesti ja biologisesti. Lisäksi suunnittelualueella sijaitsee kaksi inventoitua perin-nebiotooppia: Häijään laidun ja Ristivuoren haka. Häijään laidun on arvioitu vuonna 1999 maakunnallisesti arvokkaaksi kohteeksi ja Ristivuoren haka paikallisesti arvok-kaaksi kohteeksi.


Suunnittelualueelta oli tiedossa kaksi liito-oravan esiintymisaluetta: Loilanjoen lehto-mainen kuusikko ja Piikkilänlahti sekä kaksi muuta erillistä liito-oravahavaintoa. Suun-nittelualueella tehtiin kevättalvella 2011 liito-oravien kartoitus, jossa löydettiin uusia esiintymispaikkoja, mutta vastaavasti Loilanojan lehtomaisesta kuusikosta eikä Piikki-länlahdelta löydetty liitto-oravasta havaintoja. Liito-oravien kartoitus on yleiskaa-vaselostuksen liitteenä. Alueella sijaitsee Tuiskun kolulehdon luonnonsuojelualue.


3.3.3. Rakennettu ympäristö

Mouhijärven, Häijään ja Salmin alueen vanhin rakennuskanta periytyy 1600 - 1700-luvuilta. Määrällisesti rakennusten iässä korostuvat erityisesti 1900-luvun vaihde sekä 1920 - 1950-lukujen välinen rakentamiskausi. Ajallisen syvyyden lisäksi myös raken-nustyyppien variaatio alueella on suurta. Merkittävimpiä rakennetun ympäristön koko-naisuuksia alueella muodostavat kirkolliset ja teollisuushistoriaan liittyvät rakennukset, sivistyshistoriaan ja elinkeinoihin liittyvä rakennuskanta sekä historiallisten kylänpaik-kojen ympäristöön keskittynyt asutus ja vanhat tilakeskukset. Suuremmissa keskuksis-sa, erityisesti Mouhijärvellä (Uotsolassa) ja Häijäässä korostuu 1950-luvun ja sitä uu-demman rakennuskannan osuus varhaisemman asuin- ja liikerakentamisen ohella. Asutus on sijoittunut pääosin kalliopohjaisten moreenimäkien lämpimille rinteille ja pie-nille kumpareille. Kyläkeskittymiä on muodostunut tärkeimpien kulkureittien varrelle ja vesistöön viettävien viljelyaukeiden reunamille. Alueen suurimpia järviä ovat Siilijärvi, Mätikkö, Särkijärvi, Kankari ja Tupurlanjärvi. Alueen halki Mätiköstä Tupurlanjärveen virtaa syvässä kanjonissa joki, joka paikoin tiivistyy lammiksi. Maiseman mäkisyyden ja jyrkkyyden vuoksi asutuksen sijoittuminen on vaihtelevaa ja samalla kylillä ja raken-nusryhmillä on hyvin hallitseva asema maisemassa. Osa maisemallisesti arvokkailla ja näkyvillä paikoilla sijainneista vanhoista ryhmäkylis-tä on yhä näkyvissä maisemassa, vaikkakin iso- ja uusjakojen jälkeen hajaantuneem-pina. Rakennuskanta on vanhaa ja vaurasta. Komean, yhtenäisen rakennuskannan merkitys kulttuurimaiseman säilymiselle on erittäin suuri.

3.3.4 Maanomistus

Suurin osa kaava-alueesta on yksityisten omistuksessa. Suunnittelualueella on kaikki-aan yli 1500 kiinteistöä, joista kaupungin omistuksessa on vajaat 50. Noin 400 kiinteis-tön omistajat asuvat Sastamalan ulkopuolella. Kaupunki omistaa alueelta maata kaikkiaan noin 241 ha. Kaupungin omistuksesta ole-vasta maasta 175,5 ha:a on kaavoittamatonta maata. Rakentamattomia asemakaavoi-tettuja pientalotontteja kaupunki omistaa suunnittelualueella kaikkiaan 14, joista 7 on rivitalotontteja. Näistä kaikki ovat Mouhijärven (Uotsolan) alueella. Häijään alueella ei ole lainkaan vapaana kaavoitettuja asuinpientalotontteja. Kunnollisia liike- ja teollisuus-tontteja ei alueella ole. Pynnärin alueelle on kaikkiaan 8 rakennuspaikkaa pienteolli-suudelle. Jäljellä olevat pienteollisuuden rakennuspaikat ovat maastollisesti melko hankalia teollisuusrakentamiseen. Rakennuspaikat ovat joko jyrkässä rinteessä tai maapohja on pehmeää.


Kuva kaupungin maaomistuskartasta osayleiskaava-alueelta.

3.4 Suunnittelutilanne

3.4.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat ja päätökset

Maakuntakaava

Valtioneuvosto on vahvistanut Pirkanmaan 1. maakuntakaavan 29.3.2007 (KHO vahv. 20.3.2008). Maakuntakaavan vahvistamisen yhteydessä kumottiin voimassa ollut Pir-kanmaan 3. seutukaava. Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa. Maakuntakaava on osin tavoitteiltaan vanhentunut ja sen uudistamistyö on käynnissä.


Ote maakuntakaavasta (suunnittelualue rajattu punaisella).

Maakuntakaavassa alueelle on osoitettu mm. seuraavia aluevarauksia:

A Taajamatoimintojen alue - Uotsolan ja Häijään taajamat

a Paikalliskeskus - Häijää

C Taajamatoimintojen alue - Uotsolan keskusta-alue

km2 Vähittäiskaupan suuryksikkö - Häijää

T Teollisuus ja varastoalue - Pynnärin alue

V Virkistysalue - Uotsolan pohjoisosa

MY Maatalousalue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja

MAm Maakunnallisesti arvokas maisema-alue 010 - Mouhijärven Kirkonseudun ja länsipuolen sekä Tupurlanjärven ympäristön

kulttuurimaisemat


SM Muinaisjäännösalue tai –kohde - 778 Selkee, kivirakenteet, röykkiöt, historiallinen - 895 Selkeen kartano, historiallinen, asuinhistoriallinen - 886 Alasarkki, asuinpaikka, kivikautinen - 887 Halla, asuinpaikka, kivikautinen - 888 Ala-Valkama, asuinpaikka, kivikautinen - 889 Pyynokka, asuinpaikka, kivikautinen - 890 Tiainen 2, asuinpaikka kivikautinen - 775 Tiainen, asuinpaikka, kivikautinen - 894 Vuorainen, kyläpaikka, historiallinen, asuinhistoriallinen - 891 Pohjola, asuinpaikka, kivikautinen - 897 Hangaslahti 2, puolustusvarustuksia, historiallinen, sotahistoriallinen - 774 Pukurinnokka, asuinpaikka, kivikautinen - 892 Ristivuori, asuinpaikka, kivikautinen - 893 Piikkilänlahti, asuinpaikka, kivikautinen

Pbm Perinnemaisema, maakunnallisesti merkittävä - 016 Häijään laidun - 017 Saikkalan kallioketo

Pv Vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue - 044 Salmi

SL Luonnonsuojelualue, alle 2 ha -066 Tuiskun kolulehdon luonnonsuojelualue

ge2 Valtakunnallisesti arvokas kallioalue - 045 Ryömälänvuori - 046 Peltokankaanvuori - 049 Ryömälänvuori - 050 Huuhkavuori

● Uusi eritasoliittymä

- Häijää

Melontareitti Veneilyväylä

Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelma Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelmassa keskukset on esitetty nelitasoisena: pääkeskus (vanhan Vammalan keskusta), aluekeskus (Häijää), paikalliskeskukset (vanhat kuntakeskukset - Suodenniemi, Uotsola, Karkku, Kiikka ja Pehula ja kyläkes-kukset (Salmi, Kutala, Kärppälä, Stormi ja Keikyä). Häjään merkitys kaupungin alakeskuksena on suunniteltu vahvistumaan monipuolise-na palvelutarjonnan ja hyvän sijainnin ansiosta. Uotsola on vanhan Mouhijärven kunnan kuntakeskus, jossa on tarjolla hyvät julkiset palvelut kuten ala-aste, yläaste, lukio, päiväkoti, kirjasto, posti ja terveydenhoitopalve-lut sekä kaupallisia palveluita. Salmi on taajama-alueen ulkopuolinen kyläkeskus, minne kaupunkirakennesuunnitel-massa on esitetty sallittavaksi maaseutumainen asumiskeskittymä. Palveluitten osalta


Salmi tukeutuu Häijäässä oleviin palveluihin. Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelmassa tavoitteena on ollut ratkaista väestöta-voite ja väestön sijoittuminen sekä osoittaa taajamien kasvusuunnat huomioiden kehit-tymisedellytykset, infrastruktuuri, palvelurakenne, maanomistus, kestävä kehitys sekä kaupungin taloudelliset mahdollisuudet. Kaupunkirakennesuunnitelma ei ole maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimukset täyttävä oikeusvaikutteinen alueiden käytön suunnitelma (kaava), jolloin sitä ei voida käyttää esimerkiksi rakennuslupien myöntämisen perusteena.

Ote Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelmasta 2025.


Kaupunkirakennesuunnitelmaa on päätetty tarkistaa uuden strategiatyön yhteydessä. Tarkistuksen luonnosvaihe on meneillään ja sitä on käsitelty muun muassa hallituk-sessa ja valtuustossa. Yleiskaavat Uotsola (itäosa) – Häijää – Salmi osayleiskaavan on Mouhijärven kunnanvaltuusto hy-väksynyt 17.10.2002. Yleiskaava on oikeusvaikutukseton paitsi Häjään kohdalla noin 210 ha:n alueella. Vaikka osayleiskaava on kymmenen vuotta vanha, ei sillä silti pysty-tä ohjaamaan suunnitelmallisesti maankäyttöä. Alueen kasvupaineet ovat hajauttaneet viime vuosina yhdyskuntarakennetta.

Uotsola (itäosa) – Häijää – Salmi osayleiskaava


Asema- ja rakennuskaavat sekä ranta-asemakaavat Mouhijärven kunnan ensimmäinen rakennuskaava on vahvistettu lääninhallituksessa 07.01.1977. Ensimmäinen rakennuskaava käsittää Uotsolan taajama-alueen. Kaava-aluetta on vuosien mittaan laajennettu ja viimeiseksi Sastamalan kaupunginhallitus on hyväksynyt Mätikköjärvelle Rajalan alueen muutos- ja laajennuskaavan 2009.

Häijään ensimmäinen rakennuskaava on vahvistettu Kitlammin alueelle 09.12.1980 ja viimeisin on Koivikon asemakaava, joka on hyväksytty 2008. Ranta-asemakaavoja suunnittelualueella on Särkijärven ranta-asemakaava, joka on vahvistettu 1987 ja Selkeen ranta-asemakaava, vahvistunut 2004.

Osayleiskaava-alueen asemakaava- ja ranta-asemakaava-alueet.

Rakennusjärjestys Sastamalan kaupungin voimassaolevan rakennusjärjestyksen valtuusto on hyväksynyt 19.4.2010. Rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.6.2010 ja se on kaupungin www-sivuilla: http://www.sastamalankaupunki.fi/sastamala/sivu.tmpl?sivu_id=3623

Rakennuskiellot Suunnittelualueella ei ole voimassa olevia rakennuskieltoja.

http://www.sastamalankaupunki.fi/sastamala/sivu.tmpl?sivu_id=3623


3.4.2 Kaava-aluetta koskevat selvitykset

Liikenne Liikenneselvityksiä ja suunnitelmia osayleiskaava-alueelle on tehty paljon etenkin Häi-jään kohdalle. Osayleiskaavan suunnittelussa ovat olleet käytettävissä seuraavat selvi-tykset ja suunnitelmat:

Häijään tiejärjestelyt, tarveselvitys ja yleissuunnitelma, Tielaitos, Hämeen tiepiiri 1994

Tiisalantien ja Teollisuustien liittymien rakentaminen valtatielle 11, Mouhijärven kunta 2005

Valtatie 11 parantaminen Häijään liittymän kohdalla ja Häijään keskustassa, 1998

Kevyen liikenteen järjestelyt maantiellä 249 Häijään kohdalla, Tiehallinto Hämeen tiepiiri 2007

Lounais-Pirkanmaan liikenneturvallisuussuunnitelma 2008, kunnat ja Tiehallinnon Hämeen tiepiiri 2008

Selvitys Häijään ja Uotsolan välisten liikenneyhteyksien kehittämisestä, Mouhijär-ven kunta 2008 (Sastamalan kaupunki 2009)

Mt 249 liikenneselvitys, Sastamalan kaupunki 2013 Vuoden 1994 suunnitelmassa todettiin, että nykyisen tasoliittymän liikenneturvallisuus on erittäin huono ja että vain eritasoliittymä täyttää tavoitteet. Eritasoliittymää ei kuiten-kaan ole toteutettu, vaan 2000 luvun alussa risteykseen rakennettiin kiertoliittymä, joka onkin toiminut erittäin hyvin. Eritasoliittymävaraus on kuitenkin säilytetty edelleen osayleiskaavassa, koska tiehallinto ei ole halunnut, että se poistetaan.

Häijään eritasoliittymän yleissuunnitelma, 1994.


Honpumet Oy:n alueen liikenteen järjestelyt ovat olleet useaan otteeseen selvityksen alla. Ongelmana on, että kaikki raskasliikenne kulkee mutkaista ja kapeaa Särkijärven yksityistietä pitkin. Vuonna 2005 Mouhijärven kunta teetti suunnitelmat Teollisuustien liittymisestä valtatie 11:sta. Tiehallinto edellytti liittymän toteuttamisessa, että vastaa-vasti Tiisalantien liittymä pitää sulkea. Maanomistajat eivät hyväksyneet Tiisalantien liittymän sulkemista ja Teollisuustien liittymän rakentaminen jäi toteuttamatta. Päätök-seen vaikutti vastustamisen lisäksi myös liittymän rakentamiskustannukset.

Teollisuusliittymän suunnitelma, 2005.

Mouhijärven kunta tilasi Ramboll:lta selvityksen Häijään ja Uotsolan välisten liiken-neyhteyksien kehittämisestä vuonna 2008. Selvityksessä tuli tarkastella vaihtoehtoisia ratkaisuja ja huomioida mahdollinen tuleva maankäyttö Uotsolan ja Häijään välillä. Li-säksi selvityksessä tuli esittää vaihtoehdot, miten ratkaistaan Honpumetin teollisuus-alueen liikennöinti. Selvitys valmistui vasta Sastamalan kaupungin aikana 2009. Ram-boll teki samanaikaisesti myös Sastamalan kaupungin kaupunkirakennesuunnitelmaa.

Tavoiteverkko liikenneverkosta sekä Uotsolan ja Häijään taajamien rakenteellinen yhdistämi-nen, Ramboll 2009.


