OJALAN OSAYLEISKAAVA...6 OJALAN OSAYLEISKAAVA Ehdotus 14.2.2014/ SELOSTUS 1.5 Osallistuminen ja vuorovaikutuk-sen järjestäminen Osallistumis- ja arvioin suunnitelma oli nähtävillä

OJALAN OSAYLEISKAAVAEhdotus 14.2.2014

SELOSTUS

Tampereen kaupunki / Kaupunkiympäristön kehittäminen / Maankäytön suunnittelu

1 JOHDANTO ........................................................................................................................... 51.1 Osayleiskaavan tarkoitus, sisältö ja oikeusvaikutukset ................................................ 51.2 Osayleiskaava-alue ja vaikutusalue ............................................................................. 51.3 Suunnitteluorganisaatio ................................................................................................ 51.4 Päätökset ja työvaiheet ................................................................................................ 61.5 Osallistuminen ja vuorovaikutuksen järjestäminen ....................................................... 6

2 LÄHTÖKOHDAT .................................................................................................................... 72.1 Alueen sijainti ja kokonaisrakenne ............................................................................... 72.2 Suunnittelutilanne ........................................................................................................ 8

2.2.1 Maakuntakaava .................................................................................................. 82.2.2 Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma ............................................. 82.2.3 Yleiskaava .......................................................................................................... 92.2.4 Asemakaava ..................................................................................................... 112.2.5 Rakennusjärjestys ............................................................................................122.2.6 Osayleiskaava-alueelle aiemmin laaditut selvitykset ja suunnitelmat ..............122.2.7 Muut selvitykset ja suunnitelmat .......................................................................122.2.8 Osayleiskaava-alueeseen rajautuvat selvitykset ja suunnitelmat ..................... 14

2.3 Maanomistus ............................................................................................................. 162.4 Rakennettu ympäristö ................................................................................................ 17

2.4.1 Väestö ja asuminen .......................................................................................... 172.4.2 Työpaikat ja elinkeinotoiminta........................................................................... 172.4.3 Palvelut .............................................................................................................172.4.4 Virkistys ............................................................................................................172.4.5 Yhdyskuntarakenne .......................................................................................... 182.4.6 Liikenne ............................................................................................................192.4.7 Yhdyskuntatekninen huolto .............................................................................. 212.4.8 Ympäristöhäiriöt ................................................................................................22

2.5 Kulttuuriympäristö ja muinaismuistot ..........................................................................252.5.1 Muinaismuistot .................................................................................................252.5.2 Rakennettu ympäristö ......................................................................................262.6 Luonnonympäristö ...............................................................................................282.6.1 Maastorakenne ................................................................................................. 282.6.2 Maisemarakenne .............................................................................................. 322.6.3 Vesisuhteet .......................................................................................................332.6.4 Ilmasto-olot .......................................................................................................382.6.5 Kasvillisuus ....................................................................................................... 382.6.6 Eläimistö ...........................................................................................................382.6.7 Luonnonsuojelullisesti arvokkaimmat osakokonaisuudet ................................. 38

3 KAAVAA VARTEN LAADITUTSUUNNITELMAT JA SELVITYKSET ................................... 484 TAVOITTEET ....................................................................................................................... 49

4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ...................................................................494.2 Maakuntakaavan tavoitteet ........................................................................................ 494.3 Tampereen kaupunkiseudun tavoitteet ......................................................................504.4 Tampereen kaupungin tavoitteet ................................................................................50

4.4.1 Kaupunkistrategia ............................................................................................. 504.4.2 Alustavat tavoitteet ............................................................................................ 514.4.3 Osallisten esiin nostamia lähtökohtia ja tavoitteita............................................ 514.4.4 Suunnittelun aikana esiin tulleita tavoitteita ...................................................... 52

5 VAIHTOEHTOJEN TARKASTELU .....................................................................................535.1 Osayleiskaavan luonnosvaihtoehdot ............................................................................ 535.2 Vaikutusten arviointi .................................................................................................. 555.3 Luonnosvaiheen palaute ............................................................................................ 555.4 Vastineet ja toimenpiteet ............................................................................................565.5 Muutokset luonnoksista ehdotukseksi ....................................................................... 57

6 OSAYLEISKAAVAEHDOTUS ............................................................................................ 586.1 Yleisperustelu ja –kuvaus ..........................................................................................586.2 Mitoitus ...................................................................................................................... 596.3 Asuminen...................................................................................................................596.4 Palvelut......................................................................................................................616.5 Työpaikat ................................................................................................................... 626.6 Virkistys .....................................................................................................................626.7 Liikenne .....................................................................................................................626.8 Yhdyskuntatekninen huolto ....................................................................................... 646.9 Luonnonympäristö ja suojelu.....................................................................................656.10 Maisema ja kulttuuriarvot ........................................................................................ 666.11 Ympäristönsuojelu ................................................................................................... 666.13 Osayleiskaavamerkinnät ja -määräykset.................................................................67

7. KAAVAN VAIKUTUKSET .................................................................................................... 737.1 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen ..........................................................737.2 Liikenteelliset vaikutukset ..........................................................................................747.3 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön ................................................... 757.4 Vaikutukset maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön ................787.5 Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin . 797.7 Rakentamisen aikaiset vaikutukset .......................................................................... 817.6 Vaikutukset yhdyskuntatalouteen .............................................................................817.8 Keskeisimmät vaikutukset ja suositukset .................................................................. 82

8.KAAVAN TOTEUTTAMINEN ............................................................................................... 848.1 Toteuttamisen aikataulu ............................................................................................. 848.2 Toteuttamisen kustannukset ...................................................................................... 858.3 Toteuttamisen ohjausta koskevia selvityksiä ja suunnitelmia .................................... 86

Osayleiskaava-alueen sijainti kaupunkirakenteessa.

5

OJALAN OSAYLEISKAAVA Ehdotus 14.2.2014 / SELOSTUS

1.1 Osayleiskaavan tarkoitus, sisältö ja oikeusvaikutuksetYleiskaavoituksen päämääränä on kunnan yhdys-kuntarakenteen ja maankäytön ohjaaminen. Sen tärkeänä tehtävänä on myös osoi aa alueiden käytön tavoiteltu kehitys ja sovi aa yhteen eri toimintoja. Yleiskaava on ohjeena laadi aessa ja muute aessa asemakaavaa sekä ryhdy äessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjes-tämiseksi. Yleiskaava voidaan laa a myös kunnan osa-alueelle, kuten Ojalan kohdalla on tehty.

Ojalan osayleiskaava laaditaan oikeusvaiku eise-na yleiskaavana, jota ei voida käy ää rakennuslu-van myöntämisen perusteena. Sen tärkeimpänä oikeusvaikutuksena on asemakaavojen ohjaami-nen. Oikeusvaiku eisuudesta seuraa myös, e ä viranomaisten on suunnitellessaan alueen käy öä koskevia toimenpiteitä ja pää äessään niiden to-teu amisesta katso ava, e ei toimenpiteillä vai-keuteta osayleiskaavan toteutumista.

1.2 Osayleiskaava-alue ja vaikutusalueOjalan osayleiskaava-alue sijaitsee kantakaupun-gin koillisosassa, Tampereen ja Kangasalan rajal-la. Alueen lounaiskulma on liikenteellises n. 8,5 kilometrin etäisyydellä kaupungin keskustasta. Vastaavas alueen koilliskulmasta Tarastenjärven eritasolii ymästä etäisyys keskustaan on liiken-teellises 13 km. Kaava-alueen pinta-ala on noin 7 km². Pohjoisessa kaava-alue rajautuu Jyväsky-lään johtavaan valta ehen 9, lännessä Aitolah-den ehen, Kumpulan ja Atalan kaupunginosien pientaloalueisiin sekä Halimasjärven luonnonsuo-jelualueeseen, etelässä Linnainmaan ja Holvas n kaupunginosien väliseen Orimuskatuun, Hussan-puiston ulkoilurei in ja Lahteen johtavaan valta- ehen 12 sekä idässä Kangasalan kunnan rajaan.

Osayleiskaavan vaikutusalueeseen kuuluvat suun-ni elualueen länsipuolella sijaitsevat Atalan, Ta-santeen, Kumpulan ja Olkahisen kaupunginosat, kuten myös vireillä olevat Nurmi-Sorilan, Taras-tenjärven sekä Kangasalan Lamminrahkan ja Ruu-tanan osayleiskaava-alueet. Luonnonympäristöön lii yvät vaikutukset kohdistuvat suurelta osin kaava-alueelle tai väli ömään lähiympäristöön. Laaditussa ympäristö- ja maisemaselvityksessä on tarkasteltu suunni elualue a laajempaa kokonai-suu a. Vesistöön kohdistuvat vaikutukset voivat ulo ua koko valuma-alueeseen. Etenkin vaikutuk-

1 JOHDANTO

set Halimasjärven luonnonsuojelualueen valuma-alueeseen on huomioitava. Väli ömät liikenteelli-set vaikutukset kohdistuvat Tampereen kaupungin koillisosaan sekä Kangasalan kunnan puolelle, vä-lilliset jossain määrin laajemmin kaupunkiseudun itäosaan. Vaikutukset ihmisiin koskevat niin kaava-alueen nykyisiä kuin tulevia asukkaita sekä Tampe-reen ja Kangasalan lähikaupunginosien asukkaita. Virkistyskäytön osalta vaikutukset voivat olla vielä-kin laajempia. Laajempien kaupallisten ja julkisten palveluiden osalta Ojalan alue tukeutuu Linnain-maan koilliskeskukseen.

1.3 SuunnitteluorganisaatioOsayleiskaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto. Yleispiirteistä maankäytön suunni elua ohjataan kaupunginhallituksen suunni elukokouksissa. Osayleiskaavatyötä ohjaa ja välivaiheen päätökset tekee yhdyskuntalautakunta.

Ojalan osayleiskaava on laadi u Tampereen kau-pungin maankäytön suunni elun organisaa ossa ja työtä on ohjannut kaupunkiympäristön kehi ä-misen johtoryhmä. Ehdotusvaiheen valmistelusta ovat vastanneet yleiskaavapäällikkö Pia Has on johdolla vanhempi erikoissuunni elija Anna-Ma-ria Niilo-Rämä ja projek arkkiteh Lo a Kauppila. Luonnosvaiheen selvitysaineistoa, osallistumis- ja arvioin suunnitelmaa sekä luonnosvaihtoehtojen valmistelua laadi in Tampereen kaupungin Infra-tuotannon Suunni elupalveluissa. Työn pääsuun-ni elijana oli valmisteluvaiheessa arkkiteh Anna-Maria Niilo-Rämä. Erikoissuunni elijat Mira Sirén (liikenne), Kimmo Mäkinen (vesihuolto) ja Milja Nuu la (viheralueet) laa vat kaavaluonnoksiin lii yviä erillissuunnitelmia. Osayleiskaavan kar o-jen ja selostuksen valmistelussa ovat avustaneet kaavoitusavustajat Birgi a Helsing, Maikki Jokinen ja kaavoitussihteeri Pirjo Palokangas.

Ulkopuolisia konsul eja on käyte y erillisselvi-tysten ja –suunnitelmien tekoon sekä vaikutusten arvioin in.

Ojalan osayleiskaavaa laadi aessa on tehty ivis-tä yhteistyötä Kangasalan kunnan kanssa. Yhtei-sessä suunni eluryhmässä Kangasalta mukana ovat olleet Lamminrahkan alueen kaavoituksesta vastanneet kaavoitusarkkiteh Markku Lah nen, projek päällikkö Sanna Karppinen ja yleiskaava-suunni elija Jenni Joensuu-Partanen. Molempien kun en johtavista virkamiehistä koostuva ohjaus-ryhmä on ohjannut suunni eluyhteistyötä ja yh-teisten hankkeiden aikataulutusta.

6

OJALAN OSAYLEISKAAVA Ehdotus 14.2.2014/ SELOSTUS

1.5 Osallistuminen ja vuorovaikutuk-sen järjestäminenOsallistumis- ja arvioin suunnitelma oli nähtävillä 5.8. – 6.9.2010 välisen ajan. Suunnitelmasta jätet- in neljä lausuntoa ja neljä mielipide ä. (ks. pa-

laute kohdasta 4.4.3)

Luonnosvaihtoehdot A, B ja C olivat nähtävil-lä 27.6.-31.8.2011 välisen ajan ja niitä esitel in avoimessa yleisö laisuudessa Atalan koululla 16.8.2011. Luonnoksista jäte in 11 mielipide ä ja 12 ennakkolausuntoa. (ks. kohta 5.3).

MAL-verkoston Rajaton-hankkeessa pyyde in lokakuussa 2012 Tampereen ja Kangasalan päät-täjiltä ja viranhal joilta näkemyksiä kuntarajat ylit-tävästä yhteistyöstä, sen kehi ämisestä ja Ojala-Lamminrahka –alueen tulevasta toteu amisesta.

1.4 Päätökset ja työvaiheetPÄÄTÖKSET:

• Ojalan osayleiskaavan linjaukset, kaupungin-hallituksen suunni elujaosto 33 § 16.3.2010

• Aloituspäätös ja osallistumis- ja arvioin suun-nitelman nähtäville ase aminen, kaupungin-hallitus 329 § 21.6.2010

• 5.8. – 6.9.2010 osallistumis- ja arvioin suunni-telma nähtävillä

• 24.9.2010 aloitusvaiheen viranomaisneuvo elu

• 21.6.2011 luonnosvaihtoehtojen nähtäville ase aminen, yhdyskuntalautakunta 212 §

• 27.6.-31.8.2011 luonnosvaihtoehdot nähtävillä

• 15.11.2011 luonnosvaiheen palau een esi ely yhdyskuntalautakunnalle

• 17.9.2012 lannekatsaus, kaupunginhallituk-sen suunni elujaosto

• 11.6.2013 lannekatsaus, yhdyskuntalautakunta

LUONNOSVAIHE:• 30.9.2010 suunni eluryhmän kokous

Yhteispalaverit Kangasalan kanssa: 25.11.2010, 25.1.2011, 2.3.2011, 19.5.2011

• 30.11.2010 arkeologinen selvitys

• 12/2010 kul uuriympäristöselvitys

• 28.12.2010 hulevesiselvitys

• 1/2011 alustavat luonnosvaihtoehdot ja erillissuunnitelmat

• 31.1.2011 lähtökohtarapor

• 14.2.2011 työpalaveri ELY-keskuksen kanssa (liikenne, vt12 Holvas n eritasolii ymä)

• 10.3.2011 työpalaveri Pirkanmaan maakunta-museon kanssa

• 5/2011 arkeologinen täydennysinventoin

• 23.5.2011 luonnosvaihtoehtojen vai-kutusten arvioin ja vertailu (sisältää ekotehokkuusvertailun)

EHDOTUSVAIHE:Yhteispalaverit Kangasalan kanssa: 6.10.2011, 26.10.2011, 23.11.2011, 8.5.2012, 1.6.2012, 31.8.2012, 5.10.2012, 22.11.2012, 24.1.2013, 31.1.2013, 12.2.2013, 20.2.2013, 12.3.2013, 22.4.2013, 5.6.2013, 23.8.2013, 2.10.2013, 12.11.2013, 19.12.2013

Kun en yhteinen ohjausryhmä: 18.10.2011, 8.12.2011, 30.5.2012, 27.9.2012, 14.11.2012, 29.5.2013, 15.1.2014

• 10.4.2013 itäisen kaupunkirakenteen tarkaste-lu (työpajoja 16.12.2011, 20.1.2011, 24.2.2011, joissa läsnä Kangasalan ja ELY:n edustajia)

• 1.6.2012 Tampere-pientalo, esimerkkejä uusis-ta ratkaisumalleista Tampereelle

• 19.12.2013 Rajaton –hankkeen loppurapor

• 7.1.2013 Toimeenpanosuunnitelma, kaupun-ginhallitus § 30

• 8.3.2013 Kiviainestutkimus

• 20.6.2013, Ojalan ja Lamminrahkan yleiskaa-voitus, työpalaveri ELY:n kanssa

• 14.11.2013 työpalaveri Ojalan luontoasioista ELY:n kanssa

• Liikenne-ennuste 12/2013

• Hulevesisuunnitelma 2/2014

• Ojalan ja Lamminrahkan kunnallistekniikan alustava yleissuunnitelma 2/2014

• Ojalan ja Lamminrahkan osayleiskaavojen vai-kutusten arvioin 2/2014

• Ydinalueen yleissuunnitelma 12/2013

• lisäksi on järjeste y työpalavereja mm. joukko-liikenteen, liikuntapalveluiden, luontoarvojen (erityises liito-oravat), liikenteen, viherpal-veluiden, vesihuollon ja ympäristönsuojelun osalta

7


2 LÄHTÖKOHDATAlueen perusselvitysaineistoa on koo u erilliseen lähtökohtarapor in (31.1.2011). Kaavaselostuk-sen lähtökohdat -osiossa on esite y iviste ynä lähtökohtarapor n ja luonnosvaiheen jälkeen laa-di ujen selvitysten aineistoa.

2.1 Alueen sijainti ja kokonaisrakenneOjalan osayleiskaava-alue sijaitsee kantakaupun-gin koillisosassa, Tampereen ja Kangasalan rajal-la. Alueen lounaiskulma (VT 12 ja Orimuskadun lii ymä) on liikenteellises n. 8,5 kilometrin ja linnun etä n. 7,5 km:n etäisyydellä kaupungin keskustasta. Vastaavas alueen koilliskulmasta Tarastenjärven eritasolii ymästä etäisyys kes-kustaan on liikenteellises 13 km ja linnun etä 11,5 km. Kaava-alueen pinta-ala on noin 7 km2. Pohjoisessa kaava-alue rajautuu Jyväskylään joh-

tavaan valta ehen 9, lännessä Aitolahden ehen, Kumpulan ja Atalan kaupunginosien pientaloaluei-siin sekä Halimasjärven luonnonsuojelualueeseen, etelässä Linnainmaan ja Holvas n kaupunginosien väliseen Orimuskatuun, Hussanpuiston ulkoilureit- in ja Lahteen johtavaan valta ehen 12 sekä idäs-

sä Kangasalan kunnan rajaan.

Osayleiskaava-alue on pääosin rakentamatonta ja sen etelä- ja keskiosat ovat suurimmaksi osaksi metsää ja suota. Alueella on yhteensä noin 1050 asukasta (12/2013).

Alueen pohjoisimmassa osassa, valta en 9 ete-läpuolella on kuusi omako taloa, yksi en nen maa lan talouskeskus ja yksi pienteollisuusyritys. Alueella asuu noin 20 henkilöä. Koillisosassa on pohjois-etelä-suuntainen, noin 80 m leveä joh-toalue, jolla kulkevat rinnakkain 110 kV:n ja 400

8


Pirkanmaan 1. maakuntakaava v. 2007. Suunnittelualue on rajattu punaisella.

kV:n voimalinjat. Tampereen korkeimpiin koh in lukeutuvassa Aitovuoressa on Etelä-Suomen len-nonvarmistuskeskus, Puolustusvoimien toimintoja sekä lentopelastuskeskus. Aitovuoren ydinalue on aida u.

Maurinkylän alueella ja sen läheisyydessä on n. 60 omako taloa, joissa asukkaita on yhteensä vajaat 170. Pohjois-Hämeen Ampujien ampumarata on Maurinkylän itäpuolella. Ojalankylän alueella ja Aitolahden en tuntumassa on yhteensä 20 oma-ko taloa ja noin 80 asukasta.

Alueen eteläosassa Risson uusi asuinalue kasvaa nopeas . Alkuvuodesta 2014 alueella oli noin 40 omako taloa ja 15 rivitaloa, asukkaita yhteensä noin 300. Petäjässuon pohjoispuolella kulkee itä-länsi-suuntainen sähkölinja. Lahden en eteläpuo-lella, Holvas n Valjakonkadun varren kahdessa asuinkerrostalokor elissa on asukkaita noin 490. Hussanpuistossa on pieneläinten hautausmaa.

2.2 Suunnittelutilanne

2.2.1 Maakuntakaava

Pirkanmaan maakuntavaltuusto hyväksyi maa-kuntakaavaehdotuksen 9.3.2005 ja val oneu-vosto vahvis Pirkanmaan 1. maakuntakaavan 29.3.2007.

Maakuntakaavassa suurin osa osayleiskaava-alueesta on osoite u taajamatoimintojen alu-eeksi (A), joka lännessä rajautuu valta ehen 9 ja idässä maa- ja metsätalousvaltaiseen alueeseen, jolla on erityistä ulkoilunohjaustarve a (MU). Osayleiskaava-alueen pohjoisosassa valta ehen 9 rajautuva alue on osoite u työpaikka-alueeksi (TP) ja sen eteläpuolelle on osoite u puolustus-voimien alue (EP). Alueiden väliin (Lintukallion e) on osoite u ulkoilurei ja viheryhteystarve. Taa-jamatoimintojen alueella on itä-länsi-suuntainen viheryhteystarve Olkahisenlahden kohdalla sekä pohjois-etelä-suuntainen ulkoilurei . Pohjoisessa ulkoilurei johtaa Kintulammen retkeilymajalle ja sieltä edelleen pohjoiseen Teiskoon ja itään Kan-gasalle. Etelässä ulkoilurei johtaa Tampereen ja Kangasalan taajamiin. Halimasjärvi-Lamminrahka -akseli on virkistysalue a (V), joka jatkuu myös Linnainmaalle koh etelää. Virkistysalueella on sekä itä-länsi- e ä pohjois-etelä-suuntaiset ulkoi-lurei t. Osayleiskaava-alueen koilliskärjessä on pohjois-etelä-suuntainen ja eteläosassa itä-länsi-suuntainen voimalinja.

Osayleiskaava alue rajautuu valtateihin 9 ja 12, jotka on osoite u merki äväs paranne aviksi

moo ori- tai moo oriliikenneteiksi. Valta elle 9 on osoite u uusi Tasanteen eritasolii ymä ja valta elle 12 uusi Lamminrahkan eritasolii ymä. Valta en 9 pohjoispuolelle on osoite u Alasjärvi-Tarastenjärvi välinen voimalinjan yhteystarve (z 022).

Osayleiskaava-alueen pohjoispuolella alueet on maakuntakaavassa osoite u taajamatoimintojen alueeksi (A), teollisuus- ja varastoalueeksi (T) sekä jä eenkäsi elyalueeksi (EJ). Osayleiskaava-alueen länsi- ja eteläpuolella alueet on osoite u taaja-matoimintojen alueeksi (A). Halimasjärven alue on osoite u luonnonsuojelualueeksi (SL 150). Osayleiskaava-alueen itäpuolella alueet on osoi-te u maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityistä ulkoilunohjaamistarve a (MU 007).

Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava (liikenne ja logis ikka) on hyväksy y Pirkanmaan maakunta-valtuustossa 2.4.2012. Kaava on ympäristöminis-teriössä vahviste avana. Osayleiskaava-alueella muutoksena 1. maakuntakaavaan on, e ä Taras-tenjärven eritasolii ymä on osoite u olemassa olevana lii ymänä.

Pirkanmaan maakuntavaltuusto on pää änyt 7.12.2011 Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 käynnistämisestä. Kaavan hyväksymisvaihe on ai-kataulute u vuodelle 2016.

2.2.2 Tampereen kaupunkiseudun rakenne-suunnitelma

Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2030 ja rakennesuunnitelman kar aosio hyväksyt- in kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen kehit-

tämistä ohjaavana suunnitelmana kaupunginval-tuustossa 21.4.2010 § 72.

Rakennesuunnitelmassa uusia asuinalueita on esite y Ojalaan (15) ja Lamminrahkaan (38). Suun-ni elualueen pohjoispuolelle sijoi uu Nurmi-So-

9


rilan (50) merki ävä kaupunginosakokonaisuus. Uusia työpaikka-alueita on esite y Tarastenjärven lii ymään (34) ja Kangasalan puolelle Lamminrah-kaan (37).

Joukkoliikenteen kehi ämisen osalta on rakenne-suunnitelmassa esite y uusi rai o eyhteys Hol-vas n kau a Lamminrahkaan ja bussiliikenteen laatukäytävä Aitolahden elle.

Kehite äväksi vihervyöhykkeeksi on esite y Kau-pista Lamminrahkan pohjoispuolelta Kangasa-lan suuntaan johtava vyöhyke ja kehite äviksi viheryhteyksiksi alueen läpi pohjoiseen johtava viheryhteys sekä yhteys Ojalan pohjoispuolelta itään Kangasalle.

Ojalan alueella asukasmäärän lisäys vuoteen 2019 mennessä on 4000 asukasta. Katujen ja kunnal-listekniikan kynnysinvestoinneiksi on katso u eritasolii ymän rakentaminen vt:lle 9, uudet katuyhteydet sekä vesihuollon runkoyhteydet. Joukkoliikenteen kehi ämisen toimenpiteitä ovat ensimmäisessä vaiheessa bussiliikenteen laatu-käytävän kehi äminen ja jatkossa mahdollinen Lamminrahkaan ulo uvan uuden rai o en jatka-minen Ojalaan.

Tampereen puolella Kangasalan Lamminrahkaan rajoi uvan alueen asukasmäärän lisäys vuoteen 2019 mennessä on 2000 asukasta. Kangasalan puolella Lamminrahkan asukasmäärän lisäys on vuoteen 2019 mennessä 500 asukasta ja vuosina 2020-30 5000 asukasta. Lamminrahkan toimi la-alueelle on esite y yhteensä 600 uu a työpaik-kaa. Joukkoliikenteen kehi ämisen toimenpiteitä ovat ensimmäisessä vaiheessa bussiliikenteen laatukäytävän kehi äminen ja toisessa vaiheessa uuden rai o en rakentaminen.

VT:n 9 varteen Tarastenjärvelle on tuotantotoi-minnan alueelle esite y Tampereen puolelle 3000 uu a työpaikkaa ja Kangasalan puolelle 2500 uut-ta työpaikkaa.

Rakennesuunnitelman uudistaminen on käynnis-te y 2013. Väestön kasvun osalta suunnite ulote-taan vuoteen 2040. Uudistustarpeina on esite y mm. täydennysrakentamisen periaa een vahvis-taminen, seudullisen joukkoliikennejärjestelmän linjaaminen ja asuntotuotannon segregaa on eh-käiseminen monipuolisella aluerakentamisella.

2.2.3 Yleiskaava

Ojalan osayleiskaava-alue on Tampereen kan-takaupungin yleiskaavassa (hyväksy y kaupun-ginvaltuustossa 27.5.1998) raja u ympäristö-

Kävelykeskusta/kävelykeskustaksi kehitettävä alue. Merkinnällä on osoitettu nykyiset ja uudet keskusta-alueet, joille sijoitetaan monipuoli-sesti keskustahkuisia julkisia ja kaupallisia palveluja, työpaikkoja sekä asumista ja joilla kehitetään kevyen liikenteen käyttöedellytyksiä.

Uusi tai merkittävästi kehitettävä työpaikka-alue.

Uusi/merkittävästi täydennettävä asuinalue.

Alueen numero (kuvaus selostuksessa).

Kaupunkiseudun virkistyksen, ekologian ja/tai maisemarakenteen kannalta merkittävä kehitettävä vihervyöhyke.

Kehitettävä viheryhteys.

Lähijunaliikenteen kävelyvyöhyke (etäisyys asemasta alle 1 km).

Joukkoliikenteen laatukäytävä.

Lähijunaverkko ja asema/seisake

RaitiotieverkkoMaankäytön kehittämisen kannalta tärkeä bussiliikenteen laatukäytävä.Kehän suuntainen joukkoliikenneyhteys.

Ote Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmasta 2030.

ministeriön vahvistuspäätöksen (12.12.2000) ulkopuolelle. Kangasalan kuntaan 31.12.2008 as kuuluneella alueella on voimassa oikeusvaiku-tukseton Kangasalan kunnan taajamien osayleis-kaava, joka on 11.12.2000 hyväksy y Kangasalan kunnanvaltuustossa.

Kantakaupungin yleiskaavassa pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP) on osoite u Maurinkylä, Oja-lankylä sekä läheisiä Aitolahden ehen rajautuvia alueita. Myös Kumpulan ”jatkeena” on pieneh-kö AP-alue. Aitolahden en varteen on osoite u asuntoalue (A-1) ja Holvas ssa, valta en 12 etelä-puolella, kerrostalovaltainen asuntoalue (AK).

Valta en 9 eteläpuolelle on osoite u ympäristö-häiriöitä aiheu ama oman teollisuuden alue (TY-1) ja valta en 12 pohjoispuolelle kaksi teollisuus- ja varastoalue a (T).

Aitovuoren alue on merki y puolustusvoimien alueeksi (EP) ja sen lounaispuoleinen alue ampu-

10


marata-alueeksi (EA). Suunni elualueen pohjois-osassa teollisuusalueen länsireunassa on pieneh-kö yhdyskuntateknisen huollon alue (ET).

Suurin osa alueen virkistysalueista on osoite u luonnonmukaiseksi lähivirkistysalueeksi (VLL). Valta en 9 laita on osoite u lisämerkinnällä (ev), suojaviheralueeksi vara u alueen osa. Holvas ssa on osoite u pieni alue kaupunkipuistoksi varatuk-si lähivirkistysalueeksi (VLK).

Kangasalan rajalla on osoite u alueita maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on ulkoilun ohjaamistarve tai ympäristöarvoja (MU).

Pohjoisessa teollisuusalueen läpi kulkee pohjois-eteläsuuntainen sähkölinja (z) ja eteläosassa itä-länsi-suuntainen sähkölinja.

Kantakaupungin yleiskaavan kartassa 2; Viherverk-ko ja suojelu, on Halimasjärven ympäristö sekä Ojalankylän eteläpuolelta valta elle 12 ulo uva alue määritelty merki äväksi viheralueeksi, joka toimii ympäröivien asuntoalueiden luonnon lai-sena lähivirkistysalueena, ja jonka kau a on reit- yhteys Kaupin ja Leinolan virkistysalueille sekä

seudullinen virkistysrei yhteys Kintulammelle. Alue lii yy myös Kangasalan virkistysalueisiin ja on kokonaisuudessaan merki ävä osa seudullista virkistysalue a.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 -työ on käynnis-te y kaavoitusohjelman mukaises 2013 ja se on tarkoitus saada hyväksymiskäsi elyyn 2016.

Kangasalan kunnan taajamien osayleiskaavassa Kangasalan kunnasta liitetyn alueen pohjoisosa on maa- ja metsätalousvaltaista alue a, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarve a (MU). Alueen eteläosa on retkeily- ja ulkoilualue a (VR). Viher-verkko ja suojelu -kartassa MU-alueella on arvokas Väljäsuon kallioalue ja VR-alueella luonnonympä-ristöltään arvokas Lamminrahkan nevaräme ja neva.

Molempien kun en osayleiskaavoissa on varau-du u Aitovuori-Holvas eyhteystarpeeseen.

Yleiskaavatilanne.

Ote Tampereen kantakaupungin yleiskaavan kartasta 2; Viherverkko ja suojelu.

11


Asemakaavatilanne sekä osayleiskaava-alueella vireillä olevat että siihen rajautuvat vireillä olevat asemakaavat mustalla rajattuna.

11

2.2.4 Asemakaava

Osayleiskaava-alue on pääosin asemakaavoi a-maton.

Olkahisissa, Maurinkylän alueella on voimas-sa viisi asemakaavaa (6524, 6553, 6802, 7608 ja 7922), joissa alueet on osoite u erillispientalojen kor elialueeksi, AO ja lähivirkistysalueeksi, VL. Kumpulassa on voimassa asemakaava 7259, jossa osayleiskaava-alueelle ulo uvat reuna-alueet on osoite u VL-alueeksi. Atalan alueella on voimas-sa kaksi asemakaavaa 6304 ja 7728, joissa katu- ja vihertuotannon Atalan toimipisteen alue on osoi-te u varasto- ja toimistorakennusten kor elialu-eeksi, TVKT ja reuna-alueet VL-alueeksi. Holvas n alueella on voimassa kolme asemakaavaa (7167, 7184 ja 7899), joissa alueet on osoite u asuinker-rostalojen kor elialueeksi, AK ja VL-alueeksi. VT:n 12 liikennealueella on lisäksi voimassa asemakaa-vat 7040, 7162 ja 7244.

Risson alueen asemakaava (8184) hyväksy in syksyllä 2010. Siinä keskeiset alueet on osoite u

AK- ja asuinkerrostalojen ja rivitalojen ja muiden kytke yjen asuinrakennusten kor elialueeksi, AKR sekä AO-alueiksi. Reuna-alueet on osoite u VL-alueiksi ja Lahden en laita sekä sähkölinjan alusta suojaviheralueeksi, EV.

Vireillä olevia asemakaavoja • 7696 Olkahinen, asuntoalue Aitolahden en itä-

puolella ja Rahka en pohjoispuolella, luonnos 2005, käsi ely keskeytynyt.

• 7866 Ojala, asuntoalue, luonnos 2002, käsi ely keskeytynyt.

• 7950 Ojala, asuntoalue Ojalankylän ellä, kaa-vaehdotus 2006, vireillä.

• 7980 Olkahinen, pieni rivitaloalue Aitovuoren- en pohjoispuolella, luonnos 2006, käsi ely

keskeytynyt.

• 8187 Tasanne, asuntoalue Olkahisenlahden pohjukassa (rajautuu osayleiskaava-alueeseen), OAS 2007, vireillä.

12


12

2.2.5 Rakennusjärjestys

Tampereen kaupunginvaltuustossa 6.9.2000 hy-väksy y rakennusjärjestys on tullut voimaan 19.10.2000. Tampereen kantakaupungin asema-kaavoi ama omat alueet on määritelty raken-nusjärjestyksessä suunni elutarvealueiksi. Suun-ni elutarvealue a koskevaa päätöstä on jatke u kaupunginvaltuuston päätöksellä 12.11.2012 § 214 1.1.2014 saakka tai siihen saakka kunnes uudis-te u rakennusjärjestys on saanut lainvoiman, jos lainvoimaisuuspäivämäärä on aiempi. Tampereen kaupungin rakennusjärjestystä uudistetaan ja uu-distetun rakennusjärjestyksen on tarkoitus tulla voimaan 2014.

2.2.6 Osayleiskaava-alueelle aiemmin laadi-tut selvitykset ja suunnitelmat

Seuraavassa on esite ynä osayleiskaava-alueelle aiemmin laadi uja selvityksiä ja suunnitelmia. Ai-neisto on huomioitu Ojalan osayleiskaavan lähtö-kohtarapor n valmistelussa.

Osayleiskaavan valmisteluun sisältyvät selvitykset ja suunnitelmat on esite y kohdassa 3.

• Lamminrahkan lepakkoselvitys, kartoitusra-por , Biologitoimisto Vihervaara 1.9.2008.

• Tampereen ja Kangasalan Ojalan-Lamminrah-kan alueen linnustoselvitys 2008, Pirkanmaan Lintu eteellinen Yhdistys ry., Pekka Rintamäki.

• Rapor Atalan Risson alueen hyönteisselvityk-sestä, 30.11.2008, Tero Piirainen Tampereen hyönteistutkijain seura ry.

• Yhteenveto Tampereen Tarastenjärven ja Haapakorven välisestä tummaverkkoperhosen siirtymärei stä, Tampereen hyönteistutkijain seura ry, 2008 sekä lisäselvitys 2009.

• Ojalan ja Lamminrahkan yleissuunnitelma – loppurapor n ivistelmä, Tampereen kaupunki ja Kangasalan kunta, Suunni elukeskus Oy, 10.05.2004.

• Ojala-Lamminrahkan maisemaselvitys, Tampe-reen kaupunki & Kangasalan kunta, Suunni e-lukeskus Oy, 26.04.2004.

• Halimasjärven hydrologinen selvitys -luonnos, Suunni elukeskus Oy, 04.12.2003.

• Risson asemakaava-alueen hulevesiselvitys ja -suunnitelma, Tampereen kaupunki, 2009

• Atala-Risso meluselvitys, Tampereen kaupunki, 2009.

• Meluselvitys, Aitovuoren ampumarata, Tampe-re, SCC Viatek, 30.09.2002.

• Aitovuoren ampumarata, 300m radan me-lumi aukset, Pohjois-Hämeen Ampujat ry, Ramboll Finland Oy, 24.6.2009

• Ojalan osayleiskaavaehdotus, valmisteluaineis-to, Tampereen kaupunki, 1996-2002.

2.2.7 Muut selvitykset ja suunnitelmat

• Kantakaupungin ympäristö- ja maisemaselvitys (KYMS), Tampereen kaupunki, 2008.

Halimasjärven alue (22) on osoite u KYMS:n merki ävänä viherverkon osana. Alue koostuu neljästä osasta, joista eteläisin (1) ka aa Hali-masjärven luonnonsuojelualueen, sille laskevat Halimasjärvenojan ja Ollinojan ympäristöt sekä Petäjässuon. Alueen metsät ovat enimmäkseen ulkoilu- ja virkistyskäytössä. Kumpulan koillis-puolella (2) sijaitsee maisemarakenteellises merki ävä selänne upeine kalliojyrkänteineen. Olkahisenlahden perukassa (3) sijaitsee arvo-kas kasvillisuuskohde lehtokasveineen. Alueella on myös metsälain mukainen kalliojyrkänne sekä liito-oravaesiintymiä. Aitovuoren pohjois-puolen kokonaisuudessa (4) on luonnon lainen puronuoma ja kaksi vähäpuustoista suota sekä liito-oravaesiintymiä.

Kehi ämisehdotuksina on anne u Halimas-järven luonnonsuojelualueen valuma-alueen vesitalouden säily äminen mahdollisimman luonnon laisena, Halimasjärven pohjoispuo-lisen lehtoalueen kuuse umisen estäminen valikoidulla harventamisella, ulkoilurei yhte-yksien kehi äminen ja säily äminen sekä seu-dullisen yhteyden varmistaminen, Petäjässuon säily äminen luonnon laisena sekä alueen hoito- ja käy ösuunnitelman päivi äminen.

• Tampereen kaupungin luonnonsuojeluohjel-ma 2012-2020, Tampereen kaupunki, 2013. Arvokkaat luontokohteet -kohdekorteilla on esite y Petäjässuo, Halimasjärven luonnonsuo-jelualueen laajennus ja Kumpula, Aitovuoren louhikkorotko.

• Liito-oravan elinympäristöjen mallitus ja enna-koin Tampereen kaupunkiseudulla, Suomen ympäristökeskus, 2010. Selvityksessä on mm.

13


esite y luokitus liito-oraville soveltuvista alu-eista ja liikkumishabitaateista nyt ja tulevaisuu-dessa /2030).

• Tampereen kantakaupungin hulevesiohjelma, Tampereen kaupunki 2012. Hulevesiohjelmas-sa annetaan valuma-aluekohtaiset periaa eet hulevesien hallintaan, mm. Halimasjärven ja Niihamanselän alueilla.

• Valta en 9 parantaminen välillä Tampere-Ori-vesi, yleissuunnitelma ja ympäristövaikutusten arvioin . Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, liikenne ja infra. 2010. Suun-nitelmissa on mm. valta en nelikaistaistami-nen Orivedelle as , Tasanteen eritasolii ymän rakentaminen sekä Aitovuoren ja Tarastenjär-ven eritasolii ymien parantaminen.

• Tampereen kaupungin meluselvitys 2012, Liikennevirasto ja Tampereen kaupunki, WSP Finland Oy, 2012. Selvityksessä on esite y eliikenteen aiheu ama melu vuonna 2011

sekä ennuste vuodelle 2030 valtateillä 9 ja 12, Aitolahden ellä sekä Orimuskadulla.

• Tarveselvitys valta en 9 Aitovuori-Holvas – eyhteydestä, Tielaitoksen Hämeen epiiri v.

1999. Selvityksessä esite in väylää Tarasten-järven lii ymästä vt:ltä 9 Holvas in vt:lle 12. Myöhemmissä tarkasteluissa yhteys on tode u tarpee omaksi.

• Valta en 12 parantaminen välillä Alasjärvi-Va ala, Kangasala ja Tampere, aluevaraussuun-nitelma, Pirkanmaan ELY-keskus, A-Insinöörit Suunni elu Oy, 2012. Suunnitelmassa esi-tetään vt 12 nelikaistaistamista ja tutki aan Lamminrahkan uuden eritasolii ymän sijain a.

• Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenne-käytävien kehi ämisvaihtoehdot, Ramboll Finland Oy, 2013. Selvityksessä on tutki u Ojala-Lamminrahkan –alueen joukkoliikenteen linjausvaihtoehtoja Teiskon en ja Hankkion kau a.

• Vesihuollon runkoyhteydet, runkolinja Rusko-Nurmi-Sorila, yleissuunnitelma 2009. Tampe-reen Vesi ja Pöyry Environment Oy. Runkolinja (vesijohto ja jätevesi) on esite y etelä-pohjois-suunnassa Ojalan alueen läpi Holvas sta Orinii-tynkadun jatkeelta Kangasalan kunnanrajaa ja nykyistä ulkoilurei ä myötäillen Maurinkylään. Tästä pohjoiseen linjauksessa on kaksi vaih-toehtoa, joista toinen kulkee Aitolahden en var a ja toinen Olkahisten asuinalueen läpi Hangaslahden poikki länsi-luoteeseen koh

Nurmi-Sorilaa.

• Tampereen vesihuoltolinjausten kehi ämisen yleissuunnitelma, Tampereen Vesi, FCG Oy, 2012. Vesijohdon runkolinjoja on esite y Olka-histenlahdelta Ojalan ja Lamminrahkan kau a etelään Liu uun sekä Lamminrahkasta Atalaan (Nikki). Viemärilinjoja on esite y Ojalan poh-joisosasta Tasanteelle ja Ojalasta Lamminrah-kan kau a Atalaan.

• Kangasala-Nurmi 110 kV voimajohdon ympä-ristöselvitys, Tampereen sähköverkko Oy, 2013. Selvityksessä on tutki u lisälinjaa Kangasalan sähköasemalta pohjoiseen nykyisen johtoauke-an länsipuolella.

• Tampereen seudun taajamageologinen kar-toitus- ja kehi ämishanke, vaihe I (Taata-hanke), GTK, 31.3.2007-31.3.2009. TAATA -hankkeessa keskeisiä tuloksia ovat erilaiset Tampereen seudun maa- ja kallioperän raken-nusgeologisia ominaisuuksia koskevat etoai-neistot ja niistä työstetyt visualisoinnit (esim. rakenne avuuskartat).

• Yhdyskuntarakenteen ehey äminen Tampe-reella, Tampereen kaupunki, 2011. Selvityk-sessä etsi in asuntorakentamiseen soveltuvia alueita Tampereen kantakaupungin olevaa rakenne a täydentäen ja jatkaen. Selvitys ei koske Ojalan osayleiskaava-alue a.

14


2.2.8 Osayleiskaava-alueeseen rajautuvat selvitykset ja suunnitelmat

• Nurmi-Sorilan osayleiskaava. Tampereen kau-punki. Kaava oli ehdotuksena nähtävillä 2010 alussa ja se tarkoitus valmistella ehdotuksena uudelleen nähtäville 2014.

Nurmi-Sorilan osayleiskaavaehdotuksessa Ojalan suunni elualueeseen rajoi uvat Aito-vuoren eritasolii ymän länsipuoleiset osat on osoite u VLM-6 -alueeksi ja itäpuoleiset osat MU-2 –alueeksi. Eritasolii ymän länsipuolelle on osoite u kevyen liikenteen päärei Nurmi-Sorilasta Aitolahden etä etelään. Nurmin keskusta sijoi uu noin kilometrin etäisyydelle Ojalan osayleiskaava-alueen rajasta.

• Tarastenjärven osayleiskaava. Tampereen kaupunki. Kaava oli ehdotuksena nähtävillä 29.8.-30.9.2013. Sen jälkeen osayleiskaavatyö on keskeyte y.

Tarastenjärven osayleiskaavaehdotuksessa Ojalan suunni elualueeseen rajoi uvat alueet on osoite u länsiosassa MU-1 –alueeksi ja Tarastenjärven eritasolii ymän läheisyydessä T-7 –alueeksi. MU-1 –alueella on osoite u seu-dullinen ulkoilurei Lintukallion etä etelään samalla kohdalla viheryhteystarve (puustoi-nen) VT9 yli sekä Lintukallion en itäpuolella s-4 –osa-alue (tummaverkkoperhosen elin-ympäristö). Tarastenjärven eritasolii ymän länsipuolella on kokoojakadun varressa esite y kevyen liikenteen päärei koh Ruutanaa sekä voimalinja. Jä eenkäsi elyalueen läjitysalue sijaitsee noin 0.8 km:n etäisyydellä Ojalan osayleiskaava-alueen rajasta.

• Lamminrahkan osayleiskaava. Kangasalan kunta. Luonnosvaihtoehdot olivat nähtävillä 17.12.2012-31.1.2013. Ojalan ja Lamminrahkan osayleiskaavaehdotuksia valmistellaan yhteis-työssä ja samanaikaises .

• Lamminrahkan alueen aatekilpailu, arvostelu-pöytäkirja, 27.5.2009.

Lamminrahkan alueen suunni elua on jatket-tu voi aneen ehdotuksen pohjalta. Keskeisiä Ojalan alueeseen vaiku avia tekijöitä ovat mm. uuden eritasolii ymän sijoi uminen VT:lle 12, ajoneuvo- ja joukkoliikenneyhteydet Lammin-rahkan kau a Ojalaan sekä yhteisten palvelu-jen toteu aminen.

• Ruutanan osayleiskaava. Kangasalan kun-ta. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä 14.2. – 15.3.2011.

Ojalan alueeseen rajoi uvalla alueella poh-joisessa VT:n 9 ja Ruutanan en välinen alue on osoite u TY-1 –alueeksi, muu alue MU-alueeksi. MU-alue on pääosin luonnon mo-nimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeää alue a, jolla Matkajärven länsipuolella on lisäksi luo-1 –merkintä. Lintukallion ellä on kevyen liikenteen rei länteen ja sen etelä-puolella ulkoilurei n yhteystarve Ruutanaan. Toinen ulkoilurei n yhteystarve Ruutanaan on osoite u lounaasta Katajajärveltä. Viheryh-teystarpeita on osoite u itä-länsisuuntaisena Matkajärven kohdalle ja pohjois-eteläsuun-taisena Katajajärveltä Matkajärvelle. Nykyiset voimalinjat jatkuvat Kangasalan puolelta Ojalan suunni elualueelle.

15


Lamminrahkan suunnittelukilpailun voittanut ehdotus, Serum arkkitehdit Oy.

16


2.3 MaanomistusAlueen pinta-ala on noin 700 ha. Suunni elualue on suurimmaksi osaksi kaupungin maanomistuk-sessa (yhteensä 491 ha koko alueella). Aitovuoren ympäristö val on omistuksessa (90 ha). Nykyiset asuinton t ovat pääosin yksityisessä omistuksessa.

Maanomistus. Kaupungin omistamat maat oranssilla, valtion vioiletilla.

Osayleiskaava-alueen kaakkoisin alue, 156 ha, lii-te in vuoden 2009 alussa Kangasalan kunnasta Tampereen kaupunkiin val ovarainministeriön päätöksellä VMP 480/2008.

17


2.4 Rakennettu ympäristö

2.4.1 Väestö ja asuminen

Alueella asuu noin 1050 henkilöä (19.12.2013). Näistä 490 henkilöä asuu Holvas ssa Valjakonka-dulla,295 henkilöä Rissossa, 160 henkilöä Maurin-kylässä, 45 henkilöä Ojalankylässä, 35 henkilöä yk-si äisissä Aitolahden en varren omako taloissa ja 25 henkilöä Lintukallion en varressa.

Väestön ikäjakauma on esite y seuraavassa tau-lukossa. Kaava-alueen ikäjakauman poikkeaman koko koilliseen suuralueeseen verra una seli ää lapsiperheiden ja työikäisten suuri osuus Holvas n ja Risson alueilla. Vuoden 2030 ennuste perustuu kaupunginvaltuuston 21.4.2010 hyväksymän Tam-pereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelman 2030 mukaiseen väestönkasvuun. Suunnitealue Atala-Olkahinen sisältää sekä Ojalan e ä Risson alueen, joiden uusilla asuinalueilla väestö on usein keskitasoa nuorempaa.

0-16 vuotiaat

7-15vuotiaat

16-64vuotiaat

Yli 64vuotiaat

Osayleiskaava-alueella 12% 10% 70% 8%

Koillisella suuralueella 8% 10% 65% 17%

Koillisen suuralueen ennuste v. 2030

8% 14% 60% 18%

2.4.2 Työpaikat ja elinkeinotoiminta

Suunni elualueen suurin työpaikka on Etelä-Suo-men lennonvarmistuskeskus, jossa työskentelee vakituises noin 100 henkilöä. Aluelennonjohdon palveluita on suunniteltu siirre äväksi toisaalle. Aitovuoren alueella työskentelee myös Satakun-nan lennoston henkilöstöä. Tampereen Infran ka-tuja vihertuotannon Atalan toimipisteessä työs-kentelee noin 10 henkilöä. Lisäksi alueella toimii yksityisyri äjiä mm. Maurinkylän ellä, Ojalanky-län ellä ja Lintukallion ellä. Nämä työllistävät yh-teensä noin 10 henkilöä.

2.4.3 Palvelut

Kaava-alueella ei ole julkisia tai yksityisiä palvelui-ta muutamaa pienyri äjää lukuun o ama a.

Lähimmät päiväkodit sijaitsevat Atalassa (Atalan ja Metsästäjän päiväkodit), Tasanteella ja Olkahi-sissa (Olkahisen päiväko ja Hiidenkiven ostopal-

velupäiväko ). Holvas ssa kaava-alueen lähimmät päiväkodit ovat Orimuksen päiväko sekä Kirsik-kapuiston ja Linnainniityn ryhmäperhepäiväkodit. Koulun 1.-6. vuosiluokkien kouluja on Olkahisissa, Atalassa sekä Leinolassa ja 1.-9. vuosiluokkien yh-tenäiskoulu Linnainmaalla. Lähiseudun muita kun-nallisia palveluita ovat Olkahisen ja Atalan ham-mashoitolat, Tasanteen nuoriso- ja kerho la sekä Leinolan nuorisokeskus.

Aitolahden uusi kirkko sijaitsee Olkahisissa ja seu-rakuntako Atalassa.

Tasanteella on kaksi päivi äistavarakauppaa, Ata-lassa päivi äistavarakauppa ja apteekki.

Holvas n Hussanpuistossa on vanha pieneläinten hautausmaa.

Laajemmat kaupalliset ja julkiset palvelut sijaitse-vat Linnainmaan Koilliskeskuksessa.

JoukkoliikenneOsayleiskaava-alueella linjan 37 päätepysäkki on siirre y Rissoon. Alueen väli ömässä läheisyydes-sä kulkevat linjat 18, 28, 38, 90 ja 95. Linjojen 18 ja 28 rei kulkee Linnainmaan läpi Orimuskadulle, josta linja 18 jatkaa päätepysäkille Nikinväylälle, ja linja 37 Rissonkadulle. Linja 28 kulkee Aitolah-den etä pohjoiseen Sorilaan, linja 90 suuntaa Teiskoon ja linja 95 Kangasalle. Poiki aislinja 38 kulkee Atalasta Koilliskeskuksen ja Kaukajärven kau a Hervantaan. Lisäksi suunni elualueen ete-läosaan (Holvas ) liikennöivät Orimuskatua kulke-vat linja 16 Leinolaan sekä linja 45 Va alan kau a Kangasalle.

Talvikaudella linjalla 18 vuoroväli on arkisin 15 mi-nuu a ja viikonloppuna 30 minuu a. Linja 37 kul-kee ainoastaan arkisin, vuoroväli on 30 min. Linjan 28 vuoroväli on pääasiassa 30 minuu a jokaise-na viikon päivänä. Linja 38 kulkee arkisin ruuhka-aikaan 30 minuu n välein ja keskipäivällä tunnin välein. Kesäkautena vuorot harvenevat siten, e ä linjan 18 vuoroväli on arkisin 20 minuu a ja vii-konloppuisin 30 minuu a. Linjan 28 vuorovälit pysyvät lähestulkoon ennallaan.

2.4.4 Virkistys

Osayleiskaava-alue on pääosin luonnon laista metsää. Monipuoliset luontopaino eiset virkis-tysalueet arvokkaine kasvillisuuskohteineen ja

Väestön ikäjakauma (7/2013)

18


eläinlajistoineen tarjoavat virkistysmahdollisuuk-sia eri käy äjäryhmille ja palvelevat Tampereen ja Kangasalan useita asuinalueita. Metsässä on ajoit-tain erämainen tunnelma, vaikka talousmetsän toimenpiteet ovatkin paikoin selkeäs nähtävillä ja valtateiden liikennemelu kuultavissa. Runsaat polkuverkostot ja metsäauto et ovat ahkerassa virkistyskäytössä. Kävelijöiden, retkeilijöiden ja hiihtäjien lisäksi alue a käy ävät mm. suunnista-jat, ratsastajat sekä marjastajat ja sienestäjät.

Kaava-alueen länsipuolella on rakenne uja virkis-tysalueita kuten kor elipuistoja, leikkipaikkoja, Olkahisen koulun yhteydessä oleva pienimuotoi-nen urheiluken ä, uimarantoja ja venevalkamia. Rakennetuista toiminnallisista viheralueista lä-himpänä on osayleiskaava-alueeseen rajautuva Kumpulan en ja Paloniityn en yhtymäkohdassa sijaitseva Kumpulanpuiston leikkipaikka peliken -neen. Leikkipaikan eteläpuolelta on yhteys ulkoilu-reiteille ja Halimasjärven luontopolulle. Lähimmät uimarannat sijaitsevat Halimasjärvellä ja Näsijär-ven Olkahisenlahden etelä- ja pohjoisrannalla. Etelärannalla sijaitseva uimaranta on helpommin saavute avissa Aitolahden eltä päin.

Tampereen kaupungin viheraluejärjestelmän mu-kaises on Atalaan, Kumpulaan ja Maurinkylään rajautuvat metsät luokiteltavissa luonnonmukai-siksi lähivirkistysalueiksi. Hoitoluokituksessa ne on luokiteltu ulkoilu- ja virkistysmetsiksi (C2-luokka), joissa hoidon painopiste on puuston elinvoimai-suudessa ja uudistumisessa sekä maisema- ja luonnon monimuotoisuusarvoissa.

Alueen halki kulkee merki ävä pohjois-eteläsuun-tainen ulkoilurei Leinolasta Atalan ja Kumpulan itäpuolelta koh Teiskoa. Rei haarautuu Maurin-kylän eteläpuolella ja yhtyy Aitovuoren itäpuolel-la Kaarinanpolkuun sekä toisaalla Aitolahden en kevyen liikenteen rei in. Rei ltä on Tasanteen kau a yhteys myös Kaupin virkistysalueelle. Osa rei eistä on talvisin vain hiihtäjien käyte ävissä. Kaarinanpolun ulkoilurei sivuaa kaava-alue a idässä kulkien Kangasalan kunnan rajalla. Pa koin- in ja hiihtoon tarkoite u rei kulkee paikoin po-

luilla ja paikoin metsäautoteillä.

Maurinkylässä on Pohjois-Hämeen Ampujat ry:n ylläpitämä ampumarata, jolla sijaitsee pistoolirata 25 m, kivääri- ja pistoolirata 50 m (pienoiskivääri), 2 villikarjurataa, hirvirata (75 ja 100m) sekä 100 m kiväärirata.

Tarastenjärven eritasolii ymän lounaispuolella on enduroharrastajien käy ämä maastorata.

2.4.5 Yhdyskuntarakenne

Osayleiskaava-alue on pääosin rakentamaton. Ra-kennetut alueet sijaitsevat Maurinkylässä, Aitolah-den en varressa, Rissossa sekä Holvas ssa toimin-nallises ja liikenteellises läheisiin asuinalueisiin lii yen. Ojalankylän ja Lintukallion en omako ta-loryppäät muodostavat erilliset kokonaisuutensa maa- ja metsätalousalueen keskellä.

Alueen rakennuskannasta 90% on asuinrakennuk-sia sekä niihin lii yviä varasto- ja saunarakennuksia ja 10% teollisuus- ja energiantuotantorakennuksia sekä muita rakennuksia (mm. ampumaradan ra-kennelmia). Asuinrakennuksia on yhteensä 142kpl, joista 114 kpl on yhdenasunnon taloja, 4kpl kah-den asunnon taloja, 4 kpl rivitaloja ja 10 kpl muita asuinkerrostaloja. Vapaa-ajan asuinrakennuksia on yksi (Ojalankylän ellä).

Holvas ssa Valjakonkadun varrella on III-IV-ker-roksisia asuinkerrostaloja 2000-luvun alkuvuosil-ta. Muutoin asuinrakentaminen on pientaloval-taista ja rakenne u pääosin 1950-luvulta alkaen. Risson rakentaminen on aloite u 2012. Heinä-kuussa 2013 alueella oli 28 omako taloa, 1 pari-talo ja 7 rivitaloa. Ojalankylän en varrella on 15 yhden perheen omako taloa ja niihin lii yviä ta-lousrakennuksia. Suurin osa omako taloista on yksikerroksisia, matalia ja harjaka oisia. Alue on rakentunut vuosikymmenien kuluessa, uusimmat rakennukset ovat 2000-luvulta. Maurinkylässä on noin viisikymmentä omako taloa 1930-luvulta 2000-luvulle. Muualla Aitolahden en itäpuolel-la on harvakseltaan kymmenkunta omako taloa 1960-90-luvuilta. Lintukallion en varressa on 6 omako taloa 1980-2000-luvuilta, yksi en nen maa lan talouskeskus ja yksi pienteollisuusyritys.

Kaupungin katu- ja vihertuotannon itäinen toimi-piste on rakenne u vuosituhannen vaihteessa. Alueen rakennukset ovat pääosin yksikerroksisia teollisuus- ja varastorakennuksia.

Etelä-Suomen lennonvarmistuskeskuksen nykyiset lat Aitovuoressa on rakenne u 1990-luvulla.

Aitovuoren ampumarata-alueella on yksi äisiä ampumasuojia ja huoltorakennuksia.

19


2.4.6 Liikenne

LiikenneverkkoOjalan osayleiskaava-alueella on vain muutama ton katu ja yksityisteitä. Alueen nykyinen liiken-neverkko muodostuukin pitkäl alueen reunoilla kulkevista väylistä. Niistä pääväyliä ovat valta et 9 ja 12, Aitolahden e ja Tarastenjärven e (Ruuta-nan e). Valta e 9 rajaa alue a pohjoisessa ja val-ta e 12 etelässä. Aitolahden e kulkee suunni elu-alueen länsireunalla valta en 9 rinnakkaisväylänä ja Tarastenjärven e alueen koillisosassa. Orimus-katu alueen lounaisosassa on pääkokoojakatu.

Orimuskadulta erkaneva Rissonkatu on pää yvä ton katu. Ojalan alueen läpi kulkee sorapintainen yksityis e, Lamminrahkan e Aitolahden eltä Kan-gasalan asemalle. Lamminrahkan eltä erkanee etelään Risson e, joka jatkuu Kangasalan Va a-laan. Lintukallion elle alueen pohjoisosaan (yksi-tyis e) kuljetaan Nurmista Kaitaveden eltä. Yhte-ys Kangasalta Ruutanan eltä Lintukallion elle on katkaistu ajoneuvoliikenteeltä.

Aitolahden e ja valta e 9 kytkeytyvät toisiinsa alueen luoteisosassa Aitovuoren eritasolii ymän

kau a, Tarastenjärven e ja valta e 9 koillisosassa Tarastenjärven eritasolii ymän kau a. Valta et 9 ja 12 kytkeytyvät toisiinsa alueen lounaispuolella Alasjärven eritasolii ymän kau a. Valta e 12 kyt-keytyy Orimuskatuun etelässä Linnainmaan erita-solii ymän kau a. Aitolahden e kytkeytyy Ojalan osayleiskaava-alueeseen ton katujen ja yksityis-teiden kau a.

Aitolahden en kau a on alueelta yhteys pohjoi-seen Nurmiin ja Teiskon suuntaan sekä etelään Linnainmaalle. Aitolahden en kau a on yhteys myös Olkahisten, Tasanteen, Atalan ja Kumpulan asuinalueille. Pohjoisesta Tarastenjärven erita-solii ymän kau a on yhteys Kangasalan Ruuta-naan ja etelästä Orimuskatua pitkin Leinolan ja Holvas n asuinalueille.

Ojalan osayleiskaava-alueen ympäristössä asuin-alueilla aluenopeusrajoitus on 40 km/h lukuun

ama a Kumpulaa, jossa aluenopeusrajoitus on 30 km/h. Orimuskadun nopeusrajoitus on 50 km/h Linnainmaan eritasolii ymään saakka ja täs-tä pohjoiseen on voimassa Atalan aluenopeusra-joitus 40 km/h. Aitolahden ellä nopeusrajoitus on pääasiassa 50 km/h. Sen pohjoisosassa nopeusra-

Ojalan alueen nykyinen liikenneverkko ja nopeusrajoitukset. Risson katuverkko puuttuu kuvasta.

20


joitus on 60 km/h ja lyhyt osuus etelässä 40 km/h. Valta ellä 9 on Aitovuoren eritasolii ymästä Tam-pereen keskustan suuntaan nopeusrajoituksena 100 km/h, Oriveden suuntaan 80 km/h. Valta ellä 12 on Ojalan osayleiskaava-alueen kohdalla nope-usrajoituksena 80 km/h.

Liikennevalolii ymiä suunni elualueella ei ole. Lähimmät liikennevalot ovat jalankulkijoille Ai-tolahden ellä Lautakatonkadun lii ymän poh-joispuolella. Myöskään kiertolii ymiä ei ole suunni elualueella.

Aitolahden ellä pysty- ja vaakageometria ovat sel-laisia, e ä paikoitellen näkemät ovat huonot.

Kevyen liikenteen väylätSuunni elualueella ja sen ympäristössä kevyen liikenteen päärei t kulkevat Aitolahden en, Atan-väylän ja Orimuskadun varrella. Aitolahden en eteläosalla kevyen liikenteen päärei kulkee ka-dun itäpuolta ja Kevätrinteenkadun lii ymän jäl-keen länsipuolta. Puolenvaihto tapahtuu alikulun kau a. Tämän lisäksi Aitolahden en eteläosalla on kevyen liikenteen väylä ajoi ain myös kadun länsi-

Ojalan alueen nykyinen kevyen liikenteen verkko ja alikulut.

puolella. Aitolahden en varren kevyen liikenteen väylä on ainoa kevyen liikenteen yhteys Teiskon ja Nurmi-Sorilan alueelta keskustan suuntaan. Ata-lassa, Tasanteella ja Olkahisissa on lisäksi runsaas asuinalueita sisäises palvelevia kevyen liikenteen väyliä ja jalkakäytäviä.

Suunni elualueen sisällä ei ole varsinaisia kevy-en liikenteen väyliä. Maurinkylänkadun lii ymän eteläpuolelta lähtee Aitolahden en itäpuolelta etelän suuntaan sorapintainen ulkoilurei , joka toimii talvisin hiihtolatuna. Se yhtyy Atalan itäpuo-lella Leinolan Mannerheiminkallion ja Kauppi-Nii-haman välillä kulkevaan latuun, joka kesällä toimii ulkoilurei nä.

Kevyen liikenteen alikulkuja suunni elualueella on neljä. Kaksi niistä ali aa Aitolahden en (Kum-pulan pohjoispuoli ja Olkahisten koulu) ja toiset kaksi valta en 12 (Orimuskatu ja Rissonpuiston ulkoilurei ). Aitovuoren eritasolii ymässä kevy-en liikenteen silta yli ää valta en 9 samassa ta-sossa Aitolahden en ajoradan kanssa. Valta en 9 yli ävä Lintukallion e on myös kevyen liikenteen käytössä.

21


LiikennemäärätLiikennemäärämi auksia on suunni elualueel-la tehty vuosina 2000-2010. Liikennemääriä on mita u videolaskentana ja HI-STAR-lai eilla. HI-STAR-lai eilla saadaan myös ajoneuvojen ajo-nopeudet. Liikennemäärät suunni elualueella ja sen ympäristössä tehdyissä mi auksissa ovat vain muutamasta ajoneuvosta 8700 ajoneuvoon vuorokaudessa. Aitolahden ellä on asuinalueelle suuntaavan liikenteen ja läpikulkuliikenteen vuok-si runsaammin liikenne ä kuin sen poikkikaduilla. Liikennemäärät ovat kymmenen vuoden takaises-ta pääasiassa nousseet.

Liikennemäärät ja vuorokauden aikana mi-tatut ajonopeudet on esite y tarkemmin lähtökohtarapor ssa.

Liikenneonne omuudetOjalan osayleiskaava-alueella liikenneonne o-muuksia on tapahtunut eri äin vähän johtuen liikenneverkon vähyydestä rajauksen sisäpuolella. Laajenne aessa tarkastelurajaa kaava-alue a ra-jaaviin väyliin voidaan huomata, e ä kuolemaan johtaneilta onne omuuksilta on välty y, mu a loukkaantumiseen johtaneita on tapahtunut jon-kin verran. Suuri osa alueen liikenneonne omuuk-sista on tapahtunut lii ymissä, erityises erita-solii ymien rampeilla.

2.4.7 Yhdyskuntatekninen huolto

Suunni elualueelta Tampereen Veden toiminta-alueeseen kuuluvat Maurinkylän, Risson ja Holvas- n Valjakonkadun alueet.

Pohjoisosan vesi- ja viemärilinjat ovat Olkahisen verkoston Aitolahden en itäpuolelle ulo uvia pistolinjoja. Eteläosassa pistolinja kulkee Orimus-kadulta Hussonpuiston kau a Valjakonkadulle. Lintukallion ellä ja Ojalankylän ellä kunnallistek-niikka puu uu. Uusimmat yksityiset jätevesijärjes-telmät on koo u kaupungin rakennusvalvonnan ylläpitämään rekisteriin. Sen mukaan Lintukallion- ellä on kaksi ja Ojalankylän ellä kolme yksityistä

jätevesijärjestelmää.

Kaukolämpöverkosto ulo uu Atalaan Rissonkadun alkupäähän ja Holvas in Valjakonkadulle.

Sähkölinjaverkosto ka aa rakennetut alueet. Suunni elualueen koillisosassa on pohjois-etelä-suuntainen voimajohtoalue, jolla kulkevat rin-nakkain Fingrid Oyj:n 110 kV:n voimajohto Kan-gasala-Män ä (suunni elutunnus 1052), 400 kV:n voimajohto Alajärvi-Kangasala (1097) ja 110 kV:n voimajohto Kangasala-Män ä (1597), joka erkanee Lintukallion en pohjoispuolella muista linjoista koh koillista. Johtoalue jatkuu etelään Kangasalan sähköasemalle. Eteläosassa on Tam-pereen Sähköverkko Oy:n itä-länsisuuntainen 110 kV sähkölinja.

22


2.4.8 Ympäristöhäiriöt

Vuonna 2011 on laadi u Tampereen kaupungin meluselvitys vuonna 2012. Selvityksessä on ana-lysoitu nyky lanteen liikennemelua ja laadi u ennuste vuodelle 2030. Nyky lanteessa yli 55 desibelin liikennemelu ei juurikaan leviä suunnit-telualueelle. Tampereelle on laadi u meluntor-junnan toimintasuunnitelma vuosille 2013-2018, jonka lähtökohtana liikennemeluselvitys on toimi-nut. Ojalan osayleiskaava-alueella ei ole esite y toimenpide-ehdotuksia.

Aitovuoren ampumarata on merki ävä melun-lähde suunni elualueella. Ampumaradasta on laadi u meluselvitys vuonna 2002 ja se on päivi-te y 2012 ympäristöluvan tarkistamisen yhtey-dessä. Selvitysten mukaan melualue ulo uu ole-massa olevan asutuksen alueelle Maurinkylässä. Melun leviämisen kannalta merki ävää on myös melun heijastuminen Aitovuoresta. Uusi maan-käy ö ja asutuksen sijoi aminen ampumaradan läheisyyteen vaa i meluntorjuntarakenteita. Am-pumaratojen, etenkin haulikkoratojen, on tode u aiheu avan paikallises varsin laajaa maaperän pilaantumista. Maaperän mahdollises korkea lyijypitoisuus ja suuret luo - ja haulimäärät tulee

aa huomioon, jos alueen maankäy ö muu uu. Ampumaradan nykyinen ympäristölupa (2.4.2013) on voimassa toistaiseksi ja toiminnanharjoi ajan tulee jä ää hakemus lupamääräysten tarkistami-seksi 30.6.2020 mennessä.

Satakunnan lennoston F-18 Hornet –koneiden las-keutumisrei kulkee alueen yli. Harjoituslento-toiminta on keski ynyt arkipäiville ja virka-aikaan eikä melutaso ylitä alueella ohjearvoja.

Etelä-Suomen lennonvarmistuskeskuksen ja Puo-lustusvoimien tutka-asema sijaitsee Aitovuoren laella. Säteilyturvakeskuksen mukaan ilmailun val-vontatutkien toimintasäde on jopa satoja kilomet-rejä. Antennien keilat eivät kuitenkaan yleensä osu vaakalinjan alapuolelle lähelle maata. Puolus-tusvoimien tutkissa on suuritehoisia lähe miä ja suuntaavat antennit, mu a antennin keilausliike pienentää yhteen suuntaan lähtevän keskimääräi-sen teho heyden hyvin pieneksi. Myöskään näitä tutkia ei suunnata vaakatason alapuolelle. STUKin mi austen perusteella Puolustusvoimien tutkat eivät valtakunnallises ole aiheu aneet säteily-turvallisuusongelmia väestölle. (Väestön al stumi-nen radiotaajuisille ken lle Suomessa, STUK 2008)

Lintukallion en varressa sijainnut Aitolahden vanha kaatopaikka on poistunut käytöstä vuonna 1976 eikä sen maaperän saastuneisuu a ole et-

täväs tutki u tarkemmin. Maaperän pilaantunei-suus vaa i lisätutkimuksia, jos alueen maankäy ö muu uu. Alueella toimii nykyään puutavaraliike. Aitovuoren ellä on toiminut moo oriajoneuvojen huolto- ja korjauspaikka. Alueella ei kuitenkaan ole puhdistustarve a. Aitovuoressa puolustushal-linnon alueella on pol onestevarasto ja Atalassa kaupungin tukikohdan alueella pol oaineiden jakeluasema.

Alueella arseenipitoisuuksia on mita u Lintukal-lion ellä ja radonpitoisuuksia useassa kohtees-sa Aitolahden en itäpuolella, Ojalankylän ellä, Kumpulassa, Atalassa ja Valjakonkadulla. Kaupun-gin ympäristövalvonnan aineiston mukaan alue ei ole arseeni-, radon- tai uoridiriskialue a. Ojalan keskeisellä alueella on laadi u kiviainestutkimus 2013. Tavoi eena oli selvi ää mahdolliset arsee-niriskialueet sekä mahdollisten happamoi avien kiviainesten esiintyminen alueella, jo a voidaan ennakoida ja väl ää mahdolliset ongelmat kiviai-nesten sijoi elussa. Koska tutkimuksissa todetut rikkipitoisuudet olivat melko pieniä, ei happamien metallipitoisten valumavesien muodostumista pi-detä todennäköisenä. Olkahistenlahden murros-laakson eteläpuolella olevassa mi auspisteessä on kuitenkin kynnysarvon yli ävä rikki- ja arseeni-pitoisuus, minkä vuoksi alueen ympäristössä tulisi tehdä lisätutkimuksia viimeistään louhintatöiden aikana.

Tarastenjärven jä eenkäsi elykeskus sijaitsee VT:n 9 pohjoispuolella lähimmillään 0.5 km:n etäisyydellä suunni elualueesta. Jätetäy ökum-pu näkyy laajalle ja pimeällä valaistus tehostaa sen näkyvyy ä. Kaatopaikkakaasut aiheu avat hajupäästöjä, jotka tuulen vaikutuksesta leviävät ajoi ain suunni elualueen pohjoisosaan, vaikka vallitseva tuulensuunta onkin alueelta poispäin. Alueella on ympäristölupa nykyisen toiminnan jatkamiseksi sekä sen laajentamiseksi. Alueelle on tarkoitus rakentaa jä eenpol olaitos (ympäristö-lupa 2013).

Suuret liikenneväylät aiheu avat estevaikutuksia ihmisille ja eläimille, väylä jakaa maiseman kah a niin maisemallises kuin fyysises kin. Jyväskylän- en visuaalinen estevaikutus on huoma ava. Se

katkaisee Olkahisenlahdelta Näsijärvelle avautu-van vesistömaiseman. Toiminnallises valta et katkaisevat viheryhteydet kapeiksi alikuluiksi. Jyväskylän en mahdollinen leventäminen tule-vaisuudessa tulee lisäämään sen estevaikutusta etenkin eläimille, mikäli ekologisia yhteyksiä ei huomioida suunni elussa.

23


Ojalan alueen ympristöhäiriöt.

24


Suunni elualueen koillisosassa kulkee pohjois-eteläsuuntainen 110-400 kV:n ilmajohtoalue, joka lii yy Kangasalan sähköasemaan. Maisemakuval-lises leveä sähkölinja muodostaa selvän rajan ja pitkän avoimen näkymäakselin muutoin sulkeutu-neeseen metsämaisemaan. Avoimena pide ävä il-majohtoalue voi aiheu aa estevaikutusta avointa maastoa kar aville lajeille, kuten liito-oravalle.

Suunnitelmissa on 110 kV lisälinjan rakentaminen nykyisen johtoaukean länsipuolelle.

25


2.5 Kulttuuriympäristö ja muinais-muistot

2.5.1 Muinaismuistot

Suunni elualueen arkeologinen inventoin on suorite u syksyllä 2010 ja täydennysinventoin keväällä 2011 (Mikrolii Oy). Kangasalan Lammin-rahkan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösin-ventoin on tehty 2012.

Syksyn 2010 inventoinnissa alueelta löyde in kaksi kohde a, jotka historiallisen lähdeaineiston ja maastohavaintojen perusteella on luokiteltavis-sa muinaisjäännöksiksi. Kyseessä on kaksi vanhaa rajapaikkaa ja niihin lii yvät maastossa edelleen näkyvät ja hyvin säilyneet rajamerkit Aitovuoren etelä- ja kaakkoispuolella (Tampere Ruskevaha ja Aitovuoren rako). Aitolahden e ja Lintukallion e sijaitsevat historiallisilla elinjoilla. Historiallisista elinjoista ei ole havai avissa säilyneitä osia. Lin-

tukallion en linjausta (ei rakenteita, maaperää, maastoa) voidaan pitää muinaisjäännöksen kal-taisena vaali avana kohteena. Aitolahden etä on oio u ja levenne y, mu a suuressa mi akaavas-sa linjaus on yhtenevä 1700-1800-lukujen elinjan kanssa.

Lamminrahkan inventoinnissa 2012 löyde in li-säksi yksi rajamerkki, joka alustavas arvioi in muinaisjäännökseksi. Kyseessä on Halimasjärven kaakkoispuolella kunnanrajalla sijaitseva histori-allinen rajamerkki, jonka iästä ei kuitenkaan ole varmuu a.

Kevään 2011 täydennysinventoinnissa tode in myös Ojalan turverata ja turvetehtaan jäännök-set muinaisjäännöksiksi. Turveradan pohja on Ojalankylän en jälkeen hyvin säilynyt ja osin varsin näy ävä rakenne. Lamminrahkan päässä radan läheisyydessä sijaitsee turpeenkuivatusuu-nin jäänne, ’paviljongin’ perusta ja jäännöksiä turve iliaumoista.

Ojalan turverata eli ’Mossin rata’ onkin mielen-kiintoisin osa alueen historiaa. Lamminkorven suoalue oste in syksyllä 1897 Finlayson Oy:n nimiin. Finlaysonin tehtaalla oli aiemmin käytet-ty pol oaineena yksinomaan halkoja, mu a teh-taan isännöitsijälle tuli aate ryhtyä lämmi ämään höyrypannut turpeella. Turve noste aisiin Lam-minrahkan suolta, kuljete aisiin kapearaiteista rataa pitkin Olkahisenlahden rantaan, edelleen proomuilla Kortelahden satamaan ja lopuksi he-vosraide a pitkin tehtaalle. Talvella 1898 alueelle rakenne in ensimmäiseksi radan työväelle 100 hengen asuinkasarmi. Noin 200 metrin päähän suon reunasta rakenne in höyrykeskusta varten ilinen konehuone korkeine piippuineen sekä talli.

Turpeen käsi elyä varten suolle rakenne in myös turvekone nostureineen ja pumppuineen, siir-re ävä pistoraide suolle ja kapea rauta e suolta Näsijärven rantaan, jonne rakenne in myös kivi-laituri. Suon kuiva amiseksi alueen halki kaive in noin kaksi metriä syvä ja yli kaksi kilometriä pitkä viemäri, jonka jatkaminen suoalueen ulkopuolelle vaa kallionlouhintaakin. Suoalueen ympäri kai-ve in niskaojat, puusto raiva in ja koko suo jaet- in 30 m levyisiksi saroiksi. Pol oturve a ale in

Tutkimusalue rajattu vihreällä. Muinaisjäännökset – raja-merkit – punainen piste avoympyrän sisällä. Turveradan ja -tehtaan jäänteet sinisellä.

26


Mossin rata 1900-luvun alussa.

2.5.2 Rakennettu ympäristö

Muinainen Näsijärvi ei ole ulo unut alueella kuin aivan pieneltä osalta Olkahisenlahden pohjukassa. Ihmisasutuksen aikainen Ancylusjärvi ei ole ulot-tunut alueelle. Alueelta ei siis ole löyde ävissä rantasidonnaisia pyyn kul uurin muinaisjään-nöksiä. Nuorakeraamisen kul uurin asuinpaikkoja voi sijaita kaukana nykyrannoista, yleensä purojen varsilla olevilla hiekkamaaperäisillä kumpareilla. Sellaisia ei alueella tava u ja muutenkin alue on sen luontoinen e ä siellä tuskin on nuorakeraa-

misia asuinpaikkoja ollut. Alueen sijain , maasto ja maaperä soveltuu huonos tunnetun kaltaisille rautakau sille muinaisjäännöksille. Sellaisia ei ol-lut odote avissa, minkä myös maastohavainnot alueen luonteesta vahvis vat.

Alueelle laadi in kul uurihistoriallinen selvitys 2010 (Tampereen Infra). Selvityksessä tode in alueen rakennuskannan olevan normaalia ja vähi-tellen vuosikymmenien varrella rakentunu a. Ar-vokohteita tai -alueita ei ole.

Historiallisen ajan kar ojen perusteella alue on ol-lut täysin asumaton 1700-luvun lopulla. Kuninkaan kartastossa ja isojakokartoissa alueelle on kuva u et Messukylästä Ruovedelle (Aitolahden e) ja

Nurmista Ruutanaan (Lintukallion e). Alue pysyi asuma omana pitkään.

Lamminrahkan turvetyömaa ei juuri vaiku anut seudun asutukseen. Vuoden 1920-luvun pitäjän-kartalla nykyisen Ojalankylän alueella on neljä asuinrakennusta ja nimetön huvila. Vuoden 1974 ilmakuvassa asuinrakennuksia Ojalankylän en varressa on 12 ja nykyisin 15. Alueen rakennus-kanta on sekä tyylillises e ä ajallises hyvin epä-yhtenäinen. Katu la on enimmäkseen melko luon-nonmukainen, rehevä ja vehreä. Rakennukset ja niiden pihapiirit ovat pääosin lähellä katua,

Maurinkylän vanhin asuinrakennus on vuodelta 1930. Sodanjälkeisinä vuosina Aitolahden kunnan alueelle peruste in uusia asutusalueita siirtolais-väestöä varten ja Maurinkylässä oli vuoden 1955 kiinteistörekisterin mukaan 23 laa. 1970-luvulla Maurinkylän en risteyksessä on toiminut myös autohuoltamo. Alueelle on laadi u asemakaavo-ja 1980-luvulta alkaen ja nykyisin Maurinkylässä on 54 asuinpientaloa. Alkuperäinen Maurinkylän alue on hyvin omaleimainen, eikä sitä voi millään muotoa luonneh a yhtenäiseksi. Vaihteleva maas-to on pako anut sijoi amaan rakennukset ton-teille hyvin eri tavoin. Maurinkylänkatu myötäilee maanpinnan muotoja kaartaen ja polveillen, ja sik-si katunäkymäkin vaihtelee. Lännessä, kadun alku-päässä katu la on suht ivis, mu a muu uu väl-jemmäksi itään päin kulje aessa. Kadun reunoilla on puustoa ja muuta kasvillisuu a ja ainoastaan muutaman ton n rajalla on katu laa rajaava pen-sasaita tai rakenteellinen aita. Maurinkylänkadun itäpäässä, etenkin sen eteläpuolella on ais avis-sa Maurinkylän alueen alkuperäisintä tunnelmaa.

nostaa kesällä 1899. Suolla ilenpaksuiset turve-pötköt katko in ja kuljete in hajalleen suoken-tälle kuivumaan. Kove uneina ne kasa in ris k-koaisoille lopullises kuivumaan, josta ne lasta in rullavaunuihin ja kuljete in rataa pitkin rantaan. Toiminta-aikanaan työtä teh in kahdessa vuoros-sa ja turvetehdas oli paikkakunnan suurin työmaa, jossa työväkeä oli parinsadan verran, huoma ava osa naisia. Lamminrahkan turvekokeilusta tuli kui-tenkin asko. Kesän 1899 ankarat sateet lio vat kuivamaan levitetyt turpeet useas . Lisäksi pol o-turve tode in kuonan muodostumisen vuoksi so-pima omaksi pol oaineeksi ja vuonna 1902 pää-te in siirtyä takaisin puuhalkoihin. Turvetehdas myy in tamperelaisille teollisuusmiehille, jotka jatkoivat tuotantoa ja turve a kokeil in mm. Tam-pereen Verkatehtaalla ja Lapinniemen puuvillateh-taalla. Tämän jälkeen alue myy in romuliikkeelle, joka purki konehuoneen ja myi ilet. Asuinkasarmi paloi vuonna 1919 ja rata pure in. Alkuperäiset maanomistajat saivat alun perin omistamansa maat takaisin.

27


Kuntarajat eri aikoina.

Pohjoispuolisten asuinrakennusten julkisivuja sen sijaan on uusi u ja piha-alueita muoka u. Maurin-kylän alueella on paitsi hyvin eri-ikäisiä niin myös tyylillises hyvin erilaisia rakennuksia, ja tästä syystä alue vaiku aakin hieman sekavalta. Mu a alue on kuitenkin omalla tavallaan hyvin kiehtova ja idyllinen. Suotavaa olisikin, e ei kaikkia vanhim-pia rakennuksia kunnoste aisi ja laajenne aisi ns. raskaalla kädellä tai korva aisi uudella. Pohjois-osassa oleva Kielokorvenkadun alue muodostaa oman, ajallises ja tyylillises yhtenäisen koko-naisuutensa, joka ero aa sen muusta, ns. perin-teisestä Maurinkylän alueesta. Kielokorvenkadun alueelle on tyypillistä myös hyvin ivis, selkeäs pensasaidoin raja u katu la.

Alueen pohjoisosa on vielä 1920-luvun pitäjän-kartassa asumaton, mu a 1946 ilmakuvassa Haa-pakorven la näkyy. 1960-luvulta vuoteen 1976

Lintukallion en varressa oli Aitolahden kunnan kaatopaikka, nykyisin alue on teollisuuskäytössä. Vt 9 on valmistunut 1970-luvun alussa. Lintukal-lion en varteen on poikkeusluvilla rakenne u 1980-2000-luvuilla asuinrakennuksia, nykyisin nii-tä on yhteensä kuusi.

Alueen eteläosassa näkyy 1936 kartalla pohjois-eteläsuuntainen lus e ja 1966 ilmakuvassa itä-länsisuuntainen sähkölinja Atalassa. Vt 12 valmis-tui 1990-luvulla ja Holvas n Valjakonkadun varren kerrostalot 2000-luvun alussa. Risson alueen ra-kentaminen on aloite u 2012. Alueelle tulee si-joi umaan pienkerrostaloja, rivitaloja ja noin 120 erillispientaloa.

Aitovuoren alue lunaste in val olle tutka-ase-maksi v. 1956 ja valvonta-asema aloi toimintansa v. 1958 alusta. Vuodesta 1966 läh en alueella on lennonvarmistuskeskuksen lisäksi sijainnut myös

Satakunnan Lennoston toimintoja. Etelä-Suomen lennonvarmistuskes-kukselle rakenne in uusi toimi la 1990-luvulla.

Aitovuoren lounaispuolella on toi-minut vuodesta 1958 ampumarata. Alueella on useita ampumaratoja sekä huolto- ja katosrakennelmia.

Suunni elualue on ollut osana usean kunnan historiaa. Alkujaan alueen länsiosa oli Messukylän ja itäosa Kangasalan kuntaa. Vuonna 1924 Messukylästä erote in Aito-lahden kunta, jolloin kun en raja oli Kumpulan eteläpuolella. Messukylä puolestaan liite in Tampereeseen 1947 ja Aitolah kin vuonna 1966. Kangasalan puoleisella rajalla Oja-lankylän alue liite in 1988 osaksi Tampere a ja viimeisimpänä vuo-den 2009 alussa toteute in kun-tarajan muutos Ojalan itäpuolisella alueella

28


Korkeussuhteet.

2.6 Luonnonympäristö

2.6.1 Maastorakenne

Korkeussuhteiltaan osayleiskaava-alue on pie-nipiirteistä ja vaihtelevaa suhteellisten korkeus-erojen ollessa suurimmillaan noin 40-50 metriä. Korkeuserot ovat suurimmillaan alueen pohjois-osassa, jossa Tampereen korkeimpiin huippuihin lukeutuva Aitovuori kohoaa 179 metriin. Eteläosaa puolestaan luonneh vat pienet korkeusvaihtelut.

Merki ävimmät ylänköalueet ovat Aitovuori sekä Lamminrahkan suota ympäröivät kallioalueet. Kal-lioselänteiden väliin jää suunni elualueen poikki Olkahisenlahdelta Halimajärvelle kulkeva luoteis-

kaakkosuuntainen murroslaakso, jota reunusta-vat paikoin jyrkätkin kallioseinämät. Alavimmat aluekokonaisuudet ovat Kenkirajan – Petäjässuon – Risson alue etelässä, Väljäsuon alue suunni e-lualueen keskiosassa sekä Haapakorven ympäristö pohjoisessa. Lamminrahkan suoalue on tasainen, mu a sijaitsee suhteellisen korkealla maastossa (+ 137 metriä). Näsijärven pinnan korkeusasema on +95.4 metriä.

29


KallioperäOjala-Lamminrahka kuuluu kallioperältään Tam-pereen liuskealueeseen. Suunni elualueen suu-rimmat kallioselänteet jäävät Tampereen Olka-hisenlahden ja Kangasalan Halimajärven välille. Kallioselänteiden lakialueilla esiintyy paikoin maa-perän pei ämä ömiä kalliopaljastumia, suurim-mat kalliopaljastumat ovat Aitovuorella ja Kumpu-lassa. Alueen runsas kallioisuus näkyy maiseman pienipiirteisyytenä ja vaihtelevuutena sekä kal-liojyrkänteiden runsautena. Kallioperän ruhjeet muodostavat Olkahisenlahdelta Halimajärvelle ulo uvan maisemassa selväs havai avan pitkän, kapean luode-kaakkosuuntaisen murroslaakson.

Alueen hallitsevana kivilajina on hapan, heikos rapautuva ja niukkaravinteinen suonigneissi, joka on myös Tampereen yleisin kivilaji. Tampereen Halimasjärven pohjoispuolella esiintyy myös ra-vinnevaikutuksiltaan edullisempia gabroa, am -bolii a, fyllii ä sekä kiilleliuske a. Gabron suo-tuisa vaikutus emäksisenä, runsaas magnesiumia ja rautaa sisältävänä kivilajina näkyy mm. Hali-masjärven luonnonsuojelualueen monipuolisessa kasvillisuudessa.

Ojalan keskeisellä alueella on laadi u kiviainestut-kimus 2013. Tavoi eena oli selvi ää mahdolliset arseeniriskialueet sekä mahdollisten happamoit-tavien kiviainesten esiintyminen alueella, jo a voi-daan ennakoida ja väl ää mahdolliset ongelmat kiviainesten sijoi elussa. Koska tutkimuksissa to-detut rikkipitoisuudet olivat melko pieniä, ei hap-pamien metallipitoisten valumavesien muodostu-mista pidetä todennäköisenä. Olkahistenlahden murroslaakson eteläpuolella olevassa mi auspis-teessä on kuitenkin kynnysarvon yli ävä rikki- ja arseenipitoisuus, minkä vuoksi alueen ympäristös-sä tulisi tehdä lisätutkimuksia viimeistään louhin-tatöiden aikana.

MaaperäSuunni elualueen maaperä on valtaosin hiekka-moreenin pei ämää. Moreenin pinta nouda aa pääpiirteissään kallioperän muotoja loiventaen kallioselänteiden rinteitä. Moreenikerroksen pak-suus ja samalla maaperän ravinteisuus kasvaa ala-rinteille siirry äessä. Osi ain moreenin huonon vedenläpäisevyyden vuoksi alueella esiintyy run-saas soistuneita painanteita.

Hienorakeisia kivennäismaalajeja, savea ja hiesua, esiintyy suunni elualueen alavimmissa painan-

teissa. Pienialaisia savikoita on Tampereen puo-lella Atalan ympäristössä, Olkahisenlahden itä- ja eteläpuolella, Ojalankylän en molemmin puolin sekä Aitovuoren pohjoispuolella.

Eloperäisiä saraturvealueita alueella on mel-ko runsaas . Suurimmat yhtenäiset saraturve-esiintymät ovat Tampereen ja Kangasalan rajalle jäävät Lamminrahkansuo, Väljäsuo ja Petäjässuo. Pienialaisempia turve-esiintymiä on selänteiden soistuneissa painanteissa. Turvealueet säätelevät alueen vesitasapainoa ja niiden rakentamista tulisi väl ää.

Suunni elualueen suurimmat täytemaat lii yvät e- ja maanrakennustöihin. Jyväskylän e sivuaa

suunni elualue a pohjoisessa ja Lahden e ete-lässä. Suurimmat täytöt ovat lii ymäalueilla Aito-vuoren ja Tarastenjärven lii ymissä vt:llä 9 ja Ori-muskadun lii ymässä vt:llä 12.

Rakenne avuusRakenne avuudeltaan moreeni soveltuu kanta-vana ja rou ma omana maalajina hyvin rakenta-miseen. Moreenit muodostavat yleensä kantavan rakennuspohjan, jolle et ja kunnallistekniikka voidaan perustaa ilman erityistoimenpiteitä. Mo-reenien maanrakennusominaisuudet riippuvat raekoostumuksesta, iveydestä, kivisyydestä ja lohkareisuudesta. Hienoaineksen määrän mukaan moreeni voi olla joko heikos tai kohtalaises rou- vaa. Alueen moreenit ovat pääasiassa hiekkamo-

reenia ja siten kohtalaises rou via. Ohuen moree-nikerroksen pei ämät kalliolaet ja ylärinteet ovat kulutuskestävyydeltään heikkoja ja niiden kasvilli-suus on muutoksille hyvin herkkää. Kallioalueiden rakentamisessa tulee myös huomioida louhinnan aiheu amat lisärakentamiskustannukset.

Hienorakeiset maalajit ovat rakentamiseen yleen-sä heikos soveltuvia rou vuutensa ja heikon kan-tavuutensa vuoksi. Maaperän vesipitoisuus vaikut-taa hienorakeisten maalajien ja runsaas hienoa ainesta sisältävien moreenien rakenne avuuteen. Jos maaperän vesipitoisuus on suuri, muu uu maa kaivun yhteydessä vaikeas käsiteltäväksi massaksi. Sateet ja roudan sulaessa vapautuva yli-määräinen vesi lisäävät maaperän vesipitoisuu a. Vähintään metrin paksuinen kuivakuori saa aa kuitenkin lisätä savialueiden kantavuu a niin, e ä ne ovat kohtuullisia pientalojen rakennuspohjia.

Rou vina ja kantama omina eloperäiset turvealu-eet soveltuvat huonos rakentamiseen. Pohja-maan suuren painuvuuden vuoksi turvemaille ra-kentaminen on kallista. GTK:n aineiston mukaan

30


rakenne avuudeltaan heikkoa alue a, jossa peh-meän kerroksen syvyys on yli 2.5 metriä, on suun-ni elualueella Haapakorven lounaispuolisella pellolla, Rahka en päässä, Väljäsuolla, Kumpulan koillispuolella, Porrasjärven länsipuolella sekä Ris-sossa kunnanrajan läheisyydessä.

Rinteiden kaltevuus vaiku aa maaston rakennet-tavuuteen. Yli 25% kaltevat rinteet vaa vat raken-nusteknisiä erityisratkaisuja, jotka voivat aiheut-taa rakentamiselle huoma avia lisäkustannuksia. Suunni elualueella on runsaas jyrkkiä rinteitä, jotka toimivat maisema laa rajaavina elemen ei-nä. Yli 25% kaltevia rinteitä suunni elualueella on

Aitovuoren länsirinteellä, murroslaaksoa reunus-tavilla kalliojyrkänteillä ja Kumpulassa.

Maaperän tarkempia kairauksia on Tampereen kaupungin toimesta tehty rakennetuilla alueilla, suunni elualueen pohjoisosassa, Kumpulan poh-joispuolella, Atalan ja Halimasjärven itäpuolella, Risson alueella sekä yksi äisissä pisteissä Ojalan keskeisellä alueella. Rakenne avuuden osalta käyte ävissä on GTK:n Taata-aineisto (Tampereen seudun taajamageologinen kartoitus) sekä Oja-lan keskeisille alueille on laadi u yleiskaavatasoa palveleva rakenne avuuskar a (Tampereen Infra, 2012).

Maaperä.

31


Rakennettavuus.

Tutkimusten perusteella maaperä on yleises- rakenne avuuden kannalta hyvää. Paikoi ain

kohteessa on suoalueita, joissa joissakin on noin 1-2 metrin paksuisia turvekerroksia ja paikoi ain 8-10 metrin paksuisia turvekerroksia. Suoaluei-den ulkopuolella maaperä on pääasiassa moree-nia, jonka päällä on ohut sil kerros. Rakenne a-vuu a heikentää paikoi aiset jyrkät rinteet sekä avokallioalueet.

Maaperä voidaan jakaa kohteessa seuraaviin luokkiin:

II Hyvä rakenne avuus (kartassa vihreällä vä-rillä), jossa maa-aines on pääasiassa moreenia, jonka päällä on paikoi ain ohut sil kerros, sekä avokallioalueet.

III b Keskinkertainen rakenne avuus (kartassa oranssilla värillä), jossa maa-aines on kuten yllä, mu a jyrkkyys on yli 15 %, mu a alle 30 %.

V b Huono rakenne avuus (kartassa punaisella vä-rillä), jossa maa-aines on kuten yllä, mu a jyrkkyys on yli 30 %.

VI Heikko rakenne avuus (kartassa magentalla vä-rillä), jossa maa-aines on eloperäistä.

32


2.6.2 Maisemarakenne

Ojala-Lamminrahkan maiseman erityispiirteitä ovat jyrkkäpiirteisen maaston voimakas vaihte-lu, soiden ja soistuneiden painanteiden runsaus, metsäisyys sekä kalliomaiden runsaus. Arvokkaat maisemakokonaisuudet ovat luonnonarvoiltaan rikas Halimasjärven ympäristö, maiseman selkä-rangan muodostava Aitovuori sekä geologises mielenkiintoinen murroslaakso.

Halimasjärven luonnonsuojelualue ympäris-töineen on luonnonarvoiltaan erityisen rikasta alue a. Lähes luonnon laisena säilyneen Hali-masjärven rannat tarjoavat pui eet niin luonto-elämyksille kuin erilaisille virkistystoiminnoillekin. Järven paikoin jyrkkärinteiset rannat ja vanhat metsät luovat vaihtelua ja omaleimaisuu a mai-semaan. Aitovuoren metsäinen laki kohoaa muun maisemarakenteen yläpuolelle antaen vahvan lei-man alueen maisemalle. Selänteen korkein laki on puolustusvoimien käytössä, mu a myös sen pohjoispuoliselta pienemmältä lakialueelta au-keaa laajat näkymät ympäröivään maisemaan. Maisemaltaan huomion arvoinen kohde on myös Olkahisenlahden ja Kangasalan Halimajärven vä-linen murroslaakso. Jyrkkärinteinen kallioperän murroslinjaan muodostunut laaksopainanne jakaa selänteen lakialueen kahteen osaan. Murroslin-jan pohja on paikoin lohkareista ja paikoin soistu-nu a. Kallioperän erikoismuotona murroslaakso muodostaa paikallisen luonnonmuistomerkin.

Maisemarakenteessa Ojala-Lamminrahkan alue kuuluu Tampereen kantakaupungin pohjoiseen kallioselänteeseen, johon Näsijärven laakso työn-tää kärkensä Olkahisenlahden kohdalla. Suurmai-semassa Ojala-Lamminrahkan alueesta on hah-mote avissa kolme eriluonteista maisema laa. Olkahisenlah ranta-alueineen edustaa avointa vesistö- ja rantamaisemaa. Aitolahden en var-ren pientalovaltaiset rakennetut alueet edustavat puoliavointa asu ua metsäistä selänne ä. Itäosan maisemakuvaa puolestaan leimaa sulkeutuneiden erämaisten metsien suuri määrä.

Suunni elualueen selvin maamerkki on pohjois-osassa 179 metriin kohoava Aitovuori ja sen laen tutka-asemat. Alueen sisäisenä maamerkkinä ja iden tee pisteenä voidaan pitää Aitolahden en varressa Olkahisen asuinalueella vuonna 2001 ra-kenne ua Aitolahden uu a kirkkoa.

Kaava-alueella ei metsäisyytensä ja suljetun mai-sema lan runsauden vuoksi ole juurikaan laajoja näkymälinjoja. Pienipiirteiset korkeusvaihtelut tekevät suunni elualueesta kuitenkin moni-ilmei-sen. Korkeammilta kohdilta avautuu pienipiirteisiä lähinäkymiä ympäröivään metsämaisemaan.

Aitolahden eltä avautuu alueen sisäisiä näkymiä. Pääasiassa Aitolahden e on kuitenkin metsän ja rakenne ujen alueiden rajaama, mikä estää laajo-jen näkymien muodostumista. Aitolahden eltä ei esimerkiksi juurikaan hahmota Olkahisenlahtea ja vesistön läheisyy ä. Suunni elualue a idässä hal-kovan 110-400 kV:n ilmajohtoalueen alta avautuu pitkä näkymäakseli.

Maiseman solmukohdat ovat useiden voimakkai-den maisematekijöiden leikkauspisteitä tai koh-tauspaikkoja. Selvin paikallinen maiseman sol-mukohta syntyy Olkahisenlahden ja Näsijärven laakson työntyessä koh laajaa selänne ä ja muut-tuessa selänne ä halkovaksi kapeaksi murroslaak-soksi. Olkahisenlahden ja Halimasjärven välinen murroslaakso muodostaa pienemmän solmukoh-dan leikatessaan viillon selänteen lakeen. Molem-min puolin jyrkkärinteisten kallioseinämien rajaa-man viillon poikki kulkee päävedenjakaja, jolta alueen vedet virtaavat lännessä Olkahisenlahteen ja idässä Kangasalan Halimajärveen. Valta et ovat maisemarakenteessa vahvas näkyviä ihmisen tekemiä elemen ejä. Pieni maiseman solmukoh-ta muodostuu myös selänteen reunalla kulkevan Aitolahden en ja kallioperän ruhjelinjaa pitkin las-kevan Halimasjärven laskuojan leikkauskohtaan.

33


sekä murroslaakson kau a Olkahisenlahteen ja Kangasalan Halimajärveen laskevat purot.

Alueen ainut luonnon laiseksi luokiteltava lähde sijaitsee kaava-alueen itäosassa Porrasjärven luo-teispuolella. Halimasjärven etelä- ja itäpuolella on lähteikköjä ja hkupintoja, jotka metsänhakkuiden vuoksi eivät ole säilyneet luonnon laisina.

Valuma-alueetSelvitysalueen poikki kulkee pohjois-eteläsuun-taises alueellinen päävedenjakaja. Päävedenja-kajalta vedet valuvat lännessä ja pohjoisessa Nä-sijärveen, idässä Halimajärven kau a Vesijärveen

2.6.3 Vesisuhteet

Kaava-alueella ei ole pintavesialtaita tai varsinaisia pohjavedenmuodostumisalueita. Alueen suurim-mat suot, Lamminrahka, Väljäsuo ja Petäjässuo sijaitsevat Tampereen ja Kangasalan rajalla. Li-säksi alueella on useita pienialaisia soita ja soisia painanteita.

Alueen virtavedet ovat pääosin ojia, mu a alu-eella on myös muutama luonnon laisena säilynyt puro. Runsaat oja- ja puroverkostot saavat alkunsa pääsääntöises pienialaisista soistumista. Pinta-valuntauomista tärkeimpiä ovat Ollinoja, Halimas-järvenoja, Ojalasta Olkahisenlahteen laskeva puro

34


ja etelässä Toritun- ja Alasjärven kau a Viinikano-jaan ja edelleen Pyhäjärveen.

Suurvaluma-alueiden sisälle sijoi uu useita pien-valuma-alueita. Toritunjärven pienvaluma-alue saa alkunsa Kangasalan rajalla sijaitsevalta Petäjä-suolta, josta valumavedet kulkeutuvat valta e 12 eteläpuolella sijaitsevaan ojaan ja sieltä rummun kau a takaisin en pohjoispuolelle ja edelleen koh pohjoista ja Toritunjärveä. Virtausrei on suurimmalta osalta avouomaa, mu a Atalanka-dulla avo-oja muu uu välillä betonirummuksi.

Merki ävin selvitysalueelle sijoi uva pienvaluma-alue on Halimasjärven valuma-alue. Luonnon -laisena säilynyt Halimasjärvi saa vetensä kahden laskuojan kau a järven itä- ja kaakkoispuolella sijaitsevalta noin 328 hehtaarin laajuiselta valu-ma-alueelta. Järven pohjoispuolella sijaitsevan luonnonsuojelualueen halki kulkee järveen laske-va Halimasjärvenoja, joka saa vetensä Lamminrah-kansuolta. Vastaavas Ollinoja saa alkunsa kaakos-sa sijaitsevalta moreeniselänteeltä. Halimasjärvi laskee vetensä Tasanteen asuinalueen halki virtaa-van laskuojan kau a Olkahisenlahteen.

Suurin osa selvitysalueesta sijoi uu Olkahisen-lahden valuma-alueelle, joka muodostuu neljän lasku-uoman ympärille. Vastaavas Vastarannano-jan valuma-alue muodostuu selvitysalueen länsi-puolella sijaitsevan Olkahisen asuntoalueen läpi laskevan Vastarannanojan yhteyteen. Lisäksi selvi-tysalueen itäosista ve ä virtaa Kangasalan kunnan puolella sijaitsevaan Halimajärveen. Näsijärven Aitolahteen laskevan, viljelysmailta vesiä keräävän puron ympärille muodostuu pitkänomainen Juo-ponlahden valuma-alue, joka saa alkunsa Ojalan osayleiskaava-alueen itäpuolella sijaitsevalta Kal-liomäeltä ja Matkajärveltä. Selvitysalueen alapuo-lisen laskuojan varteen sijoi uu tummaverkkoper-hosille soveltuvia nii yjä, jotka tulee huomioida hulevesisuunni elussa.

Hulevesien hallintaan vaiku avat luontoarvotHulevesien hallintaan vaiku avat luontoarvot koostuvat lähinnä kosteilla niityillä ja puronvarsilla elävistä tummaverkkoperhosista. Tummaverkko-perhonen on eri äin uhanalainen päiväperhoslaji, jonka säilymiselle tärkeän esiintymisalueen hävit-täminen tai heikentäminen on kielle y. Yksi lajin kannalta tärkeimmistä esiintymistä sijaitsee Sori-lan alueella, joka on osa Ojalan osayleiskaavan vai-kutusalue a (Juoponlahden valuma-alue).

Halimasjärven luonnonsuojelualue on peruste u vuonna 1988. Alueen pinta-ala on 14,5 hehtaaria

ja siihen kuuluu suuri osa järven rantavyöhykkees-tä, kaksi luonnon laista suota, kallioalue a, puro-ja, lähde, siirtolohkareita, lehtomainen kuusikko sekä rehevä lehto (Halimasjärven hydrologinen selvitys). Luonnonsuojelualue a laajenne in noin 20 hehtaarilla nykyisen alueen etelä- ja itä-puolella vuonna 2013.

Petäjäsuo on ainoita jäljellä olevia kantakaupun-gin soita, joten sen arvoa on painote ava. Lisäksi suolla on merki ävä vaikutus alueen ja erityises- Kivisillanojan vesitasapainolle, joten suo tulisi

säily ää luonnon laisena. Suolla on tehty myös hyönteis eteellises arvokkaita havaintoja.

Tampereen kantakaupungin hulevesiohjelma on laadi u 2012. Ohjelmassa on esite y valuma-aluekohtaisia periaa eita hulevesien hallintaan. Kaava-alueeseen lii yen Näsijärven lähivaluma-alueella Halimasjärven ravinnekuormitusta ei saa lisätä ja Niihamanselän ravinnekuormitusta tulee vähentää pitkällä aikavälillä. Halimasjärveen tule-va kiintoaine- ja ravinnekuormitus ei saa kasvaa, koska järvi on herkkä kuormitusmuutoksille. Toi-menpiteet esitetään suunniteltavaksi ja toteutet-tavaksi yhteistyössä Kangasalan kunnan kanssa. Niihamanselän lahdilla, mm. Olkahistenlahdella, vedessä on ajoi aisia rehevöitymisongelmia. Uu-sien alueiden rakentamisella ei tule lisätä kiintoai-ne- ja ravinnekuormitusta Niihamanselälle ja sen suhteellisen sulje uihin lah in.

Hulevesien hallinnan periaa eetHulevesien hallinnan tarve a on tutki u Ojalan osayleiskaavan hulevesiselvityksessä (2010). En-simmäisessä vaiheessa suunni elualueelle on määritelty alueelliset hulevesien hallinnan vaa- mustasot ja tuotu esiin menetelmiä hulevesien

käsi elemiseksi. Jatkossa vaa mustasoja tulee tarkentaa ja laa a yleissuunnitelma hulevesijärjes-telmien sijoi amisesta ja mitoi amisesta (esim. hulevesikosteikot ja lammikot).

Selvityksen perusteella hulevesien hallinnalle on asete avissa sekä määrällisiä, e ä laadullisia ta-voi eita. Pyrkimyksenä on alueelta purkautuvan valunnan kontrolloin siten, e ä virtaamassa ja veden laadussa ei tapahtuisi merki äviä muutok-sia huonompaan suuntaan. Lisäksi tavoi eena on turvata tummaverkkoperhosalueiden ja muiden luonnonoloiltaan arvokkaiden alueiden vesitasa-painon säily äminen.

35


36


HULEVESIEN VAATIMUSTASOT

Vaatimustaso 1Alueita, jotka sijoi uvat aivan tummaverkkoper-hosalueiden läheisyyteen. Kuitenkin tummaverk-koperhosalueilla virtaavilla uomilla on laaja maan-käytön ulkopuolelle jäävä valuma-alue. Tällöin hulevesien hallinnan osalta varsinkin virtaamaa viivy ävät toimet ovat perusteltuja. Hulevesien määrällinen hallinta voidaan toteu aa alueellis-ten hulevesilammikoiden ja –kosteikkojen lisäksi esimerkiksi ton - ja kor elikohtaisilla viivytys-ken llä, -säiliöillä tai –altailla. Asemakaavoituksen yhteydessä yleisille ja kor elialueille tulee laa a tarkemmat, hulevesien hallinnan vaa mustasoa vastaavat hulevesisuunnitelmat. Suunnitelmissa tulee esi ää myös rakentamisen aikaisen kuor-mituksen vähentämiseen tähtäävät toimenpiteet. Menetelmien tarkemman suunni elun yhteydes-sä tulee suunnitella myös ylivuodot ja tulvarei t.

Vaa mustaso 2 ja 2+Halimasjärven (2) ja erityises luonnonsuojelu-alueen valuma-alue (2+) suositellaan jäte äväksi luonnon laiseksi. Mikäli alueelle kuitenkin raken-netaan, niin alueella korostuvat hulevesien imeyt-tämiseen tähtäävät toimenpiteet. Tällöin pinta-, pintakerros – ja pohjavesivalunnan suhde säilyy lähellä nykyistä tasoa ja luonnonsuojelualueen kau a laskevan puron alivaluma voidaan turvata. Huleveden imey ämisen edellytykset ovat par-haimmillaan vesimäärien ollessa pieniä, jolloin ve-denläpäisevyydeltään heikompaankin maaperään pystytään imey ämään tavanomaisten sateiden aiheu amat hulevedet. Mahdollisia kiinteistö- ja ton /kor elikohtaisia menetelmiä ovat mm. vi-herpainanteet ja imeytysojat, erilaiset imeytyskai-vot ja –kaivannot sekä ve äläpäisevien päällystei-den käy ö. Menetelmien tarkemman suunni elun yhteydessä tulee suunnitella myös ylivuodot ja tulvarei t. Lisäksi imeytymiskapasitee n yli ävien vesien johtamista ylivuodon kau a purkupaikkoi-hin tulee viivy ää. Asemakaavoituksen yhteydessä yleisille ja kor elialueille tulee laa a tarkemmat, hulevesien hallinnan vaa mustasoa vastaavat hu-levesisuunnitelmat. Suunnitelmissa tulee esi ää myös rakentamisen aikaisen kuormituksen vähen-tämiseen tähtäävät toimenpiteet.

Vaa mustaso 3Alueita, joilta hulevedet ohjataan alueellisiin lam-mikoihin ja/tai kosteikkoihin alapuolisten purku-uomien kapasitee n varmistamiseksi sekä ala-puolisten vesistöjen suojelemiseksi hulevesien aiheu amilta hai avaikutuksilta (erityises uima-rannat). Alueellisten hallintamenetelmien lisäksi voidaan myös käy ää ton - ja kor elikohtaista viivytystä. Asemakaavoituksen yhteydessä ainakin yleisille alueille tulee laa a tarkemmat, hulevesien hallinnan vaa mustasoa vastaavat hulevesisuun-nitelmat. Suunnitelmissa tulee esi ää myös raken-tamisen aikaisen kuormituksen vähentämiseen tähtäävät toimenpiteet. Lisäksi pääpurkurei en kapasitee t tulee tarkistaa. Menetelmien tarkem-man suunni elun yhteydessä tulee suunnitella myös ylivuodot ja tulvarei t.

Vaa mustaso 4Alueilla korostuvat hulevesien luontaiseen imey-tymiseen ja viivytykseen tähtäävät toimenpiteet, jo a alapuolisten purkurei en kapasitee voi-daan varmistaa. Luontainen imeytyminen mah-dollistetaan esimerkiksi väl ämällä ve äläpäise-mä ömiä päällysteitä sekä ohjaamalla hulevesiä viherpainanteissa ja ojissa. Laajoilla kor elialueilla voidaan käy ää myös ton - ja kor elikohtaista viivytystä. Lisäksi hulevesien käsi ely ja johtami-nen tulee toteu aa hajautetus , suurten vesimää-rien yhteen kerääntymistä väl äen. Menetelmien tarkemman suunni elun yhteydessä tulee suun-nitella myös ylivuodot ja tulvarei t. Asemakaavoi-tuksen yhteydessä tulee mahdollistaa hulevesien luontaiseen imeytymiseen ja viivytykseen tähtää-vät toimenpiteet.

37


38


2.6.4 Ilmasto-olot

Tampereen seudulla ilmasto on melko leuto ja talvet vähälumisia. Vuotuinen sademäärä on kes-kimäärin 600 mm. Vähäsateisinta on yleensä hel-mi- ja maaliskuussa, runsassateisinta puolestaan heinäkuussa. Termisen kasvukauden pituus Tam-pereen seudulla on noin 170 vuorokau a. Tampe-reen seudun vallitsevat tuulet puhaltavat eteläs-tä ja lounaasta. Kylmien pohjoistuulien osuus on noin 10%.

Kaava-alueen runsaat kallioalueet toimivat mer-ki ävimpinä lämpövarastoina. Lämmönjohtoky-vyltään hyvinä ne kykenevät päivällä varastoimaan ja yöllä luovu amaan lämpöenergiaa. Rinteiden suunta ja kaltevuus vaiku avat suoran auringon-säteilyn määrään. Lämpimiä vyöhykkeitä muodos-tavat runsaas auringon säteilyä saavat etelään ja lounaaseen suuntautuvat rinteet. Pohjois- ja koil-lisrinteillä lämpö lat ovat yleensä alhaisimmat. Pienilmastollises pohjois- ja koillisrinteet ovat viileitä, kosteita ja varjoisia.

Laajat yhtenäiset metsäalueet tasaavat lämpö -laeroja ja kosteussuhteita. Metsät pidä ävät kos-teu a, rajoi avat lämmön ulossäteilyä sekä oh-jaavat ilmavirtauksia. Nykyisellään kaava-alue on keski- ja itäosiltaan metsäistä lukuun o ama a hakkuuaukkoja, pienialaisia järviä ja avosoita.

Alueen tuulisimpia koh a ovat paljaat laki- ja se-lännealueet. Kasvillisuuden pei ämät rinteet hidastavat tuulen voimakkuu a. Jos rinteeltä poistetaan kasvillisuus esimerkiksi avohakkuun yhteydessä, syntyy rinteelle avoimia alueita, joilla tuuli pääsee puhaltamaan. Etenkin avohaka ujen kallioalueiden etelärinteet ovat pienilmastoltaan erityisen tuulisia, kuivia ja paahteisia. Suunnit-telualueen itärajalla kulkee leveä pohjois-etelä-suuntainen sähkölinja, joka halkoo metsäistä se-länne ä ja muodostaa osin päätuulten suuntaisen tuulensolan.

Suunni elualueella on runsaas soistuneita pai-nanteita, joihin kylmä ilma pääsee kerääntymään. Turve sitoo huonos lämpöä ja aiheu aa ääreviä lämpö loja. Soistuneiden painanteiden pienilmas-to on viileä ja kostea. Suunni elualueen laajin yh-tenäinen kylmänilmanpainanne on Lamminrahkan suoalue. Muita merki äviä kylmänilmanpainantei-ta ovat Petäjässuon ympäristö, Väljäsuo sekä Olka-hisenlahden ja Halimasjärven välinen murroslaak-so. Murroslaakson ja Halimasjärven laskupurot toimivat viileiden ilmamassojen kulje ajina. Kyl-mänilman virtauspaikoissa maan pintaan painuva kylmä ilma ajautuu koh alempia maastonkoh a.

2.6.5 Kasvillisuus

Suunni elualue on suurimmaksi osaksi tuore a ja lehtomaista kangasta muu uen itää ja pohjoista koh karumpaan suuntaan. Alueen lajisto on kas-vupaikkatyypeilleen tyypillistä Tampereen seudun lajistoa. Suunni elualueen lehtoisten alueiden lajisto käsi ää myös Tampereelle melko tavan-omaista lehtojen lajistoa. Tästä poikkeuksena on Aitovuoren kaakkoispuoleinen rotko, jossa kasvaa hajuheinää sekä Halimasjärven luonnonsuojelu-alue, jolta on tava u ruohokanukkaa. Halimasjär-ven ruohokanukkaesiintymä on toinen Tampereen tunnetuista esiintymistä. Oman leimansa kasvila-jistoon on jä änyt myös suunni elualueen nykyi-nen ihmistoiminta ja asutus. Alueella lienee harjoi-te u maanviljelyä ja mahdollises karjatalou akin todennäköises 1800 –luvulta läh en. Tätä ilmen-tää esimerkiksi Halimasjärven alueelta havai u ketonoidanlukko. Suunni elualueella esiintyvää statuskasvilajistoa ovat hajuheinä, kelta-apila, ke-tonoidanlukko, pussikämmekkä, soikkokaksikko ja valkolehdokki sekä sienistä mustapahkajuurekas.

Kasvillisuuden osalta arvokkaimmat osakokonai-suudet, vanhat metsät ja avainbiotoopit, on esi-te y kohdassa 2.6.7.

2.6.6 Eläimistö

Alueen eläimistö on pääosin normaalia metsä-luonnon lajistoa.

Eläimistön osalta arvokkaimmat osakokonaisuu-det, liito-oravat, lepakot, linnusto ja hyönteistö, on esite y kohdassa 2.6.7.

2.6.7 Luonnonsuojelullisesti arvokkaimmat osakokonaisuudetSuunni elualueen luonnonolosuhteiltaan arvokkaim-mat osakokonaisuudet pitävät sisällään keskitetys , ympäristöään runsaammin, erityisiä luonnonar-voja. Kokonaisuuksien perustana on pikemminkin suuri joukko luonnonarvoja pienellä alalla kuin minkään yksi äisen lajin esiintyminen.

Seuraavassa esitellään luonnonolosuhteiltaan ar-vokkaiden osakokonaisuuksien arvoperusteet lis-tanomaises arvojärjestyksessä.

1. Halimasjärven luonnonsuojelualue lähiympäristöi-neen (maakunnallises arvokas)• Kokonaisuuden ydin on luonnonsuojelualue a ja

yksi Tampereen arvokkaista luontokohteista. (Van-hat metsät muodostavat arvokkaan lepakkoalueen, luokkaa III olevia ns. saalistusalueita.)

• Liito-oravan pesintää (Järven ympärillä on ainakin kaksi liito-oravan elinympäristöä, varpuspöllön

39


pön öjä, kolopuita ja risupesiä, alueen kau a Kauppi-Niihaman ainoa liito-oravayhteys.)

• Arvokas kasvialue (Ketonoidanlukko (NT, RT), pussi-kämmekkä (RT), valkolehdokki (R) ja sienistä mus-tapahkajuurekas (NT), toinen Tampereen ruoho-kanukan kasvupaikoista, runsaas muuta lehtojen, harvinaistakin, lajistoa)

• Runsaas avainbiotooppeja (Metsäkeskuksen inven-toimia metsälain mukaisia kohteita ja metsäluon-non muita arvokkaita elinympäristöjä, mahdollisia metsäluonnon erityisen tärkeitä elinympäristöjä, lehtoja, lähteitä, puroja, korpia ja vähäpuustoisia soita)

• Vanhat metsät (Kokonaisuudella runsaas lähes luonnon laista tai luonnon laisen kaltaista, laho- ja maapuuta sisältävää metsää, joka on tässä luokitel-tu avainbiotoopiksi luokassa ”Muu arvokas elin-ympäristö”, suurin osa metsistä 100 – 120 vuo a vanhaa kuusikkoa, suojelualueen itärajoilla jopa 120 – 140 vuo a vanhaa kuusikkoa, Halimasjärveltä jatkuu lähes yhtenäinen vanhojen metsien vyöhyke Petäjässuolle saakka.

• Arvokas lintualue, (pikkusieppo (LC), kaakkuri (NT), pohjan kka (RT, LC), pyy (Ldir), ltal (LC) ja palokärki (Ldir), alue luokiteltu linnustollises poten aaliseksi)

• Ekologiset yhteydet (Alueelta liito-oravayhteys Ke-pinojanpuiston kau a länteen ja edelleen 9- en yli Niihamaan. Tämä yhteys on ainoa Kauppi-Niihaman liito-oravayhteys.)

2. Aitovuoren kaakkoinen rotkolaakso (maakunnalli-ses arvokas)• Yksi Tampereen arvokkaista luontokohteista

(muodostunut maisemaa hallitsevaan kallioperän ruhjelaaksoon)

• Arvokas lepakkoalue (Rotko on luokiteltu luokan II lepakkoalueeksi, mikä tarkoi aa, e ä alueella on todennäköinen kolonian paikka ja runsaas lepakoi-ta, yhteys joko Maurinkylään tai Ojalankylään.)

• Hyvää liito-oravabiotooppia (Alueelta ei ole havain-toja liito-oravasta, mu a kohde on eri äin hyvin lajille soveltuvaa metsää)

• Arvokas kasvialue (hajuheinä (NT, R, Ldir II ja IV, Vas), lehtojen lajistoa)

• Avainbiotoopit (Mahdollisia metsäluonnon erityisen tärkeitä elinympäristöjä: lehtoja, puro, vähäpuustoi-nen suo, jyrkänne ja louhikko)

• Vanhat metsät (Alue lähes kokonaisuudessaan järeän, vanhan kuusimetsän peitossa, rotko lähes kokonaisuudessaan luonnon laisen kaltaista, avain-biotoopiksi luokiteltua vanhaa metsää luokassa ”Muu arvokas elinympäristö”, metsän keski-ikä saa aa lähennellä paikoin jopa 140 vuo a)

• Poten aalinen arvolinnustokohde.

• Kohteen rotkolaakso toiminee suojaisana kulkuyh-teytenä Väljäsuon alueelta koilliseen.

3. Olkahisenlahden rotkolaakso lehtoineen (alueelli-ses arvokas)• Varsinainen rotko on yksi Tampereen arvokkaista

luontokohteista (Maisemiltaan, topogra altaan ja biotoopeiltaan moni-ilmeinen kokonaisuus, alue a halkoo maisemaa hallitseva ruhjelaakso Olkahisen-lahdelta Kangasalan puolelle Porras- ja Katajajärven suoalueelle)

• Liito-oravan eri äin vahva kanta (Alueella vuosi ain havaintoja lajin pesimisestä, runsaas lajille sopivaa metsää kolopuineen ja laajalla alueella, kulkuyh-teydet Maurinkylän kau a pohjoisen esiintymälle, rotkolaaksoa pitkin Kangasalan puolelle ja etelään Halimasjärven esiintymille)

• Arvokas kasvialue (Suunni elualueen runsain valkolehdokin (R) esiintymä, runsaas vaateliasta lehtojen lajistoa)

• Avainbiotoopit: (Yksi metsälain mukainen kohde sekä neljä muuta metsäkeskuksen inventoimaa metsäluonnon muuta arvokasta elinympäristöä, myös iso joukko mahdollisia metsäluonnon erityisen tärkeitä elinympäristöjä, puroja, lehtoja, jyrkänteitä, reheviä kosteikkoja ja jäkälikkökallioita)

• Vanhat metsät (Jonkin verran vanhoiksi metsiksi luokiteltavaa metsää, runsaimmin Kumpulan kalli-olla, jolla on jopa yli 140 vuo a vanhaa männikköä. Iso osa Kumpulan kalliosta on 120 – 140 vuo a van-han metsän peitossa, rotkossa ja Kumpulan kalliolla luonnon laisen kaltaista, avainbiotooppiluokkaan ”Muu arvokas elinympäristö” luokiteltua vanhaa metsää)

• Yksi suunni elualueen poten aalisista arvolinnus-tokohteista (Alueelta havainto mm. pikkusiepon (LC) ja ltal n (LC) reviireistä sekä palokärjestä (Ldir), teerestä (NT, Ldir, Vas) ja pyystä (Ldir))

• Länsi–itä –suuntainen ekologinen yhteys.

4. Vaarinsuon vanhojen metsien alue (alueellises arvokas)• Alueen itäpäässä luokkaa III oleva lepakkoalue, joka

siis todennäköinen saalistusalue

• Liito-oravan todennäköistä pesimäalue a (Lajin elinympäristöksi hyvin soveltuvaa metsää paljon, kolopuita)

• Jonkin verran harvinaisehkoa kasvilajistoa.

• Joitakin avainbiotooppeja (Kolme metsäkeskuksen inventoimaa metsälain mukaista kohde a ja yksi metsäluonnon muu arvokas elinympäristö, yksi ei-luonnon lainen metsäluonnon arvokas elinympäris-tö, pieni lampi, vähäpuustoinen suo, lehto ja puro)

40


• Kokonaisuus lähes kokonaan vanhaa metsää (Suurin osa ikäluokassa 60 – 80 vuo a olevaa kuusikkoa. Itäosa on kaikkein vanhinta, 100 – 120 vuo a vanhaa kuusikkoa, suurin osa kokonaisuudesta on luokiteltu avainbiotoopiksi, luokassa ”Muu arvokas elinympäristö”)

• Metsän rakenteen vuoksi poten aalinen arvolin-nustokohde (Havaintoja ltal sta (LC), palokärjestä (Ldir) ja pyystä (Ldir))

• Kokonaisuus toiminee hyvin ekologisten yhteyksien risteyksenä, (Hyvät yhteydet Kangasalan puolelle ja pohjoiseen Halimasjärven suuntaan, länteen kul-kuyhteyksiä muodostunee purojen ja kosteikkojen kau a, tämän kokonaisuuden kau a lienee liito-oravalla mahdollisuus Lahden en ylitykseen Risson-puiston kohdalta. Seuraava Lahden en ylityspaikka on Tampereen ja Kangasalan rajan paikkeilla)

5. Petäjässuo (paikallises arvokas)• Petäjässuo on yksi Tampereen arvokkaista

luontokohteista.

• Suo on metsäkeskuksen inventoimana metsälain mukainen kohde.

• Kokonaisuus on kokonaan vanhaa metsää (Länsiosa on 80 – 100 vuo a vanhaa mäntyvaltaista metsää, itäosa 120 – 140 vuo a vanhaa kuusimetsää, suon märimmät osat lähes luonnon laista, avainbiotoo-piksi luokiteltua vanhaa metsää, luokassa ”Muu arvokas elinympäristö”)

SUUNNITTELUALUEEN KASVISTOLTAAN ARVOKKAIMMAT OSA ALUEETSeuraavassa esitellään alueen kasvistoltaan arvokkaim-mat osa-alueet arvojärjestyksessä arvokkain ensim-mäisenä. Arvotus ja numeroin vii aa Ojalan ympäris-tö- ja maisemaselvityksen osa-alueiden arvotukseen ja numeroin in.

1. Aitovuoren kaakkoinen rotko (maakunnallises arvokas)• Tampereen ja Kangasalan nykyisellä rajalla sijaitse-

vasta jyrkkäpiirteisen rotkon pohjalla virtaa pieni puro ja pohja on paikoitellen louhikon peitossa. Louhikolta on eto hajuheinän esiintymisestä, mut-ta viime vuosilta siitä ei ole havaintoa, mu a sitä ei ole kovin ak ivises hae ukaan. Hajuheinä saa aa piilotella vuosiakin siemenpankkinsa turvin. Muuta harvinaista lajistoa kohteelta ovat valtakunnallises harvinainen jalkasara, lehto-orvokki, metsälehmus, mustakonnanmarja, mäntykukka ja karvakiviyr . Rotkon länsipuolella, Aitovuoren rinteillä, on viime vuosina tehty voimakkaita hakkuita.

2. Halimasjärven alue (maakunnallista arvoa)• Tämä alue on osi ain luonnonsuojelulailla suojeltu.

Alueeseen on ehdote u lisäystä järven eteläpuo-leisista vanhoista metsistä. Alueen statuslajistoa ovat valkolehdokki, pussikämmekkä ja ketonoidan-lukko sekä sienistä mustapahkajuurekas. Kuitenkin

41


Pirkanmaalaisi ain merki ävimmäksi lajiksi nousee ruohokanukka, joka on yleisimmillään Pohjois-Suo-messa. Ruohokanukka on melkoinen harvinaisuus Etelä-Suomen sisämaassa ja Pirkanmaalla lajista ei ole kuin muutamia havaintoja. Alueen muuta tun-ne ua harvinaista lajistoa ovat jalkasara, keltavuok-ko, lehtopalsami, kaiheorvokki, velholeh , lehto-matara, hietaorvokki, lähdetäh mö, mäntykukka, metsävirna, mustakonnanmarja ja lehto-orvokki.

4. Olkahisenlahden rotkon lehtoalue (alueellises arvokas)• Olkahisenlahdelta itään suuntaavan rotkolaakson

laajan alueen kasviston ja kasvillisuuden arvokkuus pohjautuu sen lehtoisuuteen. Alueella on tehty viime vuosina/ vuosikymmeninä paljon laajahkoja hakkuita, mikä saa aa osaltaan olla vero anut alueen lehtolajistoa. Statuslajeja alueelta tunnetaan vain yksi, valkolehdokki. Muuta harvinaista lajistoa edustavat mm. keltavuokko, jalkasara, pikkuvita, kellotalvikki ja kosteikko-orvokki sekä lehto-orvokki, lehtomatara, mustakonnanmarja, mäntykukka, met-sälehmus, kevätlinnunsilmä, lehtoimikkä, karvakivi-yr , kyläkellukka, keltakurjenmiekka ja harajuuri.

5. Kumpulan kallio (alueellises arvokas)• Tämän karun silokallion kasvistoarvot nojautuvat

kahteen ohuella humuksella kasvavaan lajiin: kallio-kohokkiin ja kallioha kkaan.

AVAINBIOTOOPIT JA MUUT HUOMION ARVOISET KOHTEET

Uhanalaisten tai harvinaisten lajien suojelemi-seksi on metsälain mukaan metsänhoidossa jäte ävä käsi elemä ä tai käsiteltävä varoen ja ominaispiirteet säily äen metsäluonnon erityi-sen tärkeitä elinympäristöjä, jotka kuuluvat ns. avainbiotooppeihin (Metsälain 3. luvun 10 §). Metsälain 10 §:n mukaan metsiä tulee hoitaa ja käy ää siten, e ä yleiset edellytykset metsien biologiselle monimuotoisuudelle ominaisten elinympäristöjen säilymiselle turvataan. Avainbio-toopit ovat säästyneinä luonnon laisia tai luon-non laisen kaltaisia elinympäristöjä, joiden omi-naispiirteiden perusteella lajisto todennäköises sisältää alkuperäisen luonnon lajeja, joista monet ovat jopa uhanalaisia. Ne toimivat myös rii ävän heänä verkostona ns. ekologisina askelkivinä ja

käytävinä, joiden kau a eliöt pääsevät siirtymään alueilta toisille. Avainbiotooppeihin luetaan metsälain ja luonnon-suojelulain suojaamien kohteiden lisäksi muut ar-vokkaat elinympäristöt (kuten supat, metsäniityt ja luonnon laiset vanhat metsät) ja kohteet, jotka

eivät täytä metsälain kriteerejä luonnon laiseen verra avista kohteista, mu a ovat luokiteltavissa vielä ”ei-luonnon laisiksi metsäluonnon arvok-kaiksi elinympäristöiksi”.

Muut arvokkaat elinympäristöt (muut kuin metsä- ja luonnonsuojelulain kohteet) ja ei-luonnon laiset metsäluonnon arvokkaat elin-ympäristöt suositellaan ote avaksi huomioon metsänhoidollisissa toimissa. Nämä kohteet on esite y lähtökohtarapor ssa.

Avainbiotooppien kohdenumeroin vii aa Ojala-Lamminrahkan maisemaselvitykseen (2004) sekä B- alkuisten kohteiden osalta Ojala-Lamminrahkan ympäristö- ja maisemaselvitykseen (2008).

42


Metsäluonnon erityisen tärkeä elinympäris-tö, 16 kohde a (Metsäkeskus)

• 5, puro, myös mahdollinen vesilain mukainen koh-de, Aitovuoren eritasolii ymän kaakkoispuoli

• 6, vähäpuustoinen suo, Aitovuoren luoteispuoli• 29, louhikkopuro, Olkahisenlahden pohjukka• 38, siirtolohkare, Ojalankylän itäpuoli• 42, louhikko, Ojalankylän itäpuoli• 60, puro ja puronvarsikorpi, Kumpulan

kaakkoispuoli• 67, vähäpuustoinen suo, pohjoisreunalla lähde, joka

mahdollinen vesilain mukainen kohde, Halimasjär-ven luonnonsuojelualueen itäpuoli

• 74, avosuo, Vaarinsuonpuiston itäpuoli• 76, puro, Ollinoja• 79, korpi, Ollinojan varressa• 82, Petäjässuo, myös hyönteistöllises arvokas• 83, avosuo, Ollinojan eteläpuolella Kangasalan

rajalla • B8, puro ja sen varren mesotro nen (keskiravintei-

nen) ruoho- ja heinäkorpi, puro myös mahdollinen vesilain kohde, Halimasjärven eteläpuoli

• B10, pieni metsälampi, 3-osainen, Vaarinsuon pohjoispuolella

• B11, vähäpuustoinen suo, ruohoinen sarakorpi, Vaarinsuo

• B27, puro ja kostea lehto, myös mahdollinen vesi-lain kohde, Kumpulan koillispuoli

Mahdollinen metsäluonnon erityisen tärkeä elinympäristö, 43 kohde a

(K. Korte)

• 4, jäkälikkökallio, Aitovuoren eritasolii ymän itäpuoli

• 7, vähäpuustoinen suo, Lintukallion en lounaispuoli• 8, louhikko, Lintukallion en lounaispuoli• 11, jäkälikkökallio, Lintukallion en lounaispuoli• 14, jyrkänne, Aitovuoren kaakkoispuoli• 15, louhikko, Aitovuoren kaakkoispuoli• 16, puro, myös mahdollinen vesilain kohde, Aito-

vuoren kaakkoispuoli• 17, louhikko, Aitovuoren kaakkoispuoli• 18, lehto, Aitovuoren kaakkoispuoli• 19, avosuo, Aitovuoren kaakkoispuoli• 20, jäkälikkökallio, Aitovuoren kaakkoispuoli• 22, puro, Maurinkylän eteläpuoli• 27, louhikkoinen purolehto, Olkahisenlahden jatke• 28, jyrkänne, Olkahisenlahden pohjukka• 43, ruoho- ja heinäkorpi, Ojalankylän itäpuoli• 50, lehto, Kumpulan koillispuoli• 51, lehto, Kumpulan koillispuoli• 54, jäkälikkökallio, Kumpulan koillispuoli• 59, avosuo, Lamminrahkan luoteispuoli

• 61, jäkälikkökallio, Kumpulan itäpuoli• 66, lehto, Halimasjärven itäpuoli• 69, lehto, Halimasjärven kaakkoispuoli• 70, lehtokorpi, Halimasjärven eteläpuoli• 71, lehto, Halimasjärven eteläpuoli• 74, korpijuo , Vaarinsuonpuiston itäpuoli• 75, lehto, Halimasjärven eteläpuoli• 78, ruoho- ja heinäkorpi, Vaarinsuon itäpuoli• 82, Petäjässuo, myös hyönteistöllises arvokas• 84, lähteet lehtolaikulla, Halimasjärven eteläpuoli• 85, lehto, Olkahisenlahden murroslaakso• 86, jyrkänteet, Olkahisenlahden murroslaakso• 87, lähde, Väljässuon kaakkoispuoli• 91, Lamminrahkan lampi ja neva, myös mahdollinen

vesilain mukainen kohde, Lamminrahka• B15, puro/noro, myös mahdollinen vesilain kohde,

Aitovuoren kaakkoispuoli• B16, jäkälikkökallio, Aitovuoren kaakkoispuoli• B17, louhikko, Väljässuon itäpuoli• B18, siirtolohkare, Väljässuon itäpuoli• B19, jäkälikkökallio, Väljässuon kaakkoispuoli• B20, jäkälikkökallio, Väljässuon kaakkoispuoli• B21, jäkälikkökallio, Väljässuon kaakkoispuoli• B22, vähäpuustoiset suolaikut tupasvillarämeellä, lä-

hinnä ruohoista sararäme ä, Väljässuon kaakkoispuoli• B23, jäkälikkökalliot tupasvillarämeellä, Väljässuon

kaakkoispuoli• B26, puro/noro, myös mahdollinen vesilain kohde,

ampumaradan pohjoispuoli

Mahdollinen vesilain mukainen kohde, 14 kohde a

• 2, lähde, Haapakorpi, vt:n 9 eteläpuoli• 5, puro, Aitovuoren eritasolii ymän kaakkoispuoli• 16, puro, Aitovuoren kaakkoispuoli• 60, puro, Kumpulan kaakkoispuoli• 67, lähde, Halimasjärven luonnonsuojelualueen

itäpuoli• 76, puro, Ollinoja• 77, lähde, Vaarinsuon itäpuoli• 84, lähteet, Halimasjärven eteläpuoli• 87, lähde, Väljässuon kaakkoispuoli• 91, Lamminrahkan lampi ja neva, Lamminrahka• B8, puro, Halimasjärven eteläpuoli• B15, puro/noro, Aitovuoren kaakkoispuoli• B26, puro/noro, ampumaradan pohjoispuoli• B27, puro ja kostea lehto, myös mahdollinen vesilain

kohde, Kumpulan koillispuoli

43


44


Vanhat metsät Alueella on vanhoiksi metsiksi luokiteltuja metsiä verraten runsaas metsien pinta-alasta, vaikka-kin ne ovat ripoteltuina melko tasaises ympäri alue a. Vanhojen metsien esille nostaminen ja huomioon o aminen on perusteltua harvinaisen ja jopa uhanalaisen eliölajiston suojelussa. Tämä erityises lehtomaisten ja lehtoisten sekä laho-puuta sisältävien vanhojen metsien ollessa ky-seessä. Vanhojen metsien harvinaista lajistoa on erityises hyönteistössä, linnustossa sekä sienissä ja käävissä. Lisäksi vanhoilla lahopuuta sisältävillä metsillä on oma erityinen arvonsa e yjen avain-biotooppien kohdalla, esimerkiksi lahopuuta sisäl-tävä lähteikkö tai puro. Luonnon laisen kaltaiset vanhat metsät on luokiteltu kuuluviksi avainbio-tooppeihin luokassa ”Muu arvokas elinympäristö”. Tällaisia metsiä selvitysalueelta ovat Petäjässuon, Vaarinsuonpuistolta itärajalle ulo uvan vyöhyk-keen, Halimasjärven ympäristön, Kumpulan, Oja-lankylän, Olkahisenlahden rotkolaakson, Aitovuo-ren kaakkoispuolen rotkon ja Maurinkylän vanhat metsät.

SUUNNITTELUALUEEN ELÄIMISTÖLTÄÄN ARVOKKAIMMAT OSA ALUEET

Liito-oravatLiito-orava on vaarantunut uhanalainen, EU:n luontodirek ivin lii eiden II ja IV(a) laji, jota kos-kevat luonnonsuojelulain 39 §:n rauhoitussään-nökset ja 49 §:n, 1. momen n lisääntymis- ja le-vähdyspaikkojen heikentämiskielto. Lisäksi se on Suomen erityisvastuulaji.

Suunni elualueella varmiste ua liito-oravan pe-sintää on Olkahisenlahden perällä, Maurin- ja Ojalankylän välillä, Olkahisenlahden rotkoa itään sekä Halimasjärven ympäristössä. Liito-oravan toissijaista elinympäristöä on havaintojen perus-teella Haapakorpi lan ympäristössä, Aitolahden- en ja Jyväskylän en risteyksen puronotkossa

ja Vaarinpuiston eteläpuolella. Tiedossa on, e ä liito-oravalla on lähes säännöllistä pesintää Kan-gasalan Matkajärvellä, Haapakorpi lan itäpuolella ja Kangasalan aseman tuntumassa, Lamminrahkan eteläpuolella. Haapakorpi lan havainnot saa avat lii yä Matkajärven esiintymiin.

45


Biotoopiltaan ja metsien rakenteen perusteella liito-oravan kannalta parhaimpia kokonaisuuksia pesimisen kannalta ovat Aitolahden en ja Jyväs-kylän en risteyksen puronotkolta Vastarannan-puistoon ulo uva kokonaisuus, Olkahisenlahden perällä Maurinkylän ja Ojalankylän välinen alue ulo uen rotkolaaksoa pitkin Kangasalan puolelle, Halimasjärven ympäristö sekä pienempänä ko-konaisuutena Vaarinpuiston eteläpuoleinen alue ulo aen biotoopiltaan soveltuvan elinympäristön lonkeronsa Petäjässuon pohjoispuolitse Risson kau a Kangasalan puolelle. Aitovuoren kaak-koispuolella oleva rotko olisi biotoopiltaan mitä erinomaisinta liito-oravametsää, mu a sieltä ei ole koskaan saatu havaintoja. Mahdollisuuksien rajoissa on, e ä laji käy ää rotkoa kulkuyhteyte-nään ehkä Kangasalan Matkajärven suuntaan. Kai-ken kaikkiaan Kangasalta Tampereen kaupungille siirtyneellä alueella on melko vähän biotoopiltaan liito-oravan elinympäristöksi soveltuvaa met-sää eikä lajin esiintymistä tällä alueella voi pitää todennäköisenä.

Liito-oravan Jyväskylän en ylistyspaikat ovat Ta-santeella ja Hangaslahdella. Tasanteen yhteys näy äisi olevan ainoa yhteys Kauppi-Niihaman esiintymille, koska Hangaslahden yhteys suun-tautuu Nurmi-Sorilan alueelle. Tarastenjärven lii-kennejärjestelyjen uusimisen yhteydessä hävisi yhteys Haapakorpi lan suunnalta Tarastenjärven suuntaan. Seuraava mahdollinen yhteys itään päin mentäessä on hädin tuskin ajateltavissa oleva yli-tys Kangasalan puolella Ruutanan Shellin kohdalla.

Liito-oravan liikkumisen kannalta vaikeita paikkoja ovat Aitolahden en ja Haapakorpi lan välinen yh-teys, Ojalankylän ja Halimasjärven välinen yhteys sekä Vaarinpuistosta ensin länteen ja si en ete-lään Lahden en yli ulo uva yhteys, jonka turvaa-miseksi Lahden en eteläpuolelle on jäte y kapea kuusikkoinen kaistale Linnainmaan suuntaan. Toi-nen ja parempi Lahden en ylitys sijaitsee suoraan Vaarinpuiston eteläpuolella. Linnainmaan yhteys on tärkeä, sillä Linnainmaalla on runsaas liito-oravalle soveltuvaa metsää ja sieltä on tehtykin paljon pesimähavaintoja lajista.

1.4 ha

5.7 ha

1.5 ha

2.2 ha

4.8 ha

2.5. ha

3.2 ha

1.2 ha

2.8 ha

6.3 ha

4.5 ha

5.3 ha

500 m

Selitteet

Liito-oravan ensisijaistaelinympäristöä

Liito-oravan toissijaistaelinympäristöä

Liito-oravan kulkuyhteydeksihyvin soveltuvaa metsää

Kulku ulkopuolelle

Olkahisten ja Haapakorpi-tilan välisen alueenliito-orava-keskittymät ja kulkuyhteydet

Kari Korte 2010

46


LepakotKaikki Euroopan Unionin alueella esiintyvät le-pakot kuuluvat EU:n luontodirek ivin lii eeseen IV(a). Sen mukaan Suomen lainsäädännössä on huomioitava lajin suotuisan suojelutason säilymi-nen ja siten lepakoita koskevat luonnonsuojelulain 39 §:n rauhoitussäännökset ja 49 §:n, 1. momen- n lisääntymis- ja levähdyspaikkojen heikentä-

miskielto; lepakoiden lisääntymis- ja levähdys- ja säännöllisten ruokailupaikkojen hävi äminen ja heikentäminen sekä kaikki tahallinen häirintä on kielle y.

Kolmen alueelta tehdyn selvityksen perusteella suunni elualue a ei ole tode u mitenkään eri-tyisen rikkaaksi lepakoistaan, mu a alueelta on noste u esiin kuusi osa-alue a, joilla lepakoi-ta esiintyi osa-aluei en ympäristöä enemmän. Suunni elualueelta tava in Suomen yleisimpiä lepakkolajeja: pohjanlepakkoa, viiksisiippaa, iso-viiksisiippaa ja vesisiippaa.

Ainoa II-luokan lepakkoalueeksi luokiteltu koh-de on Aitovuoren kaakkoispuolella oleva rotko. II-luokka tarkoi aa sitä, e ä lepakoita on paljon, mu a kolonian tarkkaa paikkaa ei yleensä tunne-ta tai alueella on jokin paikka, joka toimii ajoi ain lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkana. Alue on hyvä viiksisiippapaikka ja selvityksessä tode-taan, e ä rotko on Ojala-Lamminrahkan tärkein lepakoiden ruokailualue ja tulisi säily ää nykyi-senkaltaisena. Selvitys lisää vielä, e ä yhdyskunta sijainnee Maurinkylässä tai Ojalankylässä, jolloin siirtyminen rotkolle tapahtuu Väljäsuon kau a lounaan suunnalta. Siksi rei Ojalankylän eltä ja Maurinkylästä tulisi säily ää mahdollisimman metsäisenä ja yhtenäisenä.

Muut löydetyt lepakkoalueet on tode u olevan luokkaa III, mikä tarkoi aa, e ä lepakot saalistavat niillä esimerkiksi vain osan kesää ja e ä lajeja on yleensä yksi tai kaksi. Muita ympäristöään arvok-kaampia lepakkoalueita ovat Haapakorpi lan län-sipuolinen alue, Halimasjärvenojan alue, Vähäpuis-to, Halimasjärvenpuiston alue ja Ollinojan enoot. Vuoden 2007 selvitys toteaa Halimasjärven ojan – Vähäpuiston – Halimasjärven puiston – Ollinojan alueesta, e ä niiden muodostaman alueen arvo ei ole niin suuri, e ä se estäisi yksi äistä maankäyt-töä. Kuitenkin tällä alueella sijaitsee kaava-alueen eteläosan merki ävimmät/ poten aalisimmat le-pakkometsät ja niiden yhtäaikainen hävi äminen lähitulevaisuudessa heikentää alueen lepakoiden, erityises viiksisiippalajien, elinmahdollisuuksia oleellises .

LinnustoSuunni elualueelta tehdyt linnustoselvitykset ei-vät ole tuoneet esille mitään erityisen merki ävää tai harvinaista. Statuksen perusteella alueella ta-vatuista lintulajeista merki ävimpiä ovat kivitas-ku (VU), pohjan kka (LC, RT, Ldir, Vas), metso (NT, RT, Ldir, Vas), pikkulepinkäinen (LC, RT, Ldir), teeri (NT, Ldir, Vas), kaakkuri (NT, Ldir), pikkusieppo (LC), varpuspöllö (Ldir, Vas), palokärki (Ldir), pyy (Ldir), taivaanvuohi (RT), leppälintu (Vas), tavi (Vas) ja telkkä (Vas).

Havaintojen perusteella ei ole hahmoteltavissa selkeää linnustollises arvokasta osa-alue a – lu-kuun o ama a Halimasjärven ympäristöä. Alueel-ta on kuitenkin hahmoteltavissa kuusi osa-alue a, joita ominaispiirtei ensä vuoksi voi pitää muuta ympäristöä poten aalisempina arvolinnustokoh-teina. Näiden alueiden valintaan on vaiku anut niiltä tehtyjen havaintojen lisäksi lehtoisuus, soi-den/ kosteikkojen sekä myös vanhojen metsien -la, sillä suunni elualueelle on tyypillistä keskimää-rin melko iäkkäät metsät ja sen mukainen lajisto.

Merki ävimpänä linnustollises poten aalisim-mista osa-alueista on pide ävä 1). Halimasjärven luonnonsuojelualue a ja sitä ympäröiviä vanhoja metsiä. Luonnonsuojelualueeseen ollaan suunnit-telemassa laajennusosaa, joka siirtäisi suojelualu-

47


een rajausta muutaman sata metriä etelämmäksi. Halimasjärvellä pesii kaakkuri lähes säännöllises , lisäksi alueelta on havaintoja pikkusieposta, puu-kiipijästä, peukaloisesta, ltal sta, palokärjestä, varpuspöllöstä, varpushaukasta, pohjan kasta ja pyystä. Halimasjärven ympäristöstä on havainto myös harvinaisesta pähkinähakista, joka saa aa olla pesinyt alueella. Vuoden 2007 selvityksessä luonnonsuojelualueen laajennusosan lintu hey-den tode in olevan korkeampi kuin Tampereen seudun maalinnuston keskimääräinen lintu heys. Samalla tode in, e ä laajennusosa ei kuitenkaan vastaa linnustoltaan varsinaisen luonnonsuojelu-alueen linnustollista arvoa. Muita poten aalisia arvolinnustoalueita ovat 2). Lamminrahkan laaja suoalue allikkoineen ja sitä reunustavine vanhoi-ne metsineen, 3). Kataja- ja Porrasjärven soinen kanjoni, 4). Maurinkylän rehevä haapalehtojen ja vanhojen metsien alue, 5). Aitovuoren kaakkois-puolen järeää kuusta ja haapaa kasvava lehtoinen rotkolaakso sekä 6). Vaarinsuon kaakkoispuolen vanhan kuusi-haapametsän alue lahoavine ja kolopuineen.

Lamminrahkan reunamilta on edossa havainnot ltal sta, palokärjestä ja kanahaukasta, mu a itse

Lamminrahka on ominaisuuksiltaan ja laajuudes-saan poten aalinen suolinnustokohde, jollaisia Tampereen kantakaupungissa tai sen lähe yvil-lä on todella vähän. Katajajärveltä on havaintoja kaakkurin pesinnästä, Maurinkylän lehtoalueelta pikkusieposta, pyystä, palokärjestä ja ltal sta, Ai-tovuoren kaakkoisesta rotkosta palokärjestä, pyys-tä ja teerestä sekä Vaarinsuolta pyystä ja ltal sta.

HyönteistöSuunni elualueelta ei ole tehty järjestelmällistä hyönteisselvitystä, koska alue on valtavan laaja systemaa sen hyönteisselvityksen kohteeksi ja työ veisi vuosikausia. Alueelta on tutki u Petäjäs-suon alue a sekä vuonna 2008 myös Petäjässuon ja Vaarinsuon välistä vanhaa metsää, mu a poten- aalisia kohteita suunni elualueella olisi varmaan

enemmänkin. Vaarinsuon ja Petäjässuon välinen metsä tode in lajistollises melko tavanomaisek-si, vaikkakin muutamia maininnan arvoisia lajeja siltä löytyi. Hyönteistöllises arvokkaasta metsäs-tä ei kuitenkaan ole kyse. Tutkimuksen arvoisia kohteita ovat todennäköises luonnon laisimmat vanhat metsät ja lehdot, Lamminrahka ja muut oji ama omat suoalueet. Säästämällä avainbio-toopit pystytään todennäköisimmin säästämään myös poten aalisimmat arvohyönteiskohteetkin.

Petäjässuon arvo hyönteiskohteena on hyväksy y. Se on mukana Tampereen arvokkaissa luontokoh-

teissa juuri perhoskohteena, mu a myös muuna hyönteiskohteena. Suoperhosten esiintymisen uhkana on Tampereellakin niiden elinympäristö-jen voimakas katoaminen. Selvitysten mukaan suon pohjoisosan isovarpuräme on suurperhosten kannalta suon tärkein osa. Alueen lajistoa ovat mm. suopursun leh ä toukkana syövät S gmella lediella (suku kääpiökoit) ja Coleophora obscuri-palpella (suku pussikoit). Näistä on Tampereella vain muutamia havaintoja. Suon kosteissa koivi-koissa elää nastakehrääjä vasamami ari, joka on pohjoispaino einen laji ja josta ainoa Tampereen havainto on 1990 – luvulla juuri Petäjässuolta. Suolta on havainto myös melko harvinaisesta su-keltajakovakuoriaisesta. Sukeltajakuoriainen elää pienissä lampareissa. Muuta huomion arvoista lajistoa ovat suurperhosista mm. suokeltaperho-nen, juolukkasinisiipi, suohopeatäplä, suomi ari sekä keltahopea- ja her akangasyökkönen. Kesän 2008 aikana Vaarinsuon ja Petäjässuon väliseltä alueelta tehdyssä hyönteisselvityksessä löytyivät myös koisayökkönen, haapaperhonen ja Blera fal-lax –kukkakärpänen.

Suunni elualueen ainoita havai uja luonnonsuo-jelullisen statuksen omaavia lajeja ovat purovaino-kas ja varjotupsukoi. Ne ovat molemmat viimei-simmässä vuoden 2000 uhanalaistarkastelussa luokiteltu silmälläpide äviksi eli lähes uhanalai-siksi lajeiksi. Purovainokas on peto, joka syö mäkä-rän toukkia. Se elää varjoisilla metsäpuroilla. Var-jotupsukoi on kosteiden lehtojen laji, jonka toukat elävät velholehdellä. Varjotupsukoin taantunei-suuden syynä on voimakkaat metsätaloustoimet. Molemmista lajeista on havainnot Halimasjärven luonnonsuojelualueelta; purovainokkaasta järven laskupurolta ja koista järven itäpään lehdosta.

Haapakorpi lan länsipuolella oleva nii y on use-assa Nurmi-Sorilan alueen Tampereen Hyönteis-tutkijain seuran tekemässä tummaverkkoper-hosselvityksessä tode u lajille poten aaliseksi niityksi. Vuoden 2008 selvityksessä poten aalisek-si niityksi arvioi in myös Haapakorpitalon etelä-puolella oleva pellonreunusnii y. Kummaltakaan niityltä ei kuitenkaan ole havaintoa lajista, viimei-sin maastokäyn on tehty kesällä 2013. Vuoden 2009 lisäselvityksessä on tode u, e ä alueet eivät eristäytyneisyytensä vuoksi ole merkityksellisiä tummaverkkoperhosen esiintymisen kannalta. Haapakorven lalta luoteeseen johtava ojanvarsi ja pohjoiseen johtava voimalinjan alus on aiem-massa selvityksessä maini u tummaverkkoper-hosen esiintymisen kannalta merki äviksi yhdys-käytäviksi. Vuoden 2009 lisäselvityksessä nämä maininnat on poiste u.

48


Ojalan osayleiskaavaa varten on laadi u ympä-ristö- ja maisemaselvitys vuonna 2008 ennen osayleiskaavan valmisteluvaihe a, Tampereen Infra, Suunni elupalvelut. Kaavan valmisteluvai-heessa on laadi u lähtökohtarapor , johon on koo u etoa valmisteluvaiheessa ja aiemmin laa-dituista selvityksistä ja suunnitelmista.

• Ojalan osayleiskaava, lähtökohtarapor , Tam-pereen Infra, Suunni elupalvelut, 2011.

Kaavan valmisteluvaiheessa on laadi u seuraavat erillisselvitykset:

• Ojalan osayleiskaavan hulevesiselvitys, vaihe 1, Tampereen Infra, 2010.

• Ojalan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösin-ventoin 2010, Mikrolii Oy, 2010.

• Ojalan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösten täydennysinventoin 2011, Mikrolii Oy, 2011.

• Ojalan osayleiskaava-alueen kul uuriympäris-töselvitys, Tampereen Infra, 2010.

• VT 12, Holvas n eritasolii ymän yleissuunni-telma, käynniste y keväällä 2011

Kaavasuunni elun yhteydessä on valmisteluvai-heessa laadi u seuraavat erillissuunnitelmat:

• Vesihuollon yleissuunnitelma, Tampereen Infra, Kuntatekniikan suunni elu. 2011.

• Virkistyspalvelut, Tampereen Infra, Vihersuun-ni elu ja liikennesuunni elu. 2011.

• Joukkoliikennerei t, Tampereen Infra, liikenne-suunni elu ja Kaupunkiympäristön kehi ämi-nen, joukkoliikenne. 2011.

• Luonnosvaihtoehtojen vaikutusten ar-vioin ja vertailu, 23.5.2011 (sisältää ekotehokkuusvertailun)

Valmisteluvaiheessa on lisäksi tehty mm. liiken-teeseen ja palveluihin lii yviä erillistarkasteluita, jotka on kirja u kaavaselostuksen luonnosvaihto-ehtojen kuvaukseen.

3 KAAVAA VARTEN LAADITUT SELVITYKSET JA SUUNNITELMAT

Kaavan ehdotusvaiheessa on laadi u seuraavat erillisselvitykset ja suunnitelmat:

• Itäisen kaupunkirakenteen tarkastelu, Serum Arkkitehdit Oy. 2012.

• Aitovuoren ampumarata, meluselvityksen päi-vitys, Ramboll Finland Oy. 2012.

• Tampere-pientalo, esimerkkejä tyyppitalon uu-sista ratkaisumalleista Tampereelle, Tampereen teknillinen yliopisto. 2012.

• Ojalan osayleiskaava, kiviainestutkimus, Ram-boll Finland Oy. 2013.

• Ojalan osayleiskaavan hulevesisuunnitelma, Ramboll Finland Oy. 2014.

• TALLI 2005 -liikennemalli Ojalan ja Lammin-rahkan alueen liikennemääristä, Tampereen teknillinen yliopisto. 2013.

• Ojalan ja Lamminrahkan yhteiset selvityk-set, WSP Finland Oy. 2014. (sis. liikenne ja kadut, meluselvitys, tekniset selvitykset ja kaavatalous)

• Ojalan ja Lamminrahkan osayleiskaavojen vai-kutusten arvioin , WSP Finland Oy. 2014. (sis. myös ekotehokkuus- ja ilmastonäkökohdat)

• Viheralueiden yleissuunnitelma, Tampereen Infra. 2014.

• Ojalan ydinalueen yleissuunnitelma, Ramboll Oy ja Arkkitehdit An la & Rusanen Oy. 2013

Aiemmat selvitykset, jotka koskevat yleiskaava-alue a tai rajautuvat siihen on lue eloitu kohdis-sa 2.2.6 – 2.2.8.

49


4 TAVOITTEET

4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttöta-voitteetVal oneuvosto on pää änyt MRL 22§:n mukai-sista valtakunnallisista alueidenkäy ötavoi eista 30.11.2000. Alueidenkäy ötavoi eiden tarkista-minen on tehty 13.11.2008.

Yleiskaavoituksessa tulee edistää yhdyskunta-rakenteen ehey ämistä. Taajamien ehey ämi-sen tulee parantaa elinympäristön laatua. Alu-eidenkäytön suunni elussa on varmiste ava henkilöautoliikenteen tarve a vähentävä sekä joukkoliikenne ä, kävelyä ja pyöräilyä edistävä liikennejärjestelmä. Ojalan osayleiskaava-alueella tämä tarkoi aa sen varmistamista, e ä joukkolii-kenteen yhteydet alueelle ovat sujuvat ja e ä ke-vyen liikenteen yhteydet palveluihin ovat sujuvia ja turvallisia.

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on osa kaa-vasuunni elua. Tulevaisuudessa myrskyjen, rank-kasateiden ja taajamatulvien lisääntyminen on mahdollista. Kaava-alueella on tehtävä ja toteutet-tava hulevesien käsi elysuunnitelma, jossa nämä asiat otetaan huomioon.

Ojalan suunni elualueella on lukuisia luontoarvo-ja. Luonnon monimuotoisuuden ja ekologisten yh-teyksien säilyminen on turva ava. Suunni elussa on ote ava huomioon ekologises tai virkistyskäy-tön kannalta merki ävät ja yhtenäiset luonnon-alueet. Taajamia kehite äessä on huolehdi ava siitä, e ä viheralueista muodostuu yhtenäisiä ko-konaisuuksia, eikä näitä tarpee omas pirstota.

Valtakunnallisissa alueidenkäy ötavoi eissa pai-notetaan, e ä erityises Etelä-Suomessa ja suu-rilla kaupunkiseuduilla on luotava edellytykset seudullisten virkistysalueiden muodostamiselle. Ojalan alueella on maakuntakaavaan osoite u seudullisia virkistysalueita ja -rei ejä.

Suunni elussa on ote ava huomioon valtakunnal-lisen energiahuollon kannalta merki ävät voima-johtojen linjaukset siten, e ä niiden toteu amis-mahdollisuudet säilyvät. Huomioon on ote ava sekä tarpeelliset uudet linjaukset e ä vanhojen verkostojen parantamisten ja laajentamisten tar-peet. Voimajohtolinjauksissa on ensisijaises hyö-dynne ävä olemassa olevia johtokäytäviä. Ojalan osayleiskaava-alueella sijaitsee Fingrid Oyj:n hal-linnoimat kolme voimajohtoa, joista kaksi on 110 kV:n ja yksi 400 kV:n voimajohto.

4.2 Maakuntakaavan tavoitteetTavoi eena Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa on ehey ää yhdyskuntarakenne a, rakentaa ihmisen mi aisia ympäristöjä ja väl ää luonnon pirstou-tumista. Yhdyskuntarakenne a ehey ämällä voi-daan turvata kaikkien väestöryhmien palveluja ja liikkumismahdollisuuksia.

Ojalan alue sijoi uu seudullisten viheralueiden ja rei en solmukohtaan eli se on taajamaraken-teen viherverkon kannalta erityisen tärkeä alue. Alueen suunni elussa tulee kiinni ää huomiota virkistyskäy öedellytysten ja virkistysalueverkos-ton turvaamiseen ja kehi ämiseen sekä ympä-ristön laadun säilymiseen. Lisäksi kaava-alueen läpi on osoite u kahdesta kohtaa viheryhteys-tarvemerkintä, jolla osoitetaan taajamiin lii yviä olemassa olevia tai tavoi eellisia viheryhteyksiä, joilla on erityistä merkitystä alueellisen virkis-tysalueverkoston ja/tai ekologisten yhteyksien kannalta. Maakuntasuunnitelmassa on konkreet- sina tavoi eina esite y mm. monipuolisten va-

paa-ajanvie omahdollisuuksien varmistaminen. Virkistysaluemerkinnällä on halu u turvata luon-tosuhteiltaan hyvin virkistyskäy öön soveltuvat alueet muulta maankäytöltä. Ohjeellisella ulkoilu-rei merkinnällä on turva u maakunnallises ja seudullises merki ävien rei stöjen ja alueiden väliset yhteydet erityises kasvavissa taajamissa.

Halimasjärvi on osoite u seudullises merkit-täväksi luonnonsuojelualueeksi. Tavoi eena on edistää luonnon monimuotoisuu a. Maankäytön suunni elun yhteydessä tulee huomioida luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät aluekokonai-suudet ja ekologiset yhteydet.

Taajamatoimintojen aluevarauksella halutaan täy-dentää yhdyskuntarakenne a ja ne on sijoite u liikenteellises tarkoituksenmukaises . Yleises maakuntakaavalla pyritään toimivaan ja taloudel-liseen yhdyskuntarakenteeseen kestävän kehityk-sen periaa eiden mukaises .

Työpaikkarakentamisen osalta tavoi eena on osoi aa kullekin seudulle rii äväs uusia vaihto-ehtoisia työpaikka-alueita. VT 9 varrelle sijoi uva työpaikkavaraus yhdistyy VT 9 pohjoispuolen ja Kangasalan puolen kanssa monipuoliseksi työpaik-ka- ja teollisuusalueeksi.

Pirkanmaan maakuntavaltuusto pää Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 laadinnan käynnistämises-tä 2011. Kaavan tavoi eina on maakunnan kilpai-

50


4.3 Tampereen kaupunkiseudun ta-voitteetRakennesuunnitelma on Tampereen kaupunki-seudun hanke, jonka tavoi eena on lisätä maan-käytön ohjausta ja kasvun tasapainoa Tampereen kaupungin ja sen kehyskun en välillä. Rakenne-suunnitelma on valmistunut keväällä 2010. Työvai-heita ovat olleet kun en kehityskuvien laadinta, rakennesuunnitelman tavoi eiden ase aminen, rakennevaihtoehtojen suunni elu ja vaikutus-tenarvioin , rakennesuunnitelman päälinjausten määri äminen, rakennesuunnitelman ja sen to-teu amisohjelman laadinta. Rakennesuunnitel-massa varaudu in n. 90000 asukkaan kasvuun Tampereen kaupunkiseudun alueelle 2030 men-nessä. Näistä 45 000 sijoi uisi Tampereelle. Tam-pereen tavoi eesta noin kolmasosa on toteutunut v.2014 alkuun mennessä.

Suunni elua ovat ohjanneet seuraavat tavoi eet:

1. väestön kasvuun varautuminen

2. yhdyskuntarakenteen ivistäminen

3. keskustojen kehi äminen

4. asuntotuotannon monipuolisuuden lisääminen

5. elinkeinoelämän kasvun tukeminen

6. liikkumisen tapojen uudistaminen

7. palvelujen saatavuuden parantaminen yli kuntarajojen.

Yleistavoi eena on ollut ilmastonmuutoksen hillintä.

Ojalan osayleiskaava-alueen poikki itä-länsisuun-nassa on osoite u kehite ävä vihervyöhyke Kan-gasalta Tampereen Kauppiin. Lisäksi on osoite u kehite ävät viheryhteydet pohjoiseen Kintulam-melle ja Kaarinanpolulle. Ojalaan on osoite u uusi asuinalue, jonka asukasmääräksi on arvioitu

4000 asukasta. Lamminrahkan uuteen asuinalue-kokonaisuuteen on arvioitu tulevaksi yhteensä 7500 asukasta, joista 2000 Tampereen puolelle. Rai o e ulo uisi Tampereen keskustasta Lammin-rahkaan as , op ona on e ä sitä mahdollises jat-ke aisiin Ojalaan as . Aitolahden e on osoite u bussiliikenteen laatukäytäväksi.

VT 9 varressa on työpaikka-alue, joka sijoi uu se-kä Tampereen, e ä Kangasalan puolella. Yhteensä tälle alueelle on kaavailtu työpaikkoja 5500 kpl, joista 3000 Tampereen puolelle. Tästä määrästä noin 1500 tulisi Ojalan osayleiskaava-alueelle ja loput Tarastenjärven alueelle.

Rakennesuunnitelman uudistaminen on käynnis-te y 2013. Väestön kasvun osalta suunnite ulote-taan vuoteen 2040. Uudistustarpeina on esite y mm. täydennysrakentamisen periaa een vahvis-taminen, seudullisen joukkoliikennejärjestelmän linjaaminen ja asuntotuotannon segregaa on eh-käiseminen monipuolisella aluerakentamisella.

Tampereen kaupunkiseudun kun en ja val on vä-linen MAL-aiesopimus 2013-15 on allekirjoite u 7.2.2013. Ojala-Lamminrahka on nime y kun en rajavyöhykkeellä yhteissuunni elualueeksi, jota suunnitellaan ja toteutetaan aiesopimuskaudella. Kaupunkiseudun everkon kehi ämishankkeena on maini u vt 12 kohdistuvien ensimmäisen vai-heen toimenpiteiden ja kustannusten selvi ämi-nen. Ojalan alueen kuvauksessa on esite y, e ä Ojala tukeutuu Koilliskeskuksen kaupallisiin palve-luihin. Yhteistyötä Lamminrahkan kanssa tehdään mm. päivähoitopalvelujen, koulujen ja joukko-liikenteen suhteen. Alueelle on suunniteltu uusi joukkoliikenteen laatukäytävä.

4.4 Tampereen kaupungin tavoitteet

4.4.1 Kaupunkistrategia

Tampereen kaupunkistrategia 2025 on nimeltään ”Yhteinen Tampere – näköalojen kaupunki”. Kau-punginvaltuusto hyväksyi strategian kokoukses-saan 19.2.2013. Kestävän yhdyskunnan strategisia painotuksia 2025 ovat mm:

• Maankäy öä, asumista, liikenne ä ja palveluja tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena. Kaavoi-tus on laadukasta ja sujuvaa.

• Tiivis, vihreä ja vähähiilinen yhdyskuntaraken-ne tukee koko kaupunkiseudun kehitystä.

lukyvyn vahvistaminen, sosiaalises ja ympäristön kannalta vastuullisen yhdyskuntarakenteen kehit-täminen sekä luonnonvarojen kestävän käytön ja yhdyskuntarakenteen energiatehokkuuden tuke-minen. Maankäytön suunni elun tavoi eena on mm. tukea asukkaiden sujuvaa ja kestävää arkiliik-kumista sekä palveluiden hyvää saatavuu a toimi-vaan liikennejärjestelmään perustuvilla liikenteen ja maankäytön ratkaisuilla sekä tunnistaa luonnon ja kul uuriympäristön merki ävimmät arvot sekä alueiden virkistyskäy ötarpeet. Tarkoitus on, e ä kaava saadaan hyväksymiskäsi elyyn 2016.

51


• Kaupungin kasvu suuntautuu nykyisen yhdys-kuntarakenteen sisään, aluekeskuksiin, joukko-liikenteen laatukäytäville ja etelän suuntaiselle ratavyöhykkeelle.

• Joukkoliikenne ja pyöräily ovat sujuvia liikku-misvaihtoehtoja. Kaupunkirai o e on joukkolii-kenteen kärkihanke.

• Kaupungin asuntokanta ja asuinalueet hou-ku elevat monipuolisuudellaan ja tarjoavat mahdollisuudet kestäviin elämäntapoihin ja yhteisöllisyyteen. Kaupungissa on rii äväs kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja, opiskelija-asuntoja ja asumispalveluja erityisryhmille.

• Tampere on ilmastopoli ikan edelläkävijä. Hii-lidioksidipäästöjen määrä on vähentynyt 40 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2025 mennessä.

• Tampere on johtava luonnonsuojelukaupunki.

Pormestariohjelmassa 2013-2016 Ojala-Lam-minrahka on noste u esille uutena suuntana aluerakentamisessa. Koko kaupunkia koskevissa tavoi eissa esitetään, e ä asuntotuotantoa moni-puolistetaan ja uusille asuinalueille suunnitellaan ekologisia, joukkoliikennehakuisia ja uusiutuvan energian käy öön perustuvia ratkaisuja.

4.4.2 Alustavat tavoitteet

Ojalan osayleiskaavan linjaukset on pääte y kau-punginhallituksen suunni elujaoston kokouksessa 16.3.2010. Kokouksessa pääte in e ä, suunnit-telutyön tavoi eena on tutkia mahdollisuuksia osoi aa Ojalaan uusi asuntoalue sekä täydennys-rakentamista nykyinen asutus ja alueen erityispiir-teet huomioon o aen. Valta en 9 varressa tavoit-teena on tutkia teollisuus- ja työpaikkatoimintojen sijoi amista alueelle. Maankäy öratkaisulla tulee turvata alueen asukkaille rii ävät palvelut ja hyvä joukkoliikenteen palvelutaso. Näiden osalta tutki-taan Ojalan ja Kangasalan Lamminrahkan alueen mahdollisia yhteisiä palveluita.

4.4.3 Osallisten esiin nostamia lähtökohtia ja tavoitteita

OAS palauteFingrid Oyj hallinnoi kolmea voimajohtoa. Pitkän aikavälin tavoi eena on päivi ää voimajohtojen rakennusrajoitusalueet ka amaan myös nykyiset reunavyöhykkeet

Pirkanmaan maakuntamuseon lausunnon mu-kaan alueelta tulee laa a perusselvitys, jossa tuo-daan esiin alueen rakennetun ympäristön omi-

naispiirteet ja mahdolliset kul uurihistorialliset arvot. Lisäksi alueella tulee tehdä arkeologinen inventoin keski yen erityises historiallisen ajan muinaisjäännöksiin.

Tampereen kaupungin ympäristönsuojelu haluaa liito-oravien elinpiirien ja kulkurei en turvaami-sen reunaehdoksi kaavasuunni elulle ja liikenne-järjestelysuunni elulle. Halimasjärven suojelu-alueen laajennuksen suojavyöhykkeet asutukseen tulee o aa huomioon. Ekologiset yhteystarpeet VT9 yli ja etelä-kaakkoon täytyy ratkaista huomi-oiden eri lajien tarpeet. Ampumaradan muutos-ten vaikutukset asutukselle ja virkistykselle tulee huomioida. Hulevesien käsi elyyn ja viivytykseen kaava-alueen sisällä tulee varata rii ävät alueva-raukset käy äen hyväksi olemassa olevia luon-nonmukaisia kosteikkoja ja soita. Myös hulevesien laatuun tulee kiinni ää huomiota.

Kangasalan kunnan mielestä alueen suunni elun tulisi tukeutua kaupunkiseudun rakennesuunni-telmaan ja toteu aminen tulisi ajoi aa raken-nesuunnitelmaan lii yvän toteu amisohjelman mukaises . Seudullisten virkistysalueiden ja vir-kistys-, kävely- ja pyöräilyrei en jatkuvuus tulee ratkaista yhteistyössä kun en kesken, esim. Ruu-tanasta on saatava sujuva kevyen liikenteen yhteys Nurmi – Sorilaan. Selvityksiä tulee laa a edelleen yhteistyössä Tampereen ja Kangasalan kesken ja suunnitelmat pyritään yhteen sovi amaan tarkoi-tuksenmukaiseksi asuin- ja työpaikka-aluekoko-naisuudeksi kaupunkiseudulla.

Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys toivoo, ä yhteistyö Kangasalan kanssa on hyvää, jo a

kuntaraja ei ole esteenä kokonaisuuksien suun-ni elulle. Alueella paljon luontoarvoja, joista liito-orava on saanut eniten huomiota. Lammin-rahkan arvokkaan suon säilyminen on turva ava kaavoituksella.

Kumpulan yhteisalueet pyytävät huomioimaan Kumpulan yhteisalueiden ja Tampereen kaupun-gin välisen kauppakirjan ehdon 4§, jossa kaupunki sitoutuu olemaan rakentama a läpiajoa palve-levaa kulkuyhtey ä nykyisen Kumpulan alueen kau a 13 vuoden aikana sopimuksen voimaantu-losta (2002). Kumpulan ympärille halutaan luon-nonmukaista lähivirkistysalue a.

Kaksi Aitolahden en varren asukasta on sitä miel-tä, e ä Kielokorvenkadun ja Vastarannankadun välistä alue a Aitolahden en varressa ei tule ivistää, koska se on nykyisellään luonnonlähei-

nen ja viihtyisä, tosin ampumaradasta aiheutuu meluhai a ja maasto on suoperäistä. Olkahisen,

52


Aitovuoren ja Maurinkylän luonnonläheisyys ja luonnonmukaisuus tulee säily ää huomioiden liito-oravat, linnusto ja kasvillisuus. Toinen paris-kunta ei halua lisärakentamista ton nsa ja Aito-lahden en väliin.

Kaksi Ojalan osayleiskaava-alueen ydinalueen maanomistajaa toivovat asumista omistamilleen alueille.

Luonnosvaiheen palaute Osayleiskaavaluonnosvaihtoehdot olivat nähtävil-lä 27.6.-31.8.2011 välisen ajan. Luonnoksista jätet- in yhteensä 11 mielipide ä, joista 6 on yksityis-

henkilöiden jä ämiä ja 5 eri yhdistysten jä ämiä mielipiteitä. Pyyde yjä viranomaisten ja kaupun-gin toimialojen ennakko lausuntoja jäte in 12 kpl. Luonnosvaiheen palau eesta on laadi u ivistel-mä ja vas neet, jotka on koo u erilliseen raport- in. Palau eessa esille nousi mm.:

• Suunni eluyhteistyö Kangasalan Lammin-rahkan kanssa (mm. liikenne, joukkoliikenne, palvelut)

• Virkistysalueiden ja –rei en määrä ja laatu

• Arvokkaiden luontokohteiden säily äminen

• Halimasjärven ja Olkahistenlahden veden laatu

4.4.4 Suunnittelun aikana esiin tulleita ta-voitteita

Tampereen Sähköverkko Oy on käynnistänyt sel-vityksen Kangasala-Nurmi 110kV voimajohdon ra-kentamiseksi nykyisen johtoaukean länsipuolelle.

Osayleiskaavan lannekatsaus on esitelty mm. kau-punginhallituksen suunni elujaostolle 17.9.2012 ja yhdyskuntalautakunnalle 11.6.2013. Keskuste-luissa on tullut esille tarve lisätä pientalorakenta-misen osuu a verra una luonnosvaihtoehtoihin.

53


5.1 Osayleiskaavan luonnosvaihtoeh-dot Ojalan osayleiskaavasta laadi in kesällä 2011 kolme luonnosvaihtoehtoa, vaihtoehto A ”Kukku-la”, vaihtoehto B ”Nauha” ja vaihtoehto C ”Kylä”. Kaikissa vaihtoehdoissa rakentamisen painopiste sijoi ui samalle alueelle, mu a erot olivat palve-lujen sijoi umisessa, kokoojateissä ja rakentamis-volyymissä. Kaikissa vaihtoehdoissa oli Aitovuoren pohjoispuolelle esite y työpaikka- ja teollisuusra-kentamista, mu a määrä vaihteli. Puolustusvoimi-en, Etelä-Suomen lennonvarmistuskeskuksen ja ampumaradan toiminnot säilyte in sellaisenaan. Ampumaradan eteläpuolinen alue oli melualue a ja se jäte in rakentamisen ulkopuolelle. Maurin-kylä ja Holvas n kerrostaloalue tode in sellaise-naan, Risson alue ratkais in pääosin juuri aiemmin vahvistuneen asemakaavan mukaan. Aitolahden- en varren täydennysrakentamista tutki in eri-

luonteisilla rakentamistavoilla. Alueen keskeiset luonto- ja virkistysarvot sekä arkeologiset kohteet huomioi in kaikissa vaihtoehdoissa.

Koska Kangasalan Lamminrahkan suunni elua ei ollut varsinaises käynniste y, jäi aluerakenteiden lii yminen toisiinsa sekä ajo- ja kevyen liikenteen yhteyksien linjaaminen luonnosvaihtoehdoissa ratkaisema a. Lamminrahkan keskustan oli vaih-toehdossa A olete u sijoi uvan länsiosaan Ris-son läheisyyteen ja vaihtoehdoissa B ja C itäosaan Lamminrahkan suunni elukilpailun voi aneen suunnitelman mukaises . Joukkoliikenteen kan-nalta kaikissa vaihtoehdoissa oli kuitenkin lähtö-kohtana Risson, Lamminrahkan ja Ojalan yhdistävä joukkoliikennelinja.

5 VAIHTOEHTOJEN TARKASTELU

Vaihtoehto A ”Kukkula”

Ratkaisun lähtökohtana oli Ojalan lounaisosaan selänteelle sijoi uva kerrostalopaino einen ydin-alue, joka lii yi iviis Lamminrahkan keskustaan. Oletuksena oli, e ä Lamminrahkan keskusta si-jaitsee lähellä Tampereen rajaa Lamminrahkan länsiosassa. Asukkaita ydinalueella oli noin 5400 ja koko alueella 7300. Rakentaminen paino ui kerrostaloihin ja rivitaloihin. Aitolahden en var-teen esite in kerrostalovaltaista rakentamista olemassa olevaan joukkoliikennekäytävään tukeu-tuen. Työpaikka-alueita osoite in Tarastenjärven lii ymän läheisyyteen ja Atalaan Orimuskadun ja Rissonkadun lii ymään. Haapakorven alueelle osoite in ympäristöhäiriöitä aiheu ama omia teollisuusalueita. Työpaikkoja vaihtoehdossa A oli noin 1400. Pääasiallinen ajoneuvoliikenteen kulku alueelle tapahtui Aitolahden eltä uuden, eteläisemmän lii ymän kau a. Joukkoliikenteen päälinja oli suunniteltu Risson ja Lamminrahkan kau a Ojalan ydinalueelle ja edelleen pohjoisen asuinalueille. Vaihtoehdossa nykyinen metsäi-nen ulkoilualue Ojalan ydinalueen tuntumassa oli osoite u tehokkaammin rakentamisalueeksi kuin muissa vaihtoehdoissa.

Vaihtoehto A ”Kukkula”

54


Vaihtoehto B ”Nauha”

Ratkaisun lähtökohtana oli nauhamainen taaja-ma, jossa asuinkerrostalopaino einen keskusta sijoi ui Ojalan kaakkoisosaan Lamminrahkan suon pohjoispuolelle. Ydinalueelta kokoojakatu jatkui etelään Lamminrahkan keskustaan. Ratkaisussa nykyisen pohjois-eteläsuuntaisen ulkoilurei n lä-heisyyteen ja Kumpulan koillispuolelle jäte in laaja vihervyöhyke. Asukkaita ydinalueella oli noin 4900 ja koko alueella 6400. Kerros- ja rivitalot sijait-sivat iviis pääkadun varrella ja niiden ympärillä oli erillispientalojen kor eleita. Työpaikka-alueita osoite in Tarastenjärven lii ymän läheisyyteen. Niiden lounaispuolelle kokoojakadun varteen osoi-te in ympäristöhäiriöitä aiheu ama omia teolli-suusalueita. Atalassa Orimuskadun ja Rissonkadun lii ymässä oleva alue osoite in ympäristöhäiriöi-tä aiheu ama omaksi teollisuusalueeksi. Työpaik-koja oli 800. Alueen pääkokoojakatu oli linja u Ai-tolahden eltä Olkahi enperän kohdalta nykyistä metsäauto eyhtey ä myötäillen alueen läpi koh Lamminrahkan keskustaa. Joukkoliikenteen pää-linja oli suunniteltu vt:n 12 ja Lamminrahkan kaut-ta Ojalan ydinalueelle ja edelleen Aitolahden elle. Halimasjärven luonnonsuojelualueen suunniteltu laajennus osoite in luonnonsuojelualueeksi.

Vaihtoehto C ”Kylä”

Ratkaisun lähtökohtana oli Ojalankylän kaak-koispuolelle suojaisaan painanteeseen sijoi uva ivis-matala – tyyppinen kylämäinen ydinalue.

Ratkaisussa Halimasjärvenojan valuma-alueelle sijoite in rakentamista vain vähän. Keskusta si-jaitsi Ojalassa. Rakentaminen paino ui iviin ja matalan tyyppiseen rakentamiseen. Ydinalueel-la oli asukkaita noin 4500 ja koko alueella 6100. Työpaikka-alueita osoite in Tarastenjärven liit-tymän läheisyyteen. Lintukallion en sekä Atalas-sa Orimuskadun ja Rissonkadun lii ymän alueet osoite in ympäristöhäiriöitä aiheu ama omiksi teollisuusalueiksi. Työpaikkoja oli 1300. Ajoneuvo-liikenteen kulku alueelle tapahtui Aitolahden eltä uuden, eteläisemmän lii ymän kau a. Joukkolii-kenteen päälinja oli suunniteltu vt:n 12, Lammin-rahkan ja Ojalan kaakkoisosan kau a ydinalueelle. Laajimmat virkistysalueet sijoi uivat Halimasjär-ven ja Lamminrahkan suon ympäristöön, Väljäs-suon alueelle sekä alueen itäosaan.

Kaikkiin vaihtoehtoihin laadi in yleiskaavatasoisi-na erillissuunnitelmina vesihuollon yleissuunnitel-ma, joukkoliikenteen rei t ja viherpalvelut.

Vaihtoehto B ”Nauha” Vaihtoehto C ”Kylä”

55


5.2 Vaikutusten arviointiLuonnosvaihtoehdoista laadi in vaikutusten arvi-oin ja ekotehokkuusvertailu erillisenä rapor na (WSP Finland Oy, 2011). Rapor ssa arvioi in kol-men luonnosvaihtoehdon vaikutukset sekä vertail- in vaihtoehtoja toisiinsa.

Vaikutusten arvioinnin mukaan eri vaihtoehdot eivät eronneet toisistaan kovinkaan paljon. Vaih-toehto A oli ivis ja esikaupunkimainen, siinä oli monipuolisin väestörakenne, paras joukkoliiken-teen asukasmäärä ja paras ekotehokkuus. Luon-nonsuojelun kannalta vaihtoehto oli huonoin ja ulkoilurei t sijaitsivat rakennetussa ympäristössä. Vaihtoehto B oli selkein ja siinä oli yksinkertaisin katuverkko. Se oli myös paras Halimasjärven luon-toarvojen kannalta. Vaihtoehto C:ssä oli kylämäi-nen luonne, joka mahdollis toiminnallisen mo-nipuolisuuden. Vaihtoehto oli kuitenkin huonoin ekotehokkuudeltaan, hankala toteu aa joukko-liikenteen kannalta ja lähipalvelut sijaitsivat kau-kana Lamminrahkan keskustasta. Vaihtoehto oli kuitenkin paras Halimasjärven valuma-alueen ja luontotyyppien suojelun kannalta.

Ekotehokkuuden arvioinnissa ei myöskään tullut merki äviä eroja vaihtoehtojen välille. Liikenne ja asuinrakennusten energiankäy ö muodos vat hiilijalanjäljestä pääosan. Yleiskaavatasolla ekote-hokkuuteen voidaan vaiku aa nostamalla aluete-hokkuu a, laskemalla asumisväljyy ä ja muodos-tamalla jatkuva yhdyskuntarakenne.

Jatkosuunni elun suosituksia Ojalan osayleiskaa-vatyölle olivat asukas heyden kasva aminen, asumisväljyyden pienentäminen, yhden joukkolii-kennelinjan varteen iviis keski yvä asutus sekä Ojalan ja Lamminrahkan kaksinapainen keskusta, josta löytyisivät ka avat lähipalvelut. Myös työ-paikkaomavaraisuus ja toimintojen sekoi ami-nen ote in esille. Jatkosuunni elussa huomiota esite in kiinnite äväksi lämmitysmuotoihin ja energiatehokkuuteen.

5.3 Luonnosvaiheen palauteLuonnoksista jäte in yhteensä 11 mielipide ä, joista 6 on yksityishenkilöiden jä ämiä ja 5 eri yhdistysten jä ämiä mielipiteitä. Pyyde yjä vi-ranomaisten ja kaupungin toimialojen ennakko lausuntoja jäte in 12 kpl. Palaute esitel in yhdys-kuntalautakunnalle 15.11.2011.

Mielipiteissä nousivat useimmin esille rakenta-miseen, luontoon ja virkistykseen lii yvät asiat, tärkeimpinä rakentamisen laajuus, Halimasjärven luonnonsuojelualueen huomioiminen sekäja luon-toja virkistysarvojen säilyminen. Liikenteeseen, hulevesiin ja ympäristöhäiriöihin lii yvistä asioista merki ävimpinä esille nousivat Ojalan pääliiken-nöin suunta ja ampumaradan aiheu ama melu. Mielipiteissä luonnosvaihtoehdot B ja C saivat eni-ten kannatusta.

Kaupungin yksiköiden ennakkolausunnoista (5 kpl) saa in tarkempaa ohjeistusta kaavaehdotuksen laadintaan, merki ävimpinä huomioitavina seik-koina luontoarvojen säilyminen sekä Ojalan ja Lam-minrahkan yhteisten palveluiden järjestäminen.

Viranomaistahojen ennakkolausunnoissa (7 kpl) esille nousi Ojalan ja Lamminrahkan alueiden suunni eluyhteistyö niin liikenteen, joukkoliiken-teen, palvelujen kuin virkistysalueidenkin osalta.

Tiivistelmä ja vas neet osayleiskaavaluonnoksis-ta jätetystä palau eesta on kaava-asiakirjojen lii eenä.

56


5.4 Vastineet ja toimenpiteet

RakentaminenTampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitel-massa 2030 varaudutaan noin 90 000 uuden asuk-kaan kasvuun vuoteen 2030 mennessä. Näistä puolet sijoi uisi Tampereelle. Tämän vuoksi tar-vitaan sekä kokonaan uusia asuinalueita e ä ny-kyisten alueiden ivistämistä täydennysrakenta-misen keinoin. Tampereella on tarve a erityises pientalo- ja omako ton en muodostamiseen. Koska pientalorakentaminen on tehokkuudel-taan kerrostalorakentamista väljempää, tarvitaan saman asukasmäärän sijoi amiseen laajemmat aluevaraukset. Tästä syystä Ojalan yleiskaavalli-set asuinaluevaraukset ovat laajoja ja perustuvat luonnosvaihtoehtoon A. Jo a alueelle saadaan kanna ava joukkoliikenne- ja palvelurakenne, tu-lee asukasmäärän olla rii ävä. Näin ollen alueelle on sijoite u myös tehokkaampaa kerrostaloraken-tamista. Keskustan sijoi uminen vaihtoehdon A mukaises Ojalan eteläosaan lähelle Lamminrah-kan keskustaa perustuu alueiden yhteisiin palve-luihin ja joukkoliikennerei in.

Asuinalueiden rajauksia on tarkiste u mm. luon-toarvoihin perustuen ja Aitovuoren länsipuoliset alueet on muute u pientalovaltaisiksi asuntoalu-eiksi. Lennonvarmistuskeskuksen alue on muutet-tu työpaikka-alueeksi.

LiikenneOsayleiskaavaehdotuksessa Ojalan alueelle on ajo-neuvoyhteys sekä Aitolahden en e ä Lamminrah-kan kau a. Joukkoliikenteen päärei Ojalaan on suunniteltu Lamminrahkan kau a, jossa on kun -en yhteisiä palveluita (mm. yhtenäiskoulu 3.-9.lk). Yhteys Aitolahden en suuntaan on väl ämätön Tampereen puolen palveluiden saavute avuuden kannalta, luonnosvaihtoehdossa A esite y pohjoi-sempi joukkoliikennekatu on kuitenkin poiste u alueen luontoarvoihin perustuen.

VirkistysRakentamisen vaikutukset kohdistuvat mi avim-min alueen nykyiseen virkistyskäy öön, koska etäisyys laajemmille luonnon laisille metsäalu-eille kasvaa. Suunni elussa on huomioitu itä-länsisuuntaiset ulkoilurei t sekä virkistysalueiden

ä rakenne avan alueen läpi. Nykyiset pohjois-eteläsuuntaiset rei t Leinola-Maurinkylä sekä Kaarinanpolku säilyvät. Alueelle on laadi u viher-alueiden yleissuunnitelma sekä kar a kevyen lii-kenteen rei stöstä, jossa viheralueet ja yhteydet on esite y.

LuontoHalimasjärven luonnonsuojelualueen laajennus on osoite u kaavaan luonnonsuojelualueena. Ha-limasjärven ympäristön vanhat metsät sijoi uvat kaavan suojelu- ja lähivirkistysalueille.

Liito-oravan ensisijaiset elinympäristöt, joilla on tode ua liito-oravien pesintää, sijoi uvat suoje-lu-, lähivirkistys-, maa- ja metsätalousvaltaisille alueille sekä selvitysalueelle. Ojalaan johtavan ko-koojakadun varresta on poiste u luonnosvaihees-sa osoite uja uusia asuinalueita ja kokoojakadun linjaus Aitolahden en läheisyydessä on hae u so-veltuvimpaan paikkaan nykyistä sähkölinja-aukeaa hyväksikäy äen. Katua toteute aessa voidaan tarvi aessa rakentaa/jä ää puustoisia keskisaa-rekkeita kulkuyhteyksiä parantamaan.

HulevedetOjalan ja Lamminrahkan alueille on laadi u hule-vesisuunnitelmat. Halimasjärven valuma-alueelle sijoi uu pieni osa Ojalan eteläosan rakentamista ja Kangasalan Lamminrahkan rakentaminen lähes kokonaan. Hulevesisuunnitelmissa on esite y tar-vi avat toimenpiteet, jo a Halimasjärven kuormi-tus ei kasva nyky lasta. Osayleiskaavan yleismää-räyksen mukaan asemakaavoituksen yhteydessä on laadi ava erillinen hulevesien hallintaa koskeva suunnitelma, erityises on kiinnite ävä huomiota vesistöllisiin suojelutoimenpiteisiin. Hulevesiä tu-lee viivy ää jo kor elialueilla alueellisten viivytys-altaiden lisäksi. Myös Lamminrahkan yleismäärä-yksissä edellytetään hulevesien käsi elyä.

YmpäristöhäiriötAitovuoren ampumaradan ympäristölupa on uu-si u 2013. Lupaprosessin yhteydessä meluselvitys on päivite y. Eniten melua aiheu avasta 300m hirvikivääriradasta on luovu u.

Luonnosvaiheen lähivirkistysalueilla sijainneet melualueet on muute u kaavaehdotuksessa EV-alueiksi. Aitolahden vanha kaatopaikka on osoitet-tu terveyshaitan poistamistarve-merkinnällä.

LisäselvityksetLuonnoksista saadun palau een pohjalta on laa-di u lisäselvityksiä mm. Ojala-Lamminrahka –ko-konaisrakenteeseen, palveluihin, ampumaradan meluun, tekniseen huoltoon ja liikennemääriin lii yen.

Kaavamerkinnät ja –määräyksetKaavamääräyksiä on tarkenne u mm. hulevesien ja muinaismuistokohteiden osalta.

57


Yhteistyö Kangasalan kanssaTampereen ja Kangasalan raja-alueille on laadi u Tampereen itäisen kaupunkirakenteen tarkastelu vuonna 2012. Työssä tutki in erityises palve-luiden, joukkoliikenteen runkorei en sekä kevy-en liikenteen päärei en suhde a tulevaan kau-punkirakenteeseen. Yhteistyö Kangasalan kunnan (Lamminrahkan alue) kanssa on ollut säännöllistä. Alueen rakentamisen aikataulusta on laadi u toi-meenpanosuunnitelma, joka on hyväksy y mo-lemmissa kunnissa (Tre KH 7.1.2013). Osayleis-kaavaehdotuksia on laadi u samanaikaises ja molempia alueita koskevia erillissuunnitelmia se-kä vaikutusten arvioin on tehty kokonaisrakenne huomioon o aen.

5.5 Muutokset luonnoksista ehdotuk-seksiEhdotus perustuu luonnosvaihtoehtoon A, ’Kukku-la’, johon on tehty seuraavia muutoksia ja tarken-nuksia (merki ävimmät maini u):

• Pientalovaltaisten asuntoalueiden osuu a on lisä y

• Aitovuoren länsipuolen alueet on osoite u pientalovaltaisiksi asuntoalueiksi

• Halimasjärven luonnonsuojelualueen laajennus on osoite u luonnonsuojelualueena

• Ampumarata ja sen melualue on osoite u selvitysalueeksi ja sille on osoite u mahdolli-nen eliikenteen yhteystarve Aitolahden eltä Ojalan asuinalueen pohjoisosaan

• Lennonvarmistuskeskuksen alue on osoite u työpaikka-alueeksi

• Liikenteen melualueet on osoite u suojaviheralueiksi

• Kangasalan rajalla Vt 12 eteläpuolinen alue on jäte y pois kaava-alueesta (en nen eritasoliit-tymälle vara u alue)

• Ojalan keskustaan johtavan kokoojakadun linja-usta on tarkiste u

• Rakentamisalueiden rajauksia on tarkiste u

• Kaupunginosapuisto on osoite u kohdemer-kinnällä aluevarauksen sijaan

• Arvokkaiden luontokohteiden rajauksia ja yhte-ystarpeita on tarkiste u

• Muinaisjäännöskohteet on päivite y

• Hulevesien käsi elyä koskevat merkinnät on lisä y

• Joukkoliikenteen kehi ämiskäytävien linjauksia on tarkiste u

• Vesihuollon päälinjauksia koskevat merkinnät on lisä y

• Terveyshaitan poistamistarve –merkinnät lisä y

58


6 OSAYLEISKAAVAEHDOTUS

Aitovuoren pohjoispuoliselle alueelle on esite y teollisuus- ja työpaikkatoimintoja. Aitovuoren toi-minnot ja ampumarata on säilyte y sellaisenaan. Ampumaradan eteläpuolinen alue on melualu-eena jäte y rakentamisen ulkopuolelle. Aitolah-den en itäpuolella pohjoisin osa on vara u pien-talovaltaisille asunnoille ja Maurinkylä nykyisen kaltaisena erillispientaloille.

Risson alueen rakentaminen on jo pääosin ratkais-tu asemakaavalla ja Holvas n asuinkerrostaloalue on säilyte y nykyisellään.

Alueen keskeiset luonto- ja virkistysarvot sekä arke-ologiset kohteet on raja u rakentamisalueiden ul-kopuolelle. Halimasjärven luonnonsuojelualueen laajennus on osoite u luonnonsuojelualueena.

Ojalan osayleiskaavaehdotusta on valmisteltu iviissä yhteistyössä Kangasalan Lamminrahkan

osayleiskaavoituksen kanssa. Yhteises toteu-te avia hankkeita ovat mm. vt12 eritasolii ymä, pääkokoojakatu, yhtenäiskoulu, joukkoliikenne ja seudulliset virkistysyhteydet. Lamminrahkaan on arvioitu tulevan 8000 uu a asukasta.

6.1 Yleisperustelu ja –kuvausKaavan lähtökoh na on Pirkanmaan 1. maakun-takaava ja Tampereen kaupunkiseudun rakenne-suunnitelma 2030. Kaava-alueeseen rajautuvat vireillä olevat osayleiskaavat on huomioitu alueen lii ymisessä ympäristöön (Nurmi-Sorila, Kangasa-lan Lamminrahka ja Ruutana) .

Ojalan asuinalueen keskusta on sijoite u Lammin-rahkan suon pohjoispuoliselle selänteelle Lam-minrahkan keskustaan johtavan pääkokoojakadun ja joukkoliikennekäytävän varrelle. Koska Ojalan ja Lamminrahkan alueilla on yhteisiä palveluita, on keskustojen välistä saavute avuu a koroste u. Etäisyys Ojalan keskustasta Lamminrahkan keskus-taan on noin 1,7 km, Aitolahden elle 1,3 km ja val-ta elle 12 2,7 km. Ojalan keskustan ympärille on esite y monimuotoista asuinrakentamista, raken-tamisen painopiste sijoi uu Halimasjärvenojan-Lamminrahkan suon ja Olkahisenlahden jatkeena olevan murroslaakson väliselle alueelle. Lännessä rakentamisen sijoi amista rajoi avat luontoarvot, pohjois¬eteläsuuntainen ulkoilurei sekä Ojalan-kylän nykyinen asutus, mitkä loitontavat rakenta-misen ydinalue a Aitolahden estä.

Ojalan osayleiskaavaehdotus

KÄYTTÖ-TARKOITUS

PINTA-ALA ha %-OSUUS

AK-1 30 4AP 73 10AP-1 95 14EP 78 11ET 0 0EV 12 2M-2 9 1MU-2 30 4SL 16 2T-8 33 5TP-9 13 2TY-5 7 1VLL-3 148 21SE-2 93 13katualue 63 9YHTEENSÄ 700 100 %

Aluevarausten pinta-alat

59


6.2 MitoitusKokonaisuudessaan osayleiskaava-alueelle sijoit-tuu 7000 asukasta, joista nykyisiä on 1050 asukas-ta. Rakentamisalueita on osoite u yhteensä noin 250 ha, joilla rakennusoikeu a on noin 500 000 k-m2.

Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitel-massa 2030 Ojalan alueelle on esite y 4000 uut-ta asukasta ja Tampereen puolelle Kangasalan Lamminrahkaan lii yvälle alueelle 2000 uut¬ta asukasta. Osayleiskaavaehdotuksessa on Ojalan ydinalueelle sijoite u 5100 asukasta ja Risson ase-makaava-alueelle tulee sijoi umaan vajaat 1000 asukasta. Rrakennesuunnitelman tavoi een mu-kainen kokonaisasukasmäärä saavutetaan, mu a painopiste muu uu hieman. Ojalan ydinalueella asukkaista kerrostaloihin (AK-1) sijoi uu 18%, rivi-taloihin (AP) 56% ja omako taloihin (AP-1) 26%.

Työpaikkoja muodostuu teollisuus- ja työpaikka-alueille yhteensä 1400. Lisäksi keskustan lähipal-velut työllistävät noin 50 henkilöä.

Virkistysalueita on osoite u 212 m2 asukasta koh-den. Lähivirkistykseen käyte äviä alueita ovat myös keskustaan sijoi uva kaupunginosapuisto, Halimasjärven luonnonsuojelualue, maa- ja met-sätalousvaltaiset alueet sekä selvitysalueelle sijoit-tuva laaja Väljässuon alue.

Käyttö-tarkoitus

alue-tehokkuus

asuntokoko k-m2

perhekuntakoko asukasta/asunto

asumisväljyys k-m2/ asukas

asukkaita/ha

AK-1 0,3 80 1,6 50,0 60AP 0,2 110 2,5 44,0 45AP-1 0,13 200 3,0 66,7 20

AsuminenKäyttö-tarkoitus

alue-tehokkuus

työpaikat k-m2/ työpaikka

työpaikkoja/ ha

TP-9 0,3 75 40T-8 0,3 120 25TY-5 0,15 120 12

Työpaikat

6.3 AsuminenSuurin osa alueelle rakenne avasta kerrosalasta on vara u asuntorakentamiseen (72%). Koko alu-een asuntokerrosalasta noin 25% sijoi uu kerros-talovaltaisille alueille (AK), 41% pientalovaltaisille alueille (AP) ja 34% erillispientalovaltaisille alueille (AP-1). Kerrostalovaltaiset alueet sijoi uvat Ojalan keskustaan, Rissoon sekä yksi äisinä alueina Aito-lahden en varteen ja Holvas in (nykyinen alue). Pientalovaltaista asumista on osoite u Ojalan kes-kustan läheisyyteen sekä Aitolahden en varteen. Erillispientalovaltaisia alueita sijoi uu Ojalan poh-jois- ja itäosaan sekä Rissoon ja Maurinkylään (ny-kyinen alue). Asuminen on pienemmässä määrin mahdollista myös Lintukallion en varren teolli-suusalueilla (TY-5) sekä maa- ja metsätalousvaltai-sella alueella (M-2).

Käyttötarkoi-tus

Pinta-ala ha

Kerrosala k-m2

Asunnot Asukkaat

AK-1 30 91 000 1 150 1 850AP 73 146 000 1 330 3 300AP-1 95 123 000 620 1 850Yhteensä 198 360 000 3 100 7 000

Asuntojen ja asukkaiden määrä

Osayleiskaavan mitoitus perustuu seuraaviin taulukoihin:

60


Ojalan ydinalueelle on laadi u osayleiskaavaa tar-kentava yleissuunnitelma (Ramboll Finland Oy ja Arkkitehdit An la & Rusanen Oy), jossa esitetään yksi rakennevaihtoehto asemakaavasuunni e-luun. Yleissuunnitelmassa alueen rakentamisella korostetaan maaston korkeusvaihteluita (korkein rakentaminen korkeimmalle selännevyöhykkeel-le). Samoin maiseman rakenne a pyritään ko-rostamaan vaalimalla alavampia alueita rajaavia jyrkkärinteisiä metsäalueita. Alueen keskelle sijoit-tuvan kaupunkipuiston reunat toteutetaan iviis rakentamisen rajaamina. Avoimemmat suoalueet tarjoavat laajoja näkymiä sulje ujen metsäaluei-den vastapainoksi.

Ojalan keskustan yleissuunnitelma

Mi akaavallises alueen rakentaminen ivistyy ja kerrosluku kasvaa pääkatua ja alueen ydintä koh-den, jossa yleissuunnitelman mukainen kerroslu-kumäärä on enintään viisi, mu a paikoin korostee-na voi rakentaminen olla korkeampaakin. Alueen pienimuotoiseen palvelutarjontaan ja luonnonlä-heiseen tunnelmaan nähden ydinalueen julkisia loja ja oleskelualueita ei ole syytä ylimitoi aa.

61


6.4 PalvelutPalveluita varten ei ole osoite u varsinaisia alue-varauksia, mu a niiden sijoi aminen on mahdol-lista etenkin keskustan kerrostalovaltaisille asun-toalueille. Ojalan alueelle ei tule sijoi umaan mi avia julkisia palveluita, koska asukasmäärä jää pieneksi. Alueen lähipalveluiden on suunniteltu sijoi uvan Ojalan keskustaan Lamminrahkaan ja Aitolahden elle johtavien kokoojakatujen lii y-män läheisyyteen. Alueelle sijoi uvia palveluita ovat esim. päiväko , 0-2. vuosiluokkien koulu, hyvinvoin neuvola, lähikauppa ja kaupunginosa-puisto. Vuosiluokkien 3-9. koulu sijoi uu Kanga-salan puolelle Lamminrahkaan, jonne suuremman asukaspohjan myötä sijoi uu ka avammin muita-kin palveluita.

Koilliskeskukseen (mm. terveydenhuolto, kirjas-to ja laajemmat kaupalliset palvelut) on ydinalu-eelta etäisyy ä 3-5 km. Palveluiden sijoi aminen alueella perustuu vuonna 2012 tehtyyn Itäisen kaupunkirakenteen tarkasteluun sekä molempien kun en palveluasiantun joiden yhteistyöhön.

Joukkoliikenne on suunniteltu Ojalaan Lamminrah-kan kau a ja tavoi eena on hoitaa palvelu yhdellä linjalla. Linjaus kulkee kokoojakatua keskustan läpi pohjoisen pientalovaltaisille alueille. Kokoojakatu-jen suunni elussa varaudu u kaupunkirai o en rakentamiseen Ojalan keskustaan as , mu a al-kuvaiheessa palvelu hoidetaan linja-autoilla Ris-son kau a. Kaava-alue a sivuaa Aitolahden en ja Orimuskadun joukkoliikennerei t sekä Kanga-salaan suuntautuvat rei t (Ruutanan e ja vt12). Osayleiskaava-alueella alle 0,3 km:n etäisyydelle joukkoliikenneväylistä sijoi uu 79% alueen asuk-kaista ja alle 0,5 km:n etäisyydelle 92%.

Itäisen kaupunkirakenteen tarastelu

62


6.5 TyöpaikatTyöpaikka-alueita on osoite u noin 53 ha. Näistä valtaosa sijoi uu alueen pohjoisosaan Tarasten-järven eritasolii ymän läheisyyteen. Nykyisinä työpaikka-alueina on lisäksi osoite u lennonvar-mistuskeskuksen alue Aitovuoressa sekä katu- ja vihertuotannon toimipiste Atalassa. Aitovuoren alueelle on vara u mahdollisuus monipuoliseen työpaikkarakentamiseen. Ruutanan en läheisyy-dessä on osoite u toimisto- ja työpaikka-alueita, valta en 9 varressa teollisuusalueita ja Lintukal-lion en varressa ympäristöhäiriöitä aiheu amat-tomia teollisuusalueita.

Työpaikka-aluevaraukset mahdollistavat noin 1400 työpaikan muodostumisen kaava-alueelle. Lisäksi työpaikkoja syntyy Ojalan keskustan lähi-palveluihin (noin 50 työpaikkaa).

6.6 VirkistysOjalan kaupunginosapuisto peliken neen ja leik-kipuistoineen sijoi uu keskustaan päiväkodin ja koulun läheisyyteen. Koillisosan asuinalueelle sekä Rissoon voidaan lisäksi sijoi aa pienemmät toimintapuistot. Lamminrahkan suon ympäristö säilyy luonnonmukaisena lähivirkistysalueena ja tarjoaa mahdollisuuden esimerkiksi opetuskoh-teena toimivien luontopolkujen rakentamiseen. Ojalaa ja lähialueita palveleva koirapuisto on vi-heralueiden yleissuunnitelmassa sijoite u ko-koojakadun varteen Aitolahden en läheisyyteen, koska sen on tarkoitus palvella myös Tasanteen ja Olkahisten asukkaita. Muutoin lähivirkistysalueet säilyvät luonnonmukaisina.

Alueella on monia merki äviä ulkoilurei ejä. Mau-rinkylästä Leinolaan kulkeva ulkoilurei säilyy ja Kaupista Kangasalan suuntaan kulkeva seudullinen rei siirtyy Kangasalan puolella pohjoisemmaksi lähelle Tampereen rajaa. Olkahisenlahden ranta ja uimapaikat on saavute avissa Aitolahden en kevyen liikenteen alikulkujen kau a (Kumpulan

6.7 LiikenneKulku Ojalan asuinalueelle tapahtuu ennen Lam-minrahkan rakentamista Aitolahden en kau a. Ajoneuvoliikenne on kuitenkin suunniteltu sekä Aitolahden en, e ä Lamminrahkan kau a Tam-pereen keskustaan. Kaavassa on huomioitu vt:n 9 parantamissuunnitelma eritasolii ymien alueva-rausten osalta ja liikennemäärien laskennassa uusi Tasanteen eritasolii ymä.

Ojalan pääkokoojakatu on linja u lähtemään Ai-tolahden eltä Kumpulan koillispuolelta kaakkoon koh Ojalan keskustaa. Lii ymän läheisyydessä Aitolahden en tasausta joudutaan näkemäalueen parantamiseksi tarkistamaan ja lii ymän kaakkois-puolella huomioimaan erityises liito-oravien kul-kuyhteydet kadun yli. Pääkokoojakadun linjausta on luonnosvaiheen jälkeen tutki u tarkas . Vaikka linjaus ei luontoarvojen vuoksi ole ihanteellinen, on esite y paikka nykyistä sähkölinja-aukeaa hy-väksi käy äen kuitenkin tode u parhaaksi mah-dolliseksi ratkaisuksi.

Pääkokoojakadulta erkanee itään lenkkimäinen kokoojakatu, johon asuinalueilta tulevat pienem-mät kadut lii yvät.

Ojalasta etelään valta elle 12 suuntautuva pää-kokoojakatu on kun en yhteisessä toimeenpano-suunnitelmassa aikataulute u vuodelle 2019 ja vt 12 eritasolii ymä sijoi uu Kangasalan puolelle. Kokoojakatu on suunniteltu niin, e ä katurai o-

Käyttötarkoitus Pinta-ala ha Kerrosala krsm2 TyöpaikatT-8 33 100 000 800TP-9 13 40 000 500TY-5 7 10 000 100Yhteensä 53 150 000 1 400

Työpaikkojen määrä

pohjoispuoli ja Olkahisten koulu). Uusia itä-länsi-suuntaisia ulkoilurei ejä on osoite u Olkahisten koululta Väljässuon eteläpuolitse Kaarinanpolulle sekä Ojalan alueen läpi Kumpulasta koh Kangasa-lan Katajajärven laavua.

63


en rakentaminen Lamminrahkan kau a Ojalan keskustaan on mahdollista.

Lintukallion elle ja Haapakorven alueelle kulku on osoite u Tarastenjärven eltä eritasolii ymän läheisyydestä, koska nykyinen Lintukallion e halu-taan rauhoi aa ulkoilukäy öön myös vt:n 9 poh-joispuolella. Kulkusuunta muu uu myös nykyisel-le Ojalankylän alueelle, johon saavutaan etelästä pääkokoojakadulta. Näin saadaan Ojalankylä liite-tyksi muuhun aluerakenteeseen ja rauhoitetaan nykyisen eyhteyden luonnonarvoiltaan arvokas alue. Risson alueelle kulku tapahtuu lännestä Ori-muskadun ja Rissonkadun kau a, katua on jatket-tu itään Lamminrahkan alueelle.

Alueen liikenne-ennuste on laadi u Tampereen teknillisen yliopiston TALLI-mallilla tavoitevuodel-le 2030. Liikennemäärien osalta on tutki u neljä vaihtoehto lanne a, joissa Tasanteen eritasoliit-tymä on toteute u tai ei ole toteute u sekä Lam-minrahkan keskustan pääkatu on kaikille avoin tai joukkoliikennekatu (rai o e). Ojalan pääkokooja-kadun pohjoisosaa kuormi aa eniten vaihtoehto, jossa Lamminrahkan keskustan läpiajoliikenne on katkaistu muulta kuin joukkoliikenteeltä. Tällöin Aitolahden en läheisyydessä pääkokoojakadun liikennemäärä olisi noin 5200 ajoneuvoa/talviar-kivuorokausi. Vastaavassa vaihtoehdossa Ojalan ja Lamminrahkan välisellä pääkokoojakadulla lii-kennemäärä olisi noin 5700 ajoneuvoa. Raskaan liikenteen osuus katuverkolla on vähäinen, noin 1-2%. Kulkutapaosuudet Ojalan keskusta-alueella 19% jalan tai pyörällä, 60% henkilöautolla ja 21% joukkoliikenteellä. Rai o en rakentaminen lisäisi joukkoliikenteen kulkutapaosuu a 4% ja vähentäi-si 2% molempia muita kulkutapoja.

Kunnallistekniikan yleissuunnitelmassa on esite y kokoojakatujen nopeusrajoitukseksi 40 km/h. Jat-kosuunni elussa tulee huomioida, e ä katuympä-ristö tukee nopeusrajoitusta.

Alueella rii ää 1+1 –kaistainen poikkileikkaus myös pääkokoojakadulla. Keskustan pohjoispuo-lisilla alueilla katualueen enimmäisleveydeksi on teknisissä suunnitelmissa esite y 18.1 m, mihin ajoradan lisäksi mahtuu toiselle puolelle yhdistet-ty jalkakäytävä ja pyöräkaista, toiselle puolelle jal-kakäytävä ja istutus-/pysäköin kaista sekä kevyen liikenteen väylien alle tarvi avat teknisen huollon verkostot. Keskustasta Lamminrahkaan kulkevan pääkokoojakadun enimmäisleveys on 22.1 m, mi-

kä mahdollistaa katurai o en toteu amisen. Mi-käli katurai o e ulo uu Ojalan keskustaan as , tulee päätepysäkin läheisyydessä olla leveämpi väistö la.

Kevyen liikenteen sujuvat yhteydet asuinalueiden välillä sekä palveluihin ovat olleet suunni elun lähtökohtana. Etenkin yhteyksiä Ojalasta Lam-minrahkan suuntaan on painote u, mu a myös yhteyksiä Olkahisen ja Atalan kouluille. Seudulli-sia kevyen liikenteen rei ejä ovat Aitolahden en ja Tarastenjärven en laidassa olevat väylät, pää-rei ejä Aitolahden eltä Ojalan ja Lamminrahkan keskustan kau a kulkeva väylä sekä Rissonkadun laidassa oleva väylä. Kaavaan osoite ujen rei en lisäksi alueellisia rei ejä on suunniteltu sekä ko-koojakatujen yhteyteen e ä aluerakenteen sisälle. Varsinaisten kevyen liikenteen rei en ohella alu-eelle on suunniteltu ulkoilurei ejä, viheralueille sijoi uvat rei t toteute aneen pääosin sorapin-taisina. Pohjoisosassa Haapakorven työpaikka-alueelta on esite y kevyen liikenteen yhteystarve Aitolahden elle.

Kevyen liikenteen - ja ulkoilureitit

64


6.8 Yhdyskuntatekninen huoltoAlueelle on laadi u erillinen kunnallistekniikan yleissuunnitelma (WSP Finland Oy). Teknisten ver-kostojen suunni elussa on pyri y sijoi amaan kaikki pääverkostot kokoojakatujen yhteyteen. Näitä ovat mm. vesijohto- ja viemärilinjat, jä een putkikeräys ja mahdollinen kaukolämpölinja.

VesihuoltoOjalan alue liitetään nykyiseen vesijohtoverkoston runkolinjaan Aitolahden en varressa. Alueen pää-vesijohtolinjat kulkevat pääkokoojakadun linjausta keskustaan sekä Ojalankylän kau a itäosan asuin-alueille. Keskustasta vesijohtolinja jatkuu pääko-koojakadun linjauksella Lamminrahkaan. Jäteve-sien osalta Ojalan pohjois- ja itäosan viemäröin hoidetaan länsisuuntaan, uusi pumppaamo raken-netaan Aitolahden en itäreunaan korvaamaan nykyisen pumppaamon, josta jätevedet johde-taan edelleen Aitolahden en itäpuolella etelään ja puretaan Nikinväylän pohjoispuolella olevaan jätevesiviemärin runkolinjaan. Itäosan erillispien-taloalueella on tarve pumppaamolle, mu a sen sijain tarkentuu asemakaavavaiheessa, kun alu-een katuyhteydet ratkaistaan. Ojalan eteläosasta jätevedet johdetaan Lamminrahkan kau a Ris-son itäpuolelle rakenne avalle pumppaamolle ja sieltä edelleen Rissonkadun linjausta noudatellen Atanväylälle, jossa jätevedet puretaan olemassa olevaan jätevesiviemärin runkolinjaan.

Kaava-alueen pohjoisosan teollisuusalueen ve-sihuolto on suunniteltu liite äväksi uuteen run-koverkostoon Aitolahden en varressa. Alueen verkostot kulkevat kokoojakadun yhteydessä sekä luoteeseen laskevan puropainanteen läheisyydes-sä. Jätevedenpumppaamo on sijoite u valta en 9 eteläpuolelle, josta jätevedet johdetaan edelleen Aitolahden en varteen rakenne avalle pump-paamolle (Aitovuoren en pohjoispuolella, korvaa nykyisen Rahka en pumppaamon). Suunnitelma edelly ää Aitolahden en runkolinjan toteu amis-ta ja alkuvaiheessa alueen vesihuolto hoidetaan pohjoisesta Tarastenjärven kau a.

Vesihuollon toimintavarmuuden parantamiseksi on koillisella kaupunkialueella tarve uusien run-kolinjojen rakentamiseen. Näistä vesijohdon run-kolinja on suunniteltu kulkemaan Aitolahden en itäpuolella pääosin en linjausta noudatellen se-kä Ojalan ja Lamminrahkan läpi pääkokoojakadun yhteydessä.

EnergiahuoltoAlueen läpi kulkevat nykyiset 110-400 kV voimalin-jat on esite y kaavakartalla. Alueelle on suunnitel-tu uu a pohjois-eteläsuuntaista 110 kV Kangasala-Nurmi –voimajohtoa, joka sijoite aisiin nykyisen johtoaukean länsipuolelle. Kangasalan kunta tutkii Lamminrahkassa itä-länsisuuntaisen 110 kV säh-kölinjan siirtämistä tai korvaamista maakaapeli-na. Tampereella Rissonkadulla vastaavaa tarve a muutokseen ei ole, mu a silläkin linjalla on Tam-pereen Sähköverkko Oy:n toimesta tutki u uu a johtoyhtey ä.

Kaava-alueen pohjoispuolelle Tarastenjärvelle ol-laan rakentamassa uu a hyötyvoimalaitosta, jos-ta olisi mahdollista johtaa kaukolämpöä Ojalan tehokkaimmin rakenne aville alueille. Teknisen huollon suunnitelmissa linjavaraus on tehty Aito-lahden elle sekä pääkokoojakatua myötäillen Oja-lan keskustaan. Tampereen Kaukolämpö Oy päät-tää asiasta jatkosuunni elun yhteydessä.

Alueella on alustavas tutki u lähienergian hyö-dyntämistä (WSP Finland Oy). Ojala-Lammin-rahkan alueelle parhaiten soveltuisivat maa- ja ilmalämpöpumput, aurinkolämpö ja –sähkö sekä pienpol olaitokset. Erityises pientalovaltaisilla alueilla kalliolämmön hyötykäy ö on mahdollista.

JätehuoltoAlueelle on suunniteltu jä eiden putkikeräysjär-jestelmää, jonka koon asema on sijoite u Kan-gasalan puolelle Lamminrahkan pohjoisosaan. Koon asemalta on suunniteltu Ojalan keskustan ja lenkkikadun kau a silmukkamainen linjaus, johon ympäröivät asuinalueet liitetään. Lisäksi alueelle on sijoite u ekopisteitä mm. paperin ja kartongin vastaano oa varten.

HulevedetAlueelle on laadi u hulevesisuunnitelma (Ramboll Finland Oy), jossa on esite y hulevesien hallinnan toimenpidesuositukset ja lavaraukset. Suunnitel-ma ohjaa asemakaavavaiheessa tehtävää jatko-suunni elua ja sen perusteella on osayleiskaavaan tehty määräyksiä ja merkintöjä. Hulevesisuunni-telman tavoi eena on säily ää nykyisen kaltaiset virtaamaolot, taata vastaano aviin vesistöihin laskevan veden rii ävän hyvä laatu (erityises Halimasjärvi ja Olkahistenlah ) sekä varmistaa ny-kyisten luontoarvojen säilyminen (erityises vt9 pohjoispuolella olevat tummaverkkoperhosniityt). Hulevesien hallintamenetelmissä korostuu vesien luonnonmukainen käsi ely ja johtaminen sekä

65


hallinnan hajau aminen syntypaikoille. Hallinnan hajau aminen syntypaikoille on mitoite u siten,

ä kiinteistöillä on viivyte ävä 1 m3 hulevesiä jokaista 100 m2 päällyste yä pintaa kohden. Vii-vytys tulee järjestää osin tai kokonaan käy äen laadullista käsi elyä kuten biosuodatusta.

Yleisillä alueilla järjeste ävälle hallinnalle on esi-te y kosteikkojen ja lammikoiden tarvi ava -lavaraus (0,5 m keskisyvyys) sekä suositeltava si-jain . Yleisten viivytysalueiden rakentamistarve on pyri y minimoimaan hyödyntämällä nykyisiä kosteikkoja ja painanteita. Järjestelmien lavara-uksien suunni elussa mitoitussateena käyte in kerran 10 tai 20 vuodessa toistuvaa sade a, riip-puen vastaano avan vesistön luonteesta. Hule-vesisuunnitelmassa on esite y myös mahdollisia tulvariskialueita.

Rakentamisen aikaiset hulevedet tulee huomioi-da hallintajärjestelmien suunni elussa ja yleisil-le alueille sijoi uvat järjestelmät tulee toteu aa ennen alueen rakentamisen aloi amista. Hallin-tajärjestelmissä tulee olla kiintoainesta ja hai a-aineita pidä ävää kasvillisuu a ennen kuin niihin johdetaan työmaavesiä. Rakentamisen aikaisia hu-levesiä käsi elevät järjestelmät tulee sijoitella si-ten, e ä niihin johdetaan mahdollisimman vähän rakennustyömaan ulkopuolelta tulevia puhtaita vesiä.

Suurin osa Kangasalan Lamminrahkan alueesta kuuluu Halimasjärven valuma-alueeseen. Lam-minrahkan kaavoituksen yhteydessä on laadi u vastaava hulevesisuunnitelma ja kaavan yleismää-räyksissä edellytetään sekä jatkosuunni elua e ä hulevesien käsi elyä.

6.9 Luonnonympäristö ja suojeluHalimasjärven luonnonsuojelualueen laajennus on osoite u kaavassa luonnonsuojelualueena. Alueen perustamisen yhteydessä laaditut rauhoi-tusmääräykset sekä käy ö- ja hoitosuunnitelma ohjaavat alueen käy öä. Käy ö- ja hoitosuunni-telmassa on maini u, e ä alueella olevan itä-län-sisuuntaisen ulkoilurei n rinnalle on mahdollista rakentaa tulevaisuudessa kevyen liikenteen rei palvelemaan uusia asuinalueita. Rei tulee suun-nitella maaston ja sen hetkisten luontoarvojen mukaan n. 3 metrin levyisenä ja mahdollisimman lähelle olemassa olevaa rei ä siten, e ä luontoar-vot eivät vaarannu.

Liito-oravan, lepakon ja metsäluonnon kannal-ta erityisen tärkeät elinympäristöt sekä keskeiset ekologiset yhteydet on jäte y pääosin rakentami-sen ulkopuolelle (VLL-, SE- ja M-alueet) ja niitä kos-kevat merkinnät on esite y kaavakartalla.

Liito-oravien kannalta merki ävimmälle alueelle Olkahisenlahden murroslaakson läheisyydessä ei ole osoite u uudisrakentamista. Ojalan alueelle väl ämätön kokoojakatu on linja u alueen etelä-puolelta nykyisen sähkölinjan aukkoa hyväksikäyt-täen. Liito-oravayhteydet pohjoiseen sekä etelään Halimasjärven alueelle sijoi uvat lähivirkistysalu-eille ja ampumaradan läheiselle selvitysalueelle. Jatkosuunni elussa erityises huomioitavia liito-oravayhteyksiä on yleiskaavassa rakenne aville alueille sijoi uvat yhteydet pohjoisosassa Aitolah-den en itäpuolella sekä teollisuusalueella. Kulku-yhteydet on esite y kaavakartalla. Kaava-aineis-tossa on esite y tarkemmat kartat liito-oravien elinympäristöistä ja niiden välisistä yhteyksistä Ojala-Lamminrahka-alueella.

Muista ekologisista yhteyksistä jatkosuunni elus-sa merki äviä ovat valta en 9 ylitys (ekosilta vt9 yleissuunnitelmassa), Ojalan keskustan pohjois-puolinen yhteys AP-alueella sekä yhteys Halimas-järveltä itään Lamminrahkaan. Myös nämä yhtey-det on esite y kaavakartalla.

66


6.10 Maisema ja kulttuuriarvotAlueen arvokkaimmat maisematekijät Halimasjär-ven ympäristö, Aitovuori ja Olkahisenlahden mur-roslaakso säilyvät rakentama omina. Pienipiir-teistä ja vaihtelevaa maisemarakenne a voidaan korostaa osoi amalla rakentamista selännealu-eille ja viheralueita painanteisiin. Lamminrahkan suoalue muodostaa avointa maisema laa muu-toin suljetussa ympäristössä.

Historiallisen ajan muinaisjäännökset on esite y kaavakartalla, rajakivet kohdemerkintöinä ja Oja-lan turverata sekä turvetehtaan jäännökset osa-aluemerkintänä. Turverata sijoi uu suurimmaksi osaksi rakenne avaksi osoitetulle alueelle, mu a on jatkosuunni elussa säilyte ävissä esim. osana ulkoilurei stöä. Turveradan ja kokoojakadun ris-teämispaikat on suunniteltu sellaisiin paikkoihin, joissa turveradan rakenteisiin kohdistuu mahdol-lisimman vähän vaikutuksia. Lintukallion e on osoite u historiallisena enä, jonka linjaus säilyy osana katu- ja kevyen liikenteen verkostoa.

6.11 YmpäristönsuojeluKaavakartalla on esite y meluntorjuntatarve –merkinnällä alueet, joilla liikenne- tai ampuma-ratamelu yli ää ohjearvot. Liikennemelun vuoksi teiden laita-alueita on osoite u suojaviheralueik-si, vaikka niiden luonne olisikin lähivirkistysalu-een omainen. Uusia asuinalueita ei ole sijoite u ampumaradan melualueelle. Alueen liikenne-en-nusteeseen perustuvan kokoojakatujen melutar-kastelun mukaan 55 dB:n ohjearvotaso ei ulotu liikennealueen ulkopuolelle. Kaavan yleismäärä-yksissä edellytetään, e ä asuinkor eleilla asema-kaavan pohjaksi on laadi ava meluselvitys.

Teollisuusalueella oleva Aitolahden vanha kaa-topaikka sekä Ojalan asuinalueen pohjoisosassa oleva mahdollinen arseeniriskialue on osoite u kaavakartalla. Näillä alueilla maaperän pilaantu-neisuus tulee selvi ää asemakaavoituksen yhtey-dessä ja kunnostaa käy ötarkoituksen edelly ä-mällä tavalla.

Alueen hulevesien hallintaa on käsitelty kohdassa 6.8.

6.12 Erityis- ja selvitysalueetAitovuoren alue on osoite u puolustusvoimien alueeksi. Alueen ydintoiminnot sijaitsevat aidatul-la alueella. Kaava-alueen maankäy ö ei saa aihe-

aa haitallisia vaikutuksia Aitovuoressa sijaitse-van tutka-aseman toiminnalle.

Aitovuoren ampumarata ja sen ympäristöluvan mukainen melualue on osoite u selvitysalueena. Pitkällä tähtäimellä ampumaradan sijain keskel-lä kaupunkirakenne a nähdään ongelmallisena. Alueen maankäy öä voidaan tarkastella uudel-leen, mikäli toiminta loppuu tai alueen melutasoa voidaan alentaa. Mahdollises muu uvaa maan-käy öä ajatellen selvitysalueelle on osoite u eliikenteen yhteystarve Aitolahden eltä Ojalan

asuinalueen pohjoisosaan.

67


6.13 Osayleiskaavamerkinnät ja -määräyksetOsayleiskaavakar a on esite y virastokartalla, joka on Tampereen kaupunkimi ausyksikön laa- ma. Kangasalan Lamminrahkan osayleiskaavae-

hdotus on esite y kartalla vaaleampana ja sitä koskevat merkinnät on lue avissa Lamminrahkan kaava-aineistosta.

Osayleiskaavamerkintöjen pohjana on käyte y 31.3.2000 anne ua ympäristöministeriön ase-tusta maankäy ö- ja rakennuslain mukaisissa kaavoissa käyte ävistä merkinnöistä. Yleiskaa-vamerkintään lii yy merkinnän selitys sekä use-impien merkintöjen kohdalla myös määräys. Yleiskaavamerkintä osoi aa alueen pääasiallisen käy ötarkoituksen yksityiskohtaisen maankäytön suunni elun ja rakentamisen pohjaksi.

KOKO ALUETTA KOSKEVA YLEISMÄÄRÄYS: Asemakaavoituksen yhteydessä on laadi ava eril-linen hulevesien hallintaa koskeva suunnitelma. Erityises on kiinnite ävä huomiota vesistöllisiin suojelutoimenpiteisiin. Ve ä läpäisemä ömiltä pin-noilta tulevia hulevesiä tulee viivy ää kor elialueilla siten, e ä viivytys lavuus on yksi kuu ometri jokai-sta sataa ve ä läpäisemätöntä pintaneliömetriä ko-hden. Asuinkor elialueilla asemakaavan pohjaksi on laadi ava meluselvitys. Kaava-alueen maankäy ö ei saa aiheu aa haitallisia vaikutuksia Aitovuoren tutka-aseman toiminnalle.

Yleismääräys sitoo osayleiskaavan alueelle laadi uun huleve-sisuunnitelmaan. Asemakaavoituksen yhteydessä on laadit-tava tarkempi hulevesisuunnitelma sekä asuinkor elialueilla meluselvitys. Puolustusvoimien tutka-asema Aitovuoressa on valtakunnallises merki ävä lennonvarmistusta ja so lasil-mailua palveleva kohde.

ALUEVARAUSMERKINNÄT

AK-1 KERROSTALOVALTAINEN ASUNTOALUE Alueelle saadaan sijoi aa myös asumista

häiritsemä ömiä yksityisten ja julkisten palvelujen, hallinnon, kaupan sekä tuotantotoiminnan loja. Muun kuin asuinkerrosalan määrä, laatu ja sijain alueella tulee määrätä asemakaavoituksen yhtey-dessä.

Merkinnällä on osoite u uusia alueita Ojalan keskustassa sekä Aitolahden en ja Rissonkadun varressa. Nykyiset alu-eet Rissonkadulla ja Orimuskadulla on osoite u voimassa olevan asemakaavan mukaises . Uusille alueille etenkin Ojalan keskustassa voidaan asemakaavassa osoi aa myös asumiselle tarpeellisia julkisia ja yksityisiä palveluja.

Muut alueita koskevat yleiskaavamerkinnät:Ojalan keskustaan on osoite u kohdemerkintöinä lähipal-velujen alue ja kaupunkipuisto sekä kevyen liikenteen yht-eystarve koh Lamminrahkaa. Näiden lavaraukset tulee huomioida jatkosuunni elussa. AK-1 –alue rajoi uu koil-lisosastaan vanhaan turverataan, joka on muinaisjäännök-senä osoite u kaavakartalla. Halimasjärvenojan varressa on osoite u pintavalunnan purkurei sekä ohjeellinen hulevesien viivytysallas. Aitolahden en varressa olevan alueen pohjoisosassa on esite y ulkoilurei Olkahisen koululle ja hulevesien purkurei . Aitolahden en puolella liikennemelu aiheu aa alueelle meluntorjuntatarpeen. Rissonkadulla alueelle on osoite u nykyinen voimalinja sekä asemakaavan mukainen liito-oravien ekologinen yht-eys. Rissonkadun itäosassa alueen läpi kulkee merki ävä hulevesien purkurei .

AP PIENTALOVALTAINEN ASUNTOALUE. Alueen kerrosalasta pääosa on sijoite ava

pientaloihin.

Merkinnällä on osoite u uusia alueita Ojalan ydinalueelle sekä Risson koillispuolelle Lamminrahkan aluerakenteeseen lii yen. Aitolahden en pohjoisosassa nykyisiä pientaloal-ueita voidaan täydennysrakentaa.

Muut alueita koskevat yleiskaavamerkinnät:AP-alueille on osoite u kevyen liikenteen rei stöjen, me-luntorjunnan, vesihuollon ja hulevesien erillismerkintöjä. Ojalan keskustan itä- ja pohjoispuolella muinaisjäännök-senä osoite u turverata kulkee alueen halki ja on erityises huomioitava jatkosuunni elussa.

AP-1 PIENTALOVALTAINEN ASUNTOALUE Alue varataan pääasiassa erillispien-taloille.

Merkinnällä on osoite u uusia alueita Ojalan ydinalueen pohjois- ja itäosissa sekä nykyisiä ja täydenne äviä omako- alueita Ojalankylässä, Maurinkylässä ja Rissossa.

Muut alueita koskevat yleiskaavamerkinnät:AP-1 -alueille on osoite u kevyen liikenteen rei stöjen, meluntorjunnan, vesihuollon, hulevesien ja pienialaisia luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeiden alueiden erillismerkintöjä. Muinaisjäännöksenä osoite u turverata ulo uu Ojalankylän eteläosaan. Ojalan pohjois-osassa alueelle on osoite u joukkoliikenteen kehi ämis-käytävä ja eliikenteen yhteystarve. Kiviainestutkimuksessa tode u rikin ja arseenin riskialue on osoite u terveyshaitan poistamistarve –merkinnällä Ojalan pohjoisosaan.

68


TP-9 TYÖPAIKKA-ALUEAlue varataan pääasiassa toimisto- ja

työpaikka loille sekä niihin lii yville liike- ja varas-to loille. Alueelle ei saa sijoi aa MRL 114§:n mukai-sta vähi äiskaupan suuryksikköä eikä kerrospinta-alaltaan yli 400 m2 suuruisia päivi äistavarakaupan myymälöitä. Liikekerrospinta-alaa voidaan rakentaa enintään 1/3 toimintojen kerrosalasta.

Merkinnällä on osoite u uusia alueita Tarastenjärven erita-solii ymän läheisyyteen sekä nykyisiä alueita Aitovuoren länsipuolelle ja Atalaan.

Muut alueita koskevat yleiskaavamerkinnät:TP-9 -alueille on osoite u merkinnät nykyisille voimalin-joille Rissonkadun ja Ruutanan en läheisyydessä. Alue-illa on myös liikennemelun torjuntatarve a valta en 12, Orimuskadun ja valta en 9 varressa sekä ampumaradan meluntorjuntatarve a Aitovuoren länsipuolella.

T-8 TEOLLISUUSALUEAlue varataan teollisuus- ja varasto loille

sekä niihin lii yville liike- ja toimisto loille. Liike- ja toimisto loja voidaan rakentaa enintään 25% toimintojen kerrosalasta. Alueella tapahtuva toimin-ta ei saa aiheu aa vesistön pilaantumista tai likaan-tumista.

Merkinnällä on osoite u uusia teollisuusalueita Aitovuoren pohjoispuolelle.

Muut alueita koskevat yleiskaavamerkinnät:T-8 -alueille on osoite u meluntorjunnan, vesihuollon, voimalinjojen ja hulevesien erillismerkintöjä. Luontoarvois-ta alueilla tulee huomioida ekologinen yhteys Kangasalan Matkajärveltä valta en 9 pohjoispuolelle ja Aitovuorelle.

TY-5 TEOLLISUUSALUE, JOLLA YMPÄRISTÖ ASET-TAA TOIMINNAN LAADULLE ERITYISIÄ VAA-

TIMUKSIA. Alue varataan ympäristöön soveltuville pienteollisuus- ja varasto loille sekä niihin lii yville pientaloille, liike- ja toimisto loille. Liike- ja toimis-to loja voidaan rakentaa enintään 25% toimintojen kerrosalasta. Alueella tapahtuva toiminta ei saa aiheu aa ilman pilaantumista, melua tai muuta sii-hen verra avaa häiriötä asumiselle tai ympäristölle eikä aiheu aa vesistön pilaantumista tai likaantu-mista.

Merkinnällä on osoite u alueita Lintukallion en varressa. Alueella on mahdollista pienteollisuustyyppinen toiminta ja sen yhteyteen sijoi uva asuinrakentaminen. Alueella on myös nykyistä asutusta, joka tulee huomioida suunni e-lussa.

Muut alueita koskevat yleiskaavamerkinnät:TY-5 –alueella Lintukallion en lounaispuolella on ollut Ai-tolahden vanha kaatopaikka, joka on osoite u terveyshaitan poistamistarve –merkinnällä. Valta en 9 liikennemelu aiheu aa meluntorjuntatarve a alueen pohjoisosaan. Lin-tukallion e on osoite u historiallisena elinjana, joka tulee huomioida alueen jatkosuunni elussa.

VLL-3 LUONNONMUKAINEN LÄHIVIRKISTYSALUEAlue varataan ulkoilu-, liikunta- ja urhei-

lutoiminnoille sekä luonnon kokemiseen laajoina pääosin luonnon laisina aluekokonaisuuksina. Maisemaa muu ava maanrakennustyö, puiden kaataminen tai muut näihin verra avat toimen-piteet ovat luvanvaraisia kuten MRL:n 128§:ssä on sääde y. Alueella sallitaan vähäinen luonnonym-päristön huomioono ava yleistä virkistystoimintaa palveleva rakentaminen sekä hulevesien käsi elyä varten toteute avan kosteikon, laskeutusaltaan tai lammikon ja niihin lii yvän huolto en rakentamin-en.

Merkinnällä on osoite u suurin osa rakentama omaksi jäävistä alueista. Alueet säilyvät pääosin luonnon laisina. Viheralueiden yleissuunnitelmassa on esite y lähivirkistys-alueiden viheraluetyypit ja hoitoluokat.

Muut alueita koskevat yleiskaavamerkinnät:VLL-3 -alueille sijoi uu lukuisia luontokohteita, hulevesien hallintaa ja kevyen liikenteen yhteyksiä osoi avia erillis-merkintöjä sekä vesihuollon ja eliikenteen yhteysvarauk-sia. Muinaisjäännöksenä osoite u turverata rakenteineen ulo uu Lamminrahkan suon pohjoispuolelle ja Risson koil-lispuolella, kuntarajalla on osoite u muinaismuistokohde (vanha rajapyykki).

ET YHDYSKUNTATEKNISEN HUOLLON ALUE

Merkinnällä on osoite u Kumpulassa, Vuori en päässä ole-va telemasto.

Muut alue a koskevat yleiskaavamerkinnät:Alue kuuluu luonnon monimuotoisuuden kannalta merkit-tävään Kumpulan kallioalueeseen.

EP PUOLUSTUSVOIMIEN ALUE

Merkinnällä on osoite u puolustusvoimien alue Aitovuor-essa.

Muut alue a koskevat yleiskaavamerkinnät:EP-alueen pohjois-, länsi- ja kaakkoislaidoilla on osoite u luonnonarvoja koskevia erillismerkintöjä. Pohjoisosassa on esite y kevyen liikenteen yhteystarve Lintukallion eltä Aitolahden elle ja itäosassa nykyinen voimalinja. Alueen kaakkoisosassa on osoite u muinaismuistokohde (vanha rajapyykki).

EV SUOJAVIHERALUE

Merkinnällä on osoite u Aitolahden en ja valta en 12 lai-dassa olevia alueita, joilla liikennemelun aiheu ama melu-taso yli ää virkistysalueille asetetun ohjearvon (Tampereen kaupungin meluselvityksen ennuste vuodelle 2030).

Muut alue a koskevat yleiskaavamerkinnät:EV-alueilla on osoite u luonnonarvoja, vesihuoltoa ja ul-koilurei ejä koskevia erillismerkintöjä.

69


SL LUONNONSUOJELUALUE

Merkinnällä on osoite u luonnonsuojelulailla 2013 rauhoite u Halimasjärven luonnonsuojelualueen laajen-nus.

Muut alue a koskevat yleiskaavamerkinnät:SL-alueen läpi on osoite u nykyinen ulkoilurei , jonka yh-teyteen on luonnonsuojelualueen käy ö- ja hoitosuunni-telman mukaises mahdollisuus rakentaa kevyen liikenteen rei . Ollinoja on osoite u pintavalunnan purkurei nä. Suurin osa Kangasalan Lamminrahkan hulevesistä laskee Ollinojan kau a.

M-2 MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUEAlueella on salli ua vain maa- ja metsäta-

louteen lii yvä rakentaminen. Alueella olevat asuin-rakennukset ja lomarakennukset voidaan säily ää. Rakennusten perusparantaminen, korjaaminen ja vähäinen laajentaminen sallitaan sekä tuhoutuneen rakennuksen uudelleen rakentaminen on mahdol-lista. Maisemaa muu ava maanrakennustyö, pui-den kaataminen tai muut näihin verra avat toimen-piteet ovat luvanvaraisia kuten MRL:n 128§:ssä on sääde y. Alueilla, jotka ovat merki äviä ekologis-ten yhteyksien kannalta, ei saa suori aa sellaisia toimenpiteitä, e ä alueen luontoarvot heikkenevät.

M-2 -merkinnällä on osoite u Aitovuoren eritasolii ymän itäpuolinen alue. Merkinnällä turvataan maisema- ja luon-toarvojen säilyminen alueella. Alueella oleva yksi äinen asuinkiinteistö säilyy.

Muut alue a koskevat yleiskaavamerkinnät:Alueella on osoite u luonnonarvoja ja kevyen liikenteen yhteystarve a osoi avia erillismerkintöjä.

MU-1MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE, JOLLA ON ERITYISTÄ ULKOILUN OHJAAMIS-TARVETTA

Alueella on salli ua vain maa- ja metsätalouteen lii yvä rakentaminen. Maisemaa muu ava maan-rakennustyö, puiden kaataminen tai muut näihin verra avat toimenpiteet ovat luvanvaraisia kuten MRL:n 128§:ssä on sääde y. Alueilla, jotka ovat merki äviä ekologisten yhteyksien kannalta, ei saa suori aa sellaisia toimenpiteitä, e ä alueen luon-toarvot heikkenevät.

MU-1 -merkinnällä on osoite u Aitovuoren pohjoispuolisia alueita, joiden kau a kulkee seudullinen ulkoilurei pohjoi-seen Kintulammen suuntaan. Merkinnällä turvataan virkis-tys-, maisema- ja luontoarvojen säilyminen alueella.

Muut alue a koskevat yleiskaavamerkinnät:Alueella on osoite u ekologisia yhteyksiä, luonnonarvoja, ohjeellinen ulkoilurei , hulevesien käsi elyä, vesihuoltoa sekä voimalinjoja osoi avia erillismerkintöjä. Lintukallion e on osoite u historiallisena elinjana, joka tulee huomioida alueen jatkosuunni elussa.

LIIKENNEALUE

Osayleiskaavassa osoite u everkko on merki y liiken-nealueeksi. Aitovuoren eritasolii ymässä on huomioitu vt9 parantamissuunnitelma (kiertolii ymän lavaraus) ja val-ta ellä 12 aluevaraussuunnitelma (nelikaistaistaminen ja Linnainmaan eritasolii ymä). Pääkokoojakadut on teknisen huollon yleissuunnitelmassa (WSP Finland Oy) suunniteltu yleissuunnitelmatasoises .

Muut alue a koskevat yleiskaavamerkinnät:Liikennealueille sijoi uu joukkoliikenteen kehi ämiskäytä-viä, kevyen liikenteen rei ejä ja teknisen huollon linjoja. Lin-tukallion e on osoite u historiallisena elinjana, joka tulee huomioida alueen jatkosuunni elussa. Viheryhteystarpee-na osoitetut ekologiset yhteydet risteävät liikennealueiden kanssa monella kohdalla. Näistä merki ävimpiä ovat vt9 ylitys Lintukallion en kohdalla (suunniteltu ekosilta), sekä liito-oravien kulkuyhteydet Aitolahden ellä, pääkokooja-kadulla, Rissonkadulla ja vt:llä 12. Pääkokoojakadulla liito-oravien kulkuyhteyden risteämiskohdalla katualue tulee rakentaa mahdollisimman kapeana ilman välikaistoja tai vaihtoehtoises jä ää rii ävän leveä puustoinen välikaista.

SE-2 SELVITYSALUEAlueen maankäy öä voidaan tarkastella

uudelleen, mikäli alueen melutasoa voidaan alen-taa.

SE-2 alueena on osoite u Aitovuoren ampumarata ja sen melutason ohjearvot yli ävä alue (ympäristöluvan 2013 yhteydessä tehty meluselvityksen päivitys). Mikäli ampuma-radan toiminta loppuu tai alueen melutasoa voidaan alen-taa, voidaan alueen maankäy öä tutkia uudelleen.

Muut alue a koskevat yleiskaavamerkinnät:Selvitysalueelle on osoite u ympäristö- ja maisemaselvi-tykseen perustuvia ekologisia yhteyksiä ja luonnonarvoja osoi avia erillismerkintöjä, jotka tulee huomioida jatko-suunni elussa. Alueen läpi on osoite u itä-länsisuuntainen ohjeellinen ulkoilurei sekä pitkän tähtäimen varauksena eliikenteen yhteystarve mahdolliselle kokoojakadulle Aito-

lahden eltä Ojalan asuinalueen pohjoisosaan. Alueella on osoite u myös kaksi muinaismuistokohde a (vanhat raja-pyykit) sekä hulevesien purkurei , jonka merkitys kasvaa, mikäli alueen maankäy ö muu uu.

pl LÄHIPALVELUJEN ALUEpl-kohdemerkinnällä on osoite u Ojalan keskustan sijain pääkokoojakadun ja lenkkikadun lii ymän läheisyydessä.

vlk KAUPUNKIPUISTOvlk-kohdemerkinnällä on osoite u Ojalan keskustaan sijoit-tuva kaupunginosapuisto. Puiston sijain perustuu Ojalan ydinalueen yleissuunnitelmaan. Kaupunginosapuiston yleis-suunnitelma on laadi u viheralueiden yleissuunnitelman yhteydessä.

70


SM MUINAISMUISTOKOHDEMuinaismuistolain rauhoi ama kiinteä muinaisjään-nös. Alueen kaivaminen, pei äminen, muu aminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain no-jalla kielle y. Alue a ja sen lähiympäristöä koskevis-ta maankäy ösuunnitelmista tulee pyytää lausunto museoviranomaiselta.

SM-kohdemerkinnällä on osoite u kolme muinaisjäännös-inventointeihin perustuvaa rajamerkkiä. Tampere Ruskeva-ha ja Aitovuoren rako sijoi uvat Aitovuoren etelä- ja kaak-koispuolelle, Kangasala 58 Rieso Risson koillispuolelle. Pirkanmaan maakuntamuseo on ollut museoviranomaisena kaavaa valmisteltaessa.

HISTORIALLINEN TIELINJATien linjaa, sen rakenteita ja päällysteitä

sekä lähiympäristöä koskevista suunnitelmista ja toimenpiteistä tulee neuvotella kul uuriympäristö-viranomaisen kanssa.

Merkinnällä on osoite u Lintukallion en vanha linjaus muinaisjäännösinventoinnin mukaises . Tie on nykyisessä käytössä, historiallisesta elinjasta ei ole havai avissa säi-lyneitä rakenteita, mu a linjausta voidaan pitää muinais-jäännöksen kaltaisena vaali avana kohteena. Pirkanmaan maakuntamuseo on ollut kul uuriympäristöviranomaisena kaavaa valmisteltaessa.

ULKOILUREITTIMerkinnällä on osoite u alueen läpi kulkevat nykyiset ul-koilurei t: seudullinen ulkoilurei Halimasjärven kaakkois-puolella ja ulkoilun päärei Maurinkylästä Leinolaan. Oja-lan pääkokoojakadun linjaus edelly ää ulkoilurei n ylikulun rakentamista ja pienen muutoksen nykyiseen linjaukseen Ojalankylän lounaispuolella.

OHJEELLINEN ULKOILUREITTIMerkinnällä on osoite u seudullista verkostoa täydentävät rei t Aitovuoren pohjoispuolella ja Halimasjärven itäpuolel-la sekä päärei ejä täydentävä osuus Risson itäpuolella (pal-velee etenkin Lamminrahkan asukkaita). Paikallisia itä-län-sisuuntaisia rei ejä on osoite u Maurinkylän eteläpuolelta ja Ojalan asuinalueen läpi Kaarinanpolulle sekä Ojalan kaak-koisosasta Lamminrahkan suuntaan.

KEVYEN LIIKENTEEN REITTIMerkinnällä on osoite u alueen läpi kulkevat seudulliset kevyen liikenteen väylät Aitolahden en ja Ruutanan en/Tarastenjärven en varressa sekä päärei t Ojalan pääko-koojakadun ja Rissonkadun varressa. Ruutanan en varaus lii yy Nurmi-Sorilan osayleiskaavaehdotuksen kehi ämista-voi eisiin.

ALI- TAI YLIKULKU

Merkinnällä on osoite u tärkeimmät kevy ä liikenne ä palvelevat ali-/ylikulut. Uusia ali-/ylikulkuja on osoite u Ai-tolahden en pohjoisosaan (perustuu vt9 parantamissuun-nitelmaan) sekä Ojalan pääkokoojakadun ja ulkoilurei n risteämiskohtaan.

z 110-400 kV VOIMALINJAJohtoalueelle ei saa sijoittaa toimintaa, joka vaikeuttaa johdon käyttöä, kunnossapitoa tai uusimista. Kaikista johtoalueelle suunniteltavista toimenpiteistä on pyydettävä johdon omistajan lupa.Merkinnällä on osoite u nykyiset voimalinjat Aitovuoren koillispuolella ja Rissossa. Nykyisten voimalinjavarausten yhteyteen voidaan sijoi aa myös uusia linjoja (esim. Kan-gasala-Nurmi –yhteys). Fingrid Oyj on toiminut lausunnon antajana kaavaa valmisteltaessa.

vh OHJEELLINEN VESIHUOLTOLINJAMerkinnällä on osoite u teknisen huollon yleissuunnitel-maan perustuvat tärkeimmät Ojala-Lamminrahkan alue a sekä seudullista runkoverkostoa palvelevat vesihuoltolinjat. Linjat on pyri y sijoi amaan katuverkon yhteyteen ja raken-ne avilla alueilla linjaus voi tarkentua asemakaavavaihees-sa.

et OHJEELLINEN YHDYSKUNTATEKNISELLE HUOLLOLLE VARATTU ALUEEN OSA

Merkinnällä on osoite u teknisen huollon yleissuunnitel-maan perustuvat jätevedenpumppaamot (4 kpl). Pump-paamot sijoi uvat Aitovuoren pohjoispuolelle vt9 varteen, Aitolahden en pohjoisosaan (korvaa nykyisen Rahka en pumppaamon), Aitolahden en ja Ojalankylän en lii ymään (korvaa nykyisen pumppaamon) sekä Risson itäpuolelle lähelle kuntarajaa.

! TERVEYSHAITAN POISTAMISTARVEAlueen maaperän pilaantuneisuus tulee selvit-

tää asemakaavoituksen yhteydessä ja kunnostaa käy ötarkoituksen edelly ämällä tavalla.

Merkinnällä on osoite u Aitolahden vanha kaatopaikka Lintukallion en lounaispuolella ja kiviainestutkimukseen perustuva rikki-/ arseeniriskialue Ojalan asuinalueen poh-joisosassa. Arseenin osalta alueella suositellaan tehtäväksi lisätutkimuksia viimeistään louhintatöiden aikana ja rikin osalta lisätutkimuksia, mikäli alueella suunnitellaan laajoja louhintoja.

TIELIIKENTEEN YHTEYSTARVEMerkinnällä on osoite u mahdollinen tulevaisuuden eyhte-ystarve Aitolahden eltä ampumarata-alueen kau a Ojalan pohjoisosaan. Katulinjausta ei ole osayleiskaavavaiheessa vaiheessa tutki u tarkemmin. Yhteystarve tulee huomioida Ojalan asuinalue a asemakaavoite aessa.

71


JOUKKOLIIKENTEEN KEHITTÄMIS-KÄYTÄVÄ

Merkinnällä on osoite u Ojalan asuinalue a palveleva jouk-koliikennelinja, joka on mahdollista toteu aa katurai o enä Ojalan keskustaan as sekä alue a sivuavat joukkoliiken-nelinjat Aitolahden ellä, Ruutanan ellä, Orimuskadulla ja vt:llä 12 (Kangasalaa palveleva joukkoliikennelinja). Ruuta-nan en linja perustuu Nurmi-Sorilan osayleiskaavaehdotuk-sen kehi ämistavoi eisiin.

KEVYEN LIIKENTEEN YHTEYSTARVEMerkinnällä on osoite u kevyen liikenteen verkostoa täydentävät uudet yhteystarpeet: päärei Ojalan keskus-tasta asuinalueiden kau a Lamminrahkan keskustaan ja paikallinen rei Lintukallion eltä Aitolahden elle.

VIHERYHTEYSTARVEViheryhteys toimii ekologisena yhteytenä. Aluetta ja sen lähiympäristöä suunniteltaessa on katsot-tava, ettei ekologisia käytäviä katkaista.

Merkinnällä on osoite u ympäristö- ja maisemaselvitykseen perustuvat, pääasiassa liito-oravayhteyksiä palvelevat ny-kyiset rei t ja liikennealueiden ylityspaikat. Näillä alueilla on erityises huomioitava liito-oraville soveltuvan puuston säi-lyminen. Pirkanmaan ELY-keskuksen suosituksen mukaan lii-to-oraville soveltuvan kulkuyhteyden minimileveys tulee olla 30m. Muulle lajistolle merki yjä ekologisia yhteyksiä ovat valta en 9 ylitys (ekosilta) ja yhteys sillalta kaakon suun-taan, Ojalan asuinalueen läpi kulkeva itä-länsisuuntainen yhteys, kuntarajan seudulliselle virkistysvyöhykkeelle sijoit-tuva yhteys ja Halimasjärven suojelualueelta Petäjässuon kau a etelään johtava yhteys.

wVIHERYHTEYSTARVE, JOKA ON MERKIT-TÄVÄ PINTAVALUNNAN PURKUREITTI

Merkinnällä on osoite u hulevesisuunnitelmaan perustuvat tärkeimmät, pääasiassa rakenne aville alueille sijoi uvat hulevesien purkurei t, joita ovat Juoponlahteen laskeva Ai-tovuoren pohjoispuolella oleva uoma (T-8 alue), Olkahisen-lahteen laskevat Väljässuonoja (SE-2 –alue) ja Ojalanoja sivuhaaroineen (AP- ja AP-1 –alueet) sekä Halimasjärveen laskevat Halimasjärvenoja (AP-alue) ja Ollinoja sivuhaaroi-neen (SL- ja VLL-3 -alueet). Ollinojan merki ävyys johtuu pääosin Kangasalan Lamminrahkan hulevesistä. Väljässuo-nojan merkitys kasvaa, mikäli selvitysalueen maankäy ö muu uu. Hulevesirei t ovat pääasiassa nykyisiä avouomia. Rakenne avien rei en linjausta voidaan tarkentaa jatko-suunni elussa.

MELUNTORJUNTATARVEMerkinnällä on osoite u kohteet, joilla melulle asete u ohjearvo voi yli yä ilman parantavia toimenpiteitä. Melun-torjuntatarve a on valtateiden 9 ja 12 laidassa, Aitolahden- en laidassa sekä Maurinkylässä Aitovuoren ampumaradan

laidassa. Merkinnät perustuvat Tampereen kaupungin melu-selvityksen ennusteisiin vuodelle 2030 sekä Aitovuoren am-pumaradan meluselvityksen päivitykseen.

s-1 ALUEEN OSA, JOLLA ON LUONNONSUOJE-LULLISTA ARVOA

Alue a saa avat koskea luonnonsuojelulain erityis-määräykset. Alueen rajaus ja suojelun tapa määritel-lään ko. laissa esitetyllä tavalla.

s-1 -merkinnällä on osoite u liito-oravien todennetut pesin-täalueet Olkahisenlahden murroslaakson läheisyydessä, Ai-tovuoren länsi- ja kaakkoispuolella sekä Risson länsipuolella. Merkinnät perustuvat ympäristö- ja maisemaselvitykseen sekä sitä täydentäviin inventointeihin.

slep-1 TÄRKEÄ LEPAKKOALUEENA SÄILYTETTÄVÄ ALUEEN OSA

Alueella olevaa lepakoiden lisääntymis- ja leväh-dyspaikkaa ei saa hävi ää. Toimenpiteillä ei saa heikentää lepakoiden elinoloja. Puustoa on hoidet-tava lajien elinolot huomioon o aen.

slep-1 -merkinnällä on osoite u lepakkoselvitykseen perus-tuva II-luokan lepakkoalue Aitovuoren kaakkoispuolella.

slep-2 OHJEELLINEN LEPAKKOALUEENA SÄILYTET-TÄVÄ ALUEEN OSA

Lajien elinolot ja siirtymärei t tulee huomioida kaik-issa toimenpiteissä alueella.

slep-2 -merkinnällä on osoite u lepakkoselvitykseen perus-tuvat III-luokan lepakkoalueet Aitovuoren pohjoispuolella, Halimasjärven itäpuolella ja Risson itäpuolella.

w-1 OHJEELLINEN ALUEELLINEN HULEVESIEN VIIVYTYSALLAS

Alue tulee varata hulevesien käsi elyä varten to-teute avalle kosteikolle tai lammikolle. Alueelliset hulevesien käsi elytoimenpiteet on toteute ava ennen rakentamisen aloi amista.

w-1 -merkinnällä on osoite u tärkeimmät hulevesisuunnitel-maan perustuvat viivytysaltaiden lavaraukset 0,5 metrin keskisyvyydellä. Varauksia on koko kaava-alueella ja ne si-jaitsevat pääosin rakentama omaksi osoitetuilla alueilla. Rakenne avilla alueilla lavarauksia on Aitovuoren poh-joispuolella (T-8 –alue) sekä Ojalan asuinalueilla (AP-1 –al-ueet). Jatkosuunni elussa tulee tarkentaa varausten sijain , lantarve ja muotoilu.

72


LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ ALUE

Alueen käy öä suunniteltaessa ja toteute aessa on ote ava huomioon elinympäristöjen ja eliölajiesi-intymien säily ämisedellytykset.

Merkinnällä on osoite u ympäristö- ja maisemaselvityk-seen perustuvat aluekokonaisuudet, joihin sisältyy mm. metsäluonnon erityisen tärkeitä elinympäristöjä ja ekologi-sia yhteyksiä, jotka tulee huomioida mm. puuston käsi e-lyssä. Alueet ovat:

• Aitovuoren pohjoispuolinen alue (avainbiotoop-pikokonaisuus, johon kuuluvat mm. puro, kaksi vähäpuus-toista suoalue a ja jäkäläkallio, liito-oravan kulkuyhteys)

• Maurinkylän itäpuolinen alue (arvolinnusto, liito-oravan toissijainen elinympäristö ja kulkuyhteys)

• Aitovuoren kaakkoispuolinen alue (Luonnonsuojeluohjel-man 2010-2020 kohde, avainbiotooppikokonaisuus, jossa mm. vanhaa metsää, maakunnallises arvokasta kas-vistoa, arvolinnustoa, II-luokan lepakkoalue, liito-oravan elinympäristöä)

• Olkahisenlahden jatkeena oleva murroslaakso (Luon-nonsuojeluohjelman 2010-2020 kohde, avainbiotoop-pikokonaisuus, jossa mm. vanhaa metsää, jyrkänteitä, alueellises arvokasta kasvistoa, arvolinnustoa, liito-ora-van elinympäristöä ja kulkuyhteys)

• Kumpulan koillispuolinen kallioalue (avainbiotoop-pikokonaisuus, jossa mm. vanhaa metsää, alueellises arvokasta kasvistoa, liito-oravien kulkuyhteys)

• Halimasjärven koillispuolinen alue (puro ja puronvarsikor-pi, liito-oravien kulkuyhteys, III-luokan lepakkoalue, ar-vokasta kasvistoa)

• Vaarinsuon alue Risson länsipuolella (avainbiotoop-pikokonaisuus, jossa mm. metsälampia, vähäpuustoinen suo, liito-oravan elinympäristöä ja kulkuyhteys, vanhaa metsää, arvolinnustoa)

• Risson itäpuolinen alue (korpialue, vanhaa metsää, III-luokan lepakkoalue, ekologinen yhteys)

• Petäjässuon alue (Luonnonsuojeluohjelman 2010-2020 kohde, metsälakikohde, vanhaa metsää, hyönteistöllises arvokas, ekologinen yhteys)

luo-1 LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ ALUE

Maisemaa muu ava maanrakennustyö, puiden kaataminen tai muut näihin verra avat toimen-piteet ovat luvanvaraisia kuten MRL 128 §:ssä on sääde y.

Merkinnällä on osoite u ympäristö- ja maisemaselvit-ykseen perustuvat pienialaiset avainbiotoopit (metsäluon-non erityisen tärkeä elinympäristö), jotka sijoi uvat pääosin rakenne aviksi osoitetuille alueille:

• Louhikko Ojalankylän itäpuolella (AP-1 alueella)• Siirtolohkare Ojalankylän itäpuolella (AP-1 alueella)• Avosuo Risson pohjoispuolella (AP-1 ja VLL-3 –alueiden

rajalla)

• Avosuo Ollinojan eteläpuolella Kangasalan rajalla (VLL-3 –alueella)

sm-2 ALUEEN OSA, JOLLA SIJATSEE MUINAIS-MUISTOLAILLA RAUHOITETTUJA KIINTEITÄ

MUINAISJÄÄNNÖKSIÄAlue a ja sen lähiympäristöä koskevat maankäyt-tösuunnitelmat tulee lähe ää museoviranomaiselle lausuntoa varten.

Merkinnällä on osoite u muinaisjäännösinventoin in pe-rustuvana Ojalan turverata sekä siihen lii yviä turvetehtaan jäännöksiä Lamminrahkan suon laidassa. Turverata voi toi-mia alue a palvelevana ulkoilurei nä, mu a toteutuksen yhteydessä on erityises kiinnite ävä huomiota kokonai-suuden säilymiseen ja turveradan aseman ympäristössä. Pirkanmaan maakuntamuseo on ollut museoviranomaisena kaavaa valmisteltaessa.

73


7. KAAVAN VAIKUTUKSET

Alueelle on laadi u kun en yhteinen Ojalan ja Lamminrahkan osayleiskaavojen vaikutusten ar-vioin , joka on kokonaisuudessaan nähtävillä olo aineiston lii eenä (WSP Finland OY, 2014). Seu-raavassa on esite y yhteenvetotaulukko Ojalan osayleiskaavaehdotuksen vaikutuksista, suosituk-sista ja jatkosuunni elun tarpeista sekä keskeisim-mät vaikutukset ja suositukset.

7.1 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen

VAIKUTUKSET SUOSITUKSET JA JATKOSUUNNITTELUN TARVE• Ojalan rakentuminen vahvistaa Tampereen koillisosan asemaa alue-

ja yhdyskuntarakenteessa.

• Aluerakenteellises tärkeää kehi ää Tampere a toiminnoiltaan ja asuntokannaltaan monipuolisena siten,e ä aluerakenne ivistyy ja toimivuus paranee.

• Ojala tulee toteutuessaan lisäämään Tampereen asukasmäärää n. 2,2 % vuoden 2013 asukasmääräänverra una (Tampereen asukas-määrä 31.7.2013: 218 469 asukasta).

• Rakentaminen nykyisen yhdyskuntarakenteen reunoille, osaltaan neitseelliselle maa-alueelle voidaankatsoa edustavan yhdyskunta- ja aluerakenteellises epätoivo ua kehitystä (Valtakunnalliset alu-eidenkäy ötavoi eet, tarkiste u päätös 13.11.2008).

• Aluerakenteen kytkeminen ympäröivään aluerakenteeseen.

• On tärkeää varmistaa, e ä Ojalan ja Lamminrahkan alue yhdistetään jatkossa Tampereen ja Kangasalan taajama-alueisiin ka avilla joukkoliikenneyhteyksillä. Muuten on vaarana, e ä alueesta tulee liian riippuvainen yksityisautoilusta

Aluerakenne

VAIKUTUKSET SUOSITUKSET JA JATKOSUUNNITTELUN TARVE• Koostuu pääosin asuinrakentamisesta.

• Uu a rakentamista: tulevasta rakennuskannasta n. 72 % on asuinra-kentamista ja n. 28 % työpaikkarakentamista.

• Rakentamisen painopisteet sijoi uvat hyvien liikenneyhteyksien varrelle (rai o e, valta et 12 ja 9)

• Yhdyskuntarakenne a keskite ävä joukkoliikenneyhteyk-sien varrelle (erityises mahdollinen rai ovaunuyhteys).

• Kävely- ja pyöräily-yhteyksien luonteva sijoi aminen osaksi yhdyskuntarakenteellisia ratkaisuja

• Rakentamisalueiden sitominen toisiinsa ka avalla kävely- ja pyöräilyverkolla.

Yhdyskuntarakenne

74


7.2 Liikenteelliset vaikutukset

VAIKUTUKSET SUOSITUKSET JA JATKOSUUNNITTELUN TARVE• Tiivis keskusta-alueen kaavoitus ja kulkuyhteydet tukevat keskimää-

räistä suurempaa kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuu a erityises lähimatkoilla. Myös yhteydet Lamminrahkan palveluihin ja alueen ulkoiseen liikenneverkkoon hyvät.

• Keskeiset palvelut ja joukkoliikennepysäkit hyvin saavute avissa alueen eri puolilta.

• Kaava-alueen pohjoisosan (Lintukallion e) työpaikka-alueet sijoit-tuvat erillisinä kauas muista maankäytön toiminnoista ja tukeutuvat todennäköises pääosin henkilöautoliikenteeseen

• Eritasoratkaisut täydentävät kokoojakatuihin nähden poiki aisen kulun.

• Tutki ava vielä jatkosuunni elussa pyöräilyväylien jatkuvuus ja yhdistyminen erilaisten suunni eluperiaat-teiden rajoilla (yksisuuntaiset pyöräkaistat, yhdistetyt jk/pp- väylät). Onko mahdollista yhtenäistää suunni elupe-riaa eita laajemmalla alueella?

• Mahdollisuus pro loitua kestäviä liikkumismuotoja suo-sivaksi alueeksi kuntarajoista riippuma a.

• Keskusta-alueella voidaan panostaa vahvemmin kävely- ja pyöräilypaino eisuuteen.

Kävely ja pyöräily

VAIKUTUKSET SUOSITUKSET JA JATKOSUUNNITTELUN TARVE• Joukkoliikenteen runkolinja tuo alueelle hyvän palvelutason ja mah-

dollistaa houku elevan yhteyden Tampereen suuntaan; Lahden en kau a kulkeva linjaus tode u käy öasteeltaan tehokkaammaksi. Paikallinen bussiliikenne täydentää runkolinjaa sekä luo yhteyden lähimpään aluekeskukseen.

Lamminrahkan joukkoliikennekatu käytössä

• Joukkoliikenteelle ei juuri aiheudu viivytyksiä muun liikenteen takia Lamminrahkan keskustassa.

Lamminrahkan joukkoliikennekatu ei käytössä

• Joukkoliikenteen viivytykset voivat lisääntyä ja täsmällisyys huonon-tua, mikä heijastuu myös muualle ratalinjalle. Runkolinjan houku e-levuus Ojalan kannalta voi hieman vähentyä.

• Bussipysäkkien sijain tulee tarkentaa jatkosuunni elussa.

Joukkoliikenne

VAIKUTUKSET SUOSITUKSET JA JATKOSUUNNITTELUN TARVEOletuksena arvioinneissa on e ä Tasanteen eritasolii ymä on käytössä. Merki äviä liikenteen toimivuusongelmia ei katuverkolla esiinny.

Lamminrahkan joukkoliikennekatu käytössä

• Ojalan liikennevirrat paino uvat Aitolahden en suunnalle

• Etelän suunnan läpiajoliikenne Ojalaan käy ää päärei nään Lammi-rahkan itäistä kokoojakatua, jota pitkin ajomatka pääkokoojakadun linjaukseen nähden pitenee noin puoli kilometriä.

Lamminrahkan joukkoliikennekatu ei käytössä

• Ojalan liikennevirrat jakautuvat tasavahvas Aitolahden en ja Lam-minrahkan eritasolii ymän välille

• Yhteys Lamminrahkan eritasolii ymästä Ojalaan on mahdollisimman lyhyt.

• Ton lii ymien paikat ratkaistava katugeometrian ja liikenneturvallisuuden pohjalta.

Ajoneuvoliikenne

75


7.3 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön

VAIKUTUKSET SUOSITUKSET JA JATKOSUUNNITTELUN TARVE• Ojala-Lamminrahkan muodostuminen toiminnalliseksi kokonaisuu-

deksi ei kaavoissa ainakaan täysin toteudu, sillä rakenne ujen aluei-den väliin jäävä viheralue jakaa ne selväs erilleen.

• Ojala pirstoutuu alueena kolmeen viheraluiden ero amaan asuin-keski ymään, joista eteläisin on sekä rakennuskorkeudeltaan e ä etäisyydeltään lähempänä Lamminrahkaa kuin Ojalaa. Tämä toisaalta heikentää Ojalan sisäistä yhtenäistä iden tee ä ja yhdistää alueita siltä osin.

• Alueiden eriävät nimet ja erilaiset rakennuskorkeudet tukevat käsi-tystä kahdesta erillisestä paikasta.

• Yhdistäviä tekijöitä ovat alueen läpi kulkeva kokoojakatu ja osi ain yhteiset palvelut, joihin lii yy kanssakäymistä kuntarajan yli

• Seudullinen ulkoilurei alueiden välissä ei varsinaises yhdistä paik-koja, mu a tarjoaa yhteistä ulkoilumaastoa laajemmal kin lähialuei-den asukkaiden kanssa.

• Alueiden valmistuessa yhteisiä palveluita ovat koululuokat 3-9, sisä- ja ulkoliikunta lat, nuoriso la ja seniori la, jotka lisäävät yhteisöllisyy ä.

• Ojalasta voidaan odo aa rauhallisempaa alue a kuin Lamminrahkasta.

• Palveluiden suunni elu jatkossakin kuntarajan yli.

• Hyvien julkisten yhteyksien takaaminen keskustaan ja myös muiden palveluiden äärelle. Palvelutasoaja elun edistäminen saavute avuuden parantamisen kau a.

• Perinteisestä metsälähiöimagosta voi pyrkiä eroon luo-malla tyypillisestä metsälähiöstä poikkeavia ratkaisuita. Esimerkkejä ovat mm. puukerrostalot, uudet asuntotyy-pit, paikallinen energiantuotanto, paikallinen jä eiden kierrätys, asukkaiden osallistaminen suunni eluun, asukkaiden yhteisö lat, uudet hallintomallit, infran yh-teydessä toteutetut ICT-ratkaisut ja ns. älykkäät tekniset ratkaisut (esim. älykäs sähköverkko, ”smart grid”). Valit-tuja ratkaisuja tulisi hyödyntää alueen amma maisessa brändäämisessä.

Alueen luonne, imago ja alueiden tee

VAIKUTUKSET SUOSITUKSET JA JATKOSUUNNITTELUN TARVE• Ojalan osayleiskaava tarjoaa mahdollisuuksia melko iviistä varsin

väljään asuntorakentamiseen.

• Alueelle voidaan paikoin haastavasta maaperästä huolima a tuo aa suhteellisen edullisia ton eja pahimpien kosteikkojen jäädessä metsä- tai puistoalueiksi. Infran rakentamiskustannuksia voivat kuitenkin hie-man nostaa mahdollises tarvi avat kevyet massanvaihdot ja väylien vahvistaminen.

• Kaava mahdollistaa monipuolisen ja eri väestöryhmät laajas ka avan asuntotuotannon toteutumisen.

• Sijain ja palveluiden suunniteltu kehitys huomioiden Ojalasta yhdes-sä Lamminrahkan kanssa tulee todennäköises ainakin alkuvuosinaan lapsiperheiden asumiseen paino uva alue.

• Lopullista asukasjakaumaa ohjaa toteutunut talotyyppi- ja asuntoja-kauma sekä asukkaiden asumispreferenssit. Asuntokohtaiset ratkaisut, asuntojen hinta ja alueelle muodostuva maine vaiku avat paljon asuk-kaiden muu opäätöksiin.

• Hyvät joukkoliikenneyhteydet ja Lamminrahkan keskustassa palvelujen läheisyys ja estee ömyys voisivat tehdä alueesta myös senioriasuk-kaille sopivan.

• Alue houku aa todennäköises luonnonläheisestä elämästä kiinnos-tuneita autollisia lapsiperheitä, alueen lähellä työskenteleviä työn-tekijöitä (esim. Kaupin kampus) ja tulevaisuudessa ajokor oman väestönosan kasvaessa myös auto omia, rauhallisemmasta elämästä kiinnostuneita asukkaita.

• Mahdollisten senioriasuntojen sijoi aminen hyvien kul-kuyhteyksien (esim. julkisen liikenteen pysäkit) päähän lähipalveluista.

• Lapsiperheille sopivien asuntojen sijoi aminen lähelle päiväko a ja koulua turvallisten kulkurei en päähän.

Eri väestöryhmät ja asuminen

76


Palvelut ja työpaikatVAIKUTUKSET SUOSITUKSET JA JATKOSUUNNITTELUN TARVE• Palveluja suunnitellaan kun en yhteistyössä eri osa-alueiden toteu-

tusvaiheet varsin tarkoin huomioiden. Niissä erityises alkuvaiheessa on huomioitu lapsiperheet, joille lieneekin alueen alkuvuosina tarjol-la paras palvelupale .

• Ojalaan toteutunee päiväko , luokat 0-2 ja hyvinvoin neuvola asumisen ensimmäisinä vuosina. Alussa palveluja tarjoavat Tasanne, Olkahinen, Atala ja Linnainmaa.

• Ojalan yläkouluikäiset nuoret käyvät koulua keskustassa v. 2019 ja 2020 as .

• Kirjastopalveluit asukkaille ovat Linnainmaalla.

• Alueen päiväko en, ensimmäisten luokkien ja Lamminrahkassa sijait-sevan yhteisen ala- ja yläkoulun ympärillä tulee olemaan suotuisim-pia asuinpaikkoja lapsiperheille.

• Lamminrahkan keskusta-alueelle toteutunee rii ävä palvelutarjouma kasvavan ikääntyvän väestön tarpeisiin.

• Ojalan keskustaan on kaavailtu pieni lähipalvelujen alue, jonka suurin osa asuinkeski ymän asukkaista tavoi aa kävellen.

• Lamminrahkan keskustaan on n. 1,5 km matka linnun etä, mikä tukee joukkoliikenneyhteyksien käy öä.

• Linnainmaan (ja Atalan) terveysasemien saavute avuus ilman autoa on huono.

• Ojalan pohjoisosan työpaikka-alue on eristyksissä asuinalueesta ja palveluista, mikä tukee autopaino eista liikkumista. Alueen hidas rakentuminen 15 vuoden aikana (350–750 asukasta/vuosi) hidastaa kaupallisten lähipalveluiden kehi ymistä alueelle.

• Olisi suotavaa, e ä päivähoitopaikat ja koulu toteutuisi-vat etupaino eises ennen uusien asukkaiden muu oa. Mahdollisen siirtymävaiheen varalta koko kunnan palve-luverkko tulisi suunnitella huomioiden saavute avuusa-nalyysit eri alueilta ja pyrkiä maksimoimaan väestönke-hityksestä seuraavat palveluiden muutospaineet lojen muuntojoustavuudella.

• Päivähoitopaikkojen rii ävyys tulisi taata ja varautua lisäpäiväko en rakentamiseen.

• Hyvien joukkoliikenneyhteyksien takaaminen Ojalasta Lamminrahkan keskustaan ja mahdollises myös Aitolah-den elle, jota kau a Linnainmaalle. Mikäli myös Ojalan suurimman asuinkeski ymän asukkaiden on määrä käy ää Atalan terveysasemaa, tulisi harkita julkisen ja kevyen liikenteen yhteyksien parantamista asuinkeski y-män ja Atalan välillä.

VAIKUTUKSET SUOSITUKSET JA JATKOSUUNNITTELUN TARVE• Kaava-alueella tulee olemaan asukkaiden kannalta erinomaiset vir-

kistysolosuhteet, joita osaltaan Ojalan ja Lamminrahkan väliin jäävä laajahko viheralue takaa. Nykyisten asukkaiden kannalta lanne toisaalta heikkenee.

• Nykyiset päärei t ympäröiville luonto-alueille säilyvät en sellään (esim. yhteys Kaupin suojeltuun puistoalueeseen) ja asuinkeski y-mien väliin jäävät luonnon laiset alueet ja kaavassa osoitetut uusien ulkoilurei en tarpeet mahdollistavat hyvät ulkoilumahdollisuudet.

• Lähivirkistysalueet ovat nykyisin paljol suota. Näiden suunni eluun sekä lajiston e ä asukkaiden virkistyksen kannalta suotuisiksi alueiksi tarvitaan erityishuomiota ainakin hulevesirei en ja polkujen suunni eluun.

Virkistys ja vapaa-ajan toiminnot

VAIKUTUKSET SUOSITUKSET JA JATKOSUUNNITTELUN TARVE• Liikkuminen tulee pääsääntöises olemaan helppoa, sujuvaa ja jouk-

koliikenne hyvin kaikkien ulo uvilla.

• Atalan ja Lamminrahkan väliin jäävä Risson asuinkeski ymä ja poh-joisosan työpaikka-alue ovat heikoimmin kytköksissä alueen sisäi-seen rakenteeseen – erityises joukkoliikenteen suhteen.

• Estee ömyysvaa mukset toteutunevat suhteellisen hyvin erityises rai o eliikenteessä.

• Estee ömyyden suunni elu viimeistään asemakaavoitusvaiheessa.

• Kävely- ja pyörärei en turvallisuuden takaamisessa tulisi erityises varmistaa, e ä Ojalan keskustaan, Atalaan ja Olkahisiin ja myöhemmin Lamminrahkaan suuntautuvat koulurei t olisivat rii ävän turvallisia lasten itsenäiseen liikkumiseen.

Liikkuminen

77


VAIKUTUKSET SUOSITUKSET JA JATKOSUUNNITTELUN TARVE• Aitovuoren ampumaradan aiheu amat > 65 dB (LAImax) melualu-

eet ovat pienentyneet, kun 300 metrin kiväärirata on jäänyt pois käytöstä. Nykyisessä lanteessa ohjearvot yli ävälle melualueelle arvioidaan kaava-alueelle jäävän 2 asuinrakennusta.

• Kaava-alueen ulkopuolinen eliikenne aiheu aa melutasojen ohjearvojen ylityksiä alueen pohjois- ja eteläosissa valtateiden läheisyydessä.

• Laskennallisessa tarkastelussa syntyvät meluvyöhykkeet ovat kaava-alueella suhteellisen pieniä johtuen matalasta liikennöin nopeudes-ta ja matalista raskaan liikenteen osuuksista teillä.

• Rakentamisen aiheu ama melu, pöly ja liikennehaitat voivat haitata arkea.

• Ampumaradan aiheu ama melu tulee o aa huomioon asuinalueiden jatkosuunni elussa. Meluhai oja voidaan mahdollises vähentää ampumaratojen melusuojausta parantamalla. Kaavoituksessa tulee o aa huomioon rii ävä varmuusmarginaali (5 dB) tulki aessa laaditun selvityksen tuloksia.

• Tieliikenteen aiheu amat melutasot otetaan huomioon alueen kaavoituksessa. Meluesteillä voidaan tarvi a-essa pienentää eliikenteen aiheu amia meluhai oja suunni elualueella.

• Rakennusten piha- ja oleskelualueet tulee sijoi aa suunni elussa siten, e ä annetut melutasojen ohjearvot eivät niillä ylity. Lisäksi rakennuksia suunniteltaessa on ote ava huomioon julkisivujen rii ävä ääneneristävyys, jo a melutasot sisällä asuin loissa eivät ylitä anne uja ohjearvotasoja.

Melulle ja muille ympäristöhäiriöille al stuminen

78


VAIKUTUKSET SUOSITUKSET JA JATKOSUUNNITTELUN TARVE• Arvokas Aitovuori säilyy pääosin nykyisessä maankäytössään

puolustusvoimien alueena

• Aitovuoren eritasolii ymän itäpuolella oleva mäki säilyy pää-osin osana maa- ja metsätalousvaltaista alue a.

• Väljäsuo ja osa Aitovuoren alarinteistä jää selvitysalueelle, jol-loin vaikutuksia ei voida siltä osin täysin arvioida. Osa Aitovuo-ren jyrkimmistä rinteistä on merki y säilyte äväksi luonnon monimuotoisuuden ja lepakkojen kannalta tärkeäksi alueeksi.

• Olkahistenlahden ja Kangasalan Halimajärven välinen arvo-kas murroslaakso säilyy länsipäästään lähivirkistysalueena ja suojaviheralueena ja itäosa jää selvitysalueelle, jossa se on pääosin merki y säilyte äväksi luonnon monimuo-toisuuden ja osin luonnonsuojelun kannalta tärkeäksi alu-eeksi. Murroslaakson aivan itäisimmässä osassa on vain viheryhteystarve-merkintä.

• Arvokas Kumpulan selänne säilyy pääosin lähivirkistysalueena. Selänteen itäosan ylitse on osoite u suorareunainen pientalo-valtainen asuinalue.

• Tampereen Halimasjärven ympäristön luonnonsuojelualue a jatketaan etelään ja itään päin suunni elualueen puolelle. Täl-löin Halimasjärven rooli tärkeänä luonnonalueena vahvistuu.

• Lamminrahkan suoalue sijoi uu pääosin Ojalan kaava-alueen puolelle. Pääosa itse avosuon turvealueesta on merki y lähi-virkistysalueeksi, mu a osa län sistä turvealueista on mer-ki y pientalo tai kerrostalovaltaiseksi asuinalueeksi. Samoin suota ympäröiville selännealueille sijoi uu pääosa Ojalan alu-een uudesta asuinrakentamisesta, osa kerrostalovaltaisena ja osa pientalovaltaisena asuinalueena. Suo ja sen lähiympäristö eivät ole pienilmastollises hyviä rakennuspaikkoja. Alue a rakenne aessa suon valumavesiolosuhteet muu uvat, jolloin myös viheralueena säilyte ävän avosuon luonne on vaarassa muu ua (esim. vesakoituminen).

• Osayleiskaava-alueen pohjoisosassa sijaitseva Haapakorven alue on osoite u nykyisestä pelto- ja metsäalueesta teolli-suus- ja työpaikka-alueeksi.

• Aitolahden en varren pohjoisin AP-alue sijoi uu osin Vasta-rannanojan savilaakson päälle sekä jyrkälle rinnealueelle.

• Myös kaksi muuta Aitolahden en varren uusista asuinalueis-ta sijaitsevat maastoltaan jyrkissä ja vesiuomien halkomilla alueilla.

• Holvas n ja Risson osalta kaavaehdotus vahvistaa jo olemassa olevan lanteen.

• Suositeltavaa olisi, e ä arvokas Väljäsuo käsiteltäisiin viheralu-eena, joka yhdistyisi eteläpuolen murroslaakson viheralueeseen.

• Suositeltavaa olisi, e ä koko murroslaakso olisi käsitelty yhtenäi-sellä viheraluemerkinnällä ja sen länsipään kohtaa Aitolahden- en varressa koroste aisiin myös ympäröivän alueen rakenta-

misessa ja alueen kasvillisuuden luonteessa. Rakentamisella ja maisemanhoidolla on mahdollista korostaa tämän maiseman solmukohdan por maista luonne a ja yhtey ä avoimeen vesipintaan.

• Tarkemmassa asemakaavoituksessa tulisi huomioida Kumpulan selänteen pientalovaltaisen asuinalueen pohjoispään jyrkät rinne- ja lakialueet. Suositus olisi, e ä asuinalue a siirre äisiin etelämmäs tasaisemmille maastonosille ja säilyte äisiin Kumpu-lan selännekokonaisuus yhtenäisenä viheralueena.

• Hulevesisuunnitelmassa tulee varmistaa, e ä suolle ohjautuu sama määrä ve ä kuin nykyisinkin, ja e ei Halimasjärvenojan virtaama uuden yhdyskadun kohdalla kasva nykyisestä. Myös alueen rakentamisen aikaiset vaikutukset suon vesitasapainoon tulee huomioida alueen jatkosuunni elussa, jo a arvokas suoalue voi säily ää nykyluonteensa. Halimasjärvenojan uoman kohdalle on myös jäte ävä laa kylmän ilman valumiselle pois suoalueelta, jo a suon luonne kylmänilman järvenä ei edelleen vahvistu.

• Haapakorven alueen läpikulkeva laakso ja Juoponlahdenvesiu-oma tulisi huomioida alueen tarkemmassa jatkosuunni elussa, jolloin avoin vesiuoman varsi toimisi teollisuusalue a jäsentävä-nä elemen nä.

• Aitolahden en varren pohjoisin AP-alueen jatkosuunni elussa on pyri ävä sijoi amaan uusi rakentaminen siten, e ä nämä paikan ominaispiirteet voivat säilyä.

• Aitolahden en varren uudet asuinalueet tulisi mieluiten lii ää osaksi laajempaa rakentamiskokonaisuu a, jolloin niiden raken-tamiselle olisi paremmat perusteet ja alueet jatkaisivat luonte-vammin Aitolahden en toisella puolella olevaa väljää kerrosta-loja pientaloasutusta.

• Yleisenä jatkosuunni eluperiaa eena tulisi rakennetuilla alu-eilla olla selänteiden lakialueiden, jyrkkien rinteiden, pienvesi-ympäristöjen kuin myös maaston pienmuotojen (kuten siirto-lohkareiden, kivikoiden, kallionnyppylöiden) säily äminen. Ne voidaan säily ää mm. puistoalueina, osana kor elien sisäistä piha- ja virkistysalue a tai julkista ulko laa. Tiet, rakennukset ja kunnallistekniikka tulee sijoi aa maastossa mahdollisimman pitkälle maaston ja kallioperän luonnonmuotoja kunnioi a-en. Väl ämällä maaston alavien koh en ja myös jyrkimpien ja kallioisimpien alueiden rakentamista vältetään suurimmat rakentamisesta aiheutuvat maisemavauriot. Kasvillisuu a ja puustoa tulee säily ää mahdollisimman paljon niin maisemaku-vallisista kuin pienilmastollisista syistä. Tämä kaikki vaa i maas-ton arvokkaimpien piirteiden jatkoinventoimista tarkemmissa suunni eluvaiheissa.

Maisema

7.4 Vaikutukset maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön

79


VAIKUTUKSET SUOSITUKSET JA JATKOSUUNNITTELUN TARVE• Alueen nykyinen pääkatselusuunta Aitolahden en varrelta muu uu

osa-yleiskaavaehdotuksen mukaan melko vähän. Uuden ja vanhan kaupunkirakenteen väliin jäte y viheralue verhoaa uuden kaupun-ginosan nykyisen metsän reunojen sisään.

• Ojalan osayleiskaava-alueen rakennetuista alueista Maurinkylä ja Holvas säilyvät en sellään.

• Ojalankylän alue a täydennysrakennetaan ja siitä tulee osa suurem-paa asuinalue a.

• Aitolahden en itäpuolen yksi äisistä pientaloista säilyvät Olkahisen-lahden kohdalla olevat rakennukset sekä AP ja AP-1 -alueilla.

• Maurinkylän eteläpuolinen alue on osoite u kerrostalovaltaiseksi asuntoalueeksi Aitolahden en varressa.

• Lintukallion en asuinrakennukset ja Haapakorven lan rakennukset jäävät teollisuus- ja työpaikka-alueille.

• Aitolahden en varren uusien talojen tulisi luontevas jatkaa Aitolahden en rakenne ua miljöötä tai si en luoda kokonaan uusia selkeäs Ojalan uuden kaupungin-osan tunniste avia piirteitä.

• Jatkosuunni elussa tulee o aa käytössä olevat asuin-rakennukset huomioon siellä, missä se suinkin on mahdollista.

Rakenne u ympäristö

VAIKUTUKSET SUOSITUKSET JA JATKOSUUNNITTELUN TARVE• Ojalan osayleiskaavan mukaisessa ratkaisussa säilytetään alueen

historiallisen ajan muinaisjäännökset SM- ja SM-2 -merkinnöillä.

• Lintukallion en historiallinen elinja on merki y kaavaan historial-lisena elinjana.

• Turveradan pohjaa tulisi hyödyntää osana alueen kevyen-liikenteen kulkurei ejä, siten e ä kevyenliikenteen rei n leveys, rajautuminen ympäristöönsä, mahdollinen varus-telu sekä pinnoite on historiallisen arvonsa mukainen.

• Lintukallion en säily ämisessä tulisi huomioida sen yhtenäinen luonne koko matkalla. Historiallisen elinjan säily äminen osana teollisuusalueen liikenneverkkoa ase aa sille muu amispaineita, mu a nykyisen emi-toituksen ja sen piirteiden tulisi olla lähtökohtana alueen jatkosuunni elussa.

Kul uuriympäristö

VAIKUTUKSET SUOSITUKSET JA JATKOSUUNNITTELUN TARVE• Merki ävin lepakkoalue Aitovuoren eteläpuolella jää rakentamisen

ulkopuolelle.

• Haapakorpi- lan länsipuolella luokan III lepakkoalue jää osi ain T-mekinnän alle.

• Halimasjärven ojan luokan III lepakkoalue jää AP- ja AK-1 –merkinnän alle.

• Lepakoiden osalta menete äviä kolopuita (sopivat kesäl-lä lepakoiden elinpaikoiksi) voi korvata esim. sijoi amalla Halismasjärven ympäristöön ja Aitovuoren eteläpuolen alueelle lepakkopön öjä

Lepakot7.5 Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin

Liito-oravatVAIKUTUKSET SUOSITUKSET JA JATKOSUUNNITTELUN TARVE• Heikentyviä tai ainakin osin tuhoutuvia liito- oravalle väl äväs

soveltuvia elinpiirejä on aiempien selvitysten perusteella pohjoisessa Tarastenjärven lii ymän eteläpuolella, Haapakorpi- lan ympärillä. Tilalta luoteeseen VT:n 9 varrella teollisuusalueen alle jää liito-ora-vahavaintoja. Rakentamisen seurauksena yhteydet edellä mainituilta alueilta Kangasalan suuntaan Matkajärven vakituisille pesimäalueille heikentyvät tai tuhoutuvat. Vaikka alueilta ei viime vuonna ole löyty-nyt jälkiä liito-oravista, tulee elinympäristö sil säily ää.

• Maurinkylän ja Ojalankylän tärkeä liito-orava alue Olkahistenlah-den perältä aina Kangasalan rajalle säilyy pääosin rakentamisen ulkopuolella.

• Liito-oravien kulkuyhteyksiä alueen eri osien välillä säilyy, joskin et ja sähkölinjat voivat vaikeu aa yksilöiden liikkumista alueelta

toiselle.

• Ojalan alueella tulee kiinni ää huomiota puustoisiin yhteyksiin ealueiden yli.

• Erityises tärkeimmän esiintymän kohdalla, Olkahisten-lahdelta itään tulisi evarteen ulo uvien viheryhteyksien kohdalla olla liito-oravalle enylitykseen soveltuva yhte-ys. Jos puuston korkeus on noin 15 metriä, liito-orava voi liitää siitä noin 30-45 m levyisen alueen yli.

• Tien ylitysmahdollisuudet paranevat, jos kevyenliiken-teenväylän ja ajoradan väliin voidaan jä ää puurivi.

• Jos ealueesta tulee liian avoin, voidaan vaihtoehtoises en keskelle jä ää vihersaareke, johon istutetaan puita.

80


VAIKUTUKSET SUOSITUKSET JA JATKOSUUNNITTELUN TARVE• Vanhojen tai yhtenäisiä metsäalueita vaa vat lajit väistyvät ja raken-

ne ua ympäristöä sietävät lajit menestyvät.

• Kanahaukka, kanalinnut ja palokärki ovat lajeja, jotka suosivat suu-rempia yhtenäisiä metsäalueita. Niiden osalta reviirien määrä tulee pienenemään Ojalan puolella.

Linnut

VAIKUTUKSET SUOSITUKSET JA JATKOSUUNNITTELUN TARVE• Aiempien selvitysten mukaan hyönteisille todennäköises ar-

vokkain elinympäristö alueella on Petäjässuo, joka on säilyte y kaavaehdotuksessa.

• Myös muut suoalueet ja Halimasjärven ympäristö on arvioitu hyön-teisille tärkeiksi alueiksi, ja niitä on kaavassa jäte y rakentamisen ulkopuolelle.

• Alueen pohjoisosassa on elinympäristöjä, jotka on luokiteltu tum-maverkkoperhoselle sopiviksi. Varsinaiset esiintymät ovat ilmeises kuitenkin pohjoisempana.

• Suunni elualueen pohjoispuolella on tummaverkkoper-hosen esiintymä, ja suunni elualueella on lajille sovel-tuvaa ympäristö. Uusien selvitysten perusteella lajia ei kuitenkaan ole alueella

Hyönteiset

VAIKUTUKSET SUOSITUKSET JA JATKOSUUNNITTELUN TARVE• Kaava vähentää erityises havu- ja sekametsiä alueelta.

• Pussikämmekän ja valkolehdokin kasvupaikkoja jää Ojalan keskus-taan suunniteltujen kor eleiden alueelle.

• Alueen arvokkaista soista Petäjässuo ja Lamminrahkan suo säilyvät kaavassa.

• Maakunnallises arvokkaaksi arvioitu Halimasjärven ympäristö säilyy. Samoin Aitovuoren itäpuolella säilyy Kangasalan puolelle yhte-ydessä oleva metsäkaistale.

• Ojalassa pussikämmekän ja valkolehdokin esiintymiä voi olla vaikeaa säily ää kor elialueilla muuten, kuin yri ä-mällä rajata kasvustot ton en rajalle, rakentama omille kohdille.

Kasvillisuus ja luontotyypit

VAIKUTUKSET SUOSITUKSET JA JATKOSUUNNITTELUN TARVE• Ympäristöselvityksessä rakentamisen ulkopuolelle jäte äviksi suosi-

tellut alueet säilyvät.

• Osa ekologisista yhteyksistä kapenee, mu a viheryhteyksiä jää mm. liito-oravan kulkureiteiksi.

• Tärkein ekologinen yhteys on idässä kun en rajalla.

Luonnonolosuhteiltaan arvokkaimmat osakokonaisuudet

81


VAIKUTUKSET SUOSITUKSET JA JATKOSUUNNITTELUN TARVE• Liikenneverkon ja yhdyskuntateknisen huollon rakentamisesta sekä

virkistys- ja julkisten palvelujen järjestämisestä aiheutuvien kustan-nuslaskelmien perusteella Ojalan kokonaiskustannusvaikutukset ovat n. 106,9 M€, sisältäen yhteiskustannukset (20%).

VAIKUTUKSET SUOSITUKSET JA JATKOSUUNNITTELUN TARVE• Rakentamisen aikana maanrakennustyöt aiheu avat hai aa pölyn,

lisääntyvän melun ja työmaaliikenteen muodossa.

• Ennen Lamminrahkan eritasolii ymän rakentumista Risson täy-dennysrakentamisen ja Lamminrahkan työmaaliikenne tulevat käy ämään Rissonkatua keskeisenä ajoyhteytenä. Työmaaliiken-teestä aiheutuu melu-, pöly- ja liikenneturvallisuushai oja Risson-kadun varren nykyiselle maankäytölle sekä kevyelle liikenteelle ja ajoneuvoliikenteelle.

• Rakennustöistä mm. louhimisesta ja pohjanvahvistustöistä aiheutuu melua, pölyä ja tärinää ympäristöön, mitkä voivat ulo ua lähialueen maankäy öalueille erityises suunni elualueen länsireunalla (Risso, Aitolahden en varsi).

• Ojalassa Aitolahden elle rakenne ava katuyhteys tulee toimimaan alkuvaiheessa myös työmaaliikenteen rei nä, kunnes pääkokoo-jakatuyhteys Lamminrahkaan rakentuu. Haitat kohdistuvat lähinnä Aitolahden en varren maankäytölle ja liikenteelle laajemminkin sekä Ojalan lii ymän alueelle.

• Rakentamisen aikana pintavalunnan määriin saa aa tulla muutoksia ja valumavesien mukana voi kulkeutua kiintoainesta ja ravinteita enemmän kuin normaali lanteessa. Myös hai a-aineita saa aa kul-keutua valumavesien mukana esim. onne omuus lanteissa.

• Mahdollisen pilaantuneen maa-aineksen kaivun, käsi elyn ja kulje-tuksen yhteydessä saa aa päästä hai a-aineita ympäristöön.

• Rakentamisen aikana työmaaliikenne tulee pyrkiä ajoi a-maan ja ohjaamaan hallitus siten, e ä sen aiheu amat haitat saadaan minimoitua. Työmaaliikenteestä ja sen järjestelyistä tulee ilmoi aa maastossa ka avas .

• Ympäristöön vaiku avat tai hai aa aiheu avat työt, kuten louhiminen, räjäytystyöt ja paalutus, tulee pyrkiä suori amaan ja ajoi amaan siten, e ä haitat minimoituvat.

• Lintukallion en varrella sijaitseva vanha kaatopaikka-alue tulee todennäköises vaa maan tarkentavia tutkimuksia jatkossa maaperän pilaantuneisuuden selvi ämiseksi.

• Ojalan kiviainestutkimuksessa tode u tarve arseenipitoi-suuden lisätutkimuksiin tulee o aa huomioon louhinta-töiden suunni elussa.

• Rakentamisen aikaisen pintavalunnan määrän lisäänty-misestä ja mahdollisesta hai a-aineiden kulkeutumisesta johtuvien vaikutusten minimoimiseksi on suositeltavaa rakentaa hulevesien hallintajärjestelmä etupaino ei-ses , kuten kaava- alueille laadituissa hulevesisuunni-telmissa on esite y. Ojalan pohjoisosassa hulevesien rakennusaikainen hallinta on myös tarpeen, e ei tummaverkkoperhosen elinympäristön vesitalous muutu epäsuotuisaksi.

• Alueen luontoarvojen säilymisen kannalta on tärkeä rajata rakentaminen mahdollisimman tarkkaan lopulli-sille rakennuspaikoille. Reuna-alueiden puustoa tulee tarvi aessa suojata ja juuriston vahingoi umista väl ää. Väliaikaisia teitä tai muuta maankäy öä ei tulisi tehdä rakentamiselle osoite ujen alueiden ulkopuolella.

7.6 Vaikutukset yhdyskuntatalouteen

7.7 Rakentamisen aikaiset vaikutukset

82


Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen

Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen ovat paikallises merki äviä, sillä Ojalan alue lisää Tam-pereen asukaslukua ja vahvistaa Tampereen koil-lisosan asemaa alue- ja yhdyskuntarakenteessa. Suurin osa rakentamisesta on asuinrakentamista ja sen painopisteet sijoi uvat hyvien liikenneyhte-yksien varrelle. Ojalan alue sijoi uu kuitenkin ny-kyisen yhdyskuntarakenteen reunalle, osin raken-tama omille maa-alueille, minkä voidaan katsoa VAT:n mukaan olevan epätoivo ua kehitystä.

Alue a tulee kehi ää kytkeytyneenä ympäröivään aluerakenteeseen ja varmistaa hyvät joukkoliiken-neyhteyden alueen ulkopuolelle, jo ei alueesta tule riippuvainen yksityisautoilusta. Yhdyskuntara-kenne a tulee keski ää joukkoliikenneyhteyksien varrelle ja luoda toimiva kävely- ja pyöräilyverkos-to alueelle.

Liikenteelliset vaikutuksetTiivis keskusta-alueen kaavoitus tukee paikallises-sa liikkumisessa keskimääräistä suurempaa käve-lyn ja pyöräilyn kulkutapaosuu a. Yhteydet sekä alueen sisällä e ä ulkoiseen liikenneverkkoon ovat hyvät. Keskeiset palvelut ja joukkoliikennepysäkit ovat alueen eri puolilta muutoin hyvin saavute a-vissa lukuun o ama a kaava-alueen pohjoisosan työpaikka-alueita, jotka tukeutuvat todennäköi-ses yksityisautoiluun. Joukkoliikenteen runkolin-ja tuo alueelle hyvän palvelutason ja houku ele-van yhteyden Tampereen suuntaan. Paikallinen bussiliikenne täydentää runkolinjaa. Mahdollinen joukkoliikennekatu vaiku aa sekä joukkoliiken-teen täsmällisyyteen e ä ajoneuvoliikennevirto-jen jakautumiseen sisäises ja alueen ulkopuoli-sella liikenneverkolla.

Jatkosuunni elussa on tarpeen tarkentaa bussipy-säkkien sijain sekä ton katujen ja ton lii ymi-en paikat. Alueella on mahdollista panostaa vielä vahvemmin kestäviin liikkumismuotoihin kuntara-joista riippuma a, mu a pyöräilyväylien yhdisty-minen ja jatkuvuus voitaneen taata paremmin yh-tenäistämällä suunni eluperiaa eita laajemmalla alueella.

Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäris-töönOjala-Lamminrahkan muodostuminen toiminnalli-seksi kokonaisuudeksi ei kaavoissa ainakaan täysin

toteudu, sillä rakenne ujen alueiden väliin jäävä viheralue jakaa ne selväs erilleen. Myös aluei-den eriävät nimet ja rakennuskorkeudet tukevat käsitystä kahdesta erillisestä paikasta. Myös Oja-la jakautuu kolmeen viheralueiden ero amaan asuinkeski ymään. Ojalan ja Lamminrahkan aluei-ta kuitenkin yhdistävät alueiden läpi kulkeva pää-kokoojakatu sekä yhteisöllisyy ä lisäävät yhteiset palvelut.

Ojalan kaava mahdollistaa monipuolisen ja eri väestöryhmät laajas ka avan asuntotuotannon toteutumisen. Lopullista asukasjakaumaa oh-jaa toteutunut talotyyppi ja asuntojakauma sekä asukkaiden asumispreferenssit. Sijain palvelui-den suunniteltu kehitys huomioiden Ojalasta tu-lee yhdessä Lamminrahkan kanssa todennäköises- ainakin alkuvuosina lapsiperheiden asumiseen

paino uva alue. Palvelut, estee ömyys ja jouk-koliikenneyhteydet voivat tehdä alueesta myös senioriasukkaille sopivan. Ojalan keskustaan on kaavailtu pieni kävellen tavoite ava lähipalvelujen alue. Toisaalta Linnainmaan terveysaseman saavu-te avuus ilman autoa on huono.

Kaava-alueella tulee olemaan asukkaiden kannal-ta erinomaiset virkistysolosuhteet, joita osaltaan Ojalan ja Lamminrahkan väliin jäävä laajahko vi-heralue takaa. Nykyisten asukkaiden kannalta -lanne toisaalta heikkenee. Melutasojen ohjearvo-jen arvellaan yli yvän Aitolahden ampumaradan sekä alueen pohjois- ja eteläosissa valtateiden läheisyydessä.

Palveluita tulee jatkossakin suunnitella kuntarajan yli. Palvelutasoa voidaan kehi ää myös saavutet-tavuuden parantamisen kau a. Senioriasuntoja suositellaan sijoi amaan hyvien kulkuyhteyksien päähän palveluista ja lapsiperheille sopivia asun-toja turvallisten kulkurei en päähän koulusta ja päiväkodista. Nämä palvelut tulisi toteu aa etu-paino eises ja varautua niiden kysynnän kas-vuun. Terveysasemille tulisi olla hyvät joukkolii-kenneyhteydet. Rei en estee ömyys ja erityises koulurei en turvallisuus tulee huomioida. Raken-nusten suunni elussa tulee huomioida ääneneris-tävyys sekä piha-alueiden suunni elu rauhallisiksi sekä mahdollisten meluesteiden tarve.

Vaikutukset maisemaan, kul uuriperintöön ja rakenne uun ympäristöönArvokkaat Aitovuoren alue, Olkahistenlahden ja Kangasalan Halimajärven välinen murroslaakso

7.8 Keskeisimmät vaikutukset ja suositukset

83


ja Kumpulan selänne säilyvät pääosin nykyisessä käytössä. Väljäsuo ja osa Aitovuoren alarinteistä jäävät selvitysalueelle, jolloin vaikutuksia ei voida täysin arvioida. Tampereen Halimasjärven ympä-ristön luonnonsuojelualue a jatketaan etelään ja itään päin suunni elualueen puolelle, jolloin Ha-limasjärven rooli tärkeänä luonnonalueena vah-vistuu. Lamminrahkan viheralueena säilyte ävä arvokas suoalue on vaarassa muu ua sen lähi-alueille kohdistuvan rakentamisen myötä, joka voi muu aa alueen pienilmastoa ja valumavesiolo-suhteita. Rakenne u ja kul uuriympäristö muut-tuvat pääkatselusuunnasta Aitolahden en varrel-ta melko vähän.

Suositeltavaa olisi, e ä arvokas Väljäsuo käsitel-täisiin viheralueena, joka yhdistyisi eteläpuolen murroslaakson viheralueeseen ja e ä koko mur-roslaakso olisi käsitelty yhtenäisellä viheraluemer-kinnällä. Suositeltavaa olisi myös, e ä Kumpulan itäpuolella olevaa asuinalue a siirre äisiin ete-lämmäs tasaisemmille maastonosille ja säilytet-täisiin Kumpulan selännekokonaisuus yhtenäise-nä viheralueena. Hulevesisuunnitelmassa tulee varmistaa, e ä suolle ohjautuu sama määrä ve ä kuin nykyisinkin, jo a suo voisi säily ää nykyluon-teensa. Yleisenä jatkosuunni eluperiaa eena tu-lisi rakennetuilla alueilla olla selänteiden lakialuei-den, jyrkkien rinteiden, pienvesiympäristöjen kuin myös maaston pienmuotojen säily äminen. Jatko-suunni elussa tulee o aa käytössä olevat asuin-rakennukset huomioon siellä, missä se suinkin on mahdollista. Turveradan pohjaa tulisi hyödyntää osana alueen kevyenliikenteen kulkurei ejä ja Lin-tukallion en säily ämisessä tulisi huomioida sen yhtenäinen luonne koko matkalla.

Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon moni-muotoisuuteen ja luonnonvaroihinHaapakorpi- lan länsipuolella ja Halimasjärven ojan luokan III lepakkoalueet jäävät rakentami-seen tarkoite ujen alueiden alle. Rakentamisen seurauksena yhteydet edellä mainituilta alueilta Kangasalan suuntaan Matkajärven vakituisille pe-simäalueille heikentyvät tai tuhoutuvat. Linnuista vanhojen tai yhtenäisiä metsäalueita vaa vat lajit väistyvät ja rakenne ua ympäristöä sietävät lajit menestyvät. Kanahaukan, kanalintujen ja palo-kärjen reviirien määrä tulee pienenemään Ojalan puolella. Hyönteisille todennäköises arvokkaista ympäristöistä merki ävä osa on kaavassa jäte y rakentamisen ulkopuolelle.

Pussikämmekän ja valkolehdokin kasvupaikkoja

jää Ojalan keskustaan suunniteltujen kor eleiden alueelle. Ympäristöselvityksessä rakentamisen ul-kopuolelle jäte äviksi suositellut alueet säilyvät. Osa ekologisista yhteyksistä kapenee, mu a vi-heryhteyksiä jää mm. liito-oravan kulkureiteiksi.

Pussikämmekän ja valkolehdokin esiintymiä voi olla vaikeaa säily ää kor elialueilla muutoin kuin rajaamalla esiintymisalueet rakentama omille kohdille. Lepakoiden osalta menete äviä kolopui-ta voi korvata esim. sijoi amalla alueelle lepak-kopön öjä. Liito-oravien tarvitsemiin puustoisiin yhteyksiin ealueiden yli tulee kiinni ää huomio-ta. Erityises tärkeimmän esiintymän kohdalla tu-lisi evarteen ulo uvien viheryhteyksien kohdalla olla liito-oravalle enylitykseen soveltuva yhteys. Tien ylitysmahdollisuudet paranevat, jos kevyen-liikenteenväylän ja ajoradan väliin voidaan jä ää puurivi. Jos ealueesta tulee liian avoin, voidaan vaihtoehtoises en keskelle jä ää vihersaareke, johon istutetaan puita.

Rakentamisen aikaiset vaikutuksetMaanrakennustyöt lisäävät pölyä, melua ja työ-maaliikenne ä. Louhimisesta ja pohjanvahvis-tustöistä aiheutuu myös tärinää. Ennen Lam-minrahkan eritasolii ymän ja pääkokoojakadun rakentamista työmaaliikenne aiheu aa melu-, pöly- ja turvallisuushai oja Rissonkadun ja Aito-lahden en sekä mahdollises myös Aisakellon en varren maankäytölle ja liikenteelle. Rakentami-sen aikana pintavalunnan määrät voivat muu ua ja kiintoaineen sekä ravinteiden määrä lisääntyä. Onne omuus lanteissa ja mahdollisen pilaantu-neen maa-aineksen käsi elyn yhteydessä hai a-aineita saa aa päästä ympäristöön.

Ympäristöön vaiku avat tai hai aa aiheu avat työt sekä työmaaliikenne tulee ajoi aa ja ohjata siten, e ä niiden aiheu amat haitat saadaan mi-nimoitua. Lintukallion en varrella sijaitsevan van-ha kaatopaikka-alueen mahdollinen pilaantunei-suuden tutkimustarve ja kiviainestutkimuksessa tode u tarve arseenipitoisuuden lisätutkimuksiin tulee o aa huomioon töiden suunni elussa. Hu-levesien hallintajärjestelmä suositellaan toteu-te avan etupaino eises . Ojalan pohjoisosassa hulevesien rakennusaikainen hallinta on myös tar-peen. Reuna-alueiden puustoa tulee tarvi aessa suojata ja juuriston vahingoi umista väl ää. Väli-aikaisia teitä tai muuta maankäy öä ei tulisi tehdä rakentamiselle osoite ujen alueiden ulkopuolella.

84


8. KAAVAN TOTEUTTAMINEN

8.1 Toteuttamisen aikataulu

Tampereen kaupungin konsernin maankäytön to-teu amisen ja investoin en pitkän aikavälin suun-nitelmassa PALM 2014-2028 Ojalan asuinalueen rakentaminen on aikataulute u vuosille 2018-2030 ja Aitovuoren teollisuusalueen rakentami-nen vuosille 2017-2028. Tilakeskuksen hankkeena toteute ava Ojalan pienten lasten yksikön (päivä-ko ja koulun 0.-2.lk) rakentamisaikataulu on esi-te y vuosille 2017-18.

Kun en yhteisten hankkeiden aikataulu amiseksi on laadi u molemmissa kunnissa hyväksy y toi-meenpanosuunnitelma (Tampere KH 7.1.2013 ja Kangasala KH 3.12.2012). Toimeenpanosuunni-telman mukaan VT12 eritasolii ymä toteutetaan Kangasalan puolelle ja sen tulee olla käyte ävissä vuonna 2019. Lamminrahkan-Ojalan yhdyskatu ra-kennetaan VT12 eritasolii ymältä Aitolahden elle ja sen tulee olla liikennöitävissä vuonna 2019. Oja-lan ja Lamminrahkan alueille rakennetaan MAL-aiesopimuksen mukaises ARA-asuntotuotantoon soveltuvia kohteita, joiden toteu aminen pyritään turvaamaan ARA-rahoituksella. Alueelle sijoi uu Tampereen Veden vesihuoltoverkostojen runkolin-joja, joiden lavaraukset ja toteu aminen otetaan huomioon suunni elussa ja rakentamisessa. Lam-minrahkan vesihuollon toteutustapa määritellään Tampereen Veden ja Kangasalan kunnan/Kangasa-lan Veden välisessä erillisessä sopimuksessa.

Osapuolet toteu avat yhdessä Lamminrahkaan 0.-9. vuosiluokkien yhtenäiskoulun, joka sijoite-taan Ojalan joukkoliikennelinjan läheisyyteen. Yhtenäiskoulun ensimmäisen vaiheen tulee olla oppilaiden käyte ävissä 2019 syksyllä. Yhtenäis-koulun loppuvaiheen mitoitus on noin 1200 oppi-lasta. Tampereen joukkoliikenne järjestää joukko-liikenneyhteyden Ojalasta Lamminrahkan kau a Tampereen keskustaan, mikäli Kangasalan kunta osallistuu osaltaan palvelun rahoi amiseen. Ta-voi eena on aloi aa liikennöin etupaino eises- asukasmäärän kasvuun nähden ja viimeistään

siinä vaiheessa kun Lamminrahkan yhtenäiskoulu aloi aa toimintansa 2019. Bussilinjan jatkaminen Rissosta Lamminrahkaan on mahdollista jo ennen tätä ajankohtaa.

Osapuolet rakentavat yhdessä Ojalan ja Lammin-rahkan väliin vihervyöhykkeelle sijoi uvan itä-län-sisuuntaisen seudullisen virkistysrei n nykyisten virkistysrei en välillä. Tampereen kaupunki sitou-

tuu säily ämään nykyisen pohjois-eteläsuuntaisen virkistysyhteyden Maurinkylästä Leinolaan ja Kan-gasalan kunta puolestaan Kaarinanpolun saman-suuntaisen yhteyden voimalinjan läheisyydessä.

Asemakaavoitusohjelma 2014-2016 on hyväksy y kaupunginhallituksessa 16.12.2013. Siinä Aitovuo-ren teollisuusalueen asemakaava on aikataulutet-tu vuodelle 2015 (50000 km2) ja Ojalan ensimmäi-sen asuinalueen asemakaava vuodelle 2016 (50 000 km2/ 150 pientaloasuntoa).

Osayleiskaavoituksen yhteydessä on laadi u tar-kempi Ojala-Lamminrahka –vaiheistussuunnitel-ma. Ojalan 1a-vaiheessa 2017-2020 on mukana Aitovuoren teollisuusalueen ensimmäinen osa sekä Ojalan asuinalueen luoteisosa, osa keskustaa ja Rissonkadun jatke. 1a-vaiheessa uusia asukkaita tulee yhteensä 1900 ja työpaikkoja 250. 1b-vai-heessa 2021-2025 on mukana pääosa Aitovuoren teollisuusalueesta sekä Ojalan keskustaa ja asuin-alueita täydentäviä alueita. 1b-vaiheessa uusia asukkaita tulee 2150 ja työpaikkoja 800. Ojalan II-vaiheessa 2026-2030 on mukana Aitovuoren teol-lisuusalueen täydentäminen, Ojalan asuinalueen kaakkoisosa, keskustan täydentäminen (mahdolli-nen katurai o e) ja Risson itäpuolinen asuinalue,

85


8.2 Toteuttamisen kustannuksetAlueen toteu amisen kustannuksia on tarkasteltu osana Ojalan ja Lamminrahkan kunnallistekniikan alustavaa yleissuunnitelmaa. Kustannusarvio on laadi u Fore-ohjelmistolla ja aineistoa on täy-denne y muualta saaduilla erilliskustannuksilla. Kustannukset on eritelty kunnallistekniikan, ko-koojakatujen, rai o en, hulevesien, viheraluei-den, palveluiden ja kor elialueiden osalta sekä myös alustavien toteutusvaiheiden mukaises . Kun en yhteises makse aviksi kustannuksiksi on määritelty vt12 eritasolii ymä, pääkokoojakatu sekä seudullinen ulkoilurei . Myös vesihuollon osalta joidenkin kustannusten jakoa on arvioitu kunni ain.

Taulukossa on esitetty Ojalan rakentamiseen liittyvät kus-tannukset Tampereen kaupungin osalta. Kustannukset eivät sisällä yhteiskustannuksia (20%).

joka lii yy Lamminrahkan asuinalueisiin. II-vai-heessa uusia asukkaita tulee 1650 ja työpaikkoja 100. Lamminrahkan rakentaminen on ajoite u vuosille 2017-2040.

Tampereen Vesi on laa nut Tampereen vesihuol-tolinjausten kehi ämisen yleissuunnitelman 2012. Sen mukaan Ojala-Tasanne runkoviemäri rakenne-taan 2015-16, Lamminrahka-Nikki runkoviemäri 2018-2019 ja Liu u-Nikki runkovesijohto 2019-21.

86


8.3 Toteuttamisen ohjausta koskevia selvityksiä ja suunnitelmia

Kul uuriympäristö• Ojalan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösin-

ventoin 2010, Mikrolii Oy, 2010.

• Ojalan osayleiskaava-alueen muinaisjäännös-ten täydennysinventoin 2011, Mikrolii Oy, 2011.

Selvitysten pohjalta tulee jatkosuunni elussa huomioida kiinteät muinaisjäännökset (rajapyy-kit ja Ojalan turverata) sekä Lintukallion en his-toriallinen elinja.

Virkistys ja luonto• Viheralueiden yleissuunnitelma, Tampereen

Infra, 2014.

Suunnitelmassa on esite y alueen viheralue-tyypit, hoitoluokat sekä kaupunginosapuiston viheryleissuunnitelma.

• Liito-oravaverkostokartat, Tampereen kaupun-ki, kaupunkiympäristön kehi äminen, 2014.

Liito-oravien elinympäristöt ja niiden väliset kulkuyhteydet on esite y teemakartoilla, jois-sa mukana ovat myös viheralueille sijoi u-vat kevyen liikenteen rei stöt ja hulevesien hallintajärjestelmät.

Rakentaminen• Ojalan ydinalueen yleissuunnitelma, Ramboll

Oy ja Arkkitehdit An la & Rusanen Oy. 2013

Asemakaavoituksen käynnistämisen helpo a-miseksi on Ojalan ydinalueelle laadi u idea-suunnitelma, jonka mitoitus on osayleiskaava-ehdotuksen mukainen.

Tekninen huolto• Ojalan ja Lamminrahkan kunnallistekniinan

yleissuunnitelma, WSP Finland Oy. 2014.

Alueelle on laadi u kokoojakatujen yleissuunni-telmat, teknisen huollon yleissuunnitelma (ve-sihuolto, kaukolämpö, jä eiden putkikeräys) ja meluselvitys. Työn yhteydessä on tutki u opis-kelijatyönä lähienergian käy ömahdollisuuksia kaupunginosatasolla (Anna-Mari Kangas).

• Liikenne-ennuste Ojalan ja Lamminrahkan alueen liikennemääristä, Tampereen teknillinen yliopisto. 2013.

Tampereen seudun liikennemalliin (TALLI 2005) perustuvassa liikenne-ennusteessa on kuva u alueen liikennemäärät 2030 ja kulkutapaosuu-det, joita on käyte y vaikutusten arvioinnin ja meluselvityksen pohjana.

• Ojalan osayleiskaavan hulevesisuunnitelma, Ramboll Finland Oy. 2014.

Suunnitelma ohjaa asemakaavavaiheessa teh-tävää hulevesien käsi elyn jatkosuunni elua.

• Ojalan osayleiskaava, kiviainestutkimus, Ram-boll Finland Oy. 2013.

Tutkimuksen mukaiset arseenin ja rikin ris-kialueet on huomioitava louhintatöitä suunniteltaessa.

• Ojalan rakenne avuuskar a, Tampereen Infra, 2012.

Ojalan keskeisille alueille on laadi u maa-perään ja maaston kaltevuuteen pohjautuva rakenne avuuskar a.

Muu aineisto• Tampere-pientalo, esimerkkejä tyyppitalon uu-

sista ratkaisumalleista Tampereelle, Tampereen teknillinen yliopisto. 2012.

Hankkeen taustalle arkkiteh ylioppilas Kaisu Kammonen teki diplomityön otsikolla ’Tyyppi-talosta talopake in – Selvitys teollisen pienta-lotuotannon lasta Suomessa, tulevaisuuden mahdollisuuksista ja kehitystarpeista’. Tyyppi-talon ratkaisumalleja koskevat suunnitelmat laadi in asuntosuunni elun jatkokurssilla opiskelijatöinä.

87


Ojalan osayleiskaavaehdotus 14.2.2014

C Maanmittauslaitos 2014C Kaupunkimittaus Tampere 2014

Historiallinen tielinja.Tien linjaa, sen rakenteita ja päällysteitä sekä lähiympäristöä koskevista suunnitel-mista ja toimenpiteistä tulee neuvotella kulttuuriympäristöviranomaisen kanssa.

Ulkoilureitti.

Ohjellinen ulkoilureitti

Kevyen liikenteen reitti.

Ali- tai ylikulku

110 -400 kV VOIMALINJA.Johtoalueelle ei saa sijoittaa toimintaa, joka vaikeuttaa johdon käyttöä, kunnossapi-toa tai uusimista. Kaikista johtoalueelle suunniteltavista toimenpiteistä on pyydettä-vä johdon omistajan lupa.

Ohjeellinen vesihuoltolinja

Ohjeellinen yhdyskuntatekniselle huollolle varattu alueen osa.

Terveyshaitan poistamistarveAlueen maaperän pilaantuneisuus tulee selvittää asemakaavoituksen yhteydessä ja kunnostaa käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla.

Tieliikenteen yhteystarve

Joukkoliikenteen kehittämiskäytävä.

Kevyen liikenteen yhteystarve.

Viheryhteystarve.Viheryhteys toimii ekologisena yhteytenä. Aluetta ja sen lähiympäristöä suunnitelta-essa on katsottava, ettei ekologisia käytäviä katkaista.

Viheryhteystarve, joka on merkittävä pintavalunnan purkureitti.

Meluntorjuntatarve.

Alueen osa, jolla on luonnonsuojelullista arvoa Aluetta saattavat koskea luonnonsuojelulain erityismääräykset. Alueen rajaus ja suo-jelun tapa määritellään ko. laissa esitetyllä tavalla.

Tärkeä lepakkoalueena säilytettävä alueen osa. Alueella olevaa lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkaa ei saa hävittää. Toimen-piteillä ei saa heikentää lepakoiden elinoloja. Puustoa on hoidettava lajien elinolot huomioon ottaen.

Ohjeellinen lepakkoalueena säilytettävä alueen osa. Lajien elinolot ja siirtymäreitit tulee huomioida kaikissa toimenpiteissä alueella.

Ohjeellinen alueellinen hulevesien viivytysallas. Alue tulee varata hulevesien käsittelyä varten toteutettavalle kosteikolle tai lammi-kolle. Alueelliset hulevesien käsittelytoimenpiteet on toteutettava ennen rakentami-sen aloittamista.

Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Alueen käyttöä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon elinympäris-töjen ja eliölajiesiintymien säilyttämisedellytykset.

Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Maisemaa muuttava maanrakennustyö, puiden kaataminen tai muut näihin verratta-vat toimenpiteet ovat luvanvaraisia kuten MRL 128 §:ssä on säädetty.

Alueen osa, jolla sijaitsee muinaismuistolailla rauhoitettuja kiinteitä muinais-jäännöksiä. Aluetta ja sen lähiympäristöä koskevat maankäyttösuunnitelmat tulee lähettää museoviranomaiselle lausuntoa varten.

Kunnan raja.Yleiskaava-alueen raja.Alueen rajaOsa-alueen raja.Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja.

KERROSTALOVALTAINEN ASUNTOALUE.Alueelle saadaan sijoittaa myös asumista häiritsemättömiä yksityisten ja jul-kisten palvelujen, hallinnon, kaupan sekä tuotantotoiminnan tiloja. Muun kuin asuinkerrosalan määrä, laatu ja sijainti alueella tulee määrätä asemakaavoi-tuksen yhteydessä.

PIENTALOVALTAINEN ASUNTOALUE.Alueen kerrosalasta pääosa on sijoitettava pientaloihin.

PIENTALOVALTAINEN ASUNTOALUE.Alue varataan pääasiassa erillispientaloille.

TYÖPAIKKA-ALUE.Alue varataan pääasiassa toimisto- ja työpaikkatiloille sekä niihin liittyville liike- ja varastotiloille. Alueelle ei saa sijoittaa MRL 114§:n mukaista vähittäiskaupan suuryksikköä eikä kerrospinta-alaltaan yli 400 m2 suuruisia päivittäistavara-kaupan myymälöitä. Liikekerrospinta-alaa voidaan rakentaa enintään 1/3 toi-mintojen kerrosalasta.

TEOLLISUUSALUEAlue varataan teollisuus- ja varastotiloille sekä niihin liittyville liike- ja toimisto-tiloille. Liike- ja toimistotiloja voidaan rakentaa enintään 25% toimintojen ker-rosalasta. Alueella tapahtuva toiminta ei saa aiheuttaa vesistön pilaantumista tai likaantumista.

TEOLLISUUSALUE, JOLLA YMPÄRISTÖ ASETTAA TOIMINNAN LAADUL-LE ERITYISIÄ VAATIMUKSIA.Alue varataan ympäristöön soveltuville pienteollisuus- ja varastotiloille sekä nii-hin liittyville pientaloille, liike- ja toimistotiloille. Liike- ja toimistotiloja voidaan ra-kentaa enintään 25% toimintojen kerrosalasta. Alueella tapahtuva toiminta ei saa aiheuttaa ilman pilaantumista, melua tai muuta siihen verrattavaa häiriö-tä asumiselle tai ympäristölle eikä aiheuttaa vesistön pilaantumista tai likaan-tumista.

LUONNONMUKAINEN LÄHIVIRKISTYSALUE. Alue varataan ulkoilu-, liikunta- ja urheilutoiminnoille sekä luonnon kokemi-seen laajoina pääosin luonnontilaisina aluekokonaisuuksina. Maisemaa muut-tava maanrakennustyö, puiden kaataminen tai muut näihin verrattavat toimen-piteet ovat luvanvaraisia kuten MRL:n 128§:ssä on säädetty. Alueella sallitaan vähäinen luonnonympäristön huomioonottava yleistä virkistystoimintaa palve-leva rakentaminen sekä hulevesien käsittelyä varten toteutettavan kosteikon, laskeutusaltaan tai lammikon ja niihin liittyvän huoltotien rakentaminen.

YHDYSKUNTATEKNISEN HUOLLON ALUE.

PUOLUSTUSVOIMIEN ALUE.

SUOJAVIHERALUE.

LUONNONSUOJELUALUE

MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE.Alueella on sallittua vain maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen. Alueel-la olevat asuinrakennukset ja lomarakennukset voidaan säilyttää. Rakennus-ten perusparantaminen, korjaaminen ja vähäinen laajentaminen sallitaan sekä tuhoutuneen rakennuksen uudelleen rakentaminen on mahdollista. Maisemaa muuttava maanrakennustyö, puiden kaataminen tai muut näihin verrattavat toi-menpiteet ovat luvanvaraisia kuten MRL:n 128§:ssä on säädetty. Alueilla, jotka ovat merkittäviä ekologisten yhteyksien kannalta, ei saa suorittaa sellaisia toi-menpiteitä, että alueen luontoarvot heikkenevät.

MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE, JOLLA ON ERITYISTÄ UL-KOILUN OHJAAMISTARVETTA. Alueella on sallittua vain maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen. Maise-maa muuttava maanrakennustyö, puiden kaataminen tai muut näihin verrat-tavat toimenpiteet ovat luvanvaraisia kuten MRL:n 128§:ssä on säädetty. Alu-eilla, jotka ovat merkittäviä ekologisten yhteyksien kannalta, ei saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä, että alueen luontoarvot heikkenevät.

LIIKENNEALUE.

SELVITYSALUE.Alueen maankäyttöä voidaan tarkastella uudelleen, mikäli alueen melutasoa voidaan alentaa.

Lähipalvelujen alue.

Kaupunkipuisto

MUINAISMUISTOKOHDEMuinaismuistolain rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta ja sen lähiympäristöä koskevista maankäyttösuunnitel-mista tulee pyytää lausunto museoviranomaiselta.

AP-1

AK-1

AP

TP-9

ET

SL

MU-1

EP

s-1

luo-1

sm-2

slep-1

z

vh

SM

TY-5

T-8

VLL-3

EV

M-2

slep-2

w-1

TA M P E R E E N K A U P U N K IOJALAN OSAYLEISKAAVAN EHDOTUS 14.2.2014

Koko aluetta koskeva yleismääräys:Asemakaavoituksen yhteydessä on laadittava erillinen hulevesien hallintaa koskeva suunnitelma. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota vesistöllisiin suojelutoimenpiteisiin. Vettä läpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä tulee viivyttää korttelialueilla siten, että viivytystilavuus on yksi kuutiometri jokaista sataa vettä läpäisemätöntä pintaneliömetriä kohden. Asuinkorttelialueilla asemakaavan pohjaksi on laadittava meluselvitys. Kaava-alueen maankäyttö ei saa aiheuttaa haitallisia vaikutuksia Aitovuoren tutka-aseman toiminnalle.

pl

vlk

SE-2

w

!et

Documents

OJALAN OSAYLEISKAAVA...6 OJALAN OSAYLEISKAAVA Ehdotus 14.2.2014/ SELOSTUS 1.5 Osallistuminen ja vuorovaikutuk-sen järjestäminen Osallistumis- ja arvioin suunnitelma oli nähtävillä