Omaisen opas

Opas omaisille,

joiden läheinen oireilee

tai sairastaa psyykkisesti

INNEHÅLL

Johdanto oppaaseen ..................................................................

iksi i i e sairast psyykkisestii i sairast t tar itsee a a ap a

Läheisen psyykkinen sairaus on usein kriisi koko perheelle ......

Shokkivaihe ................................................................

eakti ai e si e y ai e Uudelleen suuntautumisen vaihe ..............................

er ee s pe t i e tee e ti a teesee ite i a aa eist i ka ei k e tar itse a sa ap a

Omasiyhdistys ja vertaistuki ......................................................

Yleistä psykiatrisesta hoitojärjestelmästä .................................

Mielialahäiriöt ...........................................................................

Masennus .................................................................

Kaksisuuntainen mielialahäiriö ..................................

kits re ia a t psyk set iri t Psykoosi ......................................................................

Skitsofrenia ................................................................

Persoonallisuushäiriöt ...............................................................

Ahdistuneisuushäiriöt ................................................................

Syömishäiriöt .............................................................................

Päihteet ja mielenterveys ..........................................................

Mielenterveyskuntoutus ............................................................

aira s a t i ee t ii y t asiat ti aa ike et ti asasia ies

aira s a k t t s ai e ke itysti i a e a ta

Talous- ja velkaneuvonta ...........................................................

Asumispalvelut ..........................................................................

Omaishoidontuki .......................................................................

Lähteet ......................................................................................

Linkkejä .....................................................................................

2

3

4

4

4

5

5

5

5

6

7

7

8

9

9

10

11

11

11

12

13

13

14

15

15

16

16

16

17

17

18

18

18

19

2

SISÄLLYS

2

JOHDANTO OPPAASEEN

aise pas tark ite aise e ka ei e sairast t tai irei ee psyykkisesti e e k eet ppaa y istykse e k yt

aisty ka a pas a taa e sitiet a a t kea aikeassa e ti a -teessa se iytyt isee e e k eet per stiet a ii psyykkisist sai-rauksista kuin hoidosta ja kuntoutuksestakin. Oppaasta löytyvät myös tär-

keimmät sosiaalietuudet ja niiden hakuprosessit. Jokaisen sairastuminen on

k ite ki yksi ist sek pa e r este ai te ee k i ai ppaa p ssa e e e aa tarke pii is tiet i i

i e ppaa y y y s s siaa i a ter eysa a a a e -kilöstöä työssään ja kohdatessaan omaisia. Omaiset ovat tärkeä voimavara

eise i ssa a k t t ksessa e e y e ei t tetaa it kaa site k a ista a e ei aksa isestaa pi e-

tään huolta.

Kuten sairastunut myös omainen käy läpi oman prosessinsa läheisen sairau-

e y ksy isee a se ka ssa e isee aisi e s a a t i i -taa tar a a tak a isesti seissa aisy istyksiss rityisesti er-taist kee per st a t i i ta k e aiste kesk essa t rke ksi

3

3

4

MIKSI IHMINEN SAIRASTUU PSYYKKISESTI?

Psyykkisen sairauden taustalla on usein perinnöllisiä sekä ympäristöön ja

r aik t ss teisii ii y i a tai e r isia syit s per eess esiintynyt monessa sukupolvessa psyykkisiä häiriöitä, se voi merkitä perin-

ist erkkyy rea i a e aike ksii tiety ta a a y s sii tapa ksessa asta kaikkie teki i e y teis aik t s ai e aa saira e

aira e a kaise a a teki i a e ti a teisii ii y stressi ta i at ai e aa esi ty pai eet ta e iset aike et t kset

y p rist ss a tai i iss teissa ksi iset i a ara e a e k -ke kse e aik a at sii e ite ke e a ie e e rea i at stressiin. Psyykkinen sairaus on kuin mikä tahansa sairaus, jonka luonteen

tunteminen voi ehkäistä sairauden uudelleen puhkeamista. Läheisten ja

per ee se te t isi istaa e ei t e i t i i a aa ai e aa -eise s psyykkist sairast ista a i at t kea t t ip isessa

MILLOIN SAIRASTUNUT TARVITSEE AMMATTIAPUA?

eiste a ai t sairast ee k yt kse t i i a a tai a a e t ksista at s reksi a ksi it ake aessa a it a s i-

te taessa eiset at saa a eet sairast ee irei e a pitk isaa ta ireita saa aa a aikea t istaa ik aike aa it -

aa ista sk s sairast t ei itse kyke e ar i i aa i tar e a eik a a iskei a r i i tarpee is esta tekee ai a k ri eik se ole omaisen vastuulla.

