Upload
others
View
0
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
1857
Munasarjakystat – tarvitseeko aina leikata tai edes seurata?
Munasarjakysta on tavallinen löydös gynekolo-
gisessa kaikukuvauksessa. Ennen vaihdevuosi-
ikää munasarjakysta todetaan 7,8 %:lla oireet-
tomista naisista, ja vaihdevuosi-iän ohittaneilla
naisilla esiintyvyys on 2,5−18 %. Munasarjakysta
löydetään joko sattumalta, alavatsakivun vuoksi
tehdyssä kaikukuvauksessa tai epäilyttävän pal-
paatiolöydöksen perusteella. Kaikukuvauk sen
helpon saatavuuden myötä oireettomia muna-
sarjakystia löydetään yhä useammalta naiselta.
Valtaosa kystista on hyvänlaatuisia, ja usein ne
häviävät itsestään. Näin ollen naista on tarpee-
tonta altistaa leikkauksen riskeille, jos kystaa ei
epäillä pahanlaatuiseksi eikä se aiheuta oireita.
Munasarjan normaali koko vaihtelee kuukau-tiskierron mukaan. Ovulaatiohetkellä follikke-li on halkaisijaltaan noin 20–25 mm (KUVA 1). Ovulaation jälkeen sen tilalle muodostuu keltarauhanen, joka harvoin ylittää kooltaan 30 mm:ä. Hedelmällisessä iässä olevan naisen munasarjan normaali koko on nykykäsityksen mukaan 3,5 x 2 x 1,5 cm ja vaihdevuosi-ikäi-sellä naisella 1,5 x 0,7 x 0,5 cm. Vaihdevuosi-ikäisellä poikkeavuutta on syytä epäillä, jos munasarja on kaksi kertaa suurempi kuin vas-takkainen munasarja. Tilavuuden voi tarvit-taessa laskea kaavalla 0,5 x pituus x korkeus x leveys.
Munasarjakystien esiintyvyys
Oireettomista fertiili-ikäisistä naisista 7,8 %:lta löytyy yli 2,5 cm:n kokoinen munasarjakysta
(Borgfeldt ja Andolf 1999). Vastaavasti oireet-tomista vaihdevuosi-ikäisistä naisista kysta löydetään 2,5−18 %:lta (Modesitt ym. 2003, Castillo ym. 2004). Esiintyvyys on usein sitä pienempi, mitä suurempi aineisto on kysy-myksessä. Vaihdevuosi-ikäisten naisten seu-lonta-aineistossa kohdun sivuelimen hyvän-laatuinen poikkeavuus todettiin 0,8−1,8 %:lla ja pahanlaatuinen muutos 0,1 %:lla (Myers ym. 2006). Fertiili-ikäisillä naisilla kystat ovat useimmiten toiminnallisia, eli niiden koko ja olemassaolo vaihtelevat kuukautiskierron mukaan. Jos kypsynyt munarakkula ei puh-kea, syntyy follikkelikysta. Jos taas ovulaation jälkeen syntyvä keltarauhanen vuotaa verta, voi kehittyä keltarauhaskysta. Follikkelikystat ovat yleisempiä kuin keltarauhaskystat. Hor-monikierukka lisää toiminnallisten kystien esiintyvyyttä, yhdistelmäehkäisypillerit taas vähentävät sitä.
TEEMA: HYVÄNLAATUISET GYNEKOLOGISET KASVAIMET
Paula Kuivasaari-Pirinen ja Maarit Anttila
Duodecim 2011;127:1857–63
Kuva 1. Fertiili-ikäisen naisen normaali munasarja kaiku-kuvauksessa.
1858
ei löytynyt kystisistä tuumoreista, vaikka nii-den läpimitta oli yli 10 cm.
Kaikukuvauksessa hyvänlaatuiselta ja pa-hanlaatuiselta vaikuttavan kystan ominai-suuksia on lueteltu TAULUKOSSA 1. Lisäänty-misikäisen naisen munasarjamuutokset ovat useimmiten hyvänlaatuisia, vaikka ne olisivat-kin sekakaikuisia tai kiinteitä. Tavallisimmin kyseessä on silloin endometriooma tai hemor-raginen kysta. Kiinteä muutos on useimmiten varrellinen myooma tai dermoidikysta.
