Heli Kemppainen, Henna Vihervuori ja Salla Willman

KOTITALOUSLUOKKA TULEVAISUUDEN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ

Opetuksen ja oppimisympäristöjen suunnittelu ja arviointi

ITÄ-SUOMEN YLIOPISTOFilosofinen tiedekunta

Soveltavan kasvatustieteen ja opettajan koulutuksen osastoKotitalousopettajien koulutus

Tenttitehtävä Joulukuu 2010

2

Sisältö

1 JOHDANTO......................................................................................................................................3

2 OPETUKSEN/OPPIMISYMPÄRISTÖMME SUUNNITTELUN VIITEKEHYS..........................4

3 KUVAUS TULEVAISUUDEN KOTITALOUSLUOKASTA..........................................................5

4 OPPIMISEN/OPISKELUN KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS OPPIMISYMPÄRISTÖSSÄMME....11

4.1 Esimerkki oppimisympäristössä työskentelystä tutkivaa oppimista hyödyntäen.........................12

4.2 Muita esimerkkejä eri oppimismalleista.......................................................................................13

5 OPPIMISYMPÄRISTÖSSÄMME TOTEUTUVIEN TEHTÄVIEN ARVIOINTI........................15

6 OPPIMISYMPÄRISTÖN TOTEUTUKSEEN LIITTYVÄT VAIKEUDET.................................15

LÄHTEET..........................................................................................................................................16

3

1 JOHDANTO

Tenttitehtävänä oli laatia kuvaus tulevaisuuden oppimisympäristöstä. Ryhmämme teki kuvauksen

tulevaisuuden kotitalousluokasta yläkouluopetuksessa. Oppimisympäristössämme tapahtuvan

opetuksen lähtökohtana ovat sosiokulttuurinen ja yhteistoiminnallinen oppiminen, koska näemme

niiden kuuluvan yhä vahvemmin tulevaisuuden opiskeluun ja oppimiseen. Yhteistoiminnallisen

oppimisen taustalla on monia oppimisteorioita, joista muun muassa sosiokulttuurinen näkökulma

yksilön kehityksestä painottaa sosiaalisen vuorovaikutuksen merkitystä oppimisprosessissa.

Sosiokulttuurinen oppimisnäkemyksen mukaan oppiminen perustuu yhteisön ja kulttuurin

tarjoamiin tietoihin ja työkaluihin. Yhteisön mukanaolo tuo lisää aiempaa tietoa auttaa oppijaa

tulkitsemaan asioita muidenkin näkökulmasta. Tämän vuoksi opiskelu tulevaisuuden

kotitalousluokassamme tapahtuu pienryhmissä. Tarkoituksena on kehittää oppilaiden oppimis-,

ajattelu-, ongelmanratkaisutaitoja sekä sosiaalisia taitoja ja aktiivista osallistumista. Oppisisältöjä

lähdetään rakentamaan oppilaiden omien toiveiden ja mielenkiinnon mukaan, mikä parhaassa

tapauksessa lisää motivaatiota ja tekee oppilaista aktiivisia toimijoita. Oppimisympäristössämme

tapahtuvan opetuksen mallina on siis oppilaslähtöisyys, joka tapahtuu sosiaalisessa kontekstissa;

kasvotusten luokkaympäristössä tai ajasta riippumattomana verkkoympäristössä.

Oppimisympäristössämme kotitalouden opetukseen on integroitu eri oppiaineita eli siinä painottuu

poikkitieteellisyys. Oppimisryhmien työskentelyä ohjaavat projektiohjaajat sekä eri aineiden

opettajat joiden roolina on olla oman aineen asiantuntija. Kollaboratiivista oppimista tukevat myös

yhteistyö eri alojen tutkijoiden sekä asiantuntijoiden kanssa. Tavoitteena on kokonaisvaltainen

oppiminen jolloin oppilaat pystyvät hahmottamaan isoja aihekokonaisuuksia perinteisistä

oppiainerajoista riippumatta. Oppimisympäristössämme korostetaan oppilaiden omaa oivaltamista,

luovuutta sekä kriittisen ajattelun ja kulttuurisen lukutaidon lisäämistä. Tärkeää on, että opittuja

asioita, ratkaisuja sekä menetelmiä voidaan soveltaa arkielämään.

Oppimisympäristömme suunnittelun pohjana käytimme opetuksen suunnittelun viitekehystä (West,

L & Staub, F. 2003), joka on esitelty seuraavassa kappaleessa.

