Opas tukiparitoiminnan paikalliseen toteuttamiseen 2015

OPAS TUKIPARITOIMINNAN

PAIKALLISEEN TOTEUTTAMISEEN

Tukiparitoiminta paikalliseksi työkaluksi eli TUPA–hanke ja käsissäsi oleva opas on tehty yhteistyössä Nuorten Keskuksen, Suomen Nuorisoseurojen, Suomen Setlementtiliiton ja Suomen Vanhempainliiton sekä heidän paikallistahojensa Hämeen Nuorisoseurain liiton, Jyvälän Nuorten, Lahden seurakuntayhtymän, Linnalan Nuorten, Kajaanin seurakunnan, Kiteen seurakunnan, Kuopion seurakunnan, Sotkamon seurakunnan ja Tohmajärven seurakunnan kanssa. TUPA-hanketta rahoitti Raha-automaattiryhdistys.

Nuorten akatemia, 2015 | Taitto: Kirmo Kivelä

Sisällysluettelo: ESIPUHE 4ONNISTUNEEN TUKIPARITOIMINNAN PERUSPILARIT 5 Nuori keskiössä 6 Vapaaehtoisuus 6 Projektimaisuus 6 Tekeminen 7TUKIPARITOIMINNAN YDINPROSESSIT 8 1. Toimintaympäristön kartoitus ja viestintä 9 2. Tukiaikuisen valinta ja perehdytys 10 3. Tukinuoren valinta 12 4. Tukisuhteen muodostaminen 13 5. Tukiparitoiminnan raportointi 14 6. Tukiparitoiminnan tukeminen 15 7. Toiminnan arviointi ja kehittäminen 17TUKIPARITOIMINNAN PAIKALLISTAHOJEN MALLIT Kajaani 18 Sotkamo 19 Kuopio 20 Jyväskylä 21 Kitee ja Tohmajärvi 22LIITTEET Liite 1: Tukiparihakemuksen mallilomake 24 Liite 2: Tukiparitoiminnan raportoinnin mallilomake 26 Liite 3: Arviointilomake nuorelle 27 Liite 4: Arviointilomake aikuiset 29

Opas tukiparitoiminnan paikalliseen toteuttamiseen | 4

Esipuhe

NUORI KAIPAA aikuisen tukea ja läsnäoloa elämänhallintan-sa vahvistamiseen erityisesti

elämänsä nivelvaiheissa. Aikuisen läs-näolon puuttuminen lisää syrjäytymi-sen riskiä nuorilla, joilla on vaikeuksia peruskoulun loppuun käymisessä ja/tai mielekkään opiskelupaikan löytämi-sessä. Siitä huolimatta osa nuorista elää nivelvaihetta ilman aikuisten riittävää tukea. Samanaikaisesti yhteiskunnas-samme on vapaaehtoisia aikuisia, joilla olisi halua toimia nuorten hyväksi. Tu-kiparitoiminta yhdistää hienosti nämä kaksi tarvetta.

Opas tukiparitoiminnan paikalliseen toteuttamiseen julkaisu kuvaa Raha-au-tomaattiyhdistyksen rahoittaman Tu-kiparitoiminta paikalliseksi työkaluksi

-hankkeen tuotoksen. Hankkeessa ke-hitettiin eteenpäin Nuorten Akatemian vuonna 2006 käynnistämää tukipari-toimintaa, jotta se vastaisi paremmin toimintaa toteuttavien paikallistaho-jen tarpeita. Tavoitteena oli luoda pai-kallisille toimijoille sopiva ja heidän jä-seniään kiinnostava vapaaehtoistyön malli.

Tämä opas toimii jatkossa toteutta-misen apuna toimintaa paikallistasolla koordinoivalle työntekijälle ja hänen tausta organisaatiolle. Oppaan avulla työntekijä hahmottaa tukiparitoimin-nan ytimen ja pystyy luomaan omalle tukiparitoiminnalle sopivan rakenteen. Oppaan lopusta löytyvät lyhyet tiivis-telmät osasta hankkeen aikana toteu-tetuista tukiparimalleista.

Helsingissä 2015

TUPA-hankkeen toteuttajat

5 | Onnistuneen tukiparitoiminnan peruspilarit

Vapaaehtoisuus

Tukiparitoiminta

Projektimaisuus

Tekeminen

Onnistuneen tukiparitoiminnan peruspilarit

TUKIPARITOIMINTA on syrjäyty-mistä ennalta ehkäisevä yksilöl-lisen tuen muoto, jossa vapaa-

ehtoinen aikuinen tarjoaa tukea ja läs-näoloa 13–19-vuotiaalle nuorelle elämän haltuunotossa. Toiminnan muodosta ja kestosta tekevät päätöksen nuori ja ai-kuinen yhdessä.

Oppaassa esitelty tukiparitoiminta on tarkoitettu aivan tavallisille nuoril-le ja aikuisille. Toiminta on tarkoitettu nuorille, jotka tarvitsevat hetkellisesti aikuisen läsnäoloa, keskustelua, koke-

musten peilaamista ja apua valintojen tekemiseen. Toiminta on tarkoitettu ai-kuisille, joilla on halu toimia vapaaehtoi-sesti nuoren tukena omalla vapaa-ajal-laan. Nuoren tarvitsema tuki voi liittyä harrastuksen löytymiseen, koulunkäyn-tiin tai tulevaisuuden suunnitteluun.

Tukiparitoiminnan toteuttaminen onnistuu parhaiten, kun toteutuksessa kiinnitetään huomiota neljän peruspi-larin toteutumiseen: nuori keskiössä, vapaaehtoisuus, projektimaisuus ja tekeminen.

Nuori keskiössä


Nuori keskiössä

TUKIPARITOIMINTA perustuu nuoren aktiivisuuteen ja osalli-suuteen. Tukiparitoiminnan kai-

kissa osissa (aloitus, suunnittelu, toteu-tus, arviointi) nuoren rooli on yhtä ak-tiivinen kuin aikuisen. Nuori osallistuu toiminnan suunnitteluun, raportointiin

ja arviointiin. Toiminnasta ei tuoteta raportteja tai materiaaleja, joista nuori ei ole tietoinen tai joita hän ei ole ollut mukana kirjoittamassa. Tukiaikuinen ei raportoi toiminnasta muille nuorelta salassa vaan on toiminnassa aidosti ja avoimesti nuoren puolella.

Vapaaehtoisuus

TUKIPARITOIMINTA PERUSTAA pohjansa vapaaehtoisuuteen. Toiminnassa mukana oleva

nuori ja aikuinen ovat mukana vapaa-ehtoisesti ja heillä on mahdollisuus keskeyttää toiminta niin halutessaan. Vapaaehtoisuus tekee aikuisesta ja

nuoresta tasavertaisemman parin. Va-paaehtoinen tukiaikuinen on toimin-nassa mukana yhdessä nuoren kanssa ja nuori saa turvaa siitä, että aikuinen ei edusta mitään ”virallista tahoa” ei-kä toimintaan osallistuminen”leimaa” nuorta sosiaalitoimen asiakkaaksi.

Projektimaisuus

PROJEKTIMAINEN TYÖSKENTELY luo tukiparitoiminnalle selkeän alun ja lopun ja helpottaa siten

sekä nuorta että aikuista sitoutumaan siihen. Projektimaisuus auttaa molem-pia hahmottamaan mihin he ovat yh-dessä sitoutuneet. Toiminnan alkaessa nuori ja aikuinen tekevät yhdessä toi-minnasta suunnitelman ja toiminnan päättyessä raportin.

Yhdessä tehty suunnitelma nos-taa näkyville sen mihin nuori haluaa

yhdessä aikuisen kanssa toiminnassa keskittyä: Mitä on tarkoitus tehdä? Mitä on tarkoitus saavuttaa? Yhdessä tehty loppuraportti kertoo vuorostaan kuinka toiminnan toteutus onnistui. Raportti pitää sisällään myös toiminnan arvi-oinnin ja pohdinnan siitä onko tarvetta jatkolle vai voidaanko tukiparitoiminta lopettaa. Toiminnasta ei luoda yhdessä tehtyjen dokumenttien lisäksi muita raportteja tai kertomuksia nuoresta ja hänen tilanteestaan.

7 | Onnistuneen tukiparitoiminnan peruspilarit

Tekeminen

TUKIPARITOIMINTA USKOO teke-mällä oppimiseen. Uuden asian kokeileminen vie parhaiten

eteenpäin ja uskallus kokeilemiseen syntyy aikuisen tuella. Halu kokeiluun syntyy 3K-prosessilla:

K = Kartoita Aluksi tukiaikuinen auttaa nuorta kat-selemaan ympärilleen: Mitä nuorta kiin-nostavaa toimintaa, opiskelua, työtä ja harrastusta on tarjolla? Kun pohditaan koulun loppuun saattamista, kartoi-tetaan mitä nuori on tähän mennessä tehnyt ja mitä pitäisi vielä tehdä? Jos pohditaan harrastamista, kartoitetaan mitä nuori on jo kokeillut ja mitä muuta on tarjolla? Jos kysymyksessä on itse-tuntoon liittyvät kysymykset, pohditaan yhdessä mitä nuori on tähän mennessä tehnyt ja mitä muuta voisi kokeilla?

