ääni K ansanääni - Kaapelieuvkr/1-09.pdfSivut 2 ja 7 Sivu 2: * Työväenliike kriisissä * Yliopistouudistus Sivu 3: * Hallitus taistelee tuulimyl-lyjä vastaan * Taantuma, lama

Sivu 1Nro 1/09 Kansanääni

ansanääniNro 1/09

KMielipidelehti työn, toimeentulon, rauhan ja

kansanvallan puolestaIrtonumero1,70 e8. vuosikertaHelmikuu - Maaliskuu

Uusi talousliberalismi on kuollut ?

Päättäjämme pakoilevat vastuutaan vierittämällä syyn kriisistä USA:nniskoille. Tosiasiassa samaa “uuden talousliberalismin” politiikkaaon harjoitettu kaikkialla, myös Suomessa. Eikä kriisi myöskään tullutyllätyksenä, kuten väitetään. Työttömyyden ja kansan kahtiajaonohella se on tuonut kylkiäisinään Lex Nokiaa ja “yliopistouudistusta”.Reaganilainen talousliberalismi on kuollut, mutta syntyykö sen tilalleparempaa politiikkaa, riippuu siitä saadaanko muutoksen taaksevoimaa.

sivu 3 ja keskiaukeamaIsrael saatava kansainväliseen sotaoikeuteen

Ei ole kolmea vuotta siitä, kun IsraelUSA:n tukemana syyllistyi sotarikokseenhyökkäämällä Libanoniin. Nyt IsraelinGazaan tekemän hyökkäyksen tuloksena1300 palestiinalaista on saanut surmansa,joista valtaosa sivii lejä. Raakalais-maisuutta kuvaa vielä se, että Israelintoimesta palestiinalaisilta on ryöstettykaikki elämisen mahdollisuudet ja heidäton eristetty muusta maailmasta reser-vaattien kaltaisil le alueil le. Israelinpolitiikka täyttää kaikki kansanmurhantunnusmerkit.

Sivut 8-9

Esitys uudeksi yliopistolaiksi on peruutettava“Uusi talousliberal ismi” on kohdistaakaikkialla hyökkäyksen julkiseen toimin-taan vaatien sen yksityistämistä. Kapitalis-tien suunnitelmiin ei näytä vaikuttavanvähääkään se, että harjoitettu politiikka onjohtamassa historian laajimpaan yhteis-kunnalliseen kriisiin. Hallituksen väsäämäyliopistolaki nojaa edel leen uskoonmarkkinoiden kaikkivoipaisuudesta. Semäärittää mm. tiedon yksityiseksi myytä-väksi tavaraksi ja johtaa yl iopistojenyksityistämiseen. Hallituksen esitys onkohdannut ankaraa kritiikkiä.

Sivut 2 ja 7

Sivu 2:* Työväenliike kriisissä* Yliopistouudistus

Sivu 3:* Hallitus taistelee tuulimyl-lyjä vastaan* Taantuma, lama vai talous-pula

Sivu 4:* Omavaraisuus - historiaa-ko?

Sivu 5:* Terveydenhoito säilytet-tävä julkisena palveluna

Sivu 6:* SFT ja ihmisoikeudet* Helvetin sosialismi

Sivu 7:* Tuhatta ja sataa

Sivut 8-9:* Palestiinan kärsimysten tie

Sivut 10-11:* Ulospääsy kriisistä

Sivu 12:* Turval l isuuspoli i ttinenselonteko

Sivu 13:* Darwinin syntymästä 200vuotta

Sivut 14-15:* Tuokiokuvia Boliviasta japerustuslaki

Sivu 16:* Marxilainen maailmankuvaja kosmos (4)

Sivu 17:* Kaasukonflikti Ukrainankanssa

Sivu 20:* Historia l l i sen vakavatalous- ja työttömyyskriisi

Sivu 2 Nro 1/09Kansanääni

Päätoimittaja:Reijo Katajaranta, PL 780, 00101 Helsinki

KansanääniKaikkien maiden proletaarit -liittykää yhteen!

Helsinki helmikuu 2009

Tilaan Kansan äänenLehti ilmestyy 6 kertaa vuodessa. Vuosikerran hinta on15e.

Sukunimi Etunimi

Lähiosoite Postinumero ja -paikka

Tilaus os. Kansan ääni PL 780, 00101 HelsinkiPuhelintilaukset 040-5643205 tai 050-5884159

q Olen maksanut tilaushinnan 15 eq Maksettu tilille OKO 554114-227966q Lehti laskuttaa

Työväenliike kriisissäKaikki tietävät tällä hetkellä ja joka puolella maailmaa, että

kapitalistinen markkinatalous ja sen uusliberalistinen muoto onkriisissä. Hälytyskellot soivat niin Yhdysvalloissa, Euroopassa,Kiinassa kuin Venäjälläkin. Kriisi on johtanut valtaviin irtisanomisiin,työläisiä on heitetty kilometritehtaalle yksistään USA:ssamiljoonittain. Myös Suomessa uutiset YT-neuvotteluista jairtisanomisista ovat jokapäiväistä kauraa. Kriisiä yritetään saada kuriinkaikenlaisilla elvytyspaketeilla, mutta näyttää, että se on yhtätoivotonta, kuin suurpalon sammuttaminen vesiämpäreillä.

Voisi kuvitella tässä olevan tilaisuus työväenliikkeelle syöstäkapitalistit pois valtaistuimeltaan ja suunnata yhteiskuntakehitys aivantoisenlaisille terveemmille urille.

Mutta nykyinen työväenliike onkin aivan aseeton ja neuvoton. Seei osaa tehdä mitään muuta kuin antaa yhä uusia myönnytyksiäkapitalisteille. Syynä on, että todellisen tieteellisen yhteiskunta-analyysin perusta, marxilaisuus, on heivattu sivuun jo aikoja sitten.Demarit tekivät sen jo 90-vuotta sitten, nykyinen Vasemmistoliittoviimeistään silloin, kun tuo “liitto” perustettiin SKP:n ja SKDL:nraunioille, eli noin 20 vuotta sitten. Nyt ihmetellään sormi suussa javerkkosukat jalassa, että kuka valokuvaaja saisi minusta esiinparhaimman kuvakulman.

Ei siis pidä ihmetellä vasemmiston alamäkeä. Sille ovat oikeistolaiset“työväenjohtajat”, Wäinö Tanner, Väinö Leskinen, Mauno Koivisto,Martti Ahtisaari ja Paavo Lipponen, Aarne Saarinen, Arvo Aalto,Suvi-Anne Siimes luoneet liukastetun perustan. Heistä on tullutkapitalistien parhaita kavereita. Samalla kertaa ay-liike on vajonnutsamaan suohon. Työnantajien Kela-maksun poistaminen, joka oliIhalaisen käsialaa, oli uusi järjetön siirto. Siinä siirrettiin ainakin 800miljoonaa euroa valtion varoja kapitalistien taskuun. Ja mitenkä muutenKelan rahoitus turvattaisiin, kuin ottamalla ne takaisin köyhienkukkarosta.

Työväenliike on hajallaan kuin tuuleen heitetyt akanat. Jokainenliike, ryhmä tai puolue on vakuuttunut, että vain heillä on ainoatotuuden kynttilä hallussaan. Muut ovat mitä porukkaa ovat, muttameillä itsellämme on puhtaat kaulat. Sama pätee nuorisoon. Heillä onpaljon erilaisia yhden asian liikkeitä, mutta ei selvää käsitystä työväentieteellisestä maailmankatsomuksesta ja yhteiskunnallisesta tehtävästä– ja miten voisi ollakaan, onhan kaikki marxilainen kirjallisuus poistettukirjakaupoista. Sitä ei löydä juuri mistään. Vasemmistoliittoapuuhailevien aikaansaamasta Kansankulttuuri-kirjakaupan alasajostaon siitäkin jo parikymmentä vuotta.

Kuvitelkaa, mitä työväenliike nyt saisi aikaan, jos sillä olisivähänkään yhtenäisyyttä ja historiantajua. Olisi valmiit suunnitelmatuudeksi talousjärjestykseksi, jossa kotimarkkinateollisuuden osuusolisi keskeinen, jossa tuotantolaitokset ja työpaikat pidettäisiinkotimaassa. Eläisimme omasta työstämme kestävän kehityksenperustalla. Mitä emme voisi itse tehdä tai saada maaperästämmehankkisimme luonnollisesti muualta ulkomaankauppaa käyden. Emmealoittaisi banaanien kasvatusta vaan olisimme tiiviissä kansainvälisessäyhteistyössä mm. energiantuotannon alueella ja köyhien maidenauttamisessa. Pitäisimme huolta luonnosta, sosiaaliturvasta,kulttuurista, toisistamme.

Mitään tällaista vaihtoehtoa ei nykyinen työväenliike esitä ja siksikovalla riistokapitalismilla - huolimatta kaikista kärsimistään kolhuista- on vielä jonkin aikaa mahdollisuus jatkaa brutaalia toimintaansa.Mutta näemme vielä, että tuo Kommunistisen Manifestin tunnus -“Kaikkien maiden proletaarit, liittykää yhteen” - edelleenkin pitääpaikkansa

Yliopistouudistus onsuuren rahan projekti

Hallitus hyväksyi uuden yli-opistolain torstaina 19.2. Lakimenee vielä Eduskunnan kä-si teltäväksi . Y liopistolain“uudistusta” eivät kuitenkaanopiskelijat ole purematta niel-leet vaan ovat järjestäytyneetja lähtivät torstaina 19. helmi-kuuta kaduille osoittamaanmieltään. Miel tä osoitettiinHelsingissä, Turussa, Tam-pereella, Jyväskylässä, Joen-suussa, Oulussa ja Rovanie-mellä.

Suomalaisessa yhteiskunnassa eitaatusti ole mitään sellaista, mitä eikapitalisti voisi yksityistää jarutistaa edes muutaman tipanvoittoja taskuihinsa. Viimeiset parivuotta kiivaana vellonut yliopis-tolain muutoskeskustelu ja pyrki-mykset tehdä tiedeyhteisöistäpelkkiä rattaita tuotantokoneistoonon tästä yksityistämisboomistatämän päivän kirkkain esimerkki.

Suunniteltu yliopistolain muutosravistelee lähes tulkoon kaikkiayliopistojen perusrakenteita jakoskettaa jokaista yliopistonopiskelijaa, tutkijaa, opettajaa jamuuta henkilökunnan jäsentä.Samalla sen keskeisenä perusele-menttinä on yritysmaailman lähestäydellinen yliote vapaaseen tutki-mukseen ja tutkimuksen rahoituk-sen tekeminen riippuvaiseksi yksi-tyisestä rahoituksesta.

Lakimuutoksen merkittävin yk-sittäinen muutos koskee yliopisto-jen rahoitusta. Ehdotuksen mukai-sesti valtion osuus niiden rahoituk-sessa supistettaisiin minimiin jakorvattaisiin yksityisen sektorinvastaavalla. Käytännössä tämätarkoittaa elinkeinoelämää, jolla onmahdollisuus investoida suuriasummia ja jolle yliopistojen tieto-pääoma on kullan arvoista. Yksityi-sen rahoituksen myötä rahoittajalleannetaan suuri valta määritellä se,millaista tutkimusta se sijoituk-selleen vastineeksi haluaa. Yksityi-nen rahoitus riskeeraa eri tieteen-alojen tulevaisuuden, sillä tulosvas-tuullisuus ja rahoituksen kohdis-taminen tietyille aloille ei takaatutkimuksen laajuutta kokonai-suudessaan. Tämä asettaa mestaus-

pölkylle kaiken itsenäisen, vapaantutkimuksen ja vaarantaa yliopis-tojen taloudellisen vakavaraisuu-den.

Lain puolestapuhujat ylistävätmuutoksen tuovan yliopistoillehuomattavasti lisää autonomiaa.Sitä he eivät vaivaudu peruste-lemaan, suhteessa kenen/keihin sesitä tuo. Lakimuutos esittää yli-opistojen hallinnoivan elimen,hallituksen, kokoonpanoa muutet-tavan niin, että se koostuu puoliksiyliopiston ulkopuolisista tahoistajotka valitsee itsenäinen kolleegio.Tämä muutos on suurin uhkayliopistojen autonomialle, sillä senseurauksena ulkopuolisten tahojen(eli lähinnä rahoittajien) valtapäätöksenteossa kasvaa huomat-tavasti ja kaventaa yliopistojenomaa mahdollisuutta päättää hallin-nollisista ja tutkimuksellisistakysymyksistä.

Lakimuutos muuttaa huomatta-vasti tutkijoiden asemaa tiedeyh-teisössä. Ehdotus virkasuhteidenmuuttamisesta palkallisiksi työsuh-teiksi tekee tutkijoista de jurepelkkiä palkkatyöläisiä, joidentyöturva riippuisi tulevaisuudessaainoastaan rahoittajien ja korkeim-pien elinten armeliaisuudesta.Muutoksen seurauksena kaveneesamoin itsenäisen tutkimuksenoikeus, sillä rahoittajalle “epämiel-lyttävää” tutkimusta tekevät tut-kija-työntekijät voidaan helpostiirtisanoa tarpeen vaatiessa.

Mitään tarkkaa itsenäisen tutki-muksen suojaa ei lakiehdotustutkijoille suo. Nämä muutosesi-tykset eivät koske pelkästääntutkijoita, vaan koskevat yhtälaillaopiskelijoita.

Tutkimuksen tulevaisuus ja sentekemisen mahdollisuus joutuvatvakavan uhan alle, sillä lakiehdotusei millään muotoa takaa tiedonjulkisuutta. Tiedon ja tutkimuksenjulkistamisesta päättää ehdotuksenmukaan hallitus. Tämän seurauk-sena hallituksen etupiirien tavoit-teisiin ristiriitaiset tutkimustulok-set siis voidaan surutta jättääyleisöltä ja muulta tutkijayhteisöltäpimentoon.

Opiskelijoiden tasavertaisuut-takaan ei luonnollisesti ole unoh-

dettu. Valtion rahoituksen supis-taminen ja yksityisen rahoituksenhuomattava kasvu mahdollistaisiEU:n ja ETA:n ulkopuolelta tule-vien opiskelijoiden korkeammatlukukausimaksut. Tämän seurauk-sena tietopääoman saamine Suo-meen heikkenee oleellisesti ja luopaineita kasvattaa suomalaistenkinopiskelijoiden lukukausimaksuja.

Yliopistolain muutos ja suun-tautuminen kohti yksityisen rahoi-tuksen kontrollia saattaa tulevai-suudessa kohdistua myös sosiaali-ja terveydenhuoltoon. On olemassariski yliopistollisten sairaaloidenrahoituksen muuttamisesta vastaa-maan samoja periaatteita. Näin tämälaki olisi eräänlainen takaporttimyös sosiaali- ja terveydehuollonlaajamittaiseen yksityistämiseen.

Kokonaisuudessaan lakiehdotusromuttaisi perinteisen yliopistonidean. Tutkimuksen suuntaviivojenohjaileminen ulkoapäin tekee yli-opistoista pelkkiä tiedontuottamis-tehtaita, joissa järjestelmällisestikasvatetaan bisnesmaailman etujapalvelevia palkallisia tutkijoita jatutkimusta tehdään vain silloin, kunse palvelee yksityistä rahaa.

Yliopistolaki on suuren rahanprojekti. Opiskelijoita ja tiede-maailmaa se ei palvele ja tästäkertoo opiskelijoiden vahva liikeh-dintä lakia vastaan. Lisää tietoaopiskelijoiden ajatuksista ja järjes-täytymistä saa mm. sivuiltawww.opiskelijatoiminta.net.

Yliopistomaailman tämän päivänongelmia ei ratkaista nykyisellälainmuutoksella. Todellinen muutosvaatii yhteiskunnan yliopistoilletarjoaman tuen ylläpitämistä jakasvattamista, tutkimuksen itsenäi-syyden turvaamista, kaikille mah-dollisuutta opiskella kansalli-suudesta tai varakkuudesta riip-pumatta sekä elinikäiseen oppimi-seen tähtäävän järjestelmän tur-vaamista ja kehittämistä.

Antti Siika-ahoVarapuheenjohtaja,

Suomen Työväenpuolue


Taantuma, lama vai talouspula – kas siinä kysymysKun Yh-

dysva llo issat a p a h t u ujotain, niintanner tömiseeja maailmallatärisee. Syy onyks inke r tai-

nen. Koko jenkkilän väestöstäyksi vaivainen prosentti omistaaenemmän kuin kaksi kolmasosaakoko maan rikkaudesta. Se onsellaista rahaa, josta yksi merkit-tävin osa on kotimaassa, muttaloppuosa on sijoitettu ympärimaailmaa.

Yhdysvalloissa siis pienen tosiökyrikkaiden valtavista rahamää-ristä osa pyörii kotimaan jaulkomaiden teollisuudessa. Suu-rin osa on kuitenkin rahamark-kinoilla, pankki- ja vakuutus-laitoksissa, pörssissä jne. Koti-mainen teollisuustuotanto onpientä, vain 22 prosenttia bkt:stä.Loput 78 prosenttia on mitääntuottamatonta kauppaa, palve-lua, rahapeliä pörsseissä jarahoituslaitoksissa.

Syynä teollisuustuotannonvähäisyyteen on sen heikkokilpailukyky ja kannattavuus,suurta asetuotantoa lukuun otta-matta. Siksi amerikkalaisperäistätuotantoa on siirretty pois maas-ta, korkean tekniikan, halvan jatehokkaan työvoiman maihin.Samaan aikaan jenkki-kapitalistithaalivat määräysvaltaansa kaik-kialta maailmasta (mm. Suo-

mesta!) pienillä rahoilla niidenteollisuutta ja – jo ennen – sitäsuuria maaperän rikkauksia. Niilläharvat amerikkalaiskapitalisti ovatrikastuneet todella huimasti.

q q q

Rikastuminen imemällä voittojaraaka-aineista ja teollisuudesta eiriittänyt. Siksi kapitalistit vaativatkasvavia voittoja raha- ja arvopa-perimarkkinoilta. Niinpä kaikkiallamaailmassa on vedätetty osakkei-den markkina-arvoja pitkälle, todel-la pitkälle yli niiden todellisen arvonja samaan aikaan pankit joutuivatkeksimällä keksimään uudenlaisiarahalla rahantekotuotteita. Tuot-teita , joilla r ikkaat r ikastuivatrikastumistaan.

Pörssien vedättämisellä ja uusillapankkituotteilla synnytettiin 500–600 000 miljardin arvopaperi-markkinat, jotka sisälsivät likaistailmaa, ilmakuplan. Nyt se vuotaaeikä kukaan tiedä kuinka paljon jakuinka kauan. Se on järkyttänytkoko maailman sekä reaalituotantoaettä pankkeja ja rahamarkkinoita.Maailman talous on pulassa. Yri-tyksiä kaatuu vauhdilla ja työttö-myys lisääntyy.

Kaikkialla maailmassa vuotoayritetään tukkia valtion, veron-maksajien rahoilla. Erityisen vai-keassa asemassa on Yhdysvallat,joka on pitkään elänyt muun maail-man kustannuksella. Sillä on vakavakaksoisvaje. Ensiksi tuonnistasyntyy velkaa 500 – 700 miljardia

dollaria vuosittain, kun vienti ei riitäsen maksamiseen. Toiseksi valtionvelka on kasvanut vauhdilla ja on jo11 000 miljardin dollarin luokkaa.

Ns. pankkikriisi alkoi Yhdys-valloista. Se on joutunut pulaan, kunkuvitteellinen raha haihtuu maa-ilman tuuliin, eikä reaalirahaa riitätalouden ylläpitämiseen. Tilannepahenee koko ajan ja työttömyyslisääntyy vauhdilla. Korjausta onvaikea saada, kun uuden velansaaminen on kiven alla. Siksi jokerrotaan, että asia hoidetaanpaperilla – painamalla uutta paperi-rahaa entisen lisäksi. Jos ja kun niinkäy, siitä syntyy inflaatio. Yhdys-vallat on kuralla , konkurssinpartaalla.

q q q

Yhdysvalloilla vaihtoehdot ovatvähissä. Sen on saatava teolli-suutensa kasvuun, se on ainoa keinotodellisen lisäarvon (voiton) tuotta-miseen ja työllisyyden parantu-miseen. Vapaakaupan oloissa se onjokseenkin mahdoton tehtävä.Silloin on turvauduttava pääomienviennin ja tavaratuonnin rajoitta-miseen, protektionismiin. Jos sesiihen ryhtyy, koko globaali vapaa-kauppa joutuu kauppasotaan japarhaassa tapauksessa loppuu.

Vapaakaupan loppu olisi onneksikaikille kansallisvaltioille – myösSuomelle!

q q q

Kapitalistiseen järjestelmäänkuuluvat aika-ajoin toistuvat kriisit,jotka kautta aikojen ovat syntyneetihmisten tahdosta riippumatta jajohtaneet eritasoiseen talouspulaan,lamaan. Jokainen kapitalismin kriisisyntyy sodan tai talouden vääris-tymisen tuloksena. Sillä, mikäkriisin synnyttää, ei ole merkitystä.Vain sillä on merkitystä, ettäjokaisen taantuman, laman taitalouspulan, jokaisen kriisin, aikanayhtäältä pääomat kasautuvat pie-nen kapitalismin ytimen käsiin jatoisaalta sillä, että aina palkka-työläiset ovat häviäjiä.

1990-luvun alun ongelmat Suo-messa eivät täytä kapitalisminlaman tunnusmerkkejä. Sillä lamasaatiin aikaan EU:n liittymisenennakkoehtojen täyttämisellä ,politiikkojen tietoisilla päätöksillä.Ennakkoehdot edellyttivät vapaa-kauppaa, jonka seurauksena talou-den rakenne muuttui; kotimarkkinatromahtivat ja pääomavirta poismaasta ylitti kaikki inhimillisenkäsityksen rajat. Kaiken tämäntuloksena tehtyjen työtuntienmäärä väheni rajusti. Vieläkään eiole saavutettu vuonna 1990 teh-tyjen työtuntien määrä. Edelleentyövoiman käytettävissä olevistatyötunneista jää käyttämättä lähes1000 miljoonaa työtuntia, lähes 20prosenttia, ja niitä vastaava palkkajää saamatta.

Suomalaista pääomaa on ulko-mailla (378) ja ulkomaalaista pää-omaa (426) Suomessa yli 804

miljardia euroa. Kaikki tämä pää-oma on ulkomaisten päättäjienarmoilla. Kuinka paljon suoma-laisista pääomista on jo haihtunutja paljonko vielä haihtuu taivaantuuliin, sitä ei tiedä kukaan.Sitäkään ei kukaan tiedä, paljonkoalkaneen laman seurauksenatyöttömyys lisääntyy, muttavarovaisesti arvioiden kahdessavuodessa menetetään ainakin 350miljoona työtuntia eli työt-tömyys kasvaa noin 200 000henkilötyövuotta!

q q q

Vapaakauppa on työläisillekohtalon kysymys. Siksi siitä jaEU:sta on päästävä eroon. Se onmahdollista vain palkkatyö-läisten, sinun ja minun, yhte-näisellä taistelulla etujensa jaoikeuksiensa puolesta.

Kun Yhdysvalloissa tapahtuujotain, niin tanner tömisee jamaailma tärisee Suomessa saakka.Presidentti Barack Obama suu-rine puheineen on paljon vartijanamaailman kansojen edessä. Elleiamerikkalaisten työläisten jat-kuva konkreettinen toimeliaisuusvaadi Obamaa lunastamaan lu-pauksensa, maailman Rocke-fellerit syövät hänet suihinsa eikämikään muutu.

Kai Kontturi

Hallitus taistelee tuulimyllyjä vastaan

Hallitusyhteistyö kokoomuk-sen kanssa on syönyt päämi-nisteripuolue Keskustan kan-natusta ja tappiollisten kunnal-lisvaalien jälkeen puolueenpiirissä on alettu vaatia linjanterävöittämistä. Tammikuunpuolivälissä Kepun puolue-hallituksessa Vanhanen aloit-tikin puolueensa profiloitumis-kampanjan. Tiedotusvälinei-den läsnä ollessa hän lansee-rasi tulevalle vuosikymme-nelle kymmenien miljardienvaltiovetoista tulevaisuus- jatyöllisyysohjelmaa.

Vähän aikaisemmin hallituksenpiiristä todettiin budjetin olevantarpeeksi elvyttävä. Merkittävääoli pääministerin toteamus, että“markkinaliberalismi yskii” ja nyttarvitaan “kolmatta tietä” ja valtionvahvempaa roolia talouselämässä.

Elvytystä sittenkinTulevaisuusohjelmaansa Van-

hanen ei mainosta varsinaiseksielvytysohjelmaksi, vaan lamanjälkeiseksi talouspolitiikaksi. Ei olekuitenkaan montaakaan viikkoasiitä , kun hallituksen piir issätodettiin budjetin itsessään olevantarpeeksi elvyttävän ja että mitäänerillistä elvytystä ei tarvita. Kuiten-kin hallitus aloitti toisenlaisenelvytyksen syytämällä tukea monintavoin yritysrahoitukseen. Pan-keille luvattiin taata heidän lainoi-tustaan yrityksille aina 50 mrd €saakka sekä, pääomalainoja 4 mrdeuroon saakka. Lisäksi luvataanerilaista yritystukea ostamallavaltion eläkerahoilla yritystenvelkakirjoja tarjoamalla yrityksillerahoitustukea, mm. osallistumalla20000 uuden asunnon rakentamisenrahoittamiseen

Homma ei toimi jos vienti eivedä

Tämä “jämäkältä” kuulostavapaketti ei kuitenkaan taida purra.

Kyseessä on finanssikriisi, jokaaiheuttaa tavaroiden suhteellistaliikatuotantoa, eli tavaraa on myyn-nissä enemmän kuin ostokykyistäkysyntää. Takauksilla ei ole merki-tystä silloin, kun vienti ei vedä.Juuri vientiyritykset vähentävätväkeä solkenaan ja päivittäin.Kapitalistin ei kannata tuottaamitään, jos ei ole kysyntää. 90-luvulla Suomen talouden rakennettamuutettiin tietoisesti. Viennin osuuskansantuotteesta on kasvanut ylipuolella ja tuotanto kotimaankulutukseen on romahtanut. Josilloin totesimme useasti, ettävaapakauppa tulee muodostamaanmaamme kansantaloudelle suurenvaaran. Jos vienti kansainvälisenlaskusuhdanteen aikana ei vedä,meillä ei ole mitään mahdollisuuttapaikata syntynyttä aukkoa koti-maan tuotannolla. Näin on nytkäynyt. Tuskin lainoituksen takaa-misella ja pankkien rahoituspaketillatulee olemaan tuotannon ja työlli-syyden kannalta merkitystä.

Häilyvä lisäbudjetti“Elvytystä” on jatkettu lisäta-

lousarviossa. Sieltä löytyy erilaisiatie- homekoulu- ja korjausraken-tamishankkeita, joiden aloit-tamisella toivotaan ehkäistäväntyöttömyyden kasvua. Näillä halli-tus toivoo saavansa liikkeelle 1,6mrd. euron hankkeet. Tämä onkuitenkin “pisara meressä” siihennähden miten vientiyrityksettuottavat koko ajan lomautettuja jairtisanottuja. Hallitus asettaasuuren painon verojen ja työnan-tajamaksujen alentamiselle, joidentuotantoa elvyttävä vaikutus onilmeisen merkityksetön.

Kela-maksun poistamisella yri-tyksille annetaan puhdasta rahaa800 miljardia euroa. Sen sanotaanelvyttävän ja tukevan vientiä, jollaei ole maailmalla kysyntää. Näinkoko kelamaksun poisto on taaskerran häpeämätön lahjoitus kapita-listeille.

Se totuusPalkansaajien tutkimuslaitos

ennakoi työttömyyden nousevantänä vuonne 7.5 %:iin ja ensi vuonnalähelle 9 %:iin. Talouskasvunarvioidaan kääntyvän n. 2 % mii-nukselle. Tämä yhtälö kasvattaatyöttömyyslukujen monin verroinenemmän, kuin mitä hallitus arveleesaavansa elvytystoimilla luvatuilla25000 työpaikalla. Hallituksenajatus työpaikkojen lisäänty-misestä on tietenkin toiveajattelua,koska ei ole minkäänlaisia takeitasiitä, että viennin ja luotonannontukeminen muuttuisi investoin-neiksi tai kunnat ja asunto-osake-yhtiöt pääsisivät talousvaikeuk-sissaan ja kiinni korjausrakentam-iseen. Monet valtiot (mm. USA jaRanska) näyttävät suuntautuvanelvytyksessään oman tuotantonsasuosimiseen paitsi pääomatuellamyös varovaisella protektionis-milla. Suomen osalta tuonnin japääomaviennin rajoittaminen sekäoman tuotannon suosiminen, osit-tainenkin 90-luvulla romahtaneentyövoimavaltaisen omavaraisuudenpalauttaminen, olisi paljon tehok-kaampaa elvytystä, kuin suur-pääoman pääomavaltaisen vienninsuosiminen, tukeminen.

Kolmannesta tiestäHallituksen “elvytyspolitiikalla”

ei ainakaan tässä vaiheessa oleminkäänlaista yhteyttä edes siihenkeynesiläiseen valtion sääntelyyn,jota harjoitettiin aina 80-luvunalkuvuosiin. Silloin yhteiskun-nallista tulonjakoa säädeltiin työ-väenliikkeen voimalla ja tavalla, jokateki tietyssä määrin oikeutta myöspalkansaajille.

Nyt työväenliikkeen vuosikym-menien ponnisteluilla saavutettujaja koko kansan julkisia hyvin-vointipalveluita tuhotaan palapalalta Viime vuosina suuryh-tiöiden jakaminen osinkojen määräon suuresti lisääntynyt 2007 osin-koja maksettiin jopa 20 mrd €. Voivaan kysyä missä ne rahat ovat nyt?

Pääministeri Vanhasen ehdottama“kolmannen tien” politiikka onpoliittista kosmetiikkaa Todel-lisuudessa se ei muuta mitään.Nykyiseen nähden kaivattaisiintosi suurta muutosta, irtaantumistavapaakaupasta ja EU:sta. Muutoson mahdollinen jos sitä joukko-voimalla tahdotaan.

Nykyinen ja yleensä kapitalistientalouspolitiikka palvelee kaikkiallamaailmassa suuren pääoman etuja.Niin on Suomessakin. Siksi Vanha-sen visiot voi laskea samaan kastiin,kuin Kokoomuksen kansanedus-tajan Ben Zyskowiczin “mar-matus” suurten mediayhtiöidenjohdon optioista.

Heikki Männikkö

Kuva Ylen kunnallisvaalitapahtumasta Helsingin Narinkkatorillaviime lokakuussa. Siinä puoluejohtajat valmistautuvat pyöräilyynautuaan tietämättöminä, että heidän taakseen on kokoontunutmielenosoittajia valtion alueellistamispolitiikkaa vastustamaan.


Työn ja toimeentulon puolestaKuten viime vuoden lopulla

ounasteltiin, olemme saaneetlehdistämme lukea yhä uu-sista irtisanomisista ja lomau-tuksista. Niihin ovat syyllis-tyneet ennen kaikkea pörssi-yhtiöt, mutta myös pienemmätyritykset. Väkeä hei tetäänpellolle tuhansittain ja lainvastaisesti joka viikko silläperusteella että saattaa ollaettei tilauksia ja työtä ehkäensi kuussa olekaan. Si isvarmuuden vuoksi.

Mitä tekee ay-liikkeen johtotilanteessa jossa sen pitäisi puolus-taa jäsenistöään tiikerin lailla? Semenee ja sopii elinkeinoelämänkeskusliiton EK:n kanssa työnan-tajien KELA-maksun poistami-sesta!

Ne rahat jotka työnantajatovat KELA-maksuina maksaneet,eivät ole puissa kasvaneet, vaan neovat syntyneet duunareiden työntuloksena kuten kaikki muutkinrikkaudet tähän maailmaan ja ovatosa palkkaa. Ay- pomoille tiedoksi:Te sovitte palkan alennuksesta,kysymättä jäsenistöltä mitään. – Eikai kukaan kuvittele tosissaan, ettäpalkkaa alentamalla yrityksetsaavat merkintöjä tilauskirjoihinsa,eihän? Saako telakka nyt myytyälaivoja, tai rakennusfirma talon? –Haloo! Työnantajien KELA- mak-sun poistolla toki on vaikutuk-sensa. Kansaeläkelaitos joutuu

taloudellisiin vaikeuksiin jos se eisaa rahoitusta jostain muustalähteestä. Ja mikäpä muu se lähdeon kuin duunarin tilipussi? Sitä jokerran 90- luvulla pienennettiin,siirtämällä osa työnantajien kela-maksuista duunarien tilipussistaotettavaksi. Kyseessä on siiskaksinkertainen palkanalennus.Ensin vapautetaan työnantajattilittämästä yhteiskunnalle työ-läisten työllään tekemää varal-lisuutta ja sen jälkeen mennään jaotetaan se tilittämättä jäänyt rahaduunarin pussista!