Vuonna 2010 valmistuneessa katujärjestelyiden lisätarkasteluissa päädyttiin poista-maan silloisen Laviantien nykyisen Mouhijärventien ja valtatien eritasoliittymä ja siirtä-mään tämä rinnakkaisväylä valtatien pohjoispuolelle kevyenliikenteen väylän viereen. Ratkaisulla pystytään paremmin hyödyntämään tulevaa mahdollista maankäyttöä sekä parantamaan nykyisen teollisuuden liikennöintiä. Selvityksen tuloksena oli ns. tavoite-verkko. Selvityksien pohjalta päätettiin laatia ”rinnakkaisväylän” toteutussuunnitelmat. Kilpailutuksen kautta suunnitelmien tekijäksi valttiin Destia Oy. Rinnakkaisväylän suunnittelutyön yhteydessä yhdyskuntasuunnittelussa tehtiin alla olevat ku-vasovitteet väylästä.

Rinnakkaisväylän avulla voidaan tehostaa Uotsolan ja Häijään välistä maankäyttöä. Väylä mahdollistaa Tiisalan alueen sekä Särkijärven alueen käytön asuinrakentamisel-le. Lisäksi väylä parantaa Honpumetin liikenteen toimivuutta ja turvallisuutta.


Yleiskaavan luonnoksen nähtävillä olon jälkeen Sastamalan kaupunki teetti Destia Oy:llä mt 249 liikenneselvityksen. Selvitys on toiminut yleiskaavatyön osana ja sen on tarkoitus kuvata muun muassa niitä liikenteellisiä vaikutuksia, mitä maankäytön laajen-tuminen valtatien pohjoispuolelle tuo.

Destian Oy:n tekemän liikenneselvityksen suunnittelualue.

Selvityksessä huomioitiin väestönkasvuennusteet vuoteen 2030 mennessä sekä erik-seen suunnitteilla olevat liikenteellisesti merkittävät maankäyttöhankkeet Kyröntien itä-puolelle suunnitteilla oleva Juustolan tuotantolaitos, myymälä ja taukopaikka sekä Tii-salantien liittymään vähittäiskaupan suuryksikkö.


Liittymien toimivuus ennustevuoden 2013 liikennemäärillä nykyisillä liittymäjärjestelyillä on esitetty alla olevassa kuvassa:

Arvioidulla ennustevuoden 2030 liikennemäärillä valtatien 11 ja maantien 249 kiertoliit-tymässä idän suunnasta tulevan liittymähaaran palvelutaso laskee yhden tason erittäin hyvästä hyvään. Muiden liittymien osalta palvelutaso säilyy erittäin hyvänä. Alla olevassa kuvassa on esitetty liittymien toimivuus ennustevuoden 2030 tilanteessa, kun Tiisalantien liittymä on muutettu kiertoliittymäksi:


Palvelut Osayleiskaavan suunnittelussa ovat olleet käytettävissä seuraavat selvitykset:

Häijään kauppakeskuksen vaikutusten arviointi, raportti 22.3.2001 (tark. 31.1.2002)

Sastamalan kaupungin vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys, FCG Planeko Oy 2011

Vähittäiskaupan palveluverkkoselvityksessä (2011) on taulukossa 11 (arvio Sastama-lassa vireillä olevista kaupan hankkeista vuosille 2008 – 2020, niiden mitoituksesta ja sisällöstä), että Häijääseen varataan tilaa vaativaa erikoiskauppaa lisää 2 000 k-m2 ja muuta erikoiskauppaa lisää 2 500. Selvityksen jälkeen Mouhijärvelle on Häijään Urhei-lutarviketta laajennettu v. 2011 noin 500 k-m2 ja Pirkanmaan Osuuskauppa on v. 2012 purkanut vanhan myymälärakennuksen ja rakentanut tilalle uuden. Uuden myymälän kerrosala ei ole kuitenkaan kuin 50 k-m2:ä suurempi kuin puretun liiketilan kerrosala. Muuten kaupalliset palvelut ovat samat, mitä tehdyssä selvityksessä on ollut Mouhijär-ven alueelle. Vireillä olevista hankkeista Sastamalan keskusta-alueella on toteutunut Hopun suuryksikkö ja Superin sektorin kaava on tullut voimaan, mutta suuryksiköiden rakentamista ei ole vielä aloitettu. Nämä on kuitenkin selvityksessä huomioitu. Osayleiskaava-aineistoon liitetään erillinen tarkastelu vähittäistavarakaupan kehittämi-sen edellytyksistä Häijään alueella (tekeillä). Vanhassa osayleiskaavassa on Häijään liikenneympyrästä etelään Sastamalantien länsipuolelle (Neste-Häijään ja Häijäänäijän kohdalla) kaupallisten palvelujen alue, jolle saisi maakuntakaavan ja osayleiskaavan sekä voimassaolevan asemakaavan mukaan rakentaa seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön. Suuryksikön kaava-alueella sijaitsee liikenneasema ja liikekeskus, jossa toimii päivittäistavarakauppa Häi-jään Äijä. Liikekeskuksen tontti on lohkottu suuryksikön kaava-alueesta. Nykyinen ra-kentamien ja lohkominen ei enää mahdollista kaavan eli suuryksikön toteutumista voi-massaolevan osayleiskaavan ja asemakaavan mukaisesti. Mahdolliset tulevat laajen-nukset ja lisärakentamiset edellyttävät asemakaavallisia muutoksia. Osayleiskaavan lähtökohtana on turvata kaupallisten palvelujen kehittyminen Häijään alueella. Palvelujen tarkempi mitoitus ratkaistaan asemakaavoituksen yhteydessä.


Asemakaavan karttakuva ja määräysosa koskien korttelia 225.


Tupurlantien eteläpuolella Sastamalantien länsipuolella on ei seudullisesti merkittävä kaupan suuryksikkö, jossa sijaitsee Häijään Säästömarket. Voimassa olevan asema-kaavan mukaan alueelle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön. Vähittäiskaupan suuryksikkö on alueelle muodostunut ennen uuden maankäyttö- ja rakennuslain voi-maantuloa Asemakaavan karttakuva ja määräysosa koskien korttelin 301 osaa.

Suunnittelualueella on kattava palveluverkko sekä Mouhijärven (Uotsolan) että Häijään taajamissa. Julkiset palvelut ovat kattavammat Mouhijärven taajamassa kuin Häijääs-sä, vastaavasti kaupalliset palvelut ovat kattavammat Häijään taajamassa.


KARTAT ALUEEN JULKISISTA PALVELUISTA

0 Urheilukenttä, 1 Yhteiskoulu, 2 Lukio, 3 Terveyskeskus, 4 Eläinlääkäri, 5 Kuntosali (kaupunki), 6 Kirjasto, 7 Ala-aste, 8 Matonpesupaikka, 9 Päiväkoti, 10 Lomatoimi, 11 Sosiaalitoimen ja rakennusvalvonnan palvelupiste, 12 Nuorisotalo, 13 Kuntorata / valaistu latu, 14 Uimaranta, 15 Venelaituri, 19 Hoitolaitos (yksityinen), 20 ja 21 Vanhusten palvelutalot (yksityinen), 27 Leikkikenttä

16 Kirkko, 17 Seurakuntatalo, 22 Palolaitos, 23 Aluejätepiste


24 Uimaranta, 25 Ala-aste, 29 Päiväkoti, 30 Urheilukenttä, 28 Leikkikenttä


KARTAT ALUEEN KAUPALLISISTA JA MUISTA PALVELUISTA

0 Kahvila/Lounas, 1 LVI, 2 Tili ja perintäpalvelut, 3 Hieroja, 4 Parturikampaamo, 5 Päivittäistavarakauppa, 6 Vakuutus-liike, 7 Kukkakauppa, 8 Parturikampaamo, 9 Pesulan palvelupiste, 10 Kahvila/Lounas, 11 Päivittäistavarakauppa, 12 Pankkiautomaatti, 13 Pankki, 14 Apteekki, 15 Lääkäriasema, 16 Tili- ja isännöintipalvelu, 17 Postin palvelupiste, 18 Hieroja, 19 Jalka- ja kauneushoitola, 20 Parturikampaamo, 21 Sähkötarvike, 22 Rakennustarvike, 23 Kotiapu, 24 Kau-neus- ja jalkahoitola, 25 Juhlapaikka / Pitopalvelu, 26 Kahvi/Lounas, 27 Parturi, 28 Kirpputori, 55 Kotieläinpuisto /matkailu


29 Päivittäistavaran suuryksikkö, 30 Kodinkoneet, maalit ja pienkonekorjaamo, 31 Huoltoasema, kahvi/lounas, 32 Pankkiautomaatti, 33 Päivittäistavarakauppa, 34 Parturikampaamo, 35 Lahja ja sisustus, 36 Kukka-, tuliais- ja infopiste, 37 Pankki, 38 Eläintarvike, 39 Rengasliike, 40 Autotarvikeliike, 41 Vanhan tavaran kauppa, 42 Tanssikrou-vi/juhlapaikka, 43 Pubi, 44 Atk-tarvike ja palvelut, 45 Parturikampaamo, 46 Kukkakauppa, 47 Kylmäasema, 48 Kalus-teiden myyntipiste, 49 Urheilutarvikeliike, 50 Koru- ja kultasepänliike, 51 Päivittäistavarakauppa, 52 Hieroja, 53 Maata-loustarvikeliike, 55 Kahvila / virkistysalue (Otamussilta, ei kartalla), 56 Pesula (Perämaantiellä, ei kartalla), 57 Kotiapu-palvelut (Perämaantiellä, ei kartalla)


KARTAT ALUEEN TEOLLISUUDESTA (YRITYKSISTÄ, TYÖPAIKOISTA) YMS.

0 Juustola, 1 Ravitsemus, 2 Alumiinikoneistus, 3 Kuljetus, 4 Kuljetus, 5 Hiekkapuhallus, 6 Hirsiveistämö, 7 Maanraken-nus, 8 Puutarha, 9 Postin lajittelukeskus, 10 Konepaja, 11 Metalliverstas, 12 Huvimajat, 13 Alumiinikoneistus, 14 Ra-kennusliike, 15 Rakennusliike, 16 Kuljetus, 17 Puutarha, 18 Puutarha, 19 Alumiinikoneistus, 20 Tilausajo

21 Rakennusliike, 22 Rakennusliike, 23 Rakennusliike, 24 Hunajatarha, 25 Paja, 26 Logistiikka, 27 Keittiökalusteet, 28 Metalliteollisuus


Luonto, maisema ja kulttuuriympäristö Osayleiskaavan suunnittelussa ovat olleet käytettävissä seuraavat selvitykset:

Rakennetun ympäristön selvitys, 15.12.1997

Maisemaselvitys, 30.12.1997

Luontoselvitys, 30.12.1997

Vammalan ja Mouhijärven kulttuuriympäristöjen maisemahoitosuunnitelma, 2000

Hyönteistutkimuksia Vammalassa ja Mouhijärvellä (Mouhijärven Saikkalanjoen varrella), Mika ja Tuomo Sillanpää 1999

Kiinteiden arkeologinen perusinventointi, Museovirasto 2003 Osayleiskaavaa varten on lisäksi tehty seuraavat selvitykset:

Mouhijärven alueen arkeologinen täydennysinventointi, Mikroliitti 2009

Vanhat tiet Mouhijärven itäosassa välillä Salmi – Häijää - Selkee

Uotsola – Häijää – Salmi osayleiskaavan maisemaselvitys 2010

Uotsola – Häijää – Salmi liito-oravaselvitys 2011

Uotsola – Häijää – Salmi luontoselvitys 2011

Mouhijärvi – Häijää – Salmi osayleiskaava-alueen rakennetun ympäristön sel-vitys 2012, täydennetty 2013

Osayleiskaavan maisemaselvitystä täydennetään kaavaehdotukseen (tekeillä).

Väestö Alla on kaaviokuvassa esitetty Sastamalan asukasluku 1980-2010 ja tilastokeskuksen ennuste vuoteen 2030. Väkiluku Tilastokeskuksen ennusteen mukaan olisi Sastama-lassa vuonna 2030 noin 26 500.


Alla kaaviokuva asukasluvun kehityksestä kaupungin osa-alueilla.

Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelmaa ollaan päivittämässä kaupungin strategia-työn yhteydessä ja tavoitteeksi on asetettu alustavasti 27 000 asukkaan väestötavoite vuoteen 2030. Kaupunkirakennesuunnitelman tavoiteasettelussa on todettu, että kehi-tys on ollut huomattavan erisuuntaista kunnan eri osa-alueilla ja että väestötavoitteen sisältämä kasvu suunnataan kasvaville osa-alueille eli keskustaan ja Mouhijärven alu-eelle. Alla on kaupunkirakennesuunnitelman päivityksessä (luonnosvaihe) esitetyt väestötavoitteet kaupungin osa-alueille.


Väestön ikäjakautumataulukko (taulukosta puuttuu Kiikoisen alue):

alue 0-6 % 7-15 % 16-64 % 65-74

% 75- % yht.

Sastamala 1498 6,12 2468 10,08 14539 59,40 3000 12,26 2973 12,15 24478

Mouhijärvi 237 7,67 356 11,52 1905 61,65 305 9,87 287 9,29 3090

Osayleiskaava-alue (MHS-alue)

164 8,31 236 11,96 1217 61,65 184 9,32 124 6,28 1974

Nykyinen ase-makaava-alue Häijää

29 12,83 35 15,49 133 58,85 18 7,96 11 4,87 226

Nykyinen ase-makaava-alue Uotsola

68 7,38 101 10,97 557 60,48 90 9,77 65 7,06 921


Alla kaaviokuva väestön ikäjakautumasta kaupungin osa-alueilla (tilastokeskus).

Väestön ikäjakautumataulukon perusteella voidaan todeta, että suunnittelulla osayleis-kaava-alueella asuu Mouhijärven alueen väestömäärästä (3090) noin 64 %, ja että alueella on suhteessa enemmän alle kouluikäisiä sekä kouluikäisiä kuin muualla Sas-tamalassa. Mouhijärven alueella on vastaavasti vanhuksia (yli 64-vuotiaita) huomatta-vasti vähemmän kuin Sastamalan muilla osa-alueilla. Tuhannen asukkaan väestönkasvu merkitsisi vuodessa noin 50 asukasta ja vastaaval-la ikäjakautumaprosenttiosuudella 0-6 v. lisäys olisi noin 6-7 vuodessa ja 7-15 v. lisäys olisi vastaavasti 7-8. Rakentaminen Vanhan Mouhijärven kunnan alueelle on vuosina 2000–2010 haettu yhteensä 153 va-kituisen asunnon asuinrakennuslupaa, joista 36 lupaa on haettu suunnitellun osayleis-kaava-alueen ulkopuolelle eli vajaa neljännes. Mikäli oletetaan, että vakituisten asuin-rakennusten lupamäärä pysyisi samana, tulisi uusia vakituisen asuinrakennuspaikkoja olla vuoteen 2030 mennessä alueella olla noin 230 - 250 kappaletta. Väestönkasvu viimeisen kymmenen vuoden aikana on ollut vajaat 200 henkeä ja uusia pientalolupia on vastaavasti haettu suunnittelualueelle noin 120. Vastaava kehitys 1000 asukkaan lisäyksellä edellyttäisi noin 600 uuden rakennuspaikan kaavoittamista alueelle.