K = KiinnostuSeuraavaksi tukiaikuinen auttaa nuor-ta miettimään, mikä tarjolla olevista vaihtoehdoista kiinnostaisi. Opiske-lupaikan pohdinnassa voi hyödyntää erilaisia testejä sekä tehdä vierailuja oppilaitoksiin ja työpaikoille. Koulun loppuun saattamisen kohdalla pohdi-taan yhdessä, mikä koulussa kiinnostaa ja miten tylsätkin asiat saisi hoidettua. Harrastusten löytymistä edesautetaan keskustelemalla unelmista ja toiveista. Itsetunnon vahvistamisessa tutkitaan mitä nuori toivoisi tapahtuvan ja minkä hän kokisi edistysaskeleeksi omassa elämässään.

K = KokeileKolmannessa vaiheessa tukiaikuinen on nuoren tukena, kun nuori kokeilee uut-ta harrastusta, menee työpaikkahaas-tatteluun tai vierailee oppilaitoksessa. Tukeminen voi tarkoittaa yhdessä ko-keilemista, innostavalla viestillä kan-nustamista tai saattajana toimimista. Kokeiluvaiheessa on lupa todeta, että kokeiltava asia ei olekaan se mitä halu-taan. Silloin tukipari palaa toiminnassa takaisin kartoitus- tai kiinnostus-vai-heeseen pohtimaan mitä muuta he voi-sivat yhdessä kokeilla.

JOSKUS TUKIPARITOIMINNASSA mu-kana olevilla nuorilla ei ole omaa rahaa uusien asioiden kokeilemiseen. Toimin-tamallissa tukiparilla on mahdollisuus hakea 300 euroa tukea koordinoivalta taholta toimintasuunnitelman toteut-tamiseen. Kaikki tukiparit eivät tarvit-se tukirahaa toimintaan, sillä nuori voi ensisijaisesti haluta aikuisen läsnä-oloa. Toimintaa suunnitelevan tahon kannattaa pohtia onko rahalliselle tuki-muodolle tarvetta omassa mallissa vai pystyvätkö nuoret kokeilemaan jotain uutta ilman sitä.

Kartoita

Kokeile Kiinnostu

Tukipari


Tukiparitoiminnan ydinprosessit

TUKIPARITOIMINTAA suunnit-televan organisaation näkökul-masta toiminta pitää sisällään

omaan toimintaympäristöön räätälöidyt ydinprosessit. Räätälöinti lähtee käyn-tiin pohtimalla millainen oma toimin-taympäristö on ja millaiselle tukimuo-dolle ylipäätään on tarvetta. Joillakin paikkakunnilla voi olla pula tukiaikui-sista ja toisilla vaikeuksia saada nuoria mukaan toimintaan. On myös mahdol-lista, että joillakin paikkakunnilla vas-taavanlaista toimintaa järjestetään jo pienimuotoisesti. Oman toimintaympä-ristön tunteminen luo pohjan toimivalle

ja elinkelpoiselle tukiparitoiminnalle.Toimintaympäristön pohjalta tehdyt

valinnat ohjaavat muiden ydinproses-sien sisältöä ja muotoa. Valinnat aikuis-ten saatavuudesta ja taustasta vaikut-tavat nuorten valintaan ja tarvittaviin tukitoimiin. Vastaavasti tukiaikuisten tausta ja toimintaan mukaan tulevien nuorten haasteellisuus vaikuttavat sekä aikuisille annettavaan perehdytykseen että tukiparille tarjottavan tuen muo-toihin. Kaikkien ydinprosessien peilaa-minen toimintaympäristöstä nouseviin valintoihin takaavat laadukkaan ja joh-donmukaisen tukiparitoiminnan.

1. Toiminta- ympäristön kartoitus ja

viestintä

2. Tukiaikuisen valinta ja

perehdytys

3. Tukinuoren valinta

4. Tukisuhteen muodostaminen

5. Tukipari- toiminnan raportointi

6. Tukipari- toiminnan tukeminen

7. Arviointi ja kehittäminen

9 | Tukiparitoiminnan ydinprosessit

1. Toimintaympäristön kartoitus ja viestintä

TUKIPARITOIMINNAN suunnit-telu alkaa pohdinnalla siitä, millaiselle tukimuodolle omalla

paikkakunnalla on tarvetta ja millaisia tukimuotoja on jo tarjolla. Paikkakun-nan toimintaympäristön tunteminen ja muiden toimijoiden kanssa verkottu-minen helpottavat tukiparitoiminnan toteuttamista. Toimintaympäristöön tutustuminen tuottaa yleensä ideoita omaan toimintamalliin. Syntyneiden ideoiden pohjalta on helppo toteuttaa nopea kokeilu lopullisen mallin luomi-seksi. Toiminnan aloittamisen yhtey-dessä kannattaa panostaa viestintään. Vaikka toiminta käynnistettäisiin kokei-lulla pienimuitoisesti ”omalla porukal-la” kannattaa siitä tiedottaa yleisesti nuorille ja nuorten parissa toimiville aikuisille väärinymmärrysten ja ennak-koluulojen vähentämiseksi.

Toimintaympäristön kartoitusTAVOITE: Saada käsitys nykyisistä toi-mijoista ja toimintamuodoista, uuden tukimuodon tarpeesta ja kohderyh-mästä sekä yhteistyökumppaneista ja rahoitusmallista.

Oman paikkakunnan tilannekartoi-tusta voi tehdä monella tavalla; surfaa-malla netissä, lukemalla paikallislehtiä, tutustumalla paikkakunnan toimijoihin, haastattelemalla nuoria ja nuorten pa-rissa toimivia aikuisia tai järjestämällä nuorten yksilöllisestä tuesta kiinnos-tuneille toimijoille tapaamisen (http://www.nuortenakatemia.fi/fi/ohjaajalle/kehittamistreffit/). Kartoituksen ta-

voitteena on muodostaa selkeä käsitys paikkakunnalta löytyvistä tukitoimista ja toimijoista. Tutustumisen yhteydes-sä kannattaa kysellä paikkakunnan toimijoiden rahoitusmalleista ja pohtia mahdollisten yhteistyökumppaneiden kanssa oman toiminnan rahoitusmallia ja -tarvetta. Kartoituksen jälkeen on hel-pompi nähdä millaiselle toiminnalle on tarvetta ja millaisia yhteistyökumppa-neita olisi tarjolla.

KokeiluTAVOITE: Saada kokemusta tukipari-toiminnan toteuttamisesta, selkeyttää oman toiminnan käytäntöjä ja koordi-naattorin roolia.

Kokeilu voidaan tehdä monella ta-valla. Pääasia on, että rohkeasti testa-taan kartoitusvaiheen aikana nousseita ideoita ja ajatuksia. Kokeiluun kannat-taa ottaa mukaan tulevat yhteistyö-kumppanit, rahoittajat, kunnan toimijat ja toiminnasta kiinnostuneet aikuiset. Kokeiluksi riittää 2–4 tukisuhdetta. To-teutus tapahtuu luomalla oma tukipari-malli pienoiskoossa:• viestimällä ydinryhmälle kokeilusta ja

sen tavoitteista.• rekrytoimalla ja perehdyttämällä ko-

keiluun osallistuvat aikuiset ja nuoret.• luomalla oma kokeilumalli ja siihen

liittyvät käytännöt ja tiedonkeruu.• selkeyttämällä koordinaattorin rooli:

Mitä koordinaattori tekee ja millaista tukea hän tarjoaa?


AlkutiedotusTAVOITE: Herättää kiinnostus tuki-paritoimintaa kohtaan, verkostoitua, oikaista virheellisiä mielikuvia, tiedot-taa toiminnan pelisäännöistä ja jakaa yhteys tiedot.

Alkutiedotuksen tulisi sekä kertoa omasta tukiparimallista että innostaa paikkakunnan ihmiset mukaan tukipari-toimintaan. Se kuinka tiedotus toteute-taan ja mitä kanavia käytetään riippuu omasta toimintaympäristöstä ja suun-nitellusta tukiparimallista. Halutaanko mukaan uusia toimijoita? Halutaanko innostaa jäseniä uuteen toimintamuo-toon? Tarvitaanko yhteistyökumppanei-

ta? Millaisia mielikuvia toiminta herät-tää paikkakunnalla? • IDEOITA VIESTINTÄKANAVISTA: oma

jäsenistö, paikallislehdet, nykyiset yhteistyökumppanit, potentiaalisten yhteistyökumppaneiden viestintäka-navat, oppilaitoksen kanavat, nuor-ten harrastusseurat, paikallisradiot, koulujen järjestämät tilaisuudet, van-hempainillat ja nuorten parissa toimi-vat aikuiset, kunnan ja seurakunnan nuorisotyötä tekevät toimijat.

