1

OAJ LAPPIOAJ LAPPIOAJ LAPPIOAJ LAPPI2/2013

• OAJ 40 vuotta• OAJ:n tulevaisuushanke – Suomi osaamisen kärjessä

! Lehden toimituskunta:

PäätoimittajaOuti Ylitapio-Mäntylä

ToimitusJaakko Sarmola Marita Kukkola

ToimitussihteeriMarja-Terttu Ylipaavalniemi

! Kannen kuva Jaakko Sarmola

! Painopaikka Tornion Kirjapaino, Tornio 2013

! ISSN-tunnus 1798-3487 ISSN 2323-1351

LAPPI

OAJ LAPPI

OAJ:n Lapin alueyhdistyksen lehti 2/2013

Sisällysluettelo Juhlaa arkisen työn keskellä 3

Edessä on vahvan toiminnan lukuvuosi 4

Vaalit tulossa, oletko valmis? 6

Kokemuksia Keski-Lapin jaoksen vetäjänä toimimisesta 8

Etäkokoukset hyvä ratkaisu Lapin pitkiin välimatkoihin 10

Webex-videoneuvotteluohjelma on osallistujalle helppo 11

OAJ:n tulevaisuushanke – Suomi osaamisen kärjessä 2030 12

Opetus ja opettaja muutoksen kourissa 14

Kansanedustat tentissä 18

Opettajankoulutus edelläkävijänä, kehitystyön kärjessä 21

Perusopetus muuttuu uuden tuntijaon ja uuden opetussuunnitelman myötä 23

Lukion opetussuunnitelmatyö 25

OAJ:n valtuusto – 150 valtuutettua 27

OAJ:n hallituksella paljon päätettävää 28

Yll-seminaari Naantalin auringossa 29

Lastentarhanopettajien lisäkoulutus Lapin yliopistossa 31

Ajankohtaista ammatillisella kentällä 32

Kemin varhaiskasvatusväki kevätviihteellä 34

3

Yhteinen ammattijärjestömme juhlii tämän lukuvuoden aika-na monin eri tavoin 40-vuotis-ta historiaansa. Jo neljän vuo-sikymmenen ajan ovat opetta-jat valvoneet etujaan yhdessä rintamassa.

Yhteisen opettajuuden ajat-telun pohjalta perustimme viisi vuotta sitten oman alueyhdis-tyksemme. Kun työnantajam-me kamppailevat talousvaike-uksissa ja turvautuvat erilai-siin leikkaussuunnitelmiin, on alueyhdistyksen merkitys ko-rostunut. Työnantajat ottavat yhä useammin mallia toistensa toimintatavoista, ja silloin myös työntekijöiden kannalta huonot käytänteet ovat vaarassa levi-tä. Alueyhdistyksen edunval-vontaa tarvitaan esimerkiksi lo-mautusten ja irtisanomisten vä-hentämisessä ja torjumisessa: paikallisten ongelmien torjumi-sessa tarvitaan koko maakun-nan vahvaa tukea. Tärkeää on myös se, että eri alojen opetta-jat tukevat toisiaan, ja yhteinen opettajuus on viimeistään nyt tullut osaksi arkeamme.

Viime vuoden alussa ase-tin tavoitteekseni tutustua pu-heenjohtajana mahdollisimman monen paikallisyhdistyksen toi-mintaan. Yhdessä alueasiamie-hemme kanssa olenkin saanut vierailla noin puolessa alueem-me kunnista. Tuon kierroksen aikana olen ilahtunut monesta asiasta: Paikallinen toiminta on vireää ja jokaisella paikkakun-nalla jäsentensä näköistä. Yh-

distyksien koosta huolimatta kaikilla niistä on samat paikal-lisen edunvalvonnan tehtävät, joissa alueyhdistys auttaa mie-lellään. Mitä enemmän minä ja alueasiamies tunnemme pai-kallista toimintaa, sitä helpom-pi meidän on ajaa maakuntam-me asiaa.

Hyvin valitettavaa on se, että ammatillisen koulutuksen toimintaedellytyksiä on päätet-ty heikentää. OAJ vaati aiem-min tänä vuonna maan halli-tusta luopumaan ammatillisen toisen asteen opiskelijapaikko-jen leikkauksista. Suunnitelma koulutuspaikkojen karsimiseksi oli OAJ:n mielestä perusteeton, koska ammatilliseen koulutuk-seen ensisijaisesti hakeneiden joukko ylittää kaikissa maakun-nissa, siis myös meillä Lapissa, selvästi aloituspaikkojen mää-rän. Myös alueyhdistykset te-kivät omaa työtään leikkausten perumiseksi, mutta lopputulos

oli ainakin Lapissa laiha lohtu. Leikkausten kohtuullistamises-ta puhuminen on edelleen mie-lestäni kaukana kohtuullisesta.

Toinen erityisen huolestutta-va käänne opettajien asemas-sa saatiin aikaan keväällä Sa-vukoskella, joka päätti lomaut-taa myös opettajat. Alueasia-mies on ollut yhdessä OAJ:n muiden edustajien kanssa pai-kallisten jäsentemme tukena, jotta lomautukset peruttaisiin. Luonnollisesti alueyhdistys te-kee kaikkensa, jotta lomautuk-sista ei tulisi maakunnan tapa.

Vaikka siis tämä vuosi onkin yhteisen järjestömme merkki-vuosi, juhlimme arkisissa ja vä-lillä hyvinkin ankeissa tunnel-missa. Kun juhlimme lähinnä työn merkeissä, pidämme par-haiten huolen siitä, että kaikki-en opettajien etuja valvotaan.

Jaakko Sarmolapuheenjohtaja

Juhlaa arkisen työn keskellä

4

Käynnistynyt lukuvuosi on mo-nella tapaa varsin työteliäs niin meille kaikille opetus- ja kasva-tusalan toimijoille kuin järjestö-aktiiveillekin. Kaikkia sopimus-alojamme koskevat sopimuk-set ovat katkolla ja tätä luetta-essa olemme saaneet selvyy-den siihen syntyikö työmarkki-

Edessä on vahvan toiminnan lukuvuosi

Joka tapauksessa tilanne on valitettavasti se, että sekä kuluvana vuotena että ensi vuo-tena palkansaajan ostovoima on heikkenemässä. Tämä tar-koittaa siis sitä, että käteen jäävän nettoansion nousu on pienempi kuin elinkustannus-ten nousu. Kun monella kan-salaisella on pelkoa työpaikan menetyksestä tai lomautuksis-ta, monikin pyrkii säästämään mahdolliset liikenevät varansa pahojen päivien varalle. Tämä vaikuttaa luonnollisesti erityi-sesti kaupan- ja matkailualoille.

Maan hallitus on ylittänyt tai-paleensa puolivälin. Monia hal-litusohjelmaan tai Kesuun kir-jattuja toimia on kesken tai vie-lä suunnitteluvaiheessa. Täs-tä seuraa varsin kiivas koulu-tuspoliittinen talvi. Perusope-tuksen opetussuunnitelmape-rusteita tehdään, lukion tavoit-teita ja tuntijakoa rustataan ja sen perään on vuorossa ops-uudistus. Sähköiset ylioppilas-kirjoitukset ovat tulossa, koko ammattikorkeakoulujärjestel-mä on muutoksen kourissa ja koko varhaiskasvatusta kos-keva lainsäädäntö on uudistet-tava. Samaan aikaan valtion-osuusjärjestelmää ollaan uu-distamassa, onneksi ammatil-lisen koulutuksen rahoitus on päätetty pitää nykyjärjestel-män mukaisena. Se ei kyllä va-litettavasti pelasta kurimuksel-

nakenttää ja koko työelämää rauhoittava keskitetty ratkaisu vai mennäänkö liittokierroksilla. OAJ:lle sopivat molemmat. So-pimuskorotusten taso on erit-täin alhainen. Tämä johtuu ylei-sestä taloustilanteesta ja -kehi-tyksestä maassamme ja koko Euroopassa.

5

ta, opiskelijakohtaisten yksik-köhintojen pieneneminen vä-hentää todennäköisesti edel-leen lähiopetuksen määrää, mikä väistämättä tulee näky-mään koulutuksesta valmistu-vien osaamisen laadussa. Yli-opistoissa opetuksen resur-sointi vaatii jatkuvaa kamp-pailua.

Monia murheellisia asioita on siis pöydällä ja taivaan ran-nassa. Silti meidän on tarpeen muistaa, että koulutuksella ja varhaiskasvatuksella tehdään tulevaisuutta ja sitä osaamis-pohjaa, jolle koko maamme tu-levaisuus tulee rakentumaan. Paras pohja tulevaisuudelle ovat osaavat ja asiaansa si-toutuneet opettajat. Siinä suh-teessa tilanteemme on maail-man paras.

OAJ tekee hartiavoimin ja koko organisaationsa kaiken voiman ja osaamisen hyödyn-

täen työtä, jotta teillä opetuk-sen ja kasvatuksen ammatti-laisilla olisi parhaat mahdolli-set edellytykset työnne tekemi-seen. Ajat ovat vaikeat, mutta emme luovuta. Jatkamme pon-nisteluja kaikilla tasoilla. Itse asiassa erityisesti yhteistä ry-tistystä tarvitaan juuri paikallis- ja aluetasolla. Kunta- ja kunta-yhtymätasolla sekä yksityisen koulutuksenjärjestäjän tasol-la tehdään ne kaikkein ratkai-sevimmat päätökset olemas-sa olevien voimavarojen koh-dentamisen suhteen. Rahaa on sen verran kuin on, mutta pai-kallispäättäjät päättävät mihin ne käytetään. Siksi kaikkien jär-jestön jäsenten panos päättäji-en informeeraamisessa voima-varojen leikkausten vaatimuk-sista on erittäin tärkeä.

Ensi keväänä ovat edessä OAJ:n valtuustovaalit ja kesän kynnyksellä uusien toimielin-

ten valinta. Uusi valtuusto tu-lee monien muitten merkittä-vien päätösten osana päättä-mään OAJ:n tavoiteohjelmasta seuraaville neljälle vuodelle. Se tehdään käynnissä olevan Suo-mi osaamisen kärjessä 2030 -tulevaisuusohjelman pohjalta. Toivon, että vaalivuosi osaltaan aktivoi jäsenistöä myös järjes-tötoimiin. Toivon, että moni uusi henkilö lähtee niin kisaamaan valtuustopaikasta kuin muihin järjestötehtäviin.

OAJ täyttää viattomien las-ten päivänä 40 vuotta. Juhlim-me sitä eri puolilla Suomea pit-kin syksyä. Juhlinta huipentuu tammikuussa Educaan ja jär-jestöristeilyyn. Tehdään täs-tä juhlavuodesta edelleen vah-vistuvan yhtenäisen järjestön vuosi.

Olli LuukkainenOAJ:n puheenjohtaja

6

Vuoden kuluessa on meillä mo-nenlaisia vaaleja edessämme. Ensimmäiseksi kuntiin ja kunta-yhtymiin valitaan työsuojeluval-tuutettuja neljäksi vuodeksi ker-rallaan. Opetusalalla tarvitaan työsuojeluvaltuutettuja ja vara-valtuutettuja sekä työsuojelutoi-mikuntien jäseniä, jotka tunte-vat opetusalan keskeiset kuor-mitustekijät ja turvallisuuspuut-teet. Kyse ei ole vain kypäräs-tä tai turvakengistä vaan myös esimerkiksi työn mitoituksesta, toimintatavoista ja perehdytys-tavoista.

Keväällä ovat vuorossa OAJ:n valtuustovaalit sekä Las-tentarhanopettajaliiton valtuus-tovaalit, joissa molemmissa on sähköinen äänestäminen mah-dollista. Näissä vaaleissa tarvi-taan jokaisen lappilaisen opet-tajan osallistumista äänestämi-seen, jotta varmistamme mei-dän äänen kuulumisen päätök-senteossa.

Ja kun valtuustot on saa-tu valittua, tulee vuoroon luot-tamusmiesvaalit. Luottamus-miesehdokkaaksi voi asettua kaikki akavalaiset jäsenet, jo-ten tässäkin vaalissa OAJ:n jä-senten kannattaa olla aktiivisia ja varmistaa paikallinen menes-tyminen.

Alueasiamiehen tehtävästä on sovittu sen noudattavan sa-maa neljän vuoden jaksotusta kuin luottamusmiehillä. Mikäli tehtävä kiinnostaa ota yhteyttä joko allekirjoittajaan tai alueyh-

Vaalit tulossa, oletko valmis?

distyksen hallituksen jäseniin saadaksesi lisätietoa.

OAJ:n Lapin alueyhdistys oli aktiivinen, jopa aloitteelli-nen, järjestössä käyttöönote-tun sähköisen kokousjärjestel-män hankkimisessa. Niin koko-uksiin kuin koulutuksiin osallis-tumisen kynnys madaltuu aina-kin siltä osin, että matkustamis-tarvetta saadaan vähennettyä. Järjestelmän avulla voi jopa paikallisten kokouksien järjes-täminen helpottua kun mat-kustusajat jäävät pois kulutta-

masta meidän kallisarvoista ai-kaamme.

Kesäkuun 26. päivä edus-kunnassa hyväksyttiin hallituk-sen lakiesitys kuntajaosta ja nyt kuntien on ilmoitettava marras-kuun loppuun mennessä, min-kä kunnan tai kuntien kanssa se selvittää yhdistymistä. Muu-toksen juna kulkee ja kyydissä kannattaa olla, koska pysäyttä-jäksi olemme liian pieniä. Presi-dentti Niinistön järjestämässä Kultaranta-keskustelutilaisuu-dessa 17.6. ulkoministeri Tuo-

7

mioja puhui muuttuvasta maa-ilmasta: Vuonna 1945 ihmisiä oli maailmassa 2,3 miljardia ja nyt 7,2. Emme ole koskaan ai-kaisemmin eläneet tällaisessa maailmassa. Keskinäisen riip-puvuuden maailmassa Suomi on altis monenlaisille muutok-sille, pystymmekö säilyttämään menestyksekkään hyvinvoin-tiyhteiskuntamallimme.

Tätä kirjoittaessa ei ole vie-lä tiedossa mitä tapahtuu kes-kusjärjestöjen välisissä työso-pimusneuvotteluissa, ei myös-kään valtion tai kuntien talous-arvioneuvotteluissa. Edunval-vonnan kannalta on tärkeää olla ajanhermolla niin valtakun-nallisissa kuin paikallisissakin

asioissa. Luottamusmiesten ja paikallisten yhdistysten edus-tajien on hyvä pitää keskuste-luyhteydet kuntien poliittiseen ja virkamiesjohtoon kunnossa.

Heinäkuun alussa voimaan tullut laki velvoittaa kunnan il-moittamaan viimeistään mar-raskuun loppuun mennessä, minkä kunnan tai kuntien kans-sa se selvittää yhdistymistä. Kunnilla on kuusi kuukautta ai-kaa muuttaa suunnitelmiaan ja täydentää selvityksiään sen jäl-keen kun sote-uudistusta kos-keva laki on hyväksytty. Sosi-aali- ja terveyspalveluiden uu-distamista koskeva laki on tar-koitus tuoda eduskunnan käsi-teltäväksi keväällä 2014. Näillä

päätöksillä on vaikutusta kaik-kiin kunnan tuottamiin palve-luihin.

OAJ Lapin alueyhdistys on myös Facebookissa, oletko sinä aktiivinen median ja tapah-tumien seuraaja? Tule mukaan tuottamaan sisältöä meidän si-vuillemme. Ota yhteyttä alue-asiamieheen.

Värikylläistä syksyäMarko BohmAlueasiamies

8

Pyhäinpäivän 2012 syyskoko-uksessa Ylläksellä sain kunni-an tulla valituksi alueyhdistyk-semme hallitukseen Keski-La-pin edustajana. Suuremman Halloween-tunnelman laskeu-duttua pari viikkoa myöhem-min Keski-Lapin jaoksen ko-kouksessa Ounaskosken ran-nalla legendaarisessa hotel-li Pohjanhovissa tulin ohimen-nen saaneeksi jaoksen vetä-jän pestin. Aiempaa kokemus-ta alueyhdistyksen hallitukses-ta tai edes jaos-toiminnasta minulla ei ollut. Kaiken kaikki-aankin alueyhdistyksenä toi-mintamme on vielä uutta ja se selkeästi hakee uomiaan. Toi-mintamallien hyödyntäminen samaan tapaan kuin muissa alueyhdistyksissä on alueem-me ainutlaatuisen maantie-teellisen laajuuden takia mah-dotonta. Pyrin tässä tuomaan esille omia mietteitäni ja kokemuksiani, joi-ta voi hyödyntää am-mattiyhdistystoimintam-me tehostamiseksi.

Keski-Lapin jaoksen pai-kallisyhdistysten toiminta alu-eet ympäröivät Napapiiriä. Au-ringon nousun suuntaisesti lue-teltuina ne ovat Salla, Posio, Kemijärvi, Ranua, Rovaniemi ja Pello.

Selkeästi suurin haaste ja-oksen toiminnassa on vähem-män aktiivisten paikallisyhdis-

Kokemuksia Keski-Lapin jaoksen vetäjänä toimimisesta

tysten aktivoiminen jaoksen ja hallituksen suuntaan. Viime kevätkokouksessakin suurim-man keskustelun aiheen aihe-uttikin pienten paikallisyhdis-tysten vaikutusvaltaisina pitä-minen. Tässä tehtävässä ja-oksen vetäjillä on erityisen tär-keä rooli. Omalta kohdaltanikin olisin voinut paremmin kysellä kuulumisia heiltä päin. Tarpeen vaatiessa kynnys ottaa yhteyttä alueyhdistykseen vakavissakin asioissa madaltuisi. Seuraajani pystyy varmasti hoitamaan tä-män osuuden paremmin. Pit-källä tähtäimellä on kaikkien etu, että koko Lappi on ajan ta-salla ja valmiudessa puolusta-maan ammatillisia oikeuksiaan ja etuuksiaan, niin vähemmän tärkeissä kuin tärkeämmissäkin asioissa.

Hyvä olisi myös saada kier-toa tehtävien hoidossa niin pai-kallis- kuin alueyhdistystasolla. Samat tehtävät pakkaavat kes-kittymään samoille henkilöille. Toki tällöin jäsenistön on help-po luottaa, että asiat tulee asi-anmukaisesti hoidettua ja teh-tyä. Pidemmän ajan kuluessa se ei kuitenkaan ole suotavaa, koska samaan tehtävään aset-tuvan seuraajan kynnys aloittaa tehtävä nousee, sekä muulla jäsenistöllä kuva tehtävän vaa-tivuudesta hämärtyy. Omassa jaoksen vetäjän tehtävässäni en olisi tiennyt miten toimia ja mitä tehdä ilman Ismo Lahtelan tukea. Kiitokset siitä hänelle! Tehtävän aloittamisen kynnys-tä madaltaisi varmasti, jos olisi selkeämmin tiedossa, että mitä tehtävään sisältyy ja mitä sii-nä tulee vähintään tehdä, jotta

9

hommasta kunniakkaasti kas-vojaan menettämättä selviytyi-si. Mahdollisesti tehtävänkuva-us, listaus tai vuosikellotyyppi-nen runko loisi perustan ja tu-kisi työn aloittajaa. Välttämättä aina ei kehtaa ja viitsi pommit-taa aktiivejakaan rutiininomai-silla kysymyksillä. Heillä on var-masti tärkeämpiäkin tehtäviä hoidettavanaan, vuorokaudes-sa on vain 24 tuntia ja elämä liian lyhyt. Näissä ajan hetkis-sä omankin järjen juoksulle tu-lee löytyä tilaa.

Uusiin toimiin todellakin kannattaa tarttua. Niistä näkö-kenttä laajenee ja mieli avar-tuu, kun hyppää oravanpyöräs-tä välillä toiseen! ihmiset ovat erilaisia ja opettajat mitä ilmei-simmin ovat ihmisiä, joten tär-

keää on, että kukin saa hoitaa toimenkuvansa tyylillään. Itse en ole havainnut tämän tyyp-pistä ongelmaa ammattijärjes-tössämme. Tilaa on ja palau-te on pääasiassa positiivista, kun asioita saadaan eteenpäin. Oleellisinta on, että perusasiat saadaan hoidettua. Jos oikein innostuu, niin omien kykyjen-sä mukaan voi tehdä lisää mi-käli niin haluaa. Jatkuvuuden kannalta on tärkeää, että nuo-rille opettajille annetaan tilaa ja mahdollisuutta vaikuttaa. Toi-vottavasti he ovat päässeet laa-timaan yhdistysten sääntömuu-toksia. Tällöin heidän on myös helpompi toimia yhdistyksissä, kun säännöt ovat tutut. Heil-tä varmasti löytyy uusia näkö-kulmia ja tietotekninen osaa-

minen on nykypäivänä korvaa-matonta.

Kannattaa tutustua OAJ:n toimintaan ja sen tavoitteisiin. Helpoiten tämä onnistuu ole-malla aktiivisena toiminnassa mukana. Järjestön kautta tulee esille parhaiten käytännön ope-tustyötä tekevien ihmisten mie-lipiteet ja tuntemukset, kuten viimeaikaiset lakimuutosesityk-set osoittavat. Lapin tulevaisuu-den turvaamiseksi on ehdoton-ta, että opettajisto koostuu pä-tevistä ja arvonsa tuntevista huippu ammattilaisista. OAJ:n tavoitteet ovat tärkeitä!

Mikko KulmunkiKeski-Lapin jaoksen vetäjä 31.7.2013 saakka

10

Lapissa olemme tottuneet aja-maan pitkiä matkoja. Parisataa kilometriä töihin, kokoukseen tai koulutukseen ovat monel-le arkipäivää. Talvella saat va-roa jäätä, lunta ja poroja, ke-sällä vähän vähemmän sitä lun-ta. Etelästä käsin näitä poikke-uksellisia olosuhteita on usein vaikea käsittää ja siksi Lapin alueyhdistys ja lappilaiset val-tuutetut tekivät tärkeää työtä ajaessaan OAJ:ssä läpi aloit-teen videoneuvotteluohjelman hankkimisesta. Luonnollises-ti Lappi oli ensimmäinen alue, jossa se myös otettiin käytän-nössä käyttöön – hyvin tulok-sin.

Kaikilla alueyhdistyksillä on nyt siis käytössään Webex-oh-jelma, jonka kautta voimme olla yhteydessä, järjestää ko-kouksia ja välittää koulutusti-laisuuksia ympäri Lappia – aja-matta kilometriäkään. Pohjois-Lapin jaostokin on pitänyt tä-män kevään kokoukset kotoa käsin, villasukat jalassa ja itse keitetty kahvi kupissa. Alueyh-distyksen hallitus on kokoontu-nut Webexin kautta ja esimer-kiksi Rovaniemellä järjestettyyn eläkeinfoon pystyivät osallistu-maan kaikki lappilaiset opetta-jat omalta kotikoneeltaan. Toi-von, että jatkossakin tekniik-kaa pystytään hyödyntämään nimenomaan jokaisen jäse-

Etäkokoukset hyvä ratkaisu Lapin pitkiin välimatkoihin

nen tarpeisiin. Hyvät koulutuk-set pidetään usein niin toivotta-man kaukana omalta kotipaik-kakunnalta.

Pohjois-Lapin jaoksen ve-täjänä olen ollut erityisen tyyty-väinen uuteen tekniikkaan. Ai-kaisemmin koin jaoksen koko-usten pidon lähinnä kiusante-kona. Pyytää nyt työpäivän jäl-keen ihmisiä ajamaan monta sataa kilometriä tunnin koko-ukseen ja sitten lähettää hei-dät yöpimeään kotimatkalle. Täytyy myöntää, että hiljais-ta on ollutkin muutaman vuo-den ajan. Nyt olemme jo tä-hän mennessä kokoustaneet saman määrän kuin aikaisem-

min koko vuonna. Paikallisyh-distyksillä on ollut aidosti mah-dollisuus osallistua keskuste-luun ja vaikuttaa alueyhdistyk-sen asioihin. Tavoitteemme on jatkossakin, että ennen jokaista alueyhdistyksen hallituksen ko-kousta pidämme Webex-koko-uksen hallituksen esityslistalla olevista asioista. Näin toteutuu todellinen demokratia alueyh-distyksessä, jonka jäsenmak-sua maksaa jokainen lappilai-nen OAJ:n jäsen – välimatkois-ta huolimatta.

Eija ArvolaKeski-Lapin jaos

11

Webex-videoneuvotteluohjelma on osallistujalle helppo- Saat kutsun kokoukseen tai koulutukseen omaan sähköpostiisi.

- Sähköpostissa on tilaisuuden aika, mahdollinen salasana sekä linkki, jota painamalla pääset osallistumaan tilaisuuteen.

- Sähköpostin liitetiedostona tulevat tarkemmat ohjeet. Jos ne puuttuvat, pyydä ne osoitteesta: toimisto.sihteeri@co.inet.fi .

- Jos osallistut satunnaisesti esim. koulutustilaisuuksiin, tarvitset vain tietokoneen, jossa on kaiutin ja mikki (esim. kannettava tietokone).

- Irralliset kuulokkeet tai headset parantavat kuuluvuutta huomattavasti ja ovat tarpeelliset kokoustilanteissa.

- Tilaisuuden jälkeen oletkin jo kotona!

12

Tausta ja tavoitteetKasvatus ja koulutus ovat ol-leet keskeisimpiä tekijöistä, joi-den avulla Suomi on saavutta-nut asemansa maailman edis-tyksellisimpien ja vauraimpi-en maiden joukossa. Meneil-lään oleva Suomen vientiteol-lisuuden nopea rakennemuu-tos, kansainvälisen kilpailun ki-ristyminen sekä huoltosuhteen

OAJ:n tulevaisuushanke – Suomi osaamisen kärjessä 2030

nopea heikkeneminen lisää-vät jatkossa odotuksia ja vaa-timuksia koulutusta kohtaan. Suomen edellisen hallituksen tavoitteena oli ollut opetusalan tulevaisuustyöryhmän asetta-minen, mikä ei kuitenkaan to-teutunut. Lisäksi nykyiseen hal-litusohjelmaan ei enää tullut lin-jausta opetusalan tulevaisuus-työn käynnistämisestä, joten

syksyllä 2012 OAJ päätti itse käynnistää koulutuksen ja kas-vatuksen tulevaisuusnäkymiä luotaavan hankkeen. OAJ:n tu-levaisuushankkeessa ennakoi-daan vuoteen 2030 mennessä koulutukseen ja kasvatukseen kohdistuvia kehittämistarpeita ja -tavoitteita. Hanke luo poh-jaa OAJ:n strategiatyölle, sen avulla uudistetaan ja syvenne-

OAJ:n tulevaisuustyön eri vaiheet.

13

tään OAJ:n roolia koulutuksen ja opetuksen kehittäjänä sekä proaktiivisena opettajien edun-valvojana. Hankkeen lopulliset tulokset julkaistaan tammikuus-sa EDUCA 2014 messuilla.

Toteutuksen eri vaiheetOAJ:n valtuusto ja hallitus ovat olleet aktiivisesti toteuttamas-sa hanketta. Keväällä 2012 Au-langolla kokoontunut valtuusto määritteli pienryhmätyöskente-lyssä keskeiset kasvatukseen ja koulutukseen kohdistuvat muutosvoimat mentäessä koh-ti vuotta 2030:• arvopohjan muutokset ja arvovalinnat,• eriarvoistuminen,• yhteiskunnan rakennemuutokset ja• teknologian kehitys.

Muutosvoimien työstö jat-kui syksyllä 2012, valtuusto määritti pienryhmissä toimen-piteitä, joilla keskeiset muutos-voimat tukevat koulutuksen ja kasvatuksen kehittämistä. Ku-kin pienryhmä taulukoi muutos-voimat ja niihin liittyvät toimen-piteet. Taulukoituja toimenpitei-tä tarkoituksenmukaisesti yh-distelemällä kukin pienryhmä

laati ideaalisen tulevaisuusku-van sekä kauhukuvan koulutuk-sesta ja kasvatuksesta vuon-na 2030. OAJ:n hallitus ja toi-miston edustajat jatkokehitti-vät valtuuston tulevaisuuskuvi-en pohjalta neljä tulevaisuusku-vaa (kolme positiivista ja yhden negatiivisen):• Suomi 3.0 – osaajat rulettaa!,• Mä tarviin sua ja sä tarviit

mua – lähipiirinä maailma,• Ihmemaa – Strömsö ja• Ihan sama – mitä välii.

Neljä OAJ:n hallituksen jä-sentä esitteli nämä tulevaisuus-kuvat sidos- ja yhteistyötahoille kutsuvierasseminaarissa, joka pidettiin EDUCA 2013 mes-sujen yhteydessä. Seminaa-rissa kerättiin sidos- ja yhteis-työryhmien näkemyksiä sekä palautetta tulevaisuuskuvis-ta. Tämän palautteen pohjalta määritettiin tärkeimmät teemat ja muutostekijät, jotka ovat ta-voitteen, Suomi osaamisen kär-jessä vuonna 2030, kannalta keskeisiä:• monikulttuurisuus ja kansain-

välistyminen,• tieto- ja viestintätekniikka

sekä sosiaalinen media,• kasvatus- ja koulutusjärjes-

telmän hallinto sekä• opettajakoulutus.

Näihin teemoihin laadittiin kirjallisuuden ja asiantuntija-haastatteluiden avulla lähtötilan 2013 ja tavoitetilan 2030 kuvaus. Kevään 2013 valtuusto määritti pienryhmätyöskentelyssä toi-menpiteitä, joilla kussakin tee-massa päästään lähtötilasta ta-voitetilaan. Oheisessa kuvassa on esitetty hankkeen eri pää-vaiheet toteutusjärjestyksessä.

Tulokset janiiden esittelySyksyn 2013 aikana laaditaan hankkeen loppuraportti, jonka sisältö esitellään marraskuussa 2013 syysvaltuustolle. Loppu-raportti muodostunee kolmes-ta pääteemasta, jotka ovat ar-vopohja, muutosteemat ja -te-kijät sekä 2-3 edellä esitettyi-hin perustuvaa positiivista tule-vaisuuskuvaa. Loppuraportille laaditaan vahvasti visuaalinen esitysmuoto, joka julkaistaan EDUCA 2014 messuilla. Lisäk-si messuilla on OAJ:n tulevai-suustyöhön sekä sen tuloksiin liittyvää ohjelmaa.

Lauri KurvonenerityisasiantuntijaOAJ

14

Yhteistoiminnallisuus liittyen ajatukseen oppimisesta, suun-nittelusta, kehittämisestä ja ar-vioinnista on ollut pitkään halut-tu ja arvostettu periaate, mutta jostain syystä se ei ole vakiintu-nut opetustyöhön. Tiimityötä ei ole otettu vakavasti.

Aikoinaan Esa Poikelaan teki suuren vaikutuksen Reijo Miettisen kirja koulun muutta-misen mahdollisuudesta. Miet-tinen pohti pulmaa, miksi mel-kein joka vuosikymmenellä teh-ty suuri opetusreformi ei kos-kaan yltänyt luokkahuoneope-tuksen tasolle. Esitykset siitä, miten koulu, pedagogiikka ja opettaminen pitäisi hoitaa, ovat jääneet retorisiksi avauksik-si, sillä luokkahuoneeseen asti nämä ajatukset eivät ole kos-kaan yltäneet. Miksihän?

Perimmäisenä syynä on ol-lut yhteiskunnassa vallinnut työnjako. Miettinen tutki sa-dan vuoden aikajaksoa 1890 –1990, jolloin yhteiskunnassa vallitsi teollinen työnjako, työt ositettiin hierarkkisesti, siis ver-tikaalisesti ja toiminnallisesti eli horisontaalisesti. Siitä on seu-rannut, että kukin ihminen on tehnyt henkilökohtaista pesti-ään siinä asemassa, johon hä-net on opetettu ja koulutettu tai asetettu työssään. Asetelma on perustunut yksintyöskente-lyn malliin, joka on ollut yleistä

Opetus ja opettaja muutoksen kourissa

yhteiskunnassa. Koulutus on ollut hierarkia, joka vastaa työ-elämän hierarkiaa.

Vaikka yhteistoiminnallisia reformeja ja vaihtoehtopeda-gogiikkoja on ihailtu ja kaupat-tu opettajille, niin opettajat ovat vaistomaisesti tienneet kou-luttavansa lapsia ja nuoria tie-tynlaiseen palkkatyön yhteis-kuntaan. Se on näkynyt ja nä-kyy yhä opettajatyöskentelys-

sä ja odotuksina, jotka kohdis-tuvat ennen muuta lasten yksi-lösuorituksiin.

Horisontaalinen työnjako al-koi muuttua 1970 luvulla. Kek-sittiin laatupiirit, työtehtäviä ko-konaistettiin ja työtä alettiin teh-dä useampi henkilö yhdessä. Se tarkoitti yksilötasolla että yk-sittäinen työntekijä osasi enem-män kuin yksittäinen työtehtävä vaati, jolloin hän saattoi korva-

15

ta laaturyhmän jäsenen. Myö-hemmin se on myös kyetty teo-reettisesti perustelemaan.

Mielenkiintoista on se, mitä on tapahtunut 1990 jälkeen. Monet työelämätutkimukset puhuvat samaa, työnjako on muuttumassa. Organisaati-ot madaltuvat, turhat hierar-kianportaat siivotaan pois ja työtä tehdään yhä enemmän, jopa pääsääntöisesti tiimeissä. 2000-luvulla tiimityöskentelystä on tullut yhteiskunnallisen, sekä tuotannollisen että muun työn, vallitseva muoto. Kun työnja-ko alkaa muuttua, niin myös yhteiskuntarakenteet alkavat muuttua. – Poikela uskoo, että tuloksena lopulta on kokonais-valtainen muutos. Emme kas-vata koululaisia ja opiskelijoita enää vain kansalliseen ja teol-liseen yhteiskuntaan vaan glo-baaliin osaamisen yhteiskun-taan, jonka pelisäännöt ovat aivan erilaiset verrattuna nyky-päivään.

Työt pitää pystyä tekemään yhdessä ja näköpiirissä on toi-senlainen yhteiskunta, johon koulun tulee valmistaa oppilai-ta. Elämme sellaista vaihetta, että opettajatkin tulevat vakuut-tuneiksi teollisen yhteiskunnan murtumisesta, ja että jälkiteolli-sessa yhteiskunnassa oppilaat siihen verrattuna tarvitsevat ai-van toisenlaisia taitoja. Tiedon merkitys on muuttunut samalla.

Kun ennen vanhaan koulu oli kuin kirkko, johon tultiin sa-nan äärelle, niin kouluun tultiin tiedon äärelle ja opettajat oli-vat guruja, jotka jakoivat tietoa. Tämä asetelma on muuttunut

jyrkästi. Tieto on itse asiassa koulujen ympärillä kenen op-pilaan tahansa saatavilla riip-puen hänen aktiivisuudestaan. Opettajalla ei ole enää tietä-jän asemaa, vaan pikemminkin opastajan ja ohjaajan asema. Opetuksessa on kysymys siitä, että informaatioon pitäisi saada järjestystä ja järkeä.

Oppilaiden kanssa täytyy työskennellä yhdessä, jotta he oppisivat käsittelemään asioita, jotka tietoyhteiskunnassa ovat olennaisia. Vanhasta tiedonja-kopedagogiikasta täytyy pääs-tä eroon, mutta harvoin kuu-lee kommentteja että mitä tilal-le. Tiedonjakamisen sijaan pi-täisikin tuottaa laadullisesti hy-viä kokemuksia. Ne ovat pienis-sä asioissa.

Tiimityöskentely on mahdollisuus 5-6 hengen tiimi on kooltaan tehokkain ja 6-12 luovin. Jotta saavutettaisiin paras tehokkuus ja luovuus ryhmän koko voisi olla 8-10 ihmistä. Koulun perus-yksikkö luokkahuone, kooltaan 20–30 oppilasta on ristiriidas-sa tämän kanssa. Suuri ryhmä-koko tarkoittaa massakoulutta-mista ja siihen on liittynyt aja-tus ”minä opettaja yksin ope-tan sinua, joka olet yksin siellä massassa”. Tästä seuraa, että massaan ei kyetä helposti or-ganisoimaan järkevää yhteis-työtä. Liian suurissa ryhmissä pienryhmätyö jää helposti pel-käksi oheistoiminnaksi, jossa ikään kuin tehdään ryhmätyö-tä, mutta oikeasti jotkut domi-

noivat, jotkut eivät tee mitään, vaikka jotkut yrittävätkin.

Jos opetuksen perusyksik-kö olisi luovuuden ja tehokkuu-den yhdistävä tiimi, koko työs-kentelytapa voisi muuttua aktii-viseksi, kyseleväksi, toiminnal-liseksi ja tutkivaksi – sanalla sa-noen se olisi osaamista tuotta-vaa tiedon jakamisen ja suorit-tamisen sijaan. Tiimi ei saa olla liian iso, koska ohjaajan pitää tuntea jokainen yksilö henkilö-kohtaisesti eikä se saa olla lii-an pieni, koska ryhmän täytyy pystyä tekemään päätöksiä ja valintoja sekä toimimaan mo-nin tavoin. Ei riitä, että opettaja opettaa eikä sekään, että opet-taja ohjaa – hänen pitää myös johtaa, eikä ainoastaan ryhmä-työtä vaan oppimista eteen-päin vieviä ryhmätyöskentelyn prosesseja.

Oppimisen johtamis-ta pitää harjoitellaJohtamiseen liittyy myyttejä, koska johtamiseen liittyy valtaa ja valta halutaan kätkeä. Mysti-fi oimalla johtaminen verhotaan, saadaan glooriaa pään päälle. Johtaminen on kuitenkin ihan normaalia tavallista työtä. Se lähtee sellaisesta yksinkertai-sesta asiasta, että asiat pitää saada tehtyä, ja kun yksi ihmi-nen ei kykene yksin tekemään täytyy tehdä yhdessä, jolloin pitää organisoida, siis johtaa, määrittää ja suunnata. Johta-minen on kaikkia koskeva asia, sitä pitäisi opetella jo lasten-tarhoista saakka. Johtaminen on aina olemassa ja me olem-

16

me jokainen jossakin johtamis-järjestelmässä joko osallisina, toimijoina tai päätöksentekijöi-nä. Sen vuoksi johtamista pitää harjoitella alusta asti ja luonte-va paikka koulussa tälle on tii-mityöskentely.

Tiimeissä voidaan harjoitella johtamista yhdessä ja erikseen. Esimerkiksi ongelmaperustai-sessa oppimisen tutoriaaliryh-mässä tarvitaan puheenjohta-ja, joka rooli annetaan opiskeli-jalle vuoronperään. Hän johtaa ja opettajatutorin tehtävä on fa-silitoida toimintaa. Opettajan ei tarvitse sanoa yhtään mitään, jos oppiminen menee puheen-johtajan vetämänä hyvin. Opet-taja puuttuu kysymisen avulla prosessiin vain silloin, kun asiat menevät jumiin tai lähtevät täy-sin väärään suuntaan.

Tiimiperustaisen oppimi-sen soveltaminen voi olla myös vaihtoehto henkilöstön määrän kasvulle. Ryhmissä oppilaat

tuntevat toisensa, voivat hen-kisesti paremmin ja ryhmädy-naamisten taitojen kehittyessä oppivat myös ratkomaan kes-kinäisiä ongelmiaan. Todennä-köisesti olisi vähemmän tarvet-ta syrjäyttää lapsi ”normaalien” yhteydestä ja olla oikeasti inklu-siivinen eli mukaan ottava eks-luusiivisen eli poissulkevan me-nettelyn sijaan. Kenties ns. yli-määräisten tukitoimien osalta mitoituksen ei tarvitsisi olla niin suurta, sillä tiimi mahdollistaisi opetuksen ohessa myös kas-vatuksen.

Nykyisen standardimallin pulma on, että jos joku poik-keaa siitä, niin hänet siirretään erityishoitoon. Byrokratia toimii näin, jos on ongelma, niin se siirretään spesialistille. Oppilai-den oppimisongelmien taustal-la voi kyse olla siitä, että oppi-laat joutuvat jotenkin eristyksiin, kiusaamisen kohteeksi tai että ongelmat kasaantuvat, koska

niitä ei ajoissa hoideta. Lapsil-ta puuttuu turvallinen ryhmä, jo-hon kuulua.

Koska työelämä on muut-tumassa rakenteeltaan, myös koulun täytyy muuttaa raken-nettaan. Työelämässä tarvi-taan yksilösuorituksia, tiimityö-suorituksia, johtamissuorituk-sia. Näitä kaikkia pitää tuot-taa myös koulussa. Jos johta-misen harjoittelu ja oppiminen jätetään kokonaan pois kou-luissa, niin ihmiset eivät tiedä nuorina työhön mennessään mitä johtaminen on ja he ovat avuttomia johtamisjärjestelmän edessä. He eivät pysty näke-mään sen läpi, eivät pysty esit-tämään kritiikkiä, eivätkä pysty ottamaan kantaa siihen voisiko asiat tehdä paremmin.

Remontin tarveVain harva opettajista on kiin-nostunut koulun kehittämises-

1616166

17

tä. Opettajan täytyy olla kiin-nostunut siitä, miten koulu ko-konaisuutena tekee perusteh-täväänsä ja valmistaa nuoret tulevaan yhteiskuntaan. Opet-tajalla pitää olla valmiudet, joil-la pärjäisi myös niissä systee-meissä, joihin oppilaat valmen-netaan. Se ei tarkoita sitä, että opettajien on pakko jalkautua, mennä töihin välillä ammatil-lisen alan opettajien tapaan. Kysymys on siitä miten koulun organisaatio itsessään on jär-jestetty.

Onko se rakenteellisesti sel-lainen että siellä toimitaan tii-meissä, enintään 10 hengen ryhmissä ja miten ryhmiä joh-detaan erikseen ja yhdessä? Miten suunnittelu tehdään, mikä on opetussuunnitelman rooli, onko se pelkkä asiakirja, joka uudistetaan 2-3 vuoden välein jonkun kirjanimikkeen tai kurssin osalta, vai onko se elävä työkalu, jossa opettajat ovat osallisena ja kehittäminen on kaiken aikaa mielessä? Mi-ten asiat tehtäisiin paremmin, onko opetussuunnitelma reh-toreille johtamisen työkalu vai mitä se on? Pitää löytää yhteis-toiminnalliset työskentelymallit ja nähdä myös se, että ei kaikki ole uutta, vaan meillä on perus-ta sille mitä tehdä. Eniten vaa-ditaan asenteiden ja ajatteluta-van muuttamista.

Opettajaksi kouluttautuvien opiskelijoiden opinnäytteissä näkyy jo muutos suhtautumi-sessa opettajan työhön. Opet-taja halutaan nähdä asiantunti-jana ja opettajan ammatti pro-fessiona kuten asianajajan tai

lääkärin ammatti. Professios-ta ollaan kuitenkin vielä kauka-na ja opiskelijoille se on pikem-minkin ideaali, johon pitäisi pyr-kiä. Toisaalta on paljon kirjoi-tuksia, joissa opettajan työ on jo julistettu professioammatik-si. Opettajuus ei myöskään ole työntekijäammatti, koska opet-tajan autonomia luokkahuo-neessa on vahva. Mieleen tu-lee Reijo Raivolan jo 25 vuotta sitten esittämät perustelut, joi-den mukaan opettaminen yl-tää ns. semiprofession mutta ei varsinaisen asiantuntijapro-fession tasolle. Silti opettajan-koulutuslaitoksissa pitäisi ot-taa vakavasti opettajan amma-tin professionaalinen haaste, mikä tarkoittaa luokkahuone-opetuksen tradition ja byrokra-tian kyseenalaistamista.

Professio ei synny ilman täysvaltaista ammatillista toimi-jaa. Professionaalisesti toimiva ratkoo ongelmia ja tekee itse-näisiä päätöksiä miten suorit-taa jonkin tehtävän. Eivät kirur-gitkaan leikkaa jokaista sydän-potilasta saman kaavan mu-kaan, vaan diagnosoivat huo-lellisesti ongelman ja rakenta-vat juuri siihen sopivan menet-telyn. Esteitä profession toteu-tumiselle luovat tiukat sääntelyt ja määräykset, jotka standar-doivat kaiken opetustyön mää-rämuotoihin. Suurien ryhmien takia on erittäin vähän tilaa ja mahdollisuuksia luoda ja so-veltaa menettelyjä yksilöllisiä ja erilaisia oppijoita tai ryhmäpe-rustaisia ikäryhmärajat ylittäviä tiimejä varten. Ei riitä, että opet-tajat ovat oppimisen ohjaajia,

heistä on tultava myös oppimi-sen johtajia, jotta professio oli-si jonain päivänä totta.

Massaopetuksen mallis-sa opettajalla ei ole juurikaan mahdollisuutta toimia niin, että hänellä olisi aikaa ja mahdolli-suuksia löytää oppimisen pul-lonkaulat ja toimia jokaisen op-pijan kanssa yksilöllisesti. On-neksi tämä ei ole enää yksi-ulotteisen totta, vaan kouluis-ta löytyy hienoja esimerkkejä ryhmien hyödyntämisestä, on-gelmien tutkimisesta ja tule-vaisuusosaamisen rakentami-sesta. Pitäisi hyödyntää oppi-laiden ja opettajien vahvuudet, miettiä miten ja minkälaisia ryh-miä kannattaisi koostaa. Onko järkevää sitoa aina samanlaiset ja samanikäiset ryhmät toisiin-sa? Kannattaisi välillä vaihdel-la. Kaikki hyvä on periaatteessa jo tiedossa, mutta kenties men-neen ajan asenteet ja ajatukset työstä estävät opetustyön ke-hittämistä vielä enemmän kuin järjestelmän rakenteet – ajatuk-sia muuttamalla myös raken-teet voivat muuttua.

Esa PoikelaKasvatustieteiden professoriLapin yliopisto

18

Kysymykset kansanedustajille:1. Miten lappilaisen nuoren koulutusmahdollisuudet turvataan?2. Varhaiskasvatuslakia ja perusopetuslakia ollaan uudistamassa. Mitä asioita teidän

mielestä on säädeltävä lailla?3. Kuinka tärkeänä pidätte Lapin yliopistoa maakunnan kannalta?

Kansanedustat tentissä

KansanedustajaMarkus Lohi

päävastuu lasten kasvatukses-ta säilyy lapsen vanhemmilla ja perheillä, joita päiväkodit ja koulut ovat tukemassa.

3. Lapin maakunnan kehityk-sen kannalta yliopisto on ratkai-

sevan tärkeä. Yliopistoa tulee kehittää ja vahvistaa sen luon-taisilla erikoisalueilla niin, että sen kansallinen ja kansainväli-nen merkitys kasvaa. Olemas-sa olevien tiedekuntien vahva osaaminen on turvattava.

1. Ainoa keino turvata lappilais-ten nuorten koulutusmahdolli-suudet on varmistaa riittävä ja monipuolinen koulutustarjonta omassa maakunnassa. Näin varmistetaan myös ammattitai-toinen työvoima Lapin elinkei-noelämälle.

2. Maksuton esiopetus kaikille suomalaisille on tullut pysyväk-si osaksi suomalaista varhais-kasvatusta. Subjektiivisen päi-vähoito-oikeuden laajuutta tu-lee kuitenkin tarkastella.

Erityisen tärkeänä pidän sitä, että koulujen työrauhan ja turvallisen oppimisympäristön takaamiseksi opettajille määri-tellään riittävät keinot puuttua oppilaiden epäasialliseen käyt-täytymiseen.

Peruskoulun alaluokille ei tule lisätä juurikaan valinnaisia aineita, koska tämä epätasa-arvoistaisi opetusta.

Nähtävänä on ilmiö, kas-vatusvastuuta on siirretty yhä enemmän päiväkodeille ja kou-luille. Lainsäädäntöä uudistet-taessa tulee huomioida se, että

19

Kansanedustaja Johanna Ojala-Niemelä:1. On huolehdittava, että La-pissa säilyy kattava valikoima opintoaloja aina laadukkaas-ta peruskoulutuksesta toiselle asteelle ja sieltä korkea-asteel-le saakka. Toisen asteen opin-toja tulee olla tarjolla kohtuullis-ten välimatkojen päässä, koska toisen asteen opiskelijat ovat usein alle 18-vuotiaita.

Koulutuksen tarjoajien on pysyttävä ajanhermolla, jotta koulutuksen laatu pysyy korke-alla, koulun tarjonta kiinnosta-vana ja Lapin erityisosaamis-aloihin panostetaan. Näin kou-lutustarjonta kiinnostaa koko maan laajuisesti ja saamme opiskelijoita myös muualta. Parhaiten koulutustarjonta säi-

lyy laajana kun koulujen täyt-töaste on korkea eli kun kysyn-tää riittää.

2. Varhaiskasvatuslain uudista-minen on todella kauan ja har-taasti odotettu asia.

Varhaiskasvatuslain uu-distuksessa mietittäviä asioita ovat ainakin henkilökunnan pä-tevyysvaatimukset ja vastuut, ryhmäkokokysymykset sekä päivähoidon joustavuuden li-sääminen. Joustava hoitora-ha on tervetullut askel oikeaan suuntaan, jotta perheen ja työn yhdistäminen helpottuu. Koulu-rauhapaketti sisältää useita op-pilashuoltoon, oppilaiden vai-kutusmahdollisuuksiin ja yhtei-söllisyyteen sekä opettajan ku-rinpitomahdollisuuksiin vaikut-tavia uudistuksia.

3. Erittäin tärkeänä. Lapin yli-opiston erityisosaamisalueet ovat ainutlaatuisia Suomessa, jopa koko maailmassa. Arkti-nen osaaminen luonnistuu erin-omaisesti Lapin yliopistolle, en voi nähdä että tällaista osaa-mista voitaisiin tarjota muissa Suomen yliopistoissa ainakaan samassa mittakaavassa. Lapin yliopistosta valmistuu osaavaa työvoimaa maakunnan tarpei-siin ja tämä on erittäin tärke-ää maakunnan kehittämisen kannalta.

20

1. Lappilaisten nuorten koulu-tusmahdollisuudet turvataan riittävillä ja monipuolisilla opis-kelupaikoilla, ja riittävän laajal-la kouluverkostolla. On myös turvattava kaikille tasavertaiset mahdollisuudet opiskeluun ot-taen huomioon pitkät etäisyy-det, ja perheiden erilaiset elä-mäntilanteet. Pitäisin myös to-della tärkeänä, että nuoret saa-vat vahvan tuen aloittaessaan opinnot toisella paikkakunnalla. Lappilaiset nuoret joutuvat itse-näistymään aiemmin kuin mo-net ikätoverinsa, jotka pysty-vät opiskelemaan kotoa käsin. Tämä itsenäistyminen ei aina ole kivutonta, ja kaikki nuoret eivät vielä 16–17 vuotiaina ole valmiita ottamaan niin suurta vastuuta elämästään kuin heil-tä odotetaan.

2. Pidän tärkeänä, että opettajien mahdollisuuksia tur-vata koulurauha täsmenne-tään. Tällä hetkellä tuntuu siltä, että opettajien aika menee mo-nessa suhteessa aivan muu-hun kuin siihen mikä on hei-dän työnsä eli opettamiseen. Ylipäätään lainsäädäntöä ja koko järjestelmää pitäisi nykyi-sestä huomattavasti muuttaa, koska lasten ja nuorten koh-dalla ne ovat hyvin pirstaleiset. Tämä vaikuttaa myös koulu-maailmaan, ja siihen miten ku-kin oman alansa ammattilainen pystyy työtään parhaalla mah-dollisella tavalla toteuttamaan.

Kansanedustaja Hanna Mäntylä:3. Pidän sitä hyvin tärkeä-

nä. Lapin yliopistossa on erit-täin korkeatasoinen koulutus, ja monipuoliset tiedekunnat. Tätä tulee jatkossakin tukea ja huolehtia, että maakunnastam-me valmistuu myös korkeakou-

lutettuja vastaamaan ammatil-liseen tarpeeseen sekä tutki-mustyön toteuttamiseen. Kaik-kien koulutusasteiden turvaa-minen, ja osaavan työvoiman kouluttaminen on Lapin elinvoi-maisuudelle elinehto.

21

Pisa-menestys on kääntänyt katseet suomalaisen koulu-tukseen ja niin myös Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto, SOOL ry, on saanut paistatel-la valokeilassa. SOOL nimittäin debytoi hiljattain Norjan valta-kunnallisessa televisiossa, kun NRK:n toimittajat tivasivat meil-tä syytä suomalaisen koulutuk-sen menestykseen. Yhdessä dokumentaristien kanssa pää-dyimme epäilemään, että kor-keatasoisella ja vetovoimaisel-la opettajankoulutuksella on

Opettajankoulutus edelläkävi jänä, kehitystyön kärjessä

osansa asiaan. Me SOOLis-sa voimme myötäillä, että laa-dukkaalla, pääosin yliopistota-soisella opettajankoulutuksel-la on todella merkitystä tulevai-suuden rakentajana. Sen sijaan todettakoon, että Pisa-tulokset eivät ennusta, eivätkä rakenna tulevaisuutta.

Kaikki ei siis ole täydellis-tä, eikä laakereilla lepäämi-seen ole aikaa. SOOL hyväksyi kevään liittokokouksessa Ta-voitteet opettajankoulutukselle 2013-2016 -ohjelman, joka si-

sältää alasta tai paikkakunnas-ta riippumattomia kehitysta-voitteita opettajankoulutuksel-le. Lähtökohtana kehitystyölle on se, että opettajankoulutus on edelläkävijä opetus- ja kas-vatusalalla. Tähän kehityksen kärkeen päästäkseen opetta-jankoulutuksen on käytävä jat-kuvaa vuoropuhelua opiske-lijoiden ja ympäröivän yhteis-kunnan kanssa. Laadukkaasta koulutuksesta valmistuttuaan opettajat ovat moniosaajia, jot-ka pystyvät työskentelemään

SOOLin hallituslaisia eduskunnan portailla kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasa-lon tapaamisen jälkeen. Vasemmalta Joonas Molkkari, Anna Tenhunen, Anne Turunen, Satu Ijäs, Meri Rantala, Julia Petäjä, Jenni Moilanen, Henna Määttä ja Raigo Megerild.

22

vaihtelevissa oppimisympäris-töissä, erilaisten ihmisten kans-sa, eivätkä pelkää muutosta. He ovat muutoksentekijöitä.

SOOLin visioissa tulevai-suuden oppiminen pohjana ovat ilmiöt, joita tarkastellaan perinteisten oppimisympäristö-jen ulkopuolelta tutkivan oppi-misen keinoin. Oppiainerajojen hälventyminen ja eri opettajien yhteistyö mahdollistaa laajojen kokonaisuuksien tarkastelun niiden luonnollisissa yhteyksis-sä. Lisäksi tulevaisuuden oppi-minen tapahtuu yhä enemmän uudenlaisissa interaktiivisissa oppimisympäristöissä, joissa opettaja toimii oppimisen oh-jaajana yhteisen tiedon tuotta-misen prosesseissa. Opetta-jankoulutuksen tuleekin tarttua tekniikkaan, ottaa uudet oppi-misympäristöt, oppimateriaalit ja opetusmenetelmät käyttöön, jotta niiden käyttö ja soveltami-nen olisi luonnollista myös työ-elämässä. Tekniikan ei saa ole tekijä, joka loitontaa sukupolvia toisistaan.

Opettajankoulutuksen riit-tävästä rahoituksesta on pidet-tävä kiinni, jotta pienryhmä- ja kontaktiopetusta on mahdollis-ta järjestää. Näillä opetuksen muodoilla opitaan opettajan työssä erittäin tärkeitä vuoro-vaikutustaitoja sekä yhteistyö-tä. Yhteinen opettajuus syntyy vuorovaikutuksesta, kokemuk-sia jakamalla sekä toisilta oppi-malla. Kuitenkin on hyvä muis-taa, että opettajuuteen kasvu alkaa opettajankoulutukses-ta ja on elinikäinen prosessi. Opettaja ei ole siis koskaan val-

mis. Opettajankoulutus valmis-taa tuoreilla tiedoilla ja taidoilla varustettuja, omat vahvuuten-sa löytäneitä opettajia, jotka ke-hittävät asiantuntijuuttaan läpi elämän. Koulutus ei anna opet-tajuuden käsikirjaa, vaan kas-vattaa kriittistä ajattelua, jonka kautta rakennetaan arvopoh-jaa opettajan työhön. Omat ar-vonsa tiedostava opettaja osaa arvioida itsensä ja muiden toi-mintaa sekä osaa antaa raken-tavaa palautetta.

SOOL vaatii opettajankou-lutukseen lisää muun muas-sa erityispedagogisia valmiuk-sia oppijoiden yksilölliseen tu-kemiseen, vuorovaikutustaito-ja, tutkimuksellisuutta sekä ti-laa valinnaisuudelle ja kansain-välisten kokemusten hankki-miselle. Opettajankoulutuksen tulee olla kansalaisvaikuttami-seen rohkaiseva käsittelemällä vaikuttamisen teemoja, mutta ennen kaikkea ottamalla omat opiskelijansa mukaan sisäisen toiminnan kehittämiseen. Vai-kuttamistaitoja tulee oppia itse, jotta niitä voi välittää eteenpäin. Myös SOOL pyrkii toimimaan esimerkillisenä vaikuttajana.

Syksy on alkanut kiireise-nä ja olemme päässeet osal-listumaan moneen koulutuspo-liittiseen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun. Kesällä Turus-sa esiinmarssi opettajien sijai-sia rekrytoiva yritys, joka lupa-si maksaa työntekijälle huimal-la palkanalennuksella vedoten sijaisen vähäiseen vastuuseen. Kannanotossamme 7.8. toim-me ilmi, tällainen toiminta ali-arvioi täysin sekä opetustyön,

että sen tekijän. Työtä tehdään aina täysivaltaisesti virkavas-tuulla, eikä millään työnantajal-la ole oikeutta poiketa opetta-jien virka- ja työehtosopimuk-sessa määritellyistä palkoista. Lisäksi elokuussa SOOL halusi herättää keskustelua siitä, mi-ten nuorille turvataan riittävät tukitoimet ja mahdollisuus kou-luttautua. Keskustelu sosiaali-turvan ja toisen asteen koulu-tuksen nivouttamisesta sisältää lähtökohtaisesti pelon väestön polarisoitumisesta entisestään. Mielestämme kehityskeskuste-lua tulisi sen sijaan käydä nuo-ren itsensä näkökulmasta: mi-ten nuoren sisäinen motivaatio kouluttautumista kohtaan herä-tetään sekä mitkä ovat ne tuki-toimet nuorelle itselleen ja hä-nen perheelleen, jolla katkais-taan mahdollinen syrjäytymisen kierre? Oppivelvollisuuden pi-dentämisen tarkastelu on mie-lestämme kannatettavaa, mut-ta yksinään se ei ole ratkaisu laajenevaan ongelmaan. Nuo-risotakuun toteutumista ja nuo-risotyöttömyyden ehkäisemistä on tuettava moninaisin keinoin.

Edessämme on jälleen mie-lenkiintoinen ja toivottavasti vai-kutusrikas lukuvuosi. Lisätietoa SOOLin ajankohtaisista asiois-ta löydät nettisivuiltamme www.sool.fi. Onnea ja menestystä Lapin seudulle!

Julia Petäjäjulia.petaja@sool.fi Kirjoittaja on SuomenOpettajaksi OpiskelevienLiiton puheenjohtaja

23

Huomioita tunti-jakopäätöksestäValtioneuvosto päätti perusope-tuksen tuntijaosta kesällä 2012. Uusi tuntijako voidaan kuitenkin ottaa käyttöön vasta kun ope-tussuunnitelmat on uudistettu sen mukaisiksi eli aikaisintaan syyslukukauden 2016 alussa.

Tuntijakopäätöksessä on muutoksia, joita paikallisesti joudutaan pohtimaan. Eri vuo-siluokkien kokonaistuntimää-riin tuli jonkin verran muutok-sia. Vuosiluokilla 1-6 fysiikkaa, kemiaa, maantietoa, biologiaa ja terveystietoa opetetaan ym-päristöoppiin integroituna. B1 -kielen aloitus siirtyy uuden tun-tijaon myötä kuudennelle luo-kalle. Myös käsityön tunteja on siirretty alaluokille. Kotitalous lii-tettiin taito- ja taideaineiden ko-konaisuuteen ja näin siihen on mahdollista käyttää myös taito- ja taideaineille kohdennettua valinnaisuutta. Kaikille yhteistä valinnaisuutta on uudessa tun-tijaossa vain 9 tuntia ja sen ja-kamisesta ala- ja yläluokille voi-daan paikallisesti päättää kuten nytkin. Paikallisesti on tärkeää pohtia miten muutokset vaikut-tavat opetukseen ja eri opetta-jien työhön sekä miten opetus

Perusopetus muuttuu uuden tunti jaon ja uuden opetus-suunnitelman myötä

järjestetään.Tuntijakopäätösten yhtey-

dessä valtioneuvosto kirjasi li-säksi kaksi lausumaa: Valinnai-siin oppiaineisiin kohdennetaan kolmen vuosiviikkotunnin lisäys vähimmäistuntimäärään. Täs-

tä oli tarkoitus päättää kevääl-lä 2013, mutta tätä kirjoitetta-essa päätöstä ei ole vielä teh-ty. Toisena valtioneuvosto edel-lytti, että opetus- ja kulttuurimi-nisteriö valmistelee hallituksen esityksen, jossa esitetään va-

24

paaehtoisen A2 -kielen tarjoa-misen säätämistä opetuksen järjestäjille pakolliseksi. Tästä päätökset tulee tehdä vuoden 2014 loppuun mennessä. To-teutuessaan molemmat lausu-mat tuovat useimmille kunnille lisäkustannuksia, joihin viimeis-tään tuntijaon käyttöönoton yh-teydessä on syytä varautua.

Tuntijakopäätöksessä esi-tetään myös, että kieliohjel-mia monipuolistetaan tarjo-amalla koulutuksen järjestäjäl-le mahdollisuutta järjestää A2 -kielen ja B2 -kielen opetusta valtion erityisavustuksella. Erityisavustuksen saaminen edellyttää kuitenkin paikallista päätöstä siitä, että nämä kielet tarjotaan minimituntimäärän lisäksi ja että erityisavustusta erikseen haetaan.

Opetussuunnitelma uudistusPerusopetuksen opetussuun-nitelman perusteet uudistetaan kokonaan vuoden 2014 lop-puun mennessä. Opetussuun-nitelmien perustetyö on jo hy-vässä vauhdissa. Parhaillaan työn alla ovat esiopetuksen pe-rusteet sekä perusopetuksen ainekohtaiset osat. Lisäksi vii-meistellään vielä perusteiden yleistä osaa, kolmiportaisen tuen osaa sekä arvioinnin oh-jeistusta.

Arviointiohjeisiin laaditaan hyvän osaamisen (8) kuvauk-set ja päättöarvioinnin kriteerit. Kansallisten arviointien perus-teella on käynyt ilmi, että nykyi-sellään annettujen arvosanojen

ero voi olla jopa kaksi nume-roa. Koska tavoitteena on arvi-ointikäytänteiden yhtenäistämi-nen, opetussuunnitelman pe-rustetyön yhteydessä harkitaan myös kohtalaisen osaamisen kriteereitä arvosanalle 6.

Oppilashuollon lainsäädän-töuudistus on vielä kesken sa-moin myös koulujen turvalli-suuteen liittyvä lainsäädäntö. Nämä molemmat valmistunevat tämän vuoden loppuun men-nessä ja voidaan ottaa huomi-oon myös opetussuunnitelma-työssä. Toukokuussa julkistet-tiin myös esiopetuksen velvoit-tavuutta koskeva selvitys. Jos esiopetuksen velvoittavuudesta säädetään, sillä on todennäköi-sesti vaikutuksia myös opetus-suunnitelman perusteisiin, kos-ka koko ikäluokka tulee silloin esiopetukseen.

Opetushallitus on määritel-lyt, että opetussuunnitelmauu-distuksen keskeisenä tavoittee-na on luoda paremmat edelly-tykset koulun kasvatustyölle, kaikkien oppilaiden mielekkääl-le oppimiselle ja kestävälle tule-vaisuudelle. Kyse on siis koulun toimintakulttuurin ja pedagogii-kan muutoksesta.

Perusteyön keskeisiä kysy-myksiä ovat: Mitä on tulevaisuu-den sivistys? Millaista osaamis-ta tarvitaan ja millaisilla työsken-telytavoilla päästään parhaim-piin tuloksiin? Miten muutos to-teutuu kuntien ja koulujen toi-mintakulttuurissa sekä jokaisel-la oppitunnilla?

Opetussuunnitelman perus-teasiakirjat on tarkoitus tuottaa sähköisessä ja rakenteistetus-

sa muodossa. Tämä tarkoittaa, että asiakirjoihin on mahdollista linkittää lainsäädäntö, ne mah-dollistavat hakusanahaun ja mahdollisesti myös paikallisen opetussuunnitelman laatimisen samalle alustalle. Perusteet kir-joitetaan niin, että erikseen on tiivis normiosa ja erikseen laa-jempi tukiosa, jossa voidaan antaa esimerkkejä ja opettajan työtä tukevia aineistoja.

Paikall isen opetus-suunn i t elmat yön käynnistäminenOpetushallitus pyytää kom-mentteja kaikilta koulutuksen järjestäjiltä opetussuunnitel-man perusteista. Näitä kom-mentointeja on yhteensä kol-me. Ensimmäinen kommen-tointi oli jo viime syksynä pe-rusteiden yleisestä osasta ja toinen on syyskuussa 2013 esi-opetuksen osasta. Kolmannen kerran kommentteja pyydetään keväällä 2014 koko peruste-asiakirjasta.

Ensimmäiseen kommentti-pyyntöön vastasi vain alle 30 % koulutuksen järjestäjistä. Olisi tärkeää saada opettajien ja reh-toreiden näkemykset esiin näis-sä kommentoinneissa ja siksi paikallisesti tulisi sopia, kuka tai ketkä ja miten kommenttipyyn-töihin vastataan. Opetushalli-tus järjestää samanaikaisesti myös avoimen kommentoinnin Opetushallituksen verkkosivuil-la. Tähän voivat yksittäiset opet-tajat ja muut kiinnostuneet halu-tessaan osallistua.

25

Paikallinen opetussuunnitel-matyö alkaa vuoden 2015 alus-sa, mutta siihen on hyvä va-rautua jo nyt. On hyvä miettiä, ketkä työhön osallistuvat sekä neuvotella millä ajalla työtä teh-dään ja miten se korvataan. Kunnan talousarviovalmistelus-sa on myös varauduttava tähän ja otettava huomioon myös, mi-ten tuntijakopäätökset vaikutta-vat koko perusopetuksen järjes-tämisen kustannuksiin. Myös mahdollisuudet alueelliseen yh-teistyöhön kannattaa kartoittaa, koska voi olla eduksi jos esim. eri luokka-asteiden tuntimäärät ja valinnaisuuden mahdollisuu-det ovat yhtenäiset. Yhteistyöllä voidaan saavuttaa muitakin etu-

ja ja vähentää ops-työn kuormit-tavuutta.

Parhaillaan on valmisteilla myös lukion tuntijakoa, jonka pitäisi valmistua tämän vuoden loppuun mennessä. Tämän jäl-keen käynnistyy heti lukion ope-tussuunnitelmien uudistaminen. Tämä työ tehdään osittain sa-maan aikaan perusopetuksen opetussuunnitelmatyön kanssa, mikä myös on hyvä ottaa huo-mioon paikallisen opetussuun-nitelmatyön suunnittelussa.

On tärkeää, että paikallises-ti seurataan Opetushallituksen valmistelua ja ministeriön pää-töksiä, koska osa asioista on vielä avoinna ja tulevat päätök-set vaikuttavat opetussuunni-

telmien kokonaisuuteen. Par-haiten asiaa voi seurata http://www.oph.fi/ops2016 -verkko-sivuilla, jonne kaikki saatavil-la oleva opetussuunnitelman perusteita koskeva materiaa-li kootaan. Samalla sivulla on myös opetussuunnitelmien jul-kinen kommentointimahdolli-suus ja orientoivaa materiaalia paikalliseen valmisteluun. Työn edetessä Opetushallitus järjes-tää koulutusta paikalliseen ope-tussuunnitelmatyöhön ja julkai-see 2013 oppaan paikallisen työn tueksi.

Riitta SarrasOAJ erityisasiantuntija

Lukion opetussuunnitelma-työ eteneeVuoden 2012 lopulla opetus- ja kulttuuriministeriö asetti työ-ryhmän valmistelemaan uutta valtakunnallista lukiokoulutuk-sen tavoitteita ja opetussuun-nitelmaa. Uusi tuntijako on tar-koitus ottaa käyttöön vuonna 2016. Opetus- ja kulttuuriminis-teriön asettama lukiokoulutuk-sen kehittämistyöryhmä julkai-si raporttinsa lukiokoulutuksen kehittämisen suuntaviivoista v. 2010. Raportti sai suurta kan-natusta ja siinä esitettyjen asi-oiden voi olettaa vaikuttavan myös nyt meneillään olevaan lukiokoulutuksen uusista tavoit-teista ja tuntijaosta.

Olen poiminut tähän asi-oita, jotka on mainittu kehittä-mistyöryhmän raportissa (ra-portti on luettavissa OKM:n ko-tisivuilla: http://www.minedu.fi /export/sites/default/OPM/Jul-kaisut/2010/liitteet/okmtr14.pdf ) ja jotka ovat olleet esillä tun-tijakotyön ympärillä käydyssä keskustelussa:

Raportissa todetaan mm. näin: ”Lukiokoulutuksen anta-man yleissivistyksen tulee olla monipuolista ja integroivaa. Ko-konaisuuksien hallintaan val-mentavaa opiskelua ja ope-tusta lisätään kaikille yhteisinä opintoina. Oppiainejakoisuus

säilytetään kuitenkin lukio-opin-tojen rakenteellisena perusta-na. Opiskelijan mahdollisuuk-sia yksilöllisten opintopolkujen rakentamiseen lisätään, mikä edellyttää valinnaisuuden lisää-mistä. Lukion tuntijakoa uudis-tettaessa valtakunnallisesti tar-jottavien kurssien määrää tulisi vähentää ja oppiaineet ryhmi-tellään kokonaisuuksiin”. Use-at tahot ovat jo ehtineet julki-suudessa liputtaa oppiaineit-ten ryhmittelyn puolesta. Mah-dolliset aineblokit herättävät varmasti ajatuksia puolesta ja vastaan. Sisällytetäänkö luki-on tuntijakoon projektiopinto-

26

ja, joissa olisi koulun ulkopuo-lista toimintaa IB-lukion tavoin, tämän suuntaisia ajatuksia on esitetty monelta taholta.

Raportissa esitetään myös pedagogiikan uudistamista: ”Lukiokoulutuksen tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä uudiste-taan korostaen tiedollisen oppi-misen sijaan taitoja ja valmiuk-sia kuten kykyä uuden oppimi-seen, muutoksen ymmärtämi-seen ja kokonaisuuksien hallin-taan, innovaatiokykyä sekä yh-teistyö- ja vuorovaikutustaitoja. Lukion pedagogiikkaa uudiste-taan tehostamalla ajanmukais-ten työtapojen, opetusmene-telmien ja oppimisympäristö-jen käyttöönottoa opetukses-sa ja opiskelussa. Lukion pe-dagogiikka ja siihen sisältyvä opettajuuden muutos on kes-keisessä asemassa lukiokou-lutuksen uudistuksen toteutuk-sessa”. Todennäköiseltä tuntui-sikin, että tällä kierroksella pa-nostettaisiin voimallisesti luki-on pedagogiseen uudistami-seen ja yliopistoihin sekä am-mattikorkeakouluihin johtavan opetuksen kehittämiseen juu-ri noista yleissivistävistä lähtö-kohdista käsin.

Pedagogisen uudistamisen tärkeä osa on tieto- ja viestin-tätekniikan käytön lisääminen ja ylioppilaskirjoitusten uudista-minen. Näin asiasta kirjoitettiin lukiokoulutuksen kehittämis-työryhmän raportissa: ”Tieto- ja viestintäteknologian käyttöä lisätään lukion opetuksessa ja oppimisessa sekä oppimisen arvioinnissa. Muutoksen toteu-tumiseksi koulutuksen järjes-täjiä tuetaan lukioiden tieto- ja viestintäteknisten laitteiden, oh-jelmistojen ja verkkoyhteyksien hankinnassa sekä teknisten tu-kipalvelujen järjestämisessä”.

Lukiokoulutuksen kehittä-mistyöryhmä esitti lukion ra-hoituksen kasvattamista. Elo-kuussa julkistettu budjettiesi-tys on kuitenkin jakamassa lu-kioille niukkuutta. Ensi vuodelle esitetään supistusta 15 miljoo-nan euron verran ja seuraaval-le vuodelle saman verran lisää. On selvää, etteivät tällaiset uu-tiset edistä lukion kehittämistä, päinvastoin.

Julkisuudessa on myös keskusteltu vaihtoehdosta, jos-sa lukion lyhyttä ja pitkää ma-tematiikkaa opetettaisiin aluksi yhteisenä ja eriytyminen tapah-

tuisi vasta sen jälkeen. Myös on käyty keskustelua uskon-non ja elämänkatsomustiedon opetuksen yhdistämisestä yh-deksi oppiaineeksi, jota kaikki opiskelisivat, on käyty monel-lakin foorumilla. Tuollainen uu-distus edellyttäisi kuitenkin lain muuttamista ja kaavaillulla ai-kataululla se voisi olla hanka-laa. Huoli lukiolaisten kaven-tuvasta kielivalikoimasta saat-taa poikia esityksiä, joilla kiel-ten opiskelua pyrittäisiin lisää-mään ja kielivalikoimaa moni-puolistamaan. Kiivaana käyvä keskustelu ruotsin kielen ase-masta varmaan keskusteluttaa työryhmääkin, mutta radikaa-lien ratkaisujen tekeminen voi kilpistyä aikatauluun ja Valtio-neuvoston tuoreisiin kielipoliit-tisiin linjauksiin.

Kuinka ylioppilaskirjoitusten sähköistäminen huomioidaan. Mielenkiintoista on se, että tun-tijakokeskustelut ja ylioppilas-kirjoitusten uudistaminen tun-tuvat etenevän aivan eri aika-tauluissa, toivottavasti kuitenkin saman suuntaan. Monia ajatuk-sia on eri tahoilla ilmassa.

Marita KukkolaOAJ:n pedagogisen toimikunnan jäsen ja sen lukiojaoksenpuheenjohtaja

27

OAJ:n valtuusto on järjestön ylin päättävä elin. Valtuusto koostuu 150 valtuustovaaleilla valituista valtuutetusta ympä-ri valtakuntaa. Lapista OAJ:n valtuustossa on tällä hetkellä Tanja Rantala (lto - Rovanie-mi), Kirsti Turska (lto - Kemi), Ulla Kangasniemi (amm - Ro-vaniemi), Elina Sinisaari (ysi - Kittilä), Matti Alanärä (ysi - Keminmaa), Jaakko Sarmola (ysi - Rovaniemi) ja Ismo Lah-tela (ysi - Rovaniemi).

OAJ:n valtuusto kokoontuu vuosittain kahdesti. Keväällä toukokuussa kaksipäiväisessä kesäkokouksessa käsitellään järjestön vuosikertomus, hen-kilöstökertomus ja tilinpäätös edelliseltä vuodelta sekä käy-dään lähetekeskustelu seuraa-van vuoden talousarviosta ja jä-senmaksun suuruudesta. Joka neljäs vuosi kesäkokouksessa valitaan järjestön puheenjohta-ja ja joka toinen vuosi OAJ:lle hallitus. Syyskokouksessa mar-raskuussa hyväksytään OAJ:n hallituksen tekemä talousarvio seuraavalle vuodelle sekä joka toinen vuosi toimintasuunni-telma. Tarvittaessa ylimääräi-nen valtuuston kokous kutsu-taan koolle.

Lisäksi jokaisessa kokouk-sessa valtuutetut saavat OAJ:n puheenjohtajan ajankohtais-katsauksen työmarkkina- ja

OAJ:n valtuusto – 150 valtuutettua

koulutuspoliittisista asioista. Neuvottelujohtaja kertoo pu-heenvuorossaan ajankohtaiset edunvalvonta-asiat ja järjestö-asioista kertoo järjestöjohtaja sekä talousasioista talousjoh-taja. Kokouksissa käsitellään myös paljon muita asioita, joi-ta myös OAJ:n jäsenyhdistyk-set voivat valtuustoaloitteillaan tuoda keskusteluun ja päätök-sentekoon.

Valtuutettujen työskentely tapahtuu neljässä eri valiokun-nassa. Valiokunnat työstävät ja käsittelevät valtuutettujen yleis-keskusteluissa esiin tulleita esi-tyksiä, ponsia, aloitteita ja niin edelleen. Päätöksenteon yhte-ydessä suuressa salissa valio-kunnat esittelevät omat työstä-mänsä esitykset esille tulleista asioista. Myös OAJ:n hallitus käy asiat läpi ja kertoo oman kantansa päätöksenteon yhte-ydessä. Lopulta valtuusto päät-tää asioista joko yhtymällä va-liokuntien ja OAJ:n hallituksen kantoihin tai sitten muuttamal-la äänestysten jälkeen esityk-siä päätöksikseen.

OAJ Lappi teki kesävaltuus-toon 2012 aloitteen etäneuvot-telujärjestelmän käyttöön otos-ta järjestön toiminnassa. Jo vuonna 2007 silloinen Lapin ammattiyhdistyspiiri teki vas-taavan aloitteen. Tänä vuonna etäneuvottelujärjestelmä We-

bEx on otettu OAJ:ssä käyt-töön. Tämä osoittaa sen että tärkeäksi koetut asiat saadaan myös OAJ:ssä läpivietyä. Se kuitenkin vaatii kärsivällisyyttä ja pitkäjänteistä sekä sinnikäs-tä työtä asian eteenpäin viemi-seksi.

Ensi keväänä valitaan uusi OAJ:n valtuusto seuraavak-si nelivuotiskaudeksi. On tär-keää että Lapista saadaan OAJ:n ylimpään päättävään elimeen hyviä edustajia, val-tuutettuja. Ammatillisten opet-tajien (amm), yliopiston lehte-reitten (yll) ja lastentarhanopet-tajien (lto) äänestysalueena on koko maa, joten siellä lappilai-suus ehdokasasettelussa ko-rostuu. Yleissivistävillä opetta-jilla (ysi) äänestysalueena on Lappi. Se kuinka monta valtuu-tettua on Lapista, riippuu mui-den kuin ysiläisten osalta ää-nestysaktiivisuudesta Lapin alueella. Nyt alkusyksystä 2013 on hyvä aloittaa valmistautumi-nen OAJ:n valtuustovaaleihin hyvissä ajoin!

Hyvää syksyn jatkoaIsmo LahtelaOAJ valtuutettu

28

Keskusjärjestön hallituksen toi-mikausi on puolivälissä, ja jä-senten kannalta merkittävä työ jatkuu täydellä teholla. Siinä missä paikallis- ja alueyhdistys-ten hallitukset huolehtivat omien jäsentensä asioista, on OAJ:n hallituksen pöydällä jatkuvasti maamme kaikkia opettajia kos-kettavia asioita.

Ammattijärjestön jäsenmak-sulle ei ole korotuspaineita, sil-lä OAJ:n taloudellinen tilanne on hyvä. Taloudenpito on en-nakoivaa, ja siksi järjestömme omaisuudestakin pidetään hy-vää huolta. Tämän ansiosta ja toisaalta tästä syystä voidaan Akavatalon peruskorjauksessa olla mukana ilman velkaa ja il-man jäsenmaksujen korotuk-sia. Samalla rahaa on edelleen turvassa mahdollisia työtaiste-luita varten.

Vakaa talous mahdollistaa myös uskottavan edunvalvon-nan turvaamisen. Rahaa on siis riittävästi sellaiseen työhön, jos-ta on välitöntä hyötyä jäsenil-lemme. Ammattijärjestön edun-valvonta on lähes aina ongel-mien ennaltaehkäisyä, ja hy-vän työn tuntomerkkinä on se, että ongelmia ei edes tule. Tänä vuonna esimerkiksi koulutuspo-liittinen edunvalvonta on vaa-tinut ponnisteluja moneen eri suuntaan.

OAJ:n hallituksella paljon päätettävää

OAJ:n hallituksessa ja sen toimikunnissa on tehty hyvinkin konkreettisia päätöksiä ja linja-uksia, kun olemme vaikuttaneet yhtä hyvin varhaiskasvatuksen kuin perusopetuksenkin lain-säädäntöuudistuksiin. Samalla OAJ on vaikuttanut perusope-tuksen opetussuunnitelmauu-distukseen ja lukion tuntijaon ja tavoitteiden uudistukseen. Eri-tyistä huomiota ovat vaatineet ammatillisen koulutuksen aloi-tuspaikkaleikkaukset, joita OAJ vastusti viimeiseen saakka.

Koulutuspoliittisten linjanve-tojen rinnalla OAJ:n hallitukses-sa on käsitelty monin tavoin tä-mänvuotista sopimusneuvotte-lukierrosta. Keskusteluissa poh-dittiin erilaisten sopimusvaihto-ehtojen mahdollisuutta, ja hal-litus päätyi osaltaan hyväksy-mään keskusjärjestöjen teke-män sopimuksen virka- ja työ-ehtosopimusneuvottelujen poh-jaksi.

Vaikka tulevat sopimusko-rotukset eivät lienekään kenen-kään mielestä suuria, pystytään palkansaajien ostovoima kuta-kuinkin turvaamaan, kun ote-taan huomioon myös valtion toimenpiteet. Yksityiskohtaisis-sa sopimustavoitteissa on py-syttäydytty realistisuudessa, sil-lä yhdenkään osapuolen ei ole mielekästä tavoitella enempää kuin mihin tässä kansantalou-

dellisessa tilanteessa on mah-dollista.

Tulo- ja palkkapolitiikalla ja koulutuspolitiikalla päästään hy-viin tuloksiin silloin, kun järjes-tön oma organisaatio toimii. Tä-män vuoksi tällä hallituskaudel-la toimii kaksi työryhmää, jotka on syytä nostaa esiin: Viestin-tätyöryhmä pohtii onnistuneen viestinnän toiminnan edelly-tyksiä. Alueellisen edunvalvon-nan kehittämistyöryhmä puoles-taan suunnittelee, kuinka mm. alueyhdistykset voivat toimia ny-kyistä vaikuttavammin. Kun oma organisaatiomme on kunnossa, voi OAJ olla tehokkaasti kaikki-en jäsentensä asialla.

Nykyiselle hallitukselle on tullut lähes sattumalta tilaisuus tehdä tärkeitä henkilövalintoja, joita normaalioloissa tehdään harvemmin kuin kerran kymme-nessä vuodessa. Viime kevää-nä valitsimme viestintä- ja neu-vottelujohtajat, ja syksyllä valit-tavina ovat järjestö- ja talous-johtajat.

Ja ennen kuin hallitus- ja val-tuustokausi päättyy, on jäsen-ten etuja ajettu hallituksessakin kaikin mahdollisin keinoin. Pää-tökset eivät kuitenkaan synny it-sestään, vaan niiden takana on aina paljon valmistelua ja erilai-sia selvityksiä. Koska päätöksil-lä on aina vaikutuksia opettajan arkeen, otan mielelläni vastaan ideoita siitä, mitä OAJ:n halli-tuksen pitäisi tehdä. Joko toisin, paremmin tai enemmän.

Jaakko SarmolaOAJ:n Lapin puheenjohtaja

29

Yll-seminaari Naantalin auringossaYliopiston opetusalanliitto jär-jestää vuosittain Yll-seminaarin elokuussa. Seminaari on Yll:n toiseksi suurin vuosittainen ta-pahtuma yliopistopäivien jäl-keen. Tänä vuonna seminaari paikkana oli Naantalin kylpylä. Aurinkoinen Naantali näytti pa-rastaan, sillä aurinkoa ja läm-pöä riitti.

Seminaarin aikana kuultiin ajankohtaisia asioita yliopis-

toista OAJ:n työmarkkinasia-mies Hanna Tanskasen kerto-mana muun muassa palkka-ukseen liittyvistä asioista. Riina Länsikallio OAJ:sta puhui työ-turvallisuudesta. Aihe on ajan-kohtainen, sillä yliopiston opet-tajat ja tutkijat ovat viime aikoi-na saaneet uhkauksia erityises-ti rasismin tutkijat.

Yliopisto-opetuksen ja kou-lutuksen laadusta kuultiin Yll:n

puheenjohtajan Seppo Saini-on alustuksessa. Laadukkaan opetuksen ylläpitäminen vaatii resurssointia yliopistojen tahol-ta sekä koulutus- että tutkimus-tehtäviin. Opetus- ja tutkimus-painotteisuus voi toteutua tasa-painoisesti, jos yliopistojen joh-don taholta tuetaan opettajien tutkimustyötä ja tutkivaa opet-tajuutta. Opettajan uralla ete-neminen ja kannusteiden käyt-

2222222229292292929292929292929292929992929292929292929292922222222229292929292929992929292922222229229292922292992992929292929922292229292929299292929929292929929222922929222229992229222292922922929292929292922222222922929222992929292929292222222292999222929299992922292299999292299929222222999922229999992299999229922929929992999999999

Naantali kuvattuna Kultarannasta.

30

Kultarannan puutarhassa.

tö on tuen ja arvostuksen osoit-tamista ja erityisesti opetuspai-notteisessa työsuhteessa tä-hän on kiinnitettävä huomioita.

Laatuasioita tarkastellessa opettajan pedagoginen osaa-minen ja mahdollisuus koulut-taa itseään ovat tärkeitä. Op-pimisympäristöihin tulee kiin-nittää huomio. Tilaratkaisuilla on merkitystä opetuksen laa-tuun. Fyysisiä tiloja tulee kehit-tää pedagogista näkökulmista. Valitettavan useassa yliopistos-sa Lapin yliopisto mukaan lu-kien työskentely- ja oppimis-ympäristöt ovat sisäilman suh-teen kehnossa kunnossa. La-pin yliopistossa on tehty mitta-va kuntotarkastus ja tällä het-kellä monia tiloja korjataan. Tu-levaisuudessa Lapin yliopis-tolaiset saavat työskennellä ja opiskella entistä ehommassa ympäristössä.

Seminaarissa Yll:n ensim-mäinen varapuheenjohtaja Kirsti Vainio esitteli Yll:n tavoi-teohjelmaa vuosille 2013–17. Tavoiteohjelmaan on kirjattuna muun muassa työnteon edel-lytyksistä kuten työn kuormitta-vuuden selvittämisestä. Opet-tajien 1600 tunnin vuosittaisen työajan suunnittelua uudiste-taan tällä hetkellä Lapin yliopis-tossa. Toiveena on, että uu-distuksen myötä jokaiseen yli-opiston yksikköön tulee selke-ät ohjeistukset niin työntekijöil-le kuin johdolle. Tällöin myös työn kuormittavuuteen ja mää-rään sekä vaativuuteen liittyvät asiat tulisivat huomioiduksi en-tistä selkeämmin.

Hieno hetki oli myös Kulta-rannan puutarhaan tutustumi-nen. Saimme kiertää puutar-hassa asiantuntevan oppaan kertoessa paikkaan liittyvästä historiasta esimerkiksi mitä ku-kin presidentti on tuonut Kulta-rantaan ja siten jättänyt oman jälkensä sinne. Puutarhan kuk-kaloisto oli upea ja yllättävintä oli se, että Kultarannan maasto on vaihteleva ja linna sijaitsee kalliojyrkänteen päällä.

Kahden päivän aikana käy-tiin aktiivista keskustelua niin puheenvuorojen aikana kuin niiden jälkeenkin kylpylän al-taissa ja illallisella. Osallistujat toivat jäsenten ääniä kuuluviin lukuisten esimerkkien kautta. Yll:n hallituksen ja jäsenien vä-linen vuoropuhelun tuleekin olla jatkuvaa, sillä vain niin asiat voi-

vat edistyä ja toimintaa voidaan kehittää. Yll-seminaarin anti oli jälleen kerran asiapitoinen ja virkistävä.

Teksti ja kuvat: Outi Ylitapio-Mäntylä

31

Oulun ja Lapin yliopistojen kas-vatustieteiden tiedekunnat ovat saaneet yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön erillisra-hoituksen lastentarhanopetta-jien lisäkoulutuksen järjestämi-seksi Lapin yliopistossa, Rova-niemellä. Lastentarhanopettaji-en lisäkoulutuksesta on puhut-tu muun muassa OAJ:n Lapin alueyhdistyksessä viime vuosi-na. Lapin lastentarhanopetta-jat ry:n sekä muut Lapin alueen opettajien paikallisyhdistysten edustajat ovat tuoneet esiin kuinka pätevistä lastentarhan-opettajista on pula Lapin kun-nissa. Nyt ylimääräisellä koulu-tuksella pyritään helpottamaan lastentarhanopettajien pulaa erityisesti Lapissa.

Opinnot noudattavat Oulun yliopiston, kasvatustieteiden tiedekunnan, varhaiskasvatuk-sen koulutusohjelman opetus-suunnitelmaa ja opiskelijat tu-

Lastentarhanopettajienlisäkoulutus Lapin yliopistossa

levat suorittamaan kasvatus-tieteen kandidaatin tutkinnon varhaiskasvatuksen koulutuk-sessa. Tutkintoon sisältyy las-tentarhanopettajan kelpoisuus.

Pääaineena koulutukses-sa on kasvatustiede, erityises-ti varhaiskasvatus, ja koulu-tuksen laajuus on 180 opinto-pistettä. Varhaiskasvatuksen koulutus on laaja-alainen pe-dagoginen koulutus, joka pyr-kii edistämään lasten ja per-heiden hyvinvointia. Koulutuk-sen perustana ovat varhais-kasvatuksen monialaiset teh-tävät. Varhaiskasvatuksen mo-nialaisuus kattaa muun muas-sa seuraavat alueet: lastentar-hanopettajan tehtävät, varhais-lapsuutta koskevan tiedon väli-tys ja eri varhaiskasvatusorga-nisaatioiden ohjaus ja johta-minen. Kandidaatin tutkinnon pääaineessa suoritetaan pe-rus- ja aineopinnot, joihin si-

sältyy kandidaatin tutkielma sekä varhaiskasvatuksen teh-täviin ja esiopetukseen amma-tillisia valmiuksia antavat opin-not. Tutkintoon kuuluu lisäk-si kieli-, viestintä- ja orientoivia opintoja ja sivuaineopintoja.Koulutus edellyttää opiskelijal-ta kokopäiväopiskelua. Opin-toaika on hakijan aikaisemmis-ta opinnoista riippuen noin kak-si vuotta. Opetus alkaa joulu-kuussa 2013 ja opetuspaikka-kuntana on Rovaniemi. Toteu-tuksessa hyödynnetään tarvit-taessa ilta- ja viikonloppuaiko-ja sekä kesälukukautta. Ope-tus integroidaan osittain kasva-tustieteiden tiedekunnan opin-toihin.

Lisätietoja koulutuksesta on saatavilla www.ulapland.fi /las-tentarhanopettajakoulutus

Kirjoittajat: Janette Tolp-pi-Raittimo ja Outi Ylitapio-Mäntylä

32

Ammatillinen koulutuskenttä on ollut kovan myllerryksen keskel-lä jo jonkin aikaa. Ensin valtio-valta iski ammattikorkeakoulu-sektoriin leikaten rajusti aloitus-paikkoja. Sen seurauksena ko-ettiin ensimmäiset laajamittai-set yt-neuvottelut läpi Suomen. Koulutuksen osalta tällaisiin ei ollut totuttu, mikä näkyi selväs-ti esim. työnantajapuolen osaa-mattomuudessa hoitaa irtisa-nomisprosessiin liittyneitä asi-oita. Siksi useita irtisanomisia peruttiin tai ne viivästyivät vir-heellisten muotoseikkojen ja menettelytapojen vuoksi. Osa irtisanomisista saatiin torjuttua, mutta maan taloudellisen tilan-teen vuoksi tilanne ammattikor-keakoulusektorilla tuskin yt-me-nettelyjen osalta rauhoittuu ja jää tähän.

Ammattikorkeakouluja tu-lee ravistelemaan myös uusi rahoitus- ja amk-laki puhumat-takaan mm. uusien toimilupien hakemisesta; niistä osa tullaan myöntämään vain väliaikaisi-na. Uskoisin kuitenkin, että La-pin osalta tilanne ei toimilupi-en suhteen ole kovin huono. Kahden Lapin alueella sijaitse-van ammattikorkeakoulun (Ro-vaniemen amk ja Kemi-Torni-on amk) yhdistyessä uudek-si Lapin ammattikorkeakouluk-si olemme pystyneet osoitta-maan, että alueella on aidosti

Ajankohtaistaammatillisella kentällä

tehty rakenteellista kehittämis-tä ja keskitetty toimintaa, aivan kuten opetus- ja kulttuuriminis-teriö on jo jonkin aikaa perään-kuuluttanut.

Nyt leikkaukset ovat konk-retisoitumassa toisen asteen koulutuksen osalta. Jo viime syksynä opetus- ja kulttuurimi-

nisteriö ilmoitti ammatillisen toi-sen asteen leikkausluvut. Niis-sä iskettiin aika tavalla mm. La-pissa sijaitsevien ammatillis-ten oppilaitosten oppilaspaik-koihin. Näihin lukuihin oppilai-tokset saivat antaa vastineen-sa, minkä tuloksena leikkauk-sia kohtuullistettiin. Sen jälkeen

33

ammatillisen perusasteen saa-vutti tieto, että kohtuullistami-sen vastapainona valtiovalta leikkaakin rahoitusta ja jäädyt-tää indeksin. Näiden toimen-piteiden vuoksi on keskustel-tu, kumpi ratkaisu olikaan pa-hempi; alkuperäiset leikkaus-luvut vai jälkimmäinen päätös. Kesäkuussa OKM ilmoitti sitten lopulliset luvut, kuinka paljon koulutusta jatkossa leikataan. Luvut olivat nyt pienemmät, mutta tullevat toki vaikuttamaan myös henkilöstön määrään.

OAJ on toiminut aktiivises-ti ja reagoinut kiitettävästi am-matillisen kentän tilanteeseen. Se on järjestänyt amk-kierrok-sen ja parhaillaan on menos-sa toisen asteen kierros. Näi-den kierrosten tarkoituksena on

tavata oppilaitosten johtoa ja henkilöstöä ja vaikuttaa asioi-hin jo ennen varsinaisia päätök-siä. Esimerkiksi amk-kierrok-sen aikana OAJ pääsi puuttu-maan useisiin virheellisiin me-nettelytapoihin jo ennen pää-tösten voimaantuloa ja oli oh-jeistamassa ja auttamassa jä-senistöään. Myös oma alueyh-distys seuraa aktiivisesti tilan-netta omien toimijoidensa kaut-ta ja pyrkii eri viestintäkanavia käyttäen saamaan koulutuk-sen ääntä kuuluville ja päättä-jien tietoon.

Mielenkiintoisen lisän am-matillisella koulutuskentällä täällä Lapissa tuo myös jo ai-emmin mainitsemani uuden ammattikorkeakoulun perus-taminen. Lapin ammattikor-

keakoulu aloittaa toimintansa 1.1.2014 ja sitä ennen valmis-teltavia asioita riittää; uusi työ-ehtosopimus (PTYOTES), työ-sopimukset ja muut palvelus-suhteisiin liittyvät asiat, uusi luottamusmiesjärjestelmä, kah-den eri oppilaitoksen hallinnon järjestäminen, käytänteiden ja järjestelmien yhdenmukaista-minen jne. Jäsentemme osalta on tärkeää muistaa, että Lapin ammattikorkeakoulussa opet-tajien luottamusmiehet palve-levat vain OAJ:n jäseniä.

Ulla KangasniemiSuomen kauppa- ja kulttuuriopettajat SKO ryRovaniemen kauppaopettajat ry

34

Yli satapäinen joukko kemiläi-siä varhaiskasvatuksen työn-tekijöitä vietti aurinkoista lau-antai-iltaa ravintola Puistopa-viljongin takaterassilla kevät-karkeloiden ja toimintakauden päättäjäisten merkeissä. Ta-pahtuma järjestettiin nyt ensim-mäistä kertaa ja oli siten histo-riallinen päänavaus suuren työ-yhteisön virkistyksen ja työhy-vinvoinin lisäämiseksi. Tavoit-teena oli tutustua toisiin eri yk-siköissä työskenteleviin työka-vereihin.

Lauantai-iltana kaikki oli kohdallaan. Lämmin auringon-paiste helli osallistujia, tunnel-ma oli letkeä ja ihmiset ren-toutuneita ja iloisia. Illan jär-jestelyistä vastasi Kaivolinnan vuoropäiväkoti. Illan avauksen suoritti päiväkodinjohtaja Mar-jo Rintala. Tervetulotoivotus ei ollut perinteinen vaan toteutet-tu stand up -komiikan keinoin. Koska esittäjä oli epäpätevä stand up -koomikko, oli esityk-sen teemana sit down -komiik-ka. Hervoton irroittelu sai ylei-sön suut messingille ja ren-to tunnelma oli taattu jo alku-illasta.

Oliko jokainen työyksikkö paikalla, olivatko perhepäivä-hoitajat paikalla, oliko viraston väki paikalla? Se asia selvitet-tiin juomalaulujen avulla.

Varhaiskasvatuksen johto-ryhmä ja henkilöstö onnitte-

Kemin varhaiskasvatusväki kevätviihteellä

li sivistystoimenjohtaja Martti Höynälänmaata kouluneuvok-sen arvonimen johdosta. Ke-min päivähoidon johtaja Kai-sa Rauvala ojensi yhteisen lah-jan Martille.

Jokaisesta työyksiköstä va-littiin edustaja tikkakisaan, jon-ka veti lastenhoitaja Jukka-Pekka Koivisto. Parhaan tulok-sen sai Takajärven päiväkodin edustaja. Tikkakisan pyöries-sä työyksiköille järjestettiin Kai-volinnan vuoropäiväkotia kos-keva leikkimielinen tietovisa, jossa kysyttiin mm. päiväko-din kuuminta paikkaa. Se ei ol-lut johtajan toimisto maanantai-sin, eikä pienten lepohuone ke-sällä vaan päiväkodin oma sau-na. Tietovisan voitti Peurasaa-ren päiväkoti. Palkinnot jaettiin joukkueille, ei tuolipiirissä vaan

juomapiirissä musiikin tahdit-tamana.

Työnantaja tarjosi osallistu-jille ravintolassa ruoan ja loppu-ilta kuluikin lastenhoitaja Mat-ti Ylikärpän kokoaman bändin musiikin villitsemänä. Väki yltyi heti tanssimaan ja tanssi jatkui puoleen yöhön asti. Hyväntuu-linen joukko varhaiskasvattajia jatkoi juhlintaa eri paikoissa aa-mutunneille asti.

Kaikkien mielestä ilta oli on-nistunut ja toiveena on saada tästä jokavuotinen perinne. Kii-tokset vielä kaikille järjestelyi-hin osallistuneille, työnantajalle, Puistopaviljongin väelle ja bän-din jäsenille.

Marjo RintalaKaivolinnan päiväkodin johtaja

35

Opetusalan täydennyskoulutusta:

www.ulapland.fi/ktk/taydennyskoulutus.

www.ulapland.fi

Kirnun esityskalenteri:Pe 15.11. & La 16.11. Ulla Tapaninen showPe 22.11. & La 23.11. Jope Ruonansuu show Pe 29.11. & La 30.11. Mikko Kivinen show +Tommi Tuominen &Toni Jyvälä

Jope RuonansuuUlla Tapaninen Mikko Kivinen

Myyntipalvelu Puh. 016 321 3227 rovaniemi@santashotels.fiEnnakkoliput: Cafe Linna, Lordin aukio ja Cafe & Bar Zoomit, Koskikatu 14-16

Pikkujoulu Show&Buffet alk 62 !(eteispalvelu sis. hintaan)

Kysy lisätietoja ja varaa Pikkujoulusi heti! Räätälöimme teille myös yksityiset pikkujoulut tarpeidenne mukaan.Katso tarkemmat tiedot: www.hotelsantaclaus.fi/pj