1VILKKU 4 | 2014

3

TAMPEREEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI 4 | 2014

11

Työn arki Työn arki kehittämisen kehittämisen näkökulmaksinäkökulmaksi

Tampere Tampere kiinnostaakiinnostaatyönhakijoitatyönhakijoita

Nuorten talon Nuorten talon yhteistyö yhteistyö toi kehittäjä-toi kehittäjä-palkinnonpalkinnon 4

2 VILKKU 4 | 2014

NÄIN SEN NÄIN

VILKKU Tampereen kaupungin henkilöstölehti • 50. vuosikerta • JULKAISIJA Tampereen kaupungin viestintäyksikkö • TOIMITUKSEN OSOITE Vilkku, Tampereen kaupunki, PL 487, 33101 Tampere • VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Raija Lindell 040 502 5707 tai raija.lindell@tampere.fi • TOIMITUSSIHTEERI Tuuli Oinonen 040 801 2587 tai tuuli.oinonen@tampere.fi • VILKKU INTER NETISSÄ www.tampere.fi /vilkku • TAITTO Marja Muhonen • PAINOPAIKKA PunaMusta Oy, Tampere ISSN-L 0357-1777 • SEU RAAVA VILKKU ilmestyy syyskuussa. Etukäteen sovittu aineisto on toimitettava 20.8.2014 mennessä toimitussihteerille. Toimituk-sella on oikeus aineiston käsittelyyn ja lyhentämiseen. • KANNEN KUVA Susanna Lyly. Etsivän työn ohjaaja Timo Heininen esittelee Nuorten talon seinässä ko-meilevaa taideteosta, joka on nuorten omaa käsialaa. • OSOITTEENMUUTOKSET omalle palkanlaskijalle. • PAINOSMÄÄRÄ 15 450 kpl. • JUTTUVINKIT JA PALAUTTEET toimitus.vilkku@tampere.fi

Verkosto hyödyntäähyvinvointiteknologiaa

Ari Järvelä tallensihistoriaa sanoin ja kuvin

Henkilöstö voi osallistuaTesoman kehittämiseen

Aiheuttakaa häiriö

Kaikki lähtee ideasta. Idean idea on aiheuttaa häiriö. Jos idea ei ole häiriöksi, se ei ole

idea. Se on jotain, joka syntyy muutaman asian yhdistelystä, ongelmaratkaisusta tai

muusta ajattelutyöstä ja pam. Se on siinä.

Sitten alkaa epävarmuus. Itsekritiikki. Miten myyn tämän eteenpäin? Miten saada

muutkin innostumaan asiasta? Pitäisikö vain unohtaa ja kulkea turvallista polkua?

Tapahtumat syntyvät ideoista. Alkuidea – kokeilemisen idea – toteuttamisen idea

-ketju toteutuu näissä hyvin. Tehdään asiakastutkimusta ja pyöritetään kokonaisuutta,

kunnes on aika pullauttaa lapsi ulos kaikkien nähtäville.

Tampereella järjestetään vuosittain tuhansia tapahtumia.

Niiden tuoma arvo näkyy uusina hotelleina, ravintoloina, kaup-

poina ja etenkin työpaikkoina. Palvelusektori on vahvassa symbi-

oosissa tapahtumatuotannon kanssa. Noin 15 prosenttiin alueen

työpaikoista vaikuttaa se, että matkailijoilla on kova halu tulla

Tampereelle viettämään aikaa ja viihtymään.

Kaupunkitapahtumat aiheuttavat rutiinista poikkeamista.

Joudutaan epämukavuusalueelle, kun tuttu pyöräreitti ei kenties olekaan käytössä tai

musiikki ei ole minun makuuni. Tältä ei voida välttyä. Mieti itse, milloin olet ollut ti-

lanteessa, jossa kaikki ovat herttisen yksimielisiä. Ei aivan helppo tehtävä, eikö niin?

Negatiivisen palautteen määrä kasvaa aina, kun ideoidaan eli aiheutetaan häiriö,

riippumatta siitä, onko kyse kokouksesta vai kaupunkitapahtumasta. Näissä tapauk-

sissa mittasuhteet kannattaa tunnistaa. Jos koulun vanhempainkokouksessa 98 pro-

senttia on sitä mieltä, että kaikki on hyvin, pysyvät he suomalaiseen tapaan hiljaa,

mutta loppujen 2 prosentin mielipiteet kyllä kuullaan. Pahimmillaan tehdään johto-

päätöksiä tämän vähemmistön mukaan ja siirrytään toimenpiteisiin.

Kesän kohokohtia koetaan eri puolilla Tamperetta. Pienillä keinoilla, kokeilulla ja

avarakatseisuudella on luotu uusia konsepteja, jotka vievät kaupunkiamme eteen-

päin. Olen huomannut muutoksen myös kaupungin sisällä ja nimenomaan positii-

visempaan päin. Siitä kaikille suuri kiitos.

Mene kesällä Hakametsään katsomaan lentopalloa, Ratinaan konsertteja tai

ihan vain nautti kaikesta uudesta, sillä siitä voi olla tuloksena uusi idea.

Perttu Pesätapahtumajohtaja

www.tapahtumatoimisto.com > Tampereen kesän 2014 tapahtumakalenteri

14

16

Tapahtumat syntyvät ideoista.

KU

VA

T: S

US

AN

NA

LY

LY

6

SU

SA

NN

A L

YLY

SISÄLTÖ

3VILKKU 4 | 2014

TAPETILLA

Sairauspoissaolot vähenivät viime vuonna T

ampereen kaupungin palveluksessa

työskenteli vuoden 2013 lopussa

15 150 työntekijää. Vuoteen 2012

verrattuna määrä nousi 574 henkilöä.

Nousua selittävät kaupungin toimin-

nan organisoinnissa tapahtuneet muutok-

set, joista suurin oli Pirkanmaan koulutus-

konserni-kuntayhtymän ja Tampereen am-

mattiopiston yhdistyminen Tampereen seu-

dun ammattiopisto Treduksi. Muutokses-

sa kaupungin palvelukseen siirtyi noin 650

henkilöä.

Henkilöstön sairauspoissaolojen määrä

on laskenut. Vuonna 2013 sairauspoissa-

olopäiviä henkilötyövuotta kohden oli 15,9

kalenteripäivää. Vuonna 2012 vastaava lu-

ku oli 17,0.

Tampereen kaupungin avoimet työpai-

kat kiinnostivat työnhakijoita. Avoimia

paikkoja julkaistiin ulkoisessa haussa yh-

teensä 758. Näihin tuli hakemuksia yhteen-

sä 8 950. Avoinna olleeseen ulkoiseen paik-

kaan saapui keskimäärin 11,8 hakemusta.

Vuonna 2012 vastaava määrä oli 9,4.

Henkilöstökulut olivat vuoden 2013 ti-

linpäätöksessä 668 miljoonaa euroa. Tästä

palkkojen osuus oli 507, eläkekulujen 131

ja muiden sivukulujen 30 miljoonaa eu-

roa. Henkilöstökulut kasvoivat 37 miljoo-

naa euroa eli 6 prosenttia edelliseen vuo-

teen verrattuna.

Tiedot selviävät vuoden 2013 henkilös-

tötilinpäätöksestä.•

Henkilöstöasiat >

Henkilöstöraportointi

Ennaltaehkäisevän työterveyshuollon osuus kasvoi

Kaupungin henkilöstön työ ter-

veys huollon palveluihin sisältyi-

vät lakisääteisten palveluiden li-

säk si yleislääkäritasoinen sairaanhoito,

sopimuksessa määritellyt laboratorio- ja

kuvantamistutkimukset, kliinisfysiolo-

giset tutkimukset, tähystykset sekä tietyt

erikoislääkäreiden konsultaatiot.

Vuonna 2013 henkilöstön työterveys-

huollon kokonaiskustannukset olivat 6,2

miljoonaa euroa. Näistä kustannuksis-

ta ennaltaehkäisevän työ terveyshuollon

osuus oli 2,5 miljoonaa euroa ja sairaan-

hoidon osuus 3,7 miljoonaa euroa.

Kokonaiskustannukset kasvoivat 10

prosenttia.

Kasvu selittyy pääosin työterveys-

huollon toiminnan painottumisella en-

tistä enemmän ennaltaehkäise vään työ-

terveyshuoltoon, työkyvyttö myyden ja

työkyvyttömyysuhan arvioin tiin sekä

työkyvyttömyysriskin hallintaan.

Työterveyshuollon kustannukset hen-

kilöä kohden olivat 185 euroa.

Työterveyshuollon palveluja henki-

löstöl le tarjoaa Tullinkulman Työterveys. •

Työtapaturmia 900• vakavien tapaturmien määrä laskenut

• työmatkalla yli neljännes, määrä kasvanut

• veritapaturmien määrä vähentynyt kolmanneksen koulutuksen ansiosta

• nyrjähdyksiä ja venähdyksiä 43 %

• viilto-, leikkuu-, pinta- ja ruhjevammoja 43 %

Kaupungin työntekijät 31.12.2013

päivähoito-,

koulutus- ja

kulttuuripalvelut

41 %

sosiaali- ja

terveyspalvelut 35 %

liikelaitokset ja Pirkan-

maan pelastuslaitos

17 %

konsernihallinto 5 % konsernipalvelut 2 %

Keski-ikä

45,1 vuotta

4 VILKKU 4 | 2014

TAPETILLA

Kaupungin henkilöstö ideoi,

mitä uutta voitaisiin saada

aikaan Yhteinen Tampere –

näköalojen kaupunki -strategian

hengessä eli yhdessä tekemällä ja

toimimalla avoimesti, rohkeasti ja

vastuullisesti. Sähköistä työkalua

käytti noin 300 ryhmää marras-

kuun ja maaliskuun välillä.

Jotta strategian toimintata-

vat siirtyisivät käytännön teoiksi,

henkilöstö pohti niiden toteutta-

mista oman työyhteisönsä kanssa.

– Työvälineistä ja koulutuk-

sesta jätettiin useita kommentteja.

Tietokone ja sen sovellukset halut-

tiin ajan tasalle. Monien mieles-

tä tiimalasin katsomiseen kuluu

turhan paljon työaikaa, kertoo vs.

suunnittelija Aino Järventausta

strategia- ja kehittämisyksiköstä.

Lisäksi koulutustilaisuuksia

ehdotettiin videoitavaksi, koska

videon voi katsoa haluamassaan

paikassa parhaiten sopivana ajan-

kohtana.

Työkiertomahdollisuutta ar-

vostettiin paljon. Myös sitä pidet-

tiin tärkeänä, että kaupungin

sisäl lä pitäisi tuntea paremmin

toisen yksikön palvelut ja käy-

tännöt, jotta turhilta yhteyden-

otoilta vältyttäisiin.

Yksiköiden täytyisi pystyä ja-

kamaan paremmin hyviä käytän-

töjä. Vuoropuhelua toivottiin li-

sää hallinnon ja kenttätyönteki-

jöiden välillä esimerkiksi yhtei-

sissä tilaisuuksissa.

– Kuitenkin osa ehdot ti

työyhteisön omien kuu-

kausi- tai viikko pala ve-

rien harventa mis ta, kos-

ka monet asiat voi infor-

moida sähköpostitse.

