Nro 5 • kesäkuu 2020

vuotta koneyrittäjien asialla

NISULA N5HARVENNUSHAKKUUKONE

VÄHEMMÄN ON JOSKUS ENEMMÄN

MYYNTI SUORAAN TEHTAALTAKalle Mattsson 010 289 2040 kalle.mattsson@nisulaforest.com

KYSY ESITTELYKONEITA NOPEAAN TOIMITUKSEEN ERIKOISEHDOIN!

Lisätietoja koneesta

WWW.NISULAFOREST.COM

Seuraa meitä

Katso video

PAINO14050-16500 kg (varusteista riippuen)

ULOTTUVUUS 10/10.3m (varusteista riippuen)

KULUTUS7-9 l/h (harvennuksilla)

Nisula_N5-6_MetsaTrans_210x237_20.indd 1 4.6.2020 13.32

Nro 5 • kesäkuu 2020

vuotta koneyrittäjien asialla

NISULA N5HARVENNUSHAKKUUKONE

VÄHEMMÄN ON JOSKUS ENEMMÄN

MYYNTI SUORAAN TEHTAALTAKalle Mattsson 010 289 2040 kalle.mattsson@nisulaforest.com

KYSY ESITTELYKONEITA NOPEAAN TOIMITUKSEEN ERIKOISEHDOIN!

Lisätietoja koneesta

WWW.NISULAFOREST.COM

Seuraa meitä

Katso video

PAINO14050-16500 kg (varusteista riippuen)

ULOTTUVUUS 10/10.3m (varusteista riippuen)

KULUTUS7-9 l/h (harvennuksilla)

Nisula_N5-6_MetsaTrans_210x237_20.indd 1 4.6.2020 13.32

5 • 5/2020

nro 5 • kesäkuu 2020

Sisältö

• 5/2020 5

5 Pääkirjoitus

Koronan rajoituksista luovutaan asteittain

6 Kohti laadukasta tieverkkoa raportti

10 Voimajohtojen reuna-alueiden hakkuut – melkoinen palapeli

14 AFM-Forest Oy ja Mototarvikkeet.fi – valikoimissa nyt myös NordChain

16 Sisävesien saaristopuunkorjuuta Puulavedellä

18 3D-koneohjaus ja 6-Pyöräveto Palveluvaltteina

Tiehöyläurakoitsijalla pitää olla useita asiakkaita

20 Keski-Pohjanmaan turvetuotanto Oy seuloo Cobra seulakauhalla

22 Retosperällä otetaan hommat vakavasti, mutta huumorilla

24juristin kynästä Testamentti turvaa tahdon – ajatuksesta asiakirjaksi

26 Kesähakkuista keskustellaan

28 Finncontin mobiili tankkausasema

30 Metsäkonetyön tehokkuuden seuranta Miksi, mitä ja kenelle?

32”TULIKOMENTOJA” – metsänhoidollista kulotusta edistetään Etelä-Pohjanmaalla

35 Viiden tähden motelli

36 Kuutio tuo tehoa puukauppaan

38 Matkamiehen tukikohta

40 Hiilensidontatalkoissa

42 Kesä on metsänlannoituksen aikaa

44 Koneyrittäjät maatilan töissä –myös kurottajat yleistyneet

45 Tuote- ja palveluhakemisto

46 Tietoa

vuotta

Digitaalinen työväline tehostaa puukauppaa

”Meillä Kuution käyttö on lähes jokapäiväistä, sataprosenttista. Kaikissa puukaupoissa, jotka laitetaan julkiseen myyntiin, käytämme Kuutiota”, Metsänhoito-yhdistys Siikalakeuden

johtaja Kari Salo sanoo.

Käytännössä kaikki valta-kirjakaupat tehdään Kuution

avulla, koska se säästää aikaa ja rahaa. Työ on helpompaa, kun puukaupan tarjouspyynnöt lähtevät nappia painamalla nopeasti markki- noille ja tavoittavat tehokkaasti puunostajat.

”On todella helppoa, kun ei tarvitse kopioida sähköposteja tai muuta, vaan tarjouspyynnöt lähtevät suoraan järjestelmästä. Säästämme siinä aikaa ja rahaa. Se samalla avointa kaikille, jotka ovat Kuutiossa ostajina”, Kari Salo kertoo.Sähköisten palvelujen kysyntä on koronakriisin aikana vilkastunut. Kuution kautta jätettyjen

tarjouspyyntöjen ja tehtyjen tarjousten määrä on kasvanut tasaisesti, vaikka käytön aktiivisuus vaihtelee alueellisesti.

”Korona-aika on tuonut entistä enemmän Kuution hyviä puolia esiin, kun voimme hoitaa asioita sähköisesti metsänomistajien kanssa, eikä tarvitse kohdata kasvotusten. Uskon, että sähköisten etäpalvelujen käyttö tulee yleisty-mään. Käymme puukauppa verkossa, järjes- tämme palavereja verkossa. Se on tulevaisuutta myös metsäalalla”, Kari Salo sanoo.

Salo toivoo, että metsänhoitoyhdistykset ja puunostajat ottaisivat Kuution mahdollisimman laajasti käyttöön, jotta sähköisten palvelujen hyödyistä saataisiin kaikki irti. Se tehostaisi puukauppaa, alentaisi kustannuksia ja olisi eduksi koko Suomen metsätaloudelle. Metsän- hoitoyhdistyksissä aikaa kuluu paljon tarjous- pyyntöjen ja tarjousten käsittelyyn.

”Kaikkien yhteinen etu on, että Kuutio menestyy. Se on selvästi paras tapa kilpailuttaa puukaupat.”

Kuutio_Koneyrittaja_210x297mm_20200527_.indd 1 29.5.2020 9.53

Koneyrittäjä- lehti toivottaa

Koneyrittäjä- lehti toivottaa

asiakkaille hyvää kesää

asiakkaille hyvää kesää

Kuva Sirpa Heiskanen.

6 7 • 5/2020vuotta

Epidemiaan suhtaudutaan eri maissa hyvinkin erilaisesti, rajoituksista luopuminen ei nouda-ta mitään yhteistä linjaa. Samaten asiantun-

tijoihin suhtaudutaan melko suurella vaihtelulla. Liike-elämän rajoituksista luopuminen on avainasia, ja tuo ta-louteen liikettä, sitä tarvitaan pitkän hiljaiselon jälkeen. Erilaiset tukipaketit mm kunnille ja liike-elämälle vai-kuttavat hitaasti. Keskustelussa on myös oppilaitokset ja koulut – miten aloitetaan elokuussa opiskelu. Talous-kasvu sakkasi toisella neljänneksellä, se jo tiedetään. Lu-kuisat kesän tapahtumat on peruttu, ja lisää perutaan. Viimeksi kerrottiin, että Neste- rallia ei elokuussa ajeta. Ralleja on jäänyt pois ohjelmasta useita kuluvana vuon-na. Monet konemiehet ja -naiset ovat rallin harrastajia.

Maatalous odottaa Etelä-Suomessa sadetta, osaan maata saatiin onneksi sadetta viikolla 23. Samaan ai-kaan Kittilässä pelättiin tuhoisia tulvia. Suurtulvilta vältyttiin, aikaistamalla juoksutuksia. Vaarassa oli myös Rovaniemi. Eri alueilla pohjoisessa on maanteitä suljet-tu, mutta suurelta tulvatuholta vältyttiin.

Metsänomistajien keski-iän nousu on rauhoittumas-sa, keski-ikä on nyt 62 vuotta. Kuolinpesien määrä on kääntynyt laskuun. Puukaupan keskikoko on kasvanut, mutta puuhuolto jää entistä harvempien harteille. Met-sän arvostuksessa talous on edelleen tärkeällä sijalla. Monitavoitteisuus tosin lisääntyy koko ajan, se asettaa puukauppaan haasteita.

Upm sulkee Jyväskylässä vaneritehtaansa. Työnte-kijöitä on 167 henkilöä, puuta on ostettu 12 milj eurol-la vuodessa, tehdas on ollut pitkään tappiollinen. Upm on investoinut tehtaaseen useamman miljoonan, tuotta-vuus on parantunut, muttei riittävästi. Yt - neuvottelut alkavat 8.6. koskien koko henkilöstöä.

Koronan ohella on julkisuutta saanut valkoposki-hanhien aiheuttamat tuhot maataloudelle. Eduskunta-

Pääkirjoitus

7 • 5/2020

aloite on kerännyt nimensä, asiaa viedään eteenpäin. Hanhien tuhot ovat laajoja ja käsittämättömiä. Enna-koiva metsästys vaatii ohjeita, mutta on hoidettavissa. Saaristossa vastaavaa mutta pienempää haittaa ja puustotuhoja aiheuttaa voimakkaasti nousseet peura-kannat. Niiden osalta kannan rajaaminen onnistunee.

Nuoret eivät tunne metsäalan ammatteja. Laaja selvitys nimeltään Nuorten metsäbarometri osoittaa li-sätiedon tarpeen. Metsämiesten Säätiö on rahoittanut em. barometriä.

Koronan rajoituksista luovutaan asteittain

Erkki Eilavaara päätoimittaja

30.8.-1.9. www.finnmetko.fi

Jämsä 3.-5.9.

www.koneyrittajat.fi

Lehti on Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0788–9860

Alateksti1234 5678

YM

PÄRISTÖMERKKI

MILJÖMÄRKT

Painotuote4041 0089

Olemme FinnMETKOssa pääportilla osastoilla 156 ja 158

8 9 • 5/2020vuotta

Kohti laadukasta tieverkkoa raporttiKoneyrittäjät tilasi yhdessä alan muiden järjestöjen kanssa selvityksen, jonka tarkoituksena on kertoa tiestön merkityksestä suomalaiselle yhteiskunnalle. Suomessa pitkien etäisyyksien maassa hyväkuntoinen tiestö on tärkeä yhteiskunnan toiminnan kannalta, samalla pienennetään liikenteen hiilidioksidipäästöjä. Selvitystä käytetään edunvalvonnassa puolustettaessa ja edistettäessä teiden asemaa. Vaikutettavia tahoja ovat poliittiset päätöksentekijät eri tasoilla sekä valmistelijat ja miksi ei myös media. Selvityksen laati WSP Finland Oy.

Tieverkon merkitys elinkeinoelämälle

Tieverkolla on suuri merki-tys Suomen kansantaloudelle ja koko yhteiskunnan toimivuu-delle, turvallisuudelle ja huolto-varmuudelle. Tiestön kunnosta täytyy pitää huolta tulevaisuudes-sakin. Logistisen prosessin näkö-kulmasta koko kuljetusketju alem-malta tieverkolta pääteille saakka muodostaa kokonaisuuden. Ilman tieverkkoa muutkaan liikennemuo-dot eivät voi toimia tehokkaasti.

Vaikuttaessaan kilpailukykyyn tieverkko on hyvä investointikoh-de kaikissa taloustilanteissa. Hei-kossa taloustilanteessa saadaan no-peita vaikutuksia niin suoraan kuin välillisesti, kun tieverkon paranta-

minen työllistää pk-yrityksiä ympä-ri maan. Verkon laadun parannut-tua saadaan jatkuvasti säästöjä kul-jetusten tehostuessa. Toimitusket-jujen näkökulmasta kaikki tieluo-kat ovat tärkeitä ja niiden kunnol-la on merkitystä. Huono tieverkko johtaa tieliikenteen kustannuksien ja päästöjen kasvuun.

Tiestö ja ulkomaankauppa

Eurooppa on tärkeä Suomen ulko-maankaupalle ja vientiä tapahtuu merikuljetusten lisäksi lentorah-tina, mutta vientikuljetukset alka-vat pääosin tieverkolta. Suomi on kaukana vientimarkkinoista, joten laadukkaalla tieverkolla on suuri merkitys viennin ja tuonnin toimi-vuuteen. Tieverkko on aina osana

ässä artikkelissa on muutamia Koneyrittäjille merkittäviä poimintoja selvityksestä sekä siitä kuinka merkittävä hyväkuntoinen tiestö on koko Suomen kansantaloudelle ja mikä on lääke, jotta teiden kunto saadaan paremmaksi.

MARKKU LESKINEN

10 11 • 5/2020vuotta

tavarakaupan, lääkehuollon sekä kone- ja metallituoteteollisuuden toimitusketjuille. Myöskään työ-voiman liikkuvuuden ja tieverkon yhteyttä ei ole unohdettu.

Miksi tarvitaan laadukasta tieverkkoaTieverkko muodostaa alustan tielii-kenteelle, joka muodostaa merkit-tävän kustannustekijän esimer-kiksi teollisuuden ja kaupan logis-tiikalle ja siten Suomen kilpailuky-vylle. Laadukas tieverkko mahdol-listaa kuljetustalouden toiminnan tehostamisen, jolloin voidaan mini-moida kuljetuskustannukset ja siten vähentää raskaasta liiken-teestä syntyviä päästöjä. Laadukas tieverkko tarjoaa myös mahdolli-suuden hyödyntää uusimpia tekno-logisia innovaatioita, joilla paranne-taan kustannustehokkuutta.

Panostamalla alustaan saadaan aikaan positiivinen kerrannaisvai-

globaaleja toimitusketjuja. Tieverkko on ainoa tapa päästä kattavasti koko Suomeen.

Tieverkko on kriittinen osa metsäteollisuuden ja rakentamisen toimitusketjuilleMyös kotimaisessa raaka-aineen hankinnassa käyte-tään laajasti alempaa tieverk-koa raaka-ainelähteeltä tuotan-tolaitokseen. Metsäteollisuus käyttää koko tieverkkoa. Toimitusketjun näkökulmasta kaikki tieluokat ovat tärkeitä ja niiden kunnolla on merkitystä. Suomessa on 370 000 km yksi-tyisteitä, joiden merkitys elin-tarvike-, metsä- ja kaivosteol-lisuuden raaka-aineen hankin-nalle on suuri.

– Energia- ja metsäteollisuu-den toimiva raaka-ainehuolto edellyttää, että alemman tiever-

kon ja etenkin sen siltojen paino-rajoituksista muodostuvia pullon-kauloja raaka-aine- ja työkonekul-jetuksille saadaan karsittua, Ko-neyrittäjien toimitusjohtaja Mat-ti Peltola muistuttaa.

Tieverkko kytkeytyy keskeises-ti myös rakentamiseen. Rakenta-misen kuljetukset ovat suurivolyy-misiä ja raskaita, mutta alan pro-jektiluonteisuuden sekä kiviaines-ten otto- ja käyttökohteiden sijain-nin vuoksi kuljetukset eivät sovi rautateille. Liikenne-, tieto-, vesi-huolto- ja sähköverkkoja raken-netaan ympäri Suomea tieverk-koon tukeutuen. Teollisuusinves-tointien kaksi tärkeintä edellytystä ovat työvoiman saatavuus ja liiken-teellinen saavutettavuus. Tiever-kolla on molempiin suora yhteys.

Tuotantolaitoksista ja termi-naaleista tavara kuljetetaan koti-maan alueterminaaleihin ja siel-tä jaellaan tie- ja katuverkkoa pit-kin asiakkaille.

Infra-ala on työvoimavaltainen ja työn kotimaisuusaste on erittäin korkea. Aina kun yhdyskuntatek-niikan rakentamiseen ja kunnos-sapitoon käytetään miljoona euroa, syntyy keskimäärin 15 työpaikkaa, ja usein kunnan omalle alueelle.

Tiet ja energiantuotanto

Energian merkitys Suomessa on kylmien sääolosuhteiden vuoksi erityisen suuri ja huoltovarmuus on kyettävä varmistamaan kaikissa olosuhteissa. Sekä turpeen että metsäbiomassan kuljetukset toteutetaan käytännössä tiever-kolla, alkaen yksityis- ja metsätie-verkolta ja päätyen kaupunkien ja kuntakeskusten sekä teollisuuden energialaitoksiin. Metsähakkeen kuljetusmatkojen ennakoidaan kasvavan, kun puun energiakäyt-töä lisätään.

Selvityksessä todetaan tieverkon merkitys myös Suomen päivittäis-

kutus Suomen talouteen. Pitkäl-lä tähtäimellä laadukas tieverk-ko tuo kustannussäästöjä pie-nentämällä kuljetuskustannuk-sia ja tehostamalla koko yhteis-kunnan toimintaa. Kustannuste-hokas ja häiriötön toimitusket-ju edistää kansainvälistä kilpai-lukykyä. Kilpailukyky mahdol-listaa hyvinvointivaltion toimin-nan ja varmistaa laadukkaan tie-verkon rahoituksen.

Tieverkko on investointi tulevaisuuteenTieverkko on taloustilanteesta riippumatta hyvä investoin-tikohde. Tieverkon kunnos-sapito vaikuttaa systeemi-seen kokonaisuuteen, jonka kärkenä on Suomen kilpailu-kyky. Polku kohti laadukasta tieverkkoa tuo jatkuvasti säästöjä verkon päällä tapahtuvan tehok-kaamman toiminnan kautta.

Erityisesti heikossa talousti-lanteessa tieverkkoon panosta-malla saadaan nopeita ja tehok-kaita vaikutuksia, sekä suoraan että välillisesti.

Nyt on oikea-aika panostaa tien rakentamiseenSuomessa on paljon hank-keita, jotka voidaan käynnistää nopeastikin. Panoksia kannat-taa laittaa nyt perusväylänpitoon kaikissa tieluokissa ja käynnistää suurempien investointien suun-nittelua. Nyt ei ole oikea hetki jarruttaa tieinfran koneistoa, vaan on viisasta kääntää infra-vipua ylöspäin kohti laadu-kasta tieverkkoa. Näin varmis-tetaan lähivuosien kilpailukyky. Tieverkkoon panostaminen työllistää PK-yrityksiä kohen-taen laajasti työllisyyttä koko Suomessa.

Miten päästään laadukkaaseen tieverkkoon?

Selvityksen mukaan tavoiteti-lana tulee olla tasainen ja ennus-tettavissa oleva prosessi infra-markkinoiden ylikuumenemi-sen, joka johtaa kustannustason nousuun sekä teiden korjaus- ja investointivelan kasvun välillä. Jos infra-alalle ei investoida se johtaa alan työllisyystilanteen heikke-nemiseen, johon liittyy riski alan osaamisenkatoamisesta. Teiden kunnossapidon laiminlyönti johtaa varmasti tieliikenteen kustannuk-sien ja päästöjen kasvuun. Jotta tavoitetila saavutetaan, se vaatii tieverkon suunnittelun, rakenta-misen ja ylläpidon pitkäjänteistä rahoitusta. Riittävän rahoituksen edellytyksenä on hyvä poliittinen päätöksenteko.

Laadukas ja tasalaatuinen tie-verkko takaa tasapainoisen infra-

markkinan, jolloin alan yritysten työllisyys on tasaista ja johtaa lii-kenteen sekä kuljetusten tehok-kuuden paranemiseen sekä mah-dollistaa uusien teknologioiden käyttöönoton.

12 13 • 5/2020vuotta

Voimajohtojen Voimajohtojen reuna-alueiden hakkuut reuna-alueiden hakkuut – melkoinen palapeli– melkoinen palapeliSuurjännitelinjojen reunavyöhykkeiden puunkorjuu poikkeaa monella tapaa normaalista hakkuutyöstä.

Ätienpäivän jälkeisenä maa-nantaina MetsäMyller Oy:n Teemu Myller aloit-teli Fingridin kantaverkon

sähkölinjan reuna-alueiden puun-korjuuta Lappeenrannassa Kiiski-senjärven eteläpuolella. Aamupäiväl-lä paistoi aurinko ja Lappeenrannas-sa mitattiin kevään lämpöennätys + 17 astetta. Kesä teki tuloaan tosin vain hetken, sillä lämpötila putosi iltaan mennessä nollaan, kun kevät keikautti kelin hyytäväksi.

Edellisenä iltana Teemu Myller lähti koneenkuljetusautolla Kiihte-lysvaarasta äitienpäiväajelulle ja toi

ajokoneen odottamaan urakan alkua Lappeenrantaan. Edellisenä perjantai-na oli jo aollut hakkuukoneen vuoro.

Maanantaina Lappeenrannassa odotti aloittamistaan noin 25 kilo-metrin pituinen hakkuutyömaa. Ky-seessä on Fingridin voimajohtolin-ja Yllikkälän sähköasemalta Venäjän rajalle. Sen reunavyöhykkeiden pui-den korjuu alkoi. Urakka osui Myl-lerille juuri sopivasti. Talvi ja alkuke-vät oli puunkorjuulle vaikea Pohjois-Karjalassakin.

– Meillä päin ei ollut hommia. Kul-jettajia piti lomauttaa jo maaliskuun lopulla, Teemu kertoo.

Reilun sadan palan palapeli

Ennen kuin tähän asti päästiin, oli pitänyt tapahtua jo paljon. Koska Fingrid ei omista voimajohtojen alla olevaa maata eikä johtoalueen puus-toa, vaan ne kuuluvat maanomis-tajalle, pitää ensin ottaa yhteyttä alueen maanomistajiin. Tällä linjalla, 25 kilometrin matkalla Yllikkälästä Suomen ja Venäjän rajalle, se on tarkoittanut 127 kiinteistön maan-omistajan tietojen selvittämistä ja heidän tavoittamistaan.

– Maanomistustiedot ostetaan Maanmittauslaitokselta, Fingridil-

lä ei ole maanomistajista omaa re-kisteriä, kertoo Fingridin metsäasi-antuntija Tero Ojarinta.

