OPETUSSUUNNITELMAN

YHTEINEN OSA Hyväksytty yhtymähallituksessa 19.8.2015

Keudan ammattiopisto

Sisällysluettelo 1. Johdanto.................................................................................................................................................... 4

2. Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä (Keuda) koulutuksen järjestäjänä .......................... 5

2.1 Toimintaa ohjaavat periaatteet ....................................................................................................... 6

2.2 Osaava henkilöstö ............................................................................................................................. 7

3. Koulutuksen järjestäminen .................................................................................................................... 8

3.1 Ammatillinen peruskoulutus ........................................................................................................... 8

3.2 Muu koulutus ...................................................................................................................................... 8

3.3 Yksilölliset valinnan mahdollisuudet ............................................................................................ 8

3.4 Yhteistyö ja opintojen tarjonta eri koulutuksen järjestäjien kanssa .................................. 10

3.5 Opetustoiminnan ja –ympäristön itsearviointi ......................................................................... 10

4. Opetussuunnitelmat .............................................................................................................................. 11

4.1 Opetussuunnitelman laadinta....................................................................................................... 11

4.2 Tutkintokohtainen opetussuunnitelma ...................................................................................... 12

4.2.1 Ammatillisten tutkinnon osien opetussuunnitelma......................................................... 13

4.2.3 Vapaasti valittavat tutkinnon osat ........................................................................................ 15

4.2.4 Keudan ammattiopiston suunnitelma osaamisen arvioinnin toteuttamisesta ja

osaamisen arviointimenetelmistä sekä suunnitelma ammattiosaamisen näyttöjen

toteuttamisesta ja arvioinnista ........................................................................................................ 16

4.2.5 Yhteinen opintotarjonta .......................................................................................................... 17

5. Opetus ....................................................................................................................................................... 17

5.1 Opetusmuodot .................................................................................................................................. 17

5.2 Työssäoppiminen ............................................................................................................................ 18

5.3 Opetuksen yksilöllistäminen ......................................................................................................... 19

5.3.1 Yksilöllinen valinnaisuus ........................................................................................................ 19

5.3.2 Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) .............................................................. 19

5.3.3 Erityisopetus .............................................................................................................................. 19

5.3.5 Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen ......................... 21

5.3.6 Kansainväliset opinnot ........................................................................................................... 21

6. Arviointi .................................................................................................................................................... 22

6.1 Keudan osaamisen arviointiprosessi ......................................................................................... 22

6.2 Arvioinnin suunnittelussa huomioitavaa ................................................................................... 22

6.3 Arvioinnista tiedottaminen ............................................................................................................ 23

6.4 Oppimisen ja osaamisen arviointi ............................................................................................... 24

6.5 Opiskelijan arviointi ........................................................................................................................ 25

6.5.1 Arviointimenetelmät ................................................................................................................. 25

6.5.2 Arviointi opiskelun alkuvaiheessa ....................................................................................... 25

6.5.3 Arviointi opintojen aikana ...................................................................................................... 25

6.5.4 Arviointi opintojen loppuvaiheessa ..................................................................................... 27

7. Opiskeluhuolto ........................................................................................................................................ 28

7.1 Opinto-ohjaus ................................................................................................................................... 30

7.2 Erityisopetus ..................................................................................................................................... 31

7.3 Kuraattoripalvelut ............................................................................................................................ 32

7.4 Terveydenhoito ................................................................................................................................. 32

7.5 Psykologipalvelut ............................................................................................................................ 33

8. Opiskeluympäristö ................................................................................................................................. 34

8.1 Turvallisuus ....................................................................................................................................... 34

8.2 Tasa-arvo opetuksessa ja opiskelijoiden tasa-arvoinen kohtelu ........................................ 34

8.3 Kiusaamisen vastainen toiminta .................................................................................................. 35

8.4 Muu hyvinvointi ................................................................................................................................ 36

8.5 Yhteisöllisyyttä vahvistava toiminta ........................................................................................... 36

8.6 Kulttuuriperinnön ja arvopohjan vahvistaminen ..................................................................... 37

4

1. Johdanto

Työelämän taitajia ja aktiivisia, hyvinvoivia kansalaisia. Laadukasta opetusta ja tavoitteellista

toimintaa. Miten Keuda vastaa näihin haasteisiin?

Opetussuunnitelman yhteisessä osassa kuvataan Keudan ammattiopiston, toimintaperiaatteita ja

tapoja järjestää koulutusta. Koulutustarjonta kattaa kaikki eri koulutusalat, joita ammatillisella

toisella asteella on Suomessa kahdeksan. Se tarjoaa opiskelijoille laajat mahdollisuudet ja

yksilöllisen opiskeluohjelman. Jokaista tutkintoa ja tutkinnon osaa varten on laadittu

tutkinnonosakortit (opetussuunnitelma = OPS), joihin sisältyy tutkinnon osien arviointi- ja

näyttösuunnitelma. Tutkinnonosakortit löytyvät Keudan verkkosivuilta.

Opetussuunnitelman yhteinen osa on tarkoitettu tiedon lähteeksi henkilökunnalle,

luottamushenkilöille, työelämän edustajille, opiskelijoille ja heidän huoltajilleen.

Opetussuunnitelman yhteiseen osaan on koottu keskeisimpien suunnitelmien ja toimintatapojen

pääkohdat. Opetussuunnitelman yhteisellä osalla pyritään ohjaamaan sitä, mihin suuntaan

opetusta halutaan kehittää.

Lisää tietoa aihepiireistä löytyy Keudan verkkosivuilta www.keuda.fi

sekä tietysti opiskelijoiden sivuilta osoitteesta www.keudakermit.fi.

Ja aina voi ottaa yhteyttä Keudan henkilöstöön.

