Opetus- ja koulutussanasto (OKSA)julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160797/okm22.pdf · OKSA slår dessutom broar mellan lagstiftningen och framställandet av ny kunskap

Opetus- ja koulutussanasto (OKSA)

Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2018:22

Opetus- ja koulutussanasto (OKSA) Opetus- ja kulttuuriministeriö, Sanastokeskus TSK

Opetus- ja kulttuuriministeriö, Helsinki 2018


Opetus- ja kulttuuriministeriö

ISBN PDF: 978-952-263-571-6

Helsinki 2018

Kuvailulehti

Julkaisija Opetus- ja kulttuuriministeriö huhtikuu 2018

Tekijät opetus- ja kulttuuriministeriö, Sanastokeskus TSK

Julkaisun nimi Opetus- ja koulutussanasto (OKSA)

Julkaisusarjan nimi ja numero


Lisenssi CC BY 4.0 Teema koulutus

ISBN PDF 978-952-263-571-6 ISSN PDF 1799-0351

URN-osoite http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-571-6

Sivumäärä 295 Kieli suomi, ruotsi, englanti

Asiasanatopetus, koulutus, sanasto, termi, käsite, määritelmä, tietojärjestelmä, esiopetus, perusopetus, lukiokoulutus, ammatillinen koulutus, korkeakoulut, vapaa sivistystyö, opiskelijavalinta

TiivistelmäOpetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) käynnisti yhdessä Sanastokeskus TSK:n kanssa vuonna 2010 sanastotyön, jonka tavoitteena oli tukea Opetushallituksen verkkopalveluiden kehittämistä ja myöhemmin myös muiden OKM:n hallinnonalan tietohallintohankkeiden kehittämistyötä. Sanastotyöllä on pyritty luomaan perustaa verkkopalveluiden kehittämiselle sekä koulutuksen ja tutkimuksen tietoarkkitehtuurille. Sanastotyön tuloksena syntyneen Opetus- ja koulutussanaston (OKSA) ja sen kanssa yhteensopivien tarkempien määritysten avulla tiedontuottajat, tiedon hakijat, tiedon käyttäjät ja tietojärjestelmät kykenevät kommunikoimaan mahdollisimman häiriöttömästi.

Lisäksi OKSA helpottaa ihmisten välistä viestintää. Opetus- ja koulutusalan viestinnässä on haasteena muun muassa se, että esimerkiksi eri koulutusasteita koskevassa lainsäädännössä saatetaan samasta käsitteestä käyttää eri termejä. Toisaalta samalla termillä saatetaan eri tahoilla viitata eri käsitteisiin. OKSA tarjoaa yhteisesti sovittuja käsitteiden määritelmiä ja termisuosituksia.

OKSA luo osaltaan siltoja lainsäädännön ja tietotuotannon välille. OKSA pyrkii kuvaamaan nykyisen lainsäädännön terminkäyttöä ja tulevaisuudessa mahdollisuuksien mukaan myös yhtenäistämään sitä.

OKSA-hankkeessa tehtävä työ parantaa tietojen yhteentoimivuutta, käytettävyyttä ja ymmärrettävyyttä ja lisää täten tiedon arvoa. Tällaisena työ tukee Suomeen kaavailtuja tietopolitiikan linjauksia.

OKSA palvelee termitiedon tarvitsijoita niin opetustoimen organisaatioissa kuin muillakin hallinnonaloilla. OKSA on tarkoitettu opetustoimen asiantuntijoille, lainvalmistelijoille, tietojärjestelmäasiantuntijoille, tiedottajille, toimittajille, kääntäjille ja kaikille niille, jotka tarvitsevat tietoa opetustoimen suositelluista termeistä ja siitä, mitä termeillä tarkoitetaan.

OKSA sisältää noin 560 käsitettä, joiden sisältö on selvitetty terminologista käsiteanalyysia käyttäen. Näille käsitteille on laadittu terminologiset määritelmät ja täydentäviä huomautuksia. Käsitteiden välisiä suhteita on havainnollistettu käsitekaavioiden avulla. Suomenkielisistä termeistä on annettu suositukset. Korkeakouluihin liittyville käsitteille on annettu ruotsin- ja englanninkieliset termivastineet. Puuttuvia termivastineita lisätään sanaston työstön edetessä. Samoin tulevaisuudessa sanastoon lisätään uusia käsitekokonaisuuksia, esimerkiksi varhaiskasvatuksen käsitteistö.

Kustantaja Opetus- ja kulttuuriministeriö

Julkaisun jakaja/myynti

Sähköinen versio: julkaisut.valtioneuvosto.fiJulkaisumyynti: julkaisutilaukset.valtioneuvosto.fi

Presentationsblad

Utgivare Undervisnings- och kulturministeriet april 2018

Författare undervisnings- och kulturministeriet, Terminologicentralen TSK

Publikationens titel Undervisnings- och utbildningsordlista (OKSA)

Publikationsseriens namn och nummer

Undervisnings- och kulturministeriets publikationer 2018:22

Licens CC BY 4.0 Tema Utbildning

ISBN PDF 978-952-263-571-6 ISSN PDF 1799-0351

URN-adress http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-571-6

Sidantal 295 Språk finska, svenska, engelska

Nyckelordundervisning, utbildning, ordlista, term, begrepp, definition, datasystem, förskoleundervisning, grundläggande utbildning, gymnasieutbildning, yrkesutbildning, högskolor, fritt bildningsarbete, antagning av studerande

ReferatUndervisnings- och kulturministeriet (UKM) inledde år 2010 i samverkan med Terminologicentralen TSK sammanställandet av en ordlista för utbildningssektorn i syfte att stödja Utbildningsstyrelsens utveckling av sina webbtjänster, och längre fram även andra projekt för att utveckla dataadministrationen inom ministeriets förvaltningsområde. Syftet med utarbetandet av ordlistan har varit att lägga grunden för utvecklingen av olika webbtjänster och en övergripande arkitektur för utbildning och forskning. Den resulterande Undervisnings- och utbildningsordlistan (OKSA) tillsammans med kompatibla definitioner som finns i andra källor underlättar kommunikationen för alla som har behov av att sammanställa, söka eller använda information på området.

Därtill underlättar OKSA den mellanmänskliga kommunikationen. En utmaning inom kommunikationen inom undervisning- och utbildningssektorn är att bland annat lagstiftning om olika utbildningsstadier kan använda olika termer, när man avser ett och samma begrepp. Å andra sidan kan olika instanser avse olika begrepp, trots att de använder sig av en och samma term. OKSA erbjuder gemensamt överenskomna definitioner av begrepp samt gemensamma rekommendationer för hur olika termer ska användas.

OKSA slår dessutom broar mellan lagstiftningen och framställandet av ny kunskap. OKSA strävar att beskriva termanvändningen i den gällande lagstiftningen samt framöver, i mån av möjlighet, även förenhetliga den.

Arbetet inom ramen för OKSA-projektet bidrar till bättre synergi samt större tillämpbarhet och begriplighet för den kunskap som står till buds, vilket i sin tur höjer dess informationsvärde. I den meningen stöder termarbetet de planerade informationspolitiska riktlinjerna för Finland.

OKSA är till nytta för dem som behöver kunskap om olika termer såväl inom ramen för organisationer inom undervisningssektorn som andra förvaltningsområden. OKSA är avsedd för sakkunniga inom undervisningssektorn, lagberedare, experter på datasystem, informatörer, redaktörer, översättare och för alla som behöver kunskap om vilka utbildningstermer som rekommenderas, och vad de betyder.

OKSA innehåller ca 560 begrepp, som utretts med hjälp av terminologisk begreppsanalys. För dessa begrepp har man utarbetat terminologiska definitioner jämte kompletterande anmärkningar. Begreppens inbördes relationer framgår av klarläggande begreppsdiagram. Ordlistan inkluderar rekommendationer om vilka finska termer som bör användas. För begrepp som gäller högskolesektorn anges också vilka termer på svenska och engelska som motsvarar dem. Där ekvivalenter saknas, ska ordlistan kompletteras efterhand som termarbetet går vidare. På motsvarande sätt kommer terminologin att utökas med nya begreppshelheter, till exempel för småbarnspedagogikens del.

Förläggare Undervisnings- och kulturministeriet

Distribution/beställningar

Elektronisk version: julkaisut.valtioneuvosto.fiBeställningar: julkaisutilaukset.valtioneuvosto.fi

Description sheet

Published by Ministry of Education and Culture April 2018

Authors Ministry of Education and Culture, Finnish Terminology Centre TSK

Title of publication Vocabulary of Education

Series and publication number

Publications of the Ministry of Education and Culture, Finland 2018:22

Licence CC BY 4.0 Subject Education

ISBN PDF 978-952-263-571-6 ISSN (PDF) 1799-0351

Website address http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-571-6

Pages 295 Language Finnish, Swedish, English

Keywordseducation, vocabulary, term, concept, definition, information system, pre-primary education, comprehensive school education, general upper secondary education, vocational education and training, higher education, liberal adult education, student admissions

AbstractIn 2010, the Ministry of Education and Culture and the Finnish Terminology Centre TSK launched a terminology project with the aim of supporting the development of online services of the Finnish National Agency for Education and, later on, other information management projects in the administrative branch of the Ministry of Education and Culture as well. The purpose of the terminology work was to lay a foundation for developing online services and creating an information architecture in the field of education and research. The Vocabulary of Education and the compatible, more detailed definitions, which were produced as a result of this terminology work, will help make the flow of communication between information systems and those producing, using and searching for information run as smoothly as possible.

In addition, the Vocabulary of Education will facilitate communication between people. One of the challenges for communication in the field of education is that multiple terms may be used to refer to a single concept. This problem occurs for example in the legislation concerning the different levels of education. On the other hand, the same term may also be used to refer to different concepts in different connections. The Vocabulary of Education provides jointly agreed definitions for concepts and recommends the appropriate terms for them.

Further, the Vocabulary of Education builds bridges between legislation and information production. It describes term usage in the current legislation and is intended to harmonise usage in the future as well.

The work carried out within the terminology project improves the compatibility, usability and understandability of information and thus increases the value of information. In this respect, the work is in line with the proposed guidelines for Finland's information policy.

The Vocabulary of Education serves those in need of terminological information both in the educational sector and in other administrative branches. It is intended for experts in the field of education, law drafters, information system specialists, information officers, journalists, translators, and anyone who needs information on the recommended terms and their meaning in the field of educaion.

The Vocabulary of Education contains approximately 560 concepts. The intension of the concepts has been determined through terminological concept analysis. Terminological definitions and supplementary notes are provided for each concept, and concept diagrams are used to illustrate the relations between them. Recommendations on Finnish terms to be used for each concept are provided. Term equivalents in Swedish and English are given for concepts related to higher education. The Vocabulary will be supplemented with missing equivalents as the terminology work progresses. Similarly, new concept systems, for example concepts related to early childhood education and care, will be added to the Vocabulary later on.

Publisher Ministry of Education and Culture, Finland

Distributed by/ publication sales

Online version: julkaisut.valtioneuvosto.fiPublication sales: julkaisutilaukset.valtioneuvosto.fi

EsipuheOpetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) käynnisti yhdessä Sanastokeskus TSK:n kanssa vuonna 2010 sanastotyön, jonka tavoitteena oli tukea Opetushallituksen verkkopalveluiden, kuten Opintopolku-palvelun, kehittämistä. Myöhemmin sanastotyö laajeni osaksi myös muiden OKM:n hallinnonalan tietohallintohankkeiden, kuten RAKETTI-hankkeen ja opetushallinnon raportointipalvelu Vipusen, kehittämistyötä. Sanastotyöllä on pyritty luomaan perustaa verkkopalveluiden kehittämiselle sekä koulutuksen ja tutkimuksen tietoarkkitehtuurille. Sanastotyön tuloksena syntyneen Opetus- ja koulutussanaston (OKSA) ja sen kanssa yhteensopivien tarkempien määritysten avulla tiedontuottajat, tiedon hakijat, tiedon käyttäjät ja tietojärjestelmät kykenevät kommunikoimaan mahdollisimman häiriöttömästi.

OKSA siis parantaa tietojärjestelmien yhteentoimivuutta, mutta lisäksi se helpottaa ihmisten välistä viestintää. Opetus- ja koulutusalan viestinnässä on haasteena muun muassa se, että eri koulutusasteita koskevassa lainsäädännössä saatetaan samasta käsitteestä käyttää eri nimityksiä eli termejä, ja myös yhden koulutusasteen eri oppilaitokset saattavat puhua samasta käsitteestä eri termeillä. Toisaalta samalla termillä saatetaan eri tahoilla viitata eri käsitteisiin. OKSA tarjoaa yhteisesti sovittuja käsitteiden määritelmiä ja termisuosituksia.

OKSA luo osaltaan siltoja lainsäädännön ja tietotuotannon välille. OKSA pyrkii kuvaamaan nykyisen lainsäädännön terminkäyttöä ja tulevaisuudessa mahdollisuuksien mukaan myös yhtenäistämään sitä.

OKSA-hankkeessa tehtävä työ parantaa tietojen yhteentoimivuutta, käytettävyyttä ja ymmärrettävyyttä ja lisää täten tiedon arvoa. Tällaisena työ tukee Suomeen kaavailtuja tietopolitiikan linjauksia.

OKSA palvelee termitiedon tarvitsijoita niin opetustoimen organisaatioissa kuin muillakin hallinnonaloilla. OKSA on tarkoitettu opetustoimen asiantuntijoille, lainvalmistelijoille, tietojärjestelmäasiantuntijoille, tiedottajille, toimittajille, kääntäjille ja kaikille niille, jotka tarvitsevat tietoa opetustoimen suositelluista termeistä ja siitä, mitä termeillä tarkoitetaan.

OKSAn luvut 1–7 sisältävät noin 560 käsitettä, joiden sisältö on selvitetty terminologista käsiteanalyysia käyttäen. Näille käsitteille on laadittu terminologiset määritelmät ja määritelmiä täydentäviä huomautuksia. Käsitteiden välisiä suhteita on havainnollistettu käsitekaavioiden avulla. Suomenkielisistä termeistä on annettu suositukset. Korkeakouluihin liittyvien käsitteiden termeille on annettu ruotsin- ja englanninkieliset vastineet – muiden koulutusasteiden vastinetermejä julkaistaan sanaston myöhemmissä laitoksissa.

OKSAan kuuluu myös liite, jossa on suosituksia noin 45 European Credit Transfer and Accumulation System (ECTS) -tietoelementin suomenkielisiksi nimiksi sekä lyhyet kuvaukset tietoelementtien sisällöstä. Tämän liitteen sisällön laatimisessa on poikettu terminologisen sanastotyön periaatteista.

OKSAssa on keskitytty määrittelemään opetustoimen omia käsitteitä. Näiden käsitteiden lisäksi alalla käytetään julkishallinnon yhteisiä käsitteitä. Opetustoimen sanastotyössä on toistaiseksi tunnistettu noin 40 julkishallinnon yhteistä käsitettä, jotka liittyvät opetustoimeen. Nämä käsitteet löytyvät kansallisessa sanastotyöprosessissa määriteltyinä Julkisen hallinnon yhteisestä sanastosta (https://sanastot.suomi.fi).

Yhteisiä käsitteitä on myös opetustoimella ja Kelalla. Opetustoimen sanastotyössä on toistaiseksi tunnistettu noin 10 Kelan käyttämää käsitettä, jotka liittyvät myös opetustoimeen. Kelan käsitteet löytyvät termipankki TEPAsta (www.tsk.fi/tepa).

OKSA perustuu opetustoimen lainsäädäntöön, olemassa olevien sähköisten hakupalveluiden ja Opintopolku-verkkopalvelun aineistoihin sekä sanastojaoksen ja kielityöryhmien asiantuntijoiden pohdintoihin. Lisäksi sanastojaos ja kielityöryhmät ovat konsultoineet ulkopuolisia asiantuntijoita. Opetustoimen sanastojaos on työskennellyt JHS 175 Julkisen hallinnon sanastotyöprosessi -suosituksen mukaisesti opetustoimen intressiyhteisönä.

OKSAn ensimmäisestä laitoksesta on rajattu pois sellaiset aihepiirit, joiden käsitteistöä ei ole vielä sanastojaoksessa kokonaisuudessaan käsitelty. Esimerkiksi varhaiskasvatukseen, koulutuksen arviointiin ja kurinpitoon liittyvät luvut ja käsitteet puuttuvat sanastosta toistaiseksi kokonaan.

OKM vastaa osaltaan julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin kehittämisestä, ja OKSAn ylläpito ja kehittäminen jatkuu osana tätä työtä. OKSAsta julkaistaan myöhemmin uusia laitoksia, joihin sisällytetään käsitetietojen muokkauksia ja täydennyksiä sekä kokonaan uusia, ensimmäisessä laitoksessa julkaisemattomia käsitteitä, termejä ja erikielisiä vastineita.

OKSAa laativaan asiantuntijaryhmään1 kuuluvat ensimmäistä laitosta julkaistaessa

Kirsi Alila, opetusneuvos, opetus- ja kulttuuriministeriö (2016–)Tero Huttunen, erityisasiantuntija, työryhmän puh.johtaja, opetus- ja kulttuuriministeriö (2016–)Ilmari Hyvönen, ylitarkastaja, työryhmän 3. puh.johtaja, opetus- ja kulttuuriministeriö (2011–)Kari Korhonen, erikoissuunnittelija, opetus- ja kulttuuriministeriö (2011–)Tomi Kytölä, ylitarkastaja, työryhmän 2. puh.johtaja, opetus- ja kulttuuriministeriö (2014–)Antti Laitinen, CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy (2017–)Kirsi Lamberg, ylitarkastaja, opetus- ja kulttuuriministeriö (2017–)Tim Lamminranta, erityisasiantuntija, Opetushallitus (2013–)Anne Onnela, opetusneuvos, opetus- ja kulttuuriministeriö (2017–)Katarina Repo (os. Stubbe), ratkaisuarkkitehti, Opetushallitus (2011–)Totti Tuhkanen, erikoissuunnittelija, Turun yliopisto (2010–)Erja Vitikka, opetusneuvos, Opetushallitus (2011–)Riina Kosunen, terminologi, Sanastokeskus TSK (2011–).

Sanaston ammatillista koulutusta koskevien käsitteiden määrittelytyöhön osallistuivat vuonna 2017 asiantuntijaryhmän tukena

Seija Rasku, opetusneuvos, opetus- ja kulttuuriministeriöSeija Suonuuti, projektiterminologi, Sanastokeskus TSK.

OKSAa laativaan asiantuntijaryhmään ovat aiemmin kuuluneet

Ulla Angervo, erityisasiantuntija, Opetushallitus (2011–2015)Jukka Haapamäki, ylitarkastaja, opetus- ja kulttuuriministeriö (2011–2015)Ville Heinonen, neuvotteleva virkamies, opetus- ja kulttuuriministeriö (2011)Mia Honkanen, ylitarkastaja, opetus- ja kulttuuriministeriö (2011–2012)Seppo Hyppönen, asiantuntijayksikön päällikkö, Opetushallitus (2011–2012)Mikael af Hällström, ylitarkastaja, Ydinsanastoryhmän vetäjä, Verohallinto (2010–2011)Leena Kononen, kehittämispäällikkö, opetus- ja kulttuuriministeriö (2011–2013)Ville Liski, projektisuunnittelija, opetus- ja kulttuuriministeriö (2010–2011)Ari Luostarinen, projektisuunnittelija, opetus- ja kulttuuriministeriö (2011–2014)Satu Meriluoto, verkkopäätoimittaja, Opetushallitus (2010–2011)Paula Merikko, koordinaattori, CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy (2013–2014)Manne Miettinen, kehityspäällikkö, CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy (2011–2013)Jarkko Moilanen, kehittämispäällikkö, opetus- ja kulttuuriministeriö (2016–2017)Erja Nokkanen, projektipäällikkö, opetus- ja kulttuuriministeriö (2010–2011)Marianne Portin, opetusneuvos, Opetushallitus (2011–2015)Suvi Remes, sovellusasiantuntija, CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy (2014–2016)Aino Rikkinen, apulaisrehtori, Pohjois-Karjalan Aikuisopisto (2010–2011)Seppo Ränninranta, IT-arkkitehti, Opetushallitus (2011)Ritva Sammalkivi, projektipäällikkö, opetus- ja kulttuuriministeriö (2010–2013)Sirpa Suhonen, terminologi, Sanastokeskus TSK (2010–2011)Outi Tasala, CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy (2016–2017)Aki Tornberg, opetusneuvos, opetus- ja kulttuuriministeriö (2011–2015)Pirjo Väyrynen, opetusneuvos, Opetushallitus (2011–2013).

OKSAn käsitteiden ruotsin- ja englanninkieliset vastinetermit työstetään tätä tarkoitusta varten kootuissa kielityöryhmissä koulutusasteittain. OKSAn ensimmäisen laitoksen julkaisemiseen mennessäovat työskennelleet ainoastaan korkeakoulujen ruotsin ja englannin kielityöryhmät.

Korkeakoulujen käsitteiden ruotsin- ja englanninkielisten vastineiden hakeminen on ollut korkeakoulujen yhteisen Glossary Group -kielityöryhmän vastuulla. Glossary Group kuuluu nykyisin OKM:n Tietovirta- ja sanastotyön koordinaatioryhmän alaisuuteen.

1 OKM käynnisti opetustoimen sanastotyön vuonna 2010 osana SADe-ohjelman Oppijan verkkopalvelukokonaisuuden esiselvitystä.Vuonna 2011 työtä jatkettiin OKM:n asettaman tietotuotantoryhmän sanastojaoksessa ja vuonna 2012 OKM:n hallinnonalan tietohallintohankkeiden (Opetushallituksen verkkopalvelut, RAKETTI-hanke, opetushallinnon raportointipalvelu Vipunen) välisenä yhteistyönä, jota hankkeiden vastuuhenkilöt koordinoivat. Vuonna 2016 perustettiin erillinen opetustoimen sanastojaos Tietovirta- ja sanastotyön koordinaatioryhmän alaisuuteen.

Korkeakoulukäsitteiden ruotsinkielisten vastineiden työstämiseen ovat osallistuneet

Tove Ahlskog-Pursiainen, Hanken Svenska handelshögskolanErja Antell, Aalto-yliopistoNiina Arppe, Hanken Svenska handelshögskolanAnna Byman, Helsingin yliopistoSabina Eerola, Hanken Svenska handelshögskolanMirva Huhta, Laurea-ammattikorkeakouluHarriet Kurten, Åbo AkademiAntti Laitinen, CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy (siht.) (2017–)Martta Lindström, Helsingin yliopistoMonica Nerdrum, Åbo AkademiNinni Ojanen, Helsingin yliopistoNike Parland, valtioneuvoston kansliaSuvi Remes, CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy (siht.) (2014–2016)Pia Rydestedt, Aalto-yliopistoPuck Sumelius, Helsingin yliopistoLilian Sjöberg, ArcadaHelena Strandell, HankenJohanna Söderholm, Aalto-yliopistoOuti Tasala, CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy (siht.) (2016–2017)Kuno Öhrman, Aalto-yliopistoRiina Kosunen, Sanastokeskus TSK (terminologi).

Korkeakoulukäsitteiden englanninkielisten vastineiden työstämiseen ovat osallistuneet

Irina Aittomäki, HAMKMerja Fleming, valtioneuvoston kansliaIrma Hallberg-Rautalin, Helsingin yliopistoBill Hellberg, Aalto-yliopistoAntti Koskinen, Turun yliopistoJoanna Kumpula, University Admissions FinlandAntti Laitinen, CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy (siht.) (2017–)Anna Naukkarinen, Tampereen teknillinen yliopistoVilja Pitkänen, Aalto-yliopistoSuvi Remes, CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy (siht.) (2014–2016)Minna Salomaa, TaideyliopistoTina Seidel, Helsingin yliopistoOuti Tasala, CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy (siht.) (2016–2017)Päivi Tikkanen, TaideyliopistoUlrika Sundelin, OpetushallitusIrina Venho, University Admissions FinlandRiina Kosunen, Sanastokeskus TSK (terminologi).

Sanaston ruotsin- ja englanninkielisten termiehdokkaiden hakemiseen Glossary Group -kielityöryhmän työn tueksi ovat osallistuneet alan asiantuntijoiden lisäksi Sanastokeskus TSK:n terminologit Riina Kosunen ja Päivi Kouki sekä OKM:n korkeakouluharjoittelija Emily Strohm.

Sanaston tallennus- ja muokkaustekniikasta on vastannut Sanastokeskus TSK:n IT-suunnittelija Saku Seppälä.

Sanastohankkeen aikana on pyydetty tietoa ja kommentteja sanaston asiantuntijatyöryhmän ulkopuolisilta asiantuntijoilta.

Sanaston laatimiseen käytetyn terminologisen työn on rahoittanut opetus- ja kulttuuriministeriö.

SisällysluetteloEsipuhe............................................................................................................................................................. 7

Käsitekaavioluettelo........................................................................................................................................ 12

Kuvaluettelo.................................................................................................................................................... 14

Sanaston rakenne ja merkinnät......................................................................................................................15Käsitteet, määritelmät ja termit..................................................................................................................15Sanaston rakenne..................................................................................................................................... 15Termitietueen rakenne.............................................................................................................................. 16Käsitekaavioiden tulkinta........................................................................................................................... 18

1 Yleisiä käsitteitä.......................................................................................................................................... 21

2 Koulutusjärjestelmä..................................................................................................................................... 26

3 Toimijat........................................................................................................................................................ 303.1 Koulutustoimijat................................................................................................................................. 30

3.1.1 Koulutustoimijoihin liittyviä käsitteitä....................................................................................393.2 Koulutusorganisaatiot........................................................................................................................ 413.3 Koulutuksen toimielimiä....................................................................................................................493.4 Henkilöstö......................................................................................................................................... 503.5 Henkilön rooleja oppimisessa tai koulutuksessa...............................................................................61

4 Koulutuksen ja opetuksen sisällöt ja normit.................................................................................................674.1 Normatiivinen ohjaus.........................................................................................................................67

4.1.1 Säädökset............................................................................................................................ 674.1.2 Opetussuunnitelman ja tutkinnon perusteet.........................................................................69

4.2 Tutkintorakenne (1)........................................................................................................................... 724.2.1 Ammatillisten tutkintojen rakenne.........................................................................................754.2.2 Lukio-opintojen rakenne.......................................................................................................784.2.3 Korkeakoulututkinnon rakenne.............................................................................................81

4.3 Oppiaine........................................................................................................................................... 854.4 Koulutustoimijan opetussuunnitelmat ja koulutustarjonta..................................................................87

4.4.1 Opetussuunnitelma..............................................................................................................874.4.1.1 Opetussuunnitelmaan liittyviä käsitteitä...............................................................94

4.4.2 Koulutustarjonta...................................................................................................................954.5 Opetuksessa (1), koulutuksessa (1), opintosuorituksessa ja tutkinnossa käytettävä kieli sekä opetus

(1) ja koulutus (1) kielen mukaan......................................................................................................994.6 Opintojen ja osaamisen laajuus......................................................................................................103

5 Haku ja valinta.......................................................................................................................................... 1065.1 Haku............................................................................................................................................... 106

5.1.1 Henkilön toiminta koulutukseen pääsemiseksi...................................................................1065.1.2 Koulutukseen hakemisen vaiheita......................................................................................1115.1.3 Hakutapoja ja -tyyppejä......................................................................................................1135.1.4 Hakukelpoisuus.................................................................................................................. 1195.1.5 Muita hakukäsitteitä...........................................................................................................123

5.2 Valinta............................................................................................................................................. 1265.2.1 Koulutustoimijan tai koulutusorganisaation opiskelijavalintaprosessi.................................1265.2.2 Valintatyyppejä................................................................................................................... 1315.2.3 Hakijan roolit valinnassa ja valinnan tilat tietojärjestelmässä..............................................1345.2.4 Haku ja valinta: tietojärjestelmän käsitteitä.........................................................................137

5.2.4.1 Hakukohde........................................................................................................1375.2.4.2 Tietojärjestelmällä suoritettava opiskelijavalintaan liittyvä prosessi....................1405.2.4.3 Haku- ja valintajärjestelmässä käsiteltävät tiedot...............................................143

5.3 Peruskoulun määräytyminen tai valinta...........................................................................................148

6 Koulutuksen toteuttaminen ja opintoprosessit...........................................................................................1506.1 Opetus (1)....................................................................................................................................... 150

6.1.1 Opetuksen (1) ja opiskelun koodistokäsitteitä....................................................................1586.2 Koulutus (1)..................................................................................................................................... 160

6.2.1 Koulutus (1) luonteen, koulutusasteen ja koulutuslajin mukaan.........................................1606.2.2 Koulutus (1) tutkintotavoitteisuuden, järjestäjän ja tavoitteen mukaan...............................1656.2.3 Perusopetuksen lajeja........................................................................................................1696.2.4 Ammatillisen koulutuksen lajit (vuonna 2018 voimaan tulleen reformin jälkeen).................1716.2.5 Ammatillisen koulutuksen lajit, järjestämismuodot ja -tavat (ennen vuonna 2018 voimaan

tullutta reformia)................................................................................................................. 1766.3 Koulutus (2)..................................................................................................................................... 178

6.3.1 Tutkintoon johtamattomat koulutukset (2)..........................................................................1816.3.1.1 Ennen vuotta 2015 järjestettyjä tutkintoon johtamattomia, ammatilliseen

koulutukseen hakeutumista edistäviä koulutuksia (2)........................................1846.4 Opiskeluoikeuteen liittyviä toimenpiteitä..........................................................................................186

6.4.1 Ilmoittautuminen................................................................................................................. 1906.4.2 Opiskelun tai koulunkäynnin keskeytyminen......................................................................195

6.5 Opiskelun tuki................................................................................................................................. 1986.5.1 Oppilaan ohjaus ja opinto-ohjaus.......................................................................................1986.5.2 Opintososiaaliset edut ja opintososiaaliset palvelut............................................................1996.5.3 Muut opiskelua tukevat palvelut.........................................................................................2026.5.4 Oppilaan ja opiskelijan tukeminen perusopetuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa....202

6.6 Henkilökohtaistaminen ammatillisessa koulutuksessa....................................................................2086.7 Opiskelijaliikkuvuus.........................................................................................................................2116.8 Työelämään tutustuminen ja työharjoittelu......................................................................................2146.9 Oppilaan suoritukset, arvosanat ja näytöt.......................................................................................216

6.9.1 Todistus.............................................................................................................................. 2166.9.2 Tutkinto.............................................................................................................................. 224

6.9.2.1 Toisen asteen tutkinnot......................................................................................2296.9.2.2 Korkeakoulututkinto...........................................................................................2336.9.2.3 Ulkomainen tutkinto...........................................................................................2396.9.2.4 Aiemmat ammatilliset tutkinnot...........................................................................241

6.9.3 Opintosuorituksia...............................................................................................................2436.9.4 Tutkinnon suorittaminen ammatillisessa koulutuksessa.....................................................2456.9.5 Oppilaan ja opiskelijan suorituksen arviointi.......................................................................249

6.9.5.1 Arvioinnin tarkistaminen, uusiminen ja oikaisu sekä arvosanan korottaminen. . .2546.10 Suoritusten hyväksilukeminen, osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen.................................2576.11 Opiskeluun ja tutkinnon suorittamiseen liittyvät maksut.................................................................2606.12 Muita koulutuksen toteuttamiseen/läpivientiin ja opintoprosesseihin liittyviä käsitteitä..................263

7 Muita opetustoimeen liittyviä käsitteitä......................................................................................................264

8 Liite: European Credit Transfer and Accumulation System (ECTS) -tietoelementtien nimiä ja sisältökuvauksia suomeksi........................................................................................................................271

8.1 Koulutustoimija (Learning Opportunity Provider).............................................................................2718.2 Koulutus (Learning Opportunity).....................................................................................................274

Englanninkielinen hakemisto / English index.................................................................................................279

Ruotsinkielinen hakemisto / Svenskt register................................................................................................284

Suomenkielinen hakemisto........................................................................................................................... 288

KäsitekaavioluetteloKäsitekaavio 1. Kasvatus, opetus ja koulutus............................................................................................25Käsitekaavio 2. Koulutusjärjestelmä...........................................................................................................29Käsitekaavio 3. Koulutustoimijat.................................................................................................................34Käsitekaavio 4. Koulutustoimija, koulutusorganisaatio, toimipiste ja toimipaikka........................................38Käsitekaavio 5. Koulutusorganisaatiot.......................................................................................................48Käsitekaavio 6. Koulutuksen henkilöstö.....................................................................................................55Käsitekaavio 7. Opettaja............................................................................................................................ 60Käsitekaavio 8. Henkilön roolit oppimisessa/koulutuksessa.......................................................................66Käsitekaavio 9. Opetussuunnitelman ja tutkinnon perusteet......................................................................71Käsitekaavio 10. Tutkintorakenne..............................................................................................................73Käsitekaavio 11. Tutkinnon rakenne (osien pakollisuuden mukaan)..........................................................74Käsitekaavio 12. Ammatillisten tutkintojen rakenne....................................................................................77Käsitekaavio 13. Lukio-opintojen rakenne..................................................................................................80Käsitekaavio 14. Opintokokonaisuus ja opintojakso...................................................................................84Käsitekaavio 15. Oppiaine.........................................................................................................................86Käsitekaavio 16. Opetussuunnitelma.........................................................................................................93Käsitekaavio 17. Koulutustarjonta ja opetustarjonta...................................................................................98Käsitekaavio 18. Opetuksessa (1), koulutuksessa (1), opintosuorituksessa ja tutkinnossa käytettävä kieli sekä opetus (1) ja koulutus (1) kielen mukaan.........................................................................................102Käsitekaavio 19. Opintojen ja osaamisen laajuusyksikkö sekä rahoitukseen vaikuttava yksikkö.............105Käsitekaavio 20. Henkilön toiminta koulutukseen pääsemiseksi..............................................................110Käsitekaavio 21. Koulutukseen hakemisen vaiheita.................................................................................112Käsitekaavio 22. Hakutapoja ja -tyyppejä.................................................................................................118Käsitekaavio 23. Hakukelpoisuus............................................................................................................122Käsitekaavio 24. Muita hakukäsitteitä......................................................................................................125Käsitekaavio 25. Koulutustoimijan tai koulutusorganisaation opiskelijavalintaprosessi............................130Käsitekaavio 26. Valintatyypit...................................................................................................................133Käsitekaavio 27. Hakijan roolit valinnassa ja valinnan tilat tietojärjestelmässä.........................................136Käsitekaavio 28. Hakukohde....................................................................................................................139Käsitekaavio 29. Koulutuksen hakumenettelyn tietojärjestelmällä suoritettava prosessi..........................142Käsitekaavio 30. Haku- ja valintajärjestelmässä käsiteltävät tiedot..........................................................147Käsitekaavio 31. Peruskoulun määräytyminen tai valinta.........................................................................149Käsitekaavio 32. Opetus (1)..................................................................................................................... 157Käsitekaavio 33. Opetuksen (1) ja opiskelun koodistokäsitteitä...............................................................159Käsitekaavio 34. Koulutus (1) luonteen, koulutusasteen ja koulutuslajin mukaan....................................164Käsitekaavio 35. Koulutus (1) tutkintotavoitteisuuden, järjestäjän ja tavoitteen mukaan..........................168Käsitekaavio 36. Perusopetuksen lajeja...................................................................................................170Käsitekaavio 37. Ammatillisen koulutuksen lajeja.....................................................................................175Käsitekaavio 38. Ammatillisen koulutuksen lajeja ja muotoja (ennen vuoden 2017 reformia)..................177Käsitekaavio 39. Koulutus (2) -käsitteen alakäsitteitä..............................................................................180Käsitekaavio 40. Tutkintoon johtamattomat koulutukset (2).....................................................................183Käsitekaavio 41. Opiskeluoikeuteen liittyviä toimenpiteitä........................................................................189Käsitekaavio 42. Ilmoittautumiskäsitteitä..................................................................................................193Käsitekaavio 43. Korkeakoulun opiskelijarekisterin päivämääriä..............................................................195Käsitekaavio 44. Opiskelun keskeytyminen.............................................................................................197Käsitekaavio 45. Opintososiaaliset edut ja opintososiaaliset palvelut.......................................................201Käsitekaavio 46. Oppimisen, koulunkäynnin ja opiskelun tuki perusopetuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa.......................................................................................................................................... 207Käsitekaavio 47. Henkilökohtaistaminen ammatillisessa koulutuksessa..................................................210Käsitekaavio 48. Opiskelijaliikkuvuus.......................................................................................................213Käsitekaavio 49. Työelämään tutustuminen ja työharjoittelu....................................................................215Käsitekaavio 50. Todistus......................................................................................................................... 218Käsitekaavio 51. Perusopetuksen ja lukion oppimääriin liittyvät todistukset.............................................221Käsitekaavio 52. Tutkintotodistus.............................................................................................................223Käsitekaavio 53. Tutkinto.........................................................................................................................228Käsitekaavio 54. Toisen asteen tutkinnot.................................................................................................232Käsitekaavio 55. Korkeakoulututkinto......................................................................................................238Käsitekaavio 56. Ulkomainen tutkinto......................................................................................................240Käsitekaavio 57. Aiemmat ammatilliset tutkinnot......................................................................................242Käsitekaavio 58. Opintosuorituksia..........................................................................................................245Käsitekaavio 59. Tutkinnon suorittaminen ammatillisessa koulutuksessa................................................248Käsitekaavio 60. Arviointi......................................................................................................................... 253Käsitekaavio 61. Suoritusten hyväksilukeminen, osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen................259

Käsitekaavio 62. Opiskeluun ja tutkinnon suorittamiseen liittyvät maksut................................................262

KuvaluetteloKuva 1. Suomen koulutusjärjestelmä.........................................................................................................26

Sanaston rakenne ja merkinnät

Käsitteet, määritelmät ja termit

Sanaston lähtökohtana on ollut luotettavien määritelmien, käsitejärjestelmien ja termivastineiden tuottaminen. Siksi sanasto on laadittu systemaattisesti, terminologisten periaatteiden ja menetelmien mukaisesti, jotka on määritelty ISO/TC 37:n (International Organization for Standardization/Technical Committee 37 Language and terminology) laatimissa kansainvälisissä standardeissa.

Terminologiselle sanastotyölle on ominaista käsitekeskeisyys. Siinä missä sanakirjat tarkastelevat sanoja ja niiden merkityksiä, terminologisten sanastojen lähtökohtana ovat käsitteet ja niiden väliset suhteet.

Käsitteet ovat ihmisen mielessään muodostamia ajatusmalleja, jotka vastaavat tiettyjä todellisuuden kohteita, niin sanottuja tarkoitteita. Tarkoitteet voivat olla konkreettisia (esim. tutkintotodistus) tai abstrakteja (esim. opiskelu), ja niillä on erilaisia ominaisuuksia (esimerkiksi opiskelun ominaisuus on, että siinä henkilö käyttää aikaa ja tietoista huomiota uusien tietojen tai taitojen omaksumiseen tai osaamisen kartuttamiseen). Näistä ominaisuuksista muodostettuja ajatusmalleja kutsutaan käsitepiirteiksi. Käsitteen sisältö muodostuu joukosta erilaisia käsitepiirteitä, joista olennaiset ja erottavat kuvataan määritelmän avulla. Terminologiset määritelmät on kirjoitettu sellaiseen muotoon, että niiden avulla voidaan tunnistaa kunkin käsitteen paikka käsitejärjestelmässä. Termit puolestaan ovat käsitteiden nimityksiä, joiden avulla voidaan lyhyesti viitata käsitteen koko sisältöön.

Sanaston rakenne

Sanaston alkuosa (luvut 1–7) on ryhmitelty aiheenmukaisesti jäsenneltyihin lukuihin, joissa toisiinsa liittyvät käsitteet on pyritty sijoittamaan lähekkäin. Sanaston liitteessä (”European Credit Transfer and Accumulation System (ECTS) -tietoelementtien nimiä ja sisältökuvauksia suomeksi”) termit on lueteltu aakkosjärjestyksessä eikä niillä ole terminologisten periaatteiden mukaisia käsitekuvauksia.

Aakkosellinen hakemisto löytyy sanaston lopusta. Hakemistoon on poimittu suositettavien ja hylättävien termien lisäksi muita hakusanoja, jotka liittyvät läheisesti tiettyyn käsitteeseen. Muut hakusanat viittaavat siihen käsitteeseen ja sen numeroon, jonka yhteydessä kyseistä termiä käsitellään.

15

Termitietueen rakenne

Käsitteet on esitetty sekä numeroituina termitietueina että käsitejärjestelmiä kuvaavina kaavioina. Käsitekaaviot ja termitietueet on tarkoitettu toisiaan tukeviksi esitysmuodoiksi. Kaikki sanaston käsitteeteivät ole mukana kaavioissa.

Termitietueessa käsitteille annetaan ensin suomenkieliset termit. Jos käsite on määritelty, termien jälkeen seuraa suomenkielinen määritelmä ja mahdolliset määritelmää täydentävät lisätiedot eli huomautukset. Käsitteet on numeroitu juoksevasti. Alla on esimerkkinä käsitettä lukukausi-ilmoittautumispäivämäärä käsittelevä termitietue ja merkintöjen selitykset:

383 käsitteen numero

lukukausi-ilmoittautumispäivämäärä suomenkieliset termit; suositettavin ensimmäisenä, jos termejä on useita

~ lukuvuosi-ilmoittautumispäivämäärä termi viittaa hieman määritellystä käsitteestä poikkeavaan käsitteeseen, mutta siitä ei kuitenkaan voi sanoa, että se olisi laajempi tai suppeampi kuin määritelty käsite

sv datum n för terminsanmälan ruotsinkieliset vastineet, suositettavin ensimmäisenä (n = ett-suku)

en date of registration for the academic term englanninkieliset vastineet, suositettavin ensimmäisenä, jos termejä on useita

not: enrolment date termi tarkoittaa eri asiaa kuin suositettava termi, eikä sitä pitäisi käyttää tässä merkityksessä, tai termi on kielenvastainen

päivämäärä, jona opiskelija on opiskelijarekis-terin merkinnän mukaan tehnyt lukukausi-ilmoit-tautumisen

määritelmä (alkaa pienellä kirjaimella, ei pistettä lopussa, kursivointi viittaa sanastossa määriteltyyn käsitteeseen)

Tietojärjestelmiin merkitään hienomman jaon mukainen tieto eli tieto lukukausi-il-moittautumisesta. Lukuvuosi-ilmoittautu-mispäivämäärä päätellään lukukausi-il-moittautumispäivämääristä. Lukuvuosi-il-moittautumispäivämäärä on siis päivä-määrä, jona opiskelija on opiskelijarekis-terin merkinnän mukaan tehnyt tiettyyn lukuvuoteen liittyvät lukukausi-ilmoittautu-miset.

huomautus (normaali virke, erotettu määritelmästä sisennyksellä, antaa lisätietoa käsitteestä, esimerkkejä, tietoa termien käytöstä yms.)

Käsitteen tunnus: tmpOKSAID499 OKSA-hankekauden aikainen käsitteentunnus, jonka avulla sanaston käsitteisiin voi viitata esim. viitearkkitehtuuri- tai tietojärjestelmätyössä.

Luokka: korkeakoulut koulutusaste tai muu aihepiiri, jolle/johon käsite kuuluu

16

Kooste kaikista käsitteiden yhteydessä sanasto-osuudessa käytetyistä merkintätavoista:

lihavointi suomenkielinen suositettava termi (ensimmäisenä suositettavin ja sen jälkeen hyväksyttävät synonyymit)

kursivointi (määritelmässä tai huomautuksessa:) viittaus tässä sanastossa määriteltyyn käsitteeseen

(1) (suluissa oleva numero termin perässä:) homonyymi; sanastossa on useita kirjoitusasultaan samanlaisia termejä, joilla on eri merkitys, esim. arviointi (1) ja arviointi (2)

mieluummin kuin:hellre än:rather than:

termin käyttöä ei suositeta kielellisistä syistä (esim. vierasperäisyyden vuoksi)

ei:inte:not:

termi tarkoittaa eri asiaa kuin suositettava termi, eikä sitä pitäisi käyttää tässä merkityksessä, tai termi on kielenvastainen

* termiehdotus

† termi on vanhentunut

sv ruotsinkieliset vastineet (suositettavin ensin)

en englanninkieliset vastineet (suositettavin ensin)

/FI/ suomenruotsia

/SE/ ruotsinruotsia

/GB/ Ison-Britannian englantia

/US/ Yhdysvaltain englantia

f termin suku on feminiini

m termin suku on maskuliini

n ruotsin termi on ett-sukuinen

pl termi on monikkomuotoinen

verbi

verb

(suomen-, ruotsin- tai englanninkielisen) termin sanaluokka on verbi

< termi tai vastine viittaa määriteltyä käsitettä laajempaan käsitteeseen

> termi tai vastine viittaa määriteltyä käsitettä suppeampaan käsitteeseen

~ termi tai vastine viittaa hieman määritellystä käsitteestä poikkeavaan käsitteeseen, mutta siitä ei kuitenkaan voi sanoa, että se olisi laajempi tai suppeampi kuin määritelty käsite

(vanhentunut) (teksti kaarisuluissa käsitteen numeron alla:) käsite on vanhentunut

<perusopetus, ammatillinen koulutus>

(teksti kulmasuluissa käsitteen numeron alla:) ala tai alat, jo(i)lle määritelmä on rajattu tai joiden näkökulmasta määritelmä on kirjoitettu

(esiopetus) (teksti kaarisuluissa termin perässä:) täsmennys termin käyttöalasta tai tapauksista, joissa termiä voidaan käyttää

Käsitteen tunnus: tmpOKSAIDxxxx

OKSA-hankekauden aikainen käsitteen tunnus, jonka avulla sanaston käsitteisiin voi viitata esim. viitearkkitehtuuri- tai tietojärjestelmätyössä. Tunnus on otettu käyttöön ennen julkisen hallinnon tunnuskäytännesuosituksen valmistumista.

17

Luokka: ammatillinen koulutus, korkeakoulut

koulutusaste tai muu aihepiiri, jolle/johon käsite kuuluu

Käytetyt aihepiiriluokat:

• esiopetus• perusopetus• lukiokoulutus• ammatillinen koulutus• korkeakoulut• vapaa sivistystyö• opiskelijavalinnat• yleinen/yhteinen (= yleiskielen käsite tai useampaan kuin

kolmeen em. aihepiireistä kuuluva käsite)

Käsitekaavio: Korkeakoulun opiskelijarekisterin päivämääriä

viittaus käsitekaavioon tai -kaavioihin, jo(i)ssa käsite esiintyy

Käsitekaavioiden tulkinta

Käsitekaaviot havainnollistavat käsitteiden välisiä suhteita ja auttavat hahmottamaan kokonaisuuksia. Sanastossa esiintyy terminologisia käsitesuhteita, joita on kuvattu UML:n (Unified Modeling Language) mukaisilla merkintätavoilla (ks. ISO 24156-1 Graphic notations for concept modelling in terminology work and its relationship with UML -- Part 1: Guidelines for using UML notation in terminology work). Tämän alaluvun lopussa olevassa kaaviossa on annettu esimerkkejä käsitesuhteiden kuvaamisesta.

Käsitteen merkitseminen kaavioon• sanasto-osuudesta käsitteen tiedoista on poimittu kaavioon käsitteen numero, ensimmäinen

suositettava termi, mahdollinen homonyymin numero kaarisuluissa ja määritelmä• lihavoimaton termi on kaaviossa helpottamassa kaavion tulkintaa, mutta sitä ei ole määritelty

sanastossa

Hierarkkinen suhde (kolmioon päättyvä viiva )• vallitsee laajemman yläkäsitteen (opetus (1)) ja sitä suppeamman alakäsitteen (ryhmäopetus

ja yksilöopetus) välillä• alakäsite sisältää kaikki yläkäsitteen piirteet sekä vähintään yhden lisäpiirteen, mutta sitä

vastaa suppeampi joukko tarkoitteita kuin yläkäsitettä• alakäsite voidaan ajatella yläkäsitteen erikoistapaukseksi• kolmion kärki osoittaa yläkäsitteeseen

Koostumussuhde (vinoneliöön päättyvä viiva )• alakäsitteet ovat osia yläkäsitteenä olevasta kokonaisuudesta• yläkäsitteen piirteet eivät sisälly alakäsitteeseen kuten hierarkkisessa käsitejärjestelmässä• esimerkiksi ammatillinen tutkinto koostuu tutkinnon osista• vinoneliö kiinnittyy yläkäsitteeseen• koostumussuhteen osien määrää voidaan tarvittaessa kuvata seuraavilla merkinnöillä:

○ 1..* ilmaisee sitä, että yläkäsite koostuu yhdestä tai useammasta alakäsitettä vastaavasta osasta

○ 2..* ilmaisee sitä, että yläkäsite koostuu kahdesta tai useammasta alakäsitettä vastaavasta osasta

Assosiatiivinen suhde (viiva ilman symbolia)• käsitesuhde, jota ei voida luokitella hierarkkiseksi tai koostumussuhteeksi (esim. ajalliset,

paikalliset, toiminnalliset, välineelliset sekä alkuperään ja syntyyn liittyvät suhteet)• assosiatiivisen suhteen tyyppi käy yleensä ilmi määritelmän kielellisestä muodosta• esimerkiksi opiskelijavaihdon ja vaihto-opiskelijan välillä on assosiatiivinen suhde: vaihto-

opiskelija on toimija, joka osallistuu opiskelijavaihto-toimintaan

18

Moniulotteinen käsitejärjestelmä (viiva, jonka yhteyteen on tekstillä merkitty jaotteluperuste)• yläkäsitteestä päästään erilaisiin alakäsitevalikoimiin eli ulottuvuuksiin käyttämällä eri

jaotteluperusteita• yhteen ulottuvuuteen kuuluvat eli yhden jaotteluperusteen mukaiset (kaaviossa saman

jaotteluperusteen alle merkityt) alakäsitteet eivät voi yhdistyä uudeksi käsitteeksi (esimerkiksi esiopetus ei voi olla korkeakoulutusta)

• eri ulottuvuuksiin kuuluvia eli eri jaotteluperusteiden alla olevia alakäsitteitä voidaan yhdistää uusiksi käsitteiksi (esimerkiksi toisen asteen koulutus voi olla aikuiskoulutusta)

• jaotteluperusteen nimitys on usein merkitty viivan viereen (esimerkiksi koulutus (1) on jaettu alakäsitteisiin yhtäältä koulutusasteen ja toisaalta koulutuslajin mukaan)

Katkoviivoilla kuvattu käsitesuhde• katkoviivoilla merkitään käsitesuhteet, jotka eivät käy ilmi määritelmien sanamuodoista

(esimerkiksi käsitteiden koulutukseen hakeminen ja haku- ja valintajärjestelmä välinen assosiatiivinen suhde on merkitty katkoviivalla, koska koulutukseen hakemisen määritelmässä ei viitata suoraan haku- ja valintajärjestelmään eikä päinvastoin

• katkoviivoilla kuvatut käsitesuhteet täydentävät määritelmiä ja tukevat käsitteiden ymmärtämistä

• katkoviivalla voidaan merkitä niin hierarkkinen suhde, koostumussuhde kuin assosiatiivinen suhdekin

• ks. esimerkiksi käsitekaavio 30 (Koulutuksen hakumenettelyn tietojärjestelmällä suoritettava prosessi)

19

20

koulutus (1) asteen mukaan

6 koulutus (1)organisoitu toiminta, jonka tavoitteena on tuottaa opetukseen (1) perustuvaa osaamista

nuorten koulutus

286 ryhmäopetusopetusryhmälle tarkoitettu opetus (1)

288 yksilöopetusyhdelle oppijalle tarkoitettu opetus (1)

320 esiopetusvarhaiskasvatukselle ominaisia toimintatapoja hyödyntävä koulutus (1), johon osallistutaan pääsääntöisesti oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna ja jonka tavoitteena on edistää lapsen oppimisedellytyksiä

321 perusopetuskaikille tarkoitettu yleissivistävä koulutus, jonka lakisääteinen oppimäärän laajuus on yhdeksän vuotta

322 toisen asteen koulutusperusopetuksen jälkeen annettava ammatillinen koulutus tai lukiokoulutus

324 korkeakoulutustoisen asteen koulutuksen jälkeen korkeakoulussa (1) annettava koulutus (1)

331 aikuiskoulutusaikuisille suunniteltu ja järjestetty koulutus (1)

2 opetus (1)vuorovaikutukseen perustuva toiminta, jonka tavoitteena on oppiminen

HIERARKKINEN SUHDE

KOOSTUMUSSUHDE

koulutuslajin mukaan

MONIULOTTEINEN KÄSITEJÄRJESTELMÄ

133 tutkinnon osatyöelämän toimintakokonaisuuksien pohjalle rakentuva arvioitava osaamisen kokonaisuus, jollaisista ammatillinen tutkinto muodostuu

482 ammatillinen tutkintoammatillisen osaamisen kohottamiseen ja ylläpitämiseen sekä ammattitaidon osoittamiseen tarkoitettu tutkinto

430 opiskelijavaihtotoiminta, jossa opiskelija suorittaa osan yhden maan oppilaitoksen tai korkeakoulun (1) tutkinnosta toisen maan oppilaitoksessa tai korkeakoulussa (1)

431 vaihto-opiskelijaopiskelija, joka osallistuu opiskelijavaihtoon

ASSOSIATIIVINEN SUHDE

jaottelu-peruste

1..*

Opetus- ja koulutussanasto (OKSA), 1. laitos

1 YLEISIÄ KÄSITTEITÄ 1kasvatus sv fostran en < education (1); upbringing

määritelmävuorovaikutukseen perustuva toiminta, jonka tavoitteena on kehittää yksilöstä eettisesti vastuukykyinenyhteiskunnan jäsen

huomautusKasvatuksen myötä kulttuuriset arvot, tavat ja normit välittyvät ja muovautuvat. Osaltaan kasva-tuksen tavoite on siirtää kulttuuriperintöä sekä tärkeinä pidettyjä arvoja ja traditioita seuraavalle sukupolvelle, mutta kasvatuksen avulla halutaan myös uudistaa ajattelu- ja toimintatapoja. Kasvatuksen sivistystehtävänä on tietoisesti ohjata yksilöllisen identiteetin muotoutumista ja huolehtia, että muotoutuminen tapahtuu sosiaalisesti hyväksyttävällä tavalla.

Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan varhaiskasvatuslain (36/1973) mukaan lapsen suunnitelmal-lista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen (1) ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu pedagogiikka.

Perusopetuksella on opetustavoitteiden lisäksi kasvatustavoitteita. Perusopetuslain (628/1998) mukaan perusopetuksella pyritään kasvattamaan oppilaita ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyi-seen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antamaan heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja.

Yliopistolain (558/2009) mukaan yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta (1) sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa.

Englannin käsite education on laajempi kuin suomen kasvatus, niin että termillä education viita-taan kasvatuksen lisäksi muun muassa opetukseen (1), koulutukseen (1) ja sivistykseen.

Käsitteen tunnus: tmpOKSAID116

Luokka: yleinen/yhteinen

Käsitekaaviot: Kasvatus, opetus ja koulutus ja Koulutus (1) luonteen, koulutusasteen ja koulutuslajin mukaan

2opetus (1) sv undervisning (1) en teaching (1); instruction (1); < education (2)

määritelmävuorovaikutukseen perustuva toiminta, jonka tavoitteena on oppiminen

huomautusOpetuksella (1) ja kasvatuksella on osin yhteneväisiä tavoitteita.

Englannin käsite education on laajempi kuin suomen opetus (1), niin että termillä education viita-taan opetuksen (1) lisäksi muun muassa kasvatukseen, koulutukseen (1) ja sivistykseen.



Käsitekaaviot: Kasvatus, opetus ja koulutus, Opetuksessa (1), koulutuksessa (1), opintosuorituksessa ja tutkinnossa käytettävä kieli sekä opetus (1) ja koulutus (1) kielen mukaan, Opetus (1) ja Opetuksen (1) ja opiskelun koodistokäsitteitä

21

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20090558




3oppiminen sv lärande; inlärning; ~ lära sig verben learning

määritelmäprosessi, jossa yksilö omaksuu uusia tai muuttaa olemassa olevia tietoja, taitoja, käyttäytymistä, arvojatai mieltymyksiä

huomautusErityisesti varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa painottuu oppimaan oppiminen, joka voidaan määritellä prosessiksi, joka edistää yksilön kykyä omaksua uusia tai muuttaa olemassa olevia tietoja, taitoja, käyttäytymistä, arvoja tai mieltymyksiä.



Käsitekaaviot: Kasvatus, opetus ja koulutus ja Työelämään tutustuminen ja työharjoittelu

4opettaminen; opetus (2) sv undervisning (2); ~ lära ut verben teaching (2); instruction (2); tuition (1); ~ facilitation

määritelmäopetuksen (1) osa, jossa henkilö auttaa tai ohjaa toista henkilöä oppimaan

huomautusEnglannin sanalla facilitation viitataan esimerkiksi erityistarpeisen (kuten vammaisen) oppilaan tai opiskelijan avustajan toimintaan, jonka tavoitteena on auttaa oppilasta tai opiskelijaa osallistu-maan opetukseen (1). Lisäksi sanalla facilitation viitataan esimerkiksi vertaisopetukseen, jossa edistyneemmät opiskelijat auttavat varhaisemmassa vaiheessa olevia opiskelijoita opiskelussa.

Ks. opettaja.



Käsitekaavio: Kasvatus, opetus ja koulutus

5opiskelu sv < studier pl en study

määritelmätoiminta, jossa henkilö käyttää aikaa ja tietoista huomiota uusien tietojen tai taitojen omaksumiseen tai osaamisen kartuttamiseen

huomautusRuotsin termi studier viittaa myös suomen opinnot-käsitteeseen.



Käsitekaaviot: Kasvatus, opetus ja koulutus ja Opetuksen (1) ja opiskelun koodistokäsitteitä

22


6koulutus (1) sv utbildning (1)

inte: skolning

en < education (3); training

määritelmäorganisoitu toiminta, jonka tavoitteena on tuottaa opetukseen (1) perustuvaa osaamista

huomautusKoulutus (1) on laaja ja varsin abstrakti käsite. Esimerkki termin koulutus (1) käytöstä: ”Tutkinto-koulutuksen ohella Suomen koulutusjärjestelmä tarjoaa runsaasti aikuisille suunnattua koulu-tusta.”

Tutkintotavoitteisuuden mukaan koulutus (1) voidaan jakaa tutkintoon johtavaan koulutukseen, tutkintoon valmistavaan koulutukseen ja koulutukseen, joka ei johda eikä valmista tutkintoon.

Englannin käsite education on laajempi kuin suomen koulutus (1), niin että termillä education viitataan koulutuksen (1) lisäksi muun muassa kasvatukseen, opetukseen (1) ja sivistykseen.

Vrt. koulutus (2).

Ks. myös opettaminen, oppiminen, opiskelu.



Käsitekaaviot: Kasvatus, opetus ja koulutus, Opetuksessa (1), koulutuksessa (1), opintosuorituksessa ja tutkinnossa käytettävä kieli sekä opetus (1) ja koulutus (1) kielen mukaan, Koulutus (1) luonteen, koulutusasteen ja koulutuslajin mukaan ja Koulutus (1) tutkintotavoitteisuuden, järjestäjän ja tavoitteen mukaan

7koulutus (2) sv utbildning (2) en studies (1); learning opportunity (1); > study programme (1); > degree programme (1);

> vocational education and training (1) (ammatillinen koulutus); > VET (1) (ammatillinen koulutus); ~ learning opportunity specification (koulutuksen (2) kuvauksesta; SFS-EN 15982:en ja SFS-EN 15981/AC)

määritelmäsuunniteltu opintojen ja järjestelyjen kokonaisuus, jonka tavoitteena on lisätä johonkin aihepiiriin tai alaan liittyvää osaamista tai tarjota valmiudet tutkinnon tai muun kokonaisuuden suorittamiseen

huomautusKoulutukset (2) ovat tapa käytännössä organisoida ja toteuttaa koulutusta (1).

Koulutukset (2) voivat olla tutkintoon (esimerkiksi filosofian maisterin tutkinto) johtavia tai tutkin-toon johtamattomia (esimerkiksi korkeakoulun (1) opintokokonaisuus tai ammatillisen koulu-tuksen valmentava koulutus, korkeakoulun (1) erikoistumiskoulutus tai perusopetuksen lisä-opetus).

Standardissa Metadata for Learning Opportunities, Advertising (SFS-EN 15982:en) käytetään termiä learning opportunity specification (lyhenne LOS), jolla tarkoitetaan opetussuunnitelmassa (2) määritellyn koulutuksen (2) rakenteen, sisällön ja tavoitteiden kuvausta.

Standardissa European Learner Mobility Achievement Information (SFS-EN 15981/AC) käsite learning opportunity specification on määritelty lähes samoin kuin em. standardissa.



Käsitekaaviot: Kasvatus, opetus ja koulutus, Tutkintorakenne, Koulutustarjonta ja opetustarjonta, Muitahakukäsitteitä, Koulutus (2) -käsitteen alakäsitteitä ja Tutkintoon johtamattomat koulutukset (2)

23


8koulutuksen toteutus; koulutus (3) sv utbildning (3); > utbildningstillfälle en organisation of studies; studies (2); learning opportunity (2); > study programme (2);

> degree programme (2); > vocational education and training (2) (ammatillinen koulutus); > VET (2) (ammatillinen koulutus); learning opportunity instance (SFS-EN 15982:en ja SFS-EN 15981/AC)

määritelmäkoulutustoimijan organisoima, tiettyyn aikaan ja paikkaan sijoittuva koulutus (2)

huomautusMääritelmässä mainitulla ”paikalla” voidaan tarkoittaa myös esimerkiksi tietoverkkoa. Koulu-tuksen toteutus voi myös sijoittua kahteen tai useampaan eri paikkaan (esimerkiksi jos suoma-laiseen oppilaitokseen sijoittuvaan koulutuksentoteutukseen sisältyy ulkomailla suoritettava harjoittelu).

Varsinaisen opiskelun ja opettamisen voidaan katsoa tapahtuvan koulutuksen toteutuksessa. Koulutuksen toteutuksessa syntyvät myös opintosuoritukset.

Koulutuksen toteutus voi olla esimerkiksi Aalto-yliopistossa toteutettava tuotantotalouden diplo-mi-insinöörin koulutus, jonka laajuus on 120 opintopistettä ja joka alkaa syksyllä 2015.

Standardeissa Metadata for Learning Opportunities, Advertising (SFS-EN 15982:en) ja Euro-pean Learner Mobility Achievement Information (SFS-EN 15981/AC) tätä vastaavasta käsit-teestä käytetään termiä learning opportunity instance (lyhenne LOI).

Ruotsin termi utbildningstillfälle viittaa tässä määriteltyä koulutuksen toteutus -käsitettä suppeampaan käsitteeseen; esimerkiksi yhteen luentokertaan tai seminaarin yksittäiseen päivään.



Käsitekaaviot: Kasvatus, opetus ja koulutus, Koulutustarjonta ja opetustarjonta, Muita hakukäsitteitä, Hakukohde ja Koulutus (2) -käsitteen alakäsitteitä

9<standardi ”Metadata for Learning Opportunities, Advertising”>koulutusmahdollisuus; koulutus (4) sv utbildningsmöjlighet en learning opportunity (3)

määritelmäkokonaisuus, joka muodostuu koulutuksesta (2) ja siihen liittyvästä tarjolla olevasta mahdollisuudesta osallistua koulutuksen toteutukseen

huomautusKoulutusmahdollisuudet kuvataan koulutustarjonnassa.

Yleiskielessä sana koulutusmahdollisuus on merkitykseltään tässä määriteltyä laajempi ja liittyy usein koulutuspolitiikkaan (esim. ”eri maiden tarjoamat koulutusmahdollisuudet”).

Tässä määritelty käsite esiintyy lähinnä standardissa Metadata for Learning Opportunities, Advertising (SFS-EN 15982:en). Ko. standardissa tätä käsitettä vastaavasta käsitteestä käyte-tään termiä learning opportunity.



Käsitekaaviot: Kasvatus, opetus ja koulutus ja Koulutustarjonta ja opetustarjonta

24

Ope

tus- ja

koulutu

ssana

sto (OK

SA

), 1. la

itos

Käs

itekaav

io 1. K

asvatu

s, opetu

s ja koulutu

s.

25

muu koulutus (1) tarkoituksen mukaan

muu koulutus (1) asteen mukaan

muu opetuksen (1) osa

toiminta

hoito 1 kasvatusvuorovaikutukseen perustuva toiminta, jonka tavoitteena on kehittää yksilöstä eettisesti vastuukykyinen yhteiskunnan jäsen


3 oppiminenprosessi, jossa yksilö omaksuu uusia tai muuttaa olemassa olevia tietoja, taitoja, käyttäytymistä, arvoja tai mieltymyksiä

4 opettaminenopetuksen (1) osa, jossa henkilö auttaa tai ohjaa toista henkilöä oppimaan

5 opiskelutoiminta, jossa henkilö käyttää aikaa ja tietoista huomiota uusien tietojen tai taitojen omaksumiseen tai osaamisen kartuttamiseen


koulutus (1) tarkoituksen mukaan


7 koulutus (2)suunniteltu opintojen ja järjestelyjen kokonaisuus, jonka tavoitteena on lisätä johonkin aihepiiriin tai alaan liittyvää osaamista tai tarjota valmiudet tutkinnon tai muun kokonaisuuden suorittamiseen

koulutus (2) sen mukaan mihin johtaa

muu

filosofian maisterin tutkintoon johtava koulutus (2)

tietoja tietoliikennetekniikan perustutkintoon johtava koulutus (2)

muu

koulutus (2) aikaan ja paikkaan sijoittumisen mukaan

9 koulutusmahdollisuuskokonaisuus, joka muodostuu koulutuksesta (2) ja siihen liittyvästä tarjolla olevasta mahdollisuudesta osallistua koulutuksen toteutukseen


311 yleissivistävä koulutuskoulutus (1), jonka tarkoituksena on antaa tietoja ja taitoja, jotka auttavat toimimaan ja vaikuttamaan yhteiskunnassa

312 ammatillinen koulutuskoulutus (1), jonka tarkoituksena on tuottaa ammatillista osaamista ja tukea elinikäistä oppimista sekä ammatillista kasvua

varhaiskasvatus



muu

8 koulutuksen toteutuskoulutustoimijan organisoima, tiettyyn aikaan ja paikkaan sijoittuva koulutus (2)

koulutus (2) laajuuden mukaan

KOOSTUMUS-SUHDE

ASSOSIATIIVINENSUHDE

HIERARKIA-SUHDE

MONIULOTTEINENJÄRJESTELMÄ

TÄYDENTÄVÄTIETO

jaottelu-peruste


2 KOULUTUSJÄRJESTELMÄ 10<Suomi>koulutusjärjestelmä sv utbildningssystem n en education system

määritelmäkokonaisuus, joka kattaa Suomessa lakisääteisesti tarjottavan varhaiskasvatuksen ja koulutuksen (1) sekä tiedot koulutuksen (1) eri vaiheiden suorittamisjärjestyksestä ja mahdollisesta ikäsidonnaisuu-desta sekä koulutuksen (1) vaiheiden kestosta

huomautusSuomen koulutusjärjestelmä muodostuu varhaiskasvatuksesta, esiopetuksesta, yhdeksänvuoti-sesta yleissivistävästä perusopetuksesta ja perusopetuksen jälkeisestä koulutuksesta (1), johon kuuluvat ammatillinen koulutus, lukiokoulutus sekä ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa annettava korkeakoulutus. Suomen koulutusjärjestelmään kuuluu myös vapaan sivistystyön koulutus.

Ks. myös oppivelvollisuus.



Käsitekaavio: Koulutusjärjestelmä

Kuva 1. Suomen koulutusjärjestelmä.

Kuvan lähde: opetus- ja kulttuuriministeriön viestintä, joulukuu 2017

26


11koulutusaste sv utbildningsnivå; utbildningsstadium en level of education; educational level

määritelmäluokka, jollaisiin koulutusjärjestelmän mukaiset koulutukset (2) jaotellaan vaativuutensa perusteella

huomautusKoulutusasteluokittelua käytetään koulutusten (2) suunnitteluun, seurantaan ja säätelyyn.

Usein tietyn koulutusasteen koulutukseen (2) valituksi tuleminen edellyttää alemman koulutusas-teen koulutuksen (2) suorittamista.

Koulutusasteluokitteluja on tällä hetkellä (kesäkuu 2013) kolme: opetushallinnon Koulutusaste 2002 -luokittelu, ISCED-luokittelu ja Tilastokeskuksen koulutusasteluokittelu.

Esimerkkejä koulutusasteista (Koulutusaste 2002 -luokittelun mukaan) ovat perusaste, toinen aste, alempi ja ylempi korkea-aste.

Ruotsin termi utbildningsstadium on vanhahtavaa kieltä.



Käsitekaaviot: Koulutusjärjestelmä ja Koulutustarjonta ja opetustarjonta

12koulutusala sv utbildningsområde n en field of education (1); field of study (1); > field of vocational education and training (ammatillinen

koulutus)

määritelmäluokka, jollaisiin koulutusjärjestelmän mukaiset koulutukset (2) jaotellaan sen perusteella, miten ne sijoittuvat tieteen, yhteiskunnan tai työelämän aloille

huomautusKoulutusalaluokittelua käytetään koulutusten (2) suunnitteluun, seurantaan ja säätelyyn.

Opetushallinnon Koulutusala 2002 -luokittelun mukaisia koulutusaloja ovat esimerkiksi kulttuu-riala sekä tekniikan ja liikenteen ala.

Koulutusalaluokitteluja on tällä hetkellä (kesäkuu 2013) neljä: opetushallinnon Koulutusala 2002-ja Opintoala 1995 -luokittelut, ISCED-luokittelu sekä Tilastokeskuksen koulutusalaluokittelu.




13<koulutustarjonta>opintoala sv < studieområde n en field of education (2) (yleiskielessä); field of study (2) (yleiskielessä);

subfield (opintohallinnon täsmällisissä jaotteluissa); area of study

määritelmäalaluokka, jollaisiin yhdelle koulutusalalle kuuluvat koulutukset (2) voidaan jaotella sisältöjensä saman-suuntaisuuden perusteella

huomautusEsimerkiksi opetushallinnon Koulutusala 2002 -luokittelussa tekniikan ja liikenteen koulutusalan opintoaloja ovat mm. kone-, metalli- ja energiatekniikka sekä tekstiili- ja vaatetustekniikka.

Koulutusalan alaluokitteluja on muitakin kuin opintoalaluokittelu, esimerkiksi pääaineluokittelu.

Ruotsin termiä studieområde käytetään paitsi tilastollisen opintoala-käsitteen vastineena, myös yleiskielisesti viitattaessa pääaineeseen tai koulutusohjelmaan (2).




27


14tutkintorakenne (2) (ammatillinen koulutus, korkeakoulut); > ammatillisen koulutuksen tutkintorakenne; tutkintojärjestelmä (korkeakoulut) sv examenssystem en degree system

määritelmätietylle koulutusasteelle tai muuhun vastaavaan luokitteluyksikköön kuuluvien tutkintojen kokonaisuus

huomautusAmmatillisessa koulutuksessa suoritettavissa olevat ammatilliset tutkinnot säädetään opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksessa ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteesta (835/2014).

Ammatillisessa koulutuksessa termillä tutkintojärjestelmä viitataan tässä määriteltyä laajempaan käsitteeseen, joka pitää sisällään tutkintorakenteen (2) lisäksi mm. tutkintotyypit, tutkintojen muodostumissäännöt ja tutkinnon perusteet.

Korkeakoulujen (1) tutkintojärjestelmään kuuluvia tutkintoja ovat esimerkiksi ammattikorkeakou-luissa suoritettavat ammattikorkeakoulututkinnot ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot sekä yliopistoissa suoritettavat alemmat korkeakoulututkinnot, ylemmät korkeakoulututkinnot ja jatko-tutkinnot.



Käsitekaavio: Koulutusjärjestelmä

28

https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20140835


Käsitekaavio 2. Koulutusjärjestelmä.

29

10 koulutusjärjestelmäkokonaisuus, joka kattaa Suomessa lakisääteisesti tarjottavan varhaiskasvatuksen ja koulutuksen (1) sekä tiedot koulutuksen (1) eri vaiheiden suorittamisjärjestyksestä ja mahdollisesta ikäsidonnaisuudesta sekä koulutuksen (1) vaiheiden kestosta

11 koulutusasteluokka, jollaisiin koulutusjärjestelmän mukaiset koulutukset (2) jaotellaan vaativuutensa perusteella

12 koulutusalaluokka, jollaisiin koulutusjärjestelmän mukaiset koulutukset (2) jaotellaan sen perusteella, miten ne sijoittuvat tieteen, yhteiskunnan tai työelämän aloille

13 opintoalaalaluokka, jollaisiin yhdelle koulutusalalle kuuluvat koulutukset (2) voidaan jaotella sisältöjensä samansuuntaisuuden perusteella


313 vapaa sivistystyökaikille avoin, omaehtoinen ja vapaatavoitteinen koulutus (1)

varhaiskasvatus




317 lukiokoulutusperusopetuksen oppimäärään perustuva yleissivistävä koulutus, joka antaa valmiudet aloittaa opiskelu yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa


14 tutkintorakenne (2)tietylle koulutusasteelle tai muuhun vastaavaan luokitteluyksikköön kuuluvien tutkintojen kokonaisuus

445 tutkintoopetuksesta (1) vastaavan viranomaisen vahvistamien vaatimusten mukainen suoritus, josta tehdään hallintopäätös

KOOSTUMUS-SUHDE


HIERARKIA-SUHDE


TÄYDENTÄVÄTIETO

2..*

jaottelu-peruste


3 TOIMIJAT

3.1 Koulutustoimijat 15* koulutustoimija sv utbildningsaktör en legal entity for education (tietomalli)

määritelmäoikeushenkilö, joka järjestää opetusta (1) tai koulutusta (1)

huomautusKäsite koulutustoimija on otettu käyttöön Opintopolku-palvelussa kokoavana yläkäsitteenä käsit-teille opetuksen järjestäjä, koulutuksen järjestäjä ja vapaan sivistystyön oppilaitoksen ylläpitäjä. Myös korkeakoulut (1) ovat tässä ajattelussa koulutustoimijoita.

Standardissa Metadata for Learning Opportunities, Advertising (SFS-EN 15982:en) tätä vastaa-vasta käsitteestä käytetään termiä learning opportunity provider. Standardin määritelmä käsit-teelle: ”an agent (person or organisation) that provides learning opportunities”.



Käsitekaaviot: Koulutustoimijat, Koulutustoimija, koulutusorganisaatio, toimipiste ja toimipaikka ja Koulutustoimijan tai koulutusorganisaation opiskelijavalintaprosessi

16opetuksen järjestäjä

määritelmätaho, jonka tehtävänä on järjestää esi- tai perusopetusta tai aamu- ja iltapäivätoimintaa ja jolla on tähänlakisääteinen velvollisuus tai jolle on myönnetty opetuksen järjestämislupa

huomautusOpetuksen järjestäjinä voivat toimia esimerkiksi kunnat, joilla on toimintaan lakisääteinen velvolli-suus, sekä valtio ja yliopistojen harjoittelukoulut. Muut tahot, esimerkiksi rekisteröidyt yhteisöt ja säätiöt, tarvitsevat toimintaan opetuksen järjestämisluvan.

Ruotsin termillä ”utbildningsanordnare” viitataan opetuksen järjestäjän lisäksi koulutuksen järjes-täjään.



Käsitekaaviot: Koulutustoimijat ja Koulutustoimija, koulutusorganisaatio, toimipiste ja toimipaikka

30


17koulutuksen järjestäjä; > lukiokoulutuksen järjestäjä; > ammatillisen koulutuksen järjestäjä

määritelmätaho, jonka tehtävänä on järjestää lukiokoulutusta, ammatillista koulutusta, näihin valmistavia tai valmentavia koulutuksia (2) tai taiteen perusopetusta ja jolla on opetus- ja kulttuuriministeriön myön-tämä koulutuksen järjestämislupa

huomautusKoulutuksen järjestäjinä voivat kuntien, kuntayhtymien ja valtion lisäksi toimia esimerkiksi rekis-teröidyt yhdistykset ja säätiöt.

Koulutuksen järjestäjiin voidaan rinnastaa ammattikorkeakoulut ja vapaan sivistystyön oppilai-toksen ylläpitäjät, sillä niiden kaikkien toiminta perustuu lupaan. Yliopistojen toiminta sen sijaan perustuu yliopistolakiin (558/2009).

Tilastoissa (esim. Vipunen-tilastopalvelu) koulutuksen järjestäjiin sisällytetään tässä määritel-tyjen koulutuksen järjestäjien, perusopetuksen opetuksen järjestäjien, ammattikorkeakoulujen ja vapaan sivistystyön oppilaitosten ylläpitäjien lisäksi yliopistot.

Koulutuksen järjestäjä on myös yleiskielen ilmaus, ja yleiskielessä sillä voidaan viitata myös tahoon, jolla ei ole opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämää koulutuksen järjestämislupaa.

Ruotsin termillä ”utbildningsanordnare” viitataan koulutuksen järjestäjän lisäksi opetuksen järjes-täjään.



Käsitekaaviot: Koulutustoimijat, Koulutustoimija, koulutusorganisaatio, toimipiste ja toimipaikka ja Opiskeluoikeuteen liittyviä toimenpiteitä

18vapaan sivistystyön oppilaitoksen ylläpitäjä

määritelmätaho, jonka tehtävänä on järjestää vapaan sivistystyön koulutusta ja jolla on opetus- ja kulttuuriministe-riön myöntämä oppilaitoksen ylläpitämislupa

huomautusKs. vapaan sivistystyön oppilaitos.


Luokka: vapaa sivistystyö

Käsitekaaviot: Koulutustoimijat ja Koulutustoimija, koulutusorganisaatio, toimipiste ja toimipaikka

19(vanhentunut)näyttötutkinnon järjestäjä; tutkinnon järjestäjä

määritelmäkoulutuksen järjestäjä tai muu säätiö tai yhteisö, joka on sopinut tutkintotoimikunnan kanssa näyttötut-kinnon järjestämisestä

huomautusNäyttötutkinnon järjestäjä tekee kunkin näyttötutkinnon järjestämisestä tutkintotoimikunnan kanssa näyttötutkinnon järjestämissopimuksen.

Ammatillisen koulutuksen vuonna 2018 voimaan tulleen reformin myötä vanhentunut käsite; tarkista mahdollinen siirtymäaika.


Luokka: ammatillinen koulutus

31



20opetuksen järjestämislupa (esi- ja perusopetus);koulutuksen järjestämislupa (lukiokoulutus, ammatillinen koulutus); tutkintojen ja koulutuksen järjestämislupa (ammatillinen koulutus); oppilaitoksen ylläpitämislupa (vapaa sivistystyö); ammattikorkeakoulun toimilupa (ammattikorkeakoulut) sv tillstånd n att ordna utbildning (koulutuksen järjestämislupa);

tillstånd n att ordna undervisning (opetuksen järjestämislupa); tillstånd n att driva läroanstalt (oppilaitoksen ylläpitämislupa)

en authorisation to provide education; education licence not: operating licence (ammattikorkeakoulut)

määritelmäyhteisölle tai säätiölle annettu lupa, vaatimus, vastuu tai tehtävä järjestää koulutusta (1), koulutusta (2) tai opetusta (1)

huomautusLuvan myöntää hakemuksen perusteella opetus- ja kulttuuriministeriö tai (perusopetuksen ja ammattikorkeakoulujen tapauksessa) valtioneuvosto.

Kunnilla on velvollisuus järjestää perusopetusta, joten ne eivät tarvitse perusopetuksen järjestä-miseen lupaa.

Ammatillisessa koulutuksessa tutkintojen ja koulutuksen järjestämislupa on lupa ammatillisten tutkintojen ja ammatillisen koulutuksen järjestämiseen. Ammatillisia tutkintoja ja ammatillista koulutusta voidaan järjestää myös valtion oppilaitoksissa tai Suomen solmiman valtiosopi-muksen perusteella opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksellä.

Yliopistoille ei myönnetä erikseen toimilupaa, vaan ne on lueteltu yliopistolaissa (558/2009).



Käsitekaaviot: Koulutustoimijat ja Opetuksessa (1), koulutuksessa (1), opintosuorituksessa ja tutkinnossa käytettävä kieli sekä opetus (1) ja koulutus (1) kielen mukaan

21(vanhentunut)näyttötutkinnon järjestämissopimus

määritelmänäyttötutkinnon järjestäjän ja tutkintotoimikunnan välinen sopimus näyttötutkinnon järjestämisestä

huomautusTutkinnon järjestämissopimus on oikeudellisesti sitova asiakirja.




22(vanhentunut)näyttötutkinnon järjestämissuunnitelma

määritelmänäyttötutkinnon järjestäjän laatima suunnitelma solmimansa näyttötutkinnon järjestämissopimuksen piiriin kuuluvan näyttötutkinnon järjestämisestä

huomautusAmmatillisen koulutuksen vuonna 2018 voimaan tulleen reformin myötä vanhentunut käsite; tarkista mahdollinen siirtymäaika.



32



23opetuksen järjestämismuoto (perusopetus); koulutuksen järjestämismuoto (lukiokoulutus)

huomautusTermillä opetuksen järjestämismuoto / koulutuksen järjestämismuoto viitataan siihen, miten opetus (1), koulutus (1) tai koulutus (2) on järjestetty.

Lukiokoulutuksessa koulutuksen järjestämismuodolla viitataan koulutuksen järjestämiseen lähi-opetuksena tai etäopetuksena.

Perusopetuksessa opetuksen järjestämismuodolla viitataan opetuksen (1) järjestämiseen lähi-opetuksena tai monimuoto- tai etäopetuksena taikka sisäoppilaitosmuotoisesti. Monimuoto- ja etäopetus tulee kysymykseen muille kuin oppivelvollisille järjestettävässä opetuksessa (1).

Ennen ammatillisen koulutuksen vuonna 2018 voimaan astuvaa reformia koulutuksen järjestä-mismuodolla viitattiin ammatillisessa koulutuksessa koulutuksen järjestämiseen oppilaitosmuo-toisesti tai oppisopimusmuotoisesti (ks. oppisopimuskoulutus). Ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998) koulutuksen järjestämismuodolla viitattiin koulutuksen järjestämi-seen lähiopetuksena, etäopetuksena tai monimuoto-opetuksena, oppisopimuskoulutuksena tai muutoin käytännön työtehtävien yhteydessä tapahtuvana opetuksena. 1.8.2015 voimaan tulleessa laissa ammatillisesta peruskoulutuksesta (630/1998) järjestämismuodolla viitattiin ainoastaan koulutuksen järjestämiseen oppilaitosmuotoisesti tai oppisopimusmuotoisesti.


