OPETUSSUUNNITELMAAN PERUSTUVA · PDF fileOpettaja- / henkilökuntakokous 27.9.2016 Koulukokous 13.10.2016 Hyväksyntä: Kasvatus- ja opetuslautakunta Allekirjoitukset: Seppo Siitonen

Lempäälän kunta |

Sääksjärven koulu

OPETUSSUUNNITELMAAN PERUSTUVA SUUNNITELMA 2016–2017

Koulun nimi: Sääksjärven yhtenäiskouluOsoite: Tampereentie 422Yhteystiedot: Rehtori Seppo Siitonen

Apulaisrehtori Jussi KarjalainenKoulusihteerit Lilja Harjunniemi, Teija Montonen

SISÄLLYSLUETTELO

1. TOIMINTA-AJATUS JA KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET .................................................................................. 2

2. Oppilasmäärä ............................................................................................................................................. 2

3. Tuntijako .................................................................................................................................................... 3

4. Opetushenkilöstö, luokat ja sijoittuminen ................................................................................................... 3

5. Kehittämisryhmät, erityiset vastuualueet ja korvaukset .............................................................................. 6

6. Yhteissuunnitteluajan käyttö .....................................................................................................................11

7. Opetussuunnitelman koulukohtaisesti päätettävät asiat ............................................................................11

8. Tapahtumakalenteri 2016 - 2017 ...............................................................................................................42

9. Koulutyön jaksottaminen ...........................................................................................................................45

10. Kodin ja koulun yhteistyö ...........................................................................................................................45

11. Koulukohtaiset veso-koulutukset ...............................................................................................................46

12. Muuta ajankohtaista koulun toiminnasta ...................................................................................................46

Käsittely:Opettaja- / henkilökuntakokous 27.9.2016Koulukokous 13.10.2016

Hyväksyntä:Kasvatus- ja opetuslautakunta

Allekirjoitukset:

Seppo Siitonenrehtori


Perusopetusasetus 20.11.1998/8521. TOIMINTA-AJATUS JA KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

1.1. TOIMINTA-AJATUS

Esi- ja perusopetuksen tehtävänä on edistää lasten ja nuorten kasvamista itseään, kanssaihmisiään jaympäristöään arvostaviksi ja vastuuntuntoisiksi yhteiskunnan jäseniksi.

Perusopetusta annetaan yleisopetuksena ja erityisenä tukena sekä joustavana perusopetuksena.

SÄÄKSJÄRVEN KOULUN TOIMINTA-AJATUS

Sääksjärven turvallisessa koulussa kasvaa itsensä tuntevia, vastuuta kantavia ja yhteistyökykyisiäkansalaisia. Koulussa huomioidaan kunkin oppilaan yksilölliset edellytykset. Toiminnan lähtökohtana ovatlapsen tarpeet. Koulu toimii vuorovaikutuksessa ympäröivän yhteisön kanssa.

1.2 Koulun kehittämisen painopisteet

1. Perusopetuksen toiminnallinen yhtenäistäminen (sisältää esiopetuksen)

2. Kestävä tulevaisuus, vihreä lippu -hanke (liite)

3. Liikkuva koulu-hanke

4. Kansainvälisyys (liite)

5. Sopu-koulu (ent. Kiva koulu)

6. Oppimisympäristö / digiloikka

7. ”OPS liikkeelle ja lentoon”Uuden opetussuunnitelman jalkauttaminen ja arvioinnin kehittäminen

2. OPPILASMÄÄRÄ

esi 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Yht.

Oppilasmääräkoulun alkaessa 55 55 63 68 55 61 68 106 121 103 756

Opetusryhmät 3 3 3 3 3 3 3 5 6 5 37

Muutopetusryhmät(yhdysluokkaopetus)

0-1pienryhmä

7-9-parkki V

Aamu- ja ilta-päivätoimintaanosallistuvatoppilaat

esiluokka 1. lk. 2. lk. Muut

48 37 22 2


3. TUNTIJAKO

Perusopetus Esiopetus Erityisopetus Kerhot Tukiopetus Muut Yhteensä1000 60 + jopo 25 175 8 9 20 1297

4. OPETUSHENKILÖSTÖ, LUOKAT JA SIJOITTUMINEN

Omat viranhaltijatOmat päätoimiset tuntiopettajatOmat sivutoimiset tuntiopettajatLukuvuoden viransijaisuus

41 (Pääkoulu kirjaa)Yhteiset viranhaltijatYhteiset tuntiopettajat

19

6Avustavan henkilöstön määrä(ohjaajat ja harjoittelijat)

27 Lausunto-oppilaiden määrä,tehostetun ja erityisen tuen oppilaat

Erityinen tuki 69Tehostettu tuki81Kka-lausunto 6

Opettaja Aine/luokka Luokkatunnit Muut tehtävät Yhteensä

Opettaja Aine/luokka Luokka-tunnit

Muuttehtävät

Yhteensä

Alijoki Laura 5.c 25 kk 70 25

Antila Satu BG, TE 19 TE4,5,LV1,4,KOK0,5,DEMO 1 26,4

Arvonen Liisa AI,S2 16,5 S2 8.lk 2h, 18,5

Asikainen Ilkka HY 16,5 LV 1, opo(kake) 1,5hKI 2h 21

Backlund-Palander Birgit Esiopetus 20 Koord.1h, Kr 1h, 1KY 23

Hankala-Vuorinen Minna TS, KS 13TS/KS 3-5-6 10h, TE 4htth 130kk 50

27

Harjunpää Katja KO 25LV 1,4htth90kk 50

26,4

Harnoster Katja-Helenavirkavapaalla 10.8.2016–3.6.2017Sijainen Joukainen Laura

1.b 24 24

Heikkilä KatiVirkavapaalla 1.8.2016–31.7.2017

ER 25 25

Helminen Hannele MA, FY, KE fyke 17,5ma 6 DEMO 4, KOK 0,25 27,75

Hietanen Anu 1.a 25 Li 8.lk 0,5hPikkup tva 25,5

Honkavuo HannaVirkavapaalla 1.8.2016–31.7.2017Sij. Ilona Luoto

OPO 6,5

Kokonaistyöaika6,5hoppitunteja

Honkonen Jyrki MU 9 MU5-6lk.6h, MH 1, AV2,AI 8-9-lk. 6h(ilmaisut.) 24


kk 74,31

Hossi Elina MA, FY, KE fyke 17,5ma6,5

kok 0,5hdemo 4hopp. kunta 1hkk 50

29,25

Hämäläinen Katariina AI 19 LV 1,4 20,4Härkönen Salla 2.b 25 25Juntunen Maiju MA, FY, KE fyke14

ma 9,5 KOK 0,25, DEMO 3, LV1,4 28,15

Jääskeläinen IlkkaVirkavapaalla 1.8.2016–31.7.2017Sijainen Minna-Mari Olli

2.a 24 24

Jääskeläinen Laura 4.a 20 Te 7lk, 9.lk 3,5h, KR0,5hPikkuparlamentti tva 24

Kalliokoski JaanaVirkavapaalla 9.8.2016 -Sijaisena Jussi Karjalainen

Apulaisrehtori 7 OPO 3,5

Sij. 3,5h 7

Karinkanta Veli-Matti BG 22DEMO 1h, KOK 0,5h, LV1,4kk 70

24,9

Karttunen Marketta EN, SA 21 KO 1hkk 50 22

Kiiskinen Anna-LiisaER0-1-luokkienpienryhmä

22 22

Kivelä Riikka AI 21,5 LV 1,4 22,9

Kosonen Kaisa 1.c 25 25Kortelainen Piia 3.b 24 kk 50 24

Lakaniemi Heini Erityisopetus7-9.lk 25 kk 80 25

Latvala Kristiina Jopoluokanopettaja 25 Lv 1,4 26,4

Lehikoinen Hannu 2.c 18 MA 7-9LK 7hopvhuoj. 1h 25

Leskinen Kaisa 6.a 26 kk60, ti 1h 27

Mäkelä Anna RU 13,5 Ru 6.lk 6h 19,5Neuvonen Sirpa 3.c 24 kk 20 24

Niemi Jussi 4.b 26 OPO(kake) 1,5h 27,5

Nieminen Teemu virkavapaa1.8.2016–31.7.2017sij. Jenny Sihvo

5.b 14

AT 7-9 6h, media 7-9 2h,TI 2hkk50opvhuoj.1h

24

Niittymäki Katri Erityisopetus7. ja 9.lk 25 LI 2

kk 20 27

Nikunoja Minna Esiopetus 20 Pikkup. tvaKY 2h, KR 1h 23


kk20

Nousiainen Ann-Mari SA10, RU12,5 22,5 22,5Pasonen Anu 5.a 25 25

Pesu Mervi LI 29 tth30, LV 1,4hkk 80 30,4

Pietilä Tapio LI 29 tth30 29

Pihlamo Sanna En, RU 23,5 LV 1,4hopp.kunta 0,50hkk 20

25,65

Pirinen Teija MA 22 LV 1,4kk 70 23,4

Railo Tanja RA, ENEn 10Ra 6 RA KULJU 3h

Opvhuoj. 1h 19

Raski Kati KO 23 LV1,4tth90 24,4

Raunio Juha HY 21,5 OPO(kake) 1,5h, Lv 1,4 24,4

Ristimäki Heini 4.c, S2 20 S2 4kk20 24

Saha Eila Esiopetus 20 KR 1,KY2 23

Salonpää Virpi 2-3-parkkierityisopetus 26 26

Saviluoto Anne-Mari Opo,tuntiopettaja

24h, sis. 5hoppitunteja Lv 1,4 25,4

Selin Niina 6.b 23 MH1, LV1 25

Seppi ElinaER8.luokkienparkki

25 25

Siitonen Seppo rehtori - - -

Sipilä Elina ER1.- ja 4.luokat 26 kk 50 26

Syväterä Teemu 6.c 22 TE 2,25h, LI7 2h, LI 80,5h, LI 9 0,5h, LV 1h 28,25

Szanti Hanna KU 17 Ku 6.lk 2h, LV 1h, KR 1htth74,61, tukiopp.kr 21

Tervonen Annamaria5-6-parkkierityisopetus 26 TE 2h

kk180 28

Törmälä Virva 3.a 24 kk60 24

Vainionpää Jarno KS, TN 26 LV1,4,AV 1htth 130 28,4

Viitamaa Laura UE 16,25

UO 2hET 4hLV 1hTukiopp.tva

23,25


KOULUNKÄYNNINOHJAAJAT / AAMU- JA ILTAPÄIVÄOHJAAJATAhola Jaana Esiopetus apipAla-Nikkilä Milja Esiopetus apipBjörksten Aki 2-3-parkki henkilökohtainen kkaJärvinen Tanja 6.b henkilökohtainen kkaKallio Sanna 7.c henkilökohtainen kkaKallio Tiina 1. ja 4.luokat parkkiKeskinen Tuula 5-6- parkkiKiretti Veera jopoKivi Maiju 5-6-parkkiLaine Seija Esiopetus apipLaurikainen Minna 2.c apipLehtinen Sari 1.c apipLiede Vilja 1.b apipMikkola Samuli 4.a työkokeiluMälkiä Tuula 2.a apipPeltonen Anniina 4.c työkokeiluPussinen Joni 7.-, 8.- ja 9.-parkkiSeppänen Minna 2-3-parkkiSoikkonen Oskari 3.c työkokeiluTahvanainen Anette 1.a apipTarvainen Anneli Esiopetus apipTenhunen Sari-Ulrika 8.e henkilökohtainen kkaVainio Jaana 7.-, 8.- ja 9.-parkkiVoutilainen Katja 7.-, 8.- ja 9.-parkkiYlikärppä Tanja 2.b apip

5. KEHITTÄMISRYHMÄT, ERITYISET VASTUUALUEET JA KORVAUKSET1. Opetussuunnitelmatiimi: Jussi Karjalainen pj

Niina SelinBirgit Backlund-PalanderHannele HelminenLaura JoukainenHeini LakaniemiSeppo Siitonen

Tiimin tehtävänä on uuden opsin jalkauttaminen jakoulukohtainen kehittäminen

2. Koulun johtoryhmä:

3. Tapahtumatiimi

Seppo Siitonen pjJussi KarjalainenHeini LakaniemiVirva TörmäläIlona LuotoJaana VainioJarno VainionpääEila Saha

Jyrki Honkonen pj (vastaa myös lukuvuoden kierron laatimisesta)Liisa ArvonenEila SahaKatariina HämäläinenHanna SzántiLaura JääskeläinenVeera KirettiTiimin tavoite:


4. Vihreä lippu -tiimi:

5. Liikuntakasvatustiimi /Liikkuva koulu -hanke:

Laatii koulun tapahtumista n. lukuvuoden kierto-suunnitelman.Organisoi koulun joulu- ja kevätjuhlat.

Annamaria Tervonen pj1Piia Kortelainen pj2Veli-Matti KarinkantaEila SahaMinna-Mari OlliSari-Ulrika TenhunenSirpa Neuvonen

Vihreä Lippu – tiimin toimintasuunnitelma:Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco-Schools -ohjelmaa, jokatoimii lähes kaikissa Euroopan maissa ja on laajenemassa muihinmaanosiin. YK:n ympäristöohjelma UNEP suosittelee Vihreäälippua.Suomen Ympäristökasvatuksen Seura ry on kehittänyt Vihreälippu -ohjelmaan omaan päivähoito- ja koulujärjestelmäämmesopivat toimintatavat ja materiaalit.Sääksjärven koulussa toimii koulun aikuisista koostuva VihreäLippu – tiimi sekä esi-9. – luokkalaisista koostuva ympäristöraati.Tiimi ja raati kokoontuvat kuukausittain. Ympäristöraadintehtävänä on ideoida ja toteuttaa kunkin kuukauden teemaasekä aktivoida muita koulumme oppilaita.

Mervi Pesu pjTapio PietiläTeemu SyväteräLaura AlijokiAnu HietanenAnu PasonenLaura JääskeläinenVeera KirettiMinttu OlliLaura Joukainen

Tavoitteet ja tehtävä:Liikuntatiimi koostuu lähes kokonaan liikuntaa eri-ikäisilleopettavista opettajista kokoontuen ajankohtaisten asioidentiimoilta tarpeen mukaan. Tiimityöskentelyn avulla pyritäänsaamaan laatua liikunnanopetukseen ja helpottamaan arkea.Näin isossa koulussa keskinäinen yhteistyö ja tiedonkulku niintilojen kuin lajienkin suhteen ovat tärkeää. Liikuntatiimi on myösyhteydessä kuntaan, urheiluseuroihin, lajiliittoihin ja erijärjestöihin liikuntapaikkojen, latujen, karttojen ja kaikenlaistenliikuntaan liittyvien asioiden johdosta.Liikuntatiimin yhtenä tavoitteena on myös organisoida lisääliikettä koulupäiviin yhdessä koko henkilöstön kanssa järjestäenvälituntiliikuntaa ja liikuntapäiviä. Kilpailuorientoituneillealakoululaisille järjestetään mahdollisuus kilpaillakoulujenvälisissä kilpailuissa eri lajeissa ja yläkoululaisille myösoman kunnan ulkopuolisissa Koululiikuntaliiton sarjoissa jakilpailuissa.Liikuntakasvatustiimi vastaa liikkuva koulu- hankeentoteutumisesta.


6. Sopu-tiimi

7. Koulunkäynninohjaajat:

Laura Alijoki pj1Katja Harjunpää pj2Hannele HelminenElina SipiläMinna NikunojaSanna PihlamoVirpi SalonpääHeini RistimäkiTeija PirinenVeli-Matti KarinkantaSirpa NeuvonenAnnamaria TervonenKaisa Kosonen

Sopu- tiimin tavoitteet:SOPU-tiimi organisoi ja hoitaa kiusaamisen vastaista toimintaa.Oppilaiden välisiä ristiriitoja selvittelevät koulutuksen saaneetVerSo-sovittelijaoppilaat (4.-9.-luokkalaisia).Vakavampia riita- ja kiusaamistilanteita sovittelevatrestoratiivisen koulutuksen saaneet aikuissovittelijaopettajat (7opettajaa + 1 aloittaa koulutuksen syksyllä 2016).Lisäksi ala-koulun puolella on käytettävissäkolme kiusaamisselvittelijää, jotka hoitavat pitkäkestoisiakiusaamistilanteita.SOPU-tiimin tavoitteena on suunnata ja kehittää toimintaaennaltaehkäisevään suuntaan, esimerkiksi luokillepidetään oppitunteja, joissa harjoitellaan vuorovaikutus- jakaveritaitoja.Kouluohjaajat ovat myös aktiivisesti mukana koulun arjessa. Hevetävät kaikille yläluokille "Luokan oman päivän", jonka sisältösuunnitellaan yhdessä kunkin luokan lv:n kanssa

Jaana Vainio pjTuula KeskinenTanja JärvinenKatja VoutilainenSanna KallioTiina KallioMaiju KiviJoni PussinenVeera KirettiAki BjörkstenMinna SeppänenJaana AholaSari-Ulrika TenhunenEsi-1-2-luokkien apip-ohjaajatTyökokeilijat ja harjoittelijat

Tiimin kokoontuminenKokoontuu lukuvuonna 2016–17 noin joka toinen viikkovaihtuvina päivinä. Kokoontumisaika sovitaan erikseenedellisessä palaverissa.Tiimin jäseninä ovat koulunkäynninohjaajat.Tiimin tehtävä:Tiimin tehtäviä ovat mm. tiedottaminen, saatujentoimeksiantojen suunnittelu ja toteutus sekä erilaisten työhönliittyvien ongelmatilanteiden ratkaisu ja niistä keskustelu.


8. Tuen ja ohjauksen kehittämistiimi:

9. Oppimisympäristötiimi

Tiimin tavoitteet:Tiimin toiminnan tavoitteita ovat mm. kokemuksien vaihto jakeskustelu, ohjaajien etujen valvominen, virkistystoiminta,vertaistuki.Tiimi tukee ohjaajien työn sujumista muuttuvassakouluympäristössä.

Heini Lakaniemi pjAnna-Liisa KiiskinenVirpi SalonpääElina SipiläKristiina LatvalaAnnamaria TervonenKatri NiittymäkiElina SeppiAnne-Mari SaviluotoIlona LuotoMinna NikunojaKaisa Kosonen(Laura Alijoki)

Tiimin tavoite:Yhtenäisen tuen ja ohjauksen toimintakulttuurin kehittäminenSääksjärven koululla yhteistyössä kunnallisten toimijoidenkanssa.Keskinäinen informaation jakaminen ja ammatillinen tutorointi.Ammatillisen tiedon siirtäminen luokan- ja aineenopettajille sekäheidän ohjaamisensa pedagogisten asiakirjojen täyttämisessä.

Kaisa Leskinen pjVirva Törmälä pjBirgit Backlund-PalanderJenny SihvoLaura ViitamaaJyrki HonkonenAnn-Mari NousiainenHanna SzántiJarno Vainionpää

Tiimin tehtävä:Oppimisympäristötiimi vastaa koulun tietoja viestintätekniikankehittämisestä opetussuunnitelman mukaisesti. Tiiminpuheenjohtajuuden jakavat Virva Törmälä ja Kaisa Leskinen.Tiimin tehtäviin kuuluvat mm. oppimisen tavoite- jakäyttäjälähtöisten oppimisympäristöjen kehittäminen,opetusmenetelmien kehittäminen ja yleistäminen positiivistenkokemusten kautta, ohjelmisto- ja laitehankintojen suunnittelujatilojen, koneiden ja laitteiden pedagogisen käytön koordinointi.Tähän kuuluu opettajien ohjausta ja tukemista tieto- javiestintätekniikan käytössä. Oppimisympäristötiimi kokoontuujaksojen alussa, sekä tarvittaessa. Vuoden 2016–17painopisteenä tiimissä on mobiilioppiminen, jossa iPadit ovatkeskeisessä roolissa. Lisäksi tiimi auttaa vastaamaan uudenOPS:in mukanaan tuomiin haasteisiin.Lukuvuoden tavoitteena on myös Pedanetin sisäänajo jatoiminnan kehittäminen Sääksjärven koulussa.


10. Työyhteisön hyvinvoinninkehittämistiimi:

11. Kansainvälisyystiimi:

Muut vastuutehtävät:

Elina Hossi pj.Riikka Kivelä pj.Teija PirinenLilja HarjunniemiKati RaskiIlkka AsikainenJarno VainionpääNiina SelinMaiju JuntunenSatu AntilaJenny Sihvo

Tiimin tavoitteena on Sääksjärven koulun työyhteisönhyvinvoinnin ja työntekijöiden jaksamisen edistäminen. Tiimijärjestää työyhteisölle virkistystoimintaa.

Minna Hankala-Vuorinen pjMarketta Karttunen, ERASMUS – puheenjohtajaBirgit Backlund-PalanderSirpa NeuvonenSalla HärkönenTanja RailoHannu LehikoinenKaisa LeskinenKatja HarjunpääLaura AlijokiKristiina LatvalaAnna MäkeläKatri Niittymäki

Tiimin tavoitteet:Suvaitsevaisuuteen ja kansainvälisyyteen kasvaminen, oppilaidenosallistaminen, oppilaiden kielitaidon kehittäminen.Englanninkielisen CLIL-opetuksen kehittäminen (sisällön ja kielenyhdistävä opetus).Tiimin toiminta:Erasmus-projektin tehtävät, teemapäivät, kotikansainvälisyys,maailmankoulu, vierailijoiden kutsuminen ja vierailuidenjärjestely, ulkomaisten kontaktien ylläpito, luokkien yhteistyöulkomaille.

Vanhempainyhdistyksessä opettajaedustaja:Annamaria Tervonen

Koulun kotisivujen vastuuhenkilö:Jenny SihvoKasvatuskeskustelutiimi:Juha Raunio, Ilkka Asikainen, Jussi Niemi

Kiusaamistapausten selvittämisryhmät:Yläluokat: AikuissovitteluAlaluokat: Elina SipiläRiikka Valo, Annamaria Tervonen


Vuosikirjan kokoajat:Veli-Matti KarinkantaHanna Szánti

Verso-opettajat/-ohjaajatja aikuissovittelijatVeli-Matti KarinkantaMinna NikunojaTeija PirinenLaura AlijokiAnnamaria TervonenSanna PihlamoSirpa NeuvonenKatri NiittymäkiHeini Ristimäki

6. YHTEISSUUNNITTELUAJAN KÄYTTÖYhteissuunnittelutyöaika (OVTES osio B, liite 1 s. 79 III/ 6§)Opettajalle määrättyjen viikoittaisten opetus- ja muiden tehtävien lisäksi opettajan tulee osallistua koulussa kolmentunnin ajan viikossa opetuksen yhteissuunnitteluun, opetusta koskeviin neuvonpitoihin, kodin ja koulun väliseenyhteistyöhön sekä opetuksen suunnitteluun ja koulun kehittämiseen liittyvien tehtävien tekemiseen.

