Väinö Partanen

Osa voimaantumisen sanakirjasta

Aamuonnellisuus. Onnellisuus, joka koetaan aamulla, päivän alussa. Aamu, esivaihe, käynnistys, alku. Onnellisuuden aamu tarkoittaa alkavaa onnellisuutta. Myös: Heissä näkyy alkava aamuonnellisuus. (VOP)

Absoluuttiseen etuun perustuva onnellisuus. Absoluuttinen tarkoittaa ehdottomuutta, rajoittamatonta, varauksetonta, riippumatonta. Absoluuttinen etu viittaa ehdottomaan etuun. Absoluuttiseen etuun perustuva onnellisuus tarkoittaa ehdottomaan etuun perustuvaa. (VOP)

Adaptiivinen onnellisuus. Mukautuva onnellisuus. (VOP)

Aito, uskottava ja eettisesti kestävä onnellisuus. Onnellisuuden perusta on tänäisen ja tulevan aikakauden kriteereillä tarkasteltuna kestävällä pohjalla ja se tuottaa korkeinta onnellisuutta. (VOP)

Altruistinen onnellisuus. Sana altruistinen on saanut vaikutteita italian kielen sanasta altruismo ja latinasta alter = toinen. Altruistinen onnellisuus nousee epäitsekkäästä, pyyteettömästä, uhrautuvaisesta toiminnasta. Altruisti tarkoittaa ihmisystävää, epäitsekästä, toisen etua ajattelevaa henkilöä. Altruismi on toiselle hyvää tahtova mielentila tai toiminta. Vastakohtana on egoismi. (VOP)

Anomaalinen onnellisuus. Anomaalinen, poikkeava, säännötön, epäsäännöllinen, epänormaali, säännöstä poikkeava. Anomaalinen onnellisuus on säännöllisyydestä poikkeava onnellisuus. (VOP)

Antropomorfistinen onnellisuus. Antropomorfistinen onnellisuus ammentaa voimansa antropomorfismista. Antropomorfismi, ihmisen ominaisuuksien ulottaminen esim. eläimiin tai elottomaan luontoon. Antropomorfistisessa ajattelutavassa ihminen näkee eläimet, niiden ominaisuudet ja käyttäytymisen itseään onnellistavina tekijöinä. Antropomorfistinen onnellisuus voi esiintyä myös ylikorostettuna ihmisten yhteenliittymää korostavien symboleiden ihailuna tai siinä, kun fyysiset esineet asetetaan ihmisen edelle. Katso myös instrumentaalisuuteen perustuva onnellisuus. (VOP)

Antroposentrinen onnellisuus. Antroposentrinen onnellisuus asettaa ihmisen keskeiseksi onnellisuuden lähteeksi, ihmislähtöinen. Äärimmilleen viety ajatus, että ihminen on oman onnensa seppä, johtaa helposti antroposentrisen onnellisuuden korostamiseen. (VOP)

Arvomoneudellisen aikakauden onnellisuuskäsitys. Ohjelmoidut työ- ja vapaa-ajan älykkäät koneet, jälkimaterialistiset arvot, lähestytään ihmiskasvoista hyvinvointia, arvomoneudesta tulee haluttu onnellisuusvarallisuus, henkisten arvojen talous ohjaa maailmaa, Human Hapiness Value, HHV, myös elämänkatsomusarvot, View of Life Value, VLV. (VOP)

Autenttinen onnellisuus. Autenttinen, aito, väärentämätön, oikea, luotettava, oikeaperäinen, varma. Autenttinen onnellisuus viittaa kokemukseen ja siinä olevan ja esiintyvän onnellisuuden oikeaperäisyyteen. (VOP)

1

Eettinen onnellisuus. Etiikkaan sisältyvä t. etiikkaa koskeva, etiikan piiriin kuuluva, siveellinen, moraalinen. Eettinen onnellisuus tarkoittaa eettisten sovinnaissääntöjen mukaista onnellisuutta. Katso etiikka. (VOP)

Egoistinen onnellisuus. Sana egoistinen tarkoittaa itsekästä. Vastakohtana on altruistinen. Filosofiassa egoismi tarkoittaa itsekästä, omaa etuaan etsivää tahdonsuunta. Vastakohtana on altruismi. Egotismi viittaa oman itsensä jumalointiin, itserakkaus. (VOP)

Ekonominen onnellisuus. Ekonominen tarkoittaa talouteen liittyvää, taloudellista, panos-tuotos-suhteet ovat sellaiset, että toimintaa voidaan jatkaa ja se on kannattavaa. Ekonominen onnellisuus on lähellä välineperustaista onnellisuutta ja sitä esiintyy taloudellisen kasvun kausina. (VOP)

Eksistenssi onnellisuus. Tässä yhteydessä tieteenfilosofisena perussitoumuksena oletetaan onnellisuuden olemisen tilasta olevan siirtymäyhteys essenssiin (olo, muoto ja tila, joita sävyttävät uusi onnellisuus ja onnellisuudessa oleminen) ja eksistenssiin (olemassa oleva itsetajuinen subjektina oleminen) ja näistä kahdesta edelleen onnellisen olemisen itseen, so. onnellisuuteen ja onnellisuudessa olemiseen. Essenssi onnellisuus on olevaisriippuvaisesta eksistenssisestä onnellisuudesta puhdistunut ja eettisillä hyvyysarvoilla rikastunut onnellisuuden muoto, jota kuvataan myös sanoilla essenssinen onnellisuus. Essentiaalistumisessa positiivinen ei vain vapaudu negatiivisesta, vaan negatiivinen itse väistyy, tuhoutuu – tapahtuu negatiivisen negaatio, negatiivinen muuttuu vastaiseksi ja samalla siitäkin tulee kestävää onnellisuutta. Lopussa tapahtuu onnellisuuden essentiaalistuminen, so. eksistenssissä olevan positiivisen kasvaminen kestävään eli positiivisen vapautuminen siitä sen kaksinaisesta (positiivinen ja negatiivinen) sekoittumisesta negatiiviseen, joka on tunnusomaista eksistenssin ehtojen alaiselle elämälle. Tämä on onnellisuuden kehittymistä onnellisuuden ja ei-onnellisuuden maailmoissa uudistavaan ja arvoja kunnioittavaan eettiseen kauneuteen. Ihmisellä voi olla mahdollisuus päästä milloin hyvänsä ja missä hyvänsä kasvotusten onnellisuuden kanssa, vaikka sen tilalle voi olla hiipimässä onnellisuusvaje, onnellisuuden negaatio. Katso essenssi onnellisuus. (VOP)

Eksistenssi. Olemassaolo, eläminen, elinolot, toimeentulo; logiikassa ikään kuin ominaisuus, joka on olemassa olevilla, mutta puuttuu olemattomilta. Katso essenssi onnellisuus. (VOP)

Eksistenssinen onnellisuus. Katso eksistenssi onnellisuus. (VOP)

Eksistenstiaalipsykologia. Yksilön sisäistä kokemusmaailmaan korostava ajatussuunta, joka on saanut vaikutteita eksistentialismista. (VOP)

Eksistentialismi. Filosofinen oppi, jossa olemassaolon arvo on toiminnassa ja ihmisellä on vapaa tahto. Tämä filosofinen suuntaus asettaa lähtökohdaksi ihmisen itsetajunnan olennaisen sisällyksen, joka on hänen tiedostavana ja toimivana subjektina olemisensa. Eksistentialismi pitää oleellisina osina myös ihmisenä olemisen välittömimpiä seurauksia. Eksistentiaalinen viittaa myös eksistenssiä koskevaan. Katso eksistenssi. (VOP)

Eksistentialistinen onnellisuus, eksistentiaalinen onnellisuus. Eksistentialistinen on eksistentialismiin perustuva tai siihen liittyvä. Eksistentialismi on eräs filosofinen oppi, jossa olemassaolon arvo on toiminnassa ja siinä, että ihmisellä on vapaa tahto. Eksistentialistinen tulkinta onnellisuudesta asettaa lähtökohdaksi ihmisen itsetajunnan olennaisen sisällyksen, joka on hänen tiedostavana ja toimivana subjektina olemisensa. Katso eksistentialismi. (VOP)

Eksistentti. (Myöhöislat. Existentia) Olemassa oleva, todellinen. (VOP)

Eksplisiitinen onnellisuus. Katso eksplisiitti onnellisuus. (VOP)

Eksplisiitti onnellisuus, samaa kuin eksplisiittinen. Eksplisiitti tarkoittaa suoraan ilmaistu, selvä, nimenomainen, suoraan nähty, konkreettisesti havaittava. Modernismin aikakaudella vahvistui

2

välineperustainen eksplisiitti onnellisuus. Vertaa implisiittinen onnellisuus ja hiljaisen (tacit) alueen onnellisuus. (VOP)

Empirismiä korostava onnellisuuden käsitys. Empirismiä korostava onnellisuuden käsitys on näkemys, jonka mukaan aistikokemukset ovat ihmisen ainoa onnellisuuden lähde. Empirismi viittaa myös tietoteorian suuntaukseen, jonka mukaan tieto perustuu kokemukseen. Klassinen empirismi tarkasteli yksilön havaintokokemusta. Uudemmat empiristiset teoriat keskittyvät usein tieteelliseen menetelmään. Empirismi on kokemusperäisyyden oppi: Tässä yhteydessä se on katsomus, jonka mukaan onnellisuuteen liittyy tieto ja se tieto on peräisin kokemuksesta, ainakin edellytetään kokemuksen antamaa vahvistusta. Empirismiä korostava onnellisuuden käsitys on oppisuunta, jonka mukaan kaikki onnellisuus ja sen lajit ovat peräisin kokemuksesta, so. ylin onnellisuuden mitta on kokemus. Empirismiä korostava onnellisuuskäsitys torjuu erityisesti perinteisen metafysiikan ja pelkkään järkeen (ratio, järki), intuitioon tai sisäiseen kokemukseen pohjautuvat onnellisuushypoteesit. Vastakohta: rationalismi. (VOP)

Essenssi onnellisuus. Tässä yhteydessä tieteenfilosofisena sitoumuksena oletetaan onnellisuuden olemisen tilasta olevan siirtymäyhteys essenssiin (olo, muoto ja tila, joita sävyttävät uusi onnellisuus ja onnellisuudessa oleminen) ja eksistenssiin (olemassa oleva itsetajuinen subjektina oleminen) ja näistä kahdesta edelleen onnellisen olemisen itseen, so. onnellisuuteen ja onnellisuudessa olemiseen. Essenssi onnellisuus on olevaisriippuvaisesta eksistenssisestä onnellisuudesta puhdistunut ja eettisillä hyvyysarvoilla rikastunut onnellisuuden muoto, jota kuvataan myös sanoilla essenssinen onnellisuus. Essentiaalistumisessa positiivinen ei vain vapaudu negatiivisesta, vaan negatiivinen itse väistyy, tuhoutuu – tapahtuu negatiivisen negaatio, negatiivinen muuttuu vastaiseksi ja samalla siitäkin tulee kestävää onnellisuutta. Lopussa tapahtuu onnellisuuden essentiaalistuminen, so. eksistenssissä olevan positiivisen kasvaminen kestävään eli positiivisen vapautuminen siitä sen kaksinaisesta (positiivinen ja negatiivinen) sekoittumisesta negatiiviseen, joka on tunnusomaista eksistenssin ehtojen alaiselle elämälle. Tämä on onnellisuuden kehittymistä onnellisuuden ja ei-onnellisuuden maailmoissa uudistavaan ja arvoja kunnioittavaan eettiseen kauneuteen. Ihmisellä voi olla mahdollisuus päästä milloin hyvänsä ja missä hyvänsä kasvotusten onnellisuuden kanssa, vaikka sen tilalle voi olla hiipimässä onnellisuusvaje, onnellisuuden negaatio. (VOP)

Essenssi. Katso essenssi onnellisuus. (VOP)

Essenssinen. Katso essenssi onnellisuus. (VOP)

Essentia. Olemus, olennaiset seikat. (VOP)

Etiikka. Moraalifilosofia (kreik. ethika, oppi tavoista). Ihmisen oikeaa käyttäytymistä tutkiva oppi; käyttäytymissäännöt, jotka määrittelevät oikean ja väärän. (VOP)

Etnologinen onnellisuus. Etnologia: kansanelämän tutkimus, kansatiede, kulttuurin syntyä ja sen kaikkia kehitysvaiheita koskeva tutkimus, jonka periaatteen ovat lähellä luonnontiedettä. Etnologinen onnellisuuden malli esittää, että tutkimalla kaikkien kansojen ja heimojen syntyä ja niiden kaikkia kehitysvaiheita, voidaan päätellä onnellisuuteen kuuluvat perusasiat. Etnologiseen onnellisuuden tulkintaan liittyy kaksi erilaista mallia: 1) yksiperustainen onnellisuuden lähde ja 2) malli, joka sisältää useita onnellisuuden lähteitä. (VOP)