Luokka: perusopetus, lukiokoulutus

24(vanhentunut)ammatillisen koulutuksen järjestämistapa

huomautusTermillä ammatillisen koulutuksen järjestämistapa viitataan koulutuksen (1) tai koulutuksen (2) järjestämiseen opetussuunnitelmaperusteisesti tai näyttötutkintoon valmistava koulutuksena.




25koulutusmuoto (1); koulumuoto

huomautusOpetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (986/1998) mukaan koulutusmuotoina pidetään esiopetusta, perusopetusta, lukiokoulutusta, ammatillista koulutusta, ammatillista aikuiskoulutusta, vapaata sivistystyötä ja taiteen perusopetusta.

Termiä koulutusmuoto käytetään myös tilastoissa, jolloin sillä on eri merkitys; vrt. koulutusmuoto (2).


26<tilastointi>koulutusmuoto (2)

huomautusTilastokeskuksen luokittelun mukaan koulutusmuotoja ovat koulutuksen järjestämismuotojen ja ammatillisen koulutuksen järjestämistapojen yhdistelmät eli 1) oppilaitosmuotoinen opetussuun-nitelmaperusteinen koulutus, 2) oppilaitosmuotoinen näyttötutkintoon valmistava koulutus, 3) oppisopimusmuotoinen opetussuunnitelmaperusteinen koulutus ja 4) oppisopimusmuotoinen näyttötutkintoon valmistava koulutus.


33





27omistajatyyppi

huomautusTermillä omistajatyyppi viitataan koulutuksen järjestäjään tai oppilaitoksen omistajaan (yksi-tyinen, valtio, kunta, kuntayhtymä, Ahvenanmaan maakunta, muu). Tilastokeskus pitää yllä omistajatyyppiluokitusta.


Käsitekaavio 3. Koulutustoimijat.

34

20 opetuksen järjestämislupayhteisölle tai säätiölle annettu lupa, vaatimus, vastuu tai tehtävä järjestää koulutusta (1), koulutusta (2) tai opetusta (1)

yliopistolaki

63 yliopistokoulutusorganisaatio, jonka tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta ja tieteellistä ja taiteellista sivistystä sekä antaa tutkimukseen perustuvaa korkeinta opetusta (1)

15 koulutustoimijaoikeushenkilö, joka järjestää opetusta (1) tai koulutusta (1)

muu koulutustoimija

18 vapaan sivistystyön oppilaitoksen ylläpitäjätaho, jonka tehtävänä on järjestää vapaan sivistystyön koulutusta ja jolla on opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä oppilaitoksen ylläpitämislupa

60 korkeakoulu (1)ammattikorkeakoulu tai yliopisto

61 ammattikorkeakoulukoulutusorganisaatio, jonka tehtävänä on tarjota työelämän vaatimuksiin sekä tutkimukseen, taiteellisiin ja sivistyksellisiin lähtökohtiin perustuvaa opetusta (1), joka tähtää ammatillisiin asiantuntijatehtäviin

16 opetuksen järjestäjätaho, jonka tehtävänä on järjestää esi- tai perusopetusta tai aamu- ja iltapäivätoimintaa ja jolla on tähän lakisääteinen velvollisuus tai jolle on myönnetty opetuksen järjestämislupa

17 koulutuksen järjestäjätaho, jonka tehtävänä on järjestää lukiokoulutusta, ammatillista koulutusta, näihin valmistavia tai valmentavia koulutuksia (2) tai taiteen perusopetusta ja jolla on opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä koulutuksen järjestämislupa

kunta

valtio

rekisteröity yhdistys

säätiö

KOOSTUMUS-SUHDE


HIERARKIA-SUHDE


TÄYDENTÄVÄTIETO

jaottelu-peruste


28koulutusorganisaatio sv utbildningsorganisation en educational establishment; > educational institution (korkeakoulut)

määritelmäorganisaatio tai hallinnollinen yksikkö, jossa annetaan opetusta (1) ja jolla on johtaja

huomautusEsimerkkejä koulutusorganisaatioista ovat päiväkoti (esiopetuksen osalta), peruskoulu (1), lukio (1), ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, yliopisto ja vapaan sivistystyön oppilaitos.

Yksi koulutuksen järjestäjä voi organisoida toimintansa usean koulutusorganisaation kautta (esim. kunta usean peruskoulun (1) kautta).


Käsitekaaviot: Koulutustoimija, koulutusorganisaatio, toimipiste ja toimipaikka, Koulutusorganisaatiot, Opetuksessa (1), koulutuksessa (1), opintosuorituksessa ja tutkinnossa käytettävä kieli sekä opetus (1) ja koulutus (1) kielen mukaan ja Opiskeluoikeuteen liittyviä toimenpiteitä

29oppilaitos

määritelmämuu koulutusorganisaatio kuin korkeakoulu (1)

huomautusTermiä oppilaitos käytetään usein myös termin koulutusorganisaatio synonyymina, mutta yleensä oppilaitoksina pidetään vain muita koulutusorganisaatioita kuin korkeakouluja (1).

Oppilaitoksia ovat esimerkiksi päiväkoti (esiopetuksen osalta), peruskoulu (1), lukio (1), ammatil-linen oppilaitos ja vapaan sivistystyön oppilaitos.


Käsitekaaviot: Koulutustoimija, koulutusorganisaatio, toimipiste ja toimipaikka ja Koulutusorganisaatiot

30koulutusorganisaation toimipiste sv verksamhetsställe n (1); verksamhetsenhet; verksamhetspunkt; ~ campus (korkeakoulut) en educational premises; ~ campus (korkeakoulut)

määritelmäfyysinen paikka, jossa koulutusorganisaation tai jonkin sen osan toiminta tapahtuu

huomautusToimipiste on kokonaisuus, jossa toiminta tapahtuu samassa tai läheisissä katuosoitteissa ja jossa rakennusten etäisyys toisistaan on enintään satoja metrejä. Toimipisteellä ei tarkoiteta organisaatiorakenteeseen perustuvaa toimintayksikköä vaan lähtökohtana on fyysinen kokonai-suus.

Koulutusorganisaation toimipisteessä tapahtuva toiminta voi olla esimerkiksi hallintoa tai opetusta (1) (vrt. aiempi käsite opetuspiste).


Käsitekaavio: Koulutustoimija, koulutusorganisaatio, toimipiste ja toimipaikka

35


31perusopetuksen vuosiluokkien 1–6 koulu

määritelmäperuskouluun (1) kuuluva koulutusorganisaation toimipiste, jossa annetaan vuosiluokkien 1–6 opetusta(1)

huomautusAiemmin, peruskoululain (476/1983) mukaan, peruskoulu (1) jakaantui ala-asteeseen (ruots. lågstadium) ja yläasteeseen siten, että kuusi alinta vuosiluokkaa muodostivat ala-asteen ja kolme ylintä yläasteen. Vuoden 1999 alusta voimaan tulleessa perusopetuslaissa (628/1998) hallinnollinen raja ala- ja yläasteen väliltä poistettiin. Nykyisessä laissa edellytetään yhtenäistä perusopetusta, joka tosin voi jäsentyä vuosiluokkien 1–2, 3–6 ja 7–9 muodostamiin jaksoihin. Käsite ala-aste on näin ollen vanhentunut. Termi ala-aste esiintyy kuitenkin edelleen useiden oppilaitosten (perusopetuksen vuosiluokkien 1–6 koulujen) nimissä ja muutenkin arkikielessä.

Termi alakoulu, jota eräässä vaiheessa käytettiin arkikielessä viitattaessa ala-asteeseen, on vanhentunut eikä sitä tule käyttää.

Ks. myös perusopetuksen vuosiluokkien 7–9 koulu.



32perusopetuksen vuosiluokkien 7–9 koulu

määritelmäperuskouluun (1) kuuluva koulutusorganisaation toimipiste, jossa annetaan vuosiluokkien 7–9 opetusta(1)

huomautusAiemmin, peruskoululain (476/1983) mukaan, peruskoulu (1) jakaantui ala-asteeseen ja yläas-teeseen (ruots. högstadium) siten, että kuusi alinta vuosiluokkaa muodostivat ala-asteen ja kolme ylintä yläasteen. Vuoden 1999 alusta voimaan tulleessa perusopetuslaissa (628/1998) hallinnollinen raja ala- ja yläasteen väliltä poistettiin. Nykyisessä laissa edellytetään yhtenäistä perusopetusta, joka tosin voi jäsentyä vuosiluokkien 1–2, 3–6 ja 7–9 muodostamiin jaksoihin. Käsite yläaste on näin ollen vanhentunut. Termi yläaste esiintyy kuitenkin edelleen useiden oppi-laitosten (perusopetuksen vuosiluokkien 7–9 koulujen) nimissä ja muutenkin arkikielessä.

Termi yläkoulu, jota eräässä vaiheessa käytettiin arkikielessä viitattaessa yläasteeseen, on vanhentunut eikä sitä tule käyttää.

Ks. myös perusopetuksen vuosiluokkien 1–6 koulu.



33(vanhentunut)opetuspiste sv undervisningsställe n en teaching premises

määritelmäkoulutusorganisaation toimipiste, jossa järjestetään opetusta (1) tai koulutuksen toteutuksia

huomautusKoulutusorganisaatiolla voi olla useita opetuspisteitä. Opetuspiste voi olla esimerkiksi sivukoulu tai yksikkö. Koulutusorganisaatio voi jakautua opetuspisteisiin myös koulutusorganisaation opetuskielen perusteella, jolloin saman organisaation suomen- ja ruotsinkielistä koulutusta järjestävät osat muodostavat omat opetuspisteensä.

Käsite opetuspiste oli käytössä Kouluta-tietojärjestelmässä.


Käsitekaavio: Peruskoulun määräytyminen tai valinta

36






34<opetus ja koulutus>toimipaikka sv verksamhetsställe n (2); kontor; avdelning (korkeakoulut) en < unit; operational unit; place of activity (mm. tilastoissa, tietojärjestelmissä)

määritelmäkoulutusorganisaation toimipiste tai toimipisteen osa, jossa harjoitetaan pääasiassa yhdentyyppistä toimintaa

huomautusVertaa Julkisen hallinnon suositus Toimipaikan ja toimipaikkaan liittyvien käsitteiden määritelmät (JHS 195), jossa käsite toimipaikka on määritelty hallinnonalojenvälisesti.

Opetushallinnon alalla esimerkki toimipaikasta on Ounasvaaran kampuksella (toimipiste) sijait-seva Ounaskirjasto.

Toimipaikan englanninkielisenä vastineena on juoksevassa tekstissä sujuvaa käyttää termiä unit tai operational unit. Termi place of activity on ilmauksena kömpelömpi, mutta sitä voidaan käyttää esimerkiksi esitettäessä rakenteista tietoa (kuten tilastoissa ja tietojärjestelmissä).




37


Käsitekaavio 4. Koulutustoimija, koulutusorganisaatio, toimipiste ja toimipaikka.

38

muu

31 perusopetuksen vuosiluokkien 1–6 kouluperuskouluun (1) kuuluva koulutusorganisaation toimipiste, jossa annetaan vuosiluokkien 1–6 opetusta (1)

32 perusopetuksen vuosiluokkien 7–9 kouluperuskouluun (1) kuuluva koulutusorganisaation toimipiste, jossa annetaan vuosiluokkien 7–9 opetusta (1)


29 oppilaitosmuu koulutusorganisaatio kuin korkeakoulu (1)


muu koulutustoimija

16 opetuksen järjestäjätaho, jonka tehtävänä on järjestää esi- tai perusopetusta tai aamu- ja iltapäivätoimintaa ja jolla on tähän lakisääteinen velvollisuus tai jolle on myönnetty opetuksen järjestämislupa


18 vapaan sivistystyön oppilaitoksen ylläpitäjätaho, jonka tehtävänä on järjestää vapaan sivistystyön koulutusta ja jolla on opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä oppilaitoksen ylläpitämislupa

28 koulutusorganisaatioorganisaatio tai hallinnollinen yksikkö, jossa annetaan opetusta (1) ja jolla on johtaja

muu koulutusorganisaatio

30 koulutusorganisaation toimipistefyysinen paikka, jossa koulutusorganisaation tai jonkin sen osan toiminta tapahtuu

34 toimipaikkakoulutusorganisaation toimipiste tai toimipisteen osa, jossa harjoitetaan pääasiassa yhdentyyppistä toimintaa

44 peruskoulu (1)oppilaitos, joka antaa yhdeksäksi vuodeksi mitoitettua perusopetusta

46 lukio (1)yleissivistävää koulutusta antava toisen asteen oppilaitos

47 ammatillinen oppilaitosammatillista koulutusta antava toisen asteen oppilaitos

52 vapaan sivistystyön oppilaitosvapaata sivistystyötä järjestävä oppilaitos

KOOSTUMUS-SUHDE


HIERARKIA-SUHDE


TÄYDENTÄVÄTIETO

jaottelu-peruste


3.1.1 Koulutustoimijoihin liittyviä käsitteitä

35erityinen koulutustehtävä

määritelmäkoulutuksen tai opetuksen järjestämisluvassa määritelty tehtävä painottaa kasvatus, opetus (1) tai koulutus (1) tietylle osa-alueelle tai tiettyyn oppiaineeseen

huomautusErityisiä koulutustehtäviä voi olla esimerkiksi perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.

Esimerkkejä perusopetuksen erityisestä koulutustehtävästä ovat vieraskieliseen opetukseen, erityisopetukseen sekä erityiseen maailmankatsomukselliseen tai kasvatusopilliseen järjestel-mään perustuvat erityiset koulutustehtävät.

Esimerkki lukiokoulutuksen erityisestä koulutustehtävästä on lukiolle (1) annettava lupa järjestääenglanninkielistä IB-opetusta tai esimerkiksi urheilupainotteista opetusta (1).

Esimerkki kansanopiston erityisestä koulutustehtävästä on vaikeasti vammaisille tarkoitettu koulutus (1).


Luokka: perusopetus, lukiokoulutus, vapaa sivistystyö

36työelämän kehittämis- ja palvelutoiminta

määritelmäammatillisen koulutuksen yhteydessä suoritettava toiminta, jossa tuotetaan osaamisen kehittämispal-veluja pienyrityksille, muille yrityksille ja julkisyhteisöille

huomautusKäsitteen tunnus: tmpOKSAID183


37(vanhentunut)työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä

määritelmäammatillisen lisäkoulutuksen järjestäjälle annettu tehtävä työelämän kehittämis- ja palvelutoiminnan toteuttamiseksi

huomautusTyöelämän kehittämis- ja palvelutehtävä myönnetään koulutuksen järjestämisluvan myöntä-misen yhteydessä. Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän hoitamiseen voidaan myöntää hanke- ja kehittämisavustusta.




38(vanhentunut)ammattiosaamisen näyttöjen toimielin

määritelmäkoulutuksen järjestäjän asettama toimielin, jonka tehtävänä on ammattiosaamisen näyttöjen suunnit-telu, toteuttaminen ja seuranta

huomautusToimielin mm. hyväksyy koulutuksen järjestäjän suunnitelmat ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista (2), päättää ammattiosaamisen näyttöjen arvioijista ja valvoo näyt-tötoimintaa.




39


39koulutuksen järjestäjän monijäseninen toimielin

määritelmäkoulutuksen järjestäjän asettama toimielin, joka päättää opiskeluoikeuden peruuttamisesta ja palautta-misesta, määräaikaisesta erottamisesta, asuntolasta erottamisesta sekä opiskeluoikeuden pidättämi-sestä

huomautusAmmatillisessa koulutuksessa koulutuksen järjestäjän monijäseninen toimielin nimetään enin-tään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Siinä tulee olla ainakin koulutuksen järjestäjän, opiskelija-huollon, opettajien, työelämän ja opiskelijoiden edustus.

Perusopetuksessa on säännös vastaavasta toimielimestä: perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän asianomainen monijäseninen toimielin päättää määräaikaisesta erottami-sesta.

Termi koulutuksen järjestäjän monijäseninen toimielin ei ole tässä määriteltyä käsitettä täsmälli-sesti kuvaava, mutta ilmausta käytetään lukiolaissa (629/1998) ja ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (531/2017), kun viitataan tähän käsitteeseen.


Luokka: lukiokoulutus, ammatillinen koulutus

40<ammatillinen koulutus>koulutuksen järjestäjän toiminta-alue; toiminta-alue

määritelmätutkintojen ja koulutuksen järjestämisluvassa määrätty maantieteellinen alue, jonka osaamistarpeisiin ammatillisen koulutuksen järjestäjän toiminta ensisijaisesti vastaa ja jolla koulutuksen järjestäjällä on velvollisuus järjestää osaamistarpeen mukaisesti ammatillisia tutkintoja ja ammatillista koulutusta



41koulutuksen hankinta

määritelmätoiminta, jossa koulutustoimija ei tuota kaikkea koulutusta (1), tutkinnon osia tai tukitoimia itse, vaan hankkii osan niistä toiselta taholta

huomautusAmmatillisen koulutuksen järjestäjä voi hankkia koulutuksen järjestämisluvassa määrättyjen ammatillisten tutkintojen osia, niihin valmistavaa ammatillista tutkintokoulutusta, järjestämisluvanmukaista muuta koulutusta (1) tai oppisopimuskoulutusta.

Lisäksi ammatillisen koulutuksen järjestäjä voi opiskelijan yksilöllisten valintojen mahdollistami-seksi hankkia myös muita kuin koulutuksen järjestämisluvan mukaisia ammatillisten tutkintojen ja ammatillisen koulutuksen osia sekä osaamisen hankkimisen tukitoimia.

Ammatillisen koulutuksen järjestäjä voi hankkia koulutusta (1) toiselta ammatillisen koulutuksen järjestäjältä, muulta koulutuksen järjestäjältä, muulta julkiselta taholta taikka muulta yksityiseltä yhteisöltä tai säätiöltä.

Yliopistolaissa (558/2009) ja ammattikorkeakoululaissa (932/2014) säädetään koulutuksen (1) hankkimisesta toiselta korkeakoululta (1).

Vrt. maksullinen palvelutoiminta.



40







42<ammatillinen koulutus>maksullinen palvelutoiminta

määritelmätoiminta, jossa ammatillisen koulutuksen järjestäjä myy toiselle ammatillisen koulutuksen järjestäjälle ammatillisia tutkintoja ja tutkinnon osia, niihin valmistavaa ammatillista tutkintokoulutusta sekä valmen-tavaa koulutusta

huomautusVrt. koulutuksen hankinta.



43opetusta tukeva palvelu- ja tuotantotoiminta

määritelmäkoulutukseen (2) sisältyvä toiminta, jonka tavoitteena on tarjota opiskelijalle työelämän toimintaympä-ristöjä mahdollisimman hyvin vastaava oppimisympäristö

huomautusAmmatillisessa koulutuksessa opetusta tukevan palvelu- ja tuotantotoiminnan tulee liittyä koulu-tuksen järjestäjän koulutuksen järjestämisluvan mukaiseen koulutustehtävään.

Opetusta tukevaa palvelu- ja tuotantotoimintaa voi olla esimerkiksi oppilaitoksen ravintolassa, kahvilassa, kampaamossa, rakennustyömaalla, autokorjaamossa, osuuskunnassa tai erilaisissa opiskelijoiden perustamissa harjoitusyrityksissä.

Lukiokoulutuksessa opetusta tukeva palvelu- ja tuotantotoiminta on mahdollista erikoislukioissa.

Opetusta tukevan palvelu- ja tuotantotoiminnan tulee olla voittoa tavoittelematonta toimintaa.



3.2 Koulutusorganisaatiot 44peruskoulu (1); koulu

määritelmäoppilaitos, joka antaa yhdeksäksi vuodeksi mitoitettua perusopetusta

huomautusSuomessa peruskoulujen (1) ylläpitäjiä ovat kunnat, kuntayhtymät, valtio ja yksityiset tahot.

Yhdeksänvuotisen perusopetuksen lisäksi peruskouluissa (1) voidaan antaa esiopetusta, perus-opetuksen lisäopetusta ja maahanmuuttajien perusopetukseen valmistavaa opetusta (1).

Perusopetusta antavista oppilaitoksista käytetään usein myös lyhyempää termiä koulu.

Ks. myös perusopetuksen vuosiluokkien 1—6 koulu, perusopetuksen vuosiluokkien 7—9 koulu.


Käsitekaaviot: Koulutustoimija, koulutusorganisaatio, toimipiste ja toimipaikka, Koulutusorganisaatiot ja Peruskoulun määräytyminen tai valinta

45toisen asteen oppilaitos

määritelmätoisen asteen koulutusta antava oppilaitos


Käsitekaavio: Koulutusorganisaatiot

41


46lukio (1)

määritelmäyleissivistävää koulutusta antava toisen asteen oppilaitos

huomautusLukio (1) antaa yleissivistävää opetusta (1) noin 16–19-vuotiaille opiskelijoille ja aikuisopiskeli-joille.

Lukio (1) voi antaa myös lukiokoulutukseen valmistavaa koulutusta (2).



47ammatillinen oppilaitos

määritelmäammatillista koulutusta antava toisen asteen oppilaitos

huomautusAmmatilliset oppilaitokset järjestävät myös tutkintoon valmistavaa koulutusta (2) ja valmentavia koulutuksia.



48ammatillinen erityisoppilaitos

määritelmäammatillinen oppilaitos, jonka koulutus (1) on tarkoitettu oppijoille, joilla on todettu tarve saada opin-noissaan ja jatkosijoittumisessaan erityistä oppimisen ja opiskelun tukea ja joiden opetus (1) annetaan erityisopetuksena

huomautusSyynä ammatillisen erityisoppilaitoksen oppijan erityisen tuen (2) tarpeeseen voi olla esimerkiksi oppimisvaikeudet, vamma tai sairaus.



49Eurooppa-koulu

määritelmäEuroopan unionin valtioiden hallitusten yhteisesti hallinnoimaan kouluverkostoon kuuluva oppilaitos, joka tarjoaa esi- ja perusopetusta sekä yleissivistävää toisen asteen koulutusta ensi sijassa Euroopan unioniin kuuluvien organisaatioiden henkilöstön lapsille

huomautusEurooppa-koulujen antama opetus (1) noudattaa niiden omaa opetussuunnitelmaa (vrt. opetus-suunnitelma (1)).



50vieraskielinen oppilaitos

määritelmäoppilaitos, jonka koulutusorganisaation opetuskieli on muu kuin maan kansalliskieli



42


51kaksikielinen oppilaitos sv tvåspråkig läroanstalt en bilingual educational institution

määritelmäoppilaitos, jossa lainsäädännön tai viranomaisen myöntämän luvan mukaisesti käytetään kahta koulu-tusorganisaation opetuskieltä



52vapaan sivistystyön oppilaitos

määritelmävapaata sivistystyötä järjestävä oppilaitos

huomautusVapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansanopistot, kesäyliopistot, kansalaisopistot, opintokes-kukset ja liikunnan koulutuskeskukset.




53kansanopisto

määritelmävapaan sivistystyön oppilaitos, joka toimii sisäoppilaitosmuotoisesti ja antaa kokopäiväistä opetusta (1)

huomautusKansanopisto tarjoaa lukukauden tai lukuvuoden kestävää opetusta (1) sekä lyhyempiä kursseja(2). Kansanopisto tarjoaa opetusta (1) sekä nuorille että aikuisille. Kukin kansanopisto voi painottaa arvo- tai aatetaustaansa ja kasvatustavoitteitaan. Eräissä kansanopistoissa annetaan myös mm. perusopetusta, lukiokoulutusta ja ammatillista koulutusta viranomaisen myöntämän luvan mukaisesti.



54kesäyliopisto sv sommaruniversitet n en summer university

määritelmävapaan sivistystyön oppilaitos, jonka tarjonnassa painotetaan avointa korkeakouluopetusta ja alueen muihin osaamis- ja sivistystarpeisiin vastaamista ja otetaan huomioon myös alueen korkeakoulutettu väestö

huomautusAvoimen yliopisto-opetuksen tarjoaminen perustuu aina sopimukseen jonkin yliopiston kanssa.

Ks. myös koulutustarjonta, opetustarjonta.



43


55kansalaisopisto; työväenopisto

määritelmävapaan sivistystyön oppilaitos, jonka tarjonnassa painotetaan paikallisia ja alueellisia sivistystarpeita ja joka antaa pääasiassa ilta-aikaan sijoittuvaa opetusta (1) ja tarjoaa mahdollisuuksia omaehtoiselle oppimiselle ja kansalaisvalmiuksien kehittämiselle

huomautusEräiden kansalaisopistojen nimessä esiintyy sana työväenopisto. Lainsäädännön näkökulmasta kansalaisopistoilla ja työväenopistoilla ei kuitenkaan ole eroa.

Ks. myös koulutustarjonta, opetustarjonta.



56opintokeskus

määritelmävapaan sivistystyön oppilaitos, joka järjestää opintoja itse sekä yhdessä kansalais- ja kulttuurijärjes-töjen kanssa elinikäisen oppimisen, hyvinvoinnin ja aktiivisen kansalaisuuden sekä demokratian ja kansalaisyhteiskunnan toiminnan edistämiseksi



57liikunnan koulutuskeskus

määritelmävapaan sivistystyön oppilaitos, joka järjestää liikuntaharrastusta, hyvinvointia ja terveyttä edistävää koulutusta (1) koko väestölle sekä liikunnan järjestö- ja seuratoimintaa palvelevaa koulutusta (1) ja valmennustoimintaa



58ammatillinen erikoisoppilaitos

määritelmäteollisuuden tai palvelualan yrityksen oppilaitos, joka tarjoaa yrityksen omiin tarpeisiin pohjautuvaa koulutusta (1)



59erityiskoulu

määritelmäoppilaitos, jonka opetus (1) on tarkoitettu vammaisuuden, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai muun vastaavan syyn vuoksi erityistä tukea (1) tarvitsevalle oppijalle



44


60korkeakoulu (1) sv högskola (1) en higher education institution

määritelmäammattikorkeakoulu tai yliopisto


Käsitekaaviot: Koulutustoimijat, Koulutustoimija, koulutusorganisaatio, toimipiste ja toimipaikka, Koulutusorganisaatiot, Opetussuunnitelma ja Opintojen ja osaamisen laajuusyksikkö sekä rahoitukseen vaikuttava yksikkö

61ammattikorkeakoulu sv yrkeshögskola en university of applied sciences; UAS

not: † polytechnic

määritelmäkoulutusorganisaatio, jonka tehtävänä on tarjota työelämän vaatimuksiin sekä tutkimukseen, taiteellisiinja sivistyksellisiin lähtökohtiin perustuvaa opetusta (1), joka tähtää ammatillisiin asiantuntijatehtäviin

huomautusAmmattikorkeakoulujen tehtävänä on harjoittaa työelämää ja aluekehitystä tukevaa ja alueen elinkeinorakenteen huomioon ottavaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä sekä taiteellista toimintaa.

Suomen koulutusjärjestelmän ammattikorkeakouluja ovat opetus- ja kulttuuriministeriön hallin-nonalaan kuuluvat ammattikorkeakoulut, joilla on valtioneuvoston myöntämä toimilupa, ja sisämi-nisteriön alaisuudessa toimiva Poliisiammattikorkeakoulu. Ahvenanmaalla toimii ammattikorkea-koulu Högskolan på Åland.

Ammattikorkeakoulujen toimiluvat myöntää valtioneuvosto.


Käsitekaaviot: Koulutustoimijat ja Koulutusorganisaatiot

62ammatillinen opettajakorkeakoulu sv yrkespedagogisk lärarhögskola en tertiary-level institution for occupational teacher training

not: vocational teacher training institution

määritelmäammattikorkeakoulun yksikkö, joka tarjoaa opettajankoulutusta ammatillisten oppilaitosten ja ammatti-korkeakoulujen opettajille ja opettajiksi aikoville

huomautusEnglannin termi ”vocational teacher training institution” ammatillisen opettajakorkeakoulun vasti-neena on virheellinen, sillä se viittaa toisen asteen oppilaitokseen.



45


63yliopisto sv universitet n en university; ~ college /US/

määritelmäkoulutusorganisaatio, jonka tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta ja tieteellistä ja taiteellista sivis-tystä sekä antaa tutkimukseen perustuvaa korkeinta opetusta (1)

huomautusSuomen korkeakoulutusjärjestelmän yliopistoja ovat yliopistolain (558/2009) 1 §:ssä luetellut yliopistot ja puolustusministeriön hallinnonalaan kuuluva Maanpuolustuskorkeakoulu. Esimer-kiksi Suomessa toimiva Estonian Business School ei ole yliopistolain tarkoittama yliopisto.

Yhdysvalloissa Suomen yliopisto-käsitettä vastaa käsite university ja osin myös käsite college. Collegessa suoritetaan ainoastaan tutkintoja, jotka vastaavat Suomen alempaa korkeakoulutut-kintoa (Bachelor’s degree). Universityssä puolestaan suoritetaan sekä tutkintoja, jotka vastaavatSuomen alempia korkeakoulututkintoja (Bachelor’s degree) että tutkintoja, jotka vastaavat Suomen ylempiä korkeakoulututkintoja (Master’s degree).


Käsitekaaviot: Koulutustoimijat ja Koulutusorganisaatiot

64tiedekunta; korkeakoulu (2) (Aalto-yliopisto, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu); akatemia (Taideyliopisto) sv fakultet; högskola (2) (Aalto-yliopisto, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu); akademi (Taideyliopisto) en faculty (1) /GB/; school /US/; academy (Taideyliopisto)

huomautusYliopistolain (558/2009, 27 §) mukaan yliopisto voi tutkimuksen ja opetuksen (1) järjestämistä varten jakaantua tiedekuntiin tai niihin rinnastettaviin yksiköihin sen mukaan kuin yliopiston johtosäännössä määrätään.

Eräissä yliopistoissa edelläkuvatun kaltaisista yksiköistä käytetään termiä korkeakoulu; esimer-kiksi Aalto-yliopiston muodostaa kuusi korkeakouluksi nimettyä yksikköä (Insinööritieteiden korkeakoulu, Kauppakorkeakoulu, Kemian tekniikan korkeakoulu, Perustieteiden korkeakoulu, Sähkötekniikan korkeakoulu ja Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu), ja yksi Turun yliopiston tiedekunnista on nimeltään kauppakorkeakoulu.

Taideyliopisto puolestaan koostuu kolmesta akatemiaksi kutsutusta yksiköstä: Sibelius-Aka-temia, Teatterikorkeakoulu ja Kuvataideakatemia.

Tiedekunta-käsitteen määritteleminen yleispätevästi on vaikeaa.

Tiedekunta-käsitteen englanninkielisenä vastineena käytetään termiä faculty, joka kuitenkin amerikanenglannissa viittaa henkilöstöön. Eri yliopistojen tiedekunta-termin englanninkieliset vastineet vaihtelevat; käytäntö on tarkistettava kustakin yliopistosta. Esimerkiksi Aalto-yliopiston tiedekunnista (korkeakouluista) käytetään termiä school.


Luokka: korkeakoulut


65yliopistokeskus sv universitetscenter en university consortium

määritelmäyksikkö, joka kokoaa kahden tai useamman alueellaan olevan yliopiston toiminnan niin, että yksikön osat toimivat alueen näkökulmasta yhtenäisenä kokonaisuutena



46




66avoimen yliopisto-opetuksen järjestämisen yhteistyöoppilaitos sv samarbetsläroanstalt för ordnandet av öppen universitetsundervisning en partner institution for open university instruction

määritelmäkoulutusorganisaatio, joka on tehnyt yliopiston kanssa sopimuksen avoimen yliopisto-opetuksen järjes-tämisestä



47

Ope

tus- ja

koulutu

ssana

sto (OK

SA

), 1. la

itos

Kä

sitekaavio

5. Koulutu

sorg

anisa

atiot.

48

muu

muu

muu

muu

muu

muu


29 oppilaitosmuu koulutusorganisaatio kuin korkeakoulu (1)

asteen mukaan

esiopetusta antava oppilaitos

päiväkoti

perusopetusta antava oppilaitos


45 toisen asteen oppilaitostoisen asteen koulutusta antava oppilaitos

46 lukio (1)yleissivistävää koulutusta antava toisen asteen oppilaitos

47 ammatillinen oppilaitosammatillista koulutusta antava toisen asteen oppilaitos

48 ammatillinen erityisoppilaitosammatillinen oppilaitos, jonka koulutus (1) on tarkoitettu oppijoille, joilla on todettu tarve saada opinnoissaan ja jatkosijoittumisessaan erityistä oppimisen ja opiskelun tukea ja joiden opetus (1) annetaan erityisopetuksena

sen mukaan mihin kouluverkostoon kuuluu

49 Eurooppa-kouluEuroopan unionin valtioiden hallitusten yhteisesti hallinnoimaan kouluverkostoon kuuluva oppilaitos, joka tarjoaa esi- ja perusopetusta sekä yleissivistävää toisen asteen koulutusta ensi sijassa Euroopan unioniin kuuluvien organisaatioiden henkilöstön lapsille

oppilaitos kielen mukaan

50 vieraskielinen oppilaitosoppilaitos, jonka koulutusorganisaation opetuskieli on muu kuin maan kansalliskieli

51 kaksikielinen oppilaitosoppilaitos, jossa lainsäädännön tai viranomaisen myöntämän luvan mukaisesti käytetään kahta koulutusorganisaation opetuskieltä

opiskelun tavoitteellisuuden mukaan

52 vapaan sivistystyön oppilaitosvapaata sivistystyötä järjestävä oppilaitos

53 kansanopistovapaan sivistystyön oppilaitos, joka toimii sisäoppilaitosmuotoisesti ja antaa kokopäiväistä opetusta (1)

54 kesäyliopistovapaan sivistystyön oppilaitos, jonka tarjonnassa painotetaan avointa korkeakouluopetusta ja alueen muihin osaamis- ja sivistystarpeisiin vastaamista ja otetaan huomioon myös alueen korkeakoulutettu väestö

55 kansalaisopistovapaan sivistystyön oppilaitos, jonka tarjonnassa painotetaan paikallisia ja alueellisia sivistystarpeita ja joka antaa pääasiassa ilta-aikaan sijoittuvaa opetusta (1) ja tarjoaa mahdollisuuksia omaehtoiselle oppimiselle ja kansalaisvalmiuksien kehittämiselle

56 opintokeskusvapaan sivistystyön oppilaitos, joka järjestää opintoja itse sekä yhdessä kansalais- ja kulttuurijärjestöjen kanssa elinikäisen oppimisen, hyvinvoinnin ja aktiivisen kansalaisuuden sekä demokratian ja kansalaisyhteiskunnan toiminnan edistämiseksi

ylläpitäjän mukaan

58 ammatillinen erikoisoppilaitosteollisuuden tai palvelualan yrityksen oppilaitos, joka tarjoaa yrityksen omiin tarpeisiin pohjautuvaa koulutusta (1)

sen mukaan kenelle tarkoitettu

59 erityiskouluoppilaitos, jonka opetus (1) on tarkoitettu vammaisuuden, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai muun vastaavan syyn vuoksi erityistä tukea (1) tarvitsevalle oppijalle


61 ammattikorkeakoulukoulutusorganisaatio, jonka tehtävänä on tarjota työelämän vaatimuksiin sekä tutkimukseen, taiteellisiin ja sivistyksellisiin lähtökohtiin perustuvaa opetusta (1), joka tähtää ammatillisiin asiantuntijatehtäviin

62 ammatillinen opettajakorkeakouluammattikorkeakoulun yksikkö, joka tarjoaa opettajankoulutusta ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen opettajille ja opettajiksi aikoville

63 yliopistokoulutusorganisaatio, jonka tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta ja tieteellistä ja taiteellista sivistystä sekä antaa tutkimukseen perustuvaa korkeinta opetusta (1)

64 tiedekunta

65 yliopistokeskusyksikkö, joka kokoaa kahden tai useamman alueellaan olevan yliopiston toiminnan niin, että yksikön osat toimivat alueen näkökulmasta yhtenäisenä kokonaisuutena

66 avoimen yliopisto-opetuksen järjestämisen yhteistyöoppilaitoskoulutusorganisaatio, joka on tehnyt yliopiston kanssa sopimuksen avoimen yliopisto-opetuksen järjestämisestä

73 rehtorihenkilö, jonka tehtävänä on johtaa koulutusorganisaatiota

57 liikunnan koulutuskeskusvapaan sivistystyön oppilaitos, joka järjestää liikuntaharrastusta, hyvinvointia ja terveyttä edistävää koulutusta (1) koko väestölle sekä liikunnan järjestö- ja seuratoimintaa palvelevaa koulutusta (1) ja valmennustoimintaa

KOOSTUMUS-SUHDE


HIERARKIA-SUHDE


TÄYDENTÄVÄTIETO

jaottelu-peruste


3.3 Koulutuksen toimielimiä 67(vanhentunut)<ammatillinen koulutus>koulutustoimikunta

määritelmäammatillisesti suuntautuneen koulutuksen (1) asiantuntijaelin, jollaisen opetus- ja kulttuuriministeriö asettaa kullekin alalle seuraamaan, arvioimaan ja ennakoimaan koulutuksen (1) ja työelämässä tarvit-tavan osaamisen kehitystä

huomautusAmmatillisen koulutuksen vuonna 2018 voimaan tulleen reformin myötä vanhentunut käsite; tarkista mahdollinen siirtymäaika. Reformin myötä tämän käsitteen korvasi käsite työelämätoimi-kunta.



68(vanhentunut)tutkintotoimikunta

määritelmäOpetushallituksen yhteydessä toimiva luottamuselin, jonka tehtävänä on omalla alallaan johtaa näyttö-tutkintojen järjestämistä ja antaa niihin liittyvät tutkintotodistukset

huomautusTutkintotoimikunnassa ovat edustettuina työnantajat, työntekijät, opettajat ja itsenäiset ammatin-harjoittajat.




69työelämätoimikunta

määritelmäOpetushallituksen yhteydessä toimiva valtakunnallinen alakohtainen toimielin, joka osallistuu näyttöjen toteutuksen ja osaamisen arvioinnin laadun varmistamiseen, ammatillisen koulutuksen tutkintoraken-teen (2) sekä ammatillisten tutkintojen ja tutkintojen perusteiden kehittämiseen ja käsittelee ammatil-lisen tutkintokoulutuksen opiskelijan osaamisen arviointia koskevat oikaisupyynnöt

huomautusTyöelämätoimikunnat ovat Opetushallituksen asettamia ja toimivat Opetushallituksen yhtey-dessä, mutta ovat riippumattomia toimielimiä.



49


3.4 Henkilöstö 70henkilöstö sv personal; anställda pl en staff; personnel

määritelmäorganisaation palveluksessa olevat henkilöt

huomautusKoulutusorganisaatioiden henkilöstössä on erotettavissa opetushenkilöstö ja muu henkilöstö lukuun ottamatta korkeakouluja (1), joiden henkilöstössä voidaan erottaa opetus- ja tutkimus-henkilöstö ja muu henkilöstö.


Käsitekaavio: Koulutuksen henkilöstö

71<koulutusorganisaatiot>opetushenkilöstö sv undervisningspersonal en teaching staff; training staff

määritelmähenkilöstö, jonka tehtävänä on opettaa

huomautusKs. opettaminen.




72opetus- ja tutkimushenkilöstö sv undervisnings- och forskningspersonal en teaching and research staff; academic staff; faculty (2) /US/

määritelmähenkilöstö, jonka tehtävänä on opettaa tai tutkia

huomautusKorkeakoulujen (1) henkilöstö voidaan yksinkertaisimmillaan jakaa opetus- ja tutkimushenkilös-töön ja muuhun henkilöstöön. Muuhun henkilöstöön kuuluu hallinnon, opetuksen tukipalveluiden ja muiden tukipalveluiden tehtävistä vastaavia henkilöitä.

Ks. opettaminen.




50


73rehtori sv rektor en principal (perusasteen oppilaitokset, toisen asteen oppilaitokset); rector /GB/ (erit. korkeakoulut); president

/US/ (erit. korkeakoulut); ~ school head

määritelmähenkilö, jonka tehtävänä on johtaa koulutusorganisaatiota

huomautusRehtorin tehtävistä ja kelpoisuusvaatimuksista on säädelty eri koulutusasteita koskevassa lain-säädännössä.

Perusasteen ja toisen asteen oppilaitoksissa sekä vapaan sivistystyön oppilaitoksissa rehtori osallistuu usein myös opetustyöhön.

Englannin termi school head ei ole virkanimike vaan kuvaava nimitys oppilaitoksen ylimmälle johtajalle.


Käsitekaaviot: Koulutusorganisaatiot ja Koulutuksen henkilöstö

74<korkeakoulut>vastuuhenkilö sv examinator; ansvarsperson; ansvarig lärare (2) en person in charge; authority; designated person

määritelmäkorkeakoulun (1) henkilöstön jäsen, joka vastaa tutkintoon, koulutusohjelmaan (2) tai opintojaksoon liit-tyvän opetuksen (1) järjestämisestä

huomautusEsimerkiksi koulutusohjelman (2) vastuuhenkilönä voi toimia dekaani.

Englanniksi vastuuhenkilöstä voidaan käyttää termiä person in charge, authority tai designated person; vastineen valinta riippuu kontekstista.




75aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaaja

määritelmähenkilö, joka ohjaa aamu- ja iltapäivätoimintaa

huomautusAamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajan kelpoisuudesta on säädetty.


Luokka: perusopetus


51


76ensimmäisen portaan opetus- ja tutkimushenkilöstö; 1. portaan opetus- ja tutkimushenkilöstö sv undervisnings- och forskningspersonal på första nivån; undervisnings- och forskningspersonal

på nivå ett; undervisnings- och forskningspersonal på första steget; undervisnings- och forskningspersonal på nivå 1

en teaching and research staff on the first level of their career path; teaching and research staff on the 1st level of their career path

määritelmäyliopiston opetus- ja tutkimushenkilöstön osa, jonka tehtävänä on valmistaa oma väitöskirjatyönsä ja jonka tehtäviin saattaa tutkimuksen lisäksi kuulua opettaminen

huomautusEnsimmäisen portaan opetus- ja tutkimushenkilöstöltä edellytetään ylempää korkeakoulutut-kintoa ja hyväksyttyä tutkimussuunnitelmaa. Lisäksi edellytetään kykyä ja motivoitumista jatko-opintoihin ja tohtorin tutkinnon suorittamiseen. Ensimmäisen portaan opetus- ja tutkimushenki-löstön nimikkeitä ovat tohtorikoulutettava, tohtoriopiskelija, tutkija, nuorempi tutkija, assistentti, projektitutkija ja doktorand.




77toisen portaan opetus- ja tutkimushenkilöstö; 2. portaan opetus- ja tutkimushenkilöstö sv undervisnings- och forskningspersonal på andra nivån; undervisnings- och forskningspersonal

på nivå två; undervisnings- och forskningspersonal på andra steget; undervisnings- och forskningspersonal på nivå 2

en teaching and research staff on the second level of their career path; teaching and research staff on the 2nd level of their career path

määritelmäyliopiston opetus- ja tutkimushenkilöstön osa, jonka tehtävät ovat luonteeltaan itsenäisiä tutkimus- ja/taiopetustehtäviä, joissa henkilö toimii vastuullisena suunnittelijana ja toteuttajana

huomautusToisen portaan opetus- ja tutkimushenkilöstön virkoihin edellytetään pääsääntöisesti tohtorin tutkintoa.

Toisen portaan opetus- ja tutkimushenkilöstön nimikkeitä ovat esimerkiksi yliopisto-opettaja, tutkijatohtori ja erikoistutkija.




52


78kolmannen portaan opetus- ja tutkimushenkilöstö; 3. portaan opetus- ja tutkimushenkilöstö sv undervisnings- och forskningspersonal på tredje nivån; undervisnings- och forskningspersonal

på nivå tre; undervisnings- och forskningspersonal på tredje steget; undervisnings- och forskningspersonal på nivå 3

en teaching and research staff on the third level of their career path; teaching and research staff on the 3rd level of their career path

määritelmäyliopiston opetus- ja tutkimushenkilöstön osa, jonka tehtävät sisältävät toisen portaan opetus- ja tutki-mushenkilöstön tehtäviä enemmän johtamis- ja organisointivastuita ja taloudellista vastuuta ja tehtä-vissä vastataan myös muiden henkilöiden toiminnasta

huomautusKolmannen portaan tehtävissä edellytetään pääsääntöisesti tohtorintutkintoa. Lisäksi tehtäviin haettaessa katsotaan eduksi kokemus kansainvälisistä tehtävistä ja/tai työskentelykokemus oman organisaation ulkopuolella.

Toisen portaan opetus- ja tutkimushenkilöstön tehtäviin verrattuna kolmannen portaan tehtävät ovat itsenäisempiä ja vastuullisempia. Niissä on myös monipuolisempaa yhteistyötä oman orga-nisaation ulkopuolisten tahojen kanssa ja vahvempi yhteys muuhun innovaatioympäristöön.

Kolmannen portaan opetus- ja tutkimushenkilöstön nimikkeistä yleisimmät ovat yliopistonlehtori ja yliopistotutkija ja lääketieteen alalla kliininen opettaja. Käytössä ovat myös nimikkeet vanhempi tutkija, tutkijaopettaja ja erikoistutkija. Helsingin yliopistossa kolmannelle portaalle sijoittuvat myös tutkimuskoordinaattori ja intendentti.




79neljännen portaan opetus- ja tutkimushenkilöstö; 4. portaan opetus- ja tutkimushenkilöstö sv undervisnings- och forskningspersonal på fjärde nivån; undervisnings- och forskningspersonal

på nivå fyra; undervisnings- och forskningspersonal på fjärde steget; undervisnings- och forskningspersonal på nivå 4

en teaching and research staff on the fourth level of their career path; teaching and research staff on the 4th level of their career path

määritelmäyliopiston opetus- ja tutkimushenkilöstön osa, jonka tehtävissä suunnitellaan, koordinoidaan ja johde-taan erittäin laajoja kokonaisuuksia, tehtäviin sisältyy kokonaisvaltaista vastuuta organisaation toimin-nasta ja taloudesta sekä kansallisen tai kansainvälisen tason kehittämistehtävistä ja tehtävissä vaikute-taan huomattavasti koko tutkimusjärjestelmään

huomautusLaajat kokonaisuudet, joissa neljännen portaan tehtävissä suunnitellaan, koordinoidaan ja johde-taan, ovat esimerkiksi huomattavia kansainvälisiä tutkimushankkeita.

Neljännen portaan opetus- ja tutkimushenkilöstöön valittavalta edellytetään tohtorin tutkintoa, korkeatasoista tieteellistä pätevyyttä, kokemusta tieteellisen tutkimuksen johtamisesta, kykyä antaa korkeatasoista tutkimukseen perustuvaa opetusta (2) ja ohjata opinnäytetöitä sekä näyt-töjä edustamansa tutkimusalan kansainvälisestä yhteistyöstä.

Neljännen portaan opetus- ja tutkimushenkilöstön päänimike on professori, ja lisäksi käytössä ovat nimikkeet tutkimusjohtaja ja tutkimusprofessori.




53


80professori sv professor en professor

määritelmäyliopiston opetus- ja tutkimushenkilöstön jäsen, jonka tehtävänä on harjoittaa ja ohjata tieteellistä tutki-mustyötä tai taiteellista työtä, antaa siihen perustuvaa opetusta (1) ja seurata tieteen tai taiteen kehi-tystä sekä osallistua alallaan yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen ja kansainväliseen yhteistyöhön

huomautusProfessorin tehtäviin voi kuulua opettajana toimiminen yliopistossa.

Ks. myös neljännen portaan opetus- ja tutkimushenkilöstö.


Käsitekaaviot: Koulutuksen henkilöstö ja Opettaja

54


Käsitekaavio 6. Koulutuksen henkilöstö.

55

varhaiskasvatuksen muu henkilöstö

muu henkilöstö

muu AMK-henkilöstö

muu yo-henkilöstö

henkilöstö jolla on muu tehtävä

74 vastuuhenkilökorkeakoulun (1) henkilöstön jäsen, joka vastaa tutkintoon, koulutusohjelmaan (2) tai opintojaksoon liittyvän opetuksen (1) järjestämisestä

muu

70 henkilöstöorganisaation palveluksessa olevat henkilöt

henkilöstö organisaation mukaan

varhaiskasvatuksen henkilöstö

varhaiskasvatushenkilöstö

perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen koulutusorganisaation henkilöstö

ammattikorkeakoulun henkilöstö

ammattikorkeakoulun opetus- ja tutkimushenkilöstö

yliopiston henkilöstö

yliopiston opetus- ja tutkimushenkilöstö

henkilöstö tehtävän mukaan

henkilöstö, jonka tehtävänä on johtaa organisaatiota

71 opetushenkilöstöhenkilöstö, jonka tehtävänä on opettaa

72 opetus- ja tutkimushenkilöstöhenkilöstö, jonka tehtävänä on opettaa tai tutkia

73 rehtorihenkilö, jonka tehtävänä on johtaa koulutusorganisaatiota

75 aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajahenkilö, joka ohjaa aamu- ja iltapäivätoimintaa

76 ensimmäisen portaan opetus- ja tutkimushenkilöstöyliopiston opetus- ja tutkimushenkilöstön osa, jonka tehtävänä on valmistaa oma väitöskirjatyönsä ja jonka tehtäviin saattaa tutkimuksen lisäksi kuulua opettaminen

77 toisen portaan opetus- ja tutkimushenkilöstöyliopiston opetus- ja tutkimushenkilöstön osa, jonka tehtävät ovat luonteeltaan itsenäisiä tutkimus- ja/tai opetustehtäviä, joissa henkilö toimii vastuullisena suunnittelijana ja toteuttajana

78 kolmannen portaan opetus- ja tutkimushenkilöstöyliopiston opetus- ja tutkimushenkilöstön osa, jonka tehtävät sisältävät toisen portaan opetus- ja tutkimushenkilöstön tehtäviä enemmän johtamis- ja organisointivastuita ja taloudellista vastuuta ja tehtävissä vastataan myös muiden henkilöiden toiminnasta

79 neljännen portaan opetus- ja tutkimushenkilöstöyliopiston opetus- ja tutkimushenkilöstön osa, jonka tehtävissä suunnitellaan, koordinoidaan ja johdetaan erittäin laajoja kokonaisuuksia, tehtäviin sisältyy kokonaisvaltaista vastuuta organisaation toiminnasta ja taloudesta sekä kansallisen tai kansainvälisen tason kehittämistehtävistä ja tehtävissä vaikutetaan huomattavasti koko tutkimusjärjestelmään

95 yliopettajaopettaja, joka opettaa ammattikorkeakoulussa ja jolta vaaditaan lisensiaatin tutkinto tai tohtorin tutkinto

80 professoriyliopiston opetus- ja tutkimushenkilöstön jäsen, jonka tehtävänä on harjoittaa ja ohjata tieteellistä tutkimustyötä tai taiteellista työtä, antaa siihen perustuvaa opetusta (1) ja seurata tieteen tai taiteen kehitystä sekä osallistua alallaan yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen ja kansainväliseen yhteistyöhön

muu

KOOSTUMUS-SUHDE


HIERARKIA-SUHDE


TÄYDENTÄVÄTIETO

0..*

0..*

0..*

jaottelu-peruste


81opettaja sv lärare en teacher; instructor

määritelmähenkilö, jonka tehtävänä on opettaminen

huomautusEri koulutusasteilla opettajille asetetaan erilaisia kelpoisuusvaatimuksia (vrt. kelpoisuus). Julki-sessa koulutusjärjestelmässä opettajat toimivat virkavastuulla.


Käsitekaavio: Opettaja

82lehtori sv lektor en lecturer

huomautusLehtori on opettajan virkanimike.



83esiopetuksen opettaja

määritelmäopettaja, joka työskentelee esiopetuksessa

huomautusEsiopetuksen opettajana voi toimia luokanopettaja tai soveltuvan tutkinnon suorittanut opettaja.

Esiopetuksen opettaja voi toimia päiväkodissa annettavassa esiopetuksessa tai peruskoulun (1) esiopetusryhmässä.

Esiopetuksen opettajan kelpoisuudesta on säädetty asetuksessa opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (865/2005).


Luokka: esiopetus


84luokanvalvoja

määritelmäopettaja, joka on vastuussa peruskoulun (1) luokasta



56



85luokanopettaja

määritelmäperusopetuksen opettaja, joka opettaa suurinta osaa oppiaineista ja pääasiassa itselleen nimettyä luokkaa

huomautusLuokanopettaja työskentelee yleensä perusopetuksen vuosiluokilla 1–6.

Luokanopetusta antavan opettajan kelpoisuusvaatimuksista on säädetty asetuksessa opetus-toimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (865/2005).

Ks. myös opettaminen.



86aineenopettaja sv ämneslärare en subject teacher

määritelmäopettaja, joka opettaa perusopetuksessa tai lukiokoulutuksessa yhtä tai muutamaa oppiainetta, joissa on suorittanut yliopistotason tutkinnon

huomautusAineenopetusta perusopetuksessa tai lukiokoulutuksessa antavan opettajan kelpoisuusvaati-muksista on säädetty.

Ks. myös opettaminen.



87erityisopettaja sv speciallärare en special education teacher; special needs teacher

määritelmäopettaja, jonka tehtävänä on antaa erityisopetusta

huomautusErityisopettajan kelpoisuudesta on säädetty.



88vastuuopettaja sv ansvarig lärare (1); tentator en coordinating teacher; teacher-in-charge; > course coordinator (kurssin vastuuopettajasta)

määritelmäopintojaksoa tai tutkinnonosaa varten nimetty opettaja, joka vastaa opintojakson tai tutkinnonosan sisällöstä, toimii sen sisällöllisenä asiantuntijana, opettaa sillä itse ja voi vastata sen opetuksen (1) organisoinnista

huomautusVastuuopettajan vastuulla voi olla esimerkiksi opintojakson tai tutkinnonosan opetustilojen, aika-taulujen ja työnjaon organisointi.

Vastuuopettaja toimii usein opintojakson opintosuoritusten hyväksyjänä.




57



89oppilaanohjaaja

määritelmäopettaja, jonka tehtävänä on oppilaanohjaus

huomautusOppilaanohjaaja työskentelee perusopetuksessa.


Luokka: perusopetus


90opinto-ohjaaja (toisen asteen koulutus, korkeakoulut); opintoneuvoja (korkeakoulut) sv studiehandledare; studierådgivare (korkeakoulut) en guidance counsellor (perusopetus, toisen asteen koulutus); student advisor (korkeakoulut)

määritelmäopettaja tai korkeakoulun (1) nk. muun henkilöstön jäsen, jonka tehtävänä on opinto-ohjaus

huomautusKs. myös henkilöstö.


Luokka: lukiokoulutus, ammatillinen koulutus, korkeakoulut


91ammatillisten opintojen opettaja

määritelmäopettaja, joka opettaa ammatillisessa oppilaitoksessa ammatillisia opintoja

huomautusEsimerkkejä ammatillisten opintojen opettajista ovat koneistuksen ja asennuksen opettaja ja hoitotyön opettaja.

Vrt. yhteisten opintojen opettaja.




92yhteisten opintojen opettaja

määritelmäopettaja, joka opettaa ammatillisessa oppilaitoksessa yhteisiä opintoja

huomautusEsimerkkejä yhteisten opintojen opettajista ovat kielten opettaja ja matematiikan opettaja.

Ks. myös yhteinen tutkinnon osa.

Vrt. ammatillisten opintojen opettaja.




58


93tuntiopettaja sv timlärare en untenured teacher (korkeakoulut); part-time teacher; hourly-paid teacher; fee-paid teacher

määritelmäopettaja, jonka kanssa koulutusorganisaatio on sopinut tietyn opetustuntimäärän pitämisestä tiettynä ajanjaksona

huomautusSe, onko henkilö tuntiopettaja vai muu opettaja, ei riipu henkilön opetustuntimäärästä vaan virka-tai työsuhteen tyypistä.

Tuntiopettajat voivat olla pää- tai sivutoimisia.

Tuntiopettajia työskentelee esimerkiksi korkeakouluissa (1) ja vapaan sivistystyön oppilaitok-sissa.



94toisen asteen opettaja

määritelmätoisen asteen oppilaitoksessa opettava opettaja



95yliopettaja sv överlärare en principal lecturer

määritelmäopettaja, joka opettaa ammattikorkeakoulussa ja jolta vaaditaan lisensiaatin tutkinto tai tohtorin tutkinto



Käsitekaaviot: Koulutuksen henkilöstö ja Opettaja

96vapaan sivistystyön opettaja

määritelmäopettaja, joka työskentelee vapaassa sivistystyössä




59


Käsitekaavio 7. Opettaja.

60

muu

opettaja tehtävän mukaan

80 professoriyliopiston opetus- ja tutkimushenkilöstön jäsen, jonka tehtävänä on harjoittaa ja ohjata tieteellistä tutkimustyötä tai taiteellista työtä, antaa siihen perustuvaa opetusta (1) ja seurata tieteen tai taiteen kehitystä sekä osallistua alallaan yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen ja kansainväliseen yhteistyöhön

muu muu

muu

muu

muu

81 opettajahenkilö, jonka tehtävänä on opettaminen

82 lehtori

opettaja koulutusasteen tai -sektorin mukaan

varhaiskasvatuksessa työskentelevä opettaja

varhaiskasvatuksen opettaja

varhaiskasvatuksen erityisopettaja

esiopetuksessa työskentelevä opettaja

83 esiopetuksen opettajaopettaja, joka työskentelee esiopetuksessa

perusopetuksessa työskentelevä opettaja

84 luokanvalvojaopettaja, joka on vastuussa peruskoulun (1) luokasta

85 luokanopettajaperusopetuksen opettaja, joka opettaa suurinta osaa oppiaineista ja pääasiassa itselleen nimettyä luokkaa

86 aineenopettajaopettaja, joka opettaa perusopetuksessa tai lukiokoulutuksessa yhtä tai muutamaa oppiainetta, joissa on suorittanut yliopistotason tutkinnon

87 erityisopettajaopettaja, jonka tehtävänä on antaa erityisopetusta

88 vastuuopettajaopintojaksoa tai tutkinnonosaa varten nimetty opettaja, joka vastaa opintojakson tai tutkinnonosan sisällöstä, toimii sen sisällöllisenä asiantuntijana, opettaa sillä itse ja voi vastata sen opetuksen (1) organisoinnista

89 oppilaanohjaajaopettaja, jonka tehtävänä on oppilaanohjaus

90 opinto-ohjaajaopettaja tai korkeakoulun (1) nk. muun henkilöstön jäsen, jonka tehtävänä on opinto-ohjaus

91 ammatillisten opintojen opettajaopettaja, joka opettaa ammatillisessa oppilaitoksessa ammatillisia opintoja

92 yhteisten opintojen opettajaopettaja, joka opettaa ammatillisessa oppilaitoksessa yhteisiä opintoja

opetusmäärän mukaan

93 tuntiopettajaopettaja, jonka kanssa koulutusorganisaatio on sopinut tietyn opetustuntimäärän pitämisestä tiettynä ajanjaksona

94 toisen asteen opettajatoisen asteen oppilaitoksessa opettava opettaja

korkeakoulussa työskentelevä opettaja

95 yliopettajaopettaja, joka opettaa ammattikorkeakoulussa ja jolta vaaditaan lisensiaatin tutkinto tai tohtorin tutkinto

yliopisto-opettaja

assistentti

yliassistentti

yliopiston lehtori

vapaassa sivistystyössä työskentelevä opettaja

96 vapaan sivistystyön opettajaopettaja, joka työskentelee vapaassa sivistystyössä

KOOSTUMUS-SUHDE


HIERARKIA-SUHDE


TÄYDENTÄVÄTIETO

jaottelu-peruste


3.5 Henkilön rooleja oppimisessa tai koulutuksessa 97oppija sv elev

hellre än: inlärare

en learner

määritelmähenkilö, joka osallistuu varhaiskasvatukseen tai koulutukseen (1) tai on eri tavoin hakeutumassa tai hakeutunut siihen elämän eri vaiheissa

huomautusKäsite oppija on yläkäsite mm. käsitteille varhaiskasvatukseen osallistuva lapsi, oppilas, opiske-lija ja hakija.

Ruotsin kielessä suositellaan oppijan vastineeksi sanaa elev, jolla - toisin kuin usein luullaan - voidaan viitata kaikenikäisiin henkilöihin. Ruotsin sanaa inlärare käytetään lähinnä pedagogiikan näkökulmasta (esim. virkkeessä ”Man kan skilja emellan tre typer av inlärare: visuella, auditiva och kinestetiska”), minkä vuoksi sitä ei suositella käytettäväksi vastineena tässä (opintohallinnonnäkökulmasta) määritellylle oppija-käsitteelle.

Ks. myös hakeutuminen, esiopetukseen ilmoittautuminen, kouluun ilmoittautuminen, haku paino-tettuun opetukseen, koulutukseen hakeminen.



Käsitekaaviot: Henkilön roolit oppimisessa/koulutuksessa ja Hakijan roolit valinnassa ja valinnan tilat tietojärjestelmässä

98hakeutuja sv sökande n (2) (valtioneuvoston asetus 794/2015) en potential applicant

määritelmäsopivaa koulutusta (1) etsivä ja koulutukseen hakemista suunnitteleva oppija

huomautusRuotsissa ei ole tarkkaa yksisanaista vastinetta termille hakeutuja (tässä tietueessa määritel-lyssä merkityksessä). Ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2015) ruotsinkielisessä käännöksessä sana hakeutuja on käännetty sanalla sökande, joka viittaa (myös) käsitteeseen hakija.

Ks. myös hakeutuminen.


Käsitekaaviot: Henkilön roolit oppimisessa/koulutuksessa ja Hakijan roolit valinnassa ja valinnan tilat tietojärjestelmässä

99opiskelun aloittaja sv person som inlett studier; person som börjat studera; person som påbörjat studier en entrant; ~ admitted student (2)

not: fresher /GB/; freshman /US/

määritelmähyväksytty hakija, joka on ottanut opiskelupaikan vastaan ja aloittanut opiskelun

huomautusAloittamista voidaan tarkastella esimerkiksi suhteessa tiettyyn koulutukseen (2), koulutusorgani-saatioon tai koulutusasteeseen.

Englannin kielen termit fresher ja freshman ovat kulttuurisidonnaisia (Iso-Britannia ja Yhdys-vallat) eikä niitä tule käyttää Suomen kontekstissa.

Ks. opiskelupaikan vastaanotto.


Käsitekaavio: Henkilön roolit oppimisessa/koulutuksessa

61


https://www.finlex.fi/sv/laki/alkup/2015/20150794


100opiskelija sv studerande n; > student (1) (korkeakouluopiskelija) en student

määritelmäoppija, joka opiskelee muun kuin esi- tai perusopetuksen piirissä

huomautusOpiskelijoita ovat esimerkiksi lukiossa (1), toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa, korkea-koulussa (1) ja vapaan sivistystyön piirissä opiskelevat henkilöt.

Myös perusopetuksen piirissä opiskelevia aikuisia kutsutaan opiskelijoiksi.

Ammatillisessa koulutuksessa on määritelty tarkempi käsite tutkintokoulutuksen opiskelija, jolla tarkoitetaan opiskelijaa, joka opiskelee suorittaakseen ammatillisen tutkinnon taikka ammatillisentutkinnon osan tai osia. Ammatillisen tutkintokoulutuksen opiskelija voi osallistua ammatilliseen tutkintokoulutukseen tai hän voi suorittaa tutkinnon ilman tutkintokoulutusta, jos hänen aiemmin hankkimansa osaaminen riittää osaamisen osoittamiseen näytöissä tai muulla tavoin.

Lisäksi ammatillisessa koulutuksessa on määritelty käsite valmentavan koulutuksen opiskelija, jolla tarkoitetaan opiskelijaa, joka opiskelee ammatilliseen koulutukseen valmentavassa koulu-tuksessa tai työhön ja itsenäiseen elämään valmentavassa koulutuksessa.

Ruotsin sana student viittaa korkeakouluopiskelijaan, mutta sitä käytetään myös muista opiskeli-joista yhdyssanoissa.


Käsitekaaviot: Henkilön roolit oppimisessa/koulutuksessa ja Opiskelun keskeytyminen

101poissaoleva opiskelija (korkeakoulut); luvalla poissaoleva (ammatillinen koulutus); väliaikaisesti keskeyttänyt (lukiokoulutus, ammatillinen koulutus); keskeyttänyt (2) (ammatillinen koulutus) sv frånvaroanmäld studerande (korkeakoulut) en non-attending student (korkeakoulut)

määritelmäkorkeakoulun (1) opiskelija, joka on lukukausi-ilmoittautumisella ilmoittanut olevansa lukukauden tai lukuvuoden poissa, tai lukiokoulutuksen tai ammatillisen koulutuksen opiskelija, joka on saanut määrä-aikaisen luvan olla osallistumatta opetukseen (1)

huomautusTermiä väliaikaisesti keskeyttänyt ei mainita enempää lukiokoulutuksen kuin ammatillisenkaan koulutuksen lainsäädännössä. Käytännön toiminnassa on kuitenkin tarpeen pystyä viittaamaan opiskelijaan, joka on saanut määräaikaisen luvan olla osallistumatta opetukseen (1), ja tähän tarpeeseen on syntynyt termi väliaikaisesti keskeyttänyt.

Ks. myös opiskelijaksi ilmoittautuminen (1).

Vrt. keskeyttänyt (1).



Käsitekaaviot: Henkilön roolit oppimisessa/koulutuksessa ja Ilmoittautumiskäsitteitä

62


102<lukiokoulutus, ammatillinen koulutus, korkeakoulut>keskeyttänyt (1) (korkeakoulut); eronnut (lukiokoulutus, ammatillinen koulutus) sv den som avstått (aktiivinen luopuminen; korkeakoulut);

den som har förlorat sin studierätt (passiivinen menettäminen; korkeakoulut); den som avgått (aktiivinen eroaminen; ammatillinen koulutus ja lukiokoulutus); den som anses ha avgått (passiivinen; ammatillinen koulutus ja lukiokoulutus)

en student who has discontinued studies; dropout (puhekielessä)

määritelmäkorkeakoulun (1) opiskelija, joka on luopunut opiskeluoikeudestaan, tai lukiokoulutuksen tai ammatil-lisen koulutuksen opiskelija, joka on katsottu eronneeksi

huomautusAmmatillisessa koulutuksessa termillä keskeyttänyt viitataan opiskelijaan, joka on määräaikai-sesti poissa; vrt. poissaoleva opiskelija / keskeyttänyt (2).

Korkeakouluissa (1) ruotsin termi ”den som avstått” viittaa henkilöön, joka on aktiivisesti, omastaaloitteestaan, keskeyttänyt (ks. opiskeluoikeudesta luopuminen). Termi ”den som har förlorat sin studierätt” puolestaan viittaa henkilöön, joka on menettänyt opiskeluoikeuden (ks. opiskeluoi-keuden menettäminen).

Toisen asteen koulutuksessa ruotsin termi ”den som avgått” viittaa henkilöön, joka on aktiivisesti,omasta aloitteestaan, eronnut. Termi ”den som anses ha avgått” puolestaan viittaa henkilöön, jonka katsotaan eronneen koulutusorganisaatiosta (esimerkiksi lukion (1) opiskelija, joka ei ole suorittanut lukiokoulutuksen oppimäärää enintään neljässä vuodessa).




103eronneeksi katsominen

määritelmätoimenpide, jossa koulutuksen järjestäjä toteaa opiskelijan luopuneen opinnoistaan

huomautusLukiokoulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa opiskelija katsotaan eronneeksi, jos hän ei ole suorittanut opintojaan säädetyssä ajassa tai jos hän on pätevää syytä ilmoittamatta poissa opetuksesta (1) ja on ilmeistä, ettei hänen tarkoituksenaan ole jatkaa opintoja (lähteet: lukiolaki 629/1998 ja laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017).

Ammatillisen koulutuksen opiskelija katsotaan eronneeksi, jos on ilmeistä, että hänen tarkoituk-senaan ei ole osallistua henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukaiseen opetuk-seen (1) ja näyttöihin tai muuhun osaamisen osoittamiseen eikä hän ole esittänyt poissaololleen perusteltua syytä tai hän ei ole suorittanut valmentavaa koulutusta säädetyssä ajassa.

Ammatillisen koulutuksen opiskelija katsotaan eronneeksi myös silloin, kun hän itse ilmoittaa koulutuksen järjestäjälle kirjallisesti eroamisestaan.

Kun ammatillisen koulutuksen opiskelija katsotaan eronneeksi, hänen opiskeluoikeutensa päät-tyy.

Ks. myös keskeyttänyt (1); eronnut.




63




104siirto-opiskelija sv överflyttande studerande n en transfer student; migrant student

määritelmäkorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin otettu opiskelija, jonka opiskeluoikeus siirtyy korkeakoulusta (1) toiseen, ammattikorkeakoulun sisällä koulutuksen toteutuksesta toiseen siten, että tavoitetutkintoon liitettävä tutkintonimike vaihtuu, tai yliopiston sisällä tutkinnosta toiseen

huomautusAmmattikorkeakoulu tai yliopisto päättää siirtymisen edellytyksistä, jotka voivat liittyä esimerkiksi siirtoa hakevan opiskelijan opintosuorituksiin tai opintomenestykseen. Siirtyminen edellyttää voimassaolevasta opiskeluoikeudesta luopumista.

Ks. myös siirtohaku.



Käsitekaaviot: Henkilön roolit oppimisessa/koulutuksessa ja Opiskeluoikeuteen liittyviä toimenpiteitä

105oppilas; ~ koululainen

määritelmäesi- tai perusopetuksessa opiskeleva oppija

huomautusOppilaaksi kutsutaan tyypillisesti esi- tai perusopetuksen piirissä opiskelevaa lasta tai nuorta, mutta oppilas voi olla myös muussa oppilaitoksessa (esimerkiksi musiikkikoulu) tai esimerkiksi yksityisopettajalta opetusta (2) saava henkilö.

Sana koululainen on yleiskielessä oppilaan lähisynonyymi; sillä viitataan peruskoulua (1) tai muuta koulua käyvään oppilaaseen.


Käsitekaaviot: Henkilön roolit oppimisessa/koulutuksessa ja Opiskelun keskeytyminen

106koulutulokas

määritelmäoppija, joka on aloittamassa perusopetukseen osallistumisen



107alumni sv alumn en alumnus m; alumna f; alumni m pl; alumnae f pl

määritelmäoppilaitoksessa tai korkeakoulussa (1) aiemmin opiskellut oppija

huomautusEnglannin kielessä termiä alumnus/alumna/alumni/alumnae käytetään kuten latinassa. Monikko-muotoa alumni käytetään miespuolisten henkilöiden joukosta tai joukosta, jossa on kumpaakin sukupuolta olevia henkilöitä. Monikkomuotoa alumnae käytetään naispuolisten henkilöiden joukosta.



64


108(vanhentunut)<ammatillinen koulutus / näyttötutkinnot>tutkinnon suorittaja

määritelmäopiskelija tai muu henkilö, joka on suorittamassa ammatillista tutkintoa näyttötutkintona

huomautusAmmatillisen koulutuksen vuonna 2018 voimaan tulleen reformin myötä vanhentunut käsite; tarkista mahdollinen siirtymäaika. Ammatillisen koulutuksen reformissa käsite näyttötutkinto pois-tuu.




109aineopiskelija

määritelmäopiskelija, joka opiskelee yksittäistä peruskoulun (1) tai lukion (1) opetussuunnitelmaan (1) kuuluvaa oppiainetta, ei koko oppimäärää



110erityisoppilas (esiopetus, perusopetus); erityisopiskelija (toisen asteen koulutus)

määritelmäerityistä tukea (1) tai erityistä tukea (2) tarvitseva oppija


Luokka: esiopetus, perusopetus, lukiokoulutus, ammatillinen koulutus


111ylioppilas sv student (2) en secondary school graduate

määritelmäylioppilastutkinnon suorittanut oppija

huomautusYlioppilaalta edellytetään myös lukiokoulutuksen oppimäärän tai ammatillisen perustutkinnon suorittamista.



65

Ope

tus- ja

koulutu

ssana

sto (OK

SA

), 1. la

itos

Kä

sitekaavio

8. He

nkilö

n roolit opp

imise

ssa/kou

lutu

ksessa

.

66

muu

oppija koulutusasteen mukaan

103 eronneeksi katsominentoimenpide, jossa koulutuksen järjestäjä toteaa opiskelijan luopuneen opinnoistaan

97 oppijahenkilö, joka osallistuu varhaiskasvatukseen tai koulutukseen (1) tai on eri tavoin hakeutumassa tai hakeutunut siihen elämän eri vaiheissa

koulutukseen hakuvaiheessa

98 hakeutujasopivaa koulutusta (1) etsivä ja koulutukseen hakemista suunnitteleva oppija

hyväksynnän mukaan

99 opiskelun aloittajahyväksytty hakija, joka on ottanut opiskelupaikan vastaan ja aloittanut opiskelun

muu

ensikertalaisuuden mukaan

100 opiskelijaoppija, joka opiskelee muun kuin esi- tai perusopetuksen piirissä

varhaiskasvatukseen osallistuva lapsi

keskeyttämisen tai poissaolon mukaan

101 poissaoleva opiskelijakorkeakoulun (1) opiskelija, joka on lukukausi-ilmoittautumisella ilmoittanut olevansa lukukauden tai lukuvuoden poissa, tai lukiokoulutuksen tai ammatillisen koulutuksen opiskelija, joka on saanut määräaikaisen luvan olla osallistumatta opetukseen (1)

muu

102 keskeyttänyt (1)korkeakoulun (1) opiskelija, joka on luopunut opiskeluoikeudestaan, tai lukiokoulutuksen tai ammatillisen koulutuksen opiskelija, joka on katsottu eronneeksi

opiskeluoikeuden siirtymisen mukaan

104 siirto-opiskelijakorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin otettu opiskelija, jonka opiskeluoikeus siirtyy korkeakoulusta (1) toiseen, ammattikorkeakoulun sisällä koulutuksen toteutuksesta toiseen siten, että tavoitetutkintoon liitettävä tutkintonimike vaihtuu, tai yliopiston sisällä tutkinnosta toiseen

105 oppilasesi- tai perusopetuksessa opiskeleva oppija

opetuksen tai koulutuksen (1) vaiheen mukaan

106 koulutulokasoppija, joka on aloittamassa perusopetukseen osallistumisen

107 alumnioppilaitoksessa tai korkeakoulussa (1) aiemmin opiskellut oppija

toiminnan mukaan

tutkinnon suorittajaopiskelija tai muu henkilö, joka on suorittamassa ammatillista tutkintoa näyttötutkintona

109 aineopiskelijaopiskelija, joka opiskelee yksittäistä peruskoulun (1) tai lukion (1) opetussuunnitelmaan (1) kuuluvaa oppiainetta, ei koko oppimäärää

oppija tarpeiden mukaan

110 erityisoppilaserityistä tukea (1) tai erityistä tukea (2) tarvitseva oppija

suorituksen mukaan

oppija, joka on suorittanut tietyt opinnot tai tietyn tutkinnon

111 ylioppilasylioppilastutkinnon suorittanut oppija

muu

199 hakija (1)oppija, joka on koulutukseen (2) tai opetukseen (1) päästäkseen jättänyt hakemuksen (1) tai hakemuksen (2)

muu

KOOSTUMUS-SUHDE


HIERARKIA-SUHDE


TÄYDENTÄVÄTIETO

200 ensikertalainen hakijahakija , jolla ei ole korkeakoulututkintoa tai voimassa olevaa korkeakoulututkintoon johtavaa opiskeluoikeutta ja jolla ei ole ollut tällaista opiskeluoikeutta myöskään aiemmin

201 ensikertalaisena kohdeltava hakijahakija , jolla on korkeakoulututkinto tai joka on vastaanottanut korkeakoulututkintoon johtavan opiskeluoikeuden vuoden 2014 syksyn opiskelijavalinnassa tai sen jälkeen

250 hyväksytty hakijakoulutuksen toteutukseen otettu hakija

jaottelu-peruste


4 KOULUTUKSEN JA OPETUKSEN SISÄLLÖT JA NORMIT

4.1 Normatiivinen ohjaus

4.1.1 Säädökset

112tuntijako

määritelmävaltioneuvoston asetuksella säädetty opetukseen (1) käytettävän ajan jakaminen eri oppiaineiden ja aineryhmien opetukseen (1) sekä oppilaanohjaukseen tai opinto-ohjaukseen

huomautusPerusopetuksen tuntijako on säädetty valtioneuvoston asetuksessa perusopetuksen valtakun-nallisista tavoitteista ja tuntijaosta (422/2012).



113oppimäärä; > oppimäärän laajuus

määritelmäkoulutukseen (1) tai opetukseen (1) kuuluvien opintojen laajuus ja sisältö

huomautusPerusopetuksen ja lukiokoulutuksen oppimäärästä on säädetty perusopetuslaissa (628/1998, 9 §) ja lukiolaissa (629/1998, 7 §).

Perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa voidaan puhua myös yksittäisen oppiaineen oppimää-rästä; esimerkiksi ruotsin kielen tai evankelis-luterilaisen uskonnon oppimäärä lukiokoulutuk-sessa.

Perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa oppimäärän laajuus ilmaistaan ensisijaisesti vuosiviik-kotunteina. Koko perusopetuksen tai lukiokoulutuksen oppimäärän laajuus voidaan ilmaista vuosina. Esimerkiksi perusopetuksen oppimäärä on laajuudeltaan yhdeksänvuotinen ja lukiokou-lutuksen oppimäärä kolmivuotinen.

Oppimäärä-käsitettä vastaa toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa käsite osaamisen laajuus ja korkeakouluissa (1) käsite opintojen laajuus.



Käsitekaavio: Opintojen ja osaamisen laajuusyksikkö sekä rahoitukseen vaikuttava yksikkö

114oppivelvollisuus

määritelmähenkilön velvollisuus hankkia perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot ja taidot

huomautusOppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta, ja päättyy vuonna, jona perusopetuksen oppimäärä on suoritettu tai oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut kymmenen vuotta. Vrt. pidennetty oppivelvollisuus.


Käsitekaavio: Opiskelun keskeytyminen

115oppivelvollinen

määritelmähenkilö, jolla on oppivelvollisuus

huomautusPerusopetuslain (628/1998) mukaan oppivelvollinen on Suomessa vakituisesti asuva 7–17-vuotias lapsi tai nuori, joka ei ole vielä suorittanut perusopetuksen oppimäärää.


67






116esiopetusvelvollisuus (1)

määritelmälapsen velvollisuus osallistua esiopetukseen

huomautusLapsella on velvollisuus osallistua vuoden kestävään esiopetukseen tai esiopetuksen tavoitteet saavuttavaan toimintaan oppivelvollisuutta edeltävänä vuonna.

Perusopetuslain (628/1998, 6 §) mukaan esiopetuksessa olevalla lapsella on oikeus myös varhaiskasvatukseen.


Luokka: esiopetus

117esiopetusvelvollisuus (2)

määritelmäkunnan velvollisuus järjestää sen alueella asuville lapsille esiopetusta

huomautusKunta on velvollinen järjestämään esiopetusta lasten oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna. Kunta on velvollinen järjestämään esiopetusta myös pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville lapsille sekä vuotta myöhemmin perusopetuksensa aloittaville lapsille.

Kunta voi järjestää esiopetuspalvelut itse tai yhdessä muiden kuntien kanssa tai hankkia ne julki-selta tai yksityiseltä palveluntuottajalta.


Luokka: esiopetus

118koulunkäynnin aloittamisen varhentaminen

määritelmäperusopetuksen aloittamisen siirtäminen lakisääteistä oppivelvollisuuden alkamisikää aikaisemmaksi

huomautusPerusopetuslain (628/1998) mukaan lapsella on oikeus aloittaa perusopetus vuotta säädettyä aikaisemmin, jos lapsella psykologisten ja tarvittaessa lääketieteellisten selvitysten perusteella on edellytykset suoriutua opiskelusta.


119koulunkäynnin aloittamisen lykkääminen; koululykkäys

määritelmäperusopetuksen aloittamisen siirtäminen lakisääteistä oppivelvollisuuden alkamisikää myöhemmäksi

huomautusPerusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjä voi psykologisten ja tarvittaessa lääke-tieteellisten selvitysten perusteella antaa lapselle luvan aloittaa perusopetus vuotta säädettyä myöhemmin.


68





4.1.2 Opetussuunnitelman ja tutkinnon perusteet

120opetussuunnitelman perusteet pl

määritelmäOpetushallituksen antama valtakunnallinen määräys koulutuksen (1) rakenteesta, tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä

huomautusOpetussuunnitelman perusteita ovat esimerkiksi esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet, perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet ja lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perus-teet. Lisäksi opetussuunnitelman perusteet laaditaan esimerkiksi lukiokoulutukseen valmista-valle koulutukselle, taiteen perusopetukselle, maahanmuuttajien perusopetukseen valmistavalle opetukselle, aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutukselle ja aikuisten maahanmuutta-jien luku- ja kirjoitustaidon koulutukselle.

Korkeakoulutuksessa ei määritellä opetussuunnitelman perusteita.

Ammatillisessa koulutuksessa opetusuunnitelman perusteita vastaavaa määräystä kutsutaan tutkinnon perusteiksi.

Opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti laaditaan opetuksen järjestäjän ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmat (2).


Luokka: esiopetus, perusopetus, lukiokoulutus

Käsitekaaviot: Opetussuunnitelman ja tutkinnon perusteet ja Opetussuunnitelma

121<lukiokoulutus>lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen perusteet

määritelmäopetussuunnitelman perusteet, joka koskee lukiokoulutukseen valmistavaa koulutusta

huomautusLukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen perusteissa määritellään lukiokoulutukseen valmis-tavan koulutuksen opintojen muodostuminen, eri oppiaineiden ja aineryhmien opetuksen (1) tavoitteet ja keskeiset sisällöt sekä oppilaitoksen ja kodin yhteistyön ja opiskelijahuollon keskeiset periaatteet ja opetustoimeen kuuluvan opiskelijahuollon tavoitteet


Luokka: lukiokoulutus

Käsitekaavio: Opetussuunnitelman ja tutkinnon perusteet

122tutkinnon perusteet pl

määritelmäOpetushallituksen antama valtakunnallinen määräys, joka koskee ammatillisia tutkintoja ja jossa määrätään ammatillisten tutkintojen tutkintonimikkeet, osaamisalat, tutkinnon muodostuminen pakolli-sista tutkinnon osista ja valinnaisista tutkinnon osista, tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset tai osaamistavoitteet, osaamisen laajuus osaamispisteinä ja osaamisen arviointi

huomautusAmmatillisten perustutkintojen perusteissa Opetushallitus määrää myös yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden laajuuden osaamispisteinä sekä sen, miltä osin osaamisen arvioinnin mukauttaminen tai ammattitaitovaatimuksista tai osaamistavoitteista poikkeaminen ei ole mahdollista.