Maanomistajien kontaktoinnin hoiti käytännössä hakkuun pääura-koitsija Karelwood Oy. Fingridin ja Karelwoodin kirje postitettiin jou-lun alla, ja tieto tulevista hakkuis-ta saavutti maanomistajat vuoden-vaihteen tienoilla.

Kirjeessä kerrottiin maanomista-jille, että Yllikkälä-Viipuri-sähkölin-jan reunavyöhykkeen hakkuut al-kavat ja ne suoritetaan 1.2.2020–31.3.2021 aikana. Hakkuissa pois-tetaan ainespuu reunavyöhykkeel-

tä sekä ylipitkät puut reunavyöhyk-keen ulkopuolelta. Fingrid Oyj maksaa ja Karelwood Oy suorit-taa puiden hakkuun ja lähikulje-tuksen sekä puiden yhteismyyn-nin. Metsurityönä suoritetaan tar-vittaessa kohteiden ennakkoraiva-us ja kaadetaan erityiskohteiden puut, esimerkiksi tonteilta, pellon-reunoista tai suojelualueilta.

Maanomistajilla on mahdolli-suus halutessaan osallistua puiden yhteismyyntiin. Kirjeessä pyydet-tiin vastausta, miten maanomistaja haluaa oman kiinteistönsä kohdal-la toimittavan ja mitä hänen kiin-

teistöltään hakkuissa kertyville puille tehdään.

Maanomistajilla on neljä vaihto-ehtoa. Ykkösvaihtoehdossa maan-omistaja osallistuu yhteismyyn-tiin. Karlewood korjaa ja kuljet-taa reuna-alueiden ainespuun ja mahdolliset ylipitkät puut reuna-vyöhykkeen ulkopuolelta, ja yh-teismyynnin kilpailutuksen voit-tanut Stora Enso hoitaa kaukokul-jetuksen. Rahat tilitetään maan-omistajan valtakirjassa ilmoitta-malle tilille. Puun yhteismyynnin kilpailutuksen tienvarsihinnat oli-vat kirjeen mukana.

Mikäli maanomistaja ei halua osallistua yhteismyyntiin vaan ha-luaa puut itselleen, hän voi valita vaihtoehdon kaksi. Tällöin Karel-wood korjaa puut ja hoitaa lähikul-jetuksen. Varastopaikalla puut kasa-taan omaan pinoonsa maanomista-jaa varten ja hänen velvollisuutensa on hoitaa ne siitä eteenpäin. Maan-omistaja ilmoittaa halutut katkonta-mitat valtakirjalla Karelwoodille ja saa hakkuun jälkeen itselleen mit-taustodistuksen sekä varastopaik-kakartan. Tässäkin vaihtoehdossa ylipitkät puut reunavyöhykkeen ul-kopuolelta käsitellään tarvittaessa.

Kolmas vaihtoehto on, että reu-nuspuut hakataan lunastuksessa määriteltyjen reuna-alueiden enim-mäispituuksien mukaan. Karel-wood kaataa, karsii ja katkoo run-got maastoon. Maanomistajalla ei ole mahdollisuutta osallistua yh-teismyyntiin, ja vastuu puiden pois-kuljetuksesta on maanomistajalla.

Lunastuksessa määritellyt johto-aukean reuna-alueet ovat kymme-nen metrin levyisiä. Puiden enim-mäispituus johtoaukean sisäreu-nassa on kymmenen metriä ja ta-kareunalla kaksikymmentä met-riä. Enimmäispituus etenee sisä-

SIRPA HEISKANEN

Kesää pukkasi, kun Teemu Myller aloitteli reunapuu-urakkaa Lappeenrannassa.

14 15 • 5/2020vuotta

reunasta takareunaan suhteessa 1:1. Kolmosvaihtoehdossa poiste-taan reuna-alueelta vain nämä enim-mäispituuden ylittävät puut. Lisäk-si poistetaan reuna-alueen ulkopuo-lelta tarvittaessa yksittäiset ylipit-kät puut, kuten muissakin vaihto-ehdoissa.

Neljäs vaihtoehto maanomista-jalla on ilmoittaa, että hänen osuu-dellaan ei ole hakattavaa puustoa lainkaan. Alue voi olla esimerkik-si peltoa tai taimikkoa.

Valintojen selvittelyä

Vastauksia maanomistajilta pyydettiin tammikuun 17. päivään mennessä.

– Yleensä noin kymmenen pro-senttia maanomistajista soittaa kir-jeen perusteella ja kysyy lisätietoja, Fingridin Ojarinta kertoo.

Karelwoodin Hannu Lehikoi-nen kertoo, että maanomistajis-ta noin 70 prosenttia vastaa kir-jeeseen suoraan ja kertoo valitse-

mansa vaihtoehdon. Loppuja noin kolmeakymmentä prosenttia tavoi-tellaan erikseen vastauksen saami-seksi.

– Heitä yritetään saada kiinni soit-tamalla ja joskus jopa mennään ovel-le kolkuttelemaan. Joku saattaa aja-tella, että jos ei vastaa kirjeeseen, puille ei tehdä mitään, Lehikoinen sanoo.

Jos maanomistajalta ei saada vas-tausta, puut käsitellään vaihtoehto kolmosen mukaan.

Maanomistajien kanssa keskus-telu on toisinaan tämän kaltaisissa hankkeissa herkkä laji. Keskuste-lussa voi tulla esiin jo johtoalueen lu-nastusajalta periytyvää painolastia.

Fingridin Ojarinta toteaa, että toi-saalta reuna-alueiden yhteishakkuu voi joskus olla maanomistajalle pal-velus, sillä sen yhteydessä korjataan puut myös sellaisista paikoista, jois-ta niitä muutoin olisi vaikea korja-ta. Jos jo normaalistikin puunkor-juu suurjännitelinjan reuna-alueella vaatii erityistä varovaisuutta ja am-mattitaitoa ja jos esimerkiksi maas-to vielä on erityisen hankalaa, koh-teen puut eivät välttämättä ole yk-sittäisenä leimikkona ostajille ko-vinkaan houkuttelevia.

Erikoistyötä ja vaihtelua normihommiinReuna-alueiden puiden korjuu poik-keaa monella tapaa tavallisesta hakkuutyöstä. Työturvallisuus korostuu, kun puuta korjataan sähkölinjan läheisyydessä.

– Ei sitä johtoa koko ajan vahtaa, mutta tiedostettava se on koko ajan, Teemu Myller sanoo.

Asetus puunkorjuutyön turvalli-suudesta määrää vähimmäisetäisyy-det varastoinnille ja hakkuutyölle. 400 kilovoltin avojohdoilla vähim-mäisetäisyys on sekä alla että sivul-la viisi metriä.

Linja-alueille ei ole asiaa urakoi-maan myöskään ilman urakan alus-

sa pidettyä alkuperehdytystä. Tur-vallisuuteen kuuluu sekin, että lin-jan reuna-alueella työskennellessä koneilla on ”häntä”: laahausketju koneesta maahan maadottamaan sähköiskua, jota toivottavasti ei kos-kaan tule.

– Jos johtoja vahingossa hipa-soo, Fingrid tietää heti, kuka se oli.

Fingridillä tosiaan on tieto, ku-ka missäkin päin linjaa työskente-lee. Työmaalle tullessaan Teemu Myller lähettää Kantaverkkokes-kukseen viestin ja saa kuittaukse-na luvan työskennellä linja-alueella.

Linjan toisessa päässä ei enää rii-tä pelkkä Fingridin kulkulupa. Ve-näjän puoleisessa päässä tarvitaan lisäksi rajavyöhykelupa.

Palasten asettelua paikoilleen

Se suurin ero normihakkuisiin verrat-tuna tekee työstä Teemu Myllerin mukaan myös mukavan mielen-kiintoista. Kun hakkuutyömaalla on mittaa 25 kilometriä, matkalle mahtuu monen maanomistajan metsää ja jokai-sen kohdalla on tiedettävä, minkä vaih-toehdon mukaan sitä pitää korjata.

– Tämä on hyvää vaihtelua normi-hommiin. Tässä täytyy olla koko ajan hereillä, onko ykköstä, kakkosta vai kolmosta ja missä vaihtuu kiinteistö-raja. Kuskeillekin tämä on hyvä har-joitus, herättää ajattelemaan asioita monesta eri näkökulmasta.

Ennen linjalle lähtöä on listat ol-tava selvinä sekä itsellä että perässä

ajavalla ajokoneen kuljettajalla. Jos seassa on vaihtoehdon kak-si valinneita, pitää olla halutut mitat hallussa. Teemu kertoo usein tökkäävänsä latvan maa-han pystyyn ja puivansa kasat rajan kohdalla hieman erilleen merkiksi ajokoneen kuljettajal-le, kun luokka vaihtuu esimer-kiksi ykkösestä kolmoseen. Ko-neissa on myös käytössä Ma-xiVision-ohjelmisto, joten tieto kulkee senkin avulla koneiden välillä ja kuljettajat näkevät teh-dyt ja ajetut puut.

Hakkuun edetessä linjan reu-naa pitkin on selvää, että ajoko-neelle tulee normaalia pidempiä ajomatkoja varastopaikoille.

Reunapuiden korjuu vaatii pa-nostusta varastopaikkojen suun-nitteluun. Jo sähkölinja itsessään asettaa rajoituksia, mutta tilantar-vekin on tavallista suurempi. Eri puulajien lisäksi on otettava huo-mioon myös maanomistajan valit-semat vaihtoehdot.

Kun reunuspuiden korjuussa työmaa on pitkä ja kapea, onko si-tä myös leipä?

– Töitä riittää täällä arviolta ju-hannuksen tienoille tai kesäkuun loppuun. Kulut on tietysti suurem-mat, kun tulee matka- ja majoitus-kuluja, mutta se on otettu urakka-hinnassa huomioon, Teemu kertoo.

Leveimmässä kohdassa kolme linjaa rinnakkainVenäjän rajalta Yllikkälään kulke-valla johtoaukealla on koko matkan rinnakkain kaksi 400 kilovoltin suurjännitelinjaa. Lähes puolet matkasta johtoaukea on vielä leveämpi, sillä noin puolivälissä matkaa samaan johtoaukeaan yhtyy lisäksi Imatran suunnalta yksi 110 kilovoltin linja. Yhden suurjännitelinjan johtoaukea on johdon jännitteestä ja raken-teista riippuen 26–42 metriä. Kun Yllikkälästä lähtevällä johtoau-kealla on parhaimmillaan kolme suurjännitelinjaa rinnakkain, se on

leveimmässä kohdassaan yli sadan metrin levyinen.

Johtoaukean molemmin puolin on lunastustoimituksessa määritel-ty reuna-alue. Se on 10 metriä leveä.

Fingrid ei omista voimajohtojen alla olevaa maata eikä johtoalueen puustoa, vaan ne kuuluvat maan-omistajalle. Yhtiö on lunastamalla hankkinut pysyvän oikeuden käyt-tää johtoaluetta. Lunastuksen pe-rusteella yhtiöllä on oikeus mm. johtoalueen käyttöön, rakentami-sen rajoittamiseen, johtoaukean rai-vaukseen ja ylipitkien reunavyöhy-kepuiden käsittelyyn.

Fingridin suurjännitejohtojen reunavyöhykepuut käsitellään 10–25 vuoden välein. Johtoauke-at raivataan mekaanisesti 5–8 vuo-den välein, vuotuinen raivausmää-rä on noin 6000 hehtaaria.

Sähkönsiirron kantaverkon voi-majohtoja on Suomessa noin 15 000 kilometriä. Niistä noin 4600 kilo-metriä on 400 kilovoltin johtoja, 2200 kilometriä 220 kV johtoja ja 7600 km 110 kV johtoja.

Suomen sähkönsiirron kanta-verkosta vastaa Fingrid Oyj. Kan-taverkko on sähkönsiirron runko-verkko, johon suuret voimalaitok-set ja tehtaat sekä alueelliset jake-luverkot on liitetty. Sähköä siirre-tään sen avulla sekä Suomen si-sällä että valtakunnan rajojen yli.

Laahausketju kuuluu koneen varustukseen tällä työmaalla.

Työmaalle saapuessa pitää lähettää viesti Kantaverkkokeskukseen.

Teemu Myller (oikealla) näyttää Fingridin Tero Ojarinnalle ja Erkka-Pekka Impivaaralle, että koneessa on öljynimeytysmatto ja sammutin kuten pitää.

Karelwood on käynyt nauhoittamassa reunavyöhykkeen ennen hakkuiden alkua. Hannu Lehikoinen kävi tekemässä vielä tarkastusmittauksia.

Johtoalue koostuu johtoaukeasta ja sen molemmin puolin olevasta reunavyöhykkeestä. Reunavyöhyke on yleensä 10 metriä leveä. Puiden kasvukorkeus on raunavyöhykkeellä rajoitettu, puiden enimmäispituus johtoaukean sisäreunassa on 10 metriä ja takareunalla 20 metriä. Enimmäispituus etenee sisäreunasta takareunaan suhteessa 1:1.

Linjalla riittää töitä kesäkuun lopulle, arvioi Teemu Myller.

16 17 • 5/2020vuotta

AFM-Forest Oy ja Mototarvikkeet.fi

RIITTA MIKKONEN

Asiakkaat tietävät kyllä mi-tä haluavat ja meidän teh-tävämme on tehdä osta-misesta mahdollisimman

helppoa, nopeaa ja vaivatonta, sa-noo AFM-Forestin tuore myynti-mies Topi Iltola.

Luonnollisesti neuvojakin saa ja apua oikeiden ratkaisujen löytämi-seen, jollei asiakas ei ole aivan var-ma mikä tuote on oikea juuri hänel-le. Verkkokaupassa suurin osa tila-uksista tehdään toimistoaikojen ul-kopuolella, joko myöhään illalla tai aikaisin aamulla.

Iltolalla on pitkä kokemus mototar-vikkeista, ja niistä hän vastaa tässäkin tehtävässään. Erityisesti hän innos-tuu kertoessaan vasta julkistetusta NordChain-edustuksesta, sillä näis-sä metsäkoneissa, kuorma-autoissa ja traktoreissa käytettävissä ketjuis-sa on sitä mikä kestää kehumisen.

– valikoimissa nyt myös NordChain

Jyväskylässä toimiva AFM-Forest Oy ulottaa toimintansa ympäri kotimaan ja maailman. Keskeisen sijainnin ja hyvien liikenneyhteyksien lisäksi kaupanteossa auttaa oma verkkokauppa osoitteessa mototarvikkeet.fi.

– Brändi on hyvin tunnettu kone-yrittäjien keskuudessa erinomaises-ta laadusta ja kestävyydestään. Lisäk-si valikoimasta löytyy aina poikkeuk-setta oikea ketju kaikkiin koneisiin ja olosuhteisiin.

NordChain-edustuksen vaihtumi-sen myötä Suomen markkinoille saa-pui uusi ketjumalli metsäkoneisiin. Multihokki 160TS on suositun Super-hokki-ketjun pohjalta jatkokehitetty malli, jossa on U-nastojen lisäksi pys-tynastat ketjulenkeissä. Nastojen suu-rempi määrä suojaa rengasta parem-min myös kivikkoisessa maastossa.

– Ruotsissa Multihokki 160TS on ollut käytössä jo useita vuosia ja on todistanut kestävyytensä.

Kokemusta verkkokaupasta

Kuorma-autoissa ketjujen on oltava paitsi ehdottoman pitävät, myös

suhteellisen nopeasti asen-nettavat ja riisuttavat. Ne eivät saa syödä kuljetusresurssista liikaa aikaa eikä kuljettajalta viimeisiä voimia.

– Käytännössä 8-millinen ketju on paksuinta rautaa mi-tä kuorma-autojen paripyöriin voi laittaa, yksikin millin lisäi-si painoa liikaa yhden miehen asennettavaksi, summaa Iltola.

Koneiden tehojen nousu ja kasvaneet kuormat ovat lisän-neet vaatimuksia myös ketjuil-le. Ketjujen tarve on muuten-kin ilmasto-olosuhteiden li-sääntyvän vaihtelun myötä vain kasvanut.

– Ketjut ovat varsinkin puu-autoissa kulutustavaraa. On paljon yrityksiä, joissa ajetaan ketjut talvessa loppuun, vaikka olisivat kuinka hyvät.

NordChain on tuotenimenä vuodelta 2016, mutta ketjuvali-koima on tuttu, sama mikä ai-emmin tunnettiin eteläruotsa-laisen valmistuspaikkakuntan-sa Gunnebon nimellä. Tuotan-to alkoi jo vuonna 1930. Verk-kokaupassa on tarkat tuoteku-vat ja tuotetiedot, joiden mu-kaan valintojen tekeminen on perusteltua ja vaivatonta.

– Verkkokauppa on auki ai-na, palvelee nopeasti ja varmas-ti, korostaa yksi AFM-Fores-tin omistajista, myyntipäällik-kö Jari Lääperi.

Jos koronakeväänä yleisesti ottaen verkkokauppa kasvaa ja niitä perustetaan korvaamaan menetettyä kauppaa, niin AFM-Forestin kohdalla se ei päde. Tästä verkkokaupasta ei teh-dä heräteostoksia, vaan tilataan

tarpeeseen. Jollei koneyrittäjällä ole töitä, ei ole tarvetta tarvikkeillekaan.

– Mototarvikkeet.fi-sivusto avat-tiin vuonna 2009, ensimmäisenä tä-män alan verkkokauppana Suomessa.

Jyväskylä on yritykselle logistises-ti sikäli mainio, että tavallisimmin ti-laus on kotimaisella asiakkaalla seu-raavana päivänä, olipa ilmansuunta mikä tahansa. Myös ulkomaille rah-ti liikkuu nopeasti.

Tuotemerkkejä kaupassa on tar-jolla runsaasti, minkä mahdollistaa vuonna 1993 perustetun yrityksen tausta riippumattomana toimijana.

Valmiina normaaliin

AFM-Forest Oy:n pääbisnes on kuitenkin oma tuotanto Jyväskylän Hakkutien tehtaalla. Tuotanto koos-tuu harvesteripäistä ja kaatopäistä. Tuotannosta valtaosa menee vientiin,

jälleenmyyjiä on kaikilla mantereilla paitsi Afrikassa. Pohjois-Amerikkaan ja muihin ranskankielisiin maihin myyn-nistä vastaa Jyväskylästä käsin rans-kalais-suomalainen Timo Savornin.

Suunnittelu ja kasaus ovat omaa työtä, valmiiksi hitsatut ja taivutetut komponentit tulevat erikoistuneelta alihankintaverkostolta. Harvesteri-päät on suunniteltu kaikkiin alusta-koneisiin sopiviksi ja ne varustellaan tehtaalla valmiiksi asiakkaan tarpei-den mukaan.

Puunkorjuun vaikea talvi ja sen jäl-keinen koronakevät näkyvät myös AFM-Forestin toiminnassa. Tuotan-topuoli pyörii normaalia alhaisemmal-la kapasiteetilla, markkinointi on nor-maalisti töissä. Kokonaishenkilömää-rä on 11.

– Harvinainen tilanne, että kaikki neljä myyjää ollaan tässä paikan pääl-lä, tavallisesti ainakin puolet on jos-

sain myyntimatkalla, naurahtaa myyntipäällikkö Lääperi.

Sillä vaikka korona on hiljen-tänyt liki kaiken, se tarkoittaa et-tä sitten kun työt alkavat, niitä on paljon ja niillä on kiire. Sii-nä vaiheessa pitää olla valmiina palvelemaan ja nopeasti. Myy-jät hankkivat työt tuotannolle.

Tarvikepuolella mennyt – tai monilla seuduin tulematta jäänyt– talvi näkyi esimerkiksi telo-jen kysynnässä. Tarjolla on Clark Tracksin valikoima lisätarvikkeineen.

AFM-Forestin väki odottaa muiden metsäalan toimijoiden tavoin jo syksyä ja normaaliai-kaa, sekä sen myötä koittavaa FinnMetkoa.

NordChain-jakelusopimus toi uuden ilmeen myös AFM-Forestin aulatiloihin. Topi Iltola ja Jari Lääperi tietävät, että ketjuvalikoimasta löytyy ne oikeat monenlaisiin tarpeisiin.

Mototarvikkeet.fi-sivusto on osoittanut toimivuutensa esimerkiksi Clark Tracks -telojen myyntikanavana, sanoo Topi Iltola.

AFM-Forestin tuotantotiloissa oli toukokuussa hiljaista, Jari Lääperi ja Timo Savornin toivovat mahdollisimman nopeaa paluuta normaaliin.

”Ranskan lahja meille”, esittelevät työkaverit. Timo Savornin vastaa yhteydenpidosta rasnkankielisiin asiakkaisiin.

18 19 • 5/2020vuotta

– Kyllä saarissa toimittaessa ol-laan suurennuslasin alla, mutta täl-löin on hyvä osoittaa vastuullista toimintaa huolellisella ja ammatti-taitoisella työn toteutuksella, muis-tuttivat Esa ja Hannu.