Eudaimonistinen onnellisuuskäsitys. Kreik. eudaimon, onnellinen. Filosofiassa eudaimonismi tarkoitta eettistä näkemystä, jossa onnellisuus on korkein tavoite. Eudaimonistinen onnellisuus on eudaimonismin kaltainen. Eudaimonistisessa tulkinnassa etusijalla ovat tänäisen maailman ilmiöt, kokemukset, tuntemukset ja vaikutelmat. Eudaimonistisesta onnellisuuskäsityksestä on erotettavissa itsekeskeinen onnellisuus (yksilö, katso narsistinen onnellisuus) ja ajattelusuunta, jossa oma toisen onnellisuus on korkein hyvä ja moraalisen toiminnan arvosteluperuste (kaksi

3

tai useampi, katso kollektiivinen onnellisuus). Katso eudaimonologinen onnellisuuskäsitys (VOP)

Eudaimonologinen onnellisuuskäsitys. Kreik. logos, tieto. Kreik. logia, lauselmat. Kreik. logike, oppi oikeasta ajattelemisesta. Kreik. monos, yksin. Kreik. eudaimon, onnellinen. Eudaimonologia tarkoittaa oppia oikeasta ajattelemistavasta ja jonka kohteena on yksi ja ainut onnellistava lähde. Eudaimonologinen onnellisuuskäsitys olettaa, ettei ihminen koskaan saavuta onnellisuutta tänäisessä maailmassa ja syvin onnellisuus jää tyydyttämättä. Siksi ihminen turvautuu onnellisuuden kaipuussaan tänäisen maailman tuonpuoleiseen, ei-tänäiseen maailmaan, jolla ei ole fyysistä aikaa eikä paikkaa. (VOP)

Futuurinen onnellisuus. Futuurinen onnellisuus sijoittaa onnellisuuden huipentuman tulevaisuuteen. Futuurinen onnellisuus nojaa tulevaisuusmetaforaan, jonka salat aukaisemalla voidaan rakentaa tulevaisuuden ja nykyisyyden välille reittivaihtoehdot. Futuurisen onnellisuuden ajatteluperinteeseen liittyy kaksi erilaista ajattelumallia: I) maallisen tulevaisuusonnellisuuden rakentaminen ja II) henkisen tulevaisuusonnellisuuden saavuttaminen. Maallinen futuurinen onnellisuuskäsitys nojaa a) nykyisyyden ja menneisyyden tietoon siitä, että mitä on ja mitä olisi pitänyt olla sekä b) toisaalta tulevaisuudesta saatavaan tietoon ja myös tulevaisuuden hyvän arvottamiseen (asioiden panemista tärkeysjärjestykseen) ja käsitykseen siitä, mitä tulevaisuuden pitäisi olla. Henkisestä futuurisesta onnellisuuskäsityksestä voidaan erottaa kaksi erilaista ajatteluperinnettä: a) tulevaisuuden yliaistillinen, tulevaisuuden aikarajaton ja ei-taloudellinen puoli (periteisten aistien yliaistillinen, transkendentti) ja b) tulevaisuudessa läsnä oleva onnellisuuden olemus, onnellisuudessa oleminen (läsnä oleva, immanentti). Onnellisuus tullaan saavuttamaan ja kokemaan tulevassa ajassa ja tilassa. Katso preesenttinen ja perfeketinen onnellisuus. (VOP)

Fyysisen kauneuden onnellisuus. Fyysistä kauneutta on ihailtu kautta ihmiskunnan muistin. Fyysiseen kauneuteen on yhdistetty vitaalinen suvunjatkamisodote, -jännite. (VOP)

Geeni. Geeni, perintötekijä (NT). Biol. kromosomin osia, joiden sisältämän tiedon perusteella yksilön kaikki perinnölliset ominaisuudet määräytyvät, perintötekijä. (S1)

Haitallinen onnellisuus. Haitallinen: haitaksi oleva, haittaava, vahingollinen, turmiollinen, häiritsevä, epäedullinen onnellisuus. Toisen onnellisuus voi kääntyä toisen onnettomuudeksi, haitalliseksi onnellisuudeksi. (VOP)

Hedonistinen onnellisuus. Hedonistinen onnellisuus perustuu hedonismiin. Onnellisuuden hedonismi on filosofinen näkemys, jonka mukaan nautinto, mielihyvä ja onnellisuus ovat ihmisen arvokkain tavoite; se tarkoittaa myös onnellisuuden liiallisiin nautiskeluihin ja nautintoihin antautumista. Voidaan kysyä onko hedonismi onnellisuuden sopiva teoria? Onnellisuuden utilitaariset (puhtaasti hyödyllinen, käytännöllinen, pelkästään hyötyä korostava) katsomukset tavoittelevat onnellisuuden maksimointia. (VOP)

Hegemonia. Johtoasema, määräävä asema; varsinaisesti: tosiasiallinen, ilman sopimusta muodostunut tai hankittu ylivalta; sodanjohto, ylipäällikkyys. (VOP)

Hegemoniavallan määräämä onnellisuuskuva itselleen ja seurailijoille ja alistetuille. Hegemoniavalta tuottaa määrääviä onnellisuuskuvia itselleen, hegemoniavallankäyttäjien seurailijoille, hegemoniavallan alistamille orgaaneille (kulttuureille, yhteiskunnille, organisaatioille ja ihmisille). (VOP)

Henologinen onnellisuuden käsitys. Henologinen liittyy henoteismiin. Tässä yhteydessä heno tarkoittaa yksi, teismi kaiken vaikuttavaa tai vaikuttamatonta lähdettä (tämä on olemassaoloa koskeva eli ontologinen käsitys onnellisuudesta). Henologisen onnellisuuden tulkintaan voi liittyä maksiimisen onnellisuuden tavoittelu. Tämän tulkinnan mukaan päätellään vahvoista tai

4

vähemmän vahvoista merkeistä onnellisuuden tihentyvän maksiimiinsa, ylös huippuunsa. Henologisessa onnellisuuden tulkinnassa oletetaan olevan yksi korkein onnellisuuden aiheuttaja, mutta ei väheksytä muitakaan onnellisuuden aiheuttajia. (RS) (VOP)

Hiljaisen (tacit) alueen onnellisuus. Hiljaisen alueen onnellisuus on yhteydessä hiljaiseen tietoon. Eksplisiitissä onnellisuudessa onnellisuus on suoraan nähtävissä, implisiittisessä onnellisuudessa onnellisuus ei ole suoraan nähtävissä, vaan sen pääteltävissä eri virheistä päätellen ja hiljaisen alueen onnellisuus tiedetään olevan olemassa, mutta asianomainen itse ei osaa sitä puhua ilmaisumuotoon. (Aineistumaton maailma vahvana lähtökohtana) (VOP)

Hypermoderni onnellisuus. Erittäin uudenaikainen, huippumuodikas, uudella tavalla onnellisuuden oivaltanut. Katso modernismi, postmodernismi, ultramoderni. (VOP)

Hyperonnellinen. Hyper tarkoittaa jonkin yläpuolella olevaa, jotakin suurempi, korkeampi. Hyperonnellinen tarkoittaa erittäin onnellinen; joissakin yhteyksissä hyper voi tarkoittaa liiallinen, liikaa-. (VOP)

Hyvinvointivaltion onnellisuus. Monissa maissa hyvinvointivaltion ominaisuuksien nousu on ollut hiljaista vallankumousta, mutta myös hyvinvointivaltion hiipuminen näyttää tapahtuvan hiljaisella vallankumouksella – sen hiipuminen nähdään, mutta sille ei tehdä mitään, väitetään. Hyvinvointivaltio on rakentanut onnellisuutta maksimoimalla hyvinvoinnin. Hyvinvointivaltion toimintamalli saa voimansa valtiokeskeisestä ideologiasta ja tasa-arvoon pyrkivästä toiminnasta. Tämä näkemys valtiotasolla on lähellä oman valtion narsistisia onnellisuusihanteita. Katso narsistinen onnellisuus. (VOP)

Hyötyperustainen onnellisuus. Hyötyä tuottava onnellisuus, edullinen onnellisuus, tarpeellinen onnellisuus. (VOP)

Ihmisen koordinaatioaisti. Ihmisen elinten toiminnan yhteyteen on kehittynyt koordinaatioaisti ja koordinaatiomuisti. Katso ihmisen koordinaatiomuisti. (VOP)

Ihmisen koordinaatiomuisti, ihmisen elinten koordinaatiomuisti. Ihmisen elinten, esim. kädet, jalat, pää, koordinaatiomuisti toimii niin automaattisesti, ettei sitä edes tiedosta. Esimerkki, jos ihmisen sormen luu tai jalan pitkä luu murtuu ja murtuma kiinnittyy toiseen asentoon, ihminen havaitsee, että koordinaatiomuistin perusteella uuteen asentoon kiinnittynyt jäsen hakee kohdetta vanhalla mallilla paikasta, josta se haki kohdettaan vanhan koordinaatiston perusteella. Tämä esimerkki osoittaa ihmisellä olevan koordinaatiomuistin, johon tieto tulee koordinaatioaistin välityksellä. Katso ihminen onnellisuusmuisti ja ihmisen onnellisuusaisti. (VOP)

Ihmisen onnellisuusaisti. Ihmisellä on lukuisa määrä aisteja, joista vain muutamat on suorilla havainnoilla todennettavissa, kuten näkö, kuulo, haju, maku, tunto. Koordinaatioastia (katso ihmisen koordinaatioaisti) ja koordinaatiomuistia (katso ihmisen koordinaatiomuisti) esiteltiin erillisissä kohdissa. Nekin jo osoittivat, että on olemassa perinteisen viiden aistin lisäksi muita aisteja. Onnellisuusaisti on myös todennettavissa epäsuorilla kokeiluilla. Onnellisuusaisti on siitä erikoinen aisti, että se kerää vaikutteita useilla aisteilla ja varastoi saamansa informaation onnellisuusmuistiin, josta onnellisuusinformaatio on tarvittaessa käytettävissä. (VOP)

Ihmisen onnellisuusmuisti. Ihmisen koordinaatiomuisti osoittaa ihmisellä olevan myös niin totuttuja muistialueita, ettei hän kykene suoraan niitä tunnistamaan. Niistä yksi on ihmisen onnellisuusmuisti, joka liittyy ihmisen onnellisuusaistiin. (VOP)

Implisiittinen onnellisuus. Epäsuorasti ilmaistu, vihjeitä käyttäen ilmaistu, jostakin väistämättä tai loogisesti ajatellen seuraava onnellisuus. Vertaa eksplisiitti onnellisuus, hiljaisen alueen onnellisuus. (VOP)

5

Instrumentaalisuuteen perustuva onnellisuus. Instrumentaalisuuteen perustuva onnellisuus liittyy välineistä onnellistumiseen. Instrumentaalinen viittaa välineeseen ja sen filosofinen suuntaus on instrumentalismi. John Deweyn kehittämä ajattelu, jonka mukaan filosofian päätelmien tulee olla käytännöllisen toiminnan välineitä, instrumentteja. Tämän ajattelutavan mukaan onnellisuus on sidoksissa välineisiin. (VOP)

Itse tehty onnellisuus. Omin voimin tai neuvoin tehty onnellisuus, omasta aloitteesta lähtenyt onnellisuus, luonnostaan itse tehty onnellisuus. (VOP)

Johto-onnellisuus. Onnellisuuden laji, joka on hegemonian (katso hegemonia) tavoin vaikuttanut yleensä lyhyen ajan laajalla alueella. Tästä käytetään myös nimitystä johtavan hegemonian onnellisuuslaji ja myös sanontaa yliherruuden tavoittelun onnellisuus. Johto-onnellistaminen on voitu liittää jonkin rodun ylivertaiseen ihmiskuntaa onnellistaviin tekijöihin tai jonkin aatteen ylivertaiseen korostamiseen toisten kustannuksella tai alueita koskeviin etupyrkimyksiin. Johto-onnellisuuden tavoittelussa usein käytetään taktiikkaa ja metaforaa: omat tarkoitukset pyhittävät keinot, toimitaan muista piittaamatta. (VOP)

Juutalais-kristinnen käsitys onnellisuudesta. Tämä malli olettaa, että jo kaiken alku sijoittuu mahdollisimman parhaaseen, siis paratiisiaikaan, ja sitä seuranneiden huonojen jaksojen jälkeen on vielä mahdollista päästä takaisin huipputilaan, taivasten valtakuntaan. (VOP)

Jälkimodernismin aikakauden onnellisuuskäsitys. Aikakauteen liittyy usko ekonomisuuteen, siirrytään savupiipputeollisuudesta ohjelmoitujen työkoneiden aikakauteen, fyysinen lihasvoiman käyttö vähenee, hyvinvoinnin maksimointi, joka merkitsee osalle hyvinvoinnin alentumista, ihmisvoimavarojen indeksi, Human Development Index, HDI. Katso postmodernismi. (VOP)

Jälkimodernismin aikakauden onnellisuuskäsitys. Aikakauteen liittyy usko ekonomisuuteen, siirrytään savupiipputeollisuudesta ohjelmoitujen työkoneiden aikakauteen, fyysinen lihasvoiman käyttö vähenee, hyvinvoinnin maksimointi, joka merkitsee osalle hyvinvoinnin alentumista, ihmisvoimavarojen indeksi, Human Development Index, HDI. (VOP)