• IDEOITA VIESTINNÄN MUODOISTA: lehtiartikkeli, radiohaastattelu, luento oppilaitoksessa, avoin luento, tiedo-tustilaisuus, vierailut kumppaneiden tilaisuuksissa, messut, tapahtumat, Facebook, nuorten tekemät videot ja kilpailut.

• IDEOITA MATERIAALEISTA: muiden tukiparitoimintaa tekevien tahojen videot, haastattelut ja lehtiartikkelit, tukiaikuisten haastattelut, tukinuor-ten haastattelut, tavallisen ihmisen mielipiteet, rahoittajan mielipide tai nuorten parissa työskentelevän ai-kuisen mielipide.

2. Tukiaikuisen valinta ja perehdytys

TOIMINTAA toteuttavalla tahol-la voi olla valmiina oma aikuis-verkosto tai tavoitteena voi

olla rekrytoida uusia aikuisia mukaan toimintaan. Rekrytointitavasta riippu-matta varmistettaan kiinnostuneiden aikuisten sopivuus suunniteltuun tu-

kiparitoimintaan haastatelemalla ja perehdyttämällä. Tavoitteena on sekä antaa valmiuksia tukiaikuisena toimi-miseen että tarjota osallistujille mah-dollisuus peilata omaa motivaatiota ja kykyä toimia tukiaikuisena. Mikäli tuki-aikuisena toimiminen ei tunnu hyvältä,

Miten kokeilu arvioidaan? Mistä teidetään onnistuminen?

Koordinaatorin rooli ja tarvittavat tukipalvelut?

Mikä on se idea ja malli, jota kokeillaan? Kuinka monta paria?

Mistä nuoret?

Mistä aikuiset?

Kenelle kerrotaan ja millä viestintäkanavilla?


kannattaa pohtia muita osallistumisen mahdollisuuksia.

Tukiaikuisten rekrytointiTAVOITE: Selkeyttää mitä kautta toi-mintaan mukaan tulevat tukiaikuiset löytyvät, innostaa heidät ottamaan yh-teyttä ja tulemaan mukaan.

Tukiaikuisten rekrytointitapaan vaikuttaa ensisijaisesti päätös siitä, millaisia tukiaikuisia toimintaan etsi-tään. Halutaanko löytää aikuiset omas-ta toiminnasta vai muualta. Rekrytointi tapahtuu innostamalla valitun kohde-ryhmän aikuisia mukaan toimintaan valituin viestinnällisin keinoin (katso Alkutiedotus).

AlkuhaastatteluTAVOITE: Toisiinsa tutustuminen, tuki-paritoiminnasta kertominen ja sopivuu-den varmistaminen (molemmin puolin).

Alkuhaastattelu suoritetaan tukipa-ritoiminnasta kiinnostuneelle aikuisel-le. Haastattelun tavoitteena on varmis-taa, että tukiparitoimintaan osallistuva nuori saa itselleen luotettavan, turvalli-sen, sitoutuneen, motivoituneen ja yh-teistyökykyisen tukiaikuisen. Lisäksi tavoitteena on varmistaa, että mukaan lähtevällä aikuisella on mahdollisuus toimia omia voimavaroja ja kykyjä vas-taavassa tukisuhteessa. Haastattelu voidaan toteuttaa puhelimella, ryhmä-haastatteluna tai yksilöhaastatteluna. Haastattelu kannattaa toteuttaa pari-työnä esimerkiksi aikaisemmin tuki-aikuisena toimineen henkilön kanssa. Haastattelun aikana keskustellaan va-paamuotoisesti seuraavista asioita:

• AIKUINEN: Toimintaan lähtemisen motiivi ja voimavarat, aikaisempi ko-kemus vapaaehtoistyöstä, ajankäyttö ja jaksaminen, elämäntilanne, vuoro-vaikutustaidot, harrastukset, suh-tautuminen päihteisiin, oma terveys ja ajatuksia toimintaan sitoutumisen pituudesta.

• KOORDINAATTORI: Tukiparimallin toteutus ja rakenne, toimintamallin periaatteet ja pelisäännöt, millaista sitoutumista edellytetään, millaista tukea tarjotaan tukiaikuiselle ja tuki-pareille, raportointi käytännöt, kuinka laajaa toiminta kokonaisuudessaan on ja miten asia etenee haastattelun jälkeen.

PerehdytysTAVOITE: Antaa perustiedot tukipari-mallista ja työ luonteesta, luoda vertais-tukiverkosto, oppia tuntemaan aikuiset paremmin ja tehdä päätös toiminnan aloittamisesta tai siitä luopumisesta.

Perehdytyksen muoto ja kesto riip-puvat sekä aikuisten että toimintaan mukaan tulevien nuorten taustoista. Perehdytyksessä käydään läpi käytössä oleva tukiparimalli ja tukiaikuisen rooli sekä vahvistetaan osallistujien valmiuk-sia toimia tukiaikuisena. Perehdyksen kesto on 3–5 tuntia ja se pitää sisällään: • TUTUSTUMINEN: Tukiparitoimintaan

toteuttavien tahojen ja osallistujien esittely ja tutustuminen.

• TOTEUTETTAVA TUKIPARIMALLI: Oman tukiparitoimintamallin tausta, rakenne, tavoite ja odotukset.

• YKSILÖLLINEN TUKEMINEN: Yksilölli-sen tuen muoto ja rakenne, varhainen


puuttuminen, nuoren kohtaaminen ja vuorovaikutus, vapaaehtoistyön luon-ne.

• MINÄ TUKIAIKUISENA: Tukiaikuisen oma tausta, tavoitteet, vahvuudet, haasteet ja tuentarve, omien voima-varojen ja rajojen tunnistaminen.

• TUKIPARITOIMINNAN KÄYTÄNNÖT: Tukiparien muodostaminen, tukipa-rien toimintasuunnitelmat ja rapor-tointi, raha-asiat, kuitit ja tilitykset, yhteydenpito, tapaamiset ja muut käytännöt.

• LOPETUS: Miten tästä edetään, yhte-ystiedot ja aikataulut.

Muu vapaaehtoistyöTAVOITE: Löytää kaikille tukiparitoi-minnasta kiinnostuneille mahdollisuus osallistua toimintaan.

Ketään tukiparitoiminnasta kiin-nostututta aikuista ei kannata jättää pois toiminnasta. Tukiaikuisena toi-mimisen sijaan voi ehdottaa muita tu-kiparitoiminnan toteutukseen liittyviä vapaaehtoistyönmuotoja. Onko tarvetta vertaistukitapaamisten organisoinnissa ja ideoinnissa? Olisiko mahdollista hyö-dyntää häntä viestinnässä tai arvioin-nissa? Perehdytyksessä voi osallistujien kanssa pohtia millaisia muita vapaaeh-toistyön muotoja tukiparitoiminta voisi tarjota asiasta kiinnostuneille.

3. Tukinuoren valinta

TUKIPARITOIMINTAAN osallistu-vat nuoret voivat tulla mukaan oma-aloitteisesti tai vanhem-

pien tai kumppanien (kunta, oppilaitos, harrastus) ohjaamana tai tukiparitoi-mintaa järjestävän tahon muun toimin-nan piiristä. Toimintaan mukaan halua-vien nuorten soveltuvuus selviää haas-tattelemalla sekä nuoret että nuorten ti-lanteen tuntevat aikuiset (vanhemmat, koulunhenkilö, harrastusohjaaja).

Nuorten löytäminenTAVOITE: Sopia tavasta, jolla saadaan nuoret mukaan toimintaan.

Toimintaan sopivat nuoret kannat-taa rekrytoida mukaan itselleen luonte-vimmasta paikasta. Tässä vaiheessa tu-

lee myös pohdittavaksi millaisia nuoria halutaan mukaan:• Halutaanko tarjota mahdollisuus kai-

kille nuorille vai onko ikäryhmäkoh-dennusta tai muita reunaehtoja?

• Halutaanko löytää nuoret yhteistyö-verkoston kautta, kuten koulun, kun-nan, etsivänuorisotyön, nuorisotalos-ta tai mahdollisesti omasta toiminnas-ta vai etsivätkö tukiaikuiset nuoret?

• Kuinka nuorille tiedotetaan siitä, kuka pääsee mukaan ja kuka ei? Voiko nuo-ri itse hakeutua mukaan toimintaan? Voivatko vanhemmat ottaa yhteyttä?


Nuorten haastattelutTAVOITE: Varmistaa, että toiminnasta kiinnostuneen nuoren toiveet ja tuen-tarve sopivat yhteen tarjotun tukipari-toiminnan kanssa.