0,0 %

10,0 %

20,0 %

30,0 %

40,0 %

50,0 %

60,0 %

70,0 %

0-6 v

7-14 v

15-64 v

65-84 v

85- v


Suunnittelualueen länsiosan vakituisten asuinrakennusten rakennusluvat vuosina 2000 – 2010.

Suunnittelualueen itäosan vakituisten asuinrakennusten rakennusluvat vuosina 2000 – 2010.


4 SUUNNITTELUPROSESSI

4.1 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset

Mouhijärvi – Häijää – Salmin osayleiskaavan laadinta sisältyy Sastamalan kaavoitus-ohjelmaan. Osayleiskaavasta pidettiin maankäyttö- ja rakennuslain 66 §:n mukainen aloitusvai-heen viranomaisneuvottelu 25.5.2009. Kaupunginhallitus hyväksyi osallistumis- ja arviointisuunnitelman 4.4.2009. Osayleiskaava kuulutettiin vireille kaupungin ilmoitus-lehdissä ja ilmoitustaululla viikolla 21 vuonna 2009. Kaavan tavoitteista ja suunnittelun periaatteista järjestettiin 31.8.2009 tavoitepaja, jo-hon osallistuivat Sastamalan kaupunginvaltuuston jäsenet, ydinprosessit ja kaupunki-rakenteen ohjausryhmä. Tilaisuudessa keskusteltiin ja tehtiin ryhmätöitä osayleiskaa-valle asetettavista tavoitteista ja käsiteltiin yhdyskuntasuunnittelussa laadittuja raken-nemallivaihtoehtoja. Tavoitteiden ja rakennemallien pohjalta sekä tehtyjen selvityksien pohjalta laadittiin osayleiskaavaluonnos, joka esiteltiin 16.4.2012 kaupunginhallituksen, teknisen lauta-kunnan, maankäyttötyöryhmän ja yhdyskuntarakenteen ohjaustiimin (johtoryhmän) jä-senille. Kaupunginhallitus hyväksyi 16.4. 2012 laaditun osayleiskaavaluonnoksen ja asetti sen nähtäville 21.5.-22.6.2012. Kaavaluonnoksesta pidettiin toukokuussa 2012 Mouhijärvellä vapaamuotoinen esittely- ja keskustelutilaisuus, johon osallisia oli saapunut yli 50. Vuorovaikutustilaisuudessa käytiin vilkas keskustelutilaisuus, jossa suunnittelutiimin edustajilta sai vapaasti kysellä kaavaan liittyviä asioita. Kaavaluonnoksesta saatujen lausuntojen ja mielipiteiden perusteella laadittu kaavaeh-dotus hyväksyttiin kaupunginhallituksessa xx.xx.2013 nähtävillä pitoa varten. Kaava-ehdotus oli julkisesti nähtävillä xx.xx. - xx.xx.2013.

4.2 Osallistuminen ja yhteistyö

Kaavan vuorovaikutuksen järjestäminen on kuvattu liitteenä olevassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Osayleiskaavan vireille tulosta tiedotettiin lehtikuulutuksella ja osallisia varten järjestet-tiin tavoitepaja 8.9.2009, jossa käytiin läpi rakennemalleja ja kaavan tavoitteita vapaas-ti keskustellen. Osayleiskaavaluonnosta esiteltiin yleisötilaisuudessa Mouhijärvellä toukokuussa 2012. Osayleiskaava-alueen ulkopaikkakuntalaisille kiinteistöjen omistajille lähetettiin luon-noksen nähtävillä olosta kirje.


4.3 Osayleiskaavan vaihtoehdot ja niiden vaikutukset

4.3.1 Rakennemallit, vuorovaikutus ja vaihtoehtotarkastelut

Osayleiskaava-alueelle laadittiin kolme kehityskuva-vaihtoehtoa, jotka olivat: 1) Mouhijärvenraitti 2) Taajama 3) Tienvarsi Mouhijärven raitti

Mouhijärven raitin lähtökohtana on yhdistää Mouhijärven (Uotsolan) ja Häijään taaja-mat yhteen nauhamaisella rakenteella. Nauhamainen rakenne jatkuisi edelleen Häi-jäästä Salmiin, mutta ei yhtä tiiviinä, koska Tupurlan alueen peltomaisemat säilytettäi-siin mahdollisimman hyvin. Nauhamainen rakenne muodostuisi raitilla, joka alkaisi Uotsolasta ja päättyisi Salmiin. Raittina toimisi lännestä lähtevä vanha Uotsolan tie jat-kuen Mouhijärventietä eritasoliittymän kautta Tiisalan alueen läpi Tiisalantielle ja siitä Kylänraittia pitkin Tupurlantielle. Raitin linjauksen lähtökohtana on, että sillä pystyttäi-siin hyödyntämään mahdollisimman hyvin maankäyttöä. Särkijärven ja valtatien väli varataan vaihtoehdossa kokonaisuudessaan teollisuudelle. Ratkaisu mahdollistaisi silloin uuden teollisuustien rakentamisen Honpumetin alueelta Kyröntielle. Kyröntien varteen varattaisiin jonkin verran työpaikka-aluetta, mutta suurin työpaikka-alue varataan Salmin ja valtatien risteysalueelle.


Taajama Taajamamallin lähtökohtana on, että aluevaraukset sijoittuvat noin kilometrin etäisyy-dellä Uotsolan ja Häijään palvelupisteistä ja aluevarauksien lisärajauksina toimivat myös vesistöt. Taajamavaihtoehdossa teollisuus- ja työpaikka-alueet ovat muutoin samoin kuin Mouhijärvenraitissa, mutta teollisuudelle on aluevaraus myös Sastamalan-tien varressa Saikkalanjoen sillan eteläpuolella.

Tienvarsi Tienvarsivaihtoehdossa hyödynnetään olemassa olevat tiet ja uusia tiestövarauksia ei ole. Uudet kaavoitettavaksi varattavat asutusalueet keskittyvät Uotsolassa Jokimyllyn-tien varteen ja Häijäässä Tiisalan-, Tupurlan-, Rienilän-, Perämaantien ja Huhtalanku-jan varteen. Lisäksi kaavoitettavaa asutusaluetta on Särkijärventien varressa. Kylä-mainen asutus sijoittuisi Lampistentien, Kellokiventien sekä Tupurlantien ja Salmintien varteen. Työpaikka-aluevaraukset ovat lähes samat kuin muissakin vaihtoehdoissa. Teollisuudelle vaihtoehdossa on varattu iso alue Sastamalantien varrelta sekä jonkin verran Särkijärventien varrelta.


4.3.2 Rakennemallin valinta ja perusteet

Tavoitepajojen ja saatujen palautteiden perusteella luonnoksen lähtökohdaksi kehitys-kuvista otettiin kaavaluonnoksen pohjaksi Mouhijärven raitti. Mouhijärven raitti katsottiin parhaiten vastaavan osayleiskaavalle asetettuihin tavoittei-siin, koska se

yhdistää Uotsolan ja Häijään yhdyskuntarakenteen,

eheyttää yhdyskuntarakennetta,

parantaa liikenneturvallisuutta ja vähentää päästöjä,

on Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelman mukainen.

4.3.3 Kaavaratkaisu

Yleistä Osayleiskaavaratkaisun perustana on ollut valittu rakenteen periaatemalli Mouhijärven raitti. Muista rakennemalleista on haettu tavoitepajoissa esiin tulleet hyvät puolet. Rat-kaisussa on pyritty huomioimaan mahdollisimman hyvin tehdyt selvitykset. Maise-maselvityksen mukaiset herkät alueet sekä maisemallisesti arvokkaat kohteet on jätet-ty suurimmaksi osaksi rakentamisen ulkopuolelle. Liikennemelualueet on pyritty jättä-mään asuntorakentamisalueiden ulkopuolelle. Luonnoksesta saatujen lausuntojen ja mielipiteiden sekä lisäselvitysten jälkeen tehtiin aluevarauksissa jonkin verran muutok-


sia ja täydennyksiä. Häijäänmäki ja Kellokiven varsi päätettiin ottaa kaavaan pientalo-valtaisen asuntoalueen laajentumisalueeksi pitkän aikavälin tarpeisiin. Särkijärven ja valtatien väliä ei varata teollisuudelle lähinnä maisemallisista syistä. Uudet asuntoalueet (kaavoitettavaksi varatut alueet) Uotsolan laajennus

l Mouhijärven (Uotsolan) länsiosaan on Uotsolantien pohjoispuolelle otettu pinta-alaltaan noin 13 hehtaarin asuntoaluevaraus. Alueen halki kulkee eteläpohjoissuun-nassa Jokimyllyntie. Jokimyllyntien länsipuoli on peltoaluetta ja rajoittuu lännessä ur-heilukenttään. Itäpuoleinen alue on tienvarressa viljeltyä tai kesannolla olevaa pelto-aluetta ja siitä Siilinjärvelle päin metsäaluetta, joka on suurimmaksi osaksi hiljakkoin hakattua. Siilinjärven rantavyöhyke on jätetty kaavoitettavaksi varatun alueen ulkopuo-lelle. Alue rajoittuu pohjoisessa osayleiskaavassa M-alueiseen ja etelässä Uotsolan asemakaava-alueeseen. Uotsolan laajennus 2 on noin 4 ha. Kaavoitettavaksi vara-tuilla alueilla on nykyisellään 5 asuinrakennusta ja vuoden 2011 lopussa alueilla oli 9 vakituista asukasta. Varatut alueet ovat yhdyskuntarakenteen kannalta hyvällä paikalla kiinni taajamavyöhykkeessä, alueet ovat helposti liitettävissä kunnallistekniikkaan ja päätiestö (Jokimyllyntie ja Uotsolantie) ovat valmiina. Kaikki peruspalvelut ovat lähellä vanhan Mouhijärven kuntakeskuksessa.


Kuva Uotsolan laajennusalueesta. Kuva otettu Urheilukentän tontilta Siilinjärven suuntaan. Oikealla näkyy Uotsolantie ja Uotsolantien varressa kulkeva kevyenliikenteen väylä. Raken-nusten edessä kulkee Jokimyllyntie.

Mätikön laajennus ja Mätikön ranta

Mätikön kaava-alue on Mätikköjärven pohjoispuolella Mouhijärventien (entinen Lavian-tie) ja järven välissä. Osayleiskaavaan on varattu Mätikön laajennusalue, joka sijaitsee kaavoitettujen alueitten välissä. Laajennusalue rajoittuu lännessä uimaranta-alueeseen ja idässä Mätikön asuinalueeseen. Alue on peltoaluetta ja rantavyöhykkeellä kasvaa jonkin verran puustoa ja pensaita. Kaavoitettavan alueen pinta-ala on noin 15 000 m2 ja alueella ei ole nykyisellään rakennuksia. Varattu alue on yhdyskuntarakenteen kan-nalta hyvällä paikalla kiinni taajamavyöhykkeessä, ja alue on helposti liitettävissä kun-


nallistekniikkaan ja tiestöön. Viereisen alueen kaavoituksessa ja kunnallistekniikan to-teutuksessa on huomioitu jo kaavan laajentuminen. Kaikki peruspalvelut ovat lähellä kävelymatkan päässä. Mätikön ranta sijaitsee Mätikköjärven itäosassa. Ranta-alue on jätetty aikoinaan vah-vistamatta yläosan rakennuskaavan yhteydessä. Alue on otettu osayleiskaavaan mu-kaan, jotta ranta-alueen käyttö ja rakentamisoikeudet tutkitaan tarkemmin asemakaa-vassa, johon liittyy mahdollisesti myös alueen ja Mouhijärventien välin asemakaava-muutos. Nykyisellään kiinteistöt ulottuvat rantaan asti ja ranta-alueella on muutamia rakennuksia. Osayleiskaavaan tämä alue on merkitty kuitenkin umpeen väritetyllä AP merkinnällä. Samaa merkintää on käytetty lännempänä kaavoitetusta Mätikön ranta-vyöhykkeestä, jotta kyseisten alueitten asemakaavoituksessa tai asemakaavan muu-toksessa tutkittaisiin rantavyöhyke tarkemmin ja sen virkistyskäyttömahdollisuudet, huomioiden kuitenkin olemassa olevat rakennukset.

Kuva Mätikön laajennusalueesta. Kuva otettu Lähdevainiontien reunasta etelään.

Päivärinteen laajennus


Alue sijaitsee vanhan Mouhijärven kuntakeskuksen pohjoispuolella ja rajoittuu etelässä Uotsolan asemakaava-alueeseen ja pohjoisessa ja idässä laajaan V-alueeseen. Alue on metsäaluetta ja kokonaan rakentamatonta. Kaavoitettavaksi varatun alueen pinta-ala on noin 5 ha. Asuinalueeksi varattu alue on yhdyskuntarakenteen kannalta hyvällä paikalla. Se on kiinni taajamassa ja alue on helposti liitettävissä kunnallistekniikkaan ja tiestöön. Alueen kaavoituksen myötä voidaan Siilintien liikennettä vähentää, kun Päi-värinteentietä jatketaan Sorsalammintiehen asti. Tällöin alueelta pääsee kahta kautta Uotsolan taajamaan. Viereisen alueen kaavoituksessa ja kunnallistekniikan toteutuk-sessa on huomioitu jo kaavan laajentuminen. Kaikki peruspalvelut ovat lähellä kävely-matkan päässä. Juntunsuolta Siilinjärveen laskee osin luonnontilainen noro järven itä-puolella, joka tulee tarkemmin selvittää ja huomioida alueen asemakaavoituksen yh-teydessä. Mustianoja ja Moisio

Mustijanojan alue sijaitsee Mouhijärventien pohjoispuolella. Alue rajoittuu lännessä kaavoitettuun asuinalueeseen ja pohjoisessa ja idässä kaavoitettuun teollisuusaluee-seen. Alue on osittain rakennettua ja osa asuinrakennuksista ei ole kaupungin viemäri-verkostossa. Asemakaavoituksella alueen maankäyttöä pystyttäisiin tiivistämään ja liit-tämään nykyinen rakennuskanta kokonaisuudessaan viemäriverkostoon. Alueelta on peruspalveluihin noin 1,5 – 2,5 kilometriä. Alue on kokonaisuudessaan noin 18 ha ja alueella on vakituisia asukkaita 20.


Kuva alueen eteläosasta, joka rajoittuu Mouhijärventiehen. Kuva on otettu Mouhijärventieltä pohjoiseen.