Kasvu ihmisyyteen aikakauden onnellisuuskäsitys. Pyritään uudistuneiden arvojen rikastamaan eettiseen kauneuteen – virkistävään ja voimaannuttavaan aikakauteen, Human Hapiness and Ethic Beauty,HHEB. (VOP)

Kausaaliketju onnellisuuden selittäjänä. Kausaalinen tarkoittaa syysuhdetta, syytä ilmaisevaa, syysuhteeseen liittyvää. On olemassa onnellisuuden aiheuttaja, jolla on puolestaan aikaisempi aiheuttaja. Kausaaliketjuuun perustuvaan onnellisuuden selittämismalliin liittyy ajatus, että ääretön ketju on mahdoton. On olemassa ensimmäinen onnellisuusketjun aiheuttaja. (VOP)

Kehittymätön onnellisuus. Kehittymättömässä onnellisuudessa onnellisuus ei ole kehittynyt tai on kehittynyt vain vähän tai osin, epäkypsä onnellisuus, alkeellinen onnellisuus, yksinkertainen onnellisuus. Korkeaan onnellisuuden kehittymisasteeseen kuuluu, että sekä ekstenssi ja essenssi onnellisuus ovat kehittyneet korkealle. Vaikka ekstenssi onnellisuus olisi korkeasti kehittynyt, mutta essenssi onnellisuus ei olisi kehittynyt, silloin voidaan puhua vain osakehittyneestä onnellisuudesta. Täysin kehittymättömästä onnellisuudesta on kyse silloin, kun ekstenssi ja essenssi onnellisuus eivät ole lainkaan kehittyneet. Katso ekstenssi onnellisuus ja essenssi onnellisuus. (VOP)

Kehittynyt onnellisuus. Onnellisuus on kehittynyt pitkälle, edistynyt pitkälle. (VOP)

Kehittyvä onnellisuus. Onnellisuus kasvaa kypsemmäksi, siirtyä toiseen (varsinkin edistyneempään) onnellisuuden tilaan, kypsyä onnellisuudessa. (VOP)

6

Kineettinen onnellisuus. Onnellisuus päätellään liikkeestä, jatkuvasta muutoksesta. Kineettinen on liikkumiseen liittyvä. Kineettinen onnellisuus saa voimansa liikkeestä, joka on toisen liikuttamaa, jota puolestaan liikuttaa edellinen toinen. Lopulta päädytään ensimmäiseen liikuttajaan. Kineettistä onnellisuutta voidaan havainnollistaa onnellisuutta tavoittelevalla ja onnellisuutta tuottavalla seremoniapaikalla (juhla, riittitapahtuma, juhlistettu kasvutapahtuma vaiheesta parempaan, kehittyneempään. Tuossa seremoniapaikassa on läsnä samanaikaisesti useita onnellisuuselementtejä läsnä. Kineettinen (liike-) onnellisuus kasvaa tapahtuman aikana kaikkiin suuntiin liikkuvien ja toisiinsa törmäävien tapausten parveksi; sisäinen onnellisuusenergia on tämän mukaan yhtä suuri kuin onnellisuustapausten kineettinen (liike-) voima. (VOP)

Kollektiivinen onnellisuus. Kollektiivinen sana viittaa yhteisölliseen toimintaan ja kollektivismin mukaisuuteen. Kollektivismi: yhteiskunta- ja talouselämän keskusjohtoisuutta kannattava poliittinen näkemys. Tässä kollektiivinen onnellisuus tarkoittaa yhteisössä syntyvää, olevaa ja koettua onnellisuutta. Katso eudaimonistinen onnellisuuskäsitys ja narsistinen onnellisuus. (VOP)

Kontingenssinen onnellisuus. Kontingessinen: sattumanvaraisuus, riippumattomuus muista määräävistä tekijöistä. Kontingessinen onnellisuuden malli esittää, että maailmassa on sattumanvaraisia ja ei-välttämättömiä olioita tai ilmiöitä, jotka voivat olla tai olla olematta. Onnellisuuteen vaikuttavalla tekijällä ei ole olemassa perustaa itsessään olioisessa muodossa. Jos kontingenssisella onnellisuudella olisi pohja itsessään, silloin sen täytyisi olla olemassa. Mutta kun onnellisuuden pohja ei ole itsessään, silloin sen täytyy olla toisessa, joka puolestaan voi olla olemassa tai olla olematta. Toisellakaan ei ole pohjaa itsessään, joten silläkin pitää olla onnellisuusketjussa kaukaisempi, edellinen toinen, joka puolestaan voi olla olemassa tai olla olematta. Ketju jatkuu, muttei äärettömään, joten täytyy olla ensimmäisen onnellisuuden aiheuttaja. (VOP)

Kosmologinen onnellisuus. Ajatussuunta, joka nojaa näkemykseen maailmankaikkeuden rakenteesta ja kehityksestä. Onnellisuus päätellään maailmasta käsin. Organisaation onnellisuus päätellään organisaation rakenteesta ja kehityksestä sekä organisaation rakenteellisista ympäristötekijöistä. (VOP)

Koulutuspohjaisuuteen kytkeytynyt onnellisuus. Onnellisuus, joka nousee ja vaikutteensa koulutuspohjaisuudesta. Koulutuspohjaisuuteen kytkeytynyt onnellisuus saa elinvoimaa, sisältöä ja täyttymystä koulutuspohjan hegemoniasta. (VOP)

Kulttuuri. Alkujaan maanmuokkaus, maanviljelys; erityisesti viljelyjärjestelmä, tietyn lajin kasvattaminen; arkeologiassa ja antropologiassa tunnusomaisia merkkejä jättänyt, muista erottuva asutus; historiassa kansakunnan ja koko ihmiskunnan henkisten saavutusten kokonaisuus, erityisesti filosofiassa, tieteiden ja taiteiden kehittyneimmät muodot, jotka ovat ajassa säilyviä ja muodostavat kasvupohjan niitä seuraaville; yksilön henkisen elämän kehittäminen ja jalostaminen, tieteiden, taiteiden, historian ja filosofian suosinen ja näin persoonallisuuden ja yksilöllisyyden jalostaminen arvokkaammaksi ja rikkaammaksi; nykyisin sovinnaisesti humanistinen eli esteettinen kulttuuri, joka käsittää kaunokirjallisuuden, kuvataiteen, musiikin, näyttämötaiteen ja arkkitehtuurin; historiassa ja etnografiassa kansan tai heimon perinnäinen elämänmuotojen kaikki ilmennykset, tavat ja uskomukset, myös elinkeinot, talous, tekniikka ja aineellinen elämä; sosiologiassa teollisuusmaiden ammatti- ja sosiaaliryhmien erityispiirteet ja kunkin elämänmuoto, joka erottaa sen muista sekä myös esim. yrityskulttuuri, organisaation kulttuuri, ryhmän kulttuuri, yksilön kulttuuri. (VV). Sivistys, valistus; sivilisaatio, yhteiskunta; jonkin suppean alueen tavat ja muoti-ilmiöt, myös onnellisuuden kulttuuri. (VOP)

7

Lineaarinen onnellisuusmalli, lineaarinen malli. Malli tulkitsee onnellisuuden alkavan jostain ja päättyvän johonkin onnellisuuden huipputilaan. (VOP)

Luontosidonnainen onnellisuuskäsitys. Ennen keräilytaloutta, keräilytalous, viljelytalous, luonnon kansat, sidottu luonnon tapahtumiin ja kohteisiin sekä ilmiöihin sidoksissa olevat uskomusjärjestelmät. (VOP)

Läsnä oleva onnellisuuden olemus, onnellisuudessa oleminen. Onnellisuus voi olla läsnä aina ja ikuisesti, se on samaa kuin olla onnellisuudessa jatkuvasti. Katso yliaistillinen, aikarajaton ja ei-taloudellisen puolen onnellisuus. (VOP)

Makrotaloustiede ja onnellisuus. Makrotaloustiede on kansantaloustieteen osa-alue, joka tutkii taloudellisten kokonaissuureiden, kuten kansantuotteen, inflaation ja työttömyyden, vaihteluita ja kasvua. Kokonaissuureita säätelemällä voidaan saavuttaa ihmisten laaja hyvinvointi ja onnellisuus. (VOP)

Melankolinen onnellisuus. Melankolia, haikeus, alakuloisuus, murheellisuus, masennustila. Melankolinen onnellisuus tarkoittaa melankolialla, raskasmielisyydellä sävyttynyttä onnellisuutta. (VOP)

Mentaali onnellisuus. Mentaali = mentaalinen. Mentaalinen onnellisuus perustuu henkiseen, psyykkiseen alueeseen. Mentalismi on käsitys, jonka mukaan tiedon kohteet ovat olemassa vain ihmisen mielessä. Mentalismi, eräillä tieteenaloilla näkemyksestä, joka hyväksyy ihmismielen sisäiset henkiset tapahtumat tutkimuksen kohteeksi. Mentaali onnellisuus perustuu ihmismielen henkisten ominaisuuksien olemukseen. (VOP)

Mentaalinen onnellisuus. Katso mentaali onnellisuus. (VOP)

Mielen olemus (essentia) onnellisuuden välittäjänä. Mieli on ihmisen psyykkisestä puolesta, henkisestä elämästä ja ajattelusta koostuva kokonaisuus. Siihen liittyy myös muisti. Mieli pitää yllä toiveita ja haluja. Arkimerkityksessä mieli ymmärretään myös järkenä ja mielekkyytenä. Sanonta: Mieli on onnellisuuden kehto, kasvualusta. Sanaa mieli käytetään ihmisen psyykkisestä puolesta: sielu(nelämä), henkinen elämä, ajattelu; viitta myös: muisti, toive, halu, järki, mielekkyys. Yhdyssanan osa: mieli-, mielihyvä, mielipaha, mieliala, mielihalu, mieliharmi, mielikuva. (VOP)

Modernin aikakauden onnellisuuskäsitys. Ennen modernismia usko yksikeskeiseen onnellisuuteen, varhaismodernismi ja modernismi toivat uskon ekonomisuuteen, välineperustain onnellisuus, lähestytään hyvinvointitaloutta. (VOP)

Modernismi. Modernismi on taiteessa ja kirjallisuudessa etenkin 1900-luvun erilaisista aikaisemmista poikkeavista uutta luovista tyylisuunnista käytetty ilmaisu. Sillä kuvataan uudenaikaisuuden tavoittelua. Sillä on myös merkitys: uusi aikaisempaa vastustava katsomus tai suuntaus. Katso postmodernismi, ultramoderni, hypermoderni. (VOP)

Monetarismiin perustuva onnellisuus. Monetarismi on yksi makrotalousteorian perussuuntaus, jonka mukaan rahan määrä taloudessa on merkittävin kokonaiskysyntään vaikuttava tekijä. Ihmisten ja organisaation maksimaalinen onnellisuuden tavoittelu turvataan rahataloutta säätelemällä. Katso makrotaloustiede. (VOP)

Monilähtöinen onnellisuus. Monelta taholta lähtöisin oleva onnellisuus. (VOP)

Moniselitteinen onnellisuus. Monella tavoin selittyvä onnellisuus. (VOP)

Moniulotteinen onnellisuus. Suositeltavampi sanonta ulotteikas onnellisuus. Katso ulotteikas onnellisuus. (VOP)

8

Moniymmärteinen onnellisuus. Onnellisuus, joka voidaan ymmärtää monella tavalla, myös moniselitteinen onnellisuus. (VOP)

Moraalinen onnellisuuden lähde. Moraalinen: eettisen käyttäytymissääntöjen ja arvostusten mukainen, eettisesti hyväksyttävä, puhdas, nuhteeton, hyvä säädyllinen, kunniallinen. Moraalinen onnellisuuden lähde kumpuaa omastatunnosta ja sen eettisesti kestävästä kauneudesta, joka on kasvatettu eettisessä ihmisyyden puutarhassa. Tähän vaikuttaa vahvasti ihmisen ulkopuolella oleva ohjeistaja ja ihminen itse. (VOP)

Muotoikas onnellisuus. Muotoikas tarkoitta monimuotoista, muotorikas, muotojen ilmeikkyyttä. Muotoikas onnellisuus luo useavaikutteisia onnellisuusvieheitä. (VOP)

Narsistinen onnellisuus. Narsistinen, psyk. (sairaalloisen) itserakas, minäkeskeinen, itseriittoinen. Minäkeskeisyyteen perustuva onnellisuus. (VOP)

Neandertalinihmisen korkein tavoite: Tämän ihmislajin korkeimmat tavoitteet oletetaan olleen vahvasti luontosidonnaisia, ravinto-, reviiri- ja turvallisuusperäisiä sekä suvunjatkamisviettiin pohjautuvia. Neandertalinihmisen arvioidaan eläneen 100 000 – 40 000 vuotta sitten. (VOP)

Numinoosi sidonnainen onnellisuus. Numinoosi = numeerinen. Luvuilla ilmaistava, lukumääräinen. Numinoosi sidonnainen onnellisuus tarkoittaa numeroilla ilmaistavaa onnellisuuden alaa. (VOP)