LÄHEISEN PSYYKKINEN SAIRAUS ON USEIN KRIISI KOKO PERHEELLE

Läheisen psyykkinen sairaus on usein kriisi koko perheelle. Psyykkinen sai-

ra s a irei er t aisissa a sairast eessa sei sa a tyyppisi t teita k te pe y yst syy isyy s r a ta i aa a sy yst

tee e ti a teesee s pe t i e ie a aika sa a i t t a raskaalta. Jokainen perheenjäsen käy läpi sisäisen toipumis- ja sopeutumis-

pr sessi aa ta tii sa a i k sitykset sairast ee ti a aka -esta i per ee se te keske ai e a saa a at aa k i

i apiiri a aik aa per ee keski isii r aik t ss teisii

riisi k y ist k ki assaa ai a pr sessi ka ai ei e tie sta i e a aa y rt aa a i e per ee se te ti a e a sek

e p aa kriisi pik y ist riisi i aa k ata e ai eise a i ka a ssaki ai eessa eri aiset t teet ai te e at riisi ai a e -ki k tai e pr sessi a kai e k y kriisi pi aa ta tii sa riisie k si e e i e t rke si aie at si ai k site yt tai k si e e t-

4

5

t t kriisiti a teet saa a at akti it a a sta k site t iksi ak ti kriisin lisäksi.

”Koko perhe ahdistui ja tunsi itsensä heikoksi, jonka myötä perheen sisäiset

Sokkivaihe Kriisin tapahtuessa ihminen on sokissa. Sokkivaiheelle on tyypillistä todelli-

s e t r ta a aike s a aa ti a e a kki s e ee ie t se -aise ta i r aati ta it aikea aa astaa kissa i ise saa aa

a aikea t i ia rke sti yypi isi t teita s kki ai eessa at rkytys y irea i ti tai a aa t i e y s ke saa aa rea i a s kkii yypi -lisiä oireita ovat esimerkiksi vatsakivut, päänsärky, sydämen tykytys ja pa-

i i ti kki ai e kest y eisesti ta a p i a t rke e e isi k ka e tii ar e s esta

eakti ai ee e t s aista i akkaat reakti t a t teet k te tapahtuneen kieltäminen ja tunteiden järkeistäminen ja eristäminen. Sai-

rast ise syi e p ti i e r aa ia yypi isi t teita ai ee e at pe k s r a syy isyys eakti ai e i kest k ka sia a t rke

puhua tapahtuneesta.

si e y ai eessa pik y tapa t a ie i ei e kie tapa t -a t teet saa at i e a iist i p a ite e s pe taa

ti a teesee a a ista at t teet a ka at e p aa syykkisesti sairast -ee aiset k y t pi aa s r ty t a ti a tee per eesee ai e t-

ta ia t ksia ry yt aktii isesti e ak i aa

ss ai eessa sairast isesta t ee sa e e y e aira s ei p ist a s ta t i e sii e t aiset a ka at yt sia

voimavaroja ja selviytymiskeinoja. Läheisen sairaus on vain yksi osa elämää

a saira e ka ssa i ppia e et aiset k ke at e t iste omaisten kanssa puhuminen ja heidän tuki vastaavanlaisen tapahtuman

sa essa a taa i ia

5

6

PERHEEN SOPEUTUMINEN UUTEEN ELÄMÄNTILANTEESEEN

ie e ter eys e a y ksy i e t siasia a t rke i ikea -aise a piirii ake t i e e p i a e a saa aa tkistaa

kuitenkin läheisen kieltäytyminen hoidosta tai hoitohenkilökunnan erilainen

näkemys hoidon tarpeesta.

aise e y y ist saa a tiet a ie e ter ey e e ista i-sta s siaa it r asta a ista ti a teesee ii y ist t ki ista

ista e aise a tar e e tia sairast eesta eisest iski k ite ki e te t a kaa a ita aise e k k ais a -

taisesti a asta aksa isesta e ti i e taka a a e aise -syminen ja toivon vähentyminen lisäävät omaisen riskiä masentua itse. On

t rke e ai e ei yksi

eise psyykki e saira s sei s pe t ista aati a ti a e k k per ee e syykkist saira a sei aikea y ksy a ti a teesee s pe t i e t rke a aatii aikaa pe t ispr sessi a kaa e -

e eise ia sia syykkiset iri t i at e et itaasti tai y per ee ki isesti aiset pa e at erki e sairast ee k yt ksee tai tap i i t eita t ksia t kset saatetaa ie t e ti a tee-see ii y iksi tai e pyrit se i p is ki syy k sta k-sella. Perheenjäsenet voivat olla eri mieltä oireiden vakavuudesta ja avun

tarpee is esta ia si saa i e i e p aa aise taakkaa k t ti a e per eess saa i e ia si ki y ie t asi ita etee p i ie ksi asiaksi ka kee i aa keski y it a kuntoutukseen.

aise s pe t i e tee ti a teesee sei sia kest pr -sessi, jossa punnitaan uudelleen omat asenteet, tunteet ja havainnot ja

uskomukset ympäröivästä maailmasta sekä omasta itsestä. Sopeutumispro-

sessi a aa y rt saira a a se e a atk saira -esta i a a e ei e per ee keskei e e a aa sa e