4

2 OPETUKSEN/OPPIMISYMPÄRISTÖMME SUUNNITTELUN VIITEKEHYS

Opetussuunnitelma: väljä, ei tarkkoja oppiaineiden rajoja, poikkitieteellisyys

Opetusmalli: Perustana oppilaslähtöisyys: oppilas on aktiivinen ja oppiminen tapahtuu

sosiaalisessa kontekstissa (kasvotusten tai verkossa)

Middle-in mallit; ankkuroitu opetus, kollaboratiivinen oppiminen. Bottom-up malli;

ongelmaperustainen oppiminen, tutkiva oppiminen.

Kenelle: yläkouluikäiset, ei tarkkoja luokka-asteita

Standardit: yhteiset sekä työryhmien omat toimintakäytännöt ja säännöt, arviointi,

oppimisympäristöt

Mitä: kotitaloutta johon muiden aineiden integrointia

Miten: pienet oppimisryhmät, useita projektiohjaajia, opettajan roolina on olla oman aineen

asiantuntija, tutkivaa oppimista hyödyntämällä

Miksi: saada oppilaat toimimaan aktiivisesti, motivaation synty oppilaista itsestään (sisäinen

motivaatio) ja heidän mielenkiinnonkohteista. Tavoitteena oma oivaltaminen, kokonaisvaltainen

oppiminen (kokonaisuuksien ymmärtäminen) sekä arkielämään liittyvä konteksti (ratkaisuja

5

voidaan soveltaa arkielämään). Luovuuden, viestinnän, tvt-taitojen, kriittisen ajattelun ja

kulttuurisen lukutaidon lisääminen. Auttaa opettajaa ja oppilaita kehittämään omia oppimiseen ja

tutkimiseen liittyvää asiantuntemustaan. Kehittää: oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun

taitoja, työskentelytaitoja, sosiaalisia taitoja ja aktiivista osallistumista.

Oppimisen ja opettamisen teoriat: sosiokulttuurinen oppiminen (kollaboratiivinen oppiminen)

Kasvatusfilosofia: sosiokonstruktivismi

3 KUVAUS TULEVAISUUDEN KOTITALOUSLUOKASTA

Muutokset ja mitä visionäärinen kotitalousluokka vaatisi onnistuakseen

• Kouluinstituutioon muutoksia• Opetussuunnitelmaan muutoksia• Luokkajako pois• Ainejako pois (ainakin osittain)• Avarakatseisuutta• Teknologiaa• Rahaa (sijoittajat mukaan)• Uudenlainen näkökulma opetukseen ja opettajan

rooliin, opettajasta asiantuntija/ ohjaaja

6

Uusi kotitalousluokka sisältäisi• Keittiön/keittiöt• Kodinhoitohuoneen• Projektiluokan, joka sisältäisi useita ryhmätyötiloja,

pienimuotoisen kirjaston, elektroniikkaa, yhteyden asiantuntijoihin globaalisti

• Laboratorion kokeellista toimintaa varten + pieni pöytäkasvihuone

• Ruokailutila (muunneltava tila, perinteinen pöytä, aasialainen tyyli; tyynyt lattialla)

Tilat ovat jaettu lasiseinillä, sermeillä, verhoilla ja tarvittaessa saadaan lähes yhtenäiseksi tilaksi, jotta näköyhteys eri osioihin säilyisi. Tarvittaessa voidaan ”hallita” suurtakin ryhmää pienellä opettaja määrällä.

Mitä eriosiot tarvitsisivat; Keittiötila(t)

• Tietokoneet upotettuna pöytiin, joista voi hakea ohjeita, katsoa esimerkiksi youtubesta pastan valmistuksen (youtube.com How to cook pasta http://www.youtube.com/watch?v=ZroSAGUlzGs) tai ylipäätään hakea apua jonkun asian valmistumiseen tai tapaan valmistaa

• Elektroniset kirjat ja niiden laittaminen esimerkiksi tietokoneelle suosikkeihin tms.

• Muutoin samat asiat mitä tällä hetkellä keittiöt kotitalousluokissa sisältävät

• Opettaja voi demonstroi esimerkiksi smartboardilla ja sen jälkeen oppilaat voivat katsoa sen ruudulta ja tarkentaa esimerkiksi kuinka opettaja pitääveistä pilkkoessa elintarvikkeita sekä kelata demonstroinnin taaksepäin tai eteenpäin siihen kohtaan joka itsestä tuntui vaikealta. Oppilas voisi katsoa myös kyseisen demonstroinnin uudestaan ja uudestaan.