Metsäkoneyrittämistä vuodesta 1994Veljekset Hokkanen Oy on perus-tettu vuonna 1994 yrittäjäveljes-ten Esan ja Hannun toimesta. Mikkelissä suoritetut metsäko-neenkuljettajan opinnot ja vankka työkokemus loivat pohjan oman yrityksen perustamiselle. Yritys on kasvanut ja kehittynyt tasaisesti. Tällä hetkellä yrityksen liikevaihto on vuositasolla 7-8 miljoonaa euroa ja puuta korjataan 800 000 mottia. Maanmuokkauksia tehdään joita-kin satoja hehtaareja vuodessa. Omia kuljettajia on reilut kolme-kymmentä, kaksi vakituista operaa-tioesimiestä ja lisäksi muutamia kumppanuusyrityksiä.

– Kangasniemi on sijainniltaan hyvä toimintaympäristö metsäko-neyritykselle. Metsät kasvavat hy-vin, puulle on kysyntää ja käyttö-paikkoja on lähiympäristössä usei-ta, miettivät Esa ja Hannu.

koneella. Lauttaan mahtuu kerral-laan puuta 200 – 250 m3. Mante-reen nostopaikalta puut lastataan suoraan puutavararekan kyytiin, sanoi Hannu.

– Lauttamatkaa Vuojasaaresta mantereen nostopaikalle kertyy reilut 30 kilometriä. Vesikuljetuk-sen hoitaa kumppaniyritys luumä-keläinen Bonanzan Urakointi Oy. Puulavedellä on käytössä kaksi eri nostopaikkaa, joiden avulla vesimat-kat saadaan lyhyemmiksi, Hannu kertoi.

– Saaripuunkorjuussa ajoitus ja saumaton yhteistyö hakkuu- ja ajo-koneen, lautturin ja autokuljetuk-sen välillä on tärkein tekijä töiden etenemisen ja sujuvuuden kannal-ta. Korjatut puut tulisi saada kulje-tettua suoraan sahoille ja tehtaille ilman ylimääräisiä terminaalikulu-ja, Hannu muistutti.

Saarissa puuta korjattaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota mm. vesiensuojeluun, lastauspaikkojen suunnitteluun, mökkiläisiin, oike-aan harvennustapaan sekä oikea-aikaiseen toiminnan ketjutukseen. Vaikka metsäyhtiöiden maillakin välillä puuta korjataan, niin suurin osa puunkorjuusta tehdään yksi-tyisten metsänomistajien metsissä.

Rantapinosta nostopaikalle

Veljekset Hokkanen Oy:n yrittäjävel-jeksistä Hannu Hokkanen esitteli saaristopuunkorjuun saloja tarkem-min, sillä hän on itse vastuussa töiden organisoinnista.

– Veljeni (Esa Hokkanen) kans-sa olemme jakaneet yrityksemme töitä niin, että minulla on ollut pää-vastuu kesäajan saaristopuunkor-juusta. Tätä hommaa on tehty yli kymmenen vuotta, joten kokemus-ta tästäkin alkaa olemaan, kertoi Hannu.

– Puulavedellä suurimmat saa-ret ovat noin tuhannen hehtaarin kokoluokkaa. Metsät kasvavat saa-rissa erinomaisesti. Tämä luo hy-vät olosuhteet puunkorjuulle, Han-nu esitteli.

Tänä kesänä puuta on korjattu Puulaveden pohjoisosissa sijaitse-vassa Vuojasaaressa yhden korjuu-ketjun voimin. Pääosa puunkorjuusta tehdään harvennuksina, mutta myös uudistushakkuita tehdään. Kausit-tainen saarissa tehtävä puunkor-juumäärä on ollut noin 15 000 m3 luokkaa.

– Saaressa puut ajetaan rantapi-noon puutavaralajeittain. Rantapi-nosta puut lastataan puulautalle ajo-

Sisävesien saaristopuunkorjuuta Puulavedellä

Ajokone purkaa puukuormaa omalta lautaltaan varsinaiselle puulautalle, jolla kuljetus tapahtuu mantereen nostopaikalle.

– Tarjoamme puunkorjuupal-veluita pääasiallisena toimialuee-na Kangasniemi, Pieksämäki ja Mikkeli. Lisäksi tarvittaessa toi-mimme laajemmallakin alueella Suomessa, Hokkaset esittelivät yrityksensä toimintaa.

Yritys vastaa toimialueellaan UPM Metsän ja Metsä Groupin puunkorjuu- sekä metsänhoito-sopimuksista. Lisäksi Järvi-Suo-men Energialle tehdään johto-katujen puunkorjuuta sekä vieri-metsien hoitoa. Asiakasyritysten tarpeisiin vastataan seitsemäl-lätoista korjuuketjulla ja neljäl-lä kaivurilla. Toimintavarmuus pidetään korkealla tasolla uudel-la kalustolla sekä työntekijöiden jatkuvalla ammattitaidon ylläpi-tämisellä.

– Laatu on meille tärkeä asia ja pyrimme palvelemaan asiakkai-ta monipuolisesti. Metsäyhtiöi-den ollessa asiakkaitamme pys-tymme tarjoamaan heille puun-korjuun suunnittelun ja toteu-tuksen sekä maanmuokkauk-sen sisältämää kokonaispalve-lua. Myös metsänomistajille ta-pahtuva sujuva yhteydenpito on toimintamme kulmakiviä, sanoi-vat Esa ja Hannu.

Useilla maamme sisävesille tehdään vuosittain saaristopuunkorjuuta. Savon sydämessä Puulavedellä kangasniemeläinen metsäkoneyritys Veljekset Hokkanen Oy on tehnyt puunkorjuuta saarissa yli kymmenen vuoden ajan. Saarissa puuta korjattaessa on otettava tarkasti huomioon ympäristö ja metsänomistajien toiveet. Onnistunut puunkorjuu on osa kokonaispalvelua, minkä avulla luodaan hyvä asiakaspalvelukokemus ja mahdollistetaan tulevat työmahdollisuudet.

Tulevaisuuden suunnitelmiaKangasniemeltä kotoisin olevat veljekset toteavat yhteen ääneen, että yrityksen toimintaa on edel-leen tarkoitus kehittää ja kasvattaa.

– Kyllä meillä on vahva halu ke-hittää yritystä edelleen. Mahdol-lisuuksien mukaan pyritään kas-vamaan oman toiminnan kautta, veljekset miettivät.

Veljekset Hokkanen Oy pyrkii olemaan esillä sosiaalisessa me-diassa, paikallisten urheilijoiden ja urheiluseurojen sponsoroinnis-sa. Tämä toimintatapa on omak-suttu yrityksessä osana toimin-nan kehittämistä ja yrityksen ni-men esillä pitämistä.

– Sen lisäksi, että pyrimme pi-tämään yritystämme esillä, halu-amme olla tarjoamassa työssäop-pimis- ja harjoittelupaikkoja opis-kelijoille. On tärkeää tehdä yhteis-työtä alueen oppilaitosten kanssa, kertoi Hannu.

– Meillä on jälleen tänä kesä-nä harjoittelija Mikkelin ammat-tikorkeakoulusta tutustumassa ja oppimassa käytännön puunkor-juun tehtäviin sekä nykyaikaisen metsäkoneyrityksen toimintaan, Esa sanoi.

Uuden puunkorjuu- ja metsän-hoitopalvelujen sopimuksen myö-tä UPM Metsän kanssa, yritys on kasvattamassa korjuumääriään sekä

LAURI HYYTIÄINEN

rekrytoinut uusia kuljettajia ja hank-kinut uutta kalustoa kasvaneeseen tarpeeseen. Uskoa positiiviseen tule-vaisuuteen tuntuu veljeksillä olevan.

Veljekset Hokkanen Oy:n yrittäjäveljekset Hannu (oik.) ja Esa Hokkanen sekä hakkuukoneenkuljettaja Pekka Poikolainen.

Puulaveden saaristopuunkorjuuta Vuojasaaressa.

20 21 • 5/2020vuotta

Tiehöylää pidetään joskus vaikeasti työllistettävänä koneena, vaikka tarvetta ja kysyntää voisi höylälle ollakin. Toimivien käytettyjen koneiden markkina on ohut ja osaavista kuljettajista on tavallistakin suurempi pula. Niinpä monen pienyrittäjien ratkaisu tienhoito- ja kunnossapitotöihin on joko traktorivetoinen lana tai kuorma-auton alusterä. Mutta tehokkaaseen polanteen höyläykseen tai asfalttipohjien tekoon ne jäävät kevyiksi, joten ongelman ratkaisuun on oikeastaan vain yksi keino ja se on uusi tai uudehko tiehöylä.

Kuopiolainen Koneurakointi Jark-ko Kosunen Oy onkin päätynyt tä-hän ratkaisuun, sillä tänä kevää-nä yritykselle tuli jo toinen 6-pyö-

rävetoinen Veekmas FG-2428 -höylä kitee-läisen valmistajan Veekmas Oy:n mallistos-ta. Aikaisempikin kone on tuore eli vuoden 2019-mallia, joten kyseessä on melko harvi-nainen tapaus yksityisen yrittäjäkunnan kes-kuudessa. Kosusella on kuitenkin hyvä se-litys höyliin panostamiselle ja sen mukaan hän on onnistunut saamaan tilaajakuntaan-sa useita sekä talvitöiden että kesän asfalt-titöiden teettäjiä.

– Kun aloitin yritystoimintaa yhdellä kai-vukoneella vuonna 2003, alkoi asiakkailta tul-la pyyntöjä niin kuorma-auton kuin pyörä-kuormaajan hankkimisesta ja siitä se sitten lähti, toteaa Jarkko Kosunen. Nyt kalus-toa on kolmisenkymmentä yksikköä ja en-simmäisen höylän, käytetyn RG-sarjan Veek-masin hankin muutama vuosi sitten Kuopi-on kaupungin Mestar-liikelaitoksen tilaa-miin töihin. Viime vuonna meille tuli tämä ensimmäinen FG-sarjalainen ja nyt toinen. Käytetty RG meni meiltä suoraan ostajalle.

– Tällä hetkellä teemme Savon Kuljetuk-selle kaupungin läntisen alueen hoitourakan konetyöt ja kesätöinä myös yhtiön muita kun-nossapitohöyläyksiä. Asfalttipohjia urakoim-me mm. NCC:lle ja Skanskalle ja Destian tie-rakennuskohteissa olemme myös mukana.

Veekmas Pohjoismaiden ainoa höylien valmistajaTiehöylien valmistusmäärät Suomessa ja Pohjoismaissa ovat pitkään olleet pieniä sen jälkeen, kun valtiolliset tielaitokset luopuivat

omasta kalustostaan. Toinen perinteisesti iso asiakassektori – kunnat – on puolestaan vähentänyt höyliin investoimista määräraho-jen pienenemisen takia. Urakoitsijat korvaa-vat tilannetta, mutta 70-luvun myyntimää-ristä voidaan vain haaveilla.

Iso toimialajärjestely höylämarkkinoilla tapahtui vuonna 2007 Halttusten perheen Veekmas Oy:n hankittua Patria Vammas Oy:n tiehöyläliiketoiminnat ja samalla Ruot-siin perustettu tytäryhtiö hankki Vammas AB:n liiketoiminnat. Siinä yhteydessä Veek-mas sai tuoteoikeudet Lokomo-, Lännen-, Nord-Verk-, Mattson- ja Vammas-tiehöy-liin ja siitä tuli ainoa höylävalmistaja Poh-joismaissa.

Itsekin tiehöyläurakoitsijana aloittanut yrityksen perustaja Esa Halttunen korja-si 70-luvun lopussa käytettyjä höyliä myyn-tiin ja sai 1980-luvun alussa ostaa ison erän Ruotsin tielaitoksen höyläkalustosta, kul-jetti ne Kiteelle ja peruskorjasi Tolosenmä-en hallilla edelleen myyntiin. Monet näis-tä Nord-Verkeistä on edelleen Suomessa urakointikäytössä. Kierrätysrunkoiset höy-lät väistyivät tuotannosta vasta 2000-luvun alussa, minkä jälkeen Veekmas Oy on val-mistanut höylänsä ns. uudesta raudasta.

– FG-sarja sai hyvän jalansijan Ruotsis-sa ja matalarakenteinen FG 5 C löysi tien-sä kaivoksiin eri maanosissa, kertoo Esa Halttunen. Parhaimmillaan tuotanto kasvoi tämän kansainvälistymisen ansiosta lähes 30 koneeseen vuodessa ja viennin osuus oli noin 80 prosenttia, mutta viime vuosi-na olemme olleet n. 15 koneen vauhdis-sa ja puolet niistä jää nykyisin Suomeen.

– RG-sarja on edelleen suosittu mm. Nor-jassa ja Virossa, mutta kotimaahan myymme

lähinnä FG-sarjan koneita, sanoo Halttu-nen. Kuluvan vuoden tilauskanta on meil-lä kohtuullisen hyvä ja töitä riittää loppu-syksyyn asti, mutta toimitusaikoja piden-tää valitettava komponenttipula, sillä va-rastoja ei nykyisin ole kellään.

Suomessa isojen väylä- ja pihakohtei-den toteuttaminen tapahtuu tänä päivänä melkein aina 3D -mallinnuksella ja sen ta-kia pääurakoitsijat edellyttävät näitä val-miuksia myös höylämiehen koneeseen. Tuottavuusvaatimuksien kasvaessa esiin on tullut myös 6-pyörävedon etu ja näissä asioissa Veekmas on seurannut asiakkai-densa toivomuksia.

– Koneohjausjärjestelminä asiakkai-demme koneisiin on asennettu sekä Trim-blen että Novatronin laitteita ja myös Lei-ca soveltuu, toteaa toimitusjohtaja Halttu-nen. Meillä on myös erittäin hyvät koke-mukset etuvedon napamoottorien kestä-vyydestä, yhdessäkään ei ole ollut vikoja.

Myös Jarkko Kosunen on tyytyväinen kuusipyörävetoiseen koneeseen ja ker-too etuvedon säästävän konetta kadun-kulmia kierrellessä.

– Telin lukkoja ei läheskään aina tar-vitse kytkeä polanteen höyläyksessä, kun etuveto auttaa, sanoo Jarkko Kosunen. Ja kone on hyvä kääntymään tiukoissa-kin kulmissa. Olen koeajanut myös kil-pailevia höylämerkkejä, mutta tykästyin erityisesti Veekmasin rattiohjaukseen ja sen automaattiseen rungon seurantaan, minkä ansiosta runko seuraa hyvin kul-jettajan ajatusta. Viimevuotisessa konees-samme on Trimblen koneohjauslaitteet ja samanlaiset on tulossa tähän uuteen-kin, kertoo Kosunen.

KALEVI KAIPIA

3D-koneohjaus ja 6-pyöräveto palveluvaltteina

Tiehöyläurakoitsijalla pitää olla useita asiakkaita

Kosusen vuosimalli 2019 höylässä on Trimblen koneohjausvarustus ja takana tulevaan tämänvuotiseen se asennetaan myös.

Jarkko Kosunen luottaa Veekmasin 6-pyörävetoiseen tiehöylään.

Trimblen näyttö on kuljettajan näkökentässä hyvin näkyvissä.

SUOSIKKIKETJUJEN UUSI JÄLLEENMYYJÄ

AFM-Forest Oy | www.mototarvikkeet.fi | 020 765 9055 Laatuketjut Gunnebosta vuodesta 1930 | www.nordchain.fi

SR-BZ/BZ SR-ZGUNNLIGHT 5 SV-Z SV STANDARD TIHEÄ

KUORMA-AUTOKETJUT

22 23 • 5/2020vuotta

aikaisesti Cobra seulakauha murskaa turve-paakut mikä on varsinkin kuiviketurpeessa erityisen tärkeää.

Seulakauhalla seulottaessa yksi mies ja yksi kaivukone pystyy seulomaan turpeen.

Cobra seulakauhoja on saatavilla moniin eri peruskoneisiin, jaekokoja 0-10 mm välein ja rumpumalleja on seulova, murskaava ja X75 joka on murskaava ja sopii pehmeiden maa-ainesten käsittelyyn. Samaa Cobra seulakau-haa voi myös käyttää esim. mullan seulontaan ja se onkin varsin monipuolinen laite. “Meil-lä Cobra seulakauhoja löytyy 1,5 tonnin perus-koneista aina 45 tonnisiin asti ja ollaan ko-vasti aina uutta kehittelemässä” toteaa Mar-ko Melto Cernos Oy:n Aluemyyntipäällikkö. Cobra seulakauhat valmistaa ja myy Cernos Oy ja Cobra seulakauhat onkin täysin suoma-lainen tuote suunniteltu ja tehty suomalaista urakoitsijaa ajatellen.

Turpeen ostajat vaativat laatua

Turpeiden laatu Suomessa vaihtelee paik-kakunnasta riippuen, kuitenkin yksi on tärke-ää että turpeen ostajat vaativat lopputuotetta mikä on risutonta, kivetöntä, kannotonta ja turvepaakkujakaan ei saa lopputuotteessa ol-la. “Kyllä ne asiakkaat heti soittavat jos sin-ne turpeeseen on turvepaakkuja tai isoja puu-keppejä päässyt ” sanoo Jaakko Salminen Kes-ki-Pohjanmaan Turvetuotanto Oy:n omistaja.

“Itse seulonnasta ei lisähintaa asiakkaalta saada, mutta on hyvä jo oman maineenkin kan-nalta, että lopputuote on hyvä laatuista. Kilpai-lu on tässäkin lajissa kovaa ja asiakkaista ha-lutaan pitää huolta” lisää Jaakko Salminen.

Yrityksessä työskentelee 2-4 työntekijää ja ruuhka-aikoina on urakkamiehiä ollut jo-pa 15 kappaletta ja “hyvistä konemiehistä onkin aina pulaa” sanoo yrityksen omis-

taja Jaakko Salminen. Kalustoon kuluu mm. kaivukoneita, pyöräkuor-

maajia, traktoreita ja turpeennostolaitteistoa. Yritys tekee osalla turvesoista turpeen noston itse ja toi-silla turvesoilla turpeen nosto tehdään alihankinta-na. Turve myydään pääasiassa polttoturpeeksi, pa-laturvetta myydään pienempiin kunnallisiin lämpö-laitoksiin ja uutena käyttökohteena on kuivikkeen myynti, mihin yritys osti Cobra L4-180 seulakau-han seulomaan risut ja murskaaman turvepaakut.

Cobra L4-180 seulakauhalla turvepaakut rikki“Tuttavani Hannu Isokääntä Megaturve Oy:sta osti tuossa jokin aika sitten Cobran seulakauhan turpeen seulontaan ja kävin hänen turvenevalla katsomassa konetta käytössä ja olin vakuuttunut että Cobra L4-180 seulakauhan tilavuus on jo sitä luokkaan, että homma voisi toimia” kertoo Jaakko Salminen.

Yritys tilasi Cobra L4-180 seulakauhan joka seu-loo 40 mm jaekokoa maaliskuussa. Laite toimitet-tiin Perhon turvenevalle noin neljässä viikossa ja kone käytiin käyttöönottamassa yhdessä Cobran edustajan kanssa. Cobra seulakauha liitettiin hel-posti NTP-10 pikakiinnikkeellä New Holland 235 kaivukoneeseen, joka leveätelaisena on n. 25 ton-nin painoinen.

Cobra L4-180 seulakauhan on tilavuudeltaan 3,2 m3 ja lisälaidan kanssa tilavuus lähentelee 3,5 m3.

Cobran seulakauhalla turpeesta saadaan seulot-tua risut, kannot ja isommat kivet pois, sekä saman

Jaakko Salminen Keski-Pohjanmaan Turvetuotanto Oy:sta aloitti koneurakoinnin jo -60 luvulla ja oli ensimmäisiä yksityisiä turvetuottajia, jotka saivat IVO:lle myytyä polttoturvetta. Jo niistä ajoista lähtien Keski-Pohjanmaan Turvetuotanto Oy on toiminut alalla ja Keskipohjanmaan alueella yrityksellä on Perhon, Vetelin ja Toholammin alueella turvesoita.

Keski-Pohjanmaan turvetuotanto Oy seuloo Cobra seulakauhalla

Maisemaa Perhon Olkinevalta.

Oikealta: Jaakko ja Jari Salminen ihailevat uutta hankintaansa. Keski-Pohjanmaan Turvetuotanto Oy käyttää New Holland Kobelcoa 235 seulomiseen.

Cobra L4-180 seuloo 40 mm jaekokoa.

Nämä risut jäävät ylitteeksi seulonnasta.

Tällaiset turvepaakut saadaan murskattua Cobran seulakauhalla.

Volvon L120:lla lastataan valmis lopputuote autoihin.

KoneyrittäjänTyönkuittausvihko25 kpl kolmiosaista kuittia Hinta 5,50 € (+alv ) /kpl

Tuotteisiin lisätään

toimituskulut, minimiveloitus

5 € /tilaus

Tilaukset toimisto@

koneyrittajat.fi✆ 040 9009410

sopii lomakkeeksi, kun tilaaja tai tilaajan työnjohto hyväksyy työn vastaanotetuksi

voidaan käyttää myös kuittina / tositteena ja asiakkaan kirjanpitoon, kun kuitataan alle 250 euron käteissuoritus

MARKO MELTO

24 25 • 5/2020vuotta

ly vaatii suunnittelua ja johtamis-ta, mihin Karjalainen nyt työnteki-jöiden turvin arvelee itse saavan-sa lisäaikaa. Eikä isä Heikki Kar-jalainenkaan suinkaan ole täysin vahvuudesta poistunut.