Yhteissuunnitteluajan jakautuminen Sääksjärven koulussa lv. 2016–17:

1. Opettajien yhteispalaverit 1vvkohOpettajakokoukset 11x 2h=22hSuunnittelu- ja toiminnan arviointikokoukset 4x2h = 8hOpetussuunnitelmauudistukseen ja oppilashuoltolakiin liittyvät kokoukset 4x2h =8hKokoukset yhteensä 38h = 1vvkoh

2. Kodin ja koulun välinen yhteistyö 1vvkohArviointikeskustelut marras-helmikuussa

3. Tiimityö 1vvkohJokainen opettaja osallistuu koulun opetustyön kehittämiseen kuulumalla vähintään yhteen koulun tiimeistä.Vuosiluokkatiimien työskentely.

7. OPETUSSUUNNITELMAN KOULUKOHTAISESTI PÄÄTETTÄVÄT ASIAT

7.1. Koulun arvoperusta ja oppimiskäsitys

Lempäälän kunnan opetussuunnitelman arvoperustan arvot ovat yhteisöllisyys, turvallisuus ja joustavuussekä tasapuolisuus, yhdenvertaisuus ja oikeudenmukaisuus.• Yhteisöllisyys

osallisuus ja osallistaminen• Turvallisuus

pysyvyysjatkuvuusrauhallisuus

• Joustavuusvalinnanvapaustilojen monipuolinen käyttöyksilöllisyys


psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen kehityksen tukeminenTärkeintä ovat lapsen näkökulma, etu ja hyvinvointi sekä lapsuuden arvostus. Tärkeänä pidetään myöstasapuolisuutta, yhdenvertaisuutta ja oikeudenmukaisuutta, joihin liitetään tasavertainen jaoikeudenmukainen kohtelu.

Sääksjärven koulun arvoperusta:Koulun kasvatuksen pohjana on myönteinen ihmiskäsitys, jonka lähtökohtana on utelias, oppimishaluinen jaaktiivinen lapsi.Koulumme arvot perustuvat ihmisen ainutkertaisuuteen ja ihmisarvoon.

Sääksjärven koulun kasvatus- ja opetustyön perustana on viisi arvoa:yksilöllisyys, turvallisuus, yhteistyö, terve itsetunto ja vastuullisuus

Ne muodostavat tahtotilan, jota tavoitellaan koulun kasvatus- ja opetuskäytäntöjen avulla. Kouluyhteisö pyrkiiluomaan edellytykset arvojen toteutumiselle. Kouluyhteisön jäseniä ovat oppilaat ja koulun koko henkilökunta.

YksilöllisyysJokainen Sääksjärven kouluyhteisön jäsen on ainutkertainen. Oppilaalle annetaan mahdollisuuksia edistyäomien edellytystensä mukaan. Kouluyhteisön jäsenet hyväksyvät erilaisuuden ja yksilöllisyyden

TurvallisuusKaikkien Sääksjärven kouluyhteisön jäsenten on tunnettava olonsa kaikilla tavoin turvalliseksi. Kouluuntulo eisaa pelottaa. Turvallisessa koulussa hyväksytään erilaisuus ja ihmiset ovat huomaavaisia toisiaan kohtaan.Kouluyhteisön henkisen ja fyysisen ympäristön turvallisuus taataan. Yhteisesti sovittujen sääntöjen jasopimusten noudattaminen on turvallisuutemme perusta.

YhteistyöYhteistyö on vuorovaikutusta korostava tapa toimia. Yhteistyökyky on sosiaalisten taitojen perustekijä.Sääksjärven koulussa luodaan edellytykset lapsen suotuisalle sosiaaliselle kasvulle ja yhteisössä toimimiselle.Yhteisön jäseneksi kasvaminen on tie omaan kasvuun. Aikuiset antavat mallia omalla toiminnallaan. Oppilasoppii säännöt ja oppii käyttäytymään niiden mukaisesti.

Terve itsetuntoSääksjärven koulussa jokainen, aikuinen ja oppilas, tuntee olevansa hyväksytty ja samoin hän hyväksyy itsensä.Aikuiset auttavat oppilasta löytämään omat vahvuutensa ja kehittämään kykyjään. Oppilaalle kehittyy vahva,realistinen itsetunto. Terveen itsetunnon omaava lapsi tuntee itsensä ja omat rajansa ja osaa antaa arvonmuillekin.

VastuullisuusVastuullinen ihminen pystyy arvioimaan etukäteen oman toimintansa seurauksia. Hän pystyy erottamaanoikean ja väärän ja tekemään tältä pohjalta vastuullisia päätöksiä.Koulussamme opitaan ottamaan vastuuta itsestä ja muista sekä yhteisestä ympäristöstämme. Omastaopiskelusta ja työstä vastuun ottamista kehitetään ohjaamalla oppilaita omakohtaiseen tavoitteenasetteluunja suunnitteluun.Vastuullisuuden kehittäminen on jokaisen Sääksjärven koulussa työskentelevän lapsen ja aikuisen yhteinenasia.

Sääksjärven koulun arvot avattuina arkikäytänteiksi:Yksilöllisyys:Jokainen Sääksjärven kouluyhteisön jäsen on ainutkertainen.Oppilaalle annetaan mahdollisuuksia edistyä omien edellytystensä mukaan.Kouluyhteisön jäsenet hyväksyvät erilaisuuden ja yksilöllisyyden.

YKSILÖLLISET OPPIMISTAVOITTEETSääksjärven koulussa pyritään mahdollisuuksien mukaan ottamaan huomioon oppilaan oikeus oppia omillaoppimisedellytyksillään, omalla kehitysrytmillään ja omalla oppimisajallaan. Koulussa kehitetään keinojayksilöllisten oppimistavoitteiden asettamiseksi.


Yksilöllisiä tavoitteita asetetaan oppilaalle oman lähtötasonsa, kiinnostuksensa ja harrastuneisuutensamukaisesti.

OPPILAAN OMAN TYÖN SUUNNITTELU Oppilaalle harjaannutetaan taitoja suunnitella ja toteuttaa omaa työtänsä omalla tavoitteenasettelulla,oman työtavan valintamahdollisuudella, yksilöllisen oppimistyylin sallimisella, oppisisältöjenvalintamahdollisuudella, läksyjen valinnalla jne.Työtavat:Useissa opetustilanteissa voidaan huomioida oppilaan vahvuuksien ja oppimistyylin mukaisesti hänentyötapansa. Esim. ryhmätöiden työnjaossa otetaan huomioon erilaiset oppijat.Yhteistoiminnallisissa opetusmenetelmissä oppilaiden erilaiset vahvuudet ja taidot tulevat huomioiduksi.Opettajan ohjaava rooli ja oppilaan tuntemus työtapoja valittaessa on välttämätöntä.

YKSILÖLLINEN OPPILASARVIOINTIPerusopetuksen aikainen oppilaan arviointi tulee olla kannustavaa, ohjaavaa ja oppilaan yksilöllisiinoppimistavoitteisiin ja – edellytyksiin peilaavaa. Päättöarviointi on yleisiin valtakunnallisesti asetettuihinopetustavoitteisiin verrattava. Oppimistapahtumissa on tärkeää antaa oppilaalle jatkuvaa palautetta hänenoppimisestaan. Koulussa kannustetaan oppilasta arvioimaan itse omaa oppimistaan.

Lukuvuoden 2016–17 alusta aloitetaan koko koulussa kaikkien oppilaiden ns. tavoitekeskustelut. Siinä oppilasitse asettaa itselleen oppiainekohtaisia oppimistavoitteita sekä käyttäytymiseen ja työskentelyyn liittyviätavoitteita.Arviointikeskusteluissa vähintään kerran lukuvuoden aikana arvioidaan oppilaan oppimista hänelleasetettuihin oppimistavoitteisiin peilaten. Arviointikeskusteluissa on läsnä oppilas, huoltaja ja luokanopettajatai -valvoja. Muut oppilasta opettavat opettajat ovat velvollisia antamaan tietoja oppilaan oppimistuloksistaluokanvalvojalle tai luokanopettajalle. Oppilaan kasvun seuraaminen (myös sosiaaliset taidot japersoonallisuuden kasvu) ovat tärkeitä arviointikeskustelujen aiheita.

Lukuvuosiarviointi:Esiopetuksessa ja 1.-2.-luokilla arvioinnissa käytetään ns. taitotikkaita. 3-4-luokilla arviointi on sanallista. 5-9 -luokilla käytetään numeroarviointia, jota täydentää sanallisesti. Numeroarvioinnissakin huomioidaan oppilaanyksilölliset oppimisedellytykset ja – tavoitteet. Varsinkin oppilaan vahvuuksia ja positiivista kasvua on syytäkuvata sanallisessa arvioinnissa kaikilla vuosiluokilla.

Turvallisuus:Kaikkien Sääksjärven kouluyhteisön jäsenten on tunnettava olonsa kaikilla tavoin turvalliseksi.Kouluuntulo ei saa pelottaa.Turvallisessa koulussa hyväksytään erilaisuus ja ihmiset ovat huomaavaisia toisiaan kohtaan.Yhteisesti sovittujen sääntöjen ja sopimusten noudattaminen on turvallisuutemme perusta.

Sääksihenki:Esi- ja perusopetuksen yhtenäistäminen parantaa psyykkistä turvallisuutta. Koulun sosiaalisten rakenteidenjatkuminen läpi koko peruskoulun ajan samanlaisena luo lapselle suotuista kasvua.Koulun yhteiset tavat, tapahtumat, juhlat, teemat ja projektit lisäävät yhteenkuuluvaisuuden tunnetta ja me-henkeä. Oppilaan tuntemisen siirtyminen alaluokilta yläluokille on erittäin tärkeää. Tukioppilas-, kummioppilas- ja oppilaskuntatoiminta vahvistavat positiivisesti oppilaiden sosiaalistakanssakäymistä.Koulussa kiinnitetään erityistä huomiota opetusryhmien ja luokkien ryhmäytymiseen. Jokaisella opettajalla onvastuu ryhmäytymisen edistämisestä. Mm. luokkaretket, leirikoulut ja Tervajärvi-päivät ovat hyviä tilanteitatässä kasvatustehtävässä. Ryhmäytymispäivien järjestelyissä 6-9-luokilla ovat mukana nuorisotoimenkouluyhteisöohjaajat.

HenkilökuntaKaikki koulussa opettavat opettajat ovat jokaisen oppilaan opettajia. Koulun koko henkilökunta on velvollinenja oikeutettu oppilaan kasvatustehtävään.Koulun opettajien yhteiset seminaarit ja tilaisuudet lisäävät yhteistyökykyä ja -henkeä.


Avoin ja luottamuksellinen työyhteisön ilmapiiri auttaa henkilökunnan jaksamista ja samalla heijastuu myösoppilaisiin positiivisesti.Toisten ihmisten huomioon ottaminenErilaisuuden hyväksyminen ja suvaitsevaisuus kaikessa koulun toiminnassa näkyvänä periaatteena vahvistaaoppilaiden itsetuntoa ja sen kautta vähentää paineita epätoivottuun käyttäytymiseen ja esittämään jotainmuuta kuin on.Jokaisen oppilaan, opettajan ja henkilökunnan jäsenen oikeus on myös psyykkinen koskemattomuus. Koulussaei hyväksytä minkäänlaista toisen ihmisen halveksuntaa, nimittelyä eikä mitään toista loukkaavaakäyttäytymistä – ei ilmein, elein eikä sanoin.

PSYYKKINEN TURVALLISUUS: emotionaaliset rakenteetKoulun kaiken toiminnan periaatteena on avoimuus ja oikeudenmukaisuus. Lapsi vaistoaa herkästi kaikenlaisenepäoikeudenmukaisuuden. Oppilaalla on oltava mahdollisuus keskustella mieltään painavista asioistaopettajan tai rehtorin kanssa. Tarvittaessa oppilaalla on oikeus keskustella myös terveydenhoitajan,koulukuraattori ja koulupsykologin kanssa. Kaikessa toiminnassa pidämme periaatteenamme ”tee toiselle se,mitä toivot itsellesi tehtävän”.

PSYYKKINEN TURVALLISUUS: kognitiiviset rakenteetOppiminen lähtee ihmettelystä. Jokaisella on lupa olla ymmälläänkin. Epäonnistumisessakin on uudenoppimisen alku.Positiivisen ja turvallisen oppimisilmapiirin syntymistä edistää pyrkimys, että oppilaalle asetetaan yksilöllisetoppimistavoitteet ja luodaan mahdollisuus yksilölliseen oppimiseen.Koulussa hyväksytään se, että eri lähtötasoilla olevilla oppilailla oppimistulokset ovat erilaisia.Turvallista oppimisympäristöä luovat yhteistyö ja yhteistoiminnalliset opetusmenetelmät sekä ryhmän me-henki.

HYVINVOINNIN YHTEISÖLLINEN EDISTÄMINENHyvinvointiin koulussa vaikuttaa sekä psyykkinen että fyysinen viihtyvyys. Fyysinen viihtyvyys muodostuuviihtyisästä ja esteettisestä ympäristöstä, asianmukaisista ja toimivista tiloista sekä siisteydestä. Oppilaitakasvatetaan ottamaan vastuuta yleisestä järjestyksestä koulussa. Tässä on apuna koulun sisäinen TET.Psyykkistä viihtyvyyttä edistää turvallinen, innostava, kannustava ja salliva ilmapiiri – sekä luokissa ettäopettajainhuoneessa.Erilaiset oppimistyylit ymmärretään rikkautena. Viihtyminen koulussa edistää tuloksellista oppimista jahelpottaa myös vaikeiden asioiden opiskelua. Hyvät tavat, esimerkiksi tervehtiminen ja kauniit pöytätavat,lisäävät yhteistä viihtyvyyttä. Opettajien hyvinvointitiimi järjestää työyhteisölle erilaisia yhteisiä tapahtumia.Työyhteisössä jokainen arvostaa ja kunnioittaa toisen tapaa tehdä työtä. Tämä vaatii yhteistä keskustelua,tiimityötä sekä toisen työhön konkreettisesti tutustumista. Yhteisten tilojen siisteys ja varastojen järjestysedistää viihtymistä

Yhteistyö:Yhteistyö on vuorovaikutusta korostava tapa toimia. Yhteistyökyky on sosiaalisten taitojen perustekijä.Sääksjärven koulussa luodaan edellytykset lapsen suotuisalle sosiaaliselle kasvulle ja yhteisössä toimimiselle.Yhteisön jäseneksi kasvaminen on tie omaan kasvuun. Aikuiset antavat mallia omalla toiminnallaan. Oppilasoppii säännöt ja oppii käyttäytymään niiden mukaisesti.

OPETTAJIEN VÄLINEN YHTEISTYÖOppilaiden kannustaminen yhteistyöhön vaatii esimerkin voimaa! Koulun toimintojen suunnittelussa,toteuttamisessa ja arvioinnissa tarvitaan tiimityötä. Lukuvuosittain vaihtuvat, eri opettajaryhmistä koostuvattyöryhmät vastaavat koulun kehittämishankkeista. Luokkatasotiimit ja aineryhmät vastaavat opetustyönkäytännön järjestelyistä, esimerkiksi oppimateriaalihankinnoista. Tiimien toimintaperiaatteet ja tehtävätmääritellään erikseen. Yhteinen henkilökuntahuone ja yhteiset työskentelytilat antavat mahdollisuudenjatkuvaan pedagogiseen keskusteluun. Opetustyön linjaamiseksi järjestetään yhteisiä työseminaareja.Opettajia rohkaistaan ja tuetaan spontaaniin yhdessäoloon ja harrastustoimintaan myös kouluajanulkopuolella.Jokainen opettaja on velvollinen jakamaan hyvät ideat ja toimivan oppimateriaalin muillekin. ”Kaveria ei jätetä”-periaatteen mukaisesti opettajat ovat valmiit auttamaan omilla vahvuuksillaan muitakin. Luottamuksellisessailmapiirissä uskalletaan myös pyytää apua. Pyydettäessä ollaan valmis antamaan apua. Koulussa arvostetaan


ja kunnioitetaan toisten työtä. Toisten opettajien työhön voi tutustua esimerkiksi toimimalla heidänsijaisenaan. Koulun opetus on avointa. Opetustyötä suunniteltaessa, järjestettäessä ja arvioitaessaopettajakunta toimii yhteistyössä. Kaikki opettajat ovat vastuussa yhteisten tapahtumien järjestämisestä.

OPETUSRYHMIEN VÄLINEN YHTEISTYÖOpetusryhmien välinen yhteistyö on välttämätöntä, jotta vältetään ainesisältöjen päällekkäisyys javarmistetaan aihekokonaisuuksien toteutuminen. Yhteistyön keinoina ovat mm. yhteiset palaverit,oppimateriaalien vertailu ja yhteiskäyttö sekä opetuksen rytmittäminen.Opettajien yksilöllisiä vahvuuksia ja asiantuntijuutta hyödynnetään mahdollisimman tarkoin.Koulun yhteistä teemaopiskelua kehitetään. Erityistilojen ja välineiden käyttö suunnitellaan yhdessä.Sääksjärven koulussa toteutetaan monialaisia oppimiskokonaisuuksia eri oppiaineiden, opettajien javuosiluokkien yhteisyöllä. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteuttaminen selvitetään tarkemminkohdassa 8.2.2.

Terve itsetuntoSääksjärven koulussa jokainen, aikuinen ja oppilas, tuntee olevansa hyväksytty ja samoin hän hyväksyy itsensä.Aikuiset auttavat oppilasta löytämään omat vahvuutensa ja kehittämään kykyjään. Oppilaalle kehittyy vahva,realistinen itsetunto. Terveen itsetunnon omaava lapsi tuntee itsensä ja omat rajansa ja osaa antaa arvonmuillekin.Sääksjärven koulun opetuksen ja oppimisen lähtökohtana pidetään uteliasta, oppimishaluista jamotivoitunutta esikoululaista ja ensiluokkalaista oppilasta. Koulun tehtäväksi jää tämän luontaisenoppimisinnon säilyttäminen.

OPPILAAN OMAN OPPIMISEN TIEDOSTAMINEN, YMMÄRTÄMINEN JA ARVIOINTIOppimistavan tiedostaminen ja ymmärtäminen auttavat oppilaan itsetunnon vahvistumisessa. Oppilailla on erilaisia oppimistyylejä. Oppilaat ovat yksilöllisesti mm. kinesteettisiä, auditiivisia tai visuaalisiaoppijoita. Lapsi voi myös oppia uusia oppimistyylejä. Eri oppimistyylien huomioon ottamiseen päästäänoppilaan oman työn itsearvioinnilla, arviointi- ja tavoitekeskusteluilla, valinnaisuudella ja monipuolisillaopetusmenetelmillä. Luokan monipuolisilla työskentelytavoilla autetaan eri oppimistyyleillä oppivia.

KANNUSTAVA OPETUS JA ONNISTUMISTEN KOROSTAMINENKannustava opetus ottaa huomioon oppilaan omat lähtökohdat.Esimerkiksi ryhmätyöskentely valmistellaan siten, että heikkokin oppilas onnistuu. Oppilas voi toimiaapuopettajana. Koulun ja luokan juhlaohjelmiin osallistuminen on varsinkin heikon itsetunnon omaavilleoppilaille tärkeää. Opettajien yhteistyö on esimerkkinä oppilaalle vastuunkantamisesta. Oppilaalle annetaanmahdollisuus saada esille omia tuotoksia esimerkiksi koulun lehdessä ja vitriineissä. Onnistumisenmahdollisuuksia olisi luotava antamalla oppilaille kykyjen mukaisia töitä.

Oppiminen lähtee ihmettelystä. Lapset otetaan tosissaan ja epäonnistuminen sallitaan. Etukäteen annettavatukiopetus voi kannustaa oppilaita uuden oppimiseen. Jokaisen oppilaan oikeus Sääksjärven koulussa on saadaedes yhden kerran päivässä jokin positiivinen palaute. Epäonnistuminen voidaan purkaa siten, että käydääntyön vaiheet läpi uudelleen lapsen kanssa. On pohdittava, miten lahjakas alisuoriutuja saadaan suoriutumaanopinnoissaan omaa tasoaan vastaavasti.

Lapsi oppii kestämään pettymyksiä, kun saa selkeää ja asiallista palautetta. On tärkeää, että lapsi saatodenmukaista palautetta. Kun luokassa on hyvä henki, siellä voi myös epäonnistua.Koulun velvollisuus on ottaa huomioon oppilaiden erityisvahvuudet ja harrastuneisuus. Koulun juhlien koristeluvoisi muodostua oppilaiden töistä, ja luokan suunnittelema esitys voisi olla juhlan ohjelmana. Käytävien vitriinitpidetään esittelykäytössä.

OPPILAIDEN IKÄKAUDEN JA EDELLYTYSTEN MUKAINEN OPETUS TERVEEN KASVUN JA KEHITYKSEN EDISTÄJÄNÄIkäkauden ja sen edellytysten mukainen opetus tuottaa onnistumisen iloa ja parantaa itsetuntemusta.Turvalliset rutiinit ovat tärkeitä. Lapsi tarvitsee sopivia haasteita. On syytä huolehtia, että oppilas ei olejatkuvasti epäonnistuja samassa oppiaineessa. Itsetunto vahvistuu lumipalloilmiön mukaisesti: mitä enemmän


onnistumisia oppilas kokee, sitä vahvemmaksi hänen itsetuntonsa kasvaa, ja mitä vahvempi oppilaan itsetuntoon, sitä enemmän hän kokee onnistumisen elämyksiä.ELINIKÄISEN OPPIMISEN INTOHIMON SYNNYTTÄMINEN OPPILAISIINKoulun oppimisympäristöstä on oltava avoin ja innostava. Se luo edellytykset elinikäiselle oppimishalulle.Oppilaan huonoa käyttäytymistä ei pidä hyväksyä. Oppilaalle annetaan aina varaukseton ihmisarvo.Onnistumiset, valinnan vapaus, kiusaamiseen puuttuminen ja erilaisuuden arvostaminen ovat keinojaitsetunnon kasvattamiseen

Vastuullisuus: Vastuuntunto kehittyy yritysten ja erehdysten kautta. Luottamuksen ansaitseminen on jatkuva prosessi, jossaoppilaalle annetaan vastuuta ja siitä suoriutumista seurataan. Jatkuva palaute antaa oppilaalle käsityksen siitä,onko hän selviytynyt tehtävästä ja miten hän voisi parantaa suoritustaan. Oppilas oppii vastuun kantamistamm. mallin ja ohjauksen avulla ja kehittyy asteittain. Oppilas saa vastuuta kannettavakseen oman kehityksensämukaan.