Moision alue sijoittuu Särkijärventien länsipäähän. Alue rajoittuu lännessä Pynnärin te-ollisuusalueeseen. Uotsolan ja Häijään liikenneverkon kehittämisselvityksen perusteel-la on päädytty rakentamaan valtatielle rinnakkaisväylä, joka linjattaisiin kyseisen alu-een kohdalla Särkijärventielle. Rinnakkaisväylä parantaisi huomattavasti Moision alu-een maankäyttömahdollisuuksia. Alueelta on Mouhijärven palveluihin noin 2,5 – 3,5 km ja Häijään alueen palveluihin rinnakkaisväylän kautta noin 2,2 – 3,5 km. Alueen kaa-voituksella edistetään Mouhijärven ja Häijään taajamien rakenteellista yhdistämistä. Alue on osittain rakennettua ja siellä asuu tällä hetkellä 30 asukasta. Sekä Mustianojan alueen että Moision alueen kaavoitusta vaikeuttaa sekava olemassa oleva kiinteistöja-ko sekä vanha pirstoutunut rakennuskanta. Alueen kaavatehokkuus tulee tätä myöten olemaan kokonaisuudessaan melko väliä. Alueella on seuraavia rakennetun ympäristön selvityksessä inventoituja kohteita (nu-mero viittaa kohteen numeroon selvityksessä):

- Isotiisala (11) - Junttu (16) - Ojala (20)


Särkijärvi

Särkijärven alueet, jotka osayleiskaavassa on varattu kaavoitettaviksi asuntoalueiksi, sijaitsevat valtatien ja Särkijärven välissä. Alueet ovat suurimmaksi osaksi rakentamat-tomia, osaksi peltoa ja osaksi metsää. Alueitten välissä sijaitsee luontoselvityksen mu-kaan lehtokuvio Särkijärven eteläpuolella peltojen ja rantapuuston välissä. Lehtokuvio on tuoretta keskiravinteista käenkaali-oravanmarjatyyppistä lehtoa. Lehto on metsälain tarkoittama erityisen tärkeä elinympäristö. Lehdossa suositellaan vain varovaista met-sänhoitoa. Alueen rantaosassa on ranta-asemakaava, joka on tarkoitus kumota ase-makaavoituksen yhteydessä. Asemakaavaa laadittaessa tulee erityistä huomiota kiin-nittää alueen maisemakuvaan. Alueilla asuu tällä hetkellä 13 asukasta ja alueet ovat yhteensä noin 39 ha. Länsipuoli-sen alueen varaamisen asuinkäyttöön mahdollistaa rinnakkaisväylä, jonka kautta sekä Mouhijärven että Häijään palveluiden saatavuus on hyvä. Alueelta on rinnakkaisväylän kautta Häijään palveluihin noin 1,2 – 2,5 km ja Mouhijärven palveluihin 3,5 – 5,0 km. Itäpuolisen alueen liikennöinti on ajateltu menevän suoraan Kyröntien kautta. Maan-käytön edetessä on mahdollisuus rakentaa myös alueelta 1 yhteys Kyrönkankaan tiel-le. Särkijärven asuntoalueet edistävät Mouhijärven ja Häijään taajamien rakenteellista yhdistämistä. Rakennemalleissa alue on osoitettu teollisuuden käyttöön, mutta selvi-tysten perusteella lähinnä maisemallisten arvojen vuoksi ja toisaalta vastarannan ol-lessa rakennettua loma-asutusta, on päädytty osayleiskaavaratkaisuun, jossa alue on varattu pientalovaltaiseen asumiseen. Alueella on seuraava rakennetun ympäristön selvityksessä inventoitu kohde (numero viittaa kohteen numeroon selvityksessä):

- Rantanen (62)


Kuva, joka on otettu alueen keskivaiheelta Kaislarannantieltä etelään (valtatielle päin) Särkijär-ven alueelta. Kuvassa näkyy metsäalue, joka on muutama vuosi sitten hakattu sekä peltoa.

Tiisala, Koivikko ja Kurvonen

Tiisalan, Koivikon laajennuksen ja Kurvosen asuntoalueet ovat valtatien eteläpuolella, Sastamalantiestä länteen. Tiisalan alue on rakentamaton lukuun ottamatta Tiisalantien päässä sijaitsevaa Vähä-Tiisalan maatilakeskusta, joka on otettu asemakaavoitetta-vaan alueeseen mahdollisen suojelun takia. Tiisalan alue rajoittuu etelässä Saikkalan-jokeen. Tiisalan ja Koivikon laajennuksen välissä on osayleiskaavaan varattu alue vir-kistyskäyttöön, jolla on sekä luonnon monimuotoisuuden että elinympäristön kannalta merkittäviä arvoja. Lisäksi Saikkalanjoen varteen osayleiskaavassa on varattu virkis-tyskäyttöön ”luontopolku”, joka alkaisi Mätikköjärven länsipäästä ja päättyisi Tiisalan-


tiehen. Rinnakkaisväylä mahdollistaa alueen käytön asumiseen. Alueelta on Häijään palveluihin noin 2-3 km ja Uotsolan palveluihin rinnakkaisväylää pitkin 4-5 km. Koivikon laajennusalueella sekä Kurvosen alueella on muutamia asuinrakennuksia, joissa asuu yhteensä 24 henkeä. Koivikon laajennusalue on suurimmaksi osaksi peltoa ja metsää. Metsäalueet sijoittuvat alueen eteläosiin. Lisäksi peltoalueilla on pieniä metsäsaarekkeita. Alue on kiinni Häijään taajamassa ja Häijään palveluiden saatavuus on hyvä. Alueen keskiosassa on Kairiston länsipuolella noro (luontoselvitys, kuvio 51), joka saa alkunsa pelto-ojasta ja laskee jyrkkää rinnettä pitkin Saikkalanjokeen. Lehdot ja norot ovat metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Vesilain mukaan noroa ei saa muuttaa niin, että sen luonnontilaisuus vaarantuu. Kuvio tulee huomioida alueen asemakaavoituksessa. Alueitten varaaminen asuntorakentamiselle edistää Mouhijärven ja Häijään taajamien rakenteellista yhdistymistä. Vesi- ja viemärilinja kulkee Tiisalantien varressa. Koivikon kaavoituksen yhteydessä on varauduttu alueen laajentumiseen sekä Kurvosen alueen asemakaavoitukseen. Alueella on seuraavia rakennetun ympäristön selvityksessä inventoituja kohteita (numero viittaa kohteen numeroon selvityksessä):

- Vähä-Tiisala (12)

Kuva Tiisalan alueesta. Kuva otettu Särkijärventieltä ja Tiisalan alue on valtatien toisella puolel-la. Valtatien reuna on melualuetta. Valtatien ja asuinpientaloille varatun alueen väliin osayleis-kaavassa on varattu M-aluetta.


Kuva Koivikon laajennusalueesta. Kuva otettu Niskalantieltä.

Kyläraitti, Välimaan laajennus ja Rieniläntie


Välimaan laajennus, Kyläraitti ja Rieniläntie ovat osittain vanhaa Häijään ja Saikkalan kylien keskustaa. Alueet ovat osittain rakennettuja ja asukkaita alueella on yhteensä 28. Kyläraitti on noin 1,3 ha, Välimaan laajennus on noin 11 ha ja Rieniläntie on noin 6 ha. Ala-aste, päiväkoti ja ruokatavarakauppa ovat aivan vieressä. Haasteena asemakaa-voitukselle on vanha rakennettu ympäristö. Alueen halki kulkee valtakunnallisesti ar-vokkaasti luokiteltu vanha tie. Alueella on seuraavia rakennetun ympäristön selvityksessä inventoituja kohteita (numero viittaa kohteen numeroon selvityksessä):

- Häijään mylly (28) - Saikkala (33) - Rauhala (34) - Ihantola / Hiikkon saha (35) - Kuusisto (50) - Kiviniitty (51) - Kiviniemi (52) - Korvenmäki (59) - Nurmela (60)

Kuva Rieniläntieltä Tupurlantien suuntaan.


Tupurlantie länsiosa

Tupurlantien länsiosan alue on noin 12,5 ha ja asukkaita alueella on 22. Alue sijaitsee heti vanhan Häijään taajaman itäpuolella Tampereen suunnassa. Alueen tulevalle kaavoitukselle on haasteena alueen rakennettu ympäristö. Alue rajoittuu pohjoisessa ja idässä maisemallisesti arvokkaaseen peltoon. Etelässä alue rajoittuu MA- ja MY-alueisiin. Alueella on seuraava rakennetun ympäristön selvityksessä inventoitu kohde (numero viittaa kohteen numeroon selvityksessä):

- Rouhu (32)

Kuva Tupurlantieltä Salmin suuntaan.


Tupurlantien itäosa

Tupurlantien itäosa sijaitsee vanhan Häijään kyläkeskuksesta noin 2 km Salmiin päin valtatien ja Tupurlantien välissä. Alue on noin 79 ha ja alueella asuu 30 henkeä. Alu-eelle on kohdistunut viime vuosina erittäin paljon rakentamispaineita. Alueesta onkin muodostumassa selkeä taajamavyöhyke, joka vaatii tarkempaa kaavallista tarkistelua. Alue rajoittuu idässä osayleiskaavassa maisemallisesti arvokkaaseen peltoalueeseen ja valtatien ja kaavoitettavaksi varatun alueen väliin on varattu M-aluetta. Alueen kes-kellä on MY-alue ja Tupurlantieltä järveen ulottuva V-alue, jonka keskellä kulkee Kar-paliston joki (oja). Alueella on seuraavia rakennetun ympäristön selvityksessä inventoituja kohteita (numero viittaa kohteen numeroon selvityksessä):

- Tomi (36) - Vähä-Tiainen (37) - Neka (38)


Huhtalankuja

Huhtalankujan alue on valtatien pohjoispuolella ja osittain melko tiiviistikin rakennettua. Peruspalvelut ovat hyvin lähellä ja alueelta on valtatien ali kevyenliikenteen alikulku vanhan Häijään taajaman keskustaan. Alue rajoittuu idässä peltoalueeseen, jolla on maisemallisia erityisarvoja. Valtatien ja asuntoalueen välinen alue on osayleiskaavas-sa varattu virkistysalueeksi. Pohjoisessa alue rajoittuu maa- ja metsätalousalueeseen ja lännessä on pienehkö työpaikka-alue Hämeenkyröön johtavan tien varrella. Huhta-lankujan viereen osayleiskaavassa on kevyenliikenteenväylän varaus. Alueella on seuraavia rakennetun ympäristön selvityksessä inventoituja kohteita (numero viittaa kohteen numeroon selvityksessä):

- Yli-Sarkki (44) - Kantola (45)


Häijäänmäki

Häijäänmäen alue on Häijäästä etelään Sastamalantien itäpuolella. Häijäänmäen alue on kaikkiaan noin 105 ha ja asukkaita alueella on tällä hetkellä 29. Alueen asemakaa-voituksen yhteydessä tulee selvittää liikennemelu ja mahdollinen melusuojaus. Alue on vielä hiukan irti yhdyskuntarakenteessa ja tähtää myöhempään aikaan ja edistää Kar-kun ja Häijään rakenteelliseen yhdistymiseen, joka on Sastamalan kaupunkirakenne-suunnitelman mukainen. Osayleiskaavassa on varaus kevyenliikenteen väylästä Sas-tamalantien varteen sekä Kellokiventien ja Rieniläntien varteen. Alueelta on Häijään palveluihin noin 1,5km – 3 km. Häijäänmäen länsiosassa Sastamalantien itäpuolella on tuore runsasravinteinen vuohenputkityyppinen lehtolaikku, jonka keskellä kulkee noro (luontoselvitys kuvio 44). Lisäksi Saikkalanjoen eteläpuolella ja Rieniläntien länsipuo-lella on lehtokuvio (luontoselvitys kuvio 46). Kuviot tulee huomioida alueen asemakaa-voituksessa. Alueella on seuraavia rakennetun ympäristön selvityksessä inventoituja kohteita (numero viittaa kohteen numeroon selvityksessä):

- Kyrölä (13) - Koivumäki (49)


Yhteenveto uusista kaavoitettavista asuntoalueista

NIMI ALA (m2) TALA(%) TALA(m2) TMÄÄRÄ VÄESTÖ NVÄESTÖ LVÄESTÖ

Uotsolan1 ja 2 170 000 30 51 000 34 102 9 93

Mätikkö 15 000 70 10 500 7 21 0 21

Päivärinne 50 000 30 15 000 10 30 0 30

Mustianoja 179 000 25 44 750 30 90 20 70

Moisio (Marttila) 135 000 25 33 750 23 68 30 38

Särkijärvi 1 ja 2 390 000 30 117 000 78 234 7 227

Tiisala 400 000 40 160 000 107 320 1 319

Koivikko 350 000 40 140 000 93 280 16 264 Kurvonen (Raja-la) 90 000 40 36 000 24 72 8 64

Välimaa 110 000 30 33 000 22 66 4 62

Kyläraitti 13 000 25 3 250 2 7 4 3

Rienilantie 1 ja 2 160 000 25 40 000 27 80 20 60

Tupurlantie länsi 125 000 25 31 250 21 63 22 41

Tupulantie itä 790 000 10 79 000 40 119 30 89

Huhtalankuja 170 000 25 42 500 28 85 35 50

YHT. 3 147 000

837 000 545 1 635 206 1 429

Asemakaavoitettavaksi varattavaa pientalovaltaista asuntoaluetta on osayleiskaavassa kaikkiaan noin 3 147 ha. Laskennallisesti tälle alueelle on saatu noin 550 rakennus-paikkaa ja väestön lisäykseksi noin 1400. Nykyisellään näillä alueilla asuu yhteensä 206 henkeä. Lähtökohtana oli noin 1000 asukkaan väestönkasvumahdollisuus ja kaa-vallisen ylimitoituksen tuli olla 50 %:a. Osayleiskaava-alueelle on osoitettu asunto-aluevaraus pitkän aikavälin tarpeisiin Häijäänmäkeen ja Kellokiventien varteen. Alueet ovat yhteensä noin 110 ha ja laskennollisesti alueelle saadaan yli 200 rakennuspaik-kaa eli noin 600 asukasta, jolloin valtuuston asettama tavoite toteutuu. Kyläalueet Kyläalueitten määrittelyn lähtökohtana on ollut olemassa olevat asuinrakennukset. Paikkatieto-ohjelman avulla on osayleiskaava-alueelta haettu kaikki ne alueet, joissa on asuinrakennuksesta 250 metrin säteellä vähintään 4 muuta asuinrakennusta. Näis-tä aluista osayleiskaavaan on merkitty kyläalueet, joille voidaan jonkin verran uudisra-kentamista edistää. Näille alueille voi sijoittua asutusta, maatalouden tilakeskuksia, palveluja ja työtiloja. Yhdyskuntarakenteen hajautumisen takia uusia kyläalueita ei ole osayleiskaavassa esitetty. Uudisrakentamista edistetään olemassa oleviin kyläalueisiin ja niiden laajennusalueisiin. Määrittelyn perusteella haetut alueet on tutkittu, miten alue sijoittuu palveluihin, tiestöön, kaupungin vesi- ja viemäriverkostoon nähden. Lisäksi on tarkasteltu, minkälainen on alueen rakennettu ympäristö, maasto, maisema ja luonto. Mikäli on todettu, että alue on näiden suhteen uudisrakentamiselle suhteellisen hyvää aluetta, on kyläaluetta laajennettu. Kyläalueelle yleensä rakentamisen edellytykset on selvitettävä suunnittelutarveratkaisulla. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaille alueille salli-taan vähäistä täydennysrakentamista, jossa tulee huomioida alueen arvojen säilymi-nen.


Kartta, jossa esitetty rasteriympyrällä ne alueet, joissa asuinrakennuksen kohdalta 250 metrin säteellä sijaitsee neljä muuta asuinrakennusta.