– Tuolla se rankahommissa on nytkin, tuumaa Tiina Lappa-lainen suunnaten katseensa met-sänlaitaan.

välineensä kanssa, ja arvostaa erityisesti pyörivää hyttiä ja hy-vää näkyvyyttä.

Viime syksynä Jontikan omi-naisuuksia vahvistettiin Clarkin ATF-teloilla, jotka olivatkin ku-luneena talvena ja seudun peh-meissä maastoissa vähintään-kin tarpeen.

– Vain yhden isännän kans-sa sovittiin sulan maan aikaan, että kuusikkoon ei niiden kans-sa mennä, mikä olikin oikea rat-kaisu, kun juuret olivat niin pin-nassa, tuumaa Aki Repo.

Pitävät telat ovat osoittaneet oivallisuutensa mäkisissä seu-dun maastoissa ja ympärivuoti-sessa käytössä. Menneenä talve-na urakoitiin myös omissa met-

Retosperä napattiin käyttöön naapurin Tapsalta, joka sitä oli jo aiemmin pu-heissaan viljellyt. Ja kyllä, nimi on to-dellakin toiminut kuten oli tarkoitus.

Avaa juttelun ja jää mieleen.– Moni kysyy missähän se tuommonen Re-

tosperä mahtaa olla. Vastaan että siellähän se Iisalmen Kurenpolvessa, nauraa Samppa Kar-jalainen.

Sukunimestään huolimatta Samppa on ihan ehta savolainen, ja jatkaa kotitilansa pitoa. Isä muutti tilan tuotantosuunnan ja perusti sikalan jo 80-luvulla. Ainoalle pojalle koneet tulivat tu-tuksi tilan omissa töissä, ja yritys tuli perustet-tua sitä varten, että töitä traktorikaivurilla voi tarjota muillekin.

Nyt Heikin ja puolisonsa Anita ovat jääneet eläkkeelle. Sukupolvenvaihdoksen jälkeen Re-tosperän toiminimen alla hoidetaan koko hom-ma. Tarjotaan koneurakointipalvelua esimer-

RIITTA MIKKONEN

kiksi lietteenajoon ja muihin maatilantöihin sekä ajokoneella puunkorjuuseen, ja vielä hoi-detaan tilan omat metsät ja pellot sekä 1200 eläinpaikkaan kasvanut sikala.

Yrittäjän itsensä lisäksi työllistyvät puoli-so Tiina Lappalainen, sekä työntekijät Aki Repo ja Topi Partanen. Tiina vastaa sikalas-ta, Aki puunajosta ja koneiden huollosta, To-pi pelto- ja kaivuutöistä. Topi Partanen pala-si varusmiespalveluksen jälkeen töihin, mikä helpottaa erityisesti kesäaikaan.

– Viime kesänä tuntui, ettei riitä tunnit liet-teenajoon, muistelee Samppa Karjalainen ja arvelee tänä kesänä saavansa paremmin it-selleenkin vapaata.

Telat tarpeen

Sitten kun on sitä joutoaikaa, pitää ruveta tuumailemaan talven töitä kuten kunnon

työnantajan kuuluu. Tällä hetkellä Retosperä työskentelee ajokoneella alihankkijana kahdel-lekin eri urakoitsijalle, siirrot ostetaan. Oma ketju siintää kuitenkin mielessä.

– Ennen moton ostoa pitäisi kuitenkin ol-la sopimus, palauttaa Karjalainen haaveensa maan pinnalle.

Puunkorjuussa Retosperän koneurakointi oli mukana seitsemän-kahdeksan vuotta sit-ten, mutta silloin ei tuntunut lyövän leiville ja ne koneet Samppa möi pois. Nykyinen John Deere tuli hankittua pari vuotta sitten, ja toissa talvi olikin kiireinen, silloin Aki aloitti työnsä.

– Taavetista tuli tämä kone, myyjä Herkko Saukkomaa halusi että käydään katsomassa, vaikka sanoin että turhaa, kun on huoltosopi-muksessa ollut kone.

Kone on osoittautunut odotusten mukaisek-si. Apukin on aina ollut soiton päässä. Kuljet-taja Aki Repo on päässyt nopeasti sinuiksi työ-

Retosperällä otetaan hommat vakavasti, mutta huumorilla

sissä, jyrkkiä rinteitä riittää ihan omassa pihapiirissä.- Ilman teloja olisi jäänyt tekemättä, arvelevat isäntä ja kuljettaja.

Kesän peltotyöt

Toukokuussa toimittajan piha-maalla pyörähtäessä odoteltiin porukalla kiivaasti peltotöihin pääsemistä. Kevätrospuutto ja korona pitivät urakoita tauolla ja koneet on tullut huollettua ja rasvat-tua jokaista nippeliä myöten.

– Lomatkin on jo pidetty, tuu-maa Aki Repo.

Kesäkausi alkaa lietteen levityk-sellä ja sitä riittää syksyyn saakka. Samppa Karjalainen on urakoinut levityksiä noin kymmenen vuoden

ajan, parhaana kesänä lietettä tu-li levitettyä yli 40 tuhatta kuutiota.

Tuorerehun teko työllistää myös, siihen Retosperällä on kak-si kärriä. Urakoinneissa tehdään yhteistöitä useankin koneyrittäjän kanssa, yhteistyöverkosto on tär-keä ja toinen toistaan tukeva.

Lisäksi omissa noin 120 pelto-hehtaarissa riittää tekemistä. Pii-riojia lähdetään avaamaan heti kun mahdollista ja heinäkuulle on lu-vassa pellontekoa. Kolmen hehtaa-rin verran on siirtymässä 80 met-sähehtaarista pelloksi, työvaihee-na kannonnosto.

– Viljelykuntoon syksyksi, suun-nittelee Samppa Karjalainen.

Koneurakointi vieraalle ja sa-maan aikaan omien tilusten vilje-

Retosperän Koneurakointi se varmaankin firmalle semmonen nimi, ettei ole muita. Näin arveli iisalmelainen Heikki Karjalainen pojalleen Sampalle, kun tämä oli pistämässä pystyyn yritystä. Ensimmäinen nimiehdotus nimittäin tuli bumerangina takaisin yritysrekisteristä.

Samppa Karjalaisella on hyvät kokemukset Case IH -traktoreista, ja sellainen on myös tuorein Retosperän koneurakoinnin hankinta.

Oma pieni kaivuri siirtyy traktorillakin, puikkoihin nousee Topi Partanen.

Yhdistelmä lietteen levitykseen lähtövalmiina. Kiireisiä kanssakulkijoita ei tien päällä aina hitaan ajoneuvon kohtaaminen ilahduta, mutta kylkiteksti ainakin lieventää harmitusta.

Samppa Karjalainen, Tiina Lappalainen, Aki Repo ja Topi Partanen ovat Retosperän voimanelikko.

John Deere ja Clarkin ATF-telat ovat Aki Revolle mieleinen työkonekokonaisuus.

26 27 • 5/2020vuotta

kynästä

ASIANA JOTOIMISTO

ANNALIISA LEINONENOTM, LAKIMIES, LUVAN SAANUT OIKEUDENKÄYNTIAVUSTAJAASIANAJOTOIMISTO FENNO

TesTamenTilla voidaan määräTä hyvin laajasTi siiTä, kuinka perinTö jakauTuu kuoleman jälkeen. Tähän tuo rajoituksia käytännössä se, ettei les-ken oikeutta tasinkoon tai rintaperillisen oikeut-ta lakiosaan loukata testamenttimääräyksillä.

TesTamenTiT luokiTellaan yleis- ja eriTyisTes-TamenTTeihin. Yleistestamentilla määrätään, että testamentinsaaja saa testamentin nojalla koko vainajan omaisuuden tai määräosan siitä ja saa osakasaseman kuolinpesässä testamentinteki-jän kuoltua. Erityistestamentilla määrätään tie-tystä omaisuudesta, kuten kiinteistöstä tai kiin-teästä rahamäärästä, jonka testamentinsaaja pe-rii. Erityistestamentinsaajasta ei tule kuolinpe-sän osakasta, jolloin myös testamentinsaajan oi-keudet ja velvollisuudet kuolinpesässä on yleis-testamentinsaajaa huomattavasti rajoitetummat. Testamentilla voidaan määrätä tuotto-, käyttö- ja hallintaoikeudesta sekä täydestä tai rajoitetusta omistusoikeudesta perittyyn omaisuuteen. Yh-dessä ja samassa testamentissa voi olla hyvin-kin laajasti erilaisia määräyksiä.

TesTamenTin laadinnassa eriTTäin oleellisTa on TieTää ja huomioida TesTamenTille laissa sääde-TyT ehdoTTomaT muoTovaaTimukseT. Testamen-tin tulee olla kirjallinen sekä testamentin tekijän ja kahden yhtä aikaa läsnä olevan esteettömän todistajan allekirjoittama. Mikäli testamentti ei täytä näitä muotovaatimuksia, on se pätemätön. Testamentin tekijän tulee lisäksi olla testamen-tintekokelpoinen ja ymmärtää testamentin te-kemisen merkitys. Esimerkiksi muistisairaus ei automaattisesti tarkoita sitä, etteikö testament-tia voisi tehdä, vaan testamentintekokelpoisuut-ta on arvioitava aina tapauskohtaisesti ja tarvit-taessa testamentin liitteeksi on hyvä liittää tes-tamentintekohetkellä päivätty lääkärinlausun-to testamentintekijän terveydentilasta ja testa-mentintekokelpoisuudesta.

Erityisesti testamentti voi tulla tarpee-seen henkilöillä, joilla on omistukses-saan yritysomaisuutta ja yrityksen jat-kuvuutta halutaan turvata testament-

timääräyksillä. Avopuolisoita taas ei koske sa-mat lesken oikeudet kuin avioliitossa ja tällöin testamentilla avopuolison asema voidaan turva-ta taloudellisesti toisen avopuolison kuoleman jälkeen. Uusperheissä testamenttimääräyksillä voidaan luoda selkeyttä kummankin vanhem-man sukuhaaran välille, vaikka varsinaisesti laki-määräisestä perimysjärjestyksestä ei esimerkik-si rintaperillisten osalta haluttaisikaan poiketa.

ilman TesTamenTTia perinTö jaeTaan voimas-sa olevan perinTökaaren säännösTen mukaises-Ti ja ainoa Tapa vaikuTTaa asiaan ja poikeTa la-kimääräisesTä perimysjärjesTyksesTä on laaTia TesTamenTTi. Perimykseen liittyy paljon vääriä käsityksiä ja varsin yleisesti nämä liittyvät esi-merkiksi lesken perintöoikeuteen. Lesken pe-rintöoikeus on nimittäin yleisesti luultua rajal-lisempi ja mikäli perinnönjättäjällä on rintape-rillisiä, ei leski peri mitään ilman nimenomaista testamenttimääräystä. Lapsettomana kuolleen pariskunnan leski perii ensiksi kuolleen puoli-son. Lesken kuoleman jälkeen ensiksi kuolleen puolison toissijaiset perilliset perivät pääsään-nön mukaisesti puolet pesästä. Aviopuolisoiden paras keino turvata lesken asema ja vaikuttaa esimerkiksi ensiksi kuolleen puolison toissijais-ten perillisten perintöoikeuteen on tehdä keski-näinen testamentti, jolla määrätään leskelle jo-ko käyttö- ja hallintaoikeus tai omistusoikeus ensiksi kuolleen puolison omaisuuteen. Keski-näisiä testamentteja aviopuolisoiden välille teh-täessä on syytä huomioida myös avio-oikeuden tai sen poissulkevan avioehtosopimuksen vai-kutus ositus- ja perinnönjakotilanteessa ensik-si kuolleen jälkeen.

Testamentti turvaa tahdon – ajatuksesta asiakirjaksi

Testamentti on yksi tärkeimmistä asiakirjoista, joita yksityishenkilöt elämänsä aikana tekevät. Testamentti on parhaimmillaan asiakirja, joka turvaa testamentin tekijän tahdon, helpottaa ja selkeyttää perinnönjakoa voi säästää huomattaviakin määriä perintöveroja.

TesTamenTin Tekemisen lähTökohTana on aina TesTamenTin Tekijän TahTo ja kysymys sii-Tä, kuinka TesTamenTin Tekijä haluaa omai-suuTensa jakauTuvan kuolemansa jälkeen ja minkälaisia muiTa määräyksiä omaisuuden va-ralle haluTaan anTaa. Elämäntilanteet muut-tuvat ja testamentin kuten muidenkin per-heen asiakirjojen on elettävä näiden muu-tosten mukana eri tilanteissa. Testamentti tulee aika ajoin tarkistaa ja varmistua siitä, että se edelleen vastaa testamentintekijän tahtotilaa ja määräykset soveltuvat muutoin-kin sen hetkiseen tilanteeseen. Testamentti voidaan peruuttaa hävittämällä tai tekemäl-lä uusi testamentti, jolla aikaisemman tes-tamentin määräykset peruutetaan. Epäsel-vyyksien välttämiseksi testamenttia kannat-taa laatia aina yksi kappale, säilyttää se hy-vässä tallessa ja hävittää kaikki aikaisem-mat testamentit.

TesTamenTin TeeTTäminen perhe- ja perin-TöoikeuTeen perehTyneellä asianTunTijalla saaTTaa TunTua kalliilTa, varsinkin kun neTTi on pullollaan ilmaisia TesTamenTTipohjia ja neuvoja sen laaTimiseen. Valitettavan usein perintöasioiden kanssa työskentelevä juristi saa eteensä testamentin, jossa on testamen-tin pätemättömäksi tekeviä muotovirheitä tai tulkinnanvaraisia tai verotuksellisesti epä-edullisia määräyksiä. Epätarkat ja huolimat-tomasti laaditut testamentit vaikeuttavat pe-rinnönjakoa ja aiheuttavat riitaisuuksia, jot-ka pahimmillaan johtavat vuosia kestäviin ja kalliisiin perinnönjako- tai tuomioistuinpro-sesseihin. Tästä syystä testamentti kannat-taa aina laadituttaa perintöoikeuteen erikois-tuneella juristilla, jolloin voi varmistua siitä, että testamentti täyttää ehdottomat muoto-vaatimukset, sen tulkinta on selkeää ja et-tä se on veroteknisesti järkevä.

28 29 • 5/2020vuotta

hakkuumäärät ovat olleet noin 4 miljoonaa kuutiometriä kuu-kaudessa, niin touko-kesäkuussa eli lintujen pesimisaikaan hakkuumäärät ovat olleet noin 2 miljoonaa kuutiota kuukau-dessa. Tukkien osalta vastaavat luvut ovat runsaat 2 miljoonaa kuutiota ja lintujen pesimisaikaan noin 1,5 miljoonaa kuutiota kuukaudessa. Luvut perustuvat Metsätehon Pirjo Venäläi-sen ym. (2017) esitykseen ja Luonnonvarakeskuksen aineis-toon vuosina 2010-2015.

Korjuun huippukuukausina Suomen metsissä on ollut kes-kimäärin noin 2 300 hakkuukonetta ja 2 300 kuormatrakto-ria eri vuosina. Touko-kesäkuussa metsissä on puolestaan ollut runsaat 1 500 hakkuukonetta ja 1 500 kuormatraktoria. Edelleen puunkorjuutöissä on ollut huippukuukausina 5 000 – 6 000 henkeä ja alkukesästä vastaavasti 3 000 – 4 000 hen-keä. Tiestön kelirikko, metsien korjuukelpoisuus ja tehtaiden puuntarve ovat olleet keskeiset tekijät puunhankinnan kausi-vaihteluissa, mikä vuositasolla on maksanut 70 miljoonaa eu-roa Metsätehon mukaan.

Puunhankinnan kausivaihtelun takia lintujen pesimisajan korjuumäärät ovat kuukausitasolla siis noin puolet kausihui-pun määristä. Viime aikaiset leudot talvet ovat kuitenkin hai-tanneet puunhankintaa, ja kesäleimikot on korjattu talvikuu-kausina. Lisäksi heinäkuu on lomakuu, jolloin puuta korja-taan Suomessa kaikkien vähiten.

Mikäli touko-kesäkuussa hakkuut kiellettäisiin, tulisi siitä koneyrittäjille, metsäteollisuudelle ja kansantaloudelle iso hin-talappu. Jos touko-kesäkuussa olisi 1 500 koneketjua ilman töi-tä, ja kuukaudessa olisi 200 käyttötuntia, maksaisi se koneyrit-täjille pelkästään noin 108 miljoonaa euroa vuositasolla. Esi-merkkilaskelmassa koneketjun käyttötuntikustannus on 180 euroa Juha Laitilan ym. (2017) mukaan. Koko hankintaket-jussa päälle tulisivat mm. varastointikustannukset, jos kesä-kauden työt tehtäisiin ennakkoon talvella.

Metsätalouden linnustovaikutuksista vähän tutkimustietoaNopealla hakukonetarkastelulla metsätalouden linnustovai-kutuksista löytyy vähän tutkittua tietoa, kuten Metsätehon tuoreessa julkaisussa Haikoski ja Savilaakso ovat toden-neet Suomen ja Ruotsin osalta. Eteläamerikkalaisten tutkijoi-den (Castaño-Villa ym. 2019) mukaan pahimmat vaikutukset linnustolle tehdään, jos alkuperäinen metsä hakataan pois ja uusilla tulokaspuulajeilla perustetaan viljelymetsiä. Tutkijat ovat sitä mieltä, että oman maan puulajeja viljelemällä ja seka-metsiä kasvattamalla turvataan myös lintujen elinoloja.

Hakukone löysi suomalaisia linnustotutkimuksia jo 1980-lu-vulta. Raimo Virkkala (1987) ei tutkimuksessaan huoman-nut tilastollisia eroja metsätalousmetsien eikä suojelualuei-den linnustojen kokonaiskannoissa eli tiheyksissä Pohjois-Suomen männiköissä eikä kuusikoissa. Kovat pakkastalvet vaikuttivat lintukantoihin haitallisesti 1940-luvulla, kun ver-rattiin suojelualueiden lajeja ei aikakausina. Kokonaisuutena tutkimus toi esille metsätalouden haitalliset linnustovaiku-tukset pohjoisessa, jossa metsien suojelualueet ovat tärkeitä myös linnustojen kannalta.

Lisäksi lintukantoihin vaikuttavat monet muut tekijät. Pe-tolintukantoja säätelevät myyrä- ja hiirikannat. Kun kissoja ei päästä luontoon, suojelee sekin lähimetsän lintuja.

Kun metsätalouden linnustovaikutuksista ei ole riittävästi tutkittua tietoa olemassa, on viisasta soveltaa kompromisseja ja varovaisuutta lintujen huomioon ottamisesta metsätalouden eri toimissa. Alan toimintaohjeita on myös hyvä tarkentaa uu-den tutkimustiedon karttuessa. Puunhankinnan voimakkaiden kausivaihtelujen ja niiden talousvaikutusten tasoittamiseksi on tarpeen pohtia yhteiskunnan tukitoimia paitsi puuhuollon avuksi, myös metsäluonnon suojelemiseksi.

Metsätöiden suunnittelua tarvitaanMetsätehon johdolla laadittiin metsätaloutta ja linnustoa koskeva opas jo noin 20 vuotta sitten. Tuolloin keskimääräisellä suomalaisella metsä-hehtaarilla pesi 1-4 lintuparia.

Metsäsuunnittelu on tärkeä työkalu lintujen ja muiden arvokkaiden kasvi- ja eläinlajien suojelussa. Metsälaki ja luonnonsuojelulaki ohjaa-vat myös metsätalouden toimia. Uhanalaiset kasvit, eläimet ja avainbio-toopit tai muut arvokkaat elinympäristöt on hyvä merkitä metsäsuun-nitelmaan. Puukaupan yhteydessä arvolajeista on tärkeää kertoa hak-kuuoikeuden haltijalle.

Oppaan mukaan kesällä kannattaa korjata kuivahkojen ja kuivien kas-vupaikkojen leimikoita, ja varoa linnunpesiä. Linturikkaat rantametsät ja kosteat korvet on hyvä jättää rauhaan. Hakkuissa jätettävät säästöpuut ja isot lehtipuut tarjoavat linnuille elinpiiriä. Lisäksi ennakko- ja muissa raivauksissa riistalle ja linnuille on hyvä jättää suojaavaa lehtipuustoa.

Kunnostusojituksia ei ole aina järkevää tehdä hyväpuustoisille enti-sille korpisoille. Muissa yhteyksissä on kunnostusojituksen vesiensuo-jelua varten rakennettavien laskeutus- eli saostusaltaiden arveltu autta-van vesilintujen elämää.

Maanmuokkauksia suositellaan lintujen pesimisajan ulkopuoliseen ai-kaan. Samoin metsätien perusparannustöiden suunnittelussa ja toteu-tuksessa suurten petolintujen esiintymisalueet, suojeltavat lajit ja avain-biotoopit on otettava huomioon.

Suomen metsäkeskuksen ja koulutuskeskus Sedun Kulotusoppaas-sa (Laurila ja Vierula 2018) korostetaan linnunpesien suojelua. Kanalin-tujen pesät on syytä suojata ja rajata kulotuksen ulkopuolelle. Juuri en-nen kulotusta on kulotusalueelle sattuvien linnunpesien läheltä poistet-tava hakkuutähteet. Pesän lähiseutu on kasteltava riittävästi, mutta pe-sää ei saa kastella. Myös suojakankaita voi käyttää pesien suojelussa. Kulotuksen jälkeen pesiä voi varovasti naamioida risuilla.