Sen sijaan riski pahanlaatuisuudesta kasvaa, mikäli kaikukuvauksessa on todettu sekakai-kuinen tai kiinteä munasarjamuutos esipuber-teetissa tai vaihdevuosi-iässä olevalla naisella. Esipuberteetissa sivuelinmuutoksen pahan-laatuisuusriski on 5−35 % (Givens ym. 2009). Tämä johtuu itusolulinjan kasvainten lisään-tyneestä esiintymisestä tässä ikäryhmässä. Pa-hanlaatuisuusriskiä suurentaa tiedossa oleva geneettinen alttius, aiempi muu kuin gyneko-loginen syöpä ja askites. Tuhannen potilaan kaikukuvausaineistossa, jossa morfologinen löydös rinnastettiin lopulliseen histologiseen löydökseen, yksilokeroisen kystan syöpäriskik-si todettiin 0−3 %, monilokeroisen kystan 8 %, monimuotoisen muutoksen 36 % ja kiinteän 39 % (Granberg ym. 1989). Aineistossa, jossa leikattiin seurannassa häviämättömän sivuelin-muutoksen takia 656 iältään 27−59-vuotias-ta potilasta, todettiin 21 %:lla syöpä. Yleisin hyvänlaatuinen muutos oli endometriooma (21 %). Muita yleisiä löydöksiä olivat seroo-
TauluKKo 1. Erotusdiagnostisia kaikukuvauslöydöksiä.
Hyvänlaatuiset Pahanlaatuiset
Yksilokeroinen
Kaiuton
Sileät seinämät
Ei virtauksia
Läpimitta alle 10 cm
Kiinteät komponentit, usein nodulaarisia tai papillaarisia
Kiinteissä komponen-teissa virtausta
Väliseinän paksuus yli 2–3 mm
Askites
Toisen munasarjan koko suurempi kuin kaksin-kertainen
Kuva 3. Sekakaikuinen, kystisiä ja kiinteitä rakenteita sisäl-tävä munasarjakasvain.
Kuva 2. Yksilokeroinen munasarjakysta.
HYVÄNLAATUISET GYNEKOLOGISET KASVAIMET
P. Kuivasaari-Pirinen ja M. anttila
Munasarjakystien luokittelu ja pahanlaatuisuusriski
Kohdun sivuelinmuutokset voidaan kaiku-kuvauksen perusteella luokitella kystisiksi (KUVA 2), kiinteiksi tai sekakaikuisiksi. Vii-meksi mainitut ovat kasvaimia, joissa on sekä kiinteitä että nestesisältöisiä alueita (KUVA 3). Tuoreessa kaikukuvausmorfologiaan perustu-vassa tutkimuksessa 395 naisen munasarjakys-tat luokiteltiin mainitulla tavalla (McDonald ym. 2010). Histologian mukaan puolella nai-sista, joilla oli kiinteä tai sekakaikuinen tuu-mori, todettiin syöpä. Jos kaikukuvauslöydök-seen yhdistettiin suurentunut CA 125 -arvo (yli 35 kU/l), syöpä todettiin 77 %:lla naisis-ta. Kaikilla naisilla, joilla todettiin askitesta (14 %:lla), oli kysymys pahanlaatuisesta muu-toksesta. Sen sijaan yhtään munasarjasyöpää
1859
si kystadenooma (15 %), kypsä teratooma (12 %), hemorraginen kysta (7 %) ja musinoo-si kystadenooma (5 %). Semimaligneja muna-sarjakasvaimista oli 3 % (Guerriero ym. 2002).
Perinteisin munasarjamuutosdiagnostiikas-sa käytettävä merkkiaine on seerumin CA 125. Kun raja-arvo on 35 kU/l, testin herkkyys on 85,5 % ja tarkkuus 86,4 % (McDonald ym. 2010). Sen ongelmana on kuitenkin heiken-tynyt tarkkuus fertiili-ikäisillä naisilla. Arvo voi olla suurentunut myös hyvänlaatuisissa tiloissa, kuten endometrioosissa, raskaudessa ja infektioissa. Jos tähän testiin yhdistetään uudempi merkkiaine HE4, tarkkuus ja herk-kyys paranevat (Moore ym. 2008). HE4 onkin erinomainen apuväline endometriooman ja munasarjasyövän erotusdiagnostiikassa, sillä se on syövässä suurentunut (Huhtinen ym. 2009).