Tavoitteena on tutustua nuoreen tapaamalla hänet joko kahden kesken tai yhdessä nuoren vanhemman ja/tai nuoren lähettäneen aikuisen kanssa. Tavoitteena on saada yleiskäsitys nuo-ren tilanteesta, toiveista ja tukitarpees-ta. Tapaamisessa keskustellaan:

• TAUSTA: miksi nuori on halunnut tai miksi hänelle tarjotaan tukiparitoi-mintaa, mikä on toiminnan tavoite (vapaaehtoisen aikuisen läsnäolo, kokeileminen ja tekeminen).

• TOIVEET: nuoren ajatuksia ja toivei-ta sekä toiminnan että tukiaikuisen suhteen, kuten toiveet tukiaikuisen sukupuolesta tai iästä, kiinnostuksen kohteista, tuen tarve ja nuoren oma motivaatio.

4. Tukisuhteen muodostaminen

TUKIPARITOIMINNAN onnis-tumisen kannalta on tärkeää, että muodostuneet tukiparit

ovat toimintakykyisiä. Koordinaattorin haasteena on löytää toisilleen sopivat parit. Mietintään käytetty aika maksaa itsensä takaisin. Onnistuneet tukiparit toimivat itsenäisemmin eivätkä tarvitse välttämättä apua esiin nousevien haas-teiden ja ongelmien ratkaisemisessa. Parien muodostamisen jälkeen toteu-tetaan yhteinen aloituspalaveri, jossa varmistetaan osallistujien halukkuus aloittaa toiminta.

Tukiparin yhdistäminenTAVOITE: Löytää toisilleen sopivat tuki-aikuiset ja nuoret esitettyjen toiveiden mukaisesti.

Koordinaattori yhdistää toiminnas-sa mukana olevat nuoret ja tukiaikuiset pareiksi. Yhdistäminen tapahtuu aina osittain ”intuitiolla”, joka pohjautuu

tukiaikuisista ja nuorista kerättyyn tie-toon. Huomiota kannattaan kiinnittää nuoren ja aikuisen aikaresursseihin, kiinnostuksen kohteisiin, toimintaan liittyviin odotuksiin ja toiveisiin. Hyvä tapa on pyytää tukiaikuisia ja nuoria kirjoittamaan itsestään kirje, jossa he esittelevät itsensä, tavoitteensa ja toi-veensa tukiparitoiminnan suhteen (toi-minta-alue, harrastukset, kiinnostuksen kohteet, ajankäyttö mahdollisuudet) se-kä toiveet aikuisen tai nuoren suhteen.

AloitustapaaminenTAVOITE: Tutustuttaa nuori ja tukiai-kuinen toisiinsa, kerrata toiminnan pe-lisäännöt, varmistaa toiminnan käyntiin lähteminen, vastata esiin nouseviin ky-symyksiin ja aloittaa tukiparihakemuk-sen tekeminen.

Aloitustapaaminen voidaan järjes-tää toimintaa organisoivan tahon tilois-sa, koulussa, nuoren kotona, nuorisoti-


lassa tai vaikka kahvilassa – paikassa, jonne nuoren on helppo tulla. Tapaa-misessa ovat paikalla koordinaattori, nuori ja tukiaikuinen sekä mahdollisesti nuoren vanhemmat tai nuoren tilanteen tunteva aikuinen. Osallistujat keskuste-levat vapaamuotoisesti tukiparitoimin-taan liittyvistä odotuksista, toiveista ja mieltä askarruttavista kysymyksistä. Hyvänä käytäntönä on toiminut malli, jossa nuori saa puhua viimeisenä, jol-loin nuori on saanut rauhassa omaksua tilaisuuden toimintamallin ja kuunnella muiden ajatuksia. Tapaamisen lopussa

ohjeistetaan raportointikäytännöistä ja pelisäännöistä.• Mitä tarkoittaa projektimaisuus ja mi-

hin rahaa voi käyttää? • Miten usein tavataan ja missä? Miten

poissaoloista ja myöhästymisestä il-moitettaan?

• Miten pidetään yhteyttä koordinaat-toriin, vanhempiin, kouluun ja muihin tahoihin?

• Mitä tarkoittaa luottamus ja vaitiolo-velvollisuus?

• Miten, milloin ja kenelle raportoidaan toiminnasta?

5. Tukiparitoiminnan raportointi

TÄSSÄ VAIHEESSA tukiparitoi-mintaa järjestävän tahon on aika siirtyä taka-alalle. Tukipari ottaa

toiminnasta ja sen suunnittelusta vastuu ja järjestävän tahon tehtäväksi jää pohtia mitä heidän tarvitsee tietää siitä. Tarvit-tavat tiedot kerätään toiminnan alkaessa tehtävässä toimintasuunnitelmassa ja loppuessa loppuraportista. Seurannan lisäksi nuoren ja aikuisen tekemiä suun-nitelmia ja raportteja voi hyödyntää pe-rehdytyksessä ja tapaamisissa

ToimintasuunnitelmaTAVOITE: Tukipariksi yhdistetyt nuori ja aikuinen löytävät toiminnalle yhteisen tavoitteen ja sen saavuttamiseksi sopivat keinot. Toimintaa kordinoiva taho tulee tietoiseksi suunnitelmista ja keinoista.

Suunnitelman täytössä on hyvä ohjeistaa tukiparia muistuttamalla, et-

tä toiminnan ajatuksena ei ole pyrkiä muuttamaan nuoren elämää kokonaan vaan toiminnan tavoitteeksi voidaan ottaa pieniä asioita kuten uuden har-rastuksen löytyminen tai kouluarvo-sanojen nostaminen. Toimintasuunni-telman ideana on kirjata ylös yhdessä määritellyt tavoitteet sekä miettiä kei-noja niiden saavuttamiseksi. Tavoit-teisiin on syytä pyrkiä pienin askelin. Onnistumisista kannattaa iloita, jotta motivaatio pysyy yllä. Yhteisten tavoit-teiden määrittelyssä voidaan hyödyn-tää liitteenä olevaa suunnitelmapohjaa ja seuraavia kysymyksiä:• Miksi haluamme toteuttaa tukipari-

toimintaa? • Mikä on haaste tai ongelma, johon

haemme ratkaisua? • Millaisin toimenpitein pääsemme ta-

voitteeseemme?


• Kuinka kauan ajattelemme tukipari-toiminnan kestävän?

LoppuraporttiTAVOITE: Arvioida tukiparitoiminnan onnistumista ja tavoitteiden saavutta-mista. Toimintaa koordinoiva taho tulee tietoiseksi toteutuksesta ja saavute-tuista tuloksista.

Loppuraportin tavoitteena on kertoa mitä nuori ja aikuinen ovat tukiparitoi-minnan aikana tehneet. Raportin teon yhteydessä aikuinen ja nuori pohtivat

tavoitteiden saavuttamista ja keskuste-levat tukiparitoiminnan kokemuksista. Onnistuimmeko tukiparitoiminnassa? Mikä on muuttunut nuoren elämässä? Mitä olemme yhdessä ja erikseen oppi-neet? Millaista tukea nuori kokee tarvit-sevansa jatkossa? Reflektoinnin apuna ja keskustelun tukena on mahdollista käyttää esimerkiksi nuoren toiminnan aikana täyttämää oppimispäiväkirjaa, tehtyä toimintasuunnitelmaa tai toimin-nan aikana tehtyjä testejä.

6. Tukiparitoiminnan tukeminen

TUKIAIKUINEN JA TUKIPARI tar-vitsevat tukea ja kannustusta toimintaa. Tarjottu tuki voi pitää

sisällään tavoitettavuutta, materiaaleja, tapaamisia, kiittämistä ja kannustusta sekä mahdollisesti rahallista tukea. Ra-hallinen tukeminen ei ole tukiparitoi-minnan onnistumisen ja toteuttamisen kannalta välttämätöntä.

Tukiparitoiminnassa mukana olevien tukeminenTAVOITE: Motivoida ja tukea tukipari-toiminnassa mukana olevia toimijoita (aikuista, nuorta, vanhempia, yhteis-työkumppaneita) rooleissaan ja jaksa-misessaan.

Tukiparitoimintaa järjestävä tahon tulee nimetä keskuudestaan henkilö, joka tarjoaa tukipareille heidän tar-vitsemaa tukea luodun tukiparimallin toteutukseen. Henkilö vastaa yleisesti

toiminnasta esitettyihin kysymyksiin, avunpyyntöihin ja palautteeseen sekä järjestää toiminnassa mukana oleville tukiaikuisille tapaamisia ja koulutusta. Henkilö toimii niin nuoren, tukiaikuisen kuin vanhempien yhteyshenkilönä.

Tukiparien tukeminen: 300 euron€ toimintatuki TAVOITE: Mahdollistaa tukiparitoi-minnassa kokeilemisen ja tekemisen toteutuminen, tukea tukiparitoimin-nassa mukana olevia toimijoita jaksa-misessaan.