Omissa selvityksissä on havainnut, että tienvarressa kuivuneiden ener-giapuuvarastojen haketus on hyvä tehdä vasta lintujen pesimisajan jäl-keen, jottei varastossa olevia pesiä tuhoudu. Tuorehakkeen hankintaket-ju suojaa myös linnustoa. Tällöin energiarangat korjataan metsästä pois ainespuun tavoin ja rangat haketetaan tuoreina voimalaitoksen kentäl-lä tai maatilalla. Lisäksi puukauppasopimuksissa ja muissa toimeksian-noissa voi myös sopia, että hakkuut tai muut toimet tehdään vasta lin-tujen pesimisajan jälkeen.

Puunhankinnan kausivaihtelu suojaa linnustoa

Ennen metsämiehet olivat talvet hakkuutyömailla ja kesät uitolla. Tuolloin puunhankinta oli selkeästi kausiluontoista. Nykyinen puuhankinta taas on jatkuvaa ja käytännössä ympärivuotista.

Suomessa puuta korjataan eniten talvikuukausina. Kevään kelirikko-kauden jälkeen puunkorjuu hiljenee. Kun ennen kelirikkoa kuitupuun

witterissä ja lehdissä on ollut keväistä keskustelua kesähakkuiden rajoittamisesta lintujen pesimisrauhan turvaamiseksi. Keskustelusta saa vaikutelman, että vain metsätaloudella on linnustovaikutuksia. Jotenkin tuntuu siltä, ettei rock-festivaalien, kesätapahtumien, juhan-nuskokkojen tai kovavauhtisen moottoriveneilyn linnustovaikutuk-

sista laajemmin keskustella, koska ne koskettavat tavallisten ihmisten elämää tai välitöntä elinympäristöä. Sama logiikka pätee omakotitalotonttihakkuiden tai tienrakentamisen linnus-

tovaikutuksiin kesäaikana.Toisaalla Suomen ympäristökeskuksen ja kumppaneiden viimeisin tut-

kimus (Virkkala ym. 2020) toi esille mm. hömötiaisen, käpytikan ja kuuk-kelin vähenemisen metsänhakkuiden takia. Tutkimuksen mukaan metsä-talous vaikuttaa myös Etelä-Suomen suojelualueiden linnustoon, mutta ei Pohjois-Suomen. Myös ilmastonmuutos vaikuttaa lintukantoihin.Koronakriisin aikana ja jälkitilassa tuotannollisen toiminnan, kuten metsä-teollisuuden merkitys korostuu kansantaloudessa. On kuitenkin selvää, että metsätalouden ympäristövaikutuksia on vähennettävä yhteiskunnan vaatimuksesta.

Kesähakkuista keskustellaan

Varmana alkukevään merkkinä voidaan pitää keskustelua kesähakkuiden rajoittamisesta lintujen pesimisrauhan turvaamiseksi. Metsissämme pesii runsaat 100 lintulajia. Kun metsätalouden linnustovaikutuksista ei ole riittävästi tutkittua tietoa olemassa, on viisasta soveltaa kompromisseja ja varovaisuutta lintujen huomioon ottamisessa metsätalouden eri toimissa. Alan toimintaohjeita on myös hyvä tarkentaa uuden tiedon karttuessa. Puunhankinnan voimakkaiden kausivaihtelujen ja niiden talousvaikutusten tasoittamiseksi on myös tarpeen pohtia yhteiskunnan tukitoimia.

TEKSTI JA KUVAT: RISTO LAUHANEN, SEAMK

Pönttöpuut on syytä jättää kaatamatta. Kuvassa metsänomistajan suojelemaa liito-oravametsää Ylistarossa.

30 31 • 5/2020vuotta

UUTUUS

trukkipiikkiaukoilla tai ylhäältä nos-tettavilla kiinnikkeillä.

Useita vaihtoehtoja

Asemia voidaan valmistaa useilla erilaisilla kokoonpanovaihtoehdoilla. Isoimmillaan polttoainetta mahtuu konttiin 12 000 litraa. Tyypillisimmät koot ovat kuitenkin 3x3000 litraa eli 9000 litraa ja 2x3000 litraa eli 6000 litraa samassa kontissa.

Asemassa on lisäksi tankkauslet-ku pistooleineen ja mittareineen se-kä PLC (ohjelmoitava logiikka) oh-jaamassa tankkauksia ja tankkien polttoainetasoja. Lisäksi tuottees-sa voi olla oma aggregaatti sähkön tuotantoon sekä toimintojen ylläpi-toon. Samalla sähköä saadaan esi-merkiksi valaistukseen ja kontin ul-kopuolellekin.

Letkutus on myös valmiina paluu-letkuineen suoraan esimerkiksi isol-le työmaa-aggregaatille. Aggregaa-tin imuletku voidaan liittää suoraan konttiin liittimellä ja samoin paluu-letku. Valmiit liityntöjen letkukoot ovat 3/4 ja tuumaa.

Ohjelmoitava logiikka, PLC oh-jaa IBC- pakkausten välisiä polttoai-netasoja ja määrittää halutulla taval-la, missä järjestyksessä polttoainet-ta mistäkin pakkauksesta imetään, huomioiden myös paluuvirtauksen.

Finncont Oy on kehittänyt edelleen mobiilia tank-kausasemakonseptiaan. Tankkausasema on raken-

nettu merikontin sisälle. Kontin pi-tuus on 6 metriä. Saatavana on eri-laisilla sisällöillä olevia ratkaisuja tarpeiden mukaan.

Finncont Oy on valmistanut en-simmäisen konttiversion jo vuon-na 2009. Nyt tuotetta on kehitetty edelleen ja saatu konttiin mahtu-maan paljon enemmän säiliötila-vuutta kuin aiemmin. Isoimmalla versiolla konttiin saadaan nyt jopa 12 000 litraa nesteitä. Myös muita toimintoja on kehitetty, esimerkik-si tankkausletkujen kelat ovat siir-retty kontin yläreunaan, jotta lat-tiapintaa jää enemmän käyttöön.

Asemia on myyty jo kymmeniä kappaleita, joista saadut asiakas-kokemukset ovat olleet positiivi-sia. Asemia on käytössä pääasiassa murskaus-, asfaltti- ja betonituotan-noissa sekä isoilla infra työmailla.

Tankkausasemat soveltuvat se-kä työmaa- että kuljetuskäyttöön ja myös varastointiin. Suunnittelun lähtökohtana on ollut tankkausase-man nopea ja säännösten mukai-nen siirtäminen työmaalta toisel-le. Asema voidaan varustaa erilai-silla kuljetusvaihtoehdoilla: vaihto-lavakiskoilla, koukkulavalaitteilla,

Finncontin mobiili tankkausasemaFinncont on asiantuntija kiertotaloutta tukevissa keräily-, varastointi- ja kuljetusratkaisuissa. Yritys tuottaa älykkäitä ratkaisuja ympäristö- ja jätehuoltoon, teollisuuteen, kiinteistöyhtiöille, kunnille ja koneyrittäjille. Laajan tuotevalikoiman lisäksi Finncont tarjoaa asiakkailleen sopimusvalmistusratkaisuja ja räätälöityjä tuotekehityspalveluita Finncont Design Studio®:ssa.

Aseman järjestelmä hälyttää, kun polttoainetasot IBC- pakka-uksissa alittavat asetetun häly-tysrajan. Järjestelmästä tulee hä-lytys joko kontin päällä olevalla vilkkuvalolla tai tarvittaessa gsm-hälytyksellä kännykkään. Hälytys voidaan asettaa hälyttämään esi-merkiksi, kun tankeissa on yh-teensä enää 1500 litraa ainetta.

Myös AdBlue, kantokäsittelyaine ja muut työmaalla tarvittavat nesteetAsiakkaiden toiveiden mukaan tankkausasemaan voidaan asen-taa AdBlue IBC-pakkaus (1000L) tai isompi varastosäiliö, lisäksi mahdollisesti myös kannonkä-sittelyaine. Näitä varten kontti voidaan myös lämpöeristää ja tehdä lämmitettäväksi. Myös öljyjen varastointi tynnyreissä ja pienemmissä pakkauksissa on mahdollista

Tankkausaseman sisällä olevat IBC-pakkaukset ovat tuplavaip-paisia ja vapaana oleva tila on va-luma-allastettu ritilätasolla. Myös tankkausletkusta mahdollisesti tipahtavat tipat kerätään talteen.

Asema sopii myös tarvikkei-den tai työkalujen varastoksi se-

kä voi toimia tarvittaessa myös jopa työpajana.

Tarvitseeko sähköä?

Finncontin tankkausasema on mahdollista liittää työmaan isoon aggregaattiin letkuliitännöillä, jolloin aggregaatti saadaan käyn-tiin ilman kontin sähköjä. Tällöin aggregaatin sähkö yhdistetään aseman valmiiseen liittimeen, jolloin sen sähköiset ominaisuu-det alkavat toimia.

Sähkö voidaan tuottaa myös aseman omalla sisäänrakennetul-la aggregaatilla. Sähkö on myös mahdollista liittää mistä tahansa esimerkiksi kiinteästä sähköpis-teestä asemaan siinä olevan val-miin pistokkeen kautta.

Tankkausseuranta

Tankkausasema on kätevä keski-tettyyn työmaan polttoainehuol-toon sekä myös työmaan tank-kausseurantaan. Tällä voidaan seurata esimerkiksi konekoh-taisia kulutuksia.

FinnMETKO 2020 -näyttelyyn on myös tulossa näyttelyversio kontista, jossa on Adblue-säiliö sekä polttoaineelle IBC-pakka-ukset.

TAPIO HIRVIKOSKI

Finncont Oy:n tankkausasemat voidaan varustaa erilaisilla säiliöillä aina 12 000 litraan saakka. Kuvan harmaa tankkausasema on kätevä koneiden tankkauksissa. Vieressä on iso aggregaatti, johon on liitetty suorat imu- ja paluulinjat tankkausasemasta.

Kuvassa näkyy tankkausletku ja mittari polttoainemäärien tarkkaan seurantaan. Konteissa ja tankeissa on myös tuuletusjärjestelmät. Oikealla alhaalla näkyy tuuletusritilä.

Asemassa polttoaineet ovat IBC-pakkauksissa. Kuvassa letkutus esimerkiksi isoa aggregaattia varten menee seinämän läpi lukolliseen tankkauskaappiin, joka avataan kontin ulkopuolelta. Liittimet ovat siis kontin ulkopuolella. Käsipumppu on letkujen ilmausta varten.

32 33 • 5/2020vuotta

tuottavia toimintamalleja, mistä löytyy merkit-tävä tie kannattavuuden parantamiseen. Lisäk-si hyvästä tuottavuuden seurannan järjestel-mästä saa valmiiksi laskettuja lukuja, joiden avulla yritys voi halutessaan tarjota kuljetta-jille kannustelisiä ja myös siten saada kone-työajalleen enemmän tehokkuutta.

Nykyaikaiset seurantajärjestelmät pystyvät välittämään leimikoiden tiedot metsäkoneiden langattomien tietoliikenneyhteyksien kautta. Tuotostiedot saadaan siis kerättyä yrittäjän käyttöön ilman tarvetta koneilla käymiseen tai paperiraporttien täyttämiseen. Helppokäyttöi-sen ja loogisesti toimivan raportointijärjestel-män käyttö vie metsäkoneen kuljettajalta vain muutaman sekunnin päivässä.

MITÄ?

Jotta seurannasta on hyötyä, niin järjestel-mästä saatavien raporttien pitää olla selkeitä. Tärkeimmät seurattavat mittarit puunkorjuussa

MIKSI?

Pohjimmiltaan me kaikki teemme työtä sen tuottaman toimeentulon vuoksi. Mitä parempi työstä saatava toimeentulo on, sitä mukavampi työtä on tehdä myös pitkäjänteisesti.

Hyvän seurantajärjestelmän käyttöönotto ja käyttäminen on helppoa ja hyödyllistä. Oike-astaan aina järjestelmän käyttöön ottanut yri-tys on löytänyt yllättäviä tuottavuuteen vai-kuttavia asioita, joita ei ole aiemmin pystyt-ty havaitsemaan. Havainnot liittyvät erilais-ten työmaiden todelliseen tuottavuuteen, jo-ka onkin oikeiden numeroiden valossa jotain muuta kuin on kuviteltu.

Toimivalla seurantajärjestelmällä on myös mahdollista löytää eroja eri asiakkaitten tuot-tavuudessa ja tämän tiedon pohjalta yrittäjä voi pyrkiä painottamaan resurssejaan sinne, mistä on mahdollista saada paras liiketulos. Yleises-ti ottaen korjuun taksojen nostaminen voi olla vaikeaa, mutta todellisten numeroiden avulla yrityksen on mahdollista kehittää toimintansa tehokkuutta löytää säästökohteita ja kopioida

Metsäkonetyön tehokkuuden seuranta Miksi, mitä ja kenelle?

ovat motit ja rungot, sekä niistä keskijäreyden tai ajomatkan mukaan saatava todellinen tunti-tulo. Hyvä seurantajärjestelmä osaa hyödyntää konetyössä muodostuvaa työaikaa ja laskea sen avulla järjestelmän käyttäjälle valmiiksi lohko-jen, koneiden ja kuljettajien todellisen tuotta-vuuden. Kun järjestelmä lisäksi mahdollistaa yrityksen eri asiakkaitten välisen tuottavuuden vertailun, niin yrittäjällä on jatkuvasti käytet-tävissään todellisen tuotantotoiminnan tunti-kohtaiset tulot euroina kaikilla eri työmailla ja eri asiakkuuksilla.

Toimivan seurantajärjestelmän tuottamilla selkeillä ja valmiiksi lasketuilla tuottavuuden perusluvuilla yrittäjä voi myös jalostaa oman kannattavuutensa seurantaa oikeastaan niin pitkälle kuin hän haluaa. Esimerkiksi Kone-yrittäjä Ry:n jäsenyrittäjilleen kehittämässä Datapankki -seurantajärjestelmässä kaiken perustiedon pystyy helposti siirtämään Exce-liin. Excelissä näiden peruslukujen avulla on mahdollista rakentaa vakiokaavat, joissa hak-

kuun ja kuljetuksen lohko- tai tuntitaksoista voi vähentää kaikki tiedossa olevat työstä ai-heutuvat kiinteät ja muuttuvat kustannukset. Lopputuloksena yrittäjällä on taulukot, joista hän näkee, kuinka paljon mikä tahansa yksit-täinen kone, työmaa tai asiakkuus on tuotta-nut kustannusten jälkeen voittoa.

Seurannan avulla toteutettava yksinkertai-nen realistinen tavoite voi olla esimerkiksi sa-man mottimäärän korjuu 10% aiempaa pienem-mällä konetyöajalla. Tämmöinen konkreetti-nen kehitys vähentää polttoaineen kulutusta litraa / m3, joka tuo yritykselle suoraa sääs-töä suoraan päivittäisissä polttoainekuluissa ja pitkäjänteisesti huoltokustannuksissa. Ai-empaa vähemmällä konetyöajalla saavutettu puukertymä säästää konetyön kokonaistunte-ja, mikä voi mahdollistaa saman koneen käyt-tämistä kauemmin kuin ennen. Vaihtoehtoi-sesti toiminnan optimoinnilla saavutetut vä-hemmät konetyötunnit voivat koneen vaihto-hetkellä tarkoittaa parempaa vaihtohyvitystä vanhasta koneesta.

KENELLE?

Seurannan käyttöön ottaneissa yrityksissä on usein oltu yllättyneistä siitä, että sen avulla on voitu tehdä uusia ja yllättäviä havaintoja eri leimikoiden, koneiden ja asiakkuuksien todellisista tuottavuuksista verrattuna esimer-kiksi pelkän kirjanpidon ja maksuliikenteen numeroiden seurantaan. Seurantapalvelun on hyvä tuottaa yritykselle sopivasti rajattu määrä valmiiksi laskettuja tehokkuuden ja tuottavuu-den vertailulukuja. Hyvin valittujen avainlu-kujen valikoimasta jokainen yritys voi poimia

HARRI GRUNDSTRÖM

Koneyrittäjien Datapankki on Koneyrittäjät Ry:n jäsenyrittäjien käyttöön tarjottava helppokäyttöinen konetyön tehokkuuden seurannan järjestelmä, jonka tarjoamien monipuolisten raporttien avulla yrittäjä pystyy kehittämään omaa liiketoimintaansa.

Saat Datapankista lisää tietoa Koneyrittäjien Datapankki asiakasvastaavalta: Harri Grundström p. 040 9009 427, harri.grundstrom@koneyrittajat.fi

Metsäkoneyrityksen päivittäisen toiminnan pyörittäminen vie pääosan yrittäjän työtunneista. Kun toimintaa on pyöritetty vuosikaudet ja vuosikymmenet, niin yrittäjällä on varmasti hyvä käsitys yrityksen tuottavuudesta. Teknologia on kehittynyt ja sen myötä yrityksillä on mahdollisuus ottaa käyttöön toimivia konetyön tehokkuuden järjestelmiä. Jos yrittäjällä on pitkä kokemus työstä, niin voi tuntua siltä, että kaiken muun kiireen keskelle ei enää ole syytä tai tarvetta ottaa käyttöön seurantajärjestelmää. Seurannan käyttämiselle on kuitenkin koko ajan lisää selkeitä perusteita ja kysyntää.

itselleen oman toimintansa mittakaavaan sopi-vat mittarit, joita voi hyödyntää oman toimin-tansa kehittämisen sekä henkilöstön positiivi-sen sitouttamisen ja kannustamisen työkaluina.

Usein pelkkä järjestelmän käyttöönotto pa-rantaa konetyön tehokkuutta, mutta palvelun tuottamien raporttien suunnitelmallinen seu-raaminen auttaa yrityksen toiminnan pitkäjän-teisessä kehittämisessä. Kun yritys panostaa hieman aikaa raporttien lukemiseen ja ver-tailuun, niin sen on yllättävänkin helppo löy-tää useampiakin saavutettavissa olevia realis-tisia kehitystavoitteita. Näitä löydettäviä kehi-tyskohteita voi sitten ottaa käsittelyyn vähitel-len niin, että keskittyy yhteen kehityskohtee-seen kerrallaan. Jos yrityksellä ei ole palkattu-ja kuljettajia, niin yrittäjä saa seurannan avul-la parantuneen liikevoiton omaan käyttöönsä. Konetyön tehokkuuden seurantajärjestelmää siis voidaan ja kannattaa hyödyntää aivan kai-ken kokoisissa yrityksissä.

Toimivalla seurantajärjestelmällä on myös mahdollista löytää eroja eri asiakkaitten tuottavuudessa ja tämän tiedon pohjalta yrittäjä voi pyrkiä painottamaan resurssejaan sinne, mistä on mahdollista saada paras liiketulos.

Tilaa Koneyrittäjät 50 vuotta -historiakirja

50 € + toimituskulut 10 € jäsenyrittäjille 40 € + toimituskulut 10 €

Tilaukset: toimisto@koneyrittajat.fi, puh. 040 900 9410

KY519_Koneyrittäjät50kirja.indd 1 5.6.2019 10.28.42

34 35 • 5/2020vuotta

”TULIKOMENTOJA” – metsänhoidollista kulotusta edistetään Etelä-Pohjanmaalla

Kun salama iskee kaarna-kuoriaisten tappamaan puustoon Pohjois-Ame-rikan Kalliovuorilla, saa

salaman sytyttämä metsäpalo kon-tortamännyn siemenet itämään. Tuli on siten olennainen osa met-säluonnon kiertokulkua.

Kulotus on perinteinen met-sänhoitotoimi, jolla ihminen jäl-jittelee metsäpaloa uudistushak-kuun jälkeen. Kulo polttaa met-sämaan pohjakerrosta ja lisää la-hopuuta. Kulotus vähentää met-sämaan happamuutta, parantaa ravinnekiertoa ja lämpöoloja se-kä desinfioi metsänpohjaa, jolloin puuston luontainen uudistaminen helpottuu. Kulotus ehkäisee juu-rikäävän leviämistä.

Kulotus lisää metsäluonnon mo-nimuotoisuutta, kun tulesta hyö-tyvät hyönteiset, sienet ja jäkälät ilmestyvät paloaukealle. Toisaalla esimerkiksi harjusinisiipi-niminen harvinainen perhonen viihtyy Sä-kylässä Porin prikaatin harjoitus-alueiden kranaattikuopissa. Kulo-tuksella ei saa hävittää metsälaissa mainittuja erityisen tärkeitä elin-ympäristöjä eikä uhanalaisia lajeja. Viime aikoina on tehty myös luon-nonhoidollisia kulotuksia.

Kulotuksen riskejä ovat palon leviäminen naapurimetsiin sekä männyntaimia tappavan kupla-mörskysienen ilmestyminen uu-distusalalle. Lisäksi metsien pik-kueläimiä ja hyönteisiä kuolee ku-lotusten seurauksena. Metsäntut-kimuslaitos on aikanaan tuonut esille havupuita tappavien tukki-miehentäikantojen elpymisen ku-lotuksen jälkeen.

