N:o 1 / Huhtikuu 2010 TERVEENÄ TYÖSSÄdoc.mediaplanet.com/all_projects/4774.pdf · että työyhteisön kyky luoda uutta ja inno-voida on hyvä. Tällaiset yritykset pystyvät kehittymään,

ViriketoimintaLuo yhteishenkeä ja motivoi toiminnalla

EsimiestoimintaEsimies on avainasemas-sa viihtyvyyden kannalta

ErgonomiaTehokasta, terveellistä ja tuottavaa työtä

ILMOITUSLIITE TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU ILMOITUSLIITE

TERVEENÄ TYÖSSÄ

N:o 1 / Huhtikuu 2010

Liisa Hyssälä: On tunnustettu tosiasia, että työhyvin- vointiin panostaminen parantaa tuottavuuttaHyssälä: On tunnustettu tosiasia, että työhyvin-

vointiin panostaminen parantaa tuottavuutta

TÄHDÄTÄÄN PIDEMPÄÄN JA PAREMPAAN TYÖURAAN

Guy Ahonen: Liitä työhyvin-vointi työpaikan strategiaan

Liikunnasta tukea yhteisölle Huolehdi kun-nosta - vaikutat työvireyteen

Syö hyvin Hedelmä on ehdottomasti paras välipala

10ASKELTA

PAREMPAANTYÖHYVINVOINTIIN

KU

VA

: V

ALT

ION

EU

VO

ST

ON

KU

VA

PA

NK

KI

MIKAEL FOGELHOLMOikea ravinto ja hyvä lounashetki auttaa jaksamaan paremmin työssä.KUVA: NINA DODD

HAITIAVASTAAMALLAKYSELYYMME

AUTA

2 · ILMOITUSLIITE TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU

HAASTEITA

Työurien pidentäminen on keskeinen haasteemme

Hyvä työnantaja varautuu tulevaisuuteen panostamal-la työntekijän osaamiseen, työkykyyn ja työssä jaksa-miseen. Työpaikoilla on tärkeä rooli ja monia keinoja edistää työssä olevien työkykyä ja terveyttä.

Suuret ikäluokat siir-tyvät vanhuuseläk-keelle. Olemme en-simmäisen kerran hyvinvointivaltiom-me historiassa tilan-teessa, jossa työikäi-

sen väestön määrä kääntyy laskuun. Samanaikaisesti joukko hyvässä työ-iässä olevia ihmisiä on vaarassa syr-jäytyä työelämästä ennenaikaisesti sairauksien vuoksi.

Aktiivisuutta uudistuksiin

1 Suomalaisten hyvinvoinnin yl-läpitäminen edellyttää, että

työikäinen väestö saadaan nykyistä paremmin käyttöön koko maassa. Käytännössä tämä tarkoittaisi työlli-syysasteen nostamista panostamal-la aktiivisesti uudistuksiin, joilla py-ritään pidentämään työuria, edistä-mään työhön paluuta sekä ehkäisemään ennenaikaista työelä-mästä poistumista ja syrjäytymistä.

Tavoite on haasteellinen. Toimia on kuitenkin tarkasteltava pidem-mällä aikavälillä sellaisen suomalai-sen hyvinvointiyhteiskunnan näkö-kulmasta, jossa taantuma on taitet-tu ja työvoima niukkenee.

Meidän pitäisi tähdätä pidem-pään ja parempaan työuraan. Tarvi-taan monia toimia aina työelämän laadun ja työhyvinvoinnin paranta-

misesta työntekijän terveyden, toi-mintakyvyn ja osaamisen vahvista-miseen sekä eläkejärjestelmän ke-hittämiseen.

Torjutaan masennusta

2 Työkyvyttömyyseläkkeelle jou-tuminen on merkittävä työuria

lyhentävä ja työllisyysastetta madal-tava tekijä. Työkyvyttömyyseläk-keelle vievät eniten tuki- ja liikunta-elinten sairaudet sekä mielentervey-den häiriöt. Uusista eläkkeistä lähes kaksi kolmasosaa perustuu näihin sairauksiin.

Yksittäisistä sairauksista kärjes-sä on masennus sekä miehillä et-tä naisilla. Erityisen huolestuttavaa on se, että alle 30-vuotiaiden mielen-terveyssyistä johtuva työkyvyttö-myys on 2000-luvulla voimakkaasti lisääntynyt.

Masennustiloista johtuvaa työ-kyvyttömyyttä kannattaa torjua myös taloudellisista syistä, kos-ka eläkkeelle masennuksen vuoksi joutuvilla olisi yleensä vielä paljon työvuosia jäljellä. Vuonna 2008 työ-kyvyttömyyseläkkeistä ja sairaus-poissaoloista aiheutui yhteensä 608 miljoonan euron kustannukset.

Tuetaan työkykyä

3Työn vaatimuksilla, työilmapii-rillä, johtamiskäytännöillä ja

työpaikan sosiaalisella pääomalla on suuri merkitys työntekijöiden hy-vinvoinnin ja terveyden kannalta. Valtaosa ihmisistä haluaa tehdä työ-tä, mahdollisista toimintakykyä ra-joittavista sairauksista huolimatta.

Työyhteisöissä on tärkeää kan-nustaa sellaiseen toimintaan, joka lisää suvaitsevaisuutta, luottamus-ta ja sosiaalista tukea työntekijöi-den välillä. Monissa yrityksissä on jo olemassa hyviä toimintamalle-ja työntekijöiden työkyvyn tuke-miseksi ja myös sairauspoissaolon jälkeisen työhön paluun edistämi-seksi. Joustavaa paluuta työhön hel-pottaa myös osasairauspäivärahan karenssin lyhentäminen, mikä tuli voimaan vuoden alusta.

Tavoitteena työhyvinvointi

4On tunnustettu tosiasia, että työhyvinvointiin panostami-

nen parantaa tuottavuutta. Konk-reettinen tulos saadaan laskevina työkyvyttömyyseläkekuluina, alen-tuneina tapaturma- ja sairauspois-saoloina, korkealaatuisena toimin-tana ja tuottavuuden kohoamisena.

Tavoitteena tulee olla tuottava ja menestyvä työelämä, jonka eräänä keskeisenä tunnusmerkkinä on kor-keatasoinen työhyvinvointi. Sen ra-kentamiseen tarvitaan koko työyh-teisöä jokaisella työpaikalla.

”Henkilöstön kun-non ylläpito vaikkapa taukojumppien tai kuntoseteleiden avulla kannattaa.”

Riitta LuotoTutkimusjohtaja, UKK-instituutti

SUOSITTELEMME

SIVU 6

Mielenterveys s. 61. Johtaja voi tukea työyhteisön mielen-terveyttä rakentamalla avointa ja oikeu-denmukaista työkulttuuria.

Sisätilat ja -ilma kuntoon! s. 102. Parantamalla työympäristön laatua, voidaan päästä keskimäärin 5-10 pro-sentin tuottavuuden lisäyksiin.

TERVEENÄ TYÖSSÄ N:O 1, HUHTIKUU 2010

Julkaisija:Suomi Mediaplanet OyUnioninkatu 18, 00130 Helsinki Liiketoimintajohtaja: Sauli AsikainenToimituspäällikkö:Eveliina HämäläinenLayout: Lii TreimannBusiness Developer: Outi Keskinen

Vastuussa tästä numerostaProjektipäällikkö: Juuso RönkköPuhelin: 09-565 84 017S-posti: [email protected]

Jaetaan Helsingin Sanomien liitteenä 20.4.2010

[email protected]

Autamme lukijoitamme onnistumaan!

Mediaplanetin liikeidea on luoda yhteis-työkumppaneilleen uusia asiakkaita. Konseptimme perustuu korkealaatuiseen toimitukselliseen sisältöön, joka saa luki-jamme toimimaan.

1Johtamisen kehittäminen on yksi suomalaisen työelä-

män tärkeimpiä kysymyksiä.

2Hyvällä johtamisella ja tar-joamalla työntekijöille aito-

ja mahdollisuuksia vaikuttaa oman työn sisältöön ja järjeste-lyihin voidaan merkittävästi pa-rantaa työntekijöiden motivaa-tiota.

3Hyvä johtaminen on avain myös työssä jaksamiseen ja

sitä kautta tuottavuuden paran-tamiseen.

FAKTAA

Liisa HyssäläSosiaali- ja terveysministeri KUVA: VALTIONEUVOSTON KUVAPANKKI

Varaa aika! www.diacor.fi 09 775 0800

ALPPIKATU | HERTTONIEMI | ISO OMENA | ITÄKESKUS | KESKUSTA | KIRKKONUMMI | LEPPÄVAARA | PASILA | PITÄJÄNMÄKI | RUOHOLAHTI | TAPIOLA | TIKKURILA | DIACOR SAIRAALA

DIACOR TERVEYSPALVELUT OY VALMENTAA YRITYSTEN AVAINHENKILÖITÄ TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA EDISTÄVIEN PÄÄTÖSTEN TEKEMISESSÄ Yritysten liiketoiminnan kehittäminen ja jatkuva uudistuminen tarvitsee työssään hyvinvoivia, luovia asiantuntijoita. Inten-siivinen työelämä on nykyään monin tavoin vaativaa, siksi kyky palautua työpaineista on oleellista oman hyvinvoinnin kannalta. On todettu, että itse koettu palautumisen tarve on huomattava työuupumuksen ennusmerkki. TARVE AVAINHENKILÖIDEN TERVEYDEN EDISTÄMISEEN TUNNISTETAAN JO USEISSA YRITYKSISSÄ Asiantuntijaorganisaatioissa työntekijöiden hyvinvointi on merkittävä tuloksenteon tekijä. Diacorin hyvinvointiliiketoi-minta on suunnattu juuri asiantuntijoille ja tietotyötä tekeville, joilla työpäivän ajallinen suunnittelu ja työtahti ovat pääasi-assa omissa käsissä. Työpäivät venyvät helposti ja tauoista tingitään, kun uppoudutaan yhä kasvavaan työmäärään. Me autamme yritysten tietotyötä tekeviä henkilöitä sää-tämään omia arkipäivän päätöksiä terveyttä edistäviksi.

Tuemme omajohtajuutta niin, että mikro-päätöksistä pidetään kiinni. Kun esimerkiksi päätetään lounas- tai muista elpymis-tauoista, ne myös toteutetaan eikä ohiteta vetoamalla työkiireisiin, kuvailee Diacorin johtava työ-terveyspsykologi Antti Aro valmennuksen tavoitteita. Haluamme vaikuttaa johtamiseen niin, että työyhteisön kyky luoda uutta ja inno-voida on hyvä. Tällaiset yritykset pystyvät kehittymään, tuottamaan hyvää tulosta ja luomaan työpaikkoja. Hyvinvoivissa työ-paikoissa myös pysytään pidempään eikä haaveilla varhaisista eläkkeistä, kertoo Aro.