Tukiparitoimintaa järjestävä taho voi halutessaan liittää omaan tukipa-ritoimintaan rahallisen tuen. Tällöin tukipareilla on toiminnan aikana mah-dollisuus käyttää rahaa toiminnasta ai-heutuvien kulujen kattamiseen. Tukea voidaan käyttää esimerkiksi tapaami-sista aiheutuneisiin kahvi- ja ruokalu-


kuluihin, harrastusten kokeilemiseen liittyviin pääsymaksuihin, matkakului-hin tai harrastuksessa tarvittavien vä-lineiden ostoon.

Tukiparien tukeminen: toiminnalliset tapaamisetTAVOITE: Tarjota tukipareille toiminnal-lista vertaistukea, motivoida ja innostaa pareja.

Hyvänä käytäntönä on ollut järjestää käynnissä oleville tukipareille toimin-nallisia yhteistapaamisia vertaistuen ja kannustamisen merkeissä. Tapaamisen ideana on yhteisen toiminnallisen osuu-den yhdistäminen vapaamuotoiseen tu-tustumiseen ja ruokailuun. Tapaamisen teemana voi olla esimerkiksi yhteinen keilausretki yhdistettynä lounaaseen.

Tukiaikuisen tukeminen: materiaalitTAVOITE: Tarjota tukimateriaalia tuki-paritoiminnan toteutukseen.

Tuotetut materiaalit tukevat tu-kiaikuista toiminnan toteutuksessa. Niiden avulla tukiaikuinen voi kasvat-taa omaan osaamistaan tai selviytyä käytännön viestinnästä esimerkiksi vanhempien kanssa. Jaettavat mate-riaalit voivat liittyä tukiparitoiminnan toteutukseen (nuoren kohtaamiseen, vuorovaikutukseen, pelisääntöjen luo-miseen, projektin toteutukseen ym.) tai viestintään (esitteet, tiedotteet, kirjeet, nettisivut tai videot).

Tukiaikuisen tukeminen: vertaistukiTAVOITE: Motivoida ja tukea tukiaikui-sia tehtävässään ja huolehtia heidän jaksamisesta.

Vertaistukitapaamisten tavoitteena on antaa voimia toiminnassa mukana oleville tukiaikuisille vapaaehtoistyös-sä jaksamiseen. Vertaistuen muotoja on monia ja niiden tiheys ja sisältö riippu-vat toiminnassa mukana olevien tukiai-kuisten taustasta ja tarpeesta.• YKSILÖLLINEN TYÖNOHJAUS on koor-

dinaattorin ja tukiaikuisen välinen keskustelu- ja ohjaustilanne. Yksilö-ohjausta voidaan antaa henkilökoh-taisissa tapaamisissa, puhelimitse tai sähköpostitse. Tuki auttaa jaksamaan, kannustaa, auttaa ongelmien ratkai-sussa, haastavien tilanteiden ohjauk-sessa ja esiin nousseiden lastensuoje-lullisten haasteiden käsittelyssä.

• RYHMÄTYÖNOHJAUS on suunnitel-lusti 4–8 kertaa vuodessa järjestetty työnohjauksellinen ryhmätapaami-nen. Tapaamisissa käsitellään tuki-suhteeseen liittyvä asioita ja tuntei-ta luottamuksellisessa ilmapiirissä. Osallistujat saavat tukea ja palautetta sekä toisiltaan että ohjaajalta.

• VERTAISTYHMÄTOIMINNASSA tukiai-kuiset tapaavat keskenään vapaamuo-toisemmin. Toiminnan järjestämisestä vastaa vapaaehtoinen vertaisryhmä-ohjaaja tai tukiparitoiminnan koordi-naattori. Tapaamisissa keskustellaan tukisuhteeseen liittyvistä haasteista ja tunteista luottamuksellisessa ilmapii-rissä vaikka virkistyspäivän, lounaan, kahvittelun tai päivällisen merkeissä.


7. Toiminnan arviointi ja kehittäminen

TUKIPARITOIMINNAN on todettu muun muassa lisäävän nuoren itsetuntoa, vuorovaikutustaito-

ja, elämän iloa ja vastuullisuutta omista asioista. Jotta toiminnalla päästäisiin näihin vaikutuksiin on toteuttajan hyvä pohtia säännöllisesti oman toiminnan laadukkuutta ja kehittämistä. Syste-maattinen arviointi ja raportointi va-kuuttavat myös yhteistyökumppanit ja rahoittajat toiminnan tarpeellisuudesta.

PalauteTAVOITE: Kerätä toiminnassa mukana olleilta aikuisilta ja nuorilta palautetta toiminnan onnistumisesta.

Hyvä tukiparitoiminta päättyy toi-mintaa järjestävän tahon kanssa pidet-tyyn lopetuspalaveriin ja palautteen antamiseen. Palautetta voi kerätä sekä keskustelemalla tukiparin kanssa lop-puraportista ja toiminnan herättämistä tuntemuksista että pyytämällä heitä täyttämään palautelomake.

Oman toiminnan kehittäminenTAVOITE: Pohtia laadukkaan tukipari-toiminnan elementtien toteutumista omassa mallissa.

Omaa toimintaa kannattaa välil-lä pysähtyä miettimään jäsentämällä palautelomakkeilla kerättyä tietoa eri toimijoiden näkökulmasta. Erityisesti kannattaa kiinnittää huomiota palaut-teessa oleviin poikkeuksiin ja ristiriitoi-hin. Onnistuneen toiminnan tuloksena:

NUORI

• on vapaaehtoisesti mukana • saa motivoituneen, luotettavan, tur-

vallisen ja sitoutuneet aikuisen elä-määnsä

• voi luottaa vaitiolovelvollisuuden to-teutumiseen

• saa päättää mitä toiminnassa tehdään yhdessä aikuisen kanssa

• saa tuettuna toiminnan aikana kokeil-la vähintään yhtä uutta asiaa

TUKIAIKUINEN

• on vapaaehtoisesti mukana• saa matalankynnyksen mallin osallis-

tua nuoren elämään • saa perehdytyksen ja tietää miksi toi-

mintaa on olemassa• saa ammatillista ohjausta ja vertais-

tukea

NUOREN PERHE

• on tietoinen toiminnasta• voi luottaa vaitiolovelvollisuuden to-

teutumiseen


Tukiparitoiminnan pilotti: Kajaanin seurakunta

KAJAANISSA tukiparitoiminta linkitettiin osaksi etsivää nuo-risotyötä ja tukea tarjottiin siellä

kohdatuille nuorille. Mallista tuli kevyt ja siinä oli mukana tiivis, toisensa en-tuudestaan tuntenut pieni porukka.

Kajaanissa tukiparitoiminta aloi-tettiin kirjoittamalla lehtijuttu paikalli-seen seurakuntalehteen. Lehtijutussa kerrottiin tukiparitoiminnasta ja siinä mukana olevista aikuisista valokuvien kanssa. Näin toiminta sai paikkakun-nalla kasvot. Lehtijutun tarkoituksena oli herättää kiinnostusta ja innostaa ai-kuisia mukaan toimintaan. Toiminnas-ta kerrottiin myös kaupungin ja seura-kunnan yhteisissä tilaisuuksissa sekä yläkoulujen rehtoreille ja kuraattoreille.

Tukiaikuisia rekrytoitiin pääsääntoi-sesti oman verkoston piiristä, jolloin toi-minnasta kiinnostuneet aikuiset olivat entuudestaan tuttuja ja ammattilaisia. Näin perehdytystä nuorten kanssa toi-mimiseen ei tarvittu. Asiasta kiinnostu-neet aikuiset ottivat itse yhteyttä, jonka jälkeen heidät haastateltiin ja opastet-tiin tukiparitoiminnan käytäntöihin yk-sittäin.

Toiminnassa mukana olleet nuoret löytyivät koulun ja etsivänuorisotyö kautta. Ainoastaan yksi nuori tuli van-hemman yhteydenoton kautta. Osa nuorista oli tuttuja omasta nuorisotalo-toiminnasta.

Tukiparit yhdistettiin nuorten esittä-mien toiveiden mukaisesti ja toimin-nan aloittamiseen liittyvät sopimukset tehtiin yhdessä alkutapaamisessa. Ta-paamisissa oli läsnä tukiparin lisäksi vanhemmat ja nuoren tilanteen tunteva aikuinen kuten koulukuraattori.

Alkutapaamisen jälkeen parit toi-mivat itsenäisesti tai välillä yhdessä toisen tukiparin kanssan. Seurantapa-lavereja järjestettiin yksilöllisesti tar-peiden mukaan. Tarvetta oli lähinnä silloin, kun parit halusivat varmistaa, että heidän suunnittelemat toiminnat ovat sallittuja. Saatuja toimintasuunni-telmia ja loppuraportteja hyödynnettiin vertaistukitapaamisissa. Vertaistukita-paamisissa kerrattiin myös rahankäyt-töön liittyviä sääntöjä ja muistuteltiin muista toimintaan liittyvistä käytönnön asioista kuten yhteydenpidosta.