Kohdevalinta tehtävä huolellaKulotus soveltuu parhaiten puolukka- ja mustikkatyypin kangasmetsiin. Kanervakankaan humusta ei kannata polttaa pois. Lehdot ovat ravinnekierroltaan nopeita, kosteita ja siten huonoja kulotuskohteita. Turvemaiden metsissä puolestaan on aina turve-palon vaara, erityisesti kytösavun aukeilla mailla.

Kulotusalueen sijainti tien, pel-lon, vesistön tai naapurin hakkuu-aukon vieressä on asialle eduksi, samoin kohteen säännöllinen, geo-metrinen muoto. Kulotustyömaa-ta ei kannata rajata turvetuotanto-alueeseen, sähkölinjaan tai asun-toalueeseen.

Kulotusoppaan mukaan uudis-tushakkuuta edeltävän havupuus-ton määrän tulee olla vähintään 200 kiintokuutiometriä hehtaa-rilla, jotta hakkuutähteitä jää riit-tävästi poltettavaksi. Hakkuu on suositeltavaa toteuttaa kulotus-ta edeltävänä syksynä tai talvel-la, ja mielellään ennen lumentu-loa. Kun tuli hävittää metsänpoh-jasta hakkuutähteet ja pintakasvil-lisuutta, niin taimien kilpailuky-ky paranee. Kulotuksen jälkeen alue voidaan useimmiten uudis-taa männylle kylvämällä tai rau-duskoivulle istuttamalla.

Sotien jälkeen Suomessa ku-lotettiin noin 30 000 metsäheh-taaria vuodessa. Kun kulotusva-kuutukset poistuivat vuonna 1966, niin kulotusmäärät vähenivät. Kui-va alkukesä on parasta kulotusai-kaa. Kulotukset suunnitellaan yh-

TEKSTI JA KUVAT: RISTO LAUHANEN, SEAMK

Tuli on osa metsäluonnon kiertokulkua. Metsänhoidollisella kulotuksella jäljitellään metsien luontaista uudistumista. Kulotus on nykyään melko harvinainen metsähoidon työlaji. Näin ollen Suomen metsäkeskus ja koulutuskeskus Sedu käynnistivät kulotusta ja alan osaamista edistävän Manner-Suomen maaseutuohjelman hankkeen Etelä-Pohjanmaan Ely-keskuksen rahoituksella. Kulotuksen kanssa pitää olla tarkkana, samoin pelastusalan pykälien kanssa. Kulotustyömaiden valmistelut palokäytäviin ja –kujineen työllistävät myös koneyrittäjiä. Tämä artikkeli perustuu osin Suomen metsäkeskuksen Kulotusoppaaseen (Laurila ja Vierula 2018).

teistyössä palo- ja muiden viran-omaisten kanssa. Kulotukselle pi-tää määrätä johtaja, joka on toi-minnan hyvin osaava metsäam-mattilainen. Lisäksi kulotukses-ta on tehtävä paloviranomaiselle kulotusilmoitus viimeistään kah-ta viikkoa ennen kulotusta. Näin kertoo Ylistaron kulotuksen joh-taja ja Kulota-hankkeen projekti-päällikkö Jussi Laurila Suomen metsäkeskuksesta. Pelastuslaki ohjaa kulotusta hyvin tarkkaan.

Koneyrittäjille töitä

Jussi Laurila korostaa, jotta kulo-tus on valmisteltava huolella. Asiasta on tiedettävä jo hakkuun aikana, sillä hakkuutähteet on puitava kulotettavan alueen reunoilta keskemmälle uudistus-alaa. Kaivinkoneilla tehdään palo-käytävät ja tarpeelliset suojavyö-hykkeet alueen ympäri. Lisäksi kaivetaan vesikuopat. Ennen h-hetkeä eli kulotuspäivänä suoja-taan linnunpesät ja muurahais-keot. Vettä ja sammutusvälineitä varataan kulotuksen leviämisen estämiseksi.

Kulotus vaatii noin viikonmittaisen kuivan kauden ja tuulettomat olot. Kaa-susytyttimillä homma ottaa niin sanotusti tulta. He-vosenkenkäteknii-kassa kulo sytyte-tään tuulen ala-puolelta alu-een keskel-tä tuulen vakiinnut-tua. Sitten edetään varovas-ti alueen reunoja pitkin vas-tatuuleen. Lopulta tuli-rintamat koh-taavat.

Kulotuksessa metsänpohjan pitää palaa. Sammutusosasto tehtävänä on ryhtyä toimeen heti, mikäli tuli aikoo edetä alueen ul-kopuolelle. Jälkisammutus ja vartioin-ti ovat tärkeä osa kulotusta. Mikäli pa-loalueella on korpilaikkuja, niin tur-vepohjaisten maiden kanssa pitää ol-la tarkkana.

Metsänomistaja Juha Viirimäki ja kulotuksen johtaja Jussi Laurila (oik.) ennakkovalmistelutöissä.

Kulotus etenee Ylistarossa.

Tuli on hyvä renki, mutta huono isäntä.

Ähtäriläinen Hannu ”Humis” Humalamäki on kokenut monet kulotukset.

36 vuotta

hän kaipaa kulotusten tarjous-kilpailujen yksinkertaistamista ja nopeuttamista.

juttu jatkuu......

Kulotuksella lisää monimuotoisuutta ja kuviokokoa YlistarossaYlistaron kulotuskohteen metsän-omistaja Juha Viirimäki ja kulo-tuksen johtaja Jussi Laurila ovat valmistelleet kulotusta huolella ennakkoon. Viirimäen mukaan kulotusalalla oli kuusikko ja runsaat 200 kuutiometriä puuta hehtaarilla. Kasvupaikka on mustikkatyyppiä hieman rehe-vämpi. Viirimäki haluaa tehdä metsänhoidollisia kokeita ja hän uskoo vanhojen metsämiesten oppeihin. On mielenkiintoista saada omiakin koealoja. Aikanaan kohteelle istutetaan mäntyä karum-mille paikoille ja kuusta parem-piin maastonkohtiin. Viirimäki korostaa, että kulotus mahdollis-taa myös metsikkökuviokokojen kasvatuksen. Avohakkuun yhte-ydessä hakattiin myös nuorempi kuusikko, joka olisi myöhemmin voinut altistua tuulituhoille.

Jussi Laurila korostaa kulotuk-sen metsänhoidollisia ja luonnon-hoidollisia monimuotoisuushyöty-jä. Pelkkään metsänhoidolliseen kulotukseen ei saa kemera-tukea. Mutta tukea saa, jos kulotuksen toteuttaa luonnonhoitohankkee-na. Tällöin metsäkeskus valmiste-lee hankkeen ja valitsee tarjouskil-pailun perusteella kulotuksen to-teuttajan. Laurila korostaa lisäksi kulottajatahon vastuuvakuutuksen tarvetta ja metsäammattilaisen ko-kemusta kulotuksen johtamisessa.

Koska kulotus on harvinainen työlaji, ei kulotuskustannusten ar-viointi ole aivan helppoa. Suomen

metsäkeskuksen Kulotusoppaan esimerkkilaskelmissa hehtaarihin-naksi tuli 500-1600 euroa tilanteen mukaan. Lisäksi jälkivartiointikus-tannukset ovat laskelmissa olleet 400-2100 euroa hehtaaria kohti.

Suomen metsäkeskus Seinäjo-ella ja koulutuskeskus Sedun met-säopetus Ähtärin Tuomarniemel-lä toteuttavat maakunnallista ku-lotushanketta Manner-Suomen maaseutuohjelmassa Etelä-Poh-janmaan Ely-keskuksen rahoituk-sella. Ähtärin Kulopojissa vaikut-

tava Hannu Humalamäki oli Ylista-ron kulotuksessa mukana hankkeen ohjausryhmän jäsenenä.

Hannu ”Humis” Humalamäki on ai-emmin osallistunut mm. kymmeniin

kulotuksiin, 38 Jukolan viestiin ja 37 Kainuun Rastiviikkoon. Humis on toi-minut Ähtärin Tuomarniemellä metsä-alan opettajana. Muutama vuosi sitten eläköitynyt Humalamäki piti Ylistaros-sa näkemästään korostaen metsänhoi-dollisten kulotusten ja niiden kemera-rahoituksen tärkeyttä jatkossa. Lisäksi

Kaivinkoneella tehty palokäytävä.

Koneyrittäjän kaivama vesikuoppa.

Kulotuksen työnjälkeä.

Otetaan vajaa seitsemän metriä pitkä pakettiauto, muutama saksalainen insinööri ja annetaan heille tehtäväksi suunnitella kahdelle aikuiselle tarkoitettu retkeilyauto. Mitä saadaan aikaan? Ajoneuvo, joka sopii nakutetusti suunniteltuun käyttöönsä ja on täynnä loistavia yksityiskohtia.

37 • 5/2020

Viiden tähden motelli

Viiden tähden motelli

SAKARI KOKKONEN

Volkswagen Grand California 660Moottori: 2 litraa, TDI 177 hevosvoimaaVaihteisto: Automaattinen 8 nopeuttaKokonaispituus: 6800 mm.Akseliväli: 4490 mm.Sisäkorkeus: 2840 mm.Vuoteiden pituus: 1x 1.9 m. / 1x 2.0 m.Truma Combi -ilmakeskuslämmitys lämminvesivaraajallaTuorevesisäiliön tilavuus: 110 litraaSeptivesisäiliön: 90 litraa.Myynti: volkswagen.fi

Tehdastekoinen Volkswagen Grand California retkeilyauto jatkaa valmistajansa perintei-tä korkealaatuisista, paketti-

autosta rakennetuista retkeilyautoista. Monet muistavat Saksalaisen Westfa-lian Volkswagenin eri pakettiautomal-leihin vuosikymmenien aikana teke-mät retkeilyautomuunnokset. Alkupe-räisessä kunnossa olevien yksilöiden hinnat ovat olleet rajussa nousussa.

Muutama vuosi sitten uusiutunee-seen Crafter-mallistoon perustuva ret-keilyautomuunnos valmistetaan Puo-lan Volkswagenin Wrze niassa toimi-vassa tehtaassa. Autosta on saatavissa kahdella eri akselivälillä olevaa vaihto-ehtoa. Erot näkyvät selkeämmin ulko-näössä ja sisätilojen järjestelyssä. Ly-hyemmässä, 3640 millin akselivälises-sä retkeilyautossa on makuutilat jär-jestetty poikittain ja pidemmässä, koe-ajossa olleessa yksilössä (4490 mm.) kaksi aikuista nukkuu auton takaosas-sa pitkittäin. Lyhyen akselivälin omaa-vassa autossa on makuutilat kahdelle lapselle ohjaamon päälle asennetuil-la vuoteilla.

Retkeilykäyttöön varustettu ajoneu-vo on näppärä, se ei korvaa matkailu-autoa mutta toimii mainiosti pariskun-nan käyttöön myös kohtalaisen pitkil-lä retkillä. Mukana on kaikki tarvit-tava. Auton suunnittelussa on otettu kiitettävällä tavalla huomioon retkei-lijän tarpeet. Mukaan on saatu mah-tumaan aurinkopaneelit, 70 litran jää-kaappi, kaasukäyttöinen keittotaso, pe-

suallas ja suihkulla varustettu wc. Li-säksi erilaista säilytystilaa on tarjolla runsaasti. Näppärä yksityiskohta on takaovien yhteydessä olevat irrotetta-vat retkituolit sekä ulkosuihku. Läm-mityksestä pitää huolen ilmakeskus-lämmitys sekä lisävarusteena oleva polttoainelämmitin. Väliseinätön oh-jaamo mahdollistaa esteettömän kul-kemisen 2.84 metrin korkuiseen mat-kustamoon.

Retkeily-Volkkarin kulkemisesta vastaa Crafter-malliston väkevin voi-malinja varustettuna kaksilitraisella 177 hevosvoimaisella TDI-moottoril-la sekä kahdeksan nopeuksisella au-tomaattivaihteistolla. Koeajossa ollut auto oli kaiken lisäksi nelivetoinen 4Motion yksilö. Näillä ominaisuuk-silla voi lähteä tutkimaan nähtävyyk-siä huonompienkin teiden päähän. Pit-kään akseliväliin tottuminen ottaa to-sin oman aikansa.

Tehdastekoinen retkeilyauto on toimiva idea. Sen varusteet asenne-taan valmiiksi jo tehtaalla, joten nii-den toiminta ja käytännöllisyys voi-daan taata. Ajoneuvon mukana tule-va kuljettajan käsikirja kannattaa lu-kea alusta loppuun ennen retkeilylle lähtöä, kirjasta löytyy painavaa asiaa. Toiminnaltaan auto on erinomaisella tasolla, yksityiskohtiin on selvästi pa-nostettu. Kymmenien vuosien koke-mus erilaisista muunnoksista näkyy selkeästi lopputuloksesta. Grand Ca-lifornia on tarkasti harkittu ja käyttö-valmis tuote.

38 39 • 5/2020

kauppatapaan”, Metsä Groupin Ju-ha Jumppanen kuvaa Metsä Grou-pin toimintatapaa Kuutiossa.

”Jokainen puukauppaketjussa mukana oleva hyötyy digitalisaa-tiosta. Kuutiossa kartat ja liitteet liikkuvat tehokkaasti ja luotetta-vasti tarjouspyyntöjen mukana. Erityisen tärkeää on geo-metrioiden siirtyminen puunostajille, näin la-ki- ja luontokohteet-kin siirtyvät luotet-tavasti metsäko-neeseen ja metsä-koneenkuljettajal-le asti”, Tornatorin Ari Karhapää kuvai-lee käytännön etuja.

Korona-aika on li-sännyt digitaalisten palvelujen käyttöä, mi-kä näkyy myös Kuution tilastoissa.

”Mukaan on tullut uusia käyt-täjiä ja vanhatkin käyttäjät ovat akti-voituneet. Digitaaliset palvelut otta-vat poikkeusaikana varmasti harp-pauksen eteenpäin, kun huoma-

Kuutio tuotiin markkinoil-le kolme vuotta sitten. Kehitystyötä varten pe-rustettiin erillinen yhtiö

Suomen Puukauppa, jonka omis-tajiksi tulivat puukaupan kaikki osapuolet metsänomistajista, os-tajiin ja välittäjiin. Yksi osakkaista on Suomen suurin yksityinen met-sänomistaja Tornator Oyj.

”Kuution avulla vältämme vir-heet. Se lisää nopeutta, tehokkuut-ta ja kaupanteon systemaattisuut-ta. Jos lähettäisimme esimerkiksi 200 tarjouspyyntöä muulla taval-la, se olisi huomattavasti hitaam-paa ja tehottomampaa”, kertoo

TAPIO HIRVIKOSKI

Tornatorin liiketoimintajohtaja Ari Karhapää.

Tornator omistaa Suomessa 630 000 hehtaaria metsää, joten tarjouspyyntöjen määrä on mit-tava ja koneyrittäjille riittää töitä. Tornator on hyödyntänyt Kuutiota suoraan oman metsäjärjestelmän-sä kautta alusta asti tehostaakseen toimintaansa.

Valtakirjakaupat Kuution kauttaMHY Keski-Suomi tuo markki-noille metsänomistajien puuta valtakirjoilla. Kuution kautta

tarjotaan lisäksi korjuupalvelua ja vastataan metsänomistajien yhtey-denottopyyntöihin metsäasioissa.

”Kuutio tarjoaa metsänomista-jille kaksi tapaa käydä puukaup-paa, joko asiantuntijan, kuten MHY:n tai metsäpalveluyrityksen avulla tai omatoimisesti. Metsän-omistaja päättää miten Kuutiota hyödyntää. Olemme huomanneet, että Kuution käyttö etenkin uusi-en- ja etämetsänomistajien kes-kuudessa on kasvanut. Ihmiset ovat tottuneet käyttämään digi-taalisia alustoja jo muissakin pal-veluissa, niin puukaupassakin se sujuu luontevasti”, Suomen Puu-

kauppa Oy:n toimitusjohtaja Aku Mäkelä luonnehtii Kuution käyt-töä sähköisenä työkaluna.

”Kuution käyttö on hyvin help-poa. Meiltä valtakirjakaupan tar-jouspyynnöt lähtevät luotettavasti ja helposti nappia painamalla kai-kille alueen puunostajille. Valitet-tavasti MHY:n oma metsäjärjestel-mä ei mahdollista vielä puunosto-tarjousten saumatonta vastaanot-toa. Se on selkeä kehittämistar-ve MHY:n puolella”, MHY Kes-ki-Suomen kenttäpäällikkö Jussi Linnala lisää.

Yksi suurimmista puunostajista, Metsä Group, on ollut aktiivisesti

mukana Kuution kehittämises-sä. Yhtiön puukaupasta ja met-säpalveluista vastaava johtaja Ju-ha Jumppanen on samaa miel-tä Linnalan kanssa. Hänen mie-lestään Kuutio palvelee erittäin hyvin valtakirjakauppaa kohte-lemalla kaikkia tasapuolisesti ja läpinäkyvästi.

”Käytämme Kuutiota suo-raan omasta metsäjärjestelmäs-tä, mikä tehostaa toimintaam-me. Kuutio täydentää omia ka-naviamme, mikä tuo digitaali-sen asiakaspolun mahdollisuu-den alusta loppuun monikana-vaisesti. Valtakirjakaupan siir-tyminen Kuutioon on toivottu kehityssuunta”, Juha Jump-panen sanoo.

Kaikki hyötyvät digitalisaatiostaAsiakaspalautteiden perusteella Kuution käytettävyyteen ollaan tyytyväisiä ja palvelua kehi-tetään jatkuvasti. ”Kuution ominaisuudet ovat koko ajan

Puukaupan sähköinen markkinapaikka Kuutio.fi on tuonut tarkkuutta ja tehokkuutta puukauppaan. Sekä puunmyyjät että ostajat korvaavat vanhoja menetelmiä uudella työkalulla. ”Sähköinen puumarkkinapaikka on osoittanut tarpeellisuutensa. Kuutio lisää tietoturvaa ja työtehoa verrattuna esimerkiksi sähköpostiin”, sanoo MHY Keski-Suomen kenttäpäällikkö Jussi Linnala.

parantuneet. Tekniikka toimii luotettavasti ja vähentää inhi-millisiä virheitä. On hyvä, että Kuutio keskittyy täysillä sähköiseen puukauppaan ja siihen liittyviin perusasioi-hin”, Linnala toteaa.

Linnalan ja Karhapään mu-kaan puunostajat ovat paran-taneet Kuution käyttöä. Tar-jouksia sekä vastauksia tulee huomattavasti aktiivisemmin nyt kuin alkuvaiheessa. Mo-lemmat toivovat, että kehitys jatkuu ja loputkin ammattilai-set niin puunostajissa kuin metsänhoitoyhdistyksissä al-kavat hyödyntää Kuutiota täy-simääräisesti. ”Kaikki hyöty-vät enemmän, mitä enemmän palvelua käytetään”, Jussi Lin-nala muistuttaa.

”Vastaamme jokaiseen tar-jouspyyntöön ensisijaisesti tar-jouksella, mutta jos kyseinen leimikko ei sovi puun tarpei-siimme, niin pistämme Kuuti-on kautta viestin asiasta, mikä mielestämme kuuluu hyvään

taan kuinka paljon aikaa ja ra-haa niiden avulla säästyy”, ko-neyrittäjät hyvin tunteva Suo-men Puukauppa Oy:n toimi-tusjohtaja Aku Mäkelä uskoo.

Kuutio tuo tehoa Kuutio tuo tehoa puukauppaan puukauppaan

Jussi Linnala, MHY Keski-Suomen kenttäpäällikkö

Juha Jumppanen, Metsä Groupin puukaupasta ja metsäpalveluista vastaava johtaja Tornatorin liiketoimintajohtaja Ari Karhapää.

Kuution kehittämisestä vastaavan Suomen Puukauppa Oy:n toimitusjohtaja Aku Mäkelä.

41 • 5/2020

Nykyinen

autoveropolitiikka mahdollistaa ns. retkeilyautojen

valmistuksen ja myymisen. Matkailuautoihin verrattuna

kevyemmin varustein rakennettu ajoneuvo mahdollistaa tavaran kuljetuksen ja pienimuotoisen

oleskelun sen tiloissa..

SAKARI KOKKONEN

Verhoomo Sorsa on asen-tanut pitkäakseliväliseen Iveco Dailyyn retkeilyyn sopivat lisävarusteet. Ne-

lipaikkainen retkeilyautoon on myös saatu mahtumaan 16 kuuti-on tavaratila. Matkustamo on va-rustettu jääkaapilla ja ilmawebas-tolla sekä käytävällä, jolloin kysee-seen tulee verovapaa ajoneuvo.

Koeajossa olleen takavetoisen, 210 hevosvoimaisen, kolmelitrai-sen nelisylinterisen Diesel-moot-torin puhti riittää viemään massaa eteenpäin riittävän vikkelästi. Kah-deksan nopeuksinen Hi-Matic au-tomaattinen vaihteisto tekee ajami-sesta helppoa. Dailyn ajo-ominai-suudet ovat kohdillaan, joten uuden tieliikennelain astuttua voimaan ke-säkuun ensimmäisenä päivänä, sil-lä saa ajaa tiekohtaisten nopeusra-joituksien mukaan myös mootto-ritiellä. Kuljettajalle riittää pelkkä B-luokan ajo-oikeus. Kytkettäes-sä koukkuun perävaunu, kuljetta-jan kannattaa varmistaa ajo-oikeu-

tensa riittävyys yhdistelmän kul-jettamiseen.