Valmennus toteutetaan yksilö- ja ryhmätapaamisilla, joista valmennettavat pitävät oppimispäiväkirjaa ja dokumentoivat mikropäätöksiään verkkotyökalujen avulla. Valmennettavat saavat palautteen ja henkilökohtaiset hyvinvoinnin työkalut, joiden avulla he voivat muuttaa elintapojaan pysyvästi niin, että pysyvät hyvässä kunnossa.

ILMOITUSLIITE · 3TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU

VINKKI

Henkilöstön työn suunnittelu ja sen hallinnan tuke-minen, sekä sovittaminen yhteen työn vaatimusten

kanssa, edistää työhyvinvointia mitä konkreettisimmalla tavalla. Jos työ tuntuu liian kevyeltä tai vastaavasti tehtä-viä on liikaa, motivaatio ja työssäjaksaminen heikkenee. Selvitä tilanne ajoissa ja auta työntekijöitäsi suunnittele-maan ajankäyttöään heidän kannaltaan tehokkaimmalla tavalla.

Liisa Hyssälän mukaan työ tukee parhaimmillaan niin esimiesten kuin työntekijöidenkin hyvinvointia ja mie-lenterveyttä. Vaikka työpaikalla kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa työolojen kehittymiseen mielenterveyttä tu-kevaan suuntaan, parhaat vaikutusmahdollisuudet täs-sä asiassa on kuitenkin yritysten johdolla ja esimiehil-lä. Työssä on oltava tilaa ja mahdollisuuksia erilaisille ja myös eri elämänvaiheissa oleville ihmisille – niin nuorille, ikääntyville kuin osatyökykyisille.

SUUNNITTELE TAAKKAA SOPIVAMMAKSI

AJASSA

HUOLELLINEN SUUNNITTELU

IIIIIILLLLLLLLMMMMMMMOOOOITUSLU

HUOLOLOLLLOLELEELELELELEEELEE LLLILILLILLILLINNNNNENENEN N SUUNNITTELU

1ASKEL

KUVAT: ISTOCK.COM


AJASSA

Työhyvinvointi- ja virkistyspäiviä työyhteisöille ja

muille ryhmille ympäri vuoden. Huippuvälineet,

osaavat ohjaajat, hyvä ruoka, persoonallinen

ympäristö ja mielekäs toiminta kasvattavat

voimavaroja ja vahvistavat ryhmän yhteishenkeä.

Tutustu tarjontaamme akkujen lataamisesta

talviajoon www.henkilohuoltamo.fi.

Se on huollon paikka!Lisätiedot: Irma Juusela, [email protected],

p. 09 310 87702

Rastila CampingKaravaanikatu 4

00980 Helsinki

www.rastilacamping.fi

Työpaikan yhteistoiminnal-la haetaan lievitystä työelämän kuormittumiseen ja yleiseen työssä jaksamiseen. Hyvinvoiva henkilöstö on tuottava henkilös-tö ja siten koko yrityksen etu.

Organisaatiot voivat motivoi-da ja kannustaa henkilöstöään monella eri tapaa, kuten tarjo-amalla tuettuja liikunta- ja kult-tuuriharrastuksia tai järjestä-mällä vaikkapa yhteisen teat-teri-illan rankan työrupeaman päätteeksi. Osaltaan tapahtumat siis myös palkitsevat ja kannus-tavat henkilöstöä sekä auttavat selviytymään vaikeista vaiheis-ta.

Hyvinvointia monin tavoinPelkästään yhteisillä tapahtu-milla ei kuitenkaan taata henki-löstön työhyvinvointia, vaan se koostuu monista muistakin asi-oista, kuten työn mielekkyydes-tä, työn sujuvasta organisoin-nista, kunnossa olevista työ-oloista, hyvästä työilmapiiristä sekä henkilöstön terveydestä ja ammattitaidosta.

Arjen pienilläkin asioilla on

iso merkitys. Näitä voivat olla jo-pa yhteiset kahvi- ja ruokailu-hetket ja pienet yllätykset, joi-ta itse kukin voi järjestää tilan-teensa mukaan ja jotka eivät juuri aiheuta kustannuksia.

– Motivoida voi monella taval-la: järjestämällä koulutusmah-dollisuuksia, hupijuttuja, lii-kuntavaihtoehtoja ja kulttuuri-tapahtumia. Lisäksi on tärkeätä järjestää henkilöstölle osallistu-mis- ja vaikutusmahdollisuuk-sia ja jakaa heille vastuuta. Näil-lä toimilla vahvistetaan sitou-tumista ja motivaatiota työhön. Lopuksi pitää vielä muistaa an-taa rakentavaa palautetta, sa-noo työhyvinvoinnin dosentti, erikoistutkija Paula Naumanen Työterveyslaitoksesta.

– Yhteiset tapahtumat täyden-tävät tätä kokonaisuutta. Niitä on mukava odottaa ja muistella jälkeenpäin, hän toteaa.

Tavoitellaan ”me-henkeä”Jos työpaikan yhteiset tapahtu-mat ja toiminnat ovat onnistu-neet hyvin, niillä tiivistetään yh-teishenkeä. Ne ovat myös mah-dollisuuksia tutustua työpaikan

ihmisiin paremmin. Yhteishen-gen luomisessa jokaisella on kui-tenkin myös oma vastuunsa jo-ka päivä. Jokaisen olisikin hyvä katsoa aamulla peiliin ja miettiä millä tuulella lähtee töihin.

– Yhteiset tilaisuudet antavat mahdollisuuden nähdä johtajat ja työtoverit muissa kuin työroo-leissa rennommissa puitteissa ja tutustua toinen toisiinsa. Jo muutama sopiva sana johtajalta voi tuntua hyvältä ja ilahduttaa pitkän aikaa, Naumanen sanoo.

– Samalla on mahdollista kor-jata omia käsityksiään ja asen-teitaan työtovereista ja johta-jista. On kuitenkin muistettava, etteivät kaikki osallistu kaik-keen eikä ketään pidä pakottaa ja tehdä siitä numeroa. Osallis-tumisen pitää olla vapaaehtois-ta, hän muistuttaa.

Johda tyylillä ja sydämelläYrityksen johdolla ja johtamis-tyylillä on oma roolinsa työpaik-kojen yhteistoiminnan onnistu-misessa.

– Kun johto osallistuu työpai-kan yhteisiin tapahtumiin, hen-kilöstö yleensä kokee sen arvos-tuksen osoituksena. Asioiden hoitaminen puolin ja toisin hel-pottuu, kun johto ja työtoverit tuntevat toisiaan. Tämä helpot-taa myös johtamistyötä.

Paula NaumanenTyöhyvinvoinnin dosentti, erikoistutkija, Työterveyslaitos

KUVA: KUOPION YLI-

OPISTO, KUVAKESKUS

TUE HYVÄÄ HENKEÄ

NINA GARLO-MELKAS

[email protected]

Kysymys: Mikä merkitys työpaikan yhteistoiminnalla on henkilökunnan hyvinvoin-tiin ja työmotivaatioon?

Vastaus: Työpaikan yhtei-set tapahtumat tuovat vaih-telua ja väriä arjen puurtami-seen. Ne ovat osoitus henki-löstön arvostamisesta.

TOIMIVA YHTEISHENKI

KOISKK JUULLLLKKKKKAAAAAIIISSSSU

TTTOIOIOIOIOIOIMMMIMMMIMMIMIMMIVVVVVVVVAAAAA VVVVVVVYHTEISHENKI

2ASKEL

VINKKI

Kaikilla on mahdollisuus vai-kuttaa oman työpaikkansa

hyvinvointiin. Tee aloite vaikkapa-työpaikkaliikunnan tai virkistys-päivien kehittämisestä yritykses-säsi. KUVA: ISTOCKPHOTO.COM

YHDESSÄ


REILUA JA MOTIVOIVAA Hilppa Kajasteen mu-kaan hyvä esimiestyö on työn viihtyvyyden kannal-ta avainasemassa. Hyvä esimies on läsnä, reilu, ta-sapuolinen ja motivoiva. Henkilöstöjohtamisen tai-dot kehittyvät harjoitte-lemalla.KUVA: ULLA-MAIJA SEPPÄNEN

Taitava esimies onnistuu moti-voimaan henkilöstönsä, jotta sen antama työpanos on paras mah-dollinen. Hyvän työilmapiirin merkitys tulokseen ja sen ja ta-soon on huomattava, sillä tyyty-väinen ja itsensä arvostetuksi ko-keva työntekijä suoriutuu töis-tään paremmin kuin tyytymä-tön. Hyvä työilmapiiri kohottaa myös työmoraalia, jolla on suora vaikutus työn lopputulokseen ja tehokkuuteen.

Ole läsnä ja reilu - synnytät parempia tuloksiaValtiokonttorin kehityspäällikön Hilppa Kajasteen mukaan esimie-hen tärkeimpiä ominaisuuksia ovat reiluus, motivointikyky, läs-nä olemisen taito sekä kyky saada tieto kulkemaan kaikille tasapuo-lisesti.

Huippujohtajaksi harvoin kui-tenkaan synnytään, vaan hyvät esimiestaidot ovat opeteltavissa.

– Esimiestaitoja on hyvä jatku-vasti hioa sosiaalisessa vuorovai-kutuksessa henkilöstön kanssa te-kemällä käytännön esimiestyötä. Erityisesti henkilöjohtamisen tai-dot syntyvät näin, harjoittelemal-la, Kajaste korostaa.

Hyvä valmentava, keskusteleva johtaja saa aikaan innostusta ja ha-lua tehdä yhdessä.

– Tämä kun onnistuu ja työnteko on kivaa, tuloksena on hyvä työhy-vinvointi, työhön sitoutuminen ja

myös hyvät työn tulokset, Kajaste kannustaa.

Esimies koulunpenkille - ja käytäntöönEsimiestaitoja voidaan hioa myös kouluttautumalla. Tällöin on kui-tenkin muistettava myös käytän-nön esimiestyön merkitys teoria-opetuksen ohella.

– Esimiehiä koulutetaan paljon-kin, mutta usein niin, että he ovat koulutuksessa keskenään ilman kontakteja omiin alaisiinsa ja työ-yhteisöihinsä. Valtiokonttorin järjestämissä Kaiku- hankkeissa olemmekin suositelleet prosessi-maisia koulutusjaksoja, joissa esi-miehet tekevät aina koulutuspäi-vien välitöinä harjoituksia alais-tensa tai työyhteisöjensä kanssa. Opiskellessaan vaikka myönteisen palautteen antamista esimies siis harjoittelee luontevaa palauttee-nantoa käytännössä, Kajaste ker-too.

Uskalla kääntyä asian- tuntijan puoleenKäytännön esimiestyössä tärkeää on varhainen puuttuminen työyh-teisössä luonnollisesti yhtenään esille tuleviin ongelmiin, jotta ti-lanteet eivät ehdi muodostua to-della tulehtuneiksi.