Ay – liikkeessä on menossamerkittävä projekti lopunkin

jäsendemokratian lakkauttamisestaja vallan siirtämisestä yhä pienem-män porukan haltuun. Viestintäalanliitto, Rautatieläisten liitto, Puu- jaErityisalojen liitto, Sähköliitto,Kemian liitto ja Metalliliittopuuhaavat yhteistä 330 000 jäsenensuurliittoa. Hanke on herättänytjäsenistön keskuudessa voimakastavastarintaa. Kriittisimmin hank-keeseen on liitoista suhtautunutsähköliitto. Kemian liitossa jametallissa on parhaillaan menossajäsenäänestys siitä lähtevätkö nemukaan tähän TEAMin nimelläkulkevaan vouhotukseen. Toivot-tavasti niiden jäsenet käyttävätosallistuvan demokratian suomaa

oikeuttaan ja äänestävät nurin kokomielettömyyden. Kemian liitonsääntöjen mukaan jäsenäänes-tyksen tulos on sitova. Metallissatulos sitoo vain “moraalisesti”.Toivottavasti ei-äänet voittavat niinselvästi, ettei mitään jossittelunvaraa jää.

Talouskriisi irtisanomisi-neen ja lomautuksineen johtaakriisiin myös kunnat. Niiden vero-tulot tippuvat kuin jääpuikoträystäältä. Ja kun markkinataloudenihanuuteen uskovat porvarit kokoo-muksesta vasemmistoliittoon johta-vat kuntia, voidaan odottaa lisääniiden pakkoliitoksia, yhdistämisiä

ja kunnallisten palveluiden yksi-tyistämisiä. Eikä ole vaikea ennustaamitä siitä kaikesta seuraa.

Työpaikoilla ovat ay- aktiivitalkaneet pohtia keinoja työtä-tekevien toimeentulon turvaa-miseksi. On esitetty, että onjärjestettävä koko maata käsittäväkokous, johon ovat tervetulleitakaikkien alojen sellaiset aktiivit,jotka eivät hyväksy ay – liikkeenjohdon työnantajia ja hallitustamyötäilevää toimintaa. Mukaanolisivat siis tervetulleita kaikki ne,puoluekantaan katsomatta, jotkavastustavat duunareiden kyykyt-tämistä ja puolustavat työtä jatoimeentuloa. Eri asia sitten on kukatällaisen kokouksen kykenee järjes-tämään.

Jonkinlainen Työläistenpuolustusrintama on kuitenkinrakennettava. Ay – liikkeen johto eisitä tee, eikä sitä tee ns. vasem-mistopuolueiden, SDP:n ja VAS:n,johto. Duunareiden on aika ottaaitse aloite omiin käsiinsä ja ryhtyävastarintaan puolustamaan sekäoikeuksiaan, että työtään ja toi-meentuloaan. Mitä nopeammin,senparempi. Eikä ole väliä (ei saa olla)sillä, kuka tai mikä sen vastarinnanaloittaa. Painostustoiminta ay –liikkeen ja puolueiden johtoa,eduskuntaa, hallitusta ja työnantajiakohtaan on aloitettava joka tapauk-sessa!

Markku Nieminen

Omavaraisuus – historiaako?

Tärkeimpien maatalous-tuotteiden omavaraisuusasteoli 1980 luvulla yli sata, eliSuomessa tuotettiin enem-män maataloustuotteita kuntäällä kulutettiin. Puhuttiin voi-ja munavuorista. EU:n myötätilojen määrä on vähentynyt,mutta silti omavaraisuus onvielä keskeisimpien tuottei-den osalta lähellä 100 pro-senttia. Se on kuitenkin lasku-suunnassa. 1980-luvulla maa-taloustuotantoa leimasivatvoi- ja munavuoret eli maat-aloustuotteiden ylituotanto.Sittemmin Suomen liityttyäEU:iin 1990-luvun puolivälissämaataloustuotteiden mark-kinajärjestelyt muuttuivat täy-sin ja tuotannosta tuli aikai-sempaa enemmän tukive-toista. Suurempi osa ti lantulosta syntyi siis maatalous-tuista eikä tuotteista saata-vasta hinnasta kuten aikai-semmin.

Maati lojen lukumäärävähenee rajusti.

Maatilojen lukumäärä on puolit-tunut vajaassa parissakymmenessävuodessa. Vuonna 1990 maatilojaoli noin 129 000 kun niitä vuonna2007 oli enää alle 67 000. Tuotan-tosuunnittain tarkasteltaessa eläin-tuotantoa harjoittavat tilat ovatvähentyneet eniten. Lypsykar-jatilojen määrä on vähentynytvuoden 1990 44 000 tilasta vuoden2007 alle 14 000 tilaan. Sikatilojenmäärä vähentyi samassa suhteessavuoden 1990 7000 tilasta vuoden2007 2700 tilaan. Eläintilojenmäärän vähentyminen ei kuitenkaanvielä ole vaikuttanut tuotanto-määrien vähenemiseen, sillä tila-koon kasvu on ollut rajua. Oma-varaisuusastetta tarkasteltaessanäyttää kuitenkin siltä, että esi-merkiksi maitonesteen osalta oma-varaisuusaste on koko ajan lasku-suunnassa, ollen nyt noin 100prosenttia.

Tilojen määrän laskuun vaikuttaaennen kaikkea kannattavuus. Pienettuotantoyksiköt häviävät, sillämaataloustuotteiden myynnistäsaatavat tulot eivät riitä kattamaantuotannosta saatavia menoja. Näinollen viljelijän palkka syntyypääosin tuotannosta maksettavistatuista. Tukien määrä on sidottumonesti tuotantohehtaareihin,jolloin pienellä tilalla tukienkinmäärä jää alhaiseksi.

Viljatuotteiden omava-raisuus laskee

Viljatuotteiden osalta omavarai-suus vaihtelee enemmän riippuenkunakin vuonna vallitsevasta sääs-tä. Erityisesti tämä näkyy syys-viljoissa, kuten rukiissa. Huononasyksynä vilja jätetään kylvämättäja panostetaan seuraavan keväänkevätviljoihin. Tilastoja tarkas-teltaessa näyttää kuitenkin siltä,että rukiin omavaraisuus on pikku-hiljaa pienenemään päin.

Selkeästi laskusuunnassa onkuitenkin sokerin omavaraisuus-aste. Se on puolittunut kahdessa-kymmenessä vuodessa ollen nytnoin 40 %. Syynä on sokeri-teollisuuden keskittyminen ulko-maisiin käsiin sekä suomalaisensokeriteollisuuden alasajo.

Tuonnilla painetaan alastuottajahintoja

Omavaraisuuteen vaikuttaa mer-kittävästi myös elintarvikkeidenraaka-aineiden tuonti. Esimerkiksimaidon osalta ruotsalaisen maidontuonti aloitettiin hiljattain. Tuonninsyy ei kuitenkaan ensisijaisesti oletodellinen maitopula Suomessa,vaan Valion määräävä markkina-asema, joka haittaa kilpailijoidenmaidonsaantia, sekä tietenkin se,että maidon tuonnilla voidaanpainaa alas kotimaista tuottaja-hintaa. Muutama päivä sitten Valioilmoittikin maidon tuottajahintojenlaskusta, vaikka maitoa tuotetaankysyntää vähemmän. Samoin rukiintuotannossa näkyy vuosittaistenolosuhteiden lisäksi se, että teol-lisuus yrittää pitää tuottajahinnanalhaisena tuonnin avulla.

Tällaisessa tilanteessa tuotavienraaka-aineiden hinta voi olla kor-keampikin kuin millä hinnallavastaavaa tuotetta voisi kotimaastahankkia. On syytä muistaa, ettätuottajahinnoilla ei ole suoraan

yhteyttä siihen, mitä ruoka kau-passa maksaa. Tuottajan osuusesimerkiksi leivässä jäänee alle 5%:n leipätyypistä riippuen. Maito-litrassa se on suhteessa merkit-tävämpi, tuottaja saa siitä reilun 40senttiä.

Tuonnin rajoittaminen ei nyky-olosuhteissa ole millään tavallamahdollista. EU:n jäsenenä Suomiei saa asettaa sisämarkkinakaupanrajoituksia eli ulkomaista tuotantoaei saa kansallisesti asettaa suoma-laista tuotantoa huonompaan ase-maan

Omavaraisuus ja riippu-mattomuus

Maataloustuotteiden omava-raisuus on itsenäisen kansakunnankeskeinen ominaispiirre. Mikäliomavaraisuutta ei ole, on itsenäisenpolitiikan harjoittaminen vaikeaasaati sitten taloudellisen riippumat-tomuuden saavuttaminen.

EU:ssa Suomesta ollaan teke-mässä puutuotantoaluetta ja maata-loustuotanto on keskittymässäsuotuisemmille alueille Keski- jaEtelä-Eurooppaan. Kansallisestiomavaraisuuden säilymiseen onhyvin vaikeaa vaikuttaa. Maata-loustukia säätelee EU ja viennistäja tuonnista päättää kansainvälinensuurpääoma. Maataloustuotannonhiipuminen ja omavaraisuudenhäviäminen tarkoittaa sitä , ettäSuomen on yhä vaikeampaa kivutatakaisin itsenäisten kansakuntienjoukkoon.

KÄ/Juha Kieksi

Kuva on ruotsalaisesta suurtilasta. EU-politiikan seurauksena myös Suomessa tilakoot ovatsuurentuneet samalla kun tilojen kokonaismäärä on parissakymmenessä vuodessa puolittunut.

Arkipäivän kuvaa nykyisestä "hyvinvointi-Suomesta", eli leipäjono Helsingissä Sturenkadulla.Tällasia jonoja eli kukaan olisi uskonut näkevänsä vielä 1980-luvulla, mutta 90-luvun alussa netulivat, eivätkä ole kadonneet mihinkään sen jälkeisestä kovasta talouskasvusta huolimatta.


SuPerin Palomäki: Terveyskeskustoiminnankehittämiseen vahvempi ote (15.01.2009)

STTK:laisen Suomen lähi- ja perushoitajaliiton SuPerinpuheenjohtaja Juhani Palomäki on huolissaan terveyskeskustentulevaisuudesta ja vaatii niiden toiminnan kehittämiseen vahvempaaotetta. Terveyskeskuspalvelujen kuntoonsaattaminen vaatii nopeitaja kestäviä ratkaisuja. Toimintaa on tarkasteltava kokonaisuutena,eikä keskityttävä pelkästään vastaanottotoimintaan, kuten nyt ontehty.

Terveyskeskusten vetovoimaisuutta työpaikkana voidaan nostaahyvällä työn ja toiminnan organisoinnilla, työolojen kehittämisellä jakilpailukykyisellä palkkauksella. Palkkauksen osalta tämä tarkoittaamm. tasa-arvoista verotusta. Nyt yksityinen sektori pystyyhoukuttelemaan lääkäreitä osinkotulojen muodossa maksettujenpalkkojen kevyemmällä verotuksella. Tähän kaikilla ei ole tasavertaistamahdollisuutta. Tällaisen veronkierron mahdollisuus on ehdottomastipoistettava.

Tällä hetkellä terveyskeskukset saavat vielä hoitohenkilökuntaa.Työoloihin, johtamiseen, työn jakoon ja palkkaukseen tulisi kuitenkinkiinnittää entistä vahvemmin huomiota. Valitettavasti yhä on niitäyksiköitä, joissa kaikki eivät saa käyttää osaamistaan. Myös harmaaylityö on monin paikoin todellinen ongelma. Nämä asiat tulee korjatapikimmiten, jos halutaan säilyttää terveyskeskukset haluttuinatyöpaikkoina hoitajien keskuudessa ja huolehtia työntekijöidenjaksamisesta.

Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon on edelleen rakennuttavajulkisille palveluille. Kaikilla on oltava yhtäläiset mahdollisuudethyvinvointipalveluihin. Myös palvelujen yksityistämistä tulisitarkastella kriittisemmin. On jo osoitettu, että palvelujenyksityistäminen on tullut kunnille kalliimmaksi. Lisäksi kunnattarvitsevat ehdottomasti voimakkaampaa apua palvelujen järjes-tämisessä.

SuPeriin kuuluu 70 000 lähi- ja perushoitajaa, jotka työskentelevätjulkisella ja yksityisellä sektorilla.

Terveyspalveluita verovelvolliselleMenin vastaanotolle vantaalaiseen terveyskeskukseen parisen

viikkoa sitten. Selkäni oli vaivannut minua jo kahden kuukauden ajan,ja apua olin yrittänyt hakea sekä julkisista että yksityisistä palveluistasitä kuitenkaan saamatta. Lopulta tilanne muuttui niin vaikeaksi ettäeräänä aamuna täytyi kääntyä päivystyspoliklinikan puoleen. Keski-ikäinen mieslääkäri teki tutkimuksen nopeasti ja ryhtyi sittenvälittömästi kirjoittamaan kahdenlaista särkylääkettä. Tehdessänipoislähtöä kysyin lääkäriltä, eikö olisi asiallista tehdä lisätutkimusröntgenkuvauksen muodossa, koska särkylääkkeitä olin syönyt jokahden kuukauden ajan, eivätkä ne, kuten tunnettua, millään laillapoista taudin syytä. Lääkäri vastasi, että tutkimus ei ollut aiheellinenkoska “se olisi kallis ja siinä menisi veronmaksajien rahoja”. Sanoinlievästi tyrmistyneenä, että sentään olin itsekin osallistunut julkistenpalveluiden rahoittamiseen omilla verovaroillani usean vuosikymmenenajan. Lääkärin vastaveto oli tyly huomautus että “hänkin maksaaveroja”. Poistuin vastaanotolta ihmetellen. Tällaiseksiko on muuttunutniin sanotun hyvinvointivaltion terveydenhuolto?

Nimimerkki Kipeäksi itsensä maksanut

Terveydenhuolto säilytettävä julkisena palveluna

Maassamme on kehitettyhyvä julkinen terveydenhuolto-järjestelmä. Lääkärimme jalääketieteellinen koulutuk-semme ovat huippuluokkaa.Nyt kun hallituksen politiik-kana on kaiken yksityistä-minen, maamme terveyden-huoltojärjestelmälle olisi kylläottajia. Toisaalta kuntien mah-dollisuutta hoitaa terveyden-huoltoon kuuluvat lakisää-teiset velvoitteensa on kaven-nettu.

Ei voi välttyä ajatukselta, ettähuonontamalla tietoisesti kuntienterveyspalveluja perustellaan ter-veysalan yksityistämistä. Suurikusetus on meneillään. Tervey-denhuollon rahat yritetään ohjaillasamaan suuntaan, minne jo edellisenlaman valtionyhtiöiden myymisenja pankkiromahduksen rahat hupe-nivat: kansainvälisten kasino-

miesten pohjattomiin pusseihin.

Mehiläinen, Suomen Terveys-talo, Medivire, MedOne: suurin osaon jo ulkomaisessa omistuksessa.Juuri näiltä yksityisiltä firmoiltaaikovat kunnat tilata erisisältöisiäpaketteja terveyskeskuksiin, sekälääkäreitä että vastaanotto- jahoitohenkilökuntaa. Jo nyt useillaterveysasemalla käytetään keikka-lääkäreitä ruuhkia purkamaan.Joissakin tapauksissa on mainos-tettu, kuinka “tehokkaita” nämäkeikkalääkärit ovat. Ruuhkat pur-kautuivat puolta nopeammin kuinkunnan omalla työllä. Kun asiaalähemmin tarkasteltiin, ilmeni, ettänämä yksityiset keikkalääkärit vainsiirsivät ruuhkan eteenpäin, kirjoit-tamalla puolta enemmän lähetteitäerikoissairaanhoitoon. Nyt jono eivetänyt keskussairaaloissa ja sieltäpiti ostaa palveluita taas yksityis-

puolen firmoilta.Kansan suuren enemmistön

kanssa olemme samaa mieltä: Ter-veydenhuolto tulee kansan etujenmukaisesti säilyttää julkisenapalveluna. Silloin sitä voidaandemokraattisesti valvoa. Valtion onturvattava kuntien mahdollisuusylläpitää kunnollisia terveys-keskuksia. Jokaista 10000 asukastakohti tulee varustaa hyvin toimivaterveyskeskus. Kasvaneita voittojatulee ohjata terveydenhuollonkehittämiseen. Mieluimmin mak-samme veroja yhteiskunnalle, kuinkymmenien tuhansien eurojenlaskuja yksityiselle terveysbis-nekselle esim. selkäoperaatiosta taieturauhasen poistoleikkauksesta.

Suomen Työväenpuolueen lin-jauksen mukaan kuntien tulisi itsehoitaa ja tuottaa perus- ja erikois-terveydenhuolto verovaroilla val-tion tuella.

Terveyspalvelubisnes kukoistaa Kolme suurinta yksityistä lää-

käri- ja hoivapalveluja tuottavaa yhtiötä ovat siirtymässä ulkomai-seen omistukseen:

Attendo MedOne ja Mehiläinenovat jo ja Suomen Terveystalonomistusjärjestelyt ovat parhaillaanmenossa.

Vuonna 2005 Lahden kaupunkiteki ensimmäisenä kaupunkinaSuomessa historiaa ostamallaperusterveydenhuollon vastaan-ottopalvelut MedOnelta.

Tällä hetkellä Attendo MedOnetuottaa perusterveydenhuollonvastaanottopalvelut 30 terveys-asemalla. Väestön ikääntyessätoiminta on myös laajentunut janykyään MedOne huolehtii van-husten palveluasumisesta useallapaikkakunnalla ympäri Suomea.Vuonna 2007 MedOne yhdistyiPohjoismaiden johtavaan hoiva-palveluita tuottavaan Attendo-konserniin.

Tampereen Hervannan 4000asukasta siirtyi 2009 alusta Med-Onen ylläpitämään terveyskes-kukseen.

Kaksi suurta suomalaista ter-veysalan yritystä Mehiläinen jaSuomen Terveystalo päätyvätsaman pääomasijoittajan salkkuun.Mehiläisen ostaa ruotsalainenCarema, jonka pääomistajaksi nousivuosi sitten pääomasijoittaja 3i.Sama sijoittaja omistaa viiden-neksen vahvasti viime vuosinayrityskaupoin kasvaneesta SuomenTerveystalosta.

Mehiläisen vaihtoehtona olisiollut listautuminen pörssiin. Pää-omistajat Capman ja Sitra päätyi-

vät kuitenkin myymään yhtiöntoiselle pääomasijoittajalle. Kau-passa Mehiläisen koko osake-kannan arvoksi tuli 152 miljoonaaeuroa. Capman, Sitra, Mehiläisentoimiva johto ja 800 yksityistäpienomistajaa saavat sijoitukselleenerittäin hyvän tuoton.

Carema on selvästi Mehiläistäsuurempi. Sen liikevaihto oli viimevuonna 350 miljoonaa euroa, kunMehiläinen pääsi 97 miljoonaaneuroon. Henkilöstöä Caremalla on4 900, kun Mehiläisen palkka-listoilla toimii 1050 henkilöä ja senpalveluksessa on 1 800 vastaanot-tavaa lääkäriä. Caremalla on Ruot-sissa vahva asema kuntien ulkois-tamissa palveluissa.

Suomen Terveystalo Oyj onHelsingin pörssissä noteerattuterveyspalveluita tarjoava yhtiö.Yhtiö aloitti toimintansa vuonna2001, kun Suomen Terveystalo -konserniin yhdistyivät VaajakoskenLääkäriasema Oy sekä MedipaOy:n lääkäriasemat Alajärveltä,Kauhavasta ja Härmästä. Vuoden2007 liikevaihto oli hieman yli 140miljoonaa euroa.

Yhtiön historia ulottuu 1940-luvulle, jolloin konsernin vanhim-mat tytäryhtiöt perustettiin. Yhtiöon kasvanut huomattavasti vuosina2002-2007, jolloin toteutettiin yli100 yritys- ja liiketoimintakaup-paa. Suurin kauppa tapahtui kesä-kuussa 2007, kun Suomen Terveys-talo osti Medivire Oy:n. Vuonna2007 tapahtui myös yhtiön lis-tautuminen Helsingin pörssiin.Terveystalo on Suomen suurinterveyspalveluja tuottava yritysliikevaihdolla ja toimipaikkojen

määrällä laskettunaMaamme suurin terveysalan

yritys Suomen Terveystalo siirtyyulkomaalaisten pääomasijoittajienomistukseen. Sen ostaa Bridge-pointin tytäryhtiö Star Healthcare,jonka ostotarjouksen on hyväksy-nyt jo yli puolet Terveystalonomistajista. Ostotarjouksen ehtonaon, että Bridgepoint saa hankittuayli 90 prosenttia Terveystalonosakkeista. Enemmistö Terveys-talon osakkeenomistajista, muunmuassa eläkevakuutusyhtiö Ilmari-nen ja työeläkevakuutusyhtiöVarma, ovat jo suostuneet myy-mään osuutensa.

Terveystalo tarjoaa terveys-,työterveys-, tutkimus- ja sairaan-hoitopalveluja yli 100 toimipai-kassa yli 50 paikkakunnalla. Yhtiöomistaa 15 yksityissairaalaa sekäsuuren määrän lääkärikeskuksia jatyöterveysasemia.

Terveystalon katon alla työs-kentelee yli 2 300 työntekijää japarituhatta itsenäistä ammatin-harjoittajaa.

Star Healthcare maksaa SuomenTerveystalon osakkeista mark-kinahintaa korkeamman hinnan.Yhtiön osakkeen hinta nousi noinkaksinkertaiseksi.

Bridgepoint on Euroopan suu-rimpia pääomasijoitusyhtiöitä .Suomessa sen omistukseen ovataikaisemmin siirtyneet A-Katsastusja Huurre.

Kehitys on ollut nopeaa ja taval-lisella veronmaksajalla on vaikeuk-sia pysytellä perässä, kuka omistaakenetkin.

Antero Nummiranta

Kuva Tehyn mielenosoituksesta lokakuussa 207.

Maassamme korkea lääketieteen tasoKolme vuotta sitten minulla todettiin kohonnut PSA- arvo, joka

korreloi eturauhassyöpää Syöpä todettiin kaksi vuotta sitten. Sairaudeneteneminen todettiin hitaaksi. Lääkärit ehdottivat aktiiviseurantaa,koska tiedetään, että sairaus ei aina vaadi radikaalia hoitoa.

Sairaus eteni ennustetusti, mutta marraskuussa otetun näytepalantutkimus osoitti taudin “ärhäkkyyden” nousseen. Lääkärit ehdottivatrauhasen poistoleikkausta, jonka hoitomuodon valitsin. Aikatoimenpiteelle saatiin tammikuun lopulle. Sisään “Meikkuun” menintoimenpidettä edeltävänä päivänä. Aloitettiin leikkauksen valmistau-tuminen. Tapasin ennestään tuntemani leikkaavan lääkärin sekäanestesialääkärin.

Leikkauspäivän aamuna herätys oli klo 06.00. Mentiin suihkuun,laitettiin toimenpiteeseen kuuluva asu, otettiin esilääkitys ja sitten07.55 oltiin jo matkalla leikkaussaliin. Varustukseltaan se muistuttiavaruusalusta monine mittareineen ja laitteineen. Työ aloitettiinaikataulun mukaan 08.00. Ristiselän alueelle ns. epiduraalitilaan laitettiinsärkylääkkeen annostelua varten katedri, jonka jälkeen käteenasennetun neulan kautta alettiin laittaa nukutusainetta. Heräsin klo14.10. Vierelläni telineessä riippui pusseja, joista annosteltiinnesteliuosta, antibioottia ja särkylääkettä. Virtsa ja solunesteet valuivatkatedrin kautta pussiin. Iltapäivällä mentiin takaisin osastolle, jossatoipuminen alkoi. Käveleminen aloitettiin seuraavana päivänä.

Kotiin pääsin viisi päivää leikkauksen jälkeen. Katedri jahaavahakaset poistettiin kaksi viikkoa leikkauksen jälkeen. Tämänkolmen vuoden kuluessa totesin, että meillä lääkäreiden jahoitohenkilökunnan asiantuntemus sekä hoidon taso ovat korkeaaluokkaa. Tunnen useita kaltaisiani potilaita, joilla kokemukset ovatsamanlaisia. On todella pidettävä huolta siitä, että näitä saavutuksiaei anneta yksityisen bisneksen käsiin. Usein mm. terveyskeskuksissahoitoa laiminlyödään. Siihen ei saa alistua. Ainoa vaihtoehto on kehittääjulkista terveydenhuoltoa.

Eturauhaspotilas


SFT ja ihmisoikeudet Suomessa!Sodan ja Fasisminvastainen Työ

ry:n:n puheenjohtaja Timo Kangas-maa aloitti artikkelisarjansa YK:nIhmisoikeuksien yleismaailmal-lisesta julistuksesta lehtemme viimenumerossa 6-08. Artikkelisarjatarkastelee, kuinka hyvin tai huo-nosti ihmisoikeudet toteutuvatnykypäivän Suomessa vertailtunatuohon julistukseen. YK:n Ihmisoi-keuksien julistuksessa on kaikkiaan30 artiklaa, joista viime lehdessäehdimme käsitellä vain aivan ensim-mäiset artiklat. Nyt jatkamme siitä,mihin viimeksi päästiin. Artiklojenkommentit perustuvat SFT:n viimevuoden marraskussa pidetyn kes-kustelutilaisuuden yhteydessä esiinnousseisiin mielipiteisiin.

4. artiklaKetään ei saa pitää orjana tai

orjuutettuna, kaikki orjuuden jaorjakaupan muodot on kiellettävä.

5. artiklaKetään ei saa kiduttaa eikä

kohdella tai rangaista julmasti,epäinhimillisesti tai alentavasti.

6. artiklaJokaisella ihmisellä on kaikkialla

oikeus siihen, että hänet henkilönätunnustetaan lain edessä.

7. artiklaKaikki ovat tasavertaisia lain

edessä ja oikeutetut erotuksettayhtäläiseen lain suojaan. Kaikilla onoikeus tasavertaiseen suojaan tätä

julistusta loukkaavaa syrjintäävastaan sekä kaikkea sellaiseensyrjintään tähtäävää vastaan.

8. artiklaJokaisella on oikeus tehokkaaseen

hyvitykseen asianomaisessa kan-sallisessa tuomioistuimessa häneenkohdistuneista teoista, jotka louk-kaavat hänelle valtiosäännöllä tailailla turvattuja perusoikeuksia.

9. artiklaKetään ei saa mielivaltaisesti

pidättää tai ajaa maanpakoon.

10. artiklaJokaisella on täysin tasa-arvoi-

sesti oikeus siihen, että häntäoikeudenmukaisesti ja julkisestikuullaan riippumattomassa japuolueettomassa tuomioistuimessahänen oikeuksiaan ja velvolli-suuksiaan määrättäessä tai häntävastaan nostettua rikossyytettäselvitettäessä.

Tilaisuudessa kommentointiinedellä mainitun artiklan kohtaa, ettätoteutuuko vakuutusoikeudessaartiklassa mainittu riippumat-tomuus ja puolueettomuus sekäkuullaanko asiakasta em. oikeu-dessa?

11. artikla(1) Jokaisen rikollisesta teosta

syytteessä olevan henkilön edelly-tetään olevan syytön siihen astikunnes hänen syyllisyyteensä onlaillisesti todistettu julkisessa

oikeudenkäynnissä, jossa hänelleturvataan kaikki hänen puolus-tustaan varten tarpeelliset takeet.

(2) Ketään ei pidä tuomitarangaistavaksi teoista tai laimin-lyönneistä, jotka eivät kansallisentai kansainvälisen oikeuden mukaanolleet rikollisia niiden tekohetkellä.Myöskään ei pidä tuomita anka-rampaan rangaistukseen, kuin mikäoli sovellettavissa rangaistavan teonsuoritushetkellä.

Tilaisuudessa esitettiin kom-menttina tämän artiklan (1) koh-taan: Maassamme ei mainittu kohtanykyisin enää toteudu kansalaistenosalta täysin. Maamme lainsää-dännöllä on luotu mahdollisuusesimerkiksi viranomaisten suorit-tamaan puhelimen kuunteluunpelkkien oletusten perusteella.

12. artiklaÄlköön mielivaltaisesti puu-

tuttako kenenkään yksityiselämään,perheeseen, kotiin tai kirjeen-vaihtoon älköönkä loukatko kenen-kään kunniaa ja mainetta. Jokaisellaon oikeus lain suojaan sellaistapuuttumista tai loukkausta vastaan.

13. artikla(1) Jokaisella on oikeus liikkua

vapaasti ja valita asuinpaikkansakunkin valtion sisällä.

(2) Jokaisella on oikeus lähteämaasta, myös omasta maastaan, japalata maahansa.

Tilaisuudessa esitettiin kom-menttina, että miten ensimmäinenkohta mahtaa toteutua Suomessa?Esimerkiksi miten voi pitkäaikais-työtön muuttaa Kainuun perukoiltaHelsinkiin asumaan, vaikka hänelläon oikeus siihen?

14. artikla(1) Jokaisella vainon kohteeksi

joutuneella on oikeus hakea janauttia turvapaikkaa muissa maissa.

(2) Tähän oikeuteen ei voidavedota, kun on kysymys tosiepäpoliittisista rikoksista johtu-vista syytteistä tai teoista, jotkaovat vastoin Yhdistyneiden Kansa-kuntien periaatetta ja päämääriä.

15. artikla(1) Jokaisella on oikeus kansalai-

suuteen.(2) Keltään ei saa mielivaltaisesti

riistää kansalaisuutta eikä evätäoikeutta kansalaisuuden vaihta-miseen.

16. artikla(1) Täysi-ikäisillä miehillä ja

naisilla on oikeus solmia avioliittoja perustaa perhe ilman minkään-laista rodusta, kansalaisuudesta taiuskonnosta johtuvia rajoituksia.Heillä on yhtäläiset oikeudetavioliittoon, avioliiton aikana ja senpurkamisen jälkeen.

(2) Avioliiton solmiminen tapah-tukoon vain tulevien aviopuo-lisoiden vapaasta ja täydestäsuostumuksesta.

(3) Perhe on yhteiskunnan luon-nollinen ja perustava ydinosa ja silläon oikeus yhteiskunnan ja valtionsuojaan.

Tilaisuudessa esitettiin kom-mentti, että turvaako maassammevaltiovallan toimesta harjoitettupolitiikka kaikille kansalaisilleyhtäläiset mahdollisuudet solmiaavioliitto? Miten on esimerkiksiturvattu avioliiton säilyminentyöttömyyden aikana, tai voivatkoopiskelijat perustaa taloudellisestiturvallisen avioliiton?

17. artikla(1) Jokaisella on oikeus omistaa

omaisuutta yksin tai yhdessätoisten kanssa.

(2) Keltään älköön mielival-taisesti riistettäkö hänen omai-suuttaan.

Tilaisuudessa esitettiin kom-menttina, että em. artikla ei kaikinajoin toteudu maassamme. Se eitoteudu, kun tavallinen kansalainenjoutuu omaa syyttään taloudellisiinvaikeuksiin. Tällaisena vaikeutenaon pidettävä työttömäksi joutu-mista, kun pääomapiirit ovat jokotalouslaman kourissa tai paran-televat tulostaan summittaisillairtisanomisilla tai pakkolomilla.Myöskään vaikean sairauden koh-datessa ei toteudu em. artikla.

Olemme jo päässeet julistuksessajo yli puolivälin. Seuraavassanumerossa jatkamme.

Helvetin sosialismiJotakin kauheaa oli tapahtunut,

en tiedä mitä, mutta olin kuollut.Sen tiesin varmasti. Olin joutunutjonkinlaiseen kuiluun, joka viettialaspäin. Laskettelin persmäkeäkuin poikasena ikään ja nautinvauhdista, joka tuntui kiihtyvän.Hetken päästä näin edessänikuilun haarautuvan. Siinä oliopaste, joka kertoi että oikeahaara vei taivaaseen ja vasenhelvettiin. Päätin oitis, ettätaivaan iloihin, lihapatojen javiinitynnyreiden ääreen on pääs-tävä. Olin mielestäni sen ansain-nut raataessani koko ikäni paska-duuneissa pienellä palkalla jajoskus suoranaista nälkääkinnähden. Niinpä ryhdyin reip-paasti kurvaamaan oikealle.

Jostain syystä en saanut itseänikäännettyä taivaan tielle, vaanjokin selittämätön voima vetiminua suoraan helvettiin. Rim-puilin vastaan ja yritin pysäyttää,mutta mikään ei auttanut. Vauhtivain kiihtyi. Kirosin katke-rasti.”No niin saatana, tätä semun uneni tiesi. Nyt mä joudunvielä kaiken lisäksi helvettiinhikoilemaan” . Tunsin kuinkailmavirta kasvoillani pikku hiljaalämpeni. Lopulta alamäki loivenija vauhti hiipui, kunnes loppuikokonaan.

Olin tullut jonkinlaiselle por-tille , jonka päällä oli tutunnäköiset työkalut: Sirppi javasara!