Tavaratilan vanerointi on laadu-kas, lastaaminen onnistuu vain ta-kaovista johtuen siitä, että sivuo-vi on varattu matkustamossa mat-kustaville. Akseliväliltään 4100 mil-lisen ja kokonaispituudeltaan rei-lun seitsemän metrin pituinen pa-kettiauto on koostaan huolimatta näppärä ja helppokäyttöinen. Kul-jettajaa hemmotellaan jousitetulla istuimella, retkeilyautolla ajaminen on mukavaa.

Iveco Daily retkeilyauto on fik-su ratkaisu. Matkailuauton verova-paudella on auton hintaa saatu koh-tuulliselle tasolle. Sen väliaikainen vuode ei ole läheskään hotellitasoa mutta tarvittaessa siinä voidaan ot-taa pienet nokkaunet. Mikroaalto-uuni, joka tosin vaatii maasähkön ja jääkaappi tarjoavat mahdollisuuden viettää tauot työmailla. Auton taka-na olevaa tavaratilaa voidaan hyö-dyntää varaosien tai työvälineiden kuljetuksiin työkohteisiin.

Matkamiehen tukikohta

Matkamiehen tukikohta

Iveco Daily 35S21H RetkeilyautoMoottori Rivi 4, 2998 cm?, 210 hv, 470 NmVaihteisto: Automaatti, 8 nopeuttaKokonaismassa: 3500 kg.Akseliväli: 4100 mm.Kokonaispituus: 7170 mm.Tavaratilan koko: 16 m3Varusteet: Kokoontaitettava sänky, taitettava pöytä, jääkaappi, ilmawebasto, mikroaaltouuni, 230V pistoke, USB-liitäntä.Myynti: www.iveco.com/finland

www.koneyrittajat.fi/datapankki

Yhteystiedot: Harri Grundströmharri.grundstrom@koneyrittajat.�, puh. 040 900 9427

Menestyjätseuraavat

toimintaansa

Seuraa, tiedä, johda, menesty!

Jämsä 3.-5.9.0

Datapankki-esittelytFinnMETKO-näyttelyssäKoneyrittäjät-osastolla

Datapankki_KY520.pdf 1 29.5.2020 14.48.31

40

42 43 • 5/2020vuotta

Hiili on osa metsäekosysteemiä. Yh-dessä kiintokuutiometrissä puuta on noin 200 kiloa hiiltä. Jos havu-puukuution tuoremassa on runsaat

800 kiloa, ja tästä on puolet vettä, niin varsi-naisen puuaineen massa on noin 400 kiloa. Kun puusta on puolet hiiltä, on hiilen massa siten noin 200 kiloa.

Metlan mukaan puutuhkalannoitus lisää rämemännikön kasvua noin kolme kuutiota hehtaaria ja vuotta kohti. Näin puuston hiilen määrää lisääntyy tuhkalannoituksella runsaat 600 kiloa hehtaari- ja vuositasolla.

Yleistäen voidaan todeta, että puuston kas-vua ja hiilen määrää on melko yksinkertaista laskea. Koko metsäekosysteemiä tarkastelta-essa hiilenkierto on kuitenkin monimutkainen asia. Helsingin yliopiston Hyytiälän metsäase-malla akateemikko Markku Kulmalan tutki-musryhmä tekee arvokasta työtä tutkiessaan hiilen, aerosolihiukkasten ja metsäekosystee-min vuorovaikutusmekanismeja.

Metsää peltoheitoille

Edesmennyt metsätohtori, Ari Ferm johti aikanaan Metlan Kannuksen tutkimusase-maa ja mittavaa valtakunnallista pellon-metsityshanketta. Tuolloin, noin 30 vuotta sitten EU:n maatalouden ylituotanto vilja- ja voivuorineen aktivoi peltojen metsityksiin.

Parhaillaan Suomen metsäkeskus koor-dinoi Kokkolassa valtakunnallista Manner-Suomen maaseutuohjelman hanketta, joka Luonnonvarakeskuksen kanssa selvittää syrjäisten, ”unohtuneiden” peltojen eli pel-toheittojen sekä suopohjien metsittämis-tä. Näin etsitään toimivia ratkaisumalleja hiilensidontaan, koska käytäntö tarvitsee tietoa erilaisten metsityskohteiden onnis-tumisista ja toiminnan kannattavuudesta.

Maanomistajat puolestaan ovat kiinnos-tuneita siitä, miten hiilensidonnalla sai-si lisää rahaa. Metsitysoperaatiot maan-muokkauksineen ja kuivatuksineen eivät

Suomen hallitus on osaltaan lisäämässä metsien hiilensidontaa. Muun muassa turvemaiden metsien puutuhkalannoitukset sekä käytöstä pois jääneiden peltojen metsityshankkeet ovat käytännön työkaluja tähän. Metsien hoitoharvennuksilla on keskeinen osa metsien elinvoiman ja kasvun huolehtimisesta. Ilman koneyrittäjiä ei ilmastotalkoista selvitä.

Hiilensidontatalkoissa Hiilensidontatalkoissa

kuitenkaan onnistu ilman ammattitaitoisia koneyrittäjiä.

Kokonaisvaltaisessa maankäytössä täytyy lisäksi muistaa, että suopohjia ja peltoheit-toja tarvitaan osin myös maatalouskäyttöön, sillä kotimaisen ruokaketjun huoltovarmuus on korostunut koronavirusvaaran aikana.

Entisille sähkölinjoille metsää?

Suomessa on metsämailla n. 67 000 kilo-metriä sähkölinjoja. Jos linjan leveys on 10 metriä, linjat vievät kasvuisilla metsä-maista maata 67 000 hehtaaria. Näin on Valtakunnan metsien inventointitietojen pohjalta ja Metsätalouden kehittämiskes-kus Tapion johdolla asiaa arvioitu. Muulla metsätalousmaalla eli kitu- ja joutomailla sähkölinjoja on noin 4 000 hehtaaria vastaa-valla tavalla laskien.

Ilmojen halki kulkevat sähköjohdot siir-tyvät vähitellen maan alle, jotta kansallinen

energiahuolto voidaan turvata. Entisten säh-kölinjojen paikkojakin voisi tarkastella met-sityskohteina. Hiiltä sitova metsä voi syntyä linjan alle myös itsestään. Kasvamaan vali-koituu taimiainesta, joka parhaiten sopeu-tuu reunametsän, maaperän, ravinteiden, valon ja lämpötilan sallimiin olosuhteisiin.

Metsää kannattaa hoitaa

Koneyrittäjät ovat keskeisin arkipäi-vän toimija kansakunnan ilmasto- ja

Entiselle sähkölinjalle syntynyt taimikko. Sähkölinjan alta ei aikanaan raivattu aivan kaikkea taimiainesta pois. Kun sähkötolpat ja -johtimet vietiin pois, jäi taimikko kasvamaan.

Näkymä Hyytiälän metsäaseman tutkimusmetsässä.

TEKSTI JA KUVAT: RISTO LAUHANEN, SEAMK

hiilensidontatalkoissa puunkorjuutyömailla. Jos talousmetsää ei hoideta harvennushak-kuilla, hoitaa luontoäiti metsän sadonkor-juun. Tällöin metsänomistajien kantorahat ja koneyrittäjien työtulot jäävät saamatta. Puiden kuollessa ja lahotessa hiilidioksi-dia vapautuu ilmaan. Toki lahopuista päätyy ravinteita ja hiiltä myös maaperään.

Calpolyn metsäprofessori Douglas Piirto vieraili usein Seinäjoen ammattikorkeakou-lussa vaihto-opettajana. Piirto kertoi pohjois-amerikkalaisen metsäteollisuuden taantumi-

sesta. Kun puunkäyttö vähenee, eikä met-siä hoideta, niin kaarnakuoriaishyönteiset tappavat heikentyneet puut. Näin Kalifor-nian helteissä metsään kertyy paloaines-ta kuolevista puista, ja salama sytyttää hel-posti metsäpalon.

Jaakko Ilkan suvusta polveutuva Piirto on nykyisin eläkkeellä ansiokkaan työuran jälkeen. Piirto toimi aikanaan mm. Kalifor-nian kuvernöörin, Arnold Schwarzeneg-gerin neuvonantajana metsäpaloasioissa.

Nim

i .....................................................................

.............................................................................

Oso

ite .................................................................

.............................................................................Po

stios. ................................................................

Puh

. .....................................................................

Lah

jatila

ukse

n va

staa

no

ttaja

Nim

i ..................................................................................................................................................O

soite

..............................................................................................................................................Po

stinro

ja -to

imip

aikka

....................................

Tilaa

n 2020 vuositila

us 70E+ a

lvK

one

yrittäjä

n 2020 kesto

tilaus 67

E+ alv

FinnMetko O

ym

aksaapostim

aksun

FinnMetko O

ytunnus 500766500003 H

ELSINKI

etukansi

Koneyrittäjä

2020

30.8.-1.9. www.finnmetko.fi

Jämsä 3.9.-5.9.

vuotta

44 45 • 5/2020

Veljekset Knuuttilan met-säkoneenkuljettaja Saka-ri Haiminen työskenteli tehokkaasti lavettiautol-

la, Rottne F11 -kuormatraktorilla ja keskipakoisperiaatteella toimi-valla Amazone-lannoitelevittimellä. Kesäpäivänä typpilannoitetta levi-tettiin noin 600 kg hehtaarille. Kun lannoitteet levitetään toukokuussa lumettomaan ja kuivahtaneeseen metsään, niin lannoitus vaikuttaa jo alkavan kasvukauden ajan.

Pelkästään Juha Viirimäen metsiä lannoitettiin noin 20 heh-taaria yhdessä päivässä. Viirimä-ki innosti myös ylistarolaisen raja-naapurinsa, Niko Luikun mukaan metsänlannoitustalkoisiin. ProAg-rian maatalousasiantuntija, agrolo-gi (AMK) Luikku toivoo, että met-sänomistajille kerrottaisiin lannoi-tuksista ja muista palveluista ny-kyistä enemmän.

TEKSTI JA KUVAT: RISTO LAUHANEN, SEAMK

1

Koneyrittäjän numerossa 4/2020 esiteltiin mm. kangasmetsien typpilannoitusta ja sen perusteita. Teoriaosan perään on hyvä kuvata lapualaisen Veljekset Knuuttilan käytännön työtä kentällä. Toukokuisena päivänä koneyksikkö työskenteli Ilmajoella sekä Seinäjoen Ylistarossa aina Isonkyrön rajamaille asti.

3

Kesä on metsänlannoituksen aikaa

Kesä on metsänlannoituksen aikaa

8

9

2

Kuva 1 Alas lavetilta.

Kuva 2 Apulannat varastolla.

Kuva 3 Lannoiterakeita metsässä.

Kuva 4 Metsänomistaja Niko Luikku ihailee lannoitettua männikköä.

Kuva 5 Levitys ajouria pitkin.

Kuva 6 Lannoituksen ohjausyksikkö. Lisäksi Rottnen ohjaamossa on jääkaappi ja uuni ruoanlaittoa varten.

Kuva 7 Rottnen paikkatietojärjestelmä työmaakarttoineen.

Kuva 8 Sininen kone ja sininen taivas. Lannoitesäiliön täyttöä Ylistaron Kainaston Varesvuolla.

Kuva 9 Koneyksikkö lavetilla ja työnohjaaja Juha Viirimäki.

Kuva 10 Työ käynnissä.

4

5

67

10

46 47 • 5/2020vuotta

tuote- ja palveluhakemisto

KONEYRITTÄJÄ 6/2020 Ilmestyy 26.8. Aineistopäivä on 6.8.

Ota yhteys: Tapio Hirvikoski, puh. 040 9009 417 tai tapio.hirvikoski@koneyrittajat.fi

6

Ylävaltolantie 20, 52200 Puumala, 015 668 7161arilahti.ky@kolumbus.fi • www.arilahtiky.fi

Metsä- ja maanrakennuskoneiden kuljetusautot.Monipuolinen valikoima ja yksilöllinen suunnittelu.

Teemme myös akselivälimuutokset, koneistukset, korjaukset ja huollot.

www.kaarirakenne.fifacebook.com/kaarirakenne.instagram.com/kaarirakenneoy

www.kaarirakenne.fi kaarirakenne kaarirakenne

ERITTÄINKUSTANNUSTEHOKAS

HUOLETONKOKONAISTOIMITUS

RATKAISUSINUN TARPEESEESI

PPYYYYDDÄÄ TTAARRJJOOUUSS sinulle sopivasta halliratkaisusta! Jere Kujanpää 045 875 5501PITCH

PITCH

PITCH

PITCH

.404”

3/4”

PITCH

INTRODUCING...

EXCLUSIVENEW ZEALAND

DISTRIBUTOR OFGB FORESTRY

PRODUCTS

INTRODUCING... .404'' Harvester Bar

.404'' HARVESTER BAR

WHILESTOCKS LAST

WHILESTOCKS LAST

WHILE

STOCKSLAST

WHILE

STOCKS LAST

WHILE

STOCKSLAST

WHILE

STOCKS LAST

WHILE

STOCKS LAST

WHILE

STOCKS LASTW

HILE

STOCKS LAST

WHILE

STOCKS LAST

NEW

STOCKS LAST

NEWDESIG

N

ISOMPI KÄRKIPAREMPI, TASAISEMPI LEIKKAUS

KESTÄÄ PIDEMPÄÄN

Esittelemme...

www.uittokalusto.fi

UITTOKALUSTO TAMPERE | Ahlmanintie 56 | 33800 Tampere | 03 222 5585 | tampere@uittokalusto.fi

UITTOKALUSTO SAVONLINNA | Taitajantie 2 | 57210 Savonlinna | 015 555 0402 | shop@uittokalusto.fi

Prokop kahmarin pikakiinnikeAdapteri rotaattorin ja kahmarin väliin

· Helppo ja nopea asentaa· Max. 5000 kg· Sopii kaikkiin koneisiin

Kysy lisää!Ylistarolainen Juha Viirimäki päätti asvaltoida maa-tilan pihan. Samassa yhteydessä ilmajohdot kaivet-tiin maan alle. Lisäksi oli tärkeää laittaa pihan kaa-dot kuntoon. Perustustyöt Viirimäen avuksi suorit-

ti Kuljetus Mikko Iivari kaivinkoneella. Jos maatalousyrit-täjä on tilan ulkopuolella töissä, ei aika riitä kaikkeen, var-sinkin jos on paljon matkapäiviä kotimaassa ja ulkomailla.

Kurottajat yleistyneet maatiloilla

Maatilojen rakennemuutoksen myötä myös traktorimarkkina on taantunut, kun ostavia maatiloja on aiempaa vähemmän. Maatilojen yleinen kannattavuustilanne lienee osaltaan vaikut-tanut myös traktorikauppaan. Pääomien sitominen liikaan konekalustoon ei ole järkevää. Näin asiaa arvioi lapualainen, sukutilan viljelijä Jussi Kangas.

Jussi Kankaan mukaan kurottajat ovat yleistyneet maati-loilla traktoreiden korvaajiksi, koska kurottajat ovat käteviä ketteryyttä vaativissa töissä. Kun perinteisten traktoreiden koko on kasvanut, ei niillä tahdo enää mahtua kanalaan. Ku-rottajat ovat käteviä kanaloiden siivouksessa, lannan poistos-sa ja kuiviketurpeen levityksessä.

Kurottajalla täyttää näppärästi myös kylvökoneen sieme-nillä ja lannoitteilla, ja kurottajalla voi ajaa maantielläkin. Li-säksi kurottajat sopivat nosto- ja rakennustöiden avuksi. Ku-rottajan hinta on samaa tasoa keskikokoisen maataloustrak-torin hinnan kanssa.

Näkyvyys kurottajan ohjaamosta ei ole kuitenkaan samaa luokkaa kuin traktorin ohjaamosta. Jussi Kangas tarkastelee maatilankonekantaa myös eri työlajien osalta. Osaa koneis-ta voidaan käyttää puhtaisiin töihin ja osaa likaisiin töihin.

Kuiviketurve on tärkeää broileritiloillaTurveyrittäjät ovat tärkeitä broileritilojen kumppaneita. Kotimainen ja huoltovarma kuiviketurve on hygieenistä ja eloperäistä luonnon materiaalia, joka happamuutensa ansi-osta kurittaa pöpöjä paremmin kuin Euroopassa yleisesti käytössä oleva olki. Näin asiaa tarkastelee Rantalan Broileri osakeyhtiöstä Suvi Rantala Lapuan Hellanmaasta. Broilerit myös kylpevät virikkeitä antavassa turpeessa, mikä edesaut-taa lintujen luontaista käyttäytymistä.

Kun vajaan 40 päivän jälkeen broilereiden kasvatusaika päättyy, päätyvät turpeet ja tuotannon sivutuotteet eli lanta lannoitteeksi pelloille. Näin Suvi Rantalan mukaan broileriti-lat edistävät kiertotaloutta, kun vehnä palaa pellolta takaisin broilerien ruuaksi. Broileritilat siis viljelevät pääosin itse lin-nuillensa syöttämänsä vehnän.

Suvi Rantalan mielestä yksityiset turveyrittäjät ovat nopeita, varmoja ja tehokkaita kuiviketurpeen tuottajia. Rantala mai-nitsee ilmajokisen turveyrittäjän, Jussi Syrjämäen tärkeäksi yhteistyökumppaniksi. Yksityiset yrittäjät tuovat kuiviketur-peet, silloin kun niitä tarvitaan. Yksityisellä toimijalla on jous-toa ja ketteryyttä, eikä turvetta toimiteta vain virka-aikana.

Turveyrittäjä Jussi Syrjämäki puolestaan korostaa maatilo-jen palvelemisen tärkeyttä 24/7-mallilla. Syrjämäki tuo esille myös sen, että kuiviketurvetta nostetaan suon pinnasta en-nen kuin energiaturvetta aletaan nostaa syvemmältä suosta. Energiaturvetuotannosta luopuminen vaarantaisi myös kui-viketurvetuotannon. Asiat ovat kokonaisvaltaisia ja toiminnan tulee olla alan yrittäjille kannattavaa. Mikäli maatiloille ehdot-toman tärkeää kuiviketurvetta ei jatkossa olisi, niin kallis kut-teri ei riittäisi maatiloille. Näin asiaa arvioi Jussi Syrjämäki.

TEKSTI JA KUVAT: RISTO LAUHANEN, SEAMK

–myös kurottajat yleistyneet–myös kurottajat yleistyneetMaataloustuotannon keskittyessä ja tilakokojen kasvaessa maatalousyrittäjien aika ei enää riitä kaikkeen. Suuren maatilan kannattaakin keskittyä varsinaiseen ydinbisnekseen. Näin ollen osa töistä on järkevää ulkoistaa. Esimerkiksi suurten maitotilojen on ollut viisasta antaa rehunkorjuu ulkopuolisille urakoitsijoille. Yhden tilan ei ole aina järkevää ostaa omaa kaivinkonetta. Näin ollen koneyrittäjillä on oma roolinsa maatilan töissä. Näkymä Jussi Syrjämäen kuiviketurvetuotannosta Lapualla.

Koneyrittäjät maatilan töissä

Kurottajat ovat tärkeitä työkoneita broileritiloilla.

tietoa

48 49

tietoa tietoa

• 5/2020 •5/2020

Nopeasti ja vahvasti käyn-tiin lähtenyt jälleen-myyntiyhteistyö on kehittynyt suunnitel-

mienmukaisesti ja olemme erit-täin tyytyväisiä Suvanto Trucks Oy:n saavutuksiin. Positiivisiin-kokemuksiimme nojaten yhteis-työn laajentaminen on selkeä jat-

Sisu Auto ja Suvanto Trucks Oy vahvistavat yhteistyötäVuoden 2019 lopulla käynnistetty jälleenmyyntiyhteistyö Oy Sisu Auto Ab:n ja Suvanto Trucks Oy:n kanssa vahvistuu. Suvanto Trucks Oy vastaa 2.6.2020 lähtien Varsinais-Suomen lisäksi Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapinläänin alueella SISU kuorma-autojen myynnistä. Aluemyyjänä Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin läänin alueella toimii Jarmo Limingoja.

kumo jo käynnistetylleyhteistyöl-le, toteaa Sisu Auton myyntipääl-likkö Ville Kaihu.

Jatkossa Sisu Auton myyntiver-kosto koostuu neljästä suoraan teh-taan alaisuudessa toimivasta kuor-ma-automyyjästä ja kahdessa eri toimipisteessä toimivasta Suvan-to Trucks Oy:n jälleenmyyjästä.

Hiilineutraaliuden saa-vuttamiseksi kaikkia päästöjä tulee vähen-tää. Kaikkein kriitti-

simpiä toimia fossiilisten polt-toaineiden päästöjen vähentä-miseksi ovat energiankäytön tehostaminen, vähäpäästöisen energian merkittävä lisäys se-kä lämmityksen, liikenteen ja te-ollisuusprosessien puhdas säh-köistäminen.

Maankäyttösektorilla kriitti-siä toimia ovat etenkin turve-maapeltojen ja -metsien pääs-töjen hallinta sekä metsäkadon estäminen. Hiilineutraaliustavoi-te saavutetaan, kun päästöt ovat yhtä suuret kuin niitä sitovat hii-linielut.