Onko munasarjakysta tai hyvänlaatuinen munasarjakasvain syövän esiaste?
Brittiläisessä kaikukuvausseulonta-aineistossa hyvänlaatuisten munasarjakasvainten pois-to ei merkittävästi vähentänyt kuolleisuutta munasarjasyöpään 15 vuoden seuranta-aika-na. Tämä viittaisi siihen, ettei hyvänlaatuinen munasarjakasvain etene syöväksi (Crayford ym. 2000). Toisaalta histopatologisissa tutki-muksissa munasarjasyöpäkasvaimista on löy-tynyt alueita, joissa todetaan hyvänlaatuista ja semimalignia kasvainkomponenttia ( Jordan ym. 2006). Yhteenvetona kaikukuvausseu-rannoista sekä histopatologisista ja molekyyli-biologisista tutkimuksista voidaan todeta, että
todennäköisimmin seroosit munasarjasyövät eivät etene hyvänlaatuisen esiasteen kautta syöväksi, toisin kuin ei-seroosit munasarja-syövät. Erityisesti musinoosit munasarjakas-vaimet etenevät todennäköisesti semimalignin kasvaimen kautta syöviksi ( Jordan ym. 2006).
Vaihdevuosi-ikäisten naisten seulonta-aineistossa (8 794 potilasta) todettiin 215 naisella yksilokeroinen kysta. Yksi näistä osoittautui syöväksi (esiintyvyys 0,6 % kaikis-ta todetuista yksilokeroisista kystista) (Cas-tillo ym. 2004). Seurattavista naisista (104 potilasta) 44 %:lla kysta hävisi spontaanisti, useimmiten (74 %:lla) kahden vuoden aikana (mediaani seuranta-aika 48 kk). Seurannassa olleilla syöpiä ei todettu. Laajassa 2 763:n yli 50-vuotiaan naisen seulontatutkimuksessa yksilokeroista munasarjakystaa 3−6 kuukau-den välein seurattaessa todettiin kymmenelle potilaalle kehittyvän munasarjasyöpä (Mo-desitt ym. 2003) (TAULUKKO 2). Tosin näistä seitsemällä oli kaikukuvauksessa muitakin löy-döksiä, kuten kiinteitä tai papillaarisia alueita. Lisäksi kahdella todettiin syöpä kystan häviä-misen jälkeen ja yhdellä naisella syöpä todet-tiin vastakkaisessa munasarjassa. Seurantatut-kimuksissa yksilokeroisen kystan spontaani häviäminen on todettu 49−69 %:lla potilaista (Levine ym. 2002, Modesitt ym. 2003). Mer-kittävää näyttöä yksilokeroisten kystien muut-tumisesta syöväksi seurannan aikana ei siis ole (TAULUKKO 2).
Oireet
Munasarjakystiin voi liittyä kipua ja painon tunnetta. Potilaan oireet voivat auttaa myös
Munasarjakystat – tarvitseeko aina leikata vai täytyykö edes seurata?
TauluKKo 2. Yksilokeroisten kystien seurantatutkimuksia.
Viite n* Seuranta- aika
Mediaani/ keski arvo
Kysta ennallaan
(%)
Spontaani resoluutio
(%)
Syöpiä
Castillo ym. 2004 215 6–87 kk 27 kk / − 69 44 1
Valentin ym. 2002 162 0,3–8 v 3 v / − 34 54 0
Modesitt ym. 2003 2 763 4 vrk – 14 v − / 6,3 v 69 7
van Nagell ym. 2007 3 746 4 kk – 16 v − / 4,6 v 83 0
*Seurattujen potilaiden lukumäärä
1860
sivuelinmuutoksen erotusdiagnostiikassa. Dysmenorrea ja yhdyntäkivut viittaavat endo-metrioosiin. Pitkäkestoinen vatsakipu, tihen-tynyt virtsaamistarve, painon lasku ja turvotus sekä epämääräiset suolistovaivat voivat olla viite munasarjasyövästä. Tulehdusoireet kuten kuume viittaavat tulehdusprosessiin. Oireet määräävät useimmiten myös hoidon tarpeen. Munasarjakystiin liittyy myös sivuelimen kier-tymän riski. Useimmiten torsiosta kärsivät fertiili-ikäiset naiset, mutta se on mahdollinen myös lapsilla ja vaihdevuosi-ikäisillä. Verrat-tuna yksilokeroiseen kystaan on teratoomassa kiertymäriski suurempi. Suurimmillaan riskin on todettu olevan silloin, kun kystan koko on 8−12 cm (Husson ja Fauconnier 2010).