5

2. Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä (Keuda) koulutuksen

järjestäjänä

Keuda on kuntayhtymä, jonka omistavat Järvenpään ja Keravan kaupungit sekä Mäntsälän,

Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan kunnat. Keudan ammattiopisto ja Keudan

aikuisopisto toimivat enimmäkseen yhteisissä koulutusyksiköissä, joita on yhteensä 11

Järvenpäässä, Keravalla, Mäntsälässä, Nurmijärvellä, Sipoossa, Tuusulassa sekä Helsingin

Pasilassa. Keudan oppisopimuskeskus sijaitsee Keravalla ja tekee laajaa yhteistyötä työnantajien

ja koulutuksenjärjestäjien kanssa koko Etelä-Suomen alueella.

Toiminta-ajatus

Tuotamme asiakkaillemme hyvinvointia ja kilpailukykyä tarjoamalla tasokkaita, vetovoimaisia ja

työelämälähtöisiä koulutus- ja kehittämispalveluja.

Visio

Keuda kuuluu toimialallaan koulutuksen järjestäjien parhaimmistoon ja tuottaa kansainvälistä

ammatillista huippuosaamista.

Keuda – työelämän taitaja!

Keudan arvokeskustelu käytiin vuoden 2008 keväällä. Arvokartoitukseen osallistui koko

henkilökunta sekä opiskelijat. Arvoprosessin tuloksena syntyneet arvot ovat:

Arvostamme ammattitaitoa

Sitoudumme asiakaslähtöisyyteen

Toimimme vastuullisesti

Uudistumme yhteistyössä

Keudan strategiset päämäärät

Keudan strategiset tavoitteet ohjaavat opetussuunnitelmatyötä. Voimassa oleva Keudan strategia

ja sen päämäärät ovat luettavissa Keudan verkkosivuilla www.keuda.fi.

Keudan ammattiopiston pedagoginen ohjelma

Keudan strategian päämäärät luovat pohjan Keudan ammattiopiston pedagogiselle ohjelmalle.

Voimassa oleva pedagoginen ohjelma on luettavissa Keudan verkkosivuilla osoitteessa

www.keuda.fi, Nuorten koulutus- otsikon takaa.

Kun uutta pedagogista ohjelmaa laaditaan, peilataan tavoitteita myös koulutuksen ja tutkimuksen

kehittämissuunnitelmaan. Keskeisen tietolähteen tarjoaa niin ikään oman toiminnan arviointi. Kun

toiminnan ja kehittämisen painopisteitä valitaan, hyödynnetään johdon katselmusten perusteella

asetettavia tavoitteita ja sisäisessä arvioinnissa saatua palautetta. Valittujen toimenpiteiden

onnistumista seurataan jatkuvasti monin eri tavoin ja niiden vaikuttavuutta arvioidaan kuinka hyvin

ne edistävät pedagogiseen ohjelmaan kirjattuja tavoitteita. Toiminnan kehittämisessä

hyödynnetään myös kansallisen laatupalkintokilpailun arviointia sekä Kansallisen koulutuksen

arviointikeskuksen (KARVI) arviointia.

6

Opetushenkilöstölle järjestetään koulutusta ja ohjausta, joilla monipuolistetaan, laajennetaan ja

syvennetään opetus- ja ohjaushenkilöstön pedagogista osaamista. Ryhmänohjaajataitoja ja

verkkopedagogisia valmiuksia vahvistetaan ja toimialakohtaista opettajien yhteistyötä kehitetään.

Tärkeä rooli tässä työssä on yhteisöllisyyttä vahvistavalla Pedagogisella valmennusohjelmalla.

Uusi pedagoginen valmennusohjelma suunnitellaan strategiakausittain. Pedagogiseen ohjelmaan

liittyen päivitetään toimenpideohjelma lukuvuosittain.

2.1 Toimintaa ohjaavat periaatteet

Ihmiskäsitys

Ihminen on kokonaisvaltainen ja oman elämänsä räätäli. Kasvatuksessa ja opetuksessa

korostamme sosiaalisuutta, suvaitsevaisuutta, erilaisuuden hyväksymistä ja kunnioittamista.

Erilaisten oppijoiden kokemukset ja opiskelutyylit otetaan huomioon opintojen aikana. Pidämme

tärkeänä opiskelijoidemme ja henkilökunnan yksilöllisyyttä ja erilaisuutta. Tuemme keudalaisia

heidän henkisessä kasvussaan ja persoonallisuuden kehittymisessä. Keudan kasvatuksellisena

tavoitteena on omaan elämäänsä tyytyväinen ja yhteiskunnassa rakentavasti toimiva yksilö. Näin

ennaltaehkäisemme syrjäytymistä yhteiskunnasta ja työelämästä. Ihmiskäsityksemme mukaan

elinikäinen oppiminen on osa ammattisivistystä, johon kuuluvat omista velvollisuuksistaan

huolehtiminen sekä yhteistyökykyisyys. Näemme oppijan aktiivisena toimijana, joka haluaa oppia

ja kehittyä.

Tietokäsitys

Elämme alati muuttuvan ja uusiutuvan tiedon maailmassa. Uutta tietoa täytyy etsiä eri kanavia

hyödyntäen. Opiskelijan on siksi opittava suhtautumaan tietoon ja sen paikkansa pitävyyteen

kriittisesti. Opiskelijan muistista löytyy jo opiskelujen alkumetreillä jotain aiemmin hankittua tietoa,

joka säilyy muistissa osana jotakin isompaa kokonaisuutta. Tämä voi olla kokemuksen ja ajattelun

kautta syntynyttä tietoa.

Opiskelun edetessä tapahtuva ajattelu ja karttuva kokemus luovat uutta tietoa. Uusi tieto liitetään

aikaisempiin tieto-rakenteisiin. Näin syntyvää uutta tietoa käytetään hyödyksi ammatillisissa

tehtävissä, joita ollaan opiskelemassa. Osa tiedoista jää pysyväksi ammatilliseksi osaamiseksi.

Osa tiedosta on nopeammin muuttuvaa ja tarvitsee jatkuvaa päivitystä.