Tutkinnon perusteet -niminen määräys koski aiemmin vain ammatillista perustutkintoa; ammatti-tutkintoa ja erikoisammattitutkintoa puolestaan koski näyttötutkinnon perusteet -niminen määräys. Nämä määräykset yhdistyivät 1.8.2015 uudeksi tutkinnon perusteet -nimiseksi määräykseksi.




69


123(vanhentunut)näyttötutkinnon perusteet

määritelmäOpetushallituksen antama valtakunnallinen määräys, joka koskee ammattitutkintoa ja erikoisammatti-tutkintoa ja jossa määritellään näyttötutkinnon osat, tutkinnossa vaadittava ammattitaito, ammattitaidonosoittamistavat sekä tutkinnon yleiset arviointikriteerit

huomautusAiempi tutkinnon perusteet -niminen määräys, joka koski ammatillista perustutkintoa, sekä näyt-tötutkinnon perusteet -niminen määräys yhdistyivät 1.8.2015 uudeksi tutkinnon perusteet -nimi-seksi määräykseksi. Tässä yhteydessä näyttötutkinnon perusteet poistui käytöstä.



124<ammatillinen koulutus>valmentavan koulutuksen perusteet

määritelmäOpetushallituksen antama valtakunnallinen määräys, jossa määritellään ammatilliseen koulutukseen valmentavan koulutuksen tai työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen muodostu-minen, koulutuksen (2) pakolliset ja valinnaiset osat, koulutuksen (2) osien laajuus osaamispisteinä, osaamistavoitteet ja osaamisen arviointi




70


Käsitekaavio 9. Opetussuunnitelman ja tutkinnon perusteet.

71

121 lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen perusteetopetussuunnitelman perusteet, joka koskee lukiokoulutukseen valmistavaa koulutusta

valtakunnallinen määräys

120 opetussuunnitelman perusteetOpetushallituksen antama valtakunnallinen määräys koulutuksen (1) rakenteesta, tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä

muu

esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet

perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet

lukion (2) opetussuunnitelman perusteet

kääntäjätutkintojen perusteet

kielitutkintojen perusteet

perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet

122 tutkinnon perusteetOpetushallituksen antama valtakunnallinen määräys, joka koskee ammatillisia tutkintoja ja jossa määrätään ammatillisten tutkintojen tutkintonimikkeet, osaamisalat, tutkinnon muodostuminen pakollisista tutkinnon osista ja valinnaisista tutkinnon osista, tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset tai osaamistavoitteet, osaamisen laajuus osaamispisteinä ja osaamisen arviointi

124 valmentavan koulutuksen perusteetOpetushallituksen antama valtakunnallinen määräys, jossa määritellään ammatilliseen koulutukseen valmentavan koulutuksen tai työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen muodostuminen, koulutuksen (2) pakolliset ja valinnaiset osat, koulutuksen (2) osien laajuus osaamispisteinä, osaamistavoitteet ja osaamisen arviointi

ammatilliseen koulutukseen valmentavan koulutuksen perusteet

työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen perusteet

opetuksen tai koulutuksen järjestäjän, oppilaitoksen tai korkeakoulun suunnitelma

oppijaa henkilökohtaisesti koskeva suunnitelma

154 opetussuunnitelma (1)suunnitelma kasvatuksen ja opetuksen (1) valtakunnallisten, paikallisten tai oppilas- tai opiskelijakohtaisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja koulutukselle (1) tai koulutukselle (2) asetettujen tehtävien suorittamiseksi

155 opetussuunnitelma (2)opetuksen järjestäjän, koulutuksen järjestäjän tai korkeakoulun (1) suunnitelma opetuksen (1) järjestämisestä ja toteuttamisesta

muu

KOOSTUMUS-SUHDE


HIERARKIA-SUHDE


TÄYDENTÄVÄTIETO

jaottelu-peruste


4.2 Tutkintorakenne (1) 125tutkintorakenne (1); tutkinnon rakenne; tutkinnon muodostuminen (ammatillinen koulutus); koulutuksen rakenne sv examensstrukturen degree structure (korkeakoulut); qualification structure (ammatilliset tutkinnot ja korkeakoulujen

erikoistumiskoulutukset)

määritelmäosat, joista tiettyyn tutkintoon johtavat tai tiettyyn koulutukseen (2) kuuluvat opinnot koostuvat

huomautusEsimerkiksi yliopistossa suoritettavaan korkeakoulututkintoon johtavat opinnot voivat koostua seuraavista osista: pääaineopinnot, yleisopinnot, yhteiset opinnot, kieli- ja viestintäopinnot, sivu-aineopinnot ja harjoittelu.


Käsitekaaviot: Tutkintorakenne ja Ammatillisten tutkintojen rakenne

72


Käsitekaavio 10. Tutkintorakenne.

126pakollinen tutkinnon osa

määritelmäsellainen osa tutkintoa tai ammatillisessa koulutuksessa tutkinnon osa, joka kaikkien kyseisestä tutkintoa suorittavien oppijoiden on suoritettava suorittaakseen tutkinnon



Käsitekaaviot: Tutkinnon rakenne (osien pakollisuuden mukaan) ja Ammatillisten tutkintojen rakenne

73

muun tutkinnon tutkintorakenne


130 tutkintorakenne (1)osat, joista tiettyyn tutkintoon johtavat tai tiettyyn koulutukseen (2) kuuluvat opinnot koostuvat

yliopistossa suoritettavan korkeakoulututkinnon tutkintorakenne

pääaineopinnot

yleisopinnot

yhteiset opinnot

kieli- ja viestintäopinnot

sivuaineopinnot

harjoittelu

muu yliopistossa suoritettavan korkeakoulututkinnon osa


KOOSTUMUS-SUHDE


HIERARKIA-SUHDE


TÄYDENTÄVÄTIETO

jaottelu-peruste


127valinnainen tutkinnon osa

määritelmäsellainen osa tutkintoa tai ammatillisessa koulutuksessa tutkinnon osa, jollaisia oppijan on valittava suoritettaviksi tietty määrä tutkinnon muodostumissääntöjen mukaisesti



Käsitekaaviot: Tutkinnon rakenne (osien pakollisuuden mukaan) ja Ammatillisten tutkintojen rakenne

Käsitekaavio 11. Tutkinnon rakenne (osien pakollisuuden mukaan).

74

131 pakollinen tutkinnon osasellainen osa tutkintoa tai ammatillisessa koulutuksessa tutkinnon osa, joka kaikkien kyseisestä tutkintoa suorittavien oppijoiden on suoritettava suorittaakseen tutkinnon



132 valinnainen tutkinnon osasellainen osa tutkintoa tai ammatillisessa koulutuksessa tutkinnon osa, jollaisia oppijan on valittava suoritettaviksi tietty määrä tutkinnon muodostumissääntöjen mukaisesti

KOOSTUMUS-SUHDE


HIERARKIA-SUHDE


TÄYDENTÄVÄTIETO

jaottelu-peruste


4.2.1 Ammatillisten tutkintojen rakenne

128<ammatillinen koulutus>tutkinnon osa

määritelmätyöelämän toimintakokonaisuuksien pohjalle rakentuva arvioitava osaamisen kokonaisuus, jollaisista ammatillinen tutkinto muodostuu

huomautusSanaliittoa ”tutkinnon osa” käytetään eri koulutussektoreilla, mutta ammatillisessa koulutuksessatermi esiintyy tutkinnon perusteissa ja kyseessä on yo. tavalla määriteltävissä oleva käsite.

Ammatillisessa koulutuksessa tutkinnon osia ovat ammatillinen tutkinnon osa ja yhteinen tutkinnon osa. Ammatilliset tutkinnon osat puolestaan jakautuvat pakollisiin tutkinnon osiin ja valinnaisiin tutkinnon osiin.

Ammatillisessa koulutuksessa kukin tutkinnon osa suoritetaan siten, että opiskelija osoittaa osaamisen (ks. osaamisen osoittaminen) näytössä tai siten, että opiskelijan osaaminen tunnus-tetaan (ks. osaamisen tunnustaminen) lainsääsännössä tarkemmin määritellyllä tavalla.

Korkeakouluissa (1) tutkinnon osaa vastaa käsite opintokokonaisuus. Tietojärjestelmissä sekä tutkinnon osia että opintokokonaisuuksia pidetään yhdentyyppisinä koulutuksina (2).

Ks. arviointi (1).



Käsitekaaviot: Kasvatus, opetus ja koulutus, Tutkinnon rakenne (osien pakollisuuden mukaan), Ammatillisten tutkintojen rakenne, Koulutustarjonta ja opetustarjonta, Koulutus (2) -käsitteen alakäsitteitä ja Tutkinnon suorittaminen ammatillisessa koulutuksessa

129ammatillinen tutkinnon osa

määritelmätutkinnon osa, joka sisältää ammatillista osaamista



Käsitekaavio: Ammatillisten tutkintojen rakenne

130yhteinen tutkinnon osa ei: † ammattitaitoa täydentävä tutkinnon osa

määritelmätutkinnon osa, joka sisältää yleissivistävää ja muuta työelämässä ja yhteiskunnassa tarvittavaa osaa-mista

huomautusYhteiset tutkinnon osat ovat ammatillisen perustutkinnon osia. Yhteisiä tutkinnon osia on kolme: viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen sekä yhteis-kunta ja työelämäosaaminen.




75


131(vanhentunut)vapaasti valittava tutkinnon osa

määritelmätutkinnon osa, jollaisia oppija voi valita suoritettaviksi osana tutkintoaan oman kiinnostuksensa mukaan

huomautusVapaasti valittavat tutkinnon osat ovat ammatillisten perustutkintojen osia. Vapaasti valittavat tutkinnon osat voivat olla oppijan opintojen tai harrastusten parista.




132paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa ei: † paikallisesti tarjottava tutkinnon osa

määritelmäammatillinen tutkinnon osa, joka perustuu työelämän alueellisiin tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiintai opiskelijan ammattitaidon syventämistarpeisiin ja jonka koulutuksen järjestäjä sisällyttää opetus-suunnitelmaansa (2)

huomautusPaikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvien tutkinnon osien tulee vastata laajemmin paikalli-siin ammattitaitovaatimuksiin kuin pelkästään yhden yrityksen tarpeisiin. Nämä tutkinnon osat nimetään työelämän toimintakokonaisuuden pohjalta.

Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvat tutkinnon osat ovat valinnaisia tutkinnon osia.




133(vanhentunut)tutkintoa yksilöllisesti laajentava tutkinnon osa ei: † ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävä osa

määritelmäammatillinen tutkinnon osa tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa, jonka oppija voi yksilöllisesti sisällyttää tutkintoonsa yli tutkinnon laajuuden silloin, kun se on tarpeellista työlämän alakohtaisten tai paikallisten ammattitaitovaatimusten taikka oppijan ammattitaidon syventä-misen kannalta

huomautusTutkintoa yksilöllisesti laajentavia tutkinnon osia sisältyi ennen ammatillisen koulutuksen vuonna 2018 voimaan tulevaa reformia sekä ammatillisena peruskoulutuksena että näyttötutkintona suoritettaviin ammatillisiin perustutkintoihin.





76


Käsitekaavio 12. Ammatillisten tutkintojen rakenne.

77


130 tutkintorakenne (1)osat, joista tiettyyn tutkintoon johtavat tai tiettyyn koulutukseen (2) kuuluvat opinnot koostuvat

131 pakollinen tutkinnon osasellainen osa tutkintoa tai ammatillisessa koulutuksessa tutkinnon osa, joka kaikkien kyseisestä tutkintoa suorittavien oppijoiden on suoritettava suorittaakseen tutkinnon

132 valinnainen tutkinnon osasellainen osa tutkintoa tai ammatillisessa koulutuksessa tutkinnon osa, jollaisia oppijan on valittava suoritettaviksi tietty määrä tutkinnon muodostumissääntöjen mukaisesti


tutkinnon osan sisällön mukaan

134 ammatillinen tutkinnon osatutkinnon osa, joka sisältää ammatillista osaamista

135 yhteinen tutkinnon osatutkinnon osa, joka sisältää yleissivistävää ja muuta työelämässä ja yhteiskunnassa tarvittavaa osaamista

tutkinnon osan valinnaisuuden mukaan

137 paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osaammatillinen tutkinnon osa, joka perustuu työelämän alueellisiin tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin tai opiskelijan ammattitaidon syventämistarpeisiin ja jonka koulutuksen järjestäjä sisällyttää opetussuunnitelmaansa (2)

tutkintoa yksilöllisesti laajentava tutkinnon osaammatillinen tutkinnon osa tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa, jonka oppija voi yksilöllisesti sisällyttää tutkintoonsa yli tutkinnon laajuuden silloin, kun se on tarpeellista työlämän alakohtaisten tai paikallisten ammattitaitovaatimusten taikka oppijan ammattitaidon syventämisen kannalta



506 ammattitaitovaatimustyöelämän tehtävä- ja taitoalueiden pohjalta muodostettu vaatimus, joka kertoo, mitä opiskelijan on kunkin tutkinnon osan hyväksytysti suorittaakseen osattava

KOOSTUMUS-SUHDE


HIERARKIA-SUHDE


TÄYDENTÄVÄTIETO

1..*

jaottelu-peruste


4.2.2 Lukio-opintojen rakenne

134<lukiokoulutus>kurssi (1)

määritelmälukiokoulutukseen kuuluva opiskeltava kokonaisuus, joka käsittelee tiettyä oppiainetta tai muuta aihe-piiriä ja joka toimii lukiokoulutuksen opintojen järjestämisen ja suorittamisen yksikkönä

huomautusKurssi (1) kestää nuorten lukiokoulutuksessa keskimäärin 38 tuntia ja aikuisille tarkoitetussa lukiokoulutuksessa keskimäärin 28 tuntia.

Vrt. mm. korkeakouluissa (1) käytettävä käsite opintojakso.



Käsitekaaviot: Lukio-opintojen rakenne ja Koulutustarjonta ja opetustarjonta

135<lukiokoulutus>pakollinen kurssi

määritelmäkurssi (1), jonka suorittaminen on edellytys lukiokoulutuksen oppimäärän suorittamiselle

huomautusLukiokoulutuksen tuntijaossa pakollisista kursseista on säädetty valtioneuvoston asetuksessa 942/2014 (9§).

Englannin termimuodot, jotka alkavat sanalla obligatory, ovat selvästi harvemmin käytettyjä kuin muut tässä vastineina olevat englannin termimuodot.



Käsitekaavio: Lukio-opintojen rakenne

136<lukiokoulutus>syventävä kurssi

määritelmäkurssi (1), joka pääasiallisesti välittömästi liittyy aiempaan pakolliseen kurssiin ja lisää ja syventää sen tietoa ja jollaisia opiskelijan on valittava ja suoritettava säädetty määrä lukiokoulutuksen oppimäärän suorittamiseksi

huomautusSyventävät kurssit voivat olla valtakunnallisia tai koulukohtaisia. Valtioneuvoston asetuksen 942/2014 mukaan valtakunnallisilla syventävillä kursseilla on valtakunnalliset, lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa määritellyt tavoitteet ja keskeiset sisällöt. Koulukohtaisten syventävien sisällöstä päättävät lukiot (1) itse.

Kaikki syventävät kurssit eivät välittömästi liity pakolliseen kurssiin ja lisää tai syvennä sellaisen tietoja; esimerkiksi lukiokoulutuksessa alkavan B3-kielen kurssit (1) - B3-kielessä ei ole pakol-lisia kursseja (1).




78




137<lukiokoulutus>soveltava kurssi

määritelmälukiokoulutuksen opiskelijalle vapaaehtoinen kurssi (1), jollaisia koulutuksen järjestäjä voi tarjota valitta-viksi ja joka voi olla menetelmäkurssi, eri oppiaineiden aineksia sisältävä eheyttävä kurssi taikka saman tai muun koulutuksen järjestäjän tarjoamia ammatillisia opintoja tai muita lukiokoulutuksen tehtävään soveltuvia opintoja

huomautusLukiokoulutuksen soveltavista kursseista on säädetty valtioneuvoston asetuksessa 942/2014.




138lukiodiplomi

määritelmätapa, jolla lukiokoulutuksen opiskelija voi osoittaa lukiokoulutuksen taito- tai taideaineisiin liittyvän erityisen osaamisensa tai harrastuneisuutensa ja saada näistä arvioinnin (1)

huomautusLukiodiplomit ovat lukiokoulutuksen yleissivistävän koulutustehtävän mukaista toimintaa.

Lukiodiplomeja voi tällä hetkellä (kesäkuu 2015) suorittaa kotitaloudessa, kuvataiteessa, käsi-työssä, liikunnassa, mediassa, musiikissa, tanssissa ja teatterissa.

Esimerkiksi musiikin lukiodiplomi perustuu lukiokoulutuksen musiikinopetuksen tavoitteisiin ja sisältöihin sekä opiskelijan lukioaikaiseen musiikinopiskeluun. Musiikin lukiodiplomin voi suorittaa musiikkiprojektina (esimerkiksi konsertti) tai näytesalkkuna lukioaikaisista töistä (esimerkiksi soittamisesta tai sävellystyöstä).

Lukiodiplomin suorittamiseksi järjestetään lukiodiplomikurssi, joka on säännösten mukaan sovel-tava kurssi.

Lukio (1) antaa suoritetusta lukiodiplomista lukiodiplomitodistuksen, joka on lukion päättötodis-tuksen liite.

Valtioneuvoston asetuksen 942/2014 mukaan Opetushallitus laatii lukiodiplomeille 1.8.2016 alkaen valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet.




79




Käsitekaavio 13. Lukio-opintojen rakenne.

80

134 kurssi (1)lukiokoulutukseen kuuluva opiskeltava kokonaisuus, joka käsittelee tiettyä oppiainetta tai muuta aihepiiriä ja joka toimii lukiokoulutuksen opintojen järjestämisen ja suorittamisen yksikkönä

135 pakollinen kurssikurssi (1), jonka suorittaminen on edellytys lukiokoulutuksen oppimäärän suorittamiselle

136 syventävä kurssikurssi (1), joka pääasiallisesti välittömästi liittyy aiempaan pakolliseen kurssiin ja lisää ja syventää sen tietoa ja jollaisia opiskelijan on valittava ja suoritettava säädetty määrä lukiokoulutuksen oppimäärän suorittamiseksi

137 soveltava kurssilukiokoulutuksen opiskelijalle vapaaehtoinen kurssi (1), jollaisia koulutuksen järjestäjä voi tarjota valittaviksi ja joka voi olla menetelmäkurssi, eri oppiaineiden aineksia sisältävä eheyttävä kurssi taikka saman tai muun koulutuksen järjestäjän tarjoamia ammatillisia opintoja tai muita lukiokoulutuksen tehtävään soveltuvia opintoja

muu

lukio-opinnot

menetelmäkurssi

eheyttävä kurssi

lukiodiplomikurssi

138 lukiodiplomitapa, jolla lukiokoulutuksen opiskelija voi osoittaa lukiokoulutuksen taito- tai taideaineisiin liittyvän erityisen osaamisensa tai harrastuneisuutensa ja saada näistä arvioinnin (1)

KOOSTUMUS-SUHDE


HIERARKIA-SUHDE


TÄYDENTÄVÄTIETO

jaottelu-peruste


4.2.3 Korkeakoulututkinnon rakenne

139<yliopisto>pääaine sv huvudämne n en major; major subject

määritelmäyliopistossa suoritettavan korkeakoulututkinnon pääasiallinen oppiaine, josta edellytetään eniten opin-tosuorituksia tutkintoa suoritettaessa ja jota opiskelemaan hakija opiskelijavalinnassa hyväksytään tai jonka opiskelija myöhemmin valitsee

huomautusAlemmassa korkeakoulututkinnossa pääaineesta edellytetään suoritettavaksi perusopinnot ja aineopinnot sekä kandidaatin tutkinto. Ylemmässä korkeakoulututkinnossa suoritetaan syven-tävät opinnot sekä pro gradu -tutkielma.



Käsitekaavio: Opintokokonaisuus ja opintojakso

140<yliopisto>sivuaine sv biämne n en minor; minor subject

määritelmäoppiaine, jonka opiskelija voi valita pääaineen ohella opiskeltavaksi korkeakoulututkinnon suorittami-seksi

huomautusSivuaineita voi valita yhden tai useamman.




141<korkeakoulut>opintokokonaisuus sv studiehelhet en study module

määritelmäkorkeakoulututkintoon kuuluvien opintojen osa, joka muodostuu kahdesta tai useammasta yhtä tai useampaa aihepiiriä tai ongelma-aluetta käsittelevästä opintojaksosta

huomautusYliopistoissa opintokokonaisuuksia ovat esimerkiksi tietyn alan tai monitieteiset perusopinnot, aineopinnot ja syventävät opinnot.

Ammatillisessa koulutuksessa puhutaan opintokokonaisuuksien sijaan tutkinnon osista. Tietojär-jestelmissä sekä opintokokonaisuuksia että tutkinnon osia pidetään yhdentyyppisinä koulutuk-sina (2).

Laaja opintokokonaisuus voi sisältää osinaan myös toisia opintokokonaisuuksia.



Käsitekaaviot: Opintokokonaisuus ja opintojakso, Koulutustarjonta ja opetustarjonta ja Koulutus (2) -käsitteen alakäsitteitä

81


142opintojakso; oppimisjakso (ammatillisen koulutuksen ja vapaan sivistystyön oppijan näkökulma); opetusjakso (ammatillisen koulutuksen ja vapaan sivistystyön opettajan näkökulma); kurssi (2) (vapaa sivistystyö); ~ kurssi (3) (korkeakoulut) sv studieavsnitt n; studieperiod; ~ kurs en study unit; < course (sekä opintojaksosta että opintojakson toteutuksesta)

määritelmätiettyä aihetta, sisältöä tai osaamisen alaa käsittelevä, erikseen suoritettavissa oleva opintojen osa

huomautusYhden opintojakson voi usein suorittaa eri tavoilla (esim. luennoille osallistuminen, kirjatentti, työharjoittelu, osaamisen tunnustaminen).

Koulutuksen järjestäjän tai korkeakoulun (1) näkökulmasta opintojakso on opintojen järjestä-misen yksikkö.

Useissa yliopistoissa käsitteiden opintojakso ja kurssi välille tehdään ero, mutta eri yliopistoissa termillä kurssi viitataan hiukan eri käsitteeseen.

Useissa yliopistoissa ’opintojakson’ ajatellaan olevan abstraktimpi käsite, johon liittyvät pysyvä-luonteiset tiedot, kuten laajuus, ja sisältö ja osaamistavoitteet. ’Kurssilla’ puolestaan tarkoitetaan opintojakson toteutusta, johon liittyvät vaihtuvaluonteiset tiedot, kuten aika ja paikka sekä mahdollisesti opetusmuoto ja suoritustapa. Yhdestä opintojaksosta voi siis olla eri vuosina samanlaisia tai toisistaan hiukan poikkeavia toteutuksia, kursseja.

Joissakin yliopistoissa ’kurssi’ on puolestaan yksi ’opintojakson’ suoritustapa, nimittäin sellainen, jossa opiskelija osallistuu lähiopetukseen (esimerkiksi luennoille tai harjoituksiin). Muita opinto-jakson suoritustapoja voivat tällöin olla esimerkiksi itsenäinen opiskelu, esseen kirjoittaminen ja kirjatenttiin osallistuminen.

Englanniksi korkeakoulujen (1) opintojakso-käsitteen vastineena voi käyttää joko termiä study unit tai course. Opintojakson toteutus -käsitteeseen puolestaan voidaan viitata englanniksi esimerkiksi termillä course unit ja myös termillä course.

Vrt. lukiokoulutuksessa käytettävä käsite kurssi (1).


Luokka: ammatillinen koulutus, korkeakoulut, vapaa sivistystyö

Käsitekaaviot: Opintokokonaisuus ja opintojakso ja Koulutustarjonta ja opetustarjonta

143perusopinnot pl sv grundstudier pl en core studies pl

not: † basic studies pl

määritelmäyliopiston tai ammattikorkeakoulun oppiaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden ensimmäisenä suoritettava opintokokonaisuus

huomautusPerusopintojen laajuus on vähintään 25 opintopistettä.




144aineopinnot sv ämnesstudier pl en intermediate studies pl

määritelmäyliopiston oppiaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden opintokokonaisuus, joka suoritetaan perusopintojen jälkeen




82


145syventävät opinnot pl sv fördjupade studier pl en advanced studies pl

määritelmäyliopiston oppiaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden opintokokonaisuus, joka suoritetaan aineopintojen jälkeen




146pakollinen opintojakso sv obligatoriskt studieavsnitt n; obligatorisk studieperiod; obligatorisk kurs en compulsory course; required course; mandatory course;

<perusopetus>compulsory study unit (tietojärjestelmissä, tilastoissa); required study unit (tietojärjestelmissä, tilastoissa); mandatory study unit (tietojärjestelmissä, tilastoissa) rather than: obligatory course; obligatory study unit

määritelmäopintojakso, joka opiskelijan on suoritettava suorittaakseen tietyn opintokokonaisuuden tai tutkinnon

huomautusEnglannin termimuodot, jotka alkavat sanalla obligatory, ovat selvästi harvemmin käytettyjä kuin muut tässä vastineina olevat englannin termimuodot.




83


Käsitekaavio 14. Opintokokonaisuus ja opintojakso.

84

korkeakoulututkintoon kuuluvat opinnot

139 pääaineyliopistossa suoritettavan korkeakoulututkinnon pääasiallinen oppiaine, josta edellytetään eniten opintosuorituksia tutkintoa suoritettaessa ja jota opiskelemaan hakija opiskelijavalinnassa hyväksytään tai jonka opiskelija myöhemmin valitsee

140 sivuaineoppiaine, jonka opiskelija voi valita pääaineen ohella opiskeltavaksi korkeakoulututkinnon suorittamiseksi

141 opintokokonaisuuskorkeakoulututkintoon kuuluvien opintojen osa, joka muodostuu kahdesta tai useammasta yhtä tai useampaa aihepiiriä tai ongelma-aluetta käsittelevästä opintojaksosta

142 opintojaksotiettyä aihetta, sisältöä tai osaamisen alaa käsittelevä, erikseen suoritettavissa oleva opintojen osa

muu

143 perusopinnotyliopiston tai ammattikorkeakoulun oppiaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden ensimmäisenä suoritettava opintokokonaisuus

144 aineopinnotyliopiston oppiaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden opintokokonaisuus, joka suoritetaan perusopintojen jälkeen

145 syventävät opinnotyliopiston oppiaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden opintokokonaisuus, joka suoritetaan aineopintojen jälkeen

146 pakollinen opintojaksoopintojakso, joka opiskelijan on suoritettava suorittaakseen tietyn opintokokonaisuuden tai tutkinnon

449 korkeakoulututkintotoisen asteen tutkinnon jälkeen korkeakoulussa (1) suoritettava tutkinto

KOOSTUMUS-SUHDE


HIERARKIA-SUHDE


TÄYDENTÄVÄTIETO

1..*

1..*

jaottelu-peruste


4.3 Oppiaine 147oppiaine; yhteisen tutkinnon osan osa-alue (ammatillinen koulutus)

määritelmäopiskeltava tiedonala tai aihealue

huomautusMääritelmässä sanalla aihealue ei tarkoiteta samaa kuin esiopetuksessa.


Luokka: perusopetus, lukiokoulutus, ammatillinen koulutus

Käsitekaavio: Oppiaine

148yhteinen oppiaine

määritelmäperusopetuksen oppimäärään kuuluva oppiaine, jota kaikki oppilaat opiskelevat

huomautusPerusopetuksen yhteiset oppiaineet on säädetty perusopetuslaissa 628/1998 ja niiden tuntijako valtioneuvoston asetuksessa 422/2012 (valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta).


Luokka: perusopetus


149valinnainen aine

määritelmäperusopetuksen oppimäärään kuuluva oppiaine tai opintokokonaisuus, jonka oppilas voi valita opetus-tarjonnasta

huomautusEri koulutussektoreilla valinnaisista opinnoista käytetään eri termejä: perusopetuksessa käyte-tään termiä valinnainen aine, lukiokoulutuksessa syventävä kurssi tai soveltava kurssi ja amma-tillisessa koulutuksessa vapaasti valittava tutkinnon osa.


Luokka: perusopetus


150ainevalinta; > kielivalinta

määritelmätapahtuma, jossa opiskelija tai perusasteen oppilaan huoltaja valitsee opiskeltavan kielen tai muun oppiaineen opetussuunnitelman (2) mukaisesta tarjonnasta



151aineryhmä; oppiainekokonaisuus

määritelmäkokonaisuus, joka muodostuu kahdesta tai useammasta oppiaineesta

huomautusAineryhmiä ovat esimerkiksi taitoja taideaineet, ympäristö- ja luonnontieteet.

Termiä oppiainekokonaisuus käytetään epävirallisena synonyymina termille aineryhmä.


Luokka: perusopetus


85




152katsomusaine

määritelmä

huomautusKatsomusaineiksi kutsutaan peruskoulun (1) ja lukiokoulutuksen oppiaineista uskontoa ja elämänkatsomustietoa.




153kieliohjelma

määritelmä

huomautusTermillä kieliohjelma viitataan peruskoulun (1) ja lukion (1) opetuksen järjestäjän tai koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman (2) mukaiseen kielitarjontaan. Kieliohjelmasta ilmenee esimer-kiksi, mitä kieliä peruskoulussa (1) tai lukiossa (1) voi opiskella ja kuinka laajasti (esimerkiksi miltä luokka-asteelta alkaen).




Käsitekaavio 15. Oppiaine.

86

147 oppiaineopiskeltava tiedonala tai aihealue

valittavuuden mukaan

148 yhteinen oppiaineperusopetuksen oppimäärään kuuluva oppiaine, jota kaikki oppilaat opiskelevat

149 valinnainen aineperusopetuksen oppimäärään kuuluva oppiaine tai opintokokonaisuus, jonka oppilas voi valita opetustarjonnasta

150 ainevalintatapahtuma, jossa opiskelija tai perusasteen oppilaan huoltaja valitsee opiskeltavan kielen tai muun oppiaineen opetussuunnitelman (2) mukaisesta tarjonnasta

151 aineryhmäkokonaisuus, joka muodostuu kahdesta tai useammasta oppiaineesta

oppiaine sisällön mukaan

152 katsomusaine

153 kieliohjelma

KOOSTUMUS-SUHDE


HIERARKIA-SUHDE


TÄYDENTÄVÄTIETO

2..*

jaottelu-peruste


4.4 Koulutustoimijan opetussuunnitelmat ja koulutustarjonta

4.4.1 Opetussuunnitelma

154opetussuunnitelma (1) sv läroplan; undervisningsplan (korkeakoulut) en > national core curriculum (valtakunnallisesta opetussuunnitelmasta)

määritelmäsuunnitelma kasvatuksen ja opetuksen (1) valtakunnallisten, paikallisten tai oppilas- tai opiskelijakoh-taisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja koulutukselle (1) tai koulutukselle (2) asetettujen tehtävien suorittamiseksi

huomautusOpetussuunnitelmassa (1) kuvataan myös opetuksen (1) järjestämistavat.



155opetussuunnitelma (2); opetuksen järjestäjän opetussuunnitelma (perusopetus); koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma (lukiokoulutus, ammatillinen koulutus)

määritelmäopetuksen järjestäjän, koulutuksen järjestäjän tai korkeakoulun (1) suunnitelma opetuksen (1) järjestä-misestä ja toteuttamisesta

huomautusEsiopetuksen ja perusopetuksen opetuksen järjestäjän opetussuunnitelmassa ja lukiokoulu-tuksen koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmassa noudatetaan opetussuunnitelman perus-teita.

Ammatillisen koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmassa noudatetaan ammatillisen perustut-kinnon perusteita.

Perusopetuksen opetuksen järjestäjän opetussuunnitelmassa voi olla koulukohtainen osio.

Perusopetuksen opetuksen järjestäjän opetussuunnitelma koskee opetuksen (1) lisäksi kasva-tusta ja oppimisen ja koulunkäynnin tukea.

Lukiokoulutuksessa koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma koskee opetuksen (1) lisäksi kodin ja oppilaitoksen yhteistyötä ja opiskelijahuoltoa.

Kansanopistojen ja liikunnan koulutuskeskusten tulee laatia opetussuunnitelma (2) koulutukselle (2), jonka kesto on vähintään kahdeksan viikkoa tai joka sisältää etäopetusta tai työssäoppimista.

Korkeakoulun (1) opetussuunnitelmassa (2) kuvataan mm. opintojen rakenne, opintojen osaa-mistavoitteet sekä opetuksen (1) järjestämistavat.

Korkeakoulun (1) opetussuunnitelmaa (2) ei välttämättä ole olemassa yhtenä dokumenttina, vaan se voi koostua osista, joista päätetään eri aikoina.


Luokka: esiopetus, perusopetus, ammatillinen koulutus, lukiokoulutus, korkeakoulut


87


156oppilaitoksen työsuunnitelma (yleissivistävä koulutus ja ammatillinen koulutus); koulun työsuunnitelma (perusopetus, lukiokoulutus, ammatillinen koulutus); ~ opetusohjelma (korkeakoulut)

määritelmäopetuksen järjestäjän tai koulutuksen järjestäjän laatima suunnitelma lukuvuoden opetustarjonnasta, opetuksen (1) järjestämisestä ja muusta toiminnasta sekä oppilaitoksen työajoista

huomautusOppilaitoksen työsuunnitelma on käytössä perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa ja ammatilli-sessa koulutuksessa.

Perusopetusasetuksessa (852/1998) ja lukioasetuksessa (810/1998) oppilaitoksen työsuunni-telma on säädetty opetuksen tai koulutuksen järjestäjän tehtäväksi. Suunnitelmassa päätetään kuitenkin oppilaitoskohtaisista asioista, ja käytännössä suunnitelman laatiminen on delegoitu koulutusorganisaatioille (kouluille ja oppilaitoksille).

Korkeakouluissa (1) vastaavansisältöistä asiakirjaa kutsutaan opetusohjelmaksi. Korkeakou-luissa (1) tutkintovaatimukset ja kutakin lukuvuotta koskeva opetusohjelma muodostavat yhdessä opetussuunnitelman (2).


Luokka: perusopetus, ammatillinen koulutus, lukiokoulutus, korkeakoulut

Käsitekaavio: Opetussuunnitelma

157<korkeakoulut>tutkintovaatimukset

määritelmäkorkeakoulun (1) opetussuunnitelman (2) osa, jossa kuvataan tutkinnon suorittamisen edellyttämät tiedot ja osaaminen

huomautusTutkintovaatimuksia ei välttämättä kuvata erillisenä asiakirjana.



Käsitekaaviot: Opetussuunnitelma ja Suoritusten hyväksilukeminen, osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

158<esiopetus, perusopetus>oppimissuunnitelma

määritelmäesiopetuksessa olevalle lapselle tai perusopetuksen oppilaalle laadittava kirjallinen, pedagoginen suun-nitelma oppimisen ja/tai koulunkäynnin etenemisestä, opetusjärjestelyistä ja tarvittavasta tuesta

huomautusOppimissuunnitelmaa voidaan tarvittaessa käyttää osana yleistä tukea, ja sitä tulee käyttää tehostetun tuen aikana. Oppimissuunnitelma tehdään myös, jos perusopetuksen oppilaalla on päätös oman opinto-ohjelman mukaan etenemisestä, erityisistä opetusjärjestelyistä tai hänet on otettu joustavan perusopetuksen toimintaan. Erityistä tukea (1) saavalle perusopetuksen oppi-laalle tehdään oppimissuunnitelman sijaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma.


Luokka: esiopetus, perusopetus


88




159henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (lukiokoulutukseen valmistava koulutus, lukiokoulutus); henkilökohtainen opintosuunnitelma (korkeakoulut); HOPS (lukiokoulutukseen valmistava koulutus, lukiokoulutus, korkeakoulut); oma opinto-ohjelma (perusopetukseen valmistava opetus) sv individuell studieplan (perusopetus, korkeakoulut); ISP (perusopetus, korkeakoulut) en personal study plan; PSP

rather than: individual study plan

määritelmäoppijan omaan käyttöön tarkoitettu suunnitelma opintojen suorittamisesta

huomautusTermiä rajattu HOPS (sv begränsad; en narrow) käytetään tietojärjestelmissä viittaamaan siihen osaan henkilökohtaisesta opiskelusuunnitelmasta, joka sisältää esimerkiksi opintojen aikataulu-tukseen, valinnaisiin opintoihin ja korvaavuuksiin liittyvät valinnat.

Termiä avoin HOPS (sv öppen; en open-ended) käytetään tietojärjestelmissä viittaamaan siihen osaan henkilökohtaisesta opiskelusuunnitelmasta, joka liittyy laajemmin yksilöllisen opintopolun suunnitteluun osana henkilökohtaista kehittymistä.

Englannin sana ”individual” voi viitata ’yksittäiseen’, ei välttämättä ’henkilökohtaiseen’. Sen vuoksi termin ”individual study plan” käyttöä ei suositella henkilökohtaisen opiskelu- tai opinto-suunnitelman vastineena.


Luokka: yleinen/yhteinen, perusopetus, lukiokoulutus, korkeakoulut


160(vanhentunut)henkilökohtainen opiskeluohjelma

määritelmäoppisopimuskoulutuksessa tehtävä suunnitelma, johon kirjataan ammattitaito, johon opiskelija pyrkii, ja tapa, jolla opiskelija osoittaa saavuttamansa ammattitaidon

huomautusHenkilökohtaiseen opiskeluohjelmaan voidaan kirjata myös näyttötutkinnon henkilökohtaista-mista koskevat tiedot.

Henkilökohtaisen opiskeluohjelman laativat opiskelija, työnantaja ja koulutuksen järjestäjä.

Vrt. henkilökohtaistamista koskeva asiakirja.

Ammatillisen koulutuksen vuonna 2018 voimaan tulleen reformin myötä vanhentunut käsite; tarkista mahdollinen siirtymäaika. Reformissa käsite henkilökohtainen opiskeluohjelma korvautuikäsitteellä henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma.




89


161<perusopetus>opinto-ohjelma

määritelmäohjelma, joka sisältää tiedot siitä, mitä opintoja ja missä laajuudessa oppilaan on tarkoitus tiettynä ajan-jaksona suorittaa

huomautusPerusopetusasetuksen (852/1998, 10 §) mukaan perusopetuksen oppilaalle tulee kunkin luku-vuoden päättyessä antaa todistus, johon merkitään oppilaan opinto-ohjelma ja oppiaineittain tai aineryhmittäin arvio siitä, miten oppilas on saavuttanut asetetut tavoitteet, sekä arvio oppilaan käyttäytymisestä.

Lisäksi käsite opinto-ohjelma liittyy perusopetuksen nk. vuosiluokkiin sitomattomaan opiskeluun. Perusopetusasetuksen (852/1998, 11 §) mukaan opetussuunnitelmassa (1) voidaan määrätä, että eri oppiaineiden opinnoissa voidaan edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oppilaan oman opinto-ohjelman mukaisesti.


Luokka: perusopetus


162henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma; HOKS

määritelmähenkilökohtainen suunnitelma, joka sisältää ammatillisen koulutuksen opiskelijalle tehtävää henkilö-kohtaistamista koskevat tiedot

huomautusHenkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan kirjataan opiskelijan yksilölliset osaa-misen tunnistamista, osaamisen tunnustamista, osaamisen hankkimista ja osoittamista sekä ohjaus- ja tukitoimia koskevat tiedot.

Henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan kirjataan tietoja mm. opiskelijan amma-tillisen tutkinnon suorittamiseen tai oppimiseen liittyvistä tavoitteista, valinnoista, opetuksesta (1) ja oppimisympäristöistä sekä esimerkiksi mahdollisesta erityisestä tuesta (2).



Käsitekaaviot: Opetussuunnitelma ja Henkilökohtaistaminen ammatillisessa koulutuksessa

90




163henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma; HOJKS

määritelmäerityisen tuen (1) päätökseen perustuva suunnitelma oppilaan oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvistä tavoitteista sekä opetuksen (1) sisällöistä, tukimuodoista, pedagogisista menetelmistä ja oppimisympä-ristöön liittyvistä tukitoimista

huomautusPerusopetuslain (628/1998, 17 §) mukaisesti erityistä tukea koskevan päätöksen toimeenpane-miseksi oppilaalle on laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Kaikki erityistä tukea saavan oppilaan tuki kirjataan HOJKSiin. HOJKS on kirjallinen suunnitelma, jossa määritellään mm. opiskelun erityiset painoalueet, oppilaan edistymisen seuranta ja arviointi (2), oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat, oppilaan itsearviointi (2) sekä muut pedagogiset ratkaisut, kuten joustavat ryhmit-telyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät, opiskelustrategiat, työskentelytavat, kommunikoin-titavat ja oppimateriaalit.

Ennen vuonna 2018 voimaan tullutta ammatillisen koulutuksen reformia ammatillisen peruskou-lutuksen koulutuksen järjestäjän tuli erityisopetuksen toteuttamiseksi laatia opiskelijalle henkilö-kohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). HOJKS:n sisällöstä säädettiinvaltioneuvoston asetuksessa ammatillisesta peruskoulutuksesta (811/1998, 8 §). Suunnitelma mainittiin myös laissa ammatillisesta peruskoulutuksesta (630/1998, 20 §). Uudessa laissa ammatillisesta koulutuksesta (531/2017) käsite henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma korvautui käsitteellä henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma.




164(vanhentunut)henkilökohtainen näyttösuunnitelma; HENSU

määritelmähenkilökohtainen suunnitelma näyttötutkinnon osien suorittamisesta

huomautusAmmatillisen koulutuksen vuonna 2018 voimaan tulleen reformin myötä vanhentunut käsite; tarkista mahdollinen siirtymäaika. Reformissa käsite henkilökohtainen näyttösuunnitelma korvautui käsitteellä henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma.




165henkilökohtainen opintoja valmennussuunnitelma; HOVS

määritelmäsuunnitelma, jossa yhdistyy opiskelijan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma ja hänen urheilulajinsa valmennussuunnitelma



91


https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980630#P20




166(vanhentunut)henkilökohtaistamista koskeva asiakirja

määritelmäammatillisessa aikuiskoulutuksessa käytettävä asiakirja, johon kirjataan tiedot näyttötutkintoon liitty-västä henkilökohtaistamisesta

huomautusHenkilökohtaistamista koskevan asiakirjan laatii koulutuksen järjestäjä yhdessä tutkinnon suorit-tajan kanssa.

Henkilökohtaistamista koskevan asiakirjan sisällöstä säädetään valtioneuvoston asetuksessa (25.6.2015) ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta.

Henkilökohtaistamista koskevaan asiakirjaan merkitään muun muassa tutkinnon suorittajan aiemmin hankkima ja osoittama osaaminen, tiedot niistä tutkinnon osista, jotka on ilmoitettu tutkintotoimikunnalle niiden liittämiseksi tutkintosuoritukseen, tiedot niistä tutkinnon osista, joista on tehty tutkintotoimikunnalle esitys osaamisen tunnustamista varten; näyttötutkintoon valmis-tavan koulutuksen ja muun ammattitaidon hankkimisen tarve; tarvittava ohjaus ja tuki; mahdolli-sesti tarvittavat opiskeluvalmiuksia parantavat opinnot.

Ammatillisen koulutuksen vuonna 2018 voimaan tulleen reformin myötä vanhentunut käsite; tarkista mahdollinen siirtymäaika. Reformissa käsite henkilökohtaistamista koskeva asiakirja korvautui käsitteellä henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma.




92


Käsitekaavio 16. Opetussuunnitelma.

93

162 henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelmahenkilökohtainen suunnitelma, joka sisältää ammatillisen koulutuksen opiskelijalle tehtävää henkilökohtaistamista koskevat tiedot


157 tutkintovaatimuksetkorkeakoulun (1) opetussuunnitelman (2) osa, jossa kuvataan tutkinnon suorittamisen edellyttämät tiedot ja osaaminen

henkilökohtainen opiskeluohjelmaoppisopimuskoulutuksessa tehtävä suunnitelma, johon kirjataan ammattitaito, johon opiskelija pyrkii, ja tapa, jolla opiskelija osoittaa saavuttamansa ammattitaidon

161 opinto-ohjelmaohjelma, joka sisältää tiedot siitä, mitä opintoja ja missä laajuudessa oppilaan on tarkoitus tiettynä ajanjaksona suorittaa

henkilökohtainen näyttösuunnitelmahenkilökohtainen suunnitelma näyttötutkinnon osien suorittamisesta

165 henkilökohtainen opintoja valmennussuunnitelmasuunnitelma, jossa yhdistyy opiskelijan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma ja hänen urheilulajinsa valmennussuunnitelma

henkilökohtaistamista koskeva asiakirjaammatillisessa aikuiskoulutuksessa käytettävä asiakirja, johon kirjataan tiedot näyttötutkintoon liittyvästä henkilökohtaistamisesta

valtakunnallinen määräys

opetuksen tai koulutuksen järjestäjän, oppilaitoksen tai korkeakoulun suunnitelma

oppijaa henkilökohtaisesti koskeva suunnitelma

154 opetussuunnitelma (1)suunnitelma kasvatuksen ja opetuksen (1) valtakunnallisten, paikallisten tai oppilas- tai opiskelijakohtaisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja koulutukselle (1) tai koulutukselle (2) asetettujen tehtävien suorittamiseksi

155 opetussuunnitelma (2)opetuksen järjestäjän, koulutuksen järjestäjän tai korkeakoulun (1) suunnitelma opetuksen (1) järjestämisestä ja toteuttamisesta

156 oppilaitoksen työsuunnitelmaopetuksen järjestäjän tai koulutuksen järjestäjän laatima suunnitelma lukuvuoden opetustarjonnasta, opetuksen (1) järjestämisestä ja muusta toiminnasta sekä oppilaitoksen työajoista

159 henkilökohtainen opiskelusuunnitelmaoppijan omaan käyttöön tarkoitettu suunnitelma opintojen suorittamisesta

158 oppimissuunnitelmaesiopetuksessa olevalle lapselle tai perusopetuksen oppilaalle laadittava kirjallinen, pedagoginen suunnitelma oppimisen ja/tai koulunkäynnin etenemisestä, opetusjärjestelyistä ja tarvittavasta tuesta

163 henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelmaerityisen tuen (1) päätökseen perustuva suunnitelma oppilaan oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvistä tavoitteista sekä opetuksen (1) sisällöistä, tukimuodoista, pedagogisista menetelmistä ja oppimisympäristöön liittyvistä tukitoimista

muu

muumuu

120 opetussuunnitelman perusteetOpetushallituksen antama valtakunnallinen määräys koulutuksen (1) rakenteesta, tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä

KOOSTUMUS-SUHDE


HIERARKIA-SUHDE


TÄYDENTÄVÄTIETO

jaottelu-peruste


4.4.1.1 Opetussuunnitelmaan liittyviä käsitteitä

167<lukiokoulutus>aihekokonaisuus

määritelmäopetussuunnitelman perusteissa annettu, opetuksen (1) eheyttämiseen pyrkivä teema, jolla on liittymä-kohtia useisiin oppiaineisiin ja jota käsitellään eri oppiaineiden yhteydessä ja oppilaitoksen muussa toiminnassa

huomautusEsimerkkejä vuoden 2004 opetussuunnitelman perusteiden (1) mukaisista aihekokonaisuuksistaovat ”ihmisenä kasvaminen”, ”kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys” sekä ”osallistuva kansalai-suus”.



168<perusopetus, lukiokoulutus>opetuksen eriyttäminen

määritelmätoiminta, jossa samaan opetusryhmään kuuluville oppilaille tai opiskelijoille annetaan opetusta (1) heidän toisistaan poikkeavien tarpeidensa mukaisesti

huomautusEriyttämisessä voidaan tarpeiden mukaan vaihdella opiskelun laajuutta, syvyyttä ja etenemisno-peutta. Eriyttäminen voi tapahtua esimerkiksi opetuksen (1) sisältöjä, käytettäviä opetusmate-riaaleja ja menetelmiä, työtapoja, kotitehtävien määrää ja käytettävissä olevaa aikaa vaihtele-malla.



169opetuksen tavoite (esiopetus, perusopetus); koulutuksen tavoite (mm. lukiokoulutus)

määritelmäpäämäärä, johon opetuksella (1) tai koulutuksella (1) pyritään

huomautusEsi- ja perusopetuksen osalta opetuksen (1) tavoitteista on säädetty perusopetuslaissa (628/1998) ja valtioneuvoston asetuksessa perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakun-nallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta (422/2012). Lukiokoulutuksen tavoitteista on säädetty lukiolaissa (629/1998) sekä valtioneuvoston asetuksessa lukiolaissa tarkoitetun koulu-tuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta (942/2014).

Esimerkkejä perusopetuslain mukaisista opetuksen tavoitteista ovat oppilaan kasvun tukeminen,elämässä tarpeellisten tietojen ja taitojen tarjoaminen, sivistyksen ja tasa-arvon lisääminen ja yhdenvertaisuuden turvaaminen.

Esi- ja perusopetuksella on yleis- ja erityistavoitteet. Valtioneuvoston asetuksessa 422/2012 säädetään perusopetuksen yleiset tavoitteet ja asetuksen 5 §:ssä lisäksi muille kuin oppivelvolli-suuttaan suorittaville oppilaille annettavan opetuksen (1) erityiset tavoitteet.


Luokka: esiopetus, perusopetus, lukiokoulutus

170opetustunti

määritelmäopetukseen (1) käytettävä aikamäärä tuntia kohti

huomautusOpetustuntia käytetään aikayksikkönä opetuksessa (1), opetuksen (1) suunnittelussa ja hallin-nossa.


94







4.4.2 Koulutustarjonta

171koulutustarjonta sv utbildningsutbud n en study opportunities available; provision of study opportunities; education and training provision

määritelmäkokonaisuus, joka muodostuu tiettynä aikana tarjottavista koulutusmahdollisuuksista, tarjolla olevista aloituspaikoista sekä muista koulutusmahdollisuuksiin liittyvistä tiedoista

huomautusTarjottavista koulutusmahdollisuuksista voidaan antaa tietoa esimerkiksi verkkopalveluissa tai opinto-oppaissa.

Käsite koulutustarjonta voidaan ymmärtää myös muilla tavoilla. Esimerkiksi hakijan kannalta koulutustarjonta on kokonaisuus, joka muodostuu koulutustoimijoiden tarjoamista koulutusmah-dollisuuksista yhteensä. Yksittäisen koulutustoimijan näkökulmasta koulutustarjonta voidaan ymmärtää toimijan itsensä tarjoamien koulutuksen toteutusten kokonaisuudeksi.


Käsitekaaviot: Koulutustarjonta ja opetustarjonta ja Koulutuksen hakumenettelyn tietojärjestelmällä suoritettava prosessi

172opetustarjonta sv undervisningsutbud n en teaching on offer; available courses and modules;

> course selection (lukiokoulutuksessa, kursseista (1)); > courses on offer (kursseista (1) tai opintojaksoista); > available courses (kursseista (1) tai opintojaksoista)rather than: available teaching; available instruction

määritelmäyksittäiset kurssit (1), opintojaksot, opintokokonaisuudet tai tutkinnon osat, joiden suorittamismahdolli-suutta tiettynä aikana tarjotaan

huomautusEro koulutustarjonnan ja opetustarjonnan välillä on se, että opetustarjonnassa on kyse koko-naista koulutusta (2) suppeammista yksiköistä. Esimerkki opetustarjonnasta on lukiokoulutuksenkurssitarjonta.


Käsitekaavio: Koulutustarjonta ja opetustarjonta

173koulutustarjonnan koulutuslaji; koulutuslaji sv typ av utbildning inom utbildningsutbud en type of education

not: form of education

huomautusKoulutuksen hakumenettelyn ja opiskelijavalinnan yhteydessä hakijoille näytettävät koulutuslaji-vaihtoehdot ovat tällä hetkellä (tammikuu 2018) nuorten koulutus ja aikuiskoulutus. Esimerkiksi nuorten ja aikuisten lukiokoulutus; aikuisten perusopetus.

Termi (koulutustarjonnan) koulutuslaji ei näy hakijalle (esim. Opintopolussa tai muussa viestin-nässä), vaan se on käytössä lähinnä opintohallinnon puolella.




95


174opintojen laajuus (korkeakoulut); osaamisen laajuus (ammatillinen koulutus) sv studiernas omfattning; omfattning av studierna en scope of studies (korkeakoulut)

rather than: range of studies; extent of studies

määritelmätutkinnon, opintokokonaisuuden, tutkinnon osan tai opintojakson ominaisuus, joka kuvaa sen suoritta-miseksi vaadittavan työn määrää tai - ammatillisessa koulutuksessa - tutkintoon, tutkinnon osaan tai opintojaksoon sisältyvän osaamisen kattavuutta, vaikeusastetta ja merkittävyyttä suhteessa ammatti-taitovaatimuksiin ja osaamistavoitteisiin

huomautusKorkeakouluissa (1) opintojen laajuus ilmaistaan opintopisteinä.

Ammatillisen koulutuksen osaamisen laajuus ilmaistaan osaamispisteinä.

Perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa käsitettä opintojen laajuus vastaa käsite oppimäärä.

Ks. myös opintojen laajuusyksikkö.



Käsitekaaviot: Koulutustarjonta ja opetustarjonta ja Opintojen ja osaamisen laajuusyksikkö sekä rahoitukseen vaikuttava yksikkö

175<ammatillinen koulutus>osaamisala ei: † koulutusohjelma (1)

määritelmäitsenäiseen työelämän toimintakokonaisuuteen liittyvä suuntautuminen ammatillisen tutkinnon sisällä

huomautusEsimerkiksi sosiaali- ja terveysalan ammatillisessa perustutkinnossa osaamisalana voivat olla lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen osaamisala tai vammaistyön osaamisala.




176suuntautumisvaihtoehto (yliopisto, ammattikorkeakoulu); opintosuunta (yliopisto); linja sv studieinriktning; inriktningsalternativ; studieriktning en specialisation; specialist option (yliopistot)

määritelmäopintokokonaisuuksien tai tutkinnon osien joukko, jonka valitseminen ja suorittaminen suuntaa koulu-tuksen (2) sisältöä tiettyyn aihepiiriin tai tietylle alalle

huomautusSuuntautumisvaihtoehto-termillä viitataan keskenään vaihtoehtoisiin valintoihin, joilla on merki-tystä myös opiskeluoikeuden suhteen. Kun opiskelijan opiskeluoikeuteen täsmennetään yksi suuntautumisvaihtoehto, muut vaihtoehtoiset suuntautumisvaihtoehdot opintoineen eivät ole opiskelijalle mahdollisia ilman eri menettelyä.

Yliopistossa suuntautumisvaihtoehdon valitseminen voi tulla kyseeseen tutkintoon johtavassa koulutuksessa (2).



96


177osaamistavoitteet sv lärandemål n pl (korkeakoulut); mål n pl för kunnandet (ammatillinen koulutus) en learning outcomes pl; learning objectives pl /US/

määritelmätavoitteet, jotka ilmaisevat, mitä opiskelija tietää, ymmärtää tai pystyy tekemään suoritettuaan koulu-tuksen (2) tai tutkinnon hyväksytysti

huomautusKoulutuksen (1) alan eurooppalaisen yhteistyön avulla on käyttöönotettu laajasti osaamistavoit-teiden kuvaaminen. Osaamista voidaan kuvata sekä koulutuksellisena että ammatillisena tavoit-teena.

Ruotsin käsitteen lärandemål voidaan hahmottaa koostuvan suppeammista käsitteistä, kuten kunskapsmål, färdighetsmål ja attitydmål.


Käsitekaaviot: Koulutustarjonta ja opetustarjonta ja Henkilökohtaistaminen ammatillisessa koulutuksessa

178tutkinnon vaativuustaso sv examens kvalifikationsnivå; examens kravnivå en qualifications level (EQF-viitekehyksen yhteydessä)

määritelmäluokka, jollaisiin tutkinnot jaotellaan niiden edellyttämän tai tuottaman osaamisen perusteella

huomautusSuomessa tutkintojen ja muun osaamisen kansallinen viitekehys rakentuu eurooppalaisen tutkin-tojen viitekehyksen (EQF) pohjalle. Viitekehyksen ja tutkinnon vaativuustasojen tarkoituksena onlisätä tutkintojen kansainvälistä vertailtavuutta. Viitekehyksen mukaan kuhunkin tutkinnon vaati-vuustasoon liittyvä osaaminen ilmaistaan tietoina, taitoina ja pätevyyksinä.

Viitekehyksen mukaisia tutkinnon vaativuustasoja on kahdeksan. Esimerkiksi perusopetuksen oppimäärä sijoittuu tasolle 2, ylioppilastutkinto, lukiokoulutuksen oppimäärä, ammatilliset perus-tutkinnot ja ammattitutkinnot sijoittuvat tasolle 4, erikoisammattitutkinnot tasolle 5, ammattikor-keakoulututkinnot ja alemmat korkeakoulututkinnot tasolle 6, ylemmät korkeakoulututkinnot tasolle 7 ja korkeakoulujen (1) jatkotutkinnot tasolle 8.



97

Ope

tus- ja

koulutu

ssana

sto (OK

SA

), 1. la

itos

Käs

itekaav

io 17. K

oulutusta

rjonta ja

opetu

starjon

ta.

98

180 opetuskieli (2)kieli, jolla osa perusopetuksen opetuksesta (1) annetaan tai jolla lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen tai korkeakoulutuksen opintojakson tai opintokokonaisuuden opetus (1) annetaan



9 koulutusmahdollisuuskokonaisuus, joka muodostuu koulutuksesta (2) ja siihen liittyvästä tarjolla olevasta mahdollisuudesta osallistua koulutuksen toteutukseen

11 koulutusasteluokka, jollaisiin koulutusjärjestelmän mukaiset koulutukset (2) jaotellaan vaativuutensa perusteella

12 koulutusalaluokka, jollaisiin koulutusjärjestelmän mukaiset koulutukset (2) jaotellaan sen perusteella, miten ne sijoittuvat tieteen, yhteiskunnan tai työelämän aloille

13 opintoalaalaluokka, jollaisiin yhdelle koulutusalalle kuuluvat koulutukset (2) voidaan jaotella sisältöjensä samansuuntaisuuden perusteella


134 kurssi (1)lukiokoulutukseen kuuluva opiskeltava kokonaisuus, joka käsittelee tiettyä oppiainetta tai muuta aihepiiriä ja joka toimii lukiokoulutuksen opintojen järjestämisen ja suorittamisen yksikkönä

141 opintokokonaisuuskorkeakoulututkintoon kuuluvien opintojen osa, joka muodostuu kahdesta tai useammasta yhtä tai useampaa aihepiiriä tai ongelma-aluetta käsittelevästä opintojaksosta

142 opintojaksotiettyä aihetta, sisältöä tai osaamisen alaa käsittelevä, erikseen suoritettavissa oleva opintojen osa

171 koulutustarjontakokonaisuus, joka muodostuu tiettynä aikana tarjottavista koulutusmahdollisuuksista, tarjolla olevien aloituspaikkojen määrää koskevista tiedoista sekä muista koulutusmahdollisuuksiin liittyvistä tiedoista

koulutusmahdollisuuteen liittyvä tieto

172 opetustarjontakokonaisuus, joka muodostuu yksittäisistä kursseista (1), opintojaksoista, opintokokonaisuuksista tai tutkinnon osista, joiden suorittamismahdollisuutta tiettynä aikana tarjotaan

muu

173 koulutustarjonnan koulutuslaji

nuorten koulutus

174 opintojen laajuustutkinnon, opintokokonaisuuden, tutkinnon osan tai opintojakson ominaisuus, joka kuvaa sen suorittamiseksi vaadittavan työn määrää tai - ammatillisessa koulutuksessa - tutkintoon, tutkinnon osaan tai opintojaksoon sisältyvän osaamisen kattavuutta, vaikeusastetta ja merkittävyyttä suhteessa ammattitaitovaatimuksiin ja osaamistavoitteisiin

175 osaamisalaitsenäiseen työelämän toimintakokonaisuuteen liittyvä suuntautuminen ammatillisen tutkinnon sisällä

176 suuntautumisvaihtoehtoopintokokonaisuuksien tai tutkinnon osien joukko, jonka valitseminen ja suorittaminen suuntaa koulutuksen (2) sisältöä tiettyyn aihepiiriin tai tietylle alalle

177 osaamistavoitteettavoitteet, jotka ilmaisevat, mitä opiskelija tietää, ymmärtää tai pystyy tekemään suoritettuaan koulutuksen (2) tai tutkinnon hyväksytysti

lukion opetustarjonta

korkeakoulun (1) opetustarjonta

ammatillisen koulutuksen opetustarjonta

178 tutkinnon vaativuustasoluokka, jollaisiin tutkinnot jaotellaan niiden edellyttämän tai tuottaman osaamisen perusteella

227 koulutuksen alkamiskausilukukausi, jona koulutuksen toteutus alkaa

251 aloituspaikkahakukohteeseen tietyssä koulutuksen hakumenettelyssä tarjolla oleva opiskelupaikka


KOOSTUMUS-SUHDE


HIERARKIA-SUHDE


TÄYDENTÄVÄTIETO

2..*

1..*

jaottelu-peruste


4.5 Opetuksessa (1), koulutuksessa (1), opintosuorituksessa ja tutkinnossa käytettävä kieli sekä opetus (1) ja koulutus (1) kielen mukaan

179koulutusorganisaation opetuskieli; opetuskieli (1); ammatillisen koulutuksen opetuskieli (ammatillinen koulutus); korkeakoulun opetus- ja tutkintokieli (korkeakoulut) sv undervisningsspråk n (1); undervisnings- och examensspråk n en language of instruction, examinations and degrees;

> language of instruction and qualifications (toisen asteen koulutus) rather than: > language of instruction and degrees (korkeakoulut) not: > language of instruction and examination (yliopistolaissa 558/2009)

määritelmäkieli, jolla koulutuksen järjestäjällä tai koulutusorganisaatiolla on velvollisuus antaa opetus (1) tai koulutus (1) tai tutkinnon ja tutkintoon sisältyvien opintojen suorittamismahdollisuus

huomautusPerusopetuslain (628/1998, 10 §) mukaan peruskoulun (1) opetuskieli (1) ja muualla kuin perus-koulussa (1) järjestettävässä opetuksessa (1) käytettävä kieli on joko suomi tai ruotsi. Opetus-kielenä (1) voi olla myös saame, romani tai viittomakieli.

Ammatillisen koulutuksen opetuskieli määrätään koulutuksen järjestäjälle koulutuksen järjestä-misluvassa. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 531/2017 mukaan ammatillisen koulu-tuksen opetuskieli voi olla suomi, ruotsi tai saame. Koulutuksen järjestäjä voi olla myös kaksikie-linen, jolloin opetuskielinä ovat suomi ja ruotsi. Ammatillisen koulutuksen järjestämisluvassa määrätyn opetuskielen (1) lisäksi koulutuksen järjestäjä voi antaa opetusta toisella kotimaisella kielellä, romanikielellä, viittomakielellä tai vieraalla kielellä (vrt. opetuskieli (2)).

Lukiokoulutuksen osalta opetuskieli (1) määrätään koulutuksen järjestämisluvassa.

Ammattikorkeakoulun opetus- ja tutkintokieli määrätään ammattikorkeakoululain (932/2014) mukaan ammattikorkeakoulun toimiluvassa.

Yliopistojen opetus- ja tutkintokielistä säädetään yliopistolaissa (558/2009). Lain mukaan esimer-kiksi Helsingin yliopiston opetus- ja tutkintokielet ovat suomi ja ruotsi ja Åbo Akademin ja Svenska handelshögskolanin opetus- ja tutkintokieli on ruotsi. Useiden muiden yliopistojen opetus- ja tutkintokieli on lain mukaan suomi. Yliopisto voi lisäksi päättää muun kielen kuin lain mukaisen opetus- ja tutkintokielensä käyttämisestä opetus- ja tutkintokielenä ja opintosuorituk-sissa (ks. opintosuorituksen kieli).

Vapaan sivistystyön oppilaitosten ylläpitämisluvissa on määritelty opetuskieli (1), suomi tai ruotsi;saamelaisalueilla yhdellä vapaan sivistystyön oppilaitoksella saamen kieli.



Käsitekaavio: Opetuksessa (1), koulutuksessa (1), opintosuorituksessa ja tutkinnossa käytettävä kieli sekä opetus (1) ja koulutus (1) kielen mukaan

99





https://www.finlex.fi/fi/laki/kaannokset/2009/en20090558_20160644.pdf


180opetuskieli (2) sv undervisningsspråk n (2) en language of instruction

määritelmäkieli, jolla osa perusopetuksen opetuksesta (1) annetaan tai jolla lukiokoulutuksen, ammatillisen koulu-tuksen tai korkeakoulutuksen opintojakson tai opintokokonaisuuden opetus (1) annetaan

huomautusPerusopetuslain (628/1998, 10 §) mukaan perusopetuksessa erillisessä opetusryhmässä tai peruskoulussa (1) opetus (1) voidaan antaa pääosin tai kokonaan muulla kuin koulutusorgani-saation opetuskielellä. Esimerkiksi saamelaisten kotiseutualueella asuvien saamen kieltä osaa-vien oppilaiden opetus (1) tulee antaa pääosin saamen kielellä.

Lukiolain (629/1998, 6 §) mukaan erillisessä opetusryhmässä tai oppilaitoksessa opetus (1) voidaan antaa pääosin tai kokonaan muulla kuin koulutusorganisaation opetuskielellä.

Opetuskielellä (2) viitataan kieleen, jota opetustilanteessa käytetään, ei opintosuorituksen kieleen (esim. opintojakson tai opintokokonaisuuden suorituskieli).


Luokka: yleinen/yhteinen, perusopetus, lukiokoulutus, ammatillinen koulutus, korkeakoulut

Käsitekaaviot: Koulutustarjonta ja opetustarjonta ja Opetuksessa (1), koulutuksessa (1), opintosuorituksessa ja tutkinnossa käytettävä kieli sekä opetus (1) ja koulutus (1) kielen mukaan

181<lukiokoulutus, ammatillinen koulutus, korkeakoulut>opintosuorituksen kieli (lukiokoulutus, korkeakoulut); ammatillisen koulutuksen tutkintokieli (ammatillinen koulutus) sv studiespråk n en language of learning

määritelmäkieli, jolla oppija tekee opintosuorituksen tai suorittaa ammatillisen tutkinnon, valmentavan koulutuksen tai niiden osan

huomautusEsimerkiksi OKM:n tekemässä yliopistojen opintopistetiedonkeruussa tapauksessa, jossa opis-kelija suorittaa opintojakson kirjatentillä lukemalla englanninkielistä tenttikirjallisuutta ja vastaa-malla kysymyksiin suomeksi, opintosuorituksen kieli on suomi.

Ammatillisen koulutuksen tutkintokielellä opiskelija osoittaa tutkinnon edellyttämän ammatti-taidon ja osaamisen tai valmentavan koulutuksen edellyttämän osaamisen. Ammatillisessa koulutuksessa todistukset annetaan tutkintokielellä. Ammatillisen koulutuksen järjestäjän tutkin-tokieliä ovat koulutuksen järjestämisluvassa määrätyt ammatillisen koulutuksen opetuskielet sekä järjestämisluvassa tutkinnoittain tai valmentavan koulutuksen osalta määrätyt muut kielet.



Käsitekaavio: Opetuksessa (1), koulutuksessa (1), opintosuorituksessa ja tutkinnossa käytettävä kieli sekä opetus (1) ja koulutus (1) kielen mukaan

100




182vieraskielinen opetus sv undervisning på främmande språk en teaching provided in a foreign language

määritelmämuulla kielellä kuin suomen, ruotsin tai saamen kielellä, romanikielellä tai viittomakielellä annettu opetus (1)

huomautusTermillä vieraskielinen opetus ei tarkoiteta opetusta (1), joka annetaan muulla kuin koulutusorga-nisaation opetuskielellä tai henkilön äidinkielellä.

Vrt. lähikäsite vieraskielinen koulutus.


Käsitekaaviot: Opetuksessa (1), koulutuksessa (1), opintosuorituksessa ja tutkinnossa käytettävä kieli sekä opetus (1) ja koulutus (1) kielen mukaan ja Opetus (1)

183vieraskielinen koulutus sv utbildning på främmande språk en education provided in a foreign language

määritelmäkoulutus (1), jossa opetus (1) annetaan pääosin muulla kuin suomen, ruotsin tai saamen kielellä, roma-nikielellä tai viittomakielellä

huomautusVrt. lähikäsite vieraskielinen opetus.


Käsitekaaviot: Opetuksessa (1), koulutuksessa (1), opintosuorituksessa ja tutkinnossa käytettävä kieli sekä opetus (1) ja koulutus (1) kielen mukaan ja Koulutus (1) tutkintotavoitteisuuden, järjestäjän ja tavoitteen mukaan

101


Käsitekaavio 18. Opetuksessa (1), koulutuksessa (1), opintosuorituksessa ja tutkinnossa käytettävä kieli sekä opetus (1) ja koulutus (1) kielen mukaan.

102



20 opetuksen järjestämislupayhteisölle tai säätiölle annettu lupa, vaatimus, vastuu tai tehtävä järjestää koulutusta (1), koulutusta (2) tai opetusta (1)


kieli

188 vieraskielinen opetusmuulla kielellä kuin suomen, ruotsin tai saamen kielellä, romanikielellä tai viittomakielellä annettu opetus (1)

189 vieraskielinen koulutuskoulutus (1), jossa opetus (1) annetaan pääosin muulla kuin suomen, ruotsin tai saamen kielellä, romanikielellä tai viittomakielellä

185 koulutusorganisaation opetuskielikieli, jolla koulutuksen järjestäjällä tai koulutusorganisaatiolla on velvollisuus antaa opetus (1) tai koulutus (1) tai tutkinnon ja tutkintoon sisältyvien opintojen suorittamismahdollisuus

186 opetuskieli (2)kieli, jolla osa perusopetuksen opetuksesta (1) annetaan tai jolla lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen tai korkeakoulutuksen opintojakson tai opintokokonaisuuden opetus (1) annetaan

187 opintosuorituksen kielikieli, jolla oppija tekee opintosuorituksen tai suorittaa ammatillisen tutkinnon, valmentavan koulutuksen tai niiden osan



500 opintosuoritusoppijan koulutukseen (2) liittyvä suoritus, jonka laajuus on määritetty ja joka arvioidaan

KOOSTUMUS-SUHDE


HIERARKIA-SUHDE


TÄYDENTÄVÄTIETO

jaottelu-peruste


4.6 Opintojen ja osaamisen laajuus 184opintojen laajuusyksikkö; osaamisen laajuusyksikkö (ammatillinen koulutus) sv enhet för studiernas omfattning en unit of scope; unit of the scope of studies

määritelmäyksikkö, jolla ilmaistaan opintojen laajuutta, ammatillisen koulutuksen osaamisen laajuutta tai perus-opetuksen tai lukiokoulutuksen oppimäärän laajuutta


Luokka: perusopetus, ammatillinen koulutus, lukiokoulutus, korkeakoulut


185opintopiste sv studiepoäng n en credit; ECTS credit; cr; ECTS cr

määritelmäopintojen laajuusyksikkö, joka kuvaa koulutuksen (2), opintokokonaisuuden tai opintojakson suorittami-seksi vaadittavan työn määrää siten, että yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen opiskelijalta keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 tällaista yksikköä

huomautusOpintopistettä käytetään opintojen mitoituksen yksikkönä korkeakouluissa (1).

Suomen korkeakoulujen (1) opintopisteen laajuus on ECTS-järjestelmän (European Credit Transfer System) mukainen, minkä vuoksi termin englanninkielisenä vastineena voidaan käyttäämyös termiä ECTS credit.




186(vanhentunut)opintoviikko sv studievecka en credit unit

rather than: study week

määritelmäopintojen laajuusyksikkö, joka kuvaa koulutuksen (2), opintokokonaisuuden tai opintojakson suorittami-seksi vaadittavan työn määrää siten, että opiskelijan noin 40 tunnin työ vastaa yhtä tällaista yksikköä

huomautusKäsite opintoviikko oli käytössä ammatillisessa peruskoulutuksessa ja korkeakouluissa (1). Ammatillisessa peruskoulutuksessa käsite korvautui käsitteellä osaamispiste ja korkeakouluissa (1) puolestaan käsitteellä opintopiste.


103


187osaamispiste

määritelmäosaamisen laajuusyksikkö, joka kuvaa ammatillisen tutkinnon, valmentavan koulutuksen tai niiden osan laajuutta ja syvyyttä

huomautusAmmatillisen tutkinnon tutkinnon osien ja valmentavan koulutuksen osien osaamispisteet määräytyvät sen mukaan, mikä on niihin sisältyvän osaamisen kattavuus, vaikeusaste ja merkit-tävyys suhteessa koko ammatillisen tutkinnon tai valmentavan koulutuksen ammattitaitovaati-muksiin ja osaamistavoitteisiin.




188vuosiviikkotunti

määritelmäopintojen laajuusyksikkö, joka ilmaisee opetuksen (1) määrää siten, että yksi viikoittainen oppitunti lukuvuoden ajan vastaa yhtä tällaista yksikköä

huomautusPerusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa lukuvuosi sisältää 38 viikkoa, joten yksi vuosiviikkotuntivastaa 38 oppituntia.




189opiskelijaviikko

määritelmäkansanopistojen rahoituksen valtionosuuden määrään vaikuttava yksikkö, joka muodostuu yhden opis-kelijan sellaisesta viiden työpäivän pituisesta opiskelujaksosta kansanopistossa, jona opiskelija on saanut ohjattua opetusta (1) keskimäärin vähintään viisi tuntia päivässä

huomautusKansanopistojen lähiopetusta korvaavassa etäopetuksessa ja työssäoppimisessa opiskelijavii-kolla tarkoitetaan opetussuunnitelman (1) perusteella arvioitua 40 tunnin ohjattua työmäärää.

Kansanopistojen vuotuinen valtionosuuden peruste lasketaan kertomalla opiskelijaviikkojen määrä opiskelijaviikkoa kohden määrätyllä yksikköhinnalla.




104


Käsitekaavio 19. Opintojen ja osaamisen laajuusyksikkö sekä rahoitukseen vaikuttava yksikkö.

105

118 oppimääräkoulutukseen (1) tai opetukseen (1) kuuluvien opintojen laajuus ja sisältö


180 opintojen laajuustutkinnon, opintokokonaisuuden, tutkinnon osan tai opintojakson ominaisuus, joka kuvaa sen suorittamiseksi vaadittavan työn määrää tai - ammatillisessa koulutuksessa - tutkintoon, tutkinnon osaan tai opintojaksoon sisältyvän osaamisen kattavuutta, vaikeusastetta ja merkittävyyttä suhteessa ammattitaitovaatimuksiin ja osaamistavoitteisiin

yksikkö

190 opintojen laajuusyksikköyksikkö, jolla ilmaistaan opintojen laajuutta, ammatillisen koulutuksen osaamisen laajuutta tai perusopetuksen tai lukiokoulutuksen oppimäärän laajuutta

191 opintopisteopintojen laajuusyksikkö, joka kuvaa koulutuksen (2), opintokokonaisuuden tai opintojakson suorittamiseksi vaadittavan työn määrää siten, että yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen opiskelijalta keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 tällaista yksikköä

193 osaamispisteosaamisen laajuusyksikkö, joka kuvaa ammatillisen tutkinnon, valmentavan koulutuksen tai niiden osan laajuutta ja syvyyttä

rahoituksen määrään vaikuttava yksikkö

195 opiskelijaviikkokansanopistojen rahoituksen valtionosuuden määrään vaikuttava yksikkö, joka muodostuu yhden opiskelijan sellaisesta viiden työpäivän pituisesta opiskelujaksosta kansanopistossa, jona opiskelija on saanut ohjattua opetusta (1) keskimäärin vähintään viisi tuntia päivässä

194 vuosiviikkotuntiopintojen laajuusyksikkö, joka ilmaisee opetuksen (1) määrää siten, että yksi viikoittainen oppitunti lukuvuoden ajan vastaa yhtä tällaista yksikköä



KOOSTUMUS-SUHDE


HIERARKIA-SUHDE


TÄYDENTÄVÄTIETO

jaottelu-peruste


5 HAKU JA VALINTA

5.1 Haku

5.1.1 Henkilön toiminta koulutukseen pääsemiseksi

190hakeutuminen sv söka sig till utbildning verb

hellre än: ~ söka information om utbildningar verb; ~ söka utbildning verb

en screening of application opportunities; ~ pre-application stage

määritelmätoiminta, jossa henkilö pohtii osaamistarpeitaan ja etsii itselleen sopivaa tutkinto- tai koulutustarjontaa

huomautusKs. myös hakeutuja.


Käsitekaavio: Henkilön toiminta koulutukseen pääsemiseksi

191esiopetukseen ilmoittautuminen

määritelmätoimenpide, jolla lapsen huoltaja ilmoittaa lapsen esiopetukseen


Luokka: esiopetus


192oppivelvollisuusilmoitus

määritelmäilmoitus, jolla asuinkunta tiedottaa huoltajalle lapsen oppivelvollisuuden alkamisesta

huomautusOppivelvollisuusilmoitus lähetetään sinä vuonna, jona lapsi tulee oppivelvollisuusikään.


Luokka: perusopetus


193kouluun ilmoittautuminen; peruskouluun ilmoittautuminen; perusopetukseen ilmoittautuminen

määritelmätoimenpide, jolla lapsen huoltaja ilmoittaa lapsen perusopetukseen ensisijaiseen kouluun

huomautusKouluun ilmoittautumisella lapsen huoltaja vastaanottaa kunnan osoittaman koulupaikan.

Vrt. kouluun hakeutuminen muualle kuin kunnan oppivelvolliselle osoittamaan kouluun.


Luokka: perusopetus

Käsitekaaviot: Henkilön toiminta koulutukseen pääsemiseksi ja Ilmoittautumiskäsitteitä

106


194opetukseen ilmoittautuminen; opiskelijaksi ilmoittautuminen (2) (vapaa sivistystyö); koulutukseen ilmoittautuminen (ammatillinen koulutus); > kurssi-ilmoittautuminen (muusta kuin opintokokonaisuuteen ilmoittautumisesta) sv anmälan till undervisning; > kursanmälan (muusta kuin opintokokonaisuuteen ilmoittautumisesta) en registration (1); > course registration (muusta kuin opintokokonaisuuteen ilmoittautumisesta)

määritelmätoimenpide, jolla henkilö ilmaisee haluavansa osallistua kurssille (1), opintojaksoon tai opintokokonai-suuteen

huomautusIlmoittautumiseen voi – koulutussektorista riippuen – kuulua osallistumismaksun maksaminen taisitoutuminen sen maksamiseen.

Termiä opetukseen ilmoittautuminen käytetään esimerkiksi lukiokoulutuksessa ja maahanmuut-tajien perusopetuksessa.

Ammatillisessa koulutuksessa käytetään termiä koulutukseen ilmoittautuminen esimerkiksi kenelle tahansa tarkoitettuun kurssimuotoiseen tulityökorttikoulutukseen ilmoittautumisesta.


Luokka: perusopetus, lukiokoulutus, ammatillinen koulutus, vapaa sivistystyö, korkeakoulut


195kouluun hakeutuminen muualle kuin kunnan oppivelvolliselle osoittamaan kouluun

määritelmäoppivelvollisen lapsen huoltajan toiminta, jonka tavoitteena on saada oppivelvolliselle koulupaikka muun kuin ensisijaisen koulun perusopetukseen

huomautusKouluun hakeutumista muualle kuin kunnan oppivelvolliselle osoittamaan kouluun voi olla esimerkiksi haku painotettuun opetukseen.

Vrt. kouluun ilmoittautuminen.


Luokka: perusopetus

Käsitekaaviot: Henkilön toiminta koulutukseen pääsemiseksi ja Ilmoittautumiskäsitteitä

196haku painotettuun opetukseen

määritelmäoppivelvollisen lapsen huoltajan toiminta, jonka tavoitteena on saada oppivelvolliselle koulupaikka painotettuun opetukseen

huomautusPainotettuun opetukseen voi hakea muuhun kuin ensisijaiseen kouluun (ks. kouluun hakeutu-minen muualle kuin kunnan oppivelvolliselle osoittamaan kouluun) tai, mikäli ensisijainen koulu tarjoaa painotettua opetusta, ensisijaiseen kouluun.

Ks. myös oppilasvalinta.


Luokka: perusopetus


107


197koulutukseen hakeminen; koulutukseen haku (2) sv ansökning till utbildning; ansökan till utbildning (1) en applying for education

määritelmähakijan toiminta koulutuksen toteutukseen pääsemiseksi


Käsitekaaviot: Henkilön toiminta koulutukseen pääsemiseksi, Koulutukseen hakemisen vaiheita, Koulutuksen hakumenettelyn tietojärjestelmällä suoritettava prosessi ja Ilmoittautumiskäsitteitä

198siirtohaku sv ansökan om överflyttning; ansökan för överflyttande studerande en transfer application procedure

määritelmäkoulutukseen hakeminen, jossa korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin otettu opiskelija hakee opis-keluoikeutensa siirtämistä korkeakoulusta (1) toiseen, ammattikorkeakoulun sisällä koulutuksen toteu-tuksesta toiseen siten, että tavoitetutkintoon liitettävä tutkintonimike vaihtuu, tai yliopiston sisällä tutkin-nosta toiseen

huomautusOpiskelijaa, joka siirtohaun kautta siirtyy korkeakoulusta (1) tai koulutuksen toteutuksesta toiseen, kutsutaan siirto-opiskelijaksi.

Siirtohaku ei tarkoita kandidaatin- ja maisterintutkinnon välisessä nivelvaiheessa tapahtuvaa siir-tymistä.




199hakija; koulutukseen hakija sv sökande n (1) en applicant

määritelmäoppija, joka on koulutukseen (2) tai opetukseen (1) päästäkseen jättänyt hakemuksen (1) tai hakemuksen (2)

huomautusVrt. JHS 175 -sanastotyöprosessin ydinsanastoryhmän hallinnonalojenvälinen määritelmä käsit-teelle ”hakija”: ”henkilö tai oikeushenkilö, joka on pannut asian vireille hakemuksella”.

Ks. koulutukseen hakeminen.