Edellä esitetyn määrittelyn kautta osayleiskaava-alueella on olemassa olevia kyläaluei-ta, joita ei ole esitetty varattavaksi kaavoitettaviksi alueiksi, Iirolassa, Lampistentien itäpäässä, Särkijärventien itäpäässä, Perämaantien Häijään päässä, Linnuksentien varressa, Perämaantien länsipäässä, Hermalantien varressa Levolan ja Koivuniemen kohdalla sekä Rieniläntien varressa Ollilan kohdalla sekä Salmin alueella. Näistä alu-eista kyläalueiksi kaavakarttaan on otettu vain Iirolan alue, Lampisentien itäpään alue, Ollilan alue, Salmin alue sekä Särkijärventien länsipäästä Peramääantien vartta Häi-jään päässä. Kyläalueista muut on katsottu yhdyskuntarakenteen kannalta ”huonoiksi” laajennusalueiksi. Rantarakentaminen Rantarakentamisesta on tehty erillisselvitys, joka on osayleiskaavaselostuksen liittee-nä. Maanomistajien tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi rantarakentamisessa on las-kentamenetelmänä käytetty emätilaperiaatetta. Emätilaperiaatteessa on huomioitu ns. hyödynnetty rakentamisoikeus eli tiloista jo ennen kaavoitusta lohkottujen rakennus-paikkojen määrä. Mitoitusperusteet ilmaisevat, kuinka monta rakennuspaikkaa voidaan enintään muodostaa emätilaa kohti. Emätilatarkastelu on tehty 1.1.1960 rekisteröimisti-lanteen mukaisesti. Emätilakohtainen kokonaisrakennusoikeus jaetaan siitä muodos-tettujen tilojen kesken vuoden 2011 alussa vallinneen kiinteistöjaotuksen mukaan. Rantarakennusoikeus muodostuu kunkin tilan muunnetun rantaviivan eli mitoitusranta-viivan pituudesta. Muunnetun rantaviivan eli mitoitusrantaviivan määrittämiseksi ranta-viivan pituus on mitattu maanmittauslaitoksen peruskartalta ns. karttarantaviivan pituu-tena huomioiden rantaviivan muoto (liuskaisuus). Yleiskaava-alueen ranta-alueet on jaettu luonnon, maiseman, sijainnin (yhdyskuntara-kenteen), rakennetun ympäristön ominaisuuksien ym. perusteella mitoitusvyöhykkei-


siin. Sijainniltaan kaikki ko. alueet (rannat) ovat melko lähellä taajamia tai asemakaa-voitettuja alueita ja asemakaavoitettavaksi varattuja alueita. Palveluiden saatavuus on suhteellisen hyvä kaikilta alueilta ja kulkuyhteydet ovat melko hyvät. Tarkempaa edulli-suusvyöhyketarkastelua ei ole katsottu tarpeelliseksi tehdä. Ranta-alueen mitoitus-vyöhykkeinä selvityksessä on käytetty 4 vyöhykettä (luokkaa). Lähtökohdaksi on otettu I mitoitusvyöhyke, johon sallitaan Sastamalassa yleisesti käytössä ollut rantarakenta-mispaikkojen määrä, joka on ollut 7 rakennuspaikkaa mitoitusrantaviivakilometriä koh-den. Selvityksen mukaan olemassa olevia rakennuspaikkoja on tällä hetkellä kaikkiaan 192 kpl ja uusia rakennuspaikkoja selvityksen perusteella on saatu kaikkiaan 19 kpl. Uudet kaavoitettavat työpaikka- ja teollisuusalueet Työpaikka-aluevarauksella osoitetaan osayleiskaavassa monipuoliset työpaikka-alueet, joissa voi olla toimisto- ja palvelutyöpaikkoja, ympäristöhäiriöitä aiheuttamaton-ta teollisuutta ja siihen liittyvää myymälätilaa sekä varastointia. Teollisuusaluevaraus-merkinnällä esitetyt alueet on pääasiassa tarkoitettu vain teollisuus- ja varastokäyt-töön. Osayleiskaavassa työpaikka- ja teollisuusalueiksi varatut alueet on tarkoitettu asemakaavoitettaviksi. Asemakaavoissa tulee antaa tarpeelliset määräykset rakenta-misesta ja toimintojen sijoittamisesta. Työpaikka- ja teollisuusalueet on osayleiskaavaan esitetty hyville liikenneyhteyspaikoil-le ja yhdyskuntarakenteen kannalta mahdollisimman hyville paikoille. Lisäksi alueet ovat paikoilla, joissa ei ole merkittäviä maisema-, luonto- ja rakennetun ympäristön ar-voja. Pynnärin ja Särkijärventien teollisuusalueet

Pynnärin teollisuusalue on 2,8 ha:n laajennusalue voimassa olevalle teollisuusalue-kaavalle. Särkijärven teollisuusalue on lähinnä olemassa olevien yritysten laajentumis-ta varten. Alueella sijaitsee Honpumet Oy, joka on vanhan Mouhijärven kunnan suu-rimpia työnantajia.


Häijää

Häijään alueella on suuria rakentamispaineita sekä liike-, teollisuus- että asuntotuotan-toon. Kyröntien varteen on varattu yhteensä noin 7 ha työpaikka-aluetta. Alueet ovat hyvällä paikalla. Vesi- ja viemärilinja kulkee Kyröntien varressa ja Huhtalankujan var-teen on osayleiskaavassa varauduttu kevyenliikenteen väylään. Huhtalankujan itä-päässä on kevyenliikenteen alikulku Häijään kylätaajamaan. Lisäksi liikenneympyrästä Särkijärventielle asti on osayleiskaavassa varattu kevyenliikenteen väylä. Valtatien ja Sastamalantien länsikulmaukseen on työpaikka-alueeksi varattu noin 5,2 ha. Salmi


Salmin työpaikka-alue sijoittuu valtatien pohjoispuolelle Salmintien molemmin puolin. Alueella on jo nykyisin logistiikka-alan sekä keittiökalustealan yrityksien toimitilat. Alun perin Salmintien länsipuoleinen työpaikka-alue oli yhtenäinen, mutta luontoselvityksen perusteella alueen väliin on jätetty Tupurlantien ja Salmintien kulmaan MY-aluetta, koska siitä laskee Tupurlanjärveen luonnontilainen Siltalanojan noro (luontoselvitys kuvio 40). Noro ja sitä reunustava lehtoalue ovat metsälain tarkoittamia erityisen tärkei-tä elinympäristöjä. Noro ja sitä ympäröivä lehtoalue tulisi jättää käsittelemättä, jotta pu-ron suojaisa ja kostea ilmasto säilyisi. Alue on rajattu pois TP-alueesta. Salmin alueen työpaikka-aluevaraus on kaikkiaan noin 32 ha. Yhteenveto työpaikka- ja teollisuusalueista

NIMI ALA (ha) TALA(%) TALA(ha) TMÄÄRÄ UUDET TYÖPAIKAT

Pynnäri 1 2,8 80 2,2 4 13

Särkijärventie 6,4 80 5,1 4 15

Kyröntie itä 4,0 80 3,2 3 9

Kyröntie länsi 2,8 80 2,2 2 6

Häijää 5,2 80 4,2 5 15

Salmi 1 ja 2 32,4 80 25,9 40 120

YHT. 53,6 42,8 38,6 58 178

Työpaikka- ja teollisuusaluetta osayleiskaava-alueelle on varattu noin 54 ha. Yhteen-vetotaulukossa on arvioitu, että noin 80 % alasta voidaan kaavoituksessa käyttää tont-teihin ja noin 20 % on varattu julkisiin alueisiin. Tonttien määrät on arvioitu ja tonttien koot vaihtelevat paikoittain. Pienimmäksi tonttikooksi on arvioitu 0,5 ha. Uusien työ-paikkojen määräksi on arvion perusteella saatu noin 178 työpaikkaa. Työpaikkojen määrän arviointi on todellisuudessa lähes mahdoton, koska vasta asemakaavoituksen yhteydessä voidaan tarkemmin selvittää tonttien käyttötarkoitukset ja rakennusoikeu-det. Laskennallinen työpaikkamäärä on kuitenkin suhteellisen hyvä verrattuna tavoit-teelliseen väestönkasvuun. Osayleiskaavaan on sisällytetty kolme yhdistettyä työpaikka ja asumisen aluetta. Alu-eet sijaitsevat Pynnärin ja valtatien välissä ja Häijäässä (nykyinen Säästömarketin alue) sekä Kyläraitin eteläpuolella oleva nykyisen rengasliikkeen alue. Alueet ovat melko pieniä ja osaksi rakennettu ja kaavoitettuja. Uudet kaavoitettavat palvelu ja liiketoimintojen sekä asuin- ja liiketoiminnan alueet Osayleiskaavassa on esitetty varattavaksi palveluja liiketoiminta-alueita nykyisten alueiden lisäksi vain Mouhijärventien ja valtatien kulmaukseen. Asuin- ja liiketilanalu-eeksi on varattu Kyläraitin pohjoispuoli, joka on myös lähes kokonaan rakennettua alu-etta sekä Uotsolantien ja Mouhijärventien kulmaus. Mouhijärventien ja valtatien väli on peltoaluetta joka viettää valtatielle päin. Alue on liikennemelualueella eikä näin sovellu asuntotuotantoon ilman melusuojausta. Häijääseen Sastamalan tien itäpuolelle on varattu seudullisesti merkittävän vähittäis-kaupan alue, joka on maakuntakaavan sekä voimassaolevan asemakaavan mukainen.


Tiisalantien eteläpuolella on voimassaolevassa asemakaavassa vähittäiskaupan suur-yksikön kaava, jossa toimii Häijään Säästömarket. Säästömarketin kanssa kaupunki on tehnyt maankäyttösopimuksen, jonka tarkoituksena on, että heidän toimintansa voi-si siirtyä Tiisalantien pohjoispuolelle. Säästömarketin toimija on todennut neuvotteluis-sa, että nykyinen kaupparakennus ei vastaa nykyajan vaatimuksia. Maa- ja metsätalousalueet Suurin yhtenäinen M-alue sijaitsee Häijäästä Nokialle päin valtatien pohjoispuolella. Muut suurimmat M-alueet sijoittuvat osayleiskaava-alueen reuna-alueille. Maisemallisesti arvokkaita peltoalueita on osayleiskaavassa osoitettu Salmin kylä- ja kulttuurimaisema-alueelle sekä Valkaman kylään ja Häijään kulttuurimaisema-alueelle. Alueet olivat museoviraston vuonna 1993 laaditussa kulttuuriympäristöjen inventoin-nissa arvioitu valtakunnallisesti merkittäviksi (RKY 1993). Vanhassa osayleiskaavassa maisemallisesti arvokkaita peltoalueita oli myös Häijään ja Uotsolan välialueella valtatien varressa. Osa näistä peltoalueista on osoitettu edel-leen MA-alueiksi ja osalle on osoitettu asuntorakentamiselle. Maa- ja metsätalousvaltaiset alueet, joilla on erityisiä ympäristöarvoja, on säilytetty pääosin vanhan osayleiskaavan mukaisina. Niitä on osin laajennettu luontokohteiden takia. Iirolassa on luontoselvityksen perusteella Lääkärivuoren alue otettu MY-alueeksi. Lääkärivuorella on kolme kalliojyrkännettä ja kallionlakialuetta. Kalliojyrkän-teistä länteen kulkee noro, joka saa alkunsa pelto-ojista, jotka laskevat Porintien alitse Mätikköön. Lääkärinvuoren itäpuolella peltojen väliin työntyy metsäkaistale, joka on joskus ollut laitumena. Lehto kuuluu metsälain tarkoittamiin erityisen tärkeisiin elinym-päristöihin ja myös liito-oravan esiintyminen alueella rajoittaa metsän hakkuita. Lisäksi MY-alueeksi on merkitty Myllyojan varsi ja Selkeen kartanon ympäristö. Liikenne Liikenteellisiä selvityksiä on tehty jo vanhan Mouhijärven kunnan aikana uutta osayleiskaavaa varten. Selvitysten perusteella osayleiskaavaan on varattu rinnakkais-väylä valtatielle. Rinnakkaisväylä mahdollistaa samalla Särkijärven ja Tiisalan asumis-alueet sekä parantaa olemassa olevan Särkijärven länsipäässä olevan teollisuuden toimintaedellytyksiä huomattavasti. Rinnakkaisväylän avulla saadaan suuri osa paikal-lisliikennettä pois valtatieltä. Kevyenliikenteen varauksia on Mouhijärventien varressa, rinnakkaistien varressa, Tiisalantien varressa, Tupurlantien varressa, Sastamalantien ja Kyröntien varressa, Huhtalankujan varressa sekä Särkijärven länsipäästä Kyröntiel-le. Osayleiskaavaan on varattu uutta tietä noin 4 km ja kevyenliikenteenväylää noin 15,2 km ja vanhojen teitten perusparannusta yhteensä noin 7,2 km.


NO

VÄLI (lähtöpiste - päätepiste)

UUSI TIE (km)

PARANNUS (km)

UUSI KE-VYTVÄYLÄ (km)

HUOM.