Munasarjakystien diagnostiikka
Kliinisessä tutkimuksessa kystat jäävät usein huomaamatta. Esimerkiksi kaikukuvauksella todettavista alle 5 cm:n kystista 84 % jäi ha-vaitsematta palpaatiossa (Castillo ym. 2004). Tärkein diagnostinen keino on emättimen kautta tehtävä kaikukuvaus. Tällä tutkimuk-sella kokenut lääkäri pystyy näkemään muna-sarjan myös 90 %:lla vaihdevuosi-ikäisistä nai-sista (Parsons 2002). Löytämistä vaikeuttavat muun muassa kohdun poisto ja lihavuus (BMI yli 35).
Vuonna 2006 julkaistussa systemoidussa kirjallisuuskatsauksessa arvioitiin eri diagnos-tisten menetelmien kykyä erottaa hyvänlaatui-set sivuelinkasvaimet pahanlaatuisista (TAU-
LUKKO 3). Kystan koko saattaa vaikeuttaa tarkkaa kai-
kukuvausdiagnostiikkaa. Seinämämuutosten, kuten papillaaristen rakenteiden, toteaminen vaikeutuu, kun kystan koko ylittää 7,5 cm (Ekerhovd ym. 2001). Kiinteät muutokset fertiili-ikäisellä naisella ovat useimmiten var-rellisia myoomia, joita on 20−30 %:lla yli 30-vuotiaista naisista (Lev-Toaff ym. 2009). Hedelmällisessä iässä olevalla naisella useim-mat kiinteät munasarjaperäiset muutokset ovat hyvänlaatuisia dermoideja ja kompleksi-set muutokset endometrioomia tai hemorra-gisia kystia.
Dopplerkaikukuvauksella esiin tuleva veri-suonitus voi auttaa hyvänlaatuisen ja pahan-laatuisen muutoksen erottamisessa toisistaan. Mitattavien indeksien (resistenssi eli RI ja pulsatiliteetti eli PI) ei ole todettu merkittä-västi parantavan diagnostiikkaa morfologiseen kaikukuvaukseen verrattuna (Guerriero ym. 1998). Syöville tyypillisiä heikkoja virtausvas-tuksia (kuten PI alle 1 tai RI alle 0,4) voidaan todeta myös tulehduksellisissa prosesseissa, endometrioomissa, keltarauhaskystissa ja koh dun ulkoi sissa raskauksissa (Fleischer ym. 1991).
Kolmiulotteisen morfologisen kaiku ku-vauk sen ei ole todettu parantavan komplek-sisen munasarjamuutoksen diagnostiikkaa (Alcazar ym. 2003), mutta sen yhdistäminen kolmiulotteiseen väridopplerkaikukuvaukseen voi parantaa erotusdiagnostiikkaa, koska sen avulla voidaan todeta pahanlaatuisille kasvai-mille tyypillisiä sentraalisia verisuonia (Geo-mini ym. 2006).
Kasvainmerkkiainetuloksen yhdistämi-nen dopplerkaikukuvaukseen saattaa paran-taa myös erotusdiagnostiikkaa, sillä 100 %:n tarkkuus ja 100 %:n positiivinen ennustearvo saavutettiin, kun RI oli alle 0,5 ja CA 125 oli yli 65 kU/l (Mancuso ym. 2004). Erotusdiag-nostista kykyä parantaa myös liitännäislöy-dösten havainnointi kaikukuvauksessa. Näitä ovat esimerkiksi askites, pleuraneste, etä-pesäkkeet maksassa ja hydronefroosi. Fysiolo-gisena neste määränä vatsaontelossa pidetään 15 mm:n nestekerrosta anteroposteriorisuun-nassa (Brown ym. 2010).