Parannetaan van-hojatapoja toimivammiksiKehittämishankkeiden pitäisi poh-

jautua työn arjesta nouseviin tar-

peisiin. Osa vastaajaryhmistä oli

sitä mieltä, että vanhoja toiminta-

tapoja kannattaisi mieluummin

muokata toimivammiksi kuin

keksiä kokonaan uusia. Usein

muutetaan tai lisätään uusia toi-

mintoja kysymättä työtä tekevil-

tä ennen kuin vanhatkaan tavat

ovat täysin juurtuneet käytäntöön.

– Toisaalta kaivattiin rohke-

aa toimintatapojen uudistamisia

ja päällekkäisyyksien karsimista,

jotta työ tehtäisiin siellä, missä se

on järkevintä tehdä, Aino Järven-

tausta toteaa.

Selvityksiä voitaisiin tehdä

harvemmin, mutta valmiit sel-

vitykset voitaisiin käydä läpi pe-

rusteellisemmin ja hyödyntää saa-

tuja tuloksia konkreettisemmin.

Työn tekemiseenriittävät resurssitHenkilöstön mukaan luottamus-

henkilöt, johtajat ja esimiehet voi-

vat auttaa työssä takaamalla riit-

tävät resurssit työn tekemiseen.

Joissakin vastauksissa koros-

tettiin, että niukkuus ja jatkuvat

muutokset väsyttävät työntekijät .

Oikea resursointi tukee henkilös-

tön hyvinvointia, mahdollistaa

oman työn kehittämisen sekä

vähentää henkilökunnan sairaus-

poissaoloja ja asiakkaiden haas-

tavaa käytöstä.

– Johdolta toivotaan työn ar-

TEKSTI Tuuli Oinonen

KUVA Olli-Pekka Latvala

Vastauksia strategiakyselyyn kohtaan

”Mitä olemme tehneet ”Yhteinen Tampere” -hengessä

talouden tasapainottamiseksi?

• Työnjakoa on kehitetty. Sijaisia ei oteta.

• Yksiköissä on tehty töitä aikaisempaa tehokkaammin.

Työntekijämäärä on vähentynyt, mutta työt lisääntyneet.

• Yksiköissä on toteutettu työkiertoa, joka parhaimmillaan

antaa uusia ideoita omaan työhön ja auttaa ymmärtämään

yhteishengen tärkeyden.

• On työskennelty yksikkö rajojen yli.

• Asukkaat ja palvelujen käyttäjät ovat osallistuneet palvelu-

jen kehittämiseen.

• Hankintojen tarpeellisuutta ja välttämättömyyttä arvioidaan.

Hankitaan työvälineitä yhteiskäyttöön.

• Itsepalvelua ja talkootyötä on lisätty.

Henkilöstö keskusteli vilkkaasti

strategiastaHenkilöstöllä oli mahdollisuus tutustua uuteen strategiaan sähköisen työkalun avulla. Lähes 1900 työntekijää kävi katsomassa strategiavideon ja keskusteli ryhmissä strategian sisällöstä. Kommentteja jätettiin yhteensä noin 900. Henkilöstö toivoi lisää oman osaamisensa hyödyntämistä, hyvien käytäntöjen jakamista ja työnsä arvostusta.

vostusta, mikä motivoi ja lisää

työntekijöiden tunnetta oman

työn tarpeellisuudesta ja tukee

perustehtävän tekemistä, sanoo

Aino Järventausta.

Esimies on toisinaan liian kau-

kana työntekijöiden arjesta . Vasta-

uksissa ehdotettiin, että esimies

voisi joskus käydä vain kysymässä

kuulumiset ilman asiaa . Uusista

"Kehittämis-

hankkeiden pitäisi

pohjautua työn arjesta

nouseviin tarpeisiin.” Muun

muassa näin kommentoitiin

strategiaa. Arkisten töiden

parissa puurtaa maalari Pasi

Harjula Tampereen Infran

korjaamopalveluista.

Tampereen kaupungin henki-

löstön mukaan pormestari-

malli on vahvistanut poliit-

tista päätöksentekoa. Osa henki-

löstöstä toivoo pormestarien nä-

kymistä työntekijöiden arjessa ja

toisaalta osa toivoo, ettei politiik-

ka puuttuisi tuotantoon.

Huhti–toukokuun aikana säh-

köisesti toteutettuun henkilöstö-

kyselyyn vastasi 3 430 henkilöä eli

26 prosenttia kyselyn saaneista.

Johtajista 75, esimiehistä ja

asiantuntijoista 79 ja työntekijöis-

tä 66 prosenttia oli sitä mieltä, et-

tä hallinnollisten tehtävien mää-

rä suhteessa perustehtäviin on li-

sääntynyt.

Muutosten toteuttaminen on

vaikeutunut nykyisen toiminta-

mallin aikana. Erityisen kriittisiä

oltiin esimiestyön kehittymiseen.

Kovaa kritiikkiä vastauksissa

sai tilaaja–tuottaja-malli. Johta-

jista 56, esimiehistä 68, asiantun-

tijoista 67 ja työntekijöistä 62 pro-

senttia oli sitä mieltä, että tilaaja–

tuottaja-malli ei toimi hyvin. Avoi-

missa vastauksissa mallista luopu-

mista vaadittiin yleisesti.

Henkilöstökyselyn tulokset

ovat alustavia, ja tutkimusryhmä

jatkaa niiden analysointia. Lopul-

liset tulokset käsitellään osana toi-

mintamallin arvioinnin väliraport-

tia syyskuussa. Arvioinnissa tarkas-

tellaan mallia kokonaisuudessaan

eli tilaaja–tuottaja-mallia, pormes-

tarimallia ja asiakaslähtöistä pro-

sessimallia.

Sote-järjestämislakia valmis-

tellaan parhaillaan, ja se tulee voi-

maan keväällä 2015. Kuntien muut-

tuva rooli sote-palveluissa tulee vai-

kuttamaan myös Tampereen mal-

lin kehittämiseen. Toimintamallin

arvioinnin loppuraportti valmistuu

joulukuussa. •

Pormestari kiittää palautteesta

Pormestari Anna-Kaisa Ikonen on lukenut

kiinnos tuneena kyselyn tuloksia.

– Palaute on erittäin kiinnostavaa ja se otetaan

vakavasti, kun strategiaamme jalkautetaan, hän sanoo.

– Tämä kysely antoi eväitä myös kaupungin toi-

mintamallin uudistukseen. Useat parannusehdotukset

ovat konkreettisia eivätkä maksa muuta kuin oivalluk-

sen ja viitsimisen verran. Lämmin kiitos kaikille kyse-

lyyn vastanneille! •

Henkilöstön mielestä hallinto on lisääntynyt

Kaupunki vähentää paperipostin käyttöä

Kaupungin henkilökuntaa haastetaan lähettämään kaik-

ki posti sähköisesti toisille yksiköille ja mahdollisuuk-

sien mukaan myös kuntalaisille.

– Pyrimme ohjaamaan henkilöstöä käyttämään sähköpos-

tia ja muita sähköisiä viestinvälityksen välineitä. Yksi tavoitteis-

ta on myös lisätä sähköisen laskutuksen käyttöä, sanoo Hallin-

topalvelukeskus Halon henkilöstöasiantuntija Kalle Palonen.

Postin kuljettamisen tavoitteena on saada sisäisen postin au-

tojakelu loppumaan yksittäisistä kohteista muualta kuin suu-

rimpien kiinteistöjen väliltä.

– Muutoksen jälkeen kaupungin pienempien yksiköiden pape-

riposti kuljetetaan Itellan postinjakelun mukana kertoo Palonen.

Tällä hetkellä postia kuljetetaan noin 420 pysähdyspaikan

välillä ja kuljetuksista aiheutuvat kustannukset ovat huomatta-

via. Postin käsittely sitoo myös henkilöstöresursseja ja postin

käsittelyä tullaankin keskittämään Tampereen Logistiikkaan. •

Strategia ja kehittäminen

> strateginen johtaminen

> strategiakoulutus

(yhteenveto keskustelusta

ja poimintoja keskuste-

lusta yksiköittäin)

VILKKU 4 | 2014 5

Tavoitteena

on, että sähkö-

postia hyödynnetään

entistä paremmin ja

sisäisten kuori en

määrä vähenee.

asioista täytyisi kertoa ajoissa.

Vastauksissa korostui, että

alaisiin pitää luottaa entistä

enem män. Asiantuntijoilla on

osaamista ja taito ratkaista asioita

omatoimisesti. Sitä kykyä voi-

daan hyvin hyödyntää asetta-

malla oikeat tavoitteet, mut-

ta sallimalla toimintavapautta

niiden toteuttamisessa. •

6 VILKKU 4 | 2014

– Asukkailta on jo tullut run-

saasti käytännön ideoita kevään

työpajoissa, ja alueen kehittämistä

koskevaan kyselyyn saatiin noin

300 vastausta, Koivumäki kertoo.

Tampereen kaupunki kokeilee

Tesomalla osallistuvaa budjetoin-

tia. Siinä suunnittelun lähtökoh-

tana on alueen asukkaiden, yhtei-

söjen ja yritysten ideoiden herät-

tely ja kerääminen.

LÄHIKUVASSA

Tulevaisuuden Tesoma on

houkutteleva ja monipuo-

linen asuinalue, jossa nä-

kyy alueen asukkaiden ja mui-

den toimijoiden kädenjälki. Tä-

hän tähtäävä Oma Tesoma -han-

ke on päässyt tämän vuoden aika-

na vauhtiin. Projektijohtaja Tan-

ja Koivumäkeä ilahduttaa se, et-

tä mukaan on löytynyt innostu-

neita Tesoman tekijöitä.

Tesoma–tee siitä omasi

TEKSTI Päivi Stenroos

KUVA Susanna Lyly

Tanja Koivumäki ja

Pirkko Behm suunnitte-

livat toukokuun työpajassa

toimintaa tesomalaisten

yhteiseen olo-

huoneeseen.

– Ajatuksena on kohdata ai-

dosti asukkaiden tarpeet ja etsiä

yhdessä ratkaisuja niiden täyttä-

miseen sen sijaan, että toisimme

tänne jonkin valmiin paketin teso-

malaisten kommentoivaksi, Koi-

vumäki sanoo.

Tesomajärven ympäristöja yhteinen olohuoneEnsimmäisenä Oma Tesoma alkaa

näkyä Tesomajärven ympäristös-

sä. Sen kohentamiseen on varat-

tu 650 000 euroa, ja osallistuvassa

budjetoinnissa kaikki halukkaat

ovat päässeet vaikuttamaan sii-

hen, miten rahat käytetään.

Omatesomalaiseen suunnitte-

luun kuuluu muun muassa se, et-

tä asukkaat ja asiantuntijat käve-

levät yhdessä Tesomajärven ran-

nalle ja käyvät siellä mahdollisuu-

det läpi.

– Asiantuntijat tarjoavat tie-

toa ja taustoja, mutta päätösval-

taa on tarkoitus luovuttaa asuk-

kaille, Tanja Koivumäki kertoo.

Asukkaiden kuuleminen haas-

taa myös kaupungin oman or ga-

nisaation ennakkoluulottomuu-

teen toiminnassaan.

Koivumäki ottaa esimerkiksi

Tesomajärvelle toivotun talviuin-

tipaikan: kaupungilla ei ole sen

ylläpitoon resursseja, ja on suo-

siteltavampaa kehittää Tohlopin

jo toimivaa talviuintipaikkaa. Ide-

aa ei silti hylätä.