Koulussamme opitaan ottamaan vastuuta itsestä ja muista sekä yhteisestä ympäristöstämme. Omastaopiskelusta ja työstä vastuun ottamista kehitetään ohjaamalla oppilaita omakohtaiseen tavoitteenasetteluunja suunnitteluun.Vastuullisuuden kehittäminen on jokaisen Sääksjärven koulussa työskentelevän lapsen ja aikuisen yhteinenasia.

Koulussa luodaan turvallisia tilanteita, joissa oppilas voi harjoitella vastuunottamista luokan järjestäjänä taitukioppilaana, päivänavausten pitäjänä tai muissa tehtävissä.

Opiskelussa omatoimisuus ja oman vastuun ottaminen on harjoittelun tulos. Vuosi vuodelta harjoitellaanitsenäisyyttä vaativia työtapoja ja kukin oppilas saa vastuuta yksilöllisesti. Luokkayhteisössä kukin oppilas onmyös ilmapiirin rakentaja ja pystyy omalta kohdaltaan vaikuttamaan opiskelutilanteisiin myönteisesti javastuullisesti.

Vastuu omasta itsestä:Hyvät käytöstavat, sääntöjen noudattaminen, terveet elämäntavat, peseytyminen, kouluruuan syöminen,jättämisen vähentäminen ja hyvät ruokailutavat ovat tavoitteina oman vastuunottamisen kasvuun.

Liikuntatunnit: Sääksjärven koulun oppilaat käyvät aina suihkussa liikuntatunnin jälkeen. Liikuntatunnilla pitkät hiukset ovatkiinni ja hankitaan kännykkä-/koru-/kellolaatikko, johon jätetään ylimääräiset vaaraa aiheuttavat tavarattunnin ajaksi.

Ruokailuvalvonta:Sääksjärven koulussa kaikki opettajat valvovat oman ryhmänsä ruokailua. Valvontaan kuuluu ruokailukasvatus(ruuan ottaminen, pöytätavat, ruuan palautus, ruokailu ei tapahdu ulkovaatteet päällä tai päähine päässä,ruokalaan ei jäädä ruokailun jälkeen odottamaan kaveria)

Vastuu kanssaihmisistäOpetetaan ystävällisyyden merkitystä.Sääksjärven koulussa ei hyväksytä minkäänlaista kiusaamista ja pienempäänkin kiusaamiseen puututaanvälittömästi. Sivustakatsojallakin on vastuu tapahtuneesta (pitää puuttua).Tavoitteena ovat toisten kunnioittaminen, erilaisuuden hyväksyminen, kohtelias käyttäytyminen, siisteystoisten ihmisten arvostaminen asemasta ja iästä riippumatta.Tavoitteena vastuun oppimisessa:Avoimeen yhteisöön on helppo tulla.Kuuntelemalla annat tilaa toisten mielipiteille.Jokaisen on huolehdittava omista tehtävistään, että arki sujuu.Lupausten pitäminen sekä oppilaiden että opettajien taholta. Luottamus edellyttää oikeudenmukaista jarehellistä käytöstä.


Vastuu elinympäristöstäOppimistavoitteita:En sotke kouluympäristöä.Huolehdin näkyvät roskat roska-astioihin, vaikka ne eivät olisi minun jättämiäni.En turmele koulun omaisuutta.Pitää miettiä tekemiesi asioiden seurauksia ennen tekemistä.Siivoan omat jälkeni.

Vastuu koulutyöstäOppimistavoitteita:Huolehdin, että kirjat, vihot, kynät ym. ovat mukana. Teen läksyt. Otan itse selvää esimerkiksi sairastuessaläksyistä enkä oleteta että muut tulevat kertomaan.Annan oppitunneilla työskentelyrauhan.Noudatan aikuisten ohjeita.Käyn koulussa säännöllisesti, en myöhästele.Asetan realistiset tavoitteet ja teen työtä niiden tavoittamiseksi.

Vastuu opiskeluilmapiiristäVaikutan omalta osaltani siihen, että ryhmässäni on kiva opiskella ja että jokainen uskaltaa esittää omiamielipiteitä.Hyväksyn erilaiset ihmiset.En vahingoita toista fyysisesti tai psyykkisesti.Annan toisille työrauhan.Kannustan muita.En syrji muita.

Oppimiskäsitys:Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppilason aktiivinen toimija. Hän oppii asettamaan tavoitteita ja ratkaisemaan ongelmia sekä itsenäisestiettä yhdessä muiden kanssa. Oppiminen on erottamaton osa yksilön ihmisenä kasvua ja yhteisönhyvän elämän rakentamista. Kieli, kehollisuus ja eri aistien käyttö ovat ajattelun ja oppimisenkannalta olennaisia. Uusien tietojen ja taitojen oppimisen rinnalla oppilas oppii reflektoimaanoppimistaan, kokemuksiaan ja tunteitaan. Myönteiset tunnekokemukset, oppimisen ilo ja uuttaluova toiminta edistävät oppimista ja innostavat kehittämään omaa osaamista.

Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa toisten oppilaiden, opettajien ja muiden aikuisten sekäeri yhteisöjen ja oppimisympäristöjen kanssa. Se on yksin ja yhdessä tekemistä, ajattelemista,suunnittelua, tutkimista ja näiden prosessien monipuolista arvioimista. Siksi oppimisprosessissaon olennaista oppilaiden tahto ja kehittyvä taito toimia ja oppia yhdessä. Oppilaita ohjataanmyös ottamaan huomioon toimintansa seuraukset ja vaikutukset muihin ihmisiin ja ympäristöön.Yhdessä oppiminen edistää oppilaiden luovan ja kriittisen ajattelun ja ongelmanratkaisun taitojasekä kykyä ymmärtää erilaisia näkökulmia. Se myös tukee oppilaiden kiinnostuksen kohteidenlaajentumista. Oppiminen on monimuotoista ja sidoksissa opittavaan asiaan, aikaan ja paikkaan.

Oppimaan oppimisen taitojen kehittyminen on perusta tavoitteelliselle ja elinikäiselle oppimiselle.Siksi oppilasta ohjataan tiedostamaan omat tapansa oppia ja käyttämään tätä tietoa oppimisensaedistämiseen. Oppimisprosessistaan tietoinen ja vastuullinen oppilas oppii toimimaan yhäitseohjautuvammin. Oppimisprosessin aikana hän oppii työskentely- ja ajattelutaitoja sekäennakoimaan ja suunnittelemaan oppimisen eri vaiheita. Jotta oppilas voisi oppia uusia käsitteitäja syventää ymmärrystä opittavista asioista, häntä ohjataan liittämään opittavat asiat ja uudetkäsitteet aikaisemmin oppimaansa. Tietojen ja taitojen oppiminen on kumuloituvaa ja se vaatiiusein pitkäaikaista ja sinnikästä harjoittelua.

Oppilaan kiinnostuksen kohteet, arvostukset, työskentelytavat ja tunteet sekä kokemuksetja käsitykset itsestä oppijana ohjaavat oppimisprosessia ja motivaatiota. Oppilaan minäkuvasekä pystyvyyden tunne ja itsetunto vaikuttavat siihen, millaisia tavoitteita oppilas asettaatoiminnalleen. Oppimisprosessin aikana saatava rohkaiseva ohjaus vahvistaa oppilaan


luottamusta omiin mahdollisuuksiinsa. Monipuolisen myönteisen ja realistisen palautteenantaminen ja saaminen ovat keskeinen osa sekä oppimista tukevaa että kiinnostuksen kohteitalaajentavaa vuorovaikutusta.

7.2. Toimintakulttuurin kuvaus7.2.1. Koulun painopisteet ja erityispiirteet

Sääksjärven koulu on yhtenäiskoulu. Koulussa opiskelevat lapset eskarista ysiin. Perusopetuksenyhtenäistäminen ja eheän kymmenvuotisen oppimispolun muodostaminen on koko koulun toimintakulttuurinpunainen lanka.

YHTENÄINEN TOIMINTAKULTTUURI”Pedagoginen yhtenäisyys luo pedagogista hyvinvointia.”

Fyysinen yhtenäisyys muodostuu samassa pihapiirissä oleviin koulurakennuksiin ja yhteisiinvälituntialueisiin.Opetustilat ovat koko koulun kaikkien oppilaiden yhteisessä käytössä. Näitä ovat mm. taito- jataideaineiden luokat, at-luokka, ruokala, yhteinen henkilökuntahuone, yhteiset opetusvälineet,yhteinen henkilökuntaYhteinen hallintoYhteisen johtokunnan lakkauttamisen jälkeen koulussa toimii Koulukokous ja kaikkien oppilaidenyhteinen vanhempainyhdistys. Sääksjärven koulussa on yksi rehtori ja yksi apulaisrehtori. Opettaja- jakko-tiimit toteuttavat jaettua johtajuutta.Toiminnallinen yhtenäisyys on tärkein toimintakulttuurin muokkaaja.

Toimintakulttuuri rakentuu yhteiseen arvopohjaan.Koulun arvot tukevat oppilaan opetusta, kasvatusta ja oppimista.Koulun arvot edistävät koulunkäynnin tukitoimenpiteiden toteutumista.

Yhtenäisen toimintakulttuurin ja pedagogisen yhtenäisyyden mahdollistajia Sääksjärven koulussa onkuvattu seuraavilla toimilla:

Arvopohja on avattu arkikäytänteiksi.Yhteisiin pelisääntöihin halutaan sitoutua.Opettajien ja koulunkäynninohjaajilla on hyvät täydennyskoulutusmahdollisuudet.Koululla on riittävät resurssit.Yhteistyö ja rakentava vuorovaikutus ovat avoimia.Työntekijöillä on aikaa yhteiseen suunnitteluun.Koulussa on selkeä johtajuus ja jaetut vastuut.Ilmapiiri on avoin ja kaikki kokevat työn iloa.

Sääksjärven koulun toimintakulttuurin ja pedagogisen hyvinvoinnin tekijöitä:Jokainen lapsi ja aikuinen kouluyhteisössä on ihmisarvoltaan samanvertainen.Oppilasta ei alisteta eikä nöyryytetä.Opettaja on taitava, kun hän kykenee kuuntelemaan oppilasta ja luottaa häneen.Jokainen oppilas saa yksilöllistä ja räätälöityä tukea koulusta.Oppilas ei jää ryhmän ulkopuolelle.Koulun työkulttuuriin kuuluu moniammatillinen yhteistyö, minkä kautta oppilaan pahoinvointivähenee.Jokainen aikuinen lapsen arjessa tekee ennalta ehkäisevää lasten suojelua.Oppilaiden perhettä tuetaan.

7.2.2. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien ja muun eheyttämisen käytännöntoteuttaminen

Monialaisten oppimiskokonaisuuksien tavoitteet ja sisällöt täsmennetään koulukohtaisesti.

Monialaiset oppimiskokonaisuudet LempäälässäOppilaiden opintoihin sisältyy vähintään yksi monialainen oppimiskokonaisuus lukuvuodessa.Sen lisäksi kouluilla voidaan toteuttaa muita oppimiskokonaisuuksia esimerkiksi eri-ikäistenkesken. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien tavoitteena on, että oppilaat oppivat yhdistämääneri tiedonalojen tietoja sekä pääsevät toimimaan yhdessä.


Lempäälässä oppimiskokonaisuuksien aiheet on jaoteltu vuosiluokittain.Monialaisten oppimiskokonaisuuksien tavoitteet ja sisällöt täsmennetään koulujenlukuvuosisuunnitelmissa. Oppilaat pääsevät vaikuttamaan oppimiskokonaisuuksien suunnitteluunja toteuttamiseen. Oppimiskokonaisuuksien toteuttamista ja työtapoja suunniteltaessa on otettavahuomioon laaja-alaiset kokonaisuudet L1 - L7. Ne kuuluvat olennaisena osana kaikkienvuosiluokkien kokonaisuuksiin. Oppimiskokonaisuudet suunnitellaan siten, että oppilailla onaikaa syventyä oppimiskokonaisuuden sisältöön ja työskennellä tavoitteellisesti, monipuolisesti japitkäjänteisesti.Oppimiskokonaisuuksia voi toteuttaa eri tavoin. Esimerkiksi:• opiskelemalla samaa teemaa kahdessa tai useammassa oppiaineessa samanaikaisesti• järjestämällä samaan teemaan liittyvät asiat peräkkäin opiskeltaviksi• järjestämällä teemapäiviä, tapahtumia, kampanjoita, opintokäyntejä ja leirikouluja osanaisompaa kokonaisuutta• toteuttamalla monialaisia, pitkäkestoisia oppimiskokonaisuuksia ja integroimalla oppiaineita• toteuttamalla kaikki opetus eheytettynä.Oppilas saa palautetta työskentelystään oppimiskokonaisuuden aikana ja osaaminen otetaanhuomioon oppiaineissa annettavaa sanallista arviota tai arvosanaa muodostettaessa.

Oppimiskokonaisuuksien aiheet:0-1 Minä, me ja ympäristömmeMonialaisessa oppimiskokonaisuudessa oppilas• harjoittelee tunteiden käsittelemistä, muiden huomioon ottamista ja vuorovaikutustaitoja• opettelee liikkumaan liikenteessä turvallisesti• harjoittelee kouluun sopivia tapoja• tutustuu kouluun ja sen lähiympäristöön• harjoittelee toimimaan ryhmässä ja kouluyhteisön vastuullisena jäsenenä.2 Oma ajattelu ja viestintäMonialaisessa oppimiskokonaisuudessa oppilas• opettelee ilmaisemaan itseään• opettelee kuuntelemaan ja arvostamaan toisten omia mielipiteitä• tutustuu erilaisiin teksteihin ja viestinnän muotoihin.3 Koti LempäälässäMonialaisessa oppimiskokonaisuudessa oppilas• tutustuu oman kotiseudun erityispiirteisiin• tutkii oman suvun menneisyyttä• kertoo itsestään ja omista kiinnostuksen kohteistaan ja oppii tuntemaan luokkatoverinsaparemmin.4 Ulos oppimaanMonialaisessa oppimiskokonaisuudessa oppilas• oppii arvostamaan luontoa• kiinnostuu luonnonilmiöistä, eläimistä ja kasveista• löytää lähiluonnosta itseään kiinnostavia asioita ja osaa kertoa niistä• harjoittelee omien tutkimusten tulosten esittämistä.5 Elämää eri aikakausinaMonialaisessa oppimiskokonaisuudessa oppilas• tutustuu paikalliseen historiaan• eläytyy 11-vuotiaan elämään jollakin aikakaudella• perehtyy jonkin aikakauden erityispiirteisiin ja valmistaa siihen liittyvän tuotoksen.6 Yhteinen tulevaisuusMonialaisessa oppimiskokonaisuudessa oppilas• ymmärtää, että omilla toimilla on vaikutusta maapallon ja ihmisten tulevaisuuteenYhtenäisen perusopetuksen toimintakulttuuri31Yhtenäisen perusopetuksen toimintakulttuuri• opiskelee erilaisiin kulttuureihin, uskontoihin, kieliin ja tapoihin liittyviä asioita ja oppiiarvostamaan ja ymmärtämään niitä• seuraa ajankohtaisia asioita ja arvioi lähteiden luotettavuutta.


7 Arjen taitojaMonialaisessa kokonaisuudessa oppilas• harjoittelee opiskelu- ja työskentelytaitoja sekä oman toiminnan ohjausta• opettelee sinnikkyyttä ja pitkäjänteisyyttä• harjoittelee kaveritaitoja sekä erilaisissa ryhmissä toimimista• pohtii omia vaikuttamisen keinoja.8 Ihminen ja ihmisyysMonialaisessa kokonaisuudessa oppilas• opiskelee ihmisen hyvinvointiin liittyviä asioita kokonaisvaltaisesti• pohtii ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa• seuraa ajankohtaisia asioita ja arvioi lähteiden luotettavuutta sekä opetteleemuodostamaan omia mielipiteitä.9 Aktiivinen vaikuttajaMonialaisessa kokonaisuudessa oppilas• pohtii omia vahvuuksiaan ja omaa tulevaisuuttaan ennakkoluulottomasti• tutustuu yritystoimintaan ja globaaliin talouteen• pohtii vastuutaan kuluttajana• harjoittelee yhteiskunnallista vaikuttamista.

Monialaiset oppimiskokonaisuudet

Oppilaiden opintoihin sisältyy vähintään yksi monialainenoppimiskokonaisuus lukuvuodessa. Sen lisäksi kouluilla voidaantoteuttaa muita oppimiskokonaisuuksia esimerkiksi eri-ikäistenkesken. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien tavoitteena on, ettäoppilaat oppivat yhdistämään eri tiedonalojen tietoja sekä pääsevättoimimaan yhdessä.

Monialaisten oppimiskokonaisuuksien tavoitteet ja sisällöttäsmennetään koulujen lukuvuosisuunnitelmissa. Oppilaat pääsevätvaikuttamaan oppimiskokonaisuuksien suunnitteluun jatoteuttamiseen. Oppimiskokonaisuuksien toteuttamista ja työtapojasuunniteltaessa on otettava huomioon laaja-alaiset kokonaisuudet L1- L7. Ne kuuluvat olennaisena osana kaikkien vuosiluokkienkokonaisuuksiin. Oppimiskokonaisuudet suunnitellaan siten, ettäoppilailla on aikaa syventyä oppimiskokonaisuuden sisältöön jatyöskennellä tavoitteellisesti, monipuolisesti ja pitkäjänteisesti.

Oppimiskokonaisuuksia voi toteuttaa eri tavoin. Esimerkiksi:• opiskelemalla samaa teemaa kahdessa tai useammassaoppiaineessa samanaikaisesti

• järjestämällä samaan teemaan liittyvät asiat peräkkäin opiskeltaviksi• järjestämällä teemapäiviä, tapahtumia, kampanjoita, opintokäyntejä ja leirikouluja osana isompaa kokonaisuutta• toteuttamalla monialaisia, pitkäkestoisia oppimiskokonaisuuksia ja integroimalla oppiaineita• toteuttamalla kaikki opetus eheytettynä.

Oppilas saa palautetta työskentelystään oppimiskokonaisuuden aikana ja osaaminen otetaanhuomioon oppiaineissa annettavaa sanallista arviota tai arvosanaa muodostettaessa.

http://www.google.fi/url?sa=i&rct=j&q=&esrc=s&source=images&cd=&cad=rja&uact=8&ved=0ahUKEwivsIDdh5HPAhVF1hQKHexgC4gQjRwIBw&url=http://etwinningambfinland.blogspot.com/2016/03/laaja-alainen-osaaminen-etwinning-ja.html&psig=AFQjCNGgcIbP0KTBTXTST9RocgUp2FkSdA&ust=1474018099182411



Monialaiset oppimiskokonaisuudet Sääksjärven koulussa

Tähän kerätään suunnitellut oppimiskokonaisuudet.

Oppimiskokonaisuudenkuvaus ja laajuus

Oppimiskokonai-suuden toteutustapa,oppimateriaalit,menetelmät, tvt-työkalut

Tavoitteet/laaja-alaisenosaamisenalueet (L1-L7)

Oppiaineet,opettajat

Oppilaidenosallistaminensuunnitteluun

Arviointi Muuta huomioitavaa

Ulos oppimaan/vesi 4.luokat

– Opintoretki Särkänniemenakvaarioon ja Näsijärvenrantaan– Materiaalipankinkerääminen, lopputyö– Lukuvuoden kestäväprojekti

Opintoretki,havainnointitehtäväpaketinmukaisesti,ryhmätyöt, tabletit

L1, L3, L5, L6 Ympäristöoppi,matematiikkaJussi Niemi, HeiniRistimäki, LauraJääskeläinen

Kohteidenideointi,tehtäväpaketinsuunnittelu,liikkuminen,rahoitus

Osanaoppiaineenarviointia,päättötyö

2 koulunkäynninohjaajaamukaan

Mittakaavat jasuunnistaminen 8. luokat

Havainnointi,toiminnallistatekemistä,kokemuksella jalaskemalla saatujentuloksien vertailu

1,3,5,7 Matematiikka,liikunta

HanneleHelminen, Teijapirinen, ElinaHossi, MaijuJuntunen, HannuLehikoinen, TapioPietilä, MerviPesu

Oppilaidensuunnistus-harrastukset

Osanaoppiaine-arviointi,kartanluku-taito

Oman elämän hallinta/jopoluokka

– lukuvuoden kestäväprojekti

Vierailut esim. pankki,talousmateriaaliNuorten maailma.fi,Tv-sarjat jadokumentit,opintoretket,kirjoitelmia

L1,L3,L4,L6

L7

Äidinkieli,yhteiskuntaoppi,terveystieto

Kristiina Latvala

Ryhmätöissä,tiedon haku

Osanaoppiaineenarviointia

Kko mukana

Maailman-kansalaiseksikasvaminen jaoppilaiden osallistaminen

0-9-luokat

– Erasmus-hanke

– Ruokaviikko – Suomenmaakuntaruuat

– Maailmankoulu

Koko lukuvuodenmittainen projekti

Erasmus- hankkeenteemana on metsä.