7

Mitä eriosiot tarvitsisivat; kodinhoitohuone

• Paikka jossa voi konkreettisesti kokeilla eri siivousaineiden vaikutusta ja välineiden käyttöä

• Harjoitella siivoukseen ja vaatehuoltoon liittyviä asioita ja kokonaisuuksia

• Oppilaat voivat opettaa toinen toiselle• Innovatiivisia kodinkoneita, laitteita

Mitä eriosiot tarvitsisivat; Projektiluokka (kuva)

• Vasemmalla on pieni verholla suojattava osa, jossa on kirjahylly kirjoineen, lehtineen. Huoneessa on kaksi tyynyillä tehtyä ryhmäytymispaikkaa. Näissä on tarkoitus antaa ideoiden lennellä sekä mahdollisuus tiedon lisäämiseen kirjoilla ja lehdillä yms. muilla julkaisuilla. Mahdollisuus siis hiljaiseen työskentelyyn sekä keskusteluun projektiryhmän kanssa.

• Oikealla puolella on yksi pyöreä pöytä tuoleineen, jossa voi tehdä mm. postereita ja tehdä vihkoon muistiinpanoja jne. Sitten on siniset penkit ja "entertainment area", josta löytyy mm. DVD-laitteet, tietokone netti yhteydellä, erilaisia tv-ohjelmia valikosta, erilaisia pelejä.

• Isossa tilassa on vielä yksi pelikonsoli alue, jossa voi pelata erilaisia kotitalouteen liittyviä pelejä. Pitää mm. ruokapäiväkirjaa, liikuntapäiväkirjaa sekä Nintendo Wii -tyyppisesti pelata erilaisia liikuntapelejä, jolloin näkee mm. paljonko kaloreita on palanut, paljonko tarvitsee mitäkin ravintoainetta suorittaessa eri lajeja. Tässä siis yksi esimerkki mm. ravitsemuksen opetukseen oppilaille.

8

Mitä eriosiot tarvitsisivat; Laboratoriotila + pieni kasvihuone

• Aine yhteys kemiaan sekä biologiaan• Kokeellinen keittiö• Hiivan, perunajauhon, leivinjauheen, suolan

yms. vaikutukset, miten kemiallisesti reagoivat• Ph-mittareita, mikroskooppeja yms.

9

Mitä eriosiot tarvitsisivat; ruokailutila(t)

• Erilaisia kattaus mahdollisuuksia• Paljon erilaisia astioita, liinoja, servettejä• Ohjeita servettien tekoon

(http://www.duni.com/fi/Kotiisi/kattaus/Lautasliinantaittelu/), kuvia erilaisista kattauksista

• Rauhaa ja vaihtoehtoisesti musiikkilaitteet juhlien järjestämiseen (yhteys oppiaineeseen musiikki)

Mihin kaikkiin oppiaineisiin linkittyy

• Maantieto (esim. (KV-kurssit)• Musiikki• Kielet, äidinkieli• Kemia• Kuvataide• Tietotekniikka• Historia (mm. perinneruuat)• Matematiikka (mm. mittaaminen, budjetointi)• Käsityö (erilaisten materiaalien käsittely)• Terveystieto• Liikunta • Biologia

10

Mitä teknologiaa tarvitaan mm.:

• Videokameroita• Tietokoneita• Erilaisia ohjelmia, pelejä• Laboratoriolaitteet (mm. mikroskoopit)• Kirjoja (myös lisenssit/oikeudet e-kirjoihin)• Sanakirjoja• Mobiiliteknologia

Uusi opettajuus

• Yhteystyö eri aineiden opettajien kanssa• Opettajasta tiimivetäjäksi, ohjaajaksi,

asiantuntijaksi, ylläpitäjäksi• Verkostoituminen valtakunnallisesti ja

globaalisti, ”uusia ideoita yhdessä”-teema• Itse opiskelu ja oman asiantuntijuuden

ylläpitäminen, luovuuden käyttäminen

11

”uudet” oppilaat

• Ei enää opettajan tuputtamia aiheita koko ajan• Tutkiva oppiminen, projektioppiminen• Itseorganisoituva oppiminen• Yksilön ja ryhmän intressien mukaan syntyvien

aiheiden tutkimista ja tekemistä• Aivoriihi käyttöön• Eri ikäiset työskentelevät keskenään, teknologian