Käsitekaaviot: Henkilön roolit oppimisessa/koulutuksessa, Henkilön toiminta koulutukseen pääsemiseksi, Koulutukseen hakemisen vaiheita, Hakijan roolit valinnassa ja valinnan tilat tietojärjestelmässä ja Ilmoittautumiskäsitteitä

200ensikertalainen hakija; ensikertalainen; ensimmäistä opiskelupaikkaa hakeva hakija sv förstagångssökande n en first-time applicant

määritelmähakija, jolla ei ole korkeakoulututkintoa tai voimassa olevaa korkeakoulututkintoon johtavaa opiskeluoi-keutta ja jolla ei ole ollut tällaista opiskeluoikeutta myöskään aiemmin



Käsitekaaviot: Henkilön roolit oppimisessa/koulutuksessa ja Henkilön toiminta koulutukseen pääsemiseksi

108


201ensikertalaisena kohdeltava hakija; ensikertalaisena kohdeltava sv person som behandlas som förstagångssökande en person who qualifies as a first-time applicant

määritelmähakija, jolla on korkeakoulututkinto tai joka on vastaanottanut korkeakoulututkintoon johtavan opiskelu-oikeuden vuoden 2014 syksyn opiskelijavalinnassa tai sen jälkeen



Käsitekaaviot: Henkilön roolit oppimisessa/koulutuksessa ja Henkilön toiminta koulutukseen pääsemiseksi

202hakemus (1); hakemus koulutukseen sv ansökan till utbildning (2); ansökan (2) en application

määritelmäasiakirja, jolla pyydetään opiskeluoikeutta yhteen tai useampaan koulutukseen (2) tai koulutuksen toteutukseen

huomautusVrt. JHS 175 -sanastotyöprosessin ydinsanastoryhmän hallinnonalojenvälinen määritelmä käsit-teelle ”hakemus”: ”asiakirja tai asiakirjojen muodostama kokonaisuus, jolla pyydetään tai vaadi-taan etuutta, oikeutta tai toimenpidettä”.

Ks. koulutukseen hakeminen.


Käsitekaaviot: Henkilön toiminta koulutukseen pääsemiseksi ja Muita hakukäsitteitä

203hakemus (2); hakemus kouluun; > hakemus painotettuun opetukseen; > hakemus toissijaiseen kouluun

määritelmäasiakirja, jolla oppivelvollisen huoltaja pyytää oppivelvolliselle koulupaikkaa painotettuun opetukseen tai muun kuin ensisijaisen koulun perusopetukseen

huomautusPerusopetuksessa termiä hakemus käytetään ainoastaan määritelmässä mainituissa tapauk-sissa; muuten puhutaan ilmoittautumisesta.

Ks. kouluun hakeutuminen muualle kuin kunnan oppivelvolliselle osoittamaan kouluun ja haku painotettuun opetukseen.


Luokka: perusopetus

Käsitekaaviot: Henkilön toiminta koulutukseen pääsemiseksi ja Muita hakukäsitteitä

109


Käsitekaavio 20. Henkilön toiminta koulutukseen pääsemiseksi.

110

perusopetuksen tyypin (yleisopetus/painotettu) mukaan

sen mukaan haetaanko perusopetukseen vai muun asteen koulutukseen (2)

ilmoittautumistyyppinen toiminta

hakemistyyppinen toiminta

198 siirtohakukoulutukseen hakeminen, jossa korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin otettu opiskelija hakee opiskeluoikeutensa siirtämistä korkeakoulusta (1) toiseen, ammattikorkeakoulun sisällä koulutuksen toteutuksesta toiseen siten, että tavoitetutkintoon liitettävä tutkintonimike vaihtuu, tai yliopiston sisällä tutkinnosta toiseen

192 oppivelvollisuusilmoitusilmoitus, jolla asuinkunta tiedottaa huoltajalle lapsen oppivelvollisuuden alkamisesta

toiminta opetukseen tai koulutukseen pääsemiseksi

190 hakeutuminentoiminta, jossa henkilö pohtii osaamistarpeitaan ja etsii itselleen sopivaa tutkinto- tai koulutustarjontaa

191 esiopetukseen ilmoittautuminentoimenpide, jolla lapsen huoltaja ilmoittaa lapsen esiopetukseen

193 kouluun ilmoittautuminentoimenpide, jolla lapsen huoltaja ilmoittaa lapsen perusopetukseen ensisijaiseen kouluun

195 kouluun hakeutuminen muualle kuin kunnan oppivelvolliselle osoittamaan kouluunoppivelvollisen lapsen huoltajan toiminta, jonka tavoitteena on saada oppivelvolliselle koulupaikka muun kuin ensisijaisen koulun perusopetukseen

196 haku painotettuun opetukseenoppivelvollisen lapsen huoltajan toiminta, jonka tavoitteena on saada oppivelvolliselle koulupaikka painotettuun opetukseen

197 koulutukseen hakeminenhakijan toiminta koulutuksen toteutukseen pääsemiseksi

muu

194 opetukseen ilmoittautuminentoimenpide, jolla henkilö ilmaisee haluavansa osallistua kurssille (1), opintojaksoon tai opintokokonaisuuteen


200 ensikertalainen hakijahakija , jolla ei ole korkeakoulututkintoa tai voimassa olevaa korkeakoulututkintoon johtavaa opiskeluoikeutta ja jolla ei ole ollut tällaista opiskeluoikeutta myöskään aiemmin

201 ensikertalaisena kohdeltava hakijahakija , jolla on korkeakoulututkinto tai joka on vastaanottanut korkeakoulututkintoon johtavan opiskeluoikeuden vuoden 2014 syksyn opiskelijavalinnassa tai sen jälkeen

202 hakemus (1)asiakirja, jolla pyydetään opiskeluoikeutta yhteen tai useampaan koulutukseen (2) tai koulutuksen toteutukseen

203 hakemus (2)asiakirja, jolla oppivelvollisen huoltaja pyytää oppivelvolliselle koulupaikkaa painotettuun opetukseen tai muun kuin ensisijaisen koulun perusopetukseen

peruskoulun (1) ensisijaisuuden mukaan

KOOSTUMUS-SUHDE


HIERARKIA-SUHDE


TÄYDENTÄVÄTIETO

jaottelu-peruste


5.1.2 Koulutukseen hakemisen vaiheita

204opiskelupaikan vastaanotto sv mottagande n av studieplats en accepting a student place; accepting an offered student place; accepting an offer of admission

määritelmätoiminta, jossa koulutuksen toteutukseen hyväksytty ilmoittaa, ottaako hän opiskelupaikan vastaan

huomautusKorkeakouluissa (1) on opiskelupaikan vastaanottamisen lisäksi tehtävä lukukausi-ilmoittautumi-nen.

Ks. myös aloituspaikka.


Käsitekaaviot: Koulutukseen hakemisen vaiheita ja Ilmoittautumiskäsitteitä

205<korkeakoulut>opiskelupaikan ehdollinen vastaanotto ei: † jonotus

sv ta emot studieplatsen villkorligt verb; villkorligt mottagande n av studieplats en conditional acceptance of student place; conditional acceptance of an offer of admission

määritelmäopiskelupaikan vastaanotto, jossa koulutuksen toteutukseen hyväksytty ilmoittaa ottavansa opiskelu-paikan vastaan sillä ehdolla, ettei tule hyväksytyksi ylempään hakutoiveeseensa varasijalta

huomautusTermi opiskelupaikan ehdollinen vastaanotto on ainoastaan haun ja valinnan ammattilaisten käytössä. Hakijalle näkyvä ilmaus on ”ottanut paikan vastaan ja jonottaa ylempään”.



Käsitekaavio: Koulutukseen hakemisen vaiheita

111


Käsitekaavio 21. Koulutukseen hakemisen vaiheita.

112



opiskelijavalintaan osallistuminen

hakuasiakirjojen toimittaminen

valintakokeeseen osallistuminen

valinnan tuloksen saaminen

hyväksytyn hakijan toiminta

opiskelupaikan peruminen

204 opiskelupaikan vastaanottotoiminta, jossa koulutuksen toteutukseen hyväksytty ilmoittaa, ottaako hän opiskelupaikan vastaan

205 opiskelupaikan ehdollinen vastaanottoopiskelupaikan vastaanotto, jossa koulutuksen toteutukseen hyväksytty ilmoittaa ottavansa opiskelupaikan vastaan sillä ehdolla, ettei tule hyväksytyksi ylempään hakutoiveeseensa varasijalta

269 valinnan tuloshakijan hakukohdekohtainen valinnan tila

273 valintaesityshaku- ja valintajärjestelmän oppilaitokselle tuottama valintaperusteiden mukainen esitys valittavista hakijoista

KOOSTUMUS-SUHDE


HIERARKIA-SUHDE


TÄYDENTÄVÄTIETO

jaottelu-peruste


5.1.3 Hakutapoja ja -tyyppejä

206koulutuksen hakumenettely; koulutukseen haku (1); haku (1); > ammatillisen koulutuksen hakumenettely sv ansökningsförfarande n till utbildning en application procedure; admissions procedure (1)

määritelmämenettely, jolla koulutustoimija mahdollistaa henkilöille pyrkimisen koulutuksen toteutuksiin ja jolla se valitsee ja ottaa opiskelijat koulutuksen toteutuksiin

huomautusKoulutuksen hakumenettely sisältää opiskelijavalinnan sekä sitä edeltäviä muita osia, jotka liit-tyvät koulutukseen hakemisen mahdollistamiseen, kuten koulutustarjonnan julkaisemisen sekä hakumenettelyn ohjeistamisen hakeutujille.

Koulutuksen hakumenettelyllä on mm. hakutapa ja hakutyyppi.

Ammatillisen koulutuksen hakumenettelyllä tarkoitetaan menettelyä, jolla ammatillisen koulu-tuksen järjestäjä mahdollistaa henkilölle hakeutumisen tai hakemisen koulutuksen toteutukseen tai suorittamaan ammatillista tutkintoa ja jolla se ottaa tämän opiskelijaksi.

Englanniksi koulutukseen hakumenettelystä suositetaan käytettäväksi vastinetta application procedure, jotta pystytään tekemään ero koulutukseen hakumenettelyn ja siihen sisältyvän opis-kelijavalinnan (engl. student admissions) välille. Kansainvälisesti kuitenkin usein käytetään termiä admissions kokonaisuudesta, joka muodostuu hausta ja valinnasta; sen vuoksi applica-tion procedure -termin synonyymiksi on otettu myös admissions procedure (1).

Lisäksi englannin termissä application näkökulma on enemmän opiskelijan, termissä admissionstaas korkeakoulun (1).


Luokka: yleinen/yhteinen, opiskelijavalinnat

Käsitekaaviot: Hakutapoja ja -tyyppejä, Koulutustoimijan tai koulutusorganisaation opiskelijavalintaprosessi ja Koulutuksen hakumenettelyn tietojärjestelmällä suoritettava prosessi

207hakutapa sv ansökningssätt en type of application procedure

määritelmäkoulutuksen hakumenettelyn toteuttamistavan kertova tieto

huomautusOpiskelijavalinnan tietojärjestelmässä hakutapoja ovat yhteishaku ja erillishaku.

Opiskelijavalinnan tietojärjestelmässä hakutapa, hakutyyppi ja hakuaika esitetään teknisen haku (2)-käsitteen ominaisuuksina.



Käsitekaaviot: Hakutapoja ja -tyyppejä ja Hakukohde

113


208hakutyyppi sv ansökningstyp; typ av ansökan

inte: ansökningsomgång (2)

en type of application round

määritelmähakutavan tyypin kertova tieto

huomautusHakutyyppejä ovat varsinainen haku ja lisähaku.

Opiskelijavalinnan tietojärjestelmässä hakutapa, hakutyyppi ja hakuaika esitetään teknisen haku (2) -käsitteen ominaisuuksina.




209hakuaika sv ansökningstid en application period

määritelmäajanjakso, jona hakukohteeseen voi hakea

huomautusJHS 175 -sanastotyöprosessin ydinsanastoryhmä on määritellyt hakuaika-käsitteen yleisemmin ”ajanjakso, jonka aikana asian saa vireille hakemuksella (2).”


Käsitekaaviot: Hakutapoja ja -tyyppejä, Muita hakukäsitteitä ja Hakukohde

210yhteinen haku sv * ansökan till flera mål samtidigt

inte: gemensam ansökan (2)

en shared application procedure

määritelmäkoulutuksen hakumenettely, jossa hakija voi yhdellä hakemuksella (1) hakea usean koulutusorgani-saation useaan koulutuksen toteutukseen

huomautusYhdellä hakulomakkeella voi hakea erityisopetuksena järjestettävään ammatilliseen koulutuk-seen, ammatilliseen koulutukseen valmentavaan koulutukseen sekä työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaan koulutukseen.



Käsitekaaviot: Hakutapoja ja -tyyppejä ja Koulutustoimijan tai koulutusorganisaation opiskelijavalintaprosessi

114


211yhteishaku sv gemensam ansökan (1) en joint application procedure

määritelmävaltakunnallinen, lainsäädännössä määritelty ammatillista koulutusta, lukiokoulutusta ja korkeakouluja (1) koskeva koulutuksen hakumenettely, jossa hakija voi yhdellä hakemuksella (1) hakea useaan koulutuksen toteutukseen

huomautusYhteishaussa hakija voi hakea tiettyyn määrään koulutuksen toteutuksia, jotka hänen on asetet-tava ensisijaisuusjärjestykseen.

Yhteishaku on ajallisesti määritelty eli siihen liittyy hakuaika (vrt. erillishaku, joka voi olla ajalli-sesti määritelty tai jatkuva).

Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (531/2017) mukaan ammatillisen perustutkintokoulu-tuksen ja valmentavan koulutuksen opiskelijaksi ottamisessa voidaan käyttää valtakunnallisia hakumenettelyitä, kuten yhteishakua. Näissä hakumenettelyissä hakuaika ja mahdollisesti valin-taperusteet on määrätty valtakunnallisesti (vrt. jatkuva haku, jolla ei ole valtakunnallisesti määrättyä hakuaikaa).

Kun puhutaan yhteishakujärjestelmästä, englanniksi käytetään yleisesti vastinetta ”joint applica-tion system”.


Luokka: ammatillinen koulutus, lukiokoulutus, korkeakoulut


212erillishaku; erillisvalinta mieluummin kuin: suorahaku

sv separat ansökan hellre än: direkt ansökan

en separate application procedure; separate admissions procedure (korkeakoulujen erillisvalinta-termin vastineena)

määritelmäyhden tai usean koulutusorganisaation järjestämä koulutuksen hakumenettely, jossa hakija hakee suoraan kyseisen koulutusorganisaation tiettyyn koulutuksen toteutukseen

huomautusErillishaku voidaan toteuttaa ajallisesti määriteltynä hakuna tai jatkuvana hakuna.

Termiä erillishaku käytetään, jotta voidaan tehdä ero yhteishakuun. Koulutusorganisaatiot, jotka eivät osallistu yhteishakuun, käyttävät (erillishaun tyyppisestä) haustaan yksinkertaisesti termiä ”haku” (tai, jos haulla ei ole määrättyä hakuaikaa, termiä ”jatkuva haku”).

Yliopistojen erillishausta on säädetty yliopistolaissa (558/2009, 36 a §) ja ammattikorkeakoulujenerillishausta ammattikorkeakoululaissa (932/2014, 28 a §). Näissä laeissa käytetään erillishaun sijaan termiä erillisvalinta.

Vertaa yhteinen haku ja yhteishaku.




115





213jatkuva haku sv kontinuerlig ansökan; fortgående ansökan en rolling application procedure; rolling admissions

määritelmäkoulutustoimijan tai koulutusorganisaation järjestämä koulutuksen hakumenettely, jolla ei ole määrättyähakuaikaa

huomautusJatkuva haku muistuttaa erillishakua siinä mielessä, että myös jatkuvassa haussa haetaan useinsuoraan tiettyyn koulutusorganisaatioon.

Ammatillisen koulutuksen jatkuvassa haussa haetaan ammatillisen koulutuksen järjestäjälle tai ammatilliseen oppilaitokseen.

Ammatillisen koulutuksen jatkuvassa haussa ei ole valtakunnallisesti määriteltyä hakuaikaa, mutta koulutuksen järjestäjä voi tarvittaessa asettaa erillisen hakuajan.

Englannin termien application procedure ja admissions erosta ks. koulutuksen hakumenettely.


Käsitekaavio: Hakutapoja ja -tyyppejä

214ajallisesti määritelty haku sv ansökan med ansökningstid en time-restricted application procedure; time-restricted admissions

määritelmäkoulutuksen hakumenettely, jolla on määrätty hakuaika

huomautusEnglannin termien application procedure ja admissions erosta ks. koulutuksen hakumenettely.



215varsinainen haku sv egentlig ansökan en primary application round

määritelmähakukierroksen ensimmäinen koulutuksen hakumenettely, jossa ovat tarjolla seuraavana lukukautena alkavien koulutuksen toteutusten kaikki hakukohteet



216(vanhentunut)täydennyshaku sv kompletteringsansökan en secondary application round

määritelmäkoulutuksen hakumenettely, joka tapahtuu varsinaisen haun jälkeen ja jossa ovat tarjolla varsinaisessahaussa täyttämättä jääneet aloituspaikat


116


217lisähaku sv tilläggsansökan en supplementary application round

rather than: additional application round

määritelmäkoulutuksen hakumenettely, joka tapahtuu varsinaisen haun jälkeen ja jossa ovat tarjolla aiemmin täyt-tämättä jääneet aloituspaikat

huomautusLisähaku voidaan toteuttaa erillishakuna.

Englannin termin additional application round käyttöä lisähaun vastineena ei suositella, sillä termistä voi saada mielikuvan, että haussa olisi ylimääräisiä aloituspaikkoja (eikä varsinaisessa haussa täyttämättä jääneitä).



117


Käsitekaavio 22. Hakutapoja ja -tyyppejä.

118

206 koulutuksen hakumenettelymenettely, jolla koulutustoimija mahdollistaa henkilöille pyrkimisen koulutuksen toteutuksiin ja jolla se valitsee ja ottaa opiskelijat koulutuksen toteutuksiin

207 hakutapakoulutuksen hakumenettelyn toteuttamistavan kertova tieto

208 hakutyyppihakutavan tyypin kertova tieto

209 hakuaikaajanjakso, jona hakukohteeseen voi hakea

hakutavan mukaan

210 yhteinen hakukoulutuksen hakumenettely, jossa hakija voi yhdellä hakemuksella (1) hakea usean koulutusorganisaation useaan koulutuksen toteutukseen

211 yhteishakuvaltakunnallinen, lainsäädännössä määritelty ammatillista koulutusta, lukiokoulutusta ja korkeakouluja (1) koskeva koulutuksen hakumenettely, jossa hakija voi yhdellä hakemuksella (1) hakea useaan koulutuksen toteutukseen

212 erillishakuyhden tai usean koulutusorganisaation järjestämä koulutuksen hakumenettely, jossa hakija hakee suoraan kyseisen koulutusorganisaation tiettyyn koulutuksen toteutukseen

hakuajan mukaan

213 jatkuva hakukoulutustoimijan tai koulutusorganisaation järjestämä koulutuksen hakumenettely, jolla ei ole määrättyä hakuaikaa

214 ajallisesti määritelty hakukoulutuksen hakumenettely, jolla on määrätty hakuaika

hakutyypin mukaan

215 varsinainen hakuhakukierroksen ensimmäinen koulutuksen hakumenettely, jossa ovat tarjolla seuraavana lukukautena alkavien koulutuksen toteutusten kaikki hakukohteet

217 lisähakukoulutuksen hakumenettely, joka tapahtuu varsinaisen haun jälkeen ja jossa ovat tarjolla aiemmin täyttämättä jääneet aloituspaikat

253 haku (2)kokonaisuus, joka muodostuu koulutuksen toteutuksista, jotka on tietojärjestelmässä luokiteltu samaan ryhmään opiskelijavalintaa varten tiettynä ajankohtana

256 hakukohdekoulutuksen toteutus, joka on liitetty tiettyyn hakuun (2)

KOOSTUMUS-SUHDE


HIERARKIA-SUHDE


TÄYDENTÄVÄTIETO

jaottelu-peruste


5.1.4 Hakukelpoisuus

218hakukelpoisuus; * valintakelpoisuus sv ansökningsbehörighet; behörighet att ansöka; behörighet för viss utbildning;

behörighet till viss utbildning; antagningsbehörighet (”valintakelpoisuus”; koulutusorganisaation näkökulma)

en eligibility (1)

määritelmäominaisuus, joka ilmentää sitä, että hakija täyttää koulutukseen (2) tai koulutuksen toteutukseen vali-tuksi tulemisen edellytykset

huomautusTermiä hakukelpoisuus käytetään säädöksissä, vaikka sitä voidaan pitää harhaanjohtavana – koulutukseen hakeminenhan on sallittua kaikille. Tässä määriteltyä käsitettä paremmin kuvaava termi olisi valintakelpoisuus, joka on käytössä useissa korkeakouluissa (1).

Vrt. laajempi käsite kelpoisuus.


Käsitekaavio: Hakukelpoisuus

219pohjakoulutusvaatimus sv krav n på tidigare utbildning; krav n på grundutbildning en required prior studies

määritelmäkoulutukselle (2) määritelty vaatimus, jonka mukaan hakijalla on oltava tietty pohjakoulutus voidakseentulla valituksi kyseiseen koulutukseen (2)

huomautusPohjakoulutusvaatimuksen täyttäminen on yksi hakukelpoisuuden edellytyksistä.

Koulutuksen järjestäjät ja korkeakoulut (1) voivat valita hakijoita opiskelijoiksi myös ilman pohja-koulutusvaatimusta, ks. harkinnanvarainen valinta.



220pohjakoulutus; ~ koulutustausta sv tidigare utbildning; grundutbildning (1); > grundutbildning (2) (korkeakoulut);

> skolunderbyggnad (perusaste); ~ utbildningsbakgrund (koulutustausta) en previous qualifications; previous degree (korkeakoulut); prior degree (korkeakoulut);

~ educational background (koulutustausta)

määritelmäkoulutus (2) tai tutkinto, jonka hakija on suorittanut ennen toiseen koulutukseen (2) hakemista

huomautusRuotsin yleiskielessä termiä grundutbildning käytetään samassa merkityksessä kuin suomen termiä pohjakoulutus (määritelty yllä). Kuitenkin korkeakoulujen (1) sisäisessä kielenkäytössä termillä grundutbildning viitataan suppeampaan käsitteeseen: korkeakoulun (1) perustutkintoon eli opintoihin, jotka opiskelija on suorittanut korkeakoulussa (1) ennen jatko-opintoja. Korkeakou-luissa (1) onkin käytössä termipari grundutbildning ja forskarutbildning (joista jälkimmäinen viittaa lisensiaatin tutkintoon ja tohtorin tutkintoon tähtäävään koulutukseen).



119


221jatko-opintokelpoisuus (1) sv behörighet för fortsatta studier (vid viss läroanstalt) en eligibility for further studies

määritelmätutkinnon tai opintojen henkilölle antama hakukelpoisuus, joka koskee suoritettujen opintojen jälkeiseenkoulutukseen (2) valituksi tulemista

huomautusVrt. esivaatimukset




222jatko-opintokelpoisuus (2) sv behörighet för påbyggnadsstudier; behörighet för forskarutbildning;

behörighet för doktorsutbildning; behörighet för doktorandstudier en eligibility for third-cycle studies; > eligibility for doctoral studies

rather than: eligibility for postgraduate studies

määritelmäkorkeakoulututkinnon tai -opintojen opiskelijalle antama jatko-opintokelpoisuus (1), joka koskee yliopiston jatkotutkintoon valituksi tulemista

huomautusEnglannin termi eligibility for doctoral studies on suppeampi kuin suomen jatko-opintokelpoisuus (2), sillä doctoral studies ei kata lisensiaatin tutkintoa.

Englannin termin eligibility for postgraduate studies käyttöä ei suositella, sillä termi postgraduate studies saattaa viitata myös ylempään korkeakoulututkintoon (esim. maisterin tutkinto) johtaviin opintoihin.




223tutkintokohtainen terveydentilavaatimus

määritelmätutkinnolle määritelty vaatimus, jonka mukaan opiskelijaksi hakeutuvan ja valitun henkilön terveyden-tilan on oltava sellainen, että hän voi selviytyä tutkintoon johtavasta koulutuksesta (2), koulutukseen (2)sisältyvästä työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ja alan tehtävissä toimimisesta

huomautusTerveydentilavaatimukset on määritelty tutkintokohtaisesti säädöksissä.

Tutkintokohtaisilla terveydentilavaatimuksilla ei tarkoiteta pelkästään nk. SORA-lainsäädännössä(1.1.2012 voimaan tullut ”soveltumattomuuteen ratkaisuja”-lainsäädäntö, joka liittyy opiskeli-joiden soveltumattomuus- ja turvallisuuskysymyksiin) tarkoitettuja potilas- tai asiakasturvallisuu-teen liittyviä rajoituksia, vaan myös muita terveydentilaan liittyviä vaatimuksia.



120


224<koulutus>hakuperuste sv grund för ansökning en demonstration of eligibility

määritelmähakukelpoisuuden täyttämistapa, jonka hakija on valinnut perusteeksi hakiessaan koulutukseen (2)

huomautushakija voi valita hakuperusteeksi esimerkiksi ylioppilastutkintotodistuksen tai ammatillisen perus-koulutuksen päättötodistuksen.




121


Käsitekaavio 23. Hakukelpoisuus.

122

ammatillisen peruskoulutuksen päättötodistusammatillisen peruskoulutuksen tutkintotodistuksen osa, johon on merkitty tiedot kaikkien ammatilliseen perustutkintoon kuuluvien tutkinnon osien suorittamisesta

218 hakukelpoisuusominaisuus, joka ilmentää sitä, että hakija täyttää koulutukseen (2) tai koulutuksen toteutukseen valituksi tulemisen edellytykset

muu

219 pohjakoulutusvaatimuskoulutukselle (2) määritelty vaatimus, jonka mukaan hakijalla on oltava tietty pohjakoulutus voidakseen tulla valituksi kyseiseen koulutukseen (2)

220 pohjakoulutuskoulutus (2) tai tutkinto, jonka hakija on suorittanut ennen toiseen koulutukseen (2) hakemista

221 jatko-opintokelpoisuus (1)tutkinnon tai opintojen henkilölle antama hakukelpoisuus, joka koskee suoritettujen opintojen jälkeiseen koulutukseen (2) valituksi tulemista

222 jatko-opintokelpoisuus (2)korkeakoulututkinnon tai -opintojen opiskelijalle antama jatko-opintokelpoisuus (1), joka koskee yliopiston jatkotutkintoon valituksi tulemista

223 tutkintokohtainen terveydentilavaatimustutkinnolle määritelty vaatimus, jonka mukaan opiskelijaksi hakeutuvan ja valitun henkilön terveydentilan on oltava sellainen, että hän voi selviytyä tutkintoon johtavasta koulutuksesta (2), koulutukseen (2) sisältyvästä työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ja alan tehtävissä toimimisesta

224 hakuperustehakukelpoisuuden täyttämistapa, jonka hakija on valinnut perusteeksi hakiessaan koulutukseen (2)

muu

440 ylioppilastutkintotodistustutkintotodistus ylioppilastutkinnon suorittamisesta

KOOSTUMUS-SUHDE


HIERARKIA-SUHDE


TÄYDENTÄVÄTIETO

jaottelu-peruste


5.1.5 Muita hakukäsitteitä

225hakukausi sv ansökningstermin

inte: ansökningsperiod

en application term; application semester /US/

määritelmälukukausi, jonka aikana koulutuksen toteutukseen voi hakea ilmoitettujen hakuaikojen mukaisesti



Käsitekaavio: Muita hakukäsitteitä

226hakuvuosi sv ansökningsår n en application year

määritelmäkalenterivuosi, jonka aikana koulutuksen toteutukseen voi hakea




227koulutuksen alkamiskausi sv starttermin för utbildningen; inledningstermin för utbildningen; ~ utbildningen inleds

inte: † begynnelsetermin för utbildningen; † begynnelseperiod

en first term of studies; first semester of studies; first term of school (perusopetus, lukiokoulutus)

määritelmälukukausi, jona koulutuksen toteutus alkaa

huomautusKoulutuksen alkamiskausi voi olla syys- tai kevätlukukausi.

Ruotsiksi on useassa kontekstissa luontevampaa ilmaista koulutuksen alkamiskausi lauseella, kuten ”Utbildningen inleds hösten 2016”, kuin substantiivimuotoisella termillä.



Käsitekaaviot: Koulutustarjonta ja opetustarjonta ja Muita hakukäsitteitä

228koulutuksen alkamisvuosi sv begynnelseår n för utbildningen en first calendar year of educational programme

määritelmäkalenterivuosi, jona koulutuksen toteutus alkaa




123


229lukukausi sv termin en term; semester

määritelmäopetuksen (1) järjestämistä jaksottava osa lukuvuotta

huomautusLukukausia ovat syys-, kevät- ja joissakin tapauksissa kesälukukausi.

Esimerkiksi Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa lukuvuosi jakautuu kolmeen lukukauteen, ja niistä käytetään englanniksi termiä ”term”. Suomessa lukuvuodessa on ainakin tällä hetkellä vainkaksi lukukautta, ja niistä käytetään englanniksi sekä termiä ”term” että termiä ”semester”.

Uudet opiskelijat aloittavat opiskelun yleensä lukukauden alussa.


Käsitekaaviot: Muita hakukäsitteitä ja Opiskeluun ja tutkinnon suorittamiseen liittyvät maksut

230lukuvuosi sv läsår n en academic year (korkeakoulut); school year

not: study year

määritelmävuoden mittainen jakso, jollaisiin oppilaitoksen tai korkeakoulun (1) toiminta ja työskentely jaetaan

huomautusLukuvuosi alkaa useimmiten 1.8. ja päättyy 31.7. seuraavana kalenterivuonna.


Käsitekaaviot: Muita hakukäsitteitä ja Opiskeluun ja tutkinnon suorittamiseen liittyvät maksut

124


Käsitekaavio 24. Muita hakukäsitteitä.

125




202 hakemus (1)asiakirja, jolla pyydetään opiskeluoikeutta yhteen tai useampaan koulutukseen (2) tai koulutuksen toteutukseen

203 hakemus (2)asiakirja, jolla oppivelvollisen huoltaja pyytää oppivelvolliselle koulupaikkaa painotettuun opetukseen tai muun kuin ensisijaisen koulun perusopetukseen

227 koulutuksen alkamiskausilukukausi, jona koulutuksen toteutus alkaa

225 hakukausilukukausi, jonka aikana koulutuksen toteutukseen voi hakea ilmoitettujen hakuaikojen mukaisesti

229 lukukausiopetuksen (1) järjestämistä jaksottava osa lukuvuotta

230 lukuvuosivuoden mittainen jakso, jollaisiin oppilaitoksen tai korkeakoulun (1) toiminta ja työskentely jaetaan

226 hakuvuosikalenterivuosi, jonka aikana koulutuksen toteutukseen voi hakea

228 koulutuksen alkamisvuosikalenterivuosi, jona koulutuksen toteutus alkaa

KOOSTUMUS-SUHDE


HIERARKIA-SUHDE


TÄYDENTÄVÄTIETO

jaottelu-peruste


5.2 Valinta

5.2.1 Koulutustoimijan tai koulutusorganisaation opiskelijavalintaprosessi

231hakukierros sv ansökningsomgång (1) en application cycle

rather than: application round

määritelmäajanjakso, joka alkaa, kun koulutustoimija tai muu taho päättää koulutustarjonnasta ja valintaperus-teista, ja joka päättyy, kun opiskelupaikan vastaanottoon ja opiskelijaksi ilmoittautumiseen (1) liittyvät tiedot ovat haku- ja valintajärjestelmässä

huomautusYhteishakuun kuuluvan koulutuksen (1) osalta hakukierrokseen liittyvistä asioista säädetään asetuksessa.

Englannin termin application round käyttöä hakukierroksen vastineena ei suositella, sillä termi ei sisällä viittausta niihin hakukierroksen vaiheisiin, jotka edeltävät sitä, että hakija voi toimia eli hakea koulutuksen toteutuksiin. Vrt. hakutyyppi.



Käsitekaavio: Koulutustoimijan tai koulutusorganisaation opiskelijavalintaprosessi

232opiskelijavalinta sv antagning av studerande (1); studentantagning

hellre än: urval n inte: † intagning av studerande

en student admissions; student selection (toisen asteen koulutus; korkeakoulut tietyissä yhteyksissä); ~ select students verb (toisen asteen koulutus; korkeakoulut tietyissä yhteyksissä)

määritelmämenettely, jota hyväksi käyttäen koulutustoimija valitsee ja/tai ottaa hakijan opiskelijaksi koulutuksen toteutukseen hakemuksen (1) ja valintaperusteiden perusteella

huomautusLainsäädännössä lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulujen (1) opiskelijava-linnasta käytetään termiä ”opiskelijaksi ottaminen”. Tässä sanastossa on kuitenkin tehty ero käsitteiden opiskelijavalinta ja opiskelijaksi ottaminen välillä: opiskelijaksi ottaminen on opiskeli-javalinnan yksi vaihe.

Ruotsin sanan urval käyttöä opiskelijavalinnan vastineena ei suositella, sillä se on monimerkityk-sinen ja viittaa valinnan lisäksi muun muassa valikoimaan, otantaan ja otokseen.

Englannin termiä student selection käytetään opiskelijavalinnan vastineena etenkin toisen asteen koulutuksessa. Kuitenkin myös korkeakouluissa (1) käytetään joissakin tapauksissa termiä student selection (tai ilmausta to select students). Esimerkiksi Taideyliopistossa opiskeli-javalinnan yhteydessä voi toimia arviointiraateja, jotka valitsevat hakijoista koulutuksen toteutuk-seen pääsevät, ja niiden toiminnasta voidaan käyttää select-verbiä. Myös jatko-opintoihin voidaan valita opiskelijat sopivan opintomenestyksen ja tutkimussuunnitelman perusteella, jolloinselect saattaa olla sopiva verbi. Myös korkeakoulun (1) perustutkintoon jo valittujen opiskeli-joiden valitsemisesta tietylle erikoiskurssille esim. opintomenestyksen perusteella voi olla sopivaa käyttää verbiä select.

Ks. myös päätös opiskelijaksi ottamisesta.


Luokka: lukiokoulutus, ammatillinen koulutus, korkeakoulut, opiskelijavalinnat

Käsitekaaviot: Koulutustoimijan tai koulutusorganisaation opiskelijavalintaprosessi, Valintatyypit, Hakukohde ja Ilmoittautumiskäsitteitä

126


233opiskelijaksi ottaminen sv antagning av studerande (2) en admission of a student

määritelmätoiminta, jossa koulutustoimija tai koulutusorganisaatio päättää hakijan ottamisesta opiskelijaksi opis-kelijavalinnan lopputuloksena

huomautusOpiskelijaksi ottaminen on opiskelijavalinnan viimeinen vaihe.

Ks. myös päätös opiskelijaksi ottamisesta.


Luokka: lukiokoulutus, ammatillinen koulutus, korkeakoulut, opiskelijavalinnat

Käsitekaaviot: Koulutustoimijan tai koulutusorganisaation opiskelijavalintaprosessi ja Valintatyypit

234valintaperuste sv antagningsgrund; antagningskriterium

hellre än: antagningsprincip (1)

en admissions criteria pl; selection criteria pl

määritelmälainsäädännön ja koulutustoimijan määrittämä peruste, jonka mukaan hakijoita valitaan opetukseen (1) tai koulutukseen (2)


Käsitekaaviot: Koulutustoimijan tai koulutusorganisaation opiskelijavalintaprosessi, Valintatyypit ja Haku- ja valintajärjestelmässä käsiteltävät tiedot

235lisänäyttö

määritelmävalintaperuste, jota voidaan käyttää opiskelijavalinnassa todistuksen ja mahdollisen valintakokeen tai pääsy- ja soveltuvuuskokeen lisäksi

huomautusLisänäyttö on käytössä lukiokoulutuksessa.

Lisänäytön voi muodostaa esimerkiksi todiste tai näyttö osaamisesta, aiemmasta koulutuksesta (2) tai harrastuneisuudesta.


Luokka: lukiokoulutus, opiskelijavalinnat


236valintapiste sv antagningspoäng en admission point; ~ admission score

määritelmätietyn valintaperusteen mukaan hakijalle annettu piste

huomautusKunkin hakijan saamien valintapisteiden yhteenlaskettu summa määrittää hakijoiden keskinäisenjärjestyksen opiskelijavalinnassa.

Englannin termi admission score viittaa yhteispisteisiin.



127


237hakijaryhmä sv grupp av sökande en applicant category

määritelmähakijoiden joukko, johon sovelletaan tiettyjä valintaperusteita tai jolle varataan tietty osa aloituspai-koista

huomautusPerusteista, joilla hakijoita voidaan jakaa hakijaryhmiin, säädetään lainsäädännössä.



238valintakiintiö sv antagningskvot en intake quota

määritelmäopiskelijavalinnassa käytettävä kiintiö, jossa tietylle hakijaryhmälle on varattu tietty määrä aloituspaik-koja

huomautusValintakiintiön perusteena voi olla esimerkiksi hakijan pohjakoulutus.



239valintakoe; pääsykoe sv urvalsprov n; inträdesprov n (puhekieli) en entrance examination; entrance test

määritelmäkoe, joka järjestetään osana oppilas- tai opiskelijavalintaa

huomautusValintakokeita on erityyppisiä. Usein valintakokeella mitataan hakijan tietoja esimerkiksi tietystä aineistosta (vrt. soveltuvuuskoe, jolla selvitetään tietojen sijaan edellytyksiä ja soveltuvuutta). Valintakoe voi sisältää soveltuvuus- ja kielikokeen tai jommankumman näistä.

Toisaalta termejä valintakoe ja pääsykoe käytetään joskus termin soveltuvuuskoe synonyymina kokeista, joissa mitataan kykyjä ja ominaisuuksia (kuten musikaalisuus, rytmitaju).

Valintakokeessa menestyminen voi (esimerkiksi todistusten sijaan) olla valintaperuste.


Käsitekaaviot: Koulutustoimijan tai koulutusorganisaation opiskelijavalintaprosessi ja Valintatyypit

240soveltuvuuskoe; pääsy- ja soveltuvuuskoe (toisen asteen koulutus) sv lämplighetsprov n; inträdes- och lämplighetsprov n (toisen asteen koulutus) en aptitude test

määritelmäkoe, jolla selvitetään hakijan edellytykset ja soveltuvuus opetukseen (1) tai koulutukseen (2) oppilas- tai opiskelijavalintaa varten

huomautusEdellytyksillä ja soveltuvuudella voidaan tarkoittaa esimerkiksi taitoja (kuten vuorovaikutustaidot tai jonkin instrumentin käsittelytaito), kykyjä (kuten fyysinen koordinaatiokyky) tai henkilön luon-teen tai muiden ominaisuuksien sopivuutta.



128


241<opetushallinto>kielikoe; opetuskielen hallinnan osoittamiseksi järjestettävä kielikoe sv språkprov n en language proficiency test (1); language test

määritelmäkoe, jonka tarkoituksena on opetuskielen (1) tai opetuskielen (2) hallinnan osoittaminen

huomautusKielikokeita voidaan järjestää esimerkiksi opiskelijavalintojen yhteydessä tai oppilaitoksen sisäi-sesti.

Opiskelijavalinnassa koulutuksen järjestäjä tai korkeakoulu (1) voi edellyttää hakijan suorittavan kielikokeen silloin, kun järjestettävän koulutuksen (2) kieli on eri kuin hakijan äidinkieli. Kielikoe voi olla osa valintakoetta.

Vrt. kielitutkinto.




242päätös opiskelijaksi ottamisesta; päätös oppilaaksi ottamisesta (perusopetus); valintapäätös sv antagningsbeslut n en decision on admission; admission decision

määritelmäkoulutustoimijan tai koulutusorganisaation opiskelijaksi ottamisesta tai oppilaaksi ottamisesta tekemä hallintopäätös

huomautusOpiskelijaksi ottamista tai oppilaaksi ottamista koskevasta päätöksestä voidaan antaa hakijalle asiakirja tai muu ilmoitus. Myös tätä asiakirjaa tai ilmoitusta voidaan kutsua päätökseksi opiskeli-jaksi ottamisesta tai valintapäätökseksi.


Luokka: perusopetus, lukiokoulutus, ammatillinen koulutus, korkeakoulut, opiskelijavalinta


243ennakkotehtävät pl; esitehtävät pl sv förhandsuppgifter pl en preliminary assignments pl; advance assignments pl

määritelmätehtävät, joiden tekemistä hakijalta valintaperusteiden mukaisesti vaaditaan opiskelijavalintaa varten



129


Käsitekaavio 25. Koulutustoimijan tai koulutusorganisaation opiskelijavalintaprosessi.

130

210 yhteinen hakukoulutuksen hakumenettely, jossa hakija voi yhdellä hakemuksella (1) hakea usean koulutusorganisaation useaan koulutuksen toteutukseen

211 yhteishakuvaltakunnallinen, lainsäädännössä määritelty ammatillista koulutusta, lukiokoulutusta ja korkeakouluja (1) koskeva koulutuksen hakumenettely, jossa hakija voi yhdellä hakemuksella (1) hakea useaan koulutuksen toteutukseen

212 erillishakuyhden tai usean koulutusorganisaation järjestämä koulutuksen hakumenettely, jossa hakija hakee suoraan kyseisen koulutusorganisaation tiettyyn koulutuksen toteutukseen

233 opiskelijaksi ottaminentoiminta, jossa koulutustoimija tai koulutusorganisaatio päättää hakijan ottamisesta opiskelijaksi opiskelijavalinnan lopputuloksena



232 opiskelijavalintamenettely, jota hyväksi käyttäen koulutustoimija valitsee ja/tai ottaa hakijan opiskelijaksi koulutuksen toteutukseen hakemuksen (1) ja valintaperusteiden perusteella

231 hakukierrosajanjakso, joka alkaa, kun koulutustoimija tai muu taho päättää koulutustarjonnasta ja valintaperusteista, ja joka päättyy, kun opiskelupaikan vastaanottoon ja opiskelijaksi ilmoittautumiseen (1) liittyvät tiedot ovat haku- ja valintajärjestelmässä

tietojenkäsittelyprosessin osien mukaan

valintakiintiöiden määrittely

valintaan liittyvien kokeiden järjestäminen

valinnan tuloksesta ilmoittaminen

234 valintaperustelainsäädännön ja koulutustoimijan määrittämä peruste, jonka mukaan hakijoita valitaan opetukseen (1) tai koulutukseen (2)

235 lisänäyttövalintaperuste, jota voidaan käyttää opiskelijavalinnassa todistuksen ja mahdollisen valintakokeen tai pääsy- ja soveltuvuuskokeen lisäksi

236 valintapistetietyn valintaperusteen mukaan hakijalle annettu piste

237 hakijaryhmähakijoiden joukko, johon sovelletaan tiettyjä valintaperusteita tai jolle varataan tietty osa aloituspaikoista

238 valintakiintiöopiskelijavalinnassa käytettävä kiintiö, jossa tietylle hakijaryhmälle on varattu tietty määrä aloituspaikkoja

239 valintakoekoe, joka järjestetään osana oppilas- tai opiskelijavalintaa

240 soveltuvuuskoekoe, jolla selvitetään hakijan edellytykset ja soveltuvuus opetukseen (1) tai koulutukseen (2) oppilas- tai opiskelijavalintaa varten

241 kielikoekoe, jonka tarkoituksena on opetuskielen (1) tai opetuskielen (2) hallinnan osoittaminen

242 päätös opiskelijaksi ottamisestakoulutustoimijan tai koulutusorganisaation opiskelijaksi ottamisesta tai oppilaaksi ottamisesta tekemä hallintopäätös

243 ennakkotehtävättehtävät, joiden tekemistä hakijalta valintaperusteiden mukaisesti vaaditaan opiskelijavalintaa varten

267 valinnan vaihekukin opiskelijavalinnan prosessin osista, jossa käsitellään kerralla kyseiseen osaan liittyvät valintatapajonot

valintaperusteiden määrittely

opiskelijavalinnan vaiheiden mukaan

KOOSTUMUS-SUHDE


HIERARKIA-SUHDE


TÄYDENTÄVÄTIETO

jaottelu-peruste


5.2.2 Valintatyyppejä

244oppilaaksi ottaminen; oppilaaksiotto

määritelmämenettely, jolla opetuksen järjestäjä ottaa lapsen esi- tai perusopetukseen

huomautusOppilaaksi ottaminen suoritetaan viranhaltijan tekemälla päätöksellä.


Käsitekaavio: Valintatyypit

245oppilasvalinta

määritelmämenettely, jota hyväksi käyttäen opetuksen järjestäjä hyväksyy lapsen esi- tai perusopetukseen hake-muksen (2) ja valintaperusteiden perusteella

huomautusEsimerkki oppilasvalintaa käyttävästä perusopetuksesta on painotettu opetus, kuten kuvatai-teen, musiikin ja liikunnan erikoisluokat. Painotetun opetuksen oppilasvalintaan liittyy soveltu-vuuskoe, haastattelu ja/tai arvonta.

Oppilasvalintaa käytetään myös haettaessa esimerkiksi joustavan perusopetuksen opetusryh-mään tai taiteen perusopetukseen.

Ks. myös haku painotettuun opetukseen.


Käsitekaaviot: Valintatyypit ja Ilmoittautumiskäsitteitä

246esivalinta sv förurval; första urval

inte: förhandsantagning

en preliminary selection phase

määritelmäopiskelijavalinnan mahdollinen osa, jossa osa tai kaikki hakijoista valitaan seuraavaan valinnan vaihee-seen



247yhteisvalinta sv gemensam antagning en joint admissions

määritelmäkorkeakoulujen (1) yhteistyönä toteutettava opiskelijavalinta, jossa yhteistyöhön osallistuvilla hakukoh-teilla on yhteiset valintaperusteet ja/tai yhteinen valintakoe

huomautusYhteisvalinta on käytössä esimerkiksi kauppatieteen alalla.

Ks. hakutoiveiden priorisointi.


Luokka: yhteinen/yleinen, opiskelijavalinnat


131


248harkinnanvarainen valinta ei: † joustava valinta

sv antagning enligt prövning en discretionary admission

määritelmäopiskelijavalinta, joka tapahtuu henkilöön liittyvällä erityisellä perusteella hakukelpoisuudesta ja valinta-perusteista riippumatta

huomautusKoulutuksen järjestäjä tai korkeakoulu (1) voi käyttää harkinnanvaraista valintaa silloin, kun haki-jalla ei ole hakukelpoisuutta. Koulutuksen järjestäjä tai korkeakoulu (1) voi valita esimerkiksi enintään 30 prosenttia hakijoista valintapistemääristä riippumatta hakijoiden esittämien syiden perusteella.

Harkinnanvaraisessa valinnassa voi tulla valituksi esim. henkilö, jolta puuttuu vaadittava pohja-koulutus tai työkokemus, mutta jolla oppilaitos tai korkeakoulu (1) katsoo olevan riittävät tiedot jataidot opintoja varten.



249todistusvalinta; ~ suoravalinta sv antagning på basis av betyg; betygsbaserad antagning; ~ direktantagning (suoravalinnasta) en certificate-based admission; < admission based on prior academic record;

~ direct admission (suoravalinnasta)

määritelmäopiskelijavalinta, jossa valintaperusteena on erillisen valintakokeen sijaan hakijan aiemmasta koulutuksesta (2) saama todistus

huomautusEsimerkki todistusvalinnasta on, että hakija valitaan yliopiston tai ammattikorkeakoulun koulu-tukseen (2) ylioppilastutkintotodistuksen arvosanojen perusteella tai ylempään korkeakoulutut-kintoon johtavaan koulutukseen (2) alemman korkeakoulututkinnon todistuksen perusteella.

Joskus termiä suoravalinta käytetään rajatusti tarkoittamaan sellaista todistusvalintaa, jossa pääsyn takaavat kriteerit on kerrottu etukäteen. Esimerkiksi tapaus, jossa valituiksi tulevat hakijat, jotka ovat kirjoittaneet ylioppilastutkinnon ainereaalin kemian kokeessa arvosanan lauda-tur.

Muutoin suoravalinta on todistusvalinnan lähikäsite; hiukan todistusvalintaa väljempi siinä mielessä, että suoravalinnassa valituksi tulemisen perusteena ei ole välttämättä todistus aiem-masta koulutuksesta (2). Esimerkki suoravalinnasta on, että hakija valitaan yliopiston koulutuk-seen (2) matematiikkakilpailumenestyksen perusteella.




132


Käsitekaavio 26. Valintatyypit.

133

muu

muu

239 valintakoekoe, joka järjestetään osana oppilas- tai opiskelijavalintaa

menettely opetukseen tai koulutukseen ottamiseksi tai valitsemiseksi

244 oppilaaksi ottaminenmenettely, jolla opetuksen järjestäjä ottaa lapsen esi- tai perusopetukseen

245 oppilasvalintamenettely, jota hyväksi käyttäen opetuksen järjestäjä hyväksyy lapsen esi- tai perusopetukseen hakemuksen (2) ja valintaperusteiden perusteella

233 opiskelijaksi ottaminentoiminta, jossa koulutustoimija tai koulutusorganisaatio päättää hakijan ottamisesta opiskelijaksi opiskelijavalinnan lopputuloksena

yhteistyön mukaan

247 yhteisvalintakorkeakoulujen (1) yhteistyönä toteutettava opiskelijavalinta, jossa yhteistyöhön osallistuvilla hakukohteilla on yhteiset valintaperusteet ja/tai yhteinen valintakoe

valintaperusteen mukaan

248 harkinnanvarainen valintaopiskelijavalinta, joka tapahtuu henkilöön liittyvällä erityisellä perusteella hakukelpoisuudesta ja valintaperusteista riippumatta

249 todistusvalintaopiskelijavalinta, jossa valintaperusteena on erillisen valintakokeen sijaan hakijan aiemmasta koulutuksesta (2) saama todistus

valinta valintakokeen perusteella

valinta todistusten ja valintakokeen yhteispisteiden perusteella


246 esivalintaopiskelijavalinnan mahdollinen osa, jossa osa tai kaikki hakijoista valitaan seuraavaan valinnan vaiheeseen

muu opiskelijavalinnan osa

menettely perusopetukseen ottamiseksi tai valitsemiseksi


KOOSTUMUS-SUHDE


HIERARKIA-SUHDE


TÄYDENTÄVÄTIETO

jaottelu-peruste


5.2.3 Hakijan roolit valinnassa ja valinnan tilat tietojärjestelmässä

250hyväksytty hakija sv sökande som antagits; antagen (1); > nyantagen en admitted student (1); admittee

not: admitted

määritelmäkoulutuksen toteutukseen otettu hakija

huomautusRuotsiksi käytetään termiä nyantagen hakijoista, jotka on otettu koulutuksen toteutukseen kysei-senä vuonna.

Englannin kielessä attribuutti admitted vaatii pääsanan, jota se määrittää (esim. ”admitted student”). Mikäli esimerkiksi koodistossa halutaan käyttää lyhyempää muotoa, suositellaan sanaa ”admittee”.

Ks. myös valinnan tila, hyväksytty.



Käsitekaaviot: Henkilön roolit oppimisessa/koulutuksessa, Hakijan roolit valinnassa ja valinnan tilat tietojärjestelmässä ja Haku- ja valintajärjestelmässä käsiteltävät tiedot

251aloituspaikka sv nybörjarplats en available student place; ~ initial intake; ~ available intake; ~ potential intake; ~ maximum intake

määritelmähakukohteeseen tietyssä koulutuksen hakumenettelyssä tarjolla oleva opiskelupaikka

huomautusAloituspaikkamäärä on määrä, joka koulutustoimijalla on oikeus ja suunnitelman mukaiset edel-lytykset ottaa opiskelijoita. Aloituspaikkamäärä on optio; se ei välttämättä toteudu.

Ilmaisulla ”aloituspaikat” viitataan koulutuksen järjestäjän tai korkeakoulun (1) ilmoittamaan tietoon siitä, kuinka monta opiskelupaikkaa hakukohteeseen on tietyssä koulutuksen hakume-nettelyssä tarjolla.

Ilmaisulla ”päätöksen mukaiset aloituspaikat” (lyhenne ”palpa”) tarkoitetaan koulutuksen järjes-täjän, oppilaitoksen ylläpitäjän tai korkeakoulun (1) päättämää aloituspaikkojen lukumäärää.

Ilmaisulla ”valinnan aloituspaikat” (lyhenne ”valpa”) tarkoitetaan opiskelijavalinnassa käytettävää aloituspaikkamäärää, jossa on varauduttu peruutuksiin tai jossa osa päätöksen mukaisista aloi-tuspaikoista on varattu opiskeluoikeuden aikaisemmin saaneille.

Englannin intake-loppuisilla vastineilla viitataan hakukohteeseen tarjolla olevien opiskelupaik-kojen kokonaismäärään.



Käsitekaaviot: Koulutustarjonta ja opetustarjonta ja Hakijan roolit valinnassa ja valinnan tilat tietojärjestelmässä

134


252varasija

määritelmäilman aloituspaikkaa jääneen hakijan asema, jossa hakijan on vielä mahdollista tulla valituksi koulu-tuksen toteutukseen, mikäli paikka vapautuu

huomautusVarasijalla oleva hakija täyttää hyväksytyksi tulemisen minimivaatimukset, mutta jää tarjolla olevan aloituspaikkamäärän ulkopuolelle. Aloituspaikka voi vapautua esimerkiksi silloin, kun hakukohteeseen aiemmin hyväksytty hakija päättää olla ottamatta tarjottua aloituspaikkaa vastaan.

Ks. myös hyväksytty hakija.



Käsitekaavio: Hakijan roolit valinnassa ja valinnan tilat tietojärjestelmässä

135


Käsitekaavio 27. Hakijan roolit valinnassa ja valinnan tilat tietojärjestelmässä.

136

270 hyväksyttyhyväksytylle hakijalle tietojärjestelmään määritetty valinnan tila

97 oppijahenkilö, joka osallistuu varhaiskasvatukseen tai koulutukseen (1) tai on eri tavoin hakeutumassa tai hakeutunut siihen elämän eri vaiheissa

98 hakeutujasopivaa koulutusta (1) etsivä ja koulutukseen hakemista suunnitteleva oppija


hylätty

varasijalta hyväksytty

varasijalla

peruuntunut


muu

varasijalta hyväksytty hakija

varasijalla oleva hakija

hylätty hakija

251 aloituspaikkahakukohteeseen tietyssä koulutuksen hakumenettelyssä tarjolla oleva opiskelupaikka

252 varasijailman aloituspaikkaa jääneen hakijan asema, jossa hakijan on vielä mahdollista tulla valituksi koulutuksen toteutukseen, mikäli paikka vapautuu

268 valinnan tilahakijalle opiskelijavalinnan tietojärjestelmään valintaprosessin aikana tai sen päättyessä määritetty tila

muu

KOOSTUMUS-SUHDE


HIERARKIA-SUHDE


TÄYDENTÄVÄTIETO

jaottelu-peruste


5.2.4 Haku ja valinta: tietojärjestelmän käsitteitä

5.2.4.1 Hakukohde

253<koulutukseen haun ja valinnan tietojärjestelmä>haku (2) sv ansökan (1); urvalsparti (Svenska handelshögskolan) en application data

määritelmäkokonaisuus, joka muodostuu koulutuksen toteutuksista, jotka on tietojärjestelmässä luokiteltu samaanryhmään opiskelijavalintaa varten tiettynä ajankohtana

huomautusTässä tarkoitettu haku (2) on tekninen käsite. Tietojärjestelmässä hakuun (2) kiinnitetään tiedot muun muassa hakutavasta, hakutyypistä ja hakuajasta.




254hakukohdejoukko sv grupp av ansökningsmål; grupp av ansökningsobjekt; grupp av ansökningsalternativ en set of study options available for applicants

määritelmäjoukko hakukohteita, joita sitovat toisiinsa tietyt säännöt

huomautusHakukohdejoukkoa sitova sääntö voi koskea esimerkiksi sitä, mihin hakukohteisiin tulee hakea tai mihin ei saa hakea, jos hakee tiettyyn hakukohteeseen. Sääntö voi koskea myös esimerkiksi sitä, missä järjestyksessä tietyt hakukohteet tulee priorisoida.

Esimerkki hakukohdejoukosta ovat lääketieteen hakukohteet korkeakoulujen (1) yhteishaussa.


Luokka: opiskelijavalinnat

Käsitekaavio: Hakukohde

255valintaryhmä sv urvalsgrupp

määritelmähakukohdejoukko, joka käyttää opiskelijavalinnassa yhteisiä laskentakaavoja

huomautusValintaryhmä-käsitettä ei tule sekoittaa valintakoeryhmä-käsitteeseen. Valintaryhmä on tietojär-jestelmiin liittyvä käsite; se on tapa ryhmitellä hakukohteita valintaperusteiden mallinnuksessa. Valintaryhmän hakukohteilla ei välttämättä ole minkäänlaista valintakoeyhteistyötä keskenään (vrt. valintakoeryhmä).




137


256hakukohde sv ansökningsmål n (Studieinfo.fi, Svenska handelshögskolan); ansökningsobjekt n (Helsingfors universitet);

ansökningsalternativ n (Aalto-universitetet) en option available for application; study programme available for application

määritelmäkoulutuksen toteutus, joka on liitetty tiettyyn hakuun (2)

huomautusEsimerkki ammatillisen koulutuksen hakukohteesta yhteishaussa on puualan perustutkinto (180 osaamispistettä) kevään 2015 yhteishaussa.

Esimerkki korkeakoulutuksen hakukohteesta yhteishaussa on yleinen kielitiede (180 opintopis-tettä) kevään 2015 korkeakoulujen (1) yhteishaussa.


Käsitekaaviot: Hakutapoja ja -tyyppejä, Hakukohde, Koulutuksen hakumenettelyn tietojärjestelmällä suoritettava prosessi ja Koulutus (2) -käsitteen alakäsitteitä

257hakutoive sv ansökningsönskemål n en preferred option available for application; preferred study programme (korkeakoulut)

määritelmähakukohde, jonne hakija hakee opiskeluoikeutta



258hakutoiveiden priorisointi mieluummin kuin: hakukohteiden priorisointi

sv prioritering av ansökningsönskemål; rangordning av ansökningsönskemål en ~ order of preference

määritelmähakijan tekemä hakukohteiden etusija- tai mieluisuusjärjestykseen asettaminen



259valintakoeryhmä sv grupp för urvalsprovssamarbete

hellre än: urvalsprovgrupp

en entrance examination group

määritelmäkoulutuksen toteutukset, joissa käytetään yhteistä valintakoetta

huomautusValintakoeryhmäyhteistyössä olevat koulutusorganisaatioilla valintakoe voi olla kaikilla koulu-tuksen toteutuksilla sama tai osalla eri, mutta koulutusorganisaatiot hyväksyvät toisessa samaanyhteistyöryhmään kuuluvassa koulutusorganisaatiossa tehdyn valintakokeen tuloksen.




138


Käsitekaavio 28. Hakukohde.

139


207 hakutapakoulutuksen hakumenettelyn toteuttamistavan kertova tieto

208 hakutyyppihakutavan tyypin kertova tieto



253 haku (2)kokonaisuus, joka muodostuu koulutuksen toteutuksista, jotka on tietojärjestelmässä luokiteltu samaan ryhmään opiskelijavalintaa varten tiettynä ajankohtana

254 hakukohdejoukkojoukko hakukohteita, joita sitovat toisiinsa tietyt säännöt

255 valintaryhmähakukohdejoukko, joka käyttää opiskelijavalinnassa yhteisiä laskentakaavoja


257 hakutoivehakukohde, jonne hakija hakee opiskeluoikeutta

258 hakutoiveiden priorisointihakijan tekemä hakukohteiden etusija- tai mieluisuusjärjestykseen asettaminen

259 valintakoeryhmäkoulutuksen toteutukset, joissa käytetään yhteistä valintakoetta

KOOSTUMUS-SUHDE


HIERARKIA-SUHDE


TÄYDENTÄVÄTIETO

jaottelu-peruste


5.2.4.2 Tietojärjestelmällä suoritettava opiskelijavalintaan liittyvä prosessi

260haku- ja valintajärjestelmä sv ansöknings- och antagningssystem n en application and admissions system

määritelmäopiskelijavalintarekisteriä hyödyntävä tietojärjestelmä, jonka avulla voi hakea ja tulla valituksi koulutuk-seen (2) tai koulutuksen toteutukseen

huomautusKs. myös koulutukseen hakeminen, opiskelijavalinta.



Käsitekaaviot: Koulutuksen hakumenettelyn tietojärjestelmällä suoritettava prosessi ja Haku- ja valintajärjestelmässä käsiteltävät tiedot

261valintalaskenta sv urvalskörning; antagningskörning en admission ranking phase

määritelmätietojärjestelmällä suoritettavan, opiskelijavalintaan liittyvän prosessin vaihe, jonka tuloksena hakijat ovat valintaperusteiden mukaan valintatapajonoittain keskinäisessä järjestyksessä ja kunkin hakijan valinnan tila on joko ’hyväksyttävissä oleva’ tai ’hylätty’



Käsitekaavio: Koulutuksen hakumenettelyn tietojärjestelmällä suoritettava prosessi

262<koulutuksen haku- ja valintajärjestelmä>sijoittelu sv placering en placement

määritelmätietojärjestelmällä suoritettavan, opiskelijavalintaan liittyvän prosessin vaihe, jossa hakija valitaan valin-talaskennan tuloksen perusteella ylimpään sellaiseen hakutoiveeseensa, johon hänen on aloituspaik-kojen puitteissa mahdollisuus päästä




140


263opiskelijavalintarekisteri ei: † hakijarekisteri

sv antagningsregister n en student admissions register

rather than: student selection register

määritelmäerityislailla säädetty rekisteri, joka sisältää tiedot opiskelijavalinnan toteuttamiseksi

huomautusOpiskelijavalintarekisteristä on säädetty laissa 1058/1998.

Opiskelijavalintarekisteri voi sisältää tiedot hakijoista, hakutoiveista, hakukohteista, valintaperus-teista, opiskelijavalinnoista, opiskelupaikan vastaanotosta ja opiskelijaksi ilmoittautumisesta (1). Sitä käytetään myös opinnoista tiedottamiseen ja arviointiin (2).

Opiskelijavalintarekisteri koostuu seuraavista osarekistereistä: 1) korkeakoulujen (1) hakurekis-teri ja 2) ammatillisen koulutuksen, lukiokoulutuksen ja muun perusopetuksen jälkeisen koulu-tuksen (1) hakurekisteri.

Student selection register -termiä tavataan joissakin suomalaisissa lähteissä, mutta kansainväli-sesti vakiintunut englanninkielinen termi on student admissions register.



Käsitekaavio: Koulutuksen hakumenettelyn tietojärjestelmällä suoritettava prosessi

141


Ope

tus- ja

koulutu

ssana

sto (OK

SA

), 1. la

itos

Kä

sitekaavio

29. K

oulu

tukse

n ha

kum

ene

ttelyn

tietojä

rjestelm

ällä suo

ritetta

va p

rose

ssi.

142


272 sijoittelun tulosvalinnan tulos, joka muodostuu tietojärjestelmässä sijoittelun päätteeksi hakutoiveiden priorisointia käyttävissä koulutuksen hakumenettelyissä

271 valintaehdotusjoukko valinnan tuloksia, joka ilmaisee hakijat hakukohdekohtaisesti keskinäisessä valintatapajonokohtaisessa järjestyksessä ennen sijoittelua

171 koulutustarjontakokonaisuus, joka muodostuu tiettynä aikana tarjottavista koulutusmahdollisuuksista, tarjolla olevista aloituspaikoista sekä muista koulutusmahdollisuuksiin liittyvistä tiedoista



260 haku- ja valintajärjestelmäopiskelijavalintarekisteriä hyödyntävä tietojärjestelmä, jonka avulla voi hakea ja tulla valituksi koulutukseen (2) tai koulutuksen toteutukseen

tietojärjestelmällä suoritettava koulutuksen hakumenettelyyn liittyvä prosessi

valintaesityksen tuottaminen

261 valintalaskentatietojärjestelmällä suoritettavan, opiskelijavalintaan liittyvän prosessin vaihe, jonka tuloksena hakijat ovat valintaperusteiden mukaan valintatapajonoittain keskinäisessä järjestyksessä ja kunkin hakijan valinnan tila on joko ’hyväksyttävissä oleva’ tai ’hylätty’

262 sijoittelutietojärjestelmällä suoritettavan, opiskelijavalintaan liittyvän prosessin vaihe, jossa hakija valitaan valintalaskennan tuloksen perusteella ylimpään sellaiseen hakutoiveeseensa, johon hänen on aloituspaikkojen puitteissa mahdollisuus päästä

koulutukseen hakemisessa toimitettujen hakemusten (1) täydentäminen automaattisin tiedonsiirroin

koulutustarjonnan julkaiseminen

hakukohteiden luominen tietojärjestelmään

koulutusten (3) luominen tietojärjestelmään



263 opiskelijavalintarekisterierityislailla säädetty rekisteri, joka sisältää tiedot opiskelijavalinnan toteuttamiseksi

KOOSTUMUS-SUHDE


HIERARKIA-SUHDE


TÄYDENTÄVÄTIETO

jaottelu-peruste


5.2.4.3 Haku- ja valintajärjestelmässä käsiteltävät tiedot

264valintatapa; valintamenettely sv antagningssätt n; antagningsmetod; urvalsmetod

hellre än: urvalsförfarande n; urvalssätt n (Svenska handelshögskolan) inte: † antagningsprincip (2) (Helsingfors universitet)

en admissions procedure (2) (korkeakoulut); selection procedure (perusaste ja toisen asteen koulutus) rather than: selection method

määritelmätieto, joka ilmaisee, mitä valintaperustetta käytetään hakijan hyväksymisessä koulutukseen (2)

huomautusValintatapoja ovat esimerkiksi todistuksen, valintakokeen tai näistä yhdessä muodostuvien kriteerien perusteella. Samassa hakukohteessa hakijoita voidaan valita eri valintatavoilla.

Valintatavan ruotsinkielisenä vastineena käytettiin aiemmin esimerkiksi Helsingin yliopistossa termiä antagningsprincip. Nykyisin termiä antagningsprincip käytetään valintaperusteen ruotsin-kielisenä vastineena, joten termin käyttöä valintatavan vastineena ei enää suositella.

Ammattikorkeakoulujen valintaperustesuosituksessa käytetään termiä selection method. OKSAssa termi selection on kuitenkin varattu toisen asteen koulutuksen käyttöön, ja tästä syystä myöskään termin selection method käyttöä ei suositella muuten kuin toisen asteen koulu-tuksen yhteydessä.

Ks. todistusvalinta.


Luokka: opiskelijavalinnat, lukiokoulutus, ammatillinen koulutus, korkeakoulut

Käsitekaavio: Haku- ja valintajärjestelmässä käsiteltävät tiedot

265avoimen väylä sv öppna universitetsleden; öpu-leden en open university route

rather than: open university track

määritelmäkorkeakoulun (1) opiskelijavalinnassa hakijoille tarjottu mahdollisuus tulla valituksi avoimessa korkea-kouluopetuksessa suoritettujen opintojen perusteella

huomautusAvoimen väylä on yksi valintatavoista.


Luokka: korkeakoulut, opiskelijavalinnat


266valintatapajono sv antagningskö en listing based on admissions type; admissions type listing

rather than: admission queue

määritelmäjono, joka muodostuu valintaperusteiden mukaan järjestykseen asetetuista hakijoista

huomautusSamassa hakukohteessa voi olla useita valintatapajonoja (esim. todistusvalinta, valintakoeva-linta tai näiden yhdistelmä).

Ammattikorkeakoulujen valintaperustesuosituksessa valintatapajonosta käytetään englanniksi termiä admission queue. Termit listing based on admissions type ja admissions type listing kuvaavat kuitenkin käsitettä paremmin, ja tämän vuoksi termin admission queue käyttöä ei suositella.




143


267valinnan vaihe sv antagningsskede n

hellre än: > urvalsskede n

en stage of admissions procedure

määritelmäkukin opiskelijavalinnan prosessin osista, jossa käsitellään kerralla kyseiseen osaan liittyvät valintata-pajonot

huomautusValinnan vaiheita on useita, esimerkiksi hakukelpoisuusvaihe, lähtöpisteiden laskemisvaihe, koekutsuvaihe, esivalintavaihe ja varsinainen valinta. Kun kaikki valinnan vaiheet on suoritettu, hakija on joko hyväksyttävissä jatkoon tai hylätty.



Käsitekaaviot: Koulutustoimijan tai koulutusorganisaation opiskelijavalintaprosessi ja Haku- ja valintajärjestelmässä käsiteltävät tiedot

268valinnan tila; hakijan valinnan tila; valintatieto sv antagningsstatus; urvalsstatus en admission status

määritelmähakijalle opiskelijavalinnan tietojärjestelmään valintaprosessin aikana tai sen päättyessä määritetty tila

huomautusValinnan tiloja ovat muun muassa hyväksytty, hylätty, varasijalta hyväksytty, varasijalla ja peruuntunut.

Valinnan tila on lähinnä haku- ja valintajärjestelmässä käytettävä tieto/käsite. hakijoille suunna-tussa viestinnässä näytettävä tieto on valinnan tulos.



Käsitekaaviot: Hakijan roolit valinnassa ja valinnan tilat tietojärjestelmässä ja Haku- ja valintajärjestelmässä käsiteltävät tiedot

269valinnan tulos sv antagningsresultat n

inte: urvalsresultat n

en admissions result

määritelmähakijan hakukohdekohtainen valinnan tila

huomautusRuotsiksi termin urvalsresultat käyttöä valinnan tulos -käsitteen vastineena ei suositella, sillä urvalsresultat assosioituu pikemminkin esimerkiksi valintakokeen (ruotsiksi urvalsprov) tulok-seen.



Käsitekaaviot: Koulutukseen hakemisen vaiheita, Koulutuksen hakumenettelyn tietojärjestelmällä suoritettava prosessi ja Haku- ja valintajärjestelmässä käsiteltävät tiedot

144


270hyväksytty sv antagen (2) en admission offered

määritelmähyväksytylle hakijalle tietojärjestelmään määritetty valinnan tila



Käsitekaaviot: Hakijan roolit valinnassa ja valinnan tilat tietojärjestelmässä ja Haku- ja valintajärjestelmässä käsiteltävät tiedot

271valintaehdotus; valintalaskennan tulos sv antagningsförslag n

hellre än: urvalsförslag

en proposal for placement phase

määritelmäjoukko valinnan tuloksia, joka ilmaisee hakijat hakukohdekohtaisesti keskinäisessä valintatapajonokoh-taisessa järjestyksessä ennen sijoittelua

huomautusValintaehdotus syntyy valintalaskennan tuloksena.

Valinnan tulos on hakijakohtainen; valintaehdotus puolestaan on joukko valinnan tuloksia eli se muodostuu listasta hakijoita.

Ks. myös hakukohde.




272sijoittelun tulos sv resultat n av placeringen en placement results pl

määritelmävalinnan tulos, joka muodostuu tietojärjestelmässä sijoittelun päätteeksi hakutoiveiden priorisointia käyttävissä koulutuksen hakumenettelyissä

huomautusSijoittelun tulosta käytetään yhteishaussa ja sijoittelua käyttävissä erillishauissa.




145


273valintaesitys sv antagningsframställning en admissions proposal

määritelmähaku- ja valintajärjestelmän oppilaitokselle tuottama valintaperusteiden mukainen esitys valittavista hakijoista

huomautusValintaesityksen perusteella tehdään päätös opiskelijaksi ottamisesta.



Käsitekaaviot: Koulutukseen hakemisen vaiheita, Koulutuksen hakumenettelyn tietojärjestelmällä suoritettava prosessi ja Haku- ja valintajärjestelmässä käsiteltävät tiedot

274valintaperustemalli sv modell för antagningsgrunderna en computation model for admissions

not: < data model for admissions

määritelmähaku- ja valintajärjestelmään tallennettu laskentakaava, jolla lasketaan kunkin valintaperusteen perus-teella opiskelijavalinnassa saatavat pisteet

huomautusValintaperustemalli voidaan liittää hakukohteeseen tai valintaryhmään.




275hakemusnumero sv ansökningsnummer n; ansökans nummer n en application ID

rather than: application number

määritelmähaku- ja valintajärjestelmän hakemukselle (1) antama tunnus

huomautusHakemusnumero voi koostua numeroista ja kirjainmerkeistä.

Englannin termin application number käyttöä hakemusnumeron vastineena ei suositella, koska hakemusnumero voi sisältää myös kirjainmerkkejä.




146

Ope

tus- ja

koulutu

ssana

sto (OK

SA

), 1. la

itos

Kä

sitekaavio

30. H

aku

- ja valin

tajä

rjeste

lmä

ssä kä

siteltävät tiedo

t.

147

muu

muu

muu


hylätty

varasijalta hyväksytty

varasijalla


260 haku- ja valintajärjestelmäopiskelijavalintarekisteriä hyödyntävä tietojärjestelmä, jonka avulla voi hakea ja tulla valituksi koulutukseen (2) tai koulutuksen toteutukseen

262 sijoittelutietojärjestelmällä suoritettavan, opiskelijavalintaan liittyvän prosessin vaihe, jossa hakija valitaan valintalaskennan tuloksen perusteella ylimpään sellaiseen hakutoiveeseensa, johon hänen on aloituspaikkojen puitteissa mahdollisuus päästä

haku- ja valintajärjestelmään syötettävä tieto

aloituspaikkamäärä

264 valintatapatieto, joka ilmaisee, mitä valintaperustetta käytetään hakijan hyväksymisessä koulutukseen (2)

muu

todistuksen perusteella

valintakokeen perusteella

265 avoimen väyläkorkeakoulun (1) opiskelijavalinnassa hakijoille tarjottu mahdollisuus tulla valituksi avoimessa korkeakouluopetuksessa suoritettujen opintojen perusteella

haku- ja valintajärjestelmällä tuotettava tieto

266 valintatapajonojono, joka muodostuu valintaperusteiden mukaan järjestykseen asetetuista hakijoista

267 valinnan vaihekukin opiskelijavalinnan prosessin osista, jossa käsitellään kerralla kyseiseen osaan liittyvät valintatapajonot

268 valinnan tilahakijalle opiskelijavalinnan tietojärjestelmään valintaprosessin aikana tai sen päättyessä määritetty tila

valinnan tilan arvon mukaan

270 hyväksyttyhyväksytylle hakijalle tietojärjestelmään määritetty valinnan tila

joustavasti hyväksytty

sen mukaan mitä valinnan tila koskee

joustavasti hylätty


271 valintaehdotusjoukko valinnan tuloksia, joka ilmaisee hakijat hakukohdekohtaisesti keskinäisessä valintatapajonokohtaisessa järjestyksessä ennen sijoittelua

272 sijoittelun tulosvalinnan tulos, joka muodostuu tietojärjestelmässä sijoittelun päätteeksi hakutoiveiden priorisointia käyttävissä koulutuksen hakumenettelyissä


274 valintaperustemallihaku- ja valintajärjestelmään tallennettu laskentakaava, jolla lasketaan kunkin valintaperusteen perusteella opiskelijavalinnassa saatavat pisteet

275 hakemusnumerohaku- ja valintajärjestelmän hakemukselle (1) antama tunnus

KOOSTUMUS-SUHDE


HIERARKIA-SUHDE


TÄYDENTÄVÄTIETO

jaottelu-peruste


5.3 Peruskoulun määräytyminen tai valinta 276koulutarjonta; kouluverkko

määritelmäjoukko, joka muodostuu kunnan tarjoamista peruskouluista (1) ja niiden opetuspisteistä, joihin oppilas voidaan ilmoittaa


Luokka: perusopetus


277ensisijainen koulu; lähikoulu

määritelmäkunnan oppivelvolliselle osoittama peruskoulu (1)

huomautusEnsisijainen koulu osoitetaan oppilaan asuinpaikan mukaiselta oppilaaksiottoalueelta.

Tässä määritellystä käsitteestä käytetään perusopetuslaissa 628/1998 termiä lähikoulu. Lähi-koulu ei nimityksestään huolimatta välttämättä ole oppilaan asuinpaikkaa maantieteellisesti lähimpänä sijaitseva peruskoulu (1).


Luokka: perusopetus


278toissijainen koulu

määritelmäperuskoulu (1), joka ei ole kunnan oppivelvolliselle osoittama peruskoulu (1) ja josta huoltaja hakee oppivelvolliselle koulupaikkaa

huomautusToissijainen koulu voi olla esimerkiksi painotettua opetusta tarjoava koulu.

Termi toissijainen koulu ei ole käytössä kaikissa kunnissa.

Toissijaiseen kouluun hakevaa oppilasta kutsutaan toissijaiseksi hakijaksi.

Ks. kouluun hakeutuminen muualle kuin kunnan oppivelvolliselle osoittamaan kouluun, haku painotettuun opetukseen, hakemus (2).


Luokka: perusopetus


279oppilaaksiottoalue

määritelmämaantieteellinen alue, jolta kukin peruskoulu (1) ottaa oppilaansa

huomautusSe, mihin oppilaaksiottoalueeseen oppivelvollinen kuuluu, määräytyy hänen asuinpaikkansa mukaan. Oppivelvollisella on oikeus päästä siihen peruskouluun (1), jonka oppilaaksiottoalueellahän asuu.

Joissakin kunnissa oppilaaksiottoalueella voi sijaita useampi kuin yksi peruskoulu (1). Esimer-kiksi Helsingin kaupungissa oppilaaksiottoalueesta, jolla sijaitsee useampi kuin yksi perus-koulu (1), käytetään termiä laajennettu oppilaaksiottoalue.


Luokka: perusopetus


148



Käsitekaavio 31. Peruskoulun määräytyminen tai valinta.

149

opetuspistekoulutusorganisaation toimipiste, jossa järjestetään opetusta (1) tai koulutuksen toteutuksia


276 koulutarjontajoukko, joka muodostuu kunnan tarjoamista peruskouluista (1) ja niiden opetuspisteistä, joihin oppilas voidaan ilmoittaa

277 ensisijainen koulukunnan oppivelvolliselle osoittama peruskoulu (1)

278 toissijainen kouluperuskoulu (1), joka ei ole kunnan oppivelvolliselle osoittama peruskoulu (1) ja josta huoltaja hakee oppivelvolliselle koulupaikkaa

279 oppilaaksiottoaluemaantieteellinen alue, jolta kukin peruskoulu (1) ottaa oppilaansa

KOOSTUMUS-SUHDE


HIERARKIA-SUHDE


TÄYDENTÄVÄTIETO

1..* 1..*

jaottelu-peruste


6 KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN JA OPINTOPROSESSIT

6.1 Opetus (1) 280ryhmäopetus

määritelmäopetusryhmälle tarkoitettu opetus (1)

huomautusRyhmäopetusta ovat esimerkiksi pienryhmäopetus, seminaariopetus, ryhmässä suoritettavat harjoitukset, lukupiiri ja vertaisryhmäopetus.



Käsitekaavio: Opetus (1)

281luokkaopetus

määritelmäoppilaitoksen tiloissa annettava ryhmäopetus




282yksilöopetus

määritelmäyhdelle oppijalle tarkoitettu opetus (1)




283luento-opetus sv föreläsningsundervisning; föreläsning en lecture; lectures; instruction given in the form of lectures

määritelmäluentoina järjestettävä opetus (1)


Luokka: vapaa sivistystyö, korkeakoulut


150


284tukiopetus

määritelmäopetus (1), joka on tarkoitettu tilapäistä tai lyhytaikaista tukea opinnoissaan tarvitsevalle oppilaalle

huomautusOppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan lyhytaikaista tukea, on oikeus saada tukiopetusta heti, kun oppimiseen liittyvät vaikeudet on havaittu. Tukiopetuksella voidaan myös ehkäistä vaikeuksia ennakolta. Tukiopetus on opetuksen eriyttämisen muoto, jolle ovat ominaisia yksilöllisesti suunnitellut tehtävät, ajankäyttö ja ohjaus. Sitä voidaan antaa yleistä, tehostettua ja erityistä tukea (1) saavalle oppilaalle.

Tukiopetuksen antamiseen ei tarvita erityistä päätöstä kuten esimerkiksi erityisopetuksen anta-miseen.


Luokka: perusopetus

Käsitekaaviot: Opetus (1) ja Oppimisen, koulunkäynnin ja opiskelun tuki perusopetuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa

285osa-aikainen erityisopetus

määritelmäopetus (1), jota annetaan yleisen, tehostetun tai erityisen tuen (1) piirissä olevalle, oppimisessaan tai koulunkäynnissään lieviä vaikeuksia omaavalle oppijalle muun opetuksen (1) ohessa

huomautusOsa-aikaista erityisopetusta annetaan esimerkiksi oppijalle, jolla on vaikeuksia yksittäisissä oppiaineissa, opiskelutaidoissa, sosiaalisissa taidoissa tai koulunkäynnissä. Sitä annetaan jous-tavin järjestelyin samanaikaisopetuksena, pienryhmässä tai yksilöopetuksena.


Luokka: perusopetus


286erityisopetus

määritelmäopetus (1), jota annetaan erityisen tuen (1) piirissä olevalle perusopetuksen oppilaalle osana erityistä tukea (1)

huomautusPerusopetuksessa peruste sille, että oppilas kuuluu erityisen tuen (1) piiriin, voi olla esimerkiksi vammaisuus, sairaus, kehityksessä viivästyminen tai tunne-elämän häiriö.

Perusopetuksessa erityisopetus on erityisen tuen (1) keskeinen pedagoginen osa-alue. Sellaisen oppilaan, jolle on tehty erityisen tuen päätös, opetus (1) ja muu tuki annetaan hänelle laaditun henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman mukaisesti.

Perusopetuksen erityisopetuksessa voidaan poiketa oppiaineista ja niitä koskevasta valtakun-nallisesta tuntijaosta sen mukaan kuin erityistä tukea koskevassa päätöksessä määrätään. Perusopetuksessa erityisopetus voidaan järjestää joko muun opetuksen (1) yhteydessä tai osit-tain tai kokonaan erityisluokalla tai muussa soveltuvassa paikassa.


Luokka: perusopetus


151


287starttiluokka; starttiopetus

määritelmäkoulunkäynnin aloittamisen lykkäämisen tapauksessa järjestettävä, perusopetuksessa tarvittavien valmiuksien kehittämiseen tähtäävä opetus (1)

huomautusPerusopetuslain (628/1998, 27 §) mukaan opetuksen järjestäjä voi psykologisten ja tarvittaessa lääketieteellisten selvitysten perusteella antaa lapselle luvan aloittaa perusopetus vuotta säädettyä myöhemmin.

Ks. myös oppivelvollisuus.


Luokka: perusopetus


288joustava perusopetus

määritelmäperusopetuksen vuosiluokkien 7–9 yhteydessä järjestettävä opetus (1) ja oppimisen ja kasvun tuki, jonka tavoitteena on vähentää perusopetuksen keskeyttämistä ja ehkäistä syrjäytymistä

huomautusJoustava perusopetus järjestetään opetussuunnitelman perusteiden (1) mukaan.