– Mikäli yhteinen keskustelu ei riitä tai tilanne on päässyt todella hankalaksi, on viisasta hakea ulko-puolista asiantuntija-apua. Kaikki-en etu on, että ongelmat saadaan ratkaistuiksi ja palattua mahdol-lisimman pikaisesti riittävän hy-vään yhteistyötilanteeseen, Kajas-te summaa.

Hyvä esimiestyö kullan kallis

NINA GARLO-MELKAS

[email protected]

Työn viihtyvyyden kannalta esimies on avainasemassa. Hyvä työilmapiiri koostuu monesta osa-alueesta, ku-ten työyhteisön sisäisestä turvallisuuden ja oikeuden-mukaisuuden tunteesta.

Henkilöstö tuottavaksiStrategisen työhyvinvoin-nin johtaminen on suunni-telmallista toimintaa, jolla on selkeä vaikutus organi-saation henkilöstötuotta-vuuteen, ja sen kautta ko-ko liiketoiminnan kannat-tavuuteen.

– Strateginen työhyvinvoinnin johtaminen tähtää ennakoi-maan henkilöstön työhyvin-vointiin vaikuttavat tekijät kai-kessa strategisessa suunnitte-lussa ja johtamisessa. Se pohjaa ajatukseen, että työhyvinvoin-ti syntyy pääsääntöisesti arjen töissä, töitä yhteistyöllä teke-mällä, ei humpatessa tai hölkä-tessä erillisissä tyky-tilaisuuk-sissa, kertoo Valtiokonttorin ke-hityspäällikkö Liisa Virolainen.

Osaa nähdä osaaminenOsaaminen on sekä organisaa-tion toimintakyvyn että työhy-vinvoinnin kannalta keskeistä.

– Strategisessa työhyvinvoin-nin johtamisen kannalta oleel-lista on se, että johto ymmärtää työhyvinvoinnin keskeiset läh-teet, tarkastelee säännöllisin vä-lein osaamispääoman osa-aluei-ta toimintansa tavoitteita vas-taan peilaten, ja samalla johtaa ja mahdollistaa tarvittavia ke-hittämistoimenpiteitä.

LISÄIETOJA: HTTP://WWW.VALTIOKONTTORI.FI/PUB-LIC/DOWNLOAD.ASPX?ID=72565&GUID={E3247B26-F20A-40C5-AF55-55A7CA91DAF3}

NINA GARLO-MELKAS

[email protected]

Liisa VirolainenKehityspäällikkö, Valtionkonttori

KUVA: KIM KONTTINEN

KÄYTÄNNÖN ESIMIESTYÖ

TÄTT MÄÄÄÄ OOOOONNNNN MMMMEDIAP

KÄYÄYÄYYÄYÄYKK TTTTTTTTÄÄÄÄNÄNÄNÄNÄNÄNÄNÄNÄÄNNÖNÖNÖNÖNNÖNÖÖNÖNÖNNN TTTTTESIMIESTYÖ

3ASKEL


Suomen kaltaisessa jälkiteollises-sa yhteiskunnassa painitaan yhä enemmän psyykkisesti kuormit-tavan työn kanssa.

– Aiemmin tuki- ja liikuntaeli-miä rasittaneet fyysiset työtehtä-vät ovat vaihtuneet vuorovaikutus-ta ja keskittymistä edellyttäväk-si tiimityöskentelyksi. Tällaisessa ajattelukapasiteettia vaativassa työssä ei ole masentuneen ihmi-sen helppo pärjätä, Turun yliopis-ton psykiatrian professori Jyrki Korkeila kertoo.

Lisäksi ollaan haastavien aiko-jen äärellä muutenkin. Työelämäs-sä on menossa monta murrosta yh-tä aikaa, kun suuret ikäluokat siir-tyvät eläkkeelle, yritykset painivat työvoiman riittävyyden kanssa ja taloustilanne on kaikkialla huono.

– Kaikki nämä muutokset vievät ihmisten voimavaroja ja aiheutta-vat psyykkiselle kestokyvylle yli-määräistä stressiä, toteaa Mielen-terveysseuran koulutuspäällikkö Sinikka Björn.

Kallis pahoinvointiVuonna 2008 mielenterveyden häiriöistä kärsivien sairausryhmä kasvoi Kelan suurimmaksi kun-toutujaryhmäksi, ohittaen ensim-mäistä kertaa tuki- ja liikuntaelin-ten sairaudet. Erityisen hälyttävää

on se, että mielenterveyskuntou-tujien keski-ikä on 26 vuotta.

– Nuoret eivät voi hyvin. Se liit-tyy ajan ja rauhan puutteeseen. Nykymaailman suorituskeskei-

syys on siirtynyt lapsiin, psykote-rapeuttinakin työskentelevä Björn kertoo.

Mielenterveyden häiriöistä ai-heutuvia kustannuksia on mah-

dotonta arvioida tarkasti. Suorat kustannukset ovat laskettavis-sa, mutta todelliset kustannukset nousevat moninkertaisiksi epä-suorien vaikutusten takia.

– Depressio lisää somaattisten sairauksien, kuten sydän- ja veri-suonitautien riskiä ja vaikuttaa myös masennuksesta kärsivän perheeseen, Korkeila muistuttaa.

Arvostuksella ja työn hallit-tavuudella hyvinvointiinJohtajuuteen kuuluu vastuunkan-to työntekijöiden terveydestä, niin fyysisestä kuin psyykkisestäkin. Mielenterveyden tukeminen työ-paikalla on parasta ennaltaehkäi-syä, ja tutkimusten valossa myös taloudellisesti kannattavaa. Hy-vinvointi ja tuloksellisuus kytkey-tyvätkin yhteen, eikä niitä ole edes mielekästä käsitellä erillisinä toi-mintoina – ilman toista ei ole toista.

Johtaja voi tukea työyhteisön mielenterveyttä rakentamalla avointa ja oikeudenmukaista työ-kulttuuria, jossa huomioidaan se, että arvostetuksi tulemisen koke-mus on perustavanlaatuinen in-himillinen tarve. Arvostuksen on näyttävä teoissa ja käytänteissä, jo-kapäiväisessä vuorovaikutuksessa sekä mahdollisuuksissa vaikuttaa omaan työhön.

– Työn hallittavuudella on iso vai-kutus masennusriskiin. Jos työnte-kijä kokee, että hän voi itse säädellä työtaakkaansa tilanteen mukaan, auttaa se jaksamaan paremmin ja lisää motivaatiota, Korkeila toteaa.

Arvostava kulttuuri tukee tervettä mieltä

PARASTA ENNALTAEHKÄISYÄ. Jyrki Korkeilan mukaan mielenterveyden tukemi-nen työpaikalla on parasta ennaltaehkäisyä ja tutkimusten kannalta taloudellisesti kannattavaa. KUVA: J. KORKEILAN OMA ARKISTO

AJASSA

PÄIVI SURAKKA

[email protected]

Kysymys: Miten yritys voi tu-kea ja ylläpitää työntekijän mie-lenterveyttä?

Vastaus: Rakentamalla ar-vostavaa työkulttuuria, jossa tarjotaan sopivasti haasteita sekä mahdollisuus omaehtoi-seen stressin säätelyyn.

ARVOSTAVA TYÖKULTTUURI

JULKAAAAIIIISSSSSSSUUUUUUUU

ARRRVVVVVVRRR OSOSOSOSOSSOSOSOOSTTTTTTTTTVVVVVVVVV AAAVAVAVAVAVAVAAATTTTTTYÖKULTTUURI

4ASKEL

Toimintakyky palautuu vähitellen

Kun masennuksesta toipuva palaa takaisin työhön, työterveys- huollon rooli on tärkeä oikea-aikaisen ja onnistuvan työhön- paluun tukemisessa. Mahdollisuuksia on.”

Masennuksen hoidossa ei tarvita sai-rauslomia läheskään aina, jos hoito on

tehokasta ja oikea-aikaista. Työ voi myös auttaa toipumisessa, ja osatyökykyisen työhön paluuta pystytään tukemaan monin tavoin.

Tilapäinen toimintakyvyn lasku voi-daan huomioida työpaikan järjestelyis-sä esimerkiksi työaikaa tai työn sisältöä muokkaamalla, sanoo Masto-hankkeen pääsihteeri, dosentti Teija Honkonen so-siaali- ja terveysministeriöstä.

− Masennuksesta toipuva voi jatkaa työssä esimerkiksi siirtymällä kolmivuoro-työstä väliaikaisesti päivätyöhön tai asia-kaspalvelusta toimisto- tai muuhun taus-tatyöhön, Honkonen havainnollistaa.

Ammatillisen kuntoutuksen keinois-ta masennustoipilaalle erityisen hyvin sopii työkokeilu, joka pehmentää paluu-ta omaan työhön. Kokeilu kestää yleensä 3−6 kuukautta ja sen kustannukset kor-vaa työeläkelaitos.

Masennuseläkkeiden vähentämisessä työhön liittyvät keinot ovat avainase-massa. Masennussairaudet eivät ole li-

sääntyneet, mutta työkyvyttömyyseläk-keet ovat. Työelämä vaatii nykyään eri-laisia ominaisuuksia kuin ennen, esimer-kiksi hyvää keskittymis- ja oppimiskykyä, omatoimisuutta sekä kiireen ja epävar-muuden sietokykyä.

Ylilääkäri Leena Ala-Mursula Condia Oy:stä korostaa, että työterveyshuollon valmiuksia tulisi hyödyntää masennuksen hoidossa nykyistä laajemmin.

− Työterveyshuolto tuntee asiakkaan-sa, joten hoito käynnistyy matalalla kyn-nyksellä. Yhteistyö psykiatrian kanssa tu-kee varhaisen hoidon tehoa.

− Työterveyshuollossa yhteydet työpai-kalle ovat jo valmiina. Hoitojen edetessä päästään pureutumaan työpaikan ja tu-kijärjestelmien mahdollisuuksiin, ja aut-tamaan arjen ratkaisujen löytymistä. Yh-teydenpito työpaikalle helpottaa työhön paluuta.

Teija Honkonen, pääsihteeri, Masto-hanke

Leena Ala-Mursula, ylilääkäri, Condia Oy

Masennus on parannettavissa oleva sairaus. Sen aiheuttama toimintakyvyn lasku on yleensä tilapäistä. Tarpeettoman pitkä sairausloma ei tue toipumista.”

Työn tilapäinen keventäminen, osasairauspäiväraha ja ammatillinen kuntoutus tukevat masennuksesta toipuvaa työhön paluussa.

Masto-hanke masennus-peräisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi jatkuu kevääseen 2011.

” ”

Pienet suuret asiatVarsinkin nyt, kun suuret ikäluokat ovat siirtymäs-sä pois työelämästä, tulisi keskittyä tämän hetken ja samalla tulevaisuutemme työvoiman hyvinvointiin, samalla kun huolehdimme eläkkeelle siirtyvistä.

Kun työvoiman riittävyyden kanssa painitaan, saatetaan sii-nä sivussa unohtaa olemassa olevan henkilöstön henkinen ja fyysinen hyvinvointi.