Näkymätön onnellisuus. Näkymätön onnellisuus ei ole suoraan havaittavissa, vaan se pitää päätellä erilaisista havaittavista ja pääteltävistä asioista. Näkymätön ja näkyvä onnellisuus ovat onnellisuuden kaksi erilaista puolta. Näkymätön onnellisuus on yksi onnellisuuden laji ja toinen laji on näkyvä onnellisuus. Näiden kahden erilaisen onnellisuuden lajin ytimet eroavat vain noeettisesti mutteivät onttisesti. Filosofiassa noetiikka (kreik. noetikos, nopeaälyinen) on oppi ajattelusta ja käsitteistä. Noetiikka on myös käsitteitä ja oikeaa ajattelemista käsittelevä filosofian haara, myös tietoteoria. Onttinen, olevaisuutta (tässä olevaisuus tarkoittaa suoraan aistittavia ja päättelyn kautta aistittavia aineellisia ja aineettomia) koskeva tai siihen liittyvä. Katso näkyvä onnellisuus. (VOP)

Näkyvä onnellisuus. Näkyvä onnellisuus on suoraan havaittavissa. Platonisessa ajattelussa erotettiin näkyvä ja näkymätön. Näkyvä nähdään suoraan, mutta näkymättömän olemassa olo pitää päätellä. Näkyvä ja näkymätön onnellisuus ovat onnellisuuden kaksi erilaista puolta. Näkyvä onnellisuus on yksi onnellisuuden laji ja toinen laji on näkymätön onnellisuus. Näiden kahden erilaisen onnellisuuden lajin ytimet eroavat vain noeettisesti mutteivät onttisesti. Filosofiassa noetiikka (kreik. noetikos, nopeaälyinen) on oppi ajattelusta ja käsitteistä. Noetiikka on myös käsitteitä ja oikeaa ajattelemista käsittelevä filosofian haara, myös tietoteoria. Onttinen, olevaisuutta (tässä olevaisuus tarkoittaa suoraan aistittavia ja päättelyn kautta aistittavia aineellisia ja aineettomia) koskeva tai siihen liittyvä. Katso näkymätön onnellisuus. (VOP)

Olio. Olio tarkoittaa olemassa olevaa (tässä yhteydessä: aineellista ja aineetonta, aineistunutta ja aineistumatonta) yhtenäistä kokonaisuutta, olento, luonnon kappale ja myös ihminen. Ontologinen onnellisuuden tulkinta pitää onnellisuutta oliona. (VOP)

Omaehtoinen onnellisuus. Omaehtoinen onnellisuus kuvaa ihmisen omaan onnellisuuteen, ihmisen onnellistaviin rooleihin, ja niiden muuttumiseen liittyviä tekijöitä. Organisaatiossa omakohtainen onnellisuus liittyy yksilön rooleihin, niiden muuttumiseen, kehittymiseen, työnjaollisiin kysymyksiin ja siihen liittyy ajatus yksilön kutoutumisesta organisaatioistumiseen tuotteena, oliona. Katso sisäinen onnellisuus ja ulkoinen onnellisuus. (VOP)

Onnekas. Onnen suosima, hyväonninen, menestyksekäs; tavallisemmin: onnellinen. (SKP)

9

Onnela. Mieluisa paikka, onnen tyyssija, paikka missä onni vallitsee, onnenmaa, paratiisi, lintukoto. (VOP)

Onnellinen. Onnea tunteva tai ilmaiseva; onnen täyttämä; suotuisa, otollinen, edullinen,antoisa; onnistunut (SKP)

Onnellinen. Onnea tunteva, iloinen, tyytyväinen, onnen täyttämä; suotuisa, otollinen. (VOP)

Onnellisen organisaation alkusynty. Yksi, kaksi tai useampi henkilö tuottavat näkemykset onnellisuudesta, organisaatiosta ja onnellisesta organisaatiosta. Aloitus voi lähteä liikkeelle altruistisista (epäitsekäs, pyyteetön, uhrautuvainen) tai pyyteellisistä tekijöistä. (VOP)

Onnellisen organisaation individualismi. Individualismi on katsomus, joka tähdentää yksilön, yksityisen ihmisen ja hänen omalaatuisuutensa arvoa, vaatii hänelle vapautta sosiaalisesta ja henkisestä sidonnaisuudesta ja kieltää yhteiskunnalta oikeuden pakottaa yksilö alistumaan sen palvelijaksi. Katso onnellisen organisaation kollektivismi ja onnellisen organisaation mentalismi. (VOP)

Onnellisen organisaation kollektivismi. Kollektivismi tarkoittaa kollektiivisia periaatteita korostavia poliittisia ja taloudellisia aatesuuntia, jotka syntyivät 1800-luvun individualismin ja liberalismin vastavaikutuksena ja painottavat yhteisön merkitystä ja haluavat ryhmätavoitteiden hyväksi rajoittaa yksilön vapautta. Katso onnellisen organisaation individualismi ja onnellisen organisaation mentalismi. (VOP)

Onnellisen organisaation mentalismi. Mentalismi on filosofinen käsitys, jonka mukaan tiedon kohteet ovat olemassa vain ihmisen mielessä; eräillä tieteenaloilla näkemyksestä, joka hyväksyy ihmismielen sisäiset henkiset tapahtumat tutkimuksen kohteeksi. Mentalismi on idealismin laji, jonka mukaan vain yksilölliset, tiedostavat sielut varsinaisesti ovat olemassa. Katso onnellisen organisaation kollektivismi ja onnellisen organisaation individualismi. (VOP)

Onnellisen organisaation sisäänpäin suuntautuvat työt. Onnellisuuden sisäänpäin suuntautuvat työt (lat. opera ad intra; opera, monikko lat. sanasta opus, teos, työ; intra, lat sisäpuolella, sisäpuolella oleva, sisäinen, ad, kohti, päin) sisältää organisaation sisäänpäin kohdistuvat työt (organisaatio perustetaan, sisäinen työ, sisäisen organisaation hengen suhde organisaation työtä tekevien ihmisten suorituksiin; organisaatio toimii, organisaation sisäisen hengen suhde työtätekevien ihmisten mentaalisiin tekijöihin). (SA, VOP)

Onnellisen organisaation sisäänpäin suuntautuvien töiden mentaaliset tekijät. Mentaalinen: psyykkinen, henkinen; sielullinen, emotionaalinen; ymmärrykseen tai ajatteluun perustuva tai kuuluva, rationaalinen; mentaliteetti, henkinen kokonaisasenne, mielenlaatu, luonne, olemus, sielullisen tai älyllisen aktiivisuuden laatu ja määrä. (VOP)

Onnellisen organisaation tietue. Yhden organisaation onnellisuutta koskevat tiedot. (VOP)

Onnellisen organisaation ulospäin suuntautuvat työt. Onnellisuuden ulospäin suuntautuvat työt (lat. opera ad extra; lat. extra, ulkopuolella) sisältää organisaation ulospäin kohdistuvat työt (organisaation työ ulospäin, hyödykkeiden valmistaminen ulkopuolisille; organisaation työ ulospäin: organisaation hengen suhde organisaation ulkopuolisiin substansseihin, ihmisiin ja organisaatioihin), (SA, VOP)

Onnellisen organisaation ulospäin suuntautuvien töiden mentaaliset tekijät. Mentaalinen: psyykkinen, henkinen; sielullinen, emotionaalinen; ymmärrykseen tai ajatteluun perustuva tai kuuluva, rationaalinen; mentaliteetti, henkinen kokonaisasenne, mielenlaatu, luonne, olemus, sielullisen tai älyllisen aktiivisuuden laatu ja määrä. (VOP)

Onnellista. Tehdä onnelliseksi. (SKP)

Onnellistuttaa. Paremmin: onnellistaa. (SKP)

10

Onnellisuuden accelerando. Onnellisuuden vähitellen kiihdyttäminen huippua kohti. (VOP)

Onnellisuuden adaptaatio. Onnellisuuden mukautuminen, sopeutuminen vallitsevaan aikaan ja tilaan. (VOP)

Onnellisuuden allegorinen esitys. Allegorinen tarkoittaa vertauskuvallista. Katso onnellisuuden kuvaannollinen esitys. (VOP)

Onnellisuuden anagoginen käsitys ja tulkinta (metaforallinen, syvällisin paikka). Anagogia viittaa tarkoitukseen, tavallisuudesta erottuvaan syvälliseen tarkoitukseen. Onnellisuuden anagoginen tulkinta johdattaa käsitykseen, että kirjaimellisen onnellisuusesityksen takana on vielä syvällisempi onnellisuuden ulottuvuus, paikka, sisältö ja merkitys. Anagogisessa onnellisuudessa pyritään ilmiasuisen onnellisuuden tuolla puolen olevan onnellisuuden ilmaisuun, kokemiseen ja sen tunnetilasta syntyvään onnellisuudesta kasvamiseen (finaalinen, lopullinen). Onnellisuuden anagoginen käsitys pyrkii avaamaan onnellisuuden syväulotteisen merkityksen, so. enemmän kuin eksistenssi onnellisuuden merkityksen ymmärtäminen ja kokeminen. Olotila paikkana anagogisesti on onnellisuuden kaunein paikka. (VOP)

Onnellisuuden evolutionismi. Tämän ajattelusuunnan perusoletuksena on, että onnellisuus ja sen esiintyminen ovat yhteydessä luonnossa olevaan kehitykseen. Onnellisuuden evolutionismin mukaan onnellisuus on osa olevaista (ontologinen oletus) ja onnellisuuden muutokset tapahtuvat luonnon muutosten rinnalla (organisaation onnellisuus on yhteydessä organisaation syntyyn, varhais- ja kasvuvaiheeseen, kypsään vaiheeseen, taantumakauteen ja mahdollisesti uuteen nousuun; sama koskee ihmistä: onnellisuus on yhteydessä ihmisen syntymän edellisiin vaiheisiin, syntymään, vauvavaiheeseen, lapsuuteen, nuorisovaiheeseen, kypsymiseen aikuisuuteen, aikuisvaiheeseen, vanhuuskauteen ja luopumiseen (erikoistapauksena esim. Sokrateen dramaattinen luopumisvaihe). Onnellisuuden evolutionismi katsoo kehityksen olevan kokonaisuus ja sen eteneminen tapahtuu aina keskimäärin samaan suuntaan riippumatta, onko kehityksellä jokin lopputila vai ei. (VOP)

Onnellisuuden evoluutio (onnellisuuden kehitysoppi). Ennen keräilytaloutta ja keräilytalouden aikana onnellisuus liittyi suvunjatkamiseen, ravinnon, lämmön ja turvallisuuden hankkimiseen. Modernismin aikakaudella hyödykkeiden tuotanto keskitettiin erillisiin tuotantopisteisiin. Samalla työ erkani omaksi saarekkeekseen ihmisen kokonaiselämästä – tapahtui elämän sirpaloituminen. Modernismin aikakaudella työhuoneisiin ei sopinut onnellisuus ja se siirtyi ensisijaisesti ihmisen vapaa-ajan alueelle. Modernismi ei tyydyttänyt riittävästi ihmisiä ja rakennettiin uutta tulevaisuutta jälkimodernismin aatteilla. Modernismin aikakaudella rakennettiin hyvinvointia kaikille. Jälkimodernismin ihanteeksi nousi hyvinvoinnin maksimointi, joka lopulta muuttui aatteeksi: kaverille ei jätetä. Jälkimodernismin aikakaudella pidetään hyveenä vain joidenkin suurta taloudellista menestystä ja näistä taloudellisesti menestyneistä tuotetaan joukkoviestimillä korvikeonnellisuutta kaikille. Jälkimodernismin haittavaikutusten seurauksena kehittyy henkisiin arvoihin ja arvomoneudellisuuteen pohjautuva talous. Onnellisuus saa käyttövoimansa ensisijaisesti arvojen eettisestä kauneudesta. Tähän liittyy myös ihmistä uudistava onnellisuus ja kasvu ihmisyyteen. (VOP)

Onnellisuuden evoluutio. Onnellisuuden kehittyminen, onnellisuuslajin kehittyminen, lähinnä käyttäytymiseen liittyvä informaation ja tapojen kehittyminen, kartuttaminen ja siirtyminen yksilöltä, sukupolvelta ja organisaatiosta toiselle. (VOP)

Onnellisuuden evoluutio: onnellisuuden kehittyminen, onnellisuuskäyttäytymiseen liittyvä informaation kehittyminen, karttuminen ja siirtyminen yksilöltä tai organisaatiolta tai sukupolvelta toiselle (VOP)

11

Onnellisuuden fenotyyppi. Onnellisuuden ilmiasu, yksilön tai ryhmän (organisaation) kaikkien havaittavien onnellisuusominaisuuksien kokonaisuus, johon ovat vaikuttaneet geenit, meemit ja myös ympäristö. (VOP)

Onnellisuuden fylogeneesi. Meemien suvun kaltaisesti onnellisuusmeemin suvun-, lajin kehitys. Onnellisuuden suvullisuus, onnellisuussuvun (liittyy useita samanlaisia onnellisuustapauksia) tapaus, joka jatkaa kehitystään. Katso onnellisuuden ontogeneesi. (VOP)