myötä myös opiskelu muiden oppilaiden kanssa muissa maissa

4 OPPIMISEN/OPISKELUN KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS OPPIMISYMPÄRISTÖSSÄMME

Jokaisella projektilla tai esimerkiksi tutkivan oppimisen ryhmällä on oma projektin ohjaaja, joka

vastaa projektin etenemisestä ja ohjaamisesta. Hänen tulisi myös ohjata oppilaita ottamaan itse

vastuuta kaikista työskentelyn/ projektin osista, alkaen tavoitteiden asettamisesta, toiminnan

suunnittelemisesta ja kysymysten asettamisesta. Projektiohjaaja vastaa myös koko oppiprosessin

arvioinnista ja moniammatillisesta tiimityöstä muiden opettajien ja alan asiantuntijoiden kanssa.

Aineenopettajat toimivat oman alansa asiantuntijoina (esim. kotitalouden opettaja asiantuntijana

keittiötyöskentelyssä, kemian opettaja laboratoriossa ym.) ja auttavat oppilaita asioihin

perehtymisessä, tiedon keräämisessä, tutkimuksessa, demonstroinnissa jne. Lisäksi opettajista tulee

oman ammattikäytäntöjensä tutkija.

Aikataulut projektien ja tutkivan oppimisen toteuttamiselle ovat joustavat. Jokaisella ryhmällä on

oma projektisuunnitelma jossa projektin aikataulu on määritelty.

Oppilailla ja ryhmillä on oma sivusto ”virtuaalinen ilmoitustaulu”, jossa he esittelevät työnsä

etenemistä ja tuotoksia. Projekteissa pyritään toteuttamaan jaettua asiantuntijuutta, jossa ryhmä

kantaa yhteistä vastuuta projektin etenemiseksi. Projekteista annetaan jatkuvaa palautetta: opettaja,

12

ohjaaja ja toiset oppilaat kommentoivat ryhmien töitä ja tiedonkeruun tuloksia, sekä voivat esittää

lisäkysymyksiä. Keskustelu ja palautteen antaminen voi tapahtua joko verkossa tai kasvotusten.

Projektin/ tutkimustyön raportoinnissa ja esittelyssä on monenlaisia mahdollisuuksia. Oppilaat

voivat esimerkiksi viedä tuotoksiaan koulun ”taidehalliin”, jonne kaikki ovat tervetulleita.

Esimerkiksi vanhemmat voisivat käydä siellä katsomassa konkreettisesti paikan päällä omien

lapsien tuotoksia. Ryhmä voi myös viedä tuotoksiaan virtuaaliseen ”taidehalliin” ja kääntää

tuotoksiaan esim. englannin kielelle, jolloin myös kansainväliset kontaktit ja ystävyyskoulut voivat

tutustua tuotoksiin. Projekti/ tutkimustyö voidaan myös esitellä kaikille avoimessa,

vuorovaikutteisessa näyttötilaisuudessa, jossa oppilaat esittelevät valmiita töitään.

4.1 Esimerkki oppimisympäristössä työskentelystä tutkivaa oppimista hyödyntäen

Työskentely aloitetaan luokkatilasta, joka on järjestetty lähes yhtenäiseksi tilaksi. Mukana ovat

kurssille osallistuvat oppilaat, jotka myöhemmin jakautuvat kiinnostusten mukaan pienemmiksi

tutkijaryhmiksi. Lisäksi mukana on projektin ohjaaja, sekä mahdollisuuksien mukaan aineen

opettajia oman alansa asiantuntijoina. Oletuksena on, että oppilaat ovat sisäistäneet jo aiemmissa

projekteissaan tutkivan oppimisen mallin.

Työskentely alkaa kontekstin luomisella. Tutkittava aihe pyritään liittämään todellisen maailman

ilmiöihin ja oppilaat ovat opettajan ohella aktiivisesti mukana pohtimassa aihepiiriä. Tässä

yhteydessä myös oppilaat jakautuvat ryhmiin, jonka jälkeen ryhmät siirtyvät

ryhmätyöskentelytiloihin, esimerkiksi projektiluokan tiloihin ryhmäytymään, suunnittelemaan

toimintaa ja pohtimaan toiminnan tavoitteita, ryhmän sääntöjä, tutkimusongelmia ja miettimään

kysymyksiä kyseisestä aihepiiristä. Ryhmäytyminen ja aiheesta keskustelu jatkuu sosiaalisessa

mediassa. Tavoitteena on luoda oppimisyhteisöön avoin ilmapiiri, jossa jokainen uskaltaa tuoda

keskusteluun omat kysymykset ja pohdinnat. Ryhmä esittelee projektin etenemistä ja pohdintojaan

virtuaalisella ilmoitustaululla. Projektiohjaajan roolina on auttaa oppimisyhteisöä etenemään

tutkimuksen suunnittelussa ja itse tutkimuksessa. Opettajat ovat oppilaiden saatavilla myös

mobiiliviestimien välityksellä.

