18
ETU-yhteistyöryhmän kokous 27.4.2016 Erja Tuunainen asiantuntijaeläinlääkäri

Nautaterveydenhuolto, Naseva ja nautahankkeet (M. bovis, Letka)

Embed Size (px)

Citation preview

Page 1: Nautaterveydenhuolto, Naseva ja nautahankkeet (M. bovis, Letka)

ETU-yhteistyöryhmän kokous 27.4.2016

Erja Tuunainen

asiantuntijaeläinlääkäri

Page 2: Nautaterveydenhuolto, Naseva ja nautahankkeet (M. bovis, Letka)
Page 3: Nautaterveydenhuolto, Naseva ja nautahankkeet (M. bovis, Letka)

Kaikki tilat

Eläinmäärä Tiloja Nasevassa kpl Tiloja yhteensä kpl

Nasevan osuus

kaikista tiloista

alle 25 483 2656 18 %

25-50 1953 3649 54 %

51-100 2494 3418 73 %

101-200 1597 1853 86 %

yli 200 652 721 90 %

yhteensä 7179 12297 58 %

Tuotosseurantatilat

Eläinmäärä Tiloja Nasevassa kpl Tiloja yhteensä kpl

Nasevan osuus

TUSE-tiloista

alle 25 187 430 43 %

25-50 1319 1959 67 %

51-100 1743 2056 85 %

101-200 1016 1099 92 %

yli 200 321 329 98 %

yhteensä 4586 5873 78 %

* eläinmäärä = tilan elossa olevien eläinten lukumäärä tilannepäivänä

Nasevan kattavuus – tilanne 17.12.2015

Page 4: Nautaterveydenhuolto, Naseva ja nautahankkeet (M. bovis, Letka)

M.Bovis tilanne 27.4.2016

76 tilaa joilla on taudinaiheuttaja todettu: • 29 lypsykarjaa • 1 emolehmätila• 9 vasikkakasvattamoa• 23 ternistä teuraaksi

kasvattamoa• 14 lihanautojen

loppukasvattamoa• 10 epäilyttävää perustuen

vasta-ainetutkimuksiin ja oireisiin 12

32

3

20

49

1

2

9

1

1

5

1

1

Page 5: Nautaterveydenhuolto, Naseva ja nautahankkeet (M. bovis, Letka)
Page 6: Nautaterveydenhuolto, Naseva ja nautahankkeet (M. bovis, Letka)

© Luonnonvarakeskus7 1.10.2015Lilli Frondelius

Lehmien terveys ja hyvinvointi sekä niiden suhde tuotannon kannattavuuteen suomalaisilla

lypsykarjatiloilla

LETKA-hanke

Page 7: Nautaterveydenhuolto, Naseva ja nautahankkeet (M. bovis, Letka)

Tulosten hyödyntäminen

WQ®-arvion kanssa yhtenevä hyvinvointi-indeksi, joka voidaan laskea suoraan Naseva-aineistoista.

Parannuksia Nasevan kriteereihin niiltä osin, jotka aiheuttavat mahdollista eroa verrattuna WQ arviointiin.

Kattava kuva eläinten hyvinvoinnista suomalaisilla lypsykarjatiloilla pihattonavetoiden osalta.

Kuluttajille tietoa suomalaisten lypsylehmien hyvinvoinnin tasosta ja sen kehittymisestä

9 1.10.2015Lilli

Frondelius

Page 8: Nautaterveydenhuolto, Naseva ja nautahankkeet (M. bovis, Letka)

M.Bovis – tartunnan vaikutukset ja vastustaminen suomalaisessa nautakarjataloudessa- hanke

Tutkimusryhmä: Professori Timo Soveri, vastuullinen tutkija, ja kliininen opettaja Heli Simojoki, Helsingin yliopisto, (HY), Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto Erikoistutkija Tarja Pohjanvirta, erikoistutkija Tiina Autio ja professori Sinikka Pelkonen, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Eläintautibakteriologian tutkimusyksikkö Erikoistutkija Paula Syrjälä ja tutkija Johanna Mattila, Evira, Tuotanto- ja villieläinterveyden tutkimusyksikkö Aluejohtaja Elisa Pitkänen ja tarkastuseläinlääkäri Pirkko Rautjoki, Evira, Lihantarkastuksen yksikkö Asiantuntijaeläinlääkäri Erja Tuunainen, Eläintautien Torjuntayhdistys ETT ry Terveydenhuoltoeläinlääkäri Heidi Härtel, HK Agri Oy Laatupäällikkö Tuomas Herva, A-Tuottajat Oy Neuvontaeläinlääkäri Laura Kulkas, Valio Oy Senior researcher Branko Kokotovic, Veterinary Institute, Danish Technical University, DTU

Page 9: Nautaterveydenhuolto, Naseva ja nautahankkeet (M. bovis, Letka)

M.Bovis – tartunnan vaikutukset ja vastustaminen suomalaisessa nautakarjataloudessa- hanke

Tutkimusryhmä: Professori Timo Soveri, vastuullinen tutkija, ja kliininen opettaja Heli Simojoki, Helsingin yliopisto, (HY), Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto Erikoistutkija Tarja Pohjanvirta, erikoistutkija Tiina Autio ja professori Sinikka Pelkonen, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Eläintautibakteriologian tutkimusyksikkö Erikoistutkija Paula Syrjälä ja tutkija Johanna Mattila, Evira, Tuotanto- ja villieläinterveyden tutkimusyksikkö Aluejohtaja Elisa Pitkänen ja tarkastuseläinlääkäri Pirkko Rautjoki, Evira, Lihantarkastuksen yksikkö Asiantuntijaeläinlääkäri Erja Tuunainen, Eläintautien Torjuntayhdistys ETT ry Terveydenhuoltoeläinlääkäri Heidi Härtel, HK Agri Oy Laatupäällikkö Tuomas Herva, A-Tuottajat Oy Neuvontaeläinlääkäri Laura Kulkas, Valio Oy Senior researcher Branko Kokotovic, Veterinary Institute, Danish Technical University, DTU