Joustava perusopetus järjestetään pienryhmämuotoisesti koulussa ja muissa oppimisympäris-töissä moniammatillista yhteistyötä sekä tuki- ja neuvontapalveluita käyttäen.

Vrt. perusopetuksen vuosiluokkien 7–9 koulu.


Luokka: perusopetus


289lähiopetus sv kontaktundervisning; närundervisning en contact teaching

määritelmäopetus (1), jossa opettaja ja oppija ovat samassa tilassa




290etäopetus sv distansundervisning en distance teaching; remote teaching

määritelmäopetus (1), jossa opettaja ja oppija ovat fyysisesti eri tiloissa, mutta yhteydessä tietoja viestintätek-niikan välityksellä

huomautusJoskus puhutaan sulautuvasta opetuksesta, jolla tarkoitetaan etä- ja lähiopetuksen yhdistelmää.




152



291monimuoto-opetus sv flerformsundervisning en blended teaching

not: † multiform teaching

määritelmäopetus (1), joka toteutetaan yhdistämällä lähiopetusta, etäopetusta ja opiskelijoiden itsenäistä työsken-telyä




292verkko-opetus sv nätbaserad undervisning; nätundervisning; webbaserad undervisning; ~ webbkurs; ~ e-kurs;

~ kurs via Internet en online teaching; web-based teaching; ~ e-teaching; ~ computer-aided teaching

määritelmätietoverkossa tai sen avulla toteutettu opetus (1)

huomautusYleisimmin verkko-opetus tapahtuu internetin kautta tai avulla.




293aineenopetus

määritelmätiettyyn oppiaineeseen liittyvä, kyseiseen oppiaineeseen pätevöityneen aineenopettajan antama opetus (1)

huomautusPerusopetuksessa aineenopetusta on pääosin vuosiluokilla 7–9; tätä alemmilla vuosiluokilla lähes kaikkien oppiaineiden opetusta (1) antaa luokanopettaja. Lukiokoulutuksessa kaikkien oppiaineiden opetus (1) on aineenopetusta.




294korvaava opetus

määritelmäperusopetuksen oppilaalle jonkin oppiaineen opetuksen (1) sijaan järjestettävä opetus (1) tai ohjaus

huomautusKorvaavaa opetusta saava oppilas vapautuu korvatun oppiaineen opetuksesta (1).


Luokka: perusopetus

295kaksikielinen opetus

määritelmäopetus (1), jossa käytetään kahta kieltä



153


296kielikylpy sv språkbad n en language immersion

määritelmäkielenopetusmenetelmä, jossa on tavoitteena opetella muuta kieltä kuin oppijan äidinkieltä siten, että kyseistä kieltä käytetään tarkoituksellisesti oppijan toimintaympäristössä

huomautusKielikylpyä voidaan käyttää esimerkiksi varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja perusopetuksessa. Perusopetuksessa järjestettävässä kielikylpyopetuksessa oppija oppii usein lukemaan ja kirjoit-tamaan suoraan opeteltavalla kielellä ja eri oppiaineita opetetaan opeteltavalla kielellä.

Ks. myös kielisuihku.



297kielisuihku

määritelmäkielikylvyn kevyt muoto, jossa oppijan kosketukset opetettavaan kieleen ovat lyhyitä ja tapahtuvat muun toiminnan ohessa

huomautusKielisuihkussa kosketukset kieleen voivat tapahtua esimerkiksi laulujen, leikkien tai lorujen avulla.



298vuosiluokka

määritelmäjoukko, joka muodostuu samassa koulunkäynnin tai opiskelun vaiheessa olevista oppilaista

huomautusVuosiluokan muodostavat esimerkiksi tietyn peruskoulun (1) kuudensien luokkien oppilaat.

Perusopetuksen käsite vuosiluokka on määritelty perusopetusasetuksen (852/1998) 2 §:ssä.

Termillä vuosiluokka viitataan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa myös toiseen käsitteeseen eli lukuvuoden mittaiseen jaksoon, jollaisiin perusopetuksen oppimäärän suoritta-minen on jaettu; esim. ”ensimmäisen vuosiluokan oppimäärä”, ”seitsemännen vuosiluokan oppi-määrä”.


Luokka: perusopetus

299luokka; ryhmä (ammatillinen koulutus)

määritelmäjoukko, joka muodostuu samassa koulunkäynnin tai opiskelun vaiheessa olevista, hallinnollisesti saman opettajan valvontaan kuuluvista oppilaista tai opiskelijoista, tai ammatillisessa koulutuksessa joukko opiskelijoita jotka hankkivat samaa osaamista ja kuuluvat hallinnollisesti saman opettajan valvontaan

huomautusPienessä peruskoulussa (1) voi olla esimerkiksi vain yksi 3. luokka; suuremmassa oppilaat on jaettu esim. luokkiin 3A ja 3B. Yhden luokan oppilaat voivat muodostaa opetusryhmän, tai luokanoppilaat voivat jakaantua eri opetusryhmiin esimerkiksi valinnaisten kielten opettamista varten.

Yhdysluokalla tarkoitetaan perusopetuksen opetusryhmää, joka muodostuu kahden tai useamman peräkkäisen vuosiluokan oppilaista, esimerkiksi pienen peruskoulun (1) yhdistetty viides ja kuudes luokka.




154



300opetusryhmä

määritelmäjoukko, joka muodostuu yhtä aikaa opetettavista oppilaista tai opiskelijoista

huomautusOpetusryhmä voi muodostua esimerkiksi yhden tai useamman luokan tai oppilaitoksen oppilaistatai tietyn oppiaineen valinneista oppilaista tai opiskelijoista.




301erityisluokka

määritelmäopetusryhmä, joka muodostuu erityistä tukea (1) tarvitsevista oppilaista

huomautusErityisluokan oppilaat voivat opiskella samalla vuosiluokalla tai erityisluokka voi muodostua useamman luokka-asteen oppilaista.


Luokka: perusopetus


302opetusryhmäkoko

määritelmäyhteen opetusryhmään kuuluvien oppilaiden tai opiskelijoiden määrä



303vuosikurssi sv årskurs en students who begin their studies in the same year; student year group

määritelmäjoukko opiskelijoita, jotka ovat aloittaneet opintonsa koulutusorganisaatiossa samana vuonna

huomautusEsimerkiksi vuosikurssi 2002 eli vuonna 2002 aloittaneet.



304oppimisympäristö; > opiskeluympäristö

määritelmäfyysisen tai digitaalisen ympäristön, psyykkisten tekijöiden, sosiaalisten suhteiden ja pedagogisten ratkaisujen kokonaisuus, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat

huomautusOppimisympäristöjä voivat olla esimerkiksi oppilaitos, työpaikka ja - nykyisin varsin tyypillisesti - verkkoympäristö.

Säädöksissä säädetään oikeudesta turvalliseen opiskeluympäristöön; tällöin tällä termillä tarkoi-tetaan fyysis-psyykkis-sosiaalista ympäristöä (johon eivät sisälly pedagogiset ratkaisut).

Vrt. opetustila.



155


305nivelvaihe

määritelmävaihe, jossa henkilö siirtyy opetuksen (1) vaiheesta toiseen niin että opetuksen (1) menetelmät, sisällöt,tavoitteet tai opiskelumuoto (1) muuttuvat merkittävästi, tai jossa henkilö siirtyy koulutusasteelta toiselletai koulutuksesta (1) työelämään

huomautusNivelvaiheina voidaan pitää esimerkiksi varhaiskasvatukseen kuuluvan esiopetuksen aloitta-mista sekä siirtymistä esiopetuksesta perusopetuksen alkuopetukseen, perusopetuksen toiselta vuosiluokalta kolmannelle, perusopetuksen vuosiluokkien 1–6 koulusta perusopetuksen vuosi-luokkien 7–9 kouluun ja perusopetuksesta sitä seuraavaan koulutukseen (1).


Luokka: varhaiskasvatus, esiopetus, perusopetus

306<perusopetus, lukiokoulutus>toimintakulttuuri

määritelmäkokonaisuus, joka muodostuu oppilaitoksessa vallitsevista ajattelu-, käyttäytymis- ja toimintamalleista ja joka on määritelty opetussuunnitelman perusteissa

huomautusToimintakulttuuriin sisältyvät myös oppilaitoksen työn laadun perustana olevat säännöt, arvot, periaatteet ja kriteerit.



156

Ope

tus- ja

koulutu

ssana

sto (OK

SA

), 1. la

itos

Kä

sitekaavio

32. O

petu

s (1).

157

182 vieraskielinen opetusmuulla kielellä kuin suomen, ruotsin tai saamen kielellä, romanikielellä tai viittomakielellä annettu opetus (1)

opetuksen kielen mukaan

299 luokkajoukko, joka muodostuu samassa koulunkäynnin tai opiskelun vaiheessa olevista, hallinnollisesti saman opettajan valvontaan kuuluvista oppilaista tai opiskelijoista, tai ammatillisessa koulutuksessa joukko opiskelijoita jotka hankkivat samaa osaamista ja kuuluvat hallinnollisesti saman opettajan valvontaan

300 opetusryhmäjoukko, joka muodostuu yhtä aikaa opetettavista oppilaista tai opiskelijoista

yhdysluokka

301 erityisluokkaopetusryhmä, joka muodostuu erityistä tukea (1) tarvitsevista oppilaista


oppijoiden määrän mukaan

282 yksilöopetusyhdelle oppijalle tarkoitettu opetus (1)

toteutustavan mukaan

283 luento-opetusluentoina järjestettävä opetus (1)

muuten kuin luentoina järjestettävä opetus

opetus (1) oppijan tarpeiden mukaan

284 tukiopetusopetus (1), joka on tarkoitettu tilapäistä tai lyhytaikaista tukea opinnoissaan tarvitsevalle oppilaalle

285 osa-aikainen erityisopetusopetus (1), jota annetaan yleisen, tehostetun tai erityisen tuen (1) piirissä olevalle, oppimisessaan tai koulunkäynnissään lieviä vaikeuksia omaavalle oppijalle muun opetuksen (1) ohessa

286 erityisopetusopetus (1), jota annetaan erityisen tuen (1) piirissä olevalle perusopetuksen oppilaalle osana erityistä tukea (1)

287 starttiluokkakoulunkäynnin aloittamisen lykkäämisen tapauksessa järjestettävä, perusopetuksessa tarvittavien valmiuksien kehittämiseen tähtäävä opetus (1)

288 joustava perusopetusperusopetuksen vuosiluokkien 7-9 yhteydessä järjestettävä opetus (1) ja oppimisen ja kasvun tuki, jonka tavoitteena on vähentää perusopetuksen keskeyttämistä ja ehkäistä syrjäytymistä

fyysisen läsnäolon mukaan

289 lähiopetusopetus (1), jossa opettaja ja oppija ovat samassa tilassa

290 etäopetusopetus (1), jossa opettaja ja oppija ovat fyysisesti eri tiloissa, mutta yhteydessä tietoja viestintätekniikan välityksellä

291 monimuoto-opetusopetus (1), joka toteutetaan yhdistämällä lähiopetusta, etäopetusta ja opiskelijoiden itsenäistä työskentelyä

toteuttamisvälineen mukaan

292 verkko-opetustietoverkossa tai sen avulla toteutettu opetus (1)

opettajan mukaan

esiopetuksen opettajan antama opetus

luokanopettajan antama opetus

293 aineenopetustiettyyn oppiaineeseen liittyvä, kyseiseen oppiaineeseen pätevöityneen aineenopettajan antama opetus (1)

280 ryhmäopetusopetusryhmälle tarkoitettu opetus (1)

281 luokkaopetusoppilaitoksen tiloissa annettava ryhmäopetus

KOOSTUMUS-SUHDE


HIERARKIA-SUHDE


TÄYDENTÄVÄTIETO

jaottelu-peruste


6.1.1 Opetuksen (1) ja opiskelun koodistokäsitteitä

307<koodistot>opetusmuoto; opiskelumuoto (1) sv undervisningsform en mode of teaching

määritelmätapa, jolla opetus (1) ja opiskelu järjestetään ja johon sisältyvät käytettävät toimintatavat, välineet, ajan-kohdat ja paikat

huomautusOpetusmuotoa voidaan kuvata opiskelumuodon (2), opetustavan ja opetusajankohdan yhdistel-minä; esimerkiksi ohjattu opiskelu lähiopetuksena iltaisin.

Näkökulman mukaan (esim. opettaja/opiskelija) käsitteestä opetusmuoto käytetään myös termiä opiskelumuoto (1). Vrt. myös näkökulma yhtäältä termeissä päivä- ja iltaopetus sekä monimuo-to-opetus ja toisaalta termeissä päivä- ja iltaopiskelu sekä monimuoto-opiskelu.



Käsitekaavio: Opetuksen (1) ja opiskelun koodistokäsitteitä

308<koodistot>opiskelumuoto (2) sv studieform en form of learning

määritelmäkoulutuksen (2) osaamistavoitteiden saavuttamistapa, joka ilmaisee, onko opiskelu ohjattua vai itse-näistä

huomautusOpiskelumuotoja (2) ovat ohjattu opiskelu ja itsenäinen opiskelu.




309<koodistot>opetustapa sv undervisningssätt n

inte: undervisningsmetod

en form of instruction

määritelmäopetuksen (1) muoto tarkasteltuna sen mukaan, missä ympäristössä tai millä välineillä opettaja ja oppija ovat yhteydessä toisiinsa ohjatun opiskelun aikana

huomautusOpetustapoja ovat lähi- ja etäopetus.

Opetustapa-tiedon ruotsinkielisenä vastineena koodistoissa on suositeltavaa käyttää termiä undervisningssätt. Termiä undervisningsmetod ei tulisi tässä yhteydessä käyttää, sillä se kuuluu lähinnä pedagogiikan alaan ja viittaa opetusmetodiin.

Vrt. verkko-opetus.




158


310<koodistot>opetusajankohta mieluummin kuin: opetusaika

sv undervisningstidpunkt en time period when teaching takes place; > time period when instruction takes place

not: teaching time

määritelmäajankohta, jona opetus (1) tai opettaminen tapahtuu

huomautusOpetusajankohta voi olla esimerkiksi päivä, ilta tai viikonloppu, jolloin kyseessä on vastaavasti päivä-, ilta- tai viikonloppuopetus.

Englanniksi voidaan käyttää termimuotoa ”time of day or week day when instruction takes place”, kun viitataan esimerkiksi varhaiskasvatukseen.

Englannin termi teaching time viittaa opetuksen (1) tai opettamisen kestoon, esim. kaksi tuntia.




Käsitekaavio 33. Opetuksen (1) ja opiskelun koodistokäsitteitä.

159


5 opiskelutoiminta, jossa henkilö käyttää aikaa ja tietoista huomiota uusien tietojen tai taitojen omaksumiseen tai osaamisen kartuttamiseen

313 opetusmuototapa, jolla opetus (1) ja opiskelu järjestetään ja johon sisältyvät käytettävät toimintatavat, välineet, ajankohdat ja paikat

314 opiskelumuoto (2)koulutuksen (2) osaamistavoitteiden saavuttamistapa, joka ilmaisee, onko opiskelu ohjattua vai itsenäistä

315 opetustapaopetuksen (1) muoto tarkasteltuna sen mukaan, missä ympäristössä tai millä välineillä opettaja ja oppija ovat yhteydessä toisiinsa ohjatun opiskelun aikana

316 opetusajankohtaajankohta, jona opetus (1) tai opettaminen tapahtuu

KOOSTUMUS-SUHDE


HIERARKIA-SUHDE


TÄYDENTÄVÄTIETO

jaottelu-peruste


6.2 Koulutus (1)

6.2.1 Koulutus (1) luonteen, koulutusasteen ja koulutuslajin mukaan

311yleissivistävä koulutus

määritelmäkoulutus (1), jonka tarkoituksena on antaa tietoja ja taitoja, jotka auttavat toimimaan ja vaikuttamaan yhteiskunnassa

huomautusYleissivistävää koulutusta ovat esiopetus, perusopetus, lukiokoulutus ja muut ei-ammatilliset opinnot esimerkiksi vapaan sivistystyön oppilaitoksissa.

Vrt. ammatillinen koulutus.



Käsitekaaviot: Kasvatus, opetus ja koulutus, Koulutus (1) luonteen, koulutusasteen ja koulutuslajin mukaan ja Perusopetuksen lajeja

312ammatillinen koulutus

määritelmäkoulutus (1), jonka tarkoituksena on tuottaa ammatillista osaamista ja tukea elinikäistä oppimista sekä ammatillista kasvua

huomautusAmmatillisessa koulutuksessa voi suorittaa ammatillisia perustutkintoja sekä ammatti- ja erikois-ammattitutkintoja.

Ammatillisessa koulutuksessa voi tutkinnon suorittamisen lisäksi suorittaa tutkinnon osia, valmentavia koulutuksia tai valmentavien koulutusten osia sekä muuta ammatillista koulutusta.

Ammatillisen koulutuksen tarkoitus ja tavoitteet on tarkemmin kuvattu ammatillisesta koulutuk-sesta annetussa laissa 531/2017.



Käsitekaaviot: Kasvatus, opetus ja koulutus, Koulutusjärjestelmä, Ammatillisten tutkintojen rakenne, Opintojen ja osaamisen laajuusyksikkö sekä rahoitukseen vaikuttava yksikkö, Koulutus (1) luonteen, koulutusasteen ja koulutuslajin mukaan, Ammatillisen koulutuksen lajeja ja Ammatillisen koulutuksen lajeja ja muotoja (ennen vuoden 2017 reformia)

313vapaa sivistystyö; vapaan sivistystyön koulutus

määritelmäkaikille avoin, omaehtoinen ja vapaatavoitteinen koulutus (1)

huomautusVapaa sivistystyö on tutkintoon johtamatonta koulutusta (1). Vapaa sivistystyö voi olla luonteel-taan esimerkiksi harrastuspohjaista.

Vapaasta sivistystyöstä säädetään vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa (632/1998).

Vapaan sivistystyön järjestämiseen vaaditaan oppilaitoksen ylläpitämislupa, ks. vapaan sivistys-työn oppilaitoksen ylläpitäjä.



Käsitekaaviot: Koulutusjärjestelmä, Koulutus (1) luonteen, koulutusasteen ja koulutuslajin mukaan ja Koulutus (1) tutkintotavoitteisuuden, järjestäjän ja tavoitteen mukaan

160




314esiopetus; esikouluopetus

määritelmävarhaiskasvatukselle ominaisia toimintatapoja hyödyntävä koulutus (1), johon osallistutaan pääsääntöi-sesti oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna ja jonka tavoitteena on edistää lapsen oppimis-edellytyksiä

huomautusEsiopetuksesta on säädetty perusopetuslaissa (628/1998). Perusopetuslain (6 §) mukaan esiopetuksessa olevalla lapsella on oikeus myös varhaiskasvatukseen.

Kunta voi järjestää esiopetuksen itse tai yhdessä muiden kuntien kanssa tai hankkia sen muulta julkiselta tai yksityiseltä palveluntuottajalta.

Esiopetusta voi järjestää kunta tai yksityinen perusopetuksen järjestäjä, jolla on opetuksen järjestämisluvan myötä oikeus järjestää myös esiopetusta.

Esiopetusta voidaan antaa päiväkodissa tai peruskoulussa (1).

Määritelmän sana ”pääsääntöisesti” viittaa siihen, että nk. pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevilla oppilailla esiopetus kuuluu oppivelvollisuuden alkuun.


Luokka: varhaiskasvatus, esiopetus, perusopetus

Käsitekaaviot: Kasvatus, opetus ja koulutus, Koulutusjärjestelmä ja Koulutus (1) luonteen, koulutusasteen ja koulutuslajin mukaan

315perusopetus; peruskoulu (2)

määritelmäkaikille tarkoitettu yleissivistävä koulutus, jonka lakisääteinen oppimäärän laajuus on yhdeksän vuotta

huomautusPerusopetusta annetaan peruskouluissa (1). Sen lisäksi sitä voidaan antaa myös kansanopis-toissa, aikuislukioissa tai muissa oppilaitoksissa. Perusopetukseen osallistumalla tai hankkimallamuulla tavoin vastaavat tiedot suoritetaan perusopetuslakiin (628/1998) perustuva oppimäärä.

Perusopetus antaa jatko-opintokelpoisuuden (1) toisen asteen koulutukseen.

Yleiskielessä englannin basic education -termillä voidaan viitata myös oppimisen alkeisiin (esim. lukemaan oppiminen, yhteen- ja vähennyslaskun oppiminen).


Käsitekaaviot: Kasvatus, opetus ja koulutus, Koulutusjärjestelmä, Opintojen ja osaamisen laajuusyksikkö sekä rahoitukseen vaikuttava yksikkö, Koulutus (1) luonteen, koulutusasteen ja koulutuslajin mukaan, Perusopetuksen lajeja ja Työelämään tutustuminen ja työharjoittelu

316toisen asteen koulutus

määritelmäperusopetuksen jälkeen annettava ammatillinen koulutus tai lukiokoulutus


Käsitekaaviot: Koulutusjärjestelmä ja Koulutus (1) luonteen, koulutusasteen ja koulutuslajin mukaan

317lukiokoulutus; lukio (2)

määritelmäperusopetuksen oppimäärään perustuva yleissivistävä koulutus, joka antaa valmiudet aloittaa opiskelu yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa

huomautusLukiokoulutus antaa myös valmiudet aloittaa opiskelu lukiokoulutuksen oppimäärään perustu-vassa ammatillisessa koulutuksessa.

Lukiokoulutuksen päätteeksi suoritetaan ylioppilastutkinto.

Lukiokoulutusta annetaan pääasiassa lukioissa (1).



161




318korkeakoulutus sv högskoleutbildning; utbildning på högskolenivå en higher education; tertiary education

määritelmätoisen asteen koulutuksen jälkeen korkeakoulussa (1) annettava koulutus (1)



319ammattikorkeakoulutus sv yrkeshögskoleutbildning en university of applied sciences education; education provided by universities of applied sciences

not: † polytechnic education

määritelmäammattikorkeakoulussa annettava korkeakoulutus


Käsitekaavio: Koulutus (1) luonteen, koulutusasteen ja koulutuslajin mukaan

320yliopistokoulutus sv universitetsutbildning en university education

määritelmäyliopistossa annettava korkeakoulutus



321taiteen perusopetus

määritelmäperuskoulun (1) ulkopuolinen, ensisijaisesti lapsille ja nuorille tarkoitettu eri taiteenalojen koulutus (1), joka ei johda tutkintoon

huomautusTaiteen perusopetusta annetaan mm. musiikkioppilaitoksissa, kuvataidekouluissa, tanssioppilai-toksissa ja käsityökouluissa.


Käsitekaavio: Koulutus (1) tutkintotavoitteisuuden, järjestäjän ja tavoitteen mukaan

322avoin korkeakouluopetus sv öppen högskoleundervisning en open higher education studies

määritelmätutkintovaatimusten mukainen korkeakoulutus, jota tarjotaan henkilöille, joilla ei ole tutkinnonsuoritta-misoikeutta




162


323avoin yliopisto-opetus sv öppen universitetsundervisning en open university studies

määritelmäyliopistossa annettava avoin korkeakouluopetus




324avoin ammattikorkeakouluopetus sv öppen yrkeshögskoleundervisning en open university of applied sciences studies; open UAS studies

not: † open polytechnic education

määritelmäammattikorkeakoulussa annettava avoin korkeakouluopetus




325aikuiskoulutus sv vuxenutbildning en adult education and training

määritelmäaikuisille suunniteltu ja järjestetty koulutus (1)

huomautusAikuiskoulutusta järjestetään kaikilla koulutuksen (1) osa-alueilla. Se voi olla esimerkiksi täyden-nyskoulutusta tai tutkintoon johtavaa tai valmistavaa koulutusta (1). Aikuiskoulutus voi olla omaehtoista koulutusta, henkilöstökoulutusta, työvoimakoulutusta tai vapaata sivistystyötä.

Aikuiskoulutus poistuu ammatillisesta koulutuksesta 1.1.2018.



Käsitekaaviot: Koulutustarjonta ja opetustarjonta ja Koulutus (1) luonteen, koulutusasteen ja koulutuslajin mukaan

163

Ope

tus- ja

koulutu

ssana

sto (OK

SA

), 1. la

itos

Kä

sitekaavio

34. K

oulu

tus (1

) luonteen

, koulu

tusa

steen

ja ko

ulutusla

jin m

ukaa

n.

164

muu

1 kasvatusvuorovaikutukseen perustuva toiminta, jonka tavoitteena on kehittää yksilöstä eettisesti vastuukykyinen yhteiskunnan jäsen


koulutus (1) tarkoituksen mukaan

nuorten koulutus




varhaiskasvatus




317 lukiokoulutusperusopetuksen oppimäärään perustuva yleissivistävä koulutus, joka antaa valmiudet aloittaa opiskelu yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa


koulutusorganisaation mukaan

319 ammattikorkeakoulutusammattikorkeakoulussa annettava korkeakoulutus

320 yliopistokoulutusyliopistossa annettava korkeakoulutus

koulutuslajin mukaan

tutkinnonsuorittamisoikeuden mukaan


322 avoin korkeakouluopetustutkintovaatimusten mukainen korkeakoulutus, jota tarjotaan henkilöille, joilla ei ole tutkinnonsuorittamisoikeutta

323 avoin yliopisto-opetusyliopistossa annettava avoin korkeakouluopetus

324 avoin ammattikorkeakouluopetusammattikorkeakoulussa annettava avoin korkeakouluopetus


KOOSTUMUS-SUHDE


HIERARKIA-SUHDE


TÄYDENTÄVÄTIETO

jaottelu-peruste


6.2.2 Koulutus (1) tutkintotavoitteisuuden, järjestäjän ja tavoitteen mukaan

326tutkintokoulutus; > tutkintoon johtava koulutus

määritelmätutkintoon tai tutkinnon osaan johtava koulutus (1)




327muuntokoulutus

määritelmätietyn pohjakoulutuksen suorittaneille tarkoitettu koulutus (1), jossa opetussuunnitelma (1) on räätälöity tälle ryhmälle ja joka johtaa uuteen tutkintoon

huomautusEsimerkki muuntokoulutuksesta on insinööritutkintoon johtava kaivosalan koulutus (2), joka on tarkoitettu henkilöille, jotka ovat suorittaneet insinööri (AMK)- tai DI-tutkinnon kone- ja tuotanto-tekniikan, sähkötekniikan tai tuotantotalouden alalta.



328tilauskoulutus

määritelmäyhteisötilaajan rahoittamana opiskelijaryhmälle järjestettävä koulutus (1)

huomautusTilauskoulutuksen tilaajan on oltava yhteisö (ei yksittäinen henkilö). Tilauskoulutuksen tilaajana ja rahoittajana voi toimia Suomen valtio, toinen valtio, kansainvälinen järjestö, suomalainen tai ulkomainen julkisyhteisö, säätiö tai yksityinen yhteisö.

Lukiokoulutuksessa tilauskoulutusta saa järjestää koulutuksen järjestäjä, jonka koulutuksen järjestämislupaan sisältyy lupa järjestää IB-tutkintoon johtavaa koulutusta (1).

Ammatillisessa koulutuksessa koulutuksen järjestäjä voi järjestää tilauskoulutuksena koulu-tuksen järjestämisluvassa määrättyjä ammatillisia tutkintoja ja tutkinnon osia sekä niihin valmis-tavaa tutkintokoulutusta.

Ammattikorkeakouluissa tilauskoulutuksena annettavan opetuksen (1) on liityttävä ammattikor-keakoulun toimiluvassa määrättyyn koulutustehtävään.

Yliopistoissa tilauskoulutuksena annettavan opetuksen (1) on liityttävä sellaiseen perus- tai jatkokoulutukseen, jossa yliopistolla on tutkinnonanto-oikeus.

Korkeakoulujen (1) on perittävä tilauskoulutuksen tilaajalta koulutuksen järjestämisestä vähin-tään siitä aiheutuvat kustannukset kattava maksu. Koulutuksen tilaajalla on oikeus periä tilaus-koulutukseen osallistuvilta opiskelijoilta koulutuksen sijaintivaltion lainsäädännön tai oman käytäntönsä mukaisia maksuja.




165


329henkilöstökoulutus

määritelmätyönantajan henkilöstölleen järjestämä tai hankkima koulutus (1)

huomautusHenkilöstökoulutuksen voi rahoittaa työnantaja kokonaan tai osittain. Henkilöstökoulutus voi saada myös julkista rahoitusta; vrt. julkisrahoitteinen henkilöstökoulutus.

Vrt. omaehtoinen koulutus, jonka sisällön opiskelija itse valitsee koulutustarjonnasta.



330julkisrahoitteinen henkilöstökoulutus

määritelmähenkilöstökoulutus, joka on osin työnantajan rahoittamaa ja osin julkisesti rahoitettua




331täydennyskoulutus sv fortbildning (1) en continuing education; continuing professional development;

in-service training (toisen asteen koulutus); further training (toisen asteen koulutus) rather than: extension studies

määritelmäaikaisempaa koulutusta (2) tai pätevyyttä täydentävä ja ajanmukaistava koulutus (1)

huomautusTäydennyskoulutus on yleistermi, jolla voidaan viitata hyvin monenlaisiin, muun muassa toisen asteen oppilaitoksissa, yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa järjestettäviin koulutuksiin (2).

Täydennyskoulutuksella ei tarkoiteta erillisiä opintoja, esim. aineenopettajaksi pätevöittäviä eril-lisiä opintoja.

Englanninkielisellä termillä extension studies on eri maissa eri merkityksiä, minkä vuoksi sen käyttöä täydennyskoulutuksen vastineena ei suositella.

Vrt. korkeakoulujen täydennyskoulutus, ammatillinen lisäkoulutus.




332korkeakoulujen täydennyskoulutus sv högskolornas fortbildning; fortbildning (2) en academic continuing education

määritelmäkorkeakoulututkinnon suorittaneelle tarjottava, liiketaloudellisin perustein järjestettävä, asiakkaalle maksullinen täydennyskoulutus

huomautusTäydennyskoulutuksen kesto vaihtelee yhden päivän mittaisesta koulutuksesta (2) usean luku-kauden mittaiseen koulutukseen (2). Täydennyskoulutusta järjestetään avoimina ohjelmina sekä henkilöstökoulutuksena, joka suunnitellaan vastaamaan asiakkaan osaamistarpeisiin.




166


333työvoimakoulutus ei: † työvoimapoliittinen koulutus

määritelmäkoulutus (1), jonka toteutus perustuu työ- ja elinkeinohallinnon ennakointitoimintaan sekä työ- ja elin-keinoelämän tarpeista lähtien tuotettuun suunnitelmaan

huomautusTyövoimakoulutus voi olla ammatillista koulutusta tai sitä voidaan järjestää korkeakouluissa (1).

Työvoimakoulutuksen opiskelijat valitaan työ- ja elinkeinoviranomaisen toteaman koulutustar-peen perusteella. Työvoimakoulutusta järjestetään ensisijaisesti työttömille ja työttömyysuhan alaisille henkilöille.

Työvoimakoulutuksesta ja opiskelijavalinnasta säädetään julkisesta työvoima- ja yrityspalvelustaannetussa laissa (916/2012).



167


Ope

tus- ja

koulutu

ssana

sto (OK

SA

), 1. la

itos

Kä

sitekaavio

35. K

oulu

tus (1

) tutkinto

tavo

itteisu

uden, jä

rjestä

jän ja ta

voitte

en m

ukaa

n.

168

oppilaitos kielen mukaan

muu

183 vieraskielinen koulutuskoulutus (1), jossa opetus (1) annetaan pääosin muulla kuin suomen, ruotsin tai saamen kielellä, romanikielellä tai viittomakielellä

muu

332 korkeakoulujen täydennyskoulutuskorkeakoulututkinnon suorittaneelle tarjottava, liiketaloudellisin perustein järjestettävä, asiakkaalle maksullinen täydennyskoulutus

omaehtoinen koulutus

326 tutkintokoulutustutkintoon tai tutkinnon osaan johtava koulutus (1)

muu

336 ammatillinen tutkintokoulutusammatillisen osaamisen hankkimiseksi tarvittava ammatillinen koulutus, jonka tavoitteena on ammatillisen tutkinnon, ammatillisen tutkinnon osan tai ammatillisten tutkinnon osien suorittaminen

muu

muu


340 valmentava koulutusammatilliseen koulutukseen valmentava koulutus tai työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus


321 taiteen perusopetusperuskoulun (1) ulkopuolinen, ensisijaisesti lapsille ja nuorille tarkoitettu eri taiteenalojen koulutus (1), joka ei johda tutkintoon

tutkintotavoitteisuuden mukaan

327 muuntokoulutustietyn pohjakoulutuksen suorittaneille tarkoitettu koulutus (1), jossa opetussuunnitelma (1) on räätälöity tälle ryhmälle ja joka johtaa uuteen tutkintoon

koulutus (1), joka ei johda eikä valmista tutkintoon

rahoittajan mukaan

328 tilauskoulutusyhteisötilaajan rahoittamana opiskelijaryhmälle järjestettävä koulutus (1)

järjestäjän/hankkijan mukaan

330 julkisrahoitteinen henkilöstökoulutushenkilöstökoulutus, joka on osin työnantajan rahoittamaa ja osin julkisesti rahoitettua

sen mukaan voiko hakeutumisesta päättää itse

oppivelvollisuuteen kuuluva koulutus (1)

tavoitteen mukaan

331 täydennyskoulutusaikaisempaa koulutusta (2) tai pätevyyttä täydentävä ja ajanmukaistava koulutus (1)

toteutuksen ja tarpeen mukaan

333 työvoimakoulutuskoulutus (1), jonka toteutus perustuu työ- ja elinkeinohallinnon ennakointitoimintaan sekä työ- ja elinkeinoelämän tarpeista lähtien tuotettuun suunnitelmaan

329 henkilöstökoulutustyönantajan henkilöstölleen järjestämä tai hankkima koulutus (1)

KOOSTUMUS-SUHDE


HIERARKIA-SUHDE


TÄYDENTÄVÄTIETO

jaottelu-peruste


6.2.3 Perusopetuksen lajeja

334painotettu opetus

määritelmäperusopetus, jossa jonkin oppiaineen, aineryhmän tai muun sisältöalueen opetusta (2) annetaan enemmän ja vaativammin tavoittein kuin muussa perusopetuksessa

huomautusEsimerkkejä painotusalueista ovat musiikki, kuvataide, ilmaisutaito, matemaattis-luonnontieteel-liset aineet ja liikunta. Painotettua opetusta annetaan esimerkiksi musiikin, kuvataiteen, ilmaisu-taidon ym. erikoisluokilla.

Ks. myös oppilasvalinta.


Luokka: perusopetus

Käsitekaavio: Perusopetuksen lajeja

335sairaalaopetus

määritelmäperusopetus, jota annetaan peruskoulun (1) oppilaalle sairaala- tai avohoidon aikana


Luokka: perusopetus

Käsitekaavio: Perusopetuksen lajeja

169


Käsitekaavio 36. Perusopetuksen lajeja.

170

muu muu

sen mukaan milloin annetaan



334 painotettu opetusperusopetus, jossa jonkin oppiaineen, aineryhmän tai muun sisältöalueen opetusta (2) annetaan enemmän ja vaativammin tavoittein kuin muussa perusopetuksessa

335 sairaalaopetusperusopetus, jota annetaan peruskoulun (1) oppilaalle sairaala- tai avohoidon aikana

KOOSTUMUS-SUHDE


HIERARKIA-SUHDE


TÄYDENTÄVÄTIETO

sisällön mukaan

jaottelu-peruste


6.2.4 Ammatillisen koulutuksen lajit (vuonna 2018 voimaan tulleen reformin jälkeen)

336ammatillinen tutkintokoulutus

määritelmäammatillisen osaamisen hankkimiseksi tarvittava ammatillinen koulutus, jonka tavoitteena on ammatil-lisen tutkinnon, ammatillisen tutkinnon osan tai ammatillisten tutkinnon osien suorittaminen



Käsitekaaviot: Koulutus (1) tutkintotavoitteisuuden, järjestäjän ja tavoitteen mukaan, Ammatillisen koulutuksen lajeja ja Tutkinnon suorittaminen ammatillisessa koulutuksessa

337muu ammatillinen koulutus

määritelmäammatillista osaamista syventävä tai täydentävä koulutus tai ammatilliseen tehtävään valmistava koulutus



Käsitekaavio: Ammatillisen koulutuksen lajeja

338ammatillista osaamista syventävä tai täydentävä koulutus

määritelmäammatillinen koulutus, jonka tavoitteena ei ole tutkinnon tai tutkinnon osan suorittaminen ja joka syventää tai täydentää ammatillista osaamista




339ammatilliseen tehtävään valmistava koulutus

määritelmäammatillinen koulutus, jonka tavoitteena ei ole tutkinnon tai tutkinnon osan suorittaminen ja joka valmistaa ansio- ja liikennelentäjän, lennonjohtajan tai kaupunkiraideliikenteen kuljettajien tehtäviin




340<ammatillinen koulutus>valmentava koulutus

määritelmäammatilliseen koulutukseen valmentava koulutus tai työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus



Käsitekaaviot: Koulutus (1) tutkintotavoitteisuuden, järjestäjän ja tavoitteen mukaan, Ammatillisen koulutuksen lajeja ja Tutkinnon suorittaminen ammatillisessa koulutuksessa

171


341ammatilliseen koulutukseen valmentava koulutus; VALMA ei: † ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus

määritelmätutkintoon johtamaton ammatillinen koulutus, joka antaa opiskelijalle valmiuksia ammatilliseen tutkinto-koulutukseen hakemiseksi sekä vahvistaa opiskelijan edellytyksiä suorittaa ammatillinen tutkinto

huomautusAmmatillisesta koulutuksesta annetun lain 531/2017 mukaan ammatillisen koulutuksen järjes-täjät voivat järjestää tutkintoon johtamattomana valmentavana koulutuksena ammatilliseen koulutukseen valmentavaa koulutusta sekä työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaa koulu-tusta.

Ennen ammatillista perusopetusta koskevan lain (630/1998) vuonna 2015 voimaantullutta muutosta koulutuksen järjestäjät saattoivat lain nojalla järjestää seuraavia ammatilliseen koulu-tukseen hakeutumista edistäviä koulutuksia (2): ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus, kotitalousopetus, valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus 1. (nk. valmentava I) sekä oppiso-pimuskoulutuksen ennakkojakso. Elokuussa 2015 voimaan tulleen lakimuutoksen jälkeen nämä koulutukset (2) sisältyivät ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaan koulutukseen.

Ks. myös hakeutuminen.



Käsitekaaviot: Ammatillisen koulutuksen lajeja ja Tutkintoon johtamattomat koulutukset (2)

342työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus; TELMA

määritelmätutkintoon johtamaton ammatillinen koulutus, joka antaa sairauden tai vamman vuoksi erityistä tukea (2) tarvitsevalle opiskelijalle henkilökohtaisten tavoitteiden ja valmiuksien mukaista opetusta (1) ja ohjausta

huomautusAmmatillista koulutuksesta annetun lain (531/2017) mukaan ammatillisen koulutuksen järjestäjät voivat järjestää tutkintoon johtamattomana valmentavana koulutuksena ammatilliseen koulutuk-seen valmentavaa koulutusta (aiempi nimitys ”ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus”) sekä työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaa koulutusta.

Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus sisältää ennen elokuussa 2015 voimaan tullutta ammatillista perusopetusta koskevan lain (630/1998) muutosta järjestetyn työhön ja itse-näiseen elämään valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen (nk. valmentava II; ks. vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus).

Ammatillista perusopetusta koskevan lain (630/1998) elokuussa 2015 voimaan tulleen muutoksen mukaan ammatillisen koulutuksen järjestäjät saattoivat järjestää tutkintoon johtamat-tomana valmentavana koulutuksena ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa koulutusta (nyk. ammatilliseen koulutukseen valmentava koulutus) sekä työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaa koulutusta.



Käsitekaaviot: Ammatillisen koulutuksen lajeja ja Tutkintoon johtamattomat koulutukset (2)

172







343oppisopimus

määritelmäammatillisen koulutuksen opiskelijan ja työnantajan välinen kirjallinen sopimus, jonka perusteella järjes-tetään oppisopimuskoulutusta

huomautusOppisopimuksesta tulee ilmetä sopimuksen voimassaoloaika, sovellettava työaika ja opiskelijan palkkauksen perusteet. Oppisopimukseen tulee myös liittää henkilökohtainen osaamisen kehit-tämissuunnitelma siltä osin kuin suunnitelma koskee oppisopimuskoulutusta.




344oppisopimuskoulutus

määritelmäammatillinen koulutus, joka järjestetään pääosin työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä ja jossa opiskelija on työnantajaan työsopimussuhteessa, virkasuhteessa tai virkasuhteeseen verratta-vassa julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa tai toimii yrittäjänä

huomautusYrittäjälle voidaan järjestää oppisopimuskoulutusta omassa yrityksessään, jos ammatillisen koulutuksen järjestäjä ja yrittäjä siitä kirjallisesti sopivat.

Oppisopimuskoulutuksessa olevan opiskelijan viikoittaisen työajan tulee olla keskimäärin vähin-tään 25 tuntia.

Työpaikalla järjestettävää oppisopimuskoulutusta täydennetään muissa oppimisympäristöissä tapahtuvalla osaamisen hankkimisella.

Oppisopimuskoulutuksessa opiskelijan tulee olla 15 vuotta täyttänyt. Oppisopimuskoulutus perustuu oppisopimukseen.

Vrt. koulutussopimus.



Käsitekaaviot: Ammatillisen koulutuksen lajeja ja Ammatillisen koulutuksen lajeja ja muotoja (ennen vuoden 2017 reformia)

345koulutussopimus

määritelmäkoulutustoimijan ja työpaikan välinen kirjallinen määräaikainen sopimus opiskelijan osaamisen hankki-misesta työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä

huomautusAmmatillisessa koulutuksessa koulutussopimukseen kuuluu, että opiskelija hankkii osaamista työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä ilman, että on työsuhteessa työpaikkaan. Yliopis-toissa koulutussopimuksia tehdään esimerkiksi lääkäreiden erikoistumiskoulutuksen suorittami-seksi kliinisessä ympäristössä. Yliopistojen sopimuksiin kuuluu, että opiskelija on työnantajaansanormaalisssa työsuhteessa.

Ammatillisessa tutkintokoulutuksessa ja valmentavassa koulutuksessa koulutussopimus sovi-taan henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukaisesti tutkinnonosa- tai koulutuk-senosakohtaisesti. Koulutussopimukseen liitetään opiskelijan henkilökohtainen osaamisen kehit-tämissuunnitelma siltä osin kuin se koskee koulutussopimukseen perustuvaa koulutusta (2). Henkilökohtaisesta osaamisen kehittämissuunnitelmasta ilmenevät ne käytännön työtehtävät, joita tekemällä opiskelija voi saavuttaa tavoitteeksi asetetun osaamisen.

Vrt. oppisopimus.




173


346ammatillisen osaamisen hankkimiseksi tarvittava koulutus

määritelmäammatillinen koulutus, jota ammatillisen koulutuksen opiskelija tarvitsee tutkinnon perusteissa tai valmentavan koulutuksen perusteissa edellytetyn osaamisen osoittamiseksi tai muun ammatillisen osaamisen hankkimiseksi

huomautusAmmatillisen osaamisen hankkimiseksi tarvittava koulutus tarkoittaa kaikkea ammatillista koulu-tusta, jossa opiskelija hankkii häneltä puuttuvaa, henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunni-telman mukaista osaamista. Ammatillisen osaamisen hankkimiseksi tarvittava koulutus voi olla ammatillista tutkintokoulutusta, valmentavaa koulutusta tai jotakin muuta ammatillista koulutusta.




347urheilijan ammatillinen koulutus

määritelmäammatillinen koulutus, jossa opiskelijalle tarjotaan opiskelun ohella mahdollisuus urheilulajiin valmen-tautumiseen

huomautusUrheilijan ammatillista koulutusta järjestetään niissä koulutusorganisaatioissa, joilla on erityinen koulutustehtävä tällaisen koulutuksen (1) järjestämiseksi.




348erityisopetuksena järjestettävä ammatillinen koulutus

määritelmäammatillinen koulutus, joka on tarkoitettu erityisopetusta tarvitseville opiskelijoille

huomautusKoulutuksen järjestäjällä tulee olla erityinen koulutustehtävä erityisopetuksen järjestämiseen, jotta se voi suunnata hakukohteita erityisopetuksena järjestettäviksi. Myös koulutuksen järjes-täjä, jolla ei ole erityistä koulutustehtävää erityisopetuksen järjestämiseen, voi järjestää ammatil-lista koulutusta erityisopetuksena erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille.




349<ammatillinen koulutus>opiskeluvalmiuksia tukevat opinnot

määritelmäosana ammatillista tutkintokoulutusta järjestettävät opinnot, joiden tarkoituksena on mahdollistaa tutkinnon tai tutkinnon osan suorittaminen tai ammatilliseen tutkintokoulutukseen osallistuminen ja osaamisen osoittaminen näytössä silloin, kun opiskelijalla ei ole riittäviä opiskeluvalmiuksia

huomautusOpiskeluvalmiuksia tukevat opinnot perustuvat kunkin opiskelijan yksilöllisiin tarpeisiin.




174


Käsitekaavio 37. Ammatillisen koulutuksen lajeja.

175

sen mukaan että koulutuksen järjestämiseen on oikeus tai velvollisuus

347 urheilijan ammatillinen koulutusammatillinen koulutus, jossa opiskelijalle tarjotaan opiskelun ohella mahdollisuus urheilulajiin valmentautumiseen

348 erityisopetuksena järjestettävä ammatillinen koulutusammatillinen koulutus, joka on tarkoitettu erityisopetusta tarvitseville opiskelijoille

343 oppisopimusammatillisen koulutuksen opiskelijan ja työnantajan välinen kirjallinen sopimus, jonka perusteella järjestetään oppisopimuskoulutusta

345 koulutussopimuskoulutustoimijan ja työpaikan välinen kirjallinen määräaikainen sopimus opiskelijan osaamisen hankkimisesta työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä


tutkintoon johtamisen mukaan

ammatillinen koulutus, joka ei johda tutkintoon

337 muu ammatillinen koulutusammatillista osaamista syventävä tai täydentävä koulutus tai ammatilliseen tehtävään valmistava koulutus

338 ammatillista osaamista syventävä tai täydentävä koulutusammatillinen koulutus, jonka tavoitteena ei ole tutkinnon tai tutkinnon osan suorittaminen ja joka syventää tai täydentää ammatillista osaamista

339 ammatilliseen tehtävään valmistava koulutusammatillinen koulutus, jonka tavoitteena ei ole tutkinnon tai tutkinnon osan suorittaminen ja joka valmistaa ansio- ja liikennelentäjän, lennonjohtajan tai kaupunkiraideliikenteen kuljettajien tehtäviin


osaamisen hankkimistavan mukaan

344 oppisopimuskoulutusammatillinen koulutus, joka järjestetään pääosin työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä ja jossa opiskelija on työnantajaan työsopimussuhteessa, virkasuhteessa tai virkasuhteeseen verrattavassa julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa tai toimii yrittäjänä

sen mukaan mihin tarvitaan

346 ammatillisen osaamisen hankkimiseksi tarvittava koulutusammatillinen koulutus, jota ammatillisen koulutuksen opiskelija tarvitsee tutkinnon perusteissa tai valmentavan koulutuksen perusteissa edellytetyn osaamisen osoittamiseksi tai muun ammatillisen osaamisen hankkimiseksi

349 opiskeluvalmiuksia tukevat opinnotosana ammatillista tutkintokoulutusta järjestettävät opinnot, joiden tarkoituksena on mahdollistaa tutkinnon tai tutkinnon osan suorittaminen tai ammatilliseen tutkintokoulutukseen osallistuminen ja osaamisen osoittaminen näytössä silloin, kun opiskelijalla ei ole riittäviä opiskeluvalmiuksia


perustutkintokoulutus

ammattitutkintokoulutus

erikoisammattitutkintokoulutus

341 ammatilliseen koulutukseen valmentava koulutustutkintoon johtamaton ammatillinen koulutus, joka antaa opiskelijalle valmiuksia ammatilliseen tutkintokoulutukseen hakemiseksi sekä vahvistaa opiskelijan edellytyksiä suorittaa ammatillinen tutkinto

342 työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutustutkintoon johtamaton ammatillinen koulutus, joka antaa sairauden tai vamman vuoksi erityistä tukea (2) tarvitsevalle opiskelijalle henkilökohtaisten tavoitteiden ja valmiuksien mukaista opetusta (1) ja ohjausta

KOOSTUMUS-SUHDE


HIERARKIA-SUHDE


TÄYDENTÄVÄTIETO

jaottelu-peruste


6.2.5 Ammatillisen koulutuksen lajit, järjestämismuodot ja -tavat (ennen vuonna 2018 voimaan tullutta reformia)

350(vanhentunut)ammatillinen peruskoulutus

määritelmäammatilliseen perustutkintoon johtava tai valmistava ammatillinen koulutus

huomautusAmmatillinen peruskoulutus antaa laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet ja yleisen jatko-opin-tokelpoisuuden (1) korkeakouluihin (1).

Ammatillista peruskoulutusta järjestävät esimerkiksi ammatilliset oppilaitokset, ammatilliset erityisoppilaitokset ja kansanopistot.



Käsitekaavio: Ammatillisen koulutuksen lajeja ja muotoja (ennen vuoden 2017 reformia)

351(vanhentunut)ammatillinen lisäkoulutus

määritelmäammatillinen koulutus, joka valmistaa ammattitai erikoisammattitutkintoon, tai ei tutkintoon valmistava ammatillinen jatko- ja täydennyskoulutus

huomautusAmmatti- ja erikoisammattitutkinto suoritetaan aina näyttötutkintona.




352(vanhentunut)ammatillinen aikuiskoulutus

määritelmäaikuisille suunnattu ja järjestetty ammatillinen koulutus

huomautusAmmatillisessa aikuiskoulutuksessa voi suorittaa ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon,erikoisammattitutkinnon tai osan jostain tutkinnosta (ks. tutkinnon osa). Opintoja voi tehdä työn ohessa, oppisopimuskoulutuksena, työvoimapoliittisena koulutuksena tai henkilöstökoulutuk-sena.




176


Käsitekaavio 38. Ammatillisen koulutuksen lajeja ja muotoja (ennen vuoden 2017 reformia).

177

muu


sen mukaan mihin johtaa tai valmistaa

ammatillinen peruskoulutusammatilliseen perustutkintoon johtava tai valmistava ammatillinen koulutus

ammatillinen lisäkoulutusammatillinen koulutus, joka valmistaa ammattitai erikoisammattitutkintoon, tai ei tutkintoon valmistava ammatillinen jatko- ja täydennyskoulutus

sen mukaan kenelle suunnattu

ammatillinen aikuiskoulutusaikuisille suunnattu ja järjestetty ammatillinen koulutus

järjestämismuodon mukaan

koulutuksen järjestämistapa

opetussuunnitelmaperusteinen koulutus

näyttötutkintoon valmistava koulutus

344 oppisopimuskoulutusammatillinen koulutus, joka järjestetään pääosin työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä ja jossa opiskelija on työnantajaan työsopimussuhteessa, virkasuhteessa tai virkasuhteeseen verrattavassa julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa tai toimii yrittäjänä

347 urheilijan ammatillinen koulutusammatillinen koulutus, jossa opiskelijalle tarjotaan opiskelun ohella mahdollisuus urheilulajiin valmentautumiseen

348 erityisopetuksena järjestettävä ammatillinen koulutusammatillinen koulutus, joka on tarkoitettu erityisopetusta tarvitseville opiskelijoille

KOOSTUMUS-SUHDE


HIERARKIA-SUHDE


TÄYDENTÄVÄTIETO

jaottelu-peruste


6.3 Koulutus (2) 353perusopetuksen lisäopetus; lisäopetus; 10. luokka; kymppiluokka

määritelmälukuvuoden kestävä vapaaehtoinen, yleissivistävä koulutus (2), joka on tarkoitettu perusopetuksen päättötodistuksen samana tai edellisenä vuonna saaneille

huomautusPerusopetuksen lisäopetuksen laajuus on vähintään 1100 tuntia.


Luokka: perusopetus

Käsitekaavio: Koulutus (2) -käsitteen alakäsitteitä

354aikuisten perusopetus

määritelmäperusopetuksen päättötodistuksen saamiseen tähtäävä koulutus (2), joka on tarkoitettu oppivelvolli-suusiän ylittäneille henkilöille, jotka eivät ole suorittaneet perusopetuksen oppimäärää

huomautusAikuisten perusopetuksessa oppivelvollisuusiän ylittäneillä henkilöillä on mahdollisuus myös täydentää perusopetuksen tutkintoa tai korottaa perusopetuksen oppiaineiden arvosanoja.


Luokka: perusopetus


355(vanhentunut)näyttötutkintoon valmistava koulutus

määritelmäkoulutus (2), jonka aikana tutkinnon suorittaja hankkii riittävät valmiudet suorittaa tutkinto tai tutkinnon osa näyttötutkintona




356erilliset opinnot pl

määritelmäkoulutus (2), joka suoritetaan erillisen opiskeluoikeuden perusteella




178


357koulutuskokeilu sv utbildningsförsök en education trial; education pilot; training trial (toisen asteen koulutus)

rather than: educational trial

määritelmätoiminta, jolla selvitetään koulutuksen (2), tutkinnon tai ammatillisen koulutuksen osaamisalan toimi-vuutta ja sitä, miten se vastaa siihen kohdistuviin tarpeisiin tai vaatimuksiin

huomautusKoulutuskokeilussa koulutustoimijalle voidaan myöntää opetuksen järjestämislupa tai koulu-tuksen järjestämislupa kyseessä olevan koulutuksen järjestämiseksi esimerkiksi muutaman lukuvuoden ajan.

Englannin termit education trial ja education pilot ovat synonyymisia ilmauksia. Kuitenkin päämi-nisteri Juha Sipilän hallitus (v. 2015- ) on ottanut käyttöön termin education pilot viitattaessa halli-tuksen kokeilukulttuurin mukaisiin, pienimuotoisiin ja lyhytkestoisiin koulutuskokeiluihin.

Termiä education trial voi käyttää kaikilla koulutusasteilla, termiä training trial puolestaan käyte-tään vain toisen asteen koulutuksessa.



179

Ope

tus- ja

koulutu

ssana

sto (OK

SA

), 1. la

itos

Kä

sitekaavio

39. K

oulu

tus (2

) -käsitte

en alakä

sitteitä.

180

koulutus (2) aikaan ja paikkaan sijoittumisen mukaan


koulutus (2) sen mukaan mihin johtaa

muu

filosofian maisterin tutkintoon johtava koulutus (2)

tietoja tietoliikennetekniikan perustutkintoon johtava koulutus (2)

koulutus (2) laajuuden mukaan

muu



141 opintokokonaisuuskorkeakoulututkintoon kuuluvien opintojen osa, joka muodostuu kahdesta tai useammasta yhtä tai useampaa aihepiiriä tai ongelma-aluetta käsittelevästä opintojaksosta 256 hakukohde

koulutuksen toteutus, joka on liitetty tiettyyn hakuun (2)

koulutus (2) sen mukaan kenelle tarkoitettu

353 perusopetuksen lisäopetuslukuvuoden kestävä vapaaehtoinen, yleissivistävä koulutus (2), joka on tarkoitettu perusopetuksen päättötodistuksen samana tai edellisenä vuonna saaneille

354 aikuisten perusopetusperusopetuksen päättötodistuksen saamiseen tähtäävä koulutus (2), joka on tarkoitettu oppivelvollisuusiän ylittäneille henkilöille, jotka eivät ole suorittaneet perusopetuksen oppimäärää

koulutus (2) opiskeluoikeuden tyypin mukaan

356 erilliset opinnotkoulutus (2), joka suoritetaan erillisen opiskeluoikeuden perusteella

KOOSTUMUS-SUHDE


HIERARKIA-SUHDE


TÄYDENTÄVÄTIETO

jaottelu-peruste


6.3.1 Tutkintoon johtamattomat koulutukset (2)

358valmistava koulutus maahanmuuttajille; valmentava koulutus maahanmuuttajille (ammattikorkeakoulut)

määritelmäkoulutus (2), jota järjestetään maahanmuuttajille ja jonka tarkoituksena on antaa oppijalle kielelliset ja muut tarvittavat valmiudet perusopetukseen tai tutkintoon johtavaan koulutukseen (1) siirtymistä varten

huomautusValmistavaa koulutusta ovat maahanmuuttajien perusopetukseen valmistava koulutus (2), lukio-koulutukseen valmistava koulutus, ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus ja ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen (1) valmentava koulutus (2).


Luokka: perusopetus, lukiokoulutus, ammatillinen koulutus, korkeakoulut

Käsitekaavio: Tutkintoon johtamattomat koulutukset (2)

359lukiokoulutukseen valmistava koulutus ei: † maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus

määritelmäkoulutus (2), jota järjestetään maahanmuuttajille ja vieraskielisille ja jonka tarkoituksena on antaa oppi-jalle kielelliset ja muut tarvittavat valmiudet lukiokoulutukseen siirtymistä varten




360aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutus

määritelmäkoulutus (2), jota järjestetään oppivelvollisuusiän ylittäneille maahanmuuttajille ja jonka tarkoituksena on, että oppija saavuttaa suomen tai ruotsin kielen suulliset ja kirjalliset perustaidot

huomautusLuku- ja kirjoitustaidon koulutus on tarkoitettu oppijoille, jotka eivät osaa lukea millään kielellä tai osaavat lukea muulla kuin latinalaisella kirjaimistolla, mutta lukutaito ei ole riittävä tietoyhteis-kunnan vaatimusten näkökulmasta.



361aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus

määritelmäkoulutus (2), jota järjestetään oppivelvollisuusiän ylittäneille maahanmuuttajille ja jonka tarkoituksena on antaa oppijalle sellaiset kielelliset, yhteiskunnalliset, kulttuuriset ja elämänhallintaan liittyvät valmiudet, että hän pystyy selviytymään uuden ympäristönsä jokapäiväisen elämän tilanteissa, toimi-maan työelämässä ja hakeutumaan jatko-opintoihin

huomautusNe maahanmuuttajat, jotka ovat saavuttaneet aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitus-taidon koulutuksen tavoitteet, voivat jatkaa opintojaan esimerkiksi kotoutumiskoulutuksessa.



181


362<korkeakoulut>erikoistumiskoulutus ei: † erikoistumisopinnot pl

sv specialiseringsutbildning; specialiseringsstudier pl en professional specialisation education; specialist education; specialist training (lääketieteen

koulutukset)

määritelmäammatillista kehittymistä ja erikoistumista edistävä koulutus (2), jollaisia yliopistot ja ammattikorkea-koulut järjestävät korkeakoulututkinnon suorittaneille, työelämässä jo toimineille henkilöille ja niille, joillakorkeakoulu (1) toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet



182


Käsitekaavio 40. Tutkintoon johtamattomat koulutukset (2).

183


341 ammatilliseen koulutukseen valmentava koulutustutkintoon johtamaton ammatillinen koulutus, joka antaa opiskelijalle valmiuksia ammatilliseen tutkintokoulutukseen hakemiseksi sekä vahvistaa opiskelijan edellytyksiä suorittaa ammatillinen tutkinto

342 työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutustutkintoon johtamaton ammatillinen koulutus, joka antaa sairauden tai vamman vuoksi erityistä tukea (2) tarvitsevalle opiskelijalle henkilökohtaisten tavoitteiden ja valmiuksien mukaista opetusta (1) ja ohjausta

koulutus (2) tutkintotavoitteisuuden mukaan

tutkintoon johtava tai tutkintoon valmistava koulutus (2)

koulutus (2) joka ei johda eikä valmista tutkintoon

muu

358 valmistava koulutus maahanmuuttajillekoulutus (2), jota järjestetään maahanmuuttajille ja jonka tarkoituksena on antaa oppijalle kielelliset ja muut tarvittavat valmiudet perusopetukseen tai tutkintoon johtavaan koulutukseen (1) siirtymistä varten

maahanmuuttajien perusopetukseen valmistava koulutus

359 lukiokoulutukseen valmistava koulutuskoulutus (2), jota järjestetään maahanmuuttajille ja vieraskielisille ja jonka tarkoituksena on antaa oppijalle kielelliset ja muut tarvittavat valmiudet lukiokoulutukseen siirtymistä varten

maahanmuuttajien ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen valmentava koulutus (2)

360 aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuskoulutus (2), jota järjestetään oppivelvollisuusiän ylittäneille maahanmuuttajille ja jonka tarkoituksena on, että oppija saavuttaa suomen tai ruotsin kielen suulliset ja kirjalliset perustaidot

361 aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuskoulutus (2), jota järjestetään oppivelvollisuusiän ylittäneille maahanmuuttajille ja jonka tarkoituksena on antaa oppijalle sellaiset kielelliset, yhteiskunnalliset, kulttuuriset ja elämänhallintaan liittyvät valmiudet, että hän pystyy selviytymään uuden ympäristönsä jokapäiväisen elämän tilanteissa, toimimaan työelämässä ja hakeutumaan jatko-opintoihin

koulutus (2) sen mukaan onko kyse erikoistumisesta

muu

362 erikoistumiskoulutusammatillista kehittymistä ja erikoistumista edistävä koulutus (2), jollaisia yliopistot ja ammattikorkeakoulut järjestävät korkeakoulututkinnon suorittaneille, työelämässä jo toimineille henkilöille ja niille, joilla korkeakoulu (1) toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet

KOOSTUMUS-SUHDE


HIERARKIA-SUHDE


TÄYDENTÄVÄTIETO

jaottelu-peruste


6.3.1.1 Ennen vuotta 2015 järjestettyjä tutkintoon johtamattomia, ammatilliseen koulutukseen hakeutumista edistäviä koulutuksia (2)

363(vanhentunut)ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus; ammattistartti

määritelmäkoulutus (2), jonka tavoitteena on täydentää oppijan valmiuksia hakeutua ammatilliseen perustutkin-toon johtavaan koulutukseen (2) sekä tukea ja vahvistaa oppijan edellytyksiä suorittaa ammatillinen perustutkinto

huomautusAmmatilliseen koulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen tavoitteena on tarjota opiskeli-jalle ammatillisessa peruskoulutuksessa tarvittavat perustiedot ja -taidot ja yksilöllistä tukea vastuulliseksi ja tasapainoiseksi ihmiseksi ja aktiiviseksi yhteiskunnan jäseneksi kehittymiseen.

Ammatilliseen koulutukseen ohjaavaa ja valmistavaa koulutusta voidaan järjestää esimerkiksi opiskelijoille, joilla on heikko perusopetuksen päättötodistuksen keskiarvo tai joilla ei ole riittäviä valmiuksia ammatilliseen koulutukseen hakeutumiseen tai opinnoista suoriutumiseen. Kohderyh-mään voivat lukeutua muun muassa maahanmuuttajat ja vammaiset.

Ennen elokuussa 2015 voimaan tullutta muutosta lakiin 630/1998 koulutuksen järjestäjät saat-toivat lain nojalla järjestää seuraavia ammatilliseen koulutukseen hakeutumista edistäviä koulu-tuksia (2): ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus, kotitalousopetus, vammaisten valmen-tava ja kuntouttava opetus ja ohjaus 1. (ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus eli nk. valmentava I) sekä oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso. Elokuussa 2015 voimaan tulleen lakimuutoksen jälkeen nämä koulutukset (2) sisältyivät amma-tilliseen peruskoulutukseen valmentavaan koulutukseen (jonka nimi muuttui ammastillisesta koulutuksesta annetun lain 531/2017 myötä ammatilliseen koulutukseen valmentavaksi koulu-tukseksi).


364(vanhentunut)maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus

määritelmäkoulutus (2), jota järjestetään maahanmuuttajille ja jonka tarkoituksena on antaa oppijalle kielelliset ja muut tarvittavat valmiudet ammatilliseen peruskoulutukseen siirtymistä varten

huomautusEnnen elokuussa 2015 voimaan tullutta muutosta lakiin 630/1998 koulutuksen järjestäjät saat-toivat lain nojalla järjestää seuraavia ammatilliseen koulutukseen hakeutumista edistäviä koulu-tuksia (2): ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus, kotitalousopetus, ammatilliseen perus-koulutukseen valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus (nk. valmentava I; ks. vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus) sekä oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso. Elokuussa 2015 voimaan tulleen lakimuutoksen jälkeen nämä koulutukset (2) sisältyivät amma-tilliseen peruskoulutukseen valmentavaan koulutukseen (jonka nimi muuttui ammastillisesta koulutuksesta annetun lain 531/2017 myötä ammatilliseen koulutukseen valmentavaksi koulu-tukseksi).


184






365(vanhentunut)<ammatillinen peruskoulutus>kotitalousopetus

määritelmätutkintoon johtamaton koulutus (2), jonka tavoitteena on antaa oppijalle kotitalouden hoitamisessa sekähyvinvoinnin edistämisessä tarvittavia käytännön tietoja ja taitoja

huomautusTässä määritelty kotitalousopetus ei tarkoita perusopetuksen kotitalous-oppiainetta.

Ennen elokuussa 2015 voimaan tullutta muutosta lakiin 630/1998 koulutuksen järjestäjät saat-toivat lain nojalla järjestää seuraavia ammatilliseen koulutukseen hakeutumista edistäviä koulu-tuksia (2): ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus, kotitalousopetus, ammatilliseen perus-koulutukseen valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus (nk. valmentava I; ks. vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus) sekä oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso. Elokuussa 2015 voimaan tulleen lakimuutoksen jälkeen nämä koulutukset (2) sisältyivät amma-tilliseen peruskoulutukseen valmentavaan koulutukseen (jonka nimi muuttui ammastillisesta koulutuksesta annetun lain 531/2017 myötä ammatilliseen koulutukseen valmentavaksi koulu-tukseksi).



366(vanhentunut)vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus

määritelmäopetus (1) ja ohjaus, joiden tarkoituksena on täydentää oppijan valmiuksia hakeutua ammatilliseen perustutkintoon johtavaan koulutukseen (2) sekä tukea ja vahvistaa oppijan edellytyksiä suorittaa ammatillinen perustutkinto, tai joiden tarkoituksena on antaa erityistä tukea (2) runsaasti tarvitsevalle oppijalle lisää valmiuksia, mahdollisuuksia ja edellytyksiä ammatilliseen peruskoulutukseen, työhön ja itsenäiseen elämään

huomautusVammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus on vammaisille opiskelijoille järjestet-tävää tutkintoon johtamatonta koulutusta (2). Se voi olla ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta (nk. valmentava I) tai työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta ( nk. valmentava II).

Ennen elokuussa 2015 voimaan tullutta muutosta lakiin 630/1998 koulutuksen järjestäjät saat-toivat lain nojalla järjestää seuraavia ammatilliseen koulutukseen hakeutumista edistäviä koulu-tuksia (2): ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus, kotitalousopetus, ammatilliseen perus-koulutukseen valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus (nk. valmentava I) sekä oppisopimus-koulutuksen ennakkojakso. Elokuussa 2015 voimaan tulleen lakimuutoksen jälkeen nämä koulu-tukset (2) sisältyivät ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaan koulutukseen (jonka nimi muuttui ammastillisesta koulutuksesta annetun lain 531/2017 myötä ammatilliseen koulutukseenvalmentavaksi koulutukseksi).


185






6.4 Opiskeluoikeuteen liittyviä toimenpiteitä 367opiskeluoikeus; opinto-oikeus; opiskelupaikka sv studierätt; studieplats (opiskelupaikasta)

inte: examensrätt

en right to study (Helsingin yliopisto); student place (opiskelupaikasta) rather than: study right not: study entitlement

määritelmäoikeus suorittaa tutkinto tai osallistua koulutukseen (2) tai opetukseen (1)

huomautusYliopistolaissa ja ammattikorkeakoululaissa säädellään tutkintoon johtavia opiskeluoikeuksia. Yliopistolain ja ammattikorkeakoululain mukaan opiskeluoikeuden määritelmä on siis yllä annettua suppeampi: opiskeluoikeudella tarkoitetaan nimenomaan oikeutta suorittaa tutkinto (ei oikeutta osallistua koulutukseen (2) tai opetukseen (1)).

Ammatillisessa koulutuksessa opiskeluoikeus syntyy, kun ammatillisen koulutuksen järjestäjä ottaa hakijan opiskelijaksi. Opiskeluoikeus alkaa koulutuksen järjestäjän päättämänä ajankoh-tana.

Termin opiskeluoikeus käyttöyhteydessä täytyy erikseen tarkentaa, onko kyse tutkintoonjohta-vasta oikeudesta vai oikeudesta osallistua koulutukseen (2) tai opetukseen (1).

Termit opiskeluoikeus ja opiskelupaikka ovat (ainakin lähes) synonyymeja, mutta niillä on hiukan eri käyttökontekstit. Esimerkiksi puhutaan opiskelupaikan vastaanotosta eikä opiskeluoikeuden vastaanotosta.

Ruotsin termiä examensrätt käytetään joskus virheellisesti viittaamaan opiskeluoikeuteen, vaikka se merkitsee tutkinnon myöntämislupaa.

Englannin termi study place sisältää myös viittauksen fyysiseen paikkaan, joten sen käyttöä ei suositella suomen opiskelupaikka-termin vastineena.



Käsitekaaviot: Opiskeluoikeuteen liittyviä toimenpiteitä, Korkeakoulun opiskelijarekisterin päivämääriä ja Opiskelun keskeytyminen

368opiskeluoikeuden tila sv studierättens status en status of the right to study

not: study entitlement status

määritelmäoppijan opiskeluoikeudelle tietojärjestelmään määritetty tila

huomautusOpiskeluoikeuden tiloja ovat aktiivinen, optio, päättynyt, passivoitu ja luopunut. Tilaa ”aktiivinen” tarkennetaan lukukausi-ilmoittautumisen tila -tiedolla.


Käsitekaavio: Opiskeluoikeuteen liittyviä toimenpiteitä

186


369opiskeluoikeuden peruuttaminen sv indragning av studierätten en revocation of the right to study

määritelmäkoulutusorganisaation tai koulutuksen järjestäjän toimenpide, jolla soveltumattomaksi osoittautuneen opiskelijan opiskeluoikeus peruutetaan

huomautusOpiskeluoikeuden peruuttaminen voi tulla kysymykseen koulutuksessa (2), johon liittyy alaikäisten turvallisuutta, potilas- tai asiakasturvallisuutta taikka liikenteen turvallisuutta koskevia vaatimuksia. Pehttps://www.finlex.fi/fi/laki/kaannokset/2003/en20030424.pdfruuttaminen voidaantehdä esimerkiksi, jos opiskelija on vaarantamalla toistuvasti tai vakavasti toisen henkilön terveyden tai turvallisuuden osoittautunut ilmeisen soveltumattomaksi toimimaan koulutukseen (2) liittyvissä käytännön tehtävissä tai jos hän on terveydentilansa vuoksi soveltumaton.


Käsitekaaviot: Opiskeluoikeuteen liittyviä toimenpiteitä ja Opiskelun keskeytyminen

370opiskeluoikeuden menettäminen sv förlust av studierätten en forfeiture of the right to study

määritelmäkoulutuksen järjestäjän toimenpide, joka seuraa säännösten noudattamatta jättämisestä ja jossa opis-kelija menettää opiskeluoikeutensa

huomautusOpiskelija voi menettää opiskeluoikeutensa esimerkiksi mikäli hän on laiminlyönyt yliopistolain mukaisen ilmoittautumisvelvollisuuden (ks. opiskelijaksi ilmoittautuminen (1)) tai ei ole suorittanutopintojaan säädetyssä ajassa.

Menetetty opiskeluoikeus on mahdollista saada takaisin.


Käsitekaaviot: Opiskeluoikeuteen liittyviä toimenpiteitä ja Opiskelun keskeytyminen

371opiskeluoikeuden palauttaminen sv återställande n av studierätten en reinstatement of the right to study (peruutetun opiskeluoikeuden palauttamisesta);

~ readmission (menetetyn opiskeluoikeuden palauttamisesta)

määritelmäkoulutusorganisaation tai koulutuksen järjestäjän päätös, jolla opiskelijan peruutettu opiskeluoikeus palautetaan

huomautusPeruutettu opiskeluoikeus (ks. opiskeluoikeuden peruuttaminen) tulee palauttaa, jos opiskelija osoittaa, ettei opiskeluoikeuden peruuttamisen aiheuttaneita syitä enää ole.

Termillä opiskeluoikeuden palauttaminen viitataan joskus myös menetetyn opiskeluoikeuden (ks.opiskeluoikeuden menettäminen) takaisin antamiseen, vaikka yliopistolaissa sillä tarkoitetaan nimenomaan peruutetun opiskeluoikeuden palauttamista.

Englanniksi (peruutetun) opiskeluoikeuden palauttamisesta käytetään termiä reinstatement of the right to study (esimerkiksi yliopistolain 558/2009 englanninkielisessä käännöksessä). Mene-tetyn opiskeluoikeuden takaisin hakemisesta puolestaan käytetään epävirallisesti termiä reappli-cation ja menetetyn opiskeluoikeuden palauttamisesta termiä readmission.



187

https://www.finlex.fi/fi/laki/kaannokset/2009/en20090558_20160644.pdf


372suoritusajan pidennys (lukiokoulutus); opiskeluoikeuden jatkaminen (korkeakoulut) sv förlängning av studierätt (korkeakoulut); förlängning av studietid (korkeakoulut);

~ fortsatt studierätt (korkeakoulut) en extension of the right to study

määritelmäkoulutusorganisaation toimenpide, jolla opintojen suorittamisen sallittua kestoa tai opiskeluoikeuden kestoa jatketaan opiskelijan hakemuksesta

huomautusLukiokoulutuksessa suoritusajan pidennys voi tulla kysymykseen, mikäli opiskelija käyttää opin-toihinsa yli neljä vuotta. Opiskelijan on esitettävä koulutusorganisaatiolle suunnitelma tulevista opinnoistaan.

Korkeakoulutuksessa opiskelijan on opiskeluoikeuden jatkamista koskevan hakemuksen yhtey-dessä esitettävä suunnitelma opintojen loppuun saattamisesta. Opiskeluoikeutta voidaan jatkaa, mikäli opiskelijalla on suunnitelman perusteella mahdollisuus saattaa opintonsa loppuun kohtuul-lisessa ajassa. Yliopistolain (558/2009) mukaan opiskeluoikeutta voidaan korkeakoulussa (1) jatkaa korkeintaan kaksi vuotta tavoiteaikaa pidemmäksi.


Luokka: lukiokoulutus, korkeakoulut


373ensisijainen opiskeluoikeus sv primär studierätt en primary right to study

määritelmäuseasta yhdessä korkeakoulussa (1) samaan aikaan voimassaolevasta opiskeluoikeudesta se, jonka opiskelija ilmoittaa ensisijaiseksi

huomautusEri tavoitetutkintoihin tähtäävistä, samassa korkeakoulussa (1) samaan aikaan voimassaolevistaopiskeluoikeuksista vain yksi voi kunakin ajanjaksona olla ensisijainen.



374erillinen opiskeluoikeus; erillinen opinto-oikeus sv separat studierätt en non-degree right to study; right to complete non-degree studies

not: separate non-degree right to study

määritelmäajallisesti rajattu opiskeluoikeus, joka oikeuttaa opiskelijan suorittamaan rajatun määrän korkeakoulun (1) tutkintoon kuuluvia opintoja ilman tutkinnonsuoritusoikeutta




188



Käsitekaavio 41. Opiskeluoikeuteen liittyviä toimenpiteitä.

189

muu



104 siirto-opiskelijakorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin otettu opiskelija, jonka opiskeluoikeus siirtyy korkeakoulusta (1) toiseen, ammattikorkeakoulun sisällä koulutuksen toteutuksesta toiseen siten, että tavoitetutkintoon liitettävä tutkintonimike vaihtuu, tai yliopiston sisällä tutkinnosta toiseen

368 opiskeluoikeuden tilaoppijan opiskeluoikeudelle tietojärjestelmään määritetty tila

opiskeluoikeuteen liittyvä toimenpide

369 opiskeluoikeuden peruuttaminenkoulutusorganisaation tai koulutuksen järjestäjän toimenpide, jolla soveltumattomaksi osoittautuneen opiskelijan opiskeluoikeus peruutetaan

370 opiskeluoikeuden menettäminenkoulutuksen järjestäjän toimenpide, joka seuraa säännösten noudattamatta jättämisestä ja jossa opiskelija menettää opiskeluoikeutensa

371 opiskeluoikeuden palauttaminenkoulutusorganisaation tai koulutuksen järjestäjän päätös, jolla opiskelijan peruutettu opiskeluoikeus palautetaan

372 suoritusajan pidennyskoulutusorganisaation toimenpide, jolla opintojen suorittamisen sallittua kestoa tai opiskeluoikeuden kestoa jatketaan opiskelijan hakemuksesta

377 opiskelun alkamisen siirtäminenopiskelijan toimenpide, jolla opiskelun alkamista ensimmäisenä lukuvuonna siirretään myöhempään ajankohtaan

367 opiskeluoikeusoikeus suorittaa tutkinto tai osallistua koulutukseen (2) tai opetukseen (1)

373 ensisijainen opiskeluoikeususeasta yhdessä korkeakoulussa (1) samaan aikaan voimassaolevasta opiskeluoikeudesta se, jonka opiskelija ilmoittaa ensisijaiseksi

374 erillinen opiskeluoikeusajallisesti rajattu opiskeluoikeus, joka oikeuttaa opiskelijan suorittamaan rajatun määrän korkeakoulun (1) tutkintoon kuuluvia opintoja ilman tutkinnonsuoritusoikeutta

KOOSTUMUS-SUHDE


HIERARKIA-SUHDE


TÄYDENTÄVÄTIETO

jaottelu-peruste


6.4.1 Ilmoittautuminen

375oppilaaksi ilmoittautuminen

määritelmätoimenpide, jolla oppilasvalintaa käyttävään esi- tai perusopetukseen hyväksytty oppilas ilmoittaa, aikooko hän osallistua opetukseen (1)


Käsitekaavio: Ilmoittautumiskäsitteitä

376opiskelijaksi ilmoittautuminen (1) ei: † kirjoittautuminen

sv anmälning inte: inskrivning (1)

en enrolment not: registration (2)

määritelmätoimenpide, jolla opiskelupaikan vastaanottanut hakija ilmaisee korkeakoululle (1) aloittavansa opis-kelun, minkä jälkeen hänet merkitään korkeakoulun (1) opiskelijarekisteriin opiskelijaksi

huomautusHenkilön on tehtävä opiskelijaksi ilmoittautuminen (1), kun hän saa uuden opiskeluoikeuden.

Opiskelijaksi ilmoittautumisen (1) yhteydessä korkeakouluopiskelija tekee lukuvuosi-ilmoittautu-misen läsnä olevaksi tai, mikäli laissa määritellyt ehdot täyttyvät, poissa olevaksi. Poissaolon syistä säädetään yliopistolaissa (558/2009) ja ammattikorkeakoululaissa (932/2014).

Mikäli opiskelijalla ei ole aiempia opiskeluoikeuksia, opiskelijaksi ilmoittautumisen (1) tuloksena tapahtuu kirjoilletulo.

Englannin registration-termiä käytetään ilmoittautumisesta lukuvuosille tai lukukausille (ks. luku-vuosi-ilmoittautuminen ja lukukausi-ilmoittautuminen), kun taas opiskelijaksi ilmoittautuminen (1),engl. enrolment, tehdään vain kerran, opintojen alussa.

Ks. myös opiskelupaikan vastaanotto.

Myös vapaassa sivistystyössä käytetään termiä opiskelijaksi ilmoittautuminen, mutta sillä viita-taan eri käsitteeseen; ks. opetukseen ilmoittautuminen.




377opiskelun alkamisen siirtäminen sv skjuta upp verb studiestarten en deferral of the start of studies; postponement of the start of studies

määritelmäopiskelijan toimenpide, jolla opiskelun alkamista ensimmäisenä lukuvuonna siirretään myöhempään ajankohtaan

huomautusOpiskelun alkamisen siirtäminen on mahdollista ainoastaan laissa säädetyistä syistä.

Opiskelun alkamisen siirtäminen tapahtuu ilmoittautumalla ensimmäiseksi lukuvuodeksi - tai poikkeuksellisesti ensimmäiseksi lukukaudeksi - poissa olevaksi (ks. lukukausi-ilmoittautu-minen).

Vrt. poissaoleva opiskelija.



Käsitekaaviot: Opiskeluoikeuteen liittyviä toimenpiteitä ja Ilmoittautumiskäsitteitä

190




378<korkeakoulut>kirjoilletulo sv inskrivning (2); inskrivning i matrikeln (historiallinen, juhlallinen) en entry into the student register

määritelmähenkilön ensimmäinen kirjaaminen korkeakoulun (1) opiskelijarekisteriin tutkintoon johtavien opintojen aloittamisen yhteydessä

huomautusKs. myös opiskelijaksi ilmoittautuminen (1).



Käsitekaaviot: Ilmoittautumiskäsitteitä ja Korkeakoulun opiskelijarekisterin päivämääriä

379lukuvuosi-ilmoittautuminen mieluummin kuin: läsnäoloilmoittautuminen (1)

sv läsårsanmälan /FI/ en registration for the academic year

rather than: annual registration

määritelmäkokonaisuus, joka muodostuu tietyn lukuvuoden lukukausia koskevista lukukausi-ilmoittautumisista

huomautusOpiskelijan velvollisuudesta ilmoittautua joka lukuvuosi säädetään yliopistolaissa (558/2009) ja ammattikorkeakoululaissa (932/2014).

Lukuvuosi-ilmoittautumisella opiskelija voi ilmoittautua lukuvuoden lukukausiksi läsnä [olevaksi tai, mikäli laissa mainitut ehdot täyttyvät, poissaolevaksi. Poissaolon syistä säädetään yliopisto-laissa ja ammattikorkeakoululaissa.

Lukuvuosi-ilmoittautuminen voi kohdistua korkeakouluun (1) tai tiettyyn opiskeluoikeuteen.




380lukukausi-ilmoittautuminen mieluummin kuin: läsnäoloilmoittautuminen (2)

sv terminsanmälan en registration for the academic term

määritelmätoimenpide, jolla opiskelija ilmoittaa olevansa läsnä tai poissa tietyn lukukauden ajan



Käsitekaaviot: Ilmoittautumiskäsitteitä ja Korkeakoulun opiskelijarekisterin päivämääriä

191




381lukukausi-ilmoittautumisen tila; ~ lukuvuosi-ilmoittautumisen tila

määritelmäopiskelijan lukukausi-ilmoittautumiselle tietojärjestelmään määritetty tila

huomautusLukukausi-ilmoittautumisen tila liittyy tarkentavana tietona opiskeluoikeuden tilaan ”aktiivinen”.