Tietopohja toimii ajattelun ja toiminnan välineenä ja mahdollistaa uuden oppimisen ja kehittymisen

läpi elämän. Opiskelijoiden elinympäristössä on useita tiedon lähteitä (työpaikat, koti, kaverit,

media jne). Oppilaitoksissa pystytään välittämään opiskelijalle vain osa kaikesta opiskelijaa

ympäröivästä tiedosta.

Keudan tehtävä koulutuksen järjestäjänä on keskittyä ammatillisen kasvun kannalta oleelliseen

tietoon, valita eri tutkinnoissa opiskeltavat sisällöt ja määritellä tutkinnon tason edellyttämä tieto.

Määrittelyssä korostuu yksilöllisyys ja aiemmin hankittu osaaminen, osaamisperustaisuus. Niiden

perusteella valikoituvat myös erilaiset yksilölliset tavoitteet ja monipuoliset arviointimenetelmät.

Oppimiskäsitys

Viime kädessä opiskelija on itse vastuussa oppimisestaan. Opiskelija kokee asetetut tavoitteet

ponnistelemisen arvoisilta ja hän hyväksyy ne. Me Keudassa tarjoamme positiivisen ja oppimiseen

motivoivan ilmapiirin, jossa opiskelija kokee iloa, turvallisuutta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Ohjaamme ja tuemme oppimista.

7

Koska opiskelija yhdistää uutta tietoa omaan aiempaan tietoonsa, otamme Keudassa huomioon

opiskelijan iän, koulutus- ja kokemuspohjan, kulttuurisen taustan ym. Yhtä tärkeää on huomioida

tiedon tarpeellisuus opintojen eri vaiheissa. Siksi opettelemme itsearviointia ja oppimistaitoja

yhdessä ja rohkaisemme jatkuvaan oppimiseen yhdessä tekemällä. Yhdessä tekemisen erilaisia

muotoja erilaisissa ympäristöissä ovat esimerkiksi tiimityöskentelytaidot, projektityöskentelytaidot ja

-oppimismenetelmät, erilaisissa verkostoissa toimiminen ja työskentely niissä (myös virtuaalisesti).

Yhteiset oppimiskokemukset ja opiskelu aidossa työympäristössä edistävät tehokkaasti oppimista.

Näin voimme vaihtaa keskenämme tietoa kokemuksistamme ja vertailla tietoja vuorovaikutuksessa

opiskelijoiden kanssa.

Käsitys työstä ja ammattitaidosta

Koulutuksen myötä opiskelija havaitsee, miten yksittäiset työtehtävät liittyvät suurempaan

kokonaisuuteen. Työn kokonaisuuden hahmottaminen lisää työn arvostusta. Työ on inhimillisen

hyvinvoinnin perusta. Se on tärkeä osa yhteiskuntaa ja elämää koko maailmassa. Yhteiskunta ja

työelämä muuttuvat. Teknologia, väestö ja työvoima kehittyvät. Elinkeinorakenne muuttuu.

Arvomaailma muuttuu kansainvälistymisen ja ympäristökysymysten myötä. Kaiken tämän

muutoksen seurauksena käsitys työstä muokkautuu. Koulutuksen järjestäjänä Keuda on omalta

osaltaan vastuussa siitä, miten käsitys työstä ja ammattitaidosta rakentuu opintojen aikana.

Tasapainon löytäminen työn ja muun elämän välillä on tärkeää, jotta työssäkäyvät pysyvät työ- ja

toimintakykyisenä ja ovat tyytyväisiä elämäänsä. Halu kehittää omaa työtään ja itseään vaikuttaa

ratkaisevasti työssä menestymiseen ja viihtymiseen. Vaihtoehtoja työn tekemiseen on monia.

Hyvään ammattitaitoon kuuluu kädentaidot ja muut alakohtaiset ydintaidot, eettiset periaatteet sekä

kyky soveltaa niitä käytännön tilanteissa. Keudalaisten on varmistettava, että kaikille aloille

yhteisten painotusten merkitys ymmärretään. Painotukset ovat kansainvälisyys, kestävä kehitys,

teknologian ja tietotekniikan hyödyntäminen, yrittäjyys, laadukas ja asiakaslähtöinen toiminta,

kuluttajaosaaminen, työsuojelusta, ihmisen hyvinvoinnista ja terveydestä huolehtiminen.

2.2 Osaava henkilöstö

Laadukkaan opetuksen ja tuloksellisen toiminnan taustalla on osaava ja hyvinvoiva henkilökunta.

Systemaattinen osaamisen kehittäminen on tärkeää Keudan henkilöstön ammattitaidon ja Keudan

strategian mukaisen toiminnan varmistamiseksi. Keudan koko henkilöstön osaamisen kehittäminen

perustuu vuosittaiseen henkilöstön osaamisen kehittämisen suunnitelmaan sekä vuosittaisen

kehityskeskustelun osana laadittavaan henkilö-kohtaiseen kehittymissuunnitelmaan. Osaamisen

kehittämisen perustana on organisaation ja yksilön osaamistarpeiden yhteensovittaminen.

Henkilöstön osaamisen kehittämisen menetelmiä ovat mm. perehdyttäminen, opettajien ja muun

henkilöstön työelämäjaksot, työkierto, koulutustilaisuudet ja kehittämisprojekteihin osallistuminen.

Keudan ammattiopistossa käytetään kehittämisen välineenä Pedagogista valmennusohjelmaa,

joka toteutetaan ohjelmakausittain. Pedagoginen valmennusohjelma rakentuu voimassa olevan

pedagogisen ohjelman pohjalle ja kehittämiskohteet johdetaan sen linjauksista.

Valmennusohjelman puitteissa ylläpidetään ja kehitetään opetushenkilöstön osaamista

yhteisöllisesti pedagogisissa kehittämistiimeissä. Kehittämistiimit ovat ala- ja tutkintokohtaisia.