Porttiin oli kirjoitettu eri kielillämuutama sana, jotka olin ymmär-tävinäni, mutta en uskonut sil-miäni ennen kuin löysin samanasian selvällä suomen kielellä.:Terve tuloa Helvettiin. Sen alla

luki Helvetin KommunistinenPuolue (HKP). Mitäs perkelettä täätarkottaa, kysyin ääneen. Jostainkaukaa kuului yksittäisiä laukauk-sia. Rohkaisin mieleni ja kolkutinvarovasti porttiin. Mitään ei tapah-tunut. Kolkutin uudestaan nytvähän kovemmin. Hämmästyksenioli suuri kun portti aukeni.

Sen avasi tuttu kaveri. Se oliPekka, vuosikymmeniä sittentapaturmaisesti kuollut sälli, jokaelinaikanaan harrasti kaikenlaisiakamppailulajeja. Pekka oli olluthyvä kaveri ja toveri, jonka kanssayhdessä oli liitytty nuorisoliittoonja vannottu Työväenvallanku-mouksen vielä voittavan, sikäli kunse meistä riippui. Hämmästynyt oliPekkakin: Jussi jumalauta!- Pekkaperkele!

Mitä sä täällä teet? Ei sun vieläpitäny tulla . Äläkä sano munnimeeni yhdessä sen niljakkeenkanssa. - Sori Pekka, ei kai se niljakevaan kuullu? Mä kai delasin, tiedähäntä. Taivaaseen yritin mut tännesitä vaan tultiin.-Älä oo huolissastää on ihan hyvä mesta. Täällä eitarvi porvareitten kanssa tapella,eikä niiden perseen nuolijoitademareitakaan täällä ole.-No hel-vetti Pekka, täähän on paratiisi.-Eikä oo kun Helvetti, isolla hoolla.Mua ihmetyttää, että miten sätänne nyt jo tulit. Helvetin tieduste-lupalvelun(htp) listalla sun nimeäsei ollu. No, virheitä aina joskussattuu. Mä oon seurannu htp:ntietoja sun elämästäs. Sä et oopäässy helpolla:- No en. Mut mitäsä täällä oot tehny? Miten täällä onnäin mukavan lämmintä, ei ollen-kaan tukalan kuuma niinku papinperkeleet aina väitti.

Pekka kertoi, että oli kuoltuaan

aikansa ihmetellyt ja katsellutympärilleen Helvetissä ja hakenutsitten portinvartijan virkaa, jonkamyös sai. Hän kertoi että elämänaikana nyrkkeilykehissä, paini-molskilla ja karatetatamilla vietettyaika ei ollut mennyt hukkaan.

-Portilla joutuu joskus ottamaanyhteen sisälle pyrkivien por-vareitten kanssa ja niillä ei tänne olemitään asiaa, ainakaan niin kauanku mä oon vake.

-Ja mitä tohon lämpötilaan tulee,niin se on ankaran taistelun tu-los.(Laukausten äänet ja rätinä japauke vomistuivat. En pelännytkoska Pekkakin vain hymyili)Joskus sillon ku maan päällä elettiin1900 luvun alkua, niin täällä jengirupes vaatimaan oikeuksiaan. Ensinperustettiin tietysti HelvetinHiililapiotyöväen Liitto(hhtl), jokasitten ryhtyi pirulta vaatimaanparannuksia helvetillisiin työoloi-hin. Lämpötilaa alemmas ja lapioi-hin pitempiä varsia mm. - No,mitäs piru niihin vaatimuksiin vastaskysyin. Sanoko, ettei tässä markki-natilanteessa nyt voi näihin ylimi-toitettuihin vaatimuksiin suostua?- Eihän se vanha vihtahousu suos-tunu mihinkään. Niinpä HHTLjulisti lakon alkaneeksi. Siitä tulikinpitkä, mutta ei todellakaan mikäänkuuma lakko. -Miten niin? -No kunpiru ei antanu periksi, eikä suostunuedes neuvottelemaan. Mutta eipäantanu hiililapioduunaritkaan pe-riksi. Vasta kun koko Helvettimeinas jäätyä, suostu Piru ottamaanDuunareiden neuvottelukunnanvastaan. Mukana olleet kerto, ettäpiru vaan piruili eikä ottanu vielä-kään tosissaan. -No voi perkele,mitäs sitte? - No sit yks IrlantilainenIRA:n vanha militantti polttipäreensä ja huitas pirua hiililapiolla

suoraan sarveen. Kertovat et Pirumeni siitä pitkäksi aikaa niin sekaisinet se ei tienny onko kuuma vaikylmä vai mikä ja suostu kaikkiinvaatimuksiin. – No se oli kunnonmeininkiä. Ottaispa SAK:n edusta-jatkin lapion mukaan neuvot-teluihin ja huitois järkeä työnteet-täjien päähän!

- Missä se Piru muuten nyt on?Pekka kertoi, etteivät Helvetintyöläiset tyytyneetkään enää pelk-kään lämpötilan alentamiseen japidempiin lapion varsiin. Helve-tissä olevat työväenliikkeen vete-raanit, Marx ja Engels etunenässä,olivat pitäneet palopuheitaan ja kunvielä Lenin tuli ja pisti vauhtiaasioihin niin työväen vallankumousoli tosiasia. Pirun valta kumottiinja piru pantiin itse hiililapionvarteen ja siitä asti se on uuniatäyttänyt. – Yksinkö, kysyinhämmästyneenä. – Joo, mutta onsillä vartija, joka vahtii että se tekeetyönsä. – Ai, kuka? – Stalin.Kukaan ei oikein luottanu siihen janiin se sitten laitettiin työhön jokavastaa sen kykyjä. Piru on isäaurinkoisen valvovan silmän allatehnyt työnsä säntillisesti. (Am-munta ja räjähtely ei tuntunutlaantuvan, päinvastoin)

Täällä taitaa olla kuuluisuuksiaenemmänkin? – Joo, tänään onHelvetin kulttuuritalolla konsertti.John Lennon ja Viktor Jara onperustanu yhteisen bändin. Niilläon eka esiintyminen. - No niitähänon mentävä kuuntelemaan. –Men-nään vaan.

Ammunta oli jo sitä luokkaa,etten voinut olla kysymättä Pekaltaettä mistä se oikein kuului. Pekka

tuntui haluttomalta vastaamaan.Kai mä voin sen sulle kertoa.Sähän varmaan arvaat, että täälläon kuuluisia vallankumouk-sellisia, niinku esimerkiksi suo-malaiset Rahjan veljekset jaToiska Antikainen. Ja se kuuluisinkaikista: Che.- No missäs ne on?– Ne lähti taivaaseen ja perustiParatiisin vapautusrintaman,PVR:n, joka aloitti sissisodan,joka nyt on metelistä päätellenloppumassa. Taivaasta tihku-neiden tietojen mukaan se päät-tyy PVR:n voittoon. – JumalautaPekka,mä haluan mukaan. Saiskerrankin antaa porvareille kyy-tiä. Miten sinne pääsee? Ennenkuin Pekka vastasi, joku ravistiminua olkapäästä: Herää, heiherää! Mihin sä oot menossa.Taisit nähdä painajaisunta.

Se oli vaimo. Sitä mukaan kuinuni karisi silmistäni aloin käsittää.Olin nukahtanut. Oli uudenvuoden aatto ja nuoriso paukut-teli papattejaan, ampui raket-tejaan. Siitä se vallankumoustaistelun melske tuli uniini. Tekimieli painaa pää uudestaan tyy-nyn. Laahustin kuitenkin keit-tiöön. Nyt on sellanen olo että sevaatii ryypyn, sanoin. Tai pari.Kaivoin votkapullon jääkaapistaja täytin lasit. Otetaanko uudellevuodelle, vaimo kysyi. – Ei.Otetaan Helvetin sosialismille. -Jaha, ja mille vielä? - Taivaanvallankumoukselle. Vaimo katsoipitkään ja sanoi: Oliskohan Jussiparempi että menet takaisinpehkuihin.

TerveisinPuskaJussi


Tuhatta ja sataa

Valtioneuvoston asettamanSATA-komitean tehtävänä onlaatia ehdotus perusturvanuudistamisesta siten, ettäperusturvan taso on riittäväerilaisissa elämäntilanteissaaiheuttamatta tarvetta turvau-tua viimesijaiseen toimeen-tulotukeen. Esityksen pitäisivalmistua v. 2009. Perus-turvan muutokset astuvatvoimaan hissukseen v. 2017mennessä. Komitea ei otakantaa perusturvan tasoon,koska se on jo nyt riittävänalhainen.

EK:n Fagernäs ja SAK:n Ihalai-nen ehtivät kuitenkin vetää välistäja ajaa Sata-komitean ylitse sopi-malla tammikuun lopulla Ihalaisenmukaan “sosiaalitupon". Tämäkeskusjärjestöjen tekemä sopimuskäsitteli pitkälti samoja asioita kuinSata-komitea. SAK sai sovittua,ettei Sata-komitean uhkaamaaansiosidonnaisen päivärahan 500-päivän rajaa lähdetä alentamaan. EKpuolestaan pääsi tavoitteeseensatyönantajien Kela-maksujen pois-ton muodossa. Tämä merkitsee n.800 miljoonan lovea Kelan kas-sassa, joka taas täytettäneen valtionverovaroista ja viimekädessä pieni-ja keskituloisten rahoilla. Jokatapauksessa tämä keskusjärjestöjensopimus oli taas liike vääräänsuuntaa funktionaalisessa tulon-jaossa. Raha liikkui taas poistyöntekijöiltä kapitalistien pussiin,kun pitäisi käydä täysin päinvas-toin.

Keskusjärjestöjen sivustavedonjälkeen Sata-komitea jää miettimään,että mitäs nyt tehdään.

Sata-komitean työn punaisenalankana on ollut pienen perusturvantakaaminen siten, että työssäkäyvät joutuvat entisestään suu-remman riiston kohteeksi. Esillä onollut työttömyysturvan heiken-täminen lyhentämällä ansiosi-donnaisen työttömyysturvan jaksonykyisestä 500 päivästä ainakinpuolta lyhyemmäksi. Eläkeikäämyös aiotaan nostaa. Erään uutisenmukaan ihmisiä ei pitäisi päästääollenkaan eläkkeelle ennen 65ikävuotta. Rahaa siis siirrettäisiinSata-komitean esityksissä taskustatoiseen niin, että köyhien perus-turva nousee korkeintaan vähän,mutta työläisiä hiostetaan ja pai-

nostetaan entistä-kin enemmän. Ka-pitalistien pussillaei kuitenkaan aiotakäydä. Päinvas-toin, “uudistus”vain lisäisi kapita-listien voittoja.Tässä siis tämänSata-komitean ta-voitteet lyhyesti.

Törkeää!Suomen heikos-

ta sosiaaliturvastahuolimatta SATA-komitean mielestäköyhyys poistuuSuomesta heiken-tämällä sosiaalitur-vaa eli puolitta-malla ansiosidon-naisen päivärahankesto, pidentämäl-lä työttömän työs-säoloehtoa ja ko-hottamalla kansa-laisen eläkeikää.Tällaiset suosituk-

set ajavat vain kapitalistien etuja.Tällainen on törkeää! SATA-komi-tean pyrkimykset on torjuttava de-mokratian ja ihmisoikeuksien vas-taisina aikeina.

KapitalistitNykykapitalismissa on tapah-

tunut ja tapahtuu muutoksia, jotkamerkitsevät työntekijöiden enem-mistölle näkkärin ohentumista.Tuotantoteknologia muuttuu jatku-vasti, työläisten ammattitaito jaosaaminen vanhenevat nopeasti jaheiltä edellytetään elinikäistä oppi-mista, jotta he voisivat uusintaatyövoimansa. Automaation ja tieto-tekniikan käyttöönoton myötätyövoimavaltaiset työtehtävät ovatkadonneet tai siirtyneet halvantyövoiman maihin. Lisäksi yhäkiristyvä työtahti ja joukkoirtisa-nomiset uhkaavat palkkatyöläistenja heidän perheidensä mielen-terveyttä sekä aiheuttavat syrjäy-tymistä yhteiskunnasta.

Kapitalistit edellyttävät voitto-jensa turvaamiseksi työvoimaltayhä kasvavaa joustavuutta työeh-doissa. Pitkää työpäivää tehdäänpääoman tarpeiden tyydyttämi-seksi silloin, kun työtä on. Suhdan-teiden heiketessä työntekijät puur-tavat lyhyempää työpäivää taiheidät joko lomautetaan tai irtisa-notaan. Yhteiskunnan polarisoit-uminen hyvin toimeentuleviin javähävaraisiin syvenee entisestään,koska riisto on ominaista kapi-talismille.

KöyhyysSuomessa elää nykyisin yli

600.000 köyhää ihmistä. Suhteel-lisen köyhyyden raja on asetettuEU:ssa 60 % keskituloista eli1551,6 euroa/kk. Mediaanipalkkaoli v. 2007 yksityisellä sektorilla2586 euroa/kk. Suomen valtiokäyttää sosiaalimenoihin 43 miljar-dia euroa vuodessa. Käytettysumma on riittämätön. Se on alleEU-maiden keskitason. Köyhyysjärsii Suomessa työttömiä, ylivel-kaantuneita, eläkeläisiä, vammaisia,vajaakuntoisia, yksinhuoltajia ,lapsiperheitä ja opiskelijoita. Liianmonet joutuvat tyytymään mitättö-mään toimeentulotukeen, työ-markkinatukeen, pieneen eläk-keeseen ja työttömyysturvan hiki-seen peruspäivärahaan. Suomessaarvioidaan olevan 160 000–170 000

vaikeasti työllistettävää ihmistä.Sosiaaliturvaa on karsittu tiuhaan

1990-luvulta alkaen useiden por-varihallitusten säästötoimilla. Osa-aikaisuudesta, määräaikaisuudestaja pätkätyöstä on tullut viheliäinenkäytäntö työelämässä. Maammetyövoimasta 900 000 henkilöä käytyössä osa-aikaisesti, määräai-kaisesti tai vain tarvittaessa. Osa-aikatyö yleistyy naisvaltaisillaaloilla, kaupassa ja palveluissa.Kaiken tämän seurauksena kotita-louksien käytettävissä oleva raha-määrä supistuu ja niiden elintasoheikentyy.

Miksi kajuutan valohimmenee?

Mielenterveyden häiriö on edel-leen yleisin työkyvyttömyys-eläkkeelle joutumisen/pääsemisensyy. Vuonna 2006 Suomessa pitimajaansa 256 300 työkyvyttö-myyseläkkeensaajaa. Heistä 44 %oli eläkkeellä mielenterveydellisistäsyistä. Ilmiö ei ole kuitenkaan uusi.Masennusdiagnoosilla myönnet-tyjen työkyvyttömyyseläkkeidenmäärä kaksinkertaistui jo 1990-luvulla samaan aikaan, kun työky-vyttömyyseläkkeiden kokonais-määrä vähentyi. Eläketurvakes-kuksen laatimien tuoreiden tilasto-jen mukaan v. 2007 runsaat 4 000suomalaista joutuivat masennuksenvuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle.Lukumäärä on 10 vuodessa puoli-toistakertaistunut. Masentunutihminen passivoituu ja eristäytyy.Hän ei kykene puolustamaan itse-ään ja hoitamaan arjen asioitaan.

Voidaankin pohtia, miten suo-laisen koron maamme kansalaisetovat saaneet maksaa 90-luvunpankkikriisistä ja toinen toistaanseuranneista sosiaali- ja terveyden-huollon säästöohjelmista. Yhteis-kunnan turvattomuus, vastuutto-muus ja kyynisyys poikivat työttö-myyttä, syrjäytymistä, väkivaltaaja kasvavia mielenterveysongelmia.

Surkea vähimmäisturvaVähimmäisturva tarkoittaa sosi-

aaliturvaa, joka perustuu johonkinsyyhyn, kuten vanhuuteen, vajaa-kuntoisuuteen, työkyvyttömyy-teen tai työttömyyteen. Sen lisäksikansalainen voi saada, jos sosiaa-litantan harkinta suo asumistukeaja toimeentulotukea. Yli 200 000kotitaloutta kitui v. 2008 aikanatoimeentuloturvan varassa. Senperusosa on yksin asuvalla jayksinhuoltajalla ruhtinaalliset399,10 €/kk. Perusosan lisäksimuita katettavia menoja ovat asu-mistukilain mukaiset asumismenotkuten vuokra/vastike, vesimaksu jalämmityssähkö, vähäistä suurem-mat terveydenhuollon menot, ta-loussähkölasku ja kotivakuutus-maksu. Yksin asuvalle henkilöllevähimmäisturvaa kertyy 600–700€/kk. Kannustaisiko tällainen euro-läjä myös Liisa Hyssälää?

Periytyvä työttömyysTyöttömyys on yhteiskunnal-

linen ongelma, jonka seurauksetkostautuvat isältä pojalle. Työt-tömän työttömyyspäivärahan 500päivän enimmäisajan täytyttyä hänputoaa työmarkkinatuelle. Sitämaksetaan viideltä päivältä viikossa24,51 €/päivä. Lisäsiivuna voi saadalapsikorotusta 4,64–8,79 euroapäivässä, jos on varaa siittää/synnyttää lapsia. Puolison tulotvaikuttavat sen suuruuteen. Niistä

huomioidaan tulot, jotka ylittävät536 €/kk. Työttömyysturvanperuspäiväraha on samansuuruinentyömarkkinatuen kanssa, jotteiperuspäivärahalta putoaminenpännisi niin paljon. Suomessatyöttömyysturvan taso on muitaPohjoismaita 200–300 €/kk hei-kompi. Merkilliseksi asian tekee se,että työttömyysturvan perusta-soon ei ole tehty tasokorotustakahdeksan vuoteen, vaikka elinkus-tannukset ovat nousseet vinhastisamana aikana.

Ikääntyvä SuomiTyövoimaviranomaisten mukaan

työikäinen väestö Suomessa alkaavähentyä v. 2010 alkaen 17 000henkilöllä/vuosi ikääntymisenvuoksi. Ennusteen mukaan v. 2015Euroopan aikuisväestöstä on puoletyli 60-vuotiaita. Suomessa väestönikärakenteen muutoksesta selvitäännäppärästi sillä, kun suomalaisetkilpailevat sosiaalietuuksien huo-nontamisessa itsensä hengiltä .Kapitalismissa työvoima on vaintavaraa. Kannustavuuden periaat-teena on yhdistää sosiaaliturva javerotus niin, että työstä saa ainaenemmän rahaa kuin sosiaalietuuk-

sista . Työttömyyden pahetessasosiaaliturva heikkenee entisestään,koska yhteiskunnan tuki ei saahallituspuolueiden mielestä ylittääsurkeintakaan orjapalkkaa. Kuntähän päämäärään lisätään vieläsosiaaliturvan vastikkeellisuus, onkansalaisten tukia tai palvelujasaadakseen alistuttava entistähalvemmaksi työvoimatavaraksi.Siitäkin huolimatta vaikka he eivättulisi edes tienaamallaan liksallatoimeen. Yhden luukun periaatetässä kilpailukykyä edistävässäaikeessa tarkoittaa vain tyhjyyttäänammottavaa leipäluukkua.

Jotta sosiaaliturva olisi tasoltaansiedettävä, kannustava ja oikeuden-mukainen ylihinnoitetussa ja vau-raassa Suomessa, jokaiselle täysi-ikäiselle kansalaiselle tulisi taata –ilman velvoitteita ja nikottelua –valtion toimesta vähintään 1 000euron suuruinen perusturva.

Siihen suuntaan eivät enempääkeskeiset työmarkkinajärjestöt kuinSata-komiteakaan ole pyrkimässä.

Matti Laitinen

Yliopistolaki uudistuuDinosauruspuistosta leikk-

ikentäksi, mutta kenen eh-doilla?

Yliopistoissa on jotain vialla. Nevoisivat olla dynaamisen innovaa-tioyhteiskunnan eteenpäinmenoavauhdittava moottori, mutta nyt nevain istuvat paikallaan ja pimittävätnurkissa tietojensa rippeitä.

Ehdotuksessa uudistetuksi yli-opistolaiksi todetaan, että yliopis-tot “vastaavat merkittävin osinyhteiskunnan ja työelämän uudistu-miskyvystä” ja lakiuudistuksentavoitteena on vastata ympäröivänyhteiskunnan muutoksiin “siten,että kansakuntamme kilpailukykykasvaa, hyvinvointi lisääntyy jakulttuuri, luovuus ja sivistysvahvistuvat” . (http://www.min-edu.fi/export/sites/default/OPM/Koulutus/koulutuspolitiikka/Hank-keet/Yliopistolaitoksen_uudis-ta minen/liit tee t/lausunto luon-nos_140808.pdf).

Sinänsä hauskaa törmätä pitkästäaikaa kansakunta-sanaan, joka onviime vuosikymmeninä kokenutkohtuuttoman inflaation. Suoras-taan uudistavalta sen käyttö eikuitenkaan kuulosta.

Lain laatijat ovat mielenkiintoisenyhtälön äärellä. Täytyy rakentaalaki, joka samanaikaisesti sekäalleviivaa yliopistojen roolia kansal-lisen kertomuksen rakentamisenapuvälineinä että korostaa sitä,kuinka yliopistot ovat nyt omillaantoimivia yrityksenomaisia raken-teita, jotka saavat itse lähteä jänniinseikkailuihin ihan kansainvälisillekoulutusmarkkinoille asti.

Autonomiaa on kun saapäättää mihin rahansa käyt-tää

Yliopistolaista puhuttaessa mai-nitaan usein, että uusi laki kasvattaayliopistojen autonomiaa. Tämäkuulostaa tietysti hienolta - yli-opisto saa määrätä omasta toimin-nastaan, esimerkiksi tutkimuksesta,opetuksesta ja näiden erilaisistapainotuksista. Tässä on kuitenkinymmärrettävä, että kyse on tällai-sen autonomian sijaan ensisijaisesti

taloudellisesta autonomiasta. Yli-opistoista tulee ikään kuin aikuisia!Ei enää tarvitse käydä valtio-vanhemman lompakolla, vaan yli-opistot saavat itse kantaa talou-dellista vastuuta.

Taloudellisen vastuun vastapai-noksi tarvitaan valvontaa, jotaedustavat mm. ulkopuoliset jäsenetyliopiston hallituksessa. Yliopistojapyritään virtaviivaistamaan yritys-elämän mallien mukaan, muttaluottamusta niiden itsenäiseenpäätöksentekoon ei ole. Taloudelli-sen vastuun kantaminen hierark-kisoi puolestaan valtarakenteita,jolloin myös yliopiston sisällävastuu siir tyy monijäsenisiltäpäätöksentekoelimiltä entistä vah-vemmin yksiköiden johtajille. Ehkätämä kertoo jotain yrityselämänihmiskäsityksestä – tai ehkä tieteel-linen autonomia ja kollegiaalinenpäätöksenteko ovat vain jääneetpois muodista. Toisaalta taloudel-linen autonomiakin on jossainmäärin kyseenalaista kun pääosarahasta tulee edelleen valtiolta, jollaon myös jatkossa selkeät intressitvalvoa yliopistolaitoksen toimin-taa.

No onko kaikki nyt sittenhyvin?

Yliopistot kaipaavat jatkuvaasisäistä uudistumista. Niidenpiirissä on paljon arroganssia, omanpesän suojaamista ja pysähtynei-syyttä. Nämä kysymykset eivätkuitenkaan ratkea yhden hallitus-kauden aikana läpi runnotun uudis-tuksen avulla, joka ei ole kunnollaperusteltu eikä tarkkaan harkittu.Valtavalla ryminällä etenevä uudis-tus hautaa alleen tärkeitä kysymyk-siä esimerkiksi sivistyksen luon-teesta, yliopisto-opetuksen laadus-ta ja vapaan tutkimuksen edelly-tyksistä kooltaan jatkuvasti kasva-vassa yliopistolaitoksessa. Nytratkaisuja tehdään pohtimatta ensinniitä edeltäviä kysymyksiä. Tällätahdilla jää pakostakin huomaa-matta paljon asioita, joita sittenhiljakseen paikkaillaan uuteenyliopistoon siirtymisen jälkeen.

Rita Jailo

Sata-komitea pyrkii "uudistamaan" sosiaali-turvaa heikentämällä työttömien työttömyys-turvaa ja nostamalla eläkeelle pääsyn ikärajoja.Sosiaaliturva ei tästä paljoa kohene, muttasäästöä se on kapitalistille pienikin nipistystyössäkäyvien kustannuksella.


Palestiinan kärsimysten tieJälleen kerran on Israel hyökännyt Palestiinaan, nyt Gazan alueelle. Syyksi sanotaan Gazan

alueelta tulleet rakettihyökkäykset Israelin alueelle. Palestiinalaisten sotimisella on kuitenkintaustansa. Israel, on ollut ajamassa palestiinalaisia pois heidän omalta maaltaan siitä asti kunjuutalaisia on paikalle asettunut. Palestiinalaisilta on viety maat ja vesivarat, tuhottu öljypuulehdot,tungettu heidät aivan apartheidin tai intiaanireservaattien mallisesti omille leireilleen, estettykaikin tavoin heidän elinkeinojensa harjoittamista. Kaikki tämä siksi, että Israelin mukaan "Herranvalittu maa kuuluu Herran valitulle kansalle". Antero Nummiranta on koonnut historiikin alueenvaiheista.

Historian kronologiaa:1517 Palestiinasta tulee osa

osmani-imperiumia.1897 Ensimmäinen sionisti-

kongressi asettaa tavoitteeksijuutalaiselle kansalle tarkoitetun“kodin” perustamisen Palestiinaan.

Tällöin maan väkiluku oli vainrunsaat puoli miljoonaa, heistä noin2500 juutalaista, jotka omistivat alle1% maaperästä ja elivät sovussaalkuperäisten asukkaiden kanssa.

1914-1918 Ensimmäinen maail-mansota. Lähi-itää vuosisatojahallinnut osmani-imperiumi hajoaalopullisesti.

1916 Iso-Britannia ja Ranskajakavat suuren osan Lähi-itääetupiireikseen.

1917 Iso-Britannia antaa Bal-four-julistuksen, jossa se tukeejuutalaisten “kansallisen kodin”perustamista Palestiinaan ja valloit-taa suurimman osan aluetta.

Palestiinalaiset eivät aluksivastustaneet kasvavaa juutalaistenmaahanmuuttoa. Juutalaistenvoimakas lisääntyminen ja sionis-tisen liikkeen päämäärän - puhtaastijuutalaisen valtion perustaminenPalestiinaan - toteaminen syn-nyttivät voimakasta vastustustabrittiläisten siirtomaapolitiikkaa jajuutalaisten etuoikeuksia kohtaan.Kamppailu huipentui 1936 alka-neeseen yleislakkoon ja sitä seuran-neeseen aseelliseen kapinaan. Brit-tien sotavoimat mursivat kansan-nousun, palestiinalainen väestöriisuttiin aseista, satoja johtajiavangittiin samalla, kun sionistitpääsivät vahvistamaan voimiaan jatoimintaansa.

1947 YK ehdotti suurvaltojenaloitteesta Palestiina jakamistakahdeksi erilliseksi arabi- ja juuta-laisvaltioksi.

1948 Israelin itsenäisyysjulistus.Valtion ensimmäisiin ja tärkeimpiinkuuluva laki antaa sionismin lähtö-kohtien mukaisesti jokaiselle juuta-laiselle oikeuden Israelin kansa-laisuuteen. Samalla, jotta puhtaastijuutalainen valtio olisi mahdollinen,oli sen jäljelle jääneeltä ei-juuta-laiselta väestöltä riistettävä nämäoikeudet. Palestiinalaiset, elävät heIsraelissa tai maanpakoon karko-tettuna, muodostavat pelkälläolemassaolollaan uhan sionistiselle

valtiolle.Sotilaallisten poikkeuslakien

avulla rajoitetaan palestiinalaistenliikkumavapautta, heidän oikeuttaanjärjestäytyä poliittisesti, lehdis-tövapauttaan sekä takavarikoidaanheidän omaisuuttaan ja suoritetaanmielivaltaisia karkotuksia. Ko-konaisia kyliä tuhotaan ja fyysistäterroria käytetään.

1959 Fatah perustetaan Kuwai-tissa. Fatahin kannattajien huivinväri on musta-valkoinen.

1964 PLO perustetaan.

1970-luvulla PLO:hon kuuluikahdeksan Damaskoksessa ja Bei-rutissa päämajaansa pitävää järjes-töä, tärkeimpinä Fatah ja vasemmis-tolaiset vapautusjärjestöt. Kaksimarxismi-leninistiläistä ryhmääerosi PLO:sta 1974 syytettyään sitäIsraelin tuhoamisen päämääränpettämisestä ja siirtymisestä kohtikahden valtion tavoitetta.

Neuvostoliitto oli aikoinaanhyväksymässä YK:n ehdottamaaPalestiina jakoa. Syynä tähänilmeiseen virheeseen lienee ollut se,että NL katsoi toimenpiteen tuol-loin kohdistuvan Englannin impe-rialismia vastaan Lähi-idän alueella.Kitkaa aiheutti vuoden 1967 sodanjälkeen se, että Neuvostoliittokannatti YK:n turvallisuusneu-voston päätöslauselmaa N:o 242eikä myöhemminkään siitä sanou-tunut irti.

PLO on katsonut, että päätös-lauselmassa ei viitata Palestiinakansallisiin oikeuksiin ja Palestiinankysymystä kuvataan vain “pako-laiskysymyksenä”.

Neuvostoliitosta tuli myös vuo-desta 1973 jälkeen eniten siirtolaisiaIsraeliin kuin mistään muustayksittäisestä maasta. (Nyky-Venäjähän käy Israelin kanssamyös asekauppaa)

Israel edustaa erikoista sekoitustalänsimaista poliittista traditiota jajuutalaista uskonnollista perinnettä.Vaikka länsimainen liberaali demo-kratia on hallitsevassa asemassa,Israelin valtiossa on myös selviäteokraattisia piir teitä . Eräissäsuhteissa Israel on siis raken-teellisesti lähempänä monia islami-

laisia valtioita kuin länsimaisiademokratioita. Ennen ja jälkeenholokaustia Euroopasta, Puolasta jaVenäjältä tulleet ovat askenaaseja.Käsitys “oikeasta” israelilaisestaotti ihanteekseen Euroopasta tulleetpioneerit, jonka piti olla sekulaari,länsimaisesti sivistynyt ja fyysinen,vastakohtana sekä diasporan ajanuskonnollisille “kirjatoukkajuu-talaisille” että itämaiden sefardi-“arabijuutalaisille”.

1967 Kuuden päivän sota, jossaIsrael valtaa Gazan, Golanin, Länsi-rannan ja Siinain.

1967 PFLP:n perustetaan, joh-dossa kristittyjä palestiinalaisia,edusti marxilais-leniniläistä suun-taa. Käyttävät puna-valkoistahuivia.

1973 Jom kippur eli lokakuunsota.

1981 Israel pommittaa Irakinydinreaktoria Bagdadin lähellä.

1982 Israel hyökkää Libanoniin(operaatio “rauha Galileaan”) japalestiinalaisten joukkomurhaSabran ja Shatilan pakolaisleireissä.

YK:ssa Israelin tuomitsevatpäätöslauselmat ja pakotteet ovataina vesittyneet USA:n veto-oikeuden vuoksi. Paitsi amerikanrikkaiden juutalaisten apu, erityi-sesti USA:n valtion kaikinpuolinentuki ja ennen kaikkea Yhdysvaltainasetoimitukset ovat pitäneet japitävät Israelin pystyssä Israelinarmeija on ehdottomasti suurinsotilasmahti Lähi-idän alueella.Israelilla on aina uusin sotilas-teknologia käytössään USA:n avullaja myös sen oma asetuotanto onsuurta.

USA:n tuen taustalla on tietenkinLähi-idän mahtavat öljy- ja kaasu-kentät.

Aikaisemmin palestiinalaisten jaKiinan suhteet olivat varsin lämpi-mät ja ongelmattomat. Kiina kuuluiniihin harvoihin maihin, jotka eivätmilloinkaan tunnustaneet Israelinvaltiota, ei diplomaattisesti eikä de-facto. Ensimmäinen palestiinalainenvaltuuskunta (Al Fatah´n) vierailiBeijingissä jo vuonna 1964. PLO:nedustajat kertoivat tuosta vierai-lusta: “He tukivat meitä, vaikkaympärillämme olevat arabivaltiot

olivat meitä vastaan.”

Kiina tuki PLO:ta eikä puuttunutsen jäsenjärjestöjen sisäisiin kiistoi-hin. Mao Zedong sanoi -65 mm. :“Te olette suuren maanosan porttija me sen takaosa. Imperialismintavoitteena täällä on Aasian riistä-minen….teidän osanne on taiste-lussa länttä vastaan on taisteluIsraelia vastaa”.

Viime vuosina Israelin kauppa-kumppanien määrä on kasvanuthuomattavasti ja taloudellinenyhteistyö on lisääntynyt erityisestiKiinan, Japanin ja Intian kanssa.