Lukukausi-ilmoittautumisen tiloja ovat ”läsnä”, ”poissa” ja ”poissa, ei kuluta opintoaikaa”.

Lukuvuosi-ilmoittautumisen tila muodostuu tietyn lukuvuoden lukukausi-ilmoittautumisten tilatie-doista.




192


Käsitekaavio 42. Ilmoittautumiskäsitteitä.

193

193 kouluun ilmoittautuminentoimenpide, jolla lapsen huoltaja ilmoittaa lapsen perusopetukseen ensisijaiseen kouluun

peruskoulun (1) ensisijaisuuden mukaan

ilmoittautumistyyppinen toiminta

hakemistyyppinen toiminta

sen mukaan haetaanko perusopetukseen vai muun asteen koulutukseen (2)

101 poissaoleva opiskelijakorkeakoulun (1) opiskelija, joka on lukukausi-ilmoittautumisella ilmoittanut olevansa lukukauden tai lukuvuoden poissa, tai lukiokoulutuksen tai ammatillisen koulutuksen opiskelija, joka on saanut määräaikaisen luvan olla osallistumatta opetukseen (1)

toiminta opetukseen tai koulutukseen pääsemiseksi

195 kouluun hakeutuminen muualle kuin kunnan oppivelvolliselle osoittamaan kouluunoppivelvollisen lapsen huoltajan toiminta, jonka tavoitteena on saada oppivelvolliselle koulupaikka muun kuin ensisijaisen koulun perusopetukseen



204 opiskelupaikan vastaanottotoiminta, jossa koulutuksen toteutukseen hyväksytty ilmoittaa, ottaako hän opiskelupaikan vastaan

245 oppilasvalintamenettely, jota hyväksi käyttäen opetuksen järjestäjä hyväksyy lapsen esi- tai perusopetukseen hakemuksen (2) ja valintaperusteiden perusteella


375 oppilaaksi ilmoittautuminentoimenpide, jolla oppilasvalintaa käyttävään esi- tai perusopetukseen hyväksytty oppilas ilmoittaa, aikooko hän osallistua opetukseen (1)

376 opiskelijaksi ilmoittautuminen (1)toimenpide, jolla opiskelupaikan vastaanottanut hakija ilmaisee korkeakoululle (1) aloittavansa opiskelun, minkä jälkeen hänet merkitään korkeakoulun (1) opiskelijarekisteriin opiskelijaksi

377 opiskelun alkamisen siirtäminenopiskelijan toimenpide, jolla opiskelun alkamista ensimmäisenä lukuvuonna siirretään myöhempään ajankohtaan

378 kirjoilletulohenkilön ensimmäinen kirjaaminen korkeakoulun (1) opiskelijarekisteriin tutkintoon johtavien opintojen aloittamisen yhteydessä

379 lukuvuosi-ilmoittautuminenkokonaisuus, joka muodostuu tietyn lukuvuoden lukukausia koskevista lukukausi-ilmoittautumisista

380 lukukausi-ilmoittautuminentoimenpide, jolla opiskelija ilmoittaa olevansa läsnä tai poissa tietyn lukukauden ajan

381 lukukausi-ilmoittautumisen tilaopiskelijan lukukausi-ilmoittautumiselle tietojärjestelmään määritetty tila

läsnä

läsnä oleva opiskelija

poissa

poissa, ei kuluta opintoaikaa

KOOSTUMUS-SUHDE


HIERARKIA-SUHDE


TÄYDENTÄVÄTIETO

jaottelu-peruste


382<korkeakoulut>kirjoilletulopäivämäärä; kirjoihintulopäivämäärä sv inskrivningsdatum n en date of entry into the student register

määritelmäpäivämäärä, jona opiskelijan kirjoilletulo on opiskelijarekisterin merkinnän mukaan tapahtunut

huomautusKäsite kirjoilletulopäivämäärä on eri kuin käsite opiskeluoikeuden alkamispäivämäärä.



383lukukausi-ilmoittautumispäivämäärä; ~ lukuvuosi-ilmoittautumispäivämäärä sv datum n för terminsanmälan en date of registration for the academic term; ~ date of registration for the academic year

not: enrolment date

määritelmäpäivämäärä, jona opiskelija on opiskelijarekisterin merkinnän mukaan tehnyt lukukausi-ilmoittautu-misen

huomautusTietojärjestelmiin merkitään hienomman jaon mukainen tieto eli tieto lukukausi-ilmoittautumi-sesta. Lukuvuosi-ilmoittautumispäivämäärä päätellään lukukausi-ilmoittautumispäivämääristä. Lukuvuosi-ilmoittautumispäivämäärä on siis päivämäärä, jona opiskelija on opiskelijarekisterin merkinnän mukaan tehnyt tiettyyn lukuvuoteen liittyvät lukukausi-ilmoittautumiset.




384<korkeakoulut>opiskeluoikeuden alkamispäivämäärä sv startdatum n för studierätten en start date of the right to study

määritelmäpäivämäärä, jona opiskelijan opiskeluoikeus on korkeakoulun (1) opiskelijarekisterin merkinnän mukaan alkanut

huomautusOpiskeluoikeus alkaa korkeakoulussa (1) yleensä ensimmäinen elokuuta tai ensimmäinen tammikuuta.



385opintojen aloittamispäivämäärä sv studiernas startdatum n en start date of studies

määritelmäpäivämäärä, jona opiskelija on korkeakoulussa (1) ensimmäistä kertaa läsnä olevana




194


Käsitekaavio 43. Korkeakoulun opiskelijarekisterin päivämääriä.

6.4.2 Opiskelun tai koulunkäynnin keskeytyminen

386esiopetuksen keskeyttäminen

määritelmätilanne, jossa lapsi lakkaa osallistumasta esiopetukseen


Luokka: esiopetus


195

muu


378 kirjoilletulohenkilön ensimmäinen kirjaaminen korkeakoulun (1) opiskelijarekisteriin tutkintoon johtavien opintojen aloittamisen yhteydessä

380 lukukausi-ilmoittautuminentoimenpide, jolla opiskelija ilmoittaa olevansa läsnä tai poissa tietyn lukukauden ajan

korkeakoulun opiskelijarekisteriin merkittävä päivämäärä

382 kirjoilletulopäivämääräpäivämäärä, jona opiskelijan kirjoilletulo on opiskelijarekisterin merkinnän mukaan tapahtunut

383 lukukausi-ilmoittautumispäivämääräpäivämäärä, jona opiskelija on opiskelijarekisterin merkinnän mukaan tehnyt lukukausi-ilmoittautumisen

lukuvuosi-ilmoittautumispäivämäärä

384 opiskeluoikeuden alkamispäivämääräpäivämäärä, jona opiskelijan opiskeluoikeus on korkeakoulun (1) opiskelijarekisterin merkinnän mukaan alkanut

385 opintojen aloittamispäivämääräpäivämäärä, jona opiskelija on korkeakoulussa (1) ensimmäistä kertaa läsnä olevana

KOOSTUMUS-SUHDE


HIERARKIA-SUHDE


TÄYDENTÄVÄTIETO

jaottelu-peruste


387koulunkäynnin keskeyttäminen

määritelmätilanne, jossa oppilas lakkaa suorittamasta oppivelvollisuuttaan



388opiskeluoikeudesta luopuminen sv avstå verb sin studierätt en waiver of the right to study; renouncement of the right to study

määritelmätoimenpide, jossa opiskelija ilmoittaa luopuvansa opiskeluoikeudestaan

huomautusVrt. keskeyttänyt (1).




389(vanhentunut)opintojen työvoimapoliittinen keskeyttäminen sv < avbrott i studierna en temporary discontinuation of the right to study on employment policy grounds

määritelmätoimenpide, jossa yliopisto-opiskelija ilmoittaa luopuvansa opiskeluoikeudestaan väliaikaisesti vähin-tään vuoden ajaksi, jona aikana häntä ei työttömyysturvalain mukaan pidetä päätoimisena opiskelijana

huomautusTyöttömyysturvalain (1290/2002) mukaan yliopisto-opiskelijaa, joka on keskeyttänyt opintonsa vähintään vuoden ajaksi, ei keskeytysaikana pidetä päätoimisena opiskelijana.

Vrt. opiskeluoikeudesta luopuminen.


196



Käsitekaavio 44. Opiskelun keskeytyminen.

197

100 opiskelijaoppija, joka opiskelee muun kuin esi- tai perusopetuksen piirissä

105 oppilasesi- tai perusopetuksessa opiskeleva oppija

114 oppivelvollisuushenkilön velvollisuus hankkia perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot ja taidot


369 opiskeluoikeuden peruuttaminenkoulutusorganisaation tai koulutuksen järjestäjän toimenpide, jolla soveltumattomaksi osoittautuneen opiskelijan opiskeluoikeus peruutetaan

370 opiskeluoikeuden menettäminenkoulutuksen järjestäjän toimenpide, joka seuraa säännösten noudattamatta jättämisestä ja jossa opiskelija menettää opiskeluoikeutensa

opiskelun tai koulunkäynnin keskeytyminen

keskeytyminen opiskeluoikeuden poistumiseen liittyvästä syystä

keskeytyminen oppijan tai hänen huoltajansa tai edunvalvojansa toimesta

386 esiopetuksen keskeyttäminentilanne, jossa lapsi lakkaa osallistumasta esiopetukseen

387 koulunkäynnin keskeyttäminentilanne, jossa oppilas lakkaa suorittamasta oppivelvollisuuttaan

388 opiskeluoikeudesta luopuminentoimenpide, jossa opiskelija ilmoittaa luopuvansa opiskeluoikeudestaan

keskeytyminen kurinpidollisesta syystä

KOOSTUMUS-SUHDE


HIERARKIA-SUHDE


TÄYDENTÄVÄTIETO

jaottelu-peruste


6.5 Opiskelun tuki

6.5.1 Oppilaan ohjaus ja opinto-ohjaus

390oppilaanohjaus (perusopetus); opinto-ohjaus (1) (ammatillinen koulutus, lukiokoulutus); opintoneuvonta (korkeakoulut); > opinto-ohjaus (2) (yliopistot); ~ opiskelijaneuvonta (korkeakoulut) sv elevhandledning (perusopetus); studiehandledning (ammatillinen koulutus, lukiokoulutus);

< studierådgivning (korkeakoulut) en student advice; study guidance; > academic advice (korkeakoulujen opinto-ohjaus)

määritelmätoiminta, jonka tarkoituksena on tukea oppilaita ja opiskelijoita käynnissä olevan opiskelun eri vaiheissasekä opiskelun jälkeistä tulevaisuutta koskevien ratkaisujen tekemisessä

huomautusPerusopetuksen oppilaanohjaukseen sekä ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen opinto-ohjaukseen (1) kuuluu oppilaiden ja opiskelijoiden tukeminen aine- ja kurssivalinnoissa, autta-minen oppimisongelmissa sekä henkilökohtainen ohjaus. Perusopetuksessa, ammatillisessa koulutuksessa ja lukiokoulutuksessa ohjaus on oppilaiden, opettajien ja huoltajien yhteistoimin-taa. Perusopetuksen oppilaanohjaus tutustuttaa oppilaita myös työntekoon järjestämällä tutustu-miskäyntejä yrityksiin ja toteuttamalla käytännön tutustumista työelämään.

Ammatillisessa koulutuksessa opinto-ohjauksen (1) tavoitteena on muun muassa turvata opin-tojen sujuminen, tukea ja edistää henkilökohtaista kehitystä ja ammatillista kasvua sekä antaa tietoa työmarkkinoista, työllisyystilanteesta ja työllistymismahdollisuuksista.

Lukiokoulutuksessa opinto-ohjauksen tavoitteena on tukea opiskelijaa lukio-opintojen eri vaiheissa sekä kehittää hänen valmiuksiaan tehdä koulutusta ja tulevaisuutta koskevia valintoja ja ratkaisuja.

Korkeakouluissa (1) käytetään termiä opintoneuvonta. Opintoneuvonnan tavoitteena on neuvoa opiskelijoita opiskeluun liittyvissä kysymyksissä, kuten pääaineen vaihtamisen tai tietyn sivuai-neen saamisen menettelyissä.

Yliopistoissa käsite opinto-ohjaus (2) on suppeampi kuin tässä määritelty käsite opintoneuvonta. Yliopistojen opinto-ohjauksella (2) tarkoitetaan kunkin opintoalan toimintaa, jota voi tehdä esimerkiksi opiskelijan pää- tai sivuainelaitoksen professori.

Korkeakoulujen (1) käsite opiskelijaneuvonta on tässä määriteltyä laajempi käsite, johon sisältyy esimerkiksi opiskelijavaihtoa koskeva neuvonta.

Ruotsin termi studierådgivning viittaa tässä määriteltyä laajempaan käsitteseen, esimerkiksi opintososiaalisiin teemoihin liittyvään ohjaamiseen.

Perusopetuksessa on tässä määritellyn neuvontatoiminnan lisäksi myös oppiaine oppilaanoh-jaus ja lukiokoulutuksessa oppiaine opinto-ohjaus.



198


6.5.2 Opintososiaaliset edut ja opintososiaaliset palvelut

391opintososiaalinen etu (perusopetus, ammatillinen koulutus, lukiokoulutus); ~ opintososiaalinen palvelu; opintososiaalinen etuus (ammatillinen koulutus)

määritelmälakisääteinen etu, jolla ylläpidetään ja edistetään perusopetuksen oppilaan tai toisen asteen koulu-tuksen opiskelijan oppimista, terveyttä ja hyvinvointia

huomautusEtuudella tarkoitetaan taloudelliselta arvoltaan määriteltävissä olevaa hyödykettä, joka myönne-tään saajan aseman tai elämäntilanteen perusteella ennalta määritellyin perustein. Etuudet eivät aina ole rahamääräisiä, mutta niiden rahallinen arvo on laskettavissa. [Lähde: Kelan terminolo-ginen sanasto – Etuuksiin liittyvät käsitteet, 4. laitos (TSK 49, 2017).] Etu puolestaan on yleis-kielen sana ja viittaa hyödylliseen tai myönteiseen asiaan ottamatta kantaa siihen, voidaanko asian taloudellista arvoa määrittää. Opetus- ja koulutusalalla termejä opintososiaalinen etu ja opintososiaalinen etuus käytetään kuitenkin osin synonyymisesti.

Opintososiaaliset edut tai opintososialiset etuudet on laaja käsite, ja nämä edut tai etuudet voivatolla myös palveluita (nk. opintososiaaliset palvelut). Esimerkkejä opintososiaalisista palveluista ovat opiskeluhuolto sekä niihin sisältyvät opiskeluterveydenhuolto ja kouluterveydenhuolto.

Perusopetukseen, lukiokoulutukseen ja ammatilliseen perustutkintoon johtavaan ammatilliseen koulutukseen sekä valmentavaan koulutukseen liittyviä opintososiaalisia etuja ovat esimerkiksi opetuksen (1) ja kouluaterian maksuttomuus.

Ammatilliseen koulutukseen liittyviä opintososiaalisia etuuksia ovat esim. avustajapalvelut ja erityiset apuvälineet sekä oppisopimuskoulutuksessa päiväraha ja korvaus majoitus- ja matka-kustannuksista.

Vertaa Kelan maksamat opintoetuudet eli etuudet, joilla tuetaan peruskoulun (1) jälkeisiä päätoi-misia opintoja. Kelan myöntämiä opintoetuuksia ovat opintotukeen kuuluvat opintoraha, opinto-tuen asumislisä ja opintolainan valtiontakaus sekä koulumatkatuki, ateriatuki ja korkoavustus.


Luokka: yleinen/yhteinen, perusopetus, ammatillinen koulutus, lukiokoulutus

Käsitekaavio: Opintososiaaliset edut ja opintososiaaliset palvelut

392opiskeluhuolto; oppilashuolto (esiopetus, perusopetus); opiskelijahuolto (lukiokoulutus, ammatillinen koulutus)

määritelmätoiminta, jonka tavoitteena on edistää esiopetuksessa olevan lapsen, perusopetuksen oppilaan tai lukiokoulutuksen tai ammatillisen koulutuksen opiskelijan oppimista ja tukea hänen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointiaan

huomautusEsiopetuksessa oppilashuollon palveluita ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä terveyden-hoitopalvelut, jotka järjestetään terveydenhuoltolain mukaisina ikäryhmälle suunnattuina neuvo-lapalveluina.

Perusopetuksen oppilashuollon palvelut muodostuvat kouluterveydenhuollon sekä koulukuraat-torin ja koulupsykologin palveluista.

Lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijahuollon palvelut muodostuvat opiskelu-terveydenhuollon sekä oppilaitoksen kuraattorin ja psykologin palveluista.

Oppilas- ja opiskelijahuolto on maksutonta.

Oppilas- ja opiskelijahuollosta on säädetty laissa 1287/2013. Laissa käytetään termiä opiskelu-huolto, jolla viitataan sekä perusopetuslain (628/1998) mukaiseen oppilashuoltoon että lukiolain (629/1998) ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (531/2017) mukaiseen opiskelijahuol-toon.


Luokka: esiopetus, perusopetus, lukiokoulutus, ammatillinen koulutus


199






393kouluterveydenhuolto

määritelmätoiminta, jonka tarkoituksena on edistää perusopetuksen oppilaiden terveyttä, ennaltaehkäistä heidän sairauksiaan sekä parantaa ja hoitaa sairaita oppilaita

huomautusKouluterveydenhuoltoon kuuluvat koululääkärin tai kouluterveydenhoitajan tekemät terveystar-kastukset, terveyskasvatus, hammashuolto sekä psykologin ja puheterapeutin palvelut.

Esiopetuksessa yksilölliset terveystarkastukset ja yksilöllinen terveysneuvonta järjestetään terveydenhuoltolain (1326/2010) mukaisina neuvolapalveluina.

Kouluterveydenhuollon palveluiden järjestämisvastuu on kunnalla.


Luokka: perusopetus


394opiskeluterveydenhuolto; opiskelijaterveydenhuolto sv studenthälsovård (korkeakoulut); studerandehälsovård (toisen asteen koulutus) en student health care

määritelmätoiminta, jonka tarkoituksena on edistää toisen asteen oppilaitosten ja korkeakoulujen (1) opiskelijoidenterveyttä, ennaltaehkäistä heidän sairauksiaan sekä parantaa ja hoitaa sairaita opiskelijoita

huomautusOpiskeluterveydenhuollon palvelut kuuluvat lukioiden (1), ammatillista koulutusta antavien oppi-laitosten sekä korkeakoulujen (1) opiskelijoille. Opiskeluterveydenhuoltoon sisältyvät opiskeli-joiden terveyden ja opiskelukyvyn edistäminen, oppimisympäristön terveellisyyden ja turvalli-suuden sekä opiskeluyhteisön hyvinvoinnin turvaaminen ja parantaminen, terveyden- ja sairaan-hoitopalvelut, opiskelijan erityisen tuen (2) ja tutkimuksen tarpeen varhainen tunnistaminen ja tarvittaessa tutkimuksiin ja hoitoon ohjaaminen.



200



Käsitekaavio 45. Opintososiaaliset edut ja opintososiaaliset palvelut.

201

etu tai etuus

opintoetuus

opetuksen (1) maksuttomuus

kouluaterian maksuttomuus erityiset apuvälineet

ammatillisessa koulutuksessa

muu opintososiaalinen etu

opintososiaalinen palvelu

391 opintososiaalinen etulakisääteinen etu, jolla ylläpidetään ja edistetään perusopetuksen oppilaan tai toisen asteen koulutuksen opiskelijan oppimista, terveyttä ja hyvinvointia

koulukuraattori

392 opiskeluhuoltotoiminta, jonka tavoitteena on edistää esiopetuksessa olevan lapsen, perusopetuksen oppilaan tai lukiokoulutuksen tai ammatillisen koulutuksen opiskelijan oppimista ja tukea hänen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointiaan

perusopetuksen oppilashuolto

koulukuraattorin palvelut

esiopetuksen oppilashuolto

psykologipalvelut

kuraattoripalvelut

terveydenhuoltopalvelut

neuvola

toisen asteen koulutuksen opiskelijahuolto

393 kouluterveydenhuoltotoiminta, jonka tarkoituksena on edistää perusopetuksen oppilaiden terveyttä, ennaltaehkäistä heidän sairauksiaan sekä parantaa ja hoitaa sairaita oppilaita

terveystarkastukset

hammashuolto

puheterapeutin palvelut

koulupsykologin palvelut

394 opiskeluterveydenhuoltotoiminta, jonka tarkoituksena on edistää toisen asteen oppilaitosten ja korkeakoulujen (1) opiskelijoiden terveyttä, ennaltaehkäistä heidän sairauksiaan sekä parantaa ja hoitaa sairaita opiskelijoita

oppilaitoksen psykologin palvelut

oppilaitoksen kuraattorin palvelut

koulupsykologi

KOOSTUMUS-SUHDE


HIERARKIA-SUHDE


TÄYDENTÄVÄTIETO

jaottelu-peruste


6.5.3 Muut opiskelua tukevat palvelut

395opiskelun tukipalvelut sv stödtjänster för studerande en ancillary student support services; non-academic student support services (korkeakoulut)

rather than: study support services; student services not: academic support services

määritelmäkoulutusorganisaation tarjoamat, varsinaista opiskelua tukevat palvelut

huomautusEsimerkkejä opiskelun tukipalveluiksi luettavista korkeakoulujen (1) palveluista ovat opiskelija-palvelut, terveydenhuoltopalvelut (ks. opiskeluterveydenhuolto), esteettömyyspalvelut, vakuutus-palvelut, vapaa-ajanpalvelut ja liikuntapalvelut.

Monissa korkeakouluissa (1) opiskelun tukipalveluihin sisältyvät myös tietoja viestintätekniikan tukipalvelut.



6.5.4 Oppilaan ja opiskelijan tukeminen perusopetuksessa ja ammatillisessakoulutuksessa

396yleinen tuki

määritelmäkaiken kasvatuksen ja opetuksen (1) osana opettajan arvioinnin (2) perusteella annettava tuki, jonka tehtävänä on tukea oppijaa tavoitteiden saavuttamisessa

huomautusPerusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2014) mukaan yleinen tuki on ensimmäinen keino vastata oppilaan tuen tarpeeseen. Tämä tarkoittaa yleensä yksittäisiä pedagogisia ratkai-suja sekä ohjaus- ja tukitoimia, joilla tilanteeseen vaikutetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa osana peruskoulun (1) arkea. Perusopetuslain (628/1998, 30 §) mukaan oppimisen jakoulunkäynnin tukea annetaan heti tuen tarpeen ilmetessä, eikä tuen aloittaminen edellytä erityisiä tutkimuksia tai päätöksiä.

Yleisen tuen aikana voidaan käyttää kaikkia tukimuotoja lukuun ottamatta erityisen tuen (1) päätökseen perustuvaa erityisopetusta. Tuen tarpeen kasvaessa ja oppilaan tarvitessa suunni-telmallista tukea hänen tulee saada tehostettua tukea.



Käsitekaavio: Oppimisen, koulunkäynnin ja opiskelun tuki perusopetuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa

202



397tehostettu tuki

määritelmätuki, jota annetaan oppijalle, joka tarvitsee yleistä tukea voimakkaampaa, säännöllisempää ja suunni-telmallista tukea

huomautusPerusopetuslain (628/1998, 16a §) mukaan oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulun-käynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on annettava tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti.

Tehostettu tuki sisältää erityisesti tukiopetusta ja osa-aikaista erityisopetusta, opetukseen (1) osallistumisen edellyttämiä tulkitsemis- ja avustajapalveluita, muita opetuspalveluita, erityisiä apuvälineitä, oppilashuollon palveluita sekä tarvittavia pedagogisia järjestelyjä. Tehostetun tuen ja oppimissuunnitelman keskeisestä sisällöstä määrätään opetussuunnitelman perusteissa.


Luokka: perusopetus


398<esiopetus, perusopetus>erityinen tuki (1)

määritelmätuki, jota annetaan esiopetuksen ja perusopetuksen oppijalle, jonka kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi tehostetun tuen avulla

huomautusPerusopetuslain (628/1998, 17 §) mukaan erityinen tuki (1) muodostuu erityisopetuksesta ja muusta oppilaan tarvitsemasta, perusopetuslain mukaan annettavasta tuesta.

Erityisen tuen (1) antamiseksi opetuksen järjestäjän tulee tehdä kirjallinen päätös. Erityisopetus ja oppilaan saama muu tuki muodostavat järjestelmällisen kokonaisuuden. Käytettävissä ovat kaikki perusopetuslain mukaiset tukimuodot. Erityinen tuki (1) järjestetään joko yleisen oppivel-vollisuuden tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Erityistä tukea saava oppilas opiskelee joko oppiaineittain tai toiminta-alueittain. Mikäli oppilas opiskelee oppiaineittain, hän opiskelee erioppiaineissa joko yleisen tai yksilöllistetyn oppimäärän mukaisesti.

Perusopetuksen erityistä tukea varten oppilaasta tehdään pedagoginen selvitys, minkä jälkeen tehdään erityistä tukea koskeva hallintopäätös.

Perusopetuksen oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunni-telma, josta käy ilmi erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisen opetuksen (1) ja muun tuen antaminen.




203


https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980628#P16a


399pedagoginen arvio tehostettua tukea varten

määritelmäasiakirja, joka sisältää kuvauksen oppijan oppimisen ja koulunkäynnin tilanteesta, oppimisvalmiuksista ja erityistarpeista, hänen saamastaan yleisestä tuesta sekä arvion tarvittavista tukijärjestelyistä ja tehostetun tuen tarpeesta

huomautusTehostetun tuen aloittaminen ja käsittely moniammatillisessa oppilashuoltotyössä perustuu kirjal-liseen pedagogiseen arvioon. Arvion laativat oppilaan opettaja tai opettajat yhdessä, ja tarvit-taessa muut asiantuntijat yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Pedagogisessa arviossa kuvattavat asiat, kuten oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena, oppilaan saaman yleisen tuen vaikutukset sekä arvio tarvittavista tukijärjestelyistä, sisältyvät opetussuunnitelman perusteisiin.


Luokka: perusopetus


400pedagoginen selvitys erityistä tukea varten

määritelmäasiakirja, joka sisältää kuvauksen oppijan oppimisen ja koulunkäynnin tilanteesta, oppimisvalmiuksista ja erityistarpeista, hänen saamastaan tehostetusta tuesta sekä arvion tarvittavista tukijärjestelyistä ja erityisen tuen (1) tarpeesta

huomautusPedagogisessa selvityksessä arvioidaan oppilaan erityisen tuen (1) tarvetta. Pedagoginen selvitys tehdään ennen erityistä tukea koskevaa päätöstä.


Luokka: perusopetus


401perusopetuksen yksilöllistetty oppimäärä

määritelmäoppimäärä, joka on määritelty erityistä tukea (1) saavan oppilaan tavoitetasolle hänen omien edellytys-tensä mukaiseksi



402pidennetty oppivelvollisuus

määritelmäoppivelvollisuus, joka alkaa vuotta säädettyä aiemmin ja kestää 11 vuotta

huomautusJos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ilmei-sesti ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jona lapsi täyttää kuusi vuotta. Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat vaikeasti vammaiset tai sairaat lapset. Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään pääsääntöisesti ennen oppivel-vollisuuden alkamista. Lapselle tehdään aina myös päätös erityisestä tuesta (1).



204


403toiminta-alueittain järjestetty opetus

määritelmäoppiainejaon sijasta käytettävä perusopetuksen järjestämistapa, jota voidaan käyttää vammaisen tai vakavasti sairaan oppilaan kohdalla ja josta tehdään päätös erityisen tuen (1) päätöksessä

huomautusVaikeimmin kehitysvammaisten oppilaiden opetus (1) voidaan järjestää oppiainejaon sijasta toiminta-alueittain. Myös muulla tavoin vammaisen tai vakavasti sairaan oppilaan opetus (1) voi olla perusteltua järjestää toiminta-alueittain. Perusopetuksen opetussuunnitelmaan (1) kuuluvat toiminta-alueet ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot.


Luokka: perusopetus


404erityiset opetusjärjestelyt (perusopetus); erityiset opetus- ja opiskelujärjestelyt (ammatillinen koulutus)

määritelmähallintopäätökseen perustuva opetuksen (1) järjestäminen toisin kuin laissa ja sen nojalla säädetään taimäärätään

huomautusPerusopetuksessa erityisiä opetusjärjestelyitä voidaan käyttää, kun kyse on erityistä tukea (1) saavasta oppilaasta. Tällaisen oppilaan erityisistä opetusjärjestelyistä määrätään erityisen tuen päätöksessä.

Erityisiä opetusjärjestelyjä voidaan käyttää myös tietyissä muissa perusopetuslain (628/1998) mukaisissa tilanteissa, kuten jos oppilaalla katsotaan joltakin osin ennestään olevan perusope-tuksen oppimäärää vastaavat tiedot ja taidot, jos perusopetuksen oppimäärän suorittaminen olisioppilaalle joltakin osin kohtuutonta tai jos järjestelyt ovat perusteltuja oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä. Erityisistä opetusjärjestelyistä tehdään hallintopäätös, minkä jälkeen oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma.

Ammatillisessa koulutuksessa erityisiä opetus- ja opiskelujärjestelyitä voidaan käyttää, kun on kyse erityisopetuksessa olevasta opiskelijasta.

Erityisiä opetus- ja opiskelujärjestelyitä voidaan käyttää myös tietyissä muissa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (531/2017) mukaisissa tilanteissa, kuten jos opiskelijalla katsotaan joltakin osin ennestään olevan tutkinnon sisältämiä opintoja vastaavat tiedot ja taidot, jos tutkinnon sisältämien opintojen suorittaminen olisi opiskelijalle olosuhteet ja aikaisemmat opinnothuomioon ottaen joltakin osin kohtuutonta tai jos järjestelyt ovat perusteltuja opiskelijan tervey-dentilaan liittyvistä syistä.

Ammatillisessa koulutuksessa erityisten opetus- ja opiskelujärjestelyiden käyttämisen tavoit-teena on, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon tai koulutuksen (2), vaikka hän joiltakin osin ei voisaavuttaa tutkinnon perusteiden tai koulutuksen (2) perusteiden mukaisia ammattitaitovaati-muksia tai osaamistavoitteita. Ammattitaitovaatimuksista ja osaamistavoitteista voidaan poiketa vain siinä määrin kuin se on välttämätöntä.



205




405<ammatillinen koulutus>erityinen tuki (2); ammatillisen koulutuksen erityinen tuki

määritelmätuki ja siihen liittyvät erityiset opetus- ja opiskelujärjestelyt, jota annetaan ammatillisen koulutuksen opiskelijalle silloin, kun hän tarvitsee pitkäaikaista tai säännöllistä oppimisen ja opiskelun tukea oppi-misvaikeuksien, vamman, sairauden tai muun syyn vuoksi

huomautusErityinen tuki (2) on opiskelijan tavoitteisiin ja valmiuksiin perustuvaa suunnitelmallista ja peda-gogista tukea.




406<ammatillinen koulutus>vaativa erityinen tuki

määritelmäerityinen tuki (2), jota annetaan ammatillisen koulutuksen opiskelijalle silloin, kun hänellä on vaikea vamma tai sairaus, joiden vuoksi hän tarvitsee yksilöllistä, laaja-alaista ja monipuolista tukea

huomautusVaativaa erityistä tukea voivat antaa vain vaativan erityisen tuen tehtävän saaneet koulutuksen järjestäjät.




407osaamisen arvioinnin mukauttaminen

määritelmäjärjestely, jossa erityistä tukea (2) saavan opiskelijan ammatillisen perustutkinnon perusteiden mukaistaosaamisen arviointia muutetaan laatimalla opiskelijalle yksilöllinen osaamisen arviointi, jossa otetaan huomioon opiskelijan henkilökohtaiset tavoitteet ja valmiudet

huomautusAmmatillisessa koulutuksessa erityisen tuen (2) tavoitteena on, että opiskelija voi saavuttaa tutkinnon perusteiden tai koulutuksen perusteiden mukaiset ammattitaitovaatimukset ja osaa-mistavoitteet. Erityistä tukea (2) saavan opiskelijan osalta ammatillisen perustutkinnon perus-teiden mukaista osaamisen arviointia voidaan mukauttaa laatimalla opiskelijalle yksilöllinen osaamisen arviointi. Osaamisen arviointia voidaan mukauttaa vain siinä määrin, kuin se on opis-kelijan henkilökohtaiset tavoitteet ja valmiudet huomioon ottaen välttämätöntä.




206

Ope

tus- ja

koulutu

ssana

sto (OK

SA

), 1. la

itos

Kä

sitekaavio

46. O

ppim

isen, ko

ulunkä

ynnin

ja opiskelun tu

ki peru

sopetu

ksessa

ja amm

atillise

ssa

koulutu

ksessa

.

207

407 osaamisen arvioinnin mukauttaminenjärjestely, jossa erityistä tukea (2) saavan opiskelijan ammatillisen perustutkinnon perusteiden mukaista osaamisen arviointia muutetaan laatimalla opiskelijalle yksilöllinen osaamisen arviointi, jossa otetaan huomioon opiskelijan henkilökohtaiset tavoitteet ja valmiudet

284 tukiopetusopetus (1), joka on tarkoitettu tilapäistä tai lyhytaikaista tukea opinnoissaan tarvitsevalle oppilaalle

285 osa-aikainen erityisopetusopetus (1), jota annetaan yleisen, tehostetun tai erityisen tuen (1) piirissä olevalle, oppimisessaan tai koulunkäynnissään lieviä vaikeuksia omaavalle oppijalle muun opetuksen (1) ohessa

286 erityisopetusopetus (1), jota annetaan erityisen tuen (1) piirissä olevalle perusopetuksen oppilaalle osana erityistä tukea (1)

oppimisen, koulunkäynnin ja opiskelun tuki

oppimisen ja koulunkäynnin tuki perusopetuksessa

396 yleinen tukikaiken kasvatuksen ja opetuksen (1) osana opettajan arvioinnin (2) perusteella annettava tuki, jonka tehtävänä on tukea oppijaa tavoitteiden saavuttamisessa

397 tehostettu tukituki, jota annetaan oppijalle, joka tarvitsee yleistä tukea voimakkaampaa, säännöllisempää ja suunnitelmallista tukea

muu tehostetun tuen palvelu

398 erityinen tuki (1)tuki, jota annetaan esiopetuksen ja perusopetuksen oppijalle, jonka kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi tehostetun tuen avulla

muu oppijan tarvitsema, perusopetuslain mukainen tuki

399 pedagoginen arvio tehostettua tukea vartenasiakirja, joka sisältää kuvauksen oppijan oppimisen ja koulunkäynnin tilanteesta, oppimisvalmiuksista ja erityistarpeista, hänen saamastaan yleisestä tuesta sekä arvion tarvittavista tukijärjestelyistä ja tehostetun tuen tarpeesta

400 pedagoginen selvitys erityistä tukea vartenasiakirja, joka sisältää kuvauksen oppijan oppimisen ja koulunkäynnin tilanteesta, oppimisvalmiuksista ja erityistarpeista, hänen saamastaan tehostetusta tuesta sekä arvion tarvittavista tukijärjestelyistä ja erityisen tuen (1) tarpeesta

401 perusopetuksen yksilöllistetty oppimääräoppimäärä, joka on määritelty erityistä tukea (1) saavan oppilaan tavoitetasolle hänen omien edellytystensä mukaiseksi

402 pidennetty oppivelvollisuusoppivelvollisuus, joka alkaa vuotta säädettyä aiemmin ja kestää 11 vuotta

403 toiminta-alueittain järjestetty opetusoppiainejaon sijasta käytettävä perusopetuksen järjestämistapa, jota voidaan käyttää vammaisen tai vakavasti sairaan oppilaan kohdalla ja josta tehdään päätös erityisen tuen (1) päätöksessä

404 erityiset opetusjärjestelythallintopäätökseen perustuva opetuksen (1) järjestäminen toisin kuin laissa ja sen nojalla säädetään tai määrätään

oppimisen ja opiskelun tuki ammatillisessa koulutuksessa

405 erityinen tuki (2)tuki ja siihen liittyvät erityiset opetus- ja opiskelujärjestelyt, jota annetaan ammatillisen koulutuksen opiskelijalle silloin, kun hän tarvitsee pitkäaikaista tai säännöllistä oppimisen ja opiskelun tukea oppimisvaikeuksien, vamman, sairauden tai muun syyn vuoksi

406 vaativa erityinen tukierityinen tuki (2), jota annetaan ammatillisen koulutuksen opiskelijalle silloin, kun hänellä on vaikea vamma tai sairaus, joiden vuoksi hän tarvitsee yksilöllistä, laaja-alaista ja monipuolista tukea

KOOSTUMUS-SUHDE


HIERARKIA-SUHDE


TÄYDENTÄVÄTIETO

jaottelu-peruste


6.6 Henkilökohtaistaminen ammatillisessa koulutuksessa 408<ammatillinen koulutus>henkilökohtaistaminen

määritelmätoiminta, jossa tehdään opiskelijan aiemmin hankkiman osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen sekä suunnitellaan opiskelijan tarvitseman osaamisen hankkiminen ja osoittaminen ja tarvittavat ohjaus- ja tukitoimet

huomautusHenkilökohtaistaminen tehdään opiskelijan esittämien asiakirjojen ja muiden selvitysten perus-teella.

Henkilökohtaistamisesta laaditaan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma.

Ennen ammatillisen koulutuksen vuonna 2018 voimaan tulevaa reformia henkilökohtaistamisella tarkoitettiin ”näyttötutkintoon tai siihen valmistavaan koulutukseen (2) hakeutumisen, näyttötut-kinnon suorittamisen ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisen suunnittelua ja toteuttamista asia-kaslähtöisesti”. Reformin mukaisesti vuoden 2018 jälkeen ei ole enää näyttötutkintojärjestelmää eikä näyttötutkintoja, joten henkilökohtaistamisen käsite muuttuu tai on muuttunut yllä kuvatun kaltaiseksi.



Käsitekaavio: Henkilökohtaistaminen ammatillisessa koulutuksessa

409ammattitaitovaatimuksista tai osaamistavoitteista poikkeaminen;ammatillisen tutkinnon ammattitaitovaatimuksista tai osaamistavoitteista poikkeaminen

määritelmäjärjestely, jossa ammatillisen perustutkinnon suorittajan ei tarvitse osoittaa jotakin tutkinnon perus-teiden edellyttämää osaamista

huomautusAmmattitaitovaatimuksista tai osaamistavoitteista poikkeaminen tehdään osana henkilökohtais-tamista. Siitä on tehtävä päätös, josta opiskelijalla on oikeus hakea oikaisua.

Ammattitaitovaatimuksista tai osaamistavoitteista poikkeaminen on mahdollista siinä tapauk-sessa, että tutkinnon perusteiden tai valmentavan koulutuksen perusteiden mukaiset ammattitai-tovaatimukset tai osaamistavoitteet ovat joko olosuhteet tai aiemmin hankittu osaaminen huomioiden joltakin osin opiskelijalle kohtuuttomia tai jos poikkeaminen on perusteltua opiske-lijan vammaan tai terveydentilaan liittyvistä syistä.

Esimerkiksi maahanmuuttaja, joka ei ole koskaan opiskellut ruotsin kieltä, voi suorittaa vastaavan osaamispistemäärän suomen kieltä tai omaa äidinkieltään.

Ks. myös ammattitaitovaatimus, osaamistavoitteet.



Käsitekaavio: Henkilökohtaistaminen ammatillisessa koulutuksessa

208


410(vanhentunut)hakeutumisen henkilökohtaistaminen

määritelmähenkilökohtaistamisen osa, jossa näyttötutkintoon tai siihen valmistavaan koulutukseen (1) hakeutu-minen suunnitellaan ja toteutetaan asiakaslähtöisesti

huomautusHakeutumisen henkilökohtaistamisessa selvitetään hakijan näyttötutkinnon suorittamiseen ja opiskeluun vaikuttavat lähtökohdat, soveltuva tutkinto, aiemmin hankittu osaaminen, koulutus-tarve sekä ohjauksen ja erityisen tuen (2) tarve. Hakeutumisvaiheeseen sisältyy hakijan saavu-tetun osaamisen tunnistaminen sekä osoitetun osaamisen tunnustaminen. Henkilökohtaista-minen alkaa viimeistään silloin, kun koulutuksen järjestäjä vastaanottaa hakemuksen (1) ja käsit-telee sen.




411(vanhentunut)tutkinnon suorittamisen henkilökohtaistaminen

määritelmähenkilökohtaistamisen osa, jossa näyttötutkinnon suorittaminen suunnitellaan ja toteutetaan asiakas-lähtöisesti

huomautusTutkinnon suorittamisen henkilökohtaistamisessa etsitään tutkinnon suorittajalle soveltuvat ja perustellut tutkintosuoritustavat ja toteutetaan ne. Henkilökohtaistetussa tutkinnon suorituksessanoudatetaan tutkinnon perusteissa määriteltyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin (2) kriteereitäsekä ammattitaidon osoittamistapoja. Tutkintosuorituksiksi hyväksytään myös aikaisemmin osoi-tettu osaaminen (vrt. osaamisen tunnustaminen).




412(vanhentunut)tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen

määritelmähenkilökohtaistamisen osa, jossa näyttötutkintoon liittyvä tarvittavan ammattitaidon hankkiminen suun-nitellaan ja toteutetaan asiakaslähtöisesti

huomautusTarvittavan ammattitaidon hankkiminen tarkoittaa opiskelijan osaamisen täydentämistä niiltä osinkuin tavoitteena oleva osaaminen tai ammattitaito on vielä vajaa.

Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen tarkoittaa sellaisten joustavien opiskelujärjestelyjen ja oppimismahdollisuuksien suunnittelua ja toteutusta sekä oppimisympä-ristöjen valintaa, joissa otetaan huomioon opiskelijan elämän- ja työtilanne, aikaisemmin hankittuosaaminen ja todetut oppimistarpeet ja oppimisvalmiudet. Ammattitaidon hankkimisen henkilö-kohtaistamisessa käytetään ohjauksen, neuvonnan ja opetuksen (1) menetelmiä sekä erilaisia tukitoimia.




209


Käsitekaavio 47. Henkilökohtaistaminen ammatillisessa koulutuksessa.

210

muu henkilökohtaistamisen osa

162 henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelmahenkilökohtainen suunnitelma, joka sisältää ammatillisen koulutuksen opiskelijalle tehtävää henkilökohtaistamista koskevat tiedot

177 osaamistavoitteettavoitteet, jotka ilmaisevat, mitä opiskelija tietää, ymmärtää tai pystyy tekemään suoritettuaan koulutuksen (2) tai tutkinnon hyväksytysti

408 henkilökohtaistaminentoiminta, jossa tehdään opiskelijan aiemmin hankkiman osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen sekä suunnitellaan opiskelijan tarvitseman osaamisen hankkiminen ja osoittaminen ja tarvittavat ohjaus- ja tukitoimet

409 ammattitaitovaatimuksista tai osaamistavoitteista poikkeaminenjärjestely, jossa ammatillisen perustutkinnon suorittajan ei tarvitse osoittaa jotakin tutkinnon perusteiden edellyttämää osaamista

488 ammattitaitovaatimustyöelämän tehtävä- ja taitoalueiden pohjalta muodostettu vaatimus, joka kertoo, mitä opiskelijan on kunkin tutkinnon osan hyväksytysti suorittaakseen osattava

520 osaamisen tunnistaminentoimenpide, jossa koulutuksen järjestäjä selvittää hakijan esittämien asiakirjojen ja muiden mahdollisten selvitysten perusteella hänen osaamisensa sekä muut lähtökohtansa suhteessa taito- tai osaamisvaatimuksiin

521 osaamisen tunnustaminentoimenpide, jossa opiskelijan tai tutkinnon suorittajan suoritettavan tutkinnon perusteita vastaava mutta toisessa yhteydessä hankittu ja osoitettu osaaminen hyväksytään osaksi tutkintoa

KOOSTUMUS-SUHDE


HIERARKIA-SUHDE


TÄYDENTÄVÄTIETO

jaottelu-peruste


6.7 Opiskelijaliikkuvuus 413opiskelijaliikkuvuus sv studentmobilitet; studerandemobilitet; studentrörlighet en student mobility

määritelmätoiminta, jossa opiskelija suorittaa tutkintoonsa sisältyviä opintoja muualla kuin varsinaisessa oppilai-toksessaan tai korkeakoulussaan (1) tai jossa opiskelija suorittaa koko tutkintonsa muussa maassa kuin siinä jossa on suorittanut hakukelpoisuuden antavan pohjakoulutuksensa

huomautusOpiskelijaliikkuvuus on käsite, joka kattaa esimerkiksi kansainvälisen opiskelijavaihdon, koti-maisen opiskelijaliikkuvuuden (esimerkiksi korkeakoulujen (1) välisiin sopimuksiin perustuva kotimainen liikkuvuus, ks. joustava opiskeluoikeus) ja tutkintoon johtavan kansainvälisen opiske-lijaliikkuvuuden.

Tutkinnon suorittamisen sisällä tapahtuvaa opiskelijaliikkuvuutta ovat mm. kansainvälinen opis-kelijavaihto sekä oppilaitoksen tai korkeakoulun (1) ulkopuolella suoritettava työharjoittelu.

Opiskelijaliikkuvuudesta, jossa opiskelija suorittaa toisen maan oppilaitoksessa tai korkeakou-lussa (1) osan lähtömaan tutkintoonsa sisältyvistä opinnoista, käytetään englanniksi termiä credit mobility.

Opiskelijaliikkuvuudesta, jossa opiskelija suorittaa koko tutkintonsa muussa maassa kuin siinä jossa on suorittanut korkeakoulun (1) hakukelpoisuuden antavan pohjakoulutuksensa, käytetäänenglanniksi termiä degree mobility.

Ruotsin yhdyssana-alkuosa ”student-” on modernimpaa kieltä kuin ”studerande-”. Edellistä muotoa käytetään esimerkiksi opiskelijaviestinnässä, jälkimmäistä esimerkiksi yliopistojen johto-säännöissä.


Käsitekaavio: Opiskelijaliikkuvuus

414opiskelijavaihto; oppilasvaihto (lukiokoulutus) sv studentutbyte; studerandeutbyte n en student exchange; credit mobility (tilastot)

määritelmätoiminta, jossa opiskelija suorittaa osan yhden maan oppilaitoksen tai korkeakoulun (1) tutkinnosta toisen maan oppilaitoksessa tai korkeakoulussa (1)

huomautusOpiskelijavaihto-termin englanninkielinen vastine on student exchange. Euroopan komission alainen tilastotietoa tuottava Eurostat käyttää kuitenkin termiä credit mobility erottaakseen käsit-teen nk. degree mobility -käsitteestä (ks. määritelmät kohdasta opiskelijaliikkuvuus).

Ruotsin yhdyssana-alkuosa ”student-” on modernimpaa kieltä kuin ”studerande-”. Edellistä muotoa käytetään esimerkiksi opiskelijaviestinnässä, jälkimmäistä esimerkiksi yliopistojen johto-säännöissä.



415vaihto-opiskelija; vaihto-oppilas (lukiokoulutus) sv utbytesstudent; utbyteselev (lukiokoulutus) en exchange student

määritelmäopiskelija, joka osallistuu opiskelijavaihtoon



211


416lähtevä vaihto-opiskelija sv utresande utbytesstudent en outgoing exchange student

määritelmävaihto-opiskelija, joka lähtee oppilaitoksesta tai korkeakoulusta (1) opiskelijavaihtoon toiseen maahan



417saapuva vaihto-opiskelija mieluummin kuin: tuleva vaihto-opiskelija

sv inkommande utbytesstudent en incoming exchange student

määritelmävaihto-opiskelija, joka saapuu opiskelijavaihtoon oppilaitokseen tai korkeakouluun (1) toisesta maasta

huomautusTermiä tuleva vaihto-opiskelija ei suositella sen monitulkintaisuuden vuoksi.



418joustava opiskeluoikeus; joustava opinto-oikeus; JOO

määritelmämääräaikainen opiskeluoikeus, joka mahdollistaa suomalaisen yliopiston opiskelijalle tutkintoonsa sisällytettävien opintojen suorittamisen toisessa suomalaisessa yliopistossa

huomautusJoustavaa opiskeluoikeutta koskeva kansallinen sopimus, nk. JOO-sopimus, on tehty 11. kesä-kuuuta 2003. JOO-sopimuksen piiriin kuuluvat perustutkintoja jatkotutkinto-oikeuden saaneet opiskelijat. Joustavan opiskeluoikeuden tarkoittamat opinnot ovat lähtökohtaisesti sellaisia, joita ei ole tarjolla opiskelijan kotiyliopistossa, mutta jotka on mahdollista ja tarkoituksenmukaista liittää osaksi opiskelijan tutkintoa. JOO-opinnot ovat opiskelijalle maksuttomia, mutta opiskelijan kotiyliopisto sitoutuu suorittamaan korvauksen joustavan opiskelijaliikkuvuuden kustannuksista kohdeyliopistolle. JOO-opiskelijaksi pääseminen edellyttää kotiyliopiston puoltoa ja kohdeyli-opiston vahvistusta määräaikaiselle opiskeluoikeudelle. Yliopistoilla on myös alueellisia JOO-so-pimuksia yhteistyöyliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa.

Joustavan opiskeluoikeuden käyttäminen on kotimaista opiskelijaliikkuvuutta.




212


Käsitekaavio 48. Opiskelijaliikkuvuus.

213

muu

413 opiskelijaliikkuvuustoiminta, jossa opiskelija suorittaa tutkintoonsa sisältyviä opintoja muualla kuin varsinaisessa oppilaitoksessaan tai korkeakoulussaan (1) tai jossa opiskelija suorittaa koko tutkintonsa muussa maassa kuin siinä jossa on suorittanut hakukelpoisuuden antavan pohjakoulutuksensa

suorittamispaikan mukaan

kotimainen opiskelijaliikkuvuus

kotimaassa tapahtuva työharjoittelu

kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus

ulkomailla tapahtuva työharjoittelu

”degree mobility”

418 joustava opiskeluoikeusmääräaikainen opiskeluoikeus, joka mahdollistaa suomalaisen yliopiston opiskelijalle tutkintoonsa sisällytettävien opintojen suorittamisen toisessa suomalaisessa yliopistossa

sen mukaan mitä suoritetaan

liikkuvuus, jonka aikana suoriettaan osa tutkintoon kuuluvista opinnoista

liikkuvuus, jonka aikana suoritetaan koko tutkinto

414 opiskelijavaihtotoiminta, jossa opiskelija suorittaa osan yhden maan oppilaitoksen tai korkeakoulun (1) tutkinnosta toisen maan oppilaitoksessa tai korkeakoulussa (1)

415 vaihto-opiskelijaopiskelija, joka osallistuu opiskelijavaihtoon

416 lähtevä vaihto-opiskelijavaihto-opiskelija, joka lähtee oppilaitoksesta tai korkeakoulusta (1) opiskelijavaihtoon toiseen maahan

417 saapuva vaihto-opiskelijavaihto-opiskelija, joka saapuu opiskelijavaihtoon oppilaitokseen tai korkeakouluun (1) toisesta maasta

KOOSTUMUS-SUHDE


HIERARKIA-SUHDE


TÄYDENTÄVÄTIETO

jaottelu-peruste


6.8 Työelämään tutustuminen ja työharjoittelu 419työelämään tutustuminen; TET

määritelmäperusopetukseen kuuluva jakso, jonka aikana oppilas tutustuu työelämään ja ammatteihin aidossa työympäristössä


Luokka: perusopetus

Käsitekaavio: Työelämään tutustuminen ja työharjoittelu

420kliininen harjoittelu sv klinisk praktik en clinical training

määritelmälääketieteen tai terveysalan korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen (2) tai erikoislääkärikoulu-tuksen aikana aidossa toimintaympäristössä tapahtuva harjoittelu




421auskultointi; tuomioistuinharjoittelu sv auskultering en court training

määritelmäoikeustieteen ylemmän korkeakoulututkinnon jälkeen tuomioistuimessa suoritettavissa oleva harjoittelu

huomautusAuskultointi (1) pätevöittää varatuomariksi, ja siinä perehdytään käräjäoikeuden, hovioikeuden jahallinto-oikeuden lainkäyttötehtäviin.




422opetusharjoittelu ei: † auskultointi (2)

sv undervisningspraktik en teaching practice

not: teacher training

määritelmäopettajankoulutukseen kuuluva, oppilaitoksessa tapahtuva opettamisen harjoittelu




214


Käsitekaavio 49. Työelämään tutustuminen ja työharjoittelu.

215

harjoittelu

työharjoittelu

3 oppiminenprosessi, jossa yksilö omaksuu uusia tai muuttaa olemassa olevia tietoja, taitoja, käyttäytymistä, arvoja tai mieltymyksiä


419 työelämään tutustuminenperusopetukseen kuuluva jakso, jonka aikana oppilas tutustuu työelämään ja ammatteihin aidossa työympäristössä421 auskultointi

oikeustieteen ylemmän korkeakoulututkinnon jälkeen tuomioistuimessa suoritettavissa oleva harjoittelu

422 opetusharjoitteluopettajankoulutukseen kuuluva, oppilaitoksessa tapahtuva opettamisen harjoittelu

420 kliininen harjoittelulääketieteen tai terveysalan korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen (2) tai erikoislääkärikoulutuksen aikana aidossa toimintaympäristössä tapahtuva harjoittelu

KOOSTUMUS-SUHDE


HIERARKIA-SUHDE


TÄYDENTÄVÄTIETO

jaottelu-peruste


6.9 Oppilaan suoritukset, arvosanat ja näytöt

6.9.1 Todistus

423päättötodistus sv avgångsbetyg n en final certificate; school-leaving certificate /GB/

not: > high school diploma /US/

määritelmätodistus tietyn koulutuksen (2) koko oppimäärän suorittamisesta

huomautusKäsite päättötodistus on käytössä mm. perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa sekä taiteen perusopetuksessa (kuten musiikki- ja tanssiopistoissa).

Amerikanenglannin termi high school diploma viittaa suunnilleen Suomen lukion päättötodistustavastaavaan käsitteeseen Yhdysvalloissa. Termiä ei kuitenkaan voi käyttää suomalaisesta lukion päättötodistuksesta.

Ks. myös perusopetuksen päättötodistus, lukion päättötodistus.



Käsitekaaviot: Todistus ja Perusopetuksen ja lukion oppimääriin liittyvät todistukset

424todistus suoritetuista opinnoista; opintosuoritusote (korkeakoulut) sv betyg n över slutförda studier; studieprestationsutdrag n (korkeakoulut) en transcript of study records

huomautusSuoritetuista opinnoista voidaan antaa todistus opintojen aikana, tutkinnon jälkeen tai keskeyty-neen koulutuksen (2) jälkeen.

Ammatillisessa koulutuksessa annetaan pyynnöstä todistus suoritetuista opinnoista ja ammatti-osaamisen näytöistä. Myös esimerkiksi perusopetuksen lisäopetuksessa voidaan antaa todistus suoritetuista opinnoista.

Korkeakoulussa (1) suoritetut opinnot käyvät ilmi opintosuoritusotteelta.


Käsitekaavio: Todistus

425todistus suoritetusta koulutuksesta

määritelmätodistus, joka annetaan tutkintoon johtamattoman koulutuksen (2) suorittamisesta

huomautusEsimerkki tutkintoon johtamattomasta koulutuksesta (2), josta saa todistuksen, on ammatilliseenkoulutukseen valmentava koulutus.

Muita esimerkkejä tutkintoon johtamattomasta koulutuksesta (2), josta saa todistuksen, ovat perusopetuksen lisäopetus ja yliopistoissa erilliset opettajan pedagogiset opinnot.

Tutkintokoulutuksesta annetaan tutkintotodistus.



216


426tutkintotodistus sv examensbetyg n en degree certificate (korkeakoulut); degree diploma (korkeakoulut); diploma (2) (toisen asteen koulutus);

qualification certificate (ammatillinen koulutus); < certificate (2)

määritelmäsuoritetusta tutkinnosta annettava todistus

huomautusEnglannin termeillä certificate ja diploma viitataan todistuksen lisäksi joskus myös tutkintoon. Certificate viittaa myös muihin todistuksiin kuin tutkintotodistukseen, mutta sitä voidaan käyttää termin tutkintotodistus käännöksenä, kun kontekstista on muuten selvää, että kyseessä on tutkintotodistus (esim. käännettäessä tutkintotodistuksen otsikkoa).

Vrt. todistus suoritetusta koulutuksesta.


Käsitekaaviot: Todistus, Perusopetuksen ja lukion oppimääriin liittyvät todistukset, Tutkintotodistus ja Tutkinto

427todistus suoritetuista tutkinnon osista; todistus tutkinnon osan suorituksesta

määritelmätodistus, jonka koulutuksen järjestäjä antaa opiskelijalle ammatillisen tutkinnon osan tai osien suoritta-misesta

huomautusEnnen 1.1.2018 voimaan astuvaa ammatillisen koulutuksen refomia todistuksen suoritetuista tutkinnon osista antoi tutkinnon suorittajalle tutkintotoimikunta.




428erotodistus

määritelmätodistus, josta ilmenee koulutuksen (2) kesken jättäneen henkilön keskeytykseen mennessä suorit-tamat opinnot

huomautusErotodistus annetaan henkilölle, joka vaihtaa toiseen koulutukseen (2), eroaa opetuksesta (1) taiei ole saanut oppivelvollisuutta suoritetuksi.

Perusopetuksen erotodistuksesta säädetään perusopetusasetuksessa (852/1998).

Lukiokoulutuksen erotodistuksesta säädetään lukioasetukessa (810/1998).




429<esi- ja perusopetus>osallistumistodistus

määritelmätodistus opetukseen (1) tai koulutukseen (2) osallistumisesta

huomautusOsallistumistodistuksen saa esimerkiksi maahanmuuttajien perusopetukseen valmistavaan opetukseen osallistumisesta, maahanmuuttajien oman äidinkielen opetukseen osallistumisesta ja oppisopimuskoulutukseen osallistumisesta. Myös esiopetuksen päätteeksi voidaan antaa osallistumistodistus.




217




430kielitodistus sv språkintyg n; > intyg n över avlagd allmän språkexamen (yleisestä kielitutkinnosta) en certificate of language proficiency; language proficiency certificate

määritelmätodistus, joka osoittaa henkilön osaavan tiettyä kieltä määrätyllä tasolla



Käsitekaavio 50. Todistus.

218

osallistumisen mukaan

todistus

sen mukaan mistä suorituksesta annetaan

todistus oppimäärän suorittamisesta

423 päättötodistustodistus tietyn koulutuksen (2) koko oppimäärän suorittamisesta

424 todistus suoritetuista opinnoista

425 todistus suoritetusta koulutuksestatodistus, joka annetaan tutkintoon johtamattoman koulutuksen (2) suorittamisesta

426 tutkintotodistussuoritetusta tutkinnosta annettava todistus

427 todistus suoritetuista tutkinnon osistatodistus, jonka koulutuksen järjestäjä antaa opiskelijalle ammatillisen tutkinnon osan tai osien suorittamisesta

428 erotodistustodistus, josta ilmenee koulutuksen (2) kesken jättäneen henkilön keskeytykseen mennessä suorittamat opinnot

429 osallistumistodistustodistus opetukseen (1) tai koulutukseen (2) osallistumisesta

todistus aiheen mukaan

430 kielitodistustodistus, joka osoittaa henkilön osaavan tiettyä kieltä määrätyllä tasolla

439 todistus suullisesta kielitaidostatodistus, joka annetaan lukiokoulutuksessa kielen suullisen kielitaidon kokeen suorittamisesta

muu

muu

KOOSTUMUS-SUHDE


HIERARKIA-SUHDE


TÄYDENTÄVÄTIETO

jaottelu-peruste


431perusopetuksen päättötodistus

määritelmäpäättötodistus perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta


Käsitekaavio: Perusopetuksen ja lukion oppimääriin liittyvät todistukset

432lukion päättötodistus

määritelmäpäättötodistus lukiokoulutuksen koko oppimäärän suorittamisesta



Käsitekaaviot: Perusopetuksen ja lukion oppimääriin liittyvät todistukset ja Tutkintotodistus

433todistus perusopetuksen oppiaineen oppimäärän suorittamisesta

määritelmätodistus perusopetuksen jonkin oppiaineen oppimäärän suorittamisesta


Luokka: perusopetus


434todistus osittain suoritetusta perusopetuksen oppimäärästä

määritelmätodistus perusopetuksen oppimäärän osan suorittamisesta

huomautusTodistus voidaan antaa esimerkiksi yhden vuosiluokan oppimäärän suorittamisesta.


Luokka: perusopetus


435todistus perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta

määritelmätodistus perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta


Luokka: perusopetus


436todistus lukion oppiaineen oppimäärän suorittamisesta

määritelmätodistus lukiokoulutuksen jonkin oppiaineen oppimäärän suorittamisesta




219


437välitodistus

määritelmäperusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa lukuvuoden aikana, muulloin kuin lopussa, annettava todistus

huomautusPerusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan lukuvuoden aikana voidaan antaa välitodistuksia opetuksen järjestäjän opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla. Välitodistuksensisällöstä määrätään perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa.

Vrt. lukuvuositodistus.




438lukuvuositodistus

määritelmälukuvuoden päättyessä annettava todistus

huomautusLukuvuositodistus on käytössä perusopetuksessa.


Luokka: perusopetus


439<lukiokoulutus>todistus suullisesta kielitaidosta

määritelmätodistus, joka annetaan lukiokoulutuksessa kielen suullisen kielitaidon kokeen suorittamisesta

huomautusTodistus suullisesta kielitaidosta annetaan lukion päättötodistuksen liitteenä.



Käsitekaaviot: Todistus ja Perusopetuksen ja lukion oppimääriin liittyvät todistukset

220

Ope

tus- ja

koulutu

ssana

sto (OK

SA

), 1. la

itos

Kä

sitekaavio

51. P

eru

sopetu

ksen ja

lukion

oppim

ääriin

liittyvät todistu

kset.

221

todistus

sen mukaan mistä suorituksesta annetaan

muutodistus oppimäärän suorittamisesta

423 päättötodistustodistus tietyn koulutuksen (2) koko oppimäärän suorittamisesta


todistus aiheen mukaan

muu

431 perusopetuksen päättötodistuspäättötodistus perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta

432 lukion päättötodistuspäättötodistus lukiokoulutuksen koko oppimäärän suorittamisesta

433 todistus perusopetuksen oppiaineen oppimäärän suorittamisestatodistus perusopetuksen jonkin oppiaineen oppimäärän suorittamisesta

434 todistus osittain suoritetusta perusopetuksen oppimäärästätodistus perusopetuksen oppimäärän osan suorittamisesta

435 todistus perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisestatodistus perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta

436 todistus lukion oppiaineen oppimäärän suorittamisestatodistus lukiokoulutuksen jonkin oppiaineen oppimäärän suorittamisesta

ajankohdan mukaan

437 välitodistusperusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa lukuvuoden aikana, muulloin kuin lopussa, annettava todistus

438 lukuvuositodistuslukuvuoden päättyessä annettava todistus

439 todistus suullisesta kielitaidostatodistus, joka annetaan lukiokoulutuksessa kielen suullisen kielitaidon kokeen suorittamisesta

muu tutkintotodistus


KOOSTUMUS-SUHDE


HIERARKIA-SUHDE


TÄYDENTÄVÄTIETO

jaottelu-peruste


440ylioppilastutkintotodistus sv studentexamensbetyg n en matriculation examination certificate

määritelmätutkintotodistus ylioppilastutkinnon suorittamisesta

huomautusKs. myös lukion päättötodistus.


Käsitekaaviot: Hakukelpoisuus, Perusopetuksen ja lukion oppimääriin liittyvät todistukset ja Tutkintotodistus

441(vanhentunut)ammatillisen peruskoulutuksen päättötodistus

määritelmäammatillisen peruskoulutuksen tutkintotodistuksen osa, johon on merkitty tiedot kaikkien ammatilliseenperustutkintoon kuuluvien tutkinnon osien suorittamisesta

huomautusToisen osan ammatillisen peruskoulutuksen tutkintotodistuksesta muodostaa näyttötodistus.




442(vanhentunut)näyttötodistus

määritelmäammatillisen peruskoulutuksen tutkintotodistuksen osa, johon on merkitty opiskelijan hyväksytysti suorittamat näytöt




443(vanhentunut)näyttötutkintotodistus

määritelmätutkintotodistus ammatillisen tutkinnon suorittamisesta näyttötutkintona

huomautusNäyttötutkintotodistuksen voi saada ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikois-ammattitutkinnon suorittamisesta.




222


444(vanhentunut)<ammatillinen koulutus>ammattikirja

määritelmäOpetushallituksen hyväksymä asiakirja, jonka voi saada ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnontai erikoisammattitutkinnon hyväksytysti suorittanut henkilö ja johon tehty merkintä tutkinnosta tai tutkinnon osasta on erilliseen todistukseen verrattava todistus tutkinnon tai sen osan suorittamisesta

huomautusAmmattikirjaan merkitään seuraavat tiedot: ammattikirjan haltija henkilötunnuksineen, suoritetut tutkinnot ja tutkinnon osat, muut koulutukset (2) ja pätevyydet sekä työ- ja muut palvelussuhteet.



Käsitekaavio 52. Tutkintotodistus.

223

muu


449 lukion päättötodistuspäättötodistus lukiokoulutuksen koko oppimäärän suorittamisesta

korkeakoulututkinnosta annettava tutkintotodistus

toisen asteen tutkinnosta annettava tutkintotodistus

muu tutkintotodistus


tutkintotodistus ammatillisen tutkinnon suorittamisesta

KOOSTUMUS-SUHDE


HIERARKIA-SUHDE


TÄYDENTÄVÄTIETO

jaottelu-peruste


6.9.2 Tutkinto

445tutkinto sv examen en qualification (1); degree (1) (korkeakoulut); < certificate (1) (sekä tutkinnosta että todistuksesta);

< diploma (1) (sekä tutkinnosta että todistuksesta);~ studies (2) (tutkinnon edellytyksenä olevasta koulutuksesta (2))

määritelmäopetuksesta (1) vastaavan viranomaisen vahvistamien vaatimusten mukainen suoritus, josta tehdään hallintopäätös

huomautusTutkinnon saaminen edellyttää A) jonkin koulutuksen (2) suorittamista ja/tai B) osallistumista tutkintotilaisuuteen ja tilaisuudessa annetun suorituksen hyväksymistä. Esimerkiksi filosofian maisterin tutkinto edellyttää tietyn koulutuksen (2) läpikäymistä, kun taas esimerkiksi näyttö edel-lyttää tutkintotilaisuuteen osallistumista ja tilaisuudessa annetun suorituksen hyväksymistä. Ylioppilastutkinto puolestaan edellyttää kumpaakin: A) lukiokoulutuksen suorittamista sekä B) tutkintotilaisuuteen osallistumista ja suorituksen hyväksymistä.

Englannin termit certificate ja diploma viittaavat tutkinnon lisäksi todistukseen (ks. tutkintoto-distus).

Englanniksi suomen tutkinto-termin vastineena voidaan joissakin tilanteissa käyttää myös termiästudies. Tällöin on yleensä kyseessä terminologisesti epätäsmällinen kielenkäyttö, jossa suomentermillä tutkinto viitataan tutkinnon edellytyksenä olevaan koulutukseen (2).



Käsitekaaviot: Koulutusjärjestelmä, Tutkintorakenne, Tutkinnon rakenne (osien pakollisuuden mukaan),Ammatillisten tutkintojen rakenne, Opetuksessa (1), koulutuksessa (1), opintosuorituksessa ja tutkinnossa käytettävä kieli sekä opetus (1) ja koulutus (1) kielen mukaan, Tutkinto, Ulkomainen tutkinto, Aiemmat ammatilliset tutkinnot, Suoritusten hyväksilukeminen, osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen ja Opiskeluun ja tutkinnon suorittamiseen liittyvät maksut

446tutkintonimike sv examensbenämning; ~ akademisk grad en degree title (korkeakoulut); qualification title (toisen asteen koulutus)

määritelmänimike, jota henkilö voi käyttää suoritettuaan sen käyttöön oikeuttavan tutkinnon

huomautusAmmatillisten perustutkintojen sekä ammatti- ja erikoisammattitutkintojen osalta tutkintonimik-keistä on 1.8.2015 lähtien päättänyt Opetushallitus.

Ammattikorkeakoulujen osalta tutkintonimikkeistä säädetään asetuksella (1129/2014).

Yliopistoissa tutkintonimikkeiden säätely ei ole yhtä yksityiskohtaisella tasolla kuin ammattikor-keakouluissa. Esimerkkejä yliopistojen tutkintonimikkeistä ovat filosofian maisteri, tekniikan tohtori ja proviisori.

Epätäsmällisessä kielenkäytössä termiä tutkintonimike käytetään joskus myös viitattaessa tutkinnon nimeeen. Tutkinnon nimi ja tutkintonimike ovat kuitenkin kaksi eri käsitettä. Esimerkki tutkinnon nimestä on ”filosofian maisterin tutkinto” ja esimerkki tutkintonimikkeestä ”filosofian maisteri”.

Ruotsin termi akademisk grad ei viittaa tutkintonimikkeeseen eikä tutkintoon, vaan arvoon (esimerkiksi kunniatohtorin arvo).


Käsitekaavio: Tutkinto

224



447perusasteen tutkinto sv examen på grundstadiet; examen på grundnivå en comprehensive school qualification; basic education qualification

määritelmäperusopetuksen oppimäärän mukainen tutkinto

huomautusSuomessa Tilastokeskus käyttää ruotsinkielistä termiä examen på grundnivå.




448toisen asteen tutkinto

määritelmätoisen asteen koulutuksessa suoritettava tutkinto

huomautusToisen asteen tutkintoja ovat esimerkiksi lukiokoulutuksen tutkinnot (ylioppilastutkinto, EB-tut-kinto, IB-tutkinto, Reifeprüfung-tutkinto) ja ammatillinen tutkinto.



Käsitekaaviot: Tutkinto, Toisen asteen tutkinnot ja Aiemmat ammatilliset tutkinnot

449korkeakoulututkinto sv högskoleexamen en > university degree (yliopistotutkinto);

> university of applied sciences degree (ammattikorkeakoulututkinto); academic degree; degree (2) rather than: higher education degree not: † polytechnic degree (ammattikorkeakoulututkinto)

määritelmätoisen asteen tutkinnon jälkeen korkeakoulussa (1) suoritettava tutkinto


Käsitekaaviot: Opintokokonaisuus ja opintojakso, Tutkinto, Korkeakoulututkinto ja Aiemmat ammatilliset tutkinnot

450kielitutkinto sv språkexamen en language proficiency test (2)

määritelmäkielitaidon osoittamiseen tarkoitettu tutkinto

huomautusKielitutkintoja ovat yleiset kielitutkinnot ja valtionhallinnon kielitutkinto.

Viranomaisten määrittelemien kielitutkintojen lisäksi on olemassa esimerkiksi kaupallisten tahojen järjestämiä kokeita, kuten TOEFL-kielikoe.



225


451yleinen kielitutkinto

määritelmäkielitaidon hankkimistavasta riippumaton, toiminnallisen kielitaidon osoittamiseksi järjestetty kielitutkinto

huomautusYleisellä kielitutkinnolla mitataan viestinnällistä kielitaitoa tehtävissä, joita aikuinen voi kohdata henkilökohtaisissa, julkisissa, koulutukseen (1) ja työhön liittyvissä kielenkäyttötilanteissa, joissa puhutaan, kuunnellaan, kirjoitetaan tai luetaan vierasta kieltä joko Suomessa tai ulkomailla. Yleisen kielitutkinnon voi suorittaa seuraavissa kielissä: englanti, espanja, italia, ranska, ruotsi, saame, saksa, suomi, venäjä (tilanne v. 2014).

Englannin sana examination viittaa koetilaisuuteen, joten termimuotoa national language exami-nation ei suositella yleisen kielitutkinnon vastineeksi.



452valtionhallinnon kielitutkinto

määritelmäjulkishallinnon henkilöstöltä vaadittavan toisen kotimaisen kielen hallinnan osoittamiseen tarkoitettu kielitutkinto

huomautusLaissa julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta (424/2003) käsitteestä käytetään termiä valtionhallinnon kielitutkinto. Tutkintoa käytetään kuitenkin nykyisin paitsi valtion, myös esimerkiksi kuntien ja evankelis-luterilaisen kirkon palveluksessa olevalta henkilöstöltä vaadit-tavan kielitaidon osoittamiseen. Tässä mielessä termi on suppea.

Valtionhallinnon kielitutkinnosta suositellaan käyttämään englanninkielistä termiä public administ-ration language examination mieluummin kuin termiä state administration language examination,sillä edellinen kattaa valtionhallinnon lisäksi muun julkishallinnon, kuten kunnallishallinnon ja kirkon. Termiä state administration language examination on kuitenkin käytetty lain 424/2003 englanninkielisessä käännöksessä.



453auktorisoidun kääntäjän tutkinto sv examen för auktoriserade translatorer en examination for authorised translators; authorised translators’ examination

määritelmätutkinto, joka järjestetään auktorisoidun kääntäjän ammatinharjoittamisessa tarvittavan kieli-, kään-tämis- ja muun taidon osoittamiseksi




454(vanhentunut)opetussuunnitelmaperusteinen tutkinto

määritelmäopetussuunnitelmaan (2) perustuvana koulutuksena (2) suoritettava tutkinto



226


https://www.finlex.fi/fi/laki/kaannokset/2003/en20030424.pdf

https://www.finlex.fi/fi/laki/kaannokset/2003/en20030424.pdf


455(vanhentunut)näyttötutkinto

määritelmäammattitaidon hankkimistavasta riippumaton tutkinto, jossa ammattitaito osoitetaan työtä tekemällä tutkintotilaisuudessa

huomautusNäyttötutkintona on mahdollista suorittaa ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto tai erikois-ammattitutkinto.




Käsitekaavio: Toisen asteen tutkinnot

456<perusopetus, lukiokoulutus>erityinen tutkinto

määritelmätietojen ja taitojen hankkimistavasta riippumaton tutkinto, jossa osoitetaan tietojen ja taitojen vastaavanperusopetuksen oppimäärää, lukiokoulutuksen oppimäärää tai jälkimmäisen jotakin osaa




457kaksoistutkinto sv dubbelexamen en double degree; dual degree

määritelmäkoulutusorganisaatioiden väliseen sopimukseen perustuva kahden eri tutkinnon muodostama kokonai-suus

huomautusYleiskielessä sanalla kaksoistutkinto viitataan usein nimenomaan ylioppilastutkinnosta ja amma-tillisesta perustutkinnosta muodostuvaan kokonaisuuteen. Lainsäädännöstä ei kuitenkaan löydy kaksoistutkinnolle tällaista määritelmää. Yleiskielen ilmaus kaksoistutkinto on tässä tapauksessamyös osin harhaanjohtava, sillä kyseessä on kaksi erillistä tutkintoa.

Korkeakouluissa (1) termillä kaksoistutkinto puolestaan tarkoitetaan useimmiten nimenomaan kansainvälistä kaksoistutkintoa eli kaksoistutkintoa, jonka opiskelija saa kahden eri maissa sijait-sevan korkeakoulun (1) opintojen suorittamisesta.

Vrt. myös termi kolmoistutkinto, jolla viitataan lukiokoulutuksen oppimäärän, ylioppilastutkinnon ja ammatillisen perustutkinnon muodostamaan kokonaisuuteen. Termi kolmoistutkinto ei esiinny lainsäädännössä, mutta sitä käytetään yleiskielessä. Termi on myös osin harhaanjohtava, sillä lukiokoulutuksen oppimäärä ei ole tutkinto.




227

Ope

tus- ja

koulutu

ssana

sto (OK

SA

), 1. la

itos

Kä

sitekaavio

53. Tutkinto.

228

muu

oppija koulutusasteen mukaan

ylioppilastutkinnon ja ammatillisen perustutkinnon muodostama kokonaisuus

kansainvälinen kaksoistutkinto

muu


aiheen mukaan


446 tutkintonimikenimike, jota henkilö voi käyttää suoritettuaan sen käyttöön oikeuttavan tutkinnon

447 perusasteen tutkintoperusopetuksen oppimäärän mukainen tutkinto

448 toisen asteen tutkintotoisen asteen koulutuksessa suoritettava tutkinto


450 kielitutkintokielitaidon osoittamiseen tarkoitettu tutkinto

451 yleinen kielitutkintokielitaidon hankkimistavasta riippumaton, toiminnallisen kielitaidon osoittamiseksi järjestetty kielitutkinto

452 valtionhallinnon kielitutkintojulkishallinnon henkilöstöltä vaadittavan toisen kotimaisen kielen hallinnan osoittamiseen tarkoitettu kielitutkinto

453 auktorisoidun kääntäjän tutkintotutkinto, joka järjestetään auktorisoidun kääntäjän ammatinharjoittamisessa tarvittavan kieli-, kääntämis- ja muun taidon osoittamiseksi

tietojen ja taitojen hankkimistavan mukaan

456 erityinen tutkintotietojen ja taitojen hankkimistavasta riippumaton tutkinto, jossa osoitetaan tietojen ja taitojen vastaavan perusopetuksen oppimäärää, lukiokoulutuksen oppimäärää tai jälkimmäisen jotakin osaa

457 kaksoistutkintokoulutusorganisaatioiden väliseen sopimukseen perustuva kahden eri tutkinnon muodostama kokonaisuus

suoritusmaan mukaan

Suomen koulutusjärjestelmässä suoritettu tutkinto

479 ulkomainen tutkintomuun maan kuin Suomen koulutusjärjestelmässä suoritettu tutkinto

KOOSTUMUS-SUHDE


HIERARKIA-SUHDE


TÄYDENTÄVÄTIETO

muu

jaottelu-peruste


6.9.2.1 Toisen asteen tutkinnot

458lukiokoulutuksen tutkinto

määritelmäylioppilastutkinto tai tutkinto, jonka suorittaminen tuottaa samat oikeudet kuin ylioppilastutkinnon suorit-taminen

huomautusLukiokoulutuksen tutkinnot ovat toisen asteen tutkintoja. Lukiokoulutuksen tutkinnot antavat keskenään yhteneväiset jatko-opintokelpoisuudet (1).

Lukiokoulutuksen tutkintoja ovat ylioppilastutkinnon lisäksi EB-tutkinto, IB-tutkinto, Reifeprüfung-tutkinto ja DIA-tutkinto.

Ruotsin termi gymnasieexamen pienellä alkukirjaimella kirjoitettuna viittaa tässä määriteltyyn käsitteeseen; isolla alkukirjaimella kirjoitettuna se viittaa ahvenanmaalaiseen tutkintoon (Gymna-sieexamen). Myös Ruotsissa termi gymnasieexamen on käytössä merkityksessä ’lukiokoulu-tuksen tutkinto’.

Ks. myös lukiokoulutus.




459ylioppilastutkinto sv studentexamen; finländsk studentexamen en Finnish matriculation examination (ylioppilastutkintolautakunnan käyttämä vastine);

national school-leaving examination (selittävä käännös)

määritelmälukiokoulutuksen oppimäärän mukainen valtakunnallinen yleissivistävä tutkinto

huomautusYlioppilastutkinto laaditaan valtakunnallisesti ja sen kokeet tarkastetaan keskitetysti yhtenäisin perustein. Ylioppilastutkintoon kuuluu vähintään neljä koetta. Kokeita järjestetään keväisin ja syksyisin. Kokelas saa suorittaa tutkinnon kerralla tai osina enintään kolmena peräkkäisenä tutkintokertana.

Ruotsinruotsalaiselle yleisölle viestittäessä voi olla tarpeen käyttää pelkän termin ”studentexamen” sijaan täsmentävää synonyymia ”finländsk studentexamen”, jottei käsite sekoittuisi Ruotsin studentexamen-käsitteeseen. Ruotsissa ei ole suomalaistyyppistä lukiokoulu-tuksesta erillistä ylioppilastutkintoa kokeineen, vaan kun opiskelija on suorittanut kaikki lukiokou-lutuksen kurssit (1), hän saa ylioppilastutkinnon. Ruotsissa on erikseen vapaaehtoinen nk. högskoleprov, jota voidaan käyttää pyrittäessä korkeakoulutukseen.


Käsitekaaviot: Toisen asteen tutkinnot ja Opiskeluun ja tutkinnon suorittamiseen liittyvät maksut

460EB-tutkinto; European Baccalaureate -tutkinto

määritelmäsuomalaista ylioppilastutkintoa vastaava Eurooppa-koulujen tutkinto, joka suoritetaan kaksivuotisen lukiokoulutuksen päätteeksi

huomautusEnglannin termi European Baccalaureate viittaa paitsi EB-tutkintoon myös tämän tutkinnon suorittaneeseen henkilöön.



229


461IB-tutkinto; International Baccalaureate -tutkinto

määritelmäsuomalaista ylioppilastutkintoa vastaava kansainvälinen englanninkielinen tutkinto, johon johtavaa opetusta (1) annetaan Suomessa erityisen koulutustehtävän saaneissa lukioissa (1)

huomautusEnglannin termi International Baccalaureate viittaa paitsi IB-tutkintoon myös tämän tutkinnon suorittaneeseen henkilöön.



462Reifeprüfung-tutkinto; Abiturprüfung-tutkinto

määritelmäsuomalaista ylioppilastutkintoa vastaava Saksan ulkomaankouluissa suoritettava vanhempi tutkinto

huomautusSuomessa Reifeprüfung -tutkinnon voi suorittaa Helsingin Saksalaisessa koulussa, jossa koulu-tusorganisaation opetuskieli on saksa.

Reifeprüfung-tutkinnon korvaa keväästä 2019 lukien DIA-tutkinto.



463DIA-tutkinto; Deutsche Internationale Abitur -tutkinto

määritelmäsuomalaista ylioppilastutkintoa vastaava Saksan ulkomaankouluissa suoritettava uusi tutkinto, joka korvaa Reifeprüfung-tutkinnon

huomautusSuomessa DIA-tutkinnon voi suorittaa Helsingin Saksalaisessa koulussa, jossa koulutusorgani-saation opetuskieli on saksa. DIA-tutkintoon tähtäävä koulutus on alkanut lukuvuonna 2016–2017.

DIA-tutkinto korvaa Reifeprüfung-tutkinnon keväästä 2019 lukien.



464Gymnasieexamen

määritelmäahvenanmaalaisen Ålands lyceum -lukion myöntämä tutkinto, joka yhdessä kansallisen ylioppilastut-kinnon kanssa muodostaa yleissivistävän lukiokoulutuksen tutkinnon, tai Ålands yrkesgymnasium -ammattilukion myöntämä tutkinto, joka yhdessä näyttötutkinnon kanssa muodostaa ammattisuuntau-tuneen lukiokoulutuksen tutkinnon

huomautusOpiskelija voi käyttää Gymnasieexamen-tutkinnosta saamaansa todistusta (gymnasieexamens-betyg) esimerkiksi hakeutuessaan opiskelemaan Ruotsiin.