TauluKKo 3. Eri menetelmien luotettavuus muna-sarjakasvainten diagnostiikassa (Myers ym. 2006).
Herkkyys (%)
Tarkkuus (%)
Bimanuaalinen palpaatio
45 90
Kaikukuvaus-morfologia
86–91 68−83
Magneettikuvaus 91 87
TT 90 75
PET 67 75
CA 125 > 35 kU/l 78 79
HYVÄNLAATUISET GYNEKOLOGISET KASVAIMET
P. Kuivasaari-Pirinen ja M. anttila
1861
Varmaan diagnoosiin päästään kuitenkin vain leikkauksella. Neulanäytteiden ottami-nen ei ole suositeltavaa, koska jopa 56 %:ssa ta pauksista solujen määrä on liian vähäinen diagnoosin tekoon ja syövissä punktio voi levittää soluja vatsaonteloon (Higgins ym. 1999).
Munasarjakystien hoito
Sivuelinmuutoksen hoidon tarpeen määrää-vät syöpäriski, kipu- tai paineoireet sekä he-delmällisyys. Oireileva tai syöpään viittaava sivuelinmuutos vaatii leikkauksen. Kystapunk-tiota tai aspiraatiota ei suositella, koska uusiu-tumisriski on 25 % (Zanetta ym. 1996).
American College of Obstetrics and Gyne-cologyn (ACOG 2007) suosituksen mukaan alle 10 cm:n yksilokeroista kystaa voidaan seu-rata sekä ennen menopaussia että sen jälkeen. Seurannassa 70 % yksilokeroisista kystista hä-viää sekä fertiili- että vaihdevuosi-ikäisellä nai-sella. Häviämiseen vaikuttaa kystan koko: mitä suuremmasta kystasta on kyse, sen epätoden-näköisemmin se häviää spontaanisti (Zanetta ym. 1996). Vaihdevuosi-ikäisellä suositeltavin lisätutkimus on CA 125 -määritys.
Brittiläisen gynekologiyhdistyksen toimin-taohjeet vaihdevuosi-ikäisten naisten muna-sarjakystan hoitoon (RC OG 2003, TAULUK-
KO 4) perustuvat RMI:n laskemiseen. Mikäli RMI-pisteet ovat alle 25, kystaa seurataan
korkeintaan vuoden ajan 4 kuukauden välein. Jos kysta ei ole kasvanut, seurannat voidaan lo-pettaa. RMI-pisteiden ollessa 25–250 tehdään laparoskopia tai laparotomia. Tätä suuremmis-sa pisteissä syövän todennäköisyys on 70 % (Davies ym. 1993), jolloin suositellaan gyne-kologisen onkologin suorittamaa laparotomiaa (staging).
Gynekologisen onkologin hoitoon potilas tulisi lähettää, kun premenopaussissa todetaan CA 125 -arvon olevan yli 200 kU/l, potilaalla on askitesta tai epätarkkarajainen fiksoitunut kasvain, kliinisessä tutkimuksessa todetaan etäpesäkkeeksi sopiva löydös tai suvussa en-
YDINASIAT
88 Munasarjan8 normaali8 tilavuus8 on8 fertiili-ikäisellä8naisella8 alle8 208cm38 ja8 vaihdevuosi-ikäisellä8 alle8108cm3.
88 Kaikukuvauksessa8 yksilokeroiseksi8 todettu8 kysta8on8fertiili-ikäisellä81008%:n8ja8vaihdevuosi-ikäisel-lä8 naisella8 958%:n8 todennäköisyydellä8 hyvänlaa-tuinen.
88 Oireileva8 munasarjakysta8 tai8 kaikukuvauksessa8seka8muotoinen8 eli8 kystisiä8 ja8 kiinteitä8 alueita8 si-sältävä8muutos8on8leikattava.
Munasarjakystat – tarvitseeko aina leikata vai täytyykö edes seurata?
TauluKKo 4. RMI-arvo (Risk of Malignancy Index) lasketaan kertomalla menopaussivaihepisteet, kaikuku-vauslöydöspisteet ja CA 125 -arvo keskenään.