Jokaiselle kehittämistiimille on määritetty vastuulliset esimiehet ja tiiminvetäjä, joka koordinoi

ryhmän toimintaa. Tavoitteena on nostaa opetuksen tasoa ja yhtenäistää arviointia, kun pohditaan

pedagogiikkaan liittyviä kysymyksiä yhdessä alan opettajien kesken.

8

3. Koulutuksen järjestäminen

3.1 Ammatillinen peruskoulutus

Keudan järjestää koulutusta kaikilla eri koulutusaloilla, joita on kaikkiaan kahdeksan. Keudan

ammattiopistossa koulutusalat on jaettu kolmeen erilliseen toimialaan, joita ovat Tuotanto ja

tekniikka, Hyvinvointiala ja valmentava koulutus sekä Palvelu ja luonnonvara-ala. Koulutusta

annetaan oppilaitosmuotoisesti, työpaikalla tapahtuvan oppimisena ja yhteistyössä

oppisopimuskoulutuksen kanssa.

3.2 Muu koulutus

Tutkintoon johtamattomana koulutuksena Keudan ammattiopisto järjestää Ammatilliseen

peruskoulutukseen valmentavaa koulutusta (VALMA). Koulutus on laajuudeltaan 60

osaamispistettä ja kestää yhden lukuvuoden. Tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiuksia

ammatilliseen peruskoulutukseen hakeutumiseen sekä vahvistaa eri ikäisten opiskelijoiden

edellytyksiä suorittaa ammatillinen perustutkinto. Koulutuksen aikana on opiskelijalla mahdollisuus

valmentautua oppisopimuskoulutukseen.

Keudan ammattiopistossa eri toimipaikoissa VALMA –koulutuksen opiskelija voi painottaa

opintojaan opiskeluvalmiuksien vahvistamiseen ja perusopetuksen oppimäärän arvosanoja

korottamiseen, arjen taitojen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen tai kotoutumisen ja suomen kielen

osaamisen vahvistamiseen. Yhdistävänä tekijänä eri tavoin painottuville opintopoluille on

mahdollisuus tutustua käytännönläheisesti ammatillisen koulutuksen eri vaihtoehtoihin,

valmentautumisen työssäoppimiseen sekä valinnaisuus yksilöllisten tavoitteiden mukaisesti.

3.3 Yksilölliset valinnan mahdollisuudet

Yksilöllisesti räätälöidyissä poluissa voidaan mahdollisuuksien mukaan suunnitella oma aikataulu

ja oma profiili tutkinnon suorittamiseen. Tämä tarkoittaa, että opiskelija suorittaa tutkintoa hieman

eri tahtiin kuin muu ryhmä. Syynä voi olla vaikka työssäoppimisen määrä tai kansainväliset

vaihdot. Oma profiili tarkoittaa, että tutkintoon valitaan sellaisia tutkinnon osia tai työtapoja, joita

muut eivät valitse. Nämä tutkinnon osat voi suorittaa esim. toisessa oppilaitoksessa, ulkomaisessa

oppilaitoksessa tai vaikka työssäoppien. Yksilöllisesti räätälöidyistä poluista ei tule erillistä

todistuksen liitettä, vaan suoritetut tutkinnon osat näkyvät tavanomaiseen tapaan todistuksissa.

Joissain tapauksissa opiskelijalle laaditaan HOJKS.

Keudan ammattiopistossa opiskelijan on mahdollista rakentaa omanlaisensa opintopolku. Tarjolla

on kaksi erilaista polkutyyppiä: teemoitetut polut ja yhdistelmäpolut. Polkujen valitseminen on

vapaaehtoista. Opiskelija voi siis halutessaan suorittaa tutkinnon oppilaitoksen yleisen

suunnitelman mukaisesti, mutta hänen ei ole pakko tehdä erillistä opintopolku-valintaa.

9

Teemoitetut polut

Teemoitetuissa poluissa valitaan opintoja tietyn teeman ympärille. Niistä saa erillisen liitteen

todistukseen, jos kerryttää riittävästi teemaan liittyviä opintoja. Poluista voi olla hyötyä esim.

työnhaussa, kun haluaa erottua muista hakijoista. Keudan ammattiopistossa voi valita kuuden eri

teeman välillä.

KEUDA MAAILMANMATKAAJA on polku, joka kannattaa valita, jos tähtää kansainväliseen

toimintaan tai työhön ulkomaille. Polkuun voi sisällyttää kieliin ja kulttuuriin, kansainvälisyyteen ja

monikulttuurisuuteen liittyviä opintoja.

KEUDA SPORTTIHIRMU sisältää liikuntaan, työkyvyn ylläpitoon, terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä

opintoja. Se sopii hyvin urheilua harrastavalle ja kaikille, jotka haluavat kohottaa kuntoaan tai

pysyä terveenä ja pirteänä. Myös työkykypassin opintoja voi yhdistää Sporttihirmuun.

KEUDA TAITAJA sopii henkilöille, jotka tähtäävät ammattitaitonsa hiomisessa korkealle. Taitaja-

polussa valmistaudutaan ammattitaitokilpailuihin, joko kilpailijan tai joskus jopa järjestäjän roolissa.

Polkuun sisältyy ammatillisia tutkinnon osia (monesti tämä tarkoittaa valmennusta työssäoppien)

ja muita kisavalmiuksia lisääviä opintoja.

KEUDASTA KORKEA-ASTEELLE on tuhti paketti lisäopintoja kielissä ja matemaattisissa

aineissa. Tavoitteena on saavuttaa osaamisen taso, jolla siirtyminen jatko-opintoihin sujuu

mukavammin. Toisin sanoen pyritään lähelle osaamisen tasoa, joka on esim.

ammattikorkeakoulussa lähtötasona. Polun voi valita myös, jos haluaa lisää osaamista

matemaattisissa aineissa ja kielissä, vaikka ei heti suunnittelekaan jatkavansa

ammattikorkeakouluun tai yliopistoon.

KEUDA YHTEISTYÖ antaa valmiuksia toimia hyvänä työkaverina tai hyvänä esimiehenä. Polkuun

voi oman valintansa mukaan sisällyttää yhteisöllisyyteen, työelämätaitoihin, esimiestyöhön ja

työmarkkinoihin liittyviä opintoja.