230


465ammatillinen tutkinto

määritelmäammatillisen osaamisen kohottamiseen ja ylläpitämiseen sekä ammattitaidon osoittamiseen tarkoitettu tutkinto

huomautusAmmatillisia tutkintoja ovat ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto.


Käsitekaaviot: Ammatillisten tutkintojen rakenne, Opetuksessa (1), koulutuksessa (1), opintosuorituksessa ja tutkinnossa käytettävä kieli sekä opetus (1) ja koulutus (1) kielen mukaan, Toisen asteen tutkinnot ja Tutkinnon suorittaminen ammatillisessa koulutuksessa

466ammatillinen perustutkinto

määritelmäammatillinen tutkinto, jossa osoitetaan laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet alan eri tehtäviin sekä erikoistuneempi osaaminen ja työelämän edellyttämä ammattitaito vähintään yhdellä työelämän toimin-takokonaisuuteen liittyvällä osa-alueella




467ammattitutkinto

määritelmäammatillinen tutkinto, jossa osoitetaan työelämän tarpeiden mukaisesti kohdennettua ammattitaitoa, joka on ammatillista perustutkintoa syvällisempää tai kohdistuu rajatumpiin työtehtäviin




468erikoisammattitutkinto

määritelmäammatillinen tutkinto, jossa osoitetaan työelämän tarpeiden mukaisesti kohdennettua ammattitaitoa, joka on ammattitutkintoa syvällisempää ammatin hallintaa tai monialaista osaamista




231

Ope

tus- ja

koulutu

ssana

sto (OK

SA

), 1. la

itos

Kä

sitekaavio

54. Toisen

asteen

tutkinno

t.

232

463 DIA-tutkintosuomalaista ylioppilastutkintoa vastaava Saksan ulkomaankouluissa suoritettava uusi tutkinto, joka korvaa Reifeprüfung-tutkinnon

muu


näyttötutkintoammattitaidon hankkimistavasta riippumaton tutkinto, jossa ammattitaito osoitetaan työtä tekemällä tutkintotilaisuudessa

458 lukiokoulutuksen tutkintoylioppilastutkinto tai tutkinto, jonka suorittaminen tuottaa samat oikeudet kuin ylioppilastutkinnon suorittaminen

459 ylioppilastutkintolukiokoulutuksen oppimäärän mukainen valtakunnallinen yleissivistävä tutkinto

valtakunnallisuuden, kansainvälisyyden tai oppilaitoksen mukaan

460 EB-tutkintosuomalaista ylioppilastutkintoa vastaava Eurooppa-koulujen tutkinto, joka suoritetaan kaksivuotisen lukiokoulutuksen päätteeksi

461 IB-tutkintosuomalaista ylioppilastutkintoa vastaava kansainvälinen englanninkielinen tutkinto, johon johtavaa opetusta (1) annetaan Suomessa erityisen koulutustehtävän saaneissa lukioissa (1)

462 Reifeprüfung-tutkintosuomalaista ylioppilastutkintoa vastaava Saksan ulkomaankouluissa suoritettava vanhempi tutkinto

suuntautumisen mukaan

yleissivistävä lukiokoulutuksen tutkinto

464 Gymnasieexamenahvenanmaalaisen Ålands lyceum -lukion myöntämä tutkinto, joka yhdessä kansallisen ylioppilastutkinnon kanssa muodostaa yleissivistävän lukiokoulutuksen tutkinnon, tai Ålands yrkesgymnasium -ammattilukion myöntämä tutkinto, joka yhdessä näyttötutkinnon kanssa muodostaa ammattisuuntautuneen lukiokoulutuksen tutkinnon

ammattisuuntautunut lukiokoulutuksen tutkinto


466 ammatillinen perustutkintoammatillinen tutkinto, jossa osoitetaan laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet alan eri tehtäviin sekä erikoistuneempi osaaminen ja työelämän edellyttämä ammattitaito vähintään yhdellä työelämän toimintakokonaisuuteen liittyvällä osa-alueella

467 ammattitutkintoammatillinen tutkinto, jossa osoitetaan työelämän tarpeiden mukaisesti kohdennettua ammattitaitoa, joka on ammatillista perustutkintoa syvällisempää tai kohdistuu rajatumpiin työtehtäviin

468 erikoisammattitutkintoammatillinen tutkinto, jossa osoitetaan työelämän tarpeiden mukaisesti kohdennettua ammattitaitoa, joka on ammattitutkintoa syvällisempää ammatin hallintaa tai monialaista osaamista

KOOSTUMUS-SUHDE


HIERARKIA-SUHDE


TÄYDENTÄVÄTIETO

jaottelu-peruste


6.9.2.2 Korkeakoulututkinto

469ammattikorkeakoulututkinto sv yrkeshögskoleexamen en bachelor’s degree (2); Bachelor’s degree (2)

not: † first-cycle polytechnic degree; † polytechnic Bachelor’s degree

määritelmäalin ammattikorkeakoulussa suoritettava korkeakoulututkinto

huomautusTermin bachelor’s degree / Bachelor’s degree kirjoitusmuoto (pieni vs. iso alkukirjain) vaihtelee kansainvälisesti ja myös Ison-Britannian sisällä. Nykyinen suuntaus englannin kielessä kuitenkinon, että isoja alkukirjaimia sisältävistä muodoista siirrytään kohti pienillä kirjaimilla kirjoitettuja muotoja. Tämän vuoksi tässä sanastossa on annettu ensisijaiseksi pienellä kirjaimella alkava muoto. Kuitenkin mm. monissa ammattikorkeakouluissa Suomessa käytetään edelleen isolla B-kirjaimella alkavaa muotoa.

Englannin termin bachelor’s degree kirjoittaminen pienellä b:llä koskee kuitenkin ainoastaan yläkäsitettä, tässä tapauksessa käsitettä ammattikorkeakoulututkinto. Kun puhutaan ammattikor-keakoulututkinnon alakäsitteistä ja tutkintojen nimistä, esim. Bachelor of Health Care, on kunkin nominin alussa käytettävä isoa alkukirjainta.


Käsitekaaviot: Korkeakoulututkinto ja Aiemmat ammatilliset tutkinnot

470alempi korkeakoulututkinto sv lägre högskoleexamen en bachelor’s degree (1); Bachelor’s degree (1); first-cycle degree

not: lower university degree

määritelmäalin yliopistossa suoritettava korkeakoulututkinto

huomautusTermin bachelor’s degree / Bachelor’s degree kirjoitusmuoto (pieni vs. iso alkukirjain) vaihtelee kansainvälisesti ja myös Ison-Britannian sisällä. Nykyinen suuntaus englannin kielessä kuitenkinon, että isoja alkukirjaimia sisältävistä muodoista siirrytään kohti pienillä kirjaimilla kirjoitettuja muotoja. Tämän vuoksi tässä sanastossa on annettu ensisijaiseksi pienellä kirjaimella alkava muoto. Kuitenkin mm. monissa korkeakouluissa (1) Suomessa käytetään edelleen isolla B-kirjai-mella alkavaa muotoa.

Englannin termin bachelor’s degree kirjoittaminen pienellä b:llä koskee kuitenkin ainoastaan yläkäsitettä, tässä tapauksessa käsitettä alempi korkeakoulututkinto. Kun puhutaan alemman korkeakoulututkinnon alakäsitteistä ja tutkintojen nimistä, esim. Bachelor of Arts, on kunkin nominin alussa käytettävä isoa alkukirjainta.

Englannin termi first-cycle degree (samoin kuin second-cycle degree ja third-cycle degree) on peräisin Bolognan prosessista eli vuonna 1999 käynnistetystä eurooppalaisen korkeakoulu-alueen luomisesta, johon kuului mm. kolmiportaisen tutkintorakenteen (2) (alempi ja ylempi korkeakoulututkinto sekä jatkotutkinnot) vakiinnuttaminen. Termiä first-cycle degree voidaan käyttää niputtavana yläkäsitteenä esimerkiksi puhuttaessa useiden eri alojen keskenään saman-tasoisista tutkinnoista.


Käsitekaavio: Korkeakoulututkinto

233


471ylempi ammattikorkeakoulututkinto sv högre yrkeshögskoleexamen en master’s degree (2); Master’s degree (2)

not: † second-cycle polytechnic degree; † polytechnic Master’s degree

määritelmäammattikorkeakoulututkinnon tai muun soveltuvan korkeakoulututkinnon pohjalta ammattikorkeakou-lussa suoritettava korkeakoulututkinto

huomautusTermin master’s degree / Master’s degree kirjoitusmuoto (pieni vs. iso alkukirjain) vaihtelee kansainvälisesti ja myös Ison-Britannian sisällä. Nykyinen suuntaus englannin kielessä kuitenkinon, että isoja alkukirjaimia sisältävistä muodoista siirrytään kohti pienillä kirjaimilla kirjoitettuja muotoja. Tämän vuoksi tässä sanastossa on annettu ensisijaiseksi pienellä kirjaimella alkava muoto. Kuitenkin mm. monissa ammattikorkeakouluissa Suomessa käytetään edelleen isolla M-kirjaimella alkavaa muotoa.

Englannin termin master’s degree kirjoittaminen pienellä m:llä koskee kuitenkin ainoastaan yläkäsitettä, tässä tapauksessa käsitettä ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Kun puhutaan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon alakäsitteistä ja tutkintojen nimistä, esim. Master of Busi-ness Management, on kunkin nominin alussa käytettävä isoa alkukirjainta.



472ylempi korkeakoulututkinto sv högre högskoleexamen en master’s degree (1); Master’s degree (1); second-cycle degree

not: higher university degree

määritelmäalemman korkeakoulututkinnon tai vastaavien opintojen pohjalta yliopistossa suoritettava korkeakoulu-tutkinto

huomautusTermin master’s degree / Master’s degree kirjoitusmuoto (pieni vs. iso alkukirjain) vaihtelee kansainvälisesti ja myös Ison-Britannian sisällä. Nykyinen suuntaus englannin kielessä kuitenkinon, että isoja alkukirjaimia sisältävistä muodoista siirrytään kohti pienillä kirjaimilla kirjoitettuja muotoja. Tämän vuoksi tässä sanastossa on annettu ensisijaiseksi pienellä kirjaimella alkava muoto. Kuitenkin mm. monissa korkeakouluissa (1) Suomessa käytetään edelleen isolla M-kirjai-mella alkavaa muotoa.

Englannin termin master’s degree kirjoittaminen pienellä m:llä koskee kuitenkin ainoastaan yläkäsitettä, tässä tapauksessa käsitettä ylempi korkeakoulututkinto. Kun puhutaan ylemmän korkeakoulututkinnon alakäsitteistä ja tutkintojen nimistä, esim. Master of Arts, on kunkin nominin alussa käytettävä isoa alkukirjainta.

Englannin termi second-cycle degree (samoin kuin first-cycle degree ja third-cycle degree) on peräisin Bolognan prosessista eli vuonna 1999 käynnistetystä eurooppalaisen korkeakoulu-alueen luomisesta, johon kuului mm. kolmiportaisen tutkintorakenteen (2) (alempi ja ylempi korkeakoulututkinto sekä jatkotutkinnot) vakiinnuttaminen. Termiä second-cycle degree voidaan käyttää niputtavana yläkäsitteenä esimerkiksi puhuttaessa useiden eri alojen keskenään saman-tasoisista tutkinnoista.



234


473jatkotutkinto sv påbyggnadsexamen; forskarexamen en third-cycle degree; ~ licenciate and doctoral degrees pl; ~ licenciate or doctoral degree

rather than: < postgraduate degree

määritelmäylemmän korkeakoulututkinnon jälkeen yliopistossa suoritettava korkeakoulututkinto

huomautusJatkotutkintoja ovat tohtorin tutkinnot ja lisensiaatin tutkinnot lukuun ottamatta eläinlääketieteen, hammaslääketieteen ja lääketieteen lisensiaatin tutkintoja.

Termiä jatkotutkinto käytettiin myös ammattikorkeakoulujen jatkotutkintokokeilussa (vv. 2002-2005). Tästä kokeilusta annetussa laissa tarkoitettuja ammattikorkeakoulujen jatkotutkintoja olivat ammattikorkeakoulun liiketalouden jatkotutkinto, ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveys-alan jatkotutkinto ja ammattikorkeakoulun tekniikan jatkotutkinto. Kokeilun jälkeen ammattikor-keakouluihin vakiintui kuitenkin termin jatkotutkinto sijaan termi ylempi ammattikorkeakoulutut-kinto. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto vastaa yliopistojen ylempää korkeakoulututkintoa.

Englannin postgraduate-termiä käytettäessä tulee ottaa huomioon, että sillä voidaan viitata tässämääritellyn jatkotutkinnon lisäksi myös ylempään korkeakoulututkintoon (esim. maisterin tutkinto).




474lisensiaatin tutkinto; lisensiaatintutkinto sv licentiatexamen en licentiate degree; Licentiate degree; interim degree preceding the doctorate (kuvaileva vastine);

pre-doctoral degree (kuvaileva vastine)

määritelmäyliopistossa suoritettava alempi jatkotutkinto

huomautusLisensiaatin tutkinto on jatkokoulutuksen välitutkintona toiseksi ylin korkeakoulututkinto.

Poikkeuksia ovat lääketieteen, hammaslääketieteen ja eläinlääketieteen alat, joilla lisensiaatin tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto. Näiden alojen lisensiaatintutkinnot ovat laajempia kuin tavanomainen ylempi korkeakoulututkinto, maisterintutkinto.

Jatkokoulutukseen otettu opiskelija voi suorittaa lisensiaatin tutkinnon, kun hän on suorittanut yliopiston määräämän osan jatkokoulutukseen kuuluvista opinnoista, tutkintoon mahdollisesti sisältyvän erikoistumiskoulutuksen sekä laatinut opinnäytetyönä lisensiaatintutkimuksen, jossa opiskelija osoittaa hyvää perehtyneisyyttä tutkimusalaansa sekä valmiutta itsenäisesti ja kriitti-sesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä. Musiikin, teatterin ja tanssin alalla lisensiaa-tintutkimuksen voi korvata myös julkisilla opin- ja taidonnäytteillä.

Termin licentiate degree / Licentiate degree kirjoitusmuoto (pieni vs. iso alkukirjain) vaihtelee kansainvälisesti ja myös Ison-Britannian sisällä. Nykyinen suuntaus englannin kielessä kuitenkinon, että isoja alkukirjaimia sisältävistä muodoista siirrytään kohti pienillä kirjaimilla kirjoitettuja muotoja. Tämän vuoksi tässä sanastossa on annettu ensisijaiseksi pienellä kirjaimella alkava muoto.

Englanniksi ensisijainen termi on licentiate degree, mutta mikäli tarvitaan kuvailevaa vastinetta, niin voidaan käyttää muotoja ’interim degree preceding the doctorate’ tai ’pre-doctoral degree’.



235


475tohtorin tutkinto sv doktorsexamen en doctoral degree; doctorate; Doctor’s degree

rather than: PhD /US/

määritelmäyliopistossa suoritettava ylin jatkotutkinto

huomautusTohtorin tutkinto koostuu tieteellisen tai taiteellisen jatkokoulutuksen opinnoista sekä julkisesti puolustetusta väitöskirjatutkimuksesta tai kuvataiteen, musiikin, taideteollisella ja teatteri- ja tanssialalla väitöskirjalle vaihtoehtoisesti julkisesta opin- ja taidonnäytteestä. Tutkintoon liitty-vissä opinnoissa ja opinnäytetöissä tulee tutkinnon suorittajan osoittaa hyvää perehtyneisyyttä omaan tutkimusalaan sekä valmiutta itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä.

Yhdysvalloissa termiä PhD käytetään ’tohtorin tutkinto’-käsitteen vastineena (ei esimerkiksi vain ’filosofian tohtorin tutkinto’-käsitteen vastineena).



476yhteistutkinto

määritelmäkorkeakoulututkinto, jonka opiskelija saa kahden tai useamman korkeakoulun (1) yhdessä kehittämän ja järjestämän koulutusohjelman (2) suorittamisesta

huomautusYhteistutkinnon suorittamisesta annetaan yksi tutkintotodistus. Kun kahden tai useamman korkeakoulun (1) yhdessä järjestämän koulutusohjelman (2) suorittaminen tuottaa kaksi tutkinto-todistusta, kyseessä on kaksoistutkinto.




236


477<korkeakoulut>koulutusohjelma (2); ~ tutkinto-ohjelma sv utbildningsprogram n en degree programme (3); degree studies

määritelmäkokoelma opintoja, joiden perusteella opiskelija saa korkeakoulututkinnon

huomautusKorkeakouluissa (1) termillä koulutusohjelma viitataan tapaan järjestää tutkintoon johtavat opin-not. Opintojen järjestäminen koulutusohjelmapohjaisesti on vaihtoehto oppiainepohjaiselle järjes-tämiselle.

Joskus termejä koulutusohjelma (2) ja tutkinto-ohjelma käytetään synonyymisesti, mutta usein näitä käsitteitä pidetään toistensa lähikäsitteinä tai jompaa kumpaa käsitettä pidetään toisen yläkäsitteenä.

Esimerkiksi Tampereen yliopistossa tutkinto-ohjelmaksi kutsutaan tutkintoon johtavaa koulutus-ohjelmaa (2). Tällöin tutkinto-ohjelma on koulutusohjelman (2) hierarkkinen alakäsite.

Jossakin korkeakoulussa (1) puolestaan koulutusohjelma (2) (kuten sähkötekniikan koulutusoh-jelma) voi koostua useista tutkinto-ohjelmista (kuten sähkötekniikan kandidaattiohjelmasta ja sähkötekniikan DI-ohjelmasta). Tällaisessa tapauksessa koulutusohjelma (2) voidaan hahmottaatutkinto-ohjelman koostumussuhteiseksi yläkäsitteeksi.

Vrt. toisen asteen ammatillisen koulutuksen osaamisala, josta käytetään myös termiä koulutus-ohjelma (1).

Vrt. erikoistumiskoulutus.




478maisteriohjelma sv magisterprogram en Master’s degree programme; Master’s programme

määritelmäkoulutusohjelma (2), joka tähtää ylempään korkeakoulututkintoon ja pohjautuu alempaan korkeakoulu-tutkintoon tai sitä tasoltaan vastaavaan koulutukseen (2) ja johon on erillinen opiskelijavalinta

huomautusOpetusministeriön asetuksessa 767/2008 on lueteltu maisteriohjelmat, jotka kussakin yliopis-tossa voi suorittaa. Asetuksessa mainittujen maisteriohjelmien lisäksi on olemassa muita maiste-rivaiheen koulutuksia (2), joihin on erilliset opiskelijavalinnat. Myös niistä käytetään arkikielessä termiä maisteriohjelma.



237



Käsitekaavio 55. Korkeakoulututkinto.

238

korkeakoulututkinnon asteen mukaan

koulutusohjelman mukaan

494 koulutusohjelma (2)kokoelma opintoja, joiden perusteella opiskelija saa korkeakoulututkinnon

495 maisteriohjelmakoulutusohjelma (2), joka tähtää ylempään korkeakoulututkintoon ja pohjautuu alempaan korkeakoulututkintoon tai sitä tasoltaan vastaavaan koulutukseen (2) ja johon on erillinen opiskelijavalinta


alemman korkeakouluasteen tutkinto

487 alempi korkeakoulututkintoalin yliopistossa suoritettava korkeakoulututkinto

486 ammattikorkeakoulututkintoalin ammattikorkeakoulussa suoritettava korkeakoulututkinto

ylemmän korkeakouluasteen tutkinto

tutkijakoulutusasteen tutkinto

490 jatkotutkintoylemmän korkeakoulututkinnon jälkeen yliopistossa suoritettava korkeakoulututkinto

yhden korkeakoulun (1) järjestämän koulutusohjelman (2) suorittamisesta myönnettävä tutkinto

493 yhteistutkintokorkeakoulututkinto, jonka opiskelija saa kahden tai useamman korkeakoulun (1) yhdessä kehittämän ja järjestämän koulutusohjelman (2) suorittamisesta

489 ylempi korkeakoulututkintoalemman korkeakoulututkinnon tai vastaavien opintojen pohjalta yliopistossa suoritettava korkeakoulututkinto

488 ylempi ammattikorkeakoulututkintoammattikorkeakoulututkinnon tai muun soveltuvan korkeakoulututkinnon pohjalta ammattikorkeakoulussa suoritettava korkeakoulututkinto

491 lisensiaatin tutkintoyliopistossa suoritettava alempi jatkotutkinto

492 tohtorin tutkintoyliopistossa suoritettava ylin jatkotutkinto

KOOSTUMUS-SUHDE


HIERARKIA-SUHDE


TÄYDENTÄVÄTIETO

jaottelu-peruste


6.9.2.3 Ulkomainen tutkinto

479ulkomainen tutkinto mieluummin kuin: ulkomailla suoritettu tutkinto

sv examen som avlagts utomlands; utomlands avlagd examen; > utländsk utbildning som i landet i fråga ger behörighet för motsvarande högskolestudier (Helgingin yliopisto)

en foreign qualification; foreign diploma; foreign degree (korkeakoulut)

määritelmämuun maan kuin Suomen koulutusjärjestelmässä suoritettu tutkinto

huomautusUlkomainen tutkinto voi tuottaa hakijalle hakukelpoisuuden koulutukseen (2) Suomessa.

Yliopistolain (558/2009) mukaan pelkästään alempaan korkeakoulututkintoon tai sekä alempaan että ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut ulkomaisen koulutuksen (2), joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin.

Ammattikorkeakoululain (932/2014) mukaan ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut ulkomaisen koulutuksen (2), joka asian-omaisessa maassa antaa kelpoisuuden korkeakouluopintoihin.



Käsitekaaviot: Tutkinto ja Ulkomainen tutkinto

239




Käsitekaavio 56. Ulkomainen tutkinto.

240

kansainvälinen kaksoistutkinto

muu


Suomen koulutusjärjestelmässä suoritettu tutkinto

496 ulkomainen tutkintomuun maan kuin Suomen koulutusjärjestelmässä suoritettu tutkinto

virallisuuden mukaan

virallinen ulkomainen tutkinto

epävirallinen ulkomainen tutkinto

kelpoisuuden tuottamisen mukaan

hakukelpoisuuden tuottava ulkomainen tutkinto

suoritusmaassa hakukelpoisuuden tuottava ulkomainen tutkinto

Suomessa hakukelpoisuuden tuottava ulkomainen tutkinto

ulkomainen tutkinto, joka ei tuota hakukelpoisuutta

KOOSTUMUS-SUHDE


HIERARKIA-SUHDE


TÄYDENTÄVÄTIETO

jaottelu-peruste


6.9.2.4 Aiemmat ammatilliset tutkinnot

480(vanhentunut)kouluasteen tutkinto

määritelmäammatillisten oppilaitosten aikaisempien, alemman asteen opintolinjojen tutkinto

huomautusKäsite kouluasteen tutkinto poistui käytöstä 1990-luvun puolivälissä ammatillisen koulutuksen rakenneuudistuksen myötä. Nykyisin kouluasteen tutkintoja vastaavat toisen asteen tutkinnot.

Ammatillisten oppilaitosten aiemmat opintolinjat alimmasta ylimpään olivat kouluaste, opistoaste ja ammatillinen korkea-aste.

Ks. myös opistoasteen tutkinto, ammatillisen korkea-asteen tutkinto.



Käsitekaavio: Aiemmat ammatilliset tutkinnot

481(vanhentunut)opistoasteen tutkinto

määritelmäammatillisten oppilaitosten aikaisempien, keskimmäisen asteen opintolinjojen tutkinto

huomautusOpistoasteen koulutuksen (1) sisäänotto päättyi 1990-luvun lopussa ammatillisen koulutuksen rakenneuudistuksen myötä. Nykyisin opistoasteen tutkintoja vastaavat lähinnä toisen asteen tutkinnot ja ammattikorkeakoulututkinnot.

Opetushallinnon koulutusasteluokituksessa opistoasteen tutkinnot ovat käytössä edelleen.


Ks. myös kouluasteen tutkinto, ammatillisen korkea-asteen tutkinto.




482(vanhentunut)ammatillisen korkea-asteen tutkinto

määritelmäammatillisten oppilaitosten aikaisempien, ylimmän asteen opintolinjojen tutkinto

huomautusAmmatillisen korkea-asteen koulutuksen (1) sisäänotto päättyi 1990-luvun lopussa ammatillisen koulutuksen rakenneuudistuksen myötä. Nykyisin ammatillisen korkea-asteen tutkintoja vastaavat lähinnä ammattikorkeakoulututkinnot.

Opetushallinnon koulutusasteluokituksessa ammatillisen korkea-asteen tutkinnot ovat käytössä edelleen.


Ks. myös kouluasteen tutkinto, opistoasteen tutkinto.




241


Käsitekaavio 57. Aiemmat ammatilliset tutkinnot.

242

tutkinto koulutusasteen mukaan

muu




469 ammattikorkeakoulututkintoalin ammattikorkeakoulussa suoritettava korkeakoulututkinto

tutkinnon ajankohtaisuuden mukaan

ammatillisten oppilaitosten nykyinen tutkinto

ammatillisten oppilaitosten aikaisempien opintolinjojen tutkinto

kouluasteen tutkintoammatillisten oppilaitosten aikaisempien, alemman asteen opintolinjojen tutkinto

opistoasteen tutkintoammatillisten oppilaitosten aikaisempien, keskimmäisen asteen opintolinjojen tutkinto

ammatillisen korkea-asteen tutkintoammatillisten oppilaitosten aikaisempien, ylimmän asteen opintolinjojen tutkinto

KOOSTUMUS-SUHDE


HIERARKIA-SUHDE


TÄYDENTÄVÄTIETO

jaottelu-peruste


6.9.3 Opintosuorituksia

483opintosuoritus sv studieprestation en completed study unit; completed course (suoritetusta opintojaksosta);

study attainment (erityisesti säädöksissä); completed credit (korkeakoulut); assessment result; successful pass

määritelmäoppijan koulutukseen (2) liittyvä suoritus, jonka laajuus on määritetty ja joka arvioidaan

huomautusOpintosuorituksen laajuus ilmaistaan useimmiten opintopisteinä, opintoviikkoina tai osaamispis-teinä.

Opintosuoritus-käsitteelle tarvitaan englanniksi useita eri vastinetermejä, joita kutakin käytetään hiukan eri konteksteissa. Käyttöesimerkkejä:

[opiskelijan omassa tietojärjestelmänäkymässä, jossa opintosuoritukset pisteinä:] ”completed study units: --” tai ”completed courses: --”

fi: Matin opintosuoritus liittyy kokonaisuuteen ”Maantieteen perusopinnot”. en: Matti’s study attainment is a part of the module ”Basic Studies in Geography”.

fi: Opettaja syöttää tulevaisuudessa opintosuoritukset itse tietojärjestelmään. en: In the future, the teacher enters the assessment results to the data system.

fi: Opiskelijalla on hyväksytty opintosuoritus opintojaksosta ”Johdatus kasvatustieteeseen”. en: The student has successfully passed the course ”Introduction to Educational Science”.

Vrt. opintosuoritusote. fi: Voitko tulostaa minulle opintosuoritusotteeni? en: Can you print me my transcript of study records, please?

Ks. myös arviointi (2).


Luokka: ammatillinen koulutus, lukiokoulutus, korkeakoulut

Käsitekaaviot: Opetuksessa (1), koulutuksessa (1), opintosuorituksessa ja tutkinnossa käytettävä kieli sekä opetus (1) ja koulutus (1) kielen mukaan, Opintosuorituksia ja Suoritusten hyväksilukeminen, osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

243


484opinnäytetyö; ~ opinnäyte sv lärdomsprov n; examensarbete n (akademisk); ~ vetenskapligt arbete n (akademisk) en thesis (lähinnä korkeakoulut); thesis project (lähinnä korkeakoulut); final project (lähinnä toinen aste)

määritelmäopiskelijan koulutuksen (1) aikana hankkimaa tietoa ja osaamista kokoava ja osoittava kirjallinen tai muu työ

huomautusAmmatillisessa koulutuksessa opinnäytetyö voi olla esimerkiksi opiskelijan suunnittelema ja tekemä tuote, portfolio tai esitys. Korkeakouluissa (1) opinnäytetöitä ovat esimerkiksi pro gradu- ja diplomityöt sekä väitöskirjat.

Opinnäyte-termiä käytetään usein opinnäytetyö-termin synonyymina. Toisaalta opinnäyte-ter-millä voidaan viitata opinnäytetyön koostumussuhteiseen yläkäsitteeseen (opinnäyte voi koostuauseista opinnäytetöistä). Kolmanneksi opinnäyte-termillä voidaan viitata tutkinnon osaan, jonka suorittamistapa on opinnäytetyön tekeminen.

Ruotsin termi lärdomsprov on käytössä myös akateemisessa ympäristössä; esim. Åbo Akademi viittaa tällä termillä pro gradun ja kypsyysnäytteen muodostamaan kokonaisuuteen.

Helsingin yliopisto käyttää opinnäytetyöstä (esim. pro gradu) ruotsiksi vastinetta examensarbete.

Englannin kielessä sana thesis viittaa kirjalliseen tuotokseen. Tämän vuoksi thesis-sanaa ei voi käyttää (ainakaan yksinään), jos opinnäytetyökokonaisuus sisältää kirjallisen työn lisäksi myös muuta.

Ruotsin termillä ”vetenskapligt arbete” viitataan tietoa ja osaamista kokoavaan ja osoittavaan opintojaksoon tai kurssiin (3).



Käsitekaavio: Opintosuorituksia

485kypsyysnäyte; maturiteetti sv mognadsprov n; mogenhetsprov n

inte: † maturitetsprov n

en maturity essay; maturity test

määritelmäkirjallinen työ, jolla korkeakoulun (1) opiskelija osoittaa perehtyneisyytensä opinnäytetyönsä alaan sekätutkintoa varten vaadittavan suomen tai ruotsin kielen taitonsa

huomautusKypsyysnäyte muodostuu lyhyehköstä opinnäytetyön alaan liittyvästä esseekirjoitelmasta. Kypsyysnäytteellä pyritään varmentamaan opinnäytetyön ja sen tekijän yhteys.

Kypsyysnäyte vaaditaan ammattikorkeakoulututkintoa sekä alempaa korkeakoulututkintoa ja ylempää korkeakoulututkintoa varten. Kun kypsyysnäyte edellytetään jo alempaa korkeakoulu-tutkintoa varten, sillä usein kuitataan myös ylempään tutkintoon liittyvä näytevaatimus.

Mikäli yliopiston opiskelijalta ei tutkintoa varten vaadita suomen tai ruotsin kielen taitoa, yliopisto määrää kypsyysnäytteen kielestä erikseen.

Mikäli ammattikorkeakoulun opiskelijalta ei tutkintoa varten vaadita suomen tai ruotsin kielen taitoa, ammattikorkeakoulu päättää kypsyysnäytteestä.



Käsitekaavio: Opintosuorituksia

244


Käsitekaavio 58. Opintosuorituksia.

6.9.4 Tutkinnon suorittaminen ammatillisessa koulutuksessa

486<ammatillinen koulutus>osaamisen osoittaminen

määritelmätoiminta, jolla ammatillisen tutkintokoulutuksen tai valmentavan koulutuksen opiskelija osoittaa amma-tillisen tutkinnon perusteissa tai valmentavan koulutuksen perusteissa määritellyn ammattitaidon tai osaamisen

huomautusOsaamisen osoittaminen voi tapahtua näytön kautta tai muulla tavalla.



Käsitekaavio: Tutkinnon suorittaminen ammatillisessa koulutuksessa

245

muu opintosuoritus


501 opinnäytetyöopiskelijan koulutuksen (1) aikana hankkimaa tietoa ja osaamista kokoava ja osoittava kirjallinen tai muu työ

502 kypsyysnäytekirjallinen työ, jolla korkeakoulun (1) opiskelija osoittaa perehtyneisyytensä opinnäytetyönsä alaan sekä tutkintoa varten vaadittavan suomen tai ruotsin kielen taitonsa

KOOSTUMUS-SUHDE


HIERARKIA-SUHDE


TÄYDENTÄVÄTIETO

jaottelu-peruste


487<ammatillinen koulutus>näyttö

määritelmätoiminta, jossa opiskelija osoittaa käytännön työtehtäviä tekemällä, miten hyvin hän on saavuttanut ammatillisen tutkinnon perusteissa määritellyn keskeisen ammattitaidon ja osaamisen

huomautusAmmatilliset tutkinnot (ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto) suoritetaan näytön avulla.

Näyttö on yhdentyyppistä osaamisen osoittamista.

Näyttö korvaa ammatillisen koulutuksen aikaisemmat käsitteet ammattiosaamisen näyttö ja tutkintotilaisuus.



Käsitekaavio: Tutkinnon suorittaminen ammatillisessa koulutuksessa

488<ammatillinen koulutus>ammattitaitovaatimus

määritelmätyöelämän tehtävä- ja taitoalueiden pohjalta muodostettu vaatimus, joka kertoo, mitä opiskelijan on kunkin tutkinnon osan hyväksytysti suorittaakseen osattava

huomautusAmmattitaitovaatimukset määritetään hallittavina tietoina, taitoina ja pätevyytenä ja kuvataan konkreettisena työn tekemisenä.



Käsitekaaviot: Ammatillisten tutkintojen rakenne ja Henkilökohtaistaminen ammatillisessa koulutuksessa

489(vanhentunut)ammattiosaamisen näyttö

määritelmäammatillisessa peruskoulutuksessa käytettävä tutkinnon osien arviointimenetelmä, jossa opiskelija osoittaa osaamisensa käytännön työtehtäviä tekemällä

huomautusErityistä tukea (2) tarvitseva opiskelija voi suorittaa näytön mukautetuin ammattitavoittein ja arviointikriteerein; ks. ammatillisen koulutuksen mukauttaminen.

Ammatillisen koulutuksen vuonna 2018 voimaan tulleen reformin myötä vanhentunut käsite; tarkista mahdollinen siirtymäaika. Ammatillisen koulutuksen reformin myötä käsite ammattiosaa-misen näyttö korvautui käsitteellä näyttö.



246


490(vanhentunut)<ammatillisen koulutuksen näyttötutkinnot>tutkintotilaisuus

määritelmätilaisuus, jossa näyttötutkinnon suorittaja osoittaa tutkinnon perusteissa määritellyn, tiettyyn tutkinnon osaan liittyvän ammattitaidon

huomautusTutkintotilaisuuksia järjestetään tutkinnonosittain.

Ammatillisen koulutuksen vuonna 2018 voimaan tulleen reformin myötä vanhentunut käsite; tarkista mahdollinen siirtymäaika. Ammatillisen koulutuksen reformin myötä käsite tutkintotilai-suus korvautui käsitteellä näyttö.



491(vanhentunut)näyttötutkinnon tutkintosuoritus

määritelmänäyttötutkinnon suorittajan tutkintotilaisuudessa antama osoitus tutkinnon perusteissa vaadittavasta ammattitaidosta




492<ammatillinen koulutus>ammattitaidon osoittamistavat

määritelmämääräys siitä, miten ammatillisten tutkinnon osien edellyttämä ammattitaito osoitetaan

huomautusAmmattitaito osoitetaan ammattiosaamisen näytöissä tai tutkintotilaisuuksissa.



247


Käsitekaavio 59. Tutkinnon suorittaminen ammatillisessa koulutuksessa.

248

toiminta





486 osaamisen osoittaminentoiminta, jolla ammatillisen tutkintokoulutuksen tai valmentavan koulutuksen opiskelija osoittaa ammatillisen tutkinnon perusteissa tai valmentavan koulutuksen perusteissa määritellyn ammattitaidon tai osaamisen

muu osaamisen osoittamistapa

487 näyttötoiminta, jossa opiskelija osoittaa käytännön työtehtäviä tekemällä, miten hyvin hän on saavuttanut ammatillisen tutkinnon perusteissa määritellyn keskeisen ammattitaidon ja osaamisen

KOOSTUMUS-SUHDE


HIERARKIA-SUHDE


TÄYDENTÄVÄTIETO

jaottelu-peruste


6.9.5 Oppilaan ja opiskelijan suorituksen arviointi

Tähän lukuun on sisällytetty ainoastaan opetushallinnon tietojärjestelmille keskeisimmät arviointikäsitteet. Lisää arviointikäsitteitä löytyy määriteltyinä Opetushallituksen julkaisusta ”Oppimisen arvioinnin julkaisut ja käytännöt” (liite 1). Julkaisu löytyy osoitteesta http://www.oph.fi/download/147908_Oppimisen_arvioinnin_kontekstit_ja_kaytannot.pdf.

493arviointi (1)

määritelmätarkastelun kohdetta koskevan tiedon analysointi ja tulkitseminen ja niiden pohjalta tehtävä kohteen arvottaminen

huomautusArviointi (1) tehdään arviointikriteerien tai tavoiteasetannan perusteella.

Arviointi (1) voi kohdistua esimerkiksi toiminnan tai sen tulosten laatuun tai tehokkuuteen.

Opetustoimen alueella tehtävää arviointia (1) ovat mm. opintosuoritusten arviointi (ks. arviointi (2)) ja koulutuksen arviointi.

Ruotsin kielessä terminkäyttö poikkeaa suomen kielestä. Tässä määritellystä yläkäsitteestä arviointi (1) sekä käsitteestä koulutuksen arviointi käytetään termiä utvärdering, kun taas mm. käsitteistä oppilaan arviointi, opiskelijan arviointi ja opintosuorituksen arviointi (ks. arviointi (2)) käytetään termiä bedömning.

Englannin termi assessment viittaa ennen kaikkea mittausten perusteella tehtävään tavoitteen jatuloksen vertailuun, ja suomeksi assessment käännetään usein sanalla mittaaminen.

Ks. myös arviointikriteeri.


Luokka: yhteinen/yleinen

Käsitekaavio: Arviointi

494arviointi (2); oppilaan arviointi; opiskelijan arviointi; opintosuorituksen arviointi (korkeakoulut); > arvostelu sv bedömning; elevbedömning (oppilaan arviointi); bedömning av eleven (oppilaan arviointi);

bedömning av studieprestationer (opintosuorituksen arviointi korkeakouluissa) inte: utvärdering; evaluering

en < assessment; assessment of learning outcomes; < evaluation

määritelmäarviointi (1), jonka tavoitteena on oppilaan tai opiskelijan oppimisen, osaamisen tai oppimistulosten arvottaminen

huomautusPerusopetuslain (628/1998) mukaan oppilaan arvioinnissa arvioidaan oppilaan oppimista, työs-kentelyä, käyttäytymistä ja opintosuorituksia.

Arviointia (2) voidaan tehdä opintojen aikana ja opintojen päättyessä (nk. päättöarviointi). Opin-tojen aikaista arviointia (2) on esimerkiksi kokeen tai tentin pisteyttäminen ja kurssiarvosanan antaminen.

Arvioinnin (2) tyyppejä ovat numeerinen arviointi ja sanallinen arviointi.

Termiä arvostelu käytetään suppeammassa merkityksessä; esimerkiksi kokeen arvostelu.

Englannin termi assessment viittaa tavoitteen ja tuloksen vertailuun mittausten perusteella, jotense voidaan kääntää suomeksi paitsi sanalla ”arviointi”, myös sanalla ”mittaaminen”.

Englannin termi evaluation tarkoittaa arvottavaa analyysia, ja sitä käytetään hyvin erilaisista arvioinneista (1). Kun on kyse oppimisen, osaamisen tai oppimistulosten arvioinnista (2), termiä evaluation käytetään kuitenkin englannissa harvemmin kuin termiä assessment.



249



495sanallinen arviointi

määritelmäarviointi (2), jonka tulos ilmaistaan vapaana tekstinä



496itsearviointi

määritelmäarviointi (2), jonka oppilas tai opiskelija tekee itse

huomautusItsearvioinnin (2) tulee tapahtua suhteessa tavoitteeseen ja perustellusti.



497<ammatillinen koulutus>osaamisen arviointi

määritelmäammatillisen tutkintokoulutuksen tai valmentavan koulutuksen opiskelijan osaamisen olemassaolon ja tason arviointi (2)

huomautusOsaamisen arviointi tapahtuu vertaamalla osaamista tutkinnon perusteissa tai koulutuksen (2) perusteissa määrättyihin ammattitaitovaatimuksiin ja osaamistavoitteisiin.




498<ammatillinen koulutus>osaamisen arvioija

määritelmähenkilö, jonka ammatillisen koulutuksen järjestäjä on nimennyt suorittamaan osaamisen arvioinnin




499<ammatillinen koulutus>palaute osaamisen kehittymisestä

määritelmäammatillisen koulutuksen opiskelijalle annettava palaute, jolla ohjataan ja kannustetaan henkilökoh-taisen osaamisen kehittämissuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseen sekä kehitetään edellytyksiä itsearviointiin (2)

huomautusOpiskelijan osaamisen kehittymistä arvioi ja siitä palautetta voi antaa esimerkiksi opetuksesta (2) vastaava opettaja tai työpaikkaohjaaja. Palaute osaamisen kehittymisestä annetaan ammatil-lisen tutkintokoulutuksen aikana tai ammatillisen tutkinnon suorittamisen ja osaamisen arvioinninyhteydessä.

Ks. myös näyttö.




250


500arviointiaineisto

määritelmäarvioinnin (2) perustana oleva aineisto

huomautusArviointiaineistoa voi olla esimerkiksi kirjallinen tai muuten tallennettu opintoja tai osaamista koskeva aineisto.



501arviointimenetelmä

määritelmäarvioinnissa (2) käytettävä menetelmä, jolla oppilaan tai opiskelijan oppiminen, osaaminen tai oppimis-tulokset todetaan



502arviointikriteeri; arvioinnin kriteeri (ammatillinen koulutus); arviointiperuste (lukiokoulutus)

määritelmäperuste, jonka avulla arvioinnin (1) tai arvioinnin (2) kohteen tai kohteiden arvo, tila tai keskinäinen järjestys määritetään

huomautusAmmatillisessa koulutuksessa arvioinnin kriteereitä ovat osaamisen arvioinnissa käytettävät kuvaukset kunkin arvosanan edellyttämästä osaamisesta. Määritelmässä mainittu ”kohteiden keskinäisen järjestyksen määrittäminen” ei päde ammatilliseen koulutukseen, sillä ammatilli-sessa koulutuksessa arvioinnin (2) tarkoitus on osoittaa opiskelijan osaamisen taso suhteessa ennalta määrättyihin arvioinnin kriteereihin, ei esimerkiksi asettaa opiskelijoita paremmuusjärjes-tykseen.



503päättöarvioinnin kriteeri

määritelmäarviointikriteeri, jota käytetään perusopetuksen oppilaan kunkin oppiaineen päättöarvosanaa muodos-tettaessa ja joka perustuu oppiaineelle määriteltyyn arvosanaan 8 vaadittavaan tietoja taitotasoon

huomautusPerusopetuksen yhteisten oppiaineiden päättöarvioinnin kriteerit on määritelty perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa.


Luokka: perusopetus


251


504(vanhentunut)<ammatillisen koulutuksen näyttötutkinnot>arviointikeskustelu

määritelmäkeskustelu, joka käydään tutkinnon suorittajan sekä opetusalan ja työelämän edustajien välillä osana arviointia (2)

huomautusArviointikeskustelu käydään esimerkiksi tutkintotilaisuuden arvioinnin (2) yhteydessä.


Käsitteen tunnus: tmpOKSA


505(vanhentunut)näyttötutkinnon arviointikokous

määritelmäkokous, jossa työnantajia, työntekijöitä ja opettajia edustavat, tutkintotoimikunnan hyväksymät arvioijat tekevät arviointiaineiston perusteella esityksen tutkinnon osan arvioinnista (2) tutkintotoimikunnalle

huomautusArvioijilla tarkoitetaan henkilöitä, jotka arvioivat opiskelijan oppimista, osaamista tai tutkintosuori-tusta.




506(vanhentunut)tutkinnon osan arviointisuunnitelma

määritelmäsuunnitelma tutkinnon osan arvioinnin (2) tekemisestä ja arviointimenetelmistä




507(vanhentunut)<ammatillinen koulutus>arviointiesitys

määritelmätyönantajia, työntekijöitä ja opettajia edustavan arvioijaryhmän tekemä tutkinnonosakohtainen esitys, joka tehdään tutkintotoimikunnalle päätöksentekoa varten ja joka perustuu kattaviin näyttötutkintojen tutkintosuoritusten arviointeihin (2)

huomautusArvioijaryhmä esittää tutkintotoimikunnalle, miltä osin opiskelijan todennettu osaaminen soveltuu tunnustettavaksi vastaamaan suoritettavan tutkinnon tutkinnon osia.




252

Ope

tus- ja

koulutu

ssana

sto (OK

SA

), 1. la

itos

Kä

sitekaavio

60. A

rviointi.

253

tuloksen ilmaisumuodon mukaan

päätöksen tyypin mukaan

muu

arvioinnin tekijän mukaan

muu

arvioinnin kohteen mukaan

493 arviointi (1)tarkastelun kohdetta koskevan tiedon analysointi ja tulkitseminen ja niiden pohjalta tehtävä kohteen arvottaminen

494 arviointi (2)arviointi (1), jonka tavoitteena on oppilaan tai opiskelijan oppimisen, osaamisen tai oppimistulosten arvottaminen

495 sanallinen arviointiarviointi (2), jonka tulos ilmaistaan vapaana tekstinä

päättöarviointi

arviointi, johon liittyy opinnoissa etenemistä koskeva päätös

arviointi, johon liittyy vuosiluokalle jättämistä koskeva päätös

arvioinnin uusimispyyntö

496 itsearviointiarviointi (2), jonka oppilas tai opiskelija tekee itse

497 osaamisen arviointiammatillisen tutkintokoulutuksen tai valmentavan koulutuksen opiskelijan osaamisen olemassaolon ja tason arviointi (2)

498 osaamisen arvioijahenkilö, jonka ammatillisen koulutuksen järjestäjä on nimennyt suorittamaan osaamisen arvioinnin

499 palaute osaamisen kehittymisestäammatillisen koulutuksen opiskelijalle annettava palaute, jolla ohjataan ja kannustetaan henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseen sekä kehitetään edellytyksiä itsearviointiin (2)

500 arviointiaineistoarvioinnin (2) perustana oleva aineisto

501 arviointimenetelmäarvioinnissa (2) käytettävä menetelmä, jolla oppilaan tai opiskelijan oppiminen, osaaminen tai oppimistulokset todetaan

502 arviointikriteeriperuste, jonka avulla arvioinnin (1) tai arvioinnin (2) kohteen tai kohteiden arvo, tila tai keskinäinen järjestys määritetään

503 päättöarvioinnin kriteeriarviointikriteeri, jota käytetään perusopetuksen oppilaan kunkin oppiaineen päättöarvosanaa muodostettaessa ja joka perustuu oppiaineelle määriteltyyn arvosanaan 8 vaadittavaan tietoja taitotasoon

511 arvioinnin tarkistaminenratkaisu, jossa osaamisen arvioijat opiskelijan kirjallisesta pyynnöstä tarkistavat osaamisen arviointia tai hylkäävät pyynnön

510 arvioinnin tarkistuspyyntökirjallinen pyyntö, jolla ammatillisen koulutuksen opiskelija hakee arvioinnin tarkistamista saamaansa osaamisen arviointiin

508 arvioinnin uusiminen (1)toiminta, jossa oppija, joka ei ole suorittanut hyväksytysti koulutukseen (2) kuuluvia opintoja tai jonka arviointi (2) tai osaamisen arviointi on hylätty, tekee opintosuorituksensa uudelleen tai osoittaa osaamisensa uudelleen

509 arvioinnin uusiminen (2)ratkaisu pyyntöön tehdä uusi päättöarviointi tai sellainen arviointi (2), johon liittyy opinnoissa etenemistä tai vuosiluokalle jättämistä koskeva päätös

513 arvioinnin oikaisuratkaisu pyyntöön arvioinnin uusimisen (2) tai arvioinnin tarkistamisen muuttamisesta tai - korkeakoulussa (1) - arvioinnin (2) muuttamisesta

512 arvioinnin oikaisupyyntöpyyntö, jolla arvioinnin uusimiseen (2), arvioinnin tarkistamiseen tai - korkeakoulussa (1) - arviointiin (2) tyytymätön huoltaja tai oppija hakee arvioinnin oikaisua

514 arvosanaarvioinnin (2) tuloksena oppilaalle, opiskelijalle tai tutkinnon suorittajalle annettava, järjestetystä joukosta valittava numeerinen tai sanallinen ilmaus

515 arvosana-asteikkoasteikko, joka määrittää arvosanojen keskinäisen järjestyksen ja suhteet

516 arvosanan korottaminentoiminta, jossa oppija uusii arvioinnin (2) tai osaamisen arvioinnin perustana olleen opintosuorituksen tai muun suorituksen tai tekee lisäsuorituksen saadakseen korkeamman arvosanan

KOOSTUMUS-SUHDE


HIERARKIA-SUHDE


TÄYDENTÄVÄTIETO

jaottelu-peruste


6.9.5.1 Arvioinnin tarkistaminen, uusiminen ja oikaisu sekä arvosanan korottaminen

508arvioinnin uusiminen (1)

määritelmätoiminta, jossa oppija, joka ei ole suorittanut hyväksytysti koulutukseen (2) kuuluvia opintoja tai jonka arviointi (2) tai osaamisen arviointi on hylätty, tekee opintosuorituksensa uudelleen tai osoittaa osaami-sensa uudelleen

huomautusKs. myös osaamisen osoittaminen.




509arvioinnin uusiminen (2)

määritelmäratkaisu pyyntöön tehdä uusi päättöarviointi tai sellainen arviointi (2), johon liittyy opinnoissa etene-mistä tai vuosiluokalle jättämistä koskeva päätös

huomautusPerusopetuksessa pyyntö arvioinnin uusimisesta (2) on tehtävä kahden kuukauden kuluessa tiedon saamisesta.

Perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa arvioinnin uusimista (2) koskevan ratkaisun antaa oppilaitoksen rehtori.

Ratkaisu voi olla uuden arvioinnin (2) tekeminen tai pyynnön hylkääminen.

Ammatillisessa koulutuksessa perusopetuksen käsitettä arvioinnin uusiminen (2) vastaa lähinnä arvioinnin tarkistaminen.

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen osalta vrt. arvioinnin oikaisu.




510arvioinnin tarkistuspyyntö

määritelmäkirjallinen pyyntö, jolla ammatillisen koulutuksen opiskelija hakee arvioinnin tarkistamista saamaansa osaamisen arviointiin

huomautusMikäli opiskelija on tyytymätön osaamisen arviointiin, hän voi tehdä osaamisen arvioijille arvioinnin tarkistuspyynnön.

Perusopetuksessa ammatillisen koulutuksen käsitettä arvioinnin tarkistuspyyntö vastaa lähinnä käsite arvioinnin uusimispyyntö.

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen osalta vrt. arvioinnin oikaisupyyntö.




254


511arvioinnin tarkistaminen

määritelmäratkaisu, jossa osaamisen arvioijat opiskelijan kirjallisesta pyynnöstä tarkistavat osaamisen arviointia tai hylkäävät pyynnön

huomautusJos ammatillisen tutkintokoulutuksen opiskelija on tyytymätön arvioinnin tarkistamista koskevaanpäätökseen, hän voi pyytää arvioinnin oikaisua asianomaiselta työelämätoimikunnalta. Valmen-tavan koulutuksen opiskelija pyytää arvioinnin oikaisua rehtorilta.

Ks. myös arvioinnin tarkistuspyyntö.

Perusopetuksessa ammatillisen koulutuksen käsitettä arvioinnin tarkistaminen vastaa lähinnä käsite arvioinnin uusiminen (2).

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen osalta vrt. arvioinnin oikaisu.




512arvioinnin oikaisupyyntö

määritelmäpyyntö, jolla arvioinnin uusimiseen (2), arvioinnin tarkistamiseen tai – korkeakoulussa (1) – arviointiin (2) tyytymätön huoltaja tai oppija hakee arvioinnin oikaisua

huomautusArvioinnin oikaisupyynnön voi tehdä oppilaan huoltaja tai 15-vuotias tai sitä vanhempi oppilas tai opiskelija itse.

Perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa arvioinnin oikaisupyynnön on oltava kirjallinen, ja pyyntö osoitetaan aluehallintovirastolle.

Ammatillisessa tutkintokoulutuksessa arvioinnin oikaisupyynnön on myös oltava kirjallinen, ja pyyntö osoitetaan ammatillista koulutusta koskevan lain mukaisesti työelämätoimikunnalle ja valmentavassa koulutuksessa rehtorille.

Yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa opiskelija voi yliopistolain 558/2009 ja ammattikorkea-koululain 932/2014 mukaan suullisesti tai kirjallisesti pyytää oikaisua opintosuorituksensa arviointiin (2) tai muualla suoritettujen opintojensa tai muulla tavoin osoitetun osaamisensa hyväksilukemiseen. Opintosuorituksen arviointia (2) koskeva oikaisupyyntö on tehtävä arvos-telun suorittaneelle opettajalle. Hyväksilukemista koskeva oikaisupyyntö on tehtävä päätöksen tehneelle.

Yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa arvioinnin oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen (arvioinnin oikaisu) saa vaatia oikaisua tutkintolautakunnalta tai muulta siihen tehtävään määrä-tyltä toimielimeltä siten kuin hallintolaissa säädetään.


Luokka: perusopetus, ammatillinen koulutus lukiokoulutus, korkeakoulut


255




513arvioinnin oikaisu sv rättelse av bedömning; bedömningskorrigering (om enskilda elevers vitsord) en rectification of an assessment; appeal

rather than: challenge

määritelmäratkaisu pyyntöön arvioinnin uusimisen (2) tai arvioinnin tarkistamisen muuttamisesta tai – korkeakou-lussa (1) – arvioinnin (2) muuttamisesta

huomautusArvioinnin oikaisua voi pyytää oppilaan huoltaja tai 15-vuotias tai sitä vanhempi oppilas tai opis-kelija itse.

Perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa kirjallinen arvioinnin oikaisupyyntö osoitetaan aluehal-lintovirastolle. Aluehallintoviraston ratkaisuna voi olla kyseisen arvioinnin uusimista (2) koskevan hallintopäätöksen muuttaminen, hallintopäätöksen kumoaminen, arvioinnin oikaisua koskevan vaatimuksen hylkääminen tai asian palauttaminen rehtorille uudelleen käsiteltäväksi.

Ammatillisessa koulutuksessa arvioinnin oikaisu koskee vain osaamisen arviointia ja ammatil-lisen koulutuksen järjestäjä voidaan perustellusta syystä myös edellyttää asettamaan uudet osaamisen arvioijat.

Yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa opiskelija voi yliopistolain 558/2009 ja ammattikorkea-koululain 932/2014 mukaan pyytää oikaisua opintosuorituksensa arviointiin (2) tai muualla suori-tettujen opintojensa tai muulla tavoin osoitetun osaamisensa hyväksilukemiseen (ks. arvioinnin oikaisupyyntö).

Yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa arvioinnin oikaisupyynnön johdosta tehtyyn arvioinnin oikaisuun saa vaatia oikaisua tutkintolautakunnalta tai muulta siihen tehtävään määrätyltä toimi-elimeltä siten kuin hallintolaissa säädetään.




514arvosana; > numeroarvosana sv vitsord n; > siffervitsord n; ~ sifferbetyg n (numerotodistus) en grade

määritelmäarvioinnin (2) tuloksena oppilaalle, opiskelijalle tai tutkinnon suorittajalle annettava, järjestetystä joukosta valittava numeerinen tai sanallinen ilmaus

huomautusNumeromuotoinen arvosana voidaan antaa esimerkiksi asteikolta 4–10 (perusopetus ja lukio-koulutus) tai 1–5.

Esimerkki sanallisen ilmauksen muotoisesta arvosanasta on magna cum laude approbatur.



515arvosana-asteikko sv vitsordsskala

hellre än: bedömningsskala

en grading scale

määritelmäasteikko, joka määrittää arvosanojen keskinäisen järjestyksen ja suhteet

huomautusArvosana-asteikko on esimerkiksi perusopetuksessa käytettävä numeroasteikko 4–10.

Ruotsin termi bedömningsskala viittaa mihin tahansa arviointiasteikkoon.



256




516arvosanan korottaminen sv höjning av vitsord en grade improvement; grade rise

määritelmätoiminta, jossa oppija uusii arvioinnin (2) tai osaamisen arvioinnin perustana olleen opintosuorituksen tai muun suorituksen tai tekee lisäsuorituksen saadakseen korkeamman arvosanan

huomautusEsimerkki arvosanan korottamisesta on perusopetuksen päättöarvosanan korottaminen. Useim-miten kyseessä on tilanne, jossa perusopetuksen päättövaiheessa (9. luokalla) oleva oppilas haluaa korottaa tulevaan päättötodistukseensa annettavaa päättöarvosanaa. Tällöin oppilaalle annetaan mahdollisuuksia lisä- tai uusintanäytöin osoittaa parantunut osaamisensa. Perusope-tuksen päättöarvosanan korottaminen voi koskea myös jo annetussa päättötodistuksessa olevaaarvosanaa. Tällöin henkilön on hankittava mahdollisesta parantuneesta osaamisesta uusi eril-linen todistus.




6.10 Suoritusten hyväksilukeminen, osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

517opintosuorituksen hyväksilukeminen; opintosuorituksen hyväksiluku sv tillgodoräknande n av studieprestation en accreditation of prior learning (1); credit transfer (korkeakoulut)

määritelmätoimenpide, jossa opiskelijan aiempi opintosuoritus sisällytetään osaksi tavoitteena olevaa tutkintoa

huomautusOpintosuorituksen hyväksilukeminen voi tapahtua opintosuorituksen korvaamisen tai opintosuo-rituksen sisällyttämisen kautta.

Sekä osaamisen tunnistamisessa että osaamisen tunnustamisessa voi tapahtua opintosuori-tusten hyväksilukemista.


Käsitekaavio: Suoritusten hyväksilukeminen, osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

518opintosuorituksen korvaaminen sv ersättande av studieprestation en substitution of studies; substitution of a course; > substitution of a credit (korkeakoulut)

määritelmätoimenpide, jossa opiskelijan eri yhteydessä suorittaman opintosuorituksen todetaan vastaavan jotakin tavoitteena olevan tutkinnon tutkintovaatimusten kohtaa ja jossa tämä tutkintovaatimusten kohta koko-naan tai osittain korvataan eri yhteydessä suoritetulla opintosuorituksella

huomautusEsimerkiksi Helsingin yliopistossa matematiikkaa opiskeleva voi mahdollisesti korvata tutkinto-vaatimusten edellyttämän opintojakson Analyysi I Turun yliopistossa tehdyllä suorituksella Analyysi I.



257


519opintosuorituksen sisällyttäminen sv inkluderande av studieprestation en inclusion of studies; inclusion of a course; > inclusion of a credit

määritelmätoimenpide, jossa opiskelijan jossakin koulutusorganisaatiossa tekemä opintosuoritus sisällytetään osaksi toisen koulutusorganisaation tutkintoa ilman, että suoritus korvaa mitään sisällöllisesti tarkasti määriteltyä kohtaa tutkintovaatimuksissa

huomautusEsimerkiksi opiskelija sisällyttää kauppatieteen perusopinnot sivuaineeksi tutkintoonsa yliopis-tossa, jossa ei järjestetä kauppatieteen koulutusta (2).




520osaamisen tunnistaminen sv identifiering av den studerandes kunnande en identification of prior learning

määritelmätoimenpide, jossa koulutuksen järjestäjä selvittää hakijan esittämien asiakirjojen ja muiden mahdol-listen selvitysten perusteella hänen osaamisensa sekä muut lähtökohtansa suhteessa taito- tai osaa-misvaatimuksiin

huomautusOsaamisen tunnistamisen yhteydessä osaaminen viittaa myös ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomaan osaamiseen, josta hakijalla ei ole asiakirjoja, jotka riittävästi ilmaisisivat ammat-titaidon tason vastaavuutta vaatimusten kanssa.

Esimerkiksi ammatillisessa koulutuksessa asiantuntija selvittää hakijan saavuttaman osaamisen erilaisin menetelmin, mukaan lukien verkkosivusto www.osaan.fi. Tarvittaessa selvitykseen käytetään myös työpaikan asiantuntemusta. Osaamisen tunnistamisen perusteella asiantuntija ohjaa hakijan suoraan hakijalle soveltuvaan ja hänen valitsemaansa näyttötutkinnon tutkintosuo-ritukseen tai tutkinnon osan tai osien suoritukseen.


Käsitekaaviot: Henkilökohtaistaminen ammatillisessa koulutuksessa ja Suoritusten hyväksilukeminen, osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

521osaamisen tunnustaminen mieluummin kuin: aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen

sv erkännande av den studerandes kunnande; > erkännande av tidigare förvärvad kompetens en recognition of prior learning; accreditation of prior learning (2)

määritelmätoimenpide, jossa opiskelijan tai tutkinnon suorittajan suoritettavan tutkinnon perusteita vastaava mutta toisessa yhteydessä hankittu ja osoitettu osaaminen hyväksytään osaksi tutkintoa

huomautusOsaamisen tunnustamisessa hakija tai opiskelija esittää osaamisestaan todistukset ja asiantun-tija arvioi esitettyjen todistusten ja valitun tutkinnon tutkintovaatimusten vastaavuuden sekä esittää tutkinnon myöntäjälle osaamisen tunnustamista tutkinnoksi tai sen osaksi.

Ruotsin sana kompetens (ilmauksessa ”tidigare förvärvad kompetens”) viittaa yksittäiseen taitoon. Taito-käsite on suppeampi kuin käsite osaaminen.

Ks. myös opintosuorituksen sisällyttäminen, opintosuorituksen korvaaminen.

Vrt. tutkinnon tunnustaminen.



Käsitekaaviot: Henkilökohtaistaminen ammatillisessa koulutuksessa ja Suoritusten hyväksilukeminen, osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

258


Käsitekaavio 61. Suoritusten hyväksilukeminen, osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen.

259

toimenpide

toimenpide, jolla hyväksytään jotakin osaksi tutkintoa

toimenpide, jolla selvitetään hakijan lähtökohtia

157 tutkintovaatimuksetkorkeakoulun (1) opetussuunnitelman (2) osa, jossa kuvataan tutkinnon suorittamisen edellyttämät tiedot ja osaaminen



517 opintosuorituksen hyväksilukeminentoimenpide, jossa opiskelijan aiempi opintosuoritus sisällytetään osaksi tavoitteena olevaa tutkintoa

518 opintosuorituksen korvaaminentoimenpide, jossa opiskelijan eri yhteydessä suorittaman opintosuorituksen todetaan vastaavan jotakin tavoitteena olevan tutkinnon tutkintovaatimusten kohtaa ja jossa tämä tutkintovaatimusten kohta kokonaan tai osittain korvataan eri yhteydessä suoritetulla opintosuorituksella

519 opintosuorituksen sisällyttäminentoimenpide, jossa opiskelijan jossakin koulutusorganisaatiossa tekemä opintosuoritus sisällytetään osaksi toisen koulutusorganisaation tutkintoa ilman, että suoritus korvaa mitään sisällöllisesti tarkasti määriteltyä kohtaa tutkintovaatimuksissa

520 osaamisen tunnistaminentoimenpide, jossa koulutuksen järjestäjä selvittää hakijan esittämien asiakirjojen ja muiden mahdollisten selvitysten perusteella hänen osaamisensa sekä muut lähtökohtansa suhteessa taito- tai osaamisvaatimuksiin

521 osaamisen tunnustaminentoimenpide, jossa opiskelijan tai tutkinnon suorittajan suoritettavan tutkinnon perusteita vastaava mutta toisessa yhteydessä hankittu ja osoitettu osaaminen hyväksytään osaksi tutkintoa

KOOSTUMUS-SUHDE


HIERARKIA-SUHDE


TÄYDENTÄVÄTIETO

jaottelu-peruste


6.11 Opiskeluun ja tutkinnon suorittamiseen liittyvät maksut 522opiskelumaksu; opintomaksu; opiskelijamaksu

määritelmäkoulutukseen (1) osallistumisesta perittävä maksu

huomautusTermi opiskelumaksu on käytössä vapaan sivistystyön lainsäädännössä sekä ammattitutkinto-koulutuksessa ja erikoisammattitutkintokoulutuksessa. Vapaassa sivistystyössä opiskelumaksuasaatetaan nimittää myös kurssimaksuksi, lukukausimaksuksi tai lukuvuosimaksuksi.


Luokka: ammatillinen koulutus, vapaa sivistystyö, yleinen/yhteinen

Käsitekaavio: Opiskeluun ja tutkinnon suorittamiseen liittyvät maksut

523lukukausimaksu; ~ lukuvuosimaksu sv terminsavgift; ~ läsårsavgift (lukuvuosimaksusta) en tuition fee /GB/; ~ annual tuition fee (lukuvuosimaksusta)

rather than: tuition (2) /US/

määritelmäkoulutuksesta (1) lukukautta kohti perittävä opiskelumaksu

huomautusTermillä lukuvuosimaksu viitataan lukuvuotta kohti perittävään opiskelumaksuun.

Lainsäädännössä termi lukuvuosimaksu (tai lukukausimaksu) on käytössä ainoastaan korkea-koulujen (1) osalta. Kuitenkin myös muilla koulutusasteilla (esim. perusopetuksessa erityisen koulutustehtävän saaneilla oppilaitoksilla sekä vapaassa sivistystyössä) perittäviä maksuja voidaan nimittää lukukausi- tai lukuvuosimaksuiksi.

Suomen korkeakouluissa (1) lukukausimaksu on käytössä EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tule-ville opiskelijoille vieraskielisessä koulutuksessa.

Englannin sana tuition viittaa opetukseen (1) ja opettamiseen. Amerikanenglannissa termi tuition viittaa myös opetukseen liittyvään maksuun, kuten lukukausimaksuun; brittienglannissa tuition-sanan perään on lisättävä ’fee’. On suositettavampaa käyttää sanaa tuition opetuksesta ja tuitionfee opetukseen liittyästä maksusta, jotta käsitteiden välille saadaan tehtyä ero.


Luokka: perusopetus, korkeakoulut, vapaa sivistystyö


524tutkintomaksu

määritelmätutkintoon osallistumisesta perittävä maksu

huomautusEsimerkiksi ylioppilastutkintoon osallistuvalta tutkintomaksu peritään tutkintoon ilmoittautumisen yhteydessä.



260


525ylioppilaskunnan jäsenmaksu sv studentkårens medlemsavgift; studentkårsavgift en student union membership fee

määritelmämaksu, joka peritään ylioppilaskunnan jäsenyydestä

huomautusJäsenmaksu on yliopistojen perustutkinto-opiskelijoille pakollinen.




526YTHS-maksu; Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön maksu sv SHVS-avgift; avgift för studenternas hälsovårdsstiftelse en Finnish Student Health Service fee

rather than: FSHS fee

määritelmäterveydenhuoltopalveluista korkeakoulun (1) lukukausi-ilmoittautumisen yhteydessä perittävä maksu

huomautusYTHS-maksu on opiskelijalle pakollinen, jos hän ilmoittautuu läsnä olevaksi.




527(vanhentunut)maksu tutkinnon järjestämisestä

määritelmämaksu, joka voidaan periä ammattitutkintoon tai erikoisammattitutkintoon osallistuvalta, joka suorittaa tutkinnon osallistumatta tutkintoon valmistavaan koulutukseen (2)




261


Käsitekaavio 62. Opiskeluun ja tutkinnon suorittamiseen liittyvät maksut.

262

230 lukuvuosivuoden mittainen jakso, jollaisiin oppilaitoksen tai korkeakoulun (1) toiminta ja työskentely jaetaan

lukuvuosimaksu

maksu

koulutukseen (1) tai tutkintoon liittyvä maksu

muu opiskeluun liittyvä maksu

229 lukukausiopetuksen (1) järjestämistä jaksottava osa lukuvuotta


523 lukukausimaksukoulutuksesta (1) lukukautta kohti perittävä opiskelumaksu

524 tutkintomaksututkintoon osallistumisesta perittävä maksu

525 ylioppilaskunnan jäsenmaksumaksu, joka peritään ylioppilaskunnan jäsenyydestä

526 YTHS-maksuterveydenhuoltopalveluista korkeakoulun (1) lukukausi-ilmoittautumisen yhteydessä perittävä maksu

522 opiskelumaksukoulutukseen (1) osallistumisesta perittävä maksu

459 ylioppilastutkintolukiokoulutuksen oppimäärän mukainen valtakunnallinen yleissivistävä tutkinto

KOOSTUMUS-SUHDE


HIERARKIA-SUHDE


TÄYDENTÄVÄTIETO

jaottelu-peruste


6.12 Muita koulutuksen toteuttamiseen/läpivientiin ja opintoprosesseihin liittyviä käsitteitä

528aamu- ja iltapäivätoiminta

määritelmäperusopetuksen oppilaille ennen koulupäivää tai sen jälkeen järjestettävä vapaaehtoinen toiminta

huomautusAamu- ja iltapäivätoiminta on tarkoitettu 1- ja 2-luokkalaisille sekä niille muiden vuosiluokkien oppilaille, jotka saavat erityistä tukea (1).

Aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisestä on säädetty perusopetuslaissa (628/1998). Opetus-hallitus päättää aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteista.

Aamu- ja iltapäivätoimintaa ovat esimerkiksi koulun kerhotoiminta ja taiteen perusopetus. Toiminnan järjestäjinä voivat olla esimerkiksi peruskoulut (1), kunnan nuorisopalvelut, järjestöt taiseurakunnat.


529koulun kerhotoiminta

määritelmäperusopetuksen oppilaille järjestetty vapaa-ajan toiminta, jonka lähtökohtana ovat peruskoulun (1) kasvatukselliset, opetukselliset ja ohjaukselliset tavoitteet

huomautusPerusopetuslain (628/1998, 47 §) mukaan perusopetuksen yhteydessä voidaan oppilaille järjestää kirjastotoimintaa, kerhotoimintaa ja muuta opetukseen (1) läheisesti liittyvää toimintaa.

Koulun kerhotoimintaa järjestetään perusopetuksen yhteydessä oppituntien ulkopuolella. Kerho-toiminnan tavoitteena on olla monipuolista, lasten ja nuorten kasvua tukevaa toimintaa, joka vakiintuu osaksi lasten ja nuorten iltapäivää.


Luokka: perusopetus

530kodin ja oppilaitoksen yhteistyö

määritelmätoiminta, jossa huoltajilla on mahdollisuus yhdessä opettajan ja oppilaiden kanssa osallistua oppilai-toksen opetus- ja kasvatustyön suunnittelemiseen ja arviointiin (1)

huomautusPerusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (1) mukaan huoltajille tulee antaa tietoa opetussuunnitelmasta (1), opetuksen (1) järjestämisestä, oppilashuollosta ja mahdollisuudesta osallistua kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön.


263




7 MUITA OPETUSTOIMEEN LIITTYVIÄ KÄSITTEITÄ 531ammattiala

määritelmäammatteja koskeva luokittelu, joka kuvaa ammattien sijoittumista yhteiskunnan tai työelämän aloille

huomautusAmmattialoja ovat esimerkiksi elektroniikka, sähköteollisuus ja kauneudenhoitoala.


532elinikäinen oppiminen

määritelmäoppiminen, joka jatkuu ihmisen koko eliniän

huomautusElinikäisen oppimisen käsitteellä halutaan korostaa, että oppimista tapahtuu myös muulloin kuin esimerkiksi perusopetuksen aikana tai henkilön ensimmäiseen tutkintoon tähtäävässä koulutuk-sessa (1). Elinikäinen oppiminen alkaa jo ennen oppivelvollisuutta ja jatkuu termin mukaisesti elämänkaaren loppuun saakka.

Elinikäistä oppimista tapahtuu paitsi erilaisissa koulutuksissa (2), myös kaikissa arjen ja työn tilanteissa.


533elinikäisen oppimisen avaintaidot

määritelmätaidot ja osaaminen, joita tarvitaan jatkuvassa oppimisessa, tulevaisuuden ja uusien tilanteiden haltuunotossa sekä työelämän muuttuvissa olosuhteissa

huomautusTässä annetun määritelmän lähde on Euroopan parlamentin ja neuvoston suositus elinikäisen oppimisen avaintaidoista (2006/962/EY). Suosituksen mukaiset kahdeksan avaintaitoa ovat 1) viestintä äidinkielellä; 2) viestintä vierailla kielillä; 3) matemaattinen osaaminen ja perusosaa-minen luonnontieteiden ja tekniikan aloilla; 4) digitaaliset taidot; 5) oppimistaidot; 6) sosiaaliset jakansalaistaidot; 7) aloitekyky ja yrittäjyys ja 8) tietoisuus kulttuurista ja kulttuurin ilmaisumuodot.

Ks. myös elinikäinen oppiminen.


534<koulutus, työnhaku>kelpoisuus sv behörighet en eligibility (2); qualification (2); competence; meet the requirements verb

määritelmäominaisuus, joka ilmentää sitä, että henkilö täyttää koulutukseen (2) tai työtehtävään valituksi tule-misen edellytykset

huomautusKoulutukseen (2) liittyvien edellytysten täyttämiseen viitataan täsmällisemmin termillä hakukel-poisuus.

Työtehtävään liittyvien edellytysten täyttämisessä voidaan joissakin tapauksissa erottaa toisis-taan lähikäsitteet kelpoisuus ja pätevyys.

Ks. myös pääsyvaatimukset.



264


535koulunkäyntihistoria

määritelmätieto oppilaitoksista, joissa oppilas on opiskellut

huomautusKoulunkäyntihistoria on usein opintohallintojärjestelmään liittyvä, ja historiatietoja kerätään esimerkiksi koulunvaihtotilanteissa.


536lähtökoulu

määritelmäperuskoulu (1), josta oppilas siirtyy kesken oppivelvollisuuden suorittamisen toiseen peruskouluun (1) tai perusopetuksen päätyttyä jatko-opintoihin


Luokka: perusopetus

537muutoksenhaku

määritelmätoimenpide, jolla tuomioistuimelta tai muulta muutoksenhakuviranomaiselta pyritään saamaan muutos hallintoviranomaisen tai tuomioistuimen ratkaisuun

huomautusAmmatillisessa koulutuksessa muutoksenhaku osoitetaan hallinto-oikeudelle, jos se koskee opiskelijalle annettavaa kirjallista varoitusta, opiskelijan määräaikaista erottamista, asuntolasta erottamista, opiskeluoikeuden pidättämistä tai säädettyjä etuja ja oikeuksia.

Ammatillisessa koulutuksessa muutoksenhaku osoitetaan opiskelijoiden oikeusturvalautakun-nalle, jos se koskee opiskeluoikeuden peruuttamista tai opiskeluoikeuden palauttamista.



538<ammatillinen koulutus>oikaisuvaatimus

määritelmäaluehallintovirastolle osoitettu vaatimus, jolla haetaan oikaisua ammatillisesta koulutuksesta annetussalaissa tarkoitettuun päätökseen

huomautusAmmatillisessa koulutuksessa oikaisuvaatimus voi koskea opiskelijaksi ottamista, opiskelijalle annettavaa erityistä tukea (2) tai osaamisen arvioinnin mukauttamista, ammattitaitovaatimuk-sista ja osaamistavoitteista poikkeamista, valmentavien koulutusten suoritusaikaa, opiskelijan eronneeksi katsomista sekä huumausainetestiä koskevan todistuksen esittämisvelvollisuutta.



539opetustila sv undervisningsutrymme; undervisningslokal en teaching facilities; > classroom; > lecture room

määritelmäfyysinen tila, jossa opetusta (1) järjestetään

huomautusOpetustiloja ovat esimerkiksi luentosali, auditorio ja kielistudio.

Vrt. opiskelutila, oppimisympäristö.



265


540opiskelijakunta sv studerandekåren student association

rather than: student body; student union (2)

määritelmäammattikorkeakoulun opiskelijoiden julkisoikeudellinen yhteisö

huomautusAmmattikorkeakoulun opiskelijakuntaan kuuluminen on vapaaehtoista; vrt. ylioppilaskunta.

Opiskelijakunnan vastineina tavataan myös termejä student body ja student union, mutta niiden käyttöä ei suositella. Student body viittaa oppilaitoksen kaikkien opiskelijoiden muodostamaan kokonaisuuteen. Student union puolestaan on yliopistojen vastaavan käsitteen, ylioppilas-kunnan, englanninkielinen vastine.

Vrt. oppilaskunta, ylioppilaskunta.



541opiskelijanumero sv elevnummer n (perusopetus; toisen asteen koulutus); studienummer (erityisesti perusopetus ja lukiokoulutus);

studentnummer n (1) (korkeakoulut); studerandenummer n (korkeakoulut); ~ matrikelnummer (korkeakoulut juhlavissa yhteyksissä) inte: inlärandenummer (1)

en student number

määritelmäkoulutusorganisaation sisäisessä käytössä oleva oppilaan tai opiskelijan yksilöivä tunnus

huomautusRuotsin termeistä: Joissakin yliopistoissa termi matrikelnummer on täysi synonyymi termeille studentnummer (1) ja studerandenummer. Toisissa yliopistoissa matrikelnummer on puolestaan lähinnä historiallinen ja juhlavissa yhteyksissä käytettävä termi. Joissakin yliopistoissa studeran-denummer- ja matrikelnummer-nimiset tunnukset muodostetaan keskenään eri tavalla.

Vrt. oppijanumero.



542opiskelijapalaute sv studentrespons en student feedback

määritelmätoiminta, jossa opetukseen (1) tai koulutuksen toteutukseen osallistunut oppija antaa tietoa niitä koske-vista näkemyksistään huomioonotettavaksi opetuksen (1) tai koulutuksen (2) arvioimisessa, suunnitte-lussa ja kehittämisessä, tai tällaisen toiminnan tulos

huomautusOpetukseen (1) tai koulutuksen toteutukseen osallistunut opiskelija voi olla velvoitettu tai oikeu-tettu antamaan siitä palautetta.


266


543opiskelutila sv studierum n en study facilities pl; learning facilities pl

määritelmätila, joka on tarkoitettu oppijan itsenäiseen opiskeluun

huomautusEsimerkkejä opiskelutiloista ovat ryhmätyöskentelytila ja mikroluokka.

Vrt. opetustila.



544oppijanumero sv nationellt elevnummer n; studentnummer n (2)

inte: inlärandenummer n (2)

en national learner ID

määritelmäoppijan yksilöivä valtakunnallinen tunnus

huomautusOppijanumeroa voidaan käyttää yksilöintiin ja indeksointiin, ja sitä voivat käyttää niin koulu-tuksen ja opetuksen järjestäjät kuin viranomaisetkin.

Henkilölle luodaan oppijanumero, kun hän asioi ensimmäistä kertaa Opintopolku-palvelussa.

Oppijanumero on valtakunnallisesti yksikäsitteinen, joten sitä voidaan käyttää korvaamaan koulutusorganisaatioiden paikalliset opiskelijanumerot ja -tunnukset. Oppijanumero on 11 numeroa pitkä luku, jonka viimeinen numero on tarkistusmerkki. Teknisesti oppijanumero rakentuu osaksi JHS 159:n ohjeistamaa ISO OID -yksilöintitunnusta (International Standard Organization: Object Identifier). ISO OID -koodi on puurakenteinen hierarkia, jonka haara 1.2.246.562.24 on varattu Oppijanumerolle.

Laissa 1058/1998 (laki opiskelijavalintarekisteristä, korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovaran-nosta ja ylioppilastutkintorekisteristä) oppijanumeron ruotsinkielisenä vastineena käytetään termiä studentnummer. Tämän termin sijaan voi käyttää termiä nationellt elevnummer niissä yhteyksissä, joihin termi studentnummer ei konnotaatioidensa vuoksi sovi, kuten esimerkiksi toisen asteen koulutuksen opiskelijoista (ruotsin sana ’student’ viittaa ylioppilaaseen ja korkea-kouluopiskelijaan).



545oppilaskunta

määritelmäperusopetusta antavan oppilaitoksen oppilaiden tai toisen asteen oppilaitoksen opiskelijoiden julkisoi-keudellinen yhteisö

huomautusVrt. opiskelijakunta, ylioppilaskunta



267



546koulutusmateriaali; > kurssimateriaali sv utbildningsmaterial en educational material; > course material (erityisesti korkeakoulut; kurssimateriaalista)

määritelmäaineisto, jota opettaja tai oppija käyttää opetuksen (1) yhteydessä

huomautusKäsite koulutusmateriaali kattaa oppijan käyttämän oppimateriaalin ja opettajan käyttämän opetusmateriaalin (esim. tehtävien ratkaisut).

Termillä kurssimateriaali viitataan esim. korkeakoulun (1) opintojaksolla käytettävään koulutus-materiaaliin.


547opetusmateriaali sv undervisningsmaterial; > lärarens material en teaching material; instructional material

määritelmäaineisto, jota opettaja käyttää opetuksen (1) yhteydessä tai jonka avulla opettaminen tapahtuu

huomautusOpettajan käyttämä opetusmateriaali voi poiketa oppijan käyttämästä oppimateriaalista esim. siten, että edellinen sisältää tehtävien ratkaisut.


548oppimateriaali sv studiematerial; > elevens material en learning material; study material

määritelmäaineisto, jota oppija käyttää opetuksen (1) yhteydessä tai jonka avulla oppiminen tapahtuu

huomautusOppimateriaaleja voivat olla kirjat ja muut painotuotteet, audiovisuaaliset aineistot kuten televi-sio-ohjelmat sekä mm. erilaiset sähköiset aineistot.

Kullakin opintojaksolla käytettävä oppimateriaali voidaan mainita opetustarjontatietojen yhtey-dessä (kohdassa ”kurssin kirjallisuus”).



549<työnhaku>pätevyys; ammattipätevyys

määritelmäse, että henkilö täyttää työtehtävään liittyvät vaatimukset

huomautusTyötehtävään liittyvien vaatimusten täyttämisessä voidaan joissakin tapauksissa erottaa toisis-taan lähikäsitteet pätevyys ja kelpoisuus.


550työkokemus

määritelmätaitojen ja tietojen kokonaisuus, jonka työssäolo ja ammatillinen toiminta tuottaa


268


551ylioppilaskoe

määritelmäylioppilastutkinnon myöntämisen edellytyksenä oleva koe

huomautusLukiolain (629/1998, 18 §) mukaan ylioppilaskokeita järjestetään äidinkielessä ja kirjallisuu-dessa, toisessa kotimaisessa kielessä, vieraissa kielissä, matematiikassa ja reaaliaineissa. Jokainen ylioppilaskoe arvostellaan erikseen. Mikäli kokelas saa vähintään neljässä ylioppilasko-keessa hyväksytyn arvosanan tietyin lisäehdoin, hänelle myönnetään ylioppilastutkinto.