Seuraavaksi ryhmät alkavat luoda työskentelyteorioita, joita arvioidaan kriittisesti. Oppilaat

arvioivat oppimistaan ja tutkimustyön etenemistä, sekä arvioivat mitä tietoja ja taitoja tarvitaan.

Tämän jälkeen ryhmä lähtee etsimään uutta tietoa. Vaikka pääosa työskentelystä tapahtuu

13

formaaleissa luokkatiloissa, työskentelyssä hyödynnetään paljon informaaleja oppimisen lähteitä ja

ympäristöjä. Uuden tiedon etsimisissä hyödynnetään erilaisia lähdemateriaaleja, mutta myös omaa

tutkimusta, havainnointia, kokeiluja, asiantuntijahaastatteluja ja vierailuja. Oppilaat hyödyntävät

työskentelyssään vuorovaikutusta esimerkiksi erilaisten laitosten, museoiden ja organisaatioiden

kanssa (on-site learning). Esimerkiksi jos tutkimuksen aihepiiri liittyy kaloihin, voi ryhmä käydä

tutustumassa kalanviljelylaitoksella, käydä itse kalassa tai haastatella ammattikalastajaa. Oppilaat

hyödyntävät myös erilaisia opetuksellisia verkkosivustoja, kuten esimerkiksi luonnontieteellisen

museon verkkosivuja tai Kalatalouden Keskusliiton verkkosivuja (online learning). Laboratorioissa

voidaan biologianopettajan johdolla tutkia kalan rakennetta ja elintoimintoja, kotitalousluokassa

pohditaan kotitalousopettajan johdolla esimerkiksi kalankäsittelyä, säilyvyyttä, ravintosisältöä ja

kalaruokien valmistusta. Oppilaat voivat myös kuvata eri kalalajeja ja valmistaa itse valokuvat

koulun laboratorioissa. Tarvittaessa tarkennetaan tutkimusongelmaa, luodaan uusia

työskentelyteorioita ja etsitään uutta tietoa.

Oppimisprosessissa tärkeää on jaettuasiantuntijuus koko luokan kesken, koko luokka myös arvioi ja

antaa palautetta löytyneestä tiedosta. Tietoa prosessoidaan, arvioidaan eri lähteiden perusteella ja

kirjoitetaan uudelleen. Pyrkimyksenä on muodostaa oppilaiden keräämästä tiedosta kokonaisuus.

Oppilaat tekevät tutkimustaan näkyväksi verkossa ja julkaisevat myös raportin/ raportteja, jotka

julkaistaan koulun taidehallissa. Ryhmän kanssa voidaan myös järjestää

tutkimuksenesittelytapahtumia, jotka ovat avoimia kaikille. Tutkijaryhmä voi esitellä tuloksiaan,

tuotoksiaan, videoleikkeitään, prosessin etenemisestä ja arvioita oppimisestaan ja jatkotutkimuksen

tarpeesta.

4.2 Muita esimerkkejä eri oppimismalleista

Ankkuroidussa opetuksen mallissa oppilaat ratkaisevat todellisia ongelmia asiantuntijoiden tavoin.

Oppimistehtävä ankkuroidaan esim. videomateriaaliin pienen kertomuksen muodossa. Esimerkiksi

kotitalousluokassa opettaja voi demonstroida hiivapohjaisen taikinan tekemisen smartboardia

hyödyntäen. Taikina ei kuitenkaan kohoa halutulla tavalla, missä vika? Oppilaat lähtevät ryhmissä

tutkimaan hiivan toimintaa, he voivat tehdä kokeita laboratoriossa ja kerätä lähdetietoa aiheesta.

Kollaboratiivisessa opetusmallissa oppilaat työskentelevät pienryhmissä yhteistoiminnallisesti

tutkien yhteisesti asetettua ongelmaa tai tehden esimerkiksi projektia. Kotitaloudessa tutkimuksen

tai projektin aihe voisi olla esimerkiksi sokeri: oppilaat voivat tutkia sokerin historiaa, miten sitä

14

valmistetaan ja mihin sitä käytetään jne. Ryhmäläiset voivat tutustua eri museoiden ja tehtaiden

sivustoihin, voivat tehdä laboratoriossa kokeita, sekä valmistaa kotitalousluokassa erilaisia sokeriin

liittyviä ruokia.