2000 Toinen intifada alkaa

2003 Yhdysvaltain johtamaliittoutuma hyökkää Irakiin..

2004 Jasser Arafat kuolee.

Hamas on lyhenne nimestä “Isla-milainen vastarintaliike” (arab.Harakat al-muqawama al-islami-yya) ja merkitsee samalla “kiihkoa”tai “innostusta” Egyptin vahvanMuslimiveljeskunnan vaikutusulottuu erityisesti Gazan alueelle.Ironista kyllä Israel oli 1980- luvullapyrkinyt aktiivisesti vahvistamaanislamilaista liikettä, heikentääkseenPLO:n kannatusta Länsirannalla jaGazassa.

Tammikuussa 2006 Hamas osal-listui parlamenttivaaleihin ensim-mäistä kertaa. Hamasin vaalilista,Muutos ja reformi, sai 44,45 %äänistä, Fatahin saadessa 41,43 %.Hamas sai kaikkiaan 74 paikkaaparlamentin 132:sta paikasta. Vaalithävinneen edellisen valtapuolueenFatahin edustaja ilmoitti, etteipuolue ole valmis hallitusyhteis-työhön Hamasin kanssa.

Venäjä tunnustaa Hamasin kutsu-malla sen edustajat neuvotteluihinMoskovaan. Sen sijaan Israel,Euroopan unioni ja Yhdysvallateivät halua neuvotella Hamasinkanssa ennen kuin Hamas tunnustaaIsraelin ja luopuu vaatimuksestatuhota Israel. Israel on jäädyttänytpalestiinalaishallinnolle meneviätullituloja, Euroopan unioni jaYhdysvallat palestiinalaishallinnonpalkkamenoiksi tarkoitetut avus-tukset.

27.12. 2008 Israel aloitti ilma-pommitukset Gazaan, vajaata viik-koa myöhemmin myös maajoukotlähtivät liikkeelle.

Raketti-iskujen lisäksi hyök-käyksen taustalla vaikutti myösIsraelin sisäpolitiikka. PääministeriEhud Olmert oli siirtymässä syr-jään, ja hänen paikkaansa tavoit-televat ulkoministeri Tzipi Livni japuolustusministeri Ehud Barakolivat erittäin motivoituneita esit-telemään Israelin sotilaallista voi-maa. Hyökkäystä kuvattiin verisim-mäksi vuosikymmeniin.

Taistelut saivat monet elintärkeätjärjestelmät romahtamaan koko-naan. Energiaa tai puhdasta vettäpuuttui monilta, terveydenhuoltolamaantui. YK ei kyennyt enäätoimittamaan riittävästi ruoka-avustuksia perille, koska se olihuolissaan työntekijöidensä turval-lisuuden puolesta.

Kuolleiden palestiinalaistenmäärä kipusi muutamassa viikossayli 1300:aan, kun taas israelilaisten

Kirje vankilasta

ÄitiMinuun koskee, äiti,Että sinä puhkeat kyyneliinKun vieraat koputtavat oveesiJa kysyvät minua.

Mutta minä uskon, äiti,Uskon,Että elämän suuruusSyntyi vankilassani.Ja minä uskon, äiti,Että viimeinen vieraaniEi ole sokea lepakko.Se on päivä.Uusi päivä.

Samih Al-Kassem

uhrien määrä lasketaan muuta-missa. Tiheään asutulla ja kaupun-kimaisella alueella siviiliuhrienmäärä ylitti surmansa saaneidentaistelijoiden määrän nopeasti, jasatojen kuolleiden kerrottiin olleenlapsia. Lisäksi palestiinalaisiavammautui pysyvästi tuhansia.

Israel syyllistyi Gazassa kansan-murhaan ja valtioterrorismiin. Senhyökkäys ei kohdistunut pää-asiassa Hamas- järjestöä vastaan,kuten virallisesti on ilmoitettu.Hyökkäys kohdistui tietoisestiGazan siviiliväestöön, jonka asemaaheikensi myös se, että Israel esti joparin kk ajan ennen hyökkäystälääketoimitukset Gazaan. Israeljarrutti muutenkin kaiken avus-tustoiminnan perillemenoa hyök-käyksen aikana.

Kansan ääni- lehtemme kantanaon tukea palestiinalaisten oikeutet-tuja vaatimuksia yleensä, eikäniinkään jotain erityistä järjestöäKuitenkin sanomme nyt, ettäPalestiinan vaalien tulosta onkunnioitettava ja Euroopan Unioninja Yhdysvaltojen olisi lakattavapitämästä Hamasia terroristi-järjestönä ja tunnustettava selailliseksi osaspuoleksi Israelin japalestiinalaisten neuvotteluissa.

USA:n on lakattava tukemasta jaaseistamasta uskontoon perustuvaaIsraelin juutalaista valtiota jalakattava sortamasta yhtä merkit-tävintä alkuperäiskansaa, pales-tiinalaisia. Kahden valtion rinnak-kain olo voi olla välivaihe, muttavain uskonnosta, rasismista javihasta vapaa yksi valtio voi turvatapysyvää rauhaa. Nämä kansatpystyivät elämään rauhanomaisestirinnakkain vajaat parituhatta vuottaroomalaisten jälkeen!

Palestiinalaisten kamppailu ih-misoikeuksistaan jatkuu.

KÄ/ANLähteet: Joe Sacco: Palestiina

WSOY 2004, Israelin historia:Hannu Juusola, Gaudeamus 2005,Palestiinan kysymys- sosiali-demokraattisten puolueiden jasosialististen maiden asenne: AriKukkonen, Uudistuva ihmiskunta-marxilainen keskustelulehti 2/1981,Palestiinalaisia runoja: Suomi-Palestiina Seura 1983, Wikipedia jamuita nettisivuja tammikuussa2009.

Katso myös Palesti ina-aktiv isti Juhani Valonhaastattelu STP:n Vapaa Sanaverkkojulkaisussa:http://suomentyovaenpuo-lue.blogspot.com

Kuva tammikuisesta Palestiina-mielenosoituksesta Helsingissä. Näitä mielenosoituksia oli useita.


ISRAELIN JOHTAJATVASTUUSEEN RIKOKSISTAAN

Israelin brutaalissa hyökkäyksessä Gazaan sai surmansa yli 1 300palestiinalaista, joista suuri osa oli siviilejä, lapsia ja naisia. Israelinpuolella uhreja oli 13, joista kolme oli siviilejä.

Israel syyllistyi Gazassa kansanmurhaan ja valtioterrorismiin. Senhyökkäys ei kohdistunut pääasiassa Hamas-järjestöä vastaan, kutenvirallisesti on ilmoitettu. Hyökkäys kohdistui tietoisesti Gazansiviiliväestöön, jonka asemaa heikensi myös se, että Israel esti joparin kuukauden ajan ennen hyökkäystä lääketoimitukset Gazaan.Israel jarrutti muutenkin kaikkinaisten avustustoimitustenperillemenoa Gazaan konfliktin aikana.

On siten täysin absurdia ja suhteetonta, että päähuomio on tulitauonvoimaantulon jälkeen kohdistunut siihen, miten asetoimitukset Hamas-järjestölle saataisiin estettyä. Huomio tulisi kiinnittää sen sijaan siihen,miten Yhdysvaltain asetoimitukset Israelille voitaisiin estää.Kansanmurha Gazassa toteutettiin pitkälti Yhdysvaltalaisilla aseilla,kuten F-16-hävittäjillä ja Apache-helikoptereilla.

Kansainvälistä oikeutta on toteutettu viime vuosina erittäinyksipuolisesti. Sotarikosoikeuden eteen on saatettu lähinnäYhdysvalloille ja läntiselle Euroopalle epämieluisia henkilöitä ja niidenvihollisia. Tsetsenian sodan seurauksena on oikeuden eteen joutunutniin ikään venäläisen osapuolen edustajia.

Ei voi olla niin, että länsi ja sen liittolaiset, kuten Israel, ovatkansainvälisen lain yläpuolella. Vaadimme, että Israelin johtajatsaatetaan sotarikosoikeuden eteen vastaamaan syytöksiin kansan-murhasta. Lisäksi kaikkia Israelin kanssa sotilaallista yhteistyötätekeviä tahoja tulisi pitää sen kanssarikollisina.

Yhdysvaltojen uusi presidentti Barack Obama totesi virkaan-astujaispuheessaan, että “Yhdysvallat on jokaisen sellaisen kansan,miehen, naisen ja lapsen ystävä, joka tavoittelee rauhaa jakunniallisuutta”. Obama ilmoitti Yhdysvaltojen olevan “jälleen valmisjohtamaan (maailmaa)” . Toistaiseksi johtajuutta ja moraalistaselkärankaa ovat osoittaneet Venezuela ja Bolivia katkaisemalladiplomaattisuhteensa Israelin kanssa Gazan tapahtumien johdosta.

Tuoreella Yhdysvaltojen presidentillä on heti virkakautensa alussaerinomainen tilaisuus osoittaa johtajuutta ja välittämistä maailmankansoista tuomitsemalla jyrkästi Israelin Gazassa harjoittamanepäinhimillisen valtioterrorismin ja kansanmurhan. Obaman pitäälopettaa maansa perinteinen Israelin myötäily, aseistaminen jarahoittaminen.

Euroopan Unionin ja Yhdysvaltojen on irtisanouduttavatähänastisesta yksipuolisesta politiikastaan suhteessa Israeliin jaPalestiinaan. Niiden on lakattava pitämästä demokraattiset vaalitvuonna 2006 voittanutta Hamasia terroristijärjestönä ja tunnustettavase lailliseksi osapuoleksi Israelin ja palestiinalaisten neuvotteluissa.

Gazan saarto on purettava. Israelilla tulee olla päävastuu Gazanjälleenrakennuksen arviolta 1,5 miljardin euron suuruisista kuluista.

Helsingissä 23.1.2009Hands Off Venezuela - Finland

Viro, Sofi Oksasen kirja, Suomalaisenkirjallisuuden pohjanoteeraus

Tässä kuvakollaasissa vasemmalla pikkupoika pelkäähenkensä puolesta Natsi-Saksassa. Oikealla taas on kuvanykyisestä Palestiinasta. Sama asia sielläkin.

Israelin sotatoimet Gazassa saivat yksimiekisen tuomion: Neovat sotarikoksia.

Palestiinan umpisolmu vain tiukkeni Israelin vaalienjälkeen, äärioikeisto voitti

Puuttumatta Sofi Oksasen me-nestyskirjan Puhdistus kaunokir-jallisiin ansioihin, kiinnostavampaaon se, kenestä se kertoo. Aivankirjan lopusta löytyy dokumentti,KGB:n asiakirja, jossa päähenkilönkerrotaan kuulunen Omakaitse-järjestöön ja osallistuneen terrorite-koihin neuvostokansalaisia vastaan.Niinpä niin. Tämä kirjan naistenhimoitsema mies, Hans, ei ollutkukaan muu kuin ihan ehta virolai-nen natsirikollinen.

Omakaitse-järjestö piti huoltasiitä, että Viro oli “judenfrei” joennen Natsi-Saksan Wannsee-kongressia tammikuussa 1942.Sohvi on kirjoittanut 300 sivuakehnohkoa rakkaushömppää jaaivan lopussa kertoo päähen-kilömiehen tehneen murhan taimurhia ja olleen natsi. Nyt onpakko kysyä, oliko Finlandia-kirjojen taso todella niin heikko, ettäoli ryhdyttävä fasismia rehabi-litoimaan?

Suuressa maailmassa tämä olisikulttuuriskandaali. Valtakunnan

ykköslehden Helsingin Sanomienkulttuuritoimituksen esimies SaskaSaarikoski eroasi. Hänen alaisensa,kirjallisuus- ja teatterikriitikot ovatkilvan kehuneet teosta paljastaen,ettei heillä ole mitään käsitystäViron historiasta eikä kirjallisuus-kriitikolla ilmeisesti edes kirjallisuu-desta. Suomen Kirjailijaliiton uusipuheenjohtaja Tuula-Liina Variseroaisi. Hän on julkisuudessasuitsuttanut teosta kyseenalaistaensiten koko suomalaisten kirjailija-kunnan moraalin.

Molemmat henkilöt niin SaskaSaarikoski kuin Tuula-Liina Varistuntevat varsin hyvin kunnian-arvoisan suomalaisen kommunis-tirunoilijan Pentti Saarikosken. Eiköheitä edes hävetä? Pentti-raukan ontäytynyt pyöriä haudassaan tätäfarssia katsellessaan. Pahimmantakinkäännöksen teki kuitenkinkirjallisuuskriitikko Pekka Tarkka.Kommunistirunoilijamme vankku-mattoman palvoja Pekka Tarkkasiirtyi sujuvasti lumoutumaan nyt

fasismin ylipapittaren luomuksista.Pekka Tarkan täytyy hourailla. Elleisitten kyse ole koko suomalaisenkulttuurieliitin puhdistautumis-rituaalista? Edistyksellisyys hau-dataan. Suomi ja Viro siirtävätmoraalista kompassiaan niin, ettäNeuvostoliittoa tarkastellaan nytvirolaisen fasistin silmin.

Uskon, että WSOY on vastuul-linen kustantaja ja tilaa Sofi Oksa-selta seuraavaksi Gertrudin tarinan.Gertrud oli Tsekkoslovakian juuta-lainen, joka tuotiin virolaisellekuolemanleirille tapettavaksi. Hänjoutui virolaisten miesten, sellaistenkuin kirjan Hans, raiskaamiksi ennenkuin hänet ammuttiin.

On vaikea uskoa, että nuorilahjakas kirjailija lähtisi tosissaanpuolustamaan fasismia. Sofi Oksa-nen tekee sen, koska ei tiedä, mistähän kirjoittaa. Miten Finlandiavoidaan antaa henkilölle, joka ei otamoraalista kantaa päähenkilöidensäfasismiin?

Leena Hietanen/KOMINFORM

Helmikuun 10. pidetyt Israelinkansanedustuslaitoksen Knessetinvaalit eivät tuoneet minkäänlaistavaloa Palestiinan tilanteeseen.Päinvastoin, umpisolmu tiukkenientisestään. Valtaan pääsivät äärioi-keistolaiset sekä arabivastaisetvoimat. Vaalit tosin voitti keskus-talainen ja hiukan maltillisempiTzipi Livnin johtama Kadima-puolue 28 paikallaan. Tältä puo-lueelta voitaisi odottaa jotakinpositiivista vaikka Livni olikinkannattamassa Gazan sotaa. Livnion kuitenkin ilmaissut halunsaneuvotella palestiinalaisten kanssa.

Kadimalle hävisi äärimmäisenniukasti 27 paikallaan BenjaminNetanjahun Likud-puolue. Netan-jahu on sotapoliitikko ja kannattaajyrkkää linjaa arabeja ja palestii-nalaisia kohtaan. Hän ei myöskäänhyväksy itsenäisen Palestiina-valtion perustamista. Likudia

säestää vieläkin jyrkempi puolueAvigdor Liebermannin Israel Beitei-nu-puolue. Tämä puolue sai 15paikkaa ja on julkisesti arabi-vastainen ja rasistinen ja haluaakarkottaa palestiinalaiset poisomalta maaltaan. Neljänneksi jäi 13paikallaan Israelin työväenpuolue,joka sekään ei ole järin palestii-nalaisystävällinen. Vaaleihin osal-listui myös kolme arabipuoluetta,jotka saivat 12 paikkaa 120 paik-kaiseen Knessetiin.

Todennäköisesti Tzipi Livni eipysty kokoamaan enemmistö-hallitusta vaan pääministeriksi tuleenousemaan Benjamin NetanjahuIsrael Beiteinu puolueen tuella japalestiinalaisten vainoaminen tuleejatkumaan entistä kauheampana.

Palestiina tilannetta ei siis saadapaikallisin voimin selvitettyäkoskaan - varsinkaan kun pales-tiinalaisväestö on myös itse jakau-

tunut kahtia Hamasiin ja Fatahiin.Ainoa apu voisi tulla ulkopuoleltaUSA:sta. Mutta USA:n pääintressitulee olemaan kuten ennenkin, Lähi-idän öljyvarojen hallinta. Siksi eivoida odottaa muuta, kuin että USAjatkaa Israelin massiivista tuke-mista, johon vuosittain meneekymmeniä miljardeja dollareita.Ongelmaan vielä liittyy Iran, jonkasenkin kiinnostuksen kohteena ovatöljyvarat, ja USA:n karkottaminenalueelta. USA:n ja Iranin edut ovatristikkäin ja Israel ja Iran toistensapahimmat viholliset.

Tähän sotkuun yksi Obamatuskin pystyy vaikuttamaan miten-kään, jos edes haluaa mennä asioi-den ytimeen, eli palestiinalaistenkohta vuosisataiseen häikäile-mättömään sortoon. Voidaan todetaraamatullisesti, että pimeys vaeltaa“Herran valitun kansan” yllä.

Toimitus

Brax yrittää purkaa sotasyyllisyystuomiotOikeusministeri Tuija Brax on

pyytänyt oikeustieteen tohtoriJukka Lindstedtiä ja oikeustieteenlisensiaatti Stiina Löytömäkeälaatimaan selvityksen sotaan syyl-lisiksi tuomittujen oikeudellisenkohtelun mahdollistaneesta lain-säädännöstä.

Maamme oikeistopiirit ja Karja-lan palauttamista vaativat yrittävätpalauttaa sotasyyllisten maineen jakumota tuomiot jälkikäteen. Heovat ilmeisesti pystyneet vaikut-tamaan myös Braxiin.

Korkein oikeus päätti viimevuoden lopulla , ettei sillä oletoimivaltaa purkaa tuomiota, niinkuin ei olekaan. Sotasyyllisyys-oikeudenkäynnit Saksaa ja senliittolaisia vastaan olivat toisenmaailmansodan voittaneiden liittou-tuneiden yhteinen päätös. Suo-messa niitä valvoi Neuvostoliitto,Saksassa sama tehtiin Nürnberginoikeudenkäynnissä kaikkien liittou-tuneiden voimin. Suomessa selvit-tiin pelkillä vankeustuomioilla kuntaas Saksassa syytetyistä suurinosa tuomittiin kuolemaan.

Tuomioiden oikaisua on vaatinutVäinö Tannerin sukulainen, joka on

vienyt asian Euroopan ihmisoikeus-tuomioistuimeen.

Tuomiot annettiin 21.2.1946 janäitä sotasyyllisiksi tuomittuja onkahdeksan: Presidentti Risto Ryti,10 vuotta kuritushuonetta, armah-dettiin terveydellisistä syistä v.1949; pääministerit J.W. Rangel 6vuotta vankeutta, Edwin Linkomies5 ½ vuotta. Lisäksi vankeuttasaivat ministeri Väinö Tanner 5 ½vuotta, Suurlähettiläs T.M. Kivi-mäki 5 vuotta, ministerit AnttiKukkonen, Henrik Ramsay jaTyko Reinikka 2 vuotta 3 kuu-kautta. Muut kuin Ryti vapautettiinsen jälkeen, kun olivat kärsineetpuolet vankeudestaan.

Näiden sotasyyllisten syylli-syydessä ei pitäisi olla selvit-tämistä. Suomi vietiin Talvisotaantäysin järjettömällä ja joustamat-tomalla politiikalla, jossa Suomitorjui Neuvostoliiton tarpeetparantaa Leningradin turvallisuuttavaikka Suomelle tarjottiin kaksikertaa suurempaa aluetta Laatokanpohjoispuolelta kuin mitä sen olisitäytynyt luovutta Karjalan kannak-selta Leningradin turvaksi. Jatko-

sotaan Suomi taas valmistautuiSaksan liittolaisena ja jopa edus-kunnan siitä mitään tietämättä. Elinämä herrat Mannerheim mukaanlukien veistelivät tuota kuuluisaaajopuuta huolella ja suunnitel-mallisesti. Lopputuloksena sodistaoli yli 90 000 kaatunutta suoma-laista sotilasta ja siviiliä.

Ainoa paikka, missä sotasyyl-lisyystuomioita voitaisiin käsitelläuudelleen, on Haagin kansainvälinenrikostuomioistuin. Siellä tulisikäsitellä myös Israelin nykyjohdonsotarikokset palestiinalaisia koh-taan. Sinne kuuluisi myös USA:nentinen presidentti George W.Bush sotarikoksistaan Irakissa jaGuantanamossa. Kuvaavaa on, etteiBush suostunut liittämään USA:tajäseneksi koko tuomioistuimeen,koska ilmeisesti suunnitteli omiatulevia rikoksistaan.

Jos Braxin hanke etenee ja Suo-men sotasyylliset puhdistetaan, sejälleen vahvistaa maamme oikeistoaja sotaintoilijoita. Pian he saattavatsaada päähänsä vaatia myös kom-munististen puolueiden kieltämistä.


Ulospääsy rikkaiden ja pankkien ahneuden aiheuttamasta kriisistä,uusi talousliberalismi on kuollut

Finanssikriisi ei tullut yllätyk-senä. Finanssikri isin mah-dollisuus on voitu ennakoidausean vuoden ajan. Esimer-kiksi sopii oheinen lainauskirjoituksestani Kansan Ää-nessä pian kolme vuotta sit-ten (Tiainen Pekka, 2.6.2006):

“Viime vuosien mittaan johdan-naistoiminta on kasvanut maailman-mitassa räjähdysmäisesti. Se onalun perin kehittynyt antamaansuojaa, koska se voi tasata vaihte-luita. Suojausten suojausten suo-jausten ketjut ovat kuitenkin alka-neet muistuttaa korttitaloa, joka voihajota käsiin koska hyvänsä. Pelä-täänkin, että tästä on tullut uusirahamarkkinoiden kriisin lähde, jokavoi pahimmoillaan johtaa pahoihintalouden häiriöihin ja taloudentaantumaan tai lamaan.”

Nyt tilanne on monella tapaa niinhuono, että juurikaan huonomminei olisi voinut käydä. Pakko-lomailmoitukset ovat päivittäisiä.Työttömäksi jääneiden ja nuortentyönhakumahdollisuudet ovatheikentyneet jyrkästi. Työttömyyson kääntynyt nousuun, muttatilanteen huononeminen alkaanäkyä työttömyysluvuissa tästäeteenpäin enemmän.

Eläkerahastojen kymme-nien miljardien menetykset jamaksaminen

Asia, josta ei ole kerrottu kokototuutta , ovat työeläkevarojenmenetykset. Eläkeyhtiöt ovatilmoittaneet, että tuotot vuonna2008 ovat olleet 15-17,5 %. Nämäprosenttiluvut kätkevät taakseensen karmean tosiasian, että eläkera-hastojen arvo on romahtanut yh-teen laskien arviolta 25 miljardiaeuroa. Siitä Ilmarisen ja Varmankaltaisten työeläkerahastojen mene-tys on suuruusluokkaa 18 miljardia.Loppu on valtion ja kuntien eläke-rahastojen menetystä. Mm. Ilmari-sella osakekurssitappiot ovat 40 %osakkeiden arvosta.

Menetyksiä on vaikea saadatakaisin. Siksi työmarkkinajär-jestöjen johto henkilöityen Elinkei-noelämän Keskusliiton johtajaanLeif Fagernäsiin ja SAK:n pu-heenjohtajaan Lauri Ihalaiseensopi, että työeläkemaksuja korote-taan parin vuoden päästä yli sen,mikä maksua oltaisiin nostamassasuurten ikäluokkien eläköitymisenperusteella. Hallitus on ilmoittanutpoistavansa työnantajan kansan-eläkevakuusmaksun elvytystoi-mena, mutta taustalla on myöspyrkimys pysyvään poistamiseen.Fagernäsin-Ihalaisen sopimus läh-tee siitä, että työnantajan kansan-eläkevakuusmaksun poiston tilallenostetaan työeläkemaksua ajankoh-tana kun taloustaantuman oletetaanväistyvän.

Laskua maksatetaan hei-kentämällä sosiaaliturvaa japalveluita

Työeläkemaksun korotus jaettai-siin puoliksi työnantajien ja puo-liksi palkansaajien maksettavaksi.Työantajan osuus hyvitetään kan-saneläkemaksualennuksella. Pal-kansaajien maksu luvataan hyvittääveron kevennyksillä. Siten työ-menetys maksetaan Kansanelä-kelaitoksen varoista ja palkan-

saajille tämä katettaisiin valtionvaroista. Kattaminen Kansanelä-kelaitoksen varoista merkitsee, ettäraha otetaan pois kansaneläkkeistä,opintotuista, työttömyysturvastaja KELA:n osuudesta toimeen-tulotukea. Valtion kassasta makset-tava menetys otetaan valtion muistamenoista, kuten sosiaaliturvasta jahenkilöstöltä.

Ongelmaksi tuli myös se, ettätässä ylikäveltiin sosiaaliturvanuudistamista valmistellut Sata-komitea. Siellä oli kaksi vastak-kaista rintamalinjaa, ansioetuuksiapuoltavat ja perusturvaa puoltavat.Kiistan ydin on siinä, että jos menoteivät saa kasvaa, perusturvanparantaminen tulee maksettavaksiansioetuuksia leikkaamalla ja päin-vastoin. Siksi Sata-komiteassa oliesitys työttömyysturvan ansiopäi-värahakauden lyhennyksestä 500päivästä. Fagernäsin-Ihalaisensopimus tarkoitti, että tämä torjut-tiin ja tässä asiassa Sata-komiteaohitettiin. Samalla kuitenkin asiahoidettiin niin, että tämän torjunta-voiton kuten myöskin työeläke-tappioiden maksajiksi tulevatperusturvan saajat. Lisäksi Fager-näsin-Ihalaisen sopimus sisältääsen, että osa-aikaeläkkeen ikärajaaollaan nostamassa. Myöskin lak-kautettavan työttömyyseläke-järjestelmän tilalle tullut työttö-myysturvan ansiopäivärahan mak-samista 500 päivän jälkeen olleenhuonontamassa. Tällä hetkellä 57-vuotiaana työttömäksi ansiopäivä-rahalle jäävä, jos 500 päivää ei tuletäyteen ennen 60 ikävuotta, voijatkaa ansiopäivärahalla 65-vuo-tiaaksi tai vaihtaa työttömyystur-van eläkkeeksi 63-vuotiaana. An-siopäivärahan pidennys oltaisiinpoistamassa. Heikentämisuhan allaon myös vuorotteluvapaajärjes-telmä.

Finanssikriisin ja virheiden seu-raukset siten ujutetaan tällä tavoinkansalaisten maksettavaksi. Sellai-sella palkansaajalla, joka ei menetätyöpaikkaansa, palkkojen ostovoi-ma kasvaa tänä vuonna. Korotmyös alenevat. Suurituloistenverokevennyksiin ei kajota eikävarallisuusveron poistamisvirhettäolla perumassa. Vastapainoksihuononnuksille toteutetaan merki-tykseltään pienempiä parannuksia,jotka peittävät huononnukset. Tällätavoin haetaan tuki hyvätuloisiltaja osalta palkansaajia ja eläkeläisiä,ja osan väestöä edut uhrataan.Kärsijöinä ja maksajina ovat pieni-tuloinen kansan osa, työttömäksijäävät ja hajoita ja hallitse-politiikkatoimii. Enemmistön tuki riittää,mutta se on kohtalokasta Suomellekansakuntana, koska kansaa jaetaanja hyötyjilläkin ovat omaisensa,jotka taas ovat häviäjiä. Mielikuvaayhteisvastuullisuudesta luodaanpuhumalla tinkimisestä osingoistaja optiopalkkauksen rajoittami-sesta. Köyhempää kansanosaakuitenkin uhkaa laskun maksu.

Alueellistaminen leikkaa-malla työpaikkoja ei järkevää

Alueiden tukea haetaan valtiontyöpaikkojen alueellistamisella. Sitätehdään kuitenkin käytännössäsiten, että ihmiset menettävättyöpaikkansa. Siirroilla huonostitoteutettuna samoin vaarannetaanmonien julkisen hallinnon yksi-köiden toimivuus ja vaarannetaankansalaisten oikeusturvaa. Ihmisetovat joutuneet vuosikymmenten

mittaa hylkäämään kotiseutunsa jamuuttamaan keskuksiin. Nyt näissäkeskuksissa viedään muuttaneidenihmisten lapsilta työpaikkoja jajulkisen sektorin työpaikoillapaikataan teollisuustyöpaikkojenmenetyksiä ja maatalouspolitiikansyvän kriisin vaikutuksia. Valtiontuottavuusohjelmaa toteutetaansiten, että määräaikaisia irtisa-notaan, toimintoja liikelaitostetaan.Jopa yliopistoille määrätään liikelai-tosmalli ja velvoite kattaa kasvavaosa menoistaan kun valtion budje-tista ei heru. Se johtaa ajanoloonyliopistokiinteistöjen osakkeidenmyyntiin ja lukukausimaksujenlaajenevaan käyttöönottoon. Pieni-tuloisemman kansanosan lapsiltasuljetaan tietä korkeakoulutukseen.

Maatalouspolitiikan kriisi onkärjistynyt, koska on toteutettutilakoon suurentamista tuotta-vuuden nostamisen nimissä. Ontehty velkaisia tiloja, joiden inves-tointien maksu on riippuvaistatuesta. Tukihanaa taas kiristetäänEU:n päässä. Etelä-Suomi ja Porin-Imatran rajan pohjoispuolinenSuomi asetetaan vastakkain siten,että eteläisen Suomen tukea ollaanleikkaamassa. Halki Suomen ontehty kipeä haava, joka jakaa jauhkaa hajottaa myös MTK:n.Tämä, valtion toimintojen alueel-listamisen ongelmat sekä työpaik-kojen vähennykset pääkaupun-kiseudun ulkopuolisessa Suomessanakertavat nykyistä hallituspohjaa.Keskusta menettää keskuksissa jamyös perinteisillä tukialueilla.Fagernäsin-Ihalaisen sopimus taastarkoittaa, että köyhempi kan-sanosa maksaa. Se heijastaa sisäisiäjännitteitä SAK:n sisällä. Jännitteettulevat esille suunnitelmassa nostaaPaperiliiton Petri Vanhalan nosta-misessa SAK:n puheenjohtajaksi.Paperi- ja massateollisuuden työ-paikat vähentyivät vuodesta 1975vuoteen 2006 60 000:sta runsaa-seen puoleen 32 000:een. Viimeistenkahden vuoden aikana on hävinnytlisää 8 000 työpaikkaa ja määrä onpudonnut 23 000:een. 2000-luvullahuono kehitys on johtunut merkit-tävältä osin vahvasta eurosta, jonkahaitallisia vaikutuksia ei halutaääneen sanoa. Teollisuustyön-tekijöiden reagointi on oikeutettua.Samalla törmätään vaikeuteen, ettäkun yhteiskunnan kokonaistu-lonjaon vääristymiä ei kunnollaoikaista, kunta-alan palveluiden javaltion työpaikat ovat uhattuina jalasku lankeaa köyhemmälle kansan-osalle ja lisäksi saadaan kasvu-alustaa maaseudun vastaisuudelle.

Pankeille ei saa lahjoittaarahaa 1990-luvun laman ta-paan

Vuosille 2010-2011 valmistelta-vassa palkkaratkaisussa pääminis-teri Vanhasen tähtäimessä onkoordinoitu ratkaisu, jossa valtio onmukana. Kriisi siten palautti pöy-dälle tupot, joista Eteläranta ehtiilmoittaa luopuvansa. Tämä liittyiVanhasen esittämään taloudenkasvua tukevaan ohjelmaan, jokaperustuu keskeisesti valtion inves-tointeihin. Kyse on vain siitä, mitenrahat todellisuudessa käytetään.Antti Tanskasen malli tarkoittaasitä, että valtio ottaa ulkomaistalainaa ja lainaa pankeille ja yrityk-sille yhteensä 15 miljardia jaeläkeyhtiöt lisäksi takaisinlainaavatyrityksille yhdeksän miljardia eliyhteensä käytettäisiin 30 miljardia.Tanskasen ehdottamaa yritysten

talletustodistusten ostoa ei tultanetoteuttamaan, mutta se pienentäisi15 miljardin osuutta 10 miljardiin.Lainauksen ehdoista käydään vään-töä, sillä Suomi teki 1990-luvunlaman pankkituissa historiallisenvirheen. Norja otti pankkitukienvastineeksi pankkien osakkeita jamaksoi valtion kasvaneen velanmyymällä osakkeet pankkien toi-vuttua. Suomessa raha leikattiinkuntien palveluista ja sosiaali-turvasta. Englannin Brownin mal-lissakaan ei lähdetä lahjoituksiineikä Suomenkaan pidä siihen mennä,vaan rahan on oltava vastikkeellistaeli korollista ja takaisin makset-tavaa, jolloin vain konkurssita-pauksissa jotain menetetään.

1990-luvun laman jälkeen sanot-tiin, että liikepankit ja osuuspankitmaksoivat pankkituet takaisin.Tosiasiassa SKOP-ryhmän pilkko-misella säästöpankkien pankkitukijaettiin muille eikä valtiolle.