– Voisivatko alueen asukkaat

ja yhdistykset pitää talviuintipaik-

kaa omakustanteisesti yllä, jos

kaupunki tarjoaisi siihen mah-

dollisuuden? Vaihtoehtoja kan-

nattaa etsiä.

Oman Tesoman asukkaat voi-

vat tehdä monenlaista alueensa

hyväksi. Tesomajärven kunnos-

tukseen on jo tyrkyllä talkoolai-

sia, vaikka suunnitelmat ovat vas-

ta tekeillä. Toukokuun työpajassa

taas kävi ilmi, että kunhan teso-

malaisten yhteinen olohuone

saadaan toteutumaan, sen toi-

mintaan on tulossa väkeä, ja

osa voisi myös tuoda omaa

osaamistaan kaikkien saataville.

– Tarjolla olisi esimerkiksi

apua koirien tottelevaisuuskou-

lutukseen, vinkkejä kodin siistey-

den ylläpitoon ja keskustelua yh-

teiskunnallisista asioista, Koivu-

mäki sanoo.

IdeatkäyttöönTesomalaisten yhteinen olohuo-

ne on suunniteltu osaksi uudistet-

tavaa Tesomantorin liikekeskus-

ta. Sinne tulisi sekä yksityisiä että

julkisia palveluja, joten muun mu-

assa kirjasto, terveysasema, ham-

mashoito ja hyvinvointineuvola

sijoitettaisiin toistensa välittö-

mään läheisyyteen.

– Tästä nousee tietysti se kiin-

nostava mahdollisuus, että esi-

merkiksi kirjasto- ja terveysih-

miset voisivat tehdä tesomalais-

ten hyväksi enemmän asioita yh-

dessä. Myös liikekeskuksen yrit-

täjien olisi mahdollista osallis-

tua yhteistyöhön, Tanja Koivu-

mäki miettii.

Kaupungin henkilöstö voi

osal listua tesomalaisen hyvin-

voinnin edistämiseen omalla toi-

minnallaan. Henkilöstöä varten

on tarkoitus luoda kehittämisfoo-

rumeita, mutta mikään ei estä toi-

mimasta vaikka heti.

– Jos on hyvä idea, ei tarvitse

pyytää lupaa sen toteuttamiseen.

Toki minuun kannattaa olla yh-

teydessä, niin saadaan ideat mui-

denkin tietoon ja kokonaiskuva

siitä, mitä tapahtuu, Koivumäki

naurahtaa. •

Oma Tesoma -hanke• Lisää alueen viihtyisyyttä.

• Kehittää asuntojen, palvelu-

jen, koulutuksen, harrastus-

ten ja työmahdollisuuksien

tarjontaa alueella.

• Lisää asukkaiden osallistu-

mista oman alueensa kehit-

tämiseen.

• Parantaa yhteistyötä ja

verkostoitumista alueella.

• Hankkeesta tarkemmin:

www.tampere.fi /omatesoma.

7VILKKU 4 | 2014

Vakuutuskassa korvaa lääkärin määräämän sairaala-hoidon ja päiväkirurgian keskussairaalassa tai siihen verrattavassa sairaalassa. Kuva on Hatanpään sairaalasta.

Tampereen kaupunkikonser-

nin vakuutuskassan talou-

dellinen tilanne on pysynyt

vakaana, vaikka vuonna 2013 li-

säetuuskorvauksia maksettiin jä-

senille 9,2 prosenttia enemmän

kuin edellisvuonna.

– Korvausmäärän kasvuun vai-

kuttivat osaltaan sääntömuutokset,

joilla parannettiin lyhytaikaisissa

palvelussuhteissa olevien oikeut-

ta saada hammashoito- ja silmä-

lasikorvaus. Kassan jäsenmäärän

kasvu on myös lisännyt etuuksi-

en käyttöä, kertoo kassanjohtaja

Sirkku Helenius.

Vakuutuskassa maksoi sairaus-

vakuutuslain mukaisia korvuksia

yhteensä 14 miljoonaa euroa. Kassa

sai varat etuuksien maksamiseen

Kelan sairausvakuutusrahastosta.

– Lääkärinpalkkioista makset-

tiin sairausvakuutuslain mukaisia

korvauksia 2 000 tapauksessa yh-

teensä 60 000 euroa. Määrä väheni

edellisvuoden 2 600 tapauksesta ja

summa 67 000 eurosta.

Hammaslääkärin ja suuhygie-

nistin palkkioita korvattiin 2 700 ta-

pauksessa 177 000 euroa. Määrä las-

ki edellisvuoden 4 000 tapauksesta

ja korvaussumma 250 000 eurosta.

Vuoden aikana mahdollisesta

180 euron hammashoitokustan-

nuksesta saatava korvaus makset-

tiin 7 400 vakuutuskassan jäsenelle

eli puolelle jäsenmäärästä. Summa

oli runsas miljoona euroa, ja edel-

lisvuonna se jäi jonkin verran alle

miljoonan.

Vuonna 2013 silmälaseista ja

piilolinsseistä maksettiin korvaus-

ta yhteensä 2 600 jäsenelle 560 000

euroa. Määrä ja summa nousivat

edellisvuodesta.

Tuloja kertyy jäsen- ja kannatusmaksuistaVakuutuskassan tulot muodos-

tuvat pääasiassa jäsenmaksuis-

ta sekä työnantajan maksamas-

ta kannatusmaksusta, sijoitustoi-

minnan koroista sekä sairausva-

kuutusrahastosta etuuksien mak-

samiseen ja hallintokuluihin saa-

duista tuloista.

– Kassan sääntöjen mukaan jä-

senmaksun suuruus on 0,5 prosent-

tia jäsenen palkasta ja työnantajan

kannatusmaksu 0,125 prosenttia jä-

senille maksetuista palkoista, tote-

aa Sirkku Helenius.

Vakuutuskassalle muodostui

vuodelta 2013 ylijäämää 257 000

euroa.

Kassankokous hyväksyi 22.

huhtikuuta kassan toimintakerto-

muksen ja tilinpäätöksen. Lisäksi

hyväksyttiin sääntömuutos, jonka

mukaan Tao-Kiinteistöt Oy:n pal-

veluksessa olevat henkilöt voivat

liittyä kassaan. •

Kassan nettisivuilta

löydät tietoa korvauksista ja

ohjeita, miten niitä haetaan.

www.tampereenvakuutus-

kassa.fi

Vakuutuskassan toimisto

on avoinna myös kesällä:

ma,ke ja to klo 10–15.30

ti klo 10–16.30

pe klo 10–15

Kaupungin johtamisjärjestelmää

muutettiin jakamalla konserni-

johdon vastuut uudelleen. Konser-

nijohtaja Juha Yli-Rajala on johtanut

konser nihallintoa kesäkuun alusta al-

kaen.

Konsernijohtajan tehtävänä on joh-

taa koko konsernihallintoa ja sen ryh-

miä pormestarin alaisena. Konsernijoh-

taja toimii kaupunginhallituksen esitte-

lijänä ryhmien johtajille aiemmin kuu-

luneissa asioissa.

Entisten neljän ryhmän sijaan kon-

sernihallinnossa on nyt kolme ryhmää:

Kirsi Kosken johtama hallinto- ja talous-

ryhmä, Kari Kankaalan kaupunkikehi-

tysryhmä ja Kari Hakarin tilaajaryhmä.

Kaupunkiorganisaation toiminta-

mallia arvioitaessa todettiin, että kon-

sernihallinto on hajanainen ja ryhmien

johtamiskäytännöt ovat epäyhtenäisiä.

Pormestarin ajankäytöstä suuri osa

kului virkamiesjohtamisessa, vaikka alun

perin pormestarimallin tavoitteena oli,

että pormestari voisi keskittyä strategisen

tason ja poliittisen tason johtamiseen.

Myös koko kuntasektoria koskevat

suuret muutokset ja haastava talousti-

lanne asettivat kaupungin johtamisjär-

jestelmälle tarpeen muuttua. •

Kaupungin johtamisjärjestelmä uudistettiin

Vakuutuskassa maksoi korvauksia aiempaa enemmän

TEKSTI Tuuli Oinonen

KUVA Olli-Pekka Latvala

8 VILKKU 4 | 2014

Kehittäjä-

palkinto

2014

kannustaa kekseliäisyyteen

Tampereen kaupunki jakoi henkilös-

tölleen kehittäjäpalkintoja toimivis-

ta ideoista ja uusista hyvistä työme-

netelmistä jo yhdeksännen kerran.

− Hakemukset olivat erinomaisia ja

ajankohtaisia. Ne kertoivat siitä laajasta

osaamisesta, jota Tampereen kaupungilla

on, iloitsee raadin puheenjohtaja, henki-

löstösuunnittelija Satu Koski.

Kehittäjäpalkintokilpailussa on kak-

si sarjaa. Palkinnon voi saada sekä asia-

kaspalvelun kehittämisestä että työyhtei-

sön hyvinvoinnin tai työturvallisuuden li-

säämisestä.

− Tällä kertaa palkituissa oli paljon ide-

oita, jotka parantavat asiakkaiden saamaa

palvelua ja tukevat heidän hyvinvointiaan

myös myöhemmin. Kehitystöissä näkyi li-

säksi yhdessä tekemisen henki, Koski toteaa.

Ehdotuksia raadille saapui 63 kappa-

letta, joista palkinnon sai 15. Vilkussa

esitellään kuusi palkinnon saanutta ke-

hitystyötä. Muihin palkittuihin voi tu-

tustua Loorassa. Jaettavien palkintojen

yhteissumma on 20 000 euroa.

− Palkittavien ulkopuolelle jäi paljon

hyviä hakemuksia, jotka olisivat olleet pal-

kitsemisen arvoisia. Hakemusten joukossa

oli joitakin uusia, aluillaan olevia toimin-

tamalleja. Kehittäjäpalkintoa kannattaa ha-

kea myös ensi vuonna, kun toiminnasta

on enemmän näyttöä, Koski huomauttaa.

Palkintojen tavoitteena on nostaa esille

hyviä ideoita sekä antaa huomionosoitus

työn menestyksekkäälle kehittämiselle.

− Raati haluaa välittää suuren kiitok-

sen kaikille hakemuksen jättäneille. Jat-

kakaa hyvää ja innovatiivista työtä, Kos-

ki kehottaa. •

Henkilöstöasiat > Yhteis-

toiminta > Kehittäjäpalkinto

TEKSTIT Anna Valtonen

KUVAT Susanna Lyly

9VILKKU 4 | 2014

>

Toiminta-kortti apuna ensihoitajille

Ambulansseissa työsken-

televät ensihoitajat otta-

vat vuosittain tuhansia

sydänsähkökäyriä. Hei-

dän käytös sään on monia

erilaisia EKG-laitteita. Pir-

kanmaan pelastuslaitoksen

lää kintäesimies Marko Pieni-

aho on kehittänyt toimintakortin

EKG-osaa misen tueksi perustason

ensihoitoon.

Toimintakortista ensihoitaja

voi tarvittaessa tarkistaa, kuinka

sydänsähkökäyrä otetaan ja lähe-

tetään lääkärille. Kortti on sijoitet-

tu EKG-laitteen kantolaukkuun.

Moni eläkeläinen viettää aikaan-

sa yksin kotona ilman tekemistä.