Maailmankoulumateriaali

Kieli- ja kulttuuriliikkeessä

L2,L5,L6,L7 Vieraat kielet,biologia,maantiede,ympäristöoppi,äidinkieli jakirjallisuus,kotitalous,uskonto,yhteiskuntaoppi

Kielten opettajat,kaikki opettajat

Vierailijoidenohjelmat,opastus,materiaalintuottaminen

Tiiminarviointi jaraportointi

Yhteistyökumppaneina 4H,Tampereen Maailmankoulu,Erasmus-koulut, koulunruokahuolto

Vihreä lippu-hanke

0-9-luokat

Koko lukuvuodenkestävä projekti

Ympäristöraati eriluokkien oppilaista

L7 Kaikki oppiaineetja kaikkiopettajat / kokohenkilökunta

Osallisuus:oppilaat ovataktiivisiatoimijoitaprojektiensuunnittelussa,toteutuksessa jatulostenarvioinnissa


Sopu-koulu

0-9-luokat

Koko lukuvuodenkestävä projekti

Verso, aikuissovittelu,kake, kiusaamisenselvittelyt

L1,L3,L6,L7 Kaikki oppiaineetja kaikkiopettajat / kokohenkilökunta

Oppilaattoimivatvertaissovitteli-joina,tukiopppilastoi-minta,

Asetuvastarintaan -tapahtuma

Kyselyt,seurataanverso- jaaikuissovittelujenmäärää jasopimustenpitävyyttä

Verso-ohjaajaopettajat,Suomen Sovittelufoorumi,Sopu-koulutus Lempäälänkunnassa

Roskapätkät-projekti 7-9-luokat

– ympäristöaiheinenelokuvatyöpaja

– marraskuu 1vko

Työpajamalli

Käsikirjoitus,animaatio, kuvaukset

Koostetaan elokuvaTampereenelokuvajuhliennäytöstä varten(kansainvälinenlevitys)

L2, L4, L5, L7 Jyrki Honkonen,Hanna Szanti

Musiikki,kuvataide,ilmaisutaito

Oppilaatsuunnittelevat jatoteuttavatprojektintyöpajoissa

Osanaoppiaine-arviointia

YhteistyökumppaneinaPirkanmaan elokuvakeskus,Pirkanmaan Jätehuolto,Tampereen elokuvajuhlat,Lempäälän KulttuuripalvelutTalvikki Torppa

Koti Lempäälässä/3. luokat

– lukuvuoden kestäväprojekti

Opintoretket:Kuokkalanmuseoraitti, PyhänBirgitan kirkko jahautausmaa ja Hirvi-Simunan luola.Materiaalit: TarinaHirvi-Simunasta,Lempäälänvirtuaalikoulu jayhteistyö seurakunnankanssa (papinvierailu).Projektituotokset:Kartta, jossaoppilaiden kodit.Lisäksi iltakoulussatehtävärasteja.Tablettitietokoneettiedonhankinnassa jakarttatehtävissä

L1, L2, L4, L5,L7

Ympäristöoppi,äidinkieli,uskonto, liikuntaOpettajat:Neuvonen,Kortelainen,Salonpää,Törmälä

Ryhmätyöt +tiedonhaku


YhteistyökumppaninaLempäälän seurakunta

Elämää eri aikakausina:

Toteutamme retkinä taiteemapäivinä.

Syksyllä Hirvi-Simunanluolasto:Luetaan tarina Hirvi-Simunasta, tuostametsienmysteerimiehestä jatehdäänkirjoitelma/kuvistyö

Talvella Amurintyöläismuseo: Historia, äidinkieli ->Koulussa teemapäivävanhanajan koulu +kirjoitelma/muukoulutyö

Keväällä pyöräretkiPirunlinnaan Kuljuun:Liikunta + historia +ympäristö- jaluonnontieto +äidinkieli.

Kevätretki Turunlinnaan:Tuomiokirkkoon/Aboavetus-museoon,

5.lk tiimi eli AnuPasonen, JennySihvo ja LauraAlijoki



ruokailu opetus-ravintolassa. Historia +tapakasvatus.

Minä, me ja ympäristömme/ esiluokat

- Lähiympäristö,rakennettu

Luonto- Retkiä metsään

koko vuoden ajan- Sadonkorjuujuhla

syksyllä

Luokkien omat suomalaisettunnuseläimet

Liikenteessäkulkemisen opettelusekä miten toiminkirjastossa. Katsotaanoma koulu/kotigooglemapsillä,otetaan valokuviapihapiirissä.

Oppiminen linkitetäänmyös Erasmus –asioihin: metsänantimetHavainnointi,kuvataide, musiikki,äidinkieli, käsityö(omavalintaisia töitävapaan leikin aikana),liikunta, juhla

L1, L2, L3, L4, L5ja L7Turvallinenliikkuminen jatoimiminenlähiympäristössä, hyvät tavat javastuullinentoiminta

L1, L2, L3, L4, L5ja L7Tunnesuhteenluominenluontoakohtaan.Hankitaantietoa itsestäkiinnostavistaluonnonasioista jailmiöistä.Tutkiva ote jayhteistyönharjoittelu.

Kielen rikasmaailmaTutkin jatoiminympäristössäni

Anna-LiisaKiiskinen,MinnaNikunoja, EilaSaha, BirgitBacklund-Palander

Ilmaisunmonetmuodot,matemaattisettaidot,vuorovaikutustaidot, tiedonhankkimisentaidot,kokemustenhankkimisenaktiivisellatekemiselläA-L K, MN, ES,BB-P

Kuvienottamisessaoppilaat ideoivatkohteitapihasuunnistukselle.Kirjastossavalitaan omienmieltymystenmukaisia kirjojalainaan.

Sadonkorjuujuhlan antimetpäätettiinkodeissaOppilaidentoive: retkelleeväitäSuunnitellaanmetsäretkeäoppilaidenkanssa (paikka,tekemiset..)

Palauteoppilailta jakodeista.Tiiminkeskustelua

Oppilaidenkokemuk-setHuoltajienpalauteTiiminkeskustelu

Apip -henkilöstö ja kaksi alanopiskelijaa

Apip – henkilöstö, alanopiskelijat, huoltajat

Retkillä mukanaensiapulaukku ja huoltajienyhteystiedot

Sadonkorjuu-teema/2.luokat

Tutkitaan ruuanalkuperää.Tutustutaanpuutarhan, pellon jametsän satoon. Retkiälähimetsään jaJokioistenLuonnonvarakeskusElonkiertoon. Retkienantia luokassa eritavoin eri aistein:Leipomista, aistirata,sienipiirakkamais-tiaisetKäsityöt jakuvataideaiheetteeman mukaisesti.Leikkejä ja pelejä.Saneluita juttujenkirjoittelua aiheesta.Sadonkorjuujuhlaluokassa: oppilaidenomavalintaisetesitykset aiheesta.Luokittelutehtäviä jakauppaleikkiä (ma)

L1, L4, L7 YM, AI, MA,KU, KS, LI,MU(EN)

Minna-MariOlli, SallaHärkönen,HannuLehikoinen,Virpi Salonpää

RyhmätyöKuvataidetyön jakäsityönsuunnitteluOman esityksensuunnittelu,harjoitus jaesittäminenluokassa

Palautekeskustelualuokittelutehtävistä jaksonaikana, ajatuskartta syksynsadosta

7.3. Oppimista ja hyvinvointia edistävän koulutyön järjestäminen7.3.1. Toimintatavat hyvän ja turvallisen koulupäivän luomiseksi ja yhteistyön

järjestämiseksiOppilaiden, huoltajien ja muiden koulun ulkopuolisten toimijoiden osallistaminenYhteistyön tavoitteet ja keskeiset järjestämiskäytännöt


Sääksjärven koulussa oppilailla on mahdollisuus vaikuttaa omaan ja yhteiseen työskentelyyn sekäoppimisympäristöön. Koulun oppimisympäristöt edistävät oppilaiden sosiaalisia taitoja ja ryhmään sitoutumista.Koulun oppimisympäristötiimi kehittää yhdessä oppilaiden ja opettajien kanssa sähköisten oppimisympäristöjenkäyttöä opetuksessa ja oppimisessa. Koululle hankitaan tarvittavia opetusta edistäviä välineitä riittävästi.

Oppilaiden osallistaminen Sääksjärven koulussa:Oppilaiden osallistamista koulun toimintojen suunnitteluun ja toteutukseen tuetaan. Esimerkkinämainittakoon koulun piha-alueiden ja välineiden parantaminen ja hankinnat. Syyskuun alussa jokainenluokka luokanvalvojansa (esiopettaja, luokanopettaja) johdolla osallistuu koulun järjestyssääntöjenpäivitykseen.

Oppilaat osallistetaan ehkäisemään koulukiusaamista ja edistämään koulurauhaa

Sopu- koulu -hankkeen kautta kaikki oppilaat osallistuvat kiusaamista ehkäisevään toimintaan. Oppilaatvastaavat koulun järjestämiin kiusaamista selvittäviin kyselyihin.Sopu koulu- toiminta on lv. 2016–17 koko Sääksjärven yhtenäiskoulun tärkein opetuksen kehittämisenpainopistealue. Organisoijina toimivat opettajat Laura Alijoki ja Teija Pirinen.Ydintavoitteena on koulukiusaamisen vähentäminen 0-toleranssina.Tätä tehdään yhteistyössä vanhempainyhdistyksen ja kaikkien huoltajien kanssa. Sopu kouluntoimintamuotoja ovat mm. vertaissovittelu (verso), kasvatuskeskustelut (kake) ja kiusaamista estävät jaselvittävät toiminnot aikuissovitteluna. Samoin oppilaille suunnataan oppitunteja aiheesta kokolukuvuoden ajan.Koulukiusaamista olisi parempi kutsua kouluväkivallaksi.

Koulun yhteisessä lukuvuoden avaustilaisuudessa oppilaiden edustajina 1.-, 3.- ja 9.-luokkalainen oppilasjulistavat koulurauhan.

Kiusaamisen selvittelytyöryhmä työskentelee yhdessä oppilaiden kanssa.

Koulun ryhmäkoot ja ryhmien kokoonpano edistävät oppilaiden osallisuuden toteutumista.

Perusopetusryhmien koot pidetään mieluummin pienempänä kuin jaetaan jako-tunneilla joissakinoppiaineissa.

Opettajilla on käytössä monipuolisia yhteistoiminnallisia opetusmenetelmiä

Koululla on oma opettajien yleisen tuen ”pakki”, joka sisältää yhteistoiminnallisien opetusmenetelmienvinkkejä.

Koulu tukee erityistä tukea tarvitsevien ja eri kulttuureista tulevien oppilaiden osallisuuden toteutumista.

Vuosiluokkatasoisen kolmiportaisen tuen antaminen edellyttää oppilaiden osallistumista niin pedagogisenarvion kuin selvityksen sekä hojksin laatimisessa.

Kouluilla on säännöllistä tuki- ja/tai kummioppilastoimintaaTukioppilaat pitävät oppilaskahvilaa sekä järjestävät omalta osaltaan tapahtumia koko koulun oppilaille.Tukioppilaat toimivat aktiivisina kiusaamista estävässä kampanjassa oppilaiden koulupäivän vapaissatilanteissa esimerkiksi välitunneilla.

Alaluokkien oppilailla on omat ns. ”kummioppilaat”.

Oppilaskuntien toimintaOppilaskunta aktiivisena toimijana järjestää koulun oppilaille monipuolisesti tapahtumia. Esimerkkeinämainittakoon taksvärkkikeräys, oppilaiden sähly- ja jalkapalloturnaukset, ystävänpäivä ja väriviikko

Vertaissovittelu – toimintaKoulussa on toiminut verso eli vertaissovittelu jo vuosia.


Vertaissovitteluun lisätään oppilaiden osallistamista. Oppilaille annetaan oikeus pyytää vertaissovitteluahänen havaitessaan tai ollessa itse osana selvittämistä ja sovittelua vaativissa tapahtumissa. Oppilaidenvertaissovittelu on osa osallistamista.

Vanhempien osallistuminen vanhempainiltoihin, iltakouluihin, tavoite- ja arviointikeskusteluihinVanhempainyhdistyksen tukemana jatketaan ns. aktiivisten vanhempainiltojen järjestämistä.

Oppilaita kuullaan heitä koskevissa asioissaKasvatuskeskustelut (kake) toimivat juuri sillä periaatteella, että jokaisella oppilaalla on oikeus tullakuulluksi. Keskustelussa oppilas itse esittää oman mielipiteensä siitä, miten hän aikoo käyttäytyä vastedes.Asiat kirjataan seurantalomakkeille.Oppilaan kouluhyvinvointi ja koulussa viihtyminen paranevat, kun oppilas tulee kaikissa asioissaankuulluksi ja häneen luotetaan.Sääksjärven koulun arvot toimivat arkikäytänteissä. Koulun perusarvoihin kuuluu antaa jokaiselleoppilaalle samanvertainen ihmisarvo olipa hän akateemisesti paras tai käyttäytyipä hän miten huonostitahansa. Opettajien ja muun henkilökunnan velvollisuus onkin löytää kullekin räätälöity tukitoimenpide jakannustaa kutakin oppilasta parhaaseen kasvuun ja oppimiseen hänen omilla oppimisedellytyksillä.

KerhotoimintaSääksjärven koulussa toimii 10 kerhoa lukuvuonna 2016–17.

SidosryhmäyhteistyöSääksjärven koulu toimii Kiilto Oy:n kummikouluna.Koulun ja seurakunnan yhteistyömuotoja ovat mm. päivänavaukset.

Aamu- ja iltapäivätoimintaEskareille, 1.-ja 2.-luokkien oppilaille sekä erityisen tuen oppilaille tarjotaan aamu- ja iltapäivätoimintaakoulussa. 119 oppilasta osallistuu näihin toimintoihin.

SÄÄKSJÄRVEN SOPU-KOULU

Kiusaamistilanteisiin puuttuminen Sääksjärven koulussa

Oppilaille kerrotaan heti koulun alkaessa ensimmäisenä koulupäivänä ”Koulurauhanjulistamistilaisuudessa”, että koulussa vastustetaan kaikenlaista kiusaamista:Jos sinua kiusataan tai näet jotakuta kiusattavan, kerro siitä heti aikuiselle. Aikuinen voi olla omaopettajasi tai luokanvalvoja tai kuka tahansa koulun aikuinen tai oma vanhempi.

Jokainen koulun aikuinen on velvollinen puuttumaan kiusaamistilanteeseen ja huolehtimaan, että asiakäsitellään.

VertaissovitteluSovitellaan nimittelyä, haukkumista, huutamista, ulkonäköön tai olemukseen liittyvää mieltä pahoittavaakommentointia.Sovitellaan oppitunnilla esimerkiksi toisen vastausten mitätöivää kommentointia, jatkuvaa ikäväävihjailua, selän takana puhumista tai perättömien juorujen levittämistä.Sovitellaan tönimisiä, läpsimisiä, kiinnipitämistä, tappeluita ja ns. leikkitappeluita, jotka kiihtyvät liiaksi.etuilua ja tuuppimista ruokajonossa tai ulos- ja sisäänkäynnin yhteydessä, uhkailua, alistamista taipakottamista "isomman ja vahvemman oikeudella” toisen omaisuuden luvatonta lainaamistatärvelemistä tai piilottamista.

AikuissovitteluRESTO-koulutuksen käyneet opettajat ovat aikuissovittelijoita (Alijoki, Karinkanta, Pihlamo, Nikunoja,Tervonen, Neuvonen, Ristimäki, Pirinen, Harjunpää)Aikuissovittelussa on mukana aina kaksi sovittelijaa.


Aikuissovittelua tarvitaan, jos VerSo-sovittelussa ei ole saatu sopua aikaan tai riidan osapuoletkäyttäytyvät huonosti VerSo-sovittelussa. Samoin jos, kiusaamistilanne on pitkittynyt tai heti vakavampi(yläkoulu).Opettajan ja oppilaan välillä on ristiriita. Opettajan ja huoltajan välillä on ristiriita.

Kiusaamisselvittely Selvittelyssä on mukana aina kaksi aikuista kiusaamisselvittelijää (Sipilä, Tervonen, koulukuraattori Valo)Se on käytössä vain alakoulun puolelle. Kiusaamisselvittelyä tarvitaan, kun on kyse pitkittyneestä taivakavammasta kiusaamistilanteesta.

Sovittelu on osapuolille vapaaehtoista. Siinä ei syytellä ketään, vaan autetaan osapuolia löytämään itseratkaisu.

Jos aikuissovittelu ei auta tai osapuolet eivät halua sovitella, otetaan yhteys oppilashuoltoryhmään jahuoltajiin.

Huoltajiin ollaan aina yhteydessä, jos on vähäkin vakavampi asia. Kaikki selvittelyä vaativat tapauksetviedään eteenpäin ja niistä on täytettään lomakkeet.

Tänä lukuvuonna siirrymme Kiva-tunneista koulumme omaan malliin, jossa tavoitteena on edelleenennaltaehkäistä kiusaamista ja tukea lasten/nuorten elämänhallinnan taitoja. Eräänä tavoitteena on,että jokainen luokka käy lukuvuoden aikana kerran viettämässä luokan omaa päivää nuorisotalolla.Päivän ohjelma suunnitellaan kullekin luokalle yhteistyössä luokanvalvojan ja nuoriso-ohjaajien (JussiKolehmainen ja Taru Peltoniemi) kanssa. Luokanvalvoja varaa luokalleen ajan Jussilta ja Tarulta,kätevimmin hoitunee Wilman kautta.

Aikataulullisesti päivät sijoittuvat seuraavasti:9. luokat syys-lokakuussa8. luokat marras-joulukuussa7. luokat tammi-helmikuussa

Lempäälän seurakunnan ja koulun yhteistyöLempäälän seurakunta tekee yhteistyötä koulujen kanssa mm. vierailemalla uskonnon oppitunneilla.Uuden opetussuunnitelman tullessa käyttöön seurakunta on uudistanut omaa tarjontaansa..Yhteistyössä opettajien kanssa on laadittu tarjotin, josta näkee millaisia oppituntivierailuja on tarjolla.Tarjottimessa on pyritty ottamaan huomioon uskonnon opetussuunnitelman sisällöt.Lempäälän ev.lut. seurakunnan koulukummeina ovat Sääksjärvellä Päivi Aikasalo ja Tiina Koskinen.

Nuorisopalvelut Sääksjärven koulussa 2016–17(Jussi Kolehmainen ja Taru Peltoniemi) Kouluyhteisöohjaajan toimintaa:– 7.-luokkien ryhmäytykset– 6.luokkien toimintailta– Puntalapäivä– Keskiviikkopäivystykset ja oppilaiden kohtaamiset– Laajennettu OHR– 8 tuntia viikossa koululla– 8-luokkinen teematunteja (seurustelu, kiusaaminen, päihteet, ihmisten kunnioitus, elämänhallinta),kototunteja– 9-luokille motivaation vahvistamista, viriketoimintaa– koulun lukuvuoden eri teemoihin ja tilaisuuksiin mukaan– kaverikerhot– Liikkuva koulu – hankkeeseen mukaan– Tapahtumatiimin kokouksiin mukaan


TomeraEnnaltaehkäisevä perhetyö Tomera on suunnattu perusopetuksessa oleville lapsille sekä heidän perheilleen.Tomeran tavoitteena on lapsien ja perheiden osallisuuden lisääntyminen.Perhe voi itse ottaa yhteyttä Tomeraan. Työskentely voi alkaa myös perheen kanssa toimivan yhteistyötahonkuten koulukuraattorin, kouluterveydenhoitajan, perheneuvolan yhteistyöllä. Palvelu on maksutonta.Ennaltaehkäisevä perhetyö Tomera on suunnattu perusopetuksessa oleville lapsille sekä heidän perheilleen.Tomera tarjoaa ohjausta ja tukea ratkaisujen löytämiseksi erilaisissa elämäntilanteissa, esimerkiksi kunperheen keskusteluyhteys ei toimi, lapsella on koulunkäyntivaikeuksia, vanhemman ja lapsen roolit kaipaavattäsmennystä, perheessä on tapahtunut yllättävä elämänmuutos, lapsen päihdekokeilut ym.Tomeran tavoitteena on lapsien ja perheiden osallisuuden lisääntyminen.Yhteystiedot: Sosiaaliohjaaja Petri Vuori (5. -9. luokat) puh. 040 133 7245 sähköposti [email protected]

Sosiaaliohjaaja Katriina Mikkonen (esi - 4. luokat) puh. 050 383 0039 sähköposti [email protected]

Kasvatuskeskusteluita ja kurinpitomenettelyiden toteuttamista koskeva suunnitelma. Koulu kuvaakäytännön järjestelyt ja nimeää vastuuhenkilöt.

KASVATUSKESKUSTELU SÄÄKSJÄRVEN KOULUSSATarkoitus

oppilaiden epätoivotun käyttäytymisen vähentäminenoppilaan oman vastuun kasvaminen itsestä ja muistajälki-istuntojen poistaminen huonona kasvatuskeinonatiedon kulun nopeutuminen

mailto:[email protected]


Tyypillisiä kasvatuskeskustelu – asioitaKasvatuskeskusteluun johtavia tilanteita ovat järjestyssääntörikkomukset, esimerkiksi luvaton poistuminenkoulualueelta, tupakointi, toistuva myöhästely, usein esiintyvä kotitehtävien laiminlyönti, luvaton poissaolo,usein esiintyvä oppituntien häirintä, häiriökäyttäytyminen välitunneilla, lunttaaminen tai väärentäminen,ilkivalta, väkivaltainen käyttäytyminen ja asiaton kielenkäyttö.

Kasvatuskeskustelun kulkuopettaja tai muu henkilökuntaan kuuluva tiedottaa rikkeestä kk – opettajalle täyttämällä kakelähetteenkk - opettaja hakee oppilaan tunniltaoppilas kertoo omin sanoin mitä on tapahtunut ja mikä meni väärinoppilas soittaa huoltajalle kertoen tapahtuneestaoppilaan itse keksimä parannusehdotusseurantapäivämäärän sopiminen ja seuraamukset, jos tilanne ei korjaannuoppilaan joutuessa toistuvasti kasvatuskeskusteluun (= toimiessa toistuvasti sääntöjen vastaisesti)seuraavassa keskustelussa on mukana rehtori. Kolmannessa keskustelussa on mukana myös huoltajat.Tarvittaessa myös kuraattori, terveydenhoitaja tms.

Lukuvuonna 2016–17 kasvatuskeskusteluopettajina toimivat Juha Raunio, Jussi Niemi ja Ilkka Asikainen.