Useissa maissa pankkeja kansal-listetaan. Suomessa kansallis-taminen on vaikeaa, koska pankitovat suurelta osin ulkomaisissakäsissä. Kansallistaa voidaan mm.Nordea Pankki Suomi Oyj, SampoPankki Oyj ja Sampo Oyj ja niistävoidaan muodostaa yksi kansallinenpankki, jossa talletukset ovatturvassa ja joka myöntää lainaaedullisin ehdoin. Pankit olisi saata-vissa haltuun edullisin ehdoinvaikka maksamalla, koska pankki-osakkeet ovat romahtaneet. Kunta-rahoitus voi myös muuttaa itsensäkuntaomisteiseksi pankiksi, jolloinse saa talletuksia ja lainoittaa.Kansallinen yhteiskunnan omis-tama pankkisektori tarvitaan suo-jaksi globaalia rahamarkkinamyller-rystä vastaan ja tallettajien jalainanottajien turvaksi.

Haarukka 100 miljoonasta30 miljardiin ja tilanne hal-linnassa?!

Kun Jyrki Katainen ilmoittilisäelvytykseksi aiemman lisäksi100 milj. euroa, summa oli lähinnälapsellinen. 23.1.2009 hän ilmoit-tikin, että lähivuosina otettavalisävelkaa ainakin 30 miljardiaHelsingin Sanomien otsikon mu-kaan. Tässä on mukana Tanskasenmallista 10 miljardia sekä muutalainanottoa. Kyse ei kuitenkaan olevaltion nettovelan kasvusta siltäosin kuin valtion toimii vain rahanvälittäjänä, pankkina, eli lainaarahaa muita edullisemmin ehdoinmaailmalta ja jakaa sitä lainoinamuualle yhteiskuntaan. Todellisenkysynnän elvytyksen lisäsummatjäävät vuoden 2009 ensimmäisessälisätalousarviossa kuitenkin edel-leen pieniksi, muutamaan sataanmiljoonaan euroon, mikä on tokienemmän kuin Kataisen aiempi 100milj. euroa. Järkevää olisi nytkäynnistää mm. energiainves-tointeja vaihtoehtoiseen energiaanilmastostrategian tukemiseksi. Nytnäyttää kuitenkin siltä, että ilmasto-strategiasta ollaankin tekemässäperustelua uusille ydinvoimaloillaja uraanikaivoksille ja allashank-keille, kuten Vuotokselle.

Järkevää on myös järjestää pa-rempia ehtoja asuntojen peruskor-jaamiselle, rakentaa vuokra-asun-toja, lisätä rahoitusta järkeväänkoulutukseen vaihtoehdoksi työt-tömyydelle, lisätä tuettua työl-listämistä pitkäaikaistyöttömyy-den nousun ehkäisemiseksi jne.Finanssikriisin aiheuttivat keskei-sesti pankit ja rahoituslaitokset,jotka ahneudessaan kadottivattehtävänsä palvella talouden toimi-vuutta ja alkoivat aiheuttaa tuhoamuulle taloudelle. Tulonjakoa olimyös jatkuvasti muutettu pääoma-tulojen ja rikkaiden eduksi maailmanmitassa ja myös Suomessa. Onkehuttu, että Suomessa pankki-järjestelmä on toiminut hyvin,mutta se on tehokkaammin kuinmonessa muussa maassa rahastanut

Pekka Tiainen

Kuva Narinkkatorilta Helsingissä. Tässä eduskuntapuolueiden puheenjohtajat yhdessä rivissä kaupunkipyörillään. Valtapuolueet Keskusta, Kokoomus, SDPja muut hallitus- ja EU-puolueet ovat jo parikymmentä vuotta vannoneet uusliberalismin nimiin. Mitenkäs nyt suu pannaan, kun tuo talouspolitiikka ajautuiumpikujaan globaalin finanssikriisin myötä.


Ulospääsy rikkaiden ja pankkien ahneuden aiheuttamasta kriisistä,uusi talousliberalismi on kuollut

muuta kansantaloutta ja yhteis-kuntaa. Silti se on todellisuudessaajautunut ongelmiin: ei kai muutenesitettäisi 24 miljardin luotonannonlisäämistä yhteiskunnan toimesta.Tosin osittain on kyse amerikka-laisen ja muun ulkomaisen rahanlähdön korvaamisesta, koska ulko-mainen raha lähtee kattamaantappioita ulkomailla.

Siten lähikuukausina kaikki ta-louspolitiikan keskeiset kysy-mykset tulevat olemaan pöydälläja tullaan tekemään kauas ulottuviaratkaisuja, joilla paalutetaan tulevanvuosikymmenen asioita ja seuraa-vien 20 vuoden asioita.

NATO-ujutusta kaiken muunvarjolla

Hyödyn kaikista näistä risti-riidoista korjaa tällä hetkellä Ko-koomus ja sen sisäinen NATO-suuntaus ja kansalaisten oppositiokanavoitui vaaliuurnilla perus-suomalaisille ja muutoin kansa-laisliikkeinä johtuen työväen jademokraattisen liikkeen nykyinenalennustila, jota on pahentanut eriryhmien johdon kyvyttömyysyhteistyöhön yhteisten tavoittei-den ajamisessa. Yhteistyön tärkeineste on eri ryhmittymien johdonvaatimus, että toisten on mukau-duttava periaatteellisissa ja järjes-töllisissä asioissa heidän tahtoonsaehtona yhteistyölle, mutta se estäätasavertaisuuteen perustuvan yh-teistyön.

Samalla ylitse tämän kaikenNATO-suuntausta ollaan vahvis-tamassa. Asia tuli esille siinä, ettäMartti Ahtisaari Nobel-päätösensaatuaan ensitöikseen ilmoittikannattavansa NATO:on menoa.Hän haluaa korostaa rooliaan apart-heidin lopettamisessa, mutta kui-tenkin vaatii liittymistäNATO:oon, joka on kylmän sodanjäämistöä ja jonka lähtökohtana onetuvastakkaisuus lännen ja idän

välillä. Hän voisi saada paremmintuen suomalaisilta, jos ilmaisisir iittävä uskottavasti, ettei pidäNATO-jäsenyyttä Suomen kan-nalta viisaana. Ulkoministeri Stubbtotesi puolustusselonteosta, että“Suomi harkitsee nyt “vahvasti”NATO:a. Se on hänen päämääränsä.Stubbin NATO-suuntautuneisuusaiheutti osaltaan ETYJ:n epäonnis-tumisen Georgia-kriisin ehkäise-misessä. Stubb joutui pahoit-telemaan Israelin johdon iskuaGazaan, mutta hänen NATO-myönteisyytensä on estänyt toimi-masta siten, kuin Suomen ulkopo-litiikan linjaan sopii eli sovitte-luratkaisujen hakemiseksi tässätapauksessa Israelin ja palestii-nalaisten kesken. Ei pidä unohtaa,että Ukrainan kaasukiista on liitty-nyt siihen, että Ukrainasta onhaluttu tehdä lännen liittolainenVenäjän aseman murtamiseksi.Ukrainan sai kaasunsa halvalla. Senolisi järkevää toimia yhteistyönrakentajan Venäjän ja muun Euroo-pan välillä. Uhkat, jotka kohdis-tetaan Venäjään, tulee poistaa.Tällaisista uhkista on kyse, kunlänsi pyrkii tekemään itselleensillanpääaseman Balkanista, Tur-kista, Ukrainasta, Georgiasta jamuista Kaukasian maista. Belgradinpommitukset on nähtävä osana tätälaajentumispolitiikkaa. Samoinpyrkimykset kuljettaa Baikalinkaasu ja öljy putkia pitkin kiertäenVenäjä etelän kautta ja ohjaamallaputket Välimerelle. Ukrainan Sipe-riasta tulevien putkien hallintalännelle lojaalin hallituksen avullaovat osa taistelua energiasta.Välimeri-putkihanke on osaltaantaustalla siinä, että kurdeille eihaluta antaa itsenäisyyttä.

Obaman presidentiksi tulonsuhteen on herätetty suuria toiveitaja mahdollista onkin, että Yhdys-valtain ulkopolitiikka esimerkiksiarabimaiden suuntaan muuttuurakentavakammaksi ja myös Kuu-

ban suhteen tilanne muuttuu: Guan-tanamon sulkeminen liittyy näihinmolempiin ja ihmisoikeuspaino-tukseen. Merkille pantavaa kuiten-kin on, että Obama kohdisti lähesalkajaisiksi arvostelun Kiinaan jasen valuutan heikkouteen. Kiinanhallituksen kannalta ongelma ontarve saada suunnattomasti lisäätyöpaikkoja ja tehtävä vain vaikeu-tui maailmantalouden taantumantakia. Työttömyyden kasvu Kii-nassa kiihtyy, jos vienti heikkeneelisää valuutan vahvistumisen myö-tä. Siitä voi muodostua Kiinanhallituksen ja järjestelmän asemaauhkaava tekijä.

Obaman linjaan kuuluvat ihmis-oikeudet tullevat olemaan lisäpe-ruste Kiinan arvostelulle. Sitäoirehti jo se, että hän avaus-puheessaan korvasi Bushin puheetpahan akselista leimaamalla kom-munismin pahaksi jo sinällään.Tämän voi ymmärtää kannatuksenhakemisena ja kuuluvan amerik-kalaiseen nykyretoriikkaan. Siltisyntyy käsitys, että Yhdysvallattarvitsee uhkakuvia ja jos jokinuhkakuva väistyy, tilalle tarvitaanuusi. Obamaa ei pidä missääntapauksessa tuomita, vaan tukeasitä mikä hänen linjassaan onpositiivista, mutta samalla myösesittää kritiikkiä silloin kun siihenon aihetta, jotta linja korjaantuisi.Yksi suurenkaan maan presidenttiei maailmaa yksinään muuta. Siihentarvitaan kaikkia ja yhteistyötä jasodan ja väkivallan hylkäämistäpolitiikan jatkeena. Näköpiirissä onmyös se, että öljyn hinnan romah-dus tuo vaikeuksia Venezuelaan japyrkimyksiin hakea riippumat-tomuutta Yhdysvalloista. Oba-masta osaltaan riippuu, ettei Kuu-baan tule samanlaista verilöylyäkuin Israelin poliittisen johdonkäynnistämässä hyökkäyksessäGazaan

200 vuotta sitten autonomiaavasi tien Suomen ja Venäjänvastakkaisuuden lopettami-selle ja itsenäisyydelle

Meillä tullaan keväällä juhlimaanSuomen vuonna 1809 saadunautonomian 200- vuotisjuhlaa.Tässä yhteydessä on tarpeen nos-taa esiin pannassa pidetyn YrjöMaunu Sprengtportenin roolisiinä, että hän visioi Suomenitsenäisyyden ja kirjoittaa itsenäi-sen Suomen perustuslain jo vuonna1784 ja hänen käsialaansa oliSuomen autonomia, joka sopiAleksanteri I:lle. Keskeistä oli, ettäSprengtporten mursi Suomen jaVenäjän vuosisataista vastakkain-asettelua, joka oli seurausta suur-valta-Ruotsin laajentumispoli-tiikasta ja yhteentörmäyksestäVenäjän kanssa, joka myöskin pyrkivahvistamaan suurvalta-asemaansa.Suomen kansa joutui kärsimäänsuurvaltojen eturistiriidan takia.Tärkein opetus oli, että Suomen eitulla olla osapuolena suurvaltojenvälisissä eturistiriidoissa ja tämä onollut Suomen sodan jälkeisenulkopolitiikan ja 75 vuoden rauhanjakson keskeinen kulmakivi.NATO-suuntaus pyrkii viemäänSuomen uudelleen vastakkainaset-telun tielle. Suomen tulee päin-vastoin olla sillan rakentajanatavoitteena, että Euroopan sisäinenvastakkaisuus pysyvästi poiste-taan ja Venäjä ja muu Eurooppaaloittavat rakentavan yhteistyönvuosisadan.

Suurvalta Ruotsin johto leimasiSprengtportenin maanpetturiksi,kun hän siirtyi Venäjälle vuonan1786. Vaihtoehtona oli kuitenkinvangitsemisen uhka, koska hänesitti Ruotsille Suomen autonomiaaja tunnettiin itsenäisyyden puuhaa-jana. Oikeammin hän oli maanpa-kolainen eikä maanpetturi, muttatoimi myös Venäjällä Suomenautonomian ja itsenäisyyden hy-väksi erittäin ratkaisevalla tavalla.Hän ajatteli, että suomalaisetymmärtäisivät hänen linjansa,mutta aika ei ollut kypsä ja suoma-laiset joutuivat puolustamaankotejaan Venäjän armeijan hyök-käystä vastaan Suomen sodassa.Venäjäkin teki suurvaltapolitiikkaa,eikä kansan näkökulmasta siihenollut luottamista. Kansa oli myös-kin joutunut ottamaan asioita omiinkäsiinsä koska Ruotsin valtaaedustanut eliitti lähinnä juoksiitseään ja omaisuuttaan suojellak-seen karkuun Ruotsiin, kun vaarauhkasi, ja kansa jätettiin valloit-tavan sotajoukon armoille. Tässätilanteessa Sprengtporten arvioitilanteen väärin, mutta häntä ei käysyyttäminen siitä, että vaikeassatilanteessa asiat eivät kulkeneethänen haluamallaan tavalla. Hänkuitenkin jatkoi työtään autono-mian aikaansaamiseksi lähtökoh-daksi itsenäisyydelle tulevai-suudessa ja se on hänen historial-lisen ansionsa kuten se, että hänpohjusti Suomen ja Venäjän yhteis-työn vastakkaisuuden sijaan.

NATO-menojen ujuttaminenbudjettiin

Kun nyt sitten jälleen halutaanhistoriasta opittu unohtaa NATO-puuhailulle, kehä kiertyy umpeen.NATO:n pohjustamiseksi puolus-tusmäärärahoja halutaan puolustus-selonteossa kasvattaa reaalisesti 2% vuodessa hintojen nousun lisäksi.Näin sotilaallisen liittoutumisenhinta maksetaan etukäteen ennensotilaallista liittoutumista, jolloinNATO-jäsenyyshetkellä voidaansanoa, ettei se maksa enempää kuinNATO-jäsenyyteen kuulumatto-muuskaan. Se kuitenkin maksaa jahinta on Suomen luopuminen rau-haa edistävästä ulkopolitiikasta,jonka kulmakivi on, että Suomi eiole suurvaltojen eturistiriidoissaosapuolena, vaan sillanrakentajana.Samalla menetetään niitä talou-dellisia hyötyjä, joita on Suomen jaVenäjän taloudellisesta yhteis-työstä. Vastaväitteeksi tähän esite-tään esimerkiksi puutullit, vaikkavahvasta eurosta on ollut monin-kertainen haitta metsäteollisuu-delle. Myöskin unohdetaan, ettäSuomi antoi osana EU-jäsenyyttäulkomaankauppapoliittisen vas-tuun EU:lle. Siksi Suomea eikohdella erillisenä vaan osana EU:ia.Suomessa tapahtunut selänkääntöVenäjän suuntaan ja NATO-suun-taus ovat muutenkin aiheuttaneet,että Suomi toimii Venäjän näkökul-masta tavalla joka ei välttämättä olemolemmin puolisen edun mukaista.Suomen on NATO-jäsenyydensijaan palattava yhteistyön ja sillanrakentamisen ulkopolitiikkaan.Stubbin valinta on, luopuuko hänNATO-suuntautuneisuudestaan jajos ei, ulkoministerin vaihtaminenon tarpeen.

Sotilasmäärärahojen 2 %:n reaa-linen lisäys vuosittain sopii mah-dollisimman huonosti nykyiseenlaskusuhdanteeseen ja siitä aiheutu-viin sosiaaliturvan ja hyvinvoin-

tipalveluiden leikkauksiin tulevai-suudessa. Ei voida ajatella, ettätällaisessa tilanteessa suojataansuurituloisten verokevennykset,rikkaiden varallisuutta ei verotetaja asemäärärahoja kasvatetaan osanaNATO-suuntausta niin kuin mitäänei olisi tapahtunut. Tällaisellatavalla kriisiä ratkaistaan siirtämälläongelmia tulevaisuuteen. Se, ettävaruskunnat turvataan, on perus-teltua, ettei työpaikkoja mene.Elvyttää pitää, mutta kysyntää jakansalaisten ostovoimaa pitäänostaa ja estää samalla konkursseja,asuntojen menetyksiä ja ehkäi-semällä irtisanomisia. Varakkaim-man väestön etuuksista kiinni-pitäminen on tällaisessa tilanteessayhteiskuntavastuuttomuudessasamassa sarjassa kuin se, kunSuomen sodassa sen ajan rahaeliittihuolehti omat rikkautensa pake-nemalla Ruotsiin kansan kärsiessä.Yhteiskuntavastuuttomuus naker-taa pohjaa Suomelta kansakuntana.Seuraavissa presidentinvaaleissa ontärkein asia turvata, ettei presi-dentiksi nouse ketään sellaistahenkilöä, joka vie Suomen NATO:nvaan henkilöllä tulee olla selkeälähtökohta, että Suomesta ei tehdäNATO-jäsentä. Suomen on järke-vää rakentaa paitsi hyviä naapuri-suhteita Venäjän kanssa myöskinhyviä suhteita mm. Pohjoismaihinja Viroon, Latviaan ja Liettuaan sentukemiseksi, että nämä maat alkavatrakentaa niiden itsenäisyydenkunnioittamiseen perustuvaa yh-teistyötä Venäjän kanssa ja että nepyrkivät vähentämään kytken-täänsä NATO:oon ja ajan olooneroamaan NATO:sta. Tätä helpot-taa, kun pohjoiseen saadaan raken-nettua yhteistyöhön ja luotta-mukseen perustuva turvallisuus-rakenteet.

EU:n parlamenttivaalin käyt-tö perustuslain kritiikkiin

Tämän hetkinen keskustelu javalmistelu pohjustaa myös asetel-mia tulevia vuoden 2011 edus-kuntavaaleja, niiden jälkeistä halli-tusta ja vuoden 2012 presidentinvaaleja silmällä pitäen. Silloinkäydään jo keskustelua siitä ,millainen olisi tilanne Suomessavuonna 2015, kun on eduskun-tavaalit ja itsenäisen Suomentäyttäessä 100 vuotta vuonna 2017,samana vuotena, kun presidenttiObaman toinen presidenttikausipäättyy, sekä näkymästä 2010-luvulla ja myös siitä eteenpäin. Eiole poissuljettua, että euroalueestatulevat eroamaan Italia, Espanja jaKreikka, jolloin euroalueesta tuleejonkinlainen pohjoisen liitto, muttaon mahdollista, että euro haudataan,ja myös Suomelle palaa markka,koska taloudet ovat liian erilaisiaollakseen yhteisvaluutassa.

Kesäkuussa 2009 ovat EU:nparlamenttivaalit. Niihin on välttä-mätöntä osallistua, ettei ruokitasellaista ajattelua, että vaalejaboikotoidaan, koska oikeus äänes-tää on taistelulla saavutettu.

Myöskin eurovaaliin on vält-tämätöntä osallistua, että on mah-dollisuus saada esille kanta, etteihyväksytä EU:n perustuslakiaolipa sen nimi Lissabonin sopimustai mikä vain, sillä se siirtää enti-sestään valtaa itsenäisiltä mailtaBrysseliin.

Jatkuu seuraavalle sivulle...

Kuva Narinkkatorilta Helsingissä. Tässä eduskuntapuolueiden puheenjohtajat yhdessä rivissä kaupunkipyörillään. Valtapuolueet Keskusta, Kokoomus, SDPja muut hallitus- ja EU-puolueet ovat jo parikymmentä vuotta vannoneet uusliberalismin nimiin. Mitenkäs nyt suu pannaan, kun tuo talouspolitiikka ajautui


....Jatkoa edelliseltä sivulta

Ulospääsy rikkaiden ja pankkien...Vaali tarjoaa myös mahdol-

lisuuden tuoda esiin muita EU:nongelmia ja antaa ihmisille mahdol-lisuuden äänestää vaihtoehtoakaikkialla maassa, koska koko maaon yksi vaalipiir i toisin kuineduskuntavaaleissa ja kunnallis-vaaleissa, joissa tämä verottaaäänimääriä.

Uuden talousliberalisminraunioilta jäl leenrakennuk-seen

Muutos tarvitaan myös asen-teissa ahneudesta ja piittaamat-tomuudesta yhteisvastuuseen,yhteiskuntavastuuseen, huolen-pitoon ja keskinäiseen solidaa-risuuteen ja erilaisen rakenteellisenja suoran syrjinnän lopettamiseen.Tällaiset muutokset tarvitaan, ettäSuomi kansakuntana osaltaan sel-vittää kriisinsä ja voi tukea myösmyönteistä kansainvälistä kehi-tystä. Julistamme uudeksi talous-liberalismiksi kutsutun 30 vuotisenahneuden aikakauden päättyneeksi.

Maailma nousi toisen maailmansodan raunioista . Menestyksenohella kehittyi uusia ongelmia.Korjaamme ne virheet, joita tehtiinsitä edeltäneenä runsaan 30 vuodenkasvukautena sotien jälkeen ja jotkaajoivat silloisen kasvumallin kriisiinja antoivat tilaa vahingolliselleuudelle talousliberalismille. Käyn-nistämme yhteiskunnallisen kes-kustelun tulevaisuuden vaihto-ehdoista ja toimimme yhdessäparemman tulevaisuuden puolestakaikista huolta pitäen. globaalinvastuumme kantaen, luonnon tu-hoamisen estäen ja sodat ja väki-vallan lopettaen. Muutos tapahtuukansalaislähtöisesti keskeisestikansalaistoimintaan nojautuenpoliittiset raja-aidat murtaen ketäänsyrjimättä.

Helsingissä 24.1.2009

Pekka TiainenValtiotieteen tohtori,

kansantalous

Turvallisuuspoliittinen selonteko ja senNato-kannanotot

Vuoden 2009 turvallisuus- japuolustuspoliittisen selonteonsisältö valmistui perjantaina23. tammikuuta tasaval lanpresidentin ja valtioneuvostonulko- ja turvallisuuspoliittisenministerivaliokunnan kokouk-sessa. Selonteossa arvioi -daan Suomen turvallisuus- japuolustuspoli tiikkaa koko-naisvaltaisesti ja esi tetäänvaltioneuvoston 2010-luvunloppupuolelle ulottuvat lin-jaukset. Selonteko annetaanvirall isesti käännöksineeneduskunnalle valtioneuvostonyleisistunnossa helmikuussa.

Mielenkiintoisin osio laajassa yli100-sivuisessa selonteossa on senkannanotot Natoon ja Suomenmahdolliseen Nato-jäsenyyteen.Siinä tulee esille Suomen hallituksenja poliittisen eliitin varauksetonNato-myönteisyys. Ainoa mikäheitä harmittaa on, ettei Suomenkansa vieläkään hyväksy Nato-jäsenyyttä.

Presidentti Tarja Halonen ottikantaa selontekoon sanoen, etteisiinä sanota yhtään mitään uutta.Kyllä selonteossa sanotaan paljon-kin ja myös uusia asioita. Niillä onmerkitystä sanoi “aladoobi-presi-dentti” mitä tahansa.Tässä muuta-mia lainauksia selonteosta:

Natoko muka vakauttaa?"Natolla on turvallisuutta ja

vakautta ylläpitävä ja edistävävaikutus. Samalla kun kriisin-hallintatehtävät ovat korostuneet,kollektiivinen puolustus on säily-nyt liitto-kunnan ydintehtävänä.Naton perussopimuksen 5. artiklanmukaisesti hyökkäys yhtä jäsentäkohtaan on hyökkäys kaikkiakohtaan. Tällöin jokainen jäsen onvelvoitettu auttamaan hyökkäyk-sen kohteeksi joutunutta tarpeel-liseksi katsomallaan tavalla YK:nperuskirjan 51 artiklan mukaisesti.Natolla on erityisasema transat-lanttisena puolustus- ja turval-

lisuusjärjestönä. Naton 26 jäsen-maasta 21 on EU-jäsenmaata.Yhdysvaltojen asema Naton tär-keimpänä yksittäisenä taloudelli-sena, teknologisena ja sotilaallisenatoimijana korostaa Natossa tehtä-vän yhteistyön merkitystä myöstilanteessa, jossa Euroopan unioninturvallisuus- ja puolustuspoliitti-nen merkitys vahvistuu. Lisään-tyvissä kriisinhallintatehtävissätarvitaan jäsenmaiden lisäksi ny-kyisten kumppanimaiden ja muidenmahdollisten yhteistyömaidenvoimavaroja. Naton yhteistyö-ohjelmia on avattu myös Euroat-lanttisen kumppanuusneuvostonulkopuolisille maille. Samalla onkehitetty operaatioita koskevaatiedonsaantia sekä mahdollisuuksiaosallistua operaatioita koskevanpäätöksenteon valmisteluun.""Naton, kuten myös Euroopanunionin, laajentumisella on ollutkeskeinen merkitys vakaudenlisäämisessä ja jakolinjojen poista-misessa kylmän sodan jälkeisessäEuroopassa. Nato on ilmoittanut,että sen ovet ovat avoinna uusille,kriteerit täyttävillejäsenmaille."

Selonteko puolustaaUSA:n ohjushankkeitaEuroopassa

"Uusilta teknologioilta suojautu-miseen kuuluvat muun muassa

hanke Naton ohjuspuolustuskyvynluomiseksi ja sen mahdollinenkytkeminen Yhdysvaltojen kansal-liseen ohjuspuolustukseen. Suomenstrateginen ajattelu tähtää laajaaneurooppalaiseen yhteistyöhön jayhdentymiseen, jonka avulla pois-tetaan vastakohtaisuuksia ja torju-taan ennalta turvallisuusuhkia."

Ettäkö vain kriisinhal-lintaorganisaatio?

"Nato on poliittis-sotilaallinenliittokunta, jonka olemassaolonperustana on Pohjois-Atlantinsopimus ja sen 5. artikla. Käytän-nön toiminnassaan Nato on ensisi-jaisesti kriisinhallintaorgani-saatio. Se on jäsenilleen ja kumppa-neilleen keskeinen yhteistyöjär-jestö. Suomi osallistuu aktiivisestikumppanimaille avoinna olevaanyhteistyöhön sekä kumppanuusjayhteistyöohjelmien kehittämiseen.Suomi käy säännöllistä poliittistavuoropuhelua Naton kanssa jaosallistuu Nato-johtoisiin kriisin-hallintaoperaatioihin. Suomi pyrkiiosallistumaan Naton nopean toi-minnan joukkoja täydentävääntoimintaan kehittääkseen kansain-välisessä kriisinhallinnassa tarvit-tavia kykyjä sekä vahvistaakseenSuomen kansallisia puolustus-valmiuksia. Se tukee myös Suo-

men osal listumista Euroopanunionin taisteluosastojen toi-mintaan sekä Euroopan unioninvoimavaratyöhön."

Suomi avittamaanmuiden sotia

"Ulkoministeriön Suomen mah-dollista Nato-jäsenyyttä koskevanselvityksen mukaan jäsenyydelläolisi ennaltaehkäisevä, Suomenturvallisuutta vahvistava vaiku-tus. Nato-jäsenyys antaisi Suo-melle liittokunnan 5. artiklanmukaiset turvatakuut. Samallamahdollinen jäsenyys velvoittaisiSuomea auttamaan muita jäsen-maita, mikäli nämä joutuisivathyökkäyksen kohteeksi. Mah-dollista jäsenyyttä on syytä tarkas-tella sekä Suomen ulkopoliittisenaseman ja puolustuksen että kehi-ttyvän kriisinhallintayhteistyönnäkökulmasta. Euroopan unioni onluonut jäsenilleen tasavertaisetmahdollisuudet osallistua kriisin-hallintayhteistyöhön. Naton jäse-nenä Suomi olisi täysivaltaisestamukana liittokunnan päätök-senteossa. Naton jäsenenä Suomiosallistuisi myös NatoVenäjä -neuvostoon. Suomi katsoo, ettäNaton tavoitteet kansainvälisenvakauden ja turval l i suudenedistämiseksi ovat yhteensopivatSuomen ja Euroopan unioninulko- ja turvallisuuspoliittistentavoitteiden kanssa."

Jäsenenä Suomi olisi mukanaliittoutuman puolustussuunnitte-lussa ja puolustusmateriaaliyhteis-työssä, mikä parantaisi Suomenpuolustuskykyä ja yhteenso-pivuutta kansallisen puolustuksen,viranomaisyhteistyön ja kansain-välisen kriisinhallinnan tehtävissä.Jäsenenä Suomi osallistuisi liitto-kunnan sotilaallisiin huoltovar-muusjärjestelyihin. Nato-jäsenyysedistäisi lisäksi Suomen kan-sainvälistä pelastuspalveluyh-teistyötä, vahvistaisi kansain-välisen avun vastaanottokykyäsekä hyödyttäisi Suomen puo-lustusteollisuutta.

Häkämies suosittelee Suomellepuolustusmenojen 2%vuosittaistalisäysautomaattia

"Nato suosittaa jäsenilleen,että ne käyttäisivät kaksi pro-sentt ia bruttokansantuottees-taan puolustukseen. Vuonna 2007tämän tavoitteen täytti viisi Naton26 jäsenmaasta. Jäsenyyttä mah-dollisesti harkittaessa on arvioitavamyös, mitä vaikutusta Suomenpuolustusjärjestelmälle on Nato-maiden suuntautumisella asevelvol-lisuudesta ammattiarmeijoihin."Samaa tekstiä puhuu myös Häkä-mies ennenkuin Natoon on viral-lisesti liityttykään.

Tässä selonteon kiteytys"On olemassa jatkossakin

vahvoja perusteita harkita Suo-men Nato-jäsenyyttä. Laaja po-liittinen yhteisymmärrys on välttä-mätöntä ja kansalaismielipiteenhuomioiminen tärkeää mahdol-lisesta jäsenyydestä päätettäessä.."

Näin siis puolustuspoliittisessaselonteossa puhutaan Natosta.Lähivuosina tullaan pitämään sekäeduskuntavaalit ja presidentinvaalit.Jos silloinkin vielä Kokoomuksenvaalimenestys jatkuu, saammekokoomukselaisen värisuoran: sekäpresidentti, pääministeri ja ulkomi-nisteri ovat Kokoomuksesta. Sillointuo edellisen kappaleen ilmaus “kansalaismielipiteen huomioiminenon tärkeää mahdollisesta jäsenyy-destä päätettäessä” , menettäämerkityksensä, koska Kokoomustulee liittämään — demarien suo-siollisella tuella —Suomen Natoonmistään kansalaismielipiteistäriippumatta, koska katsoo vaalitu-loksen itsessään oikeuttavan siihen.Sitten osallistutaan imperialistisiinsotiin kaikkialla maailmassa jasuomalaisia sankarivainajia tullaanjuhlimaan jälleen kerran.

Reijo Katajaranta

Pääsihteeri Kim Jong Ilin syntymäpäivääjuhlittiin sekä Tukholmassa että Helsingissä

Helmikuun 7. Suomi-Korea-seuran ja Juche-aatteen opin-toyhdistyksen jäsenet tekivätmatkan Korean demokraat-tisen kansantasavallan suur-lähetystöön Tukholmaan pää-sihteeri Kim Jong I l in 67.syntymäpäivän kunniaksi jär-jestetylle vastaanotolle.

Tilaisuudessa käytiin keskus-teluita sekä Korean tilanteesta ettätavattiin Ruotsi-Korea-seuran jaRuotsin kommunististen puolu-eiden edustajia.

Lauantaina 14.2. järjestettiinHelsingissä seminaari Korean tilan-teesta. Seminaarissa alustivat AnttiSiika-aho Korean kehityksestä

2000-luvulla ja Juha Kieksi korea-laisesta joukkovoimistelusta. Ko-realaisessa yhteiskunnassa tapah-tuu koko ajan merkittävää edis-tystä, mutta Etelä-Korean äärikon-servatiivinen hallinto USA:n tuke-mana jarruttaa rauhanomaisenratkaisun löytymistä Korean niemi-maalla.

Kuva Tukholman suurlähetystön tilaisuudesta. Vasemmalta KDKT:n Pohjoismaiden suurlähettiläsRi Hui Chol. Keskellä Suomi-Korea seuran kunniapuheenjohtaja Pekka Leppänen ja oikealla Suomi-Korea-seuran hallituksen jäsen Tapani Salonen. Oikealla olevassa kuvassa Antti Siika-aho esitelmöiKDKT:n kehityksestä Helsingin tilaisuudessa.

Kuva Helsingissä muutama vuosi sitten pidetystä kaupunki-sotaharjoituksesta. Taustalla näkyy Meri-Hakaa.


Evoluution idea ja evoluutioteoria: CharlesDarwinin syntymästä 200 vuotta

Tänä vuonna tuli kuluneeksi200 vuotta Charles Darwinin(1809-1882) syntymästä jasyksyllä 150 vuotta hänenmerkittävimmän teoksensaThe Origin of Species (suom.Lajien synty) julkaisemisesta.Charles Darwin on yksi suu-rimmista milloinkaan eläneis-tä luonnontieteilijöistä. Hänlöysi kehitysopin keskeisetlainalaisuudet tehtyään tark-koja havaintoja viisi vuottakestäneellä maailmanympä-rimatkallaan Beagle-laivalla.