Page 10: Nautaterveydenhuolto, Naseva ja nautahankkeet (M. bovis, Letka)

ETU nautaeläinlääkäriryhmäETU-lypsykarja- ja ETU-lihanauta-asiantuntijaryhmien tukena lähinnä tarttuvia eläintauteja koskevissa kysymyksissä toimii asiantuntijaeläinlääkäreistä koostuva ETU-nautatautiryhmä:

Olli Ruoho, ETT ry (puheenjohtaja) Tuomas Herva, A-Tuottajat Oy Heidi Härtel, HK Agri Oy Laura Kulkas, Valio Oy Paula Syrjälä ,Annette Brockman ja Liisa Kaartinen, Evira Helena Rautala, Helsingin Yliopiston eläinlääketieteellinen tiedekunta Iris Kaimio, lypsykarjatilojen terveydenhuoltoeläinlääkäreiden edustajat Erja Tuunainen, ETT ry (sihteeri) Hannele Nauholz, ETT ry (tuontiasiat)

Page 11: Nautaterveydenhuolto, Naseva ja nautahankkeet (M. bovis, Letka)

ETT:n M.bovis vastustusohjelma

Page 12: Nautaterveydenhuolto, Naseva ja nautahankkeet (M. bovis, Letka)

Ohjeita tiloille kun M.bovis on todettu Tavoiteena estää taudin leviäminen tilalla ja tilalta Tilan tuotanto pyritään normalisoimaan

- Tuottajan ja hoitavaneläinlääkärin avuksi on selkeät askelmerkit kuinkaedetään

- Tilalle laaditaan eläinlääkärintoimesta riskienhallinta-suunnitelma

- Eläinliikenne hoidetaan hallitusti

- välitysvasikat, teuraseläimet eri toimijoiden yhteistyönä

Page 13: Nautaterveydenhuolto, Naseva ja nautahankkeet (M. bovis, Letka)

ETU-lypsykarja-asiantuntijaryhmä

Page 14: Nautaterveydenhuolto, Naseva ja nautahankkeet (M. bovis, Letka)

ETU-lihanauta-asiantuntijaryhmä

Page 15: Nautaterveydenhuolto, Naseva ja nautahankkeet (M. bovis, Letka)

Lypsykarjasektorin kehityskohdat Nautaketjun selkiyttäminen, eläinvirtojen hallinta Tarttuvilta taudeilta suojautuminen, toimintamallit eläinkaupassa

ja uusissa tuotantomuodoissa, esim. hiehohotellit Uusien tarttuvien tautien vastustus; M. bovis vastustusohjelman

kehittäminen Naseva -järjestelmän kehittäminen

• Hyvin käynnistynyt tuotannollinen Naseva -osion suunnittelu vaatii jatkotoimia

• Järjestelmä saatava pian käyttökuntoiseksi Neuvonnan yhteistyön parantaminen terveydenhuollossa

Yhteinen terveydenhuoltosuunnitelman päivitys Nasevaan suunnitellun tapaan

Yhteistyö ProAgrian kanssa mm. verkkopalveluiden hyödyntäminen

Page 16: Nautaterveydenhuolto, Naseva ja nautahankkeet (M. bovis, Letka)

Lihanautasektorin kehityskohdat Mitkä em. terveydenhuollon osa-alueista ovat

sektorilla tarpeen ottaa työn alle:

Nautaketjun edelleen kehittäminen, eläinvirtojen hallinta, monenkirjavasta tuotantotavasta luopuminen

Lantaisuuden ehkäiseminen

Vasikkakuolleisuuden edelleen vähentäminen, seurantatyökalujen kehittäminen

Nasevan toimintojen edelleen kehittäminen tiedonhallinnan

työkalu ”yhden luukun periaate”,

Page 17: Nautaterveydenhuolto, Naseva ja nautahankkeet (M. bovis, Letka)

Lihanautasektorin kehityskohdat

Hengitystietulehdusten ja jalkavikojen aiheuttamat tappiot kuriin ja M.boviksen hallinta

Tilakohtaista näytteiden ottoa pitäisi lisätä

Raadonavauspalvelu keräilyn yhteyteen; näytteenotot ja diagnostiikka

Naseva raportointityökalut eri osapuolten

käyttöön, tiloille saatava palaute tautiseurannasta• Yhteenvetotiedot lääkkeiden käytöstä

Tutkimus kasvatustavan arvioimiseksi/kehittämiseksi

Terveydenhuollon neuvonnallinen näkökulma• Avoin tiedonkulku

Page 18: Nautaterveydenhuolto, Naseva ja nautahankkeet (M. bovis, Letka)

ETU- asiantuntijaryhmät Kehittämisajatuksia ETU-asiantuntijaryhmiltä ETU

yhteistyöryhmälle - tavoitteita v. 2016 ETU-asiantuntijat näkevät tärkeänä tavoitteena Nasevan

työkalujen edelleen kehittämisen ja hyödyntämisen terveydenhuollossa.

Tilat on yhdessä saatava Nasevaan. Nautaketjuhankkeen mukainen riskien hallinta ja

sitouttaminen nautaketjuhankkeen yhteisiin pelisääntöihin , mikä edistää myös M.bovis tartuntojen ja tarttuvien sorkkasairauksien leviämisen ehkäisemistä.

Taloustyökaluja terveydenhuollon avuksi mm. hedelmällisyys-ja utareterveystilanteen arviointiin ja tilan rahallisen tuloksen määrittämiseksi.