1 Uotsolantie - Uot-solantie 1,7

Mouhijärventien ylitykset

2 Mouhijärventie - Rusthollinkuja 0,7 0,7

Särkijärventie (tuleva Tii-salantie)

3

Rusthollinkuja - Tiisalantie

1,4 1,4

valtatien alikulku, Tiisalan-tien kivisillan saneeraus ja rumpu kevyenliikenteen-väylälle

4

Tiisalantie - Sas-tamalantie

1,2 1,2

mahd. alikulku kevyenlii-kenteelle tai liikenneympy-rä Sastamalantielle

5 Särkijärventie - Kyröntie 1,6 1,6

6

Tiisalantie - Särki-järven AP

0,2

Kaislarannantien peruspa-rannus (kaava-alueen "rajalle")

7 Tiisalantie - Tiisa-lan AP 0,7

Kaupungin omistamalle tilalle asti

8 Maakunnantie - Kyläraitti 2,4

sillan levitys tai uusi silta kevytväylälle

9 Häijään ympyrä - Särkijärventie 0,8

10 Kyröntie - Pera-maantie 0,9 0,9

Huhtalankuja

11 Rieniläntie - Tupur-lantie 0,3 0,3

Tien oikaisu

12 Tupurlantie - Sal-mintie 4,2 4,2

yht. 4,0 7,2 15,2


Virkistysalueet ja reitit Osayleiskaava-alueelle on varattu suurimmat virkistysalueet Mouhijärven taajaman pohjoispuolelle, Tiisalantien ja Saikkalanjoen väliin, Häijäänmäkeen Sastamalantien ja Kellokiventien väliin, Häijääseen Huhtalankujan ja valtatien väliin sekä Tupurlantien ja Tupurlanjärven väliin sekä Mätikköjärven itäpäähän. Kaavoitettavaksi varattujen asun-toalueitten pienempiä virkistysalueita ei osayleiskaavaan ole merkitty vaan ne tulee huomioida asemakaavoituksen yhteydessä. Mouhijärven taajaman pohjoispuolella ole-va suuri virkistysalue on maakuntakaavan mukainen. Alueella on olemassa oleva va-laistu latu ja pururata, jotka on merkitty myös kaavakarttaan. Tiisalantien ja Saikkalan-joen väliin varattu virkistysalue on luonteeltaan mahdollisimman luonnontilassa säily-tettävää aluetta, jolla ei tule tehdä metsänhoitotoimenpiteitä ja lehtopuut tulisi jättää metsään lisäämään luonnon monimuotoisuutta (luontoselvitys, kuvio 50). Alueen läpi on esitetty osayleiskaavassa luonto/virkistyspolku, joka lähtee Tiisalantieltä ja kulkee virkistysalueen kautta Saikkalanjoen varteen ja siitä Mätikköjärven rantaa pitkin Mätik-köjärven länsipäähän. Häijäänmäen virkistysalueelle on esitetty kaavakartassa latu- ja pururatatarve. Häijään pohjoispuolella valtatien varressa olevalle virkistysalueelle on tarkoitus laatia yksityiskohtainen käyttö- ja hoitosuunnitelma. Alueen luonteeseen sopi-va, virkistystoimintoja palveleva vähäinen rakentaminen olisi sallittua. Tupurlan virkis-tysalueen läpi kulkee laskupuro (oja) Tupurlanjärveen ja se tulee huomioida alueen yk-sityiskohtaisessa suunnittelussa. Maiseman- ja luonnonsuojelu Osayleiskaava-alueelta on tehty maisemaselvitys ja luontoselvitys. Maisemaselvityk-sessä herkiksi alueiksi esitettyjä alueita ei ole osoitettu kaavassa rakentamiselle vara-tuiksi alueiksi kuin pieniltä osin. Luontoselvityksessä luontokohteet on merkitty kaava-karttaan luontoaluemerkintöineen. Liito-oravaselvitys on huomioitu kaavaratkaisussa. Osayleiskaava-alueella on luonnonsuojelualuetta Saikkalanjoentien länsipäässä sekä kolme aluetta Kankarijärven itäpuolella. Liitekartat: - kartta liito-oravien esiintymisalueista - kartta luontokohteista - kartta maisemaselvityksen arvokohteista - kartta maisemaselvityksen luokittelukartasta Kulttuuriympäristöt ja muinaismuistokohteet Kaavakartalle on merkitty kaikki tiedossa olevat muinaismuistolain rauhoittamat kiinteät muinaisjäännökset. Numerointi viittaa selostuksen liitteenä olevaan muinaismuistoja koskevaan kohdeluetteloon. Selostuksen liitteenä on erilliskartta muinaismuistokohteista kohdeluetteloineen. Kaavakartalle on lisäksi merkitty kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennetun ympäris-tön kohteet (selvityksen perusteella) ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet, joilla yhdistyvät arkeologiset, historialliset ja rakennetun ympäristön arvot sekä maisemalli-set arvot. Arvokkaat alueet sijoittuvat vanhojen kyläympäristöjen yhteyteen. Historialli-sina tielinjoina on merkitty valtakunnallisesti arvokkaat tielinjat.


4.3.4 Kaavan suhde voimassa olevaan maakuntakaavaan ja valtakunnalli-siin alueiden käyttötavoitteisiin sekä asetettuihin tavoitteisiin

Valtioneuvosto on vahvistanut Pirkanmaan 1. maakuntakaavan keväällä 2007. Maa-kuntakaavan vahvistamisen jälkeen on Mouhijärven kunta, Vammalan kaupunki ja Äetsän kunta muodostaneet Sastamalan kaupungin, jolloin maakuntakaavan mukai-nen kuntarakenne on muuttunut. Pirkanmaan uuden maakuntakaavan selvitysvaihe on meneillään. Kaava vastaa kaupungin tavoitteita ja täyttää valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja on pääosiltaan maakuntakaavan mukainen. Osayleiskaavassa on osoitettu taajama-toimintoja maakuntakaavaa laajemmin yhdistäen Uotsolan (vanhan Mouhijärven kun-takeskuksen) ja Häijään taajamat toisiinsa asuntoaluevarauksin ja liikenneyhteystar-pein. Osayleiskaavaehdotuksessa on merkitty selvitysalueina ne alueet, joiden osalta voimassa oleva maakuntakaava ei ohjaa riittävästi kaavaratkaisuja.

4.4 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset

Vaihe Päiväys

OAS:n hyväksyminen Tekla 23.4.2009 § 55

OAS kaupunginhallitus 4.5.2009 § 197

Vireilletulokuulukset ja OAS nahtäville

vko 21 2009

Aloitusvaiheen viran-omaisneuvottelu

25.5.2009

Kehityskuvavaihtoehdot nähtäville

10/2009

Tavoitepaja valtuusto, hallitus, ydinpro-sessit ja johtoryhmä

31.8.2009

Tavoitepaja osalliset (asukkaat, yritykset, yhteisöt)

8.9.2009

Luonnos 16.04.2012 yhdyskuntarakenteen ohj.tiimi (johtoryhmä), kaupunginhalli-tus, tekninen lautakunta, maankäyttötyöryhmä

16.04.2012

Luonnos 16.04.2012 Kaupunginahllitus 07.05.2012 § x

Osallisten vuorovaiku-tuspaja

Osalliset 29.05.2012

Luonnos 16.05.2012 nähtäville

21.05.2012 – 22.06.2012

Työneuvottelu luonnok-sen mielipiteistä ja lau-sunnoista ja muutoksis-ta

Maakuntamuseo, Pirkan-maan liitto, Ely-keskus

19.3.2013

Luonnos ehdotuksesta kaupunginhallitus 17.06.2013

Työneuvottelu Pirkanmaan maakuntamuseo 25.06.2013

Työneuvottelu Ely-keskus 22.08.2013

Hyväksymisvaiheen viranomaisneuvottelu

xx.xx.201x


Ehdotus xx.xx.2013 yhd.kuntarakenteen ohjaus-tiimi (johtoryhmä)

xx.xx.201x

Ehdotus xx.xx.2013 kaupunginhallitus xx.xx.201x § xx

Ehdotus xx.xx.2013 nähtäville

xx.xx. – xx.xx.201x

Ehdotuksen hyväksy-minen

kaupunginhallitus xx.xx.201x § xx

Ehdotuksen hyväksy-minen

kaupungin valtuusto xx.xx.201x § xx

Osayleiskaavan kuulu-tus voimaantulosta

xx.xx.201x § xx

5 OSAYLEISKAAVAN KUVAUS

5.1 Osayleiskaavaehdotus


5.1.1 Mitoitus

Käyttötarkoitus Pinta-ala m2 Pinta-ala ha

A/selv 128119 12,8119

AO 297937 29,7937

AP 3756385 375,6385

AT 1888415 188,8415

AM 20431 2,0431

0

KM-2 25524 2,5524

KM-3 45544 4,5544

0

PL 5033 0,5033

PLA 523052 52,3052

0

TP 534736 53,4736

TP/selv 26273 2,62730

TPA 53471 5,3471

T 335929 33,5929

0

V 2059483 205,9483

VU 67894 6,7894

0

RA 645404 64,5404

RM 6007 0,6007

0

ET 10090 1,0090

EH 87275 8,7275

0

LT 75105 7,5105

0

SL 94331 9,4331

SM 129271 12,9271

0

M 15653273 1565,3273

MA 6774387 677,4387

MY 4673792 467,3792

0

W 3399156 339,9156

yht. 41836520 4183,6520


5.2 Aluevaraukset

Yleiskaavamerkinnät ja –määräykset ovat kaavakartan mukaiset.

5.2.1 Asuinrakennusten alueet

Pientalovaltainen asuinalue (AP) Merkinnällä on osoitettu pientalovaltaiset alueet, jotka ovat jo asemakaavoitetut (kaa-vakartassa kokonaan väritetty ruskeaksi) tai jotka varataan asemakaavoitettaviksi (vä-ritetty reunoilta ruskeaksi, muutoin värittämättä) asuinalueiksi. AP-alueissa on käytetty perusmerkinnän lisäksi kahta indeksiä AP-1, AP-2 ja kehittä-mismerkinnällä reunustettua AP merkintää. Asumisen selvitysalueena (A/selv) on osoi-tettu alueet, jotka on tarkoitus asemakaavoittaa ja toteuttaa varsinaisten AP-alueiden jälkeen. Kyläalue (AT) Merkinnällä on osoitettu kyläalueet, jotka on varattu maa- ja metsätalouden sekä pien-talojen rakentamiseen rakennusjärjestyksen määräysten mukaisesti. Alueelle voidaan rakentaa ympäristöön soveltuvia työtiloja. Erillispientalojen alue (AO) Merkinnällä on osoitettu rantavyöhykkeen erillispientalojen alueet. Rakennuslupa maankäyttö- ja rakennuslain 72 §:n mukaiseen rantarakentamiseen voidaan myöntää tämän yleiskaavan perusteella. Luku AO-merkinnän alapuolella osoittaa alueen sallittujen rakennuspaikkojen enim-mäismäärän. Uudisrakennukset on sovitettava huolellisesti rantamaisemaan. Loma-asuntoalue (RA) Merkinnällä on osoitettu rantavyöhykkeen loma-asuntojen alueet. Luku RA-merkinnän alapuolella osoittaa alueen sallittujen rakennuspaikkojen enimmäismäärän

5.2.2 Palvelualueet

Kaupallisten palvelujen alue, jolle saa sijoittaa vaikutuksiltaan seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön (KM-2) Merkinnällä on osoitettu keskustatoimintojen alueen ulkopuolella oleva vaikutuksiltaan seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan alue, joka on maakuntakaavan ja voimassa olevan asemakaavan mukainen. KM-2 alue on osayleiskaavassa esitetty voimassaole-vaa asemakaavassa olevaa aluetta suurempana, koska toteutunut rakennuskanta ei sellaisenaan mahdollista suuryksikön rakentamista.


Kaupallisten palvelujen alue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön (KM-3) Merkinnällä on osoitettu keskustatoimintojen alueen ulkopuolelta olemassa olevan (Säästömarket) vähittäiskaupan suuryksikön paikka. Nykyisin kauppa toimii Tiisalan-tien eteläpuolella, jossa on voimassa asemakaava, joka sallii vähittäiskaupan suuryk-sikön. Olemassa oleva suuryksikön paikka on osayleiskaavassa varattu työpaikka-alueeksi. Lähipalvelujen alue (PL) Merkinnällä on osoitettu lähipalvelujen alueet.

Julkisten palvelujen ja hallinnon alue (PY) Merkinnällä on osoitettu alueet, joilla on nykyisellään julkisia palveluita. Julkisten pal-veluiden alueet ovat Mouhijärven keskustassa, missä ovat koulut, terveysasema ja kir-jasto sekä Häijään kyläkeskuksessa, missä sijaitsee koulu ja päiväkoti. Lisäksi merkin-nällä on osoitettu Tiisalan alueelle mahdollisesti uutta koulu- ja päiväkotitoimintaa var-ten varattu alue. Palvelujen ja hallinnon sekä asumisen alue (PLA) Merkinnällä on osoitettu palvelujen ja hallinnon sekä asumisen alueet, jotka ovat Mou-hijärven (vanhan kuntakeskuksen) keskusta-alueella ja Häjään taajaman keskusta-alueella. Mouhijärven alueella on voimassa asemakaava, jossa alueet on asuin- ja lii-kerakennusten korttelialuetta. Häijäässä ko. alueella ei ole voimassa asemakaavaa, mutta alueella sijaitsee asuin- ja liikerakennuksia.

5.2.3 Työ- ja tuotanto

Työpaikka-alue (TP) Merkinnällä on osoitettu asemakaavoitetut työpaikka-alueet sekä alueet, jotka varataan asemakaavoitettaviksi työpaikka-alueiksi. Kurvosen alueelle valtatie 11 ja seututien 249 (Sastamalantien) kiertoliittymän länsipuolelle on lisäksi osoitettu työpaikkatoiminto-jen selvitysaluetta (TP/selv) mahdollisiin tuleviin tarpeisiin. Teollisuusalue (T) Merkinnällä on osoitettu asemakaavoitetut teollisuusalueet sekä alueet, jotka varataan asemakaavoitettaviksi teollisuusalueiksi.

5.2.4 Virkistysalueet

Virkistysalueitten lisäksi osayleiskaavaan on merkitty olemassa olevat ja tavoitteelliset


ulkoilureitit. Virkistysalue (V ja V-1) Merkinnällä on osoitettu suuremmat asemakaavoitetut sekä asemakaavoitettavaksi va-ratut virkistysalueet. Pienempiä asuntoalueitten sisäisiä virkistysalueita ei osayleiskaa-vassa ole esitetty vaan ne tulee osoittaa asemakaavoituksen yhteydessä. Merkinnällä on osoitettu myös uimaranta- ja venevalkama-alueet. Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue (VU) Merkinnällä on osoitettu urheiluun ja liikuntaan tarkoitetut alueet kuten Uotsolan ja Häi-jään urheilukenttäalueet.

5.2.5 Maa- ja metsätalousalueet

Maa- ja metsätalousvaltainen alue (M) Merkinnällä on osoitettu alueet, jotka on tarkoitettu pääasiassa maa- ja metsätalouden harjoittamiseen. Alueella sallitaan maa- ja metsätalouteen liittyvä sekä haja-asutusluonteinen rakentaminen rakennusjärjestyksen määräysten mukaan. Maisemallisesti arvokas peltoalue (MA) Merkinnällä on osoitettu maisemallisesti arvokkaat peltoalueet, joidenka säilyminen avoimina ja viljelykäytössä on maisemakuvan kannalta tärkeää. Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY) Merkinnällä on osoitettu alueet, joilla on erityisiä maiseman- ja/tai luonnonsuojelullisia ja/tai geologisia ympäristöarvoja.

5.2.6 Muut alueet

Matkailupalvelujen alue (RM) Merkinnällä on osoitettu matkailulle tarkoitetut ja siihen liittyvälle virkistykselle varatut alueet. Yhdyskuntateknisen huollon alue (ET) Merkinnällä on osoitettu osayleiskaava-alueella sijaitsevat yhdyskuntateknisen huollon alueet, joita ovat jäteveden puhdistamoalue ja ylävesisäiliön alue. Hautausmaa-alue (EH) Merkinnällä on osoitettu Mouhijärven kirkon ja sitä ympäröivän hautausmaan alue.


Vesialue (W) Merkinnällä on osoitettu osayleiskaava-alueella sijaitsevat vesialueet.

5.2.5 Muut merkinnät

Saunan rakennuspaikka (Rs) Merkinnällä on osoitettu rantavyöhykkeellä olemassa olevan tai uuden saunan raken-nuspaikka, jolle saa sijoittaa enintään 25 k-m2:n suuruisen rantasaunan. Sauna liittyy maatilan talouskeskukseen tai asuinrakennukseen, eikä rakennuspaikkaa saa erottaa erilliseksi kiinteistöksi. Kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennetun ympäristön kohde, rakennus tai rakennus-ryhmä (sr22) Muinaismuistoalue (SM) Valtatie (vt) Seututie (st) Yhdystie (yt) Arvokas geologinen muodostelma (ge) Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä alue (luo) Maakunnallisesti arvokas maisema-alue (ma) Tärkeä pohjavesialue (pv) Kaavakartan kaikki merkinnät ja niitten yksityiskohtaiset määräykset on esitetty osayleiskaavamerkinnät ja –määräykset osassa.