Askartelunohjaaja Marika Li-

tukka halusi saada mahdol-

lisimman monen eläke-

läisen käymään Tamme-

lan palvelukeskuksen kä-

dentaitopajassa. Litukka

alkoi kehittää kädentaito-

pajan markkinointia, minkä

seurauksena käsitöistä on saapu-

nut nauttimaan entistä suurem-

pi joukko ihmisiä.

− Käsitöiden tekeminen on ai-

vojumppaa. Lisäksi täällä voi ju-

Marko Pieniahon kehittämä

toimintakortti ohjeistaa, kuinka

EKG-laitetta käytetään.

< Itsenäisyydenkadulla

sijaitsevaan kädentaitopajaan

pääsee helposti sekä kävellen

että julkisilla kulkuneuvoilla.

Marika Litukka ohjaa asiakas-

tansa Liisa Puhkaa, mutta

ei tee töitä hänen puolestaan.

tella kuulumisiaan. Monet ovat

löytäneet ystäviä, joiden kanssa

voi viettää aikaa kädentaitopajan

ulkopuolellakin, Marika Litukka

kertoilee.

Keväällä 2013 Litukka suun-

nitteli palvelukeskuksen aulan

vitriiniin näyttelyn, jossa mainos-

tettiin kaupungin tarjoamia har-

rastusmahdollisuuksia, kuten kä-

dentaitopajaa. Viime syksynä Li-

tukka ideoi tapahtuman, jossa va-

paa-ajan toiminnan järjestäjät ker-

toivat eri toimintamahdollisuuk-

sista. Lisäksi Litukka on laittanut

kädentaitopajan ikkunaan rekvi-

siittaa ja mainoksia markkinoi-

dakseen pajaa ohikulkijoille.

− Meidän täytyy pitää mete-

liä, jotta eläkeläiset löytävät tän-

ne. Kädentaitopaja on tarkoitettu

kaikenikäisille eläkeläisille. Jos-

kus olen jopa käynyt hakemassa

ihmisen ulkoa sisään, kun joku

on pysähtynyt ikkunan ulkopuo-

lella katsomaan toimintaamme,

Litukka sanoo.

y

Askartelun

tukka h

lisimm

läisen

lan pa

denta

alkoi k

pajan ma

seurauksena k

nut nauttima

Kehittäjä-

palkinto

Lisäksi kädentaitopajasta on

tehty kaksi radiohaastattelua. Ak-

tiivinen markkinointi on tuonut

paitsi lisää kävijöitä kädentaito-

pajaan myös kehittäjäpalkinnon

Litukalle.

− Ihmiset löytävät tänne pus-

karadionkin kautta. Tärkeää on, et-

tä eläkeläiset pitävät toiminnasta

ja kertovat siitä eteenpäin. Asiak-

kaan täytyy aina lähteä täältä tyy-

tyväisenä.

Litukka kiittää esimiestään

palvelupäällikkö Päivi Harjua,

jonka tuki on mahdollistanut kä-

dentaitopajan toiminnan laaje-

nemisen.

− On ihanaa, kun esimies ar-

vostaa ja ymmärtää sitä, mitä te-

kee. Täällä koettua tekemisen ja

yhdessäolon iloa ei voi mitata mil-

lään mittareilla. Lisäksi tämä on

yksi kotona asumista tukeva toi-

mintamuoto, Litukka huomaut-

taa. •

Kädentaitopajan ilot tutuksi eläkeläisille

Ambula

televät

vat vu

sydän

dän kä

erilaisi

kanmaan

lää kintäesim

aho on kehittä

Kehittäjä-

palkinto

<

10 VILKKU 4 | 2014

Leinolan koulussa lapsia kasvatetaan koko

henkilökunnan voimin. Kasvatusvastuus-

sa eivät ole yksin opettajat, vaan yhtä

lailla esimerkiksi koulunkäynnin-

ohjaajat, siistijät, keittäjät ja vahti-

mestari – kaikki koulun aikuiset.

− Olemme järjestäneet op-

pilaille työpajoja, joissa he ovat

tutustuneet koko henki lökuntaan.

Lapset ovat avustaneet muun muassa

keittiössä ruoan teossa ja kulkeneet vahti-

mestarin kanssa. Opettajat ovat kiertäneet

opettamassa muitakin kuin omia luokki-

aan, kertoo Leinolan koulun va. rehtori Tii-

na Ilkka.

Oppilasmäärä, monikulttuurisuus sekä

erityisopetus ovat lisääntyneet kuluneen

vuosikymmenen aikana Leinolan koulus-

sa, mikä on tuonut henkilöstölle lyhyessä

ajassa monia haasteita. Kasvattamisen vas-

tuun jakaminen koko henkilökunnalle on

ollut toimiva keino opettaa lapsille hyviä

käytöstapoja ja kunnioitusta kaikkien ai-

kuisten kasvatustyötä kohtaan.

Idean kehittäjä oli alun perin Leinolan

koulun perustaja ja 22 vuotta rehtorina toi-

minut Pertti Lundberg. Hänen mielestään

koko kylällä on kasvatusvastuu omista lap-

sistaan, ja lapsista tulee pitää huolta yh-

dessä. Lundberg menehtyi keväällä

sairaskohtaukseen. Koulun hen-

kilökunta on jatkanut rehtorin

viitoittamalla tiellä.

− Pajoissa oppilaat tutustui-

vat meihin ja me pystyimme tu-

tustumaan oppilaisiin. Nykyään he

uskaltavat tulla helpommin kysele-

mään asioista ja kutsuvat nimellä, sanoo

koulun vahtimestari Esa Tuomi.

− Lapset auttoivat meitä keittiössä to-

della innokkaasti. He myös söivät mielel-

lään itse pilkkomiansa vihanneksia, ker-

too Tampereen Aterian palveluvastaava

Tuula Ärlig.

Yhteisen kasvatusvastuun ottaminen

on kantanut hedelmää. Opettajat ovat huo-

manneet, etteivät he ole yksin ongelmiensa

kanssa ja oppilaiden kynnys lähestyä kou-

lun kaikkia aikuisia madaltunut. Leinolan

koulu haluaa olla turvallinen, kyläkoulu-

mainen ympäristö lasten kasvamiselle.

− Pertti Lundberg olisi ylpeä koulullem-

me myönnetystä kunnianosoituksesta, Tii-

na Ilkka toteaa. •

svastuus

yhtä

n-

-

t

n.

assa

neet vahti-

kiertäneet

sistaan, ja lapsi

dessä. Lu

sairask

kilöku

viitoi

− P

vat me

tustum

uskaltava

mään asioista j

koulun vahtime

Kehittäjä-

palkinto

− Ensihoitaja lähettää tar-

peen tullen sydänsähkökäyrän

lääkärille, joka kertoo poti-

laan hoidon jatkotoimenpi-

teistä. Toimintakortin käyttö

varmistaa, että potilas saa oi-

keanlaista hoitoa, Marko Pie-

niaho kertoo.

Kortit ovat olleet Pirkan-

maan pelastuslaitoksella käy-

tössä vuoden verran. Pieniaho

kehitti toimintakortin opin-

näytetyönään päivittäessään

sairaanhoitajan ammattitut-

kintoansa Tampereen ammat-

tikorkeakoulussa. Kortti on

suun niteltu vastaamaan tar-

peeseen.

− Meillä on käytössä paljon

erilaisia laitteita ja hoito-oh-

jeet opastavat ensihoitopalve-

lua. Toimintakortti selventää

voimassa olevaa hoito-ohjet-

ta. Kortissa yhdistyvät potilas-

turvallisuus ja hoidon jatku-

vuus, Pieniaho toteaa.

Toimintakorttia päivite-

tään sitä mukaa, kun laitteet

vaihtuvat. Tälläkin hetkellä

korttia muokataan käyttöön

tuleviin laitteisiin sopivaksi. •

Leinolan koulussa koko henkilökunta huolehtii oppilaista. Muun muassa opettajat, koulun-

käynninohjaajat, siistijät, keittäjät, koulusihteeri ja vahtimestari kasvattavat lapsia yhdessä.

Koko kylä kasvattaa

>

11VILKKU 4 | 2014

>

Nuoret saavat palveluja yhdestä paikasta

Viime lokakuussa toimintan-

sa aloitti Nuorten talo, jonne on

koottu samaan paikkaan eri pal-

veluja. Talosta nuori saa tar-

vitsemaansa neuvontaa ja

ohjausta esimerkiksi asu-

miseen, toimeentuloon,

koulutukseen ja työnha-

kuun. Tarkoituksena on, et-

tä palvelut ovat käytettävissä

mutkattomasti, nopeasti ja ma-

talalla kynnyksellä.

− Nuorten talolla on leppoisa

ilmapiiri, kiittävät ohjaaja

Tea Törmäkangas, ohjaaja

Marja Hatvala ja ehkäisevän

työn päällikkö Titta Pelttari.

Kuraattori Tuula Konsti, sairaanhoitaja Anne Liede, terveydenhoitaja Kirsi

Heikkilä ja psykologi Heini Björn-Rantala ovat osallistuneet intranetsivuston

kehittämiseen. − On ollut virkistävää tehdä tätä projektia, Kirsi Heikkiä

sanoo.

− Mielenterveyssyis-

tä johtuvat lääkäri-

käynnit ovat lisään-

tyneet viime vuosi-

na. Lisäksi vuonna

2012 tehtiin valta-

kunnallinen selvitys,

jonka mukaan terveyden-

huollon mielenterveys- ja päih-

depalveluissa on parantamisen

varaa. Tämä on yksi syy siihen,

miksi lähdimme kehittämään

omaa palveluamme, kertoo ter-

veydenhoitaja Kirsi Heikkilä

kaupungin opiskeluterveyden-

huollosta.

Opiskeluterveydenhuollon

suunnittelutyöryhmä on kehit-

tänyt intranetiin sivuston, jo-

ka on tarkoitettu arjen apuväli-

neeksi mielenterveys- ja päih-

dehäiriöiden hoitamiseen. Si-

vustolle on tehty hoitopolku-

ja, joiden kautta lääkärit ja hoi-

tajat löytävät toimintaohjeiden

lisäksi esimerkiksi mielenter-

veys- ja päihdehäiriöitä koske-

via linkkejä, yhteystietoja ja ma-

teriaalia.

− Mukavinta on kuulla, kun

työkaverit kertovat käyttävän-

sä sivustoa joka päivä. Palau-

te on ollut positiivista, Heik-

kilä iloitsee.

Heikkilä on vastannut idean

teknisestä toteutuksesta ja ra-

kentanut sivuston intranetiin.

− Kaupungin opiskeluter-

veydenhuollon piiriin kuuluu

26 000 opiskelijaa. Me teemme

tärkeää työtä kansanterveyden

ja -talouden kannalta. Voimme

puuttua täällä asioihin, joista

saattaisi kasvaa suurempia on-

gelmia myöhemmin, Heikkilä

huomauttaa. •

koottu sam

veluja. T

vitsem

ohjau

misee

koulu

kuun. T

tä palvelu

mutkattoma

talalla kynny

Kehittäjä-

palkinto

Opiskeluterveydenhuollossa puututaan mielenterveys- ja päihdeongelmiin

− Miele

tä joht

käynn

tynee

na. Li

2012 t

kunnalli

jonka mukaa

huollon mielente

Kehittäjä-

palkinto

12 VILKKU 4 | 2014

> − Talo on aidosti eri toi-

mijoiden yhteinen saavutus.