Prosessin myötä useimmat omaiset oppivat elämään sairauden kanssa

y ksye se e assa t iset aiset y ksy t ti a tee p i ai sa aisista ei a a y ksy saira a ai kaa

aiset at t rke t ki psyykkisesti sairast ee e te y s aa aksa isee t ee kii i i ta e pit te t a a aksa-

ise i ai e k kee sei ristiriitais ksia tark i aak saira e y ksy i e t i sta p ista ik asta y i i ista e tia

syy isyy t te a a keek eisest e ti i e e y i i -tiaa ai ke ties saira a

6

7

-

MITEN VOIN AUTTAA LÄHEISTÄNI JOKA EI KOE TARVITSEVANSA APUA?

ii psyykkisii saira ksii ii yy saira e t s tai saira e kie t i e ai aki saira e a k ai eessa e ki a kie t saira -

e ireet t aa sei aisi e s r a a ta aikeaa y ksy e ei e ei ta it a astaa aikka sit e e tar aisii ki ei e

ka k kee e per ee se et yst t a it ta at t astaa tulee luultavimmin yhä enemmän vastustamaan muiden tarjoamia apukei-

a ar e e ie ratkais ksi

sei it y ty yytee i aa aik aa ikea aise a tie a ai-set, joiden läheinen ei ole tuen piirissä, jäävät myös ilman tukea ja oikean-

aista tiet a saira esta sek se t ista aik t ksista

eise sairasta i e kriisi k k per ee e pe t i e ti a teesee ie aikaa

e aiset t teet k te pe a syy isyys k at asiaa a ki tiet a saira esta apaa ita astaa assa ti a teessa e ia a ake ertaist e

pariin esim. omaisyhdistyksen toimintaan.

ae tar i aessa itse esi ap a ty ter eys sta tai a ta terveysasemalta.

ista at ra asi a pi ta asta aksa isestasi aira s per eess yksi asia e ss taki

OMAISYHDISTYS JA VERTAISTUKI

aisi e s a a t i i taa tar aa a tak a isesti pariky e t aisy istyst aisy istyste t i i ta t a at tiet a a k-

seen perustuvia yksilö- ja perhetapaamisia, ryhmiä, kursseja, luentoja ja

virkistystoimintaa. Omaisyhdistykset tekevät myös alueen mielenterveystoi-

mijoiden kanssa yhteistyötä omaisnäkökulman edistämiseksi.

7

8

e aa a ee t i i asta i tie ste a tarke i e aa aisy istyksest t a paika isy istykse y teystie t

löydät Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliiton sivuilta

aiste r

Vertaistuki on keskeisin tukimuoto omaisyhdistysten toiminnassa. Vertais-

tukeen perustuva tuki on ihmisten arkista kohtaamista. Omaisten vertaistoi-

i assa keskeist at k ke kset a ii e aka i e sei e p a-aa k a e ei e yksi aikei e asi i e re eise sairasta i e a psyykki e irei er issaki sa a ka taisia t teita a a at ksia

aisy istys tar aa ertaist kee per st aa t i i taa a ati isesti sek k te e apaae t iste ertais aa ie aa i a ry i Ryhmiä toteutuu avoimina matalankynnyksen kohtaamispaikkoina sekä sul-

e i a ry i sa ry ist t te t aiss tee kaa sisa-rukset, vanhemmat, puolisot ja aikuiset lapsiomaiset. Ryhmissä käsiteltävät

aiheet ja niiden sisältö vaihtelevat riippuen tuen tarpeesta ja ryhmän luon-

teesta ssaki etkess ak tiet esi saira esta t rkei ap -eise a a ti a tee y rt isee y e i i a y pys -

ty ie ia i a ar a a aksa ista a ite aise a essa e ti a teessa aksaa r e se iyty ise ka a ta ry ss i aa

pete a t ista aa t teita yt ra a a k kree sia kei a s ta t a eise saira tee a e ti a tee k r i a tee

YLEISTÄ PSYKIATRISESTA HOITOJÄRJESTELMÄSTÄ

ie e ter eyspa e t pyrit r est p s t isesti a it a Avohoidolla tarkoitetaan muuta kuin sairaalahoitoa, esim. terveysasema,

psykiatria p ik i ikka p i sairaa a ie e ter eys e ista k rsi t -ee a tarpeessa essaa ake t a e sisi aisesti per ster ey e t

(esim. terveysasema, työterveyshuolto, opiskelijaterveydenhoito), jossa

te i tarpee ar i a tar i aessa ete psykiatrisee erik issai-raa it ie e ter eyspa e ita r estet a i ssa kisesti a yksityisesti airaa a it a r estet k a i tar a at pa e t eivät riitä ja sairaalahoito arvioidaan tarpeelliseksi. Mielenterveyslain mu-

kaan palveluiden tulee muodostaa toiminnallinen kokonaisuus.

8

9

Suurin osa psykiatrisesta hoidosta tapahtuu vapaaehtoiselta pohjalta, ja

ie e ter eys aki k r staa p ti aa at i is e sek itse it a-ke t ise t rkey airaa aa t t isiki a ai a s ite t a a sa p ti aa k k ais it a syk e p ti askaa ei ai a tar itse sairaa a-

it a aa a i t ki i rii

MIELIALAHÄIRIÖT

ie ia a iri i e keskeisi irei a at t kset t eti issa a sii e ii y t i i a tas t s yypi isi pi esi erkke ie ia a iri is-

tä ovat masennus ja kaksisuuntainen mielialahäiriö. Masennukseen kuuluu

ainoastaan depressiojaksoja, kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön sekä depres-

sii isi ase kse e aa isia k ee ie ia a ai eita

Mielialahäiriöissä keskeinen oire on mielialan tai mielenvireen pitempään

kest t s etke i e tai y ytaikai e ase t t ie ia a r-aa i reakti eri aisii pe y yksii tai e etyksii ie ia a iri iss ie-

ia a t s kest y t aks isesti i t iikk a sei k ka sia sk s siaki ie ia a iri iss eesee ie ia aa ii yy y s

eri aisia ita ireita esi erkiksi pe kk eise e etyksee ii y i e a i e e s r ei e tee taa ie ia a iri ri aiste

ie ia a iri i e ki e per st irei e aat aike sasteesee a kestoon.

ase sti a keskeisi ireita at ie ia a ask ie e kii a ie i y k ke ise e etys sek e er ia e e i e ita ase -kse e tyypi isi ireita at keski y isky y e i e a e t t

itset t a itse a s syy isyy e a ar e t teet t i t-t s s teessa t e ais tee ase sti a i aa kite a ie ksi keski aikeaksi aikeaksi tai psyk seksi ase kseksi ase sti a aike saste a ar i i aa irei e k r aa a aike e per s-

tee a ie ss ase sti a ssa e ki ie a aike ksia p i i isiss t i i issa a e y ee s a ai a issa kaksi tai k e

epressi e tyypi ist ire a eski aikeaa ase sti aa sairasta a a ireet aik a at erki sti s siaa isee ka ssak y isee a esi

ty aikea asteisesta ase sti asta k rsi ei ri kyke e atka aa työtään tai ylläpitämään sosiaalisia suhteitaan. Vaikea-asteiseen masennus-

ti aa ii yy sei ar e a syy isyy e t teita sek itset a a-t ksia syk se a ase kse a tark itetaa sit e e ki a at s-

aai aa a itse at ar a t tai aisti ar at

9

10

Masennuksen hoito on yleensä keskusteluhoitoa ja lääkehoitoa joko yhdes-

s tai eriksee it a i ta a kitys r yty t yksi isesti ase kse aike sastee a p ti aa e ti a tee kaa it

vaikeammasta masennuksesta on kyse, sitä tärkeämpää lääkehoito on.

kityst k yte ess kii itet i ta rii a st ksee rii pitk kest a se ra taa ti aat tka ei t saa rii apua masennuslääkityksestä, voivat hyötyä sähköhoidosta. Sähköhoito on

nykyaikainen ja tehokas hoitomuoto vakavaa masennusta sairastaville. Ma-

se s kkei e sti rea i ista p ti aista a a a sa saa a s k i sta ase s irei e i etess t ist asti ai astaa pi e ta ika e aika a kyseess kaa s ase s a aa sei pe kk kirkas a it isest iik asta i a ap a a se ei korvaa masennuksen muuta hoitoa. Keskusteluhoidossa keskitytään toivon

y pit isee e atii iste a at s a ie t ista isee a ai t e t e löytämiseen.

aksis taista ie ia a iri t sairasta a a p ti aa a t ist ia aks a i ie ia a a aktii is e tas at erki sti irii ty eet -

honneen mielialan jaksoa, jossa usein myös toiminnallisuus on lisääntynyt,

kutsutaan maniaksi. Maanisen vaiheen lisäksi kaksisuuntaista mielialahäiriö-

tä sairastavalla henkilöllä esiintyy myös masennusjaksoja, jolloin henkilön

ie ia a a t i e iais s at a a asti aske eet aksis taisessa ie ia a iri ss ase s aks irek a astaa ase sti asta k aa-

assa si ssa k a a ase kse ireita

Mielialaa tasaava lääkitys on kaksisuuntaisen mielialahäiriön keskeisin hoito.

kitys y ee s atk a a si pyrit tas i a aa saira e rip it a pi e t iree ia a tasaisia aks a i ta i ee a t kea

p ti asta para taa ke it sit t ista e p aa ie ia a aks e ar ais irei e t ista ista a ie i p ti aa a e aiste sa ai-

ke ksia s pe t a saira tee i s i e ssa keskeist kart i aa ik saira e ai e a a k taisesti kyseess sek i i a ta i

k k ti aa t isi saa a tiet a saira estaa psyk e kaati esi oireidenhallintaryhmissä. Tieto parantaa hoitoon sitoutumista. Vakava itse-

t is s psyk s s ky y yys e tia itsest a t i i taky y erki eikke e i e at sei ai eita sairaa a i e ar i aessa

sairaa a it i aa t te aa ie e ter eys ai kaisesti ta sta riip-p a a

10

11

SKITSOFRENIA JA MUUT PSYKOOTTISET HÄIRIÖT

syk si a tark itetaa se aista ie e ter ey e iri t ii yy t e is e ta iri syk si a irei a tark itetaa siis sit e

e ki k kee ie ik it kse sa t a at t tai k ite at t e isiksi Näitä oireita on monenlaisia. Keskeiset psykoosioireiden ryhmät ovat har-

a t e i e si t a aisti ar at e i a si aati t ar a e a assa henkilö voi esim. tuntea itsensä vainotuksi tai kuvitella muiden ihmisten

k e a e a at kse sa isti ar i a tark itetaa sit e e ki aistii taki e at ta k ee p e a kee ky aistaa e a -

ia a a tai t tee i aa k sket ksia isti ar ista tyypi isi pi at ääniharhat.

syk sesti irei e a it t te tetaa p asiassa a i ssa er-heen ja lähiverkoston mukana oleminen on tärkeää. Avohoito voi toteutua

esi k y ei psykiatria p ik i ika a k tik y ei tai p i sairaa assa Lääkehoito on keskeisessä asemassa. Jos samanaikaiseen masennukseen

ii yy itse r ariski tai ireist k r i aa a a assa ri p ti as-ta a e y p rist sairaa a it i a paika aa i a p ti as ei

saa akea itse ee ap a saira e t t i a p ee i e a ti a e voi huonontua vähitellen. Perhe tai ulkopuolisetkin henkilöt voivat joutua

t i i a aa psyk sesti irei e a sairaa a it t ti a e a-mukselliselle hoitosuhteelle ja yhteistyölle voi olla haastava. Joskus näissä

ti a teissa taa t r a t aa ta sta riipp a aa it a e sisi aisesti pyrit ai a apaae t is tee

kits re ia pitk aikaisista psyk sista saira ksista ta a isi kits -re iaa sairast i e tark i aa aikeata pers a is e a a ista todellisuudentajun heikentymistä ja toimintakyvyn alenemista, joihin usein

ii yy y s s siaa isista k takteista et yty i e kits re ia y eisyys essa ie a y i y e pr se ti a se y t y ei e ie i a

naisilla.

kits re ia sy tyy aik a at et teki t kits re ia i e ee e -a eri ta a a ita aikea se i y e y te ise sy tyteki etke a ate aa ki e skits re ia peri ise a e a y p -

ristötekijöiden yhteisvaikutusta.

a kse i e a pitk tei e it s e skits re ia i ja kuntoutuksen kulmakivi. Skitsofrenian hoidossa keskeistä on erilaisten

it e y ist i e site e e sta at p ti aa e e ti a tee-

11

seen soveltuvan, tarpeenmukaisen ja hänen toipumistaan edistävän koko-

ais e i a k t t kse ta i ee a p istaa p ti aa ireet tai ie i iit est et psyk si aks t tai e t ii e r a aike saste a sek para taa p ti aa psyk s siaa ista t i i takyky a e -

aat a y it y ee s sei e it t e y iste ssa tarvitaan perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja läheisten yhteis-

ty t t t ss ite a aa itaa y ee s ia ati ise a y teis-ty sa ist at p ti as a eiset k per ee psyk e kaati a pyritään lisäämään sairastuneen ja läheisten ymmärrystä psyykkisestä

sairaudesta sekä tukemaan läheisten jaksamista. Lääkitys on keskeisessä

r issa a kaikki ei t saa kityksest rii ap a ie i p te-hokkaaseen annokseen ja sivuvaikutusten minimoimiseen pyritään. Keskus-

te it y ee s t kea a ta aa k yt eist a arkisii e ii pa e t aa airaa a it i a tarpee i a ssa tai kriisiti a teissa myös myöhemmin.

PERSONAALLISUUSHÄIRIÖT

Persoonallisuushäiriöt ovat pitkäaikaisia, toimintakykyä ja sosiaalisia suhtei-

ta ai aa ia ie e ter eys iri it tka i e e t p ikkea i a pers a -is spiirtei ers a is s iri it e aisia k y yty i e i

olla esimerkiksi eristäytyvää, huomionhakuista, outoa, epävakaata, vihamie-

listä, riippuvaista, kontrolloimatonta tai pakonomaista. Persoonallisuushäi-

ri i i ii yy sei erityyppist ase sta a a ist eis s iri t is-saki pers a is s iri iss saa aa a a k i tai i e p i tei e

ri k y

ykyise ta ti kit kse kaa pers a is s iri i i k at se raa at iri t

p i e pers a is s rist yty pers a is s p s siaa i e pers a is s Tunne-elämältään epävakaa persoonallisuus

i ak i e pers a is s aati a pers a is s sty yt pers a is s Riippuvainen persoonallisuus

y sk pers a is s iri i e sy tyy aik a ia teki it ei tark-kaa t eta ie et e e ee set a t i iset sa i k i y p rist teki t at y tey ess pers a is s iri i e ke i y isee

12

12

Persoonallisuushäiriöiset ihmiset hakeutuvat harvoin itse hoitoon varsi-

aise iri ksi e ake at se si aa ap a esi e kriisei i a ist ksee tai ase ksee i e e at ita a i pia ers -

a is e piirteit sek k y yty isee a a a e ii y i tap a aikeaa aa a t kset tapa t at itaasti esk ste i ssa py-

rit sii e e p ti as ppii a aa ast ista teke isist sek ppii k y yty ise a asi i e syy se ra s s teita ti asta t etaa a itse aa a ista i p sii is aa a ar ite aa s siaa isia k yt-

t yty is a e a ke it a k ytet iri y tey ess a isesti esii ty ase ksee a ist ksee a pe k ti i i

AHDISTUNEISUUSHÄIRIÖT

er te a a t isistaa a ist s a a ist eis s iri ist s se -ra sta e aike ksista a ristirii ista a a ist ksesta k rsi t e ki t selviytyvät useimmiten kriisiterapian tai läheisten tuen avulla. Ahdistusreak-

ti t at siis si s r aa e a t eti a tka ii y t sii e e y i -i ti e a a

ist eis s iri t eri aiset pe t k te s siaa iste ti a tei e pe k paniikkihäiriö, yleistynyt ahdistuneisuushäiriö, pakko-oireiset häiriöt), ovat

tavallisimpia mielenterveyshäiriöitä. Ne alkavat usein lapsuus- tai nuoruu-

siässä. Noin 25 % väestöstä kärsii ahdistuneisuushäiriöistä jossakin elämän-

sä vaiheessa.

Ahdistuneisuushäiriöt ovat usein pitkäkestoisia ja siten myös pitkäkestois-

ta it a aati ia ist eis s iri i i ii y ase s eri i yleistä. Tämän vuoksi on tärkeää tunnistaa molempien häiriöiden saman-

aikais s a isi a peasti ist eet p ti aat k y t pa ter eyspa e ita a ai sa saa akea ap a i e aa a ist ei-s s iri it a k ytet eri aisia terapia e ete i y iste y

ke it ke i a i aa ie i psyykkise a ist eis e lisäksi oireyhtymän fyysisiä oireita.

SYÖMISHÄIRIÖT

y is iri t at p ikkea aa sy isk y yty isee ii y i irey ty-i i i ii yy psyykkise yysise tai s siaa ise t i i taky y aka a

häiriintyminen. Tunnetuimmat varsinaiset syömishäiriöt ovat laihuushäiriö

a re ia er sa a a i is iri i ia er sa e pia i esii -tyä myös epätyypillisinä muotoina, jolloin ne eivät täytä varsinaisen hoidon

rite i y is iri sei rte ty e e a ai syömishäiriöistä kärsivistä on miehiä.

13

13

y is iri sei sa ataa a kie et se e assa i ta it-tee a a ira itse sti a a sy isk y yty ise k r aa i e ti aat tarvitsevat ravitsemusohjausta, neuvontaa ja keskusteluhoitoa. Lääkehoitoa

saatetaan tarvita, ahmimishäiriössä sillä on suurempi merkitys kuin laihuus-

iri ss eise ta i ee a a it ta i aa t te aa paika -iste s tei e kaa sy is iri i i keski y eess it pisteess

erik issairaa i ssa tai per ster ey e ssa i ssa tar itaa sei e a a e ki i e p ti aa a per ee y teisty t

airaa a it a tar itaa s p ti aa a ira itse sti a y i aikea s e esii tyy erki i s aa sia tai psyykkisi iit is ireita tai iri it tai s ei saa rii t kea iy p rist t i a teissa

issa p ti as kie t ytyy sast i sta aikka e psyykki e tai s -aa e ti a tee sa e ke kaa a it t ee a i aa e ta -staa riipp a a

PÄIHTEET JA MIELENTERVEYS

k i a t p i teet i at ai e aa eri aisia psyykkisi ireita e iat aik aa ase s a a ist s ireisii kaksis taisestiki e -

ki saa aa k y a k ia ik k i kkee ka ie i a ist ei-s a saa aa taa a k i s isee a r saasee k y aikka a ist sta ie i aik t s a a k essa e ee isaa ta taas

a k i a i e p i tei e k y er s iist e i ist rasit steki-it tka e esa a at e i ist erkisty a t a aa i akkaita

ahdistustuntemuksia. Päihteen käytön loppuessa nämä psyykkiset oireet

sei ite i t ta a iik k essa e si aa s kaks is ia -sissa psyykkiset ireet atk at pitk ki rai e kee aks is ia -si a tark itetaa y ee s sit e e ki p i e e a is ksi

ki ie e ter ey e iri ka ei e i sti p i tee ai e a a rite i ai e aa e yst k ska sei it e pia i-

ri it ei s i kaa e ira isesti ia s it a ii e e a olemassa.

aks is ia sit at y eisi si erkiksi i p e a skits re iassa tai kaksis taisessa ie ia a iri ss y s p i e e a ssai saira -den vaiheessa.

aks is ia sip ti aa i ssa t ee kii i i ta sek p i e-e a e psykiatrise iri it syykkiste iri i e it ei ist par aa a a ise a ta a a i a e p i e e a rii -

sti a i assa i teet sei y pit t tai pa e ta at irei a si er-kiksi a k i a e ts iatsepii ie r sas k y i ai e aa se e lääkitys tai keskusteluhoito ei lievitä masennusta tai ahdistusta.

14

1414

aks is ia sip ti ai e i ssa at eet a itse ia aks aise a rinnakkaisen hoidon mallit, joissa molemmissa on kaksi hoitotahoa (esim.

k i ikka a psykiatria p ik i ikka aks aisessa a issa i etaa e si t ista e aa a k i ssa p sty rii y it t ksee a itetaa t ise e a it i akkaise i a issa i etaa sa a aikaisesti e pia e ia a k a eki iri e a eri i e it ta sa e pa a kaks is ia sip ti ai e it a i a

ii sa i te r it it ii yksi it ta itaa p ti asta k k -naisuutena.

MIELENTERVEYSKUNTOUTUS

ie e ter eysk t t s k site k ytet essa y eisk si ee kai-ke e psyykkisesti sairast ei e k t t kse e t t ksee i aa nähdä kuuluvaksi yhtä lailla psykiatrisissa hoitoyksiköissä toteutetut yksi-

k taiset k t a at t i et k i y teis tas a t te te a at y eist ie e ter ey e ist t t i e piteetki si ei e it a k t t s

er a i e t isistaa sei tarpeet ta t t kse ta i ee a ihmisten työ- ja toimintakyvyn edistäminen.

t t kse pr sessi tark i aa ta i ee isia s ite ia t i e pi-teit a k t t kse ete e ise ar i i tia ie e ter eysk t t sta t isi e sisi aisesti tarkaste a k t t a a a a e ki i e r -aik t kse a a y teisty ka per st se aisee ia ati isee

lähestymistapaan, missä millään yksittäisellä ammattiryhmällä ei ole

ainoaa oikeaa ratkaisua. Kuntoutuksen tulisi perusta kuntoutujan ja hänen

hoitavan työryhmänsä ja mahdollisesti kuntoutujan läheisten yhdessä

laatimaan kuntoutussuunnitelmaan. Kuntoutuksen toteutuksesta vastaa

y ee s ia a i e ty ry t t s i a esi kesk ste -hoitoa, yksilöllistä tai ryhmämuotoista terapiaa tai työtoimintaa.

SAIRAUS JA TOIMEENTULOON LIITTYVÄT ASIAT

er ee se e sairast a psyykkisesti per ee a k t t a t i ee -t ii y t asiat t e at a a k taiseksi airas a pit a ei i a et k tee e staa a a ista e sairas a kee ietit muita vaihtoehtoja toimeentulon osalta, esimerkiksi kuntoutusrahaa tai

e ke a e isia t kia a pa e ita t ytyy ai a eriksee akea iit ei saa a t aa sesti ake i e saa aa a ksi t t a i tkaise ta k e ess sia akkeita a k si eit ie e ter eysk t t ia k ske at sa at akis teiset et et k i itaki a aisry i t ksie saa-

i e e e y t i i a ise aita k aa ista a isi a k k-ree sesti

15

15

sei aiset k ke at e et ksie ake i e ei ast aa Kunnan ja järjestöjen puolesta on tullut useita palveluita, jotka ovat kuntou-

tujien tukena tässä tukiviidakossa. Psykiatrisilla osastoilla ja poliklinikoilla on

sosiaalityöntekijöitä, joiden tehtävä on tukea kuntoutujia etuuksien hakemi-

sessa a i t ai kaa ira aise t i i a ta sa ra issa a e a a asiakkaa ee e taa sek asta a a asi i tia k ske ii kysy yksii

aki p ti aa ase asta a ike ksista

essa aki p ti aa ike ksista k skee kaikkea ter ey e - a s siaa i pa e ita aissa r t se raa ista asi ista

p ti aa a ike s y it i tapa a a y teisty ss p ti aa ka ssa p ti aa e a e a a tie t e ter ey e ti astaa i

laajuudesta, riskitekijöistä ja hoidon vaihtoehdoista

it a a a e i ite a a it p sy a a k ta it tyyty t p ti as i te ist t kse it ait kse e

hoidostaan tai kohtelustaan

s p ti as ei kyke e p i staa k ta a i aisia tai muuta läheistä. Jos selvitystä ei saada, on arvioitava, mikä on

p ti aa e ki k tai e et a i e a a t se kaa

it ratkais t te t y teisy rryksess p ti aa ka ssa s p ti-las kieltäytyy hoidosta tai jostain hoitotoimenpiteestä, pyritään sopimaan

muusta hoitotavasta. Omaisen näkökulmasta hoidosta kieltäytyminen voi

a t r a a aa a ta ai e a aa i a k ite ki iaikaista a ti a e i a a a y t

kaise a ter ey e t i i tayksik p ti asasia ies a taa p ti aa e tiet a t ike ksista a a aa tar i aessa teke ist -tuksen tai kantelun hoidosta tai korvaushakemuksen hoitovirheestä.

Kela maksaa korvauksena ansionmenetyksistä. Kun sai-

ra sp i ra aa akse arkip i a a e a se i isik k -toutuksesta olla apua sairauteesi. Jos olet saanut sairaspäivärahaa 150 arki-

p i e a e kir ee ssa kerr taa eri k t t s a is ksista sek tar i aessa e kkee tai k r a kse ake isesta t t s-t ki y ky y yyse ke i akea k et saa t saira sp i ra aa enimmäismäärän eli 300 arkipäivää. Sairauspäiväraha on veronalaista tuloa.

16

16

r aikai e ty ky y yyse ke s ty kyky i pa a t a i tai k t t kse a a ty ky y yyse ke i aa

y t k t t st ke a r a aksi t a e ty ky y yys kestänyt tai sen arvioidaan kestävän vähintään vuoden ajan. Kuntoutustuki

y et t y e ty ky y yyse kkee s r ise a s a si kyky alentunut vähintään kolme viidesosaa. Mikäli työkyky on alentunut vähin-

tään kaksi viidesosaa, voidaan myöntää osakuntoutustuki. Osakuntoutustuki

voidaan myöntää työhön paluun tukemiseksi myös silloin, kun täysi kuntou-

t st ki p yy

t r aa at t i ee t a a e ty ky y yy e tai ik ty-ee i ise ty yy e aika a essa kaksi t isiaa t y e t

akis teist e ke r este ka sa e ke a ty e ke y e kkeet a sai-taa a a pa kkaty a yri ise y e kkeit ita at ty e ke ai-tokset, joita on useita.

at k t t sra a as ist ki k t t s e k-keensaajan hoitotuki, vammaistuki ja lääkekorvaukset.

ovat toimeentulotuki, omaishoidontuki, elatusasi-

at aste s e p i it pa e t k tipa e a t kipa e t sek p i -e t ii y t pa e t

aki st i esta

a ta i a tarpee s e ki ei saira te sa takia pysty a -aa ia et aa tai ita aa asi itaa a a r t k i-

te ki ai s asiat ei t t e asia kaisesti i et iksi a ta i a a r aistraa tai k r ike s a a a a i t i ia

k ei e e ki tai y ei e e a a a asta saa is tiet -a k tie aistraateista i ee t t e saa a a a is s akea

itysti i a ta s siaa ity teki t ka e tii ask e aksa isesta ajallaan.

aki yksityis e ki e ka r este yist Talous- ja velkaneuvonta on lakisääteinen, asiakkaille maksuton. Neuvonta

a aa aks aikata e a e k e r est isess

s ispa e t at tark ite a e ki i e tka tar itse at eri syist t -kea a pa e a as ise sa r est isee e tar e ri as isee ii y ie t kit i ie r y p ri r ka ti e t ki kra as t

17

17

Asumispalvelut ovat sosiaalihuoltolain mukaisia sosiaalipalveluja, joiden

järjestämisestä vastaa kunta. Vaihtoehdoista voi kysyä hoitavalta taholta tai

sosiaalitoimesta.

Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestäminen on

kunnan vastuulla. Omaishoidon tukea voidaan myöntää, jos esimerkiksi

mielenterveyskuntoutuja on alentuneen toimintakyvyn vuoksi tarpeen hoi-

taa k ti issa a ei e a is sit t aa est e ti isee kea i aa y t sek y yt e pitk aikaise i tarpee t eksi

Rahallisen tuen lisäksi omaishoitajalla on oikeus vapaapäiviin, jolloin kunta

järjestää läheisen hoidon. Omaishoidon tukea haetaan kunnan sosiaalitoi-

mistosta.

LÄHTEET:

r a t i rs a aare a

ieta ar a i ia ri t

eiska e e ari t i e i

t i s a i ari aara i a e i

a e i e a er a e ri ert pr

ep a p e ei e ka aa s a i ak a

Omaiset mielenterveys-työn tukena, Uudenmaan yhdistys ry.

Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry.

i kip y er te r aiset ie e ter eysty t ke a kesk s ii ry

es ki ay irsti e a aiset ie e ter eysty t ke a kesk s ii ry

18

18

kaypa it

e aki

st

ke a

ty e ke

tk tiet pa kki

a ira

Aalto M 2008.

kt p rta

k t t sp r

aistraa

Mäkelä R 2010

pai e i kki tiet isk t a ist eis s a pe k ti at

Aalto M 2009

pai e i kki tiet isk t kaks is ia si

LINKKEJÄ

ie e ter eysta s

aiste r

ie e ter eysse ra

tk

19

19

YHTEYSTIEDOT

Tukholmankatu 2, 7. krs

e si ki

Puh. 09 686 0260

t t

a e k aiset si aa

YHTEYSTIEDOT

FinFami Uusimaa ry – Omaiset mielenterveyden tukena

Puh. 09 686 0260

t@OmaisetUusimaa

a e k a i si aa