RMI:n laskentaperusteetPisteet
Vaihe Premenopaussi 1
Postmenopaussi 4
Kaikukuvauslöydös Jos yksi seuraavista tai simplex-kysta 1
Jos kaksi tai enemmän seuraavista: monilokeroisuus kiinteät alueet, yli 3 mm:n papillit askites molemminpuolinen muutos intra-abdominaaliset metastaasit
3
CA 125 -arvo Luku sellaisenaan
1862
simmäisen asteen sukulaisella on munasarja- tai rintasyöpä (ACOG 2002). Vaihdevuosi-ikäinen potilas tulisi lähettää gynekologisen onkologin hoitoon, kun CA 125 -arvo on yli 35 kU/l.
American College of Radiologyn asiantun-tijapaneeli totesi vuonna 2007 omassa kliini-sessä suosituksessaan, että kaikukuvauksessa yksilokeroiseksi todettu kysta on fertiili-ikäi-sellä 100 %:n ja vaihdevuosi-ikäisellä naisella 95 %:n todennäköisyydellä hyvänlaatuinen. Munasarjakystien seurannasta ei pysty kuiten-kaan laatimaan selviä tieteelliseen näyttöön pohjautuvia suosituksia. Lisäksi asiantuntija-paneelit suosittelevat myös niiden potilaiden seurantaa, joilla kaikukuvauksessa todetaan endometriooma tai dermoidi, joita ei leikata niihin liittyvän pienen syöpäriskin takia (1 % ja 0,2−2 %) (Levine ym. 2010).
Esimerkki yksilokeroisten kystien hoitokaa-viosta on esitetty TAULUKOSSA 5.
Lopuksi
Munasarjakystat ovat varsin yleinen löydös niin hedelmällisessä iässä olevilla kuin meno-paussin ohittaneilla naisilla. Kystasta johtuvat oireet ja pahanlaatuisuusriski määräävät hoi-don tarpeen. Koska yksilokeroiset kystat ovat käytännössä aina hyvänlaatuisia, ei niitä tarvit-se poistaa, ellei niistä ole oireita. Mikäli kystan koko on yli 10 cm fertiili-iässä olevalla naisella
ja vastaavasti yli 7 cm vaihdevuosi-ikäisellä naisella, on leikkaus kuitenkin suositeltava, sillä kystan suuri koko heikentää diagnoo-sin tarkkuutta ja jättää epäilyttävät rakenteet mahdollisesti huomaamatta. Päätöksen tueksi varsinkin vaihdevuosi-ikäisillä naisilla voidaan määrittää merkkiaine CA 125. Mikäli tämä on suurentunut (yli 35 IU/ml) tai arvo suuren-tuu seurannassa, on operaatiota vahvasti har-kittava. Epäselvissä tapauksissa voidaan lisäksi määrittää HE4. Fertiili-ikäisillä naisilla alle 5 cm:n kokoista yksilokeroista kystaa ei tar-vitse seurata, vastaavasti vaihdevuosi-ikäisellä naisella vasta 3 cm:n kokoinen yksinkertainen kysta vaatii seurannan. Monimuotoisten kys-tien osalta apuna voi käyttää RMI-pisteytystä. Leikkaukseen edetään, mikäli pisteet ovat yli 200. Kiinteä tai kiinteitä alueita sisältävä munasarjakasvain edellyttää aina leikkausta. Leikkaamattoman endometriooman ja tera-tooman seurantaa tulisi myös harkita, sillä nii-hin liittyy pieni syöpäriski. ■
PAULA KUIVASAARI-PIRInEn, LL, erikoistuva lääkäriNaistentaudit ja synnytykset, SyöpäkeskusKuopion yliopistollinen sairaala
MAARIT AnTTILA, dosentti, erikoislääkäriNaistentaudit ja synnytykset, SyöpäkeskusKuopion yliopistollinen sairaala
SIDoNNaISuuDETPaula Kuivasaari-Pirinen: Ei sidonnaisuuksia
Maarit Anttila: Ei sidonnaisuuksia
HYVÄNLAATUISET GYNEKOLOGISET KASVAIMET
P. Kuivasaari-Pirinen ja M. anttila
TauluKKo 5. Yksilokeroisen kaiuttoman kystan hoitokaavio.