552ylioppilastutkintolautakunta

määritelmäopetus- ja kulttuuriministeriön alainen virasto, joka vastaa ylioppilastutkinnon johtamisesta, järjestämi-sestä ja toimeenpanosta sekä ylioppilastutkinnon hallinnosta

huomautusOpetus- ja kulttuuriministeriö nimittää ylioppilastutkintolautakunnan kolmeksi vuodeksi kerral-laan. Lautakunnalla on oikeus ottaa apujäseniä.



553ylioppilastutkinnon suoritusvuosi

määritelmävuosi, jona henkilölle on myönnetty ylioppilastutkinto



554ylioppilaskunnan jäsen sv studentkårsmedlem en student union member

määritelmä

huomautusYlioppilaskunnan jäsenyyden saa maksamalla jäsenmaksun. Jäsenyys oikeuttaa tiettyihin sosiaalipalveluihin ja taloudellisiin etuihin. Kaikkien yliopistojen ylempää korkeakoulututkintoa ja alempaa korkeakoulututkintoa suorittavien tulee maksaa ylioppilaskuntien jäsenmaksu ilmoittau-tuessaan läsnä olevaksi opiskelijaksi. Jatkotutkintoa suorittaville maksun suorittaminen on vapaaehtoista.



269

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980629#L4P18


555ylioppilaskunta sv studentkår en student union (1)

määritelmäyliopiston opiskelijoiden julkisoikeudellinen yhteisö

huomautusYliopistolain (558/2009) mukaan ylioppilaskuntaan kuuluvat kaikki yliopiston opiskelijat, jotka on otettu opiskelijoiksi alempaan korkeakoulututkintoon tai ylempään korkeakoulututkintoon johta-viin opintoihin, lukuun ottamatta tilauskoulutukseen osallistuvia opiskelijoita.

Ylioppilaskunta voi hyväksyä jäsenikseen myös muita yliopiston opiskelijoita, esimerkiksi jatko-opiskelijoita.

Vrt. oppilaskunta, opiskelijakunta.



270



8 LIITE: EUROPEAN CREDIT TRANSFER AND ACCUMULATION SYSTEM (ECTS) -TIETOELEMENTTIEN NIMIÄ JA SISÄLTÖKUVAUKSIA SUOMEKSI

Tässä OKSA-sanaston liitteessä on annettu noin 45 European Credit Transfer and Accumulation System (ECTS) -tietoelementin suomenkieliset nimet sekä lyhyet kuvaukset tietoelementtien sisällöstä.Tietoelementtien sisältökuvaukset on laadittu terminologisen sanastotyön periaatteista poikkeavalla tavalla.

8.1 Koulutustoimija (Learning Opportunity Provider) 556esteettömyys ja vammaisten tukipalvelut en GeneralInformationOnFacilitiesForStudentsWithSpecialNeeds

määritelmätietoa koulutustoimijan esteettömyydestä ja palveluista vammaisille opiskelijoille

huomautusECTS-tiedon kuvaus englanniksi: Descriptive information about facilities that would be useful to students with special needs contemplating study at an institution providing ECTS learning oppor-tunities


557hakukohteeseen liittyvän organisaation nimi; organisaation nimi; koulutustoimija (ECTS-termi) en InstitutionName

määritelmäkoulutustoimijan yksilöivä tunnus


558kansainväliset koulutusohjelmat; vieraskieliset koulutusohjelmat en GeneralInformationOnInternationalProgrammes

määritelmäkuvaus kansainvälisille opiskelijoille suunnatuista koulutusohjelmista (2)


559kieliopinnot en GeneralInformationOnLanguageCourses

määritelmätietoa koulutuksen järjestäjän tarjoamista kieliopinnoista


560opetuksen vastuuhenkilöt en InstitutionAcademicAuthorities

määritelmätietoa koulutuksen (2) suunnittelun, toteutuksen ja korvaavuuksien määrittelystä vastaavista henkilöistä


271


561opetuksen vuosikello en InstitutionAcademicCalendar

määritelmälukukausien ja periodien sekä opetustarjonnan ajankohdat kertova koulutustoimijan kalenteri


562opintojen rahoitus en GeneralInformationOnFinancialSupport

määritelmätietoa opintotuesta, stipendeistä ja muusta rahoitukseen liittyvästä


563opintojen tunnustamissäännöt organisaatiossa en InstitutionMainUniversityRegulations

määritelmäopintojen hyväksilukemista koskeva koulutustoimijan ohjeisto


564opiskelijapalvelut; opintotoimisto; ~ hakutoimisto (ammattikorkeakoulut) en GeneralInformationOnStudentAffairsOffice

määritelmätietoa opiskelijapalveluiden yhteystiedoista ja palveluista


565opiskelijaruokailu en GeneralInformationOnMeals

määritelmätietoa ruokailusta, opiskelijaravintoloista ja opiskelijalounaan hinnoista


566organisaation ECTS-koordinaattori en InstitutionalEctsCoordinator

huomautusECTS User’s Guide -dokumentissa ei ole nimetty/määritelty organisaation ECTS-koordinaatto-ria. Annettu tarkkuustaso kuvattavalle asialle on yleisempi: organisaation tiedoista tulee löytyä kuvaus opiskelijalle tarjottavista opintopalveluista. Kyseessä on siis koulutustoimijan itse määrit-telemä ja asettama kansainvälisiin opintohallintoasioihin liittyvä vastuurooli.


567opintoihin liittyvät työharjoittelut en GeneralInformationOnInternships

määritelmätietoa siitä, miten työharjoittelun voi liittää opintoihin, mahdollisesta rahoituksesta ja opintopisteistä sekä työpaikan hankkimismenettelyistä


272


568organisaation yleiskuvaus en InstitutionGeneralDescription

määritelmäkoulutustoimijaa koskevaa tietoa, josta käy ilmi mm. organisaation tyyppi


569opiskelijajärjestöt en GeneralInformationOnStudentAssociations

määritelmätietoa opiskelijajärjestöjen toiminnasta ja yhteistyöstä korkeakoulun (1) kanssa


570terveydenhuoltopalvelut en GeneralInformationOnMedicalFacilites

määritelmätietoa opiskelijaterveydenhuollosta (ml. yhteystiedot ja hinnat) (ks. OKSA-sanaston käsite opiskeluter-veydenhuolto)


571tietoa elämisen kustannuksista en GeneralInformationOnCostOfLiving

määritelmäopiskelijaa ohjaavaa tietoa siitä, mihin kaikkeen opintojen rahoituksen tulisi riittää


572tietoa opiskelijaliikkuvuudesta en GeneralInformationForMobileStudents

määritelmäkäytännön tietoa vaihto-opiskelijoille, vaihtoon lähteville, koko tutkinnon suorittamista harkitseville ulko-mailla asuville ja yhteistutkinnoista kiinnostuneille henkilöille (vrt. OKSA-sanaston käsite opiskelijaliik-kuvuus)


573tietoa opiskelijaliikunnasta en GeneralInformationOnSportsFacilities

määritelmätietoa koulutustoimijan, opiskelijajärjestöjen ja muiden yhteistyötahojen opiskelijoille tarjoamista liikun-tapalveluista


574tietoa oppimisympäristöstä en GeneralInformationOnStudyFacilities

määritelmäkonkreettinen kuvaus opetuksen (1) fyysisistä (mm. tilat, välineet ja opetusmateriaalit) ja tietoteknisistä resursseista (vrt. OKSA-sanaston käsite oppimisympäristö)


273


575tietoa vakuutuksista en GeneralInformationOnInsurance

määritelmäkoulutustoimijan tarjoamaa tietoa opiskelun aikaisista vakuutuksista


576valintamenettely (ECTS-termi) en InstitutionAdmissionProcedures

määritelmätietoa opiskelijavalintojen toteutuksesta


577vapaa-ajanpalvelut en GeneralInformationOnExtraMuralAndLeisureFacilities

määritelmätietoa tarjolla olevista vapaa-aikaan liittyvistä palveluista


8.2 Koulutus (Learning Opportunity) 578arviointikriteerit (ECTS-termi) en DegreeProgrammeExaminationAndAssesmentRegulations

määritelmäsanallinen kuvaus arviointikriteereistä (vrt. OKSA-sanaston käsite arviointikriteerit)


579arviointimenetelmät (ECTS-termi) en CourseUnitAssessmentMethods

määritelmämenetelmä, jolla opiskelijan tai tutkinnon suorittajan osaaminen mitataan ja todetaan (vrt. OKSA-sa-naston käsite arviointimenetelmä)

huomautusEsimerkiksi kirjalliset kokeet, testit, haastattelut, portfoliot.


580jatko-opintomahdollisuudet en DegreeProgrammeAccessToFurtherStudies

määritelmätietoa mahdollisista jatko-opintoväylistä


274


581koulutukselliset ja ammatilliset tavoitteet en DegreeProgrammeEducationAndProfessionalGoals

määritelmäkuvaus siitä, mitä oppija tietää, ymmärtää tai kykenee tekemään koulutuksen (2) suoritettuaan (vrt. OKSA-sanaston käsite osaamistavoitteet)


582koulutuksen nimi; tutkintoon johtavan koulutuksen nimi en DegreeProgrammeTitle

määritelmäkoulutuksen (2) yksilöivä, luonnollista kieltä oleva tunnus


583koulutuksen rakenne (ECTS-termi) en DegreeProgrammeStructureDiagram

määritelmäosat, joista tutkintoon johtavat tai koulutukseen (2) kuuluvat opinnot koostuvat (vrt. OKSA-sanaston käsite tutkintorakenne (1))

huomautusKoulutuksen rakenne esitetään kaaviona ja kuvauksena. Koulutuksen rakenne -tiedoista ilme-nevät osat, joista opinnot koostuvat, sekä tutkinnon osien laajuudet ja mahdollisesti suoritusaika-taulu.


584koulutuksen tyyppi en LearningOpportunityType

määritelmätieto siitä, minkä tyyppinen koulutus (2) on kyseessä

huomautusArvoja ovat esimerkiksi tutkinto, tutkinnon osa, opintokokonaisuus ja opintojakso.


585koulutustunnus mieluummin kuin: koulutusmoduulitunnus

sv id n för utbildning

määritelmäoppilaitoksen tai korkeakoulun (1) koulutukselle (2) antama tunnus

huomautusKoulutustunnus voidaan antaa Learning Opportunitylle tai LO-instancelle.

Tunnuksen on oltava yksikäsitteinen kontekstissa, jossa sitä käytetään.


586kuvaus valmistumiseen vaadittavista opinnäytetöistä; kuvaus valmistumiseen vaadittavista loppukokeista en DegreeProgrammeFinalExamination

määritelmäsanallinen kuvaus koulutuksen (2) loppukokeista/opinnäytetyöstä


275


587luennoitsija (ECTS-termi); opettaja (ECTS-termi) en Lecturer

määritelmäkoulutuksen (2) sisällöllisestä toteutuksesta vastaava henkilö

huomautusVrt. OKSAn käsite opettaja.


588ohjeellinen suoritusvuosi en CourseUnitYearOfStudy

määritelmätieto siitä, millä vuosiluokalla opintojakso on tarkoitus suorittaa


589opetuskieli (ECTS-termi); opetuskielet (ECTS-termi) en LanguageOfInstruction

määritelmäkieli, jolla opetusta (1) annetaan (vrt. OKSA-sanaston käsite koulutusorganisaation opetuskieli)


590opetusmenetelmät en CourseUnitTeachingMethods

määritelmäkuvaus opetusmenetelmistä


591opintojakso (ECTS-termi); kurssi (ECTS-termi); opinto (ECTS-termi) en CourseUnit

määritelmävrt. OKSA-sanaston käsite opintojakso


592opintojakson kuvaus en CourseUnitContent

määritelmäkuvaus opintojakson sisällöstä


593opintojakson nimi; kurssin nimi; opinnon nimi en CourseUnitTitle

määritelmäopintojakson yksilöivä tunnus


276


594opintojakson taso; kurssin taso; opinnon taso en CourseUnitLevel

määritelmäkansallisella tasolla käytetyn tasoluokituksen mukainen tieto

huomautusEsimerkiksi korkeakouluissa (1) perusopinnot, aineopinnot ja syventävät opinnot.


595opintojakson tunnus; kurssin tunnus; opinnon tunnus en CourseUnitCode

määritelmäopintojakson, kurssin tai opinnon yksiselitteisesti yksilöivä tunnus


596opintojakson tyyppi (ECTS-termi); kurssin tyyppi; opinnon tyyppi en CourseUnitType

määritelmäopintojakson, kurssin tai opinnon pakollisuutta kuvaava tieto


597oppimateriaali (ECTS-termi); > kirjallisuus en CourseUnitRecommendedReading

määritelmäaineisto, jota käytetään opetuksessa (1) tai jonka avulla oppiminen tapahtuu (vrt. OKSA-sanaston käsite oppimateriaali)


598pääsyvaatimukset; edellytykset en prerequisite

määritelmävaatimukset, jotka hakijan tai opiskelijan täytyy täyttää päästäkseen koulutukseen (2) tai tietylle opinto-jaksolle

huomautusEsimerkiksi mitä opintoja tai millainen työkokemus hakijalla on oltava.

Vrt. OKSA-sanastossa määritelty osittain vastaava käsite hakukelpoisuus.


599toistuva opetuksen järjestämisajanjakso en CourseUnitTermPattern

huomautusEsimerkiksi ”syyslukukausittain”, ”joka toinen vuosi kevätlukukaudella”, ”vuosittain periodissa 2”.


277


600tutkintonimike (ECTS-termi) en qualification (ECTS)

määritelmänimike, jota henkilö voi käyttää, kun hän on suorittanut jonkin tutkinnon (vrt. OKSA-sanaston käsite tutkintonimike)


278

Englanninkielinen hakemisto / English index

Englanninkielinen hakemisto / English indexNumbers in the index refer to the term record numbers.

academic advice ..................................................390academic continuing education ...........................332academic degree .................................................449academic staff .......................................................72academic support services ..................................395academic year .....................................................230academy ................................................................64accepting an offered student place ......................204accepting an offer of admission ...........................204accepting a student place ....................................204accreditation of prior learning (1) .........................517accreditation of prior learning (2) .........................521additional application round .................................217admission based on prior academic record .........249admission decision ..............................................242admission of a student .........................................233admission offered ................................................270admission point ....................................................236admission queue .................................................266admission ranking phase .....................................261admission score ..................................................236admission status ..................................................268admissions criteria ...............................................234admissions procedure (1) ....................................206admissions procedure (2) ....................................264admissions proposal ............................................273admissions result .................................................269admissions type listing .........................................266admitted ...............................................................250admitted student (2) ...............................................99admitted student (1) .............................................250admittee ...............................................................250adult education and training .................................325advance assignments ..........................................243advanced studies ................................................145alumna .................................................................107alumnae ...............................................................107alumni ..................................................................107alumnus ...............................................................107ancillary student support services ........................395annual registration ...............................................379annual tuition fee .................................................523appeal ..................................................................513applicant ..............................................................199applicant category ...............................................237application ...........................................................202application and admissions system .....................260application cycle ..................................................231application data ...................................................253application ID .......................................................275application number ..............................................275application period ................................................209application procedure ..........................................206application round .................................................231application semester ............................................225application term ...................................................225application year ...................................................226applying for education .........................................197aptitude test .........................................................240area of study ..........................................................13

assessment of learning outcomes .......................494assessment result ...............................................483assessment .........................................................494authorisation to provide education .........................20authorised translators’ examination .....................453authority ................................................................74available courses .................................................172available courses and modules ...........................172available instruction .............................................172available intake ....................................................251available student place ........................................251available teaching ................................................172bachelor’s degree (2) ..........................................469bachelor’s degree (1) ..........................................470Bachelor’s degree (2) ..........................................469Bachelor’s degree (1) ..........................................470basic education qualification ................................447basic studies ........................................................143bilingual educational institution ..............................51blended teaching .................................................291campus ..................................................................30certificate of language proficiency .......................430certificate (1) ........................................................445certificate (2) ........................................................426certificate-based admission .................................249challenge .............................................................513classroom ............................................................539clinical training .....................................................420college ...................................................................63competence .........................................................534completed course ................................................483completed credit ..................................................483completed study unit ............................................483comprehensive school qualification .....................447compulsory course ..............................................146compulsory study unit ..........................................146computation model for admissions ......................274computer-aided teaching .....................................292conditional acceptance of an offer of admission . .205conditional acceptance of student place ..............205contact teaching ..................................................289continuing education ............................................331continuing professional development ...................331coordinating teacher ..............................................88core studies .........................................................143course coordinator .................................................88course material ....................................................546course registration ...............................................194course selection ..................................................172course unit; see study unit....................................142course..................................................................142courses on offer ...................................................172CourseUnit ..........................................................591CourseUnitAssessmentMethods .........................579CourseUnitCode ..................................................595CourseUnitContent ..............................................592CourseUnitLevel ..................................................594CourseUnitRecommendedReading .....................597CourseUnitTeachingMethods ...............................590CourseUnitTermPattern .......................................599

Numbers in the index refer to the term record numbers.279


CourseUnitTitle ....................................................593CourseUnitType ...................................................596CourseUnitYearOfStudy ......................................588court training ........................................................421cr .......................................................................185credit ...................................................................185credit mobility ......................................................414credit transfer ......................................................517credit unit .............................................................186data model for admissions ...................................274date of entry into the student register ..................382date of registration for the academic term ...........383date of registration for the academic year ............383decision on admission .........................................242deferral of the start of studies ..............................377degree certificate .................................................426degree diploma ....................................................426degree programme (1) .............................................7degree programme (2) .............................................8degree programme (3) .........................................477degree structure ..................................................125degree studies .....................................................477degree system .......................................................14degree title ...........................................................446degree (1) ............................................................445degree (2) ............................................................449DegreeProgrammeAccessToFurtherStudies .......580DegreeProgrammeEducationAndProfessionalGoals ...............................................581DegreeProgrammeExaminationAndAssesmentRegulations ........................................578DegreeProgrammeFinalExamination ...................586DegreeProgrammeStructureDiagram ..................583DegreeProgrammeTitle .......................................582demonstration of eligibility ...................................224designated person .................................................74diploma (1) ..........................................................445diploma (2) ..........................................................426direct admission ..................................................249discretionary admission .......................................248distance teaching .................................................290Doctor’s degree ...................................................475doctoral degree ...................................................475doctorate .............................................................475double degree .....................................................457dropout ................................................................102dual degree .........................................................457e-teaching ............................................................292ECTS cr ...............................................................185ECTS credit .........................................................185education and training provision ..........................171education licence ...................................................20education pilot .....................................................357education provided by universities of applied

sciences .........................................................319education provided in a foreign language ............183education system...................................................10education trial ......................................................357education (1) ...........................................................1education (2) ...........................................................2education (3) ...........................................................6educational background ......................................220educational establishment .....................................28educational institution ............................................28

educational level ....................................................11educational material ............................................546educational premises .............................................30educational trial ...................................................357eligibility for doctoral studies ................................222eligibility for further studies ..................................221eligibility for postgraduate studies ........................222eligibility for third-cycle studies ............................222eligibility (1) .........................................................218eligibility (2) .........................................................534enrolment ............................................................376enrolment date ....................................................383entrance examination ..........................................239entrance examination group ................................259entrance test ........................................................239entrant ...................................................................99entry into the student register ..............................378evaluation.............................................................494examination for authorised translators .................453exchange student ................................................415extension of the right to study ..............................372extension studies .................................................331extent of studies ..................................................174facilitation ................................................................4faculty (1) ..............................................................64faculty (2) ..............................................................72fee-paid teacher ....................................................93field of education (1) ..............................................12field of education (2) ..............................................13field of study (1) .....................................................12field of study (2) .....................................................13field of vocational education and training ...............12final certificate......................................................423final project ..........................................................484Finnish matriculation examination ........................459Finnish Student Health Service fee ......................526first calendar year of educational programme ......228first semester of studies .......................................227first term of school ...............................................227first term of studies ..............................................227first-cycle degree .................................................470first-cycle polytechnic degree ..............................469first-time applicant ...............................................200foreign degree .....................................................479foreign diploma ....................................................479foreign qualification ..............................................479forfeiture of the right to study ...............................370form of education..................................................173form of instruction ................................................309form of learning ....................................................308fresher ...................................................................99freshman ...............................................................99FSHS fee .............................................................526further training .....................................................331GeneralInformationForMobileStudents ................572GeneralInformationOnCostOfLiving .....................571GeneralInformationOnExtraMuralAndLeisureFacilities ...................................................577GeneralInformationOnFacilitiesForStudentsWithSpecialNeeds ...............................................556GeneralInformationOnFinancialSupport ..............562GeneralInformationOnInsurance .........................575GeneralInformationOnInternationalProgrammes . 558GeneralInformationOnInternships ........................567



GeneralInformationOnLanguageCourses ............559GeneralInformationOnMeals ................................565GeneralInformationOnMedicalFacilites ................570GeneralInformationOnSportsFacilities .................573GeneralInformationOnStudentAffairsOffice ..........564GeneralInformationOnStudentAssociations .........569GeneralInformationOnStudyFacilities ..................574grade ...................................................................514grade improvement ..............................................516grade rise ............................................................516grading scale .......................................................515guidance counsellor ...............................................90high school diploma .............................................423higher education ..................................................318higher education degree ......................................449higher education institution ....................................60higher university degree ......................................472hourly-paid teacher ................................................93identification of prior learning ...............................520in-service training ................................................331inclusion of a course ............................................519inclusion of a credit ..............................................519inclusion of studies ..............................................519incoming exchange student .................................417individual study plan ............................................159initial intake ..........................................................251InstitutionAcademicAuthorities .............................560InstitutionAcademicCalendar ...............................561InstitutionAdmissionProcedures ..........................576InstitutionalEctsCoordinator .................................566InstitutionGeneralDescription ...............................568InstitutionMainUniversityRegulations ...................563InstitutionName ....................................................557instruction given in the form of lectures ...............283instruction (1) ...........................................................2instruction (2) ...........................................................4instructional material ............................................547instructor ...............................................................81intake quota .........................................................238interim degree preceding the doctorate ...............474intermediate studies ............................................144joint admissions ...................................................247joint application procedure ...................................211joint application system; see joint application

procedure........................................................211language immersion ............................................296language of instruction ........................................180language of instruction, examinations and degrees ...............................................................179language of instruction and degrees ....................179language of instruction and examination .............179language of instruction and qualifications ............179language of learning ............................................181language proficiency certificate ...........................430language proficiency test (1) ...............................241language proficiency test (2) ...............................450language test .......................................................241LanguageOfInstruction ........................................589learner ...................................................................97learning ...................................................................3learning facilities ..................................................543learning material ..................................................548learning objectives ...............................................177learning opportunity (1) ............................................7

learning opportunity (2) ............................................8learning opportunity (3) ............................................9learning opportunity instance ...................................8learning opportunity specification ............................7learning outcomes ...............................................177LearningOpportunityType ....................................584lecture .................................................................283lecture room ........................................................539lecturer ..................................................................82Lecturer ...............................................................587lectures ................................................................283legal entity for education ........................................15level of education ...................................................11licenciate and doctoral degrees ...........................473licenciate or doctoral degree ................................473licentiate degree ..................................................474Licentiate degree .................................................474listing based on admissions type .........................266LOI; see organisation of studies...............................8LOS; see studies (1).................................................7lower university degree ........................................470major ...................................................................139major subject .......................................................139mandatory course ................................................146mandatory study unit ...........................................146master’s degree (2) .............................................471master’s degree (1) .............................................472Master’s degree (2) .............................................471Master’s degree (1) .............................................472Master’s degree programme ...............................478Master’s programme ...........................................478matriculation examination certificate ....................440maturity essay .....................................................485maturity test .........................................................485maximum intake ..................................................251meet the requirements .........................................534migrant student ....................................................104minor ...................................................................140minor subject .......................................................140mode of teaching .................................................307multiform teaching ...............................................291national core curriculum ......................................154national learner ID ...............................................544national school-leaving examination ....................459non-academic student support services ..............395non-attending student ..........................................101non-degree right to study .....................................374obligatory course .................................................146obligatory study unit .............................................146online teaching ....................................................292open higher education studies .............................322open polytechnic education .................................324open UAS studies ................................................324open university of applied sciences studies .........324open university route ...........................................265open university studies ........................................323open university track ...........................................265operating licence ...................................................20operational unit ......................................................34option available for application ............................256order of preference ..............................................258organisation of studies .............................................8outgoing exchange student ..................................416part-time teacher ...................................................93



partner institution for open university instruction ....66person in charge ....................................................74person who qualifies as a first-time applicant ......201personal study plan .............................................159personnel ...............................................................70PhD .....................................................................475place of activity ......................................................34placement ............................................................262placement results ................................................272polytechnic ............................................................61polytechnic Bachelor’s degree .............................469polytechnic degree ..............................................449polytechnic education ..........................................319polytechnic Master’s degree ................................471postgraduate degree ...........................................473postponement of the start of studies ....................377potential applicant ..................................................98potential intake ....................................................251pre-application stage ...........................................190pre-doctoral degree .............................................474preferred option available for application .............257preferred study programme .................................257preliminary assignments ......................................243preliminary selection phase .................................246prerequisite ..........................................................598president ...............................................................73previous degree ...................................................220previous qualifications .........................................220primary application round ....................................215primary right to study ...........................................373principal .................................................................73principal lecturer ....................................................95prior degree .........................................................220professional specialisation education ..................362professor ...............................................................80proposal for placement phase .............................271provision of study opportunities ...........................171PSP .....................................................................159qualification (ECTS) .............................................600qualification certificate .........................................426qualification structure ...........................................125qualification title ...................................................446qualification (1) ....................................................445qualification (2) ....................................................534qualifications level ...............................................178range of studies ...................................................174readmission .........................................................371recognition of prior learning .................................521rectification of an assessment .............................513rector .....................................................................73registration for the academic term .......................380registration for the academic year .......................379registration (1) .....................................................194registration (2) .....................................................376reinstatement of the right to study .......................371remote teaching ...................................................290renouncement of the right to study ......................388required course ...................................................146required prior studies ...........................................219required study unit ...............................................146revocation of the right to study .............................369right to complete non-degree studies ...................374right to study ........................................................367rolling admissions ................................................213

rolling application procedure ................................213school ....................................................................64school head ...........................................................73school year ..........................................................230school-leaving certificate .....................................423scope of studies ..................................................174screening of application opportunities ..................190second-cycle degree ...........................................472second-cycle polytechnic degree .........................471secondary application round ................................216secondary school graduate ..................................111select students ....................................................232selection criteria ..................................................234selection method .................................................264selection procedure .............................................264semester .............................................................229separate admissions procedure ...........................212separate application procedure ...........................212separate non-degree right to study ......................374set of study options available for applicants ........254shared application procedure ..............................210special education teacher ......................................87special needs teacher ............................................87specialisation .......................................................176specialist education .............................................362specialist option ...................................................176specialist training .................................................362staff .......................................................................70stage of admissions procedure ............................267start date of studies .............................................385start date of the right to study ..............................384status of the right to study ...................................368student ................................................................100student admissions ..............................................232student admissions register .................................263student advice .....................................................390student advisor ......................................................90student association ..............................................540student body ........................................................540student exchange ................................................414student feedback .................................................542student health care ..............................................394student mobility ....................................................413student number ...................................................541student place .......................................................367student selection .................................................232student selection register .....................................263student services ..................................................395student union (2) .................................................540student union (1) .................................................555student union member .........................................554student union membership fee ............................525student who has discontinued studies .................102student year group ..............................................303students who begin their studies in thesame year ............................................................303studies (1) ...............................................................7studies (2) ...............................................................8studies (2) ............................................................445study ........................................................................5study attainment ..................................................483study entitlement .................................................367study entitlement status .......................................368study facilities ......................................................543



study guidance ....................................................390study material ......................................................548study module .......................................................141study opportunities available ...............................171study place; see right to study..............................367study programme (1) ...............................................7study programme (2) ...............................................8study programme available for application ..........256study right ............................................................367study support services .........................................395study unit .............................................................142study week ..........................................................186study year ............................................................230subfield ..................................................................13subject teacher ......................................................86substitution of a course ........................................518substitution of a credit ..........................................518substitution of studies ..........................................518successful pass ...................................................483summer university .................................................54supplementary application round .........................217teacher ..................................................................81teacher training ....................................................422teacher-in-charge ..................................................88teaching and research staff ...................................72teaching and research staff on the 1st level

of their career path ...........................................76teaching and research staff on the 2nd level

of their career path ...........................................77teaching and research staff on the 3rd level

of their career path ...........................................78teaching and research staff on the 4th level

of their career path ...........................................79teaching and research staff on the first level

of their career path ...........................................76teaching and research staff on the fourth level

of their career path ...........................................79teaching and research staff on the second level

of their career path ...........................................77teaching and research staff on the third level

of their career path ...........................................78teaching facilities .................................................539teaching material .................................................547teaching on offer ..................................................172teaching practice .................................................422teaching premises .................................................33teaching provided in a foreign language ..............182teaching staff .........................................................71teaching time .......................................................310

teaching (1) .............................................................2teaching (2) .............................................................4temporary discontinuation of the right to study on employment policy grounds ........................389term .....................................................................229tertiary education .................................................318tertiary-level institution for occupational teacher

training .............................................................62thesis ...................................................................484thesis project .......................................................484third-cycle degree ................................................473time period when instruction takes place .............310time period when teaching takes place ................310time-restricted admissions ...................................214time-restricted application procedure ...................214TOEFL; see language proficiency test (2)............450training ....................................................................6training staff ...........................................................71training trial ..........................................................357transcript of study records ...................................424transfer application procedure .............................198transfer student ...................................................104tuition fee .............................................................523tuition (1) .................................................................4tuition (2) .............................................................523type of application procedure ...............................207type of application round .....................................208type of education .................................................173UAS .......................................................................61unit ........................................................................34unit of scope ........................................................184unit of the scope of studies ..................................184university ...............................................................63university consortium .............................................65university degree .................................................449university education .............................................320university of applied sciences ................................61university of applied sciences degree ..................449university of applied sciences education ..............319untenured teacher .................................................93upbringing ................................................................1VET (1) ....................................................................7VET (2) ....................................................................8vocational education and training (1) .......................7vocational education and training (2) .......................8vocational teacher training institution .....................62waiver of the right to study ...................................388web-based teaching ............................................292


Ruotsinkielinen hakemisto / Svenskt register

Ruotsinkielinen hakemisto / Svenskt registerNumren i registret anger termpostnumren.

akademi .................................................................64akademisk grad ...................................................446alumn ...................................................................107anmälan till undervisning .....................................194anmälning ............................................................376anställda ................................................................70ansvarig lärare (2) .................................................74ansvarig lärare (1) .................................................88ansvarsperson .......................................................74ansökan för överflyttande studerande .................198ansökan med ansökningstid ................................214ansökan om överflyttning .....................................198ansökan till flera mål samtidigt .............................210ansökan till utbildning (1) .....................................197ansökan till utbildning (2) .....................................202ansökan (1) .........................................................253ansökan (2) .........................................................202ansökans nummer ...............................................275ansökning till utbildning ........................................197ansöknings- och antagningssystem .....................260ansökningsalternativ ............................................256ansökningsbehörighet .........................................218ansökningsförfarande till utbildning.......................206ansökningsmål ....................................................256ansökningsnummer .............................................275ansökningsobjekt .................................................256ansökningsomgång (1) ........................................231ansökningsomgång (2) ........................................208ansökningsperiod ................................................225ansökningssätt ....................................................207ansökningstermin ................................................225ansökningstid ......................................................209ansökningstyp .....................................................208ansökningsår .......................................................226ansökningsönskemål ...........................................257antagen (1) ..........................................................250antagen (2) ..........................................................270antagning av studerande (1) ................................232antagning av studerande (2) ................................233antagning enligt prövning .....................................248antagning på basis av betyg ................................249antagningsbehörighet ..........................................218antagningsbeslut .................................................242antagningsframställning .......................................273antagningsförslag ................................................271antagningsgrund ..................................................234antagningskriterium .............................................234antagningskvot ....................................................238antagningskö .......................................................266antagningskörning ...............................................261antagningsmetod .................................................264antagningspoäng .................................................236antagningsprincip (1) ...........................................234antagningsprincip (2) ...........................................264antagningsregister ...............................................263antagningsresultat ...............................................269antagningsskede .................................................267antagningsstatus .................................................268antagningssätt .....................................................264antal nybörjarplatser; se nybörjarplats..................251

auskultering .........................................................421avbrott i studierna ................................................389avdelning ...............................................................34avgift för studenternas hälsovårdsstiftelse ...........526avgångsbetyg ......................................................423avstå sin studierätt ..............................................388bedömning ...........................................................494bedömning av eleven ..........................................494bedömning av studieprestationer .........................494bedömningskorrigering ........................................513bedömningsskala .................................................515begynnelseperiod ................................................227begynnelsetermin för utbildningen .......................227begynnelseår för utbildningen ..............................228behörighet ...........................................................534behörighet att ansöka ..........................................218behörighet för doktorandstudier ...........................222behörighet för doktorsutbildning ..........................222behörighet för forskarutbildning ...........................222behörighet för fortsatta studier

(vid viss läroanstalt) ........................................221behörighet för påbyggnadsstudier .......................222behörighet för viss utbildning ...............................218behörighet till viss utbildning ................................218betyg över slutförda studier .................................424betygsbaserad antagning ....................................249biämne .................................................................140campus ..................................................................30datum för terminsanmälan ...................................383den som anses ha avgått ....................................102den som avgått ....................................................102den som avstått ...................................................102den som har förlorat sin studierätt .......................102direkt ansökan .....................................................212direktantagning ....................................................249distansundervisning .............................................290doktorsexamen ....................................................475dubbelexamen .....................................................457e-kurs ..................................................................292egentlig ansökan .................................................215elev ........................................................................97elevbedömning ....................................................494elevens material ..................................................548elevhandledning ..................................................390elevnummer .........................................................541enhet för studiernas omfattning ...........................184erkännande av den studerandes kunnande .........521erkännande av tidigare förvärvad kompetens ......521ersättande av studieprestation .............................518evaluering.............................................................494examen ................................................................445examen för auktoriserade translatorer .................453examen på grundnivå ..........................................447examen på grundstadiet ......................................447examen som avlagts utomlands ..........................479examens kravnivå ...............................................178examens kvalifikationsnivå ..................................178examensarbete ....................................................484examensbenämning ............................................446examensbetyg .....................................................426

Numren i registret anger termpostnumren.284


examensrätt .........................................................367examensstruktur ..................................................125examenssystem ....................................................14examinator .............................................................74fakultet ...................................................................64finländsk studentexamen .....................................459flerformsundervisning ..........................................291forskarexamen .....................................................473fortbildning (1) .....................................................331fortbildning (2) .....................................................332fortgående ansökan .............................................213fortsatt studierätt ..................................................372fostran .....................................................................1frånvaroanmäld studerande .................................101fördjupade studier ................................................145föreläsning ...........................................................283föreläsningsundervisning .....................................283förhandsantagning ...............................................246förhandsuppgifter .................................................243förlust av studierätten ..........................................370förlängning av studierätt ......................................372förlängning av studietid ........................................372första urval ...........................................................246förstagångssökande ............................................200förurval ................................................................246gemensam ansökan (2) .......................................210gemensam ansökan (1) .......................................211gemensam antagning ..........................................247grund för ansökning .............................................224grundstudier ........................................................143grundutbildning (1) ...............................................220grundutbildning (2) ...............................................220grupp av ansökningsalternativ .............................254grupp av ansökningsmål ......................................254grupp av ansökningsobjekt ..................................254grupp av sökande ................................................237grupp för urvalsprovssamarbete ..........................259huvudämne ..........................................................139högre högskoleexamen .......................................472högre yrkeshögskoleexamen ...............................471högskola (1) ...........................................................60högskola (2) ...........................................................64högskoleexamen .................................................449högskoleutbildning ...............................................318högskolornas fortbildning .....................................332höjning av vitsord .................................................516id för utbildning ....................................................585identifiering av den studerandes kunnande .........520individuell studieplan ...........................................159indragning av studierätten ...................................369inkluderande av studieprestation .........................519inkommande utbytesstudent ................................417inledningstermin för utbildningen .........................227inlärandenummer (1) ...........................................541inlärandenummer (2) ...........................................544inlärare ..................................................................97inlärning ...................................................................3inriktningsalternativ ..............................................176inskrivning i matrikeln ..........................................378inskrivning (1) ......................................................376inskrivning (2) ......................................................378inskrivningsdatum ................................................382intagning av studerande ......................................232inträdes- och lämplighetsprov ..............................240

inträdesprov .........................................................239intyg över avlagd allmän språkexamen ................430ISP ......................................................................159klinisk praktik .......................................................420kompletteringsansökan ........................................216kontaktundervisning .............................................289kontinuerlig ansökan ............................................213kontor ....................................................................34krav på grundutbildning .......................................219krav på tidigare utbildning ....................................219kurs .....................................................................142kurs via Internet ...................................................292kursanmälan ........................................................194lektor .....................................................................82licentiatexamen ....................................................474lägre högskoleexamen ........................................470lämplighetsprov ...................................................240lära sig .....................................................................3lära ut ......................................................................4lärande ....................................................................3lärandemål ...........................................................177lärare .....................................................................81lärarens material ..................................................547lärdomsprov .........................................................484läroplan ................................................................154läsår ....................................................................230läsårsanmälan .....................................................379läsårsavgift ..........................................................523magisterprogram .................................................478matrikelnummer ...................................................541maturitetsprov ......................................................485modell för antagningsgrunderna ..........................274mogenhetsprov ....................................................485mognadsprov .......................................................485mottagande av studieplats ...................................204mål för kunnandet ................................................177nationellt elevnummer .........................................544nyantagen ............................................................250nybörjarplats ........................................................251närundervisning ...................................................289nätbaserad undervisning .....................................292nätundervisning ...................................................292obligatorisk kurs ..................................................146obligatorisk studieperiod ......................................146obligatoriskt studieavsnitt ....................................146omfattning av studierna .......................................174person som behandlas som

förstagångssökande .......................................201person som börjat studera .....................................99person som inlett studier .......................................99person som påbörjat studier ..................................99personal ................................................................70placering ..............................................................262primär studierätt ..................................................373prioritering av ansökningsönskemål ....................258professor ...............................................................80påbyggnadsexamen ............................................473rangordning av ansökningsönskemål ..................258rektor .....................................................................73resultat av placeringen ........................................272rättelse av bedömning .........................................513samarbetsläroanstalt för ordnandet av öppen

universitetsundervisning ...................................66separat ansökan ..................................................212



separat studierätt .................................................374SHVS-avgift .........................................................526sifferbetyg ............................................................514siffervitsord ..........................................................514skjuta upp studiestarten .......................................377skolning ...................................................................6skolunderbyggnad ...............................................220sommaruniversitet .................................................54specialiseringsstudier ..........................................362specialiseringsutbildning ......................................362speciallärare ..........................................................87språkbad .............................................................296språkexamen .......................................................450språkintyg ............................................................430språkprov ............................................................241startdatum för studierätten ...................................384starttermin för utbildningen ..................................227student (1) ...........................................................100student (2) ............................................................111studentantagning .................................................232studentexamen ....................................................459studentexamensbetyg .........................................440studenthälsovård .................................................394studentkår ............................................................555studentkårens medlemsavgift ..............................525studentkårsavgift .................................................525studentkårsmedlem .............................................554studentmobilitet ...................................................413studentnummer (1) ..............................................541studentnummer (2) ..............................................544studentrespons ....................................................542studentrörlighet ....................................................413studentutbyte .......................................................414studerande ..........................................................100studerandehälsovård ...........................................394studerandekår .....................................................540studerandemobilitet .............................................413studerandenummer .............................................541studerandeutbyte .................................................414studieavsnitt ........................................................142studieform ............................................................308studiehandledare ...................................................90studiehandledning ...............................................390studiehelhet .........................................................141studieinriktning ....................................................176studiematerial ......................................................548studienummer ......................................................541studieområde .........................................................13studieperiod .........................................................142studieplats ...........................................................367studiepoäng .........................................................185studieprestation ...................................................483studieprestationsutdrag .......................................424studier .....................................................................5studieriktning .......................................................176studiernas omfattning ..........................................174studiernas startdatum ..........................................385studierådgivare ......................................................90studierådgivning ..................................................390studierätt ..............................................................367studierättens status .............................................368studiespråk ..........................................................181studievecka .........................................................186stödtjänster för studerande ..................................395

söka information om utbildningar .........................190söka sig till utbildning ...........................................190söka utbildning ....................................................190sökande som antagits ..........................................250sökande (1) .........................................................199sökande (2) ...........................................................98ta emot studieplatsen villkorligt ............................205tentator ..................................................................88termin ..................................................................229terminsanmälan ...................................................380terminsavgift ........................................................523tidigare utbildning ................................................220tillgodoräknande av studieprestation ...................517tillstånd att driva läroanstalt ...................................20tillstånd att ordna undervisning ..............................20tillstånd att ordna utbildning ...................................20tilläggsansökan ....................................................217timlärare ................................................................93tvåspråkig läroanstalt .............................................51typ av ansökan ....................................................208typ av utbildning inom utbildningsutbud ...............173undervisning på främmande språk ......................182undervisning (1) .......................................................2undervisning (2) .......................................................4undervisnings- och examensspråk ......................179undervisnings- och forskningspersonal .................72undervisnings- och forskningspersonal på andra

nivån .................................................................77undervisnings- och forskningspersonal på andra

steget ...............................................................77undervisnings- och forskningspersonal på fjärde

nivån .................................................................79undervisnings- och forskningspersonal på fjärde

steget ...............................................................79undervisnings- och forskningspersonal på första

nivån .................................................................76undervisnings- och forskningspersonal på första

steget ...............................................................76undervisnings- och forskningspersonal på nivå 1 . .76undervisnings- och forskningspersonal på nivå 2 . .77undervisnings- och forskningspersonal på nivå 3 . .78undervisnings- och forskningspersonal på nivå 4 . .79undervisnings- och forskningspersonal på nivå

ett .....................................................................76undervisnings- och forskningspersonal på nivå

fyra ...................................................................79undervisnings- och forskningspersonal på nivå

tre .....................................................................78undervisnings- och forskningspersonal på nivå

två ....................................................................77undervisnings- och forskningspersonal på

tredje nivån .......................................................78undervisnings- och forskningspersonal på

tredje steget ......................................................78undervisningsform ...............................................307undervisningslokal ...............................................539undervisningsmaterial ..........................................547undervisningsmetod ............................................309undervisningspersonal ...........................................71undervisningsplan ................................................154undervisningspraktik ............................................422undervisningsspråk (1) ........................................179undervisningsspråk (2) ........................................180undervisningsställe ................................................33



undervisningssätt ................................................309undervisningstidpunkt ..........................................310undervisningsutbud .............................................172undervisningsutrymme ........................................539universitet ..............................................................63universitetscenter ..................................................65universitetsutbildning ...........................................320urval ....................................................................232urvalsförfarande ..................................................264urvalsförslag ........................................................271urvalsgrupp ..........................................................255urvalskörning .......................................................261urvalsmetod .........................................................264urvalsparti ............................................................253urvalsprov ............................................................239urvalsprovgrupp ...................................................259urvalsresultat .......................................................269urvalsskede .........................................................267urvalsstatus .........................................................268urvalssätt .............................................................264utbildning på främmande språk ...........................183utbildning på högskolenivå ..................................318utbildning (1) ............................................................6utbildning (2) ............................................................7utbildning (3) ............................................................8utbildningen inleds ...............................................227utbildningsaktör .....................................................15utbildningsbakgrund ............................................220utbildningsförsök .................................................357utbildningsmaterial ...............................................546utbildningsmöjlighet .................................................9utbildningsnivå .......................................................11utbildningsområde .................................................12utbildningsorganisation ..........................................28utbildningsprogram ..............................................477utbildningsstadium .................................................11utbildningssystem ..................................................10

utbildningstillfälle .....................................................8utbildningsutbud ..................................................171utbyteselev ..........................................................415utbytesstudent .....................................................415utländsk utbildning som i landet i fråga ger

behörighet för motsvarande högskolestudier ..479utomlands avlagd examen ...................................479utresande utbytesstudent ....................................416utvärdering ..........................................................494verksamhetsenhet .................................................30verksamhetspunkt .................................................30verksamhetsställe (1) ............................................30verksamhetsställe (2) ............................................34vetenskapligt arbete ............................................484villkorligt mottagande av studieplats ....................205vitsord ..................................................................514vitsordsskala ........................................................515vuxenutbildning ....................................................325webbaserad undervisning ....................................292webbkurs .............................................................292yrkeshögskola .......................................................61yrkeshögskoleexamen .........................................469yrkeshögskoleutbildning ......................................319yrkespedagogisk lärarhögskola .............................62årskurs ................................................................303återställande av studierätten ................................371ämneslärare ..........................................................86ämnesstudier .......................................................144öppen högskoleundervisning ...............................322öppen universitetsundervisning ...........................323öppen yrkeshögskoleundervisning ......................324öppna universitetsleden .......................................265öpu-leden ............................................................265överflyttande studerande .....................................104överlärare ..............................................................95övrig personal; se undervisnings- och

forskningspersonal............................................72


Suomenkielinen hakemisto

Suomenkielinen hakemistoHakemiston numerot viittaavat termitietuenumeroihin.

1. portaan opetus- ja tutkimushenkilöstö ...............7610. luokka ............................................................3532. portaan opetus- ja tutkimushenkilöstö ...............773. portaan opetus- ja tutkimushenkilöstö ...............784. portaan opetus- ja tutkimushenkilöstö ...............79aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaaja .......................75aamu- ja iltapäivätoiminta ....................................528aamupäivätoiminta; ks. aamu- jailtapäivätoiminta....................................................528Abiturprüfung-tutkinto ..........................................462aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen ......521aihekokonaisuus ..................................................167aikuiskoulutus ......................................................325aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus .361aikuisten maahanmuuttajien luku- jakirjoitustaidon koulutus ........................................360aikuisten perusopetus ..........................................354aineenopettaja .......................................................86aineenopetus .......................................................293aineopinnot ..........................................................144aineopiskelija .......................................................109aineryhmä ............................................................151ainevalinta ...........................................................150ajallisesti määritelty haku .....................................214akatemia ................................................................64ala-aste; ks. perusopetuksen vuosiluokkien 1—6

koulu..................................................................31alakoulu; ks. perusopetuksen vuosiluokkien 1—6

koulu..................................................................31alempi korkeakoulututkinto ..................................470aloituspaikka ........................................................251aloituspaikkamäärä; ks. aloituspaikka..................251alumni ..................................................................107ammatillinen aikuiskoulutus .................................352ammatillinen erikoisoppilaitos ................................58ammatillinen erityisoppilaitos .................................48ammatillinen koulutus ..........................................312ammatillinen lisäkoulutus .....................................351ammatillinen opettajakorkeakoulu .........................62ammatillinen oppilaitos ..........................................47ammatillinen peruskoulutus .................................350ammatillinen perustutkinto ...................................466ammatillinen tutkinnon osa ..................................129ammatillinen tutkinto ............................................465ammatillinen tutkintokoulutus ...............................336ammatilliseen koulutukseen valmentavakoulutus ...............................................................341ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja

valmistava koulutus ........................................363ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava

koulutus ..........................................................341ammatilliseen tehtävään valmistava koulutus ......339ammatillisen korkea-asteen tutkinto ....................482ammatillisen koulutuksen erityinen tuki ................405ammatillisen koulutuksen hakumenettely ............206ammatillisen koulutuksen jatkuva haku; ks. jatkuva

haku................................................................213ammatillisen koulutuksen järjestäjä .......................17ammatillisen koulutuksen järjestämistapa ..............24ammatillisen koulutuksen opetuskieli ...................179ammatillisen koulutuksen tutkintokieli ..................181

ammatillisen koulutuksen tutkintorakenne .............14ammatillisen koulutuksen valtakunnallinen

hakumenettely; ks. yhteishaku.........................211ammatillisen osaamisen hankkimiseksi tarvittava

koulutus ..........................................................346ammatillisen peruskoulutuksen päättötodistus . . . .441ammatillisen tutkinnon ammattitaitovaatimuksistatai osaamistavoitteista poikkeaminen ..................409ammatillista osaamista syventävä tai täydentävä

koulutus ..........................................................338ammatillista osaamista yksilöllisesti syventäväosa ......................................................................133ammatillisten opintojen opettaja .............................91ammattiala ...........................................................531ammattikirja .........................................................444ammattikorkeakoulu ..............................................61ammattikorkeakoulun toimilupa .............................20ammattikorkeakoulutus ........................................319ammattikorkeakoulututkinto .................................469ammattiosaamisen näyttö ....................................489ammattiosaamisen näyttöjen toimielin ...................38ammattipätevyys .................................................549ammattistartti .......................................................363ammattitaidon osoittamistavat .............................492ammattitaitoa täydentävä tutkinnon osa ..............130ammattitaitovaatimuksista tai osaamistavoitteista

poikkeaminen .................................................409ammattitaitovaatimus ...........................................488ammattitutkinto ....................................................467arvioija; ks. näyttötutkinnon arviointikokous..........505arvioinnin kriteeri .................................................502arvioinnin oikaisu .................................................513arvioinnin oikaisupyyntö ......................................512arvioinnin tarkistaminen .......................................511arvioinnin tarkistuspyyntö ....................................510arvioinnin uusiminen (1) ......................................508arvioinnin uusiminen (2) ......................................509arviointi (1) ...........................................................493arviointi (2) ...........................................................494arviointiaineisto ....................................................500arviointiesitys .......................................................507arviointikeskustelu ...............................................504arviointikriteeri .....................................................502arviointikriteerit (ECTS-termi) ..............................578arviointimenetelmä ..............................................501arviointimenetelmät (ECTS-termi) .......................579arviointiperuste ....................................................502arviointisuunnitelma; ks. tutkinnon osan

arviointisuunnitelma.........................................506arvosana .............................................................514arvosana-asteikko ...............................................515arvosanan korottaminen ......................................516arvostelu ..............................................................494auktorisoidun kääntäjän tutkinto ..........................453auskultointi (2) .....................................................422auskultointi (1) .....................................................421avoimen väylä .....................................................265avoimen yliopisto-opetuksen järjestämisen

yhteistyöoppilaitos ............................................66avoin ammattikorkeakouluopetus ........................324avoin HOPS; ks. henkilökohtainen

Hakemiston numerot viittaavat termitietuenumeroihin.


opiskelusuunnitelma........................................159avoin korkeakouluopetus .....................................322avoin yliopisto-opetus ..........................................323Deutsche Internationale Abitur -tutkinto ...............463DIA-tutkinto ..........................................................463diplomityö; ks. opinnäytetyö..................................484EB-tutkinto ...........................................................460edellytykset ..........................................................598elinikäinen oppiminen ..........................................532elinikäisen oppimisen avaintaidot ........................533ennakkotehtävät ..................................................243ensikertalainen ....................................................200ensikertalainen hakija ..........................................200ensikertalaisena kohdeltava ................................201ensikertalaisena kohdeltava hakija ......................201ensimmäisen portaan opetus- ja

tutkimushenkilöstö ............................................76ensimmäistä opiskelupaikkaa hakeva hakija .......200ensisijainen koulu ................................................277ensisijainen opiskeluoikeus .................................373erikoisammattitutkinto ..........................................468erikoisluokka; ks. painotettu opetus......................334erikoistumiskoulutus ............................................362erikoistumisopinnot ..............................................362erillinen opinto-oikeus ..........................................374erillinen opiskeluoikeus ........................................374erilliset opinnot .....................................................356erillishaku ............................................................212erillisvalinta ..........................................................212erityinen koulutustehtävä .......................................35erityinen tuki (1) ...................................................398erityinen tuki (2) ...................................................405erityinen tutkinto ..................................................456erityisen tuen päätös; ks. erityinen tuki (1)............398erityiset opetus- ja opiskelujärjestelyt ..................404erityiset opetusjärjestelyt .....................................404erityiskoulu ............................................................59erityisluokka .........................................................301erityisopettaja ........................................................87erityisopetuksena järjestettävä ammatillinenkoulutus ...............................................................348erityisopetus ........................................................286erityisopiskelija .....................................................110erityisoppilas ........................................................110eronneeksi katsominen ........................................103eronnut ................................................................102erotodistus ...........................................................428esikouluopetus ....................................................314esiopetukseen ilmoittautuminen ..........................191esiopetuksen keskeyttäminen .............................386esiopetuksen opettaja ............................................83esiopetus .............................................................314esiopetusvelvollisuus (1) ......................................116esiopetusvelvollisuus (2) ......................................117esitehtävät ...........................................................243esivalinta .............................................................246esteettömyys ja vammaisten tukipalvelut .............556etäopetus .............................................................290Eurooppa-koulu .....................................................49European Baccalaureate -tutkinto .......................460Gymnasieexamen ...............................................464hakemus koulutukseen ........................................202hakemus kouluun ................................................203hakemus painotettuun opetukseen ......................203

hakemus toissijaiseen kouluun ............................203hakemus (1) ........................................................202hakemus (2) ........................................................203hakemusnumero ..................................................275hakeutuja ...............................................................98hakeutuminen ......................................................190hakeutumisen henkilökohtaistaminen ..................410hakija ...................................................................199hakijan valinnan tila .............................................268hakijarekisteri ......................................................263hakijaryhmä .........................................................237haku painotettuun opetukseen .............................196haku (1) ...............................................................206haku (2) ...............................................................253haku- ja valintajärjestelmä ...................................260hakuaika ..............................................................209hakukausi ............................................................225hakukelpoisuus ....................................................218hakukierros ..........................................................231hakukohde ...........................................................256hakukohdejoukko ................................................254hakukohteeseen liittyvän organisaation nimi .......557hakukohteiden priorisointi ....................................258hakuperuste .........................................................224hakutapa ..............................................................207hakutoimisto ........................................................564hakutoive .............................................................257hakutoiveiden priorisointi .....................................258hakutyyppi ...........................................................208hakuvuosi ............................................................226harkinnanvarainen valinta ....................................248henkilökohtainen näyttösuunnitelma ....................164henkilökohtainen opetuksen järjestämistäkoskeva suunnitelma ...........................................163henkilökohtainen opinto- javalmennussuunnitelma ........................................165henkilökohtainen opintosuunnitelma ....................159henkilökohtainen opiskeluohjelma .......................160henkilökohtainen opiskelusuunnitelma ................159henkilökohtainen osaamisenkehittämissuunnitelma .........................................162henkilökohtaistaminen .........................................408henkilökohtaistamista koskeva asiakirja ..............166henkilöstö ..............................................................70henkilöstökoulutus ...............................................329HENSU ................................................................164HOJKS ................................................................163HOKS ..................................................................162HOPS ..................................................................159HOVS ..................................................................165hyväksytty ...........................................................270hyväksytty hakija .................................................250IB-tutkinto ............................................................461iltaopetus; ks. opetusmuoto..................................307iltaopetus; ks. opetusajankohta............................310iltaopiskelu; ks. opetusmuoto................................307iltapäivätoiminta; ks. aamu- ja iltapäivätoiminta....528International Baccalaureate -tutkinto ...................461itsearviointi (2) .....................................................496jaksotodistus; ks. välitodistus...............................437jatko-opintokelpoisuus (1) ....................................221jatko-opintokelpoisuus (2) ....................................222jatko-opintomahdollisuudet ..................................580jatkotutkinto .........................................................473

Hakemiston numerot viittaavat termitietuenumeroihin.289


jatkuva haku ........................................................213jonotus .................................................................205JOO .....................................................................418JOO-opinnot; ks. joustava opiskeluoikeus............418JOO-opiskelija; ks. joustava opiskeluoikeus.........418joustava opinto-oikeus .........................................418joustava opiskeluoikeus .......................................418joustava perusopetus ..........................................288joustava valinta ....................................................248julkisrahoitteinen henkilöstökoulutus ....................330järjestämislupa; ks. opetuksen järjestämislupa.......20kaikille pakolliset tutkinnon osat; ks. pakollinen

tutkinnon osa...................................................126kaikille valinnaiset tutkinnon osat; ks. valinnainen

tutkinnon osa...................................................127kaksikielinen opetus ............................................295kaksikielinen oppilaitos ..........................................51kaksoistutkinto .....................................................457kansainvälinen kaksoistutkinto; ks.

kaksoistutkinto.................................................457kansainväliset koulutusohjelmat ..........................558kansalaisopisto ......................................................55kansanopisto .........................................................53kasvatus ..................................................................1katsomusaine ......................................................152kelpoisuus ...........................................................534kerhotoiminta; ks. koulun kerhotoiminta................529keskeyttänyt (1) ...................................................102keskeyttänyt (2) ...................................................101kesäyliopisto ..........................................................54kielikoe ................................................................241kielikoe; ks. kielitutkinto........................................450kielikylpy ..............................................................296kieliohjelma ..........................................................153kieliopinnot ..........................................................559kielisuihku ............................................................297kielitodistus ..........................................................430kielitutkinto ...........................................................450kielivalinta ............................................................150kirjallisuus ............................................................597kirjoihintulopäivämäärä ........................................382kirjoilletulo ............................................................378kirjoilletulopäivämäärä .........................................382kirjoittautuminen ..................................................376kliininen harjoittelu ...............................................420kodin ja oppilaitoksen yhteistyö ...........................530kolmannen portaan opetus- ja

tutkimushenkilöstö ............................................78korkeakoulu (1) ......................................................60korkeakoulu (2) ......................................................64korkeakoulujen täydennyskoulutus ......................332korkeakoulun opetus- ja tutkintokieli ....................179korkeakoulutus ....................................................318korkeakoulututkinto ..............................................449korvaaminen; ks. opintosuorituksen

korvaaminen....................................................518korvaava opetus ..................................................294kotitalousopetus ..................................................365koulu ......................................................................44kouluasteen tutkinto .............................................480koululainen ..........................................................105koululykkäys ........................................................119koulumuoto ............................................................25koulun kerhotoiminta ...........................................529koulun työsuunnitelma .........................................156

koulunkäynnin aloittamisen lykkääminen .............119koulunkäynnin aloittamisen varhentaminen .........118koulunkäynnin keskeyttäminen ............................387koulunkäyntihistoria .............................................535koulutarjonta ........................................................276kouluterveydenhuolto ..........................................393koulutukseen hakeminen .....................................197koulutukseen hakija .............................................199koulutukseen haku (2) .........................................197koulutukseen haku (1) .........................................206koulutukseen ilmoittautuminen ............................194koulutukselliset ja ammatilliset tavoitteet .............581koulutuksen alkamiskausi ....................................227koulutuksen alkamisvuosi ....................................228koulutuksen hakumenettely .................................206koulutuksen hankinta .............................................41koulutuksen järjestäjä ............................................17koulutuksen järjestäjän monijäseninen toimielin ....39koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma .........155koulutuksen järjestäjän toiminta-alue .....................40koulutuksen järjestämislupa ..................................20koulutuksen järjestämismuoto ...............................23koulutuksen järjestämistapa; ks. ammatillisen

koulutuksen järjestämistapa..............................24koulutuksen nimi ..................................................582koulutuksen rakenne ...........................................125koulutuksen rakenne (ECTS-termi) .....................583koulutuksen tavoite ..............................................169koulutuksen toteutus ...............................................8koulutuksen tyyppi ...............................................584koulutulokas ........................................................106koulutus (1) .............................................................6koulutus (2) .............................................................7koulutus (3) .............................................................8koulutus (4) .............................................................9koulutusala ............................................................12koulutusaste ..........................................................11koulutusjärjestelmä ................................................10koulutuskokeilu ....................................................357koulutuslaji ...........................................................173koulutusmahdollisuus ..............................................9koulutusmateriaali ................................................546koulutusmoduulitunnus ........................................585koulutusmuoto (1) ..................................................25koulutusmuoto (2) ..................................................26koulutusohjelma (1) .............................................175koulutusohjelma (2) .............................................477koulutusorganisaatio ..............................................28koulutusorganisaation opetuskieli ........................179koulutusorganisaation toimipiste ............................30koulutussopimus ..................................................345koulutustarjonnan koulutuslaji ..............................173koulutustarjonta ...................................................171koulutustausta .....................................................220koulutustoimija .......................................................15koulutustoimija (ECTS-termi) ...............................557koulutustoimikunta .................................................67koulutustunnus ....................................................585kouluun hakeutuminen muualle kuin kunnan

oppivelvolliselle osoittamaan kouluun .............195kouluun ilmoittautuminen .....................................193kouluverkko .........................................................276kurssi (ECTS-termi) .............................................591kurssi (1) .............................................................134kurssi (2) .............................................................142



kurssi (3) .............................................................142kurssi-ilmoittautuminen ........................................194kurssimaksu; ks. opiskelumaksu..........................522kurssimateriaali ...................................................546kurssin kirjallisuus; ks. oppimateriaali...................548kurssin nimi .........................................................593kurssin taso .........................................................594kurssin tunnus .....................................................595kurssin tyyppi .......................................................596kuvaus valmistumiseen vaadittavista

loppukokeista .................................................586kuvaus valmistumiseen vaadittavista

opinnäytetöistä ...............................................586kymppiluokka .......................................................353kypsyysnäyte .......................................................485laajennettu oppilaaksiottoalue; ks.

oppilaaksiottoalue............................................279lehtori ....................................................................82liikunnan koulutuskeskus .......................................57linja ......................................................................176lisensiaatin tutkinto ..............................................474lisensiaatintutkinto ...............................................474lisähaku ...............................................................217lisänäyttö .............................................................235lisäopetus ............................................................353luennoitsija (ECTS-termi) .....................................587luento-opetus .......................................................283lukio (1) .................................................................46lukio (2) ................................................................317lukiodiplomi ..........................................................138lukiokoulutukseen valmistava koulutus ................359lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen

perusteet ........................................................121lukiokoulutuksen järjestäjä .....................................17lukiokoulutuksen tutkinto .....................................458lukiokoulutus ........................................................317lukion oppimäärä; ks. oppimäärä..........................113lukion päättötodistus ............................................432lukukausi .............................................................229lukukausi-ilmoittautuminen ..................................380lukukausi-ilmoittautumisen tila .............................381lukukausi-ilmoittautumispäivämäärä ....................383lukukausimaksu ...................................................523lukuvuosi .............................................................230lukuvuosi-ilmoittautuminen ..................................379lukuvuosi-ilmoittautumisen tila .............................381lukuvuosi-ilmoittautumispäivämäärä ....................383lukuvuosimaksu ...................................................523lukuvuositodistus .................................................438luokanopettaja .......................................................85luokanvalvoja .........................................................84luokka ..................................................................299luokkaopetus .......................................................281luvalla poissaoleva ..............................................101lykkääminen; ks. koulunkäynnin aloittamisen

lykkääminen.....................................................119lähikoulu ..............................................................277lähiopetus ............................................................289lähtevä vaihto-opiskelija ......................................416lähtökoulu ............................................................536läsnäoloilmoittautuminen (1) ................................379läsnäoloilmoittautuminen (2) ................................380maahanmuuttajien ammatilliseen

peruskoulutukseen valmistava koulutus .........364

maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus ...........359

maisteriohjelma ...................................................478maksu tutkinnon järjestämisestä ..........................527maksullinen palvelutoiminta ...................................42maturiteetti ...........................................................485moduuli; ks. opintokokonaisuus............................141monimuoto-opetus ...............................................291monimuoto-opetus; ks. opetusmuoto....................307monimuoto-opiskelu; ks. opetusmuoto.................307muu ammatillinen koulutus ..................................337muu henkilöstö; ks. opetus- ja tutkimushenkilöstö. .72muuntokoulutus ...................................................327muutoksenhaku ...................................................537neljännen portaan opetus- ja tutkimushenkilöstö ...79nivelvaihe ............................................................305numeerinen arviointi; ks. arviointi (2)....................494numeroarvosana .................................................514näyttö ..................................................................487näyttötodistus ......................................................442näyttötutkinnon arviointikokous ............................505näyttötutkinnon järjestäjä .......................................19näyttötutkinnon järjestämissopimus .......................21näyttötutkinnon järjestämissuunnitelma .................22näyttötutkinnon perusteet ....................................123näyttötutkinnon tutkintosuoritus ...........................491näyttötutkinto .......................................................455näyttötutkintoon valmistava koulutus ...................355näyttötutkintotodistus ...........................................443ohjeellinen suoritusvuosi .....................................588oikaisuvaatimus ...................................................538oma opinto-ohjelma .............................................159omistajatyyppi ........................................................27opettaja ..................................................................81opettaja (ECTS-termi) ..........................................587opettaminen .............................................................4opetukseen ilmoittautuminen ...............................194opetuksen eriyttäminen .......................................168opetuksen järjestäjä ...............................................16opetuksen järjestäjän opetussuunnitelma ............155opetuksen järjestämislupa .....................................20opetuksen järjestämismuoto ..................................23opetuksen tavoite ................................................169opetuksen vastuuhenkilöt ....................................560opetuksen vuosikello ...........................................561opetus (1) ................................................................2opetus (2) ................................................................4opetus- ja tutkimushenkilöstö ................................72opetus- ja tutkintokieli; ks. koulutusorganisaation

opetuskieli.......................................................179opetusaika ...........................................................310opetusajankohta ..................................................310opetusharjoittelu ..................................................422opetushenkilöstö ...................................................71opetusjakso .........................................................142opetuskielen hallinnan osoittamiseksi järjestettävä

kielikoe ...........................................................241opetuskielet (ECTS-termi) ...................................589opetuskieli (ECTS-termi) .....................................589opetuskieli (1) ......................................................179opetuskieli (2) ......................................................180opetusmateriaali ..................................................547opetusmenetelmät ...............................................590opetusmuoto ........................................................307



opetusohjelma .....................................................156opetuspiste ............................................................33opetusryhmä ........................................................300opetusryhmäkoko ................................................302opetussuunnitelma (1) .........................................154opetussuunnitelma (2) .........................................155opetussuunnitelman perusteet .............................120opetussuunnitelmaperusteinen tutkinto ...............454opetusta tukeva palvelu- ja tuotantotoiminta ..........43opetustapa ...........................................................309opetustarjonta ......................................................172opetustila .............................................................539opetustunti ...........................................................170opinnon nimi ........................................................593opinnon taso ........................................................594opinnon tunnus ....................................................595opinnon tyyppi .....................................................596opinnäyte .............................................................484opinnäytetyö ........................................................484opinto ...................................................................591opinto-ohjaaja ........................................................90opinto-ohjaus (1) .................................................390opinto-ohjaus (2) .................................................390opinto-ohjelma .....................................................161opinto-oikeus .......................................................367opintoala ................................................................13opintoetuus; ks. opintososiaalinen etu..................391opintoihin liittyvät työharjoittelut ...........................567opintojakso ..........................................................142opintojakso (ECTS-termi) ....................................591opintojakson kuvaus ............................................592opintojakson nimi .................................................593opintojakson taso .................................................594opintojakson tunnus .............................................595opintojakson tyyppi ..............................................596opintojen aloittamispäivämäärä ...........................385opintojen laajuus ..................................................174opintojen laajuusyksikkö ......................................184opintojen rahoitus ................................................562opintojen tunnustamissäännöt organisaatiossa .. .563opintojen työvoimapoliittinen keskeyttäminen ......389opintokeskus .........................................................56opintokokonaisuus ...............................................141opintomaksu ........................................................522opintoneuvoja ........................................................90opintoneuvonta ....................................................390opintopiste ...........................................................185opintososiaalinen etu ...........................................391opintososiaalinen etuus .......................................391opintososiaalinen palvelu .....................................391opintosuorituksen arviointi ...................................494opintosuorituksen hyväksilukeminen ...................517opintosuorituksen hyväksiluku .............................517opintosuorituksen kieli .........................................181opintosuorituksen korvaaminen ...........................518opintosuorituksen sisällyttäminen ........................519opintosuoritus ......................................................483opintosuoritusote .................................................424opintosuunta ........................................................176opintotoimisto ......................................................564opintoviikko ..........................................................186opiskelija ..............................................................100opiskelijahuolto ....................................................392opiskelijajärjestöt .................................................569opiskelijaksi ilmoittautuminen (2) .........................194

opiskelijaksi ilmoittautuminen (1) .........................376opiskelijaksi ottaminen .........................................233opiskelijakunta .....................................................540opiskelijaliikkuvuus ..............................................413opiskelijamaksu ...................................................522opiskelijan arviointi ..............................................494opiskelijaneuvonta ...............................................390opiskelijanumero ..................................................541opiskelijapalaute ..................................................542opiskelijapalvelut .................................................564opiskelijaruokailu .................................................565opiskelijaterveydenhuolto ....................................394opiskelijavaihto ....................................................414opiskelijavalinta ...................................................232opiskelijavalintarekisteri .......................................263opiskelijaviikko .....................................................189opiskelu ...................................................................5opiskeluhuolto .....................................................392opiskelumaksu .....................................................522opiskelumuoto (1) ................................................307opiskelumuoto (2) ................................................308opiskelun alkamisen siirtäminen ..........................377opiskelun aloittaja ..................................................99opiskelun tukipalvelut ..........................................395opiskeluoikeuden alkamispäivämäärä .................384opiskeluoikeuden jatkaminen ...............................372opiskeluoikeuden menettäminen .........................370opiskeluoikeuden palauttaminen .........................371opiskeluoikeuden peruuttaminen .........................369opiskeluoikeuden tila ...........................................368opiskeluoikeudesta luopuminen ...........................388opiskeluoikeus .....................................................367opiskelupaikan ehdollinen vastaanotto ................205opiskelupaikan vastaanotto .................................204opiskelupaikka .....................................................367opiskeluterveydenhuolto ......................................394opiskelutila ...........................................................543opiskeluvalmiuksia tukevat opinnot .....................349opiskeluympäristö ................................................304opistoasteen tutkinto ............................................481oppiaine ...............................................................147oppiainekokonaisuus ...........................................151oppija .....................................................................97oppijanumero .......................................................544oppilaaksi ilmoittautuminen ..................................375oppilaaksi ottaminen ............................................244oppilaaksiotto ......................................................244oppilaaksiottoalue ................................................279oppilaan arviointi ..................................................494oppilaanohjaaja .....................................................89oppilaanohjaus ....................................................390oppilaitoksen työsuunnitelma ...............................156oppilaitoksen ylläpitämislupa .................................20oppilaitos ...............................................................29oppilas .................................................................105oppilashuolto .......................................................392oppilaskunta ........................................................545oppilasvaihto .......................................................414oppilasvalinta .......................................................245oppimaan oppiminen; ks. oppiminen........................3oppimateriaali ......................................................548oppimateriaali (ECTS-termi) ................................597oppiminen ................................................................3oppimisjakso ........................................................142oppimissuunnitelma .............................................158



oppimisympäristö .................................................304oppimäärä ............................................................113oppimäärän laajuus .............................................113oppisopimus ........................................................343oppisopimuskoulutus ...........................................344oppivelvollinen .....................................................115oppivelvollisuus ....................................................114oppivelvollisuusilmoitus .......................................192organisaation ECTS-koordinaattori ......................566organisaation nimi ...............................................557organisaation yleiskuvaus ...................................568osa-aikainen erityisopetus ...................................285osaamisala ..........................................................175osaamisen arvioija ...............................................498osaamisen arvioinnin mukauttaminen ..................407osaamisen arviointi ..............................................497osaamisen laajuus ...............................................174osaamisen laajuusyksikkö ...................................184osaamisen osoittaminen ......................................486osaamisen tunnistaminen ....................................520osaamisen tunnustaminen ...................................521osaamispiste .......................................................187osaamistavoitteet .................................................177osallistumistodistus ..............................................429paikallisesti tarjottava tutkinnon osa ....................132paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva

tutkinnon osa ..................................................132painotettu opetus .................................................334pakollinen kurssi ..................................................135pakollinen opintojakso .........................................146pakollinen tutkinnon osa ......................................126palaute osaamisen kehittymisestä .......................499palpa; ks. aloituspaikka........................................251pedagoginen arvio tehostettua tukea varten ........399pedagoginen selvitys erityistä tukea varten .........400perusasteen tutkinto ............................................447peruskoulu (1) .......................................................44peruskoulu (2) .....................................................315peruskouluun ilmoittautuminen ............................193perusopetukseen ilmoittautuminen ......................193perusopetuksen lisäopetus ..................................353perusopetuksen oppimäärä; ks. oppimäärä..........113perusopetuksen päättötodistus ............................431perusopetuksen vuosiluokkien 1—6 koulu ............31perusopetuksen vuosiluokkien 7—9 koulu ............32perusopetuksen yksilöllistetty oppimäärä ............401perusopetus .........................................................315perusopinnot ........................................................143pidennetty oppivelvollisuus ..................................402pohjakoulutus ......................................................220pohjakoulutusvaatimus ........................................219poikkeaminen; ks. ammattitaitovaatimuksista tai

osaamistavoitteista poikkeaminen...................409poissaoleva opiskelija ..........................................101pro gradu -työ; ks. opinnäytetyö...........................484professori ..............................................................80päiväopetus; ks. opetusmuoto..............................307päiväopetus; ks. opetusajankohta........................310päiväopiskelu; ks. opetusmuoto............................307pätevyys ..............................................................549pääaine ................................................................139pääsy- ja soveltuvuuskoe ....................................240pääsykoe .............................................................239pääsyvaatimukset ................................................598

päättöarvioinnin kriteeri .......................................503päättöarviointi; ks. arviointi (2)..............................494päättötodistus ......................................................423päätöksen mukaiset aloituspaikat; ks. aloituspaikka...

251päätös opiskelijaksi ottamisesta ..........................242päätös oppilaaksi ottamisesta ..............................242rajattu HOPS; ks. henkilökohtainen

opiskelusuunnitelma........................................159rehtori ....................................................................73Reifeprüfung-tutkinto ...........................................462ryhmä ..................................................................299ryhmäopetus ........................................................280saapuva vaihto-opiskelija ....................................417sairaalaopetus .....................................................335sanallinen arviointi ...............................................495siirto-opiskelija .....................................................104siirtohaku .............................................................198sijoittelu ...............................................................262sijoittelun tulos .....................................................272sisällyttäminen; ks. opintosuorituksen sisällyttäminen

........................................................................519sivuaine ...............................................................140soveltava kurssi ...................................................137soveltuvuuskoe ....................................................240starttiluokka .........................................................287starttiopetus .........................................................287sulautuva opetus; ks. etäopetus...........................290suorahaku ............................................................212suoravalinta .........................................................249suoritusajan pidennys ..........................................372suuntautumisvaihtoehto .......................................176syventävä kurssi ..................................................136syventävät opinnot ..............................................145taiteen perusopetus .............................................321tarvittavan ammattitaidon hankkimisen

henkilökohtaistaminen ....................................412tehostettu tuki ......................................................397TELMA ................................................................342terveydenhuoltopalvelut .......................................570TET ......................................................................419tiedekunta ..............................................................64tietoa elämisen kustannuksista ............................571tietoa opiskelijaliikkuvuudesta ..............................572tietoa opiskelijaliikunnasta ...................................573tietoa oppimisympäristöstä ..................................574tietoa vakuutuksista .............................................575tilauskoulutus .......................................................328todistus lukion oppiaineen oppimäärän

suorittamisesta ...............................................436todistus osittain suoritetusta perusopetuksen

oppimäärästä ..................................................434todistus perusopetuksen koko oppimäärän

suorittamisesta ...............................................435todistus perusopetuksen oppiaineen oppimäärän

suorittamisesta ...............................................433todistus suoritetuista opinnoista ...........................424todistus suoritetuista tutkinnon osista ..................427todistus suoritetusta koulutuksesta ......................425todistus suullisesta kielitaidosta ...........................439todistus tutkinnon osan suorituksesta ..................427todistusvalinta ......................................................249tohtorin tutkinto ....................................................475toiminta-alue ..........................................................40



toiminta-alueittain järjestetty opetus .....................403toimintakulttuuri ...................................................306toimipaikka ............................................................34toimipiste; ks. koulutusorganisaation toimipiste......30toisen asteen koulutus .........................................316toisen asteen opettaja ...........................................94toisen asteen oppilaitos .........................................45toisen asteen tutkinto ...........................................448toisen portaan opetus- ja tutkimushenkilöstö .........77toissijainen hakija; ks. toissijainen koulu...............278toissijainen koulu .................................................278toistuva opetuksen järjestämisajanjakso ..............599tukiopetus ............................................................284tuleva vaihto-opiskelija ........................................417tuntijako ...............................................................112tuntiopettaja ...........................................................93tuomioistuinharjoittelu ..........................................421tutkinnon järjestäjä .................................................19tutkinnon muodostuminen ....................................125tutkinnon nimi; ks. tutkintonimike..........................446tutkinnon osa .......................................................128tutkinnon osan arviointisuunnitelma .....................506tutkinnon perusteet ..............................................122tutkinnon rakenne ................................................125tutkinnon suorittaja ..............................................108tutkinnon suorittamisen henkilökohtaistaminen ....411tutkinnon vaativuustaso .......................................178tutkinto .................................................................445tutkinto-ohjelma ...................................................477tutkintoa yksilöllisesti laajentava tutkinnon osa ....133tutkintojen ja koulutuksen järjestämislupa ..............20tutkintojärjestelmä ..................................................14tutkintokohtainen terveydentilavaatimus ..............223tutkintokoulutuksen opiskelija; ks. opiskelija.........100tutkintokoulutus ...................................................326tutkintomaksu ......................................................524tutkintonimike ......................................................446tutkintonimike (ECTS-termi) .................................600tutkintoon johtava koulutus ..................................326tutkintoon johtavan koulutuksen nimi ...................582tutkintorakenne (1) ..............................................125tutkintorakenne (2) ................................................14tutkintosuoritus; ks. näyttötutkinnon tutkintosuoritus...

491tutkintotilaisuus ....................................................490tutkintotodistus ....................................................426tutkintotoimikunta ...................................................68tutkintovaatimukset ..............................................157työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä ................37työelämän kehittämis- ja palvelutoiminta ...............36työelämätoimikunta ................................................69työelämään tutustuminen .....................................419työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus .

342työkokemus .........................................................550työvoimakoulutus .................................................333työvoimapoliittinen koulutus .................................333työväenopisto ........................................................55täydennyshaku ....................................................216täydennyskoulutus ...............................................331ulkomailla suoritettu tutkinto ................................479ulkomainen tutkinto ..............................................479urheilijan ammatillinen koulutus ...........................347vaativa erityinen tuki ............................................406vaihto-opiskelija ...................................................415

vaihto-oppilas ......................................................415valinnainen aine ...................................................149valinnainen tutkinnon osa ....................................127valinnan aloituspaikat; ks. aloituspaikka...............251valinnan tila .........................................................268valinnan tulos ......................................................269valinnan vaihe .....................................................267valintaehdotus .....................................................271valintaesitys .........................................................273valintakelpoisuus .................................................218valintakiintiö .........................................................238valintakoe ............................................................239valintakoeryhmä ..................................................259valintalaskennan tulos .........................................271valintalaskenta .....................................................261valintamenettely ...................................................264valintamenettely (ECTS-termi) .............................576valintaperuste ......................................................234valintaperustemalli ...............................................274valintapiste ..........................................................236valintapäätös .......................................................242valintaryhmä ........................................................255valintatapa ...........................................................264valintatapajono ....................................................266valintatieto ...........................................................268VALMA .................................................................341valmentava koulutus ............................................340valmentava koulutus maahanmuuttajille ..............358valmentavan koulutuksen opiskelija; ks. opiskelija.....

100valmentavan koulutuksen perusteet ....................124valmistava koulutus maahanmuuttajille ...............358valpa; ks. aloituspaikka.........................................251valtakunnallinen hakumenettely; ks. yhteishaku. . .211valtionhallinnon kielitutkinto .................................452vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja

ohjaus .............................................................366vapaa sivistystyö .................................................313vapaa-ajanpalvelut ..............................................577vapaan sivistystyön koulutus ...............................313vapaan sivistystyön opettaja ..................................96vapaan sivistystyön oppilaitoksen ylläpitäjä ...........18vapaan sivistystyön oppilaitos ...............................52vapaasti valittava tutkinnon osa ...........................131varasija ................................................................252varsinainen haku .................................................215vastuuhenkilö ........................................................74vastuuopettaja .......................................................88velvollisuus osallistua esiopetukseen; ks.

esiopetusvelvollisuus (1)..................................116verkko-opetus ......................................................292vieraskielinen koulutus ........................................183vieraskielinen opetus ...........................................182vieraskielinen oppilaitos .........................................50vieraskieliset koulutusohjelmat ............................558viikonloppuopetus; ks. opetusajankohta...............310vuosikurssi ..........................................................303vuosiluokka ..........................................................298vuosiviikkotunti ....................................................188väitöskirja; ks. opinnäytetyö..................................484väliaikaisesti keskeyttänyt ...................................101välitodistus ...........................................................437yhdysluokka; ks. luokka........................................299yhteinen haku ......................................................210yhteinen oppiaine ................................................148



yhteinen tutkinnon osa .........................................130yhteisen tutkinnon osan osa-alue ........................147yhteishaku ...........................................................211yhteisten opintojen opettaja ...................................92yhteistutkinto .......................................................476yhteistyöoppilaitos; ks. avoimen yliopisto-opetuksen

järjestämisen yhteistyöoppilaitos.......................66yhteisvalinta .........................................................247yksilöopetus .........................................................282yleinen kielitutkinto ..............................................451yleinen tuki ..........................................................396yleissivistävä koulutus .........................................311ylempi ammattikorkeakoulututkinto ......................471ylempi korkeakoulututkinto ..................................472yliopettaja ..............................................................95yliopisto .................................................................63yliopistokeskus ......................................................65yliopistokoulutus ..................................................320

Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön maksu .......526ylioppilas ..............................................................111ylioppilaskoe ........................................................551ylioppilaskunnan jäsen ........................................554ylioppilaskunnan jäsenmaksu ..............................525ylioppilaskunta .....................................................555ylioppilastutkinnon suoritusvuosi .........................553ylioppilastutkinto ..................................................459ylioppilastutkintolautakunta ..................................552ylioppilastutkintotodistus ......................................440yläaste; ks. perusopetuksen vuosiluokkien 7—9

koulu..................................................................32yläkoulu; ks. perusopetuksen vuosiluokkien 7—9

koulu..................................................................32yrittäjän oppisopimuskoulutus; ks.

oppisopimuskoulutus.......................................344YTHS-maksu .......................................................526


ISBN: 978-952-263-571-6 (PDF) ISSN: 1799-0351 (PDF)

Documents

Opetus- ja koulutussanasto (OKSA)julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160797/okm22.pdf · OKSA slår dessutom broar mellan lagstiftningen och framställandet av ny kunskap