Sääksjärven koulussa on kasvatuskeskustelut aloitettu v. 2006.Seuraavassa arviointia kymmenen vuoden kokemuksista

Yleisesti ottaen opettajat ovat alusta alkaen nähneet kaken erittäin positiivisena ja tehokkaana oppilaidenhyvien tapojen kasvatuskeinona. Opettajat kritisoivat entistä jälki-istuntomallia ”inflaation” kärsineenä jaturhauttavana. Jälki-istunnot eivät enää kasvattaneet oppilasta, eivätkä oppilaat kokeneet opettajienmielestä jälki-istuntoa enää rangaistuksena.Kasvatuskeskustelussa opettaja keskustelee oppilaan kanssa kahden kesken epätoivotusta käyttäytymisestä,eikä pidä häntä parempana tai huonompana ihmisenä. Kasvatuskeskustelu avaa koulun arvojaarkikäytännöksi. Koulun arvoissa korostuu tasavertaisen ihmisarvon oikeus kaikille. Kasvatuskeskusteluhuomioi sen paremmin kuin jälki-istunto.Kake on kasvatusta vastuullisuuteen. Siinä tulee esiin oppilaiden yksilöllinen huomioiminen ja vanhempienmukaan tulo. Jälki-istunnossa oppilas on vain joukon jatkona.Kasvatuskeskustelu lisää turvallisuuden tunnetta koulussa. Siinä avataan kasvun rajoja keskustelun kautta.Oppilaalle tulee turvallinen tunne, että hänestä huolehditaan.Kasvatuskeskustelu mahdollistaa dialogin kasvattajan ja oppilaan välillä. Oppilaallahan on oikeus tullakuulluksi.

7.3.2. Etäopetuksen, yhdysluokkaopetuksen sekä erityisten opetusjärjestelyidenjärjestelyt tarvittaessa

Vastuut ja käytännön järjestelyt (etäopetus, vuosiluokkiin sitomaton opiskelu, yhdysluokkaopetus, joustavaperusopetus)Etäopiskelu:Sääksjärven koulussa opiskellaan etäopetuksena islam-uskontoa ja arabian ja venäjän kieltä.Ohjaajina toimivat koulussa tähän koulutetut koulunkäynninohjaajat erillisen suunnitelman mukaisesti.Opetuksesta vastaa Tampereen kaupunki / kieli- ja kulttuuriryhmien opetuksen suunnittelija Katja Simonen.Venäjän opettajana toimii Irina Mehiläinen, islamin opettajana Ilmari Kaven ja arabian opettajana Huda AzizBasi.Etäopetus Sääksjärven koulussa lv. 2016–17Islam:Oppilaita vuosiluokilta 2,3,5,6,8Venäjä:Oppilaita vuosiluokilta 3,6

Erityiset opetusjärjestelyt:Oppilaan erityiset opetusjärjestelyt tehdään tarvittaessa erillisellä rehtorin päätöksellä.

Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu:


Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu on yksilöllisen opinnoissa etenemisen mahdollistava joustavajärjestely. Vuosiluokkiin sitomatonta järjestelyä voidaan käyttää koko koulun, vain tiettyjenvuosiluokkien tai yksittäisten oppilaiden opiskelun järjestämisessä. Sitä voidaan hyödyntääesimerkiksi lahjakkuutta tukevana tai opintojen keskeyttämistä ehkäisevänä toimintatapana.

Sääksjärven koulussa voi oppilas opiskella vuosiluokkiin sitomattomina opintokokonaisuuksina erivuosiluokkien oppimistavoitteita. Tämä tapahtuu oppilashuoltoryhmän suosituksena ja rehtorin erillisenäpäätöksenä. Opiskelu tapahtuu pääasiassa erityisopettajan johdolla.

Joustava perusopetus:JopoluokkaSääksjärven koulussa jatkaa toista lukuvuottaan joustava perusopetuksen 9.luokka. Opettajan toimii KristiinaLatvala ja koulunkäynnin ohjaajana Veera Kiretti. Oppilaita ryhmässä on 12.Joustavan perusopetuksen tavoitteena on perusopetuksen tehtävää jatkaen tukea opiskelijan kasvua jakehitystäTavoitteena on, että– oppilas saa todellista kykyä vastaavan päättötodistuksen– muodostaa positiivisen asenteen ja motivoitumisen opiskeluun– oppii itsenäisyyttä ja vastuullisuutta ja kehittää itsetuntoaan– oppii yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja– kehittää opiskelutaitojaan– oppii suunnittelemaan jatko- opintojaan, uraansa ja tulevaisuuttaan– saavuttaa toisen asteen koulutuspaikan– oppii kehittämään taitojaan selvitä erilaisissa elämäntilanteissa

Opiskelussa noudatetaan perusopetuksen opetussuunnitelmaa, opetusjärjestelyjen ollessa joustavia jayksilöllisiä. Jokaiselle oppilaalle laaditaan henkilökohtainen oppimissuunnitelma. Opiskelussa vuorottelevatlähiopetus ja työssä oppiminen.

JOPOON HAKEMINEN - pääperiaatteet– koulumotivaation vähäisyys– mahdollisuus hyötyä työpainotteisuudesta ja toiminnollisuudesta– riittävän aktiivinen, pystyy myös itsenäiseen työskentelyyn - riittävän motivoitunut ja sitoutunut JOPO-toimintaan ja ryhmään– vanhempien sitoutuminen tärkeää

Lukuvuosisuunnitelma LV 2016–2017/ JOPO-luokat, Sääksjärven koulu 8.8.2016

Lukuvuodenjakautuminen 2016

Ajankohta, viikot Muuta

Syyslukukausi 11.8.–22.12.I jakso viikot 32–42

32 Leirikoulu 18.–19.8. Marttinen VirratOpiskelua, itsenäisen työn päivät javiikot, TOP-portfolion rakentaminenYhteinen illanvietto, liikuntapäivät, TET-päivä. KOULUNUORISOTYÖN YHTEISTYÖ

OPS-palaverit I jakson aikanaOpintokäyntejä eri kohteisiin(mm.Käräjäoikeus, Osuuspankki, Parolanvaruskunta), vierailu nuorisotalolla,tutustumisia ym. + taksvärkkipäivä ym.9-lk. TET vk 41? ( KE/labratunnit) ,ammattipäiviä TREDU ym.


Työssäopiskelujakso1vkot 37–39

Työssäopiskelua kolme viikkoa, yht. 9päivää, työssäoppimista 3 päivääviikossa (ke-pe), koulussa oppiaineita 2päivää viikossa (ma-ti); TOP-tehtävät!

Syysloma 17.–21.10. 42

II jakso viikot 43–51 Työssäopiskelujakso2vkot 46–48

Työssäopiskelua kolme viikkoa, yht. 9päivää, työssäoppimista 3 päivääviikossa (ma-ke), koulussa oppiaineita 2päivää viikossa (to-pe); TOP-tehtävät!

Arviointi oppilaille II jakson päätyttyä;myös arviointikeskustelu oppilaankanssa

Jakson vaihtuessa vanhempain/-oppilaiden illat

Joululoma23.12.2016- 6.1.2017

2

Joulujuhla 22.12.


Lukuvuodenjakautuminen 2017

Ajankohta, viikot Muuta

Kevätlukukausi 9.1.–3.6.III jakso viikot 2-11/12

2 Leirikoulu nuorisotoimen kanssa 12.–13.1.2017Opiskelua, itsenäisen työn päivät javiikotOpintokäyntejä, tutustumisia ym.+muut vierailukohteet, opintokäyntikirjastoon, tutustumisia (Monitoimitalo,Tre) ym.

Yhteishaku helmi-maaliskuussa (vk 10)Teemapäivien elokuvat/muu toiminta9-lk. TET, vk 19 tai 20 ( FY/labratunnit)

Todistukset, arviointikeskustelut

Jaksojen vaihtuessa vanhempain-oppilaiden illat

Työssäopiskelujakso3vkt 5-7

Työssäopiskelua kolme viikkoa, yht. 9päivää, työssäoppimista 3 päivääviikossa (ke-pe), koulussa oppiaineita 2päivää viikossa (ma-ti); TOP-tehtävät!

Talviloma 27.2.–3.3. 9

IV jakso viikot 11/12–22

Työssäopiskelujakso4vkt 13–15

Työssäopiskelua kolme viikkoa, yht. 9päivää, työssäoppimista 3 päivääviikossa (ma-ke), koulussa oppiaineita 2päivää viikossa (to-pe); TOP-tehtävät!

Loppukevät Harjoittelua valtakunnalliset kokeet

Harjoittelua pääsykokeita

Itsenäisen työn päivät ja viikot, nuortenpalvelujen kuntakierros +muutvierailukohteet, luokkaretkiKevätjuhla ja jakso- sekäpäättötodistusten jakaminen lauantaina3.6.2017


7.3.3. Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukeva muu toiminta

Koulun kerhotoiminta

Koulunkerhotoiminta

Kerhonnimi

Koulun kerhot:Musiikkikerhot 1h Jyrki HonkonenTukioppilaskerho1h Hanna SzantiClil-kerho 1h Birgit Backlund-PalanderClil-kerho 0,5h Laura JoukainenClil-kerho 0,5h Salla HärkönenKuoro 0,5h Niina SelinLiikuntaluokkien kerho 0,5h Mervi Pesu, Tapio PietiläKilpakerho 0,5h Liikuntaa opettavat opettajatPalloilukerho 0,5h Mervi Pesu, Tapio PietiläSaksan kerho (3.lk) 0,5h Marketta KarttunenLiikuntakerho(1-3.lk)0,5h Annamaria TervonenMotokerho 0,5h Laura JääskeläinenKieppi, noppa, moto 2h Eila Saha, Minna NikunojaKäsityökerho 0,5h Minna Hankala-Vuorinen, Jarno VainionpääSopukerho (1-3lk) 0,5h Riika Valo, Annamaria Tervonen (aktiivivapaa)Kerhojen yhteenlaskettu määrä ylittää kerhoresurssimme 1,5h.Lukuvuoden loppupuolella joko rajoitetaan kerhon pitämistä tai anotaan ja saadaankunnallisesta kerhoresursseista muiden koulujen pitämättömiä ylijäämiä.Opetus- ja Kulttuuriministeriön hankerahalla PiiPoo pitää Sääksjärven koulussa Mediavalkku-kerhoa 3-6-luokkien oppilaille ja Liikevalkku-kerhoa 3-6-luokkalaisille ja 7-9-luokkalaisille.

Kerhotunnit yhteensä

10,5h

Koulun kirjastotoimintaSääksjärven koulun käsikirjaston hoitajana toimii Ilkka Asikainen.Sääksjärven koulun opetuksessa käytetään Sääksjärven lähikirjastoa aktiivisesti. Luokat varaavat ajan koulussaolevaan varauslistaan.

Kouluruokailu

Ruokailutilanteissa harjoitellaan käytännössä terveellisen aterian koostamista, hyviä tapojaKouluruokailu on oleellinen osa opetus- ja kasvatustehtävää. Kouluruokailu on osa opetusta.ja sosiaalisia taitoja. Koululounas tukee oppilaan hyvinvointia sekä tervettä kasvua jakehitystä. Lounaan tulee olla tasapainoinen ja monipuolinen eli ravitsemussuositusten mukainen.Koululounaan tarkoitus on ohjata terveelliseen ravitsemukseen ja kehittää uusia makutottumuksia.Koululounas täydentää kotona tapahtuvaa ruokailua. Koululounaan tulee kattaa 1/3 päivittäisestäenergiansaannista.Kouluruokailun tehtävänä on oppilaiden terveen kasvun ja kehityksen, opiskelukyvyn sekäruokaosaamisen tukeminen. Opetukseen osallistuvalle on annettava jokaisena työpäivänätäysipainoinen maksuton ateria. Ateria nautitaan tarkoituksenmukaisesti järjestettynä jaohjattuna ruokailuna.Kouluruokailun järjestämisessä otetaan huomioon ruokailun terveydellinen,sosiaalinen ja kulttuurinen merkitys. Ruokailuhetkillä on tärkeä virkistystehtävä ja niillä edistetäänkestävää elämäntapaa, kulttuurista osaamista sekä ruoka- ja tapakasvatuksen tavoitteita. Oikea-aikainenja kiireetön ruokailu ja mahdolliset välipalat varmistavat jaksamisen koulupäivän aikana.Viihtyisä ruokailuhetki lisää hyvinvointia koko kouluyhteisössä.Kouluruokailu on oppilaille tärkeä osa koulupäivää. Oppilaita kannustetaan osallistumaankouluruokailun ja etenkin ruokailuhetkien suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Opettajathuolehtivat ruokailun yhteydessä annettavasta ohjauksesta ja kasvatuksesta yhdessä koulunmuiden aikuisten kanssa. Kouluruokailun tavoitteista ja järjestämisestä keskustellaan kotienkanssa ja yhdessä tuetaan oppilaiden kehitystä. Kouluruokailuun osallistumista sekä ruoan ja


ruokailutilanteen laatua seurataan ja arvioidaan säännöllisesti.Sääksjärven koulussa oppilasruokailut tapahtuvat klo 10.15- 12.15 välisenä aikana. Esiopetus ja 1-6-luokatruokailevat joustavasti porrastetun aikataulun mukaisesti. 7-9-luokilla ruokailuvuorot ovat klo 10.45 ja 11.45.Välitunnit, päivänavaukset ja muut koulun yhteiset tapahtumat (huom. tapahtumakalenteri)

Koulupäivän rakenne ja liikkuvan koulun pitkät välitunnit:

8:05 - 8:50 1. oppitunti8:50 - 8:55 Lyhyt välitunti8:55 - 9:40 2. oppitunti9:40 - 10:00 Liikuntavälitunti10:00 - 10:45 3. oppitunti10:45 - 11:00 Ruokailu (voi olla myös muuhun aikaan)11:00 - 11:15 Välitunti11:15 - 12:00 4. oppitunti12:00 - 12:30 Liikuntavälitunti12:30 - 13:15 5. oppitunti13:15 - 14:00 6. oppitunti14:00 - 14:05 Lyhyt välitunti14:05 - 14:50 7. oppitunti14:50 - 15:35 8. oppitunti

Päivänavaukset:Kukin opettaja pitää luokassaan päivän avauksen pääsääntöisesti klo 10.00

Koulumatkat ja koulukuljetuksetYhteensä (lukumäärä) Peruste:

Matkan pituusPeruste:Muu syy

Ajoneuvo:Linja-auto

Ajoneuvo:Taksi

99 63 36 84 15

7.4. Oppimisen arviointi

7.4.1. Opintojen aikaisen arvioinnin kuvaus

Oppimisen arvioinnin tehtävä ohjata ja kannustaa, kehittää itsearviointiaLempäälässä painotetaan itsearvioinnin kehittymistä sekä arvioinnin monipuolisuuttajavuorovaikutteisuuttaMonipuolinen kannustavan palautteen antaminenKaikilla oppilailla henkilökohtaisen vuositavoitteen asettaminen syksylläArvioidaan arviointikeskustelussa joulu-helmikuussaEsi-ja alkuopetuksen Taitotikkaat3-4 luokilla sanallinen arviointi lukuvuositodistuksessa, lisäksi vahvuuksien kirjaaminen5-9 luokilla numeroarviointi lukuvuositodistuksessa, lisäksi vahvuuksien kirjaaminenKäyttäytymiselle kuntakohtaiset tavoitteet


7.4.2. Tavoite- ja arviointikeskusteluiden järjestäminen (aikataulu)Tavoitekeskustelut käydään lukuvuoden alkupuolella elo-syyskuussa. Aineenopettajat käyvät oppilaan kanssakeskustelun oppiainekohtaisista tavoitteista. Luokanopettajat ja luokanvalvojat ohjaavat oppilasta asettamaanitselleen käyttäytymisen ja työskentelyn tavoitteita lukuvuodelle.Arviointikeskustelut käydään marras-helmikuussa, ensimmäisenä 9.-luokkien oppilaat. Arviointikeskusteluissaovat mukana oppilas, huoltaja ja opettaja. Keskusteluissa arvioidaan oppilaan itsensä asettamien tavoitteidentoteutumista.

7.4.3. Nivelvaihearvioinnin järjestäminenToisen vuosiluokan päätteeksi tehtävän nivelvaihearvioinnin kuvausToisen vuosiluokan päätteeksi tehtävä nivelvaihearviointi pohjaa Taitotikkaat -arviointimalliin.Nivelvaihearviointi painottuu oppimisen edistymisen arviointiin ja toteutetaan huhti- ja toukokuun aikanavuorovaikutuksessa opettajan, oppilaan ja huoltajien kesken Taitotikkaat -arviointimallin pohjalta.

Kuudennen vuosiluokan päätteeksi tehtävän nivelvaihearvioinnin kuvausKuudennen vuosiluokan päätteeksi tehtävää nivelvaihearviointia tuetaan huhti- ja toukokuun aikana käytävälläpalautekeskustelulla opettajan ja oppilaan kesken. Huoltaja saa tiedon keskustelun keskeisistä sisällöistä jahänen näkemykset tulevat kuulluiksi. Keskustelussa keskitytään erityisesti työskentelytaitojen ja oppimisentaitojen kehittymiseen ja opiskelumotivaation tukemiseen.

Nivelvaiheessa vastaanottavan koulun henkilökunta (esim. rehtori/apulaisrehtori, erityisopettaja, kuraattori,terveydenhoitaja) käy keskustelun jokaisen 6. luokan opettajan kanssa. Keskustelujen perusteella saadaantietoja luokkien muodostamista varten. Lisäksi vastaanottavan koulun erityisopettaja käy siirtokeskustelunlähettävän koulun/lähettävien koulujen erityisopettajan kanssa erityisen ja tehostetun tuen oppilaiden osaltatiedon siirron varmistamiseksi. Vastaanottavan koulun erityisopettajalle tarjotaan mahdollisuutta osallistuaerityisen tuen oppilaiden kevään Hojks-palavereihin.

7.4.4. Arviointi lukuvuoden päättyessäOpintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin jälkeen tehtävää, oppilaidenosaamisen summatiivista arviointia, jonka tulokset välitetään oppilaille todistuksissa taiarviointitiedotteissa. Perusopetusasetus velvoittaa antamaan kunkin lukuvuoden päättyessäoppilaalle lukuvuositodistuksen, joka sisältää sanallisesti tai numeroin ilmaistut arviot siitä,miten oppilas on kyseisenä lukuvuonna saavuttanut tavoitteet opinto-ohjelmaansa kuuluvissaoppiaineissa tai opintokokonaisuuksissa. Lukuvuositodistukseen sisältyy myös käyttäytymisenarviointi. Lukuvuoden päätteeksi tehtävä arviointi on kokonaisarvio oppilaan koko lukuvuodenedistymisestä ja suoriutumisesta. Lukuvuositodistus on myös päätös oppilaan siirtymisestäseuraavalle luokalle tai hänen jättämisestään luokalle.Vuosiluokilla 1-7 arviointi on sanallista tai numeroarviointia tai niiden yhdistelmää opetuksenjärjestäjän päätöksen mukaisesti. Vuosiluokkien 8-9 todistuksissa käytetään numeroarviointia.Toiminta-alueittain annettavassa opetuksessa käytetään sanallista arviointia. Yksilöllistettyjenoppimäärien arvioinnissa sanallista tai numeroarviointia käytetään opetuksen järjestäjänpäättämällä tavalla. Sanallista arviointia voidaan käyttää päättöarviointia lukuun ottamatta myösniiden oppilaiden arvioinnissa, joiden äidinkieli on muu kuin opetuksessa käytettävä kieli.Numeroarvosana kuvaa keskimääräisenä summatiivisena arviona oppilaan osaamisen tasoasuhteessa tavoitteisiin kussakin oppiaineessa tai opintokokonaisuudessa. Sanallista arviointiakäyttämällä voidaan antaa monipuolista palautetta oppilaan oppimisesta ja suoriutumisesta.Sanallisen arvioinnin avulla voidaan kuvata paitsi oppilaan osaamisen tasoa myös hänenedistymistään, vahvuuksiaan ja kehittämisen kohteitaan. Sanallisella arvioinnilla voidaanmyös antaa numeroarvosanaa yksityiskohtaisempaa palautetta osaamisesta ja oppimisenedistymisestä oppiaineen eri osa-alueilla.

7.4.5. Arviointiyhteistyö huoltajien kanssaYhteistyö kotien kanssa on osa hyvää arviointikulttuuria. Huoltajien kanssa keskustellaankoulutyön tavoitteista ja koulun arviointikäytänteistä. Oppilaan opintojen edistymisestä sekä


oppilaan työskentelystä ja käyttäytymisestä annetaan riittävän usein tietoa oppilaalle itselleenja huoltajalle. Oppilaalla ja huoltajalla on oikeus saada tietoa arviointiperusteista ja niidensoveltamisesta oppilaan arviointiin. Opettajan, oppilaan ja huoltajan yhteiset keskustelut edistävätkeskinäistä luottamusta ja välittävät tietoa oppilaan tilanteesta. Tukea tarvitsevien oppilaidenhuoltajien kanssa tehtävä yhteistyö on erityisen tärkeää. Tavoite- ja arviointikeskusteluissa osallistetaanhuoltajia.

7.5. Oppimisen ja koulunkäynnin tukiTuen käytännön järjestelyt, vastuut ja työnjakoLiite: Oppimisen ja koulunkäynnin tukipalvelut, ”Oranssi kansio”Oppimisen ja koulunkäynnin tuki kuvataan koulukohtaisessa oppilashuollon suunnitelmassa.

Oppimisen ja koulunkäynnin tukiVuosiluokkatasoisesta erityisestä tuesta vastaavat parkkiopettajat.