Paperityöt on yritetty tehdä mahdol-lisimman yksinkertaiseksi ja tukihen-kilöille on aina tulostettu kaikki lomak-keet ennakkoon. Jos tukiaikuinen ei ole päässyt järjestettyyn vertaistukitapaa-miseen, niin hänelle on soitettu ja käyty asiat läpi puhelimessa. Loppupalaveri järjestettiin tukiaikuisen kanssa siinä vaiheessa, kun hän palautti loppurapor-tin. Loppuraportti jaettiin myös nuoren vanhemmalle.

19 | Tukiparitoiminnan paikallistahojen mallit

Tukiparitoiminnan pilotti: Sotkamon seurakunta

TUKIPARITOIMINNAN LÄHTÖ-KOHTANA Sotkamossa oli lähteä liikkeelle pienin askelin. Var-

mistimme toiminnan tarpeellisuuden pienellä, kevyellä kokeilulla. Kokeilun jälkeen oli helpompaa miettiä toimintaa suuressa mittakaavassa.

Sotkamossa tukiparitoiminta aloi-tettiin kokeilemalla toimintaa yhden kumppanin kanssa. Tukiaikuiset valit-tiin yhteistyökumppanin verkostoista ja toiminta-ajatus esiteltiin verkostojen kokouksissa. Toimintaan lähti mukaan nuorten parissa työskenteleviä ammat-tilaisia, joten erillistä perehdytystä nuo-ren kanssa toimimiseen ei tarvittu. Riitti, että kerrottiin tukiparitoiminnasta ja sii-hen liittyvistä käytännöistä. Kokeiluun otettiin mukaan 2 aikuista ja 4 nuorta.

Kokeiluun valitut nuoret löytyivät etsivänuorisotyö kautta. Koska kokei-lu oli pieni, ei tukiparien yhdistämien tuottanut ongelmaa. Lähinnä katsot-tiin, että aikataulut sopivat hyvin yh-teen. Kokeilun aikana tukiparitoiminta keskittyi hevostalleille tapahtuvaan tekemiseen ja sen aikana syntyneisiin keskusteluihin.

Kokeilun aikana tukiparien ohjaus ja tukitoimet toteutettiin henkilökohtai-silla tapaamisilla ja ohjauksella. Koska mukana olleet aikuiset olivat tuttuja ja toimimme samoissa verkostoissa, ohjaus tapahtui paljon epävirallisissa tilanteissa kuten kokouksissa ja tapaa-misissa (hevostalleilla).

Kokeilun tuloksena saimme sel-keyttä tukiparitoiminnan tarpeesta, nykyisistä toimijoista ja toimintaym-päristöstä. Erityisesti kokeilu selkeytti koordinaattorin omaa roolia. Jatkossa koordinaattori keskittyy hallinnointiin ja tukiaikuisten tukemiseen ja koke-musten jakamiseen.

Kokeilun myötä selkiytyi käsityk-semme toiminnan mielekkyydestä ja tarpeellisuudesta. Saimme hyvän ko-kemuksen myös tukiaikuisen rekry-tointiprosessin tärkeydestä. Toimintaan mukaan tulevan tukiaikuisen tulee olla luotettavia ja toimintaan sopivia, jotta koordinaattori voi luottaa prosessin etenemiseen ja antaa työrauhan tuki-pareille. Lisäksi huomasimme, että oli-si hyvin tärkeää saada kunta mukaan toimintaan.

1. Aloitus2. Tiedotus 2.1 Toiminnan testaus

3. Tukiaikuisten yhteinen tapaaminen

4. Sopivien tukinuori- ja aikuinen-parien löytäminen

5. Tukiparien ensimmäinen tapaaminen

6. Tukiparitoiminta7. Tukiaikuisten vertaistapaamiset

8. Toiminnan lopetus 9. Raportointi 10. Jälkityö, jatkon mietintä


Tukiparitoiminnan pilotti: Kuopion seurakunta

TUKIPARITOIMINNAN LÄHTÖ-KOHTANA Kuopiossa oli tiivis-tää eri toimijoiden yhteistyötä

ja löytää yhdessä keinoja nuorten opin-tojen keskeyttämisen ehkäisemiseen. Kohderyhmäksi valitsimme ammattiin opiskelevat nuoret.

Kuopiossa toiminnasta tietodettiin omien verkostoiden kautta, tehtiin muutama lehtijuttu ja radiohaastatte-lu. Toimintaan mukaan lähteneet tuki-aikuiset löytyivät yhteistyöverkoston toimijoista. Verkostossa ovat mukana seurakunnan erityisnuorisotyö ja Nuor-ten Palvelut ry. Aikuiset koulutettiin toimintaan yhdessä Nuorten Palvelun kanssa.

Tukiparitoiminnan kohderyhmäksi valikoituivat aluksi ammattiin opis-kelevat nuoret, mutta kohdejoukko on laajentunut myös muihin nuoriin. Toiminnassa pyrittiin ennaltaehkäise-mään nuorten opintojen keskeyttämi-siä. Tavoitteena oli vaikuttaa nuorten vapaa-ajan viettoon ja sitä kautta tukea heitä elämän hallinnassa ja jaksamises-sa. Tuettavat nuoret löytyivät Savon ammatti- ja aikuisopiston, paikkakun-nan koulujen, seurakunnan, terveyden-huollon ja kaupungin erityisnuorisotyön

kautta. Osa nuorista tai heidän vanhem-pansa ottivat itse yhteyttä.

Muodostuneet tukiparit täyttivät toiminnan alkaessa yhdessä tavoite-paperin, johon kirjattiin ylös toiminnan tavoitteet, tapaamisten muoto ja tiheys sekä muita toimintaan vaikuttavia te-kijöitä. Toiminnan alettua tukihenkilöt toimittivat kuukausittain raportit toi-minnasta. Lisäksi heidän kanssaan kes-kusteltiin tavoitteiden saavuttamisesta puolen vuoden välein. Samalla katsot-tiin oliko toiminnalle jatkotarpeita.

Toiminnan arvioimiseksi ja kehit-tämiseksi järjestettiin Savon ammatti- ja aikuisopiston oppilashuollon hen-kilöstölle tilaisuus, jossa käytiin läpi kokemuksia tukiparitoiminnasta sekä kehitettiin yhteistyömallia ja toimintaa edelleen. Oppilaitoksen näkökulmasta toiminta oli tarpeellista ja vaikuttavaa. He kokivat, että oli ollut helppo ohjata nuoria toiminnan piiriin ja käytännöt aloituspalavereista sopimuksen tekoon ovat olleet selkeitä ja joustavia. Toimin-nan kehittymisen ja laajenemisen mah-dollistamiseksi tiedotamme jatkossa toiminnasta laajemmin, jotta toimintaan saataisiin mukaan myös muita työikäi-siä ja erialoilla toimivia aikuisia.


Tukiparitoiminnan pilotti: Jyvälän Nuoret

JYVÄSKYLÄSSÄ tukiparitoiminnan lähtökohtana on ollut, että jokai-sella nuorella on oikeus aikuisen

tukeen. Perusteeksi on riittänyt todettu tuen tarve. Toiminnassa mukana olevat tukiaikuiset olivat sosiaalialan opiske-lijoita. Meistä malli on ollut toimiva ja innostava.

Jyväskylässä tukiaikuiset olivat va-paaehtoisia, tähän toimintaan rekrytoi-tuja, vähintään 20-vuotiaita sosiaalialan opiskelijoita. Opiskelijat löytyivät paik-kakunnan oppilaitoksista, joissa meillä oli avoin haku toimintaan. Lisäksi rekry-toimme erikseen kaksi kertaa vuodessa toimintaan lisää aikuisia, jonka päät-teeksi järjestimme perehdytyksen.

Tukiparitoiminnassa mukana olevat nuoret olivat 13–19-vuotiaita, elämänsä nivelvaiheessa olevia nuoria. He tulivat toimintaan mukaan oman toiminnan tai yhteistyökumppaneiden toiminnan piiristä sekä koulujen henkilökunnan kautta. Tarkoituksena oli tarjota nuorille tukea tilanteessa, jossa ongelmat eivät vielä ole liian suuret.

Toiminnassa yksi haastavimmista vaiheista oli nuoren ja vapaaehtoisen aikuisen yhdistäminen. Yhdistämisen on tehnyt toiminnasta vastaava koordi-

naattori, joka on tavannut ja haastatel-lut molemmat. Yhdistämiseen kiinnitet-tiin paljon huomiota ja aikaa. Panostus maksoi itsensä takaisin, sillä yhdistä-misen jälkeen tukiparit toimivat todella hienosti ja ongelmia oli minimaalisesti.