Fertiili-ikäinen nainen
Kystan koko alle 5 cm à ei seurantaa
Kystan koko 5–7 cm à seurantakäynti vuoden kuluttua à ei kasvua à seuranta voidaan lopettaa
Kystan koko 7–10 cm à seurantakäynti 6 kk:n kuluttua à ei kasvua à seurantakäynti vuoden kuluttua
Kystan koko yli 10 cm à leikkaus suositeltava
CA 125 harkiten. Oireita à leikkaus
Vaihdevuosi-ikäinen nainen
Kystan koko alle 3 cm à ei seurantaa
Kystan koko 3–7 cm à seurantakäynti 6–12 kk:n kuluttua
Kystan koko yli 7 cm à leikkaus suositeltava
CA 125 ensimmäisellä käynnillä. Oireita tai CA 125 -arvo suurentuu à leikkaus
1863
Summary
Ovarian cystsOvarian cysts are found in 7.8% of asymptomatic fertile aged women. Post-menopausal women exhibit a prevalence of 2.5 to 18%. An ovarian cyst is detected either as an incidental finding, in ultrasonography performed for lower abdominal pain, or on the basis of a suspicious finding in pelvic examination. With easy availability of ultrasonography asymptomatic ovarian cysts are detected in an increasing number. Most cysts are benign and often vanish spontaneously. Therefore in the absence of suspected malignancy or harmful symptoms, it is unnecessary to expose the woman to the risks of the operation.
KIRJallISuuTTa• Alcazar JL, Merce LT, Laparte C, ym. A
new scoring system to differentiate benign
and malignant adnexal masses. Am J
Obstet Gynecol 2003;88:685−92.
• ACOG. American College of Obstetri-
cians and Gynecologists. ACOG Committee
Opinion: number 280. The role of general-
ist obstetrician-gynecologist in the early
detection of ovarian cancer. Obstet Gyne-
col 2002;100:1413–6.
• ACOG. American College of Obstetri-
cians and Gynecologists. Management of
adnexal masses. ACOG Practice Bulletin
No. 83. Obstet Gynecol 2007;110:201−14.
• Borgfeldt C, Andolf E. Transvaginal
sonographic ovarian findings in a random
sample of women 25–40 years old. Ultra-
sound Obstet Gynecol 1999;13:345−50.
• Brown DL, Dudiak KM, Laing FC.
Adnexal masses: US characterization and
reposting. Radiology 2010;254:342−54.
• Castillo G, Alcazar JL, Jurado M. Natural
history of sonographically detected simple
unilocular adnexal cysts in asymptomatic
postmenopausal women. Gynecol Oncol
2004;92:965−9.
• Crayford T, Campbell S, Bourne T, ym.
Benign ovarian cysts and ovarian can-
cer: a cohort study with implications for
screening. Lancet 2000;355:1060−3.
• Davies AP, Jacobs I, Woolas R, ym. The
adnexal mass: benign or malignant?
Evaluation of a risk of malignancy index.
Br J Obstet Gynaecol 1993;100:927−31.
• Ekerhovd E, Wienerroith H, Stau-
dach A, ym. Preoperative assessment of
unilocular adnexal cysts by transvaginal
ulstra sonography: a comparison between
ultrasonographic morphologic imaging
and histopathologic diagnosis. Am J
Obstet Gynecol 2001;184:48−54.
• Fleischer AC, Rodgers WH, Rao BK,
ym. Assessment of ovarian tumor
vascularity with transvaginal color Doppler
sonography. J Ultrasound Med 1991;10:
563−8.
• Geomini PM, Kluivers KB, Moret E, ym.
Evaluation of adnexal masses with three-
dimensional ultrasonography. Obstet
Gynecol 2006;108:1167−75.
• Givens V, Mitchell G, Harraway-Smith
C, ym. Diagnosis and management of ad-
nexal masses. Am Fam Physician 2009;80:
815−20.
• Granberg S, Wikland M, Jansson I.
Macroscopic characterization of ovarian
tumors and the relation to the histo-
logical diagnosis: criteria to be used for
ultrasound evluation. Gynecol Oncol 1989;
35:139–44.
• Guerriero S, Ajossa S, Mais V, ym. The
diagnosis of endometriomas using color
Doppler energy imaging. Human Reprod
1998;13:1991−5.