VUOSILUOKKATASO OPETUSRYHMÄ OPETTAJA

0-1 0-1-luokkienpienryhmä

Anna-Liisa Kiiskinen

2-3 Vuosiluokkatuki /Parkki

Virpi Salonpää

1 ja 4 Vuosiluokkatuki /Parkki

Elina Sipilä

5-6 Vuosiluokkatuki /Parkki

Annamaria Tervonen

7 ja 9 Vuosiluokkatuki /Parkki

Katri Niittymäki

8 Vuosiluokkatuki /Parkki

Elina Seppi

7-9 Vuosiluokkatuki /Parkki V

Heini Lakaniemi

Koulunkäynnin ohjaajat Sääksjärven koulussa lv. 2016–17:Björksten AkiJärvenpää Minna (virkavapaalla)Järvinen TanjaKallio SannaKallio TiinaKeskinen TuulaKiretti Veera (jopo)Kivi MaijuMikkola SanteriPeltonen AnniinaPussinen JoniSeppänen MinnaSoikkonen OskariTenhunen Sari-UlrikaVainio JaanaVoutilainen Katja


TUKIOPETUS (8h/vko resurssi)4h 7-9-luokat (332 oppilasta)Tasaisesti jaettuna 51 h / vuosiluokkataso / lukuvuosi4h 1-6-luokat (315 oppilasta)Tasaisesti jaettuna 25h / vuosiluokkataso / lukuvuosiTukiopetusresurssin jaosta ja käytön seurannasta vastaa kukin vuosiluokkatiimi omalta osaltaan.Ohjeistus:

Tukiopetus annetaan oppilasryhmille (vain perustellusti yksittäiselle oppilaalle)Tukiopetustuokio on 30 minuuttia = 0,5hTukiopetusta ei anneta lomamatkan vuoksiTukiopetusta ei anneta arvosanojen parantamiseksiTukiopetus ei voi olla oppilaalle ns. jatkuvaa (käytetään läksyparkkia jatkuvaan tukemiseen)

Aamu- ja iltapäivätoimintaLempäälän kunta järjestää perusopetuslain mukaista ohjattua aamu- ja iltapäivätoimintaa. Opetushallitus päättäätavoitteet ja keskeisen sisällön.Tavoitteena on tukea lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja luoda perusta hyvälle kasvulle. Toiminta vahvistaa lastenitseluottamusta ja monipuolisten vuorovaikutustaitojen kehittymistä. Se myös innostaa ja tukee lapsia omienvahvuuksien löytämiseen ja valmentaa itsestä huolehtimisen taitoja.Aamutoimintaa järjestetään klo 7-9 välillä. Aamutoiminnassa on mahdollisuus maksulliseen aamupalaan noin 8.00–8.30.

Sääksjärven koulussa toimii esioppilaiden ja 1-2-luokkien oppilaiden aamu- ja iltapäivätoiminta. Apip-toiminta kärsiitilapuutteesta. Osa toiminnoista on järjestettävä nuorisotalolla.Iltapäivätoimintaa järjestetään klo 13–17. Lepohetken jälkeen noin kello 14 syödään välipalaa.Iltapäivätoiminnan sisältö suunnitellaan huomioiden kyseessä oleva kuukausiteema, johon myös lapset saavat vaikuttaaomilla mielipiteillään ja ehdotuksillaan. Ulkoilu ja liikkuminen ovat oleellinen osa päivittäistä iltapäivätoimintaa.

Aamu -ja iltapäivätoiminnan ohjaajien lähiesimiehenä toimii apulaisrehtori Jussi Karjalainen.APIP-koordinaattori Sirpa Salo puh. +358 50 3839702Apip-ohjaajat Sääksjärven koulussa lv. 2016–17:Ahola JaanaAlanen ElinaAla-Nikkilä MiljaLaine SeijaLaurikainen MinnaLehtinen SariLiede ViljaMälkiä TuulaTahvanainen AnetteTarvainen AnneliYlikärppä Tanja

7.6. OppilashuoltoLiite: Koulun oppilashuoltosuunnitelma

7.7. Kieleen ja kulttuuriin liittyvät mahdolliset ratkaisutVieraiden kielten opetus Sääksjärven koulussa lukuvuonna 2016–17:CLIL (Content and language intergrated learning), englanti esiopetus ja 1.-2.luokatA1-englanti 3.-9.luokatSaksan kielikerho 3.luokkaA2-saksa 4.-9-luokatB1-ruotsi 6-9-luokatA2-ranska 7-9-luokatB2-saksa 8-9-luokat


B2-ranska 8-9-luokatEtäopetuksena kotikieli venäjä 3.- ja 6.-luokat

7.8. Valinnaisuus perusopetuksessa7.8.1. Taide- ja taitoaineiden valinnaiset aineet

Lempäälässä halutaan tarjota oppilaille laajapohjaisesti ja kokonaispersoonallisuutta kehittävästi kaikkia taito-ja taideaineita mahdollisimman laajasti

3-luokkavalinnaisuutta taitoja taideaineissa kaksi tuntia: yksi tunti kuvataiteeseen, yksi tunti käsityöhön

4-luokkavalinnaisuutta taitoja taideaineissa kaksi tuntia: yksi tunti musiikkiin ja yksi kuvataiteeseenmuuta valinnaisuutta yksi tunti: ympäristöoppiin

5-luokkavalinnaisuutta taitoja taideaineissa yksi tunti käsityöhönmuuta valinnaisuutta yksi tunti musiikkiin

6-luokkavalinnaisuutta taitoja taideaineissa yksi tunti käsityöhönmuuta valinnaisuutta yksi tunti kuvataiteeseen

7.8.2. Valinnaiset aineetValinnaisten aineiden nimet, laajuudet (vuosiviikkotunnit) sekä vuosiluokat, joilla kutakin valinnaistaainetta tarjotaan.

Sääksjärven koulun valinnaiskurssit 8-9-luokat lv. 2016–178.luokatwAI81 Valinnainen ilmaisutaito ya valinnainen kurssi

8A/8B/8D/8E/8F 1

wAI82 Valinnainen ilmaisutaito ya valinnainen kurssi8A/8B/8D/8E/8F 1

wAII81 Luova ilmaisu ya valinnainen kurssi8A/8B/8D/8E/8F 1

wAII82 Luova ilmaisu ya valinnainen kurssi8A/8B/8D/8E/8F 1

wAT81 Valinnainen tietotekniikka ya valinnainen kurssi8A/8B/8C/8D/8E/8F 1

wAT82 Valinnainen tietotekniikka ya valinnainen kurssi8A/8B/8C/8D/8E/8F 1

wKO81 Valinnainen kotitalous ya valinnainen kurssi8A/8B/8C/8D/8E/8F 1

wKO82 Valinnainen kotitalous ya valinnainen kurssi8A/8B/8C/8D/8E/8F 1

wKU81 Valinnainen kuvataide ya valinnainen kurssi8A/8B/8C/8D/8E/8F 1


wKU82 Valinnainen kuvataide ya valinnainen kurssi8A/8B/8C/8D/8E/8F 1

wLI81 Valinnainen liikunta ya valinnainen kurssi8B/8C/8D/8E/8F 1

wLI82 Valinnainen liikunta ya valinnainen kurssi8B/8C/8D/8E/8F 1

wLILK81 Valinnainen liikunta -liikuntaluokka ya valinnainen kurssi8A 1


wLIP81 Palloilullinen valinnaisliikunta ya valinnainen kurssi8A/8B/8C/8D/8E/8F 1

wLIP82 Palloilullinen valinnaisliikunta ya valinnainen kurssi8A/8B/8C/8D/8E/8F 1

wMU81 Valinnainen musiikki ya valinnainen kurssi8A/8B/8C/8D/8E 1

wMU82 Valinnainen musiikki ya valinnainen kurssi8A/8B/8C/8D/8E 1

wRA81 Ranska, B2-kieli ya valinnainen kurssi(8D) 1

wRA82 Ranska, B2-kieli ya valinnainen kurssi(8D) 1

wSA81 Saksa, B2-kieli ya valinnainen kurssi8A/8B/8C/8D/8E/8F 1

wSA82 Saksa, B2-kieli ya valinnainen kurssi8A/8B/8C/8D/8E/8F 1

wTG81 Teknologia ya valinnainen kurssi8A/8B/8C/8D/8E 1

wTG82 Teknologia ya valinnainen kurssi8A/8B/8C/8D/8E 1

wTN81 Valinnainen tekninentyö ya valinnainen kurssi8B/8C/8E/8F 1

wTN82 Valinnainen tekninentyö ya valinnainen kurssi8B/8C/8E/8F 1

wTS81 Valinnainen tekstiilityö ya valinnainen kurssi8B/8C/8D/8F 1


wTS82 Valinnainen tekstiilityö ya valinnainen kurssi8B/8C/8D/8F 1

xLAIL81 Luova kirjoittaminen lyhytkurssi ya valinnainen kurssi8A/8B/8C/8E 1/2

xLHI81 Historia elokuvassa ja elokuva historiassa ya valinnainen kurssi8A/8B/8C/8D/8E/8F 1/2

xLKO81 Kotitalouden lyhytkurssi ya valinnainen kurssi8A/8B/8C/8D/8E/8F 1/2

xLKOH81 Hygieniapassi / lupa KOkata ya valinnainen kurssi8A/8B/8C/8D/8F 1/2

xLKU81 Kuvataiteen lyhytkurssi ya valinnainen kurssi8A/8B/8C/8D/8E/8F 1/2

xLLM81 Mailapelikurssi ya valinnainen kurssi8A/8B/8C/8E/8F 1/2

xLLT81 Tanssillinen liikunta ya valinnainen kurssi8A/8C/8D/8E/8F 1/2

xLTN81 Teknisen työn lyhytkurssi ya valinnainen kurssi8A/8C/8E/8F 1/2

9.-luokatxLTN91 Teknisen työn lyhytkurssi ya valinnainen kurssi

9A/9B/9C/9D/9E (9J) 1/2

xLMA9 Matematiikan lyhytkurssi ya valinnainen kurssi9B/9C/9D/9E 1/2

xLLM91 Mailapelikurssi ya valinnainen kurssi9A/9B/9C/9D/9E 1/2

xLKU91 Kuvataiteen lyhytkurssi ya valinnainen kurssi9A/9B/9C/9D/9E 1/2

xLKOE91 Cooking in English ya valinnainen kurssi9A/9B/9C/9D/9E (9J) ½

xLKO91 Kotitalouden lyhytkurssi ya valinnainen kurssi9A/9B/9D/9E (9J) ½

wTS92 Valinnainen tekstiilityö ya valinnainen kurssi9A/9C/9D/9E (9J) 1

wTS91 Valinnainen tekstiilityö ya valinnainen kurssi9A/9C/9D/9E (9J) 1

wTN92 Valinnainen tekninentyö ya valinnainen kurssi9A/9B/9C/9D/9E (9J) 1

wTN91 Valinnainen tekninentyö ya valinnainen kurssi9A/9B/9C/9D/9E (9J) 1


wTG92 Teknologia ya valinnainen kurssi9B/9C/9D/9E/9J 1

wTG91 Teknologia ya valinnainen kurssi9B/9C/9D/9E/9J 1

wSA92 Saksa, B2-kieli ya valinnainen kurssi9A/9B/9C/9D/9E/9J 1

wSA91 Saksa, B2-kieli ya valinnainen kurssi1

wRA92 Ranska, B2-kieli ya valinnainen kurssi(9B/9A) 1

wRA91 Ranska, B2-kieli ya valinnainen kurssi(9B/9A) 1

wOEH92 Oman elämän hallinta ya valinnainen kurssi9D (9J) 1

wOEH91 Oman elämän hallinta ya valinnainen kurssi9D/9J 1

wMU92 Valinnainen musiikki ya valinnainen kurssi9A/9B/9E 1

wMU91 Valinnainen musiikki ya valinnainen kurssi9A/9B/9E 1

wLIP92 Palloilullinen valinnaisliikunta ya valinnainen kurssi9B/9D/9E (9J) 1

wLIP91 Palloilullinen valinnaisliikunta ya valinnainen kurssi9B/9D/9E (9J) 1



wLI92 Valinnainen liikunta ya valinnainen kurssi9A/9C/9D/9E/9J 1

wLI91 Valinnainen liikunta ya valinnainen kurssi9A/9C/9D/9E/9J 1

wKU92 Valinnainen kuvataide ya valinnainen kurssi9B/9C/9D/9E/9J 1

wKU91 Valinnainen kuvataide ya valinnainen kurssi9B/9C/9D/9E/9J 1

wKOA92 Kokiksi vai kotikokiksi ya valinnainen kurssi(9A/9E) 1


wKOA91 Kokiksi vai kotikokiksi ya valinnainen kurssi(9E) 1

wKO92 Valinnainen kotitalous ya valinnainen kurssi9A/9B/9C/9D/9E/9J 1

wKO91 Valinnainen kotitalous ya valinnainen kurssi9A/9B/9C/9D/9E/9J 1

wAT92 Valinnainen tietotekniikka ya valinnainen kurssi9A/9B/9C/9D/9E (9J) 1

wAT91 Valinnainen tietotekniikka ya valinnainen kurssi9A/9B/9C/9D/9E (9J) 1

wAII92 Luova ilmaisu ya valinnainen kurssi9A/9B/9C/9D/9E 1

wAII91 Luova ilmaisu ya valinnainen kurssi9A/9B/9C/9D/9E 1

wAI92 Valinnainen ilmaisutaito ya valinnainen kurssi9A/9B/9C/9D/9E (9J) 1

wAI91 Valinnainen ilmaisutaito ya valinnainen kurssi9A/9B/9C/9D/9E (9J) 1

8. SÄÄKSJÄRVEN KOULUN TAPAHTUMAKALENTERI 2016–2017

Luku

kaus

i Loma-ajat Tapahtumat

Juhlat, yhteiset tapahtumat, liikkumiset,vierailut

Tapahtumat

Arvioinnit, vanhempainillat,

Syys

luku

kaus

i11.

8.-2

2.12

.201

6

Elokuu11.8. Kouluvuosi alkaa

Koulurauhan julistus

Elokuun aikana uusien Verso-oppilaidenkoulutus

16.8. Vierailijoita USA:sta, Venäjältä jaItävallasta

18.–19.8 Jopo-luokka leirikoulussaVirroilla

30.–31.8. 7. luokkien Tervajärvipäivät

16.8. Esiluokkienvanhempainilta


31.8. 9. luokkienvanhempainilta

0-9-luokkien tavoitekeskustelut

Syyskuu 5.9. Taitotikas-koulutus opettajille

6.9. Aamulehden viestikarnevaalitTampereella

7.luokat lähi- TET syyskuusta alkaen

1.-2.9. 7. luokkien Tervajärvipäivät

1.9. 7.luokkienvanhempainilta


0-9-luokkien tavoitekeskustelut


2.-9.9. Vierailu Saksasta GrundschuleBurgdamm, Bremen, Erasmus-ryhmä

5.9. 5. luokkien Move-testitliikuntahallissa klo 8-14

8.9. Sääksjärven koulun yleisurheilukisat3.-6. luokille

13.–16.9. 9.- luokan saksan lukijatBremenissä

14.–16.9 Koulukuvaukset

15.9. Nälkäpäiväkeräys (Tukioppilaatkeräävät)

16.9. Koulujenväliset yleisurheilukisat

20.9. Koulukuvaukset 3a ja 9-luokat

20.–22.9. Vierailu SaksastaHermann Böse-Gymnasium, Bremen(12 oppilasta ja 2 opettajaa)

23.9. 9.b -luokka nuorisotalollaryhmäytymispäivä

26.9. Euroopan kielten päiväSyysloma17.10.2016-21.10.2016

Lokakuu Taitaja9-kisat

4. - 9.10.2016 Erasmus-vieraatItaliasta, Leonard da Vinci-koulu,Civitanova Marche (10 oppilasta ja 2opettajaa)

12.10. Barokkikonsertti koko koululleliikuntasalissa 9.15–10.00

13.10. 0.-9. luokat iltakoulu 16.30–19.30/Esiopetus klo 16–19.00. Iltakoulukorvaa työpäivän 5.12.

Taksvärkki 6.-9. luokat

24.10. YK:n päivä

Marraskuu 31.10- 4.11. TET-viikko 9.luokat

8.11. Matematiikkakilpailuyläkoululaisille

25.11. Adventtihartaus

29.11. Koulujenväliset salibandykisat 1.-6. luokkien tytöille Vesilahdella

9.-luokkien arviointikeskustelut


30.11. Yhteishaun iltatilaisuusHakkarissa

30.11. Koulujenväliset salibandykisat 1.-6. luokkien pojille Kuljussa

Joululoma23.12.2016- 8.1.2017

Joulukuu Oppilaskunnan vuosikokous, uudenpuheenjohtajan valinta

5.12. Lomapäivä

11.12. Mahtimyyjäiset

13.12. Lucia-kulkue

22.12. Joulujuhlat1. juhla 8.302. juhla 10.00Esiintymisvuoro: 0 – 2 – 4 – 6 – 8 luokatKoristelu: 1 – 3 – 5 – 9 luokat

9.-luokkien arviointikeskustelut

Kevä

tluku

kaus

i9.1

.201

7-3

.6.2

017

Tammikuu Erasmus koordinaattoritapaaminen

Salibandy-turnaus 7.-9. luokat

1.-8. luokkien arviointikeskustelut

Talviloma27.2.2017 -3.3.2017

Helmikuu Nallepäivä

Kaukomaiden ruokaviikko

31.1.–3.2. Sanomalehtiviikko

23.2. Koulujenvälinen hiihtokilpailuHakkarissa

1.-8. luokkien arviointikeskustelut

Maaliskuu Ruokavisa 7-9lk

Huhtikuu 13.4. Pääsiäishartaus (Tiina Koskinen)

26.4. Matematiikan valtakunnallinenkoe 9. luokat

24.–28.4. VäriviikkoToukokuu Eskarit 9. luokkien vieraana kekkereissä

15.–19.5. 8. luokkien TET-viikko

17.5. Koulujen välinen jalkapalloturnausSääksjärvellä

18.5. Puntalapäivä kuudesluokat

18.5. Ensi syksyn eskareidentutustumispäivä

26.5. Lomapäivä

30.5. Tuuppajaiset

6-9-luokkien iltakoulun ajankohta huhti-toukokuussa. Ajankohta päätetään


myöhemmin. Toteutetaan yhteistyössänuorisotoimen kanssa.

Sekä 0-5-luokkien että 6-9-luokkieniltakoulu korvaa 26.5. koulupäivän.

Kesäloma Kesäkuu 1.6. 0-5-luokkien kevätjuhla / 0-5-luokkien iltakoulu ”Unelmat liikkeelle jalentoon”

2.6. Koulun oma pelipäivä / Immon pysti

3.6. 6.-9. luokkien kevätjuhla klo 8.30

Edellä mainittujen lisäksi opintoretkiä, leirikouluja, KLL:n ja muiden tahojen järjestämiä urheilukisoja ja koulun ulkopuolisiatilaisuuksia ja tapahtumia, joihin osallistutaan erillisten suunnitelmien mukaan.Sivistysjohtaja voi myöntää perustellusta syystä jollekin koululle luvan poiketa sivistyslautakunnan hyväksymistä työajoistajonkin lauantain osalta edellyttäen, että siitä ei synny ylimääräisiä kustannuksia.

9. KOULUTYÖN JAKSOTTAMINEN1.jakso 11.8.–14.102.jakso 24.10.–22.12.3.jakso 09.01.-17.3.4.jakso 20.3.–3.6.

10. KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖKodin ja koulun yhteistyösuunnitelma (Koulukokous, vanhempainillat, arviointikeskustelut, tiedottaminen,vanhempainyhdistys):

KOULUKOKOUSSääksjärven koulun koulukokouksen rooli on aktiivinen koulun ja kodin yhteistyön tekijä.Koulukokous seuraa koulun toimintojen kehittämistyötä ja uuden opetussuunnitelman kehittymistä ja sentoteutumista.13.10.2016 koulukokous käsittelee opetussuunnitelmaan perustuvan suunnitelman lv. 2016–17.Koulukokouksen tehtävät:

Vastaa osaltaan koulun kasvatus- ja opetustehtävästä yhteistyössä koulun henkilöstön ja ympäröivän yhteisönkanssa. Koulukokous on avoin osallistumisfoorumi.Koulukokous valitsee puheenjohtajan ja sihteerin. Rehtori toimii esittelijänäKoulukokous yhdessä koulun henkilökunnan kanssa keskustelee ja sopii kodin ja koulun välisen yhteistyönmuodoista.Kokoontuu vähintään kaksi kerta lukuvuodessa koulukokouksen vahvistaman vuosikellon pohjalta.Kokoontumisista laaditaan muistio ja se toimitetaan kasvatus- ja opetuslautakunnalle.Kutsu tulee toimittaa vähintään 2 viikkoa aikaisemmin. Käsiteltävistä asioista viestitään Wilman kautta.

– viestintäkanavana toimii Wilma ja lisäksi muut koulun valitsemat kanavatValmistelee koulun opetussuunnitelmaan perustuvan suunnitelman yhteistyössä rehtorin ja koulunhenkilökunnan kanssa kasvatus- ja opetuslautakunnan hyväksyttäväksi.Keskustelee koko kouluun liittyvistä kehittämisasioista ja tekee aloitteita ja antaa lausuntoja koulua koskevissaasioissa.Koulukokouksista lähetetään kutsu oppilaskunnan hallitukselle.Hyväksyy järjestyssäännöt osana opetussuunnitelmaan perustuvaa suunnitelmaa.

VANHEMPAINYHDISTYSSääksjärven koulun vanhempainyhdistys ry. jatkaa aktiivista toimintaansa yhteistyön keskuselimenäToiminta-ajatus:”Pyrimme edistämään oppilaiden vanhempien ja koulun välistä yhteistoimintaa.Tuemme koteja ja koulua niiden pyrkimyksessä luoda lapsille hyvä oppimis- ja kasvuympäristö sekä toimimmeedistääksemme heidän tasapainoista ja monipuolista kehitystään.


Tuomme esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä.Olemme oppilaiden vanhempien yhteistyöelimenä.Toimintasuunnitelmassa painottuvat edellisten vuosien mukaan vanhempien kasvatusvastuu, oppilaan hyvinvointi,yhteistyöhön vaikuttaminen, stipendien ja avustusten jakaminen varainhankinnan kautta.Vanhempainyhdistys toimii valitulla arvopohjallaan: hyvät tavat, ihmisen ja ympäristön kunnioittaminen ja hyvä kohtelu,erilaisuuden hyväksyntä, vastuuntunto, huumeiden, alkoholin ja tupakan käytön ennaltaehkäisy.Yhdistyksen eräs päätavoitteista on koulun me-hengen ylläpitäminenYhdistys avustaa edelleen koulun ympäristöprojektin toteuttamisessaYhdistys avustaa koulun eri tapahtumien ja tilaisuuksien järjestelyissä ja mahdollisuuksien mukaan em. rahoituksessa”

VANHEMPAINILLATVanhempainiltoja järjestetään sekä koko koulun yhteisinä että eri luokkien omina tilaisuuksina. Sääksjärven koulussalisätään aktiivisten vanhempainiltojen osuutta.

TAVOITE- /ARVIOINTIKESKUSTELUTKoulussa käydään oppilaiden yksilöllisten opiskelutavoitteiden asettamiseksi tavoitekeskustelut elo-syyskuussa.Arviointikeskustelu käydään marras-helmikuun aikana. Niissä ovat läsnä luokanopettaja tai luokanvalvoja, oppilas jaoppilaan huoltaja. Tarvittaessa mukana on myös erityisopettaja tai aineenopettajia.