Onnellisuuden genotyyppi. onnellisuuden meemien kaltainen perimä. (VOP)

Onnellisuuden huipentuma. Onko onnellisuudella korkein ja viimeisin (lopullisin) huipentuma, mitä se on, mistä se tulee ja mihin se päättyy? Sijoitetaanko onnellisuus perfektiseen maastoon, preesenttiseen vaiko futuuriseen? Futuurisesta onnellisuudesta on erotettavissa sekä aineellinen futuurisuus ja aineeton futuurisuus, että tänäinen ja ajan tuolla puolen oleva onnellisuus. Katso preesenttinen onnellisuus, futuurinen onnellisuus ja perfektinen onnellisuus. (VOP)

Onnellisuuden ilmenemismuodot. Tässä onnellisuuden ilmeneminen liitetään tahtoon tehdä jotain, kykyyn tuottaa jotain ja taitoon olla yhteistyössä oman organisaation ja ulkoisen maailman kanssa. Näiden kolmen asian yhteydessä syntyy onnellisen organisaatio toimintakenttä. (VOP)

Onnellisuuden ja ei-onnellisuuden kokeminen samasta kohteesta. Tätä voidaan havainnollistaa esimerkillä. Kaksi ihmistä kohtaa toisensa, A ja B. He alkavat keskustella. A ihailee korkeiden mäkien ja vuorten jylhiä maisemia. Hänen ei ole tarvinnut hankkia leipäänsä fyysisesti vaikeakulkuisesta mäkimaisemasta. Henkilö A kokee korkeat mäet ja vuorten jylhät rinteet onnellisuutta lisäävinä tekijöinä. Henkilö B, joka koko ikänsä on hankkinut leipänsä fyysisesti uuvuttavasta mäkimaisemasta, ei osaa ihannoida korkeiden mäkien ja vuorten jylhiä maisemia. Hän kokee mäkimaisemat ja jylhät vuoret vaivaa, tuskaa ja onnettomuutta aiheuttavina haittatekijöinä. (VOP)

Onnellisuuden kehittymisoppi. Käsityssuunta, jonka mukaan onnellisuuden erilaiset lajit ja ilmentymät ovat kehittyneet aikojen, paikkojen ja tilanteiden muovaamina. Katso lineaarinen onnellisuusmalli, juutalais-kristillinen käsitys onnellisuudesta ja syklinen onnellisuuskäsitys. (VOP)

Onnellisuuden kehittäminen. Tämä ajatussuunta sisältää näkemyksen, että onnellisuutta voidaan kehittää. Tässä yhteydessä kehittää viittaa seuraaviin asioihin: kehittäminen tuo esiin jonkin kyvyt onnellistumiseen tai onnellistamiseen, onnellisuuden mahdollisuudet, onnellisuuden kypsymisen edistyneemmäksi; synnyttää onnellisuutta, tuottaa onnellisuutta; tehdä onnellisemmaksi. (VOP)

Onnellisuuden kielentäminen. Saattaa onnellisuuden ajatus kielelliseen muotoon. (VOP)

Onnellisuuden kierouma. Eettisesti ei-hyväksyttävän käyttäytymisen aiheuttamasta onnellisuudesta nauttiminen, erheellinen onnellisuus, väärä onnellisuus, hairahtunut onnellisuus. Ihminen, ihmisryhmä, kansakunta tai peräti koko ihmiskunta voi hairahtua pitämään yllä vääriä onnellisuusideoita. (VOP)

Onnellisuuden kirjaimellinen esitys (kirjallinen, historiallinen). Onnellisuuden kirjaimellinen esitys nojaa kohdallisesti sanaan onnellisuus. Se on lähellä sanontoja: onnellisuus on onnen sisältävä onnellisuus, onnellisuus on ihmisen kokema onnellisuus. Tässä riittää sanallisesti tehty ilmaisu onnellisuudesta. Usein kirjaimellisen vastakohtana on kuvaannollinen. Katso onnellisuuden kuvaannollinen esitys. (VOP)

Onnellisuuden koherenssinen, yhteensopivuudellinen tulkintaesity (espiteeminen). Onnellisuus on jotain, joka sopii yhteen aikaisemmasta onnellisuudesta saadun tiedon kanssa. Lähtökohta on episteemisessä tulkinnassa, jossa tietoa koskeva tai siihen liittyvä tulkintaote onnellisuudesta on

12

etusijalla. Episteeminen tarkoittaa tietoa koskevaa tai siihen liittyvää. Onnellisuuden koherenssinen tulkintamalli ei ole pätevä ontologisen onnellisuuden määritelmäksi. Onnellisuuden koherenssinen tulkintamalli kertoo siitä, tiedetäänkö onnellisuudesta tai ymmärretäänkö onnellisuus tiedollisesti. (VOP)

Onnellisuuden konatiivinen alue. Konatiiviseen alueeseen kuuluvat motivaatio ja tahto. Konatiivinen alue on yhteydessä persoonallisuuteen (affektiivinen alue: temperamentti ja tunne) ja älykkyyteen (kognitiivinen alue: käsitteellinen tieto ja menettelytapoihin liittyvä tieto). Temperamentti sisältää luonteenlaadun, ja luonteen. (VOP)

Onnellisuuden konnotaatio. Onnellisuuden konnotaatio tarkoittaa onnellisuuteen viittaavan ilmaisun, merkin, sanan, sisältöä täydentävää vivahdetta, sivumerkitystä, joka voi vaihdella yksilöittäin tai puhujaryhmittäin tai organisaatioittain. Esim. sanaan onnellisuus voi liittyä konnotaatio rakkaus, mielihyvä, menestys, ihmisenä olemisen korkein tavoite. (VOP)

Onnellisuuden konsensushakuinen tulkintaesitys (episteeminen). Onnellisuuden konsensushakuinen tulkintaesitys perustelee onnellisuuden lähestyvän kahden tai useamman ideaalisia onnellisuuksia sisältävistä osista kohden yhteistä, yhteisön omaa onnellisuutta. Syntyy onnellisuuksien yhteytyminen, joka lähestyy onnellisuuden ykseyttä. Episteeminen tarkoittaa tietoa koskevaa tai siihen liittyvää. Onnellisuus syntyy etenemisestä ja se on yhteisön ideaalinen arvo, jota yhteisö lähestyy onnellisuuskonsensuksen synnyn myötä. (VOP)

Onnellisuuden korrespondessinen, vastaavuudellinen tulkintaesitys (semanttinen). Onnellisuus on yhdenmukainen ulkoisen onnellisuuden kanssa. Korrespondenssi tarkoittaa samankaltaisuutta, vastaavuutta, yhdenmukaisuutta, yhtäläisyyttä. Semanttinen, tarkoittaa merkitysopillista, merkitystä; semantiikkaan kuuluva, merkitystä koskeva tai siitä suoraan tai välillisesti johtuva. Onnellisuuden korrespondessisessa tulkintamallissa onnellisuuden tuntemus on yhtä ulkoisessa todellisuudessa ilmenevän onnellisuuden kanssa. (VOP)

Onnellisuuden kreationismi. Onnellisuuden kreationismi olettaa onnellisuuden liittyvän luomisoppiin ja sen sisältämiin käsityksiin alkuparatiisista, rappeutumisvaiheesta ja täyttymyksen kaudesta olevaisuuden tuonpuoleisuudessa. Onnellisuus ja sen puuttuminen on tehty Jumalan luomistapahtuman yhteydessä. Katso juutalais-kristillinen käsitys onnellisuudesta. (VOP)

Onnellisuuden kuvaaminen tyypeittäin. Jäsentää erilaiset onnellisuudet tyyppiperusteiden mukaan omiksi tyyppiryhmiksi. Esim. Taloudellisten ominaisuuksien mukaan nousevat tai ryhmittyvät onnellisuuden kuvaukset, eettisiin arvoihin perustuvat onnellisuudet. (VOP)

Onnellisuuden kuvaannollinen esitys (metaforallinen). Onnellisuuden kuvaannollinen esitys käyttää esityksessään kielikuvia, kuvailmaisua ja metaforia. Onnellisuutta havainnollistetaan erilaisilla vertauksilla, samanlaisuuksia ja erilaisuuksia sisältävillä ainesosilla. Sanotaan myös, että kuvaannollinen esitys on ei-konkreettista. Onnellisuuden kuvaannollisen (allegorinen) esityksen tulkinta transponoituu (muuttuu) mielen työskentelyssä lopulliseksi tarkoitteeksi. Katso onnellisuuden kirjaimellinen esitys. (VOP)

Onnellisuuden lajeja. Onnellisuuden lajeja on kuvattu historialliseen edistykseen liitettynä – ennen keräilytaloutta esiintynyt onnellisuus, modernismin aikakauden onnellisuus, rationaalisen talouskauden onnellisuus, jälkimodernismin onnellisuus, arvomoneuden aikakauden onnellisuus ja kasvu ihmisyyteen –aikakauden onnellisuus. Onnellisuudesta on tehty ryhmittelyjä erilaisten ajatteluperinteiden pohjalta: lineaarinen onnellisuus, juutalais-kristillinen onnellisuus ja syklinen onnellisuus. Onnellisen organisaation toimintaan liittyy kaksi erilaista toiminnan aluetta: onnellisen organisaation sisäinen työ ja onnellisen organisaation työ (hyödykkeet) organisaation ulkopuolisille. Onnellisuudesta on erotettavissa myös 1) yliaistillinen, aikarajaton ja ei-taloudellinen puoli ja 2) läsnä oleva onnellisuuden olemus ja onnellisuudessa oleminen.. Lisäksi

13

on olemassa yksilö- ja ryhmäperustaisia onnellisuuden tulkintoja. Onnellisuudessa olemiseen liittyy onnellisuuden lokus. Katso onnellisuuden lokus. (VOP)

Onnellisuuden lajina meemi. Meemi tarkoittaa kopioitujaa, jäljittelyn yksikköä. Meemiä voidaan havainnollistaa luonnon geenillä. Geeni tarkoittaa luonnossa olevaa perinnön siirtäjää, perintötekijää. Meemi voi lisääntyä suvullisesti. Myös onnellisuudella on lajiominaisuutensa ja se voi siirtyä ihmisestä toiseen, organisaatiosta toiseen meemien kaltaisesti. Onnellisuuden meemit voivat lisääntyä. Onnellisuuden meemit ovat siitä erikoisia, että ne voivat lisääntyä suvuttain, yksineuvoisesti tai risteytyen kahdesta tai useammasta meemistä uudeksi meemien lajiksi. (VOP)

Onnellisuuden lamattaja. Onnellisuutta vähentävistä tekijöistä käytetään nimitystä onnellisuuden lamattaja. Lamattajan varhaisempia kuvauksia ovat lamaannuttaja, lamauttaja, lamaannukseen saattaja, lamaannuksen vaikuttaja. (VOP)

Onnellisuuden lokus. Lokus tarkoittaa tilaa, paikkaa, kohtaa, onnellisuuden kohtaa, onnellisuuden sijaintipaikkaa. (VOP)

Onnellisuuden meemi. Onnellisuuden meemi on ilmiö, tapaus, sattumus tai hyödyke tai itsekopioituja, johon sisältyy kulttuurin välittymisen eli matkimisen idea ja se jatkaa kulkuaan ihmiseltä toiselle, oliolta toiselle. Meemit ovat kulttuurin geenejä. Katso geeni. (VOP)

Onnellisuuden meioosi: Onnellisuuden kehittyminen, nouseminen ja kokeminen erilaisista onnellistuttamislähteistä (VOP)

Onnellisuuden mentalismi. Mentalismin mukainen onnellisuus. Katso mentali onnellisuus. (VOP)

Onnellisuuden mielle. Tarkoittaa mielikuvaa onnellisuudesta. (VOP)

Onnellisuuden moninaisuus, populaatio. Kaikkien erilaisten ihmisten tiettynä aikana, tietyssä paikassa kokemat onnellisuuslajit. Esim. häätilaisuudessa morsiamen ja sulhasen onnellisuus, hääparin vanhempien onnellisuus, hääjuhlassa juhlavieraina olevien nuorten rakastavaisten onnellisuus, kutsuvieraiden onnellisuus ja lasten onnellisuus. (VOP)

Onnellisuuden murros. Ajassa esiintyvä onnellisuuden murros. Murros. 1. syvällisen, jyrkän muutoksen kausi, käänne; taite-, käännekohta; 2. murtuma. (VOP)

Onnellisuuden murroste. Rakennetaan onnellisuuden murroste. Murroste. Vastapuolen aikeiden estämiseksi äkkiarvaamattomasti esille nostettava tai tuhoavassa tarkoituksessa aiheutettu tai synnytettävä murroke (este). Esim. este, joka tehdään kaatamalla puita. Murrottoa, v. Murtaa palasiksi, rusentaa. ) (VOP)

Onnellisuuden muuntelu: Yhdestä onnellisuuden lähteestä nouseva, samansukuisen onnellisuuden muuntuminen toisenlaisiksi onnellisuuksiksi (VOP)

Onnellisuuden muutos. Onnellisuudessa tapahtuva muutos. Muutos 1. muuttuminen; sen tulos, 2. muuttaminen; sen tulos. (VOP)

Onnellisuuden näkihäiriö. Onnellisuuden näkihäiriö tarkoittaa sitä, kun onnellisuus on olemassa, mutta sitä ei kyetä näkemään, tunnistamaan tai se nähdään väärin, väärässä muodossa. (VOP)

Onnellisuuden ohjaaminen. Onnellisuuden ohjaaminen aloitetaan oppimalla sanoja onnellisuudesta, tunnistamalla perfektisestä onnellisuudesta heikkoudet, vahvuudet mahdollisuudet ja kehitettävät asiat, vahvistamalla preesenttistä onnellisuutta ja luomalla onnellisuusvieheitä futuurisen onnellisuuden alueelle. Katso perfektinen onnellisuus, preesenttinen onnellisuus ja futuurinen onnellisuus. (VOP).