Darwinista on kirjoitettu niinpaljon, ettei hänen elämäänsä jauraansa tarvitse laajemmin esitellä.Juhlavuosi on kuitenkin nostanutjoitakin kiinnostavia kysymyksiäpintaan. Ollaan jokseenkin yksimie-lisiä, että Darwin löysi ainoastaanperustan evoluutioteorialleen.Darwinin jälkeen evoluutioteoria onkehittynyt suurin harppauksin.Ainoastaan fundamentaali-usko-vaiset saattavat vielä yrittää kiistääsen.

Darwinin opista ei enääkiistellä, sen tulkinnoista kyllä

Darwinin jälkeen on mm. löydet-ty periytyvyyden biokemillinenmekanismi: geenit. Se on ensinnäkintodistanut erityisen darwinistisenperiytyvyysmallin, jossa hankitutominaisuudet e ivät periydygeneettisesti, mutta samalla se onsaattanut etenkin sosiobiologitpyrkimään väittämään, että kaikkiriippuu vain geeneistä. Ihmiset ovatheidän mukaansa jo geneettisestiniin eriarvoisia, että se antaa luvanyhteiskunnalliselle eriarvoisuudelle– ajattelulle, että jokainen selvit-köön maailmassa omillaan: “Vah-vemmat syökööt heikompiaan. Sillä“idealla” ei ole kuitenkaan mitääntekemistä luonnontieteen eikä sitenmyöskään Darwinin kanssa, em-mekä me sitä paitsi tiedä, mitäominaisuuksia missäkin määrintulevaisuudessa tarvitaan!

Ympäristön vaikutus ohittaageenit

Tällä tavalla tulkittu Darwinkuitenkin sivuuttaa ympäristönvaikutukset ihmisen ja kaikkienkorkeampien eläinten kehitykseen.Neuvostoliittolainen Ivan Pavlov(1849-1936 ) tutki ja mm. osoitti,että mitä korkeammasta eläinlajistaon kysymys sitä enemmän se oppiivuorovaikutuksessa ympäristönsäkanssa ja on tuon vuorovaikutuksentuote käyttäytymiseltään. Myösihmisen kehittymisen ratkaiseeyhteiskunnasta omaksuttu kult-tuuri, vaikka geenit luovatkinpersoonallisuudelle perustaa. Kult-tuurievoluutio on siis paljonnopeampana käytännössä syrjäyt-tänyt geneettisen evoluution.

Mitä marxismin klassikotajattelivat Darwinista

Toinen mielenkiintoinen asia onmarxismin klassikoiden suhtau-tuminen Darwinin evoluutioteo-riaan. Marx ja Engels olivat Dar-winin aikalaisia ja he arvostivatkorkealle Darwinin evoluutio-teorian. Tässä muutamia Engelsinesittämiä arvioita Darwinista:“..luonto ei kierrä ikuisesti saman-kaltaisena, vaan käy läpi todellisen

historian. Tässä yhteydessä onmainittava ennen kaikkea Darwin… osoittamalla, että koko nykyinenorgaaninen luonto, kasvit ja eläimet,näiden mukana myös ihminen, onmiljoonia vuosia kestäneen kehi-tysprosessin tulos.” (Marx – Engelsvalitut teokset, osa 3 ja artikkeliSosialismin kehitys utopiastatieteeksi sivu 117)

Samassa kirjassa sivulla 316kirjoituksessaan Ludwig Feuerbachja klassisen saksalaisen filosofianloppu, Engels arvostaa Darwinianäin: “Tosin Feuerbach eli vieläsilloin, kun tehtiin kolme ratkai-sevaa löytöä: keksittiin solu, oppienergian muuttumisesta ja kehitys-oppi, joka on saanut nimensäDarwinista…”

Ja sivulla 328: “Ja vihdoin …Dar-win ensimmäisenä todisti yhtenäi-sesti, että kaikki meitä nykyäänympäröivät elimistöt, ihmisetmukaan luettuina, ovat pitkän,muutamista alunperin yksisolui-sista alkioista alkaneen kehitys-prosessin tuote.”

Engels korosti Darwinin asemaamyös puheessaan Marxin haudallav.1883: “Niin kuin Darwin keksiorgaanisen luonnon kehityslain, niinmyös Marx keksi ihmiskunnanhistorian kehityslain….”

Engelsin kritiikki Darwiniakohtaan

Kuitenkin Engels myös esittiarvostelua Darwinin evoluutio-teoriasta ja piti sitä vielä keskeneräi-senä teoriana. Näin hän arvioiDarwinia mm. Luonnon Dialek-tiikan johdannossa, (sama kirjasivulla 46): “Darwin ei tiennytmillaista karvasta satiir ia hänkirjoitti ihmisistä ja erittäinkinomista maanmiehistään todis-taessaan, että vapaa kilpailu,olemassaolontaistelu, jota talous-tieteilijät juhlivat korkeimpanahistoriallisena saavutuksena, oneläinmaailman normaali tila. Vastayhteiskunnallisen tuotannon tietoi-nen organisaatio, jossa tuotetaan jakulutetaan suunnitelmallisesti voikohottaa ihmiset muun eläinkunnan

yläpuolelle yhteiskunnallisessasuhteessa…..Histroriallinen kehi-tys tekee sellaisen organisaationpäivästä päivään yhä välttämät-tömämmäksi, mutta myös päivästäpäivään mahdollisemmaksi.” Kir-jeessään Pjotr Lavrovits Lavrovillemarraskuussa 1875 Engels painot-taa kriittistä suhtautumista Dar-winin teoriaan: “Darwinin opistahyväksyn kehitysteorian, muttaDarwinin todistustapaa (olemas-saolon taistelu, luonnon valinta )pidän vain äsken löydetyn tosi-seikan ensimmäisenä, väliaikaisena,epätäydellisenä ilmauksena.”

Darwinismi tieteen historianvalossa

Kehittyvän yhteiskunnan, luon-non ja maailmankaikkeuden ideatovat tieteessä yhtä vanhoja kuin itsetiedekin ja peräisin antiikin Krei-kasta, ja sitä on lähestytty sekämaailmankuvallisfilosofisesta nä-kökulmasta, kuten Herakleitos, jokatunnetaan mm. lentävistä lau-seistaan “Kaikki virtaa” ja “Samaanvirtaan ei voi astua kahta kertaa”,e ttä geometriasta tutun aksio-maattis-deduktiivisen menetelmän(kritiikin) näkökulmasta, kutenZenon Elealainen, joka ns. aporiois-saan osoittaa, että ‘liikettä’ ei voikuvata johdonmukaisesti oikeinklassisella kaksipäisellä logiikalla,jonka ontologinen taustasitoumussen kuvamaasta materiaalisestakohteesta on, että kukin tuonkohteen ominaisuus joko TÄYSINON siinä, tai SITÄ EI OLE LAIN-KAAN.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä,ettei muutosta ollenkaan voisikuvata oikein klassisella logiikalla,jolla TEORIOIDEN SISÄLLÄpäätellään tosista lauseista uusia,vaan se tarkoittaa sitä, että ontodellisuuden alueita , JOIDENVÄLILLÄ ei voida päätellä deduk-tiivisesti, joiden tieto ns. EI REDU-SOIDU (palaudu) toisen alueentietoon, esimerkiksi matemaattinenfysikaaliseen tai loogiseen ja päinvastoin, biologinen fysikaaliseen,tai yhteiskunnallinen biologiseen.

Tuollainen sisäinen looginen kohe-renssi juuri luonnehtii yhtä erillistäTIETEELISTÄ TEORIAA ns.ajattelumuotona, joka on joko tositai epätosi sen mukaan kuvaako seKOHDETAAN oikein vai väärin,erotukseksi muusta “vähemmäntieteellisestä” tiedosta.

Evoluution ideat ennenDarwinia

Evoluution IDEAN toi biologia-tieteen sisälle ranskalainen akatee-mikko Jean Baptiste Lamarck(1744 – 1829), jonka työ muodostaasiirtymävaiheen ruotsalaisen kasvi-tieteilijän Carl von Linnén (1707– 1778) kuvailevasta esiluonnon-tieteestä Darwinin johdonmu-kaisesti tieteelliseen kehitys-biologiaan. Lamarck julkaisi 1778yleisesityksen Ranskan kasveista,jossa hän otti käyttöön Linnén ns.teennäisjärjestelmän rinnalle ns.dikotomisen lajintunnistusjär-jestelmän, jonka hän katsoi kuvaa-van lajien TODELLISIA SUKU-LAISSUSUHTEITA ja näin väittieri lajien olevan evoluution tulosta.Vallankumouksen alettua Kunin-kaallisesta puistosta muodostettiinv. 1793 Lamarckin esityksestäLuonnontieteellinen puutarha, ja

hänet itsensä nimettiin sinne“hyönteisten ja selkärangattomienprofessoriksi”, joita hän ryhtyisystematisoimaan kuten kasve-jakin. Hän tutki fossiilisia selkäran-gattomia evoluutioideansa todista-miseksi. Näin evoluutioilmiötäsovellettiinkin jo ennen Darwiniamm. sekä fossiilien ajoittamiseenkallioperän perusteella että päinvastoin. Lamarck kuitenkin arvelijonkin elimen KÄYTÖSSÄ MUO-DOSTUNEIDEN OMINAI-SUUKSIEN PERIYTYVÄN(mutta ei esimerkiksi loukkaan-tumisten aiheuttamien vaurioiden),jonka virheen Darwin nykyai-kaisessa evoluutioteoriassa korjasi.

Myös Darwinin isoisä, luon-nontutkija Erasmus Darwin oliesittänyt evoluutioteorian, muttaisoisä ja pojanpoika olivat riitau-tuneet ikihyviksi, kun edellinen olipitänyt jälkimmäistä “täysin tyh-mänä” ja kieltäytynyt ottamastatätä kasvatettavakseen vanhempienpyynnöstä, johtuen pojanpojan“silmiinpistävän hitaasta älyllisestäkehityksestä” teini-ikäisenä...

Risto KoivulaReijo Katajaranta

Charles Darwinin evoluutioteoria on aikanaan aiheuttanut suurta kiistelyä ja saanut myös pilapiirtäjien mielikuvuvituksen lentämään.Nykyään evoluutioteoriaa ei kiistä juuri kukaan muu kuin fundamentalisti-uskovaiset.

Evoluutioteoriaa on useimmiten kuvailtu haarautivana puuna, jossauudet eliölajit syntyvät vanhemmista eliölajeista aivankuin uudetoksat vanhasta oksasta. Tässä kaksi esitystä evoluutiopuusta.


Tuokiokuvia Bolivian matkaltaOlemme saapuneet lentäen

La Pazin kaupunkiin Bolivianylätasangol le. Katselemmekaupunkia sen yläpuoleltavuoren rinteeltä. Keskustassaon pilvenpiirtäj iä ja siirto-maavallan aikaisia koristeel-l isia rakennuksia. Laajallelaaksoon ja pi tkin vuortenrinteitä levittäytyvät asunto-alueet. La Paz on Bol iviantoinen pääkaupunki - se kau-pallinen. Sucre on maan hal-linnollinen pääkaupunki ja sesijaitsee ylätasangon laidalla.Sucresta itään ja koilliseenlevi ttäytyvät hedelmäll isetviljelysalueet ja edelleen koilli-seen laajat sademetsäalueet.

Maa jakautuu voimakkaasti kah-tia hedelmälliseen ja luonnonvaroil-taan rikkaaseen itään ja ylätasangonja vuoriston köyhään länteen.Matkamme reitti kulkee ylätasan-golla, Altiplanolla, intiaanien asuin-alueilla. La Pazin ja Sucren puoli-välissä sijaitsevan Oruron kau-pungin väestöstä 90 % on intiaa-neja. Intiaanit pakenivat espanja-laisia valloittajia tänne vuoristoon,eivätkä eurooppalaisten mukanaantuomat kulkutauditkaan harven-taneet alkuperäisväestöä näilläseuduin. Mahtoiko se johtua kyl-mästä ilmanalasta täällä 3000 - 4200metrin korkeudessa?

Naisten värikäs perinteinen pu-keutuminen näkyy kaupunkienkatukuvassa; on hassuja huopa-hattuja ja värikkäitä huiveja. Niilläon kääritty selässä kannettavaksijoko lapsi tai myytäviä tuotteita.On katukauppiaita ja kaduillelevittäytyviä kauppoja sekä muu-ten vain elämää kaduilla, kutenlounastuntiruokailua ryhminä kyy-kyssä istuen katukeittiön äärellä.(5 kuvaa, joista valita)

Potosin kaupunki syntyi vuorenkupeelle, kun espanjalaiset valloit-tajat perustivat hopeakaivokset.Kaupunki eli noin 300 vuottakolonialismin loiston kautta, mikänäkyy katukuvassa upeina palat-seina ja pitkin rinteitä levittäy-tyvinä laajoina työläiskortteleina.Alueen alkuperäisväestö työsken-teli kaivoksissa hirvittävissä olosuh-teissa; kerrotaan, että työläisistäosa kuoli ensimmäisen työviik-konsa aikana. Hopea vietiin Espan-jaan tai sillä maksettiin sotavarus-teluja Euroopassa.

(kuva: Potosi ja Cerro Rico vuori)

Korkea ilmanala ei todellakaansovi meille pohjoiseurooppalaisille;hoipertelemme ja osa oksentelee.Meille tarjotaan teetä cocapensaanlehdistä; useimmille se auttaa eikäaiheuta mitään sivuvaikutuksia.Paikalliset pureskelevat coca-lehtiä.Se auttaa paitsi vuoristotautiin niinantaa voimia ja poistaa näläntun-netta. Tämä on maalaisväestölletärkeätä, kun ollaan pitkät päivätkaukaisilla vainioilla töissä ja vastaillalla aterioidaan. Boliviassa eipidetä siitä, että USA on ulottanuthuumeiden vastaisen sotansa EteläAmerikassa myös cocapensaanviljelyyn.

Altiplanon eli ylätasangon jamiksei maailmanmittakaavan erikoi-sin nähtävyys on Ujunin suola-aavikko. Se on muinoin ollut järvi,mutta nyt se on kuivunut suola-aavikoksi. Sen mittasuhteet ovat

valtaisat, 10 500 neliökilometriä, jase on 3600 metrin korkeudella.Suolakenttä levittäytyi silmän-kantamattomiin häikäisevänä lakeu-tena. Keskellä viimaista kylmääsuolakenttää on pieni tuliperäinensaari “Inkatalojen saari”. Vaikutelmarannalla on kuin kevättalvisillahangilla hiihtokeskuksessa, vaanmissä ovat sukset? Saarella onlämpimämpää ja komeat pylväs-kaktukset ovat kukassa. Kaktustakäytetään kuten meillä puuta; siitätehdään kalusteita ja ovia, sitäkäytetään talojen kattorakenteissa.

Matkallamme La Pazista eteläännousimme Oruron kaupungissaUjuniin menevään junaan. Junanikkunasta katselimme tuntikausiakarua Altiplanoa, joka alkoi jomuistuttaa aavikkoa. Matkan var-rella näimme alueen suurimmanjärven 90 km pitkän Poopon, jollaon jokiyhteys Titicaca-järveen.Poopo on hyvin matala, jotenkuivina kausina se menettää haih-duttamalla niin paljon vettä, että senpinta-ala supistuu murto-osaan.Näimme siellä valtaisan flamingo-parven, joka peitti meren lahdentäysin. Erilaiset vesilinnut ovatkäytettyä riistaa ja niiden munatovat ainakin paikallisten herkkua.Ilmastonmuutosko vai mikä, muttajuuri viime vuosina Poopo-järvi ontalvisin kuivunut täysin.

Puita näimme ylätasangolla hyvinharvoin. Se on muuttumassa aina

sopivana täydennyksenä matkallaitse koettuun.

Tiedemiehet seuraavat Andienjäätiköiden muutoksia. BolivianAndeilla on Chacaltayan huipun(5 400 m) tuntumassa suosittuhiihtokeskus noin 5000 m:n korkeu-dessa; ei siis ihan kenelle vain, josei ole tottunut vuoristoilmaan. Senhuipulla olevan ikijään oletetaankatoavan kahden vuoden kuluessa.Kun jää sulaa korkealla, vuoris-tomaiden energiatalous ja veden-saanti järkkyvät, vuosittaisetkeväiset sulamisvedet ovat aina vainniukempia. Jäätiköiden sulamisenlisäksi lämpötilan nousu on aiheut-tanut etenkin Perussa ja Boliviassaluonnon-katastrofeja. Myrskyt jamutavyöryt ovat kohtalokkaitavuoristoalueilla, joilla elävät maan-osan köyhimmät ihmiset. Ilmaston-muutos vaikuttaa pahimmin luon-nosta elantonsa saaviin kansan-osiin.

(lähde Helsingin Sanomat 19.10.-08)

La Pazin kaupungista itään jakoilliseen olevien vuorien takanalaskeutuvat paikoin jyrkin rinteinJungan “Pilviset sademetsät”(“Vuoristoiset sademetsät”). Niitäpidetään kansainvälisesti erityisenarvokkaina elämän monimuotoi-suuden säilyttäjinä. Jungasta saamielikuvan kun tietää, että PerunInka-kaupunki Machu Picchu sijait-see näiden vuoristoisten sademet-sien alueella; korkeuserot ovatsuuret, laaksoissa kiemurtavat joet,kosteutta on paljon ja kasvillisuuson tiheä. Siellä tavataan harvinaisiavillieläimiä ja siellä esiintyy noin 40puulajia, joita on vain siellä. Jungaauhkaavat laittomat hakkuut. Metsiäkaadetaan, jotta sieltä saataisiarvopuita kuten seetriä ja tammea.Jungan alavilla mailla uhkana onmaiden muuttaminen maanvil-jelyksen käyttöön – erityisestigeeninmuunnellun soijan viljelyyn.Greenpeace on ottanut Jungan(Yungas) suojelukohteekseen. (läh-de Greenpeacen metsiensuojelunohjelma)

HMK

vain karummaksi sateiden ja sula-misvesien vähentyessä. Quinoa onainoa viljalaji, joka menestyykarulla ja kylmällä ylätasangolla.Tosin se on hyvä ravintoarvoiltaan,esim. proteiinia on jopa 16%. Näinse on keskeinen osa ylätasangonalkuperäisväestön ravintoa.

Laama on merkittävin ylätasan-golla menestyvistä kotieläimistä.Laama kuuluu kamelieläinten hei-moon, kuten myös alpakka. Näistä

saadaan villaa ja laamasta käytetäänmyös lihaa yleisesti. Laama onhyvin ilmeikäs eläin, tosin kylläs-tyessään turistien tunkeiluun, sesaattaa sylkäistä. Kamelieläimistävikunja ja guanaco, joita näimmemyös matkan varrella, ovat pieniko-koisempia ja sirompia, kaurismaisiaja hyvin arkoja. Niiden hoito vastaaehkä meidän poronhoitoamme;otetaan kiinni ajoittain ja merkitäänjne. Tulin katsoneeksi paikalliseltaTV-kanavalta tällaista ohjelmaa

Tässä ollaan La Pazin kauppakujalla.

La Paz, etualalla keskustaa, rinteellä hökkeliasumuksia, taustalla Illimani vuori.

Intiaaninaisia perinteisissä asuissaan.


Kansanäänestys vahvisti Bolivianuuden perustuslain voimaantulon

Evo Morales oli v. 2002 lä-hellä voittoa presidentin vaa-leissa. MAS-puolue oli tuollointoiseksi suurin puolue Boliviankaksikamarisessa parlamen-tissa. Lisäksi puolue oli liittou-tunut pol ii tt isesti aymara-intiaaniväestöä edustavanMIP-puolueen kanssa. Ensim-mäistä kertaa Bolivian histo-riassa intiaaniväestö ja uusli-beral ismin vastainen l i ikeesitt ivät merkittävää osaamaan parlamentissa. Liittou-tuma muodosti enemmistönmaan parlamentissa.

MAS (Liike kohti sosialismia)koostuu erilaisista vasemmisto-suuntauksista , ay-liikkeestä jakansanliikkeistä. Moralesin ydin-kannattajat ovat kokanviljelijöitäetenkin Aymara-intiaaneja. Senpoliittinen siipi edustaa entisiäguevaralaisia sissejä, trotskilaisia jamaolaisia militantteja ja heidäntukijoitaan taajamissa sekä maankeskiluokkaa.

Presidentti Sánchez de Lozada(MNR) joutui eromaan virastaan18.10.2003 kaasusodan vuoksi jaluikkimaan USA:han. Bolivia aikoitoimittaa maakaasuaan putkitseChilen satamien kautta USA:han jaMeksikoon. Maan hallitus pyrkiedelleen yksityistämään valtionteollisuutta. Sen harjoittama uusli-beralistinen talouspolitiikka, kan-sainvälisen valuuttarahaston vyön-kiristysohjelma ja USA:n imperia-listinen huumesota ei miellyttänytmaan valtaenemmistönä oleviaintiaaneja. Kaikista hallituksentoimista koitui hyötyä vain Boli-vian omistavalle luokalle. Aymara-intiaanit olivat esittäneet maakaa-sun toimittamista ennen sen maas-tavientiä ilmaiseksi köyhiin bolivia-laiskoteihin. Bolivialla on mantereentoiseksi suurimmat maakaasuvarat.Kriisin seurauksena kongressinimitti uudeksi presidentiksi vara-presidentti Carlos Mesan. Hänkinjoutui eroamaan ajallaan, koskahänet koettiin uusliberalistisenyhteiskuntajärjestelmän edusta-jaksi.

Ensimmäinen intiaanipre-sidentti

Evo Morales voitti 18.12.2005presidentinvaalit. Hän julistisosialistisen MAS-puolueensapäämajassa Cochabambassa, ettähänen vaalivoittonsa merkitseeBolivian uuden historian alkua,historian, joka perää tasa-arvoa,oikeutta ja rauhanomaista yhteis-kunnallista oikeudenmukaisuutta.“Kuten kansa, joka taistelee maansapuolesta ja rakastaa sitä, meillä onvaltava vastuu meidän historiammemuuttamiseksi.”

Morales oli luvannut jo aikai-semmin kansallistaa Bolivian teolli-suuden, lopettaa ulkomaan velanmaksun ja keskeyttää USA:nponnistukset kookapensaan kas-vattamisen juurimiseksi maasta.MAS-puolueen tavoitteena olipalauttaa valta ja maa-alueet takai-sin aymara-, guarani- ja ketsua-intiaaneille yhdessä työläistenkanssa. Hän astui tammikuussa2006 presidentin virkaan maan-osansa ensimmäisenä intiaani-väestön edustaja.

Presidentit Hugo Chávez Frías,Evo Morales Ayma ja Fidel CastroRuz tapasivat 28.–29.4.2006 Ha-vannassa ja allekirjoittivat maidensanimissä ALBA-sopimuksen (Boli-vaarinen vaihtoehto meidän Ame-rikkamme kansoille) sekä Bolivian,Kuuban ja Venezuelan kansojenkeskinäisen kauppasopimuksenTCP:n (Kansojen kauppasopimus).

Kansallistaminen alkaaToukokuussa kansallistettiin

Bolivian kaasuvarat. Saman vuodenelokuussa avattiin perustuslakiasäätävä kokous, jonka tavoitteenaon uusia maan v. 1967/1994 olevaperustuslaki. Moralesin johtamaMAS-puolue sai kokoukseen enem-mistön 135/255. Morales asettitavoitteekseen myös maareformin,jolla jaettaisiin 200 000 km² maataenimmäkseen alkuperäisväestöäedustaville talonpojille.

Varapresidentti Alvaro GarciaLinera linjasi Moralesin hallituk-sen päämääräksi valtion roolinvoimistamisen kapitalismissa jaasettaa sille aktiivinen rooli yhteis-kunnassa. Uuden hallituksen as-tuessa valtaan valtio ei omistanutyksittäisiä yrityksiä. Vuodenaikana hallitus saattoi valtionhallintaan jo kaasu- ja öljytuo-tannon, kaivosteollisuuden jateleviestinnän. Valtiosta kehkeytyitärkein taloudellinen toimija Boli-viassa. Pyrkimyksenä on hankkia30–40 % maan taloudesta valtionkäsiin. Päämääränä on yhteis-kunnan moniarvoinen nykyaikais-taminen, jossa yhdistyisi moderniteollisuustalous, kaupunkilais-perheiden mikroyritykset ja talon-poikien yhteisölliset taloudet.

Uusi perustuslakiBolivian alkuperäiskansojen,

talonpoikien ja kansanliikkeidenSucressa pitämä huippukokouskutsui 10.9.2007 kaikkia bolivia-laisia puolustamaan perustuslakiasäätävää kokousta, joka oli joutunutkeskeyttämään toimintansa oikeis-to-opposition lietsomien levotto-muuksien vuoksi. Huippukokoushyväksyi 18-kohtaisen ohjelmanuuden perustuslain pohjaksi. Perus-tuslain keskiössä ovat maan yhtenä-isyyden säilyttäminen, sosiaalistenoikeuksien laajentaminen ja luon-nonvarojen kansallistaminen.

Uuden perustuslakiluonnoksen 2§ mukaan. “Intiaaniväestölle ja

alkuperäiskansoille palautetaanennen siirtomaavallan alkua vallin-nut, heidän esi-isiensä aikainen,oikeus heidän omiin alueisiinsa.Tämä perustuslaki takaa heillevapaan itsemääräämisoikeuden,joka painottuu heidän tahtoonsamuodostaa ja olla osa yhdistynyttä,monikansallista ja yhteisöllistävaltiota sekä takaa heidän itsehal-linto-oikeutensa, kulttuurinsa jaalueensa jälleenrakentamisen perus-tuslain puitteissa.”

KommunitarismiUuden perustuslain tärkeimmät

periaatteet ovat:1) Monikansallisen kommuni-

taarisen (yhteisöihin perustuvan)yhtenäisen valtion perustaminen.

2) Intiaaniväestön osallistumisentakaaminen maan taloudelliseen japoliittiseen järjestelmään. Maanoikeuslaitoksen tuomareista vähin-tään 50 % pitää edustaa intiaani-väestöä.

3) Alkuperäiskansojen, alueel-linen, maakunnallinen ja kunnallinenitsehallinto sekä vallan hajaut-taminen.

4) Presidentin uudelleen valitse-misen mahdollisuus ja eri etnistenryhmien edustus kongressissa.Maan kaksikamarinen kongressimuutetaan yksikamariseksi kansal-liskokoukseksi.

5) Hallitus ja parlamentti siir-tyvät La Pazista ja Sucreen jaSucrelle myönnetään pääkaupunginasema.

6) Armeijan ja kansallisen polii-siin keskinäisten suhteiden uudel-leen järjestäminen. Armeijan kontol-le tulisi ulkoinen turvallisuus japoliisi huolehtisi maan sisäisistäasioista kuten rikollisuus, liikenne,turismi ja yleinen järjestys.

7) Katolinen kirkko menettääerityisasemansa maan uskontokun-tien joukossa.

Pitkään kestäneiden kahinoidenja neuvottelujen jälkeen Boliviassapäädyttiin siihen, että perustuslainlopullisesta hyväksymisestä pääte-tään kansanäänestyksessä25.1.2009. Neljää rikkainta osaval-tiota (Santa Cruz, Tarija, Beni jaPando) edustava oikeisto-oppositiouhkasi hallitusta jopa sisällissodanmahdollisuudella. Evo Morales onpysynyt vaikeuksista huolimattavallassa, koska hän nauttii kansansaenemmistön ja maan armeijan tukea.Seuraavat presidentin vaalit järjes-tetään 6.12.2009.

Morales jatkaa yhteisöso-sialismia ajavalla linjallaan

Presidentti Evo Morales ilmoitti6.1.2009, että loputkin uusilibe-ralistisen politiikan aikana yksityis-tetyt luonnonvarat, muu kansal-linen omaisuus ja yhtiöt palautetaanBolivian kansalliseen hallintaan.Seuraavina kansallistamisen kohtei-na ovat rautatieliikenne sekä sähköntuotanto ja sen jakelu. Hallitusohjaa tänä vuonna 1,8 miljardiadollaria polttoaineiden ja ruoanhintojen tukemiseen ja näidenperushyödykkeiden saatavuudentakaamiseen kaikille kansalaisilleen.Varoja suunnataan myös vanhus-tenhoitoon ja peruskoulutukseen.

OGP:n 23.12.2008 suorittamienmielipidemittausten mukaan boli-vialaisista 65 % oli uuden perus-

tuslain hyväksymisen kannalla ja19 % ei ollut vielä päättänytkantaansa asiaan. Kansalaisista vain16 % vastusti tuolloin sen hyväk-symistä. Kansanäänestys vahvisti25.1.2009 reilulla äänten enem-mistöllä (yli 60 %) Bolivian uudenedistyksellisen perustuslain voi-maantulon.

Matti Laitinen

Lähteet: Prensa Latina /KOMINFORM, Matti Laitisenomat lehtiartikkelit, Bolivia s NewConstitution: Avoiding violentconfrontation crisis group LatinAmerica Report 23, 31.8.2007,YLE ja Observatorio de GestiónPublica

Vasemmalta Hugo Chaves, Fidel Castro ja Evo Morales. Kuvavuodelta 2006. He muotoilevat paitsi uutta Etelä-Amerikanhiastoriaa, myös koko maailman historiaa. Fidel on tosin siirtynyttoimijasta neuvonantajaksi. Venezuelan

perustuslakikansanäänestysantoi Chavezille jatkoajan

Caracas, 15.2. (Xinhua) — Venezuelassa sunnuntaina 15.2.pidetyssä perustuslakikansaäänestyksessä hyväksytt i inpresidentin virkakauden jatkaminen.

Venezuelan kansallinen vaalineuvosto on ilmoittanut, ettäkyllä-äänet voittivat 54,36 prosentilla hyväksytyistä äänistä. Ei-äänten osuus oli 45.63 prosenttia. Kaikkiaan 16 767 511venezuelalaista antoi äänensä näissä vaaleissa, joissa ratkaistiinmaan presidentin virkakauden jatkaminen. Käytännössä tämämerkitsee sitä, että Venezuelan istuva presidentti Hugo Chavezvoidaan val i ta uudel leen vuoden 2012 vaale issa ja senjälkeenkin.

Chavez valittiin ensimmäisen kerran presidentiksi vuonna1998 ja toisen kerran vuonna 2006. Chavez itse ilmoitti olevansatyytyväinen vaalien tulokseen. “Venezuela tulee pysymäänLatinalaisen Amerikan muutoksen johtavana voimana eikäpaluuta vanhaan enää ole”, hän sanoi. Chavez on ilmoittanutpoliittiseksi linjakseen “21. vuosisadan sosialismin” raken-tamisen.

Koko valtakautensa ajan Hugo Chavez on ajanut Venezuelanriippumattomuutta Yhdysvalloista sekä monikansallisistayhtiöistä ja rahoitusjärjestelmistä. Samalla hänen myötävai-kutuksellaan on toteutettu Latinalaisen Amerikan sisäistäintegraatiota ja luotu mm. ALBA-valtioyhteisö, johon kuuluvatVenezuelan lisäksi Kuuba, Bolivia, Nicaragua, Honduras jaDominica. Chavezia vastaan tehtiin vuonna 2002 epäonnistunutvallankaappausyritys.

Xinhua News Agency / KOMINFORM

Kun Suomen Yleisradio uutisoi jotain Venezuelasta, Chavezmelkein aina mainitaan “kiisteltynä presidenttinä”. Miksi hyväYleisradio? Ei Chavezin saavutuksissa ole mitään kiistelemistä.Ne ovat vakuuttavat. Chavesin vallassaolon aikana maassaelävien köyhien ihmisten määrä on puolittunut (54 % arvoon26 %). Äärimmäinen köyhyys on vähentynyt jopa yli 72 %.Köyhyys on määritelty vain käteistulojen perusteella, eikä siinäole huomioi tu pääsyä maksuttomaan koulutukseen jaterveydenhuoltoon. Kymmenvuotiskauden aikana köyhienvenezuelalaisten kotitalouksien määrä on alentunut 39 %.

Lisäksi Venezuelan kansalaista kohden käytettävät sosiaali-turvamenot ovat kolminkertaistuneet seurantakaudella v. 1998–2006. Samaan aikaan lapsikuolleisuus on vähentynyt kolmas-osaan. Julkisen sektorin terveyskeskuslääkärien määrä on 12-kertaistunut v. 1999–2007 taaten näin miljoonien ihmistenpääsyn terveydenhuollon piiriin.

Myös Venezuelan u lkomaan velka suhteutettuna maanbruttokansantuotteeseen on laihtunut 25,6 % arvoon 9,8 %.Valtion julkinen velka on nykyään vain 14,3 % BKT:sta.

Siinäpä Ylelle tiedoksi joitakin Chavezin “kiistanalaisista”saavutuksista. Se, että Chavez haluaa jatkoaikaa itselleen onluonnollista. Venezuela ja koko Etelä-Amerikka elää nyt suurtamuutosta, joka vie vuosia. Se tarvitsee pitkäjänteistä johtoa,jossa eivät mitkään länsimaisen demokratia 2 vaalikaudensäännöt toimi , vaan täl lai set demokratian pel isäännötvaarantaisivat bolivaarisen vallankumouksen.