KEUDA YRITTÄJÄTOIMINTA antaa valmiuksia toimia yrittäjänä ja tarjoaa turvallisen tavan kokeilla

yrittäjyyttä. Polun suorittanut ymmärtää myös työntekijänä, mikä merkitys kannattavalla

yritystoiminnalla on yhteiskunnassa. Voit valita polkuun opintoja, jotka vahvistavat osaamistasi

yrittäjänä tai yrittäjämäistä tapaa suhtautua elämään.

Yhdistelmäpolut

KEUDA MONIOSAAJA on henkilö, joka saa valmistuessaan useamman tutkintotodistuksen. Voit

siis suorittaa samalla kertaa esim. kaksi ammatillista perustutkintoa tai osaamisalaa, jos niissä on

keskenään paljon samoja tutkinnon osia. Suorittaessasi päätutkintoa voit tällöin suorittaa puuttuvat

osat toisesta tutkinnosta valinnaisina tutkinnon osina. Vaihtoehtoisesti voit valita toiseksi

tutkinnoksi myös ylioppilastutkinnon. Keuda moniosaaja-polusta ei tarvita erillistä todistuksen

liitettä, koska kaikista suoritetuista tutkinnoista saa tutkintotodistuksen. Ammatillisten opintojen ja

lukio-opintojen yhtäaikainen suorittaminen on järjestetty Keudassa niin, että lukuvuoden aikana

vuorottelevat ammatillisten opintojen ja lukio-opintojen jaksot

10

Ammattiin opiskelevan vaihtoehdot yhdistelmäpolulla ovat seuraavat:

ammatillinen perustutkinto + yleissivistäviä lukio-opintoja

ammatillinen perustutkinto + ylioppilastutkinto

ammatillinen perustutkinto + ylioppilastutkinto + lukion päättötodistus

ammatillinen perustutkinto + muiden alojen ammatillisia opintoja

kaksi ammatillista perustutkintoa

yksi ammatillinen perustutkinto ja useampi

Myös niin sanottu X+Y on yhdistelmäpolku. Siinä yhdistetään oppilaitoksessa tapahtuvaa

oppimista oppisopimus-koulutukseen. Välillä opiskellaan oppilaitoksessa ja välillä työpaikalla.

Valmistuessa saadaan tavanomaiseen tapaan yksi tutkintotodistus.

3.4 Yhteistyö ja opintojen tarjonta eri koulutuksen järjestäjien kanssa

Keuda ja sen yksiköt tekevät yhteistyötä toiminta-aueensa muiden ammatillisen peruskoulutuksen

järjestäjien sekä lukioiden kanssa. Keudan ammattiopiston eri yksiköt tekevät yhteistyötä

sijaintikuntiensa lukioiden kanssa. Keski-Uudenmaan kuntien kanssa on sovittu lukioyhteistyön

periaatteista kuntien opetustoimen yhteistyöelimissä. Yhteistyö koskee yksittäisiä lukiokursseja tai

järjestelyjä, joilla tuetaan ylioppilastutkintoa suorittavien keudalaisten opiskelua.

Länsi-Uudenmaan ammattikoulutusyhtymä (Luksia) ja Espoon seudun koulutuskuntayhtymä

(Omnia) ovat pitkäaikaisia yhteistyökumppaneita, joiden kanssa käydään vuoropuhelua

ammatillisen peruskoulutuksen toimintatapojen ja rakenteiden kehittämisestä.

Yhteistyösopimuksen myötä yhteinen tahtotila ammatillisen koulutuksen kehittämiselle on

vahvistunut entisestään. Validia ammattiopiston kanssa yhteistyö on aktiivista sekä erilaisen

oppijan kohtaamiseen liittyvissä kehittämishankkeissa että laadunhallinnan kehittämisessä.

Yhteistyökumppaneita ovat myös Laurea ja Hyria sekä Association of European Hotel- and

Tourism schools (AEHT). Hämeen ammatillinen opettajakorkeakoulu ja Keuda ovat tehneet

yhteistyösopimuksen henkilöstön osaamisen kehittämisestä. Myös Haaga-Helian ja muiden

korkea-asteen oppilaitosten kanssa tehdään yhteistyötä. Koulutussuunnitelmat ja – tarjonta

tarkistetaan säännöllisesti. Keuda on Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry:n jäsen ja

osallistuu sen toimintaan muiden koulutuksen järjestäjien kanssa. Keuda on jäsenenä myös Skills

Finland ry:ssä, Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto SAKU ry:ssä, Keski-

Uudenmaan uusyrityskeskus ry:ssä ja eurooppalaisessa ammatillisen koulutuksen verkostossa,

European Forum of Technical and Vocational Education and Training (EFVET). Keskeisiä

yhteistyötahoja ovat myös Suomen kuntaliitto ja Ennakointikamari.

3.5 Opetustoiminnan ja –ympäristön itsearviointi

Keuda on laatinut palautejärjestelmistään vuosikellon, jossa on määritelty mittarit, niiden

toteutusaikataulu sekä vastuut. Vastuihin kuuluvat suunnittelu, toteutus, tiedottaminen, raportointi,

toimenpiteet sekä seuranta. Opiskelijat ja henkilöstö osallistuvat arviointiin kyselyjen kautta. Myös

työelämältä ja muista sidosryhmistä saatava palaute huomioidaan toimintaa kehitettäessä. Omaa

valvontaa toteutetaan johdon katselmuksissa, joissa arvioidaan yksiköittäin toiminnan tavoitteiden

ja laadunhallinnan toteutumista sovitun aikataulun mukaisesti.