Tukiparit tekivät toimintansa alussa tukiparisopimuksen ja suunnittelevat toimintansa yhdessä. Lisäksi järjes-timme tukipareille yhteistä toimintaa, jossa heillä on mahdollisuus tutustua toisiinsa. Alun jälkeen parit toimivat itsenäisesti ja heihin pidettiin yhteyttä tarpeen mukaan. Toteutuneesta toimin-nasta ja siitä saaduista kokemuksista raportoitiin täyttämällä raporttilomake ja palautekysely. Lisäksi järjestettiin lopputapaaminen. Raportissa pari ar-vioi itse toiminnan tavoitteiden toteu-tumista.

Tukiaikuisille järjestettiin vuoden aikana neljä vertaistapaamista ja nejä työohjausta sekä keväällä ja syksyllä toiminnan päätöstilaisuudet. Toimin-nan päättyessä nuoret, tukiaikuiset ja huoltajat täyttivät nimettömän palau-tekyselyn liittyen toiminnan onnistumi-seen ja osallistumisen mielekkyyteen. Heiltä saadun palautteen perusteella toimintaa kehitettiin eteenpäin.


Tukiparitoiminnan pilotti: Kiteen ja Tohmajärven seurakunnat

KITEEN JA TOHMAJÄRVEN tu-kiparitoiminta oli tarkoitettu 12–19-vuotiaille nuorille, jotka

tarvitsivat jonkinlaista tukea esimerkik-si kotoa lähtemiseen tai harrastusten ja ystävien löytämiseen. Tukiparitoiminta oli hyvä lisätyökalu osana erityisnuo-risotyötä.

Kiteellä ja Tohmajärvellä toiminnan lähtökohtana oli käynnistää tukiparitoi-mintaa omista verkostoista löytyvien tuttujen ja luotettavien aikuisten kans-sa. Toiminnasta viestittiin paikallisleh-dissä, vanhempainilloissa sekä kouluis-sa järjestetyissä esittelytapaamisissa.

Mukaan lähteneet tukiaikuiset oli-vat aktiivisia aikuisia, jotka toimivat jo muuten vapaaehtoisena toiminnassam-me tai ovat esimerkiksi nuorena käyttä-neet meidän palveluja. Nuorisokahvila toimi hyvänä sisään heittopaikkana ja aikuiset tulivat itse kysymään tarvi-taanko vapaaehtoisia. Tukiaikuisille järjestetty perehdytys oli käytännön-läheinen tilaisuus, jossa käytiin läpi kohtaamista, kuuntelemista ja aikuisen vallankäyttöä suhteessa nuoreen.

Nuoret pääsivät mukaan toimintaan ottamalla yhteyttä kirkon nuorisotyön-ohjaajaan tai koulussa kuraattoriin, terveydenhoitajaan tai muuhun yh-teistyöstä tietävään henkilöön. Mah-dollisuutena oli myös, että tukiaikuinen itse ehdotti nuorta mukaan toimintaan.

Toiminta aloitettiin kokoontumalla

yhdessä perheen kanssa ja tekemällä sopimus, jossa laadittiin toiminnalle tavoitteet. Mitään ei tehty perheeltä sa-lassa. Tapaamisessa tehtiin myös lyhyt toimintasuunnitelma, jossa selkeästi ja avoimesti kuvattiin nuorelle toiminnan tavoitteet ja siihen liittyvät sitoumuk-set. Pelisäännöt tehtiin suullisesti.

Tukiaikuisia tavattiin muun toimin-nan kautta, jolloin oli mahdollisuus pu-hua ja tutustua enemmän ilman mitään sen kummempaa tavoitetta. Saatettiin vain kysyä miten tukihenkilöillä me-nee. Ongelmatilanteissa tukiaikuisia neuvottiin ottamaan yhteyttä meihin, seurakunnan työntekijöihin, joilla oli vastuu toiminnasta ja sitä kautta velvol-lisuus olla käytettävissä, tavoitettavissa ja tavattavissa. Lisäksi järjestimme tu-kiaikuisille kaksi kertaa vuodessa yhtei-siä tapaamisia, joissa painotettiin ver-taistukea ja vapaata jutustelua ruuan ääressä. Tukisuhteen loppuessa järjes-tettiin vielä erillinen loppukeskustelu.

Toiminnasta saadun palautteen ja kokemuksen perusteella aiomme jat-kossa haastaa vahvemmin kokonaisia yhteisöjä mukaan nuorten arjen tukemi-seen. Uuden toimintamallin tavoitteena on luoda nuoren tukemiseen verkosto, joka on käytettävissä jos ja kun tarvet-ta ilmenee. Tämä tapahtuu muodosta-malla aikuisen ja nuoren välille toimiva vuorovaikutussuhde osallistamalla nuori mukaan lähteneen yhteisön toi-


mintaan. Toiminta voi johtaa tukipari-suhteen muodostumiseen, mutta se ei ole yhteisöllisen mallin ensisijainen ta-voite. Tavoitteena on ylipäätään saada nuorten elämään turvallisia aikuiskon-takteja. Tällöin vastuuhenkilön ja nuo-ren kanssa tehdään sopimus löyhem-mästä toiminnasta. Jos toiminnassa nousee esille tarve ja halu tukea nuorta henkilökohtaisemmin, niin silloin tuki-

pariraha (300 €€) olisi käytettävissä. Täs-sä tapauksessa tukipari tekee erillisen sopimuksen tukiparitoiminnan käytän-töjen mukaisesti. Mallissa seurakunnan työntekijöiden tehtävä on löytää omien verkostojensa kautta ne nuoret, jotka hyötyisivät toiminnasta. Työntekijät hoitavat myös yhteydet nuorten kotei-hin ennen toimintaa ja sen aikana ja ongelmatilanteissa.

1. Alkutiedotus

2. Rekry (tukiaikuinen)

3. Koulutus (tukiaikuinen)

2. Rekry(nuoret)

5. Tukiparien valinta 6. Nuoren, aikuisen ja koordinaattorin tapaaminen

7. Tukiparitoiminta

8. Vertaistapaamiset (6kpl)

9. Lopetus

10. Jälkityö

11. Raportointi


Liite 1: Tukiparihakemuksen mallilomake

Tukiparitoiminnan suunnitelma Tukiparitoiminnan suunnitelmalla on mahdollisuus hakea tukiparitoimintaan tukea 300 €/tukipari. Raha tulee käyttää vuoden sisällä sen maksamisesta. Tukipäätös tehdään 2 viikon sisällä hake-muksen saapumisesta. Yhdellä tukiaikuisella voi olla enintään kaksi tukinuorta. Tukiaikuisen ja nuoren yhdessä täyttämä suunnitelma palautetaan allekirjoitettuna.

YhteystiedotTukiaikuinen:Nimi:Osoite: Puhelinnumero: Sähköpostiosoite: Tilinumero: Mahdollinen viite:

Nuori:Nimi: Osoite: Puhelinnumero: Sähköpostiosoite:

1. Kuvaus nuoren elämäntilanteesta ja tuen tarpeesta

2. Tukiparitoiminnan tavoitteet

3. Toimintasuunnitelma

4. Seuranta- ja arviointisuunnitelma (Miten tavoitteiden saavuttamista seurataan ja arvioidaan?)

25 | Liitteet

5. Yhteistyökumppanit (Keiden kanssa ja miten tehdään yhteistyötä esim. koulu, vanhemmat, sosiaalitoimi, nuorisotoimi, seura)?

6. KustannusarvioHakemamme tukisumma: ______________€ , aika jolloin käytämme tuen: ____________Kustannusarvio tuen käytöstä (€€):

7. Nuoren huoltajien suostumusHyväksyn, että lapseni on mukana tukiparitoiminnassa. Olen keskustellut tukiparitoiminnasta ja sen tavoitteista lapseni ja hänen tukiaikuisensa kanssa.

Nimi: Puhelinnumero (gsm): Osoite: Paikka, aika

_____________________________________________________________________Huoltajan allekirjoitus ja nimenselvennys

8. Tukiparin sitoumus ja allekirjoitukset Sitoudumme raportoimaan toiminnasta ja vastaamaan rahojen käytöstä tarkoituksenmukaisesti sääntöjä noudattaen. Niiltä tukipareilta, jotka eivät raportoi ja/tai palauta ylijääneitä rahoja, pe-ritään toimintatuki takaisin kokonaisuudessaan.

• Raha käytetään tukiparitoiminnasta aiheutuviin kuluihin (esim. matkat, ruokailu, tutustumiskäynnit, pääsyliput).

• Rahaa ei voi käyttää palkkakuluihin eikä kilometrikorvauksiin.

• Tukiaikuinen sitoutuu toimittamaan tositteet kuluista raportoinnin yhteydessä. Jos jostakin kulusta on mahdotonta saada tositetta, siitä tulee tehdä kirjallinen selvitys.

• Tukiaikuinen sitoutuu palauttamaan käyttämättä jääneet rahat ja liittämään kuitin rahojen palautuksesta raporttiin.