Onnellisuuden oleminen itse. Tässä kohdassa pidetään voimassa oletusta, että onnellisuus on korkein tavoite riippumatta erilaisista tulkinnoista, tarkoituksista ja onnellisuuden sijoittamisesta

14

ajassa ja paikassa. Onnellisuuden oleminen itse –määrittelyyn tarvitaan kaksi lisäsanaa: essenssi (engl. essence) ja eksistenssi (engl. existence). Essenssi, olemus, olennaiset seikat, perusolemus. Engl. essence, olemus, se mikä on olennaista, olennainen osa, pääsisällys, sisin olemus, ydinessensi. Eksistenssi, olemassaoleva, eläminen. Engl. existence, olemassaolo, elämä, toimeentulo. Minä syntyy onnellisuudesta ja onnellisuudessa: ei näin minä ajattelen, olen olemassa tai ei myöskään näin minä kuljen ja puhun, olen olemassa, vaan minä olen onnellinen, olen sittenkin tarkoituksellisesti olemassa. Nyt voidaan kuvata onnellisuuden olemisen seuraavalla tavalla: alussa on onnellisuuden oleminen itse, josta toisessa vaiheessa syntyvät onnellisuuden essenssi (olennainen osa) ja eksistenssi (eläminen). Nämä kaksi puolestaan yhtyen tuottavat uuden onnellisuuden olemisen itse. Ja se on muodossa minä olen onnellinen, olen sitten tarkoituksellisesti olemassa. Tämä malli sopii sekä yksilön onnellisuuden että organisaation onnellisuuden kuvauksiin. (VOP)

Onnellisuuden olemus, onnellisuuden essentia. Onnellisuus voidaan tulkita olemuksenkaltaiseksi olioksi (aineistunut tai aineistumaton). Onnellisuus voidaan tuntea myös tilaksi. Tämä on ontologisen onnellisuuden oletus. Ontologinen onnellisuuden tulkinta liittyy oppiin olevan perusominaisuudesta. (VOP)

Onnellisuuden olemus. Mitä liitetään onnellisuuden olemukseen? Katso tekstit. (VOP, kohta x)

Onnellisuuden ominaisuudet. Mitä liitetään onnellisuuden ominaisuuksiin? Katso tekstit. (VOP, kohta x)

Onnellisuuden ontogeneesi. Yksittäisen meemin kaltaisesti yksittäisen onnellisuusmeemin yksilökehitys. Onnellisuuden yksittäisyys, yksittäinen onnellisuustapaus, joka jatkaa kehitystään. (VOP)

Onnellisuuden oppiminen. Onnellisuus sisältyy vahvasti ihmisen elämänvietteihin. Ihmisellä on lukuisa määrä erilaisia aisteja, jotka luovat ihmiselle käsitystä maailmasta ja kykyä selviytyä maailmassa. Ihmisellä on myös onnellisuutta tuottavat ja virittävät onnellisuusaistit ja onnellisuusmuisti. Ihminen ei pelkästään opi sanoilla onnellisuutta, vaan oppii sanoja onnellisuudesta. (VOP)

Onnellisuuden parastaminen. Onnellisuus on koottu, koostettu, parhaista olevista vaihtoehdoista. (VOP)

Onnellisuuden parikki. Onnellisuusparin toinen jäsen, kahdesta toinen. (VOP)

Onnellisuuden partenogeneesi. Onnellisuuden oletetaan alkavan sattumalta ja tyhjästä. (VOP)

Onnellisuuden personifikaatio. Personifikaatio tarkoittaa elollistamista, esim. luonnonilmiöön yhdistetään inhimillinen toiminta: Taivas iloitsee onnesta, tuuli tuo onnellisuuden. (VOP)

Onnellisuuden pieneksyminen. Onnellisuuden pitäminen pienenä, vähäarvoisena. (VOP)

Onnellisuuden polygeeni. Useat onnellisuuden lähteet, aiheuttajat, vaikuttavat yhden ylivertaisen onnellisuuden syntyyn. (VOP)

Onnellisuuden pragmatistinen tulkinesitys (episteeminen). Onnellisuuden pragmatistinen tukintamalli esittää, että onnellisuus on jotain sellaista, joka on käytännössä nähtävissä, läsnä ja joka toimii käytännössä. Episteeminen tarkoittaa tietoa koskevaa tai siihen liittyvää. Pragmatistinen onnellisuus varovasti tulkittuna joissakin tapauksissa on lähellä eksistenssistä onnellisuutta, vaikka tarkentaen voidaan sanoa, että pragmatistinen onnellisuus kertoo lähinnä tulkitsijan onnellisuuteen liittyvästä tiedon tasosta. Kuitenkin on perusteltua esittää pragmatistisen onnellisuuden tulkintakäsityksen liittyvän instrumentaaliseen, välinesidonnaiseen, onnellisuuden alueeseen. (VOP)

15

Onnellisuuden raikaste. Onnellisuuden raikastaja-/raikastusaine. Esim. Hän pitää yllä organisaation onnellisuutta raikastusaineella. (VOP)

Onnellisuuden ristikkäisvaikutus. Kaksi tai useampi ihminen voivat kokea onnellisuutta samasta asiasta, mutta onnellisuuden kokemisella on erilaiset seuraamukset, vaikutukset. (VOP)

Onnellisuuden ristiriitakokeminen. Ilmiötä, joka tuottaa onnellisuutta, mutta samalla se tuottaa myös ei-onnellisuutta, kutsutaan onnellisuuden ristiriitakokemiseksi. Talouskasvun välineperustaiseen onnellisuuteen liittyy ristiriitakokemista. Esimerkiksi yritys, joka tuottaa hyödykkeitä, kertoo lyhyin väliajoin jatkuvasti osakkeenomistajiensa saamista kasvavista voitoista, samalla aiheuttaa yrityksen hyödykkeiden käyttäjissä kysymyksiä, että miksi käyttäjien pitää maksaa ylihintaa hyödykkeistä – esimerkiksi pankki, jota tuottaa runsaasti voittoja, korottaa jatkuvasti palvelumaksuja. Pankkipalvelumonopoli aiheuttaa onnettomuutta asiakkaille, mutta onnellisuutta pankin osakkeenomistajille ja johtajille. (VOP)

Onnellisuuden rituaalitanssi. Onnellisuutta lähestytään seremoniatanssilla. Joukko ihmisiä on kokoontunut yhteiseen tilaisuuteen ja he suorittavat rituaaleja tanssien. Rituaalitanssin huipentumana he tanssivat itsensä onnellisiksi. (VOP)

Onnellisuuden sanastaminen. Onnellisuuden sanastaminen tarkoittaa onnellisuutta ilmaisevien ja käsittelevien sanojen luontia, keräämistä, muistiinmerkitsemistä. Sanonta: Me emme ainoastaan opi sanoilla onnellisuutta, vaan me opimme sanoja onnellisuudesta. (VOP)

Onnellisuuden säätelymeemi. Muiden meemien toimintaa tuottamillaan meemeillä säätelevä meemi. (VOP)

Onnellisuuden taksonomia. Onnellisuuslajien ja -ryhmien kuvausta, nimeämistä ja systemaattista ryhmittelyä. Usein onnellisuuden systematiikan synonyymi. Katso onnellisuuden luokittelu. (VOP)

Onnellisuuden termistö. Onnellisuuteen viittaavien termien kokonaisuus, onnellisuussanasto, onnellisuuteen kuuluvien termien joukko. (VOP)

Onnellisuuden todentaminen. Todeta onnellisuus tai osoittaa onnellisuuden olemassaolo todeksi, verifioida onnellisuuden olemassaolo, vahvistaa onnellisuuden olemassaolo. (VOP)

Onnellisuuden trofiataso. Onnellisuuden energiataso, onnellisuuden portaittaiset tasot, joiden vaikutuksesta onnellisuus siirtyy onnellisuusilmiön sisällä onnellisuuden käynnistäjältä toiselle, onnellistuvalle ihmiselle. (VOP)

Onnellisuuden tropologinen tulkintaesitys (episteeminen, syvällisin lähtökohta ja kauneimman kiitoksen kohteena). Onnellisuuden tropologisessa tulkintamallissa keskeinen sana on tropo- (kreik tropos, käänne, tapa), joka viittaa käännekohtaan. Henkisessä perinteessä se viittaa moraalisuuden heräämiskohtaan ja se viittaa myös auktoriperustaiseen vallan- ja voimankäytön muotoon, joka sisältää muutosvoiman oletettuun (postuloituun, asetettuun; postuloida, otaksua, olettaa, edellyttää, vaatia) parempaan. Tropologinen kantaa myös merkityksiä moraalinen ja yksilöllinen. Onnellisuuden tropologinen tulkintaesitys perustelee, että on kaikkien yhteinen lähtökohta ja tropologisesti, moraalisesti, kyseessä on ihmisen syvämerkityksisin paikka, jossa syvin onnellisuus on itsensä edessä ja kauneimman kiitoksen kohteena. (VOP)

Onnellisuuden tunnettuus. Tarkoittaa, että onnellisuus on tunnettu. (VOP)

Onnellisuuden ulkoinen, sisäinen ja omakohtainen puoli. Ulkoinen onnellisuus, sisäinen onnellisuus ja omakohtainen onnellisuus. (VOP)

Onnellisuuden ulkoistaminen. Onnellisuus ei ole läsnä, vaan se on sijoitettu koettavaksi jossain tietyssä ulkopuolisessa tilassa ja ajassa. Työorganisaatioon yleensä ei ole sijoitettu

16

onnellisuuspositioita. Työorganisaatiosta katsottuna onnellisuus on sen ulkopuolisessa maailmassa (modernismin ja jälkimodernismin aikakauden ontologinen onnellisuuskäsitys). Onnellisuutta käsittelevät ajattelusuunnat, jotka esittävät ihmisen lähteneen kultaisesta paratiisiajasta, vaiheittain siirtyneen rappeutumisen aikaan ja lopulta hyvin palveltuaan voi päästä tuonpuoleisessa elämässä onnellisuuden huipputilaan, ovat ulkoistaneet tänäisestä elämästä korkeimman onnellisuusmahdollisuuden. (VOP)

Onnellisuuden uudennos. Tarkoittaa onnellisuuden uutuutta, onnellisuus on uudistettu, innovoitu onnellisuus, onnellisuuden uudistusmuodoste. (VOP)

Onnellisuuden vastavuoroinen kokeminen. Ihminen antaessaan pyyteettömästi kokee onnellisuutta ja toinen saadessaan ennalta odottamatonta hyvää kokee myös onnellisuutta – pyyteetön onnellistaminen (VOP)

Onnellisuuden viisastama henkilö. Onnellisuus on viisastanut henkilön, onnellisuus on tehnyt ihmisen viisaammaksi. (VOP)

Onnellisuus ja pahan olemus. Edellisen vuosituhannen aikana pidettiin yllä ajatusta, että paha ja puute voitaisiin poistaa lopullisesti maailmasta. Tämän vuosituhannen alku ei ole tuonut lohtua pahan poistumisesta, ei edes sen vähenemisestä. Onnellistumisen lähimaastossa asustelevaa pahaa ja sen olemusta ei pidetä ristiriidassa korkeimman onnellisuuden ja rakkauden kanssa filosofian teodikealaisissa suuntauksissa. Tämä ajatussuunta olettaa maailman kokonaisuuden sisältävän ikuisuuteen asti kaaosta – so. joillekin hyvää ja toisille pahaa tuottavaa muutosta. Voidaan vahvasti olettaa, että maailmalle on ominaista kaaos ja disharmonia, mutta onko oikeutettua pitää yllä ajatusta: yhden paha on toisen hyvä, jos yksi saa, niin toinen menettää? (VOP)

Onnellisuus. Suotuisuus, otollisuus; onni. (SKP)

Onnellisuusaate. Aatejärjestelmä, joka pitää onnellisuutta ihmisen tärkeänä voimavarana kaikissa tilanteissa. (VOP)