11

4. Opetussuunnitelmat

Opetussuunnitelmaprosessi tuottaa opetussuunnitelman, joka on julkinen asiakirja. Keudan

ammattiopiston opetussuunnitelma julkaistaan Keudan www-sivuilla (www.keuda.fi). Tarkempi

sijainti sivustolla on Hakijalle-otsikon takana, Nuorten koulutuksen alla. Opetussuunnitelman

aloitus- tai pääsivulta on linkit seuraaviin tiedostoihin ja/tai sivuihin:

Opetussuunnitelman yhteinen osa (pdf-tiedosto)

Tutkintokohtaiset opetussuunnitelmat (tutkintokohtainen sivu, josta on linkit tutkinnon osiin)

Yhteisten tutkinnon osien opetussuunnitelmat (Yhteinen pääsivu, josta on linkit tutkinnon

osiin ja edelleen osa-alueisiin)

Keudalaiset tutkinnon osat

Valma-koulutuksen opetussuunnitelma (pääsivu ja linkit)

Ammatillisten perustutkintojen perusteet (linkki valtakunnalliselle sivulle, OPH)

Opetussuunnitelmaprosessi toimii yhteistyöfoorumina ja vaikuttamiskanavana, joka tarjoaa

työelämälle arvokasta tietoa ja mahdollisuuksia osallistua opetuksen sisältöjen ja toteutuksen

suunnitteluun. Sen perusteella työelämän edustajat mm. suunnittelevat, toteuttavat ja arvioivat

työssäoppimista ja toteuttavat ammattiosaamisen näyttöjä.

Opetussuunnitelmaprosessi on myös muun yhteistyön ja kehittämisen väline, joka hyödyntää eri

koulutuksen järjestäjien välistä yhteistyötä, toimii yhteisöllisenä oppimis- ja kehittymisprosessina ja

siten edistää henkilöstön sitoutumista ja kehittymistä. Opetussuunnitelmaprosessin avulla voidaan

arvioida ja kehittää omia toimintatapoja.

4.1 Opetussuunnitelman laadinta

Keudan opetussuunnitelmaprosessin käynnistää perustutkintojen perusteiden uudistus tai muu

kehittämistarve. Ammatillisten perustutkintojen, lain ja asetusten pohjalta laaditaan

opetussuunnitelman yhteinen osa. Ammattiopiston johtoryhmä käynnistää, ohjeistaa ja

aikatauluttaa opetussuunnitelman yhteisen osan laatimisen. Kirjoittamiseen osallistuvat henkilöt

toimittavat tekstinsä opetuspäällikölle, joka sijoittaa ne opetussuunnitelman yhteiseen osaan.

Kommentoinnin ja puhtaaksikirjoituksen jälkeen opetussuunnitelman yhteinen osa hyväksytään

yhtymähallituksessa. Opetussuunnitelman yhteinen osa julkaistaan PDF-tiedostona tai se voidaan

tarvittaessa painattaa. Päätös julkaisutavasta tehdään aina uutta versiota julkaistaessa.

Tutkintokohtaisia opetussuunnitelmia laadittaessa noudatetaan opetussuunnitelman yhteiseen

osaan kirjattuja periaatteita. Opetussuunnitelmiin (ml. oppimisen ja osaamisen arviointisuunnitelma

ja suunnitelmat ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista) pyydetään

kannanottoa myös työelämän edustajilta ja opiskelijoilta. Opetussuunnitelman laadintatyön

etenemisestä vastaa toimialakohtaisesti toimialarehtori. Hän muodostaa opetussuunnitelmien

laadintaa varten OPS-tiimit, sekä määrää niille vastuuhenkilön ja vetäjän. Opetussuunnitelmatyön

ohjeistukset laatii opetuspäällikkö. Opetussuunnitelmatyön aikataulun määrittää ammattiopiston

johtoryhmä.

12

Suunnitelmat ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista hyväksyy

Ammattiosaamisen toimikunta. Opetussuunnitelmat hyväksyy kokonaisuudessaan ammattiopiston

rehtori. Kaikki hyväksytyt suunnitelmat näkyvät Keudan verkkosivuilla (www.keuda.fi), jonne ne

linkitetään tutkinnon osittain OFFICE365-palvelusta. Office365-palvelusta löytyy myös ohjeet

opetussuunnitelma –työhön. Keudan ammattiopiston tarkempi opetussuunnitelmaprosessi löytyy

vaiheiden kuvauksineen IMS -toiminnanohjauksesta.

WWW-sivulla olevalta Opetussuunnitelmat-sivulta löytyy tutkinnon rakenteen kuvaus ja tutkintojen

yksilölisyyteen, arviointiin ja ohjaukseen ja tukeen liittyvää tietoa. Pääsivulta on linkit

tutkintokohtaisille sivuille, yhteisten tutkinnon osien sivulle, Valma-koulutuksen sivulle ja mm.

opetussuunnitelman yhteiseen osaan.

4.2 Tutkintokohtainen opetussuunnitelma

Ammatillisen perustutkinnon laajuus on 180 osaamispistettä:

Ammatilliset tutkinnon osat 135 osaamispistettä

- pakolliset tutkinnon osat (määrä vaihtelee tutkinnoittain)

- valinnaiset tutkinnon osat

Yhteiset tutkinnon osat 35 osaamispistettä

- pakolliset osaamistavoitteet (19 osp)

- valinnaiset osaamistavoitteet (16 osp)

Vapaasti valittavat tutkinnon osat, 10 osaamispistettä, voivat olla:

- Ammatillisia tutkinnon osia

- Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia

- Yhteisiä tutkinnon osia tai lukio-opintoja

- Jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia opintoja

- Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuvia yksilöllisiä tutkinnon osia

Tämän lisäksi tutkintoon voi lukeutua tutkintoa yksilöllisesti laajentavat tutkinnon osat:

ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelija voi yksilöllisesti sisällyttää perustutkintoonsa

enemmän tutkinnon osia, jos se on tarpeellista työelämän alakohtaisten tai paikallisten

ammattitaitovaatimusten tai opiskelijan ammattitaidon syventämisen kannalta.