Viriketoiminta, esimiestai-dot, työliikunta, työergonomia, ravinto, sekä sisäympäristö yri-tyksessä ovat kaikki tärkeitä elementtejä, joilla voidaan saa-da aikaan suurikin vaikutus henkilöstön hyvinvointiin.

Viriketoiminnalla luodaan yhteishenkeä, vastuullisella johtamisella ja esimiestoimin-nalla puolestaan tukea ja luot-tamusta yrityksen sisällä.

Ota käyttöön hiljalleenHenkilöstön tukemiseen on vaihtoehtoja. Antamalla työnte-kijöille mahdollisuus liikuntaan, jopa työaikana ja tarjoamalla er-gonomisia ratkaisuja työpistee-seen työnteon turvaamiseksi ja edistämiseksi työntekijää voi tu-kea fyysisesti ja konkreettisesti. Hyvä on myös ja vaihtaa perin-teiset kahvit ja pullat terveelli-simpiin vaihtoehtoihin.

Unohtaa ei sovi myöskään terveellisemmän ja mielekkäm-män työympäristön luomista il-mastoinnilla sekä muilla sisäti-laratkaisuilla.

Näin voidaan ennaltaehkäis-tä varhaista työelämästä pois-tumista ja samalla pidentää työuria.

JUUSO RÖNKKÖ

[email protected]

FAKTAA

Mielenterveyden häiriöt sairausryhmänä kattaa monia taudinkuvia. Yleistymässä ovat mm. työuupumus sekä keskivai-kea depressio.

Arvioiden mukaan mielen-terveyshäiriöiden aiheuttamien työpanosmenestysten lasken-nallinen arvo on vuosittain yli kaksi miljardia.

Masennuksesta kärsii noin 5 % suomalaisista, joista vain pieni osa hakee apua.

Mielenterveyshäiriöt ovat huomattava työkyvyttömyyttä ai-heuttava sairausryhmä. Vuonna 2008 alkaneista työkyvyttömyys-

eläkkeistä 32,8 % johtui mielenter-veyden ja käyttäytymisen häiriöis-tä. Vastaava luku tuki- ja liikunta-elinten sairausryhmälle oli 31,7%.

Masennusta voi ehkäis-tä elintavoilla, kuten liikunnalla ja alkoholinkäytön rajoittamisel-la. Työuupumuksen tarkkailu ja omien rajojen kunnioittaminen ovat erityisen tärkeitä masen-nuksen ennaltaehkäisyssä sekä toipumisvaiheessa.

Ihminen on psyykkis-fyysis-sosiaalinen kokonaisuus ja mie-lenterveyttä tulee hoitaa siinä missä kehoa ja sosiaalisia suh-teitakin.


Pekkaniska panostaa - terveenä eläkkeelle

Pekkaniskalla on vuosikymmenten kokemus henkilönostimista ja nos-tureista, mutta liiketoiminnan tek-nisestä luonteesta huolimatta myös yhtä pitkä perehtyneisyys henkilös-tön hyvinvoinnin vaalimisessa.

Sitoutuminen terveiden elintapo-jen vaalimiseen on yrityksen perus-taja Pekka Niskan ansiota, joka tun-nettuna urheilun ystävänä on aina ollut kiinnostunut terveydestä, elin-tavoista sekä terveysliikunnasta.

Kuntobonuksesta käytännön kannuste80-luvulla toimitusjohtaja Niska pohti miten henkilöstöä voisi mie-lekkäästi kannustaa terveellisiin elintapoihin. Ratkaisuksi muodos-tui liikkumisesta sekä terveistä elin-tavoista palkitseva kuntobonus-jär-jestelmä, joka vei hyvinvoinnin ar-vostamisen retoriikan tasolta suo-raan käytänteisiin.

Alunperin kuntobonuksilla pal-kittiin työntekijät, jotka pidättäy-tyivät tupakan ja alkoholin käytös-tä vuoden verran. Korvaus oli 1000 markkaa, jonka sai myös maratonin juoksemisesta. Kuntobonukset ovat edellen Pekkaniskan perustoimin-nan tärkeä osa, sillä kokemuksen valossa hyvässä fyysisessä kunnos-sa olevat työntekijät ovat yritykselle merkittävä voimavara.

Nykyään tupakoinnin lopettami-

sesta ja vuoden savuttomuudesta saa 1000 euron korvauksen ja jos vuosi sujuu ilman tupakkaa tai alkoholia, tienaa kummastakin saavutuksesta 170 euroa. Lisäksi jos työntekijällä ei ole vuoden aikana yhtään poissaolo-päivää töistä, hän saa 510 euroa. Ter-veillä elintavoilla tienaakin vuodes-sa mukavan lisän palkan päälle.

Liikunnasta hyvinvointiaMyös lenkkeilystä maksetaan korva-

usta euro per kilometri, kun lenkil-le lähdetään työpaikalta vähintään kahden hengen porukalla. Kunnon kohottamisen lisäksi lenkkeilyllä on yhteishenkeä parantava vaikutus.

– Lenkillä pääsee juttelemaan nii-denkin työntekijöiden kanssa, joi-den kanssa ei muuten olisi tekemi-sissä, Pekkaniskan toimitusjohtaja Jarkko Järnbäck kertoo.

Myös Järnbäckillä on hyvä syy pi-tää kunnostaan huolta, sillä työnte-

kijöillä on oman fyysisen kunnon ylläpitämisen ohella mahdollista mittelöidä toimitusjohtajan kanssa leuanvedossa.

– Kovassa kunnossa ollut Pekka aikoinaan lupasi maksaa 170 euroa sille, joka voittaa toimitusjohtajan leuanvedossa. Kukaan ei kuitannut bonusta Pekan toimitusjohtajakau-della, eikä ole kuitannut vieläkään, Järnbäck toteaa.

Työkulttuurista kantava kipinä omaan liikkumiseenNyt jo 20-vuotiaalla kuntobonus-jär-jestelmällä on aihetta juhlaan, sil-lä korvausten kannustevaikutus on ollut tuntuva. Moni Pekkaniskan työntekijä on saanut työkulttuuris-ta kipinän liikkumiseen ja marato-nin juoksijoiden määrä on monin-kertaistunut. Viime vuonna Tukhol-man maratonilla taisteli jo 14 Pekka-niskan juoksijaa.

Kuntobonus-järjestelmän hyöty näkyy konkreettisimmin sairaus-poissaolojen laskuna.

– Pekkaniskalla sairauspoissaolot ovat jo kymmenen vuoden ajan liik-kuneet 0,7-2,5% tuntumassa, kun ne tällä alalla yleisesti ovat moninker-taiset, Järnbäck toteaa.

Kannustaen kuntoonKuntobonus-järjestelmä on kannus-tinjärjestelmä, ja sellaisenaan sen tarkoitus on ainoastaan motivoida tietynlaiseen toimintaan. Valinta siitä, tarttuuko mahdollisuuteen ja sen mukana tuomiin hyötyihin, jää jokaisen itsensä ratkaistavaksi.

Meillä Pekkaniskalla sairauspoissaolot ovat jo kymmenen vuoden ajan liikkuneet 0,7-2,5% tuntumassa, kun ne tällä alalla yleisesti ovat moninkertaiset.Jarkko JärnbäckToimitusjohtaja, Pekkaniska

AJASSA

PÄIVI SURAKKA

[email protected]

Kysymys: Miksi henkilöstön hyvinvointiin kannattaa panostaa?

Vastaus: Hyvinvoiva henkilö-kunta on yritykseen sitoutunutta ja halukas kehittämään sekä itseään että osaamistaan.

JARKKO JÄRNBÄCKIN 5 VINKKIÄ:

1 Kannusta työntekijöitä huo-lehtimaan kunnostaan ja an-

na siihen mahdollisuus. Liikunta edesauttaa fyysistä ja psyykkistä jaksamista, sairauspoissaolot vä-henevät ja työteho paranee.

2 Suosi rahallisia kannustimia, sillä usein raha motivoi niitä-

kin, jotka eivät muuten huolehtisi itsestään. Toisaalta yksi terveisiin elämäntapoihin sijoitettu euro tuo yritykselle neljä takaisin.

3 Panosta jatkuvuuteen. Tervei-den elämäntapojen kannus-

taminen vuodesta toiseen tuo ne osaksi työkulttuuria. Lyhyt kam-

panja on parempi kuin ei mitään, mutta asenteiden ja elämäntapo-jen pysyvä muuttaminen vie pit-kään.

4Pane itsesi likoon. Innosta omalla esimerkilläsi ja haasta

henkilökunta kisaamaan itseäsi vastaan.

5 Ole tasapuolinen. Kaikki työn-tekijät ovat samanarvoisia

riippumatta siitä, millaisia elä-mäntapoja he noudattavat. Kuun-tele työntekijöitä, rohkaise heitä kertomaan mielipiteensä ja vastaa aina heidän puheluihinsa ja vies-teihinsä.

KUNNON KANNUSTEETJarkko Järnbäck kertoo kuinka tunnetusti fyysi-sessä työpaikassa aute-taan työntekijöitä huo-lehtimaan terveydestään kuntobonusten avulla.KUVA: JAAKKO SAARI

ESIMERKKI

PANOSTA KUNTOON

RIKOISSKK JJJJJUUUUUUUULLLLLLLLLKKKKKKKKKAAAAAAAAIIIIISSSSSU

PAPAAAPAPANONONONONONONONOSSSSSSSSSTTTTTTTAAAAAA TTTTKUNTOON

5ASKEL

LYHYESTI

Pekkaniskan kuntobonus lyhyesti

Kannustamme ja annamme mahdollisuuden omasta kun-nostaan huolehtimiseen, mut-ta emme pakota ketään. On jo-kaisesta itsestään kiinni, mi-ten mahdollisuuden käyttää vai käyttääkö ollenkaan.

Kuntobonuksissa on kysymys nimenomaan palkan päälle tule-vista lisistä, ei palkan osasta.

Vaikka henkilöstön terveel-liset elintavat ja yleinen hyvin-vointi hyödyttävät työnantajaa monella tapaa, on niiden taustal-la muutakin kuin hyötyajattelua. Pekkaniska nimeää arvoikseen rehellisyyden ja ahkeruuden, mikä edellyttää vastavuoroista sitoutumista hyvään työhön – niin johtoportaassa kuin työnte-kijätasollakin.

Positiivinen luotettavuus jat-kuvuuden suhteen on tärkeää hyvinvoinnille.

Omaa henkilökuntaamme ar-vostamme erityisen korkealle ja yhtenä osoituksena tästä ilmoi-timme laman alkaessa syksyllä 2008, että Pekkaniska ei lomau-ta laman takia ketään. Lupaus on pidetty ja vaikka tämäkin talvi on ollut tiukka, työntekijämme ovat voineet luottaa siihen, että työ-paikka säilyy.