• Guerriero S, Alcazar JL, Coccia ME,
ym. Complex pelvic mass as a target of
evaluation of vessel distribution by color
Doppler sonography for the diagnosis of
adnexal malignancies: results of a multi-
center European study. J Ultrasound Med
2002;21:1105−11.
• Higgins RV, Matkins JF, Marroum MC.
Comparison of fine needle aspiration
cytologic findings of ovarian cysts with
ovarian histologic findings. Am J Obstet
Gynecol 1999;180:550−3.
• Huhtinen K, Suvitie P, Hiissa J, ym.
Serum HE4 concentration differentiates
malignant ovarian tumours from ovarian
endometriotic cysts. Br J Cancer 2009;21:
1315−9.
• Husson C, Fauconnier A. Adnexal
torsion: a literature review. Eur J Obstet
Gynecol Reprod Biol 2010;150:8–12.
• Jordan S, Green A, Webb P. Benign
epithelial ovarian tumors – cancer
precursors or markers of ovarian cancer
risk? Cancer Causes Control 2006;17:
623−32.
• Levine D, Gosink BB, Wolf SI, ym. Simple
adnexal cysts: the natural history in post-
menopausal women. Radiology 1992;
184:653−9.
• Levine D, Brown DL, Andreotti RF, ym.
Management of symptomatic ovarian and
other adnexal cysts imaged at US. Society
of Radiologists in Ultrasound Consensus
Conference Statement. Ultrasound Q 2010;
26:121−31.
• Lev-Toaff AS, Horrow MM, Andreotti
RF, ym. Clinically suspected adnexal mass.
American College of Radiology, ACR
Appropriateness Criteria, 2009.
• Mancuso A, De Vivo A, Triolo O, ym.
The role of transvaginal ulstrasonography
and serum CA 125 assay combined with
age and hormonal state in the differential
diagnosis of pelvic masses. Eur J Gynecol
Oncol 2004;25:207−10.
• McDonald JM, Doran S, DeSimone CP,
ym. Predicting the risk of malignancy in
adnexal masses. Obstet Gynecol 2010;115:
687.
• Modesitt SC, Pavlik EJ, Ueland FR, ym.
Risk of malignancy in unilocular ovarian
cystic tumors less than 10 centimeters in
diameter. Obstet Gynecol 2003;102:594–9.
• Moore RG, Brown AK, Miller MC, ym.
The use of multiple novel tumor bio-
markers for the detection of ovarian
carcinoma in patients with a pelvic mass.
Gynecol Oncol 2008;108:402−8.
• Myers ER, Bastian LA, Havrilesky LJ, ym.
Management of adnexal mass. Evidence
Report/Technology Assessment No. 130.
AHQR Publication No. 06-004. Rockville,
MD: Agency for Healthcare Research and
Quality 2006.
• Parsons A. Whither the simple ovarian
cyst in postmenopausal women? Ultra-
sound Obstet Gynecol 2002;20:112−6.
• RCOG. Royal College of Obstetricians
and Gynecologists. Ovarian cysts in post-
menopausal women. Guideline No. 34,
2003.
• Tingulstad S, Hagen B, Skeldestad
FE, ym. The risk of malignancy index to
evaluate potential ovarian cancers in local
hospitals. Obstet Gynecol 1999;93:448−52.
• Valentin L, Akrawi D. The natural history
of adnexal cysts incidentally detected
at transvaginal ultrasound examination
in postmenopausal women. Ultrasound
Obstet Gynecol 2002;20:174.
• van den Akker PA, Aalders AL,
Snijders MP, ym. Evaluation of the Risk
of Malignancy Index in daily clinical
management of adnexal masses. Gynecol
Oncol 2010;116:384−8.
• van Nagell JR, DePriest PD, Ueland
FR, ym. Ovarian cancer screening with
annual transvaginal sonography. Cancer
2007;109:1887−96.
• Zanetta G, Lissoni A, Torri V, ym. Role
of puncture and aspiration in expectant
management of simple ovarian cysts: a
randomised study. BMJ 1996;313:1110−3.
Munasarjakystat – tarvitseeko aina leikata vai täytyykö edes seurata?