Jokaista perustutkintoa varten on laadittu opetussuunnitelma. Siinä tutkinnon osat ja niiden

ammattitaitovaatimukset muodostavat selkeitä ammatillisia kokonaisuuksia. Yhteisissä tutkinnon

osissa vaadittava osaaminen määritellään osaamistavoittein. Nämä kokonaisuudet voidaan

suorittaa oppilaitoksessa, työssäoppimispaikalla, verkkoympäristössä tai toisessa oppilaitoksessa.

Opintojen toteutusmahdollisuudet rakennetaan siten, että tutkinnon osat on mahdollista suorittaa

kohtuullisessa aikataulussa ja toteuttaa erilaisin opiskelu- ja opetusmenetelmin, esimerkiksi lisäten

työssäoppimisen osuutta tai integroiden oppiaineita toisiinsa.

Tutkintokohtainen opetussuunnitelma laaditaan siten, että tutkinto on mahdollista suorittaa

kolmessa vuodessa tai yksilöllisesti lyhyemmässä ajassa. Suunnittelussa painotetaan pakollisten

tutkinnon osien tarjontaa opintojen alkupäähän, jolloin osaamista voidaan syventää yksilöllisesti

13

henkilökohtaisten valinnaisuuden ja työssäoppimisen kautta. Työssäoppimisen sijoittelussa

huomioidaan, että osaamisen hankkimisen eteneminen ja osaamisen osoittaminen tapahtuu

seuraavasti: oppilaitoksessa opiskelija oppii tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksia =>

Työssäoppimispaikassa opiskelija oppii tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksia ja harjaantuu jo

oppimassaan => Opiskelija osoittaa osaamisensa (ammattitaitonsa) työtä tekemällä

(ammattiosaamisen näytöt).

Lisäksi opinnot on pääsääntöisesti suunniteltu siten, että opiskelija voi mahdollisimman

esteettömästi palata jatkamaan tai täydentämään opintojaan myös lukuvuoden aikana, jos hän

syystä tai toisesta on joutunut keskeyttämään opintonsa. Tutkinnon modulaarisuus helpottaa

opiskelun aloittamista tai jatkamista myös kesken lukuvuoden. Jos opintojen suorittaminen

oppilaitosmuotoisena osoittautuu liian haasteelliseksi, hyödynnetään opintojen

loppuunsaattamisessa työvaltaistamista (enemmän työssäoppimista) ja näyttöjä, tai

vaihtoehtoisesti oppisopimusta. Joitakin opintoja on mahdollista edistää myös verkko-opintojen

avulla.

Tutkintokohtainen opetussuunnitelma löytyy Keudan verkkosivuilta, jossa kaikki tutkinnot

noudattavat samaa mallia ja otsikointia. Tutkinnonosittaiset kuvaukset tehdään valmiiseen

lomakepohjaan, josta käytetään nimitystä tutkinnonosakortti (TO-kortti).

4.2.1 Ammatillisten tutkinnon osien opetussuunnitelma

Tutkintokohtaisilla www- sivuilla on linkit tutkinnonosakortteihin. Lisäksi sivulla kerrotaan, miten

kyseisen tutkinnon suorittaminen Keudassa toteutuu, miten osaamista arvioidaan ja miten

osaaminen näytetään. Sivulla lukee tietoja tutkinnon yksilöllistämisestä ja Keudan strategisten

kehittämiskohteiden näkymisestä tutkinnossa. Ohjauksen ja tuen toteuttamista koskeva kohta on

tärkeä osa opetussuunnitelmaa myös arviointiin liittyen.

Niin sanottu tutkinnonosakortti on lomake, jonka eri osioihin täydennetään opetussuunnitelman

kannalta keskeisiä asioita. Näissä korteissa tarkennetaan oppimisympäristöihin ja -menetelmiin

liittyviä tietoja ja kuvataan oppimisen ja osaamisen arviointia kyseisessä tutkinnon osassa.

Arviointia koskeva tieto muodostaa oleellisen osan ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja

arvioinnista tehtyä suunnitelmaa yhdessä tutkintokohtaisen sivun kanssa.

Tutkintoihin liittyviä materiaaleja, kuten tutkinnon osakortteja, säilytetään OFFICE365-palveluun

luoduissa kansioissa. Sieltä tehdään tarpeelliset linkitykset Keudan www-sivuille. Ohjeet

opetussuunnitelmien korjaamisen ja päivittämiseen löytyvät myös OFFICE365-palvelusta.

4.2.2 Yhteisten tutkinnon osien opetussuunnitelma

Yhteisiä tutkinnon osia (YTO) on kaiken kaikkiaan neljä. Kolme tutkinnon osista sisältää pakollisia

ja valinnaisia osaamistavoitteita, yksi pelkästään valinnaisia osaamistavoitteita. Tutkinnon osat,

niiden alle sijoittuvat osa-alueet sekä pakollisten ja valinnaisten osaamistavoitteiden laajuudet ovat

seuraavat:

14

Pakolliset Valinnaiset

3.1 Viestintä- ja

vuorovaikutusosaaminen, 11 osp

(TUTKINNON OSA)

8 osp 3 osp

3.1.1. Äidinkieli (OSA-ALUE)

3.1.2. Toinen kotimainen kieli, ruotsi (OSA-

ALUE)