Tammikuussa - helmikuussa käytävät 1-6-luokkien arviointikeskustelut toimivat virallisina oppilaan väliarviointeina.

LUOKKATOIMIKUNNATUseimmilla luokilla toimii oma luokkatoimikunta, jonka tavoitteena ovat kunkin luokan omien projektien toteuttamisenavustaminen mm. leirikoulutoimikunnat sekä luokan opettajan, oppilaiden ja vanhempien välinen keskusteluyhteydenylläpitäminen.TIEDOTUS SÄÄNNÖLLISTÄTiedon kulkua kodin ja koulun välillä pidetään erittäin tärkeänä kasvatukseen ja opetukseen liittyvänä osana.Käytössä on koko koulussa esiopetuksesta ysiin Wilma -ohjelma, jonka kautta välitetään tieto mm. oppilaanpoissaolosta, myöhästymisestä, läksyistä, kokeista ja muista viesteistä kotiin välittömästi.Wilman avulla huoltajilla on mahdollisuus tarkastella oman lapsensa koulunkäynnin edistymistä ja esimerkiksi oppilaallesuunniteltuja annettuja oppimisen ja koulunkäynnin tukitoimia.

KOTISIVUKoulullamme on oma kotisivu, jossa tietoa koulusta. Kotisivuilla on myös vanhempainyhdistyksen oma palsta.

11. KOULUKOHTAISET VESO-KOULUTUKSET9.-10.8.2016 2 päivää30.11.2016 0,5 päivääToukokuu 0,5 päivää

12. MUUTA AJANKOHTAISTA KOULUN TOIMINNASTA

Perusopetuksen yhtenäistäminenKoulun omaleimaisuus ja opetuksen ja kasvatuksen painopiste on edelleen esi- ja perusopetuksen yhtenäistämisessä.Tavoitteena on varmistaa jokaiselle oppilaalle yhtenäinen ja eheä oppimispolku eskarista ysiin. Yhtenäiskouluntoimintakulttuuri on löytynyt parhaalla mahdollisella tavalla. Perusopetusta yhtenäistävänä ja koulun opetustakehittävänä painopistealueena on edelleen pedagogisen yhtenäisyyden parantaminen. Oppilaan kolmiportainentukeminen on yhtenäiskoulussa 10 vuotta kestävä lapsen yksilölliset tarpeet huomioiva jatkumo. Vuosiluokkatasoinentuki etenee Sääksjärven koulussa eskarista yhdeksänteen vuosiluokkaan.

Viestintä- ja mediataidotViestintä- ja mediataitoja opiskellaan erityisenä opetuksena 7-9-luokilla eri oppiaineiden opetustunneilla ns.samanaikaisopetuksena. Kukin aineenopettaja ja tietotekniikan opettaja Jenny Sihvo yhdessä työparina vetävät aihetta.7-luokilla tämä tapahtuu äidinkielen tunneilla, 8-luokilla maantiedon, biologian ja historian tunneilla ja 9.luokillamatematiikan opetustunneilla.


EsiopetusEsioppilaiden tueksi toimii kielen oppimista kehittävää kieppikerho, lasten motoriikkaa kehittävää motokerho jamatemaattisia taitoja kehittävää noppakerho. Esiopetuksessa jatketaan englannin kielen kielisuihkua (CLIL).Esiopetuksen ja 1.luokan yhteisen pienryhmän opettajana toimii Anna-Liisa Kiiskinen.

Muuta ajankohtaista1.a- ja 2.a -luokissa jatketaan edellisenä lukuvuonna esiopetuksessa aloitettua englannin kielisuihkua (CLIL). OpettajatLaura Joukainen ja Salla Härkönen vetävät omissa luokissaan englannin kielisuihkua jokapäiväisenä koulutyötärikastuttavana toimintana.Sopu koulu- oppituntiohjelmat toteutetaan kaikilla luokilla. Kiusaamisen vastustaminen koskee tietenkin koko koulua.Etäopetusta käytetään, venäjän, arabian ja islamin opetuksessa.Kodin ja koulun välistä tiedonkulkuun käytetään pääasiallisesti Wilma-ohjelmaa. Wilmaa käytetään minimissäänpoissaolojen merkintään, kodin- ja koulun väliseen viestintään ja tiedottamiseen ja oppilaan oppilashuollollistentukitoimien merkitsemiseen. Suotavaa on, että opettaja merkitsisi Wilmaan oppituntikäyttäytymiseen liittyviähuomioita sekä esim. kokeiden päivämääriä. Koulussa lisätään positiivista Wilmaviestintää.

Kielisuihkut ja vieraiden kielten opetuksen kehittämishanke sekä kansainvälisyysEsiopetuksessa, 1.a- ja 2.a-.luokilla järjestetään englannin kielen kielisuihkutoimintaa. (CLIL=Content and languageintergrated Learning). Toimintaa vetää Birgit Backlund-Palander sekä luokanopettajat Laura Joukainen ja SallaHärkönen. Kielisuihkua täydentävät esi- ja alkuopetuksen Clil-luokkien englannin kielikerhot.3-luokkien oppilaille järjestetään saksan kielen kerho.A2 – saksan kieltä opiskellaan 4-9-luokilla. 7-9-luokilla opetetaan A2-ranskaa.Ruotsin opiskelu alkaa kuudennella vuosiluokalla. B-2 kielinä opiskellaan saksaa ja ranskaa.Venäjän kieltä opetetaan kotikieliryhmissä.Minna Hankala-Vuorinen on puheenjohtajana koulun kansainvälisyystiimissä.Sääksjärven koulu on mukana Erasmus + -kansainvälisessä hankkeessa.

Erasmus+ -hankeKA 1 – Yleissivistävän koulutuksen opetushenkilöstön liikkuvuusHanke tältä osin päättyi lukuvuonna 2015–16

KA 2 – KumppanuushankkeetErasmus-projektimme on Into the Woods - ab in den Wald.Kolmevuotiseen projektiin osallistuvat meidän lisäksemme seuraavat koulut:Grundschule Burgdamm, Bremen, Saksa (koordinaattori)C.E.I.P. Francisco Arranz, Madrid, EspanjaIIS Leonardo Da Vinci, Civitanova Marche, ItaliaVilkaviskio r. Keturvalakiu mokykla- daugiafunkcis centras, Vilkaviskis, Liettua

Pohjana projektille on UNESCON ympäristökasvatuksen tavoitteet; tietoisuus, tieto, asenteet, taidot ja osallistuminen.Projektin tavoitteena on elämysten, kokemusten sekä tietopohjan kartuttamisen kautta saada oppilaiden luontosuhdeheräämään. Metsä on keskeinen teema, jota yhdistetään mahdollisimman moneen eri oppiaineeseen ainerajat ylittäenja oppilaiden ikä huomioon ottaen.

KerhotoimintaSääksjärven koulussa toimii kymmenisen eri oppilaskerhoa. Olemme mukana valtakunnallisessa kerhotyönkehittämishankkeessa, josta saamme osan kerhojen opetusresurssista.

LiikuntaluokkaSääksjärven koulussa toimii liikuntapainotteiset 7-9-luokat. Liikuntaluokan tavoitteena on iloinen ja monipuolinenliikunnanopiskelu yleisliikuntaperiaatteella. Seitsemännelle vuosiluokalla liikuntaluokalla on yksi ylimääräinenliikuntatunti. Homogeenisempi ryhmä ja yksi ylimääräinen liikuntatunti tarjoavat mahdollisuuden syventää ja laajentaaoppilaiden tietoja ja taitoja. Liikuntaluokalle valitaan vuosittain enintään 24 oppilasta, joista 10–12 poikia ja 10–12tyttöjä. Valinta suoritetaan soveltuvuuskokeessa saatujen pisteiden perusteella. Lisäpisteitä voi saada viimeksi saaduntodistuksen keskiarvosta, liikuntanumerosta sekä käyttäytymisnumerosta tai kuudennen luokan luokanopettajan jaliikunnan opettajan sanallisesta arvioinnista.


Liikuntaluokan liikunnanopiskelu toteutetaan seuraavasti:• 7- luokalla yksi viikkotunti liikuntaa enemmän omassa liikuntaryhmässä• 8-9-luokilla kaksi tuntia valinnaista liikuntaa liikuntaluokkalaisille omana ryhmänä• lisäksi mahdollisuus valita 8-9-luokilla lisää liikuntaa max 2½ kurssia• kouluilla voidaan tarjota oma kerhotunti liikuntaluokkalaisille

KouluterveydenhoitoTERVEYSTARKASTUKSETKouluterveydenhuollolle on asetuksessa määritelty tehtäväksi tarkastaa oppilaat joka vuosi. 1., 5. ja 8. vuosiluokallatarkastukset ovat ns. laajoja terveystarkastuksia, joihin myös vanhempien läsnäoloa toivotaan. Muille vuosiluokilletehdään terveydenhoitajan toimesta määräaikaistarkastukset.Kouluterveydenhoitajien työajasta kuluu suurin osa näiden lakisääteisten tarkastusten tekemiseen. Jotta tarkastuksetpystytään hoitamaan, toivotaan, että terveydenhoitajien vastaanotolle oppilaita ohjataan pääsääntöisesti kullakinkoululla sovittuina vapaina vastaanottoaikoina.

Koulupäivän aikana sattuneiden tapaturmien ensiapu ja äkilliset sairastumiset hoidetaan kouluterveydenhuollossa,mutta esimerkiksi vapaa-ajan tapaturmien hoito kuuluu terveyskeskukseen.SAIRASTUMINENSairasta tai kuumeista lasta ei tule lähettää kouluun. Mikäli 2-3 päivän oireenmukaisen kotihoidon jälkeen oireetpahenevat, kannattaa lääkärin aika varata terveyskeskuksesta. Kouluterveydenhuolto ei vastaa oppilaiden sairauksienhoidosta.

Mikäli lapsi ei ole koulukuntoinen, esim. sairauden vuoksi, voi hän lähteä kotiin opettajan luvalla. Terveydenhoitajanerillistä lupaa ei silloin tarvita.

Sairaustilanteissa otetaan yhteys ensisijaisesti terveyskeskukseen. Kouluterveydenhoitaja tai koululääkäri hoitavatpääasiassa terveystarkastuksissa ilmenneitä asioita.

Koululaisella voi olla koulussa mukana 1-2 tablettia omia särkylääkkeitä, joita voi tarvittaessa ottaa esim. päänsärkyyntai kuukautiskipuihin.

Alle 10 -vuotiaan lapsen sairastuessa, vanhemmilla on oikeus saada lapsen hoidon järjestämiseksi tilapäistähoitovapaata 4 päivän ajaksi. Yhteydenotto kouluterveydenhoitajaan tulee tapahtua lapsen ensimmäisen sairauspäivänaikana puhelimitse. Jälkikäteen todistuksia ei voida kirjoittaa.

ERITYISRUOKAVALIOTErityisruokavaliota koskevia käytäntöjä on täsmennetty Lempäälässä joulukuussa 2014. Muutokset perustuvatkansalliseen Allergiaohjelmaan vuosille 2008- 2018. Ohjelman mukaan lievää oireilua (mm. ohimenevää suun kirvelyäja kutinaa) aiheuttavia ruoka-aineita ei tarvitse välttää. Ruokavaliosta jätetään pois vain ne ruoka-aineet, jotka kokeilunjälkeen aiheuttavat merkittäviä eli voimakkaita tai hengenvaarallisia oireita.

Mikäli lapsella on allergioita, jotka vaativat erityisruokavaliota tulee vanhempien toimittaaSELVITYS ERITYISRUOKAVALIOSTA lomake, jossa on hoitavan lääkärin yhteystiedothttp://www.lempaala.fi/site/assets/files/1338/selvitys_erityisruokavaliosta.pdf

Uskonnolliset/eettiset ruokarajoitukset sekä kasvisruokavalio voidaan ilmoittaa lomakkeellaILMOITUS RUOKAVALION TARPEESTA USKONNOLLISIIN TAI EETTISIIN SYIHIN PERUSTUENhttp://www.lempaala.fi/site/assets/files/1338/ilmoitus_ruokavalion_tarpeesta_uskonnollisiin_tai_eettisiin_syihin_perustuen.pdf

Vähälaktoosinen tai laktoositon ruokavalio voidaan ilmoittaa lomakkeellaSELVITYS ERITYISRUOKAVALIOSTA http://www.lempaala.fi/site/assets/files/1338/selvitys_erityisruokavaliosta.pdfLomakkeet löytyvät myös Lempäälän kunnan nettisivuilta.

Liikuntavälitunnit / Liikkuvakoulu


PITKIEN VÄLITUNTIEN (LIIKUNTAVÄLITUNTIEN) OHJEISTUSTAVälitunnit:klo 9.40 - 10.00klo 12.00 - 12.30Urheilukenttä:Molemmilla välitunneilla 4-9- luokkien oppilaatklo 12. välitunnilla myös 1-3-luokatVälineet säilytetään luokassa 1060, alaluokkien liikuntavälineet jaetaan alakäytävällä.Liikuntahalli:klo 9.40 4-6-luokatmaanantaisin 5.luokat, tiistaisin 6.luokat, keskiviikkoisin 5.luokat, torstaisin 6.luokat, perjantaisin 4.luokatklo 12.00 7-9-luokatVanha sali:klo 9.40 1-3-luokatma 2.luokat, ti 3.luokat, ke 2.luokat, to 3.luokat, pe 1.luokatPingis ala-aulassa:klo 9.40 4-6-luokatklo 12 7-9-luokatPingismailat ja -pallot haetaan liiksahallista välituntiliikuntavälinekorista. Aulassa on kaksi pingispöytää.Yleisiä ohjeita:

1. Tukarikahvila klo 12.00–12.302. Taito- ja taidesiivessä ei ole sallittua oleskella kummallakaan välitunnilla3. Klo 9.40–10.00 välitunnilla 7-9-luokkien oppilaat viettävät ulkona.4. Klo 12.00–12.30 ei ole ulosheittoa 7-9-luokkien oppilaille yläluokkien käytäviltä tai aulasta.5. Liikuntahallista ajetaan hengailijat ulos. Pukukoppeihin ja varastoihin on pääsy kielletty. Ohjaaja antaa

välineet.6. Ruokalassa ei saa oleskella.7. Koulutetut oppilasohjaajat ovat mukana liikuntavälitunneilla maanantaista 19.9. alkaen.8. Hankitaan liikuntavälitunneille riittävästi välineitä.9. Pitkien välituntien luokkahuoneoleskelusta annetaan ohjeita myöhemmin.10. Liikuntahallissa on välineistölle erillinen häkki, joka on lukossa. Avain löytyy opehuoneen seinältä,

vaaleansinisessä avainnauhassa. Pingisvälineet sijaitsevat samassa häkissä.11. Urheilukentälle ja ulkoliikuntaan alaluokkalaisille jaetaan pelivälineet alakoulun käytävällä olevasta kaapista

(AP-IP ohjaajat hoitavat). Ne pallot, jotka viedään säkeissä urheilukentälle, on tarkoitettu vain 7-9-oppilaidenkäyttöön.

12. Välineet on ehdottomasti palautettava ohjaajalle. Ohjaaja pitää kirjaa välineiden luovutuksesta japalautuksesta.


ESIOPETUSSÄÄKSJÄRVENKOULUSSA2016–17


Vuosiluokkia koulussa on esiluokista ysiluokkaan asti. Lukuvuonna 2016–2017 Sääksjärven koulussa on oppilaita noin760 sekä opettajia ja muuta henkilökuntaa on lähes 100.Koko koulun fyysinen oppimisympäristö on yhteinen. Esiluokkia on kolme. Jokaisessa luokassa on esiopettaja jakoulunkäynninohjaaja. Lisäksi on 0-1 pienluokka, jossa on esi- ja ekaluokan oppilaita.

Kouluyhteisö pyrkii luomaan edellytykset arvojen toteutumiselle. Kouluyhteisön jäseniä ovat oppilaat ja koko koulunhenkilökunta. Lapsen näkökulmaa, etua, hyvinvointia sekä lapsuuden arvostamista pyritään nostamaan esiin. Tärkeääon tasapuolisuus, yhdenvertaisuus ja oikeudenmukaisuus lapsen kohtelussa.Lempäälän kunnan esiopetussuunnitelma on tehty rinnan perusopetuksen opetussuunnitelman kanssa ja se löytyyosoitteesta: http://www.lempaala.fi/site/assets/files/1290/esiopetuksen_opetussuunnitelma_lemp_l.pdf

ESIOPETUKSEN TEHTÄVÄ JA TAVOITE

Esiopetuksen tehtävänä on järjestää esiopetusikäisille lapsille omaa ikä– ja kehitystasoa vastaavaa toimintaa, jokaedistää lapsen omaa kasvua, kehitystä ja oppimisen taitoa. Esiopetus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että lapsilla onmahdollisuus innostua, kokeilla ja oppia uutta.Esiopetuksen tehtävänä on järjestää mahdollisuus osallistua yhdessä oppimiseen. Esiopetuksessa seurataan ja tuetaanesioppilaan koko-naisvaltaista kehitystä ja pyritään ennaltaehkäisemään oppimisvaikeuksia. Esiopetuksen tehtävänä onkehittää valmiuksia myöhempää oppimista varten.

Esiopetuksen tavoite on sekä yksilöllinen että yhteiskunnallinen. Tavoitteena on sekä itsensä että kulttuurinsa tuntevaja muita kulttuureja arvostava ihminen. Tavoitteena on myös hankkia esiopetuksen aikana perustavanlaatuisiaoppimaan oppimisen sekä oman ajattelun taitoja. Asioiden oppimisessa korostuvat vuorovaikutuksen merkitys ja kieli.

Lempäälän kunnassa on yhteinen opetussuunnitelma esiopetuksesta yhdeksänteen luokkaan, Tavoitteena on, ettälapset oppivat arvostamaan ihmisten yhdenvertaisuutta ja omaa ainutlaatuisuuttaan.Kunnan laatukäsikirja: ”Opetussuunnitelman toteuttaminen:Opetussuunnitelman tavoitteissa ja sisällöissä suvaitsevaisuus, vuorovaikutus, tunnekasvaminen ja sosiaaliset taidotovat vahvasti esillä.”

Esiopetus on esioppilaalle maksutonta. Lapsi on velvoitettu osallistumaan esiopetukseen vuotta ennen perusopetuksenalkamista.

ESIOPETUKSEN OPPIMISKOKONAISUUDET

Esiopetus on luonteeltaan eheyttävää opetusta, joka muodostuu erilaajuisista ja eri tavoin toteutetuistaoppimiskokonaisuuksista. Oppimiskokonaisuuksien toteuttamisen lähtökohtina ovat lasten kiinnostuksen kohteet sekäalla mainitut oppimiskokonaisuudet:

- Ilmaisun monet muodot- Kielen rikas maailma- Minä ja meidän yhteisömme- Tutkin ja toimin ympäristössäni- Kasvan ja kehityn

Opetussuunnitelma mahdollistaa vieraskielisen opetuksen, ja yhdessä esiluokassa tarjotaankin englanninkielistä CLIL-opetusta.

Esiopetus tarjoaa ympäristön, joka innostaa ja on turvallinen oppimiselle, kyselemiselle, pohtimiselle, ihmettelylle,oivaltamiselle…

Lapset oppivat vuorovaikutuksessa. Vuorovaikutus on tärkeä oppimisympäristö. Toiminta vertaisryhmässä kehittäälapsen ajattelua, herättää keskustelua ja pohdintaa sekä tuottaa iloa. Se edistää kokonaisvaltaisesti oppimista.

YHTEISTYÖ

http://www.lempaala.fi/site/assets/files/1290/esiopetuksen_opetussuunnitelma_lemp_l.pdf


Varhaiskasvatus, esiopetus sekä perusopetus muodostavat esioppilaan kannalta johdonmukaisesti etenevänkokonaisuuden. Tarvitaan yhteistyötä kaikkien näiden eri vaiheiden opettajien ja työntekijöiden kesken.

Kotikulttuurin tuntemus on opettajan kannalta tärkeää oppilaan parhaaksi työskennellessä. Vain kotien kanssa tehtävänhyvän yhteistyön kautta voimme saavuttaa esiopetukselle asetetut tavoitteet. Ensisijainen kasvatusvastuu on ainaoppilaan huoltajilla.

Toisinaan erityinen tuki on tarpeen. Siitä keskustellaan aina huoltajien kanssa. Koulun omia tukimuotoja on monia.Tukiverkostoon kuuluvat mm. erityisopettaja Elina Sipilä, terveydenhoitajat Eeva Simola ja Hanna-Maria Grann,psykologi Maiju Janhunen sekä koulukuraattori Riikka Valo. Koulussa toimii myös oppilashuoltoryhmä, joka tarvittaessaon käytettävissämme.

Koulussa toimii kutsukerhoja. Kutsukerhoon oma esiopettaja kutsuu lapsen osallistumaan. Esiopetuksessa kutsukerhojaovat kielellisiä taitoja harjoittava KIEPPI, matemaattisia taitoja harjaannuttava NOPPA sekä motorisia taitoja ja ohjeenmukaan toimimista harjaannuttava MOTO. Ne ovat yleistä tukea esiopetuksessa.

Vanhempien keskinäinen toiminta koko koulun parhaaksi on mahdollista vanhempainyhdistyksessä.

Esi- ja alkuopetuksen yhteisenä arviointivälineenä toimii yhdessä esi- ja alkuopettajien kanssa laadittu väline nimeltäTaitotikkaat.KOULUSSA TAPAHTUU

Koulussamme toimitaan kiusaamista vastustavasti ja pyritään pitämään yllä hyvää luokkahenkeä. Esiopetuksessa tämänäkyy kiusaamista ennaltaehkäisevänä toimintana.

Sääksjärven koulu on liikkuva koulu, jossa kaikilla tunneilla huomioidaan oppilaan liikkumisen tarve.VERSOVerso tarkoittaa vertaissovittelua, jossa isommat vertaissovittelijoiksi koulutetut oppilaat sovittelevat pienempienoppilaiden riitoja. Useimmiten ne ovat välitunnilla syntyneitä kinasteluja. Esiluokissa on käytössä Miniverso.