Olen sitoutunut tukiparitoimintaan ja vakuutan antamani tiedot oikeiksi.

Paikka ja aika:________________________ _______________________________Nuoren allekirjoitus Tukiaikuisen allekirjoitus


Liite 2: Tukiparitoiminnan raportoinnin mallilomake

Nuori:Nimi Sähköposti

Tukiaikuinen:Nimi Sähköposti

1. Toiminnan kuvaus (Mitä tukipari teki, kenen kanssa, miten ja miksi?)

2. Tavoitteiden saavuttaminen (Vastasiko toiminta suunnitelmia? Missä onnistuttiin? Mikä auttoi nuorta? Millaista hyötyä tukiparitoiminnasta oli nuorelle?)

3. Seuranta ja jatkosuunnitelmat

4. Tuen käyttö (kuitit liitteenä)Jos jostakin kulusta on mahdotonta saada tositetta, siitä tulee tehdä kirjallinen selvitys. Mahdol-liset yli jääneet tai käyttämättömät rahat tulee välittömästi palauttaa [tilitiedot] Käyttämämme tukisumma: _____________€€ €, josta kuitit liitteenä.Käyttämättä jäänyt rahaosuus_____________€ € on palautettu annetulle tilille _________(pvä)

AllekirjoituksetPaikka ja aika: _______________________ ____________________________Nuoren allekirjoitus Tukiaikuisen allekirjoitus

Tukiparitoiminnan raportti Raportti täytetään toiminnan päättyessä ja palautetaan allekirjoitettuna. Jos toiminta on jostain syystä keskeytynyt tai peruuntunut, kerro keskeytymisestä ja sen syistä välittömästi yhteyshenkilölle sekä täytä tämän raportointilomakkeen niiltä osin, kun toiminta on toteutunut. Raportoimatta jättäneiltä ohjaajilta peritään myönnetty tukisumma takaisin kokonaisuudessaan.

27 | Liitteet

Liite 3: Arviointilomake nuorelle

Tällä lomakkeella halutaan saada tieto kuinka laadukkaasti onnistuttiin toteuttamaan tukiparitoiminta.

Tukiparitoiminnan aloitus ja lopetuspäivä: _______________Kuinka usein tapasitte keskimäärin (rengasta oikea vaihtoehto):

useita kertoja viikossa joka viikko joka toinen viikko kerran kuussa

KYSELY ON JAETTU 4 OSIOON. Vastaa kunkin osion väittämiin rastittamalla sopivin vaihtoehto:1 = täysin eri mieltä, 2 = osittain erimieltä, 0 = en osaa sanoa, 4 = osittain samaa mieltä, 5 =täysin samaa mieltä

Tukiparitoiminnasta oli hyötyä minulle Tukiparitoimmassa sain haluamaani tukea Voisin suositella tukiparitoimintaan osallistumista ystävälleni

1 2 0 4 5€ € € € € € € € € € € € € € €

Tukiparitoiminta perustuu vapaaehtoisuuteen, kunnioitukseen, luottamukseen ja hyvään vuorovaikutukseen.

Lähdin mukaan vapaaehtoisesti ja olisin voinut halutessani lopettaaYmmärsin mistä tukiparitoiminnassa oli kyse Tukiaikuisella oli riittävästä aikaa minulle Koin tukiaikuisen luotettavaksi Tukiaikuinen oli kiinnostunut minusta ja asioistani Pystyin luottamaan siihen, että asioitani ei kerrota eteenpäin

€ € € € € 1 2 0 4 5

€ € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € €

Tukiparitoiminnassa nuori osallistuu toiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Sain päättää mitä tukiparitoiminnassa tehdään.Teimme yhdessä tukiaikuisen kanssa tukiparihakemuksen. Hakemuksesta tuli sellainen kuin halusin. Käytimme toimintaan saamamme 300€ € toivomallani tavalla. Teimme yhdessä tukiaikuisen kanssa toiminnan päättyessä tukipariraportin. Pohdimme yhdessä tukiaikuisen kanssa kuinka hyvin olimme onnistuneet. Keskustelimme yhdessä jatkosuunnitelmista.

€ € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € €

1 2 0 4 5


Tukiparitoiminta pitää sisällään kolmivaiheisen työskentelytavan, jota tukiparit käyttävät työssään: ensin kartoitus (mitä olen tähän mennessä tehnyt haluamani asiaan eteen, millaisia suunnitelmia minulla on ja mitä mahdollisuuksia tarjolla?), toiseksi kiinnostus (mikä minua kiin-nostaisi?) ja kolmantena kokeilu (kokeilimme minua kiinnostavaa asiaa)

Keskustelimme aluksi asioistani ja siitä mitä olen jo tehnyt. Kartoitimme yhdessä tukiaikuisen kanssa mitä on tarjolla. Sain valita mikä minua kiinnostaisi. Pääsin tutustumaan vähintään yhteen uuteen asiaan.

Täydennä virke:

Tukiparitoiminta oli mielekästä koska,

Tukiparitoiminnassa hyvää oli ...

Tukiparitoiminnassa huonoa/ei niin kivaa oli ...

Mitä muuta haluaisit sanoa?

€ € € € € € € € € € € € € € € € € € € €

1 2 0 4 5

29 | Liitteet

Liite 4: Arviointilomake aikuiset

Tällä lomakkeella halutaan saada tieto kuinka laadukkaasti onnistuttiin toteuttamaan tukiparitoimintaa.

Vastaajan roolitukiaikuinenhuoltajatukiparitoiminnan koordinaattori

KYSELY ON JAETTU 5 OSIOON. Vastaa kunkin osion väittämiinrastittamalla sopivin vaihtoehto:1 = täysin eri mieltä, 2 = osittain erimieltä, 0 = en osaa sanoa, 4 = osittain samaa mieltä, 5 =täysin samaa mieltä

Tukiparitoiminnasta oli hyötyä nuorelle Tukiparitoiminta oli riittävä/sopiva tukimuoto nuorelleVoisin suositella tukiparitoimintaan osallistumista ystävälleni

Tukiparitoiminta perustuu vapaaehtoisuuteen, kunnioitukseen, luottamukseen ja hyvään vuorovaikutukseen.

Tukiparitoiminta perustui vapaaehtoisuuteen Ymmärsin mistä tukiparitoiminnassa on kyse Tukiaikuisella oli riittävästä aikaa nuorelle Tukiaikuinen oli kiinnostunut nuoresta ja nuoren asioista Tukiaikuinen oli luotettava Toiminnassa mukana olleet aikuiset eivät kertoneet eteenpäin nuoren asioita

Nuori on TUPA tukiparitoiminnan keskiössä ja osallistuu kaikkiin toiminnan vaiheisiin (suunnittelu, toteutus ja arviointi).

Nuori sai päättää mitä tehdään Nuori ja tukiaikuinen tekivät yhdessä tukiparihakemuksenHakemuksesta tuli nuoren näköinenToimintaan myönnetty 300€ €:n tuki käytettiin nuoren toivomalla tavalla Nuori ja aikuinen tekivät yhdessä tukipariraportinNuori osallistui toiminnan onnistumisen arviointiin Nuori osallistui jatkosuunnitelmien pohdintaan

1 2 0 4 5€ € € € € € € € € € € € € € €

1 2 0 4 5€ € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € €

€ € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € €

1 2 0 4 5


Tukipraitoiminta pitää sisällään kolmivaiheisen työskentelytavan, jota tukiparit käyttävät työs-sään. Toiminnan alussa kartoitetaan mitä nuori tähän mennessä tehnyt asiaan eteen, millaisia suunnitelmia nuorella on ja mitä mahdollisuuksia on tarjolla. Seuraavaksi pohditaan yhdessä mikä nuorta kiinnostaisi. Lopuksi tehdään yhdessä valinta ja nuori pääsee kokeilemaan häntä kiinnostavaa asiaa.

Tukiaikuinen keskusteli nuoren kanssa tavoitteista ja tehdyistä toimenpiteistä Tukiaikuinen kartoitti nuoren kanssa mitä on tarjollaNuori valita mikä häntä kiinnostaisiNuori pääsi toiminnan aikana tutustumaan vähintään yhteen uuteen asiaa

Lisäksi tukiaikuinen täyttää

Sain riittävän perehdytyksen Sain riittävästi tukea toimintaa Sain riittävästi ammatillista ohjausta ja vertaistukea

Täydennä virke:Tukiparitoiminta oli mielekästä koska,

Tukiparitoiminnassa hyvää oli...

Tukiparitoiminnassa huonoa/ei niin kivaa oli...

Mitä muuta haluaisit sanoa?

€ € € € € 1 2 0 4 5

€ € € € € € € € € € € € € € €

€ € € € € 1 2 0 4 5

€ € € € € € € € € €

Documents

Opas tukiparitoiminnan paikalliseen toteuttamiseen 2015