Valtiolla, kunnilla ja niissä toi-mivilla yrityksillä on keskeinen rooli ilmastonmuutoksen hillin-nässä.

”Hiilineutraali Suomi 2035 -tavoitteeseen on aikaa enää 15 vuotta. Tavoitteen saavutta-minen edellyttää nopeita ja mää-rätietoisia toimia nyt heti. On tär-keää, että ilmastotiekarttojen toi-

Ilmastopäästöjen vähentämisellä on kiire – panostuksia lisättävä kaikkein vaikuttavimpiin päästövähennystoimiin

Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2035. Kaikkien toimijoiden tulee edistää konkreettisia, merkittäviä ja nopeutettuja toimenpiteitä päästöjen vähentämiseksi.

menpiteitä, elvytysrahoitusta ja sääntelyä kohdennetaan erityi-sesti merkittävien päästövähen-nystoimien edistämiseen. Näin toimimalla voimme onnistua”, sanoo erityisasiantuntija Karo-liina Auvinen SYKEstä.

Suomen hallitus on sitoutu-nut Hiilineutraali Suomi 2035 -ta-voitteeseen. Lisäksi yli 70 kun-taa ja neljä maakuntaa ovat si-toutuneet Hinku-kriteereihin vä-hentääkseen alueensa kasvihuo-nekaasupäästöjä 80 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Myös monet esimerkilliset yritykset ovat asettaneet hiilineutraalius-tavoitteita ja tarttuneet ilmasto-työhön tosissaan.

Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia (Canemure) -hank-keen uudessa julkaisussa esi-tetään vaikuttavimmat päästö-vähennystoimet sektoreittain. CANEMURE on EU Life-han-ke, jossa toteutetaan käytännön ilmastotoimia, edistetään alueel-lista ilmastotyötä sekä tuotetaan asiantuntijatietoa kuntin ilmas-totyön tueksi.

Selvityksen mukaan Hin-ku-verkostoon kuuluvilla kunnilla ilmastopäästöt ovat keskimäärin 3,1 pro-

senttia alemmalla tasolla, kuin mi-tä ne olisivat ilman Hinku-verkos-ton jäsenyyttä. Selvityksessä muut päästöihin vaikuttavat tekijät, ku-ten esimerkiksi alue- ja väestöra-kenne sekä sääolosuhteet on huo-mioitu niin, että ne eivät vaikuta tulokseen.

Hinku-verkosto on vuonna 2008 perustettu ilmastonmuutok-sen hillinnän edelläkävijäkuntien verkosto. Hinku-kuntien tavoit-teena on vähentää kasvihuone-kaasupäästöjä 80 prosenttia vuo-teen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta.

Ilmastotyön suunnittelussa ja toteutuksessa on merkittäviä ero-ja kuntien välillä. ”Selvityksemme osoittaa, että kunnan keskimää-rin parempi taloustilanne edistää päästövähennyksiä sekä Hinku- että muilla kunnilla. Hinku-ver-koston kautta kunnat voivat saa-da valmiiksi pitkälle jalostettua tie-toa päästövähennystoimista. Nä-mä toimet saattaisivat resurssi-vajeiden vuoksi muuten jäädä to-teuttamatta”, sanoo tutkija Sant-tu Karhinen SYKEstä.

Hinku-verkosto koetaan kunnissa vaikuttavaksiSelvityksessä haastateltujen Hinku-kuntien edustajista suurin osa (80 %) koki, että Hinku-verkostoon liittymisellä on ollut vaikutusta kunnan ilmastotyöhön. Verkostoon liittyminen on edistä-nyt haastattelujen mukaan konk-reettisia päästövähennystoimenpi-teitä noin 60 prosentissa kunnista.

Hinku-kuntien edustajat nosti-vat tärkeimmiksi päästövähennys-toimiksi energiantuotantoon, ra-kennusten energiatehokkuuteen, liikenteeseen ja aurinkosähkön li-

Uusi tutkimus: Hinku-verkostolla on positiivinen vaikutus kuntien ilmastotyöhönKohti hiilineutraaleja kuntia (Hinku) -verkostoon liittyminen on alentanut kuntien ilmastopäästöjä. Valtaosa Hinku-kunnista myös kokee, että verkostoon kuuluminen on lisännyt vaikuttavuutta ilmastotyössä, kertoo Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) selvitys.  

säämiseen liittyviä toimia. Tilastolli-sen analyysin mukaan Hinkuun liit-tyminen on edistänyt päästövähen-nyksiä melko tasaisesti eri päästö-sektoreilla. Hinkuun liittyminen on aikaansaanut merkittäviä vaikutuk-sia muun muassa kunnan sähkön kulutuksen päästöihin.

Ilmastotyössä haasteita ja ratkaisujaVerkoston positiivisista vaikutuk-sista huolimatta suuri osa Hinkun kaltaisten edelläkävijäverkosto-jenkin kunnista kärsii erilaisista haasteista, kuten resurssipulasta. Kunnissa koetaan haasteita myös vaikutusmahdollisuuksien rajalli-suuden suhteen, erityisesti kunnan asukkaiden ja yritysten päästöjen kohdalla. Hinku-kunnat ovat kuiten-kin onnistuneet löytämään hyviä ratkaisuja yleisiin kuntien ilmasto-työn haasteisiin.

”Hinku-verkosto on uuden tilan-teen edessä viime vuosien nopean laajentumisen seurauksena. Kuntia on jo mukana 73. Tehty selvitys tulee välittömään tarpeeseen, kun verkos-ton uusia toimintamalleja on tarkoi-tus kehittää”, sanoo Hinku-verkos-ton valtakunnallinen vastuujohtaja professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta.Suomen ympäristökeskus selvitti Kohti hiilineutraalia kuntaa (Hinku) -verkoston vaikutuksia kuntien pääs-töihin sekä toimintaan ilmastonmuu-toksen hillitsemiseksi. Tutkimus perustuu vuonna 2019 toteutet-tuihin, neljänkymmenen vuosina 2008-2018 Hinku-verkostoon liitty-neen kunnan haastatteluihin sekä Hinku-jäsenyyden ja kuntien pääs-tökehityksen välisen yhteyden tilas-tolliseen mallinnukseen. Tutkimus on toteutettu osana Suomen ympä-ristökeskuksen koordinoimaa EU Life -rahoitteista Canemure (Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakun-tia) -hanketta.

EU:n komissio esittää oikeu-denmukaisen siirtymän mekanismia (JTM, Just Transition Mechanism)

sisältäen oikeudenmukaisen siir-tymän rahaston JTF:n (Just Tran-sition Fund) ja muita rahoituskei-noja. Mekanismin avulla voitaisiin Suomessa antaa tukea alueille, joi-hin kohdistuu vakavia taloudellisia ja sosiaalisia haasteita kuten työ-paikkojen menetyksiä sen vuoksi, että energiaturpeen tuotanto vähe-nee. Tarkoitus on saada aikaan toi-menpiteitä, jotka vievät kohti ilmas-toneutraalia taloutta. JTM:n kautta voisimme saada tukea energiatur-peesta toimeentulonsa saaneiden ihmisten ja yhteisöjen tarpeisiin. Mekanismin varoja ollaan viime tie-don mukaan lisäämässä tuntuvasti alkuvuonna esitetystä, ja myös Suo-men osuus kokonaisrahoituksesta nousisi merkittävästi.

JTM:n suomia resursseja var-maan tervehditään ilolla maakun-nissa ja niitä suunnitellaan käytet-tä.vän uuden vähäpäästöisen ener-giantuotannon taikka muun vä-hähiilisyyttä tukevan toiminnan ke.hittämiseen kohdemaakunnis-sa. Mutta on tärkeää, että ei unoh-deta niitä, jotka tässä siirtymässä kärsivät eniten menettämällä ny-kyisen elinkeinonsa.

Jotta oikeudenmukaisen siirty-män mekanismin tuomista mah-dollisuuksista pääsisivät ja ehtisi-vät hyötymään myös ne, jotka il-mastopolitiikasta eniten kärsivät eli energiaturvetuotannon pienyrityk.set, tarvittaisiin nykyistä selkeäm-pää ja hallitumpaa toimintaympäris-töä. Heikentämällä aktiivisesti tur-vetuotannon olosuhteita esimerkik-si veroratkaisuin, kuten jotkut tahot vaativat, aiheutetaan työt.tömyyttä ja vaikeuksia sadoille energiatur-vetuotannon parissa työskentele-

Turvealan yritysten elinvoimaisuudesta huolehdittava energiasiirtymässäEU:n ja Suomen politiikassa korostetaan siirtymistä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. EU:ssa virallisena linjana on oikeudenmukainen siirtymä – ketään ei jätetä. Linjan toteutu-mista EU tulee tukemaan oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin turvin isolla tukulla euroja. Energiaturpeen tuotanto työllistää satoja pienyrityksiä ja parhaimmillaan tuhansia suo-malaisia, jotka menettävät politiikan seurauksena nykyisen elinkeinonsa osin taikka kokonaan. Heidän asemansa on turvattava, kun yhteiskuntaa poliittisin päätöksin siirretään kohti hiilineutraalisuutta.

välle yrityksille ja niiden työnteki-jöille. Kun tuotanto joudutaan lo-pettamaan, jäljelle jää energiatur-peen tuotantoalueita, joiden käyt-tö vaikkapa uuden metsän kasva-tukseen tai uudelleen soistaminen on ongelmallista ja joiden heitteil-lejättö tuottaa turhaan päästöjä ve-sistöihin ja ilmastoon. Ja tämä ta-pahtuu ennen kuin oikeudenmu-kaisen siirtymän mekanismeilla ehditään tuottaa näihin yrityksiin mitään apua. Tällä politiikalla ai-heutetaan myös painetta ainespuu-markkinoille energiapuun kysyn-nän kasvaessa.

Energiaturvetuotannon parissa työskenteleville oikeudenmukais-ta olisi tarjota mahdollisuus jatkaa nykyisillä tuotantoalueilla toimin-taa markkinaperusteisesti. Iso osa yrittäjistä siirtyy 2035 mennessä joka tapauksessa eläkkeelle ja ne, joilla toimintavuosia on enemmän jäljellä, voisivat nykyisen toimin-nan oheen yrittää kehittää uutta liiketoimintaa. Vaihtoehtona taik-ka rinnakkaisena toimena pitäisi voida kompensoida energiaturve-tuotannon ketjussa toimivien yri-tysten romahtavia tuloja sekä ka-luston ja tuotantoalueiden alaskir-jauksia. Nyt näyttää siltä, että ny-kyinen energiaturvetuotanto ha-lutaan lopettaa niin nopeasti, että (rahoitus)pohja uuden kehittämi-seen kadotetaan näissä yrityk.sis-sä. Oikeudenmukaisen siirtymän perusidea kuitenkin on, että ke-tään ei jätetä.

Lisätietoja Hannu Salo, toimi-alapäällikkö, Bioenergia ry, p. 040 502 2542 Simo Jaakkola, varatoi-mitusjohtaja, Koneyrittäjät ry, p. 040 900 9414 Kari Palojärvi, toi-minnanjohtaja, Metsäalan Kuljetus-yrittäjät ry, p. 0500 376 618 Hanna Haavikko, puheenjohtaja, Suomen Turvetuottajat ry, p. 050 596 0600

Sisu Auto käynnistää tuotantonsa Korona-viruksen aiheuttamien rajoitusten purkautuminen mahdollistaa Sisu Auton tuotannon uudelleen käynnistämisen. Maailmanlaajuiset komponenttitoimitushäiriöt pysäyttivät Sisu Auton tuotannon huhtikuun alkupuolella. Nyt komponenttitoimittajien toimituskyky on yleisesti parantunut, mikä luo edellytykset tuotannon vaiheittaiseen ylösajoon.

Epidemiasta ja siitä johtu-vasta haasteellisesta kuor-ma-autokaupan markkina-tilanteesta huolimatta ti-

lauskantamme on vahvistunut kas-vuvuosien 2018 ja 2019 tasolle. Tu-levien elvytystoimien vuoksi us-komme raskaiden kuorma-autojen markkinan kehittyvän maansiirto- ja raakapuukuljetuksiin suunnattu-jen tuotteiden osalta edelleen po-sitiivisesti, toteaa toimitusjohtaja Petri Kananen.

Sisu Auton työntekijöiden tur-vallisuuteen kiinnitetään erityis-tä huomiota. Tehtaalle on hankit-

tu desinfiointiaineautomaatteja ja hengityssuojaimia, joiden käyttä-minen on ohjeistettu työntekijöil-le. Lisäksi lähikontakteja pyritään välttämään ja esimerkiksi taukoti-lat on järjestetty uudelleen.

– Tuotantokatkoksen aikana pi-dettyjen kesälomien ansiosta ky-kenemme tuottamaan ajoneuvoja keskeytyksettä läpi kesän. Tavoit-teenamme on saada purettua ker-tynyttä tilauskantaamme ja päästä takaisin normaaliin neljän kuukau-den toimitusaikaan syksyn aika-na, kertoo tuotantopäällikkö Tee-mu Puustinen.

Näyttely esittelee lapualai-sen luontokuvaajan Benjam Pöntisen valokuvien kautta tulen hyödyntämistä met-

sänhoidon ja metsäluonnon moni-muotoisuuden edistämisessä. Suu-rikokoisissa kuvissa näkyy vaikut-tavana tulen voima – kuinka se nie-lee metsää ja savu sävyttää maise-man. Lisäksi kuvissa esitellään käy-tännön kulotustyön vaiheita, kulotet-tua maastoa sekä lajistoa, jota tulee kulotuksen jälkeen kulotusalueelle.

Valokuvat ovat Suomen metsäkes-kuksen ja Koulutuskeskus Sedun Ku-

Metsämuseo Lusto avautui 2.6.2020Suomen Metsämuseo Lusto avautuu yleisölle tiistaina 2.6.2020 klo 10. Museovieraat ovat jälleen lämpimästi tervetulleita tutustumaan näyttelyihin. Vuoden erikoisnäyttelyissä näkyvät vahvana metsät, miehet ja metsätyö.

lota-hankkeen kulotuksilta vuosil-ta 2018 ja 2019. Kulotus oli vielä 1960-luvulla metsänuudistamisen päämenetelmä, mutta nykyiset ku-lotusmäärät ovat vähentyneet vain murto-osaan huippuvuosista. Kulo-tusosaaminen onkin vaarassa kado-ta, ellei perinnettä säilytetä. Näyt-telyn tavoitteena on jakaa kulotus-tietoutta kuvien välityksellä yli su-kupolvien.

Esillä on noin 20 suurikokoista valokuvaa, ja näyttely on Luston aulassa 2.6.2020–10.1.2021. Aula-tilaan on vapaa pääsy.

51 • 5/2020

tietoa

50

tietoa

• 5/2020

Jämsä 3.-5.9.

Majoitustilaa 4-5 henkilölle Jämsässä!

Sisältää tarvittaessa aamupalat ja saunan.

Laine Mikko 040 721 3853 Kinkolantie 6

42300 Jämsänkoski

Talo vuokralle FinnMETKO ajaksi. Talomme sijaitsee Jämsänkosken keskustasta noin 900 m.

Tilaa olisi 8-10 henkilölle, huoneita 4 h ja keittiö.

Soile ja Pertti Simonen. puh. 045 219 1522

Majoitusta Keuruulla FinnMETKO ajaksi verkkokaupasta.

https://viikinlahticampus.johku.com/fi_FI

/categories/4-majoitus

Sari Saarinen, Viikinlahti Campus Oy, 040 647 5610sari.saarinen@viikinlahticampus.fi, www.viikinlahticampus.fi

https://www.viikinlahticampus.fi/index.php/tapahtumat/

Tarjotaan majoitustilaa

Loma-asunto Patalahden rannassa laadukas, 8:lle hlö:lle eli 4mh x 2hlö

Himos loma-asunto on Lomarenkaan nettisivustolla Lomarengas.fi .

Kohdenumero on 10126.

Tarkemmat tiedot ja lisäkuvat löytyvät Lomarenkaan sivustolta kohdenumerolla hakien.

Vuokralle tarjotaan Porkkalan Kylätaloa FinnMETKO2020 ajaksi

Keuruuntie 766 , Koskenpää

Lisätietoa Markku Koponen puh. 040 5508710 tai s.postilla: markku.i.koponen@gmail.com

FinnMETKO ajaksi omakotitalo Alhojärvellä. Päätalossa 150 neliöö... 5 makuuhuonetta... 8

sänkyä. Sauna, 2 kylpyhuonetta.

Lisäksi pihassa mäkitupa, jossa 2-4 vuodepaikkaa... Ulkovessa.

Yht. Sirkka Juhola-Arjanko, Puh. 040 5243283sähköposti:, sjuholaarjanko@gmail.com

FinnMETKO ajaksi omakotitalon yläkerta 125 m2

(omalla sisäänkäynnillä) Jämsän keskustassa.

Asunnossa on suihku, WC, pieni keittiö, ja sauna (talousrakennuksessa). Tilaa on maksimissaan viidelle.

Reima Rantanen, Varistaipaleentie 1, 42100 Jämsä puh. 0405697094

Koneyrittäjän Työilmoitus

25 kpl 2 osainenJäljentävä Hinta 6,60 € (+alv ) /kpl

Tuotteisiin lisätään

toimituskulut, minimiveloitus 5 €

/tilaus

Tilaukset toimisto@

koneyrittajat.fi✆ 040 9009410

Yhteistyössäkoneyrittäjän turvana.Koneyrittäjien liitto ja If ovat vuosikymmenten ajan tehneet työtä vahingontorjunnan eteen. Yhdessä olemme myös räätälöineet parhaan mahdollisen vakuutuksen juuri koneyrittäjien tarpeisiin.

if.fi/koneyrittajat

52 53 • 5/2020

Lisätietoa yllä olevista ilmoituksista saat syöttämällä ID:n Mascuksenetusivulla olevaan ID hakuun.

Haluatko koneilmoituksesi KoneYrittäjä-lehteen ja Mascus sivustolle?Käy lisäämässä ilmoituksesi osoitteessa www.mascus.fi!

Manitou 2540 Privilege Plus ST4 Knapen K 200 Fiat-Allis FR 20

Terri 34cCatsu 02Profi50

Kobelco SK85MSR-3E

Bomag 120 AD 4

4 493 h, Vantaa

115000 €

4000 €55000 €

Juri Paasonen Sergei Shablinskii Jouko Tyrkäs

Ari HyvönenBjörn JordasReijo Salo

Pekka Kinniä

Joona Leppänen

+358 401592633 +358 451379878 +358 500454170

0400881304+358 456758321+358 456148008

+358 504429431

+358 406876646

2015 2009 1986

201820192008

2018

2009

ID: 76951EEA ID: 8B0D6EC1

ID: E4FDC7DAID: 58A87426ID: BD09100C

ID: 945687B5

ID: B5C744FD

Таллинн

Suomi14 700h, Hirvijärvi

10 500 h, Hämeenlinna

3 200h

335 h, Jyväskylä

2 800h, Tuusula

9500 € 10500 €

179000 €

86000 €

8000 €

ID: 7A4BE4CA

Näyttelyrakenteet, tekniikka ja kalusteet FinnMETKO 2O20 -tapahtumaan

Kysy lisää: jyri.behm@kokolahti.fi

mari.borgman@kokolahti.fi

Uutuus!KETOFORST W Eco

Leveällä telastolla-Soveltuu myös monipuuajoon-Maksimi kaatohalkaisija 40 cm-Vahvempi integroitu kääntäjä

FinnMetkon ravintolapalveluista vastaava Casseli Catering toimittaa tarjoilut niin henkilö-kunnan kuin messuvieraiden virkistykseksi• kahvitukset lisukkeineen• makeat leivonnaiset• täytetyt sämpylät ja kolmioleivät• virvoitusjuomat ja vedet• kylmäkaapit osastoille

Jotain extraa? Meiltä myös salaatit, cocktailpalat, hodarit ja muut erikoistoiveet esimerkiksi osaston teeman mukaan.

Ennakko-myynti

on alkanut!

Älä anna koneen hyytyä.

Tilaa messutarjoilut

ennakkoon.

Tilaukset ja tiedustelut:myyntimetko@casseli.fi

Kaksi tapaa käydä puukauppaa

Kuutiossa

Metsänomistaja

Omatoiminen puukauppa

Puukauppa valtakirjalla

www.kesla.com

Kotimaiset KESLA-harvesterikourat suunnitellaan palvelemaan asiakkaiden tarpeita vuodesta toiseen vaativissakin olosuhteis-sa. Tarjolla on kattava valikoima harvesterikouria harvennuksilta päätehakkuisiin ja erilaisiin alustakoneisiin. Keslalta löytyy mark-kinoiden kattavimmat tehdasvalmiit ratkaisut myös kaivinkonei-den harvesterivarustuksiin.

Kärsämäki | puh. 0400 287 339 | seppatec@gmail.com

Koneiden metsävarustelutMyynti ja huolto nyt lähelläsi

Uudet KESLA 19 & 21 RH-III nyt saatavilla

Huoltosopimuksella tuot ennakoitavuutta huoltoihin, kun huollot ja kustannukset ovat tiedossasi sovitusti.

John Deeren hyväksymä huoltohenkilöstö ja alkuperäiset osat tuovat pidemmät huoltovälit ja käyttövarmuuden, takuulla.

Jotta sinä voit keskittyä olennaiseen.

Tänäänkin on hyvä päivä.TimberCare