OPPILASKUNTAKoulun oppilaskuntaa edustaa oppilaskunnan hallitus ja pikkuparlamentti. Oppilaskunnan hallitukseen 6-9 luokkienoppilaat valitsevat luokastaan edustajan. Pikkuparlamentissa on edustus luokilta esi-6.

YMPÄRISTÖRAATIOlemme koulussa ylpeitä vihreästä lipusta. Olemme ansainneet sen ympäristöämme säästävällä toiminnalla.Ympäristöraatiin kuuluu 1- 2 oppilasta jokaiselta luokalta. He ideoivat kestävän kehityksen mukaista toimintaa koulussa.

KERHOTKoulun kerhoihin tulee elo-syyskuussa ilmoittautumisohjeet kotiin jaettavassa kerholehtisessä. Kerho toteutuu, mikälikerhoon on riittävästi innokkaita osallistujia. Esioppilaille on tarjolla nyt vain kutsukerhoja. Kerhot ovat osa kouluntoimintaa ja täten maksuttomia.

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA

Lempäälän kunta järjestää perusopetuslain mukaista ohjattua aamu- ja iltapäivätoimintaa. Opetushallitus päättäätavoitteet ja keskeisen sisällön.Tavoitteena on tukea lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja luoda perusta hyvälle kasvulle. Toiminta vahvistaa lastenitseluottamusta ja monipuolisten vuorovaikutustaitojen kehittymistä. Se myös innostaa ja tukee lapsia omienvahvuuksien löytämiseen ja valmentaa itsestä huolehtimisen taitoja.

Aamutoimintaa järjestetään klo 7-9 välillä. Aamutoiminnassa on mahdollisuus maksulliseen aamupalaan noin 8.00–8.30.

Iltapäivätoimintaa järjestetään klo 13–17. Lepohetken jälkeen noin kello 14 syömme välipalaa.


Suunnitellessamme iltapäivätoiminnan sisältöä huomioimme kyseessä olevan kuukausiteeman, johon myös lapset ovatsaaneet vaikuttaa omilla mielipiteillään ja ehdotuksillaan. Ulkoilu ja liikkuminen ovat oleellinen osa päivittäistäiltapäivätoimintaa.

Yhteistyöterveisin ohjaajat

Esiluokkien APIP–toiminnan puh.+358 50 3830637

APIP-koordinaattori Sirpa Salo puh. +358 50 3839702

KOULUN TYÖ- JA LOMA-AJAT

Esiopetusta päivittäin 9.00–13.00

syyslukukausi to 11.8.2016 – to 22.12.2017syysloma 17.10.2016 – 21.10.2017kevätlukukausi ma 9.1.2017 – la 3.6.2017talviloma 27.2.2017–3.3.2017

Rehtori Seppo Siitonen puh. +358 50 3839689Koulun kanslia, koulusihteeri: puh. +358 50 3839019ESILUOKATEsi A - Oravakallioopettaja Minna Nikunoja puh. +358 50 3832182koulunkäynninohjaaja Seija Laine

Esi B - Huuhkajametsä, Eagle Owl Forestopettaja Birgit Backlund-Palander puh. +358 50 3839334koulunkäynninohjaaja Anneli Tarvainen

Esi C - Sudenpesäopettaja Eila Saha puh. +358 40 1337205koulunkäynninohjaaja Milja Ala-Nikkilä

0-1 P - Ketunpoikaseterityisopettaja Anna-Liisa Kiiskinen puh. +358 50 3839265koulunkäynninohjaaja Jaana Ahola

sekä AP-toiminnassa koulunkäynninohjaaja Anette



KOULUN OPETUSTYÖN KEHITTÄMISALUEET LV. 2016–2017

KEHITTÄMISALUE: Kansainvälisyys – painotetaan oppilaiden osallistamista

Keskeisettavoitteet

Keinot Mittaus Minimitulos Reaalitulos Maksimitulos

1.Maailman-kansalaiseksikasvaminenoppilaidenosallistaminenkaikkienkeinojen kautta

2.Oppilaidenkielitaidonkehittäminen

Erasmus –projekti

Ruokaviikko –Suomenmaakuntaruuat

Maailmankoulu0-9 lk

KV-tiimiläistenkoulutus

Autenttisiakielen käytöntilanteitavierailijat,TAMK:n vaihto-opiskelijoita,Erasmus-opiskelijat,luokkienyhteistyöulkomaille.

Arviointierikseen

Tiiminkeskusteluopettajien jaoppilaidenkokemuksista

KV-päiviin ja– koulutukseenosallistuminen.

Tiiminkeskustelu jayhteistyökaikkienopettajienkanssa(jokainenopettajahuolehtiitiedontoteutumisistaomaltakohdaltaantiimille)

Viikko toteutuuja lähes kaikkioppilaat jaopettajat ovatmukana

Oppilaathyväksyvättoinen toisensa.ValmistaMaailmankoulunmateriaalia onkäytettävissä.

Yksi osallistuu jajakaa tietoa.

Koululla käykansainvälisiävieraita,opiskelijoita

Viikko toteutuu, läheskaikki oppilaat jaopettajat ovat mukanaja palaute hyvää.

Maailmankansalaiseksikasvamista.

Muutama osallistuu jajakaa tietoa.

Oppilaat opastavatjoskus kansainvälisiävieraita

Viikko toteutuu,kaikki oppilaat jaopettajatmukana, palautehyvää.

Oppilaat ovatosallistuneet.

Usea opettajaosallistuu jajakaa tietoa.

Edellisen lisäksivieraatosallistuvatuseille eri-ikäistenoppitunneille.

Opettajien koulutus•opettajien jatkuvaajatustenvaihto

Kieli- ja kulttuuriliikkeessä

Tiiminkeskustelu

Tapahtumia,vierailijoita,materiaaleja

Joku opettajaosallistuu ja tuotietoa muille.

Muutamaopettajaosallistuu, tuo jasaa tietoa.

Usea opettajaosallistuu, tuo jasaa tietoa.


3.EnglanninkielistäCLIL-opetustakehitetäänedelleen(Sisällön ja kielenyhdistävä opetus)

Markkinoidaankieltenopetusta•Valinnaisainemessut A2-kielen esittely

Porkkanaa japalkitsemista:• Kielten opiskelijoillematka Saksaan taiRanskaan, etupäässäomalla kustannuksella•Pro Lingua – mitali9.lk useamman vieraankielen opiskelijalle

Lucia-päivä13.12.kotikansainvälisyys

vieraisiinkieliin.

Tiiminkeskustelu

Lucia- esitystms.

CLIL-opettajiensekä tiiminkeskusteluatilanteesta.

Kieltenopettajatjaluokanopettajatmarkkinoivatyhteistyössä.Kaikki kuulevat.Kieltenopettajattoteuttavattunnillaan.

Tuloksena syntyyvalinnaiskieltenryhmiä.

Kaikki kuulevat.Kieltenopettajatja muutama muuopettajatoteuttaatunnillaan.

Markkinoinninja yhteistyöntuloksena A2 jaB2 kieliinmuodostuuryhmiä.Kaikki kuulevat.Suuri osaopettajistatoteuttaatunnillaan.

Kaikki oppilaatovat päässeetosallisiksi.

http://otakieliomaksi.wordpress.com www.maailmankoulu.fi

http://otakieliomaksi.wordpress.com/

http://www.maailmankoulu.fi/



KEHITTÄMISALUE: VIHREÄ LIPPUKeskeisettavoitteet

Keinot Mittaus

Minimitulos Reaalitulos Maksimitulos

Vihreälippu –toimintajatkuu

Toimintasuunnitelman toteutustajatketaan

Toimintasuunnitel-masta 25 % ontoteutunut.

Toimintasuunnitelmas-ta 50 % on toteutunut.

Toimintasuunnitelmas-ta 75 % on toteutunut.

Vihreä Lippu – tiimikokoontuu

Vihreä Lippu – tiimikokoontuukuukausittain.

Vihreä Lippu – tiiminjokainen jäsenosallistuu toimintaan.

Vihreä Lippu – tiiminjokainen jäsenosallistuu ja kannustaakoulun työyhteisöätoimintaan.

Ympäristöraatikokoontuu, toimii jaideoi

Ympäristöraati onkokoontunutkuukausittain.

Ympäristöraatilainenaktivoituu itse.

Ympäristöraatilainenaktivoi myös muitakoulun oppilaita.

Osallistuminenympäristöraadinkokouksiin

Ympäristöraatilai-sista 25 % käykokouksissa.

Ympäristöraatilaisista50 % käy kokouksissa.

Ympäristöraatilaisista100 % käy kokouksissa.

Vihreä lippu-toiminnanperehdytys,motivointi jatiedottaminen

Tiedote Vihreälippu –toiminnasta onlaadittu

Tiedote Vihreä lippu-toiminnasta on jaettueteenpäin

Koulun väki onperehtynyt ja toiminutVihreä Lippu –suunnitelman mukaan

Vihreä Lippu – tiimin toimintasuunnitelmaSyyskuu: Vihreä Lippu – tutuksiLokakuu: EnergiaMarraskuu: Kierrätys ja jätteiden lajittelu (ehdotetaan kunnan yhteiseksi tavoitteeksi)Joulukuu: Aineeton lahja, jäteTammikuu: Biojätteen vähentäminen (ehdotetaan kunnan yhteiseksi tavoitteeksi)Helmikuu: Vihreä Lippu – päivä 12.2.Maaliskuu: Sähkö, Earth Hour 19.3. Vesi, maailman vesipäivä 22.3.Huhtikuu: Ympäristöystävälliset koulumatkatToukokuu: Lähiympäristö siistiksi, roskattomuus

Tiedote Vihreä Lippu -toiminnastaVihreä lippu on päiväkotien, koulujen, oppilaitosten sekä lasten ja nuorten vapaa-ajan toimijoiden kestävän kehityksenohjelma. Lisäksi Vihreä lippu on kansainvälinen kasvatusalan ympäristömerkki. Ohjelman kriteerit täyttävä osallistujasaa ohjelman tunnuksena toimivan vihreän lipun käyttöoikeuden.Suomessa Vihreä lippu -ohjelman suojelijana toimii kansanedustaja Pekka Haavisto.Vihreä lippu -ohjelman periaatteet ovat

Osallisuus: lapset ja nuoret ovat aktiivisia toimijoita projektien suunnittelussa, toteutuksessa ja tulostenarvioinnissaYmpäristökuormituksen vähentäminenKestävän kehityksen kasvatus osana jokapäiväistä arkeaJatkuva parantaminen: pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen kehitysYhteistyö ympäröivän yhteiskunnan kanssa


"Mukavaa vaihtelua koulun arjen keskellä."

Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco-Schools -ohjelmaa, joka toimii lähes kaikissa Euroopan maissa ja on laajenemassamuihin maanosiin. YK:n ympäristöohjelma UNEP suosittelee Vihreää lippua. Suomen Ympäristökasvatuksen Seura ry onkehittänyt Vihreä lippu -ohjelmaan omaan päivähoito- ja koulujärjestelmäämme sopivat toimintatavat ja materiaalit.Sääksjärven koulussa toimii koulun aikuisista koostuva Vihreä Lippu – tiimi sekä esi-9. – luokkalaisista koostuvaympäristöraati. Raati kokoontuu kuukausittain. Ympäristöraadin tehtävänä on muun muassa huolehtia tiedottamisesta,toimia jäteagentteina tarkastaen jätteiden lajittelua sekä energia-agentteina tarkkaillen sähkön säästämistä. Jokainenluokka nostaa kestävästä tasosta merkkinä olevan vihreän lipun vuoroviikoin koulun salkoon.Jokaiselle kuukaudelle on valittu oma teema. Teemat ovat seuraavat:Syyskuu:Vihreä Lippu tutuksi. Pidetään luokanvalvojan tai -opettajan Vihreä Lippu tuokio: Alkukysely, perusinfo luokissa.Lokakuu: EnergiaMarraskuu: Kierrätys ja jätteiden lajitteluJoulukuu: Aineeton lahja, jäteTammikuu: Biojätteen vähentäminenHelmikuu: Vihreä Lippu – päivä 2.2.2017Maaliskuu: Sähkö, Earth Hour 25.3.2017 ja Vesi, maailman vesipäivä 22.3.2017Huhtikuu: Ympäristöystävälliset koulumatkatToukokuu: Lähiympäristö siistiksi, roskattomuus


Sääksjärven kouluKOULUN OPETUSTYÖN KEHITTÄMISALUEET LV. 2016–2017

KEHITTÄMISALUE: Liikkuva koulu

KESKEISETTAVOITTEET

KEINOT MITTAUS MINIMITULOS REAALITULOS MAKSIMITULOS

Oppilaat saadaanaktivoitualiikkumaankoulupäivän aikanamahdollisimmanpaljon.

Osallistetaanoppilaitavälituntiensuunnitteluun jatoteutukseen.

Kaksi pidennettyävälituntia, joidenaikana onmahdollisuusliikkua koulunsalissa ja kentällä.

Sisällävälituntiliikuntaaohjaavatkoulutetutoppilasohjaajat,apuna myöskoulunkäynnin-ohjaajat.

Urheilukentällä onollut 50–150liikkujaavälituntisin, salissa20–60 liikkujaa.(ohjaajienhaastattelujenmukaan)

Yläkoululaisiavertaisliikuttajiakoulutetaan 24.

Iso osaoppilaistaliikkuuliikuntavälitun-neilla ulkona taisisällä.

Hankitaanvälineitävälituntiliikuntaan.

Oppilailta onkerätty toiveitavälineistä.

Liikuntavälineitäon tilattu.

Bolderointiseinä,leuanvetotankojaoviin ja muihinsopiviinpaikkoihin,pöytäjalkapallotaiilmakiekkopöytä.Eli tarjotaan lisääliikunnallistatoimintaa.

Opettajataktivoivatoppilaitamahdollisuuksienmukaan omillaoppitunneillaan.

Osa aktivoienemmän, osavähemmän.




OPPIMISYMPÄRISTÖTIIMI

Keskeiset tavoitteet Keinot Mittaus Minimitulos Reaalitulos Maksimitulos

1. Oppilaiden jaopettajienTVT-käyttötaitojenedistäminen

– Opettajatosallistuvatkoulunulkopuolisten toimijoidenjärjestämiinkoulutuksiin(esim.OSAKE).

– Opettajatosallistuvatkunnansisäisiinkoulutuksiin.

–Järjestetäänkoulunsisäisiäkoulutuksia.

– TilastotnäkyvissäPopuluksessa(koulutushakemukset).

– OPEKA-kysely opettajilleja OPPIKA-kysely oppilaille

– MuutamiaSääksjärvenkoulunopettajiaosallistuukoulutuksiin.

– Muutamiaopettajiaosallistuukoulutuksiinja hyödyntääoppimiaanasioitaopetuksessaan.

– Useitaopettajiaosallistuukoulutuksiinja opettaaoppimiaanasioita myösoppilaille.

2. Laitteidenkäytönedistäminen

– Opettajiatuetaanhenkilökohtaistenkannettavientyökoneidenkäyttöönotossa jakäytössä.

– Tabletti-tietokoneiden käyttö

– Käyttöastevarauskalenterista

– Jokainenopettajaosaakirjautuatyökoneelleenitsenäisesti.

– Jokainenoppilas saakäyttääiPadia.

– Opettajatkäyttävättyökoneitaanviikoittainoppituntiensuunnitteluun jayhteydenpitoon eriyhteistyötahojen kanssa.Opettajatpystyvätopettamaanoppilailleoppimiaantietokoneenkäytönperustaitoja.

– Kone onpäivittäisessätyökäytössäja oppilaatosaavatsoveltaaoppimiaanasioita(oppilaatpystyvätesim.kirjautumaan eripäätelaitteilleitsenäisesti).


– OppilaatkäyttävätiPadejaluonnollisena osanaoppimista.

– UseaopettajatoteuttaaiPad-projektejaosanaopetustaan.

3. Sähköistentoimintaympäristöjenkäytönedistäminen

– Sähköinenopettajainhuone

– Peda.net

– O365

– Edustore

– Toteutunutkäyttöaste näkyysähköisestäopettajainhuoneesta.

– ToteutunutPedanetinkäyttöaste näkyySääksjärvenkoulunPedanetistä

– Edustorestaostetut tuotteet

– Otetaankäyttöönsähköinenopettajainhuone.

– Opettajatja oppilaatovatkirjautuneetPeda.netiin.

– Suurin osaopettajistaosaa käyttääpilvipalvelua.

– Yksittäisetopettajatostavatsähköisiäoppimateriaalejaopetuksensatueksi.

– Opettajatosaavatlukeasähköisessäopehuoneessa oleviatietoja.

– Opettajatosaavat etsiäPeda.netistäideoita jatuottaa omaasisältöä.

– Suurin osaopettajista jaoppilaistaosaa käyttääpilvipalvelua.

– Useatopettajatvalitsevatsähköisiäoppimateriaaleja.

– Opettajatosaavatpäivittääsähköisenopehuoneentietoja (esim.varaukset).

– Oppilaatosaavatkäyttäävähintäänyhtäoppimisalustaa.– OppilaatosaavattuottaaPeda.netiinomaasisältöä.

– Kaikkioppilaat jaopettajatosaavatkäyttääpilvipalvelua.

– Kaikkiopettajatvalitsevatsähköisiäoppimateriaaleja.


Sääksjärven kouluKOULUN OPETUSTYÖN KEHITTÄMISALUEET LV. 2016–2017

KEHITTÄMISALUE: Toisen oppilaan ja aikuisen sietäminen sellaisena kuin hän on; nollatoleranssikiusaamiseen puuttumisessa; luokkien sisäisen ilmapiirin seuraaminen, siihen puuttuminen ja senparantaminen; kiusaamista estävät toimet jo ennakolta (restoratiiviset toimet)

KESKEISETTAVOITTEET

KEINOT MITTAUS MINIMITULOS REAALITULOS MAKSIMITULOS

Sopu-toiminta Luokkahenkeäylläpitävät taiparantavatluokan omapäivät/ tunnit:

Yläkoulussa ns."Luokan omapäivä":– Lv ottaaWilman kauttayhteyttäkouluohjaajiin jasopii omalleluokalle ajan -Ohjelmansuunnittelevatkouluohjaajatyhteistyössä lv:nkanssa kunkinluokan tarpeidenmukaan– Lv on osallistuuaktiivisestiohjelmaan)

Alakoulussa2/lukukausi "Ulosluokasta"-ajatuksella

Asetuvastarintaan-kampanjayhteistyössätukioppilaidenkanssa

Ilmapiirikyselysyksyllä.Havainnointiviikoittain jaoppilaidenkuuleminen.Reagointi ilmitulleisiinongelmiin.

Toiminta onoman luokankeskentapahtuvaa,sosio-emotionaalistaryhmätoimintaaedistäväätoimintaa.

Jokainen luokkatoteuttaa"Luokan omanpäivän"nuorisotoimessa.

Jokainen luokkatoteuttaa 4"Luokan omaapäivää"lukuvuodenaikana. (retket,juhlat,teemapäivät,ryhmäytymisleikit,…)

Luokkatoteuttaamuutakinyhdessäsovittuatoimintaalukuvuodenaikana.

Luokkatoteuttaamuutakinyhdessäsovittuatoimintaalukuvuodenaikana.

Kaikki7.luokkalaisetosallistuvatkampanjaan

Luokka toteuttaauseita yhdessäsovittujatoimintahetkiälukuvuodenaikana.

Luokanyhteishenki onhyvä eikäkiusaamista juuriesiinny.

Kaikki7.luokkalaisetosallistuvatkampanjaan


MLL:n luennotsome-kiusaamisesta

Nollatoleranssikiusaamiseenpuuttumisessa.

Kaikki koulunaikuiset ovatvelvollisiaviemäänkiusaamisasianeteenpäin.

Jokaisestasovittelusta jakiusaamisselvittelystä onlaadittavakirjallinenselvitys. Myöserityisopettajientekemistäselvittelyistä.

Tavoitteena lv.2017–2018alkaen "Koulun jasen lähiyhteisönsovittelutoiminnan porrasmalli"(M. Gellin 2011,2013)

Kohdennetaan8.luokille. 2luokkaa yhdessäsamallaluennolla.

Kaikki tapauksetkirjataan VerSo-kaappiinkansioihintilastointiavarten.

Kunnallinen,sähköinenilmapiirikyselyluokkiin keväällä

Kaikki8.luokkalaisetosallistuvat.

VerSo-toiminta jaAikuissovittelut

Tiedottaminen,sovittelijoidenkouluttaminen,kokoontumisetjaksojenvaihtuessa.

Aikuissovitteluunhaastavienyksittäistenongelmienselvittäminenoppilaiden välilläja oppilas-aikuinen välillä.

Tapaustenkirjaaminenkansioihintilastointiavarten.

VerSo-toimintaaon viikoittain.

Aikuissovittelujapidetään.

VerSo-toimintaedistääoppilaidensopuisaayhteiseloa jasuvaitsevaisuutta.Aikuissovittelutauttavat jaongelmatselviävät.

Kiusaaminenvähenee.

Kiusaaminen jaristiriidatvähenevät.


Jos on vaativatilanne(henkinen jafyysinenväkivalta tms.raju tilanne)sovitteluunmäärännytopettajailmoittaakoteihin jaluokanvalvojalletapahtuneesta.Sovittelunyksityiskohtia eitule kuvailla.

Kiusaamisselvittelyt

Rehtorin/apulaisrehtorin puhuttelu

Haastavien jatoistuvienkiusaamistilanteiden selvittelytalakoulussa.Kiusaamisselvittelijät Elina Sipilä jaAnnamariaTervonen sekäRiikka Valo-> Tarvitaankoyläkouluunkiusaamisselvittely?

"Lääke ei auta!"Erityisenhaastavien jatoistuvienkiusaamistilanteiden sekäsääntörikkomusten selvittelyt.Tarvittaessamoniammatillinen tiimi mukaantai yhteyspoliisiin.

Tapauksettilastoidaan.

Tapauksettilastoidaanaikuissovittelukansioon.

Kiusaaminenloppuuselvitellyissätapauksissa.

Kiusaaminenkoulussavähenee.

Kiusaaminenkoulussa loppuu.

Documents

OPETUSSUUNNITELMAAN PERUSTUVA · PDF fileOpettaja- / henkilökuntakokous 27.9.2016 Koulukokous 13.10.2016 Hyväksyntä: Kasvatus- ja opetuslautakunta Allekirjoitukset: Seppo Siitonen