Kaikki ovat antaneet tähän

oman panostuksensa. Onneksi

toimijat ovat nähneet tämän-

kaltaisen palvelun hyväksi ja

innostuneet asiasta. Nuoret

ovat löytäneet talolle hyvin,

kiittää ehkäisevän työn pääl-

likkö Titta Pelttari.

− Kun nuori tulee tänne jo-

takin palvelua saadakseen, hän

saattaa löytää myös toisen pal-

velun, josta hänelle on hyötyä,

huomauttaa etsivän työn oh-

jaaja Katja Viitala.

Lisäksi nuoret ovat olleet

mukana sanomassa mielipi-

teensä, miten Nuorten talo

kannattaa toteuttaa. He ovat

esimerkiksi kertoneet, mitä

palveluja taloon haluaisivat.

− Tämä talo on tehty nuoria

varten, Pelttari toteaa.

Nuorten talo sijaitsee Tam-

melantorin kupeessa Aaltosen

vanhan kenkätehtaan raken-

nuksessa. •

Kehittäjä-

palkinto

Tampereen kaupungin varhaiskasvatukses-

sa lapset opettelevat terveellisiä ruokatottu-

muksia uusin tavoin. Päiväkodeissa on otet-

tu käyttöön Sapere-menetelmä, jonka mu-

kaan lapset tutustuvat ruokaan maiste-

lemalla, haistelemalla, kuuntelemal-

la, katselemalla, koskettamalla se-

kä osallistumalla sen tekemiseen.

− Ruoka on ihmisen perusar-

kea. Me paneudumme siihen sen

edellyttämällä arvokkuudella, sanoo

johtaja Iiris Lehmuskenttä Hervan-

nassa sijaitsevasta Kanjonin päiväkodista.

Lasten lihavuus ja diabetes on lisään-

tynyt merkittävästi viimeisten vuosikym-

menien aikana. Sapere-toiminnan tarkoitus

on rohkaista lapsia suhtautumaan myön-

teisesti syömiseen sekä opettaa terveellis-

tä ja monipuolista ruokavaliota.

− Suuri tavoite on, että lapsista kasvaa

ravitsemustaitoisia kansalaisia ja terveys-

tietoisia kuluttajia. Myös vanhempien osal-

listuminen on tärkeätä, joten jaamme tietoa

lasten koteihin, Lehmuskenttä huomauttaa.

Kanjonin päiväkodin lapset saavat mo-

nipuolista ruokakasvatusta. Lasten kanssa

keskustellaan terveellisestä ruoasta. Lisäksi

he esimerkiksi leipovat, pilkkovat vihannek-

sia, tutustuvat erilaisiin makuihin ja

ottavat ruokailussa itse annoksen-

sa. Samalla lasten itsetuntemus-

taidot kasvavat, kun he uskaltau-

tuvat maistamaan uusia ruoka-

aineita ja vähitellen oppivat syö-

mään niitä.

− Sapere-menetelmää voi toteut-

taa monella tavalla. Luemme ruokakirjo-

ja, laulamme ruoka-aiheisia lauluja ja lei-

kimme ruokaleikkejä, kertoo Kanjonin päi-

väkodin lastenhoitaja Tiina Kallio, joka on

myös tiiminsä Sapere-lähiohjaaja.

− Täällä Hervannassa varhaiskasvattajat

ovat olleet ihanan innostuneita Saperesta.

On upeaa nähdä, miten monipuolista kas-

vatustyötä tässäkin asiassa tehdään. Muka-

vaa, että Sapere-toiminnalle myönnettiin

palkinto. Ruoka on tärkeä asia, Lehmus-

kenttä iloitsee. •

Päiväkodeissa tutustutaan ruokaan kaikilla aisteilla

Aapo Hietala, Oliver Korkea-aho,

Tiita Leppänen ja Moona Hoppula

pitävät leipomisesta Tiina Kallion

kanssa. – Sapere-menetelmä

sopii kaikenikäisille lapsille,

Tiina Kallio sanoo.

13VILKKU 4 | 2014

Kaupungin henkilöstön

palkitsemisen ja kannus-

tamisen periaatteita ai-

otaan muuttaa työtuloksiin

perustuviksi. Myös henkilös-

töetuudet uudistetaan. Nämä

asiat on asetettu kuluvan val-

tuustokauden tavoitteiksi orga-

nisaation toimintakykysuun-

nitelmassa.

– Palkitseminen on olen-

nainen osa tavoitteellista toi-

minnan johtamista, ja sillä voi-

daan myös vaikuttaa myöntei-

sesti henkilöstön sitoutumi-

seen, sanoo henkilöstöjohta-

ja Niina Pietikäinen.

Henkilöstöyksikössä on

val misteltu kuvaus Tampereen

kaupungilla tällä hetkellä nou-

datettavista palkitsemisen pe-

riaatteista ja muodoista.

– Palkitsemisen periaatteet

toimivat pohjana palkitsemis-

ja kannustusjärjestelmän uu-

distamiselle. Kirjalliseen muo-

toon koottuna palkitsemisen

periaatteet tehdään näkyviksi

esimiehille ja henkilöstölle, ja

näin voidaan parantaa palkitse-

miskokonaisuuden tuntemus-

ta, Pietikäinen toteaa.

Nykyisin Tampereen kau-

pungilla voidaan maksaa teh-

täväkohtaisen palkan lisäksi

työkokemuslisää, henkilökoh-

taista lisää, rekrytointilisää, tu-

lospalkkiota, kertapalkkiota tai

kannustinrahaa.

Aineettomalla palkitsemi-

sella puolestaan tarkoitetaan

sellaisia palkitsemisen muo-

toja, joihin ei liity välitöntä

rahallista tai muuta aineellis-

ta arvoa.

Tutkimusten mukaan toi-

votuimmat ja työviihtyvyyttä

eniten lisäävät palkitsemisen

muodot ovat aineettomia. Työn

sisältö ja organisaation toimin-

tatavat vaikuttavat olennaises-

ti henkilöstön työssä viihtymi-

seen. Työn tekemiseen ja työ-

ympäristöön liittyvät asiat koe-

taan palkitseviksi, jos ne toi-

mivat hyvin.

Palkitsemisen periaatteet

perustuvat kulloinkin voimas-

sa oleviin strategisiin asiakir-

joihin. Sen takia periaatteet on

hyvä vahvistaa valtuustokau-

sittain, ja niitä voidaan tämän

lisäksi päivittää tarvittaessa.

Kuvaus palkitsemisen pe-

riaatteista merkittiin tiedoksi

ja jatkovalmistelun pohjaksi

kaupunginhallituksen henki-

löstöjaostossa toukokuussa. •

Ohjeet ja lomakkeet >

Henkilöstöhallinnon ohjeet

ja lomakkeet > Palkkaus ja

palkitseminen > Palkitsemi-

sen periaatteet

henkilöstöjohtaja

Niina Pietikäinen

puh. 040 707 9147

Liikunta- ja virkistysjaos-

ton toiminta lakkautet-

tiin vuoden alussa. Myös

jaoston jakamat toimintatuet

loppuivat, eli uimahallilippu-

jenkin tuki päättyi.

Alkuvuodesta oli käytössä

vielä viime vuoden toiminta-

tukea, mutta nyt tämä tuki on

loppunut eikä henkilöstölle

tarkoitettuja uintikortteja ole

enää uimahalleissa saatavana.

Parhaillaan selvitetään mah-

dollista korvaavaa tukimallia.

Kaupungin henkilöstöl-

le tarkoitetuista henkilöstö-

etuuksista kerrotaan Looran

Henkilöstöasiat-sivustolla.

Sieltä löytyvät muun muas-

sa tamperelaisten liikunta- ja

kuntokeskusten sekä muiden

yritysten tarjoamat henkilös-

töalennukset kaupungin hen-

kilöstölle. •

Henkilöstöasiat >

Henkilöstöedut > Etuja

liikunta- ja virkistys-

palveluista

Vilkun päätoimittaja vaihtuu

Henkilöstölehti

Vilkun päätoimit-

tajana aloittaa 1.

elokuuta viestin tä suun-

nittelija Tuuli Oinonen.

Hän on työskennellyt kak-

si vuotta Vilkun toimitus-

sihteerinä ennen nykyistä

tehtäväänsä.

– Vilkku jatkaa tut-

tuun tapaan Looran rin-

nalla henkilöstöviestin-

nän välineenä. Otamme

tulevissa lehdissä huomi-

oon lukijakyselyssä saa-

tuja palautteita ja toiveita,

joita tulikin ilahduttavan

runsaasti. Kiitos kaikille

vastanneille, sanoo Tuuli

Oinonen.

Vilkun nykyinen pää-

toimittaja, viestintäpääl-

likkö Raija Lindell keskit-

tyy kaupungin talouden ja

strategian sekä kaupunki-

kehityksen ja seutuyhteis-

työn viestintätehtäviin. •

Uimakortteja ei saa enää henkilöstöalennuksella

Tunnetko jo kaupungin kanavat

FACEBOOKISSA, TWITTERISSÄ, YOUTUBESSA, FLICKRISSÄ ja

LINKEDINISSÄ? Tule ja tykkää,

seuraa ja keskustele!

Seuraa myös

sosiaalisessa

mediassa

www.tampere.fi /sosiaalinenmedia

Palkitseminen uudistuu työtuloksiin perustuvaksi

Nämä viiden

kerran uintikortit

voi käyttää loppuun,

mutta niitä ei enää

myydä uima-

halleissa.

TIESITKÖ?TEKSTI Tuuli Oinonen

VILKKU 4 | 201414

Kaupungin työtehtävissä halu-

taan hyödyntää ihmisen toi-

mintaa helpottavaa tekniik-

kaa eli hyvinvointiteknologiaa. Eri

yksiköissä on jo pitkään kehitetty

ja kokeiltu erilaisia järjestelmiä ja

laitteita, jotka esimerkiksi helpot-

tavat vanhusten kotona asumista.

Nyt tieto halutaan valjastaa uu-

den verkoston avulla koordinoi-

dusti koko kaupungin käyttöön.

Helmikuussa perustetun ver-

koston ydinryhmän muodostavat

projektisuunnittelija Mari Lahti-

nen tilaajaryhmästä sekä suunnit-

telijat Mia Vaelma ja Pertti Var-

tola laitoshoidosta. Heidän lisäk-

seen verkostoon kuuluu kymmen-

kunta asiantuntijaa eri toimialoil-

ta. Verkoston asiantuntemus on

vahvaa, sillä mukana on asiasta

innostuneita ja kokeneita eri alo-

jen ammattilaisia.

– Hyvinvointiteknologian hyö -

dyntämistarpeet palveluja kehi tet-

täessä on huomioitu Tampereella

muun muassa strategiassa. Mei-

dän tehtävämme on edistää ja roh-

kaista yksiköitä ottamaan hyvin-

vointiteknologiaa käyttöön. Halu-

amme saada suositukset ja visiot

konkreettisesti osaksi arjen työtä.

Hyvinvointiteknologia paitsi tur-

vaa arkea myös lisää iloa, muis-

tuttaa Mari Lahtinen.

Verkosto tuo tekniikkaa niin

työntekijöiden kuin asiakkaiden-

kin lähelle. Kesäkuun alussa se jär-

jesti henkilöstölle tilaisuuden eri-

laisista kutsujärjestelmistä, syk-

syllä taas Koukkuniemessä asuk-

kaille ja heidän omaisilleen esitel-

lään kuvapuheluratkaisuja.

– Yhteisissä tilaisuuksissa esi-

merkiksi vanhuksella on matala

kynnys testata laitteita, kun hän

näkee muidenkin samanikäisten

kokeilevan niitä, sanoo Lahtinen.

Kokemukset osaksipäätöksentekoaVerkosto haluaa parantaa tiedon-

kulkua.

– Kaupungilla tehdään paljon

hyvää kehitystyötä, mutta ongel-

ma on, että tieto ei aina kulje. Ei

tiedetä, mitä muualla on tehty ja

oliko saatu kokemus hyvä vai huo-

no, kertoo Mia Vaelma.

Maailmalta verkosto taas hais-

telee uusia tuulia ja tuo kaupun-

gille tietoa tarjolla olevista uutuuk-

sista. Verkosto on myös linkki kau-

pungin ja tutkimuslaitosten välillä.

Verkoston apua käytetään kil-

pailutuksissa. Ryhmä esimerkiksi

määrittelee hoitotyön asiantunti-

joiden kanssa, minkälainen hoita-

jakutsujärjestelmä tarvitaan Poh-

jolankadulle rakennettaviin tehos-

tetun palveluasumisen ryhmäko-

teihin. Sitä varten kerätään eri yk-

siköistä työntekijöiden kokemuk-

sia nykyisistä järjestelmistä. Ja jot-

tei mikään asia jäisi huomaamat-

ta, pyydetään vielä kommentit asi-

antuntijaverkostolta. •

Potilastiedon arkistossa voi katsoa terveystietojaan

Tampereen ja Oriveden pe-

rusterveydenhuollon liit-

tyminen potilastiedon ar-

kistoon siirtyy elokuusta loka-

kuun puoliväliin. Myös potilas-

tietojärjestelmä Pegasoksen

versionvaihto tapahtuu vasta

syksyllä.

Tullinkulman Työtervey-

dessä potilastiedon arkisto ote-

taan käyttöön vuoden 2015 al-

kupuolella.

Potilastiedon arkisto on

valtakunnallinen palvelu, jon-

ka avulla potilastiedot ovat eri

terveydenhuollon toimijoiden

käytettävissä ympäri Suomen.

Tietojen katseluun tarvitaan po-

tilaan suostumus.

Käyttöönoton jälkeen ter-

vey denhuollon toimipisteissä

kirjatut tiedot siirtyvät auto-

maattisesti potilastiedon arkis-

toon. Vanhoja tietoja ei viedä

sinne.

Tutustu jo nytOmakantaanPotilastiedon arkisto avaa pää-

syn omiin potilastietoihin, jot-

ka ovat aiemmin olleet lähinnä

vain sairaanhoitajien ja lääkä-

rien käytettävissä. Jokainen 18

vuotta täyttänyt voi katsoa säh-

köisiä reseptejään sekä arkis-

ton käyttöönoton jälkeen myös

esimerkiksi potilaskertomuk-

sia sekä laboratoriotuloksia

verkossa Omakanta-palvelun

kautta.

Omakanta.fi -sivuilla voi jo

nyt käydä kuittaamassa saa-

neensa tiedon potilastiedon ar-

kistosta. Siellä pystyy myös an-

tamaan suostumuksen siihen,

että potilastietoja voidaan tar-

vittaessa luovuttaa muille ter-

veydenhuollon yksiköille.

Omakannan käyttöön voi

tutustua verkkokoulun avul-

la. Vajaa kolme minuuttia kes-

tävä koulutus löytyy osoittees-

ta www.omakanta.fi . •

www.loora.fi /earkisto

< Tekniikkaa ja termistöä ei

tarvitse pelätä, sillä Pertti Vartola,

Mia Vaelma ja Mari Lahtinen

lupaavat toimia linkkinä yritysten

ja käyttäjien välillä. – Jos palvelua

tarjoavassa fi rmassa puhutaan

eri kieltä, me voimme olla välissä

suomentamassa.

Verkosto kannustaa

hyvinvointiteknologian käyttöön

TEKSTI Marika Haapala

KUVA Susanna Lyly

15VILKKU 4 | 2014

On vaikea kuvitella ihmis-

tä, jolle viheralueet eivät

merkitse mitään. Useim-

mille ne ovat hyvin tärkeitä, joten

tärkeitä ovat niiden parissa työs-

kentelevätkin.

Vihersuunnittelija tai oikeam-

min vanhempi erikoissuunnitteli-

ja Marjaana Tuoriniemi tuli puis-

toyksikköön töihin vuonna 1990.

Koko ajan hänen vastuualueenaan

on ollut läntinen ja eteläinen Tam-

pere, vaikka uraan on tietysti mah-

tunut erilaisia työtehtäviä.

– Urani aikana on tehty aika

monia organisaatio- ja nimimuu-

toksia. Nykyään olen Tampereen

Infran suunnittelupalvelujen vi-

hersuunnitteluryhmässä. Tehtä-

viini kuuluu yleisten alueiden ,

kuten puistojen ja katujen, viher-

suunnittelu. Teen itse suunnitel-

mia sekä ohjaan ulkopuolisia kon-

sultteja, Marjaana Tuoriniemi ku-

vailee.

Viheralueilla viihtyvätkaikenikäisetSuunniteltavana on sekä kunnos-

tus- että uudiskohteita: aluepuis-

toja, korttelipuistojen leikkipaik-

koja, koirapuistoja, suojaviheralu-

eiden maisemointia, ulkoilureit-

tejä, maisemapeltoja, katuviher-

alueita ja muita erityyppisiä vi-

herkohteita.

Yksi tämän vuoden työ, jos-

sa Marjaana Tuoriniemi on ollut

mukana, on Amurissa sijaitsevan

Väinö Linnan puiston kunnosta-

minen. Se uusitaan puu-Amurin

hengessä kaikenikäisten oleske-

lu- ja virkistyspaikaksi.

– Puistoista on tullut eri-

ikäisten kohtaamispaikkoja. Vielä

1970-luvulla yleisestä ”älä tallaa

nurmikoita” -ajattelusta on on-

neksi päästy, sillä käyttöönhän

puistot on tarkoitettu, Tuorinie-

mi sanoo.

Järjestöt ja asukkaat ovat in-

nokkaita järjestämään tapahtu-

mia. Vapaamuotoiselle oleskelul-

le ja harrastuksille tarvitaan tilaa.

Vihersuunnittelija seuraa

oman alueensa kaavoitusta ja

on mukana tilaajan lähettämänä

kaavoitus - ja suunnittelupalave-

reissa. Esimer kiksi Vuores-hank-

keessa ja Ehyt-täydennyskaavoi-

tuksessa on tarvittu viherasioiden

tuntemusta.

Uuden asuinalueen, kuten

Vuoreksen, viheralueet alkavat

hahmottua monivaiheisen pro-

sessin aikana palapelin tavoin.

– Viheralueiden merkitys on

hyvin moninainen. Niiden avul-

la voidaan säilyttää luontoarvo-

ja, maisemaelementtejä tai pai-

kallista historiaa.

– Viherpalvelujen suunnitte-

lussa on huomioitava saavutetta-

vuus, asukasmäärä, eri-ikäisten

tarpeet sekä koulujen ja päiväko-

tien sijainti.

Rahat vähenevät,käyttö lisääntyyNykyisiä puistoja kunnostetaan

pitkän tähtäimen ohjelmien mu-

kaisesti. Kattavin on kaikkia viher-

alueita koskeva viheralueohjelma,

jota tarkentavat ja konkretisoivat

viherpalveluja koskevat ohjelmat,

kuten leikkipaikka- ja koirapuis-

to-ohjelmat.

– Tietysti määrärahat vaikut-

tavat siihen, mitä voidaan tehdä.

Rahat ovat vähenemään päin, kun

taas viheralueiden kulutus kasvaa

väkimäärän lisääntyessä. Mietim-

me keinoja, miten saamme pidet-

tyä esimerkiksi leikkipaikat kun-

nossa mahdollisimman pitkään,

Marjaana Tuoriniemi toteaa.

Suunnitelmat laitetaan yleen-

sä nähtäville puistoon, palvelu-

piste Frenckelliin ja verkkoon, jo-

ten käyttäjät voivat antaa niistä

palautetta.

Vihersuunnittelijat alkoivat

siirtyä käsin piirtämisestä atk-

poh jaiseen piirtämiseen jo 1990-

luvun alkupuolella. Kokonaan

sähköiseen arkistointiin siirryt-

tiin tänä vuonna.

– Ensimmäisiä töitäni olivat

Pispalassa sijaitsevan Kannaksen-

kadun vihersuunnitelma ja Ikurin

Mesiheinänpuiston leikkipaikka.

Suunnittelin myös helikopteril-

le laskeutumiskentän Rosendah-

lin viereen. Se jäi toteuttamatta,

Marjaana Tuoriniemi naurahtaa.

– Kesäkukkaistutuksia suun-

nittelin alkuaikoina yhdeksän

vuotta. Se oli pimeän loppusyk-

syn värikäs työvaihe. Siemenet ja

pistokkaat on tilattava jo ennen

joulua. Keskeisiin kukkaryhmiin

tarvittiin kolmet suunnitelmat ke-

vät-, kesä- ja syysilmettä varten, ja

lisänä olivat vielä kukkaisviikot. •

SUUNNITTELUN AMMATTILAISET

Marjaana Tuoriniemen mielestä jopa yksittäisillä puilla voi vaikuttaa suuresti kaupunki-ilmeen vehreyteen ja jokapäiväisen maiseman tunnelmaan. Lisäksi tarvi-taan laajoja viher-

alueita.

Vihersuunnittelija

TEKSTI Tarja Nikupaavo-Oksanen

KUVA Susanna Lyly

luo kaupunkiin vehreyttä ja viihtyisyyttä

VILKKU 4 | 201416

Raatihuoneella otettu valo-

kuva kiteyttää Ari Järvelän

työhistoriaa ja tulevia aiko-

ja. Kädessä on tuttu kamera, jolla

viestintäsuunnittelija on tallen-

tanut työkseen Vilkunkin sivuilla

Tampereen kaupungin historiaa.

Ympäristönä on raatihuone, jon-

ka Järvelä tuntee syvemmin kuin

kai kukaan muu. Onhan hän kir-

joittanut monet kokeneen talon

historian.

– Takanani olevat huonekalut

kuuluvat kalustoon, jonka Louis

Sparre suunnitteli 1800-luvun lo-

pulla pankinjohtaja Nils Idma-

nin Hatanpään kartanon huvila-

rakennukseen. Idmanin suvus-

ta löytyisi vielä paljon kirjoitet-

tavaa, sanoo Järvelä.

Hän on juuri siirtynyt eläk-

keelle 33 vuoden työuran jälkeen .

Järvelä tuli kaupungin leipiin

Tampereen yliopiston historian

laitokselta. Ensimmäinen työ-

paikka oli kaupunginarkistossa,

jossa maisteri muun muassa jär-

jesteli kaupungin eri yksikköjen

arkistoja.

– Vaikka arkisto on kiehtova

työpaikka, halusin siirtyä tiedo-

tustehtäviin, kun siihen tuli mah-

dollisuus. Arkistojen tuntemus

auttoi myöhemmin usein niin

virka- kuin tutkimustehtävissä-

kin. Reitti kaupungin tiedon läh-

teille tuli tutuksi.