Onnellisuusfilosofia. Filosofian suunta, joka tutkii onnellisuutta, sen olemassaoloa, sen puuttumista, onnellisuuden tietämisen ja onnellisuustodellisuuden perusteita tutkiva tiede, filosofinen oppijärjestelmä onnellisuudesta, onnellisuuden periaate, ajattelutapa, lähestymistapa. Yksilö, ryhmä tai organisaatio noudattaa uutta onnellisuusfilosofiaa, myös elämänviisaus onnellisuudesta. (VOP)

Onnellisuusfilosofia. Filosofian suunta, joka tutkii onnellisuutta, sen olemassaoloa, sen puuttumista, onnellisuuden tietämisen ja onnellisuustodellisuuden perusteita tutkiva tiede, filosofinen oppijärjestelmä onnellisuudesta, onnellisuuden periaate, ajattelutapa, lähestymistapa. Yksilö, ryhmä tai organisaatio voi pitää yllä uutta onnellisuusfilosofiaa, kattaa myös elämänviisauden onnellisuudesta. (VOP)

Onnellisuusfossiili. Arki-ilmaisussa olion (yksilö, ryhmä, organisaatio) tuottama ja tarjoama onnellistamiseen tarkoitettu ele, ilme, teko tai hyödyke, joka vastaanottajasta vaikuttaa entisajan jäänteeltä tai aikaan, paikkaan tai tilanteeseen sopimattomalta. Sanonta: Nytpä sinä tarjosit minulle onnellisuusfossiilin, tarkoittaa tarjosit minulle vanhentuneen tai muuten sopimattoman eleen, ilmeen, teon tai hyödykkeen, joka kivettää tai jäädyttää minut, tunteeni. (VOP)

Onnellisuusinfo. Informaatio, joka sisältää tietoa onnellisuudesta. (VOP)

Onnellisuuslogia. Onnellisuutta käsittelevä opillinen suunta. Sanan loppuosa –logia: tieto, oppi, tiede. Myös yhdyssanana: onnellisuustieto, onnellisuusoppi, onnellisuustiede. (VOP)

Onnellisuuslähde, onnellisuuden alkuvirta. Ihmisessä oleva ominaisuus, joka kykenee käynnistämään ja voimistamaan onnellisuutta ja sen kokemista. (VOP)

17

Onnellisuusmuisti. Ihmisellä on useiden havaintojärjestelmien kautta kerättyä informaatiota ja informaatiot sijoittuvat erilaisiksi muistikokonaisuuksiksi. Yksi niistä on onnellisuusmuisti.

Onnellisuusohjelma. Onnellisuusohjelman keskeisiä teemoja ovat sanojen oppiminen onnellisuudesta ja mielen suuntaaminen ajattelulla. Onnellisuusohjelma on ajattelumalli, jossa ei pelkästään opita sanoilla onnellisuutta, vaan sanoja opitaan onnellisuudesta ja ajattelulla. (VOP)

Onnellisuuspositio. Onnellisuuden asema, onnellisuusarvojen kokonaisuus, onnellisuuden asetelma organisaatiossa, ihmisessä. Organisaatiossa onnellisuuden sijainti, paikka, tietyn arvoisen onnellisuuden sijoittaminen organisaation. (VOP)

Onnellisuuspsykologia. Tiede, joka tutkii mm. ihmisen henkisten ominaisuuksien onnellisuusulottuvuuksia, yksilöllisiä onnellisuuden eroja ja käyttäytymistä. (VOP)

Onnellisuussosiologia. Sosiaalista käyttäytymistä ja sosiaalisia ilmiöitä tutkiva tiede. Yhteisön onnellisuutta ja onnellisuuteen tai sen puutteeseen liittyviä ilmiöitä tutkiva tiede. (VOP)

Onnellisuusvaje. Onnellisuuden puute, onnellisuuden radikaali tai täydellinen katoaminen (VOP)

Onnellisuusvaje. Onnellisuuden vajaus, puute, onnellisuuden saavuttamiseen tai kokemiseen tarvittavan osan puute. (VOP)

Onnellisuusvoimala. Paikka ja aika, jotka synnyttävät jatkuvasti uutta onnellisuutta. (VOP)

Onnellisuusälykkyys. Kyky tuottaa ja antaa onnellisuutta kanssaihmisille. Älykkäällä onnellisuudella on kyky selviytyä uusista onnettomista tilanteista onnellisesti. Onnellisuusälykkyys toimii kestävällä pohjalla, se toimii selkeästi ja nopeasti tuottaen lisää onnellisuutta. (VOP)

Onnellisuuteen vaikuttavat tasot. Luonto, aikakauden(-sien) kulttuuri, kansallinen kulttuuri, organisaatiokulttuuri ja ryhmäkulttuuri sekä yksilön kulttuuri. (VOP)

Onnenluku. Luku, jota joku pitää (itselleen) onnea tuottavana, onnennumero (SKP)

Onnenmaa. Onnela. (SKP)

Onnestaa. Tavallisemmin: onnistaa. (SKP)

Onneton. Kurja, surkea, valitettava; surullinen, masentunut; huono-onninen, huono, lievä vahvistussana. (VOP). Osakseen tulleesta epäonnesta, vastoinkäymisistä t. onnettomuudesta masentunut, murheellinen, epätoivoinen, lohduton, surullinen; pelkkää surua tuottava, hyvin huono, tuhoisa, kohtalokas; kehno, kurja, surkea, viheliäinen, mokoma, hyväkäs, ryökäle. (SKP)

Onni. Menestys, kohtalon suopeus, kohtalon antimet; suopea kohtalo, onnekkuus, ilo, tyytyväisyys, suuri ilo, riemu, onnellisuuden tila; kohtalon suopeus, menestys, onnellinen sattuma; vahvistussanana: Onnen omiaan (SKP). (VOP)

Ontologinen onnellisuuskäsitys. Kreik. logos, tieto. Kreik. logia, lauselmat. Kreik. logike, oppi oikeasta ajattelemisesta. Ontologia, oppi olevaisen perusominaisuudesta. Ontologinen onnellisuuskäsitys päättelee onnellisuuden olevaisesta käsin. Ontologinen onnellisuuskäsitys on nostanut suurimmiksi tavoiteltaviksi ominaisuuksiksi tavaraperustaisen talouskasvun, välineperustaisen kulutuksen ja palkitsemisen (aineistunut ontologinen tulkinta). Ikimuistoisten sankari- ja rakkaustekojen metaforat on korvattu tavaramaailman omaan omistukseen haalimisella ja oman fyysisen kehon ylivertaisella palvomisella. Ihmisen onnellisuuden mitta on tavaroissa. Siirtyminen ideain ei-tänäisestä todellisuuden, kuvitteellisesta sankaritodellisuudesta, tänäiseen fyysisyyden kiiltokuvamaailmaan (onnellisuuden transformaatio). Katso transformatiivinen onnellisuus. (VOP)

18

Organisaatio. Toimintakokonaisuus, järjestys, rakenne, yritys; järjestely, järjestäminen, organisoiminen; yhdistys, järjestö, liitto, seura. (VOP)

Ortodoksinen onnellisuus. Ortodoksinen (kreik. orthodoksos) tarkoittaa puhdasoppista, oikeaoppimista. Puhdasoppinen onnellisuus. Joskus se merkitsee kreikkalaiskatolisuuspohjaista onnellisuutta. Jos tässä kirjassa sanonnalla ortodoksinen onnellisuus tarkoitetaan kreikkalaiskatolisuuspohjaista onnellisuutta, siitä mainitaan tekstin yhteydessä erikseen. Ortodoksismi, puhdasoppisuus, oikeaoppisuus; oikeaoppisuuskiihko, puhdasoppisuusvimma. (VOP)

Perfektinen onnellisuus. Perfektinen onnellisuus pitää joka aika esillä menneiden aikojen ihannointia, eikä usko preesenttisen onnellisuuden olemassa oloon eikä futuurisen onnellisuuden tuloon. Perfektinen onnellisuuskäsitys unelmoi menneistä ajoista ja pitää yllä käsitystä lopullisen lopun ajan lähestymisestä ja tuhosta. Onnellisuus on saavutettu ja koettu menneessä ajassa ja tilassa. Katso preesenttinen ja futuurinen onnellisuus. (VOP)

Pieteettinen onnellisuus. Arvostava ja kunnioittava onnellisuus. (VOP)

Piinan rajoista selviytyjän onnellisuus. Piina on kärsimys, tuska, kidutus. Nykyajan ihmisen äärimmäisyyksiä koettelevat extreme-ohjelmat edustavat kärsimysriittejä, häviäjien piinoja ja selviytyjien voittoja ja onnellisuutta. (VOP)

Postmodernismi. 1970-luvulla modernismin pohjalta syntyneistä taiteen ja kirjallisuuden suuntauksista käytetään nimitystä postmodernismi, joissa mm. yhdistellään vapaasti erilaisia (perimmäisiä) tyylejä ja ammennetaan populaarikulttuuria. Katso modernismi, ultramoderni, hypermoderni. Katso Jälkimodernismin aikakauden onnellisuuskäsitys. (VOP)

Preesenttinen onnellisuus. Preesenttinen onnellisuus sijoittaa onnellisuuteen liittyvät elementit preesensaikaan. Psykologiassa preesensaika tarkoittaa ajanjaksoa, joka voidaan välittömästi elää ja selvästi käsittää. Futuurinen onnellisuus kritisoi preesenttisen onnellisuuden keskittyvän liiaksi nautintokeskeisiin ja lyhyen aikajakson onnellisuusideoihin. Futuurisen onnellisuuskäsityksen mukaan preesenttinen onnellisuus on lähinnä innostuksen ja innon tuottamaa nautintoa (entusiasmi). Onnellisuus on saavutettavissa ja koettavissa tässä ja nyt. Katso perfektinen ja futuurinen onnellisuus. (VOP)

Psykologinen onnellisuus. Psykologinen onnellisuuden tulkinta liittyy tai se perustuu psykologiaan. Se on henkiseen elämään tai muihin psykologian tutkimiin ilmiöihin kuuluva tai liittyvä onnellisuutta käsittelevä haara. Filosofiassa psykologismi esittää peruskysymysten tulkitsemisen psykologisiksi. Psykologismissa esitetään, että esimerkiksi onnellisuus, etiikka ja estetiikan selittäminen ihmisten mieltymyksiä koskeviksi, epistemologian havainto- ja päättelykyvystä johtuvaksi. Psykologisessa onnellisuuden tulkinnassa on kyse yrityksestä ymmärtää ihmisen onnellisuuteen liittyvää käyttäytymistä ja kokemuksia onnellisuudesta. Kysytään, millainen on ihmisluoto ja mitä on olla ihminen? Lisäksi onnellisuutta tutkivassa psykologian haarassa yritetään tarjoa vastauksia onnellisuutta käsitteleviin kysymyksiin siitä, miksi ihmiset tekevät, sanovat ja tuntevat niin kuin tekevät, sanovat ja tuntevat sekä miten ihmiset orientoituvat onnellisuuteen. Katso sosiaalipsykologinen onnellisuus. (VOP)

Pyyteetön onnellistaminen. Katso onnellisuuden vastavuoroinen kokeminen. (VOP)

Päämääräsidonnainen onnellisuus. Onnellisuuden paikka t. tila, johon pyritään, määränpää, päätekohta, (lopullinen) tavoite, tarkoitus, tarkoitusperä, uusi uljas maailma, valtakunta. (VOP)

Rationalismia korostava onnellisuuden käsitys. Rationalismi on aikojen kuluessa esiintynyt erilaisissa muodoissa ja se on palvelut erilaisia tarkoituksia. Rationalismi esim. filosofisissa ja uskonnollisissa kysymyksissä edustaa näkemystä, jonka mukaan järki (ratio, järki) ja ajattelu ovat kaiken mittapuu; rationalismi, järkeisoppi, järkiperäinen ajatuskunta; filosofiassa käsitys,

19

että todellisuuden rakenne ja järjenmukainen. Rationalismin yhdeksi nousukaudeksi voidaan määritellä aikajakso 1600-1830. Uudempi rationalismin tulkinta liittyy tietoteoreettiseen suuntaukseen, jonka mukaan tieto perustuu järkeen. Rationalismin mukaan totuus saadaan selville järjen avulla, vaikka kokemuksen merkitystä ei täysin kiistetäkään. Tosi idea löydetään tarkastelemalla ideoita, ei olioita. Uudempi rationalismi liittyy lähinnä logiikan ja matematiikan filosofiaan. Logiikkaa ja matematiikkaa ei tutkita luontoa havainnoimalla vaan järkeä käyttämällä. Useimmat tietoteoriat ovat jonkinlaisia yhdistelmiä empirismistä ja rationalismista. Rationalismia korostava onnellisuuden käsitys on oppisuunta, joka asettaa järjen ylimmäksi onnellisuuden tuomariksi. Vastakohta: empirismi. (VOP)