Lisää liikkumiseenPekkaniskan kuntobonus-järjes-telmä on inspiroinut myös Toho-lammin kuntaa, jonne idea kun-tobonuksista rantautui Pekkanis-kan toholampilaisten työntekijöi-den kautta.

– Palkan päälle laskettava lii-kuntalisä koskettaa reippaasti yli sataa kunnan työntekijää, jotka voivat merkitä liikuntakerrat net-tipohjaiseen päiväkirjaan, kertoo Toholammin liikuntasihteeri Joni Mäki-Petäjä.

Jokaisesta sovitun kestoisesta ja tehoisesta suorituksesta, esimer-kiksi tunnin pituisesta kävelylen-kistä, kunta maksaa viisi euroa. Liikuntalisää voi saada maksimis-saan kolmesta kerrasta viikossa.

– Kyllä sen omastakin kokemuk-sesta tietää, että jos lenkille lähtö on kiikun kaakun, niin viiden eu-ron kannustin voi antaa sen läh-temiseen tarvittavan lisäkipinän, Mäki-Petäjä toteaa.

Liikuntalisä on tuonut liikun-taan liittyvien positiivisten vai-kutusten lisäksi myös mainetta ja kunniaa terveysliikunnan pal-kintojen muodossa. Huomio on hyvin ansaittua, sillä tässä Keski-Pohjanmaan kunnassa on tehty kansanterveydellisesti arvokasta työtä vaikuttamalla kuntalaisten liikunta-asenteisiin ja –mahdolli-suuksiin.

PÄIVI SURAKKA

[email protected]


Kysymys: Miksi kannattaa järjestää hyvä työskentely-ympä-ristö ja kenen tehtävä se on?Vastaus: Hyvässä työpaikassa työ on tehokasta, terveellistä ja tuottavaa. Johto mahdollistaa hyvät puitteet, mutta jokainen on vastuussa hyvästä työilmapiiristä.

Itellassa työhyvinvointi on yksi stra-teginen painopistealue, ja ergonomi-an kehittäminen kuuluu tähän toi-mintaan kiinteänä ja tärkeänä osana. Ylin johto on vahvasti sitoutunut työ-hyvinvoinnin edistämiseen. Sen eteen tehdään hartiavoimin töitä.

– Työhyvinvoinnin onnistumista arvioidaan ja mitataan sairauspois-saolojen, ennenaikaisten työkyvyt-tömyyseläkkeiden ja työtapaturmien tunnuslukujen avulla. Kaikilla näillä mittareilla mitattuna kehitys on kul-kenut Itellassa viime vuosina tasai-sesti hyvään suuntaan, työhyvinvoin-tipäällikkö Pirjo Talvela-Blomqvist to-teaa.

Suunnittelulla selätetään selkäsairauksiaTalvela-Blomqvist palkattiin Itellaan vuonna 2006 ergonomian asiantunti-jaksi. Ergonomian osaamista vahvis-tettiin yrityksessä myös, kun 17 tuo-tannon suunnittelijaa suoritti ergo-nomian perusopinnot Kuopion avoi-messa yliopistossa.

Työsarka isossa yrityksessä on val-

taisa. Siinä onnistuminen edellyttää tiivistä ja jatkuvaa yhteistyötä asian-tuntijoiden, suunnittelijoiden, johdon ja esimiesten, henkilöstön sekä työ-suojelun ja työterveyshuollon kesken.

– Kun työtä ja sen osatekijöitä ke-hitetään, on tärkeää, että näissä pro-jekteissa arvioidaan muutosten vai-kutukset ihmisten kuormittumiselle. Siten pystymme tunnistamaan etukä-teen mahdollisia riskitekijöitä ja eh-käisemään niitä. Ergonomia-arviointi, siitä vastaavat toimijat sekä käytettä-vät arviointi- ja raportointimenetel-mät tulisikin sisällyttää projektisuun-nitelmiin, Talvela-Blomqvist toteaa.

– Pelkästään ergonomia ei kuiten-kaan sanele päätöksiä vaan ne ovat aina kompromisseja. Reunaehtojen sisällä haemme yhteistyössä opti-maalisia ratkaisuja, joilla pääsemme mahdollisimman hyvään lopputulok-seen.

Tunnistetaan riskit ajoissaYrityksessä on menossa kolmivuoti-nen työhyvinvoinnin kehittämishan-ke Vautsi. Sen yhtenä osa-hankkeena on Etua ergonomiasta.

– Kehitämme yhteistyössä Itellan liiketoimintojen kanssa toiminta-

malleja ja työkaluja ergonomiariski-en tunnistamiseksi, arvioimiseksi ja haittojen poistamiseksi, kun työtä ja sen osa-alueita kehitetään. Tavoittee-na on tunnistaa ja ehkäistä työhön liittyvät kuormitusriskit mahdolli-simman varhain.

Yrityksessä tehdään paljon fyysi-sesti kuormittavaa työtä, ja tuki- ja liikuntaongelmat ovat suurin työky-vyttömyyttä aiheuttava tautiryhmä. Niiden vähentämisessä ergonomian merkitys on tärkeä. Samoin myös ke-hittämistoimenpiteissä, joilla tuetaan ikääntyneiden työntekijöiden työssä jatkamista.

– Työelämässä tarvitaan sopeuttavia toimenpiteitä ja työtä keventäviä rat-kaisuja, jotta työntekijät jaksavat 65-vuotiaiksi, Talvela-Blomqvist muis-tuttaa.

Työkaluja työssä jaksamiselleErgonomiatietoa on hyödynnetty Itel-lassa erilaisissa hankkeissa. Postinla-jittelussa yläraajoja haitallisesti kuor-mittavia kurkotusliikkeitä on saatu vähennettyä kehittämällä lajittelu-menetelmää ja –kalusteita.

Uusien koneiden ergonomisia käyt-täominaisuuksia on kehitetty yhteis-

työssä laitevalmistajien kanssa konei-den hankintavaiheessa. Työ- ja apu-välineiden ergonomiaa on kehitetty käyttäjiltä kerättävien arviointi- ja palautelomakkeiden avulla. Työn ke-ventäminen on mahdollista useilla eri osa-alueilla ja eri menetelmillä.

Ota omistajuus - työhyvin-vointia ei voi ulkoistaaYksittäinen työntekijä näkee usein vain lopputuloksen työpisteestä, mut-ta sen taustalla vaikuttaa monta asiaa. Itellassa ergonomian kehittäminen etenee prosessimaisesti aina riski-kohtien tunnistamisesta niiden mer-kityksen arvioimiseen, kehittämis-vaihtoehtojen arviointiin, testauksiin ja johtopäätöksiin.

– Esimies on työhyvinvoinnin joh-taja. Jokainen työntekijä on myös itse vastuussa itsestään ja työyhteisön hy-västä hengestä. Ja esimieskin on yri-tyksen työntekijä, jonka oma jaksa-minen on tärkeää. Työhyvinvointia ei voi ulkoistaa. Sen johtaminen ja osaa-minen on oltava organisaation sisällä, Talvela-Blomvist muistuttaa.

Luo puitteet hyvälle ergonomialle ja työhyvinvoinnille

JOUNI SUOLANEN

[email protected]

MUUTOS

TYÖERGONOMIA

INSPIRAATIO

”Työelä-mässä tarvitaan sopeuttavia toimenpitei-tä ja työtä keventäviä ratkaisu-ja, jotta työntekijät jaksavat 65-vuotiaik-si.”Pirjo Talvela-BlomqvistTyöhyvinvointi- päällikkö

KUVA: JOUNI SUOLANEN

Nyt voit hankkia Farmos HandDes® käsihygieniaratkaisun yrityksellesi vaivattomasti ja edullisesti –

alkaen 44,50€/kk.

Sairauslomien johdosta noin 146 000 työntekijää on poissa työpaikaltaan joka päivä. Peräti 80% vatsataudeista ja influenssoista leviää käsien ja kosketeltavien pintojen kautta. Hyvällä käsihygienialla voidaan vähentää työpaikan sairauspoissaoloja kolmanneksella, jopa enemmänkin.

Farmos HandDes® on täysin uudenlainen käsien desinfiointilaite julkisiin tiloihin ja yrityksiin - kaikkialle, missä ihmiset kohtaavat. Laitteeseen ei tarvitse koskea ja käyttäjää ohjaavat annostelijan kuvalliset ohjeet.

HYVÄLLÄ KÄSIHYGIENIALLA KARSIT POISTURHAT SAIRAUSPOISSAOLOT

1. Ota yhteyttä: Soita p. 010 231 9910 tai Lähetä sähköposti [email protected]

2. Toimitamme tarpeisiinne sopivan käsihygieniaratkaisun.3. Huolehdimme laitteiden huollosta ja täytöstä, sekä tuemme yritystäsi aiheeseen liittyvässä viestinnässä.

Lisätietoja www.virexia.fi


REAGOI AJOISSAMonet työterveyspalvelut tarjoavat apuaan ergono-misemman työympäris-tön saavuttamiseksi. Näin voidaan saavuttaa suuria säästöjä sairauspoissa-oloja vältettäessä.KUVA: ISTOCKPHOTO.COM

Tarvitsetko lisätehoa?

VoitaPS3!

Ergonomia edistää työterveyttäKinnarps luo tehokkaita työympäristöjä, joissa tärkeintä on ergonomia

ja toimivuus. Lisäksi palveluumme kuuluvat sisustussuunnittelu,

toimitus ja asennus. Tartu tilaisuuteen, niin voit lisätä tiimisi tulosta:

www.kinnarps.fi/tehokkuus

Kinnarps OY puh. 0207 561 200 email [email protected]

Kinnarps Oy on suomalainen perheyritys, joka toimittaa

sisustamisen kokonaisratkaisuja työympäristöihin.

www.kinnarps.fi

Hanki hyvä työtuoli

1Tietokonetyössä kaiken a ja o on hyvä, säädettävä työtuoli, jonka työntekijä

on itse testannut. Tarjoa työnteki-jöille kokeiltavaksi useita malleja, joista he voivat valita itselleen so-pivan.

Säädä näyttöä

2Tietokoneen näytön kor-keutta tulee voida säätää eri korkeuksille istujan

selän pituuden ja niskaraken-teen mukaan. Liitä kannetta-vaan tietokoneeseen erillinen näppäimistö ja hiiri.

Hanki näyttöpäätelasit

3Moniteholasit ovat on-gelmallisia näytön kat-selussa, koska niiden

alaosa on säädetty normaalille lukuetäisyydelle, mutta näyttö on kauempana. Jos näkemisessä on vaikeuksia, työntekijällä on oikeus saada näyttöpäätelasit, jotka työnanantaja on osittain velvollinen korvaamaan.

Helpot ohjelmistot

4Tietokonetyössä tärkeää on ohjelmistojen käytet-tävyys. Erilaisten käyt-

töjärjestelmien ja ohjelmistojen kanssa ”pelaaminen” ja niiden käytön opettelu vie aikaa. Käyt-täjän ja help-deskin kommuni-kaatiossa on kehitettävää.

Pidä taukoja työssä

5Aivot tarvitsevat elpymis-tä ja kypsyttelyä, jotta työn laatu ei laske. Osan

työajasta tulee olla palautumista kuten kahvi- ja muita taukoja.

LÄHDE: ERIKOISTUTKIJA RITVA KETOLA. TYÖTERVEYSLAITOS.

VINKKIÄ ERGONOMIASTA

5EHKÄISE ERGONOMIALLA

EEEHHHHH ÄKÄKKÄKÄKKÄKÄKKKÄÄIISSISISSISSSISEEEEEEEE ERGONOMIALLA

6ASKEL

VINKKI

Käsihygienia on tärkeä ele-mentti, jolla voidaan ennalta-

ehkäistä turhat sairaustapaukset työpaikalla, kättelystä huolimatta.

KÄTTELE


Professori, lääketieteen tohtori Kari Reijula Työterveyslaitoksel-ta antaa suomalaiselle työympä-ristölle yleisarvosanaksi vähem-män mairittelevan välttävän. Konkreettiset korjaamista vaati-vat ”Top 5” –epäkohdat ovat toi-mimaton ilmanvaihto, vetoisuus, pölyisyys, likaisuus ja kosteus-vauriot.

– Työkyky, työhyvinvointi ja työssä jaksaminen eivät toki ole pelkästään yksilön terveys-, biolo-gia- tai fysiologiakysymyksiä. Työ-yhteisöön vaikuttaa suuresti myös se, minkälainen esimies sitä johtaa ja minkälaisessa työympäristössä työntekijä työnsä tekee.

Meillä on vahva näyttö Työter-veyslaitoksella siitä, että paran-tamalla työympäristön laatua, voidaan päästä keskimäärin 5-10 prosentin tuottavuuden lisäyk-siin, Reijula summaa

Johtaja – sitoudu ongelman ratkaisemiseenPsykologian tohtori Marjaana Lah-tinen Työterveyslaitokselta selvit-ti väitöskirjassaan, että työyhteisö voi sisäilmaongelmissa, kuten eri-tyisesti kosteus- ja homevauriois-sa, joskus kriisiytyä jopa niin pa-hasti, että yrityksen toiminta kes-keytyy. Mikä silloin avuksi?

– Tärkeintä on johdon sitoutu-minen ongelman ratkaisemiseen.

Johto ei saa kieltää ongelmaa vaan sen pitää ryhtyä selvittämään, mistä on kysymys ja sitoutua itse olemaan mukana ratkaisuproses-sissa, Reijula kertoo.

Johdon ja työntekijöiden pitää ryhtyä yhdessä selvittämään ja korjaamaan asiaa. Niin sanotussa sisäilmaryhmäkonseptissa nime-tään vastuuhenkilöt eri ryhmistä

kuten johdosta, henkilöstöstä, työ-suojelusta, kiinteistönomistajalta ja mielellään ulkopuolinen asian-tuntija.

– Tulee asettaa tavoitteet, joihin kaikki yhdessä sitoutuvat. Erittäin tärkeää on järjestää hyvin toimi-va viestintä, jotta kaikki tietävät, missä ollaan menossa, Reijula ko-rostaa.

Tee tiloista muuntojoustaviaRakennus- ja kiinteistöalalla on pitkään suunniteltu ja tehty tilo-ja, mutta unohdettu, ketä varten ne on suunniteltu. Reijula on kui-tenkin ilokseen huomannut muu-toksen.

– Rakennusala lähtee nyt kan-sainväliseen kilpailuun hakemaan itselleen kilpailuvalttia ja uut-ta palvelua kuuntelemalla tilojen käyttäjää jo niiden suunnittelus-ta alkaen ennen kuin ongelmia on syntynyt – ja korjaamaan viat no-peasti. Ala on yllättäen kääntynyt myös terveysalan ihmisten puo-leen. Tilat tehdään ihmisille ja ne ovat ihmisiä varten, Reijula muis-tuttaa.

Toimistotilat tehdään nyt lii-an sattumanvaraisesti ja liian sa-manlaisilla malleilla, mikä merkit-see usein tilojen huonoa käytettä-vyyttä.

– Uudisrakennuksissa tulee vält-tää jäykkiä teknisiä rakennerat-kaisuja ja tilakonsepteja, ja sallia muuntojoustavuus niin, että tilo-ja pystytään muuntamaan muut-tuvia tarpeita varten, Reijula ke-hottaa.

Sovita tila tarpeisiin - paranna työympäristöä!

KARI REIJULA. Tilojen käytettävyyteen tulee panostaa enemmän jo rakentamis-vaiheessa. Tulee muistaa, että tilat tehdään ihmisiä varten. KUVA: MARKKU REKOLA

AJASSA

JOUNI SUOLANEN

[email protected]

Kysymys: Miten työympäris-töistä saadaan toimivia ja viih-tyisiä?

Vastaus: Tilat tulee tehdä jo suunnittelusta ja rakentamises-ta lähtien käyttäjiä varten ja työ-prosesseihin sopiviksi.

TOIMIVA TYÖTILATTTOIOIOIOIOOIMMMIMIMIMMIMMIVVVVVVVVVAAAAAAA VVVVVTYÖTILA

7ASKEL

Sinulla on oikeus hyvään sisäilmaan riippumatta siitä, onko työpaikkasi toimisto, koulu vai päiväkoti. Sisäilma vaikuttaa terveyteesi ja hyvinvointiisi samoin kuin ruokavalio tai liikunta.

Halton huolehtii työpaikkojen sisäympäristöistä ja ratkaisee niihin liittyviä ongelmia; on sitten kyseessä veto, huono ilmanlaatu tai työssä koettu oireilu.

Huolehdimme työpaikkasisisäilmasta.

Halton - Enabling wellbeing

Kutsu meidät töihin!

Olemme menestyksekkäästi ratkaisseet

asiakkaidemme sisäilmahaasteet.

Lue lisää: www.halton.fi/sisailma

FAKTAA

Suomalaisten työtilojen ke-hittämisen merkittävänä ajurina tulevat olemaan EU:n energian-säästövelvoitteet, jotka tulee ot-taa huomioon sekä vanhoja ti-loja korjattaessa että uusia ra-kennettaessa. Tämä on hyvä tilaisuus rakennusalan eri sek-toreiden asiantuntijoille, tilojen käyttäjille ja muun muassa ter-veydenhuollon ammattilaisille tuoda oma asiantuntemuksensa yhteiseen pöytään.

Kuvaava esimerkki käyt-töönsä sopimattomista, jous-tamattomista tiloista ovat van-hat keskussairaalat. Niisssä

on vaikea toteuttaa kehittyvää lääketiedettä, tutkimusta se-kä potilaiden akuuttia ja ennalta suunniteltua hoitoa. Prosesseja tulisi sulavoittaa ainakin niin, et-tä akuutti ja ennalta suunnitel-tu hoito olisivat eri puolilla sai-raalaa.

Maan hallitus ajaa työuri-en pidentämistä, työssä jaksa-misen tukemista ja hyvinvoinnin edistämistä työssä. Jos ihmiset jaksavat töissä pitempään, val-tiolla on enemmän rahaa kirstus-sa, jos eivät, rahaa on vähem-män.LÄHDE: KARI REIJULA

Työpaikan sisäilman teki-jät ovat usein niin yleisiä, että niitä ei tule edes aja-telleeksi, ennen kuin ai-heutuu erilaisia oireita.

Lämpötila vaikuttaa viihty-vyyteen, terveyteen ja työn

tuottavuuteen. Suosituslämpö-tila on +21-22 astetta. Keväällä aurinko aiheuttaa helposti yli-lämpenemistä. Sitä voidaan es-tää esimerkiksi sälekaihtimilla. Liian alhainen lämpötila aiheut-taa vedon tunnetta. Korkeampi lämpötila aiheuttaa mm. tunk-kaista sisäilmaa, kuivuuden tun-netta ja kutinaa iholla.

Myös huonosti toimiva il-manvaihto aiheuttaa vedon

tunnetta ja tunkkaista ilmaa, josta seurauksena voi olla pään-särkyä ja raskauden tunnetta.

Työpisteen ja tuolin sijain-tia voi vaihtaa pois ilma-

suihkun alta. Pyydä kiinteistön huoltomiestä tarkastamaan il-manvaihdon toiminta.

Pidä työpiste ja –huone jär-jestyksessä, mapit ja pape-

rit kaapissa, jotta siivooja pääsee poistamaan pölyt ja siivoamaan. Pöly ärsyttää limakalvoja varsin-kin jos ilma on kuivaa ja läm-mintä.

Tulostimet ja kopiokoneet tuovat ilmaan epäpuhtauk-

sia. Kopionnin tulisi tapahtua omassa huoneessaan. Ihmiset ovat hyvä sisäilman mittari ja nenä varoittaa monista epäpuh-tauksista! LÄHDE: JORMA SÄTERI. TOIMINNANJOHTAJA.

SISÄILMAYHDISTYS RY

HUOLEHDI HYVÄSTÄ SISÄILMASTA TYÖPAIKALLA

JOUNI SUOLANEN

[email protected]


AJASSA

YHTEINEN LIIKUNNAN ILOTue työntekijöiden liikunnalli-suutta ja yhteenkuuluvuutta. Esimerkiksi jalkapallojoukkue-toiminta tai yhteiset tempa-ukset lisäävät yhteisöllisyyttä ja yhteishenkeä, ja sitä kautta työntekijöiden tuottavuutta.KUVA: ISTOCKPHOTO.COM

– Liikunnallinen toiminta, erityises-ti työaikana, parantaa työaikaista vireyttä ja lisää yhteisöllisyyttä. Ly-hytkin kuntosalituokio voi toimia - pitkille lenkeille ei ehdikään työ-

päivän aikana, UKK-instituutin tut-kimusjohtaja Riitta Luoto kertoo.

Liikuntaseteleillä ja vastaavilla yrityskohtaisilla alennuksilla lisä-tään vapaa-ajan liikunnan määrää.

– Tämä puolestaan lisää elämän-laadun niitä osa-alueita, jotka ovat yhteydessä toimintaan työroolis-sa, tarmokkuuteen ja jaksamiseen, Luoto jatkaa.

Räätälöi houkuttelevaksiLuodon mukaan iso osa suoma-laisyrityksistä on varmasti jo oi-

valtanut liikunnan merkityksen henkilöstönsä hyvinvoinnin edis-täjänä. Siltikään monissa organi-saatioissa kunnon kohottamisen tavoitetta ei ole aina osattu to-teuttaa.

– Kysynnän ja tarjonnan pitäi-si kohdata sopivasti, jotta liikunta ei koettaisi pakotteeksi. Ammatti-laisten tuottamat, yrityksille rää-tälöidyt liikuntaohjelmat tuotta-vat parempia tuloksia kuin yksit-täiset tempaukset ja kehotukset, jotka voivat jopa vähentää kiin-

nostusta asiaan, hän varoittaa.– Tavoitteellinen ammattilais-

ten tekemä suunnitelma, joka pe-rustuu työntekijöiden kunnon ja elintapojen selvittämiseen, lienee kustannustehokkain vaihtoehto. Jos tämä ei ole mahdollista, työ-terveyshuolto voisi opastaa tauko-jumpassa ja omaehtoisen liikun-nan toteuttamisessa, liikuntasete-lien lisäksi, Luoto summaa.

Liikunnalla iloa ja motivaatiota työyhteisöön

NINA GARLO-MELKAS

[email protected]

Kysymys: Voiko työnantaja vaikuttaa henkilöstönsä työkykyyn ja motivaatioon liikunnan avulla?

Vastaus: Henkilöstön kunnon ylläpito vaikkapa taukojumppien tai kuntoseteleiden avulla kannat-taa, sillä se on suorassa yhteydes-sä työvireyteen ja jaksamiseen.

ILOA LIIKUNNASTA

OISJUUULLLLLKKKKKKKKKAAAAAAAAAIIIIIIIISSSSSSSSSUUUUUUUU

ILILLLILILILLILLLOOAAAOAAOAAOAAOA LIIKUNNASTA

8ASKEL

VINKKEJÄ TUOTTAVUUTEEN

Tunnista työntekijöiden vahvuustekijät kehityskes-

kustelussa. Jos esimies-alais -suhteet hiertävät, työntekijöi-den panos ei ole paras mahdolli-nen.

Muista positiivinen palau-te. Kukaan ei jaksa, ellei saa

positiivista palautetta silloin kun siihen on aihetta.

Panosta työntekijöiden lii-kunta- ja elintapaohjel-

maan. Ensin kannattaa selvittää työntekijöiden elintavat koko-naisuutena - sen jälkeen harki-ten toteuttamalla tavoitteelli-nen ohjelma ammattilaisten avulla.

Tue työntekijöiden liikun-nallisuutta ja yhteenkuulu-

vuutta. Esim. jalkapallojoukkue-toiminta tai yhteiset tempauk-set lisäävät yhteisöllisyyttä ja yhteishenkeä, ja sitä kautta työn-tekijöiden tuottavuutta.

Tunnusta työn ja perheen yhteensovittamisen tärke-

ys. Lapsiperheiden vanhemmat ovat tuottavia, koska ovat oppi-neet käyttämään vähän ajan te-hokkaammin. Tähän tarvitaan ymmärrystä myös työnantajilta.

Riitta LuotoTutkimusjohtaja, UKK-instituuttiKUVA: SANNA KORKEE


AJASSA

Ravinnolla on kahdenlaista mer-kitystä – pitkäaikaista, muun mu-assa yleisen terveyden ja vastusky-vyn ylläpitämisessä, sekä lyhytai-kaisempaa vaikutusta, mikä näkyy jaksamisena ja pärjäämisenä työ-päivän aikana.

– Ruuan avulla jaksetaan hyvin tai sitten vähän huonommin, mut-ta ruokailu tarjoaa myös mahdolli-suuden taukoon. Juttelu työkave-reiden kanssa ruokatauolla voi olla

työssä jaksamisen kannalta vielä tärkeämpää kuin itse syöminen, terveyden tutkimuksen yksikön johtaja, dosentti Mikael Fogelholm Suomen Akatemiasta kärjistää.

Fogelholm arvostaa suomalaista lounaskulttuuria, joka mahdollis-taa myös poikkeamisen työpaikan ulkopuolella ja laajemman verkos-ton, kuten muiden osastojen työn-tekijöiden tapaamisen. Siksi hän ei suosittele monissa maissa yleis-tä välipalan tai lounaan syömistä oman tietokoneen äärellä.

Nauti ruisleipää ja hedelmiäFogelholm suosittaa syömään tu-kevan aamiaisen, koska sillä jak-saa hyvin aamupäivän. Jos aami-ainen jää väliin, työpaikalla voi

syödä aamukahvin kanssa ruislei-vän ja hedelmän. Hedelmä on eh-dottomasti paras välipala. Banaa-nista saa enemmän energiaa kuin

omenasta tai appelsiinista. Lounas auttaa jaksamaan iltapäivän. Jos lähtee työstä suoraan harrastuk-seen, kannattaa nauttia iltapäiväl-lä myös välipalaa.

– Kahvi ja pulla on surkea vaih-toehto, jos se on ainoa säännölli-nen välipala työpaikalla, varsinkin jos henkilö ei liiku kovin paljon. Se alkaa näkyä pian vyötäröllä ja vai-kuttaa muihin ominaisuuksiin. Huonoin vaihtoehto on se, jos on pitkään syömättä tyhjällä vatsalla ja nauttii sitten kahvin ja pullan, karkin tai suklaan. Silloin työteho heikkenee. Veren sokeri nousee no-peasti, mutta laskee yhtä nopeasti.

– Sokeri nousee hyvin nopeasti nau-tittaessa tyhjään vatsaan nopeasti imeytyvää, korkean GI:n hiilihyd-raattia kuten valkoista vehnää, li-mua, pullaa tai karkkia. Mitä moni-

puolisempi ateria on eli mitä enem-män siinä on rasvaa, kuituja, täysjy-väviljaa ja vihanneksia sitä rauhal-lisemmin sokeri imeytyy. Kohtuul-lisen kokoisen aterian hiilihydraat-tien määrä on ylipäätään pienempi kuin suuren ruoka-annoksen, Mika-el Fogelholm toteaa.

Jokaisella ruualla on vaihteleva, oma GI:nsä. Erityisesti vihanneksis-sa indeksit ovat matalia. Ruokalajeja sekoitettaessa indeksit muuttuvat. Siksi Fogelholm mielestä joidenkin suosima indeksitaulukkojen seu-

raaminen on turhaa. GI on vain yksi osoitin ruuan terveellisyydestä mo-nien muiden joukossa.

Näkkileipä on terveellistä– Meillä on ruokia, joilla on korkea GI, mutta jotka ovat jostain muus-ta syystä hyvinkin terveellisiä. Esi-merkiksi näkkileivässä on korkea GI, mutta pidän sitä selvästi erittäin terveellisenä ja hyvänä. Siinä on pal-jon viljakuitua, vitamiineja ja kiven-näisaineita. Mars-patukassa on ma-talampi indeksi, mutta se ei tieten-

kään ole yhtä terveellinen, Fogel-holm sanoo.

Nuorten diabetes on yleistynyt ilmeisesti osittain sokeripitoisten juomien takia. Diabeteksen yleis-tymiseen on Fogelholmin mukaan vaikuttanut vielä enemmän ja tär-keimpänä tekijänä lihavuuden yleistyminen. Siihen taas vaikuttaa muun muassa liikunnan ja yleisen aktiivisuuden vähentyminen.

Nauti välipaloja ja lounas – ja pidä taukoja työssä!

Glykeeminen indeksi on yksi osoitin ruuan terveellisyydestä

HYVÄ RUOKA JA SEURALounasseura on usein yh-tä tärkeää kuin itse ravin-to. Pidä siis tauko työstä ja nauti terveellinen lounas hyvässä seurassa.KUVA: ISTOCKPHOTO.COM

JOUNI SUOLANEN

[email protected]

Kysymys: Miten kannattaa syödä työpäivän aikana, jot-ta vireys ja työteho pysyvät hy-vin yllä?

Vastaus: Nauti tukeva aa-mupala, lounas työpaikalla tai ulkona ja hedelmiä välipaloiksi.

Glykeeminen indeksi (GI) kuvaa veren sokeripitoisuu-den nousua. Siihen vaikut-taa se, kuinka paljon ja mi-ten nopeasti imeytyvää hii-lihydraattia keho saa. Ruo-kavalion korkea GI edistää diabeteksen syntyä.

Ihmisen nälän tunne on pal-jon muutakin kuin biologiaa. Tunne on usein todellinen tarve energiasta, mutta nälkä voi he-rätä myös tilannesidonnaisesti.

Nälkä alkaa kurnia vatsaa, kun työkaverit lähtevät lounaal-le. Kun hyvä ruoka tuoksuu ne-nään, se herättää usein vastus-tamattoman näläntunteen. Ih-minen syö seurassa enemmän kuin yksin - ja myös silloin kun tarjolla on useampia ruokia.

FAKTA

SYÖ RAUHASSA

SJULKKKKAAAAAAAIIIIIIIISSSSSSSSSUUUUUUUU

SYÖ RAAAAUHHUHASSA

9ASKEL

JOUNI SUOLANEN

[email protected]

Kun dosentti Mikael Fo-gelholm pitää ravitse-mustieteen luentoja Jy-väskylän yliopistolla, opiskelijoilla on aina ve-sipullot mukana luen-noilla. Veden nauttimisen merkitystä esimerkiksi työpäivän aikana on Fo-gelholmin mukaan koros-tettu liikaa.

– Ihminen tarvitsee vuorokau-dessa parisen litraa nestettä, jos-ta litra tulee jo ruuan mukana, ja litra juomien mukana. Jos on sel-laisissa töissä, joissa on kuuma ja hikoillaan, silloin pitää muistaa juoda enemmän. Suurin osa töis-tämme ovat kuitenkin erittäin kevyitä, joten mitään isompaa lisäjuomisen tarvetta ei ole, Fo-gelholm korostaa.

Nesteen tarpeen näkee yksin-kertaisella tavalla katsomalla virtsan väriä. Tummankeltainen virtsa kielii siitä, että elimistös-sä on liian vähän nestettä. Nor-maalin keltainen virtsa kertoo normaalista nestetasapainosta, ja hyvin vaalea siitä, että nestet-tä on juotu enemmän kuin mitä elimistö tarvii sillä hetkellä.

Vesi vanhin voitehistaJano tulee joko siitä, että keho on käyttänyt nestettä tai saa-nut suolaa. Kun natriumin mää-rä veressä nousee, se herättää janon tunteen. Tämä tapahtuu esimerkiksi silloin, kun ihmi-nen hikoilee ja menettää enem-män nestettä kuin suolaa. Sama tapahtuu, kun syödään suolais-ta ruokaa, mutta ei juoda tar-peeksi nestettä.

Fogelholm suosittelee vet-tä jano- ja nesteytysjuomana. Myös tee on hyvä juoma siihen tarkoitukseen. Urheilujuomis-ta on apua pitkien urheilusuori-tusten aikana,ei muuten.

– Tavallinen kraanavesi on Suomessa ehdottomasti paras juoma. En ymmärrä työpaik-kojen juoma-automaatteja. Ne kuluttavat sähköä, eivätkä nii-den kertakäyttöiset muovimu-kit ole myöskään kovin ekolo-ginen vaihtoehto. Mukin kans-sa pitäisi jaksaa mennä vessaan tai keittiöön valuttamaan vettä kraanasta. Useimmissa paikois-sa kraanavesi on hyvää. Vesi on perusjuoma, Fogelholm toteaa.

Mikael FogelholmTerveydentutkimusyksikön johtajaKUVA: NINA DODD

Nesteytyksen merkitys on ylikorostunut

JOUNI SUOLANEN

[email protected]



Miksi panostaa työntekijöiden hyvinvointiin?

Tutkimukset osoittavat riittävän luotettavasti, että hyvin toteutetut työhyvinvoin-tipanostukset ovat taloudellisesti kannattavia työpaikan kannalta. Yhteiskunnan kannalta työhyvinvoinnilla vaikutetaan kustannuksiin, jotka ovat vuosittain kymmeniä miljardeja euroja. Aikainen eläköityminen muodostaa suurimman yhteis-kunnallisen uhkakuvan.

Työpaikoilla työhy-vinvointi vaikuttaa ensisijaisesti työn tuottavuuteen ja sai-rauspoissaoloihin. Työhyvinvoinnin tehokas edistämi-

nen edellyttää luotettavaa tietoa työpaikan tilasta, hyviä työhyvin-vointia tukevia järjestelmiä ja työ-hyvinvointityöhön innostavia yh-teisiä hankkeita. Parhaimmillaan sijoitetulle panostukselle saa jopa kymmenkertaisen tuoton.

Menetyksen hinta on kovaSuomessa menetetään vuosittain noin puoli miljoonaa työvuotta en-nenaikaisen eläkkeellesiirtymisen seurauksena. Tämän menetyksen taloudellinen hinta on 21 miljardia euroa. EK:n laskelmien mukaan sairauspoissaolojen takia mene-tetään vuosittain noin 50.000 työ-vuotta.

Kun tähän lisätään työtapatur-mien aiheuttamat kokonaisme-netykset päädytään 25 miljardin kokonaiskustannuksiin. Makro-tasolla nämä kustannukset muo-dostavat sen uhkakuvan, johon työhyvinvointia edistävällä työllä vaikutetaan.

Vain kolmasosa johtaaKeväällä 2009 selvitettiin Excenta Oy:n ja TTL:n välisenä yhteistyö-nä Suomessa vuosittain tehtävi-en työhyvinvointipanostusten ta-

soa. Strategisen hyvinvoinnin ti-la Suomessa 2009 - tutkimuksessa saatiin vastaukset 335 yritykseltä, jotka edustivat seitsemää toimi-alaa kaikissa kokoluokissa. Toimi-alat olivat valtio, kunta, teollisuus, rakentaminen, kauppa, kuljetus ja logistiikka sekä liike-elämän pal-velut.

Tutkimus osoittaa, että strategi-nen hyvinvointi on selkeästi joh-dettua vain n. 1/3-osassa suomalai-sista yrityksistä. Tässä arviossa joh-tamisen edellytyksiksi nostettiin normaalit johtamisprosessin ele-mentit – sisällön määrittäminen, tavoitteet, suunnitelmat, resurssit, seuranta. Myös esimiesten roolis-sa suhteessa alaistensa hyvinvoin-nin edistämiseen oli kehittämistä, vain 37% yrityksistä oli määrittä-nyt esimiehille roolin asiassa.

Lisäpanostuksesta hyötyäTutkimuksessa selvitettiin myös ensimmäistä kertaa Suomessa pa-nostusten euromäärät. Keskimää-rin suomalaisilla työpaikoilla pa-nostettiin 789€:henkilöä kohden, mikä tarkoitta 1,9 miljardin euron kokonaissummaa vuodessa. Tästä summasta puolet vie henkilöstön koulutus (392€/v), työterveyshuol-lon osuus oli 223€/henkilö/v. Lop-pu jakaantui virkistys- ja kulttuu-ritoiminnan (133€/hlö/v), liikun-nan (73€/hlö/v), TYHY-toiminnan (74€/hlö/v), projektien (43€/hlö/v) ja viestinnän (15€/hlö/v) kesken.

Vaikka panostukset henkilöstön hyvinvointiin ovat merkittäviä, ne ovat edelleen riittämättömiä työ-elämän haasteisiin verrattuna.

Kansainväliset ja Suomessa teh-dyt tutkimukset osoittavat, että työhyvinvointipanostukset ensi-sijaisesti parantavat työn välitöntä tuottavuutta. Seuraavaksi tärkeim-mät vaikutukset koskevat eläkeva-kuutusmaksuja, sairauspoissaolo-ja ja sairauskuluja.

Tuottavuus kasvuunMyös Strategisen hyvinvoinnin ti-la Suomessa-tutkimuksessa tie-dusteltiin vastaajien näkemyksiä työhyvinvointipanostusten tuotta-vuusvaikutuksista. Vastaajien mu-kaan työpaikan ilmapiiri ja henki-löstön sitoutuminen, työkyvyn pa-rantuminen ovat tärkeimpiä tuot-tavuusvaikutusten synnyttäjiä.

Dragsfärdin kunnassa vuosina 2002-2005 toteutettu Druvan-pro-jekti osoittaa, että jopa merkittä-vä työhyvinvointipanostuksen li-sääminen voi olla taloudellises-ti kannattavaa. Kunta 20-kertaisti työhyvinvointipanostuksesna ja sai sijoittamalleen panokselle 46 % tuoton. Druvan-mallin keskeise-nä osatekijänä oli Ove Näsmanin ja Juhani Ilmarisen kehittämä Me-tal Age-menetelmä, joka osallistaa koko henkilöstön työpaikan kehit-tämiskohteiden löytämiseen ja ke-hittämistoimenpiteiden ideoin-tiin.

“Kansainväliset ja Suomessa tehdyt tutkimuk-set osoittavat, että työhyvin-vointipanostuk-set ensisijaisesti parantavat työn välitöntä tuotta-vuutta.”

Guy AhonenTutkimusprofessoriFinnish Institute of Occupational Health KUVA: SANOMATALO AURINKO

STRATEGIA

AMMATILLINEN NÄKÖKULMA

Työura

www.ttl.fi

Muuttuva työelämä

Työyhteisö ja esimiestyö

Työhyvinvointi

Työympäristö

Terveys ja työkyky

Työturvallisuus ja riskienhallinta

Työterveyslaitos

Työy

Tj

Tosiasiat ensin

1Tosiasioiden tunnusta-minen on viisauden al-ku. Työpaikan pitää jär-

jestelmällisesti kerätä ja koota tietoa henkilöstön tilasta ja ke-hityksestä.

Yhteispeli käyntiin

2Työhyvinvoinnin pitää olla yhteinen asia. Työ-paikan kehittämisellä

pitää olla koko henkilöstön tu-ki ja sitoutuminen.

Strategia mukaan

3Työhyvinvointi pitää liittää työpaikan stra-tegiaan. Vain identifioi-

malla miten henkilöstön hy-vinvointi liittyy organisaation toiminta-ajatukseen, johto voi aidosti olla sen takana.

Ikäjakaumalle huomiota

4Toimenpiteet pitää so-peuttaa henkilöstön ikärakenteeseen. Eri-

ikäiset arvostavat eri asioita ja toimivat eri tavalla.

Projektista voimaa

5Projektit vievät asioita eteenpäin. Erityisesti pientyöpaikalla pitää

aina olla käynnissä jokin mer-kittävä yhteinen työhyvinvoin-tiprojekti, jota kautta henkilös-tö voi tehokkaasti osallistua oman hyvinvointinsa edistä-miseen. Suuremmilla työpai-koilla järjestelmien merkitys korostuu.

TYÖHYVINVOINNIN KEHITTÄMISEN TÄR- KEIMMÄT PERIAATTEET:

5

vuuttta.

Helsingin Urheilulääkäriasema

Urheilulääketieteen säätiö Urheilulääketieteen säätiöHelsingin urheilulääkäriasemaPuh. 09-434 2100

Liikunta lääkkeeksi työssä jaksamiseen

Miksi? Ammattitaitoisen henkilökunnan avulla tutkimukset ja mittaukset huippuluokan testilait-teistolla avuksi liikunnallisen elämäntavan aloit-tamiseen ja työssä jaksamiseen.Milloin? Kun olet aloittamassa liikuntaharrastusta. Kun haluat seurata kuntosi kehittymistä. Sinulla on liikunnan harrastusta tai työkykyä rajoittava terveysongelma tai sairaus. Mitä? Liikuntalääketieteen erikoislääkärin vas-taanotot, terveystarkastukset, kliiniset rasituskokeet, kuntotestaukset ja ohjeita harjoitteluun. Kehon- koostumusmittaukset. Ravitsemusneuvonta. Alaraaja-analyysit.

Miten? Varaamalla aika numerosta 09-434 2100. Sinun ei tarvitse olla urheilija etkä tarvitse lähetettä.

Paasikivenkatu 4, 00025 Helsinki, katso kartta www.urheilulaakariasema.fi

Testauksella yksilöllistä tietoa harjoitteluun ja tarkkuutta harjoituksen suunnitteluun

Kehonkoostumuksen mittauksella tukea painonhallintaan


INSPIRAATIOHUOMIO

Työhyvinvointi merkitsee positiivista työelämän laa-

tua. Työelämän laadulla tarkoi-tetaan henkilöstön kokeman fyysisen, psyykkisen, sosiaali-sen ja taloudellisen suhteen laa-tua työorganisaatiossa.

Henkilön työelämä ja henki-lökohtainen elämä eivät tosiasi-assa ole toisistaan erotettavissa, joten toisen tasapaino ja hyvin-vointi parantaa toistakin.KUVAT: ISTOCKHOTO.COM

Elämänlaatua etsimässä

YHDISTÄ PALASET

ILMOOOOIIIIITTTTTUUUUUSSSSSLLLIITE ·

YHYHHHHHYHDIDDIDIDDIDDDID SSTSTSTSTSTSTSTÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄ PALASET

10ASKEL


KERRO MIELIPITEESI, ME KUUNTELEMME!

Tavoitteemme on auttaa lukijoitamme

menestymään. Mielipiteesi ja

ajatuksesi ovat siis meille erityisen

tärkeitä.

Ryhtymällä kriitikoksi teet myös laa-

jemmalti hyvää, sillä lahjoitamme

jokaista saamaamme lukijavastausta

kohden yhden euron Haitia autta-

vaan hyväntekeväisyyteen.

Tervetuloa kertomaan

mielipiteesi tästä ja

muista Mediaplanetin

teemalehdistä!

AUTA MEITÄ TEKEMÄÄN

SINULLE VIELÄ PAREMPAA LUETTAVAA!

WWW.MEDIAPLANET.COM/FI | [email protected]| PUH. 09 - 5658 4000

OSALLISTU KYSELYYN OSOITTEESSA WWW.MEDIAPLANET.FI/FEEDBACK

HAITIAVASTAAMALLAKYSELYYMME

AUTA

Documents

N:o 1 / Huhtikuu 2010 TERVEENÄ TYÖSSÄdoc.mediaplanet.com/all_projects/4774.pdf · että työyhteisön kyky luoda uutta ja inno-voida on hyvä. Tällaiset yritykset pystyvät kehittymään,