5.3 Osayleiskaavan vaikutukset

Osayleiskaavalla on välittömiä vaikutuksia suunnittelualueen ympäristöön ja yhdyskun-tarakenteeseen. Kaavoituksella on välillisiä vaikutuksia lähialueisiin lähinnä asukaslu-vun kasvun myötä.

5.3.1 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen

Yhdyskuntarakenne

Osayleiskaavan vaikutus on yhdyskuntarakennetta täydentävä ja eheyttävä. Sen to-teuttamisessa hyödynnetään olemassa olevaa taajamarakennetta, jota täydennetään ja laajennetaan. Kaava-alueelle muodostuu monipuolisesti erilaisia asuinalueita, joilta sekä julkiset että kaupalliset palvelut ovat hyvin saavutettavissa. Työpaikka-alueet si-


joittuvat kohtuullisen etäisyyksien päähän asuntoalueista. Kevyen liikenteen tulevat lin-jaukset on suunniteltu niin, että liikennöinti asuntoalueilta työpaikkoihin on mahdollista suorittaa joko polkupyörällä tai kävellen. Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella

Osayleiskaava-alueella väestörakenne on nuorempaa kuin Sastamalan väestörakenne kokonaisuudessaan. Alue on ollut 2000-luvulla erittäin kysyttyä ja väestökasvu on ollut noin 1 % alueen väestöstä. Väestökasvua on hidastanut kaavoitettujen tonttien puute eteenkin Häijään alueella, mikä on siirtänyt rakentamispainetta haja-asutusalueille. Osayleiskaavassa on varauduttu tilastokeskuksen ennustetta positiivisempaan väestö-ennusteeseen. Osayleiskaavaratkaisussa on varauduttu noin 1000 uuteen asukkaa-seen alueelle. Alueen sekä julkiset että yksityiset palvelut ovat erittäin hyvät ja moni-puoliset. Väestön lisäys aiheuttaa merkittäviä investointipaineita kuten liikenneväylien perusparantamista ja uudelleen rakentamista, virkistysalueitten rakentamista jne. Kaupunki on jo nyt investoinut uusiin päiväkoteihin, Uotsolan päiväkoti valmistui 2009 ja sitä on mahdollisuus tulevaisuudessa laajentaa. Häijään uusi päiväkoti valmistuu tänä vuonna ja myös siinä on varauduttu laajennusmahdollisuuteen. Häijään koulu laajentuu päiväkodin valmistumisen jälkeen vanhan päiväkodin tiloihin ja lisäksi koulun laajentumiseen on varauduttu päiväkodin suunnittelun yhteydessä sen toiseen kerrok-seen. Ongelmallisempi tilanne on Mouhijärven koulujen tilanne, koska niiden tontit ovat käyneet pieniksi ja koulurakennukset ovat vaikeasti laajennettavissa. Tiisalan alueelle onkin kaavassa varattu julkisten palveluiden alue, jonne on mahdollista tule-vaisuudessa rakentaa uusi koulu.

Virkistys

Uusien asuinalueiden toteutuminen lisää virkistyspalveluiden kysyntää etenkin niiden lähialueilla. Kaavassa on osoitettu laajat virkistysalueet ja ulkoilureitit. Ulkoilureittejä on osoitettu virkistysalueiden lisäksi myös maa- ja metsätalousalueille. Ne muodostavat yhdessä kevyen liikenteen väylien kanssa koko osayleiskaava-alueen kattavan verkos-ton. Yhtenäinen kevyenliikenteen verkosto kannustaa liikkumista kävellen ja pyöräillen.

Asukasmäärien kasvaessa lisääntyy virkistysalueitten käyttö, jolloin niiden kulutus kas-vaa.

5.3.2 Vaikutukset liikenteeseen

Osayleiskaavan toteutuminen parantaa huomattavasti liikenneturvallisuutta. Valtatien rinnakkaisväylän avulla mahdollistetaan Häijään ja Mouhijärven taajamien asiointi- ja paikallisliikenne pois valtatieltä. Lisäksi rinnakkaisväylä mahdollistaa välialueen maan-käyttöä rakentamiselle. Kattava kevyenliikenteen verkoston rakentaminen on mahdol-lista, kun asuntoalueet rakentuvat. Lisäksi kevyenliikenteen verkko kannustaa liikku-mista kävellen ja pyöräillen. Nauhamainen asuin- ja työpaikkarakenne Salmista Mouhi-järvelle mahdollistaa julkisen liikenteen siirtymisen valtatieltä yhdystielle, kun asukas-määrät tulevat riittävän suuriksi.


Alueen suurin olemassa oleva häiriötekijä on liikennemelu eteenkin valtatien varressa. Elinoloja muuttavat uudisrakentaminen ja teitten ja katujen lisääntyvä liikenne. Ajoneu-voliikenne aiheuttaa päästöjä. Pakokaasut, melu ja kesäisin pöly lisääntyvät.

5.3.3 Vaikutukset yhdyskunta- ja energiatalouteen

Tekninen huolto

Asemakaavoitettavaksi osoitetut uudet aluevaraukset liitetään vesi- ja viemäriverkos-toon. Aluevaraukset ovat lähellä runkolinjoja. Runkolinjat kulkevat nykyisellään Mouhi-järven taajamasta valtatien vartta Häijääseen ja Kyröntien vartta Sastamalan keskus-taan. Lisäksi runkolinja kulkee Tiisalantien varressa ja Häijäästä on rakenteilla runkolin-ja Tupurlantien vartta Salmiin.

Taloudelliset vaikutukset

Taajamarakenteen tiivistäminen, olemassa olevien palveluiden ja kunnallistekniikan hyödyntäminen on yhdyskuntataloudellisesti kannattavaa. Kaavan toteuttaminen aiheuttaa kaupungille kuluja asemakaavoituksen ja kunnallistek-niikan rakentamisen kautta. Asuinalueiden onnistunut toteuttaminen edellyttää virkis-tysalueiden ja ulkoilureittien sekä uusien kevyenliikenteen väylien rakentamista sekä niiden kunnossapitoa. Myös nykyisten julkisten palveluiden kehittäminen kuten koulu-jen ja päiväkotien laajennukset vaatii kaupungin panostusta. Vastavuoroisesti kaupunki saa tuloja myymällä tontteja, jolloin alueen asukasmäärä kasvaa, mikä lisää kaupungil-le verotuloja. Kaupungin talouden kannalta on erittäin tärkeää, että rakentaminen tapahtuu suunni-telmallisesti kaavoitettaville taajama-alueille lähelle palveluita. Osayleiskaavan ratkaisussa on pyritty kasvattamaan alueen kiinnostavuutta luomalla maisemallisesti kauniille alueille sekä hyvien palveluiden ja liikenneyhteyksien päähän viihtyisä asumisen alueita. Häijään asema Sastamalan kaupungin elinvoimaisena ala-keskuksena vahvistuu ja se tuo alueelle lisää tuloja.

5.3.4 Vaikutukset luontoon ja luonnonvaroihin

Luonnonolot ja luonnon monimuotoisuus

Osayleiskaavassa on huomioitu alueen luontoarvot. Kaavakarttaan on merkitty luon-toselvityksen mukaiset arvokkaat kohteet. Osayleiskaavassa ei ole tehty rakentamisel-le aluevarauksia arvokkaille luontokohdealueille. Selvityksen mukaiset luontokohteet si-jaitsevat joko maa- ja metsätalousalueilla tai virkistysalueilla.

Luontoselvityksen mukaan löytyneistä luontotyypeistä uhanalaisia ovat purot, tuoreet keskiravinteiset lehdot ja kalliokedot. Näiden säilyminen on huomioitu osayleiskaavas-sa. Liito-oravan elinympäristöt on osoitettu merkinnöillä kaavassa. Muutamat luonto-kohteet sijaitsevat asemakaavoitettavilla alueilla, jolloin niiden säilymismahdollisuudet tulee selvittää tarkemmin asemakaavan suunnittelussa.


Pienilmasto

Osayleiskaavan toteutuminen vaikuttaa pienilmastoon lähinnä uusilla rakennusalueilla. Pienilmaston muutokseen voidaan vaikuttaa rakennusten ja eri toimintojen sijoittelulla, pihojen ja yleisten alueiden istutuksilla sekä alkuperäisen kasvillisuuden ja puuston huomioimisella.

Pohjavedet ja hulevedet

Osayleiskaava-alueella sijaitsee Salmin pohjavesialue, joka on osoitettu kaavakartalla. Alueelle ei ole osoitettu rakentamiselle aluevarauksia. Salmin työpaikka-aluevaraus on lähellä pohjavesialuetta, joka on huomioitava asemakaavoituksen ja alueen rakentumi-sen yhteydessä.

Tiivistyvä taajamarakenne vaikeuttaa sade- ja sulamisvesien imeytymistä maaperään. Asemakaavoituksen tai asemakaavojen muutoksien yhteydessä tulee hulevesien käsit-telyyn kiinnittää huomioita ja laatia tarpeen mukaan määräykset niiden johtamiseen ja käsittelyyn.

5.3.5 Vaikutukset maisemaan, taajamakuvaan, kulttuuriperintöön ja rakennet-tuun ympäristöön

Maisema ja taajamakuva

Osayleiskaavan toteutuminen tiivistää Mouhijärven ja Häijään taajamat yhteen ja yhte-näistää aluetta. Osayleiskaavalla pyritään säilyttämään Häijään itäpuolella olevat mai-semallisesti arvokkaat peltoalueet ja Mouhijärven ja Häijään välialueen peltoalueita on vastaavasti varattu osittain asuinalueiksi. Riittävät asuntoaluevaraukset mahdollistavat Häijään itäpuolisten peltoalueitten säilymisen. Nykyisessä tilanteessa rakentamispai-neet johtavat kaikkien alueitten pirstoutumiseen ja kehityksen jatkuessa avoimet pel-tomaisemat häviävät kokonaan maisemakuvasta. Maisema muuttuu rakennettavilla alueilla. Asemakaavoituksella pystytään kuitenkin oh-jaamaan rakentamista maiseman kannalta paremmin kuin hajarakentamista asema-kaavoittamattomilla alueilla. Maakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen koh-distuvia vaikutuksia lieventää se, että suurin osa laajoista yhtenäisistä peltoalueista on kaavassa osoitettu maisemallisesti arvokkaiksi peltoalueiksi (MA) ja maiseman herkät osa-alueet on pyritty pääosin säilyttämään nykyisellään. Uudet asemakaavoitettavaksi tarkoitetut alueet on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti sijoitettu mahdollisuuksien mukaan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen yhteyteen.

Peltoalueet Häijäästä itään valtatien pohjoispuolen alueella, Tupurlanjärven alueella, Salmissa ja Piikkiläntien ja Piikkiläjärven välissä on merkitty maisemallisesti arvokkaik-si. Myös Häijäästä länteen valtatien varressa olevat peltoalueet on osayleiskaavassa osoitettu maisemallisesti arvokkaiksi ja valtatiestä kauempana olevia alueita on osoitet-tu asemakaavoitettaviksi pientaloalueiksi. Valtatieltä katsottuna maisemamuutos ei välttämättä ole merkittävä, mikäli asemakaavoituksella ja rakentamismääräyksillä huo-lehditaan maisema-arvoista. Maisema on kumpuilevaa peltoaluetta, jossa on välissä pieniä puusto- ja metsäsaarekkeita. Maaston korkeuserot ovat melko vaihtelevat ja ra-kennusten sijoittaminen maaston mukaisesti vähentää maiseman kokonaisvaikutelman


muutosta. Maisemallisesti arvokkaiksi on merkitty myös Selkeen kartanon ympäristön viljelyalueet.

Kulttuuriperintö ja rakennettu ympäristö

Parhaiten säilyneet historiallisten kylätonttien yhä asutetut ympäristöt on merkitty kaa-vakartalla kulttuurihistoriallisesti arvokkaiksi alueiksi (sk). Näihin kuuluvat Selkeen, Ii-rolan, Saikkalan, Rienilän, Valkaman ja Salmin vanhat kyläympäristöt. Alueilla yhdisty-vät arkeologiset, historialliset ja rakennetun ympäristön arvot sekä maisemalliset arvot. Säilytettäviä piirteitä on kuvattu tarkemmin kaavaselostuksen liitteenä olevassa Ra-kennetun ympäristön selvityksessä (2012).

Kyläalueita koskevan kaavamääräyksen tavoitteena on:

- aluekokonaisuuksien säilyminen ymmärrettävänä, vanhan rakennuskannan säilyminen asuin- ja talousrakennuksineen,

- rakennusten perinteisten mittasuhteiden, materiaalien, yksityiskohtien ja värityksen säilyminen,

- avointen viljelymaisemien, näkymien ja kylien rintapeltojen säilyminen, piha-piirien perinteisen kasvillisuuden säilyminen,

- vanhojen tielinjauksien säilyminen, ajoteiden ja pihojen säilyminen hiekkapintaisina.

Alueille voidaan sijoittaa vähäistä täydennysrakentamista, mutta se tulee toteuttaa ym-päristön perinteistä rakennustapaa ja mittakaavaa noudattaen. Täydennysrakentami-nen tulee sijoittaa olemassa olevaa kylärakennetta ja raittimiljöötä tukien.

Rakennetun ympäristön selvityksessä merkittävimmiksi todetut rakennukset ja raken-nusryhmät on merkitty kaavassa kulttuurihistoriallisesti arvokkaiksi rakennetun ympä-ristön kohteiksi (sr). Kaavamääräys velvoittaa säilyttämään kohteen arvokkaat omi-naispiirteet. Korjaus- ja täydennysrakentaminen on sovitettava pihapiiriin, ympäröivään rakennuskantaan ja maisemaan ympäristön perinteistä rakennustapaa ja mittakaavaa noudattaen. Rakennuksen purkamiseen tulee hakea maankäyttö- ja rakennuslain 127 §:n mukainen lupa. Purkamislupa tulee hakea myös huomattavan talousrakennuksen purkamiseen.

Historialliset tielinjaukset

Valtakunnallisesti arvokkaat tielinjat Hämeenkankaan– ja Kyrönkankaan tie (RKY 2009) ja Huittinen-Tyrvää-Tampere –tie on merkitty kaavassa historiallisina tielinjauksi-na. Kaavamääräyksen mukaan tien ja tiemaiseman arvokkaiden historiallisten piirtei-den säilyttämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Ympäristön uudis- ja korjausra-kentaminen, tien korjaustoimenpiteet sekä ympäristönhoito tulee sopeuttaa tien varren kyläkuvaan ja rakennusperinteeseen. Myös historialliseen tielinjaan mahdollisesti liitty-vät kiinteät muinaisjäännökset, tulee ottaa huomioon. Osayleiskaavan kulkureitit ovat pääosin vanhojen linjausten mukaisia myös muilla kuin historiallisiksi tielinjauksiksi merkityillä teillä. Kaava mahdollistaa uuden yhteyden Häi-jään keskustassa Rieniläntieltä Tupurlantielle, mutta Tupurlantien vanha tielinjaus jää käyttöön pienempänä tienä. Kaava mahdollistaa myös rinnakkaisväylän rakentamisen Tiisalantieltä Särkijärventielle alikulkuna Porintien kohdalla. Rinnakkaisväylä kulkee


osaksi Tiisalantien vanhan, peltotienä olevan linjauksen kohdalla, mutta vanhaa tietä pyritään säilyttämään mahdollisimman paljon.

