Nuori, kuka käyttää ääntäsi? - FlipEco...NUORI, KUKA KÄYTTÄÄ ÄÄNTÄSI? 7 Nuori käyttää ääntään, jos häntä kuunnellaan Nuorisofoorumi on aina tärkeällä asialla

Nuori, kuka käyttää ääntäsi?Valokeilassa huomisen vaikuttajat

nuorisofoorumi 2010

TAT-ryhmän julkaisusarja

Helsingissä 2010Tomi Alakoski, Katja Laurén, Satu Olkinuora (toim.) / Taloudellinen tiedotustoimistoGraafinen suunnittelu ja taitto Vanto Design OyKuvat Lahden Muotoiluinstituutti, Vanto Design Oy ja IstockphotoKustantaja Taloudellinen tiedotustoimisto ryKirjapaino Suomen Graafiset Palvelut OyISBN978-952-67455-2-7


Kari Väisänen

Tuija Brax

Paavo Arhinmäki

Jyrki Katainen

Mari Kiviniemi

Päivi Räsänen

Anni Sinnemäki

Timo Soini

Jutta Urpilainen

Stefan Wallin

Mikael Thuneberg

Maria Vesanen

Riku Ruokolahti

Suvi Backman

Essi Kakkola

Anna Polkutie

Miika Ruoho

Saara Sihvonen

Tomi Alakoski

Nuorisofoorumi 2010

Nuori käyttää ääntään, jos häntä kuunnellaanKari Väisänen .......................................................................................................7

Mitä väliä äänestämisellä?Tuija Brax .............................................................................................................9

Osallistumista, tasa-arvoa ja toimeentuloaPaavo Arhinmäki .................................................................................................12

Oikeudenmukaisuutta yli sukupolvienJyrki Katainen .................................................................................................... 14

Nuorison puolesta – koulutusta, työtä ja vaikutusmahdollisuuksiaMari Kiviniemi .................................................................................................... 16

Nuori – protestoi äänestämällä!Päivi Räsänen ..................................................................................................... 18

Avoimen ja vihreän Suomen suuntaAnni Sinnemäki ..................................................................................................20

Suomen tulevaisuus on nuorissaTimo Soini .......................................................................................................... 22

Hyvinvoiva nuoriso – avain Suomen menestykseen!Jutta Urpilainen .................................................................................................24

Nuorten hyvinvointi, työllisyys ja koulutus seuraavaan hallitusohjelmaanStefan Wallin .....................................................................................................26

Mitä välii? -tutkimus nuorten suhteesta politiikkaanMikael Thuneberg, Maria Vesanen ja Riku Ruoholahti .................................. 28

Käytä ääntäsi -vaalijulisteet ......................................................84

Nuori – kuka käyttää ääntäsi?Tomi Alakoski .................................................................................................... 96

Sisällys

7NUORI , KUKA KÄYTTÄÄ ÄÄNTÄSI ?

Nuori käyttää ääntään, jos häntä kuunnellaan

Nuorisofoorumi on aina tärkeällä asialla. Nyt voimme puhua jo perin-teestä, Jyväskylän tapahtuma on järjestyksessään kolmas Nuorisofoo-rumi. Olemme edenneet yhteisen vastuun teemasta, nuorten tulevaisuu-den taitotarpeista entistä vaativampaan haasteeseen: Voivatko nuoret todella vaikuttaa Suomen suuntaan, tulevan hallitusohjelman sisältöön, jopa politiikkaan?

Olemme tapahtumamme kanssa ensimmäistä kertaa pääkaupunkiseu-dun ulkopuolella. Syvällä tarkoituksella. Helsinki on päättäjien mekka, joskin siellä on vaikeaa saada ääntään kuuluviin, erityisesti nuorten. Maa-kunnissa ääni kantaa kauemmaksi ja aidommin.

Jos on uskominen puoluejohtajiemme linjauksia ennen keväisiä edus-kuntavaaleja, niin nuorten asiat ovat hyvin, heidät huomioidaan, heistä välitetään. Ketään ei haluta jättää yhteisöjen ulkopuolelle, kukaan ei saa syrjäytyä, kaikilla on oltava mahdollisuus opiskella, perheillä on oltava riittävästi aikaa lapsilleen.

Missä on sitten vika, jos kauniit ja kannatettavat toiveet sekä arkinen todellisuus eivät kohtaa? Arjen todistelemiseen ei tarvitse käyttää kovin-kaan paljon aikaa: nuorisotyöttömyys on yksi yhteiskuntamme suurim-mista ongelmista, nuorten mielenterveysongelmat ovat tikittävä aika-pommi, kirkkokuntamme ei tunnista nuorison liberaaleja arvoja.

Toisaalta ei ole mitään syytä kyseenalaistaa poliittisten päättäjien tahtoa kuunnella nuorisoa. Tuon tahdon on vaan muututtava käytän-nön teoiksi. Monet tutkimukset osoittavat, että nuorten arvomaailma on muuttunut. Nuorten arvot ovat monessa suhteessa pehmeämpiä ja vas-tuullisempia kuin vanhempien sukupolvien.

On tärkeää, että nuoret voisivat elää Suomessa, joka välittää lähim-mäisistään aina lapsista vanhuksiin, huolehtii vastuullisesti ympäristös-tään, tarjoaa elämälle tasavertaisia mahdollisuuksia ikään, sukupuoleen ja rotuun katsomatta.

Nuorisolle on annettava todellisia mahdollisuuksia tehdä niitä asioita, joita heiltä helposti vaaditaan. Jos nuorten on valmistuttava aikaisemmin eri ammatteihin, heille on tarjottava töitä, erityisesti ensimmäisen työ-paikan osalta. Jos nuorilta odotetaan enemmän yhteiskunnallista aktiivi-suutta, heidät on otettava aidosti mukaan päätöksentekoon.

NUORI KÄYTTÄÄ ÄÄNTÄÄN, JOS HÄNTÄ KUUNNELLAAN

Haluamme omalta osaltamme nostaa esille nuorille tärkeitä asioita niin, että ainakin osa niistä kirjataan selkeiksi tavoitteiksi seuraavaan hallitusohjelmaan. Seuraamme myös poliitikkojen antamia vaalilupauk-sia, jotka koskevat nuoria. Toteutuvatko ne, vai onko kyse pelkästä oman poliittisen vallan tavoittelusta?

Nuorilla itsellään on myös suuri valta ja vastuu tulevaisuudestaan. Äänioikeuden käyttäminen on tärkeää monestakin syystä. Vaaleissa annettu ääni on tahdonilmaisu tulevaisuuden valinnoista. Äänestämättä jättäminen on turha protesti, joka heikentää entisestään nuorten asemaa.

Kari Väisänen

Toimitusjohtaja, TAT-ryhmä


Mitä väliä äänestämisellä?

Onko poliittisilla valinnoilla väliä? Minusta niillä on. Poliittisten liikkei-den sanotaan joskus olevan kuin toistensa kopioita. Oman kokemukseni valossa tämä ei pidä paikkaansa. Esimerkiksi kunnat, joissa on erityyp-pisiä poliittisia voimasuhteita, tekevät näistä painotuksista johtuen var-sin erilaisia ratkaisuja palveluita järjestäessään ja muussa toiminnassaan. Samantyyppisissä naapurimaissa – esimerkiksi Pohjoismaissa – on tehty erilaisia ratkaisuja hallitusten poliittisista painotuksista johtuen.

Suomessa esimerkiksi suhtautuminen ympäristöön tai kansainvälis-tymiseen jakavat näkemyksiä – niin puolueiden kesken kuin niiden sisäl-läkin. Äänestämällä voi vaikuttaa sekä puolueiden voimasuhteisiin että suomalaisessa järjestelmässä myös siihen, ketkä henkilöt listoilta tulevat valituiksi. Meillä ei esimerkiksi Ruotsista poiketen ole käytössä ns. pitkiä listoja, joissa puolueet määrittävät valituksi tulevien järjestyksen. Tästä johtuen äänestäjän valinnat vaikuttavat meillä enemmän.

Suomessa nuorten äänestysaktiivisuus on laskenut enemmän kuin muiden ikäryhmien. Nuorten äänestysaktiivisuus on eri tutkimuksissa arvioitu parikymmentä prosenttia muita ikäryhmiä alemmaksi. Pojat äänestävät vielä jonkin verran harvemmin kuin tytöt. Kun äänestämättä jättäneiltä nuorilta kysyttiin vuoden 2007 vaalien jälkeen syitä tähän, oli-vat yleisimmät syyt ”yksi ääni ei olisi merkinnyt mitään”, ”politiikka ei kiinnosta minua” sekä ”en vain viitsinyt käydä äänestämässä”.1

Samaan aikaan Suomen väestö vanhenee nopeasti. Kun vuonna 1950 yli 65-vuotiaiden osuus oli vajaa 7 % väestöstä, odotetaan vuonna 2030 yli 65-vuotiaiden muodostavan jo yli 25 %. Suurten ikäluokkien tiedetään myös äänestävän aktiivisesti.

Minkälaisen tulevaisuudenkuvan tämä maalaa suomalaiselle poli-tiikalle? Pienenevät nuoret ikäluokat äänestävät suhteessa selvästi har-vemmin kuin isot vanhenevat ikäluokat. Vanhentuuko myös eduskunta vastaavasti? Nousevatko eläkkeet entistäkin tärkeämmäksi poliittiseksi kysymykseksi? Miten vastaavasti käy nuorille tärkeiden kysymysten kuten vaikka koulutuksen tai nuorille sopivien asuntojen – laskeeko nii-den painoarvo politiikan agendalla?

On ajankohtaista miettiä keinoja muuttaa tätä kehityssuuntaa. Kan-sainvälisissä vertailuissa suomalaiset nuoret pärjäävät hyvin poliittista järjestelmää koskevan tietämyksensä puolesta, mutta huonosti siltä osin, etteivät he luota omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa.

MITÄ VÄLIÄ ÄÄNESTÄMISELLÄ?

Demokratiakasvatus kouluissa on merkittävässä asemassa. On myös tärkeää, että nuoret voivat oikeasti vaikuttaa heitä koskeviin asioihin: kou-lussa, kunnassa ja omassa elinympäristössä muutenkin. Näin rakentuu osallistuvan ja vaikuttavan kansalaisen identiteetti.

Oikeusministeriössä on myös selvitetty mahdollisuutta laskea äänes-tysikäraja 16 vuoteen kunnallisvaaleissa. Juuri kunnallisvaalien arvioi-tiin olevan nuoren elämänpiiriä lähimpänä. Näkemyksiä on esitetty sekä uudistuksen puolesta että sitä vastaan. Itse katson, että yhdistettynä laadukkaaseen demokratia- ja perusoikeuskasvatukseen uudistus voisi tuoda nuoren sukupolven ääntä paremmin esiin. Toivon, että sopivasta äänestysikärajasta samoin kuin muista hyvistä ideoista nuorten äänestys-aktiivisuuden nostamiseksi käydään aktiivista keskustelua.

Ihan sama? Tuskin.

1 Sami Borg, Eduskuntavaalitutkimus 2007

Tuija Brax

Oikeusministeri

Mitä ja miten nuorten asioita tulisi nostaa seuraavaan hallitusohjelmaan?

MITÄ JA MITEN NUORTEN ASIOITA TULISI NOSTAA SEURAAVAAN HALLITUSOHJELMAAN?

Osallistumista, tasa-arvoa ja toimeentuloa

Vuonna 2006 voimaan astuneen nuorisolain kahdeksannessa pykälässä sanotaan ”Nuorille tulee järjestää mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa.” Tämä on erinomai-nen tavoite, joka ei kuitenkaan ole toivotulla tavalla toteutunut.

Nuorisolain kuulemisvelvollisuutta onkin kehitettävä yhteistyössä kuntien kanssa. Nuorten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen on aloi-tettava jo varhain peruskoulussa kehittämällä koulujen demokraattista päätöksentekoa. Yhteiskunnallista osallistumista ja aktiiviseksi kansa-laiseksi kasvamista on tuettava yhteiskuntaopin tuntimäärää lisäämällä. Lisäksi ainakin äidinkielen ja kuvataiteiden opintoihin tulee sisällyttää mediakriittistä pohdintaa.

Koulu on myös paikka, jossa tulisi miettiä poliittisen osallistumisen ja vaikuttamisen monia merkityksiä. Politiikka ei ole ainoastaan puoluepo-liittista toimintaa tai äänestämistä vaaleissa. Nämäkin ovat toki tärkeitä, mutta hyvinkin henkilökohtaiset valinnat ovat tapa toimia poliittisesti ja vaikuttaa ympäröivään yhteiskuntaan. Esimerkiksi kasvissyönti, polku-pyöräily tai julkisen liikenteen valitseminen yksityisautoilun sijaan ovat tällaisia valintoja.

Kaikilla nuorilla on oltava oikeus toisen asteen opiskelupaikkaan. Kunnat on velvoitettava huolehtimaan siitä, että jokaisella nuorella on aito mahdollisuus ja vastuu suorittaa opinnot lukiossa tai ammatillisessa oppilaitoksessa tai vaihtoehtoisesti sitoutua oppisopimuskoulutukseen tai työpajatoimintaan. Nykyisessä käytännössä toisen asteen koulutuksen ulkopuolelle jää seitsemän prosenttia nuorista. Kaikille ei tarjota opiske-lupaikkaa, ja siksi osa nuorista lopettaa lyhytnäköisesti opiskelun perus-koulun jälkeen.

Nuorten opiskeluaikaista toimeentuloa tulee parantaa. Kouluttautu-misen ja tutkinnon opiskelemisen on oltava mahdollista ilman velkaan-tumista, varakasta taustaa tai opiskelulta ajan vievää työntekoa. Tämä nopeuttaa opiskelijoiden valmistumista ja työelämään pääsyä. Olen jät-tänyt lakialoitteen, jossa ehdotetaan opintorahan korottamista sadalla eurolla kuukaudessa ja opintotukietuuksien sitomista kansaneläkeindek-siin. Vanhempien tulot eivät saisi vaikuttaa täysi-ikäisten opiskelijoiden opintorahaan.


Opintonsa päättäneille nuorille on saatava myös työpaikkoja. Tätä kir-joittaessani joka neljäs työtä haluava suomalaisnuori on työtön. Nuoriso-työttömyyttä vastaan pitää suunnata erityisiä toimia.

Jo kolmen kuukauden työttömyysjakso voi syrjäyttää nuoren pysy-västi työelämästä. Siksi jokaiselle tutkinnon suorittaneelle nuorelle on taattava oikea työ oikealla palkalla kolmessa kuukaudessa. Kunnilla ja valtiolla on paljon tekemättömiä töitä, joita näille nuorille pitää tarjota. Se toki maksaa, mutta vielä kalliimmaksi tulee nuorten pysyvä syrjäyttämi-nen työelämästä.

On tärkeää, että nuoria otetaan entistä enemmän mukaan heitä kos-kevaan päätöksentekoon. Tämä koskee niin koulutukseen, työpaikkoihin, asumiseen ja harrastuksiin liittyviä kysymyksiä, kuin esimerkiksi luon-nonsuojelu- ja ympäristöasioitakin. Tässä tarvitaan sekä osallistumisen mahdollistavaa lainsäädäntöä että nuorten oma-aloitteisuutta ja aktiivi-suutta.

Paavo Arhinmäki

Puheenjohtaja, Vasemmistoliitto

Oikeudenmukaisuutta yli sukupolvien

Yhteiskuntamme tulevaisuuden avainkysymys on hyvinvoinnin turvaa-minen. Meidän on tehtävä uudistuksia, joilla takaamme entistä parem-man hyvinvointiyhteiskunnan tämän päivän lapsille ja nuorille, tulevista sukupolvista puhumattakaan.

Aidossa hyvinvointiyhteiskunnassa ihmisillä on tasa-arvoiset lähtö-kohdat kehittää itseään ja toimia omaksi ja yhteiseksi parhaaksi. Oikeassa hyvinvointiyhteiskunnassa eri sukupolvet kantavat vastuuta toisistaan. Nuorten tulee tunnistaa ikäihmisten ongelmat ja keski-ikäisten ja ikäih-misten puolestaan osata katsoa asioita tulevaisuuden hyvinvoinnin kan-nalta.

Tarvitsemme vastuunottoa ja ennakkoluulotonta otetta. Sukupol-vien välinen oikeudenmukaisuus edellyttää, että emme sysää päätöksiä hamaan tulevaisuuteen. Julkinen talous on saatava kuntoon ja ottamaan vastaan ikääntymisen haasteet. Mitä enemmän saamme aikaan kestävää kasvua työntekoa lisäämällä, tuottavuutta parantamalla ja kannustavalla verouudistuksella, sitä vähemmän joudumme turvautumaan kasvua hidastaviin tasapainotuskeinoihin eli vähemmän tärkeiden menojen kar-simiseen ja veronkorotuksiin.

Millainen yhteiskunta sitten on tavoitteena? Suomi, jossa jokaiselle taataan laadukas koulutus aina varhaiskasvatuksesta tutkintoon ja hyvä terveydenhuolto neuvolasta vanhainkotiin. Hyvinvointiyhteiskunta, jossa yhteisöllisyys kukoistaa ja ihmiset kantavat vastuuta itsestään ja lähim-mäisistään.

Perusasiat ovat ennallaan. Hyvinvointi syntyy jatkossakin vain työstä. Meidän on huolehdittava siitä, että kaikki saavat tehdä töitä. Nuorilla on oltava mahdollisuus toteuttaa itseään sekä saada hyvää koulutusta ja ammattiosaamista, jonka turvin voi kitkattomasti siirtyä tekemään mie-lekkäitä töitä. Syrjäytymisvaarassa olevia on autettava ajoissa ja päättä-väisesti. Jokainen ansaitsee olla mukana yhteiskuntamme rakentami-sessa, ketään ei saa jättää.

Toinen perusasia on, että sivistys ja osaavat ihmiset ovat tärkein voima-varamme. Meidän on ponnisteltava hyvien tulosten eteen aina uudelleen ja osin uusin keinoinkin. Siksi on tehty yliopistouudistus ja siksi perus-opetuksen, lukion ja ammatillisen koulutuksen kehittämistä pitää jatkaa.

Inhimillisen pääoman lisäksi tarvitsemme kannustavuutta ja reilua työelämää. Työnteon, yrittämisen ja uuden luomisen pitää palkita teki-



jänsä. Nuorten ammattiin valmistuneiden kannalta tärkeää on luottamus siihen, että työtä ja toimeentuloa riittää. Muuten on vaikea suunnitella ja rakentaa omaa elämäänsä. Kaikki työ – lyhytaikainenkin – on arvokasta, mutta turhista pätkätöistä on päästävä eroon. Kestävät työsuhteet ja reilu työelämä auttavat jaksamaan. Työ- ja perhe-elämä on pystyttävä yhdistä-mään nykyistä joustavammin.

Oikeudenmukaisuuteen yli sukupolvien kuuluu myös vastuu ympä-ristöstä. Meidän on jätettävä elinympäristömme paremmassa kunnossa kuin sen olemme saaneet. Välittäminen toisista ihmisistä ja ympäristöstä ei lopu maamme rajoille. Kannamme jatkossakin vastuumme muus-ta maailmasta ja autamme hädässä olevia. Kestävää kehitystä saadaan aikaan ihmisoikeuksia ja demokratiaa vahvistamalla sekä edistämällä vastuullista markkinataloutta, joka huomioi niin ihmisten kuin ympäris-tönkin tarpeet.

Parempi huominen ei tule itsestään. Se on tehtävä. Huomisen yhteis-kunnan tukipilareina nuorten äänenpainoilla ja panoksella on työssä ratkaiseva rooli. Tarvitsemme vastuullisia päätöksiä, joista lapsemmekin voivat olla ylpeitä. Päätöksiä, joilla rakennamme kannustavaa, luovaa ja välittävää Suomea.

Jyrki Katainen

Puheenjohtaja, Kansallinen Kokoomus

Nuorison puolesta – koulutusta, työtä ja vaikutusmahdollisuuksia

Hyvä nuori! Elät elämäsi parasta aikaa. Nyt sinulla on mahdollisuus apri-koida, puntaroida ja mietiskellä, mitä elämältäsi haluat. Seuraavaksi voit ryhtyä toteuttamaan näitä suunnitelmia, ottamaan askelia kohti tavoit-teita. Voit kokeilla, yrittää, onnistua – ja välillä vaikka vähän mokatakin. Ei se niin vaarallista ole, koska virheistä myös oppii. Sinun on hyvä muis-taa, että et ole matkallasi yksin.

Nuorten elämänpolkujen tukeminen on seuraavan hallituksen yksi tärkeimmistä tehtävistä. Tähän kokonaisuuteen kietoutuvat niin työl-listyminen, koulutus kuin tasa-arvoisuuden vahvistaminenkin. Perus-koulun päättymisen jälkeen nuorten keskuudessa tapahtuu nopeaa eri-arvoistumista, joka saattaa vaikuttaa elämään hyvin kauaskantoisesti. Valitettavasti jotkut nuoret syrjäytyvät nopeasti ja osa elää kaltevalla pinnalla. Osalla nuorista taas menee erittäin hyvin, opinnot sujuvat ja työ-paikka löytyy jouhevasti.

Jokaiselle nuorelle on peruskoulun päättyessä taattava paikka luki-ossa, ammattikoulutuksessa tai muissa aktiivitoimissa, kuten kymppi-luokalla, ammattistartissa tai työpajassa. Koulutustakuu on jo olemassa, mutta viranomaisten ja oppilaitosten on tiivistettävä yhteistyötä ja estet-tävä nuorten syrjäytyminen. Yksikin kyydistä pudonnut nuori on liikaa.

Teidän nuorten työllistymiseen on poliitikkojen kiinnitettävä erityistä huomiota myös ensi vaalikaudella. Taantuman vuoksi nuorten työttö-myys ponnahti kasvuun. Hallitus on toiminut määrätietoisesti nuoriso-työttömyyden vähentämisessä, eikä ole vain pyrkinyt sen kasvun hillit-semiseen. Eri alojen koulutustarpeita on arvioitava entistä tarkemmin. Työllistymisen kannalta on tärkeää tarjota opiskelupaikkoja sellaisilla aloilla, joilta te nuoret saatte työtä.

Nuorten kiinnostusta kansalaisvaikuttamiseen on tuettava ja vaikutus-mahdollisuuksia on parannettava. Väestön ikääntyessä nuorten suhteelli-nen osuus esimerkiksi äänioikeutetuista laskee. Nuoret eivät myöskään äänestä yhtä innokkaasti kuin vanhemmat kansalaiset. Nuorten ääni täy-tyy siis saada kuulumaan tulevalla vaalikaudella aiempaa kirkkaammin. Nuorille on tarjottava vaikutus- ja osallistumismahdollisuuksia paikal-listasolla: oman koulun, harrastusten ja kunnan asioista on helppo aloit-taa. Esimerkiksi nuorisovaltuustojen kirjaamista lakiin pitää selvittää.



Seurakuntavaaleissa on tänä syksynä ensimmäisen kerran käytössä alempi äänestysikäraja, 16 vuotta. Samaa ikärajaa pitää harkita myös kun-nallisvaaleissa.

Seuraavalta hallitukselta vaaditaan kykyä tarkastella kaikkia pää-tettäviä asioita ylisukupolvisesti. Esimerkiksi valtionvelan hoitaminen ja työurien pidentäminen on ratkaistava sukupolvien välistä tasa-arvoa vahvistavalla tavalla. Teille suomalaisille nuorille ympäristöasiat ovat erityisen kiinnostuksen kohteita. Ympäristön puhtaus ja hyvinvointi on aivan oleellinen sukupolvien yli ulottuva asia. Tästä meidän kaikkien on yhdessä pidettävä huolta.

Hyvä nuori! Käytä ääntäsi ensi keväänä. Silloin on sinun mahdollisuu-tesi vaikuttaa. Se on samalla myös vastuun ottamista itsestäsi, lähimmäi-sistäsi ja koko maastamme.

Mari Kiviniemi

Puheenjohtaja, Suomen Keskusta

Nuori – protestoi äänestämällä!

Kansalaisilta tulee viestejä, joissa uhataan jättää äänestämättä puolueiden vaalirahasotkujen vuoksi. Ymmärrän suuttumuksen, mutta johtopäätös on väärä. Eivät aivan kaikki puolueet ole sotkeutuneet vaalirahojen pimi-tykseen tai jopa epäiltyihin rikoksiin. Kristillisdemokraattisella eduskun-taryhmällä ilmoitukset ovat kunnossa.

Äänestämättä jättäminen merkitsee aina tukea vahvimmalle puo-lueelle. Siksi suosittelen protestoimista äänestämällä niitä puolueita ja ehdokkaita, jotka ovat aiemmissa vaaleissa menetelleet rehellisesti. Toi-von, että tulevat vaalit ovat arvovaalit myös politiikan rehellisyyden ja avoimuuden puolesta.

Perhe- ja väestöpolitiikan kannalta on ongelmallista, että politiikkaa tehdään lyhytjänteisesti neljän vuoden, vaalikauden mittaisissa pätkissä. Kuntaliiton arvion mukaan suomalaiset pääsisivät vuonna 2030 eläk-keelle vasta reilusti yli 70-vuotiaina, jos eläkkeellä ja työelämässä olevien huoltosuhde haluttaisiin pitää nykyisellään. Tilanne ei korjaannu pelkäs-tään maahanmuuttoa lisäämällä ja työuria pidentämällä, vaan tarvittai-siin myös syntyvyyden lisäämistä. Ensi vuonna syntyvät lapset antavat työpanoksensa yhteiskunnalle vasta reilun 20 vuoden kuluttua. Tarvitaan siis parempaa perhepolitiikkaa. Esimerkiksi opintotukeen tulisi palauttaa lapsikorotus.

Nuorisotyöttömyys on erityisen huolestuttavaa ajatellen väestön ikä-rakenteen murrosta. Tarvitsemme jatkossa jokaisen kynnelle kykenevän työpanoksen! Jos nuori ei pääse työelämään, hän helposti syrjäytyy muu-tenkin yhteiskunnasta. Kuvaan astuvat usein päihde- ja mielenterveys-ongelmat. Siksi nuorisotyöttömyyteen tulee suhtautua nollatoleranssin periaatteella.

Nuorten sijoittuminen työmarkkinoille riippuu ennen kaikkea talous-suhdanteista, mutta ilman ammatillista tutkintoa sijoittumisedellytyk-set heikkenevät huomattavasti. Opiskelun keskeyttäminen on suurempi ongelma kuin koulutukseen hakeutumattomuus välittömästi peruskou-lun päättymisen jälkeen. Tällä hetkellä noin 20 prosenttia ammatillisen koulutuksen aloittaneista keskeyttää ammatillisen koulutuksen.

Koulutuspolitiikalla on merkittävä rooli nuorisotyöttömyyden vähen-tämisessä.



Ammatillisen koulutuksen ohjausta ja oppilashuollon resursseja tulee huomattavasti lisätä, ja ammatillisessa koulutuksessa tulee luoda jousta-vampia koulutuspolkuja. Vaarana on, että ilman toimenpiteitä tuhansia nuoria jää pysyvästi työmarkkinoiden ja koulutuksen ulkopuolelle kuten kävi 90-luvulla. Ammattikoululaisilla on myös enemmän terveysongelmia kuin lukiolaisilla tai korkeakouluissa opiskelevilla, ja heillä myös koulu-terveydenhuolto on heikommalla tolalla. Erityinen huomio tulee kiinnit-tää mielenterveysongelmiin, päihteiden käytön, ylipainon ja tupakoinnin ehkäisyyn ja yleisen sosiaalisen syrjäytymisen estämiseen.

Mielenterveys- ja päihdeongelmat syövät enenevästi suomalaisten työkykyä samaan aikaan, kun työikäisen väestön pitäisi olla yhä työky-kyisempää. Nuorten työkyvyttömyys on lisääntynyt kolmessa vuodessa lähes kolmanneksella. Mielenterveyspalveluiden hoitotakuu on pikaisesti uudistettava ja siihen tulee sisällyttää oikeus hakea välitöntä apua matalan kynnyksen hoitopaikoista ilman byrokratiaa.

Päivi Räsänen

Puheenjohtaja, Suomen Kristillisdemokraatit

Avoimen ja vihreän Suomen suunta

Seuraavat eduskuntavaalit pidetään huhtikuussa. Silloin ratkaistaan Suo-men suunta seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Vihreille seuraavissa vaaleissa tärkeitä asioita ovat ympäristö ja suomalaisen yhteiskunnan avoimuus ja tasa-arvo.

Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen on ihmiskunnan tärkein tehtävä 2000-luvulla. Ilmastonmuutoksen torjunnalla on kiire. Meillä ei ole aikaa odottaa päätöksiä vuoteen 2020, vaan päästöt on siihen mennessä jo saa-tava laskuun. Päätöksiä ja toimia tarvitaan siis nyt. Vihreät kannattavat siirtymistä uusiutuvan energian käyttöön ja sitä, että energiaa käytetään tehokkaasti. Energiapolitiikan ei pidä perustua tuhlaamiselle.

Vihreille aloille voidaan luoda paljon uusia työpaikkoja. Monelle nuo-relle riittää töitä, kun peruskorjaamme maailman. Talous on rakennettava sellaiseksi, että emme tuhoa omaa elinympäristöämme ja luontoa. On tär-keää huolehtia siitä, että jokainen nuori saa itselleen sopivan koulutuk-sen, koska meillä ei ole varaa hukata kenenkään taitoja. Sen verran suuret haasteet meitä lähivuosina odottavat.

Ilmastonmuutos, saastuttaminen ja se, että yksinkertaisesti kulu-tamme liikaa luonnonvaroja liittyvät myös luonnon monimuotoisuuden köyhtymiseen. Useita lajeja kuten saimaannorppaa uhkaa sukupuutto, koska niille välttämättömät elinympäristöt ovat kadonneet. Biologit puhu-vat, että meneillään on ihmisen aiheuttama sukupuuttoaalto.

Vihreät haluaa suojella metsiä ja toisaalta hoitaa metsiä entistä moni-puolisemmin. Tällä hetkellä Suomessa metsienhoito perustuu pääosin avohakkuisiin, jotka köyhdyttävät metsäluontoa. Etenkin Etelä-Suomen metsistä on suojeltu aivan liian vähän. Haluamme suojella 10 prosenttia Etelä-Suomen metsistä.

Norppa on pelastettava ottamalla Saimaalla käyttöön verkkokalastus-kielto.

Ympäristöongelmat saattavat tuntua ylitsepääsemättömän suurilta ja aiheuttaa epätoivoa. Suuriakin muutoksia voidaan tehdä ja on myös tehty. On päästettävä irti pelosta ja toimittava. Suomi voi olla hiilineutraali maa, joka tuottaa kaiken energiansa uusituvilla. Voimme elää kestävämmin, mutta silti hyvin.



Politiikka on hyvin yksinkertaisesti asioista päättämistä ja sopimista, mitä edeltää usein asioista riiteleminen. Avoimessa yhteiskunnassa, jossa tehdään avointa politiikkaa, jokainen voi paremmin nähdä millaiset rat-taat pyörivät tehtyjen päätösten takana. Vihreät ovat olleet tekemässä vaa-lirahoitusuudistusta, joka tekee kampanjoinnin avoimemmaksi. Jokaisen on nyt ilmoitettava tarkemmin, mistä on saanut rahaa ja kuinka paljon.

Haluamme, että politiikka on sekä valtakunnantasolla että kunnallis-tasolla avoimempaa. Haluamme eduskuntaan lobbausrekisterin, josta sel-viää, ketkä ovat pyrkineet vaikuttamaan siellä tehtäviin päätöksiin. Se on tärkeää, koska norpalla on vähemmän rahaa lobbaamiseen kuin esimer-kiksi kaivosteollisuudella.

Anni Sinnemäki

Puheenjohtaja, Vihreä liitto

Suomen tulevaisuus on nuorissa

Kaikki me joskus olemme olleet lapsia ja nuoria. Lapsuus- ja nuoruus-ajalla on valtava merkitys läpi ihmisen elämän. Lapsi tarvitsee lähimmäi-siltään rakkautta ja rajoja. Jotta niitä molempia pysytään antamaan, pitää perheillä olla yhteistä aikaa. Yhteiskunnan tulee taata mahdollisimman hyvät lähtökohdat perheille huolehtia omasta jälkikasvustaan.

Lapsiperheiden köyhyys on Suomessa hurjassa kasvussa ja se on mielestäni ensimmäinen asia, johon on puututtava. Tänä päivänä toki tiedetään, että lapset oireilevat myös taloudellisesti hyvin pärjäävissä perheissä. Se kertoo ajastamme, jossa ihmisiä kannustetaan juoksemaan entistä kovempaa rahan perässä, niin että pienet jäävät jalkoihin. Jokai-sella taloudellisesti hyvin pärjäävällä perheellä on kuitenkin enemmän mahdollisuuksia valita kuin köyhyydestä kärsivillä perheillä.

Jos perheellä on taloudellisesti tiukkaa, ei se automaattisesti estä lasta pärjäämästä elämässään nyt ja tulevaisuudessa, mutta köyhyys lisää riskiä syrjäytyä. Ihminen on pohjimmiltaan yhteisöllinen ja siten riippuvainen toisista ihmisistä. Siksi aikana, jolloin yhteisöllisyys on kiistatta heikenty-nyt, köyhyys aiheuttaa entistäkin suuremman syrjäytymisriskin. Erityi-sen hankala tilanne on perheissä, joissa vanhemmat ovat työttöminä.

Työllisyyden nostaminen on parasta lääkettä perheiden ahdinkoon, mutta valitettavasti sitä lääkettä ei ole Suomessa riittävästi. Lamasta huo-limatta Suomi on kuitenkin edelleenkin rikkaampi kuin koskaan ennen 2000-lukua, eli meillä on mahdollisuus valita, mihin veroeuroja käytetään.

Tutkimusten mukaan vain harva suomalainen valitsee tietoisesti yhteiskunnan tukien varassa elämisen työnteon sijaan. Erityisen pie-nen uskon määrän olevan lapsiperheiden vanhempien osalta. Jokainen, jolla on lapsi, haluaa lähtökohtaisesti mahdollisimman hyvää lapselleen, eivätkä työttömyys ja köyhyys suinkaan edistä tuon tavoitteen toteutu-mista. Lapsiperheiden yhteiskunnalta saamat sosiaaliset etuudet ja palve-lut eivät siis ole omiaan passivoimaan, mutta sen sijaan ne estävät lasten syrjäytymistä. Tämä on seikka, joka pitää pitää mielessä, kun mietitään, mihin yhteiskuntamme rajallisia resursseja kohdennetaan.

Kun panostetaan lapsiperheisiin, sijoitetaan aina tulevaisuuteen ja siksi Suomeen on luotava sellainen politiikka, että esimerkiksi kaikkien kuntien kannattaa huolehtia lapsistaan ja nuoristaan. Jostakin syystä tämä huoleh-timinen ei ole kaikkialla kovinkaan kovassa huudossa, vaan kun kunnissa priorisoidaan tai tehdään säästöjä, ensimmäisenä leikataan lapsiperheistä.



Suomessa on haluttu korostaa universaalisuutta lapsiperheiden sosi-aalietuuksissa ja palveluissa, koska jokainen elämä on yhtä arvokas. Onkin todella nurinkurista heikentää tällaisia etuuksia ja palveluita vain siksi, että tiedämme tarpeen niille käytännössä vaihtelevan perheestä riip-puen. ”Juustohöylääminen” vie pohjan pois koko järjestelmältä. Suomessa täytyy siis linjata, haluammeko jatkaa universaalien perhepoliittisten sosiaalietuuksien ja palveluiden linjalla ja ryhdyttävä periaatepäätöksen mukaisiin toimenpiteisiin. Nykyisen juustohöyläsäästämisen seurauk-sena ongelmiin näytetään puututtavan järjestelmällisesti myöhässä. Se vasta kallista on.

Timo Soini

Puheenjohtaja, Perussuomalaiset

Hyvinvoiva nuoriso – avain Suomen menestykseen!

Suomalaiset koululaiset saavuttavat maailman parhaat koulutulokset. Suomi on yhteiskuntana rankattu maailman parhaaksi maaksi asua. Mil-laisena näkee todellisuuden Suomen nuoriso?

Nuoret kokevat tuskaa globaaleista ympäristöongelmista. Nuoret kokevat, että heidän äänensä ei riittävästi kuulu. Nuoret ilmaisevat epä-viihtyvyyttä suomalaisessa koulussa. Erot lasten ja nuorten terveydessä ja hyvinvoinnissa ovat huolestuttavasti kasvaneet.

Ongelmista huolimatta valtaosa lapsista ja nuorista voi hyvin. Nuoret toivovat kulttuurista ymmärrystä, tukea arjen taitojen oppimiseen ja sosi-aaliseen syrjäytymisen ehkäisyyn. Nuorista enemmistöllä on jokin har-rastus. Nuoret pelkäävät työttömyyttä ja yli kaksi kolmesta ottaisi vaikka tilapäistäkin työtä kuin eläisi työttömyyskorvauksella.

Nuorten tulevaisuuden kannalta keskeisiä menestystekijöitä ovat tur-vallinen kasvuympäristö, hyvä terveys, viihtyvyys koulussa, toisen asteen koulutus sekä ensimmäisen työpaikan löytäminen pian valmistumisen jälkeen. Näihin tekijöihin tulisi yhteiskuntapolitiikalla vastata.

SDP haluaa edistää nuorten hyvinvointiaHyvä ja tasa-arvoinen alku elämään kuuluu kaikille. SDP sitoutuu otta-maan lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisen seuraavan hallitusoh-jelman painopisteeksi. Tähän kuuluvat kouluviihtyvyyden parantaminen sekä erityisesti perusopetuksen, nuorisotyön ja sosiaalityön yhteyden vah-vistaminen. Haluamme vahvistaa moniammatillista yhteistyötä kouluissa. Myös lasten ja nuorten terveyden edistäminen vaatii lisätoimenpiteitä.

Pidemmän aikavälin tavoitteena SDP haluaa käynnistää vuoteen 2020 ulottuvan peruskoulun rakenteellisen uudistuksen ja turvata turvallisen ehyen koulupäivän jokaiselle koululaiselle. Tämä uudistustyö on aloitet-tava heti seuraavan hallituskauden alkaessa. Perusopetuksen rahoituslain-säädäntöä on muutettava niin, että haasteellisemmissa ympäristöissä toi-mivat koulut voivat tarjota entistä paremmat mahdollisuudet oppilailleen.

Ilman koulutusta on tämän päivän yhteiskunnassa vaikea löytää työ-paikkaa. SDP asettaa seuraavan vaalikauden tavoitteeksi, että jokainen nuori suorittaa toisen asteen tutkinnon. Myös nuorisotyöttömyydelle on



asetettava nollatoleranssi. Tämä tarkoittaa, että jokaiselle alle 20-vuoti-aalle nuorelle on taattava koulutus-, työ- tai harjoittelupaikka viimeistään kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen.

Lasten ja nuorten kulttuuriin on panostettu vahvasti. Näin edistetään nuorten luovuutta ja tarjotaan mielekästä vapaa-ajan vietettä. Panostuk-sia tulee jatkaa. Samalla on huolehdittava, etteivät kaikkein heikoimmassa asemassa olevat tai syrjäseudulla asuvat nuoret jää paitsi kulttuuri- ja tai-deharrasteista.

Lasten ja nuorten kuulemista päätöksenteossa ja heitä koskevissa arki-elämän ratkaisuissa on pyritty aktiivisesti edistämään. Kuitenkin nuoret itse ilmoittavat ettei heitä todellisuudessa kuunnella. Tavoite ja todellisuus ovat keskenään ristiriidassa, mikä vaatii arviointia. Lasten ja nuorten kuu-lemista koskevien toimenpiteiden vaikuttavuudesta on toteuttava tutki-mushanke sekä luotava yhdessä lasten ja nuorten uusi vaikuttamisen malli.

Lasten ja nuorten huoli maailman globaaleista ongelmista on myös otettava vakavasti. Tämän päivän nuorten tulee saada vaikuttaa huomis-päivän elinympäristöön. Lasten ja nuorten ääni on tulevaisuuden ääni.

Jutta Urpilainen

Puheenjohtaja, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue

Nuorten hyvinvointi, työllisyys ja koulutus seuraavaan hallitusohjelmaan

Nuoret nähdään liian usein liian rajoitetusti, joko nykypäivän ongelmina tai tulevina työntekijöinä. Molemmissa näkökulmissa nuoria tarkastel-laan ulkoapäin, jolloin heidän omat näkemyksensä, tarpeensa ja toiveensa eivät tule esiin. Yhteiskunnallisessa päätöksenteossa tarvitaan kokonais-valtaista näkökulmaa, mikä on edustuksellisen demokratian tärkeimpiä tehtäviä. On siis erittäin tärkeää, että kaikki ryhmät ikään ja sukupuoleen katsomatta voivat saada kantansa näkyviin. Käsite ryhmä on kuitenkin monesti ongelmallinen, koska ihminen kuuluu luonnostaan moneen ryh-mään. Vaikka kukaan ei vastaa keskiverto-nuoren kuvaa, on tästä huoli-matta tärkeä nähdä nuorten tarpeet. Yhteiskunta tarvitsee aktiivista nuo-risopolitiikkaa, eli aktiivista näkökulmaa nuorille tärkeistä asioista.

Nuorisopolitiikkaa lähestytään usein vapaa-ajan kautta. Vapaa-aika onkin tärkeä osa nuorten hyvinvointia, mutta hyvinvointiin kuuluu toki paljon muutakin. Hyvinvointivaltio on meidän luomuksemme, joka hei-jastaa syviä moraalisia arvoja ja odotuksia. Sen palvelut on saatava lap-sille ja nuorille yhdenvertaisesti. Palvelujen saatavuus on keskeistä nuo-ren siirtymä-, muutos- ja kriisivaiheissa. Erityisen tärkeää on varhainen puuttuminen ja tuki silloin kun asiat uhkaavat suistua raiteiltaan. Samoin olennaista on mahdollisten vaikeuksien näkeminen laajasti ja tuen moni-ammatillisuus. Nuorten hyvinvointiin vaikuttaminen itselle tärkeissä asi-oissa – se on osallistumista yhteiskuntaan. Hyvinvointiin kuuluu tietysti myös erilaiset nuorille suunnatut palvelut, joista nostaisin ensi hallitusoh-jelmassa esiin mielenterveyspalvelut.

Taloudellisesta tilanteesta riippuen työllisyys on myös ajankohtainen asia tulevassa hallitusohjelmassa. Työllisyys on tietysti nuorille tärkeää tulevaisuuden työuran kannalta, mutta nuorten työllisyys on myös tässä ja nyt. Kysymys kuuluu, miten nuoria päästetään mukaan yhteiskuntaan? Suomi on erittäin työkeskeinen yhteiskunta ja työ on siksi merkityksel-listä, ei vain tämän hetken toimentulon kannalta. Tiedämme, että tuleviin mahdollisuuksiin työmarkkinoilla vaikuttavat monet asiat. Toiset eivät liity ollenkaan henkilökohtaisiin valintoihin tai ominaisuuksiin, vaan ne ovat sidoksissa esimerkiksi globaaliin taloudelliseen tilanteeseen. Asioita, joihin yksilö voi osittain vaikuttaa on oma koulutus. Koulutuspaikkojen tarjonta ja muut koulutusjärjestelmään liittyvät asiat, kuten opintotuki,



ovat sellaisia, joista voimme päättää yhdessä. Tästä syystä pidän koulu-tukseen liittyviä asioita kolmantena tärkeänä aihealueena tulevassa hal-litusohjelmassa.

Kun listaan lyhyesti nuorille tärkeitä asioita seuraavassa hallitusohjel-massa, ovat aihealueet seuraavat:

Hyvinvointi:• Mielekäs vapaa-aika parantaa elämänlaatua• Avoin ja tulevaisuuteen katsova yhteiskunta• Ketään ei jätetä – mielenterveyspalvelut kuntoon

Työllisyys:• Työpajat ja etsivä nuorisotyö kaikkiin kuntiin• Monialainen yhteistyö toimimaan nuorten hyväksi • Nuorisotyöttömyyteen puututtava

Koulutus:• Koulutuksen maksuttomuus, opintotuki indeksiin• Sujuvat opinnot, opinto-ohjaus ja siirtyminen asteelta toiselle• Jokaiselle jatkossakin oikeus oppia kieliä

Stefan Wallin

Puheenjohtaja, Ruotsalainen Kansanpuolue


Mitä välii? – Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaanNuorisofoorumi 2010

Mikael Thuneberg

Maria Vesanen

Riku RuokolahtiT-Media Oy

Mitä välii? -tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan.....................32

1 Johdanto ...............................................................................32

Tutkimuksen toteutus ....................................................................................34

2 Kiinnostus yhteiskunnallisia asioita ja politiikkaa kohtaan ..........35

Aikaisempi tutkimus ....................................................................................... 35

Yhteiskunnalliset asiat vs. politiikka ................................................................ 37

Nuorille tärkeät yhteiskunnalliset kysymykset ................................................. 41

Opintotuki ................................................................................................. 44

Homo- ja lesboparien oikeudet ................................................................... 46

Työttömyys .................................................................................................50

Ympäristökysymykset ................................................................................. 53

Maahanmuutto ...........................................................................................56

Muita teemoja ............................................................................................ 61

3 Eduskuntavaalit 2011 .............................................................. 66

Äänestämisaikeet ja syyt jättää äänestämättä................................................ 66

Äänestyspäätös ............................................................................................ 69

Ehdokkaan iän ja sukupuolen merkitys ......................................................... 72

Ehdokasvalintaan liittyvät asiakysymykset ................................................... 74

4 Mielipiteet puolueista ja poliitikoista ........................................77

Puolueiden kannatus ja niihin liitetyt mielikuvat .............................................. 77

Poliitikkoihin liitetyt mielikuvat .......................................................................82

5 Päätelmät ............................................................................. 83

Sisällys

MITÄ VÄLI I? -TUTKIMUS NUORTEN SUHTEESTA POLITI IKKAAN

1 Johdanto

”Samapa se ketä äänestää tai äänestääkö ollenkaan ku asiat ei muutu mihinkään suuntaa, ei ainakaa positiivisesti. Politiikot saa hirveetä liksaa ja palkka vaan nousee. Mitä me tavalliset kansalaiset siitä hyödytään, ei mitään.”

”Politiikka on tylsää ja epäreilua. Vaikka aina jankutetaan, että ’Et voi vaikuttaa jos et osallistu/äänestä’ niin silti ei nappaa. Ei yhen ihmisen panos vaikuta kuitenkaan mitenkään.”

”Poliitikot, harvoin poikkeuksin, ovat korruptoituneita ja välittävät vain omasta perseestään, syytävät verorahoja Suomi- Soffalle, tienaavat enemmän kuin pitäisi sallia ja syyttävät kansalaisia omista virheistään oikeudessa. Sitten vielä ihmetel-lään, ettei nuoria innosta politiikka.”

Onko nuorten suhtautuminen yhteiskunnallisiin asioihin todellakin näin kyynistä?

Poliittisen prosessin osalta voidaan todeta, että yleisesti ottaen näin on: nuorten enemmistö ei todellakaan ole innostunut politiikasta, ja kuten tie-dämme, on nuorten äänestysaktiivisuuus ja osallistuminen puoluetoimin-taan ollut jo pitkään laskussa. Nuorten äänestysaktiivisuus on Suomessa selvästi alhaisempi kuin muissa pohjoismaissa.1) Tämän tutkimuksen tulokset osoittavat kuitenkin, ettei asia ole näin yksiselitteinen, vaan nuo-rilla on kyllä runsaasti mielipiteitä yhteiskunnallisista asioista ja kiinnos-tusta vaikuttaa niihin. Kielteinen suhtautuminen liittyy siis nimenomaan puoluepolitiikan prosessiin, joka koetaan vieraaksi ja jossa omat vaiku-tusmahdollisuudet nähdään vähäisinä.

Tässä tutkimuksessa tavoitteenamme on selvittää, miksi poliittinen prosessi ei sytytä nuoria, ja mitkä ovat niitä yhteiskunnallisia kysymyksiä, jotka heitä kuitenkin kiinnostavat. Esitämme myös nuorten käymään kes-

(1 Kuure,Tapio (2007) Suomalaisten ja ruotsalaisten nuorten vaaliosallistumisen eroja, teoksessa Kari Paakkunainen (toim.) Sukupolvipolitiikka: Nuoret ja Eduskuntavaalit 2007Kuure, Tapio (2003) Våld, populism och extremism i Norden. Nordiska insatser mot nynazism, våldsbenägna ungdomsgäng och andra extremistiska rörelser


kusteluun perustuen joitakin ajatuksia siitä, miten nuoria voitaisiin saada kiinnostumaan enemmän politiikasta. Konkreettisemmalla tasolla pereh-dymme tämän jälkeen siihen, millaisia ajatuksia nuorilla on 2011 eduskun-tavaalien suhteen: aikovatko he äänestää ja millä perusteella he tekevät äänestyspäätöksensä. Viimeiseksi, loppukevennyksenä, annamme nuor-ten kertoa mielikuviaan poliitikoista ja puolueista.

Tutkimusprojektissa haasteena oli, miten lähestyä aihetta niin, että sai-simme uutta ja aidosti syvällistä tietoa nuorten ajatuksista. Akateemista tutkimusta nuorten äänestysaktiivisuudesta ja poliittisista asenteista on runsaasti, mutta katsoimme, että tuoreemmalle lähestymistavalle olisi tarvetta. Suomalaiset nuoret viettävät suuren osan ajastaan netissä: sieltä he löytävät kaverinsa, viihteen, uutiset, tavat ilmaista itseään ja rakentaa identiteettiään. Näin ollen oli luontevaa viedä myös tutkimuskysymyk-semme nettiin. Loimme Nuorten ääni -nimisen verkkoyhteisön, jonne kutsuimme nuoria keskustelemaan. Havaitsimme heti, että politiikka todellakin puhututtaa nuoria: yhteisön moderaattorien luomien “viral-listen” keskustelujen oheen nuoret nostivat esiin moninkertaisen määrän omia aiheitaan.

Nuoret ovat siis kiinnostuneita keskustelemaan politiikasta, kunhan heille annetaan siihen luonteva paikka. Monissa nuorten poliittista osal-listumista käsittelevissä tutkimuksista nousee esille kritisointi suomalai-seen koulujärjestelmään iskostunutta keskustelemattomuuden kulttuuria kohtaan. Tätä tutkimusta tehdessä näimme, miten paljon tällaiselle kes-kustelulle on nuorten keskuudessa tilausta.

Tutkimuksen toisessa vaiheessa käytimme verkkoyhteisössä syn-tynyttä ymmärrystä kyselylomakkeen muodostamiseen, ja mittasimme yhteisössä esille nousseita asenteita ja mielipiteitä kaikkia nuoria edusta-valla otoksella. Saimme näin nuorten mielipiteistä laajan aineiston, jonka pohjalta voimme tehdä päätelmiä siitä, miten nuoret suhtautuvat politiik-kaan ja erilaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Tavoitteenamme on näi-den nuorten näkemysten nostaminen poliittisen keskusteluun, ja niiden vieminen eteenpäin poliittisten päättäjien keskuuteen.


Tutkimuksen toteutusTutkimus toteutettiin kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa syyskuussa 2010 pyysimme nuoria keskustelemaan luomaamme verkko-yhteisöön. Keskusteluun otti osaa noin 100 nuorta. Kahden viikon aktii-visen keskustelun jälkeen etenimme tutkimuksen toiseen vaiheeseen, lomakekyselyyn, jonka päämääränä oli validoida verkkoyhteisössä esiin nousseita tuloksia laajalla, kaikkia suomalaisia nuoria edustavalla otok-sella.

Lomakekyselyyn vastasi yhteensä 2144 ikäluokkaan 16–21 vuotta kuu-luvaa nuorta. Osallistujat kutsuttiin T-Median tutkimusrekisteristä sekä yhteistyökumppaneiden (mm. OSKU ry., Tradenomiliitto) avulla. Jonkin verran vastaajia hankittiin myös koulujen kautta, kun yläkoulun ja lukion opettajat saivat mahdollisuuden antaa oman luokkansa vastata kyselyyn.

Kysely toteutettiin aikavälillä 20.10.–7.11.2010. Aineisto on siis kerätty pian Ylen Homoilta-ohjelmasta alkaneen kohun jälkeen, mikä heijastuu joissakin tuloksissa. Otos määritettiin tilastollisella painotuksella edusta-maan tätä ikäluokkaa sukupuolen, iän, asuinpaikan (maa jaettu neljään alueeseen), pääasiallisen toiminnan ja koulutuksen suhteen.(1 Koko otosta koskevien tulosten tilastollinen virhemarginaali on 95 prosentin luotta-mustasolla ± 2,1 %-yksikköä.

Kyselyyn vastanneista nuorista 87 % on äänestysikäisiä kevään 2011 eduskuntavaalien aikaan. Heistä 66 prosentille nämä ovat ensimmäiset valtakunnalliset vaalit, joissa heillä on äänestysoikeus (kun seurakunta-vaaleja ei huomioida).

Saadaksemme vertailupohjaa nuorten mielipiteille, teimme samaan kyselylomakkeeseen myös toisen otoksen, johon valitsimme 40–60-vuo-tiaita henkilöitä T-Median tutkimusrekisteristä. Tästä otoksesta kyselyyn osallistui yhteensä 759 vastaajaa. Näiden tulosten tilastollinen virhemar-ginaali on 95 prosentin luottamustasolla ± 3,6 %-yksikköä. Tämän otoksen tuloksia on käytetty vain niissä kohdissa, joissa nimenomaan viitataan vertailuotokseen, muissa kohdin tulokset on laskettu vain 16–21-vuotiai-den vastauksista.

(1 Tulokset eivät ole edustavia ahvenanmaalaisten nuorten suhteen.


(1 Suurpää, Leena (1996) Yksilöllistä sosiaalisuutta vai sosiaalista yksilöllisyyttä? Nuorten yhteiskunnallisten iden-titeettien poluilla. Teoksessa Leena Suurpää & Pia Aaltojärvi (toim.): Näin nuoret: Näkökulmia nuoruuden kulttuu-reihin; Nuutinen, Pirjo (2000) Näkökulmia nuorten poliittiseen sosialisaatioon, teoksessa Sakari Suutarinen (toim): Nuoresta pätevä kansalainen: Yhteiskunnallinen opetus Suomen peruskoulussa

(2 Suutarinen, Sakari (2006) Yhteiskunnallinen keskustelu vähäistä Suomen peruskoulussa - oppilaitokset tukemaan keskustelevaa kansalaisuutta, teoksessa Sakari Suutarinen (toim.) Aktiiviseksi kansalaiseksi: kansalaisvaikuttamisen haaste

2 Kiinnostus yhteiskunnallisia asioita ja politiikkaa kohtaan

Aikaisempi tutkimusNuorten poliittisia asenteita ja aktiivisuutta on tutkittu suhteellisen pal-jon, mutta tutkimusta, jossa nuoret pääsisivät kattavasti esittämään omia ajatuksiaan yhteiskunnallisista teemoista, löytyy silti vähän.

Nuorten vähäiselle kiinnostukselle yhteiskunnallisia asioita ja poli-tiikkaa kohtaan on esitetty monia syitä. Näitä on löydetty postmodernissa yhteiskunnassa vallalla olevasta yksilöitymisestä, arvojen kellumisesta, tradition murtumisesta ja sosiaalisten siteiden löyhtymisestä. Tämä kehi-tys näkyy nuorten vetäytymisenä perinteisistä edustuksellisen demo-kratian osallistumismuodoista, joiden sijaan nuoret omaksuvat uusia vaikuttamistapoja, jotka nojautuvat esimerkiksi erilaisiin projekteihin, kansalaisjärjestöihin, elämäntapaan ja suoraan toimintaan.(1 Syyksi poli-tiikan vähäiseen kiinnostavuuteen on toisaalta esitetty myös peruskoulun politiikkakielteisyyttä ja yhteiskunnallisiin asioihin liittyvän keskuste-lun puutetta. Ilmiötä tutkinut Sakari Suutarinen toteaa, että keskustelun tarve on erittäin suuri, sillä koulussa käytävä poliittinen keskustelu on yhteydessä yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja myönteisiksi koettuihin kansalaisasenteisiin(2.

Minkälaista nuorten poliittinen osallistuminen sitten on ollut ja min-kälaiset yhteiskunnalliset asiat ovat aikaisemman tiedon valossa nuorille tärkeitä? Aihetta on tutkinut mm. Marja Peltola, joka jaottelee nuoret neljään ryhmään suhteessa yhteiskunnalliseen aktiivisuuteen: moniak-tiivit (n. 31 %), jotka äänestävät ja ovat aktiivisia myös muiden osallistu-mismuotojen käytössä; tapaäänestäjät (n. 45 %), joiden aktiivisuus rajoit-tuu äänestämiseen; vaihtoehtoaktiivit (n. 6 %), jotka eivät äänestä, mutta pyrkivät vaikuttamaan muita väyliä käyttäen; ja passiiviset (n. 18 %), jotka


näyttäisivät jäävän yhteiskunnallisen aktiivisuuden ulkopuolelle. Peltola tulee monen muun aihetta tutkineen kanssa samaan tulokseen siitä, että aktiivisuus näyttäisi kumuloituvan: yhdellä osa-alueella aktiiviset nuoret ovat aktiivisia myös muilla alueilla.(1

Kansainvälinen Nuorten yhteiskunnallisen osaamisen, osallistumisen ja asenteiden tutkimus – ICCS 2009 vahvistaa edellä esitettyjä argumentteja.(2 Kansainvälisessä vertailussa suomalaisten nuorten yhteiskunnallinen tietämys on kansainvälistä kärkitasoa, mutta kiinnostus yhteiskunnalli-siin asioihin, osallistuminen koulussa ja yhteiskunnallisissa järjestöissä taas on huomattavasti keskitason alapuolella. Tämän tuloksen valossa Helena Helven(3 argumentti, että nuoret pitävät politiikkaa usein käsittä-mättömänä, tylsänä, epärehellisenä ja itselleen vieraana asiana, näyttäisi pitävän paikkansa. Asia ei kuitenkaan ole näin yksioikoinen, sillä tutki-muksissa on löydetty myös yhteiskunnallisia aiheita, joita nuoret pitävät itselleen tärkeinä. Näitä näyttäisivät ICCS 2009:n valossa olevan mm. ympäristö- ja maahanmuuttokysymykset. Kari Paakkunainen, joka on tutkinut nuorten ääntä kunnallisvaaleissa, puolestaan nostaa esille köy-hyyden ja työttömyyden, rasismin ja muukalaisvastaisuuden herättämät kiistat sekä ympäristöaiheet.(4 Näiden tutkimusten valossa globaalit tee-mat näyttäisivät olevan lähellä nuorten suomalaisten sydäntä.

(1 Peltola, Marja (2006) Nuorten poliittinen aktiivisuus – katkoksia ja jatkuvuutta

(2 Suoninen, Annikka; Kupari, Pekka & Törmakangas, Kari (2010) Nuorten yhteiskunnalliset tiedot, osallistuminen ja asenteet. Kansainvälisen ICCS 2009 -tutkimuksen ensituloksia

(3 Helve, Helena (1993) Nuoret humanistit, individualistit ja traditionalistit. Helsinkiläisten ja pohjalaisten nuorten arvomaailmat vertailussa

(4 Paakkunainen, Kari (2005), Kuuluiko nuorten ääni kunnallisvaaleissa 2004? – vaalien aktiiveista, passiiveista ja poliittista aktiivisuutta inspiroivista tekijöistä


Yhteiskunnalliset asiat vs. politiikka

KUVAAJA 1. KIINNOSTUS POLITIIKAN SEURAAMISEEN

Kuinka kiinnostunut olet suomalaisen politiikan seuraamisesta?

Tämän tutkimuksen tulokset vahvistavat aikaisempien tutkimuksien havaintoja siitä, että nuoret ovat kiinnostuneita yhteiskunnallisista asi-oista kun puhutaan konkreettisista teemoista kuten maahanmuutto, rikollisten saamat tuomiot tai työttömyys. Sitä vastoin kun viitataan ter-miin politiikka, on suhtautuminen selvästi laimeampaa: kuten kuvaajasta 1 nähdään, on suomalaisen politiikan seuraamisesta kiinnostunut vain 42 % kaikista nuorista vastaajista, kun 40–60-vuotiaiden keskuudessa tämä osuus on yli 80 %. Tässä osiossa käsittelemme yleisellä tasolla nuor-ten kiinnostusta politiikkaa kohtaan perustuen verkkofoorumissa käytyi-hin keskusteluihin sekä kyselylomakkeen avoimiin vastauksiin. Erästä

40–60-vuotiaiden vastaukset on laskettu mukaan vain Vertailuotos-rivillä. Muiden rivien tulokset koskevat ainoastaan nuoria vastaajia.

10

31

14

7

16

12

9

7

32

51

33

31

42

35

30

27

42

17

40

45

34

44

45

44

15

2

13

17

8

9

17

21

0 % 25 % 50 % 75 % 100 %

Nuoret (16–21 v.)

Vertailuotos (40–60 v.)

SUKUPUOLI

Mies

Nainen

TOIMINTO

Opiskelee yliopistossa tai amk:ssa

Opiskelee lukiossa

On töissä

Opiskelee ammattiopistossa

Erittäin kiinnostunut Melko kiinnostunut Ei kovin kiinnostunut Ei lainkaan kiinnostunut


konkreettista politiikan vähäisen kiinnostavuuden ilmentymää, äänestä-mättä jättämistä, tarkastelemme myöhemmin vuoden 2011 eduskuntavaa-leja koskevassa luvussa 3.

Aivan kuten aikaisemmassa aihetta koskevassa tutkimuksessa on havaittu, myös tämän tutkimuksen tulokset osoittavat, että nuorilla on mielipiteitä poliittisista kysymyksistä. Kyselylo-makkeessamme kysyimme nuorten kantoja laajaan listaan poliittisia kysy-myksiä, eikä yli kahden tuhannen vas-taajan joukossa ollut ketään, jolla ei olisi ollut mielipidettä ainakin joihinkin niistä (kaikkein passiivisinkin vastaaja ilmaisi sentään tukensa bensan verotuksen keventämiselle). Keskustelu-foorumissamme nuoret innostuivat vilkkaaseen keskusteluun monista erilaisista poliittisista teemoista. Kuitenkin vain joka kymmenes nuori ilmoittaa olevansa erittäin kiinnostunut politiikan seuraamisesta - mistä siis on kyse? Yhtäältä nuoret eivät usein ymmärrä poliittisen prosessin taustalla olevia vastakkainasetteluja, minkä vuoksi se vaikuttaa tylsältä – politiikka näyttäytyy hallintona eikä aatemaailmojen kamppailuna. Toi-saalta ei nähdä poliittisen prosessin yhteyttä yhteiskunnallisiin kysymyk-siin, osittain siksi, että laajapohjaiset koalitiohallitukset sekä taloudellisen globalisaation ja EU-jäsenyyden rajoittama liikkumatila takaavat sen, ettei suuria suunnanmuutoksia tapahdu, käy vaaleissa miten tahansa. Politii-kan kenttä nähdään jähmeänä eikä todellisia muutoksia tunnu tapahtu-van, ainakaan sillä nopeudella kun monet nuoret odottavat.

Monet nuoret ilmoittavat itsekin olevansa huolestuneita ikätovereidensa äänestyspassiivisuudesta ja kielteisestä suhtautumisesta politiikkaan. Resepti poliittisen aktiivisuuden lisäämiseen ei ole nuorten mukaan vaativa: tarvi-taan tietoisuutta yhteiskunnallisista kysymyksistä ja poliittisista vaihtoeh-doista, ja erityisesti keskustelua. Nuo-rilla on hyvät tiedot poliittisen järjes-telmän rakenteesta, mutta käytännön tiedoissa on puutteita: millaisia arvoja poliittisilla puolueilla on, mitä yhteis-

“Olisin kiinnostuneempi, jos suomalaisessa politiikassa tapah-tuisi joskus jotain.”

“Seuraan aina välillä politiikkaa, mutta minua ärsyttää suoma-laisen politiikan jäykkyys ja toimeettomuus.”

“Peruskoulussa voitaisiin esim. yhteiskuntaopissa perehtyä poli-tiikkaan ihan käytännön tasolla: mitä ovat puolueet ja mitä arvoja ne kannattavat.”

“Olen samaa mieltä (...) yhteis-kuntaopin tuntien sisällöstä: politiikkaan tulisi uskaltaa perehtyä paremmin. Puolueista ja niiden eroista tulisi kertoa, ja niistä tulisi keskustella.”


kunnallisia teemoja kukin niistä ajaa, millaiset vastaikkanasettelut puolue-järjestelmän taustalla ovat. Ei ole ihme, että politiikka on monien nuorten mie-lestä tylsää, kun se usein käsitellään koulussa hallinnollisena “yhteisten asi-oiden hoitamisena” eikä eri eturyhmien vastakkainasetteluna, jota se kuitenkin pohjimmiltaan on. Suomessa puoluei-den väliset erot ovat nykyisin pieniä, ja niitä vielä usein tietoisesti häivytetään, kuten viime vuosina nähdyissä puo-lueen värinvaihdoissa. Tämä kehitys johtaa politiikan henkilöitymiseen: kun arvomaailman erot eivät tule selvästi esiin, mielletään puolueet pitkälti hen-kilöiden kautta. Kouluissa tulisi siksi nimenomaan pyrkiä löytämään näitä puolueiden välisiä todellisia eroja, mikä antaisi nuorille eväitä yhteiskunnalli-seen osallistumiseen ja äänestyspäätöksen tekoon. Nuoret kaipaavat sel-laista yhteiskuntaoppia, jossa käsitellään kattavasti poliittisia puolueita, niiden ajamia arvoja ja ajankohtaisia yhteiskunnallisia teemoja. Toisena seikkana esiin nousee keskustelun tarve kouluissa: nuoret haluaisivat puhua näistä asioista eivätkä vain toimia passiivisina tiedon vastaanot-tajina. Keskustelemalla yhteiskunnal-lisista kysymyksistä tulee pohdittua myös omia kantoja niihin – kun oma sijainti poliittisella kartalla on edes jos-sakin määrin selvillä, on myös äänestä-minen paljon mielekkäämpää.

Niille nuorille, jotka eivät ole poli-tiikasta kiinnostuneita, poliittinen prosessi näyttäytyy tylsänä ja kaukai-sena asiana, ja omat vaikutusmahdol-lisuudet siihen nähdään vähäisinä. Nämä nuoret kokevat poliittisen kie-lenkäytön vieraaksi. He asennoituvat poliitikkoihin hyvin kyynisesti, jopa

“Mielestäni ylä-asteen yhteis-kuntaopin tunneilla voisi ikään kuin käydä läpi seitsemän suurinta puoluetta siten, että näiden puolueiden nuorisojärjes-töjen edustajat tai ”ihan oikeat poliitikot” tulisivat esittelemään puolueensa linjauksia. Seitsemän tuntia vuodesta on kuitenkin melko pieni määrä uhrata nuorien valveutumiselle.”

“Kouluihin teemapäiviä/viikkoja aiheesta: osallistu ja vaikuta. Päivään kuuluisi mm. väittelyitä, politiikkovieraita ja paikallispo-litiikkaan ja paikallisiin vaikut-tajaryhmiin tutustumista (esim. nuorisovaltuusto).“

“politiikka on minulle jotain outoa ja kaukaista. En näe, että politiikka on mitenkään minua lähellä”

“Olen varmaan turhan naiivi, kun haluaisin puoluejärjestelmän, joka olisi selkeä. Kovin monelle tuskin on selvä, missä todelliset erot menevät, vai onko niitä edes olemassa enää.”

“tapa millä politiikkaa puhutaan ei tavoita minua”


vihamielisesti. Esimerkiksi kansan-edustajien palkankorotus saa selvästi eniten huomiota juuri niiden nuorten keskuudessa, jotka eivät ole politiikasta lainkaan kiinnostuneita. Heillä ei ole riittävästi tietoa puoluejärjestelmästä, että osaisivat asettaa itsensä poliittiselle kartalle, ja näin ollen he jättävät usein äänestämättä, tai valitsevat ehdokkaan pinnallisin perustein.

Nuorten keskuudessa on myös ris-tiriitaisesti politiikkaan suhtautuvia, jotka näkevät politiikan ja sen seuraa-misen tärkeänä, mutta oma suhde poli-tiikkaan jää silti etäiseksi. Politiikkaan perehtyminen vie liikaa aikaa ja poliit-tista terminologiaa pidetään vaikeasel-koisena. Politiikka nähdään ikään kuin erillisenä saarekkeena, joka on kyllä tärkeä, mutta siitä on vaikea saada otetta ja sen linkittäminen omaan elä-mään koetaan haasteelliseksi. Monen kohdalla syynä ovat puutteelliset pohjatiedot, joiden vuoksi politiikan tapahtumien hahmottaminen on vai-keaa. Nämä nuoret nostavat esiin myös turhautumisen epäolennaisten asioi-den pyörittelyyn, jolla viitataan mm. poliittisiin skandaaleihin ja politiikan henkilöitymiseen. Myös median tapaa uutisoida näistä aiheista kritisoidaan.

Nuorten joukosta löytyy toki myös politiikasta kiinnostuneita, jotka näke-vät politiikan tärkeänä yhteiskunnalli-sen vaikuttamisen keinona: poliittisten asioiden seuraaminen nähdään oike-utena ja jopa velvollisuutena, jota ei tulisi laiminlyödä. Nämä nuoret halua-vat pysyä ajan hermoilla ja tietää, mistä

“Oikeastaan erittäin kiinnos-tunut, mutta jostain syystä politiikan seuraaminen on mie-lestäni vaikeaa ja aikaa vievää. En ymmärrä puolueiden asemia enkä osaa seurata poliittisia keskuste-luja, vaikka haluaisinkin.”

“Päivittäisen politiikan seu-raamisen intoa laskee huo-mattavasti poliitikkojen omien HENKILÖIDEN ylikorostettu esille tuominen. Iltapäivälehdet keskittyvät lähinnä puimaan poliitikkojen likapyykkiä eivätkä suinkaan yhteiskunnallisiin ongelmiin. Poliitikkojen ei pitäisi olla julkkiksia vaan oman alansa AMMATTILAISIA. Kun kaiken maailman missit ja Mikko Alatalot lentävät eduskunnasta ja media ei enää jauha Vanhasen kalsareiden väristä, voi olla jotain syytäkin lukea lehdistä poliittisia päätöksiä.”

“Politiikka on tärkeä osa yhteis-kuntaamme ja on kansalaisen oikeus ja velvollisuus olla selvillä edustajistaan ja heidän toimis-taan.”

“On mielenkiintoista tietää, mitä Suomessa tapahtuu nyt ja tule-vaisuudessa. Esim. opiskeluun vaikuttavat päätökset vaikut-tavat sitä paitsi suoraan omaan elämääni.”


yhteiskunnassa milloinkin puhutaan - poliittisen tietoisuuden katsotaan kuuluvan yleissivistykseen. Politiikasta kiinnostuneet näkevät myös poli-tiikan vaikutukset käytännön elämässä.

Nuorten kiinnostus yhteiskunnallisia asioita ja politiikkaa kohtaan eivät siis usein kulje käsi kädessä, vaan nuori voi olla kiinnostunut yhteis-kunnallisista asioista mutta samalla nähdä politiikan eli päätöksenteon prosessin kankeana ja etäisenä. Näiden yhdistäminen on siis avainase-massa pohdittaessa keinoja nuorten aktivoimiseksi. Nuorille pitäisi löy-tää areena, jossa poliittisista kysymyksistä voisi saada tietoa ja niistä voisi keskustella konkreettisten teemojen avulla. Jos nuoret pystyisivät linkittä-mään politiikan paremmin heitä itseään kiinnostaviin yhteiskunnallisiin asioihin, politiikka tuskin näyttäytyisi enää niin vieraana.

Nuorille tärkeät yhteiskunnalliset kysymyksetVaikka “politiikka” ei siis nuorten enemmistöä kiinnosta, on nuorilla voimakkaitakin mielipiteitä erilaisista yhteiskunnallisista kysymyksistä. Tässä osiossa nostamme esiin muutamia tällaisia aihealueita, jotka kyse-lytutkimuksen sekä verkkoyhteisössä käydyn keskustelun perusteella ovat nuorille erityisen tärkeitä. Nämä teemat ovat opintotuki, homo- ja lesboparien oikeudet, työttömyys, ympäristön suojelu ja maahanmuutto. Lisäksi käsittelemme osion lopussa lyhyesti muutamaa muuta teemaa, jotka nousivat keskustelupalstalla ja avoimissa vastauksissa vahvasti esille. Näiden teemojen ohella olemme tiedustelleet nuorten suhtautumista laajaan listaan muitakin poliittisia kysymyksiä, joita kaikkia ei voida tässä yhteydessä laajemmin käsitellä - oheisessa kuvaajassa nähdään kuitenkin tiivistetysti nuorten kantoja näihin aihealueisiin.


KUVAAJA 2. SUHTAUTUMINEN POLIITTISIIN KYSYMYKSIIN

5463

4231

2626

3919

3721

2719

322223

2827

201818

3024

2719

26913

1614

1991110

1916

612

610

466

454

22

3421

3848

4846

2946

2743

3642

293936

3131

3638

3623

2923

2720

3631

2829

233027

2516

1725

1419

13181514

1513

101110

44

56

78

1412

1161115

915

1318

166

1215

261922

211616

2227

1725

2127

182729

2525

3124

3124

293638

2841

35

12

22

12

81

132

32

142

36

61

42

1410

1410

63

77

415

1211

825

1421

2618

3915

273426

2922

1623

89

1313

1717

1122

1228

2321

1522

2417

2136

2829

719

1424

3336

2721

3718

2825

3913

222322

2713

3228

1619

1535

3130

0 % 25 % 50 % 75 % 100 %

Opintotukea tulisi korottaaKansanedustajien palkankorotus tulisi perua

Rikostuomioita tulisi kiristääTerveydenhuoltoon tulisi laittaa selvästi enemmän rahaa

Lapsiperheiden tukiin tulisi laittaa selvästi enemmän rahaaVanhustenhoitoon tulisi laittaa selvästi enemmän rahaa

Käsiaseiden saatavuutta pitäisi rajoittaa voimakkaastiRikollisuuden torjuntaan tulisi laittaa selvästi enemmän rahaa

Homo- ja lesbopareille tulisi antaa kaikki samat oikeudet kuin heteropareilleValtion työpaikkoja tulisi nykyistä enemmän hajauttaa pääkaupunkiseudun ulkopuolelle

Päätöksentekovaltaa tulisi pyrkiä siirtämään takaisin EU:lta Suomen valtiolleKoulujen opinto-ohjaukseen tulisi laittaa selvästi enemmän rahaa

Homo- ja lesbopareille pitäisi antaa adoptio-oikeusOpiskelupaikkojen määrää yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa tulisi lisätä

Eläinten oikeuksia tulisi parantaaMaahanmuuttoa tulisi rajoittaa

Kaduilla kerjääminen tulisi kieltää laillaVaalirahoituslakia tulisi tiukentaa

Ympäristölainsäädäntöä tulisi tiukentaaArvonlisäveroa tulisi keventää

Ruotsin kielen opiskelu peruskoulussa tulisi muuttaa vapaaehtoiseksiBensan verotusta tulisi keventää

Tupakkalakia tulisi tiukentaa

Luterilaisen ja ortodoksisen kirkon erityisasema pitäisi poistaaYritysten tukemiseen tulisi laittaa selvästi enemmän rahaa

Kulttuurin tukemiseen tulisi laittaa selvästi enemmän rahaaTyöttömyystukia tulisi korottaa

Tuloveroa tulisi keventääKäsiaseet tulisi kokonaan kieltää

Kehitysapuun tulisi laittaa selvästi enemmän rahaaUlkomailta tuleville opiskelijoille pitäisi asettaa lukukausimaksu

Pääomaveroa tulisi keventääVarusmiespalvelus tulisi muuttaa vapaaehtoiseksi

Varusmiespalvelusta pitäisi lyhentääNettikeskustelujen valvontaa tulisi lisätä

Verotusta tulisi muuttaa tasaveron suuntaanMaanpuolustukseen tulisi laittaa selvästi enemmän rahaa

Kannabis tulisi laillistaaTerveydenhuoltoa tulisi siirtää nykyistä enemmän yksityisten yritysten hoidettavaksi

Ydinvoimaloita tulisi rakentaa lisääMyös naisten tulisi suorittaa pakollinen siviili- tai varusmiespalvelus

Eläkeikää tulisi nostaaÄänestysikä tulisi laskea kaikissa vaaleissa 16 vuoteen

Suomen tulisi liittyä NATO:n jäseneksiPresidentin valtaoikeuksia tulisi karsia

YLEn toimintaan tulisi laittaa selvästi enemmän rahaa

Kannatan voimakkaastiKannatanVastustanVastustan voimakkaastiEn osaa sanoa

Maahanmuuttajat pitäisi valita pääasiassa sen mukaan, kuinka paljon heistä on taloudellista hyötyä


“Työnteosta ei tulisi ’rangaista’. Liian korkeat verot vähentävät ihmisten työintoa.”

“Veroilla katetaan yhteisiä menoja, joista olisi karsittava, jos verotus kevenisi.”

“Ottaa se valta pois kansanedustajilta mikä oikeuttaa heidät naurettaviin palkankorotuksiin. Tasa-arvo tässä maassa on paskapuhetta, jos tälläinen jatkuu.”

“Mulle aivan sama mistä ne [vaali]rahat kaivetaan ja ketä sitten myöhemmin suositaan.“

“Armeija opettaa tappamaan emmekä me tarvitse enää yhtään tappajaa tähän maailmaan. Sivari opettaa ihmisarvoja.“

“Kannabis on huume siinä missä muutkin, joten miksi huumausaine tulisi laillistaa?!”

“NATO ei mahdollisen kriisitilanteen sattuessa hyväksyisi Suomea enää jäsenekseen ja siksi Suomen pitäisi nyt liittyä siihen, vaikkei se Venäjää ehkä miellyttäisikään.“

“Järkyttävää lukea lehdistä huonosta vanhusten kohtelusta.“

“Muualla irtisanotaan ja kansanedustajille maksetaan lisää, ei reilua.“

“Alkoholi aiheuttaa enemmän haittaa kansantaloudelle ja ihmisille kuin kannabis ikinä voisi.”

“Varusmiespalvelu on jo nykyään niin lyhyt, ettei kokelaat välttämättä ehdi oppia kaikkia tärkeitä taitoja. Olisi suoranaista hulluutta lyhentää palvelun aikaa entisestään.“

“Intti on suomalaiselle miehelle velvollisuus!”


Opintotuki

Lähes kaikki nuoret toivovat opintotuen korottamista, ja se on heille tärkein eduskuntavaaleihin liittyvä teema.

KUVAAJA 3. SUHTAUTUMINEN OPINTOTUEN KOROTTAMISEEN

Mikä on mielipiteesi näistä asioista? Opintotukea tulisi korottaa

Opintotuki herätti runsaasti keskuste-lua verkkofoorumissamme ja on myös tärkein aihealue, jonka perusteella nuoret tekevät ehdokasvalintaa 2011 eduskuntavaaleja ajatellen: kolmannes nuorista valitsee opintotuen niiden kol-men poliittisen aiheen joukkoon, jotka ovat hänelle tärkeimpiä ehdokasta valittaessa (kaikkien kysyttyjen teemo-jen tärkeys on esitetty eduskuntavaa-leja käsittelevässä luvussa, kuvaaja 14, s. 75). Verkkofoorumissamme opinto-tuen ympärillä käydyt keskustelut liit-tyvät pääosin tuen määrään, tulorajoi-hin ja opintoaikojen rajoittamiseen.

Kuten olettaa saattaa, suurin osa nuorista katsoo opintotuen olevan liian pieni: kaikista nuorista 88 % kannattaa opintotuen korotusta. Nuorten kom-

“Kyllähän se nyt on hieman iro-nista että opiskelijat on köyhin väestönosa suomessa.”

”Meidän länsimaalaiseen käsitykseemme hyvinvoinnista kuuluu kuitenkin muutakin kuin se ruoka ja katto pään päällä. Jos rakennetaan parempaa hyvinvointivaltiota, tarvitaan sitä henkistä pääomaa, joka auttaa jaksamaan pidempään, paremmin ja varmemmin.”

“Olisihan se kiva, mutta en nää siihen [opintotuen korottami-seen] selkeää syytä. Toisissa maissa opiskelijat eivät saa mitään.”

54

24

34

52

4

13

1

3

8

8

0 % 25 % 50 % 75 % 100 %

Nuoret (16–21 v.)


Kannatan voimakkaasti Kannatan Vastustan Vastustan voimakkaasti En osaa sanoa


menteissa esille nousee opintotuen määrän suhde muihin jaettaviin sosi-aalitukiin: nuoret näkevät opiskelijat yritteliäinä ja tulevaisuuden yhteis-kunnan eteen töitä tekevänä ryhmänä, jonka ei tulisi olla tukijärjestelmän pohjalla. Opintotuen muuttaminen monien muiden tukien lailla indeksi-sidonnaiseksi nähdään tarpeelliseksi, ja opintotuen halutaan mahdollis-tavan myös aktiviteetteja, jotka tuovat opinnoille vastapainoa ja auttavat opiskelijaa voimaan paremmin. Myös vanhempien tulojen merkitystä opintotukeen kritisoidaan. Kaikki eivät kuitenkaan allekirjoita opinto-tuen nostovaatimusta, vaan toteavat sen olevan aivan riittävä.

Opintotuen tulorajoihin suhtaudu-taan nuorten keskuudessa nihkeästi: nuoret näkevät, että töissä käymisestä ei tulisi sakottaa. Toisaalta esille nou-see myös joitakin eriäviä mielipiteitä, joissa tukien nähdään kuuluvan vain niitä todella tarvitseville. Työnteon haitallisesta vaikutuksesta opintoi-hin puhutaan nuorten keskuudessa, ja tätä käytetään myös yhtenä perus-teena opintotuen korotusvaatimuk-selle. Muutoin aineistossa viitataan työntekoon lähinnä rahan ansaitsemiskeinona, eikä esimerkiksi työnteon hyödyllisyyttä työkokemuksen kannalta pohdiskelevia kommentteja tule esille.

Nuoret esittävät myös joitakin opintoaikojen rajoittamiseen liittyviä kommentteja. Nämä koskevat pääosin lakiesitystä opintotukiuudistuk-sesta, joka muuttaisi nykytilannetta niin, että myös asumislisän nosta-minen kuluttaisi opintotukikuukausia. Opiskelijoihin kohdistuva paine opiskelutahdin kiristämiseksi stressaa nuorten mielestä liikaa jo muu-tenkin stressaantuneita opiskelijoita, ja järjestelmä, jossa opiskelijoilla ei olisi mahdollista oppia asioita perusteellisesti omassa tahdissaan, näh-dään ongelmalliseksi. Keskustelusta käy myös ilmi, että riippuu hyvin pal-jon alasta, kuinka paljon työtä esimer-kiksi 45 opintopisteen minimimäärän saavuttaminen vuodessa vaatii, ja siksi kaikille aloille yhteiset opintoajat eivät kohtele opiskelijoita tasapuolisesti.

“Nykyisellä opintotuella ei elä, mutta tulorajojen kanssa on vaikea olla töissäkään vuoden ympäri.”

“Jos käy paljon töissä, eikö ole väärin nostaa myös tukea? Eikö tuki kuitenkin ole tarkoitettu niille, joilla se on todelliseen tarpeeseen?”

”Hullu stressihän siitä vaan nou-see kun opintotuella kiristetään. Aina vaan pitäisi olla nopeampi ja tehokkaampi. Tilastoja ja uutisia katsellessa suurin osa valmistui-neista on työttömänä.”


Homo- ja lesboparien oikeudet

Enemmistö nuorista antaisi homo- ja lesbopareille samat oikeu-det kuin heteroille. Vaaliteemana homojen oikeudet on nuorille yksi tärkeimmistä, ja selvästi tärkeämpi kuin vertailuotoksen 40–60-vuotiaille vastaajille.

KUVAAJA 4. SUHTAUTUMINEN HOMO- JA LESBOPARIEN OIKEUKSIIN

Mikä on mielipiteesi näistä aiheista? Homo- ja lesbopareille tulisi antaa kaikki samat oikeudet kuin heteropareille

37

24

44

31

45

31

28

36

64

60

50

56

28

26

20

2

27

30

25

29

26

30

29

21

30

22

27

21

31

30

26

21

11

16

8

14

7

14

13

16

2

7

5

6

9

16

21

6

13

20

12

13

10

14

18

12

2

3

4

7

26

17

19

61

12

10

11

12

12

11

11

14

2

8

13

10

7

11

14

9

0 % 25 % 50 % 75 % 100 %

Kaikki nuoret (16–21 v.)


SUKUPUOLI

Nainen

Mies

ASUINALUE

Etelä-Suomi

Länsi-Suomi

Pohjois-Suomi

Itä-Suomi

SUOSIKKIPUOLUE

Vasemmistoliitto

Vihreät

SDP

Muu puolue

Keskusta

Kokoomus

Perussuomalaiset

Kristillisdemokraatit




Homojen ja lesbojen oikeuksista on keskusteltu paljon viime aikoina, ja aihe nouseekin nuorten keskuudessa tärkeimpien vaaliteemojen jouk-koon (ks. kuvaaja 14., s. 75). Tasa-arvolla ja ihmisoikeuksilla on tärkeä rooli nuorten arvomaailmassa: kuten kuvaajasta 4 näkyy, 64 % nuorista kannattaa ajatusta, että homo- ja lesbopareille annettaisiin kaikki samat oikeudet kuin heteropareille. 40–60-vuotiaista tätä kannattaa 54 %. Kysyt-täessä aiheen tärkeyttä vaaliteemana ero nuorten ja keski-ikäisten välillä on selvästi suurempi: kun nuorista joka neljäs valitsee homojen oikeudet itselleen tärkeimpien kolmen vaaliteeman joukkoon, vertailuotoksen vas-taajista näin tekee vain joka kahdeskymmenes.

Kuvaajasta 4 nähdään, naiset kannattavat tasa-arvoisten oikeuksien antamista homoille ja lesboille hieman miehiä enemmän, ja puoltavaa näkökantaa esiintyy Etelä-Suomessa enemmän kuin muualla maassa. Kun vastauksia tarkastellaan suhteessa siihen, minkä puolueen nuoret ovat ilmoittaneet suosikikseen, havaitaan vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajien suhtautuvan kaikkein myönteisimmin homojen ja lesbojen tasavertaisiin oikeuksiin. Kristillisdemokraattien ja perussuomalaisten kannattajien asenteet ovat kaikkein nihkeimmät, mutta hieman yllättäen perussuomalaisia suosikkipuolueenaan pitävistä kuitenkin löytyy enem-män homojen oikeuksien kannattajia kuin vastustajia. Myöskään kristil-lisdemokraattien kannattajista läheskään kaikki eivät vastusta homojen oikeuksien lisäämistä.

Nuorten käymä keskustelu seksu-aalivähemmistöjen oikeuksista nivou-tuu pääasiassa kirkollisen vihkimisen ja adoptio-oikeuden ympärille. Aviolii-ton puolestapuhujat vetoavat tasaver-taisuuteen: samaa sukupuolta olevilla pariskunnilla tulee olla yhtäläinen oikeus mennä naimisiin kirkossa kuin heteroillakin. Osa nuorista mieltää rekisteröidyn parisuhteen syrjiväksi “kakkosluokan avioliittoksi”, jossa homo- ja lesboparit pyritään erottamaan heteropariskunnista. Tämä voi johtaa esimerkiksi työelämässä syrjimiseen, sillä sivilisäätyä kysytään monissa työhakemuksissa ja rekisteröity parisuhde viittaa lähes poik-keuksetta samaa sukupuolta olevien parisuhteeseen.

Sukupuolineutraalia avioliittoa vastustavat vetoavat pääasiassa kristil-lisiin arvoihin: avioliitto on raamatun mukaan miehen ja naisen välinen

” Niin... Suomi ei todellakaan ole tasa-arvon maa! Täällä ei anneta kaikille kansalaisille samoja oikeuksia! Esimerkiksi noi homo-parien kirkkohäät (…)”

“Mitä nyt ylipäätään tulee seksu-aalivähemmistöihin, niin ainakin suomalaiset tarvitsisivat kiireesti asennekasvatusta.”


liitto, ja näin ollen homopariskunnan vihkiminen kirkossa on Jumalan sanaa ja kirkon perinteisiä arvoja vastaan. Samaa sukupuolta olevien kohdalla ei heidän mielestään voida puhua avio-liitosta, sillä sana viittaa nimenomaan mieheen ja naiseen.

Nuorten keskuudessa on myös asi-aan neutraalisti suhtautuvia, joille ei ole merkitystä, vihitäänkö samaa suku-puolta olevat pariskunnat kirkossa vai ei. Tähän ryhmään kuuluu myös nuoria, jotka haluavat taata homo- ja lesbopareille samat oikeudet kuin hete-roillekin mutta toisaalta näkevät kirk-kovihkimisen kirkon sisäisenä asiana, johon liittyvät pitkät perinteet ja ajatus miehen ja naisen välisestä sitoumuk-sesta:

Samaa sukupuolta olevien adoptio-oikeudesta keskusteltaessa vastusta-jien argumentit pohjautuvat pitkälti lapsen oikeuksiin, kun taas puolusta-jien argumentteihin nivoutuvat sekä lapsen oikeudet että tasa-arvon ihanne. Adoption vastustajat arvostavat perin-teisiä sukupuolirooleja: lapsi tarvitsee ja on oikeutettu sekä äitiin että isään, ja samaa sukupuolta olevat vanhemmat nähdään ikään kuin luonnottomana. Argumenteissa vedotaan myös lapsen ihmisoikeuksiin – vastustajat siis ilmei-sesti näkevät homo- ja lesbovanhem-mat lapsen kannalta ihmisoikeusrikko-muksena. Sateenkaariperheen lapsen arvellaan kohtaavan myös koulukiu-saamista. Adoptio-oikeuden puolesta-puhujien argumentit puolestaan kitey-tyvät siihen, että sukupuolta ei nähdä

”Avioliitto on VAIN miehen ja naisen välinen suhde, homo- ja lesboparit eivät voi saada sellaista erityisasemaa, että he voisivat mennä naimisiin. Silloin suhde ei edes olisi avioliitto.”

”Periaatteessa, mutta esim. kristillinen avioliitto on sinänsä kirkon oma asia. Juridisesti ja yhteiskunnallisesti oikeuksien tulisi kuitenkin olla ehdottomasti samat.”

”Adoptio-oikeuden antaminen homo- ja lesbopareille rikkoisi adoptoitavan lapsen ihmisoike-uksia rankasti.”

“Olen sitä mieltä, että lapsi ei tarvitse roolimalleja molemmista sukupuolista, vaan hän tarvit-see ennen kaikkea roolimalleja ihmisistä”. “Mitä eroa sillä on jos lapsen haluaa adoptoida mies ja nainen tai kaksi naista/kaksi miestä? Ihmisiä hekin ovat.”

”Lasten tulee saada rakkautta ja enemmän ne sitä saavat homo-pareilta kuin Thaimaalaisesta lastenkodista.”


relevanttina asiana vanhemmuudesta puhuttaessa, vaan keskeiseksi muo-dostuu ihmisyys. Lapsella nähdään ole-van oikeus rakkauteen ja kotiin, joiden toteutuminen ei ole mitenkään suku-puolisidonnaista.

Kaikki eivät näe seksuaalivähem-mistöjen oikeuksia yhteiskunnan ykköshuolenaiheena, ja osa nuorista katsoo, että seksuaalivähemmistöjen asiat ovat Suomessa jo riittävän hyvällä tolalla. Jollekin närästystä aiheuttaa myös seksuaalisen suuntautumisen näyttäminen. Vaikka eriäviäkin mie-lipiteitä siis löytyy, kannattavat nuoret yleisesti ottaen vahvasti seksuaalis-ten vähemmistöjen tasa-arvoa ja näkevät, että jokainen saa elää elämäänsä itse parhaaksi katsomallaan tavalla.

”homoutta ei pidä kuitenkaan kulkea mainostamassa”

“Mun mielestä jokaisella pitäisi olla vapaus, ja seksuaalisuuden ilmaisu kuuluu siihen.”

“Eikä kukaan homo/hetero/ihan-mikävaan minusta tuo tarkoituk-sella esille sitä mitä on, he elävät elämäänsä.”


Työttömyys

Nuoret ovat huolissaan nuorisotyöttömyydestä ja toivovat kouluihin parempaa opinto-ohjausta, jotta löytäisivät sellaisille itseään kiinnostaville aloille, joilla työtä on. Suhtautuminen työt-tömyystukien korottamiseen jakaa nuoria.

KUVAAJA 5. SUHTAUTUMINEN TYÖTTÖMYYSTUEN KOROTTAMISEEN

Mikä on mielipiteesi näistä aiheista? Työttömyystukia tulisi korottaa

16

16

19

13

35

24

20

15

12

14

7

14

28

35

32

24

24

26

24

29

31

28

32

20

27

31

21

33

25

24

28

33

24

27

18

36

7

5

7

8

1

8

9

10

5

11

2

13

21

13

21

22

14

19

18

13

29

21

42

18

0 % 25 % 50 % 75 % 100 %

Kaikki nuoret (16–21 v.)


SUKUPUOLI

Nainen

Mies

SUOSIKKIPUOLUE

SDP

Muu puolue

Vasemmistoliitto

Perussuomalaiset

Vihreät

Keskusta


Kokoomus




Työttömyyteen ja työllistymiseen liittyvät asiat ovat myös merkittävässä asemassa nuorten verkkoyhteisössämme käymässä yhteiskunnallisessa keskustelussa. Keskustelu työttömyydestä nivoutuu pitkälti kahden aiheen ympärille: kannusteloukun poistamiseen tukijärjestelmästä ja nuorisotyöttömyyden kitkemiseen. Kysymys työttömyystukien määrästä jakaa nuorten mielipiteitä: kuten kuvaajasta 5 näkyy, tukien korottami-sen kannattajia on kuitenkin niukasti enemmän kuin vastustajia. SDP:n kannattajat ovat eniten tukien korottamisen kannalla, mutta sieltäkin vastustajia löytyy paljon. Myös vasemmistoliiton kannattajat suhtautuvat ajatukseen yllättävän kriittisesti, eikä ero esimerkiksi kokoomukseen ole valtavan suuri.

Analysoitaessa keskustelufooru-min kommentteja esiin nousee nuorten huoli työttömien passivoitumisesta: sosiaalitukijärjestelmä saa osakseen runsaasti kritiikkiä sen passivoivasta vaikutuksesta. Nuorten kommenteissa mainitaan mm. perustulomalli ja pal-kankorotukset matalapalkka-aloille mahdollisina ratkaisuina ongelmaan. Toisaalta työttömiä ei nähdä yhtenä joukkona, johon tulisi soveltaa samoja säännöksiä: nuoret katsovat joiden-kin olevan työttömiä pakosta, tois-ten omasta valinnasta. Moni nuorista pistäisi kuitenkin työttömyystukien korottamiseen suunnattavat rahat mie-lummin itse työttömyyden ehkäisemi-seen.

Nuoret ovat erityisen huolestuneita nuorisotyöttömyydestä ja nuorten syr-jäytymisestä. Omalla kohdallaan monia nuorista mietityttää työpaikan löytämi-nen valmistumisen jälkeen. Erityisesti työkokemuksen puute puhututtaa: nuoret haluaisivat työpaikan, mutta kun työkokemuksen puutteen vuoksi sellaista ei ole saatavissa, kuinka kier-teestä on mahdollista päästä pois?

“Olen huolestunut kannus-tinloukku-ilmiöstä, johon yhä useammat ihmiset, etenkin nuoret, lankeavat. En ihmettele, miksi monet jäävät mieluummin elämään pienillä sosiaalituilla, kun vaihtoehtona on työ, jossa palkka on kohtuuttoman pieni.”

“Elämäntapatyöttömät eivät ansaitse suuria korvauksia. Pakosta työttömäksi joutuneiden toimeentulo pitäisi turvata.”

“Itsekin on vaikea löytää töitä kesäisin ja näin lukiota päättä-essäni stressaa miettiä tulevaa ammattiani kun en voi olla varma saanko töitä.”

“Työtön nuori on syrjäytymisvaa-rassa, ja hän voi jäädä sosiaali-apujen loukkuun eikä opi arvos-tamaan näin työn merkitystä hänen elämälleen ja mahdolliselle tulevalle perheelleen.”


Keskusteluun nuorten työttö-myydestä nivoutuu kysymys opinto-ohjauksesta, joka herätti paljon aja-tustenvaihtoa verkkoyhteisössä. Opinto-ohjauksen nähdään tällä het-kellä olevan tehotonta, millä on suora vaikutus työllistymiseen: relevanttia tietoa ja keskustelua erilaisista vaihto-ehdoista on vähän tarjolla, mikä hidas-taa oman alan löytämistä ja työelämään siirtymistä. Nuorten mielestä opinto-ohjaus tarkoittaisi ideaalitapauksessa vierailuja muihin oppilaitoksiin, vierailijoita kertomaan erilaisista mah-dollisuuksista sekä keskustelua luokan kesken erilaisista vaihtoehdoista.

“Jos opinto-ohjaukseen ei tulevaisuudessa panosteta, tulee yhä enemmän ja enemmän ’ei se ollutkaan mun juttu’- ilmiöitä. Opiskelijat lähtevät vaihtamaan koulua, eivätkä pääsekkään minnekkään tai joutuvat odot-tamaan. Heidän valmistuminen hidastuu, he pitävät välivuosia eivätkä pääse työelämään.”


Ympäristökysymykset

Nuoret naiset suhtautuvat ympäristönsuojeluun selvästi miehiä myönteisemmin. Lähes kaikki naiset vastustavat ydinvoiman lisärakentamista, miehistä noin puolet kannattaa sitä.

KUVAAJA 6. SUHTAUTUMINEN YMPÄRISTÖLAINSÄÄDÄNNÖN TIUKENTAMISEEN, YDINVOIMAN LISÄRAKENTAMISEEN JA BENSAN VEROTUKSEEN

Mikä on mielipiteesi näistä aiheista?

Ympäristön suojelu kuuluu nykynuorille merkittävimpiin poliittisiin kysymyksiin. Suhtautuminen aiheeseen vaihtelee kuitenkin voimakkaasti sukupuolesta riippuen: kuvaajasta 6 nähdään, että sekä nuoret että keski-ikäiset naiset kannattavat ympäristölainsäädännön tiukentamista huo-mattavasti miehiä enemmän. Myös eduskuntavaalien vaaliteemana ympä-ristökysymykset ovat naisille paljon tärkeämpiä kuin miehille (ks. kuvaaja 15., s. 76). Nuorten aiheen ympärillä käymään keskusteluun kietoutuu

14

9

21

16

12

18

1

4

27

21

20

17

34

38

43

50

25

43

5

16

30

38

27

41

18

37

5

19

19

19

29

31

17

29

21

26

7

11

1

4

16

10

38

36

11

6

8

6

27

6

30

10

29

9

27

13

14

5

24

10

0 % 25 % 50 % 75 % 100 %

YMPÄRISTÖLAINSÄÄDÄNTÖÄ TULISI TIUKENTAA

Nuoret miehet (16–21 v.)

Vertailuotos miehet (40–60 v.)

Nuoret naiset (16–21 v.)

Vertailuotos naiset (40–60 v.)

YDINVOIMALOITA TULISI RAKENTAA LISÄÄ





BENSAN VEROTUSTA TULISI KEVENTÄÄ







huoli tuleville sukupolville jätettävästä perinnöstä ja omiin ekotekoihin panos-taminen – toisaalta kaikki eivät ole yhtä vakuuttuneita asian vakavuudesta ja kysymys Suomen kokoisen valtion päästöjen merkityksestä mietityttää. Vaikuttaa siltä, että suurin osa nuorista myöntää luonnon tuhoutumisen uhan jollakin tasolla, mutta käsitykset siitä, mitä asialle voi tai pitäisi tehdä ero-avat toisistaan. Vaikka moni on huolissaan tuleville sukupolville jätettä-västä perinnöstä, on nuorten keskuudessa myös tapauksia, jotka asettavat oman hyvinvointinsa tulevien sukupolvien edelle.

Nuorten ympäristönsuojeluun liittyvissä keskusteluissa nousee tois-tuvasti esiin myös suhtautuminen ydinvoimaan, joka jakaa nuorten mie-lipiteitä. Yleisesti ottaen nuoret ovat kohtalaisen ydinvoimavastaisia: 51 % vastustaa ydinvoiman lisärakentamista. Taustalla on kuitenkin suuri asenne-ero sukupuolten välillä: miehet ovat yleisesti ottaen ydinvoimaloi-den lisärakentamisen puolestapuhujia, kun taas naisista tätä kannattaa vain hyvin harva. Asiassa on myös sukupolviulottuvuus: sekä miesten että naisten osalta nuoret asennoituvat selvästi keski-ikäisiä kriittisemmin ydinvoimaa kohtaan. Ydinvoimakysymyksessä tulee kuitenkin ottaa huo-mioon, että monet nuorista kokevat aiheen kohtalaisen vieraaksi, mihin viittaa myös se, että 23 % ei osaa sanoa mielipidettään aiheeseen.

Ydinvoiman vastustajat näkevät ydinjätteen ja ydinonnettomuuden ris-kit todellisina ja ovat huolissaan ydin-jätteen vaikutuksista tuleville sukupol-ville. He ovat sitä mieltä, ettei asiasta ole tarpeeksi tietoa ja että ydinvoimaan käytettävät resurssit ja varat voitaisiin käyttää uusiutuvien energiamuoto-jen kehittämiseen ja hyödyntämiseen. Ydinvoiman puolustajat puolestaan uskovat ydinjätteeseen ja ydinonnet-tomuuden mahdollisuuteen liittyvien riskien olevan minimaalisina. He näkevät ydinvoiman tehokkaana, edullisena ja ilmaston lämpenemistä hillitsevänä energiamuotona, jota pitäisi hyödyntää ainakin niin kauan, kun mitään parempia vaihtoehtoja ei ole tarjolla. Ekologisia ja taloudelli-sia argumentteja ydinvoiman puolesta esitetään kutakuinkin yhtä paljon,

“PIenen SUomen on turha tehdä mitään ennen kuin USA ja Kiina tekevät parannuksen.”

“Edelleen luotan siihen että heitän veivini ennen kuin tästä tulee ongelma.”

“onko meillä, jotka elämme täällä tänä päivänä, oikeutta kerryttää moista [ydinjätettä] tulevienkin sukupolvien huoleksi?”

“ydinenergia tulee aina olemaan ongelmallista ja vaarallista, tämän sijaan tulisi sijoittaa uusiutuviin energiamuotoihin”


ja monet nuoret mainitsevat molempia. Moni puolustajista myös katsoo, että ydinvoimaloiden sijoittaminen Suo-meen on turvallisempaa kuin esimer-kiksi itärajan toiselle puolelle.

Nuorten käymään ympäristökes-kusteluun liittyy myös suhtautuminen bensan verotuksen keventämi-seen, jota enemmistö (53 %) nuorista kannattaa. Bensan hinnan vaikutusta yksityisautoilun määrään kyseenalaistetaan, ja Suomessa bensan hinnan ja sen verotuksen todetaan olevan jo todella korkealla suhteessa muuhun maailmaan. Monet nuoret kuitenkin myös ilmoittavat suosivansa joukko-liikennettä ja hyväksyvänsä bensan verotuksen korkeuden pääasiassa yksi-tyisautoilun vähentämiseen perustuvin argumentein.

“Ydinvoimalat on tällä hetkellä tehokkain, ja pitkällä tähtäimellä luontoa säästävin vaihtoehto energiantuotannolle.”

“Missään muualla vero ei ole niin valtavan suuri! Eikä se kuiten-kaan autoilua vähennä.”

“Miksi saastuttamista tulisi tukea? Julkiset ja omat lihakset liikuttavat oikein hyvin.”


Maahanmuutto

Nuoret suhtautuvat kohtalaisen kriittisesti maahanmuuttoon; teema on tärkeä erityisesti nuorille miehille. Ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita kohtaan ollaan kuitenkin suopeampia.

KUVAAJA 7. SUHTAUTUMINEN MAAHANMUUTON RAJOITTAMISEEN

Mikä on mielipiteesi näistä aiheista? Maahanmuuttoa tulisi rajoittaa

35

20

20

15

63

25

28

16

22

2

9

14

31

37

32

29

28

34

31

38

29

43

32

21

14

31

22

35

2

18

3

27

25

21

31

38

7

5

5

13

1

5

14

5

8

3

12

12

14

8

20

7

6

19

24

14

17

30

17

15

0 % 25 % 50 % 75 % 100 %





SUOSIKKIPUOLUE

Perussuomalaiset

Kokoomus

Muu puolue

SDP

Keskusta


Vihreät

Vasemmistoliitto




KUVAAJA 8. SUHTAUTUMINEN MAAHANMUUTTAJIEN VALINTAAN TALOUDELLISIN PERUSTEIN, ULKOMAALAISTEN LUKUKAUSIMAKSUIHIN SEKÄ KERJÄÄMISKIELTOON

Mikä on mielipiteesi näistä aiheista?

Maahanmuutto herätti erittäin runsaasti keskustelua nuorten keskuu-dessa ja noin 24 % nuorista katsoo maahanmuuton kuuluvan kaikkein tärkeimpiin teemoihin eduskuntavaalien ehdokasvalinnan kannalta – nuorille miehille se on peräti kaikkein tärkein tulevissa vaaleissa (ks. kuvaaja 15, s. 76). Nuorista miehistä jopa 66 % kannattaa maahanmuuton rajoittamista, ja myös naisista yli puolet on tällä kannalla. Ei ole yllättä-vää, että perussuomalaisten kannattajat ovat rajoitusten kannalla selvästi muita enemmän – maahanmuuttokriitikoita löytyy silti paljon myös mui-den puolueiden kannattajista. Nuorten keskuudessa korostuvat erilaiset puhetavat suhteessa maahanmuuttoon: nähtävissä on kaksi suurta linjaa, nationalismin kannattajat ja globaaliin ihmisarvoon uskovat. Seuraavaksi tarkastelemme maahanmuuton rajoittajien ja kannattajien argumentteja maahanmuutosta, minkä jälkeen esittelemme keskustelua ulkomaalaisten

14

19

7

19

25

18

12

9

32

22

23

20

29

51

24

43

31

36

23

19

30

39

31

28

22

18

31

22

15

30

27

39

15

22

17

27

10

3

12

4

9

8

11

20

7

8

4

11

24

10

25

12

20

7

27

12

16

9

25

13

0 % 25 % 50 % 75 % 100 %

ULKOMAILTA TULEVILLE OPISKELIJOILLE PITÄISI ASETTAA LUKUKAUSIMAKSU




Vertailuotos naiset (40-60 v.)

MAAHANMUUTTAJIA PITÄISI VALITA PÄÄASIASSA SEN MUKAAN, PALJONKO HEISTÄ ON TALOUDELLISTA HYÖTYÄ SUOMELLE





KADUILLA KERJÄÄMINEN TULISI KIELTÄÄ LAILLA







opiskelijoiden lukukausimaksuista sekä kaduilla kerjäämisen kieltämi-sestä.

Maahanmuuton rajoittamista toivovat ovat huolissaan maahanmuut-tajien asioiden hoitamisesta suomalaisten hyvinvoinnin kustannuksella, tukijärjestelmämme hyväksikäytöstä ja rikollisuudesta. Heidän mie-lestään ensisijalla tulisi olla yhteiskuntamme epäkohtien, kuten työttö-myyden ja mielenterveysongelmien, korjaaminen eikä maahanmuuttajien “hyysääminen”. Maahanmuuttoa vas-taan esitetään keskenään ristiriitaisia argumentteja: yhtäältä valitetaan maa-hanmuuttajien vievän suomalaisten työpaikat, toisaalta heitä syytetään sosi-aalitukien varassa elämisestä. Tukijär-jestelmämme hyväksikäyttö aiheuttaa suurta huolta ja tukien jakamiseen kaivataan tiukempia rajoituksia. Maa-hanmuuttajat yhdistetään usein myös lisääntyneeseen rikollisuuteen, ja monet ovatkin tiukempien sääntöjen luomisen kannalla esimerkiksi rötöstelevien maahanmuuttajien karkottamisen suhteen.

Nuorten keskuudessa on myös maahanmuuttoa ehdollisesti puolus-tavia, jotka kannattavat “järkevää” maahanmuuttoa. He lähestyvät maa-hanmuuttoa taloudellisesta hyötynä-kökulmasta, aiheen humanitäärisellä puolella ei ole heille suurta merkitystä. Tässä ryhmässä työperäiset maahan-muuttajat nähdään yhteiskunnan kan-nalta hyödyllisinä ja heihin suhtaudu-taan pääasiassa positiivisesti. Kuten kuvaajasta 8 nähdään, ovat etenkin nuoret miehet tällaisen maahanmuut-topolitiikan kannalla: heistä 62 % valit-sisi maahanmuuttajat pääasiassa talou-dellisin perustein. Vaikka yhtäältä työvoiman tarvetta korostetaan ja monissa kommenteissa myös kulttuu-riselle monimuotoisuudelle annetaan arvoa, toisaalta maahanmuuttoon kaivataan selkeitä sääntöjä ja tiettyjä

“Maahanmuuttopolitiikka tiukemmaksi. En ole koskaan ymmärtänyt miksi muiden mai-den kansalaisten etu laitetaan omien edelle.”

“Järkevintä olisi, että jos ja kun mamu rikkoo suomen lakia, lähtö tulisi takasin somaliaan.”

“Maahanmuutossa ei ole mitään vikaa ja todennäköisesti se on lähes ainoa keino lieventää eläkepommin vaikutuksia, mutta maahan kuuluisi päästää enim-mäkseen niitä, joilla on edelly-tykset työntekoon, työpaikasta kilpailuun, verojen maksuun ja elämiseen Suomessa ilman valta-via apurahoja ja elätys maksuja.”

“Suomi tarvitsee työvoimaa tulevaisuudessa. Toivotaan että ihmiset eivät kuitenkaan tule tänne vain sossupummeiksi ja hakemaan koulutusta.”


rajoja. Ehdollisesti maahanmuuttoa puolustavat kokevat, että maahan-muuttajien sopeutumisessa tärkeässä roolissa ovat sekä yhteiskunta että tulokas itse. Ennen maahanmuuttajien vastaanottoa yhteiskunnan sopeutta-misresurssien tulisi olla kunnossa ja toisaalta maahanmuuttajan itsensä pitäisi kyetä aktiivisesti osallistumaan omaa sopeutumistaan edistäviin toimiin.

Maahanmuuton puoltajat eivät koe maahanmuuttoa uhkana, vaikka kaikki tulokkaat eivät suoraan hyödyttäisikään Suomen taloutta. Puol-tajat näkevät maahanmuuton ihmisoikeuskysymyksenä ja argumentoi-vat inhimillisyyden puolesta: apua tarvitsevia tulee auttaa ja Suomella on siihen resursseja. Puolustajat näkevät maahanmuutossa myös paljon hyötyjä Suomen kannalta, ja viittaavat erityi-sesti monikulttuurisuuden arvoon ja työvoiman tarpeeseen. Monet toteavat, että Suomi ottaa edelleenkin vastaan verraten vähän maahanmuuttajia suh-teessa moniin muihin länsimaihin. Maahanmuuton puolustajien jouk-koon kuuluu myös sopeuttamisen korostajia, jotka painottavat maahan-muuttajien tukiverkkojen, koulutuk-sen ja työskentelymahdollisuuksien kehittämistä, jotta sopeutuminen suo-malaiseen yhteiskuntaan kävisi hel-pommin. He muistuttavat myös maa-hanmuuttajien ja suomalaisten välisen vuorovaikutuksen kehittämisen tär-keydestä ja suomalaisten asenteiden vaikutuksesta maahanmuuttajien yhteiskuntaan integroitumiseen. Maa-hanmuuton puoltajien näkökulmaan yhdistyvät yhtäältä kansainvälisyyden ja humaanisuuden ideologia sekä toi-saalta näkökulmat maahanmuuttajien

“Maahanmuuton määrää ei tarvitse vähentää, jos kotoutta-mistoimenpiteitä parannetaan radikaalisti.”

“Ihmisillä tulee olla oikeus liikkua ympäri maailmaa riippumatta etnisestä alkuperästä.”

“Maahanmuuttajat ovat ihmisiä siinä missä muutkin. Muuttajilla on tukalaa kotimaassaan, täällä he saavat turvaa ja mahdolli-suuden inhimilliseen elämään ja kehitykseen.”

“Mutta [maahanmuuton] laatua tulisi parantaa, eli luoda sellaiset olosuhteet, joissa maahanmuut-tajan olisi helpompi sopeutua elämään Suomessa. Työnteon tulisi olla mahdollista ja kannat-tavaa, tukipalveluita riittävästi. Täytyisi luoda olosuhteet, joissa maahanmuuttajien olisi mahdol-lista hyödyntää osaamistaan.”

“Suomen rasistit pitäisi ensin saada herätettyä todellisuuteen, ennen kuin kannattaa tuoda lisää ulkomaalaisia kärsimään heidän toiminnastaan.”


hyödyllisyydestä yhteiskunnallemme. Heidän mielestään suomalainen yhteiskunta on päävastuussa maahanmuuttajan sopeutumisesta.

Kerjäämisen kieltäminen lailla

Maahanmuuttotematiikkaan liittyy osaltaan myös keskustelu kerjäämi-sen kieltämisestä lailla. Kuvaajasta 8 nähdään, että kerjäämiskiellolla on nuorten parissa paljon kannatusta: kaikista vastaajista sitä puoltaa 58 %. Keski-ikäisten joukossa ajatus saa sel-västi vähemmän kannattajia. Niin kuin odottaa saattaa, perussuomalaisia suo-sikkipuolueenaan pitävät kannattavat kerjäämisen kieltämistä selvästi muita enemmän: heistä 85 % näkee kerjäämi-sen kieltämisen lailla tarpeelliseksi.

Ulkomaalaisten opiskelijoiden lukukausimaksut

Nuoret kävivät ulkomaalaisten lukukausimaksuista keskustelua maahan-muuton yhteydessä, ja myös tämä aihe jakaa mielipiteitä voimakkaasti: kannattajia ja vastustajia on nuorten keskuudessa kutakuinkin yhtä paljon. On mielenkiintoista, että 40–60-vuotiaat kannattavat lukukausi-maksujen käyttöönottoa ulkomaalaisille huomattavasti nuoria enemmän – vaikka nuoret suhtautuvat yleisesti ottaen kriittisesti maahanmuuttoon, löytyy ulkomaalaisia opiskelijoita kohtaan solidaarisuutta.

Ulkomaalaisten lukukausimaksuja vastustavat nuoret näkevät suoma-laisen ilmaisen koulutuksen valttikort-tina, josta ei tulisi luopua. Argumen-teista nousee esille globaalin tasa-arvon ihanne; osa nuorista näkee ilmaisen koulutuksen jopa kehitysapuna. Luku-kausimaksun vastustajat argumentoi-vat, että monet ulkomaalaisista opiske-lijoista saattavat jäädä opintojen jälkeen Suomeen ja maksaa opintonsa takaisin veroina. Kotimaihinsa takaisin palaa-

“Mielestäni kadulla kerjääminen pitäisi kieltää, mutta sitä ei pitäisi unohtaa että se ei kuiten-kaan ratkaise köyhien ongelmia.”

“Köyhyys ei katoa kieltämällä. Sen piilottaminen on raukka-maista suomalaisen hyvinvoinnin kuplaan piiloutumista.”

“Kerjääjät aiheuttavat haittaa vain itselleen ja muille.”

“Eikä mielestäni ole toimivampaa kehitysapua, kuin kouluttaa esimerkiksi terveydenhuollon ammattilainen, joka valmistut-tuaan voi palata kotimaahansa harjoittamaan saamaansa päte-vyyttä ja edistämään paikallisesti ihmisten elintasoa.”


vat voivat puolestaan toimia hyödyl-lisinä linkkeinä verkostoitumista aja-tellen. Vastustajat näkevät myös, että Suomessa on muutenkin verrattaen vähän koko tutkintoa suorittavia ulkomaalaisia opiskelijoita ja maksu-jen käyttöönotto vähentäisi heitä entisestään, sillä pohjoinen Suomi ei ole monenkaan ulkomaalaisen unelma-asuinpaikka. Ulkomaalaisten luku-kausimaksujen pelätään myös olevan ensimmäinen askel koko korkea-koulujärjestelmän maksulliseksi muuttamisessa.

Lukukausimaksua ulkomaalaisille kannattavat perustelevat näkökan-taansa pääasiassa kahdella argumentilla. Ulkomaalaisten nähdään käyt-tävän hyväksi järjestelmää: he tulevat opiskelemaan Suomeen ilmaiseksi ja lähtevät tutkinnon jälkeen pois, mikä nähdään Suomen kannalta tappiol-lisena sijoituksena. Näiden nuorten mielestä jokaisen suomalaista koulu-tusjärjestelmää käyttävän tulisi myös antaa jotakin takaisin. Toinen luku-kausimaksuja kannattavien yleinen argumentti on, että maahanmuuttajien nähdään vievän suomalaisilta opiskelupaikkoja. Osa kannattajista rajaisi lukukausimaksut vain EU:n ulkopuolisista maista tuleville ja osa niistä maista tuleville, joissa suomalainen opiskelija joutuisi maksamaan opin-noista.

Muita teemojaKeskustelufoorumissa ja kyselylomakkeessa käsiteltiin paljon myös muita teemoja. Seuraavaksi nostamme lyhyesti esille näistä muutaman, jotka keskustelujen ja kommenttien perusteella ovat nuorille tärkeitä.

Nuorten mielenterveysongelmat ja syrjäytyminen

Nuoret ovat huolissaan yhteiskunnassa heikossa asemassa olevien ihmisten hyvinvoinnista; keskusteluissa esiin nostetaan mm. vanhukset, yksinhuol-tajaperheet ja syrjäytyneet ja mielenter-

“Kuka tänne enää tulisi? Eikä se olisi muutenkaan reilua.”

“Monet tulevat Suomeen vain hyväksikäyttämään ilmaista kou-lutusta ja lähtevät sitten takaisin kotimaahansa. Yhteiskunnan varoja menee vain hukkaan!”

“Toivoisin myös, että nuorten mielenterveysasioihin kiinnitet-täisiin huomiota (...) Tarvitaanko uusi tragedia, että asiaa voitai-siin taas pohtia? Ennaltaehkäisy on äärimmäisen tärkeää.”


veysongelmista kärsivät nuoret. Erityi-sesti nuorten mielenterveysongelmat ja syrjäytyminen saavat osakseen pal-jon kommentointia ja näihin asoihin kaivattaisiin kipeästi tehokkaampaa puuttumista. Mielenterveysongelmien osalta nuorten pahoinvointi nähdään huolestuttavana, ja resursseja sekä nuorten mielenterveyspalveluihin että ongelmien ennaltaehkäisyyn toivotaan nykyistä enemmän. Kaikille nuorille astuminen aikuisuuden maailmaan ja tulevaisuuteen kohdistuvien päätösten teko ei ole aina helppoa, mikä voi aiheuttaa painetta, jota voi olla vaikea purkaa.

Rikostuomioiden kiristäminen

Rikollisten saamat tuomiot herättivät myös laajaa keskustelua ja kommen-tointia. Nuoret ovat vahvasti tiukem-pien tuomioiden kannalla: 80 % toivoo niiden kiristämistä. Rikostuomioiden kiristäminen nousee myös tärkeäksi vaaliteemaksi: nuorista 13 % valitsee sen kolmen tärkeimmän teeman jouk-koon (ks. kuvaaja 14, s. 75). Aiheen ympärillä käydyissä keskusteluissa nuoret keskittyvät pääasiassa kritisoi-maan seksuaalirikoksista ja erityisesti lapsiin kohdistuvista seksuaalirikok-sista jaettuja liian kevyitä tuomioita. Nuorten käsitysten mukaan rikollisten kohtelu Suomessa on ylipäätäänkin liian helläkätistä, ja vankila nähdään keskustelufoorumissa enemmän lepo-kotina ja täyshoitolana kuin rangais-tuslaitoksena.

“Yhteiskunnan aiheuttama paine on järkyttävän suuri. Aikuiset eivät ymmärrä, kuinka suuri kyn-nys on oikeasti rohkaista itsensä ja mennä avoimesti puhumaan omista ongelmistaan. Varsinkin kun monesta varmasti tuntuu ettei kukaan ymmärrä.”

“Suomessa annetaan liian lieviä tuomioita, että kohta pelottaa ajatuskin liikkua kadulla. Rais-kaajat, pedofiilit jne. saavat vain ehdonalaista ja vähän sakkoja.”

“Olen sitä mieltä että vanki-lat ovat liian löyhiä. Jos teet rikoksen, josta sinut passitetaan vankilaan, eikö sen tulisi tuntua myös siltä että olet vankina? Suomen vankiloissa vankien virikkeeksi on pistetty paljon rahaa, on kirjastoa, kuntosalia ja muuta tekemistä. Samaan aikaan esimerkiksi vanhukset, joutuvat makaamaan sängyissään, ilman seuraa ja virikkeitä.”


Ylen rahoitus

Vain 12 % nuorista katsoo, että Ylen toi-mintaan tulisi laittaa lisää rahaa. Tämä ajatus saa kaikista kysymistämme aiheista nuorilta kaikkein vähiten kan-natusta; mm. eläkeiän nostamiselle löytyy enemmän kannattajia. Ylen lisärahoitusta vastustetaan pääasiassa kolmella eri argumentilla. Osa nuorista näkee, että Ylen toiminta on nykyisel-läänkin riittävää, joten lisärahoitus ei ole tarpeen. Osa nuorista taas kannat-taa Ylen yksityistämistä tai vähintään osittaista mainosrahoitteisuuden käyt-töönottoa. Joukossa on myös nuoria, jotka mieltävät Ylen merkityksettö-mäksi ja sen tavoittaman kohderyhmän marginaaliseksi. Vaikka osa nuorista suhtautuu Yleen negatiivisesti, saa se silti nuorten joukosta myös kiitosta, heiltäkin, jotka eivät välttämättä näe lisärahoitusta tarpeelliseksi: Yle näh-dään tärkeänä vaihtoehtona kaupal-liselle medialle, mm. koska sen ohjel-matarjonta ottaa myös vähemmistöt huomioon.

Riippumatta suhtautumisesta Yleen, asennoituvat nuoret hyvin kriit-tisesti TV-maksuun, ja Ylen lisärahoituksen puoltajatkin toivovat siirty-mistä rahoitukseen valtion budjetista. Keskustelufoorumilla kannatusta sai myös Yle-televisiokortti, jonka avulla TV-maksu voitaisiin kohdistaa vain niille, jotka Ylen kanavia seuraavat.

Tuntijakouudistus

Peruskoulun tuntijakouudistus on verkkoyhteisössä eniten keskustelua herättänyt aihe (vaikkakaan aihe ei nouse tärkeimpien vaaliteemojen joukkoon). Keskustelufoorumissa sivuttiin monia opetukseen ja kouluun liittyviä aiheita, ja nostamme niistä nyt esille ruotsin kielen asemaan sekä uskonnon ja draaman opetukseen liittyvät keskustelut.

”Mielestäni yle tuottaa nyt jo täysin laadukasta ohjelmaa yms. eikä siis tarvi nykyistä enempää rahaa.”

“Yle pitäisi muuttaa kaupalliseksi kanavaksi ja tv-maksu poistet-tava.”

“En tajua mihin nykyisetkään rahat menevät,huonoihin ohjelmiin,joita vain mummot katsovat,kuuntelevat.”

“Yle on monipuolinen ja asialli-nen eikä sieltä tule mainoksia.”

“Ylen toimintaan enemmän rahaa valtiolta. Naurettava tv-maksu pois.”

“Yle pois kokonaan, ylihinnoi-teltua paskaa joka kaikkien on pakko maksaa vaikka eivät Yle:n tarjontaa haluaisi.”


Kyselyyn vastanneista hieman yli puolet kannattaa ruotsin kielen muut-tamista vapaaehtoiseksi. Ero suku-puolten välillä on merkittävä: miehistä vapaaehtoisuutta kannattaa 66 %, nai-sista 39 %. Keskustelufoorumissa ja avoimissa vastauksissa ruotsin kielen vapaaehtoisuuden puolesta argumen-toitiin mm. vetoamalla siihen, että Suo-messa on paljon alueita, joissa ruotsin kielen osaaminen ei ole tarpeellista. Ruotsin pakollisuuden katsotaan vievän aikaa muiden, monesti hyödyl-lisemmiksi katsottujen kielten opiskelulta; moni kannattaa venäjän kie-len asettamista ruotsin kielen kanssa samanarvoiseen asemaan. Ruotsin kielen pakollisuutta taas perustellaan sekä kielen virallisella asemalla että suomenruotsalaisten oikeuksilla.

Keskustelufoorumissa puhuttiin myös uskonnon opetuksesta. Nuorten keskuudessa löytyy kannatusta ajatuk-selle, että uskonnon opetus muutettai-siin uskontotiedon opetukseksi, jossa kristinuskon perusasioiden opettami-sen jälkeen keskityttäisiin tasavertai-sesti muiden uskontojen ja kulttuurien tarkasteluun, eikä kristinuskoa nostet-taisi erityisasemaan. Tätä perustellaan paitsi monikulttuurisuudella myös sillä, että näin voitaisiin säästää uskon-nonopetukseen käytettyä rahaa. Kan-natusta saa silti myös nykysysteemi, jossa kristinusko on lähtökohta ja maa-ilmanuskontoihin keskitytään vasta myöhemmässä vaiheessa.

Opetusministeriön työryhmän ehdotus draaman ottamiseksi uudeksi oppiaineeksi peruskouluun saa ristiriitaisen vastaanoton keskustelu-foorumilla. Draaman kannattajat näkevät sen hyvänä työkaluna oman identiteetin työstämiseen sekä esiintymis- ja puhetaitojen kehittämiseen, joiden opettelu olisi heidän mielestään tärkeää aloittaa jo ala-asteelta. Puolustajien argumentit viittaavat siis pääasiassa draaman opetuksen

“Ruotsin sijasta tulisi voida valita hyödyllisempiä kieliä tulevaa työllistymistä ja kansainvälistä osaamista silmällä pitäen.”

“Suomi on kaksikielinen maa, miksi siis alentaa vähemmistön asemaa vähentämällä heille heidän kielellään tarjottuja palveluita.”

”Suomi on monikulttuurinen maa ja täällä asuu paljon eri uskon-tokuntien edustajia ja osa ei edes kuulu kirkkoon. Olisi myös taloudellisesti halvempaa järjes-tää uskontotiedon opetusta, eli oppilaiden ei tarvitsisi hajautua vakaumuksensa takia eri ryhmiin, vaan he voisivat opiskella yhdessä ryhmässä.”

“Kristillinen kasvatus ja erilaisten kulttuurien ymmärtäminen eivät sulje toisiaan pois.”


välineelliseen arvoon, eivät niinkään taiteen tekemiseen tai taidekasvatuk-seen itseisarvona. Draaman opetuksen vastustajien mukaan esiintymis- ja puhetaitoja voidaan opettaa muiden aineiden yhteydessä. Vastustajien argumentit heijastavat taideaineiden arvostuksen puutetta: heidän mieles-tään kaikkien tulee kyllä opiskella esi-merkiksi matematiikkaa ja maantietoa, mutta teatterin ja ilmaisun taitojen opettaminen riittää niistä kiinnostu-neille.

Äänestysikärajan laskeminen 16 vuoteen

Äänestysikärajan laskeminen herätti nuorten keskuudessa paljon keskus-telua ja kommentointia, vaikka se ei olekaan polttava teema pohdittaessa eduskuntavaalien ehdokasvalintaa. Vain 18 % nuorista kannattaa äänes-tysikärajan laskemista kaikissa vaaleissa; 16–17-vuotiaiden keskuudessa kannattajia on 31%, mutta kannatus romahtaa täysikäisyyden saavutta-neiden joukossa kymmeneen prosenttiin. Kaikista nuorista 29 % kannat-taa kuitenkin osittaista äänestysikärajan laskua, jolloin 16-vuotiaat saisi-vat äänestää kunnallisvaaleissa.

Aiheen ympärillä käytyyn keskus-teluun nivoutuu huoli nuorten ja hei-dän mielipiteidensä huomiotta jättämi-sestä politiikan kentällä, mutta toisaalta pelätään perusteettomia ehdokasvalin-toja ja lapsuuden lyhenemistä. Ikärajan laskun kannattajat näkevät, että ikärajan laskeminen voisi aktivoida nuo-ria osallistumaan nykyistä enemmän ja lisäisi mahdollisesti yhteiskun-nallista keskustelua peruskoulussa. Perusteluna käytetään myös nuorten äänen kuulemista, ovathan 15 ikävuoden ylittäneet jo rikosoikeudellisesti-kin vastuussa, ja alle 18-vuotiaat maksavat työnteosta veroja muiden lailla. Osa puoltajista myös uskoo, että alentamalla äänestysikärajaa eduskun-taan saataisiin lisää nuoria.

“Teatteri ja kaiken muunlainen ilmaisu antaa paljon rakennuspa-likoita oman persoonallisuuden rakentamiseen.”

“Draamaa en pakolliseksi tun-niksi laittasi, sillä joillekkin ujoille ja sellaisille sehän olisi yhtä kidutusta kun pitäisi kaikkien eteen mennä tekemään kaiken-laista. Valinnaisena se kyllä on todella hyvä.”

“Mielestäni olisi hyvä, jos äänes-tysikärajaa laskettaisiin ja sitä kautta päättäjien pitäisi ottaa huomioon myös nuoret.”


Vastustajien pääargumentteina on, että 16-vuotiailla ei ole tarpeeksi tietoa eikä kiinnostusta yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, ja että he ovat epä-kypsiä eivätkä osaisi suhtautua äänes-tämiseen riittävän vakavasti. Moni pelkää, että 16–17-vuotiaat valitsisivat ehdokkaansa kyseenalaisin perustein. Vastustajat ovat myös huolissaan lii-allisen vastuun sysäämisestä alaikäi-sille, 16-vuotiaiden ei haluta huoleh-tivan yhteiskunnallisista ongelmista. Osa kaipaa asiasta lisää tutkimusta ja korostaa poliittisen tiedon parempaa opetusta kouluissa edellytyksenä ikä-rajan laskulle.

Jos äänestysikä laskettaisiin 16 vuo-teen, selvästi eniten muutoksesta hyö-tyisivät tässä tutkimuksessa mitatun puoluekannatuksen valossa perus-suomalaiset ja vihreät: 16–17-vuotiaista nuorista 25 prosenttia mainitsee perussuomalaiset suosikkipuolueekseen, vihreät on suosikkipuolue 21 prosentille.

3 Eduskuntavaalit 2011

Äänestämisaikeet ja syyt jättää äänestämättäLähes puolet kevään 2011 eduskuntavaaleissa äänioikeutetuista nuorista ilmoittaa äänestävänsä täysin varmasti, lisäksi 36 % sanoo todennäköi-sesti äänestävänsä (40–60-vuotiaista koostuvassa vertailuotoksessa 85 % vastaa äänestävänsä täysin varmasti). Nuorten joukossa ei-äänestäviä on siis näiden tulosten valossa noin viidennes vastaajista, mutta todelli-suudessa todennäköisesti enemmän, koska äänestysaikeita kartoittavissa kyselyissä havaitaan yleensä korkeampi aktiivisuus kuin itse äänestys-tilanteessa. Kysyttäessä näiltä vastaajilta syitä siihen, miksi he eivät aio äänestää, hajontaa löytyy yllättävänkin paljon, kuten kuvaajasta 9 näh-

“Jos ikärajaa laskettaisiin, Antti Tuisku olisi pian Suomen kunin-gas. Osa yläasteikäisistä voisi äänestää läpällä tai äänestää pelkän ulkonäön perusteella.”

“En usko, että suomalaisten äänestysinto kohenisi tällä tavoin ja lisäksi 16-vuotias ei ole tarpeeksi kypsä ja aikuistunut äänestääkseen järkevästi ja vastuullisesti.”

“Silla ehdolla [ikärajaa] voisi alentaa, etta yla-asteella myos opetettaisiin politiikasta ja yhteiskunnasta enemman.”


dään. Esitetyt syyt eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan monet nuoret ilmoittavat useamman perusteen sille, miksi aikovat jättää äänestämättä.

KUVAAJA 9. SYYT JÄTTÄÄ ÄÄNESTÄMÄTTÄ

Miksi et aio äänestää kevään eduskuntavaaleissa? Voit valita usemman syyn.

49

40

36

22

19

19

42

22

18

40

6

22

20

0 % 25 % 50 % 75 %

VAIKUTUSMAHDOLLISUUKSIEN VÄHÄISYYS

En luota poliitikkojen tekevän, mitä lupaavat

Vaalien tulos ei muuta politiikan suuntaa

En usko löytäväni ehdokasta, joka pyrkii edistämään minulle tärkeitä asioita

Äänelläni ei ole vaikusta vaalitulokseen

En usko, että minulle tärkeitä asioita edistämään pyrkivällä ehdokkaalla olisi mahdollisuuksia tulla valituksi

Vaalien tuloksella ei ole merkitystä minun elämälleni

KIINNOSTUKSEN PUUTE

Politiikka ei kiinnosta minua

Minulla ei ole mielipiteitä poliittisista kysymyksistä

En viitsi

TIEDON PUUTE

Minulla ei ole tarpeeksi tietoa ehdokkaiden ja puolueiden mielipiteistä, että pystyisin valitsemaan niiden välillä

En tiedä, miten äänestäminen tapahtuu

PROTESTOINTI

Politiikka on likaista peliä, protestoin sitä vastaan

Haluan protestoida nykyistä politiikan suuntaa vastaan

% valitsee yhdeksi syyksi jättää äänestämättä

Monille nuorille äänestämättä jättämi-sen syynä on politiikan vähäinen kiin-nostavuus, jota käsittelimme aiemmin luvussa 2. Muitakin merkittäviä syitä kuitenkin löytyy. Yleisin näistä on käsitys, että äänestämällä ei oikeasti voi vaikuttaa: omalla äänellä ei nähdä olevan vaikutusta vaalien tulokseen ja toisaalta koko politiikan kenttä näh-dään staattisena vaalien tuloksesta riippumatta. Nuoret pelkäävät myös, että vaikka oma ehdokas tulisi valituksi, ennen vaaleja annetut lupauk-set jäisivät pian unholaan. Nämä nuoret saattavat siis olla kiinnostuneita yhteiskunnallisista teemoista, mutta koska he näkevät muutoksen saavut-tamisen lähestulkoon mahdottomana, äänestäminen koetaan turhana.

Toisaalta monille äänestämättä jättävistä nuorista syynä tähän on tie-don puute: 40 % näistä nuorista ilmoittaa, ettei heillä ole riittävästi tietoa

“Jos äänestäisin niin se olisi vain yksi ääni tuhansien muiden joukossa- en muuttaisi nuorten työpaikka tilannetta tai muita-kaan asioita.”

“En ole huomannut suurta eroa politiikassa oli vaalien tulos mikä tahansa.”


ehdokkaiden ja puolueiden välisistä eroista. Toki tiedon puute on usein yhteydessä siihen, että sitä ei viitsitä hankkia, koska politiikka ei ylipäätään kiinnosta, mutta kiinnostuksen puute ja tiedon puute eivät silti aina kulje käsi kädessä: nuori saattaa teoriassa olla kiinnostunut äänestämään, mutta relevantin tiedon löytäminen äänestys-päätöksen tekemiseksi koetaan haas-teelliseksi mm. siksi, että kouluissa ei riittävästi perehdytä puolueiden välisiin eroihin. On mielenkiintoista nähdä, että vain 22 % äänestämättä jät-tävistä nuorista ilmoittaa perusteeksi sen, ettei heillä ole poliittisia mielipi-teitä - nuorilla on siis kyllä mielessään asioita, joihin he haluaisivat vaikuttaa, mutta yhtäältä niihin ei uskota voitavan vaikuttaa äänestämällä ja toisaalta ei koeta, että on tarpeeksi tietoa ehdo-kasvalinnan tekemiseksi.

Joissakin tapauksissa äänestämättä jättämisen syynä on myös pro-testointi: noin viidennes äänestämättä jättävistä kuuluu tähän ryhmään. Protestointiin liittyy luottamuksen puute suhteessa poliitikkoihin tai koko poliittiseen järjestelmään. Moni nuori mainitsee vaalirahasotkut ja kansan-edustajien palkankorotukset tekijöinä, jotka vain vahvistavat epäluottamusta politiikan toimijoita kohtaan. Myös media on näyttänyt vahvistavan kriit-tisiä käsityksiä: yhtäältä politiikka saatetaan nähdä “likaisena pelinä” ja toisaalta usein toistuva uutisointi kyseenalaisesta toiminnasta politii-kan kentällä vaikuttaa koko politiikan uskottavuuteen. Nuori saattaa jättää äänensä käyttämättä protestina myös siksi, ettei mitään puolueiden tai poliitikkojen ajamista teemoista koeta mielekkäiksi tai tärkeiksi.

“En tiedä mistä löytäisin helposti tietoa päättäjien mielipiteistä.”

“En osaa sanoa politiikasta yhtään mitään.”

“Tiedän kyllä pystyväni vaikutta-maan tilanteeseen vain äänes-tämällä, mutta entä kun kaikki ehdokkaat vaikuttavat ihan yhtä tylsiltä ja tasapaksuilta?”

“Tuntuu, että jokainen ehdokas lupaa samoja asioita, eikä kukaan poikkea massasta edukseen. On siis vaikeaa löytää itselleen sopivaa ehdokasta, varsinkin kun tietämykseni politiikasta on muutenkin heikko.”

“Poliitikot eivät todellakaan tee mitä lupaavat. Kansan rahat menevät omiin taskuihin.”

“Mennyt usko koko hallitus-systeemiin ajat sitten.”

“En jaksa yksinkertaisesti katsella nykyistä pelleillyä.”

“He eivät edelleenkään mieles-täni aja minun ikäisteni asioita tarpeeksi.”


ÄänestyspäätösTässä osiossa mainittuja tuloksia laskettaessa on huomioitu vain ne nuoret, jotka ilmoittavat äänestävänsä 2011 eduskuntavaaleissa varmasti tai melko varmasti.

Kuvaajasta 10 nähdään, että nuorista 9 % on jo päättänyt ketä äänestää kevään 2011 eduskuntavaaleissa; lisäksi 30 % on valinnut puolueen mutta ei vielä ehdokasta. Selvälle enemmistölle nuorista, 62 %, tilanne on siis yhä täysin avoin. Verrattuna 40–60-vuotiaisiin ovat nuoret selvästi avoi-memmalla mielellä vaalien suhteen: vertailuotokseen kuuluvista vain 39 % ei ole vielä päättänyt puoluetta eikä ehdokasta. Nuorten äänet ovat siis vielä tavoiteltavissa, kun taas vanhempien valinnat on jo ainakin puo-lueen osalta enimmäkseen tehty.

KUVAAJA 10. ÄÄNESTYSPÄÄTÖKSEN TEKEMINEN

Oletko jo päättänyt, ketä äänestät kevään eduskuntavaaleissa?

9

13

30

48

62

39

0 % 25 % 50 % 75 % 100 %

Nuoret (16–21 v.)


Kyllä, tiedän jo ketä äänestän Olen päättänyt puolueen mutta en henkilöä En ole päättänyt puoluetta enkä henkilöä


KUVAAJA 11. ÄÄNESTYSPÄÄTÖKSEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT

Kuinka paljon nämä seikat vaikuttavat päättäessäsi, ketä äänestät kevään vaaleissa?

98

95

82

58

34

66

28

20

23

99

86

74

56

50

33

31

14

10

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Ehdokkaan mielipiteet

Ehdokkaan pätevyys

Ehdokkaan puoluekanta

Ehdokkaan persoonan miellyttävyys

Ehdokkaan edustavuus

Ehdokkaan kokeneisuus

Ehdokkaan ikä

Ehdokkaan tunnettuus

Ehdokkaan sukupuoli

% vastaa kyseisen seikan vaikuttavan paljon tai todella paljon

Vertailuotos (40–60 v.) Nuoret (16–21 v.)

Kuvaajasta 11. nähdään, miten tärkeitä eri tekijät nuorille ovat ehdokasvalin-taa tehtäessä; vertailun vuoksi kuvaa-jassa on esitetty myös valintaperustei-den tärkeys 40–60-vuotiaille. Nuorille tärkeimmät tekijät valinnassa ovat ehdokkaan mielipiteet ja pätevyys. Monet korostavat myös kokonaisuuden merkitystä: ehdokkaan mielipiteet nuo-relle tärkeistä teemoista yhdistettynä uskottavuuteen ja asiantuntijuuteen nähdään hyvänä pakettina.

Kuitenkin myös puoluekanta nou-see tärkeäksi tekijäksi, vaikka yleisesti nuorten kiintymystä puoluejärjestel-mään pidetään hyvin heikkona: 74 % nuorista sanoo, että ehdokkaan puolue-

“Ei ole yksittäistä tekijää, joka ratkaisisi sen, ketä äänestän. Painotan kokonaisvaltaisempaa tarkastelua edustajaa valitta-essa. Itse tärkeäksi kokemani vaaliteemat sekä ehdokkaan pätevyys ja asiantuntevuus ovat tärkeitä tekijöitä.”

“Äänestän ehdokasta vihreiden listoilta, sillä puolue ajaa ympä-ristönsuojelua, eläintenoikeuksia sekä tukee seksuaalivähemmis-töjä syrjinnältä.”


kanta vaikuttaa paljon tai todella paljon heidän valintaansa. Myös ensi kertaa äänestävistä 73 % on tätä mieltä. Vain 15 % nuorista valitsee parhaan ehdok-kaan riippumatta puoluekannasta – nuoret eivät siis ole niin liikkuvia äänes-täjiä kuin usein oletetaan. Puolueiden merkitys nousee esille myös nuorten käymistä keskusteluista ja kommen-teista: ne ovat monelle nuorelle lähtö-kohta äänestyspäätöstä tehtäessä. Var-sinaista puolueuskollisuutta yhdelle puolueelle aineistosta ilmenee silti suh-teellisen vähän. Moni nuori mainitsee useamman puolueen, joiden välillä tekee valinnan: valtaosalla nuorista on yhdestä kolmeen mieluisaa puoluetta. Yllättävää kyllä, nuoret eivät tässä suhteessa merkittävästi poikkea keski-ikäisistä, vaan molempiin ikäluok-kiin kuuluvat jakautuvat samalla tavoin sen suhteen, monenko puolueen välillä he tekevät äänestyspäätöksen.

Nuorille tärkeisiin valintaan vai-kuttaviin tekijöihin lukeutuu myös ehdokkaan edustavuus: noin puo-let vastaajista sanoo sen vaikuttavan paljon heidän päätökseensä. Nuoret poikkeavat tässä suhteessa merkittä-västi vanhemmasta ikäluokasta: 40–60-vuotiaista vain kolmannes nostaa edustavuuden tärkeäksi valintaperusteeksi. Sitä vastoin ehdokkaan koke-neisuutta vanhemmat arvostavat selvästi enemmän kuin nuoret. Myös ehdokkaan sukupuoli on vanhemmille tärkeämpi seikka kuin nuorille; tähän on paneuduttu syvällisemmin seuraavassa osiossa.

Muita ehdokkaan valintaan liittyviä tekijöitä, joita aineistossa nousee esiin, ovat vanhempien mielipiteen merkitys, ehdokkaan maineen merkitys ja usko ehdokkaan kykyyn viedä edustamiaan asioita läpi. Muutama vastaaja kertoo myös tekevänsä äänestyspäätöksen “fii-liksen mukaan” ja jotkut ovat taktikoin-nin kannalla.

“Olen Kokoomuksen kannattaja, mutta olen valmis myös tarvit-taessa muuttamaan mielipidet-täni, jos puolueen näkemykset asioista muuttuvat rajusti tai jostain muusta puolueesta löytyy mielenkiintoinen ehdokas.”

“PS ja Kristillisdemokraatit ovat ehdottomasti poissuljetut. Muista puolueista on löyty-nyt samalla tavalla ajattelevia ihmisiä.”

“(...) valintaani vaikutta myös muuten ehdokkaan olemus, hän on fiksu ja aikaansa seuraava edustava henkilö (...)”

“Päätökseni riippuu osittain gal-luptutkimuksien tuloksista, olen valmis äänestämään taktisesti jos se voisi auttaa tiettyä puolu-etta. Mietin myös seuraavan hal-lituksen kokoonpanoa ja miten ääneni voi vaikuttaa siihen.”


Tutkimme myös, miten ehdokkaan valintaperusteet eroavat poli-tiikasta kiinnostuneiden ja ei-kiinnostuneiden nuorten välillä. Tässä havaittin yksi mielenkiintoinen, suuri ero: niistä nuorista, jotka eivät ole kiinnostuneita politiikasta, jopa 77 % ilmoittaa ehdokkaan persoonan miellyttävyyden olevan heille tärkeä ehdokkaan valintaperuste – politii-kasta kiinnostuneista nuorista vain 35 % pitää tätä tärkeänä.

Ehdokkaan iän ja sukupuolen merkitysUseimmille vastaajille ehdokkaan ikä ja sukupuoli eivät kuulu merkittä-vimpiin tekijöihin äänestyspäätöstä tehtäessä. On silti mielenkiintoista tarkastella tätä aihetta hieman lähemmin.

Kuvaajasta 12 nähdään, että vastaajat ovat itse 16–21-vuotiaita ja suosi-vat kyllä nuoria ehdokkaita, mutta silti hieman itseään vanhempia. Noin 37 prosentille vastaajista ehdokkaan iällä ei ole mitään merkitystä. Ne, joille tällä on merkitystä, suosivat pääasiassa 25–39-vuotiaita ehdokkaita. Myös suunnilleen itsensä ikäisiä, 18–24-vuotiaita ehdokkaita suosivia vas-taajia löytyy, mutta kuitenkin selvästi vähemmän.

Kuvaajassa 12 on esitetty myös vertailuotoksen (40–60-vuotiaat) ikä-preferenssit ehdokasvalinnassa, sekä nykyisten kansanedustajien ikä-jakauma. Vertailuotoksessa selvästi suosituimmaksi ikäryhmäksi nou-sevat nelikymppiset ehdokkaat – keski-ikäiset äänestävät siis mieluiten itsensä ikäistä tai hieman nuorempaa ehdokasta. On mielenkiintoista nähdä näiden ikäpreferenssien kontrasti nykyisten kansanedustajien ikäjakaumaan, joka on kuvaajassa esitetty pylväillä: nykyinen eduskunta on selvästi vanhempi kuin vertailuryhmän toiveet, puhumattakaan nuor-ten toiveista. Nuoret äänestäisivät mieluiten alle 30-vuotiaita ehdokkaita, mutta tämänikäisiä kansanedustajia on tällä hetkellä vain yksi. Tämä kuvastaa osaltaan nuorten vähäisempää äänestysaktiivisuutta, toisaalta luultavasti myös sitä, että toiveista huolimatta nuoret eivät löydä sopivia tähän ikäryhmään kuuluvia ehdokkaita. Mahdollinen syy on myös se, että vanhempien ikäluokkien äänet keskittyvät enemmän heitä miellyttäville ehdokkaille, kuten Mikko Alatalolle, kun taas nuorten äänet hajautuvat laajemmin.

Kansanedustajien ikäjakauma huomioon ottaen ei ole yllättävää, että esimerkiksi opintotuen korottaminen ei etene eduskunnassa erityisen vauhdikkaasti. Kuitenkin, vaikka nuoret kyllä jossain määrin suosivat nuoria ehdokkaita, ei sukupolvien välinen vastakkainasettelu nouse nuorten mielipiteissä esiin käytännössä lainkaan. Yritimme keskustelu-


foorumilla provosoida aiheesta keskus-telua mm. teemalla “Keitä politiikassa suositaan?”, mutta kukaan nuorista ei nostanut esiin vastakkainasettelua kasvavan eläkeläismassan ja työelä-mään siirtyvien nuorten välillä. Myös-kään kysyttäessä kantaa eläkeiän nos-tamiseen ei nuorilta löydy tälle tukea, vaikka se periaatteessa voisi olla heidän taloudellisten intressiensä mukaista – asia mielletään selkeästi palkansaajat vs. työnantajat -ulottuvuudella eikä sukupolvien välisenä kysymyksenä. Kun asennemaailma on tällainen, ei ole ihme, että Ahne sukupolvi -tyyppisillä teemoilla ei eduskuntaan ponkaista.

KUVAAJA 12. EHDOKKAAN IÄN MERKITYS

Minkä ikäistä ehdokasta mieluiten äänestät? Voit valita useamman ikäluokan.

“Mielestäni on kamalaa, että nuoria yritetään saada työhön mahdollisimman varhain ja eläk-keelle myöhään. Ei ajatella ollen-kaan ihmisen hyvää vointia, vaan tuottavuutta valtion kannalta.“

“Jos mut pakotetaan olemaan töissä yli 63 vuotiaaksi niin voin luvata, että hilaan luuni mäkeen tästä kämäisestä maasta ensim-mäisen tilaisuuden tullen.”

“tällä pätkätyön aikakaudella ei tulisi odottaa kenenkään jatkavan entistä pidempään työelämässä”

0 %

25 %

50 %

75 %

100 %

18–24 v. 25–29 v. 30–39 v. 40–49 v. 50–59 v. Yli 60 v.

% ä

änes

tää

mie

luus

ti tä

män

ikäi

stä

ehdo

kast

a%

nyk

yisi

stä

kans

aned

usta

jista

kuu

luu

ikäl

uokk

aan

Ehdokkaan / kansanedustajan ikä

Nykyiset kansanedustajat

Nuoret (16–21 v.)


Noin 77 % nuorista sanoo, että ehdokkaan sukupuolella ei ole heille mitään merkitystä. Kuitenkin 20 % nuorista naisista vastaa äänestävänsä mie-luummin naisehdokasta ja vastaavasti miehistä 20 % äänestää mieluiten miestä (vastakkaista sukupuolta tietoisesti suosivia on sekä naisten että miesten keskuudessa 4 %). Verrattaessa tätä 40–60-vuotiaden tuloksiin


havaitaan mielenkiintoinen ero nuor-ten ja vanhempien naisten äänestys-käyttäytymisessä: jopa puolet vanhem-mista naisista suosii naisehdokkaita. Vaikka eduskunnassa on edelleen selvä miesenemmistö (61 % miehiä vs. 39 % naisia), tämän korjaaminen ei useim-mille nuorille naisille ole yhtä tärkeää kuin vanhemmille.

KUVAAJA 13. EHDOKKAAN SUKUPUOLEN MERKITYS

Äänestätkö kevään eduskuntavaaleissa mieluummin miestä vai naista, vai eikö ehdokkaan sukupuolella ole mitään merkitystä?

“Äänestän aina henkilöä, jonka elämän tilanteeseen voin itse samaistua. Näin ollen voin olettaa hänen ajavan itselleni tärkeitä asioita. Ääneni menee vaaleista huolimatta nuorelle korkeasti koulutetulle naiselle.”

20

16

4

1

4

9

20

50

76

74

77

49

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %





% vastaajista

Äänestän mieluummin miestä Äänestän mieluummin naista Ehdokkaan sukupuolella ei ole mitään merkitystä

Ehdokasvalintaan liittyvät asiakysymyksetEhdokkaan mielipiteet ovat nuorille kaikkein tärkein äänestyspäätökseen vaikuttava tekijä, 98 % sanoo niiden vaikuttavan paljon ehdokasvalintaan. Tämä ei tietenkään ole kovin yllättävää – kiinnostavampia ovatkin vasta-ukset jatkokysymykseen, jossa tiedustelimme, mihin politiikan aiheisiin liittyvät mielipiteet ovat kaikkein merkittävimpiä tässä suhteessa. Kuvaa-jista 14 ja 15 nähdään nämä tulokset, eli montako prosenttia nuorista valit-see kunkin poliittisen aiheen hänen ehdokasvalintaansa eniten vaikutta-vien kolmen aiheen joukkoon. Kuvaajassa 14 on tehty vertailu nuorille ja 40–60-vuotiaille tärkeiden aiheiden välillä, kuvaajassa 15 on jaoteltu nuor-ten vastauksia sukupuolen mukaan.

Verrattaessa nuorille ja 40–60-vuotiaille tärkeitä aiheita nähdään, että nuorten kohdalla painottuvat enemmän “arvokysymykset” (seksu-aaliset vähemmistöt, rikollisten tuomiot, maahanmuutto), kun taas van-


hemmat valitsevat tärkeiksi teemoiksi budjetointia vaativia ja taloudellisesti painottuneita aiheita kuten vanhus-tenhoito, terveydenhuolto ja verotus. Poikkeuksena tästä on opintotuki, joka nousee nuorten keskuudessa selke-ästi tärkeimmäksi vaaleihin liittyväksi teemaksi: yli kolmannes vastaajista nostaa sen kolmen tärkeimmän aiheen joukkoon. Lähes kaikki nuoret kannattavat opintotuen korottamista, ja se onkin siis ehdottomasti ykkösargumentti, jolla nuoriin äänestäjiin voi-daan vaalien alla vedota.

Tärkeimmiksi nousevia aiheita on käsitelty tarkemmin tämän tutki-musraportin luvussa 2.

KUVAAJA 14. ÄÄNESTYSPÄÄTÖKSEEN VAIKUTTAVAT ASIAKYSYMYKSET VS IKÄLUOKKA

Kun teet päätöksen siitä, ketä aiot ensi kevään vaaleissa äänestää, mihin aiheisiin liittyvät ehdokkaiden mielipiteet vaikuttavat eniten ehdokasvalintaasi?

“Pelkällä opintotuella ei tällä hetkellä millään tule toimeen! Valitetaan sitä, että opiskelijat eivät valmistu kun käyvät myös töissä koulun ohella mutta se on pakko, että jotenkin pystyy elämään!”

6

39

16

5

39

4

13

23

2

16

2

1

28

1

6

1

7

8

11

11

34

25

24

21

15

13

12

10

10

9

8

8

7

7

7

6

5

4

4

3

0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % 40 % 45 %

Opintotuki

Työttömyys

Maahanmuutto


Terveydenhuolto


Ympäristönsuojelu

Vanhustenhoito

Opiskelupaikkojen lisääminen

Lapsiperheiden tuet

Mediamaksu / TV-lupamaksu

Varusmiespalveluksen lyhentäminen tai muuttaminen vapaaehtoiseksi

Verotuksen keventäminen tai korottaminen

Kannabiksen laillistaminen

Ydinvoiman lisärakentaminen

Kansanedustajien palkankorotus

Suomen suhde EU:iin

Muu aihe

Eläkeikä

Julkisten palveluiden yksityistäminen

% valitsee kolmen tärkeimmän aiheen joukkoon

Vertailuotos (40–60 v.) Nuoret (16–21 v.)


KUVAAJA 15. ÄÄNESTYSPÄÄTÖKSEEN VAIKUTTAVAT ASIAKYSYMYKSET VS SUKUPUOLI

Kun teet päätöksen siitä, ketä aiot ensi kevään vaaleissa äänestää, mihin aiheisiin liittyvät ehdokkaiden mielipiteet vaikuttavat eniten ehdokasvalintaasi?

29

25

30

15

9

13

9

4

9

3

10

12

7

12

5

6

2

7

8

7

40

26

17

27

21

14

16

15

10

15

6

3

8

2

8

7

10

4

3

3

0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % 40 % 45 %

Opintotuki

Työttömyys

Maahanmuutto


Terveydenhuolto


Ympäristönsuojelu

Vanhustenhoito

Opiskelupaikkojen lisääminen

Lapsiperheiden tuet

Mediamaksu / TV-lupamaksu

Varusmiespalveluksen lyhentäminen tai muuttaminen vapaaehtoiseksi

Verotuksen keventäminen tai korottaminen

Kannabiksen laillistaminen

Ydinvoiman lisärakentaminen

Kansanedustajien palkankorotus

Eläinten oikeudet

Suomen NATO-jäsenyys

Pakollinen ruotsin opiskelu peruskoulussa

Suomen suhde EU:iin

% valitsee kolmen tärkeimmän aiheen joukkoon

Mies Nainen


4 Mielipiteet puolueista ja poliitikoista

Puolueiden kannatus ja niihin liitetyt mielikuvatEdellisessä luvussa havaitsimme, että puoluekanta on edelleen tärkeä äänes-tyspäätökseen vaikuttava tekijä isolle osalle niistä nuorista, jotka aikovat äänestää. Kysyimme nuorilta myös, mistä puolueista he pitävät ja mitä inhoavat. Kaikista nuorista 78 % osaa mainita suosikkipuolueen ja 91 % inhokkipuolueen. Kuten olettaa saat-taa, on politiikasta kiinnostuneilla sel-västi useammin jokin suosikkipuolue kuin niillä nuorilla, jotka eivät ole poli-tiikasta kiinnostuneita.

Kuvaajasta 15 nähdään, että vihreät on yleisin nuorten suosikkipuolue: yli 40 prosentille se on äänestystilanteessa yksi varteenotettava vaihtoehto. Myös perussuomalaisilla on vankka suosio nuorten keskuudessa, tosin moni mai-nitsee sen myös inhokikseen. Kolmesta suuresta puolueesta kokoomus on sel-västi suosituin nuorten keskuudessa – SDP ja keskusta eivät herätä suuria tunteita suuntaan tai toiseen. Inhok-kien kärkeen nousevat perussuoma-laisten ohella kristillisdemokraatit ja RKP.

“Kokomuus: Itse kannatin puolu-etta vielä jokin aika sitten, mutta mitä enemmän olen seurannut sitä vahvemmin uskon, että hallituksen meno metsään on näiden syytä.”

“Oma puoluekantani on Perus-suomalaiset, sillä vain he ajavat mielestäni pienituloisten, maa-seudun ja heikompien asiaa.”

“Puoluepolitiikka on aikamoista hiekkalaatikkoleikkiä. En usko, että sen puitteissa voidaan koskaan ratkaista perustavia kysymyksiä onnellisuudesta tai oikeudenmukaisuudesta jne. tai siihen edes pyrkiä. Ainoa ilo parlamentarismista taitaakin olla sen taipumus tuottaa samaa tunnetta, joka erittää nautintoa juoruilusta ja tirkistelynhalusta.”


KUVAAJA 16. PUOLUEIDEN KANNATUS JA INHOAMINEN

45

41

40

34

32

20

11

7

6

16

9

9

5

11

26

18

30 % 20 % 10 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 %

Vihreät

Perussuomalaiset

Kokoomus

Keskusta

SDP

Vasemmistoliitto


RKP

Voisi äänestää Valitsee inhokiksi

Kysyimme nuorilta myös heidän mielikuviaan eduskuntapuolueista. Seu-raavalla aukeamalla on esitetty sanapilvillä, minkälaiset teemat kunkin puolueen kohdalla nuosevat esiin – isoimmalla esitetyt sanat ovat mieliku-vissa yleisimmin mainittuja. Sanapilvet on luotu erikseen kunkin puolu-een kannattajien ja muiden vastaajien mielikuvista, jotta voidaan tarkas-tella, eroavatko käsitykset näiden ryhmien välillä. Kannattajiksi on tässä yhteydessä luettu kaikki vastaajat, jotka ilmoittavat voivansa kuvitella äänestävänsä kyseistä puoluetta (eikä siis vain niitä vastaajia, jotka pitävät kyseistä puoluetta suosikkinaan).

Sanapilvistä nähdään mielenkiintoisia eroja siinä, miten nuoret muo-dostavat käsityksensä puolueista. Joidenkin puolueiden kohdalla mieliku-vat perustuvat voimakkaasti tiettyyn henkilöön: SDP henkilöityy vahvasti Jutta Urpilaiseen, keskusta Matti Vanhaseen (Kiviniemen mainitsee hyvin harva) ja perussuomalaiset Timo Soiniin. Toisten puolueiden kohdalla esiin taas nousee puolueiden arvomaailma ja niiden ajamat asiat. Kokoo-mukseen liittyvistä mielikuvista hyvin harvoissa mainitaan henkilöitä, vaan keskeinen esiin nouseva teema sekä kannattajien että muiden vas-taajien puolelta on rikkaiden etujen ajaminen. Vasemmistoliiton kohdalla harva mainitsee Paavo Arhinmäkeä vaan kannattajien mielikuvisssa esiin nousee työväki ja muiden vastaajien kohdalla kommunismi. Myöskään


vihreät eivät henkilöidy Sinnemäkeen tai muihin näkyviin poliitikkoihin, vaan mielikuvat liittyvät ympäristönsuojeluun (ei-kannattajien kohdalla luonnollisesti hieman kielteisemmin sanavalinnoin, mm. “hippejä” ja “viherpiipertäjiä”). Kristillisten kohdalla tilanne on sikäli mielenkiintoi-nen, että kannattajien mielikuva liittyy puolueen arvomaailmaan, muiden vastaajien silmissä puolue taas henkiöityy voimakkaasti Päivi Räsäseen.


KUVAAJA 17. KESKUSTAN KANNATTAJIEN JA MUIDEN VASTAAJIEN MIELIKUVAT KESKUSTASTA

KUVAAJA 20. VASEMMISTOLIITON KANNATTAJIEN JA MUIDEN VASTAAJIEN MIELIKUVAT VASEMMISTOLIITOSTA

KUVAAJA 19. SDP:N KANNATTAJIEN JA MUIDEN VASTAAJIEN MIELIKUVAT SDP:STA

KUVAAJA 18. KOKOOMUKSEN KANNATTAJIEN JA MUIDEN VASTAAJIEN MIELIKUVAT KOKOOMUKSESTA


KUVAAJA 24. PERUSSUOMALAISTEN KANNATTAJIEN JA MUIDEN VASTAAJIEN MIELIKUVAT PERUSSUOMALAISISTA

KUVAAJA 23. KRISTILLISDEMOKRAATTIEN KANNATTAJIEN JA MUIDEN VASTAAJIEN MIELIKUVAT KRISTILLISDEMOKRAATEISTA

KUVAAJA 21. VIHREIDEN KANNATTAJIEN JA MUIDEN VASTAAJIEN MIELIKUVAT VIHREISTÄ

KUVAAJA 22. RKP:N KANNATTAJIEN JA MUIDEN VASTAAJIEN MIELIKUVAT RKP:STA


Poliitikkoihin liitetyt mielikuvatPyysimme vastaajia nimeämään kolme suosikkia ja kolme inhokkia aktii-visten suomalaisten poliitikkojen joukosta. Kuvaajassa 25 on esitetty, ketkä poliitikot useimmin mainittiin näiden kysymysten yhteydessä. Kunkin poliitikon osalta on mainittu, montako prosenttia vastaajista valitsi hänet suosikkiensa ja montako prosenttia inhokkiensa joukkoon.

KUVAAJA 25. SUOSIKKI- JA INHOKKIPOLIITIKOT

26

23

19

14

9

8

7

7

6

5

4

3

3

3

2

2

2

2

2

2

1

1

1

1

1

0

0

0

0

0

20

3

3

12

3

4

2

0

41

2

21

0

17

2

1

1

1

1

2

1

1

1

3

1

3

11

1

2

populisti, juntti, rehellinen

edustava, fiksu, asiallinen

kokenut, karismaattinen, järkevä

fiksu, asiallinen, karismaattinen

asiallinen, nuori, edustava

järkevä, asiallinen, osaava

fiksu, nuori

nuori, fiksu

moderni, asiantunteva

ahdasmielinen, homovastainen

asiallinen

ärsyttävä, rasittava

viisas, fiksu, vanha

epäluotettava, epärehellinen

rasisti, ahdasmielinen

hauska, karismaattinen

järkevä, tylsä

fiksu, asiantunteva

fiksu, viisas

järkevä

osakkeet

vanhanaikainen

tekstiviestit

maahanmuutto

Lex Nokia

juntti, konservatiivinen

50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 %

Timo Soini Alexander Stubb

Sauli Niinistö

Jyrki Katainen

Mari Kiviniemi

Anni Sinnemäki

Paavo Arhinmäki

Oras Tynkkynen

Jyrki Kasvi

Päivi Räsänen

Tarja Halonen Jutta Urpilainen

Erkki Tuomioja

Matti Vanhanen

Jussi Halla-Aho

Ben Zyskowicz

Eero Heinäluoma

Tuija Brax Veltto Virtanen

Mauri Pekkarinen

Tapani Tölli

Stefan Wallin Paula Lehtomäki

Henna Virkkunen

Paavo Väyrynen

Anneli Jäätteenmäki

Ilkka Kanerva

Astrid Thors

Suvi Lindén

Pentti Oinonen

% valitsee kolmen suosikki-/inhokkipoliitikkonsa joukkoon

Mainitsee suosikiksi Mainitsee inhokiksi Yleisimmät mielikuvat:

Timo Soini nousee nuorten keskuudessa suosituimmaksi poliitikoksi. Soini herättää kuitenkin myös runsaasti kielteisiä tunteita: hän on kol-manneksi useimmin mainittu inhokkipoliitikko. Kannattajille Soini on rehellinen mies likaisessa poliittisessa kentässä, vastustajille populisti-nen juntti. Soinin jälkeen suosituimpien listalle nousee kokoomuksen trio Stubb, Niinistö ja Katainen. Katainen nousee korkealle myös inhokkilis-talla, mutta selkeästi ykkössijan tällä puolella vie Päivi Räsänen. Muita yleisesti inhokeiksi mainittuja ovat Jutta Urpilainen, Matti Vanhanen sekä maahanmuuton vastustajien kritisoima Astrid Thors.

Kiinnostavia ovat myös vastaajien valinnoilleen antamat perustelut, koska näistä nähdään, millä perusteella nuoret poliitikkoja arvioivat.


Näistä suosikkien ja inhokkien perusteluista saadaan jossain määrin poikkeava kuva siitä, mitä asioita nuoret poliitikoissa arvostavat, kuin kysymällä tätä suoraan. Esimerkiksi tarkasteltaessa perusteluja sille, miksi nuoret valitsevat Alexander Stubbin suosikikseen, selvästi tärkeim-mäksi perusteluksi nousee edustavuus, vaikka useimmat nuoret eivät myönnä tekevänsä äänestyspäätöstä ehdokkaan edustavuuden perus-teella. Samoin Jutta Urpilaisen korkea sijoitus inhokkilistalla ei perustu hänen mielipiteisiinsä, vaan ylivoimaisesti useimmin mainitut seikat perusteluissa ovat esiintymiseen liittyviä (“ärsyttävä” ja “rasittava”).

Vanhemman ikäluokan suosikkipoliitikot ovat Stubb, Niinistö, Katai-nen, Kiviniemi ja Soini. Inhokkilistan kärjessä ovat Räsänen, Urpilainen, Katainen, Soini, Väyrynen ja Sinnemäki. Verrattuna nuoriin on Kivinie-men suosio selvästi korkeampi vanhemmassa ikäluokassa, Sinnemäki ja Väyrynen taas ovat vanhempien keskuudessa selvästi epäsuositumpia.

5 PäätelmätNuoret ovat kiinnostuneita yhteiskunnallisista kysymyksistä, monet poliittiset teemat ovat heille tärkeitä ja heillä on vahvoja mielipiteitä niihin liittyen. Politiikka prosessina on kuitenkin useimmille nuorille vieras ja vaikeasti ymmärrettävä, eikä sen seuraaminen heitä kiinnosta. Politiik-kaa voitaisiin tehdä nuorten kannalta kiinnostavammaksi keskittymällä opetuksessa nykyistä enemmän politiikan taustalla oleviin vastakkain-asetteluihin sekä antamalla mahdollisuuksia poliittiseen keskusteluun, joilloin nuorille tarjoutuisi tilaisuus muodostaa poliittisia kantoja ja hah-mottaa niiden yhteys puoluejärjestelmään. Perinteisen “vain äänestämällä voit vaikuttaa” -viestin toitottamisen sijaan nuorille pitäisi tarjota enem-män tilanteita omien yhteiskunnallisten näkemysten muodostamiseen, koska äänestämisestä tulee mielekästä toimintaa vasta silloin, kuin oma sijainti poliittisella kartalla hahmottuu – muuten se on vain ylhäältä päin saneltu kansalaisvelvollisuus. Tästä syystä myös värikkäämmälle poliit-tiselle keskustelulle nuoria kiinnostavista aiheista olisi selkeästi tarvetta. Esimerkiksi viime aikainen homojen oikeuksista käyty kiivas keskustelu näyttää selvästi aktivoineen nuoria poliittisesti. Vaikka Päivi Räsänen on tällä hetkellä nuorten eniten inhoama poliitikko, olisi nuorten poliittisen kiinnostuksen herättämiseksi nähtävä lisää juuri Homoillan kaltaisia kes-kusteluja, joissa poliitikko sanoo suoraan mitä mieltä asioista on ja uskal-taa erottua mielipiteillään.


Taloudellinen tiedotustoimisto tilasi Lahden ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutin graafisen suunnittelun osastolta vaalijulisteita syyskuussa 2010. Julisteiden tavoitteena oli vahvistaa nuorten kiinnostusta poliittista päätöksentekoa kohtaan, lisätä nuorten äänestysaktiivisuutta ja saattaa nuorten mielipiteet poliittiseen keskusteluun.

Julisteiden suunnittelu toteutettiin ohjattuna opiskelijatyönä. Työ oli osa 3. ja 4. vuosikurssin yritysyhteistyöopintojaksoa. Ohjaajana toimi graafisen suunnittelun opettaja Eero Aulio. Julisteita suunniteltiin yhteensä 24 kappaletta.

Seuraavaksi esittelemme nuorten mielestä viisi parasta työtä. Julisteiden suunnittelijat kertovat, mistä kunkin julisteen idea syntyi ja mitä he julisteellaan haluavat viestiä. Töiden valitsemiseen osallistuivat mm. Taloudellisen tiedotustoimiston kummiluokat Rauman Lyseon peruskoulusta ja Hämeenlinnan Yhteiskoulun lukiosta.

Seuraavien viiden julisteen joukosta valittiin Nuorisofoorumissa 14.12.2010 voittajatyöt, jotka painettiin vaalijulisteiksi ja postitettiin kaikille toisen asteen oppilaitoksille, aktivoimaan nuoria äänestämään kevään 2011 eduskuntavaaleissa.

Käytä ääntäsi -vaalijulisteetNuorisofoorumi 2010

KÄYTÄ ÄÄNTÄSI -VAALIJULISTEET


Suvi Backman

Äänestyslippu toimii jatkuvasti alustana myös monen muunlaisillekin viesteille kuin ehdokkaiden numeroille. Ääni saatetaan antaa legendaarisille sarjakuvasankareille tai muille tunnetuille hahmoille, yleensä ihmisten välinpitämättömyyden tai tyyty-mättömyyden ilmaisuna ja protestina. Suomen ensimmäisistä eduskuntavaaleista lähtien on kaikille taattu yleinen ja yhtäläinen äänioikeus, jokaisen oikeus sanoa oma sanansa. Vaalijulisteeni kehottaa käyttämään tätä vapautta ja valtaa, oli paperiin piirretty merkki sitten tarkkaan harkittu tai spontaani raapustus.



Essi Kakkola

Julisteen idean lähtökohtana on Nuoriso-foorumin teema vuodelle 2010: ”Nuori, kuka käyttää ääntäsi?” Halusin julisteella esittää aiheen mielenkiintoisesti ja ajatuksia herättä-västi. Nuoret voivat äänestämällä vaikuttaa siihen kuka puhuu heidän puolestaan sekä ajaa heidän asioitaan, mutta jättäessään ääni-oikeutensa käyttämättä nuori tulee samalla kuvaannollisesti luovuttaneeksi äänensä jollekin sattumanvaraiselle henkilölle. Äänestämättä jättäminenkin on vaikuttamista, se vain ei palvele äänensä hylänneen etua. Nuori voi tehdä päätöksen oman äänensä käyttämisestä tai käyttämättä jättämisestä. Jälkimmäisestä vain hyötyy joku muu.

Päädyin toteuttamaan julisteen rosoiseen sarjakuvamaiseen tyyliin, aina puhekupla-aihetta myöten. Kuva puhekuplaan kirjoitta-vasta henkilöstä on symbolinen ja hahmon rajautuessa kuvan ulko-puolelle sen henkilöllisyys jää arvoitukseksi tai on katsojan itsensä päätettävissä. Salaperäisen hahmon lisäksi julisteessa esiintyvä nuori voisi myös periaatteessa olla sekä tyttö että poika. Hahmon kasvot ovat nuorekkaat ja tyttömäiset, mutta muuten näkyvissä ei ole mitään hahmon sukupuoleen tai statukseen viittaavaa. Hän on samanaikaisesti joku ja ei kukaan.



Anna Polkutie

Lähdin vastaamaan Taloudellisen tiedotus-toimiston julistehaasteeseen tutustumalla aiheeseen tutkimalla annettua materiaalia ja asettamalla itselleni tavoitteet: viestin tulisi olla vahva ja uskottava, eikä se saisi sortua latteuksiin tai liian saarnaavaan tyyliin. Aiheen lähestyminen ja niin sanotun “kuningas-idean” saaminen tuntui aluksi hieman hankalalta, sillä koen jossain määrin itsekin kuuluvani kohderyhmään. Suunnit-teluvaiheessa tulikin paljon mietittyä ihan oman itseni kautta kysy-myksiä aiheeseen liittyen. Millainen viesti saisi herätettyä ajatuksia ja keskustelua ja siten ohjaisi nuoria äänestämään?

Päädyin lopulta ajatukseen, että kun kerran Suomessa jokaisella täysi-ikäisellä ihmisellä on äänioikeus tulisi siitä pitää kiinni. Muotoilin viestistä lyhyen ja ytimekkään niin, että viesti keskustelee kuvallisen aiheen kanssa. Visuaalisen puolen toteutin hieman huumorilla, ja iloisuuden kautta. Politiikan ei tarvitse, eikä kannata näyttäytyä niin kuivana ja vakavana asiana etenkään nuorille. Värikylläisyys ja pirteä olemus takaavat julisteen erottuvuuden ja lisäävät siten sen tehoa. Mielestäni onnistuin tavoitteissani, eli luomaan nuorekkaan visuaali-sesti miellyttävän ja topakan, mutta asiallisen julisteen.



Miika Ruoho

Julisteellani haluan muistuttaa äänestämisen tärkeydestä. Päätöksentekoon osallistuminen ja asioihin vaikuttaminen vaatii aktiivisuutta. Äänestäminen on jokaisen oikeus ja mahdolli-suus ottaa kantaa ja edistää itselleen tärkeitä asioita. Et voi odottaa yhteiskunnan muut-tuvan haluamaasi suuntaan vain olemalla hiljaa nurkassa. Pidä meteliä.

Suunnitteluprosessi oli suorastaan epäilyttävän kivuton. Ensim-mäinen idea tuntui heti hyvältä; pelkistetty, humoristinen kuvitus-tyyli sekä kaikille tuttu arkipäiväinen kuva-aihe jolle konteksti antaa uuden merkityksen.



Saara Sihvonen

En äänestänyt itsekään viime eduskunta-vaaleissa, hävetti tosin jälkeenpäin. Vaikka aionkin ensi kerralla ryhdistäytyä, tuntuu politiikka äkkiseltään jotenkin vastenmieli-seltä. Äänestämään kannustavan julisteen tekokin vaikutti aluksi liian vaikealta; Miten saada aikaiseksi juliste, joka muka saisi nuoret äänestämään, jos ei itseänikään oikein kiinnosta?

Tästä päätin lähteä liikkeelle. Järkevästi ajatellen äänestämisenhän kyllä pitäisi kiinnostaa. Eduskuntavaaleissa, niin pieneltä asialta kun ne kuulostavatkin, päätetään niin valtavasta määrästä isoja asioita, että jonkin niistä on pakko kiinnostaa. Kasasin julisteeseen pikku-kuvia, jotka jotenkin liittyvät eduskunnassa päätettäviin asioihin, ja tekstiksi laitoin vain Kiinnostaako? sekä viestiä selventämään äänes-tyspäivän ja Eduskuntavaalit 2011.

Kiinnostaako? oli mielestäni sopivan kryptinen ja sopi omiin ajatuksiini aiheesta. Se ei aukea ensi silmäyksellä, ja luultavasti osa julisteen katsojista sanoo ”no ei” ja jatkaa matkaa, mutta luulisin, että löytyy myös niitä, jotka jäävät miettimään ”mikä?” ja jäävät tutkimaan, mistä julisteessa on kyse. Ja luulisi, että nämä katsojat löytäisivät kuvien joukosta jonkin, joka kiinnostaisi heitä ihan oikeasti.

Käytin varsin pientä määrää värejä ja kuvista yritin tehdä mahdol-lisimman yksinkertaisia, mutta silti eläväisiä. Tällä, samoin kuin rajaukseen käytetyillä ympyröillä ja jäykällä riveihin järjestelyllä pyrin selkeyteen, ettei julisteen iskevyys kärsisi kuvien hajanaisuudesta ja määrästä.

NUORI – KUKA KÄYTTÄÄ ÄÄNTÄSI?

Nuori – kuka käyttää ääntäsi?

Jokaisen poliitikon ja poliittisen päättäjän olisi syytä tutustua Mitä välii? -tutkimuksen tuloksiin. Nuoret pohtivat syvällisesti syitä siihen, miksi he eivät äänestä ja miksi politiikka ei kiinnosta.

Tutkimus osoittaa, että päättäjiltä on unohtunut ehkä se kaikkein tär-kein, rehellisyys. On häpeällistä, että nuorten tarvitsee edes epäillä polii-tikkojen moraalia. Tulokset antoivat myös aihetta pohtia kuunnellaanko nuoria lainkaan. Heillä on hyvin perusteltuja näkökulmia ja ratkaisueh-dotuksia lukuisiin poliittisella agendalla oleviin teemoihin. Monet poli-tiikasta kiinnostuneetkin nuoret jättävät kuitenkin äänestämättä, koska eivät usko voivansa vaikuttaa äänellään.

Ensi keväänä järjestetään jälleen eduskuntavaalit. Edellisissä vuoden 2007 eduskuntavaaleissa kaikista äänioikeutetuista äänestämässä kävi noin 68 prosenttia. Luku ei ole mitenkään mairitteleva. Mutta vieläkin huolestuttavampaa on se, että alle 30-vuotiaista äänioikeutetuista kävi äänestämässä arviolta vain 50–55 prosenttia. Kansainvälisen ICCS-tutki-muksen mukaan suomalaisten nuorten tietämys yhteiskunnasta on tutki-tusti huippuluokkaa ja luottamus hallintoon, politiikkaan ja tiedotusväli-neisiin on suurta, mutta asenteeltaan nuoret ovat passiivisia.

Nuorten heikkoon äänestysaktiivisuuteen on varmasti monta syytä, mutta en usko lainkaan, että nuoria eivät kiinnosta yhteiset asiat. Kun esi-merkiksi lukee tämän tutkimuksen tuloksia tai seuraa sosiaalisen median erilaisia keskustelupalstoja, voi todeta varsin nopeasti, että vaikutuskana-via etsitään ja löydetään aivan muualta. Nuoret elävät nopeasti muuttu-vassa virtuaalimaailmassa, jossa nykyiset poliittiset päätösprosessit saat-tavat tuntua ajanhukalta.

Vastaavatko nykyisen muotoiset vaalit ja äänestäminen sitä, mitä nuo-ret toivovat? Edellisissä eduskuntavaaleissa kokeiltiin sähköistä äänestä-mistä kolmella paikkakunnalla. Kokeilu epäonnistui tunnetuin seurauk-sin, eikä jatkoa ole lähiaikoina luvassa.

Jälleen on hyvä kysyä, miksi äänestystä ei siirretty suoraan internetiin, kuten Virossa? Voisin hyvin uskoa, että sillä olisi positiivinen vaikutus myös nuorten äänestysaktiivisuuteen. Nuoret ovat syntyneet aikana, jol-loin internetissä hoidetaan lähes kaikki, verotuksesta pankkiasioihin.

Oli äänestys internetissä tai ei, kaikkein olennaisinta ovat edelleen hen-kilöt ja puolueet, jotka ovat ehdolla. Lähes jokainen puolue on liikuttavan

97

yksimielinen nuorten hyvinvoinnin ja tulevaisuuden tärkeydestä, mutta silti joka vuosi melkein 4 000 nuorta jää vaille peruskoulun jälkeistä jatko-opiskelupaikkaa. Tätä asiaa ei ole helppo ratkaista, mutta jatko-opiskelu-paikan puuttuminen on yksi surullinen esimerkki siitä, miten jo elämänsä alkuvaiheessa oleva nuori on uhattuna jäädä yhteiskunnan ulkopuolelle.

Kansanedustajan iästä ei voi päätellä, mitä asioita hän ajaa. Viisas ihminen osaa nähdä asiat kauaskantoisesti ja monesta eri näkökulmasta. Poliitikkojen pitäisi kuitenkin jalkautua sinne, missä nuoret ovat ja kes-kustella nuorten kanssa. Erilaiset foorumit ja keskustelupalstat mm. internetissä ovat hyviä keinoja kerätä tietoa nuorten ajatuksista ja välittää nuorten kannalta keskeisiä asioita.

Vuonna 2008 tehdyn Youth Media DNA -tutkimuksen mukaan ne suomalaiset nuoret, jotka lukevat esimerkiksi sanomalehtiä, käyvät myös aktiivisemmin äänestämässä. Se, että tietää ja on perillä asioista auttaa ymmärtämään ja näkemään myös monen poliittisen päätöksen taakse. Kouluissa ja kotona tulisikin entistä enemmän esittää nuorille kysymyk-siä yhteiskunnallisista asioista ja kiinnittää huomiota heidän kykyynsä muodostaa mielipiteitä.

Ei ole sama miten nuorten asioita hoidetaan tai miten heitä kuunnel-laan päätöksenteossa. Nuoren kannattaa myös itse ymmärtää, että äänes-täminen on tärkeä asia elämässä ja sillä luodaan pohja tulevaisuuteen. Kohta eläkkeelle siirtyvät ns. suuret ikäluokat ovat liki puolet suurempia kuin ikäluokat, jotka koostuvat alle 30-vuotiaista äänioikeutetuista.

Onkin aiheellista kysyä: Nuori – kuka ääntäsi käyttää, jos se et ole sinä?

Tomi Alakoski

Nuorisopalvelun päällikkö, Taloudellinen tiedotustoimisto

NUORI , KUKA KÄYTTÄÄ ÄÄNTÄSI ?


Osaavatko poliitikot puhua nuo-rille? Tietävätkö päättäjät oikeasti mitkä yhteiskunnalliset asiat nuo-ria nykyisin kiinnostavat ja mitä he niistä ajattelevat?

Poliitikot käyttävät sanoja kuten nuorisolain kuulemisvel-vollisuus, demokratiakasvatus, moniammatillisuus, universaalit lapsiperheiden sosiaalietuudet, juustohöylääminen, koulutusta-kuu ja ylisukupolvisuus. Mutta ymmärtävätkö nuoret tällaista kieltä?

Nuori, kuka käyttää ääntäsi? -kirja sisältää Mitä välii? -nuorisotut-kimuksen tulokset ja nuorille suunnattuja puolueiden puheenjohtajien kirjoituksia. Näitä vertailemalla jokainen voi itse päätellä, kuinka hyvin päättäjät ovat selvillä nuorille tärkeistä yhteiskunnallisista kysymyk-sistä. Lisäksi kirja esittelee viisi Lahden Muotoiluinstituutin opiskeli-joiden suunnittelemaa nuorille suunnattua vaalijulistetta.

Nuoria kiinnostavat yhteiskunnalliset asiat, mutta kun puhutaan politiikasta, kiinnostus vähenee huomattavasti. Politiikka nähdään usein kankeana ja etäisenä, ja se kiinnostaa nuoria selvästi vähemmän kuin vanhempia ikäluokkia. Tutkimus kertoo myös, miten nuorten perusteet ehdokasvalinnassa poikkeavat vanhemmista ikäluokista.

Nuoria kiinnostavat eniten eduskuntavaaliehdokkaiden mieli-piteet opintotuesta, homojen oikeuksista, maahanmuutosta ja työttömyydestä.

Mielikuvat puolueista rakentuvat osin selkeästi aatemaailman pohjalta, osin henkilöiden kautta. Tutkimus listaa myös nuorten suosikki- ja inhokkipoliitikot.

nuorisofoorumi 2010

www.tat.fi

”No eipä paljon kiinnosta kun puhuvat kaikki puuta-heinää ja ovat muutenkin melko kunniattomia hen-kilöitä poliitikot. Teksti-viestikohut ja lautakasojen setvimiset alentavat uskot-tavuutta, noloa. En kehtaa äänestää ihmisiä, joiden puolesta häpeän.”

Documents

Nuori, kuka käyttää ääntäsi? - FlipEco...NUORI, KUKA KÄYTTÄÄ ÄÄNTÄSI? 7 Nuori käyttää ääntään, jos häntä kuunnellaan Nuorisofoorumi on aina tärkeällä asialla