3.1.3. Vieraat kielet (OSA-ALUE)

5

1

2

0–3

0–3

0–3

3.2 Matemaattis-luonnontieteellinen

osaaminen, 9 osp

6 osp

3 osp

3.2.1. Matematiikka

3.2.2. Fysiikka ja kemia

3.2.3. Tieto- ja viestintätekniikka sekä sen

hyödyntäminen

3

2

1

0–3

0–3

0–3

3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä

tarvittava osaaminen, 8 osp

5 osp 3 osp

3.3.1. Yhteiskuntataidot

3.3.2. Työelämätaidot

3.3.3. Yrittäjyys ja yritystoiminta

3.3.4. Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja

terveystieto

1

1

1

2

0–3

0–3

0–3

0–3

3.4 Sosiaalinen ja kulttuurinen

osaaminen, 7 osp

7 osp

3.4.1. Kulttuurien tuntemus

3.4.2. Taide ja kulttuuri

3.4.3. Etiikka

3.4.4. Psykologia

3.4.5. Ympäristöosaaminen

3.4.6. Osa-alueita kohdista 3.1.1–3.3.4

0–3

0–3

0–3

0–3

0–3

0–3

19 osp 16 osp

Tutkinnon perusteissa määrättyjen osa-alueiden (3.1.1–3.4.6) valinnaisten osaamistavoitteiden

lisäksi tai niiden sijaan koulutuksen järjestäjä voi päättää erilaajuisia muita valinnaisia

osaamistavoitteita. Koulutuksen järjestäjän itse päättämille valinnaisille osaamistavoitteille

määritellään osaamisen arviointi ja laajuus osaamispisteinä. Tutkinnon osien valinnaiset

osaamistavoitteet voivat olla myös opiskelijan aikaisemmin hankkimaa osaamista, joka tukee

kyseisen tutkinnon osan ja sen osa-alueiden osaamistavoitteita.

Kunkin tutkinnon osan pakollisista osaamistavoitteista laaditaan yksi opetussuunnitelma osa-

alueittain (esim. äidinkieli, matematiikka jne). Pakollisiin osaamistavoitteisiin laaditaan myös

toteutus-/opetusehdotukset Moodle-alustalle, jotta sisältöjä voi suorittaa lähiopetuksen ohella myös

verkossa tai työpaikalla/työssäoppimisen yhteydessä. Moodlessa on mahdollista huomioida

alakohtaisuus ja tutkintokohtaisuus erilaisten tehtävien ja oppimateriaalivalintojen kautta.

Valinnaisista osaamistavoitteista tehdään yhden osaamispisteen laajuiset opetussuunnitelmat

erillisille TO-korteille ja ne nimetään erikseen (esim. Puhumalla paras! Kokeellinen FyKe jne).

15

Sellaisiin osa-alueiden osiin, joihin ei ole osaamistavoitteita perustutkinnon perusteissa, laaditaan

paikalliset osaamistavoitteet ja arvioinnin kohteet.

Yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden TO-korteissa on osaamistavoitteiden lisäksi kuvattu

osaamisen hankkimistavat ja –ympäristöt, vaihtoehtoiset tavat hankkia osaamista, oppimisen ja

osaamisen arviointi, tutkinnon osan soveltuvuus osaksi teemoitettua yksilöllistä opintopolkua,

tutkinnon osan tarjoamat mahdollisuudet integroinnille. Yhteisten tutkinnon osien TO-kortit

linkitetään myös tutkinnoittain tehdyille verkkosivuille.

4.2.3 Vapaasti valittavat tutkinnon osat

Vapaasti valittavat tutkinnon osat (10 osp) tukevat tutkinnon ammattitaitovaatimuksia ja

osaamistavoitteita ja ne voivat koostua yhdestä tai useammasta tutkinnon osasta. Vapaasti

valittavia tutkinnon osia voivat olla:

Ammatilliset tutkinnon osat

Tämä voi sisältää ammatillisia tutkinnon osia oman tai jonkin muun koulutusalan

ammatillisista perustutkinnoista, ammattitutkinnoista tai erikoisammattitutkinnoista.

Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvat tutkinnon osat

Paikalliset tutkinnon osat (ns. keudalaiset tutkinnon osat) voivat sisältää työelämän

alueellisten ja paikallisten ammattitaitovaatimusten ja opiskelijan ammattitaidon

syventämistarpeiden mukaisia tutkinnon osia, joiden tulee vastata laajemmin paikallisiin

ammattitaitovaatimuksiin kuin pelkästään yhden yrityksen tarpeisiin. Nämä tutkinnon osat

nimetään työelämän toimintakokonaisuuden pohjalta ja niille määritellään laajuus

osaamispisteinä. Lisäksi määritellään tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset, osaamisen

arviointi ja ammattitaidon osoittamistavat (näyttö) Opetushallituksen määräyksen (Osaamisen

tunnistamisen ja tunnustamisen mitoituksen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen

ammatillisessa peruskoulutuksessa 93/011/2014) liitteessä olevan arviointitaulukon

mukaisesti.

Yhteiset tutkinnon osat tai lukio-opinnot

Tämä voi sisältää ammatillisen perustutkinnon yhteisiä tutkinnon osia tai niiden osien osa-

alueita tai lukio-opintoja, jotka toteutetaan lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti.

Arviointiasteikko T1-K3.

Jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevat opinnot

Tämä voi sisältää jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia tutkinnon osia.

Nämä tutkinnon osat nimetään ja niille määritellään laajuus osaamispisteinä. Lisäksi

määritellään tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset, osaamisen arviointi ja ammattitaidon

osoittamistavat tai osaamistavoitteet ja osaamisen arviointi. Arviointi voi olla hyväksytty/hylätty

tai T1-K3. Numeerista arvosanaa suositellaan käytettäväksi, koska numeeriselle arvioinnille

voi olla tarvetta myöhemmin.

Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuvia yksilölliset tutkinnon osat

Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuvat yksilölliset tutkinnon osat voivat

olla oman tai muiden alojen työssä, itsenäisessä ammatin harjoittamisessa tai yrittämisessä

hankittua osaamista. Nämä tutkinnon osat nimetään ja niille määritellään laajuus

osaamispisteinä. Lisäksi määritellään tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset, osaamisen

arviointi ja ammattitaidon osoittamistavat. Arviointi voi olla hyväksytty/hylätty tai T1-K3.

Numeerista arvosanaa suositellaan käytettäväksi, koska numeeriselle arvioinnille voi olla

tarvetta myöhemmin.

16

4.2.4 Keudan ammattiopiston suunnitelma osaamisen arvioinnin toteuttamisesta ja

osaamisen arviointimenetelmistä sekä suunnitelma ammattiosaamisen näyttöjen

toteuttamