OMA PÄÄOMA

Oman pääoman sijoittajat jäävät sekä voiton että sijoitetun pääoman takaisinmaksun osalta etuoikeusjärjestyksessä viimeisiksi

Oman pääoman muodossa rahoitusta saadaan suoraan yrityksen omistajilta, pääomamarkkinoiden kautta, kehitysyhtiöiltä sekä riskisijoitusyhtiöiltä

Oma pääoma muodostaa puskurin, jolla yritys suojautuu huonoina aikoina

=> mitä riskialttiimpi ympäristö, sitä tärkeämpi on vahva pääomarakenne eli runsas oman pääoman määrä suhteessa vieraaseen pääomaan

Vahva oma pääoma lisää uskottavuutta rahoittajiin ja liikekumppaneihin päin => helpottaa vieraan pääoman hankkimista

Keskeisiä yrityksen oman pääoman määrään vaikuttavia tekijöitä ovat:

– yrityksen suhtautuminen kasvuun: voimakkaassa kasvuvaiheessa omaa pääomaa ei ennätä kertyä riittävästi

– yrityksen toimiala (esim. konsulttitoimisto vs. paperitehdas)

Oman pääoman lähteitä

Osakesijoitukset– vain julkinen osakeyhtiö (osakepääoma vähintään 80 000

euroa) voi myydä osakkeitaan yleisölle

– osakeyhtiölaki edellyttää, että perustettavan osakeyhtiön osakepääoman tulee olla vähintään 8 000 euroa (julkinen osakeyhtiö 80 000 euroa)

– Osakeyhtiölain mukaan hallituksen tulee ryhtyä toimenpiteisiin, jos se havaitsee, että oma pääoma on alle puolet osakepääomasta

– uutta osakepääomaa hankitaan uusmerkinnällä• listautumisanti• listautumisen jälkeinen osakeanti

Venture Capital- eli riskisijoitustoiminta– oman pääoman muodossa tapahtuvaa riskipitoista

keskipitkän tai pitkän aikavälin sijoitustoimintaa pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, joita ei julkisilla markkinoilla noteerata

– tavoitteena on, että yrityksen osakkeiden arvo nousee ja pääomasijoittaja saa sievoisen voiton irrottautuessaan yrityksestä

– usein Venture Capital -yhtiön vastuuhenkilö osallistuu osakkuusyrityksen hallitustyöskentelyyn

– kohdeyritys saa tarvitsemansa pääoman vakuudettomana erityisrahoitusluottona, pääomalainana tai osakepääomasijoituksena

– yritysten investoinnit kohdistuvat enenevässä määrin tieto-taidon hankintaan, jota ei voida käyttää lainan vakuutena => pääomarahoitus on väline tällaisten rahoitustarpeiden hoitamiseen

– pääomarahoittajan tuotto-odotus on korkeampi kuin tavanomaisissa vakuudellisissa lainoissa, tuotto muodostuu yrityksen arvonnoususta, osingoista ja koroista

– Pääomarahoitusta käytetään:• yrityksen kehittämiseen ja kasvuun (esim. viennin käynnistäminen,

tuotekehitys)• omavaraisuuden ylläpitämiseen (oman pääoman kasvettava

taseen mukana)• yrityskauppojen toteuttamiseen

– etenkin USA:ssa paljon käytetty rahoitusmuoto

– yleistyy Suomessakin nopeasti ( v. 1998 pääomarahoittajat sijoittivat 260 yritykseen 1,1 miljardia markkaa)

– suomalaisia riskisijoittajia:• julkiset, esim. Sitra, Finnvera Oyj• alueelliset/kunnalliset, esim. Jyvässeudun kehitysyhtiö• suuryrityssidonnaiset, esim. Outokumpu Invest• teknologiakyläsidonnaiset, esim. Savon Teknia Oy• pankkisidonnaiset, esim. OKO Venture Capital• yksityiset, esim. CapMan Capital Management

– yksityiset pääomasijoittajat - bisnesenkelit• yksityisten pääomasijoittajien panoksien arvioidaan olevan

miljardeja markkoja eli samaa suuruusluokkaa ammattimaisten riskisijoittajien kanssa

• sijoituksen suuruus yleensä 0,5 - 1 miljoonaa markkaa ja yhdellä sijoittajalla on tyypillisesti alle 10 sijoitusta

• sijoittaja osallistuu yleensä kohdeyrityksen hallitustyöskentelyyn• sijoituksen kesto yleensä 5-10 vuotta

Sitra eli Suomen itsenäisyyden juhlavuoden rahasto on itsenäinen, julkisoikeudellinen rahasto. Se tekee pääomasijoituksia liiketaloudellisesti lupaaviin pieniin teknologiayrityksiin ja rahastoihin sekä kehittää ja kansainvälistää yritystoimintaa. Sitran osuus osakepääomasta on 10 - 40 prosenttia. Sijoitusten suuruus vaihtelee 0,5 miljoonasta viiteen miljoonaan markkaan. Tavoitteena on, että Sitra irrottautuu yrityksestä johdon ja omistajien kanssa ennalta sovitulla tavalla.

Finnvera Oyj:n pääomalaina on yrityksille erityistilanteiden. -tarpeiden ja -järjestelyjen laina. Se on tarkoitettu kasvaville, kansainvälityville yrityksille, jotka ovat vakiinnuttaneet toimintansa ja kykenevät vakaaseen tuloksentekoon.

Matkailun Kehitys Nordia Oy tekee oman pääoman ehtoisia sijoituksia matkailuyrityksiin, joilla on kannattavan liiketoiminnan edellytykset.

Suomen Teollisuussijoitus Oy on valtionyhtiö, joka tekee pääomasijoituksia pääasiassa pääomasijoitusrahastoihin. Yhtiö voi tehdä sijoituksia myös suoraan suuriin ja keskisuuriin listaamattomiin yrityksiin. Se saa varansa valtion yhtiöiden myynnistä valtioille kertyvistä tuloista.

SFK Finance Oy tekee sijoituksia yrityksiin, joilla on merkittävää kansainvälistä kasvupotentiaalia. Painopiste on tieto-, tietoliikenne-, mittaus-, hyvinvointi- ja ympäristötekniikassa, metsäteollisuuden laitteissa, koneissa ja järjestelmissä. Ensisijoitus on 1-5 miljoonaa markkaa vähemmistösijoituksena.

Pankeilla on omat pääomasijoitusrahastot: Merita Capital Oy, OKO-Venture Capital, Leonia MB Group/MB Rahastot. Finnfund tekee sijoituksia hallinnassaan olevalla puolen miljardin markan pääomalla.

Kunnalliset kehitysyhtiöt toimivat alueellisesti sijoittaen kohdeyrityksiin osakepääoman tai osakaslainojen muodossa riskipääomaa.

•Finnvera pähkinänkuoressa

valtion kokonaan omistama erityisrahoitusyhtiö

osakepääoma 1,1 miljardia markkaa

tase 8,3 miljardia markkaa

Finnvera Oyj:n vastuukanta 30.6.2000 22,1 miljardia markkaa

vientitakuut ja erityistakuut 13,2 miljardia markkaa

luotot 7 miljardia markkaa

takaukset 1,9 miljardia markkaa

asiakkaita 25 500

aluekonttoreita 16

henkilöstöä lähes 400

VIERAS PÄÄOMA

Vieraan pääoman ehdoin yritykseen sijoitettu raha eli laina on yleensä maksettava määräajassa takaisin

Lainasta maksettava korvaus on ennalta sovittu ja se on maksettava vaikka tuloja ei kertyisikään

Vieras pääoma jaetaan kahteen alaryhmään takaisinmaksuajan perusteella: lyhytaikaisen vieraan pääoman takaisinmaksuaika on alle vuoden mittainen ja pitkäaikaisen vieraan pääoman yli vuoden mittainen

Pitkäaikaista vierasta pääomaa ovat mm.:– pankin velkakirjalainat

– TEL-takaisinlainaus ja muut vakuutusyhtiöluotot

– obligaatio- ja debentuurilainat sekä vaihtovelkakirjalainat

– erityisrahoituslaitosten luotot (esim. Finnvera, TEKES)

Lyhytaikaista vierasta pääomaa ovat mm.:– ostovelat

– shekkitililuotot

– tuonti- ja vientiluotot

– yritystodistukset

Suomessa pankkilainat ovat ylivoimaisesti suurin vieraan pääoman lähde kaiken kokoisille yrityksille

Yritystodistuksia tehty ennätyksellisen vilkkaasti – Suomalaisten yritystodistusten

markkinoiden muutaman vuoden raju kasvupyrähdys on tänä vuonna selkeästi tasaantunut. Alkuvuonna suuret suomalaisyritykset laskivat liikkeelle kassanhallintaansa varten tarkoitettuja yritystodistuksia noin 4,3 miljardilla eurolla kuukautta kohden. (Kauppalehti 2.8.2001)

Esimerkki Varma-Sammon rahoituspalveluista:

Onko rahoitustarpeesi 100 000 – 1 000 000 mk?

– TEL-takaisinlaina

Kun asiakkaan Varma-Sammolle maksamista TEL-vakuutusmaksuista on rahastoitunut vähintään 50 000 mk, asiakkaalla on lainaoikeus tähän kertymään. Laina-aika on 1 – 10 v. Lainan korko määräytyy TEL-viitekorosta nostopäivän mukaan. Korkoon ei lisätä marginaalia, mikäli lainan vakuutena on julkisyhteisön takaus, pankkitakaus, vakuutusyhtiön takausvakuutus, Garantian takausvakuutus tai Finnveran takaus.

– Sijoituslaina

Varma-Sammon myöntämien sijoituslainojen laina-aika on 1 - 10 v. Lainan korko määräytyy TEL-viitekorosta nostopäivän mukaan. Vakuudesta riippumatta korkoon lisätään tapauskohtainen marginaali.

– PK-laina

PK-laina on tarkoitettu korkeintaan 250 henkilöä työllistäville yrityksille. Lainan korko määräytyy TEL-viitekorosta nostopäivän mukaan sekä korkoon lisättävästä marginaalista. Laina-aika on 1 - 5 v.

Termejä

Optiolaina: Osakeyhtiön tarjoama joukkovelkakirjalaina, jonka ehtojen mukaan merkitsijällä on oikeus merkitä yhtiön maksullisia osakkeita

Obligaatiolaina: Lainan voi laskea liikkeelle julkinen yhteisö tai tietyn kokoinen avoin tai kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö, osuuskunta sekä eräät muut yhteisöt. Liikkeellelaskuun tarvitaan valtioneuvoston lupa.

Vaihtovelkakirjalaina: Yhtiön liikkeellelaskema laina, jonka ehtojen mukaan velkoja voi vaihtaa velkakirjansa joko kokonaan tai osittain yhtiön uusiin osakkeisiin

Debentuurilaina: Joukkovelkakirjalaina, jossa ei ole vakuutta ja jonka korko ja pääoma ovat verollisia

Bullet-luotto: Laina, joka maksetaan kerralla takaisin erääntymishetkellä

Factoring-luotto: Factoring-yhtiö ottaa haltuunsa yrityksen tilisaatavat huolehtiakseen niiden perimisestä eli luoton vakuutena ovat yrityksen tilisaatavat toiselta yritykseltä

Kiinnitysluotto: Laina, jonka vakuutena on kiinnitys velallisen omaisuuteen. Kiinnitys antaa velkojalle panttioikeuden esim. velallisen kiinteistöön ja haltija voi muuttaa pantin rahaksi, jos velvoitetta ei täytetä.

Vieraan pääoman vipuvaikutus

Vieras pääoma vaikuttaa yrityksen oman pääoman tuottoon

=> Vieraalla pääomalla on suuri merkitys yrityksen kannattavuuteen

Koko pääoman tuotosta koron ylittävä osuus jää kokonaisuudessaan omalle pääomalle ja vastaavasti koko pääoman tuoton alittaessa korkomenot syntyy ylisuhteinen tappio

Esimerkki: Yrityksen koko pääoma on 100 000 €, josta omaa pääomaa 15 % ja vierasta 85 %. Vieraalle pääomalle maksetaan 10 % korkoa.

Voitto 6000 12000 15000

Vpo:n korko 8500 8500 8500

Omalle po:lle jää -2500 3500 6500

Omaa pääomaa sijoitettu 15000 15000 15000

Oman po:n tuotto -17 % 23 % 43 %

Jos verrataan ylläolevaa tilanteeseen, jossa yrityksellä ei olisi velkaa:

Voitto 6000 12000 15000

Vpo:n korko - - -

Omalle po:lle jää 6000 12000 15000

Omaa pääomaa sijoitettu 100000 100000 100000

Oman po:n tuotto 6 % 12 % 15 %

Vieraan pääoman hinta

Rahan hinta ilmaistaan korkona Rahan hinta yleensä neuvotteluasia

Lainan korko = Viitekorko + asiakaskohtainen marginaali

Viitekorkoja: Euribor-korko: euroalueella toimivien pankkien

välisten talletuskorkojen perusteella laskettava korko

Prime-korko: pankkien oma viitekorko Peruskorko: valtiovarainministeriön puolivuosittain

vahvistama korko

Rahan hintaa nostaa lainakoron lisäksi mm. lainan toimitusmaksu

Esimerkki rahoituksen kustannuksista

Yritys nostaa 2 kuukauden lyhytaikaisen luoton pankista.

Luoton ehdot ovat seuraavat:

• luoton määrä 60 000 €

• toimitusmaksu 300 €

• korko 12 % (kiinteä koko 2 kk ajan)

• luotonvarausprovisio 1 %

Rahan efektiivinen korkokustannus voidaan tällöin laskea seuraavasti:

• Korko 600001260 = 1 200 €

100 360

• Luotonvarausprovisio (1/100)60000 = 600 €

• Toimitusmaksu = 300 €

• Yhteensä 2 100 €

• Efektiivinen korko(X) 57900X60 100

360

= 2100 €

• Efektiivinen korko (X) = 21,8 %

Pankkilaina

Pankkilaina on tavanomaisin pitkäaikainen laina Esim. pk-yritysten ulkoisesta rahoituksesta yli 60 %

on pankkilainaa

Lainan takaisinmaksu:

Tasalyhennys: lainan hoitokulut ovat laina-ajan alussa suurimmillaan johtuen korkomenoista

Annuiteettilyhennys: lainan hoitokulut ovat koko laina-ajan yhtä suuret eli alussa korkorasitus on suuri ja lyhennyksen osuus pieni

Bullet-laina: takaisinmaksu kerralla laina-ajan päättyessä

Välirahoitusinstrumentit

Välirahoitus eli mezzanine-rahoitus on oman ja vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen välimuoto

Välirahoitusmuotoinen laina voidaan rakentaa esim. niin, että yrityksen rahoittajalle lainasta maksama korvaus määräytyy sen mukaan paljonko yritys tuottaa voittoa

Esimerkkinä vaihtovelkakirjalainat: liikkeelle laskettaessa vierasta pääomaa, mutta voidaan myöhemmin vaihtaa yrityksen osakkeiksi

Johdannaisinstrumentit

Johdannaisinstrumentteja ovat erilaiset optiot, termiinit, futuurit ja swapit

Yritys suojaa saataviaan, velkojaan ja sijoituksiaan markkinoilla tapahtuvilta hintojen, markkinakorkojen ja valuuttakurssien muutoksilta

Rahoituspäätökset

Sijoittajia ja rahoittajia kiinnostavat mm. seuraavat kysymykset rahoituspäätöstä tehdessään:

– millaiset ovat toimialan yleisnäkymät?

– millainen on yrityksen kilpailukyky, etenkin tulorahoitusennuste?

– millainen on yrityksen talouden tila tarkasteluhetkellä?

– johdon ja henkilöstön osaaminen

– rahoitushakemuksen perustelut

– vakuudet

– riskit

– liikesuhteet

– tuotto-odotukset

Rahoituksen allokaatio: rahoituksen ohjautuminen parhaisiin hankkeisiin

• hankkeiden valinta yrityksen sisällä• luotonannon ohjautuminen yritysten kesken• oman pääoman ehtoisten sijoitusten

ohjautuminen yrityksiin, joissa parhaat tuotto-odotukset

Suomalaisyritysten rahoitusrakenne

Suomalaisilla yrityksillä ollut tyypillisesti liikaa velkaa ja liian vähän omaa pääomaa

Viime vuosina tilanne korjaantunut merkittävästi, esim. V. 1999 pk-yritysten gearing (korolliset velat suhteessa omaan pääomaan) laski alle 50 prosentin ja suuryrityksillä vastaava luku oli 56 %

Syitä vinoutuneeseen rahoitusrakenteeseen:

1. Verotus: verotuksellisesti edullista pumpata kaikki voittovarat ulos yrityksestä

ja ottaa tilalle velkaa

2. Kasvunopeus: yritysten kasvu on ollut niin nopeaa, ettei rahoitusrakenne ole

ennättänyt vahvistua samaa tahtia

3. Historialliset tekijät: Suomeen ei lyhyen itsenäisen historian aikana ole

ennättänyt kertyä merkittävästi sijoitettavia pääomia eivätkä maamme luontaiset resurssit

mahdollista ‘pikavoittoja’

LUOTTOKELPOISUUSLUOKITUS

D&B rating

TALOUS

MAKSU-TAPA

TOIMINTA

TAUSTA

Vastuu-henkilöt

Konserni Yhtiö-suhteet

Muutausta-

info

Maksu-häiriöt

Paydex Perintä-tiedot

Luottohistoria

Rekisteri-tiedot

Ikä AktiivisuusKonserni-tilinpäätös

Tilin-päätös

Muutalousinfo

Kannattavuus Maksuvalmius Vakavaraisuus

Rating koostuu neljästä pääratingperusteesta: toiminnasta, taustasta, taloudestaja maksutavasta. Näitä analysoimalla ja painottamalla päädytään lopulliseenluottokelpoisuusarvioon (rating).

Rahoituksen perusongelmat

Rahan riittävyys

– keskeinen rahoitukseen liittyvä ongelma– pääomia tarvitaan

• investointeihin

• käyttöpääomaan eli päivittäisen toiminnan pyörittämiseen

Rahan hinta

– rahan hinnan määrittäminen muodostuu rahoitukselliseksi ongelmaksi erityisesti silloin, kun harkitaan sitä, ryhdytäänkö tiettyyn toimenpiteeseen vai ei

– Pääomien kustannusten arviointitapoja:• kustannukset lasketaan oman pääoman ja lainarahojen

vaatimien maksujen pohjalta

• pääoman kustannukset laskentaan vaihtoehtoiskustannuksina

• pääoman kustannukset lasketaan tavoitteellisesti

Rahoitusriski

– Rahoitusriski kasvaa pääomarakenteen heikkenemisen eli velkaantumisen takia

Rahan riittävyys

Käyttöpääoman tarpeen laskeminen

– Käyttöpääoman tarpeen laskeminen riippuu kolmesta tekijästä:

• toiminnan volyymista eli tuotanto-/myyntimääristä

• raaka-aineiden tai myytävän tavaran hankintahinnoista

• rahan sitoutumisajan pituudesta

Esimerkki: sateenvarjokauppias

Yrittäjällä on myymälä, jossa myydään vain yhtä tuotetta eli sateenvarjoja. Yhden sateenvarjon hankintahinta on 50 e ja myymälä myy vuodessa 12 000 sateenvarjoa. Keskimäärin varjot seisovat varastossa 60 pv ennen myyntiä. Yritys saa tavarantoimittajaltaan maksuaikaa ostolaskuille 14 pv ja kaikki myymälän asiakkaat maksavat ostoksensa luotolla, jolloin yrittäjä saa rahat myynnistä keskimäärin 1,5 kk:n kuluttua myynnistä.

Sitoutunut pääoma: = 50 e * 12 000 kpl * 60/360 = 100 000 e

50 e * 12 000 kpl * 45/360 = 75 000 e

-50 e * 12 000 kpl * 14/360 = -23 330 e

Yhteensä 151 670 e

eli Varasto + Myyntisaamiset - Ostovelat

HUOM! Tuotannollisessa yrityksessä lukuihin on lisättävä valmistusprosessin sitomat kustannukset

Keinoja käyttöpääoman tarpeen pienentämiseksi

Raaka-aineiden, puolivalmisteiden ja valmiiden tuotteiden varastossa oloajan lyhentäminen

Tuotantoprosessin läpimenoajan lyhentäminen

Myyntisaamisten maksuaikojen lyhentäminen

Ostovelkojen maksuaikojen pidentäminen

Kiinteiden kulujen määrän minimointi

Investointien rahan tarve

Investointiin tarvittavan rahoituksen laskeminen ei yleensä tuota ongelmia: investoinnista syntyy hankintameno, joka yleensä tunnetaan tarkasti

Ongelmia voivat aiheuttaa esim. asennus-, käynnistys- ym. kulut, joita ei osata ennakoida oikein investoinnin rahoitustarvetta arvioitaessa

Pääomatarpeen arvion virhelähteitä:

– erehdykset ja laiminlyönnit (tontille onkin rakennettava uusi tie)

– perustietojen puutteet (kone onkin arvioitua kalliimpi)– satunnaiset tapahtumat rakennusaikana (lakko)– ympäristötekijöiden arvaamattomat muutokset

(rahtilaiva upposi myrskyssä ja tilattu kone sen mukana)

– projektin tehokkuusmuutokset (miljoonan lisäinvestoinnilla poistuu pullonkaula)

– toteutuksen poikkeaminen suunnitelmasta (rakennus tehtiin varmuuden vuoksi suunniteltua suuremmaksi)

– odottamattomat satunnaiset hankaluudet (konetta ei saatukaan paikalleen ilman, että toinen kone oli ensin purettava tieltä ja koottava uudelleen)

– kustannusten muuttuminen odotusten vastaisesti (devalvointi)

Rahoitusriskit

Yrityksen rahoitusrakenteeseen voi liittyä riskejä (vieraan pääoman osuus liian suuri)

Rahoitusmarkkinoihin liittyvät riskit johtuvat korkokantojen ja valuuttakurssien heilahtelusta

Rahoitusmarkkinoiden heilahtelut tuntuvat yrityksessä sitä voimakkaampina mitä velkaantuneempi yritys on ja mitä yksipuolisempi on vieraan pääoman rakenne

=> rahoitusriskin pienentämiseksi rahoituslähteitä ja -muotoja tulee valita niin, etteivät riskit kasaannu vaan tasoittuvat

Halvin vaihtoehto sisältää yleensä suurimmat riskit!