Muinaisjäännökset

Kaavakarttaan on merkitty kaikki tiedossa olevat esihistorialliset ja historialliset kiinteät muinaisjäännökset ja historiallisten kylätonttien alueet, jolloin ne ovat virallisesti ”kaik-kien” tiedossa ja niiden säilyminen on tällöin huomattavasti varmempaa osayleiskaa-van saadessa lainvoiman. Määräyksissä on, että muinaismuistoalueen toimenpiteistä ja maankäyttösuunnitelmista tulee pyytää maakuntamuseon tai museoviraston lausun-to. Historiallisten kylätonttien aluemerkintämääräyksissä edellytetään, että aluetta ja sen lähiympäristöä koskevista maankäyttösuunnitelmista on neuvoteltava museoviran-omaisten kanssa.

5.3.6 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön

Sosiaaliset ja kulttuuriset vaikutukset

Osayleiskaava-alueelle muodostuu lähelle palveluita asumista ja työpaikka-alueita, joista on turvalliset kevyen liikenteen yhteydet eri toimintojen välillä, mikä tekee eri-ikäisten itsenäisen asumisen ja liikkumisen alueella mahdolliseksi ja tarjoaa asukkaille omaehtoisen elämän lähtökohtia. Asuntoalueilta on sekä julkiset että kaupalliset palve-lut hyvin saavutettavissa. Uusien harrastusmahdollisuuksien ja virkistyspalveluiden kasvu lisää kaiken ikäisten sosiaalista kanssakäymistä. Sujuvat kevyen liikenteen yhteydet ovat hyvin saavutetta-vissa ja virkistysalueet lisäävät omalta osaltaan asumisviihtyvyyttä.

5.4 Osayleiskaavan oikeusvaikutukset

Mouhijärvi – Häijää – Salmi osayleiskaava on oikeusvaikutteinen. Maankäyttö- ja ra-kennuslain 42 §:ssä määrätään yleiskaavan oikeusvaikutuksista muuhun suunnitteluun ja viranomaistoimintaan: Yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi (MRL 42.1 §). Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättä-essään niiden toteuttamisesta katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta yleiskaavan to-teutumista (MRL 42.2 §). Yleiskaava korvaa samaa aluetta koskevan, aikaisemmin hyväksytyn yleiskaavan, joll-ei kaavassa toisin määrätä. Yleiskaava ei ole asemakaava-alueella voimassa muutoin kuin 1 momentissa tarkoitetun asemakaavan muuttamista koskevan vaikutuksen osal-ta (MRL 42.3 §). Maankäyttö- ja rakennuslain 32 §:ssä määrätään maakuntakaavan oikeusvaikutuksista muuhun suunnitteluun ja viranomaistoimintaan. Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi (MRL 32.1


§). Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättä-essään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistä-mään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteut-tamista (MRL 32.2 §). Maakuntakaava ei ole oikeusvaikutteisen yleiskaavan eikä asemakaavan alueella voi-massa muutoin kuin 1 momentissa tarkoitetun kaavojen muuttamista koskevan vaiku-tuksen osalta (MRL 32.3 §). Rakennusjärjestyksessä olevia määräyksiä ei sovelleta, jos oikeusvaikutteisessa yleis-kaavassa on asiasta toisin määrätty (MRL 14.4 §). Rakentamis- ja toimenpiderajoitukset Lupaa rakennuksen rakentamiseen ei saa myöntää siten, että vaikeutetaan yleiskaa-van toteutumista. Lupa on kuitenkin myönnettävä, jos yleiskaavasta johtuvasta luvan epäämisestä aiheutuisi hakijalle huomattavaa haittaa eikä kunta tai, milloin alue on katsottava ratkaistuksi muun julkisyhteisön tarkoituksiin, tämä lunasta aluetta tai suori-ta haitasta kohtuullista korvausta (ehdollinen rakentamisrajoitus). Haittaa arvosteltaes-sa ei oteta huomioon omistussuhteissa yleiskaavan hyväksymisen jälkeen tapahtunei-ta muutoksia, ellei niitä ole tehty yleiskaavan toteuttamista varten (MRL 43.1 §). Yleiskaavassa voidaan määrätä, ettei yleiskaava-alueella tai sen osalla saa rakentaa niin, että vaikeutetaan yleiskaavan toteutumista (rakentamisrajoitus). Tällöin ei sovelle-ta, mitä 1 momentissa säädetään (MRL 43.2 §). Yleiskaavassa voidaan myös määrätä, ettei maisemaa muuttavaa toimenpidettä saa suorittaa ilman 128 §:ssä tarkoitettua lu-paa (toimenpiderajoitus) (MRL 43.2 §). Yleiskaavassa voidaan erityisellä määräyksellä kieltää käyttämästä rakennustoimintaa tarkoitettua aluetta enintään viiden vuoden aikana muuhun rakentamiseen kuin maata-louden ja muiden siihen verrattavien elinkeinojen tarpeita varten (määräaikainen ra-kentamisrajoitus) (MRL 43.3 §). Meren tai vesistön ranta-alueeseen kuuluvalle rantavyöhykkeelle ei saa rakentaa ra-kennusta ilman asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on eri-tyisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena (MRL 72.1§). Sen lisäksi, mitä rakennusluvan edellytyksistä muutoin säädetään, rakennusluvan myöntäminen 16 §:ssä tarkoitetuilla suunnittelutarvealueella, jolle ei ole hyväksytty asemakaavaa, edellyttää, että rakentaminen: (MRL 137.1 §) 1) ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle; 2) ei aiheuta haitallista yhdyskuntakehitystä; ja 3) on sopivaa maisemalliselta kannalta eikä vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuu-

riympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista. Rakennuslupa enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen rakentamiseen voidaan 137 §:n 1 momentin estämättä myöntää, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa on erityisesti määrätty kaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Määräys voi koskea vain kyläaluetta, johon ei kohdistu merkittäviä raken-tamispaineita. Edellytyksenä on lisäksi, että yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta maankäyttöä kyseisellä alueella. Yleiskaavan määräys sen käyttämisestä ra-


kennusluvan myöntämisen perusteena on voimassa enintään 10 vuotta kerrallaan (MRL 44.2 §) Vähittäiskaupan suuryksiköiden ensisijainen sijaintipaikka on keskusta-alue, ellei muu sijainti kaupan laatu huomioon ottaen ole perusteltu (MRL 71 c §). Vähittäiskaupan suuryksikköä ei saa sijoittaa maakunta- tai yleiskaavan keskustatoi-minnoille tarkoitetun alueen ulkopuolelle, ellei alue ole asemakaavassa erityisesti osoi-tettu tätä tarkoitusta varten (MRL 71 d §). Yleiskaavan ja muun lainsäädännön mukaisen päätöksenteon suhde Maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset suunnitelmat on otettava huomioon suunnitelta-essa ja päätettäessä muun lainsäädännön nojalla ympäristön käytön järjestämisestä siten kuin erityislaeissa säädetään. muussa lainsäädännössä on vastaavasti säännök-siä, jotka yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon. Tässä suhteessa keskeisim-piä lakeja ovat ympäristönsuojelulaki, rakennussuojelulaki, tielait, vesilaki, metsälaki, maa-aineslaki, kaivoslaki ja jätelaki. Luonnonsuojelulain ja muinaismuistolain huomi-oon ottamisesta säädetään vielä tarkemmin MRL 197 §:ssä. Luonnon- ja maisemasuojelua ja –hoitoa koskeva erityslaki on luonnonsuojelulaki. MRL 197 §:n viittauksen mukaan kaavaa hyväksyttäessä ja vahvistettaessa on nouda-tettava, mitä luonnonsuojelulain 10 luvussa säädetään. Luonnonsuojelulain 10 luku si-sältää Euroopan yhteisön Natura 2000-verkostoa koskevat erityissäännökset. MRL:n mukaista lupa-asiaa ratkaistaessa ja muuta viranomaispäätöstä tehtäessä on 197 §:n mukaan lisäksi noudatettava, mitä luonnonsuojelulaissa säädetään. Luonnonsuojelulain 29 §:ssä mainitut suojellut luontotyypit sekä 47 §:n säännös erityi-sesti suojeltavista lajeista tulee ottaa huomioon yleiskaavaa hyväksyttäessä samoin LSL 49 §:n luontodirektiivin liitteessä IV (a) tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksi-löiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämis- tai heikentämiskielto. Rakennussuojelulain nojalla suojellaan sellaisia kansallisen kulttuuriperinnön säilyttä-misen kannalta arvokkaita rakennuksia, rakennusryhmiä ja rakennettuja alueita, joilla on kulttuurihistoriallista merkitystä. Laki rakennusperinnön suojelemisesta turvaa ra-kennetun kulttuuriympäristön ajallista ja alueellista monimuotoisuutta, vaalii sen omi-naisluonnetta ja erityispiirteitä sekä edistää sen kulttuurisesti kestävää hoitoa ja käyt-töä. Asemakaava-alueella rakennussuojelu toteutuu pääsääntöisesti kaavasuojeluna asemakaavoituksen yhteydessä. Kirkolliset rakennukset on suojeltu kirkkolain nojalla sekä ortodoksisesta kirkosta annetussa laissa. Rakennettuun ympäristöön tai kulttuurihistoriaan liittyen arvojen suojelemiseksi yleis-kaavassa voidaan tietty alue tai rakennus osoittaa suojeltavaksi. Kiinteät muinaisjäännökset on määritelty muinaismuistolain 2 §:ssä. MRL 197.3 §:n viittaussäännöksen mukaan kaavaa laadittaessa, hyväksyttäessä ja vahvistettaessa on noudatettava, mitä muinaismuistolain 13 §:ssä säädetään. Ympäristönsuojelulain 6.1 §:n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pi-laantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä. Toiminnan sijoitus-


paikan soveltuvuutta arvioitaessa on ympäristönsuojelulain mukaan otettava huomioon muun muassa alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva oikeusvaikutteisessa kaa-vassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset. Koska toiminto-jen sijoittamisen vaihtoehtojen valinta ja muut perusratkaisut tehdään kaavoituksen yh-teydessä, on vastaavasti myös kaavaa laadittaessa otettava huomioon ympäristön pi-laantumisen vaara. Maantienlain 17 §:n mukaan yleissuunnitelman ja tiesuunnitelman tulee perustua maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen oikeusvaikutteiseen kaavaan, jossa maantien sijainti ja suhde muuhun alueiden käyttöön on selvitetty. Tie suunnitelmaa ei saa hy-väksyä vastoin oikeusvaikutteista kaavaa. Tie voidaan kuitenkin suunnitella maantielain 17.3 §:n mukaisesti ilman, että suunnitte-lu perustuu kaavaan, jos tien luonne huomioon ottaen sen sijainti ja suhde muuhun alueidenkäyttöön voidaan ilman kaavaakin riittävästi selvittää yhteistyössä kunnan, maakunnan liiton ja alueellisen ympäristökeskuksen kanssa. Yleiskaavan toteuttamisesta johtuvasta korvauksesta määrätään MRL 14 luvussa.

6 TOTEUTUKSEN SEURANTA

6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat

Alla on kuva tielaitoksen eritasoliittymäsuunnitelmasta.

Tiehallinto haluaa säilyttää eritasoliittymävarauksen kaavassa. Eritasoliittymä muuttaa


olennaisesti alueen maisemakuvaa.


Alla kuva maisemaselvittäjän periaatepiirroksesta olemassa olevan Häijään liiken-neympyrän pohjoispuolen mahdollisesta tulevasta rakentamisesta, joka selvityksen te-kijän mukaan soveltuisi maisemaan. Valtatien varteen pohjoispuolelle on laitettu liike-rakentamista samoin Kyröntien länsipuolelle. Huhtalankujan varteen on piirroksessa esitetty asuinrakentamista. Liikerakennusten ja asuinrakennusten väliin on jätetty avointa peltomaisemaa ja leikkialuetta.

Kaavaratkaisussa valtatien varteen pohjoispuolelle on esitetty virkistysaluevaraus, joka toteutettaisiin melko avoimena maiseman kannalta. Huhtalankujan varressa on asuin-aluevaraus ja Kyröntien molemmin puolin olisi työpaikka-aluevaraus. Alla on kuva mahdollisesta kaavan toteutuksesta periaatepiirros.

6.2 Toteutuminen ja ajoitus

Alueen kehittäminen ja pientaloalueiden toteuttaminen on sidoksissa kaupungin maanhankintaan, koska asemakaavoitettavat pientaloalueet ovat yksityisessä omis-tuksessa. Tavoitteena on, että asemakaavoitus etenee johdonmukaisesti laajentamalla nykyisiä asemakaava-alueita ja kaavoittamalla asemakaavoitettujen alueiden välialuei-ta. Alueen hajarakentaminen tapahtuu yksityisten maanomistajien toimesta vähitellen.


6.3 Toteutuksen seuranta

Osayleiskaavan toteutuksesta vastaavat Sastamalan kaupunki ja alueen maanomista-jat. Osayleiskaava toimii ohjeena muulle maankäytön suunnittelulle, kuten asemakaa-voitukselle, jossa ratkaistaan yksityiskohtaisemmin alueen rakentaminen. Alueen maankäytön jatkosuunnittelu tapahtuu asemakaavoituksen yhteydessä. Kaavan toteu-tumisajankohtaan vaikuttaa yrityselämän ja talouden yleinen kehitys. Sastamalassa 9.9.2013 Merja-Liisa Hannuksela Maankäyttöpäällikkö Sastamalan kaupunki yhdyskunta ja ympäristö / maankäyttö Uotsola – Häijää – Salmi osayleiskaavan suunnittelutiimi Yleiskaavaprojektista vastaava: Maankäyttöpäällikkö Merja-Liisa Hannuksela Puh. 0500 776 138 Tekninen johtaja Jorma Tuomisto Puh. 050 517 0957 Kaavoitusarkkitehti Minna Kulojärvi Puh. 040 506 2520 Kaavasuunnittelija Juha Mäkinen Puh. 040 838 0683 Kaavavalmistelija Merja Juntunen Puh. 040 826 8417 Yhdyskuntatekniikka Suunnitteluinsinööri Pasi Lähteenmäki Puh. 050 3512 216

Documents

MOUHIJÄRVI - HÄIJÄÄ SALMI ... - sastamala.fi · Mouhijärvi – Häijää – Salmi osayleiskaava toteuttaa Sastamalan kaupungin strategiaa ja vuonna 2009 valtuuston hyväksymää