Toimitus


Haavoittunut sydämeniPaavo A. Junttila:Omakustanne 2008 Oulu

Paavo Junttila on syntynyt vuonna 1929Temmeksen pitäjässä, Oulun ala-puolella. Kirja onmuistelmateos pienviljelijän pojan kasvusta javaiheista, Oulun lähialueiden kotiseutuhistoriastaja työväenliikkeen taistelusta n. sadan vuoden ajalta.

Kirjassa on 195 sivua ja paljon lainauksia tekijänedellisista teoksista (Sivuja eletystä 1998 sekä Jasseja Kultakaivos 2002 ) sekä myös monista paikal-

lishistoria- ja poliittisista asiakirjoista. Myös nyky-maailman menoonjaksaa Paavo Junttila terävästi ottaa kantaa:"Tänään eduskunta meilläei päätä enää mitään! -Kaikki tulee valmiina EU:sta. -Äänioikeuttapoljetaan monin tavoin. -Suomen kansa ei hyväksy Nato- jäsenyyttä.- EU:n nykyinen kova talouspolitiikka siirtää “varakkaille köyhiltämiljardi euroa”.- On palautettava valta takaisin kansalle! - Nyt onmyös meistä kiinni, mihin suuntaan kehitys lähitulevaisuudessa kään-tyy..- Miten STP:tä tulisi kehittää"

Jo nuorena miehenä Paavo on saanut monipuolista esiintymisen jasuullisen ilmaisun harjoitusta SDNL:n näytehnäkerhotoiminnassa.Monissa iltamissa ja näytelmissä Paavo on saanut esiintyä. Kokemustaon myöhemmin tarvittu järjestö-, lehti- ja puoluetyössä: SKDL/SKP,Tiedonantaja- ja ay-liike, KTP ja Suomen Työväenpuolue STP jamonta muuta yhdistystä. Paavo kertoo värikkäästi matkoistaanNorjaan, Neuvostoliittoon, Romaniaan, Kanarian saarille, Pohjois-Koreaan ja DDR:n. Esimerkkinä lainaus matkasta Putinin Venäjälle:

“.....kansan omistamat tehtaat ja maita jaettiin yksityisille, joistatuli suurrikkaita. Tästä muistui mieleeni Moskovassa käynti kuusivuotta sitten. Kävimme kuuluisassa Kirovin tehtaassa. Siellä esittelimeille entinen tehtaanjohtaja omaa tehdastaan, joka kertoi olleensaNKP:n jäsen aikaisemmin johtajana tässä tehtaassa. Sanoi ostaneensatästä tehtaasta neljännen osan. Meillä oli mukana yksi toveri, jolla olielokuvakamera. Eikä häneltä kielletty sitä käyttämästä. Siellä sai tehdäkysymyksiä. Kysyin, kuinka paljon maksoi ja mistä sait rahat? Hänhämmästyi ja hermostui, luulin joutuvani heti ulos. Näin tavallinenihminen ajettiin köyhyysloukkuun.....”

On erittäin arvokasta, että muistelija siirtää katoavaa kansan-perinnettä nuoremmille sukupolville ja kaukaisenpiin maakuntiin. Näitämehukkaita tarinoita ja muisteluksia kirjassa riittää. Hankkikaa seitsellenne ja nauttikaa. Kirjaa voi kysellä Paavolta itseltään p. 040-5185779.

Suosittelen!Kirjan lukija esittelyn laati Pasilan Mämmiveikko 2009

Marxilainen maailmankuva ja kosmos (4)Tässä artikkelisarjan 4:n-

nessä osassa lähestymmeedelleen marxilaisen materia-käsityksen kautta kysymyk-siä, jotka johtavat kommunis-tisen yhteiskuntamuodon laa-jempaan analyysiin. Seuraa-valla kerralla tarkastelemmeyksinomaan kommunististayhteiskuntamuotoa.

Engelsin kaksi keksintöäLuonnon dialektiikkaa kehitel-

lessään Engels teki useita kek-sintöjä, joiden merkitystä emme voiyliarvioida. Yksi oli toteamus:“Kappaleita ei voi irrottaa liik-keestä Niiden muodot ja lajit ovatolemassa vain siinä”. Toinen totea-mus oli, että “kutakin materianliikemuotoa vastaa aina sille tyypil-linen materialaji”. Aikansa luonnon-tieteellisiin saavutuksiin perustuenEngels teki filosofisen yleistyksen,jonka mukaisesti maailmankaik-keuden kehitys on materian liike-muotojen dialektista kehitystäMaterian liikettä koskevista ky-symyksistä hän saattoi tehdäpitkälle meneviä johtopäätöksiä,vaikka monet nykyajan keksinnötvielä odottivat keksijäänsä. Tätäharmoniaa ei kyennyt rikkomaanmyöskään se, että nykytieteenvalossa kaikki Engelsin käyttämätargumentit eivät vastanneet to-tuutta.

Engelsin aikana tiedettiinentropiasta

Jo Engelsin aikana tunnettiinajatus entropian lisääntymisestä.Tämä tarkoittaa energian tai mate-rian jakaantumista yhä tasaisemminsille varatussa tilassa. Engelsinaikana nähtiin, että auringot säteil-tyään energiavarastonsa avaruuteenne eivät enää kykene tuottamaanlämpöä ja maapalloa (aurinko-kuntaa, maailmansaartamme) uhkaatuho. Nykykosmologiankin mukaanmaailmankaikkeus laajenee kiihtyv-ällä tahdilla. Sen seurauksenagalaksit (linnunradan kaltaiset tähti-järjestelmät), tähdet, atomit, alkeis-hiukkaset ja lämpöenergia hajaan-tuvat tasaisesti avaruuteen. Samallaauringot polttavat energiavaras-tonsa loppuun ja sammuvat. Näinmaailmankaikkeus kulkisi kohtikasvavaa entropiaa ja sen kohtalonaolisi ns. “lämpökuolema”.

Fyysikot ennustavat “maail-man lämpökuoleman”

Engels näki, että tässä on yksifilosofian haastavimmista kysy-myksistä. Luonnon dialektiikanalkulauseessa hän käsittelee useansivun verran tätä kysymystä Filo-sofiassa joudummekin ottamaankantaa kysymykseen onko univer-sumin kehityksellä alku ja loppu”?Maailman tulevaisuudesta Engelstotesi Luonnon dialektiikassaan:“Tulemme siis johtopäätökseen,että maailman avaruuteen säteillyllälämmöllä täytyy olla mahdollisuusmuuttua jotakin tietä- sen toteami-nen tulee joskus olemaan luonnon-tutkimuksen tehtävä- toiseksiliikkeen muodoksi, jossa se voipäästä jälleen kokoontumaan jatoimimaan aktiivisesti. Ja sitenpoistuu päävaikeus, joka estitunnustamasta aikansa eläneidenaurinkojen muuttumista takaisinhehkuvaksi sumuksi”. Näin Engelsasetti kysymyksen maailman-kaikkeuden tulevaisuudesta jatotesi, että siihen tullaan löytämäänvastaus. Engelsin jälkeen kosmo-logit, fyysikot, tähtitieteilijät yms.

ovat tehneet paljon työtä ratkais-takseen kysymyksen maailman-kaikkeuden lopullisesta tulevai-suudesta. Yhä vankemmin kuiten-kin näyttää varmistuvan käsitys,että maailmankaikkeuden kohtalonaolisi kokea “lämpökuoleman” kal-tainen loppu.

Filosofisilla johtopäätöksilläon välitöntä merkitystä

Kustannusliike Edistyksen “vi-rallisissa” filosofian oppikirjoissakysymys maailman “lämpökuole-masta” jätetään käsittelemättä taitorjutaan idealistisena ja epätie-teellisenä ilman tieteellisiä perus-teita. Hyvin kielteistä on se, ettänäissä teoksissa helposti piilou-dutaan Engelsin selän taakse sitee-raamalla hänen käsityksiään, eikäyritetäkään saavuttaa asiassa filo-sofian kannalta tärkeitä edistys-askeleita. Sillä miten vastaammetähän kysymykseen ei ole maail-mankaikkeuden t. sivilisaationkannalta välitöntä merkitystä,koska aurinkomme kykenee jatka-maan toimintaansa vielä useitavuosimiljardeja. Ja kuluu vielämoninkertaisesti tämä aika, ennen-kuin viimeinenkin aurinko maail-mankaikkeudesta sammuu. Merki-tystä onkin sillä, että filosofinenvastaus tähän kysymykseen antaamaailmankatsomuksellisen lähtö-kohdan monille yhteiskunnallisillejohtopäätöksille, joita joudummetänään tekemään.

Tuloksena sivilisaation jakosmoksen synteesi

Oikeastaan jo Engels itse välil-lisesti materian liikemuotoja eritel-lessään antoi selkeän vastauksentähän kysymykseen. Hänen ajatusoli että “”materian kunkin liike-muodon korkein kehityskohta onsamalla kehitysportaikon seuraavanmonimutkaisemman liikemuodonlähtökohta. Tämä merkitsee, ettäkunkin liikemuodon puitteissakehitysprosessi saavuttaa jossainvaiheessa korkeimman kohtansa,jossa kyseisen liikemuodon kan-nalta “valmis kappale” muuttuusamalla seuraavan liikemuodon“soluksi”. Juuri tuossa korkeim-massa kohdassa kehitysprosessiylittääkin kyseisen liikemuodonrajat”” (Kedrov, Engelsin LuonnonDialektiikasta, s. 88). Ne, jotkaennustavat “lämpökuolemaa”, ovattieteellisesti oikeassa. Mutta näintapahtuu vain jos tarkastelemmekosmoksen kehitystä pelkästäänmaterian fysiikallisten lakien perus-teella ilman mitään muita senkehitykseen vaikuttavia lakeja.Tämä on verrattavissa materiankehityksen vaiheeseen, jolloin esim:materian kemiallinen liike oliedennyt aminohappojen ja nukleo-nihappojen asteelle. Ellei tässävaiheessa kehityksen näyttämölleilmesty uutta tekijää - biologistaevoluutiota - kehitys pysähtyy.Mutta olosuhteiden salliessa näyt-tämölle ilmestyy materian biolo-ginen liike, joka jatkaa laadullisestiuudella tasolla materian kehitystä.Aivan samalla tavalla materiankehitys ei päättynyt biologisenliikkeen vaiheeseen, kun yhteis-kunnallisen liikunnan ilmestyminenturvasi materian kehityksen maa-pallollamme ja muuallakin maail-mankaikkeudessa. Samalla tavointulee meidän suhtautua kysy-mykseen kosmoksen “lämpökuole-masta”. On katsottava löytyykömaailmankaikkeudesta tekijää, jokakykenee nostamaan kehityksen

korkeammalle tasolle. Tällainentekijä on tajunta, yhteiskunta jasivilisaatio, joka kykenee vaikut-tamaan takaisin materian raken-teeseen niin, että maailmankaik-keuden kehitys saa uusia muotojaja rakenteita. Käytännössä tämätarkoittaa sitä, että sivilisaatiotsiirtyvät kotiplaneetoiltaan lähi-avaruuteen muuttaen sitä itselleenasumiskelpoiseksi. Vain sivilisaa-tion kautta saa ratkaisunsa kysy-mys, jonka Engels luonnon dialek-tiikassaan asetti seuraavasti: “kysy-mys on vasta sitten lopullisestiratkaistu, kun on todistettu mitenmaailmanavaruuteen säteillyt läm-pö saadaan uudelleen käyttö-kelpoiseksi”.

Yhteiskunnallisen liikemuo-don funktio

Yhteiskunnalla on omat kehitys-lakinsa, joita tutkimme mm. kan-santaloustieteessä ja historiallisessamaterialismissa. Yhteiskuntakehi-tys etenee alkuyhteisöstä (“alku-kommunismista”) luokkayhteis-kuntien kautta yhteiskunnan kom-munistiseen vaiheeseen. Sen jälkeenluokkaristiriidat eivät enää ohjaayhteiskuntakehitystä, vaan yhteis-kunnan osalta siirrytään uuteenvaiheeseen, jossa dialektisestikehittyvät tiedot, vuorovaikutusympäristön kanssa ja tätä vastaavatyhteiskunnalliset rakenteet. Tämäyhteiskunnan kehitysvaihe tuleeolemaan hyvin pitkä. Nykyisentietämyksen valossa voimme hyvinennakoida ja esittää hypoteesejätämän vaiheen alusta, koska osal-taan jo elämme tämän vaiheen alkua.Mikä sitten on älyllisen elämänmerkitys maailmankaikkeudessa?Tämä asian kiteytti Igor Adabasevkirjassaan “Maailman arvoituksettänään” (s. 258-260) seuraavasti:“”Siis mitä varten ihmiskunta onolemassa? “ihmiskunta on luonnonelin” tekee johtopäätöksen Zabelin,“jonka luonto on itse synnyttänytohjaamaan luonnonvoimia”” “Yh-teiskunta syntyy materian tietyssäkehitysvaiheessa noudattaen mate-rian objektiivisia kehityslakeja jatoisaalta yhteiskuntakehityksensosiaalisia lakeja ja kykenee näinvaikuttamaan yhteiskunnasta riip-pumattoman luonnon kehitys-suuntaan”. Tämän kehityslinjannäemme johtavan tilanteeseen,jossa sivilisaatio vuorovaikutuk-sessa muuhun luontoon muuttaa jakehittää maailmankaikkeutta raken-teellisesti ja muuttuu siinä itsekin.Millaisia laadullisia materian muo-toja tämä kehitys tulee synnyt-tämään, siihen meidän on mahdotonantaa vastausta. Se muodostaatietämyksemme rajan tulevaisuu-teen tänään, aivan kuten emme voitässä vaiheessa tietää alkuräjäh-dystä edeltävistä materian kehityk-sen muodoista.

Joitain yhteiskunnall isiajohtopäätöksiä

Antamalla materian yhteiskun-nalliselle liikemuodolle sille kuuluvakosmologinen merkitys, voidaansen pohjalta tehdä suuri joukkoyhteiskunnallisia johtopäätöksiä:(1) Sivilisaatio voi syntyä ainoas-taan, että ensin muodostuu biosfääri(ekosysteemi), joka synnyttääensimmäisen menetelmän - vihreänkasvin t. fotosynteesin - joka voipalauttaa auringon avaruuteensäteilemää lämpöä uudelleen käyttö-kelpoiseksi. Sivilisaatio voi toteut-taa tehtävänsä vain säilyttämälläekosysteemi täydellisenä tulevai-

suudelle ja viemällä se kaikkiallemukanaan. Tämä antaa meilleeettisen vastuun ohella nykyistälaajemman kosmologisen vastuunympäristön säilyttämisestä. (2)Näkemys sivilisaation kosmo-logisesta tehtävästä sisältää päätel-män, että äärettömässä kosmok-sessa löytyy lukuisia sivilisaatioita.Tunnemme kuitenkin vain maapal-lolla syntyneen ihmiskunnan. Onperusteita sille päätelmälle, ettämaterian yhteiskunnallinen liike-muoto maailmankaikkeudessa onhyvin harvinainen. Meidän tuleekinsuhtautua itseemme varauksella,että olemme ainoa maailmankaik-keudessa. Siksi on varmistettava,ettemme tuhoa itseämme esim:sodan kautta. Tämä antaa nykyis-täkin suuremman vastuun sodan-vastaiselle liikkeelle. (3) Uskon-nollinen maailmankatsomus määrit-telee ihmiselle jumalallisen tarkoi-tuksen Se on perustana luokka-yhteiskunnan arvomaailmalle. Senäkee luonnon ikään kuin ihmistävarten, jota voidaan häikäilemät-tömästi hyödyntää. Myös “viral-linen” marxilainen neuvostofilo-sofia, vaikka esittikin että “tajuntaon materian kehityksen korkeinvaihe”, ei osannut sijoittaa yhteis-kuntakehitystä oikealle paikalleen.Käytännössä ihmisyhteiskuntanähtiin kuin irrallisena “rönsynä”muun universumin kyljessä. Ihmi-sen ja työn merkitystä korostettiin,mutta päätarkoitukseksi nähtiinihminen itse. Esitettiin, että luontokokonaisuudessaan on asetettavapalvelemaan ihmisen hyvinvointia.

Tässäkään näkemyksessä ei ollutkaikki paikallaan. Kuvitelkaamme,että toteutuu linkolalainen vaih-toehto luonto ilman sivilisaatiota.Silloin tuhoutuu luonto joskus. Jostaasen hyödynnämme luontoailman säätelyä, vaarannamme sekäekosysteemin, että yhteiskunnanolemassaolon. Ainoa vaihtoehto onyhteiskunnan ja luonnon keski-näisen harmonian puitteissa tapah-tuva dialektinen kehitys. Siinäyhteiskunnan kaikkien jäsentenhyvinvointi ja aineellinen kulutustoteutuu sopusoinnussa yhteis-kunnalle asettuvan kosmologisentehtävän kanssa. (4) Kommunis-tisen yhteiskunnan sisällöksi ontähän saakka määritelty yksin-omaan yhteiskunnan jäsentenhyvinvoinnin ja tarpeiden toteut-taminen. Tämä johtuu pitkälti siitä,että aineellisen hyvinvoinnin ohellakommunistisen yhteiskunnan muuttehtävät eivät olleet vielä asettuneetajankohtaiseksi. Sivilisaation merk-ityksen laajentaminen täydentäämonilta osin kommunistisen yhteis-kunnan analyysia ja antaa yhteis-kunnan hyvinvoinnin tavoitteellelaajemman sisällön.

Heikki Männikkö

Edellisen johdosta: Emmeaivan kaikilta osin yhdy Heikinajatuksi in ja julkaisemmeoman vastineemme seuraa-vassa lehdessämme. Rei joKatajaranta, Matti Laitinen.


Kaasukonflikti Ukrainan kanssa -2

Lukijat ilmeisesti ymmär-sivät heti, miksi tämän artik-kelin otsikko muistuttaa niinkovasti jonkinlaisen holly-woodi laisen sarjaelokuvannimeä – ensin filmataan en-simmäinen osa, sitten toinen,kolmas jne. Tänä talvena meolimme todistajia Venäjän jaUkrainan hallitsijoiden ohjaa-man taitamattoman kaupallis-poliittisen näytelmän jo toi-sesta osasta eli farssin ainek-sia sisältävästä draamasta.

Monet osiot olivat hyvinkintuttuja – kaasuventtiilin sulkeminenuudenvuoden ensimmäisenä päi-vänä, Ukrainan suorittama kaasunlaiton haltuunottaminen, Moskovantarjoama maakaasun epärealistinenhinta.

Tästä huolimatta oli kuitenkinhuomattavia eroja. Mutta ennen sitäkerron ensin itse tapahtumienkulusta.

Vi ime syksynä Ukrainanpääministeri Julia Timoshenkoallekirjoitti Moskovassa kaasu-sopimuksen, jossa määriteltiinVenäjän ja Ukrainan yhteistoimin-nan pääperiaatteet lähivuosienajaksi. Sen jälkeen alkoivat varsi-naiset venäläis-ukrainalaiset neu-vottelut kaasun konkreettisestahinnasta vuodelle 2009. Osapuoltenesittämät tarjoukset olivat hyvinkinlähellä , mutta jostain syystäneuvottelut jatkuivat vaikeasti jakeskeytyivät kokonaan uuden-vuoden edellä (ukrainalaisen osa-puolen aloitteesta). Tämän lisäksiukrainalaiset viranomaiset eivätvoineet mitenkään suorittaa maksuajo saamastaan kaasusta. Sen tulok-sena, kuten Venäjän hallituksenlähellä olevat piirit todistavat, Putinpäätti “pitää kiinni periaatteestaan”ja käski sulkea venttiilin (tilanne olinimenomaisesti Putinin komen-nossa, koska Medvedev yrittipysytellä koko ajan konfliktistasyrjässä ja siirtyi etusijalle vastaensimmäisessä kansainvälisessäkonferenssissa, joka ei kuitenkaanpystynyt päättämään mitään.Tammikuun ensimmäisestä päiväs-tä lähtien maakaasun toimituksetUkrainaan päättyivät. Silloin Uk-rainan viranomaiset aloittivatEuroopan maihin toimitettavankaasun “laittoman haltuunoton” (eliitse asiassa eurooppalaisille tarkoi-tetun kaasun varastamisen) javieläpä sellaisissa mittasuhteissa,että maakaasun toimitukset ulko-maalaisille kuluttajille päättyvätkokonaan. Tilanteen seurauksista

TV:n välityksellä lukijat ovatsaaneet yhtä hyviä tietoja kuin minäitse. Muutaman päivän kuluttualoukkaantunut Venäjän johtajistolopetti kokonaan Ukrainan kauttatapahtuvat kaasutoimitukset.

Sen tuloksena tilanteestajoutuivat kärsimään kymmenetmiljoonat ihmiset (esimerkiksiBulgariassa jouduttiin jopa sulke-maan kouluja, joita ei voitu muutenlämmittää), ja eräiden Euroopanmaiden ja koko EU:n johtajatalkoivat painostaa Venäjää jaUkrainaa vaatimalla kaasutoi-mitusten aloittamista uudelleen.Pidettiin jopa kansainvälinenkonferenssi, mutta ongelma ratkesivasta sen jälkeen, kun Venäjän jaUkrainan pääministerit allekir-joittivat uuden sopimuksen, jotaUkrainan presidentti Jushtshenkoei enää rohjennut evätä. Kokonai-suudessaan “ toinen kaasusota”kesti vajaan kuukauden päivät.

Ja nyt siitä, mitä eroja olitässä toisessa “sodassa” ensim-mäiseen verrattuna. Ennen kaikkeaUkraina oli tällä kertaa hyvin valmis-tautunut konfliktiin muodostamallastrategisen varaston maanalaisiinkaasusäiliöihin, jonka volyymi olipuolet venäläisen kaasun vuotui-sesta viennistä. PeriaatteessaUkrainan viranomaiset olisivatvoineet kinastella kaupasta Venäjänkanssa vaikka ensi vuoteen asti,erityisesti kun talouslaman vuoksikaasun teollinen kulutus Ukrainassasupistui voimakkaasti – useattuotantolaitokset pysähtyivättosiasiallisesti jo ennen tammi-kuuta. Myös vaikeita tilanteitapääsi syntymään – eräillä, ennenkaikkea maan itäisillä alueillakaasutoimituksia rajoitettiin, mikäliittyy Ukrainan kaasutoimitus-järjestelmän erikoisuuksiin.

Nimittäin neuvostovallanaikana maanalaisia kaasu-varastoja rakennettiin Ukrainassa,ei sitä varten, että niistä olisitoimitettu kaasua ukrainalaisillekuluttajille, vaan tarkoituksellataata joidenkin mahdollisten kat-koksien varalle vientitoimituksetEurooppaan eli Lännen suuntaan.Vastaavasti varastojen varsinaisetkapasiteetit eivät r iitä tyydyt-tämään Ukrainan kaikkia juokseviatarpeita ja näitä varastoja raken-nettiin tasavallan länsialueelle,Neuvostoliiton silloisen valtiorajantuntumaan. Toisaalta tasavallanitäisen alueen kaasutoimituksethoidettiin kaasujohdoista, jotka nyt

Putin sulki. Juuri tähän liittyyukrainalaisten kaasutyöläistenarvoituksellinen haluttomuus pääs-tää kaasua pohjoisen asemansakautta – he tahtoivat suunnatatämän kaasun itäisille alueilleen jatoimittaa eurooppalaisille kaasuamaanalaisista varastoistaan.

Toiseksi erikoisuudeksimuodostui konfliktin kansain-välistyminen. Vaikka edelliselläkinkerralla ukrainalaiset viranomaisetharrastivat samoin kaasun “laitontahaltuunottoa”, se ei kuitenkaanjohtanut kaasutoimitusten täydel-liseen katkaisemiseen, erityisestisilloisen epätavallisen kylmäntalven oloissa. Koska tällä kertaaVenäjän kaasu ei ollut elintärkeävälttämättömyys Ukrainalle, oliselvää, että ukrainalainen presi-dentti teki puhtaasti poliittisenpäätöksen pyrkimyksessään aset-taa Venäjä ja EU vastakkain, missähän myös osittain onnistuikin.

Ja viimein vielä yhdestäerikoisuudesta. Jos ensimmäisen“kaasusodan” syyllisenä oli silloinpuhtaasti kaupallisia päämääriätavoitellut herra Putin, niin tälläkertaa perusvastuun konfliktinaiheuttamisesta kantaa jo herraJushenko. Toisaalta on hyvinvaikeata sanoa, mitä etuja nimen-omaan hän on ajanut takaa – kau-pallisia vaiko suppeasti poliittisia.On mahdollista, että molempiasamalla kerralla.

Ensimmäisen “kaasuso-dan” tuloksena kolme vuottasitten muodostui hyvin erikoinenkaavio kaasutoimituksista Ukrai-naan. Tätä asiaa hoiti jostainkummallisesta syystä venäläis-ukrainalainen yhteisyritys “Ros-UkrEnergo”. Sen nimi kirjoitetaanmyös latinalaisin kirjaimin, koskayritys on rekisteröity perätiSveitsissä. Kyseinen yritys ostikaasua Venäjältä ja Keski-Aasiastaja jälleenmyi sen Ukrainan valtiol-liselle “Naftogaz”-kaasukonser-nille. Toimituskaava on selvästikorruptoitunut ja Ukrainan puoleltayrityksen omistajina ovat herraJushenkon vihollisten väitteidenmukaan tämän “ystävät” (kaupal-lisessa mielessä). Kun viime syk-synä Julia Timoshenko kävi neu-votteluja Putinin kanssa, hän sopitämän kaavan mitätöimisestä, mitä“Jushtshenkon ystävät” e ivätvoineet tietenkään hyväksyä. Tästähuolimatta ei kannata aliarvioidaJushtshenkon mahdollista haluakariuttaa sopimus Venäjän kanssa

yksinkertaisesti siitä syystä, ettäsen on saavuttanut nimenomaanTimoshenko, sekä mahdollisestiJushtshenkon pyrkimystä “avatasilmät kirottujen moskovalaistenjuonitteluihin” sekä omille kan-salaisilleen että myös koko Eu-roopalle.

Mutta miten käytännössäherra Jushtshenko provosoivuoronmukaisen kaasukonfliktin?Toistaiseksi asian kaikkia haaroja eiole vielä julkistettu, mutta hyvintotuudenmukaisilta näyttävätväitteet siitä , että nimenomaanJushenko antoi määräyksen Uk-rainan Kansallispankille olla suorit-tamatta maksua jo toimitetustakaasusta sekä että nimenomaan hänantoi määräyksen “Naftogazille”poistua neuvotteluista.

Ja vaikka, kuten olen jo ennemminkirjoittanut, perusvastuun “kaasu-sodasta” kantaa herra Jushenko,mutta myöskään venäläisiä viran-omaisia ei voida pitää täysinsyyttöminä ja osattomina.

Mistä syystä Ukrainalle an-nettiin kesällä ja syksyllä mahdol-lisuus muodostaa strateginen kaa-suvarasto? Oliko tarkoituksenalujittaa sen asemia toimitustenkeskeyttämisessä? Muutakaanvastausta ei ole näkyvissä. Edelleenkannattiko “pitää kiinni periaat-teesta” kaasuhanan sulkemisestaJushenkon rankaisemiseksi, jokamuutenkin saattaa pysyä vallassaehkä muutaman kuukauden? KutenVladimir Iljitsh Lenin on aikoinaansanonut, “vihastuminen politii-kassa on yleensä vihon viimeinenasia”. Ja päätteeksi, miksi venä-läinen osapuoli piti niin tiukastikiinni vaatimuksistaan joulukuunneuvotteluissa, vaatimalla vääjää-mättömästi 250 dollarin hintaatuhannesta kuutiometristä kaasua,kun taas Ukraina ehdotti 235dollaria? Toisaalta ottamalla huo-mioon Gazpromin jo kärsimätmenetykset, Putinin ja Timo-shenkon niin juhlallisesti solmitunuuden sopimuksen mukaisestivenäläinen kaasumonopoli tuleehyötymään Ukrainasta vielä vä-hemmän kuin se olisi hyötynythyväksymällä “Naftogazin” joulu-kuun tarjouksen. Kyse on nimittäinsiitä, että joulukuussa oli tarkoitussolmia sopimus kiinteällä hinnalla,kun taas nyt kaasun hinta Ukrainaavarten on sidottu öljyn hintaan(yhdeksän kuukauden viiveellä)miinus 20 prosentin alennus. Koskaöljyn hinta on voimakkaasti laske-nut, vuoden loppuun mennessä

Ukraina tulee maksamaan kaasustanoin 150 dollaria tuhannesta kuu-tiosta. Ehkä myös Venäjälläkin jokutoivoi avointa konfliktia?

Joka tapauksessa, pai tsiTimoshenkoa, josta tuli uudem-man kerran “isänmaansa pelastaja”,ja Putinia, joka hetkellisesti pystyitukemaan voimakkaasti laskevaakannatustaan (Jushtshenko eipysty enää auttamaan millääntavalla), kaasukonfliktista kärsivätkaikki osapuolet. Hävisivät vilus-tuneet eurooppalaiset kuluttajat,huononivat veljeskansojen, Venäjänja Ukrainan väliset suhteet javiimein joutuivat kärsimään Venäjänja Ukrainan valtiolliset edut. Ja josEurooppa jo muutenkin viittasikintaalla Ukrainan suhteen, niinVenäjällä “toinen kaasusota” tuleevielä muistuttamaan itsestään.Venäjän viranomaisten kaikista pr-toimenpiteistä huolimatta EU:nmielestä Venäjä kantaa ainakin yhtäsuuren vastuun toimitusten keskey-tymisestä Eurooppaan. “Gaz-prom” menettää luotettavan toimit-tajan maineensa sekä tulevat yli-määräiset vientisopimukset (kaasu-tuotannon supistumisen johdostanäiden sopimusten täyttäminenkävisi kyllä muutenkin vaikeaksi).Eurooppalaisten johtajien lukuistenlausuntojen ja kommenttien perus-teella Eurooppa pyrkii vähen-tämään riippuvaisuuttaan Venäjänkaasusta ja tulee tarkistamaantoimitusten volyymeja. Asialla ontoinenkin puolensa – jopa Venäjälleystävällismielisissä Serbian kaltai-sissa maissa ovat aktivoituneet ne,jotka eivät vain yksinkertaisestieivät pidä Venäjästä, vaan suoras-taan vihaavat Venäjän kansaa.

Kokonaisuudessaan tämän-kertainen kaasukonflikti osoittiuudemman kerran, että Neuvos-toliiton jälkeen muodostuneellaalueella sopimukset ja kauppakirjatovat usein vain sen paperin arvoisia,jolla ne on kirjoitettu. Mitä tuleemeidän (Venäjän – kääntäjän huom.)johtajiimme, niin useat heistä eivätyleensä pysty toteuttamaan min-käänlaista johdonmukaista poli-tiikkaa ja logiikan asemesta käyt-tävät ohjeenaan henkilökohtaisiamieltymyksiään tai pelkkiä tuntei-taan. Tästä huolimatta kyseinentilanne ei voi jatkua ikuisesti – lamaasettaa kaikki asiat niille kuuluvillepaikoilleen.

Sergei SkvortsovNKP:n Keskuskomiean

ensimmäinen (pää-) sihteeri.

Suomen Kuntaliiton kultainenansiomerkki Wahrmannille

Suomen Kuntaliitto myönsiKalevi Wahrmannille Kultaisenansiomerkkinsä tunnustukseksiansiokkaasta työstä kunnallis-hallinnon hyväksi. Wahrman onensimmäistä kertaa osallistunutkunnalliseen luottamustehtäväänvuonna 1972.

Porvoon kihlakunnanoikeus onaiemmin myöntänyt WahrmannilleHerastuomarin arvonimen.

Wahrman toimii mm. Kommu-nistisen Liiton puheenjohtajana jaon Suomen Työväenpuolueenhallituksen jäsen.

Tämä Vuosaaren voimalaitos toimii myös venäläisellä kaasulla. Meillä ei kuitenkaan ole mitäänpelkäämistä, että kaasuhanat pistettäisiin Venäjän puolella kiinni, koska sopimukset maidemmevälillä ovat kaasun osalta asialliset.


Kansan ääni kuuluu muutoksen puolesta Maa ilman lamaa

Yhdysvalloista jälleen kerranalkanut lamarutto ei sentään koskekaikkia maailman valtioita. Jumalansilmäterä ja Valittu Kansa Israel eikärsi lamasta. Parhaillaankin sejakaa naapureilleen ilmasta apuapommien ja ohjusten muodossa.Ilmeisesti Israel halusi käyttääBushin hallinnon viimeiset hetkethyödykseen. Ilmeisesti sionistitpelkäävät Obaman hallinnon olevanhieman järkevämpi kuin Bushinsotahullut apulaiset. Onhan jokai-selle selviö ettei Israel ilman Yhdys-valtain aseita ja rahoja pystyisi

Gazan kansanmurhan tapaisiinsotarikoksiin. Kyllähän Yhdys-valtain hallinto ymmärtää, etteiIsraelin tukeminen ole Yhdysvaltainetujen mukaista, mutta juutalais-pankkiirien rahat painavat vaa’assaenemmän.

Ulkoministeri Stubbilta sentääntuli ensimmäinen järkevä lausuntovirkaurallaan. Stubb tuomitsiIsraelin suhteettoman voiman-käytön. Kunhan ei Stubbin kohta-lona olisi Erkki Tuomiojan ulkomi-nisterinä kokemat Israelin suurlä-

hettilään ja jatkuvasti paikallistenraamattutalebanien hyökkäykset.Ihmettelin aikoinaan miksi jonkunmaan lähetystön annetaan jatkuvastisekaantua Suomen sisäisiin asioi-hin. Ehkä syynä on lännen maail-malla toteuttamat ihmisoikeuksienja demokratian kaksoisstandardit,jos teet lännelle palveluja saatdemokratian nimissä tappaa kuinkamonta ihmistä katsot tarpeelliseksi.

Reino WellingJämsänkoski

Talousuutiset ovat romahdusten jairtisanomisten uutisia.

5. helmikuuta Deutsche Bankraportoi historiallisesta tappiosta.Kun pankkien sijoitukset haaksirik-koutuvat, niiden seuraamuksetnäkyvät suurina tappioina. DB:nkultapoju Boaz Weinstein uhka-pelasi pankin rahoja Wall Streetissä.1,8 miljardin euron sijoituksetjättivät pankille viiden miljardineuron tappiot. Tämä on DeutscheBankin ensimmäinen tappio 50vuoteen. Weinstein erosi pankistaja perusti oman hedge-rahaston. 35-vuotias Weinstein oli nuorenashakkimestari ja nousi 20-vuotiaanablackjackin mestariksi ja luotto-johdannaispelaajaksi 24- vuotiaana.

Maailmanlaajuisella kapitalis-milla työttömyys nousee vauhdilla1000 työläistä per tunti.

- Yhdysvalloissa työttömyysnousi 7.6 prosenttiin. Tammi-kuussa potkut sai 598 000 amerik-kalaista työläistä. Luku on suurinsitten vuoden 1974 joulukuun,jolloin potkuja sai 602 000 ihmistä.Viime joulukuussa hävisi 577 000ja marraskuussa 597 000 työpaik-kaa. Tänä vuonna ennustetaanhäviävän kolme miljoonaa työpaik-kaa.

- Espanjassakin työttömyys lyöennätyksiä. Työttömiä on tällähetkellä 3,3 miljoonaa ihmistä (14%työvoimasta) ja luku kasvaa no-peammin kuin koskaan ennen.Kasvu oli tammikuussa 6,35% javuoden sisällä 47,12%. Monessakaupungissa marssitaan kaduilla jaammattiliitot valmistelevat yleis-

lakkoa. Poliittinen eliitti tekee sen,mihin pystyykin. Rukoilee pank-keja ja pääomapiirejä osoittamaanyhteiskunnallista vastuuta.

- Kiinassa työttömyys koetteleeennen muuta siirtotyöläisiä. Heistän. 20 miljoonaa on menettänyttyöpaikkansa. Työttömyydenpelätään lisäävän levottomuuksia.Muualle paikkakunnaltaan poistöihin muuttaneita kiinalaisia onyhteensä 130 miljoonaa. Taantumapakottaa yrityksiä Kiinassa irtisa-nomaan työläisiä ennätysvauhdilla.Kiina käyttää yli 580 miljardiadollaria lisää talouden elvytykseen.Kiinan talouden kasvu loka-joulukuussa oli vielä 6,8prosentissa. Koko viime vuodenkasvu oli 9 prosenttia, mikä onmatalin seitsemään vuoteen. Monetekonomistit ennustavat, että tällävuodella Kiina tulee olemaan lamankeskellä. Citigroupin analyytikotennustavat, että taantuma Kiinassatulee esiintymään kiivaammassavauhdissa kuin mitä maan nousu oliollut (Deeper Downturn).

- Muutkin Aasian maat potevatäkkipysähdystä. IMF:n mukaanmaailman kolmanneksi suurin,Japanin talous supistuu tänä vuon-na 2,6 prosenttia. Maan vientisupistui joulukuussa peräti 35prosenttia vuoden takaisesta.Danske Bankin mukaan Japaniauhkaa hintojen laskukierre, deflaa-tio, joka lamautti maan talouden1900-luvun alussa.

- Myös Etelä-Korean kokonais-tuontanto supistui joulukuussa 5,6

prosenttia edelliseen vuosinel-jännekseen verrattuna.

- Eurostatin mukaan, EU:n alueel-la työttöminä on 12,47 miljoonaaihmistä. Irlantikin kääntyi IMF:npuoleen ja kerjäsi 10 miljardia euroa.Inflaatio euroalueella oli 1,1 pro-senttia. Venäjän hallitus tuki ruplaa200 miljardilla dollarilla. Ilmantyötä Britanniassa on 6,3 ja Sak-sassa 8,3 prosenttia. Britanniantehtaissa tuotettiin 4,5 prosenttiavähemmän tavaraa kuin viimevuonna. Yhtä paljon tuotanto olilaskenut vuonna 1974, jolloin olisiirrytty kolmipäiväiseen viikkoon.Saksassa vastaava lasku oli peräti12 prosenttia. Teollisuuden tilauk-set supistuivat joulukuussa neljän-nekseltään viime vuoteen verrat-tuna.

- Ir lannissa 4,3 miljoonastaasukkaasta puoli miljoonaa on pianilman työtä. Pääministeri ennustaaelintason laskevan jopa 12 prosent-tia. Irlanti oli ensimmäinen EU:nmaa, joka vaipui taantumaan viimesyyskuussa.

- Lentoyhtiö SAS vähentää 3 000työntekijää lisää. Lisäksi lentoyh-tiöstä lähtee 5 600 työntekijää jokoulkoistusten kautta tai myytävienosien mukana. Sen lisäksi SAS myytytäryhtiönsä Spanairin, jossatyöskentelee 3000 työntekijää.

- Virossa alkaen valtion virkamie-histä palkkoja on alettu laskea.Todelliseksi uhkaksi Virossa onnoussut deflaation mörkö.

Dimitris MizarasKOMINFORM

Häkämiehen horinat

EU-vaaleista

Nykyinen puolustusministerim-me on tullut kuuluisaksi toinentoisensa jälkeen suustaan loikki-vista sammakoista, rupisammakois-ta peräti. Viimeisin Häkämiehenvitsi oli seuraavanlainen: Kunmaailman demokraattisin ja vapainvaltio, joka ihme ja kumma Häkä-miehen mielestä on USA, saa uudenja värillisen presidentin, alkaakinsuomalaisten kannatus ja mielty-mys kääntyä Natolle suosiolliseksi.

Käytän mielipidekirjoituksissanipaljon suomalaisia sananlaskuja,niissä on valtava määrä kansan-viisautta. Yksi tähän asiaan sopivaon - sen lauluja laulat kenen leipääsyöt.

Huomasin eräässä lehtijutussamaininnan, jonka mukaan Obamasai jenkkien aseteollisuudelta 600miljoonaa dollaria vaalirahaa,sionististen pankkiirien vaalirahat

eivät myöskään olleet senteissäluettavia. Kuten tunnettua Yhdys-valtain vaaleissa ei köyhillä olemenestymisen mahdollisuuksia.Tunnettua on myös, ettei Yhdys-valtain presidentillä ole varaa jättäärahoittajiensa toiveita huomioi-matta. Edellyttäen että haluaapysyä presidenttinä ja yleensähengissä.

Sodissa on aina omat hyötyjänsä,amerikkalainen aseteollisuus eihalua rauhaa Lähi-itään, ei Irakiineikä Afganistaniin, päinvastoin,uusia kriisipesäkkeitä luodaankautta maailman. Hyötyjiä ovatmyös turvayhtiöt, jälleenraken-nusrahoja kavaltavat tahot jne.

Yhdysvallat on luvannut vetäy-tyä Irakista vuoden 2011 loppuunmennessä, toivoen jonkin ihmeenpelastavan jenkkien kasvot siihen

mennessä. Tosin ennen määräaikaasaattavat sotadollarit loppua,ennusmerkit viittaavat siihen.Kiinalaiset alkavat kyllästyä jenk-kien sotien rahoittamiseen.

Afganistanin miehitysjoukkojalisätään 20.000 miehellä. Ei presi-dentin vaihto muuta jenkkiensotapolitiikkaa,siihen on totuttuvuosikymmenten aikana. Luulisiturhissa sodissa poikansa taimiehensä menettäneillä olevanhalua rauhantyön tukemiseen.Viitteitä kotirintaman sortumiseenon jo ilmassa, lukuisa määräjenkkipoikia siirtyy oikosääristenpataljoonaan kuitenkin ennenWashingtonin päättäjien viisastu-mista tunnustamaan sodat hävi-tyiksi.

Reino Welling,Jämsänkoski

EU-vaaleihin suhtaudutaan erimaissa ja puolueissa eri tavoin. Siinäei päde samat kriteerit kuin muissavaaleissa. Parlamenttipuolueetyleensä laittavat ehdolle “sam-muneita tähtiä”. Ruotsissa sosiaali-demokraatit putsasivat listat kriit-tisistä edokkaista jo viime vaaleissa,joka johti siihen, että Juni-lista sai14% äänistä ja kolme edustajaa.Ruotsin Kommunistinen Puolue jaKPLM(r) eivät osallistuneet vaalei-hin ollenkaan. Nyt tulemme siihen,että kaikissa puolueissa on kriittisiäja siksi he hakevat sopivia ehdok-kaita, joita he voisivat äänestää.

Olen tavannut johtavia EU-kriittisiä. Olen voinut keskustellaheidän kanssaan “molempia osa-puolia kiinnostavista asioista” .Näen EU-vaalit osana yhteisrin-taman luomisessa suurpääomaavastaan. Kukaan ei voi vakavissaankiistää, että EU on suurpääomanluomus ja sen tärkeä instrumentti.

Professori Sören Wibe vetijohtopäätökset hyökkäyksestä

Ruotsin ammattiyhdistysliikettävastaan. Hän on nyt Junilistanpuheenjohtaja. He asettavat täydenlistan vaaleissa.

DKP Saksassa asettaa täydenlistan. Puolueessa vähemmistö eihalunnut osallistua vaaleihin. Enem-mistö katsoi, että EU on olemassaja ei ole näköpiirissä sen hajoamistaja siksi tulee puolueen profiilinäkyä. Saksan Vasemmistoliitto eiottanut kommunisteja listoilleen.

Taskassa, Norjassa ja Ruotsissaei kommunistiset tahot ole ainakaanvielä merkittävästi huomioineet EUvaaleja. Ruotsin KommunistinenPuolue välttää EU vaaleja kuinruttoa.

Henkilökohtaisesti olen aina ollutsitä mieltä, että kommunisteille ontärkeintä näkyvyys eri vaaleissa jaluulisin, että näkyvyys on osallis-tumisessa EU vaaleihin.

Wäinö Pietikäinen

Siionin virsiSinä tuholainen Israel,sinä tappamisen tautiakantava kapinen koira,

tuhosit heidät,tuhosit Gazan ihmiset,siionismin nimissä,mutta heidänhenkeään, Palestiinanhenkeä, et saanut, etkäkoskaan saakaan, edessiionismin nimissä,

sinä tuhosit maat,tuhosit talot, sinätuhosit sielut lastenleikkivien,siionismin nimissä,hytisevät himojensahorkassa, hullut,hornamaiset huutajasi,niinkutsutut tukijasi,kanssatappajasi,

rauhasi raivatturaketeilla, paukkuvillapaketeilla,ammustesi akkuinaaivoton kuolema,aivosi ammuttuina alas,tuntosi tungettunatuiskutuuleentappavaan,teräsmyrskyyntuhoavaan,urhosi uhoavatuhmalla,rakastaen ruumiita,raatoja.

Sinä julistat oikeuttaja jaat vääryyttä,sinun hirveitä tekojasi,siionismin nimissä,ei saisi arvostella,siitä sinä suutut,pyydät isoveljesiapuun,USA, EU, NATO,

sinä saalistat seteleitäSaksan, uliset uhrejauusia, iniset isoveljesiihmisiltä,taaloja tappamiseen,aseita ampumiseen,

sinä teit Gazastalaboratoriosi,kun isoveljesi käski,kun NATO nuuhkauttinenääsi,ajokaasuja aseidenainutlaatuisten.

Sinä mediaa muotoilet,sinä massoja makeilet,sinä sodansaastuttama,sinä alimmastatulisesta helvetistä,zombiena,psykopaattina, Israelinailmestyit, tuhoamaanlapset, vanhukset, äiditja isät,

sinä Israel, raiskaajarauhan,kuristajarauhankyyhkyn,sinä häpäisit Varsovanurheat taistelijat,jotka kävivät natsismiavastaan, sinä häpäisitnuo gheton sankarit,vapauden vaalijat,sinä häpäisit ihmiset,ihmismielet,kaikki siionismisinimissä,

Inhoan sinua, Israel!

Juhani Valo


JULKAISIJAT:Suomen Työväenpuolue STPEU:n Vastainen Kansanrintamary, Kommunistien Liitto ry jaSodan- ja FasisminvastainenTyö ry

POSTIOSOITE:PL 780, 00101 Helsinki

PUHELIN:040-5643205 ja050-5884159

PÄÄTOIMITTAJA:Reijo Katajaranta

ILMOITUSHINNAT:Järjestöt: 050 e/pmmMuut 1e/pmm

Tili:OKO 554114-227966

PAINOPAIKKA:Karprint Oy

Kansan ääni

HelsinginLähiradiossa

100,3 MHzKeskiviikkona- 4.3.2009- 1.4.2009klo 19.00-19.30

SFT Lähiradiossa

100,3 MHzjokaisen kuun viimei-senä keskiviikkonaklo 20.00 -20.30.

Tukea Kansan äänelle Tapahtumia

KOMINFORMIkkuna todelliseen maailmaan

www.kominf.pp.fiMaksuton internet-uutispalvelu. Li ity maksuttomil lepostityslistoille! Web-sivuilla suomenkielisiä katsauksiasekä luokkataistelun että geopolitiikan näkökulmista.

PL 182, 00811 Helsinkip. 040-717 7941, fax (09) 759 1081

Kommunistien Liitto ryhttp://kommunistienliitto.tk/S-pankki 393900-30975809

EU:n vastainen kansanrintama rywww.euvkr.com

[email protected]

OKO 554114-227966

Juche-aatteen opintoyhdistys -The Society for Study of the Juche ideaKytömaantie 174, 32200 Loimaa, fax (02) 762 2444http://juche.vunet.org/[email protected]ä suomenkielistä aineistoa korealaisestasosialismista!

Suomen Työväenpuolue STPOs. PL 780, 00101 Helsinkiwww.tyovaenpuolue.org/sähköposti: [email protected] 800017-70626472

Vapaa SanaSTP:n verkkojulkaisuhttp://suomentyovaenpuolue.blockspot.com/

http://personal.inet.fi/koti/matti.laitinen/matti.htmlhttp://www.kolumbus.fi/r.katajaranta/http://www.vunet.org/http://www.ponavihrea.info/

Suosittelemme kotisivuja...

...ja blogejahttp://masanlaari.blogspot.com/http://korpikommari.blogspot.com/

Kansan äänelleTervehdykset palautetaan 21.05.2009 mennessä Reijo Katajarannalle(os. Sunilantie 10 D, 00720 Helsinki, Heikki Männikölle (os.vellamonkatu 6 A1, 00550 Helsinki) tai Kansan äänelle os. PL 780,00101 Helsinki.Henkilötervehdys 2 e ja järjestötervehdys 10 e.

Paikkakunta / kylä / kaupunginosa

Nimi Maksu

Antero Nummirantatäyttää 60vuotta maaliskuussa. Antsu onsyntynyt Tammelassa Hämeessä.Hän on ollut aikaisemmin töissäTV-tehtaassa, telakalla, Posti- jalennätinlaitoksella, on “lennättimenmiehiä” ja työskennellyt mm.teleasentajana.

Sitten tuli ammatinvaihto sosiaa-lialalle. Siinä ohessa tuli suoritettuasosiaali- ja terveysalan perustut-kinto ja siirtyminen lähihoitajaksimoniin erilaisiin tehtäviin niinkunta- kuin yksityispuolellakin.Tähän on kuulunut vanhus- jasairaanhoito sekä työskentelymielenterveys-, vammais-, päihde-ja ryhmänohjaustyössä.

Antsu on ollut r ivimiehenämonissa poliittisissa -, kansalais-järjestö-, ystävyysseura- ja ay-toiminnoissa. Hän ei edusta mitään“-ismejä” mutta kannattaa SuomenTyöväenpuolueen kansanrintama-periaatetta.

Yhtenä päällimmäisistä huolistaon ilmastonmuutos. Myös maa-pallon hupenevat luonnonvarataiheuttavat vielä meidän suurtenikäluokkien elinaikana alati pahe-nevia ongelmia. Antsun mielestävoisimme ostaa vielä lisäaikaajakamalla globaalisti tasaisesti jaoikeudenmukaisesti jäljellä oleviavoimavaroja, mutta onko tällainenajattelu mahdollista.

Antsu yrittää elää jättäen mah-dollisimman pienen ekologisenjalanjäljen. Hän saa ilonsa per-heestä, lastenlapsista, viljelypals-tasta ja kirjoista, mutta inhoaa City-kaneja.

Vapputervehdys

Antsua ja Mattia onnittelevat: Kalevi Wahrman,Juhani Tanski, Reijo Katajaranta, Juhani Valo,Esko Luukkonen,Anne Luukkonen, Esko Auervuolle, Paavo Heikkinen, HeikkiMännikkö, Tarja Männikkö

Kalevi Wahrman 20,00, Hannu Kautto 40,00 e, Juha Kieksi10,00 e, Larmo Lehtola 10,00 e, Heikki Männikkö 52,00 e,Reijo Katajaranta 76,50 e, Esko Auervuolle 20,00 e, PaavoHeikkinen 20,00 e, Seppo Sipilä 15,00 e, Juhani Tanski18,00 e.

Syntymäpäiväsankarit

Matti Järvinen syntyi 16.4.1944Karunan kunnassa nykyisessäSauvossa. Matin vanhemmat olivattyöläisiä. Äiti oli työssä kartanossaja isä - kotiuduttuaan sodasta - kävitöissä Naantalin kalliotyömaalla,jolloin alettiin rakentaa NesteenNaantalin jalostamoa. Vuonna -51Matin perhe luopui sodan jälkeenhankitusta pientilasta ja muuttiRaisioon, jossa Matti asuu edelleenviettäen siellä myös 65-vuotispäiviään.

Matti siirtyi v. -59 työelämään.Töitä tuli tehtyä konepajalla ,Wärtsilän vanhalla telakalla ja v. -70 myös YK-pataljoonassa Kyp-roksella. Tämän jälkeen hän toimirakennushommissa ja Rakennus-työväen liiton jäsenenä. Työ-väenliike tuli läheiseksi. RaisionDemokraattiset Nuoret perus-tettiin v. 1961. Matti oli mukananäytelmätoiminnassa ja erilaisissatilaisuuksissa esiinnyttiin säännöl-lisesti.

Nuorisoliiton ajoilta muistissaovat mieleenpainuvimpina tapah-tumina Helsingin festivaali sekäPersian shaahin vastaiset mielen-osoitukset Helsingissä. Puolueenjäseneksi Keski-Raision osastoonMatti liittyi v. 1972. Puolue-osastossa Matti hoiti mm. talou-denhoitajan ja sihteerin tehtäviä.Myöhemmin toiminta jatkui ensinKTP:n ja Työkansan Sanomienpiirissä ja tänään STP:n ja Kansanäänen hyväksi. KotikunnassaanMatti on esiintynyt useasti STP:nlistoilla kunnallisvaalien ehdok-kaana ja muissa vastaavissa luotta-mustehtävissä.

SFT:n jäsentilaisuus lauan-taina 28.2.2009 klo 13.00 Her-mannin kerholla, osoite Hämeentie67 Helsinki.

Kahvitarjoilu. Tervetuloa

Suomen asema EU:ssa - seminaari- ulospääsy rikkaiden ja pankkien ahneuden aiheuttamasta kriisistä

lauantaina 21.3.2009 klo 11.00 -15.00 Hermannin kerholla, os. Hämeentie 67

Alustavat puheenvuorot:Heikki Männikkö: miksi osallistua EU:n parlamenttivaaliinPekka Tiainen: EU, Suomi ja globaali maailmantalousJuhani Tanski: STP:n poliittiset tavoitteet EU:n parlamentin vaalissaAlustusten jälkeen keskustelu, hyväksytään lehdistötiedote ja luonnos STP:n tavoiteohjelmaksi.

Tarjolla kahvia ja pientä syötävää. Kulujen peittämiseksi kerätään 5 € osallistumismaksu.Tervetuloa

Järj. Suomen Työväenpuolue STP rp. sekä DSL:n opintokeskus

EU:n Vastastai sen kansan-rintaman toimikunnan kokouspidetään torstaina 19.3.09 Män-niköllä klo 18.00. Käsitellään kevääntoimintaa, yhdistyksen tehtäviäEU-parlamenttivaalien osalta javuosikokousvalmisteluja.

Hermannin Naiset ry:n vuosi-kokous pidetään maanantaina20.4.2009 klo 18.00 Hermanninkerholla, Hämeentie 67. Kokouk-sessa käsitellään sääntöjen määrää-mät asiat. Kahvitarj. Tervetuloa.

Johtokunta

Kansainvälisen naistenpäivän tilaisuussunnuntaina 8.3.2009 klo 13.00 Hermannin kerholla, Hämeentie 67Avaus: Timo Kangasmaa

Ohjelmassa mm.myös konnakööri ja Jussin teatteriesitysKahvitarjoilu Tervetuloa joukolla tilaisuuteen

Järjestää: Hermannin Naiset, Sodan ja Fasismin Vastainen Työ sekäKansan äänen järjestöt


Paikalliset kaupustelivat foorumikansalle syötävää, juotavaaja t-paitoja foorumialueen sisäänmenoporteilla. Sosiaali-foorumilla oli huomattava, tosin vain lyhytkestoinen,työllistämisvaikutus isäntäkaupungissa.

Noin 1500 alkuperäiskansojen edustajaa osallistui Maailmansosiaalifoorumiin, ja he edustivat noin 50 eri etnistä ryhmää.Useimmat heistä saapuivat foorumiin Amazonasin alueelta.

Vain tunnin venematkan päässä foorumialueelta oli mahdol-lisuus kokea Amazonin joenvarsiasukkaiden todellisuus.

Onko toisenlainenmaailma mahdollinen?

Viimeisin maailman sosiaalifoorumi järjestettiin tänä vuonna27.1. -1.2.09 Brasil iassa Belemissä. Sosiaal i foorumeihinosal li stuu varsin monenkirjava joukko kansalaisjärjes-töaktiiveista poliitikkoihin, taiteilijoista tutkijoihin, aikuisia,nuoria, lapsia, vanhuksia… Samoin osallistumisen muodotvaihte levat seminaarei sta, performansseihin, jul istustenkirjoittamisesta, rap-esityksiin, graffiteihin, valokuviin… Tänävuonna sosiaalifoorumissa arviolta 92 000 maailmankansalaistapohti globalisaation epäkohtia erityisesti alkuperäiskansojennäkökulmasta sadoissa eri tapahtumissa.

Sosiaalifoorumin tärkeimmiksi teemoiksi nousivat maailmannykyinen finanssikriisi sekä ympäristökysymykset: ilmaston-muutos ja Amazonin sademetsien tilanne.

Tilaisuuden järjestelyihin kaikki eivät olleet tyytyväisiä.Aivan liian moni tilaisuus peruuntui ja kulkuyhteydet eritapahtumapaikkojen välillä toimivat puutteellisesti.

Myös suomalaisia osallistujia oli paikalla. Sofia Laine ottipaljon valokuvia, joista alla kolme.

Lisää tietoja sosiaalifoorumista löytää mm. internetsivus-toilta: Jukka Pääkkönen sivut Saskista https://sask-fi.directo.fi/?x101252=212334, Mika Rönkön Voima-lehden virtuaalisessaFifi:ssä: http://fifi.voima.fi/blogit/Hameentie+48/1, sekä MikkoSaulin Kepan verkkosivuilla: http://www.kepa.fi/uutiset/6892/

Historiallisen vakava talous-ja työttömyyskriisi

* Stora Enso lomauttaa 5000työntekijää ja Metso Oyj lo-mauttaa koko henkilöstön jairtisanoo lisäksi noin 1200henkilöä.

* Sanoma News vähentää200 työpaikkaa.

* Työttömyysaste kipua-massa kaksinumeroisel letasolle

* Työttömyys nousee pahim-milleen vuonna 2010

* Euroopan teol lisuudenkupla tyhjeni

* EU:n alueella on 12,47miljoonaa työtöntä

* Irlannissa 4,3 miljoonastaasukkaasta puoli miljoonaaon pian ilman työtä

* Pääministeri ennustaaelintason laskevan jopa 12 %

*USA:n pankkikriisi kehitty-mässä epidemiaksi

* Itävallan pankkisektoriuhkaa kaatua

Tässä on otos viime aikojenlehtiotsikoista. Lomautus- ja irtisa-nomisuutiset jatkuvat katkeamat-tomana virtana.

Suhtautuminen työttömyy-teen ja elvytykseen muuttunut

Kekkosen presidenttikaudellamaamme työttömyys kohosi60 000:een, mikä sai UKK:n runno-maan hätätilahallituksen. Tänääntyöttömyys on 6…7-kertainen,mutta poliittisen eliitin edustajatlaulavat Sorsan III-hallituksenkaudella 1985 aloitettua laulua“työvoimapulasta”.

Vuonna 1991 valtiovarainminis-teriön silloinen ylijohtaja SixtenK orkman vastusti elvytystä:“Työttömyyden uhka… pakottaapalkkasopeutumiseen, jos kustan-nusremonttia ei tulopolitiikallasaada aikaan.” Korkman piti työttö-myyden kasvua toivottavana asia-na. Nyt hän EVA:n toimitusjohta-jana vaatii hallitukselta lisää pauk-kuja elvytykseen.

Joulukuussa 1993 valtiovarain-ministeri Iiro Vi inanen totesitv:ssä, että Ruotsi on Euroopansairas mies, ellei se tajua, ettätyöttömyyden on annettava kas-vaa, jotta maa selviää ulkomaan-veloistaan. Hänen mielestään 7 %on ehdottomasti alhaisin hyväksyt-tävissä oleva työttömyysaste.Uusliberalismin oppeja julistavatekonomistit sanovat vajaan 10 %:ntyöttömyyttä ’täystyöllisyy-deksi’.

Julkisessa keskustelussa väi-tetään usein, että työttömyys ontullut jäädäkseen ja työttömyys onkääntäen verrannollinen taloudel-liseen kasvuun. Näin ei ole. Esimer-kiksi Lipposen hallituskausilla olimonen vuoden yhtäjaksoinen talou-dellisen kasvun aika, muta laaja

työttömyys pysyi lähes vakionakoko ajanjakson: kokonaistyöt-tömyys vaihteli 400 000 molemminpuolin koko ajan.

Suurtyöttömyys on valintaMuutama vuosi sitten tv-uutisis-

sa kerrottiin USA:n työttömyys-lukujen julkistamisesta: “Taloudentarkkailijat iloitsivat siitä , ettätyöttömyys ei ole vähentynyt;pelättiin, että työllisyyden kohen-tuminen olisi aiheuttanut ylikuu-menemisen ja inflaation vaaran”.Suomen tilanteesta näin ei sanota.Tosin työministeri Tarja Cron-berg kuvaili vielä 3-4 kuukauttasitten Suomen työllisyystilannetta“erinomaiseksi”.

“Hallituksen ja pankin tiet eivätkoskaan yhtyneet”, muistelee Ahonhallituksen (1991 - 1995) oikeus-ministeri Hannele Pokka. “Polii-tikkojen tehtävänä oli vahtiatyöttömiä ja konkursseja, SuomenPankin markan vakaata arvoaulkomailla.”

Tilastotemput eivät poistatyöttömyyttä

Lipponen kielsi kokonaistyöttö-mien määrän julkaisemisen työlli-syyskatsauksessa 90-luvun lopullaeikä lukua ole vieläkään pyynnöistähuolimatta palautettu TEM:nkatsaukseen. Laaja työttömyys onnotkahduksen jälkeen kipuamassakohti 400 000:n rajaa. Tosin tästä-kin luvusta puuttuu ns. piilotyöt-tömyys jonka luvuksi arvioidaan100 000. Piilotyötön on henkilö,jota puoliso elättää ja joka ei edesmene työvoimatoimistoon, kuntietää, ettei siellä työtä tule. 90-luvun lamavuosien suurtyöttö-myyden lukemista ei tilanne olepaljoa parantunut. Tilastokes-kuksen ’haastattelututkimuksen’luvut ovat eräänlainen otos työttö-mistä eivätkä ne mitenkään kuvaaongelman luonnetta. Tilastotem-puilla keinottelu ja ’työvoimapula’-propaganda on tolkutonta.

Väki vähenee ja pidot para-nee

Näin toteavat työnantajat, kunyt-neuvottelujen päätyttyä väkeäohjataan kilometritehtaalle. Kunsodan jälkeen sataman portilla olipitkä työttömien jono, palkkaa saitarjota sen verran kuin lystäsi.Rapakon takana on tutkittu työttö-myyden palkkajoustoa eli työttö-myyden vaikutusta palkkoihin.Tulokseksi on saatu -0,1 eli 100 %työttömyyden lisäys alentaa palk-koja 10 % Kysyin pari vuotta sittenElinkeinoelämän keskusliiton kan-sanedustajaehdokkaille järjestä-mässä tilaisuudessa Kuopiossatoimitusjohtaja Fagernäsiltä japalkkajohtaja Riskiltä onko tämä

luku EK:n mielestä maissaan.Vastausta en uteluuni saanut.

Työttömyys maksaa valtiollepari miljardia vuodessa

Vaikka työnantajat hyötyvättyöttömyydestä ja pyrkivät säilyt-tämään sen korkealla tasolla ,työttömyys on kallista ja järjetöntäyhteiskunnalle. Pari-kolme vuottasitten työttömyyden hoitokus-tannukset ovat valtiolle parisenmiljardia. Tämä summa saadaan, kunlasketaan yhteen kaikki työhallin-non menot. Puolet menoista nieleetyömarkkinatuki.

Työttömyys on vallankäyttöäVaikutusvaltaiset henkilöt taivas-

televat korkeaa työttömyyttä jajoukkoirtisanomisia. Poliittineneliitti ja ekonomistit uskottelevattalouskasvun voivan poistaa työt-tömyyden. Pääongelma on kyvyt-tömyys jakaa työtä ja toimeentulonedellytyksiä. Joukkoirtisanomi-sissa on kurittamisen, alistamisenja pakottamisen maku. Valitet-tavasti vielä tänään on esimiehiä,jotka kuvaavat johtamistyyliään:“Paras kannustin on lopputilinpelko ja paras kiitos se, ettei jokapäivä haukuta”.

Kriisi on kokonaisvaltaistaVilliä rahoitusalaa on vaikea

panna kuriin valtion toimestauusliberalismin oloissa. Valtioyrittää jakaa keskuspankin kauttakonkurssin riskiä yksityisen sekto-rin kanssa, jolloin kriisistä tuleemyös poliittinen. Keskuspankkieninterventio onkin ainoa lääke, jotaKansainvälinen ValuuttarahastoIMF osaa ehdottaa hallituksille.Kriisi on levinnyt niin laajasti, ettäse uhkaa koko maailman talous-kasvua. Edessä voi olla 1970-luvunilmiö, jossa inflaatio laukkaa jatuotanto laskee. Luottokriisi,taantuma ja kiihtyvä inflaatiokurkottelevat nyt Baltiaan, mikäleviää merenrantaa pitkiin valonnopeudella. Reaganismi, thatche-rismi, uusliberalismi tulevat saa-maan rajun iskun siipeensä.USA:ssa talouden ilmakupla onpahin ja jotkut tarkkailijat pitävätjopa maan talouden romahdustalähivuosina mahdollisena.

Juhani Tanski

Työttömyys- ja köyhyyskes-kustelun pohjanoteeraus:

Kansanedustaja Hanna-LeenaHemming blogissaan 3.11.08:“Kuka tahansa voi tienata kuin(Jorma) Ollila, kun tekee urakallatöitä, on valmis näkemään vaivaa jakantamaan vastuuta.”

Documents

ääni K ansanääni - Kaapelieuvkr/1-09.pdfSivut 2 ja 7 Sivu 2: * Työväenliike kriisissä * Yliopistouudistus Sivu 3: * Hallitus taistelee tuulimyl-lyjä vastaan * Taantuma, lama