15

5 OPPIMISYMPÄRISTÖSSÄMME TOTEUTUVIEN TEHTÄVIEN ARVIOINTI

Pääarviointikeinona autenttinen arviointi; tehtävän suoritus/ongelman ratkaisu, todellisen

elämään liittyvä, konstruointi/soveltaminen, oppijan jäsentämä, suora osoitus osaamisesta.

Opettajan arviointi. Opettaja arvioi oman aineensa asiasisällön osaamista ja omaksumista.

Projektin ohjaaja puolestaan arvioi kokonaisvaltaista projektin toteutumista, projektia

kokonaisuutena.

Itse- ja vertaisarviointi

Ryhmällä oma projektivihko paperinen tai nettipohjainen, jonne he kirjaavat mitä kukin on

tehnyt päivän aikana ja onko projekti/tehtävä edennyt tavoitteen mukaisesti.

Koko oppimisprosessin arviointi (suunnittelu ja toteutus)

Ei numeerista arviointia vaan keskitytään rakentavan palautteen antamiseen (arviointi

hyväksytty/hylätty)

Halutaan käyttää arviointi muotona myös suullisia paneelitilaisuuksia.

6 OPPIMISYMPÄRISTÖN TOTEUTUKSEEN LIITTYVÄT VAIKEUDET

Kallis toteuttaa: vaatii isoja tiloja ja paljon tekniikkaa

Tarvitaan paljon teknistä osaamista opettajilta ja oppilailta

Miten erityisoppilaat otetaan huomioon? Tukea tarvitsevilla oppilailla on omat ohjaajat

Miten tunnistetaan kiusaamistilanteet ja miten niihin puututaan, erityisesti

verkkoympäristössä.

Haasteena mm. itseohjautuvuus sekä töiden tasapuolinen jako

Haasteena projektien arviointi

Opettajien osaamisen laajuus ja jatkuva oppiminen; kuinka opettajien motivaatio pidetään

yllä

16

LÄHTEET

Enkenberg J. 2010. Opetuksen ja oppimisympäristön suunnitteluun liittyviä näkökulmia –luento. Opintokurssilla opetuksen ja oppimisympäristöjen suunnittelu ja arviointi. Itä-Suomen yliopisto. (http://jorma-enkenberg.wiki.zoho.com/)

Enkenberg J. 2010. Opetuksen yhteydessä olevista käsitteistä –luento. Opintokurssilla opetuksen ja oppimisympäristöjen suunnittelu ja arviointi. Itä-Suomen yliopisto. (http://jorma-enkenberg.wiki.zoho.com/)

Enkenberg J. 2010. Ei-perinteisiä opetusmalleja –luento. Opintokurssilla opetuksen ja oppimisympäristöjen suunnittelu ja arviointi. Itä-Suomen yliopisto. (http://jorma-enkenberg.wiki.zoho.com/)

Enkenberg. J. 2010. 2X0 oppimisen arviointi. Opintokurssilla opetuksen ja oppimisympäristöjen suunnittelu ja arviointi. Itä-Suomen yliopisto (http://jorma-enkenberg.wiki.zoho.com/)

Hakkarainen K., Bollström-Huttunen M., Pyysalo R. & Lonka K. 2005. Tutkiva oppiminen käytännössä - Matkaopas opettajille. Helsinki WSOY.

Hawkey, R. Learning with Digital Technologies in Museums, Science Centres and Galleries. King’s College, London.

National Educational Technology Plan 2010. Executive Summary. Transforming American Education: Learning Powered by Technology. Office of Educational Technology. U.S. Department of Education.

YLE Opetusohjelmat, 2002. Opi oppimaan. Yhdessä oppiminen. http://yle.fi/opinportti/kortit/opioppimaan/jakso5/index.shtml

Youtube.com. How to cook pasta http://www.youtube.com/watch?v=ZroSAGUlzGs

http://www.duni.com/fi/Kotiisi/kattaus/Lautasliin antaittelu/

http://www.ted.com/talks/sugata_mitra_the_chil d_driven_education.html

PlanningWiz3. http://v3.planningwiz.com/

DESIGNING FOR THE FUTURE OF LEARNING. http://www.designshare.com/index.php/home