Viestintä etsipäämääräänsäTampereen kaupungin viestintä

oli siihen asti ollut paljolti Lee-

na Lindforsin varassa. Tiedotus-

päällikkö oli ajan tavan mukaan

lähinnä pr-orientoitunut, eikä tie-

dotuksen tehtäviä ollut määritel-

ty kovin selkeästi. Päämäärätkin

taisivat vielä olla hakusessa.

– Tehtiin kaikkea mitä eh-

dittiin ja osattiin. Virallisen kir-

joittamisen ja kuvaamisen ohel-

la kirjoitin puheita monille virka-

ja luottamusmiehille. Ne avarsi-

vat omaakin maailmaani paljon.

Vilkku oli perustettu vuon-

na 1965, mutta se ilmestyi mel-

ko epäsäännöllisesti.

– Vähitellen Vilkkuunkin saa-

tiin ryhtiä. Tärkeä askel oli saada

lehti postin kautta jokaisen työn-

tekijän kotiin, kertoo Järvelä, jo-

ka toimi monta vuotta myös leh-

den päätoimittajana.

Hän iloitsee siitä, että Vilk-

ku on ammattitaitoisesti toimi-

tettu ja arvostettu henkilöstölehti.

Kamera aukaisimonia oviaAri Järvelän jälki on näkynyt Vil-

kussa viime vuosinakin. Hän on

ollut pitkään lehden pääkuvaaja.

Alkuvuosina kaupungilla ei ollut

kameraa lainkaan. Siksi tiedotta-

ja käytti omaansa.

YKSI MEISTÄ

Ari Järvelä ei unohda raatihuonetta

TEKSTI Matti Wacklin

KUVA Susanna Lyly

Kuvaaminen on tuottanut

tekijälleen paljon iloa ja aukais-

sut monia ovia. Kaupungille se

on tuonut runsaasti ainutlaatui-

sia dokumentteja.

– Jokainen kuvausretki on

pieni seikkailu. Koskaan ei tiedä,

mikä kohteessa odottaa ja kaik-

keen pitää varautua. Kuvaamises-

sa minulle tärkeintä ovat tunne,

ajattelu ja oman kameran tunte-

mus. Olennaisin asia siinä het-

kessä on luottamuksen rakenta-

minen kuvattaviin.

Parasta onlöytämisen iloNyt jo entisen viestintäsuunnit-

telijan työuran kohokohtiin on

kuulunut raatihuoneen histo-

rian tallentaminen. Raatihuone

oli 1990-luvun alkajaisiksi täyt-

tämässä 100 vuotta ja kaupunki

tarvitsi arvotalostaan historiikin.

– Minua pyydettiin tehtävään.

Otin sen mielelläni vastaan, vaik-

ka aikaa jäi vain nelisen kuukaut-

ta ja kirja piti tehdä oman työn

ohessa, lähinnä iltaisin. Työ jäi

mielestäni vähän kesken.

Järvelä alkoi kirjan ilmesty-

misen jälkeen tietoisesti kerätä

uutta materiaalia ja kuvata talon

tapahtumia. Varsinkin talon res-

taurointi vuosina 2003–2004 toi

paljon uutta tietoa talosta. Vih-

doin vuonna 2007 Tampereen

kaupunki julkaisi Järvelän kir-

joittaman Tampereen raatihuone

– pormestareiden talo -kirjan, jo-

ka kokoaa kattavasti arvoraken-

nuksen historian.

– Tietokirjan tekemisessä pa-

rasta on löytämisen ilo. Siinä tun-

tee rakentavansa lukijalle ennen

käymättömiä siltoja menneisyy-

teen.

Nyt alkavina vapaavuosina

odottavat harrastukset. Yksi maa-

ilma on näytteleminen harrastaja-

ryhmässä, jossa Järvelästä on kuo-

riutunut itseään avaava tulkitsija.

Viimeisimmässä esityksessä hä-

nellä oli rooli elämänhallintansa

muistisairauden vuoksi menet-

täneenä miehenä, jonka mono-

logi on koskettanut esittäjäänsä-

kin syvältä. •

17VILKKU 4 | 2014

Vilkun lukijakyselyyn tuli mukavasti vastauksia

Henkilöstölehti Vilkku julkaisi edellisessä

numerossaan lukijatutki muksen, johon

vastasi yhteensä 335 työntekijää. Suurin

osa vastaajista täytti kyselyn Loorassa, mutta

kyselylomakkeita palautettiin myös sisäisel-

lä postilla.

Vilkku sai runsaasti juttutoiveita, joista mah-

dollisimman moni pyritään toteuttamaan syksyn

kolmessa numerossa tai viimeistään ensi kevää-

nä. Osa juttuvinkin antajista saa ajankohtaisel-

le kysymykselleen vastauksen jo tässä lehdessä.

Kyselyn tuloksiin, juttutoiveiden sisältöön

ja lehden kehittämisehdotuksiin palataan tar-

kemmin syyskuun Vilkussa.

Lukijakyselyssä yhteystietonsa kesken ar-

vottiin 50 euron lahjakortti kylpylähotelliin.

Arvontavoitto osui kuraattori Tuula Konstille

Treduun. Onnea!•

TEKSTI JA KUVA Jari Missonen

Vilk

osa va

kysely

lä post

Vil

dollisi

kolme

Vilkun

lukija-

tutkimus

Robert Fulghum lohdut-

taa kirjoissaan, että elämä

ei sittenkään ole loppujen

lopuksi kovin vaikeaa ja

että me oikeastaan tie-

dämme jo kaiken

tarpeellisen.

1990-luvun lamavuo-

det toivat suo-

men kieleen kä-

sitteen uusavuttomuus. Alun perin sillä

tarkoitettiin varsinkin nuorten kyvyttö-

myyttä selviytyä arkirutiineista, mut-

ta kuin huomaamatta uusavut-

tomuudesta näyttää tulleen

kaikkia ikäluokkia ja kan-

sanosia koskettava ilmiö.

Vuosituhannen vaih-

teen jälkeen uusavutto-

muus on myös muutta-

nut luonnettaan. Se on

paljon moniulotteisem-

paa kuin aiemmin ja en-

tistä vakavampaa. Kyse ei ole

enää pelkistä käytännön tai-

doista, kyvyistä tehdä jotakin konk-

reettista. Nykyavuttomuus ulottuu koko

inhimilliseen olemassaoloomme. Lyhyes-

ti sanottuna: emme osaa enää elää. Joka-

päiväisestä todellisuudesta on tullut kes-

keytymätön sarja tiukkoja tilanteita, joi-

den tiimellyksessä ihmisparka on täydel-

lisesti eksyksissä ja neuvoton.

Ei siis liene ihme, että viime vuosi-

na erilaisten arkipäivän taitoja opetta-

vien, hyvään elämään ohjaavien ja ajan-

käytön suunnittelua helpottavien opas-

kirjojen lukumäärä on räjähdysmäi-

sesti moninkertaistunut. Per-

he- ja ihmissuhteiden käsi-

kirjat, rautalangasta vaik-

ka mitä malliksi vääntä-

vät toistaitoisten oppaat,

oikeaoppisesti syömään

johdattavat ravitsemus-

suositukset, tuhannen ja

yhden tehtävän asian lis-

tat kuolemaa edeltävää elä-

mää varten ja monet muut

valistavat julkaisut tarjoavat ki-

peästi kaivattuja neuvoja ja vertais-

tukea ihmisenä olemisen perustavanlaa-

tuisimpiin ongelmiin.

Vaikka suuri osa tarjolla olevista kir-

jallisista elämänohjeista on punnitsemat-

takin köykäisiksi havaittavissa, mahtuu

tähän kirjavaan joukkoon myös kiistat-

tomia helmiä, joita voi suositella hyvin

omintunnoin. Niin kaupungistunut ja kai-

ken aikaa virtuaalisemmaksi muuttuva

kuin maailmamme onkin, ajattomalle,

terveeseen maalaisjärkeen perustuvalle

elämäntapakasvatukselle on aina käyttöä.

Yksi virkistävimmistä ja aina ajankoh-

taisista hyvän elämän airuista on Robert

Fulghum, jonka lämminhenkisiä pakinoi-

den ja esseiden välimailla tasapainoile-

via tarinoita suomennettiin kaukaisella

1980-luvulla kahden kokoelman verran:

Kaikki mitä minun on todella tarvinnut tie-

tää opin jo lastentarhassa ja Sänky oli jo tu-

lessa kun asetuin makuulle.

Fulghum selvittää lohdullisesti, että

elämä ei ole loppujen lopuksi kovin vai-

keaa ja että me oikeastaan tiedämme jo

kaiken tarpeellisen – meidän tulee vain

opetella hyödyntämään hiekkalaatikol-

la keräämäämme arvokasta elämänko-

kemusta ja olemaan sytyttämättä tuleen

niitä vuoteita, joihin olemme käymässä.

Mitään, mitä ei kannata tehdä, ei kan-

nata tehdä hyvin. •

18 VILKKU 4 | 2014

Tampereen kaupunki saa olla

ylpeä verkostokoordinaatto-

ri Abdulkadir Hashista.

Työllisyydenhoidon palveluyksi-

kössä Typassa työskentelevä mies

on kehittänyt maahanmuuttajien

kotouttamista ja edistänyt yhden-

vertaisuutta jo lähes kahden vuo-

sikymmenen ajan. Toukokuussa

hänelle luovutettiin Suomen Val-

koisen ruusun ansioristi tekemäs-

tään yhteiskunnallisesta työstä.

− Olen nuoresta asti halunnut

vaikuttaa yhteiskunnallisiin asi-

oihin. Tunnustus tuntuu totta kai

hyvältä ja kannustaa jatkamaan,

Hashi sanoo.

Vuonna 1990 Hashi lähti syn-

nyinmaastaan Somaliasta ja päätyi

turvapaikanhakijaksi Suomeen.

Nuorimies asui ensimmäisen

vuoden Nastolassa ja muutti sen

jälkeen Tampereelle monipuoli-

sempien koulutus- ja työmahdol-

lisuuksien perässä.

− Saapuessani Suomeen mi-

nulla oli selkeä suunnitelma. En-

sin oli opittava kieli ja sitten kou-

luttauduttava, jotta pääsisin töihin.

Suomi on hyvin koulutuskes-

keinen maa. Hashin mielestä Suo-

messa asuvien maahanmuuttaji-

en on ymmärrettävä, ettei täällä

pärjää ilman kielitaitoa ja koulu-

tusta. Maahanmuuttaja sopeutuu

parhaiten suomalaisen yhteiskun-

taan, kun hän pääsee työelämään.

Omista kokemuksistahyötyä muilleAbdulkadir Hashi opiskeli vuo-

den suomea, kunnes sai ensim-

mäisen kaupallisen alan koulu-

tuspaikkansa Mäntästä. Opinto-

jen jälkeen hän pääsi työkokeiluun

Tampereen kaupungille vuonna

1996 ja jäi sille tielle. Työtehtä-

vät ovat vaihdelleet, mutta liitty-

neet aina tavalla tai toisella maa-

hanmuuttoon.

− Pidän ihmisläheisestä työs-

tä. Ajattelin 1990-luvulla, että maa-

hanmuutto on Suomessa vielä uu-

si ilmiö ja koin, että kokemukses-

tani voi olla hyötyä muille.

Uransa Hashi aloitti kanslis-

tina silloisessa Tampereen ulko-

maalaistoimistossa. Sitten hän

siirtyi tulkiksi ja kääntäjäksi Pir-

kanmaan tulkkikeskukseen. Vuo-

sina 2004–2007 Hashi suunnitte-

li muun muassa uusia toiminta-

malleja maahanmuuttajien palve-

luihin.

Hashi on työskennellyt myös

kulttuuripalveluissa opastaen jär-

jestöjä tuotteistamaan maahan-

muuttajien kotouttamispalveluita.

Miehen auttamishalu ei ole

kuitenkaan koskaan rajoittunut

virastoaikaan. Lukuisat luotta-

mus toi met vievät suurimman

osan hänen vapaa-ajastaan.

Hän on muun muassa Tampe-

reen maahanmuuttajaneuvoston

puheenjohtaja sekä mukana val-

tioneuvoston ja sisäministeriön

asettamissa työryhmissä.

”Maahanmuuttootetaan tosissaan”Viime vuodet Abdulkadir Hashi

on työskennellyt Typassa verkos-

tokoordinaattorina. Hänen pää-

tehtävänään on auttaa maahan-

muuttajia löytämään oma työlli-

syyspolkunsa työkokeilun ja opis-

kelun avulla.

− Olen iloinen siitä, että Tam-

pereella maahanmuutto otetaan

tosissaan ja maahanmuuttajien

työllistymis- ja koulutuspalve-

luita kehitetään jatkuvasti.

Maahanmuuttajien palvelut

ovat kehittyneet 1990-luvun al-

kuvuosista huimasti, mutta maa-

hanmuuttajien on edelleen vaike-

ampi työllistyä kuin kantaväestön.

Vaikka tämänhetkinen talous-

tilanne on tiukka, Hashi toivoo

Tampereen kaupungilta ja pirkan-

maalaisilta yrittäjiltä entistä enem-

män rohkeutta tarjota työpaikkoja

koulutetuille maahanmuuttajille.

− Maahanmuuttajien työllis-

TEKSTI Päivi Pajula

KUVA Susanna Lyly

Hashi auttaa maahanmuuttajia löytämään oman polkunsa

täminen vaikuttaa positiivisesti

koko yhteiskuntaan. Valtio saa

verorahoja ja hyvinvointi lisään-

tyy. Koulutetut ihmiset jäävät Suo-

meen eivätkä vie ammattitaitoaan

muualle Eurooppaan.

Hashin kalenteri täyttyy tapaa-

misista ja puhelin pirisee tiuhaan

tahtiin. Kaiken kiireen keskel-

lä hän keskittyy verkostokoordi-

naattorin tehtäviinsä ja iloitsee jo-

kaisesta tyytyväisestä asiakkaasta.

− Joskus löydän yhden päivän

aikana uudelle asiakkaalleni mie-

leisen työkokeilupaikan. Silloin

kaikki on mennyt nappiin. •

− Haaveenani

on, että Tampere olisi

tulevaisuudessa kaupunki,

jonka maahanmuuttajien

työllistämispalveluista muut

kaupungit ottaisivat

mallia, Abdulkadir

Hashi toivoo.

19VILKKU 4 | 2014

Miten osallistumista tuli-

si järjestää? Miten kun-

talaisten mielipiteitä pi-

täisi käyttää suunnittelussa? Näi-

tä ja muita näkökulmia osallistu-

miseen on pohdittu kuntademo-

kratiayksikön järjestämissä työ-

pajoissa.

Kolmannen suunnittelijoiden

työpajan avasi konsernijohtaja

Kir si Koski.

– Osallistumisasioissa Tampe-

re on monia kaupunkeja paljon

edellä. Täällä tehdään osallistu-

mista jo ihan käytännössä, se ei

Alue-Alvarit ovat toimin-

taan edelleen tyytyväi-

siä. Alvareille tehdyssä

kyselyssä kolme neljäsosaa jä-

senistä katsoi Alue-Alvarin roo-

lin vastanneen odotuksia. Sil-

ti asiantuntijoita ja virkamie-

hiä kaivattiin entistä enemmän

kuultaviksi.

Alueellisen työryhmätoi-

minnan jatkamista kannatet-

tiin lähes yksimielisesti ja sen

kehittämiseen suhtauduttiin

myönteisesti.

Osallistumisen ja toimin-

nan vaikutuksista oli vastaajien

mielestä saatu paremmin tie-

toa kuin toiminnan alkuvuo-

sina.

Vastaajat pitivät ylivoi-

maisesti tärkeimpinä osallis-

tumistapoina Alue-Alvareita,

pormestarin ja valtuuston pu-

heenjohtajan asukasiltoja sekä

teemallisia yleisötilaisuuksia.

Useissa vastauksissa esi-

tettiin otettavaksi käyttöön

sähköisiä äänestyksiä. Myös

kaavoituskävelyt, osallistuva

budjetointi, erilaiset asiakas-

ja käyttäjäraadit sekä aluelau-

takunta mainittiin kiinnostavi-

na uusina osallistumistapoina.

Virkamiehiä ja päättäjiä toivot-

tiin esimerkiksi alueiden tapah-

tumiin ja paikkoihin keskustele-

maan eri asukasryhmien kans-

sa kasvotusten.

Huolta kannettiin osallis-

tujien aktiivisuudesta ja eri

ryhmien äänen saamisesta

kuuluviin. Alvari-toiminnan

tunnettuus kaipaa vastaajien

mielestä edelleen vahvistusta.

Kyselyyn vastasi 98 jäsentä

kaikkiaan 233 Alue-Alvarista. •

Jäsenet tyytyväisiä Alvareiden toimintaan

Kiitokset

Osallistuminen on Tampereen arkea

TEKSTI JA KUVA Sirpa Koivu

Projektipäällikkö

Mia Lumio pohtii

osallistumisjuhlien

järjestämistä

suunnittelijoiden

työapajassa.

• Lämpimät kiitokseni minua monin eri tavoin muistaneille

jäädessäni eläkkeelle. Pirjo Smolander

ole pelkkää teoriaa ja puhetta, vaan

ihan tavallista arkea, Koski totesi.

Kehittämispäällikkö Outi

Teit tinen osallistui Tampereen

mallin laatimisen 2000-luvulla.

– Nykyistä osallistumismal-

lia rakennettiin sen ajan todelli-

suuden raameissa. Äänestysaktii-

visuus oli laskenut ja luottamus

päättäjiin oli vähentynyt.

– Lähtökohtana oli tehdä

kuntalaisten mielipiteille kana-

va päätöksentekoon. Valma, Alva-

ri ja asukasillat ovat tätä kokonai-

suutta. Kuntalaiset saavat vaikut-

taa suoraan kaupungin asioihin

jo valmisteluvaiheessa. Tavoittee-

na oli myös saada osallistuminen

osaksi jokapäiväistä virkamiestoi-

mintaa, Teittinen summasi.

Työpajassa tutustuttiin osal-

listumisen työkalupakkiin Loo-

rassa. Työkaluja on tarjolla esi-

merkiksi osallistumisen suun-

nitteluun, viestintään, työpajo-

jen järjestämiseen ja aikataulu-

tukseen. Kun aineisto on valmis,

siitä kerrotaan Looran kautta.

Työpajassa pohdittiin, miten

kuntalaisille voitaisiin parhaiten

kertoa heidän mielipiteidensä vai-

kutuksista.

Voitaisiinko kaupungin tie-

dotteissa kertoa useammin myös

osallistumisen vaikutuksista ky-

seiseen asiaan? Olisiko mahdollis-

ta laatia vuosittain osallistumis-

raportti, johon vaikutukset koot-

taisiin? Tietoa vaikutuksista voisi

levittää verkostojen ja säh-

köpostilistojen kautta,

ja päätöksistä tulisi

tiedottaa aina osal-

listujille. Tai ehkä-

pä sittenkin jär-

jestettäisiin osal-

listumisjuhlat. •

20 VILKKU 4 | 2014

VILKKUVAT

Vihreä

lippu liikuttaa

Kaukajärven

päiväkodissa

pukeutuneet teeman mukaisiksi

eläimiksi ja kaikilla oli hauskaa ,

sikahauskaa, Huhtiniemi kertoi-

lee.

Kaukajärven päiväkodin työn-

tekijöiden mielestä Vihreä lippu

-toiminta on luonnollinen osa ar-

kea. He ovat ylpeitä, että ovat saa-

neet pysyvän Vihreän lipun. Lippu

liehuu päivittäin lipputangossa.

– Perheet ovat suhtautuneet

myönteisesti Vihreä lippu -toi-

mintaan. Tänä keväänä teimme

kyselyn vanhemmille. Vastauksis-

sa tuli esille, että vanhemmat ar-

vostavat toimintaa ja se innostaa

heitä toteuttamaan kotonakin kes-

tävän kehityksen toimintatapoja.

Lapset on helppo saada mu-

kaan. He ovat innokkaita jätteit-

ten lajittelijoita. Päiväkodissa la-

jitellaan paperi-, pahvi-, bio-, me-

talli- ja sekajätettä sekä lasia. Jot-

kut lapsista ovat ympäristöagent-

teja, jotka tarkastavat, onko jätteet

Sara Pohjalainen, Aune Pelkonen ja Miro Pohjalainen ruokkivat leijonia Afrikassa. Eetu Vähänen (takana) ja

lastentarhanopettaja Kirsi-Marja Puranen seuraavat tilannetta.

lajiteltu oikein sekä säästetäänkö

vettä ja sähköä.

Kaukajärven päiväkodin lap-

set ja aikuiset käyttävät pyyhkei-

tä, jotta käsipaperia säästyy. Yh-

teisissä tapahtumissa ei kulute-

ta kertakäyttömukeja, vaan jokai-

nen tuo kotoa mukin. Lasten pyy-

kit viedään kotiin muovipussien

sijaan kangaspusseissa. Päiväko-

dissa ei käytetä myöskään muo-

visia kengänsuojuksia.

Tampereen muut Vihreä lip-

pu -päiväkodit ovat Ikurin päivä-

koti ja Terälahden lisäryhmä. Toi-

minnassa on mukana myös viisi

koulua. Esimerkiksi Oulussa lähes

kaikki päiväkodit ja koulut osal-

listuvat toimintaan. •

www.vihrealippu.fi

Lastenhoitaja Päivi Leppä-

nen ja Amanda Oksanen

kesyttävät käärmettä

Etelä-Amerikassa.

Kaukajärven päiväkodissa

kierrettiin liikuntarasteja

toukokuun lopussa. Muka-

na liikkuivat päiväkodin aikuiset,

lapset ja lasten perheet.

– Päiväkoti on toiminut Vihreä

lippu -päiväkotina jo kymmenen

vuotta. Haluamme viestiä liikun-

nan iloa ja mukavaa yhteisöllisyy-

den tunnetta yksinkertaisin kons-

tein. Hauskuuteen ei tarvita huvi-

puistolaitteita, sanoo Kaukajärvi-

Iso-Heikkilän päiväkodin johtaja

Leena Huhtiniemi.

Vihreä lippu -teema on ollut

tällä toimintakaudella ”Yhteinen

maapallomme”. Liikuntarastit oli

suunniteltu teemaan sopiviksi eli

maailmanympärimatkana. Tavoit-

teena oli perheitten yhteinen lii-

kunnallinen tekeminen ja toisiin-

sa tutustuminen.

– Liikunnalliset rastit oli lii-

tetty eri maanosiin ja niiden eläi-

miin. Päiväkodin aikuiset olivat

KU

VA

T: S

US

AN

NA

LY

LY