Sisäinen onnellisuus. Sisäinen onnellisuus viittaa mikrotason (työ)-yhteisön / organisaation onnellisuuselementteihin, niiden syntyyn, kehityksen ja muotoutumiseen sekä sisäisen onnellisuuden elämään. Se kuvaa (organisaation) kollektiivista prosessia, tietoista ja hiljaista (myös tiedostamatonta) organisaation elämäntapaa. Sisäisen onnellisuus on erilainen kuin ihmisen psykologinen onnellisuus. Katso psykologinen onnellisuus, onnellisuuden tulkinta. Katso omaehtoinen onnellisuus ja ulkoinen onnellisuus,. (VOP)

Sosiaalipsykologinen onnellisuus. Tämä on sosiologialle läheinen psykologian haara, joka tutkii yhteiskunnallisten tekijöiden vaikutusta ihmisten psyykeen ja käyttäytymiseen. Sosiaalipsykologia syntyi vastareaktiona 1800-luvun yhteiskuntaelämän epävakaisuudelle. Gustave Le Bon (1895) selitti joukkojen käyttäytymistä, kuten kapinoita, väittämällä että oli olemassa alkukantainen joukkohenki, joukkomieli. Hän väitti, että henkinen tartunta voisi selittää tunteiden ja anomian (anomalia, erikoisuus, poikkeus, säännöttömyys, epäsäännöllinen, epänormaali) leviämisen kiintyneissä väkijoukoissa. Anomialle nimen keksi Émilé Durkheim, modernin sosiologian alullepanija. Anomalia on tila jossa sosiaalisia normeja ei noudateta tai ne kyseenalaistetaan. Sosiaalipsykologian onnellisuutta käsittelevä suuntaus tutkii yhteiskunnassa, organisaatiossa ja ryhmissä vallitsevien tekijöiden vaikutusta ihmisten psyyken, käyttäytymisen ja onnellisuuden olemukseen ja alueeseen. (VOP)

Sosiologinen onnellisuus. Sosiologia on sosiaalista käyttäytymistä ja sosiaalisia ilmiöitä tutkiva tiede. Sosiologialla on yhdistävä traditio ymmärtää, selittää ja tulkita maailmaa. Sosiologia on yhteisöjä ja yhteiskuntaa tutkiva tiede, jolla on omat perussitoumuksensa ja teoreettiset paradigmansa. Sosiologinen tarkoittaa sosiologiaan liittyvää. Sosiologinen onnellisuuden tutkimushaara tutkii onnellisuuden yhteisöllisiä ominaisuuksia ja merkityksiä. (VOP)

Sukulaisuusvaikutteinen onnellisuus. Onnellisuus, joka vahvasti pohjaa sukulaisuudesta nousevaan onnellisuuteen. Perhesidonnaiset organisaatiot (yritykset) vaalivat sukulaisvaikutteista onnellisuutta. (VOP)

Suoritusperustainen onnellisuus. Onnellisuus perustuu suoritusten tekoon ja saavuttamisen. Onnellisuudella on suoritusperustainen tavoite. (VOP)

Suoritusperäinen onnellisuus. Suoritusperäisessä onnellisuudessa joko tietoisesti ja vähemmän tietoisesti on asetettu tavoitteet ja suuri halu kyetä saavuttamaan asetetut tavoitteet. Tämä onnellisuuden laji on lähellä tavoiteorientoitunutta onnellisuutta. (VOP)

Syklinen onnellisuuskäsitys. Tämä malli ei perustu oletukseen perusonnellisuuden tilasta, vaan se voidaan nähdä jatkuvan, syklisenä etenemisenä, johon voi kuulu taantumia, edistysaskeleita ja nopeampia jaksoja kohti onnellisuutta. Tämä suuntaus on lähellä onnellisuuden evolutionismia. (VOP)

Tappionhetken onnellisuus. Voidaanko puhua tappionhetken onnellisuudesta? Täytyy tehdä kysymys mikä on tappio ja tappionhetki. Yleensä tappio määritellään häviölle joutumista, häviötä. Toisaalta on tilanteita, jossa toisesta näyttävä tappio voi olla toisen näkökulmasta ei-tappio. (VOP)

20

Teleologinen onnellisuuden tulkinta. Teleologinen on teleologiaan kuuluva. Teleologia on käsitys, jonka mukaan tapahtuminen kulkee tiettyjen päämäärien ja tarkoitusten mukaan. Tapahtumat ovat syntyneet päämäärien ja tarkoitusten voimasta. Teleologisessa onnellisuuden tulkinnassa on erotettavissa kolme erilaista tulkintamallia: 1) tulkintamalli, joka päättelee onnellisuuden korkeimmaksi päämääräksi ja tarkoitukseksi kokea onnellisuus tänäisessä maailmassa (myös organisaation neljännesvuosikatsaukset ovat muodostuneet korkeimmiksi päämääriksi ja tarkoituksiksi, ontologinen suuntaus, aineistunut maailma) ja 2) tulkintamalli, joka päättelee tänäisestä maailman järjestyksestä maailman takana olevan järjestäjän (ohut ontologisuus, vahva epistemologisuus, aineistunut ja aineistumaton maailma) ja 3) tulkintamalli, joka tukeutuu tänäisen maailman takana olevan järjestäjän ilmoitukseen päämääristä ja tarkoituksista (aineistumaton maailman lähtökohtana). (VOP)

Transformatiivinen onnellisuus. Transformaatio tarkoittaa muuntumista, muuntamista, toisesta toisenlaiseen muotoon tulemista. Jostain onnellisuusaihiosta tai onnellisuudesta kääntyminen toisenlaiseen onnellisuuden aihioon tai mutoon. (VOP)

Tuonpuoleinen onnellisuus. Tämä onnellisuus liittyy käsityksiin, että ihminen saavuttaa korkeimman onnellisuuden tuonpuoleisessa elämässä. Vertaa tänäinen onnellisuus. (VOP)

Tänäinen onnellisuus. Onnellisuus, joka on tässä päivässä, tämänpäiväinen onnellisuus, tämän päivän onnellisuus. Vertaa tuonpuoleinen onnellisuus. (VOP)

Ulkoinen onnellisuus. Organisaation ulkoinen onnellisuus kuvaa ilmiötä ja prosessia, joiden ulkoisena tunnusmerkkinä syntyy organisaatiosta itsenäinen onnellisuutta ilmentävä kuva. Organisaation kokonaisuudella, hengellä, on myös onnellisuuden omistajan ja johtajan rooli. Myös ryhmällä ja yksilöllä on ulkoisen onnellisuuden elementit. Ihminen on ulkoisen onnellisuutensa omistaja ja johtaja. Katso omaehtoinen onnellisuus ja sisäinen onnellisuus. (VOP)

Ulotteikas onnellisuus. Moniulotteinen onnellisuus. Onnellisuus koostu monista erilaisista osatekijöistä ja eri merkityksellisistä asioista. (VOP)

Ultramoderni. Arkikielessä ultramodernilla tarkoitetaan äärimmäisen uudenkaista ja huippumuodikasta. Katso modernismi, postmodernismi, hypermoderni. (VOP)

Utilitaarinen onnellisuus. Puhtaasti hyödyllisyyteen, käytännöllisyyteen ja pelkästään hyötyä korostava onnellisuuden laji. (VOP)

Verrokin onnellisuus. Vertailuryhmän jäsenen onnellisuus. (VOP)

Yliaistillinen, aikarajaton ja ei-taloudellinen puolen onnellisuus. Tämän ajattelutavan ja tänäisen maailman väliin jää laadullinen erilaisuus. Katso läsnä oleva onnellisuuden olemus, onnellisuudessa oleminen. (VOP)

Yliaistillisen, aikarajattoman ja ei-taloudellisen puolen onnellisuuden (a) sekä läsnä olevan onnellisuuden olemuksen, onnellisuudessa olemisen samanaikainen läsnä olo (b). Näiden kahden (a ja b kohdat) erilaisen onnellisuuden samanaikaisen läsnäolon välttämättömyyden tiedostaminen on keskeistä eettisen kauneuden täyttämässä kasvussa ihmisyyttä korostavaan onnellisuuteen. Näiden kahden erilaisen onnellisuuden olemuspuolen tunnistaminen on merkittävää onnellisuuskeskustelussa. Se vaikuttaa esim. onnellistamiseen, onnellistumiseen ja käsitykseen onnellisuuden ymmärtämisestä. Kaikkinensa tämä on reaalis-onttista (todellinen ja olevaisuutta koskeva) eikä sekitionaalis-kognitiivista. Tässä sekitionaalis-: sanan merkityksen juuret sanoissa mitattavissa, painoyksikkö, vanha rahamitta. Kognitiivinen, tietoa koskeva, tiedollinen, tajunnan sisältöön, tiedostukseen ja havainnointiin liittyvä. (VOP)

21

Liitteet

Liite 1

Liite 2

Onnellisuuden englannin kielinen sana on happiness: the feeling of being happy. It was only later in life that she found happiness and peace of mind. Happiness n. [From Happy.]1. Good luck; good fortune; prosperity. "All happiness bechance to thee in Milan!" Shak. 2. An agreeable feeling or condition of the soul arising from good fortune or propitious happening of any kind; the possession of those circumstances or that state of being which is attended enjoyment; the state of being happy; contentment; joyful satisfaction; felicity; blessedness. 3. Fortuitous

22

elegance; unstudied grace; -- used especially of language. "Some beauties yet no precepts can declare, For there's a happiness, as well as care." Pope. Synonyms -- Happiness, Felicity, Blessedness, Bliss. Happiness is generic, and is applied to almost every kind of enjoyment except that of the animal appetites; felicity is a more formal word, and is used more sparingly in the same general sense, but with elevated associations; blessedness is applied to the most refined enjoyment arising from the purest social, benevolent, and religious affections; bliss denotes still more exalted delight, and is applied more appropriately to the joy anticipated in heaven. "O happiness! our being's end and aim!" Pope. "Others in virtue place felicity, But virtue joined with riches and long life; In corporal pleasures he, and careless ease." Milton. "His overthrow heaped happiness upon him; For then, and not till then, he felt himself, And found the blessedness of being little." Shak.

Lähteet

(NT) Nurmi, T. 2004. Gummeruksen suuri suomen kielen sanakirja. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy.

(SKP) Suomen kielen perussanakirja. 1992. Toinen osa, L-R. Helsinki: Valtin painatuskeskus.

(VOP) Väinö Partanen

(SA) Streng, A.V. 1975. Latinalais-suomalainen sanakirja. Hämeenlinna: Arvi A. Karisto Osakeyhtiön laakapaino.

(VV) Valpola, Veli. 2000. Suuri sivistyssanakirja. Juva: WS Bookwell Oy.

(RS) Radhakrishnan, S. 1989. The Principal Upanisads. New Delhi: Rekha Printers Pvt., Ltd.

Kalevalan sanakirja. Lexique du Kalevala.1949. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kirjapaino Oy.

Suomen kielen perussanakirja. 1992. Toinen osa, L-R. Helsinki: Valtion painatuskeskus.

Suomen kielen perussanakirja. 1992. Toinen osa, L-R. Helsinki: Valtion painatuskeskus.

Suomen kielen perussanakirja. 1992. Toinen osa, L-R. Helsinki: Valtion painatuskeskus.

Le Bon, G. (1895). Psychologie des foules. Paris: Alcan. Käännetty englanniksi (1903) nimellä The crowd. London: Unwin. Suomennettu nimellä Joukkosielu. Helsinki: Otava.

Lisähähteitä

(CD7) CD-Fakta97.(E1) Elämä. Luokattoman lukion biologian kirja, ISBN 951-0-21491-4(L2) Lukio 2, Perinnöllisyys ja evoluutio, ISBN 951-1-15277-7(S1) Suomen kielen perussanakirja, osa 1 (A-K), ISBN 951-861-547-0, Valtion painatuskeskus, Helsinki 1990(S2) Suomen kielen perussanakirja, osa 2 (L-R), ISBN 951-37-0503-X, Valtion painatuskeskus,

23

Helsinki 1992(S3) Suomen kielen perussanakirja, osa 3 (S-Ö), ISBN 951-37-1088-2, Valtion painatuskeskus, Helsinki 1994 (koko sarja: ISBN 951-861-433-4)(SK) T. Nurmi - I. Rekiaro - P. Rekiaro: Suomen kielen sanakirja. ISBN 951-20-3902-8Gummerus, Jyväskylä 1992VV: V. Valpola: Suuri sivistyssanakirja. ISBN 951-0-21923-1. Juva 2000

Väinö PartanenEsillä oleva versio on osa laajemmasta sanastostaniPäivitykset:12.9.1985 11:15:06 (edellinen vuodelta 1984, varhempi vuodelta 1974)09.6.1985 09:22:3504.9.1988 14:23:2211.5.1994 16.28:3416.8.1996 17:39:4517.4.1997 18:40:1218.6.1999 13:23:0518.10.2000 12:44:5412.11.2001 08:22:1116.4.2002 00:01:1511.11.2003 22:04:1513.7.2004 10:44:3213.7.2004 23:01:3017.7.2004 10:25:16

T:/…/Sanakirjat/Osa voimaantumisen sanakirjasta

Edellisten ajankohtien lisäksi täydennyksiä on tehty muinakin aikoina.

Kaikista kommenteista olen kiitollinen.

Pyydän lähettämään kommentit osoitteeseen

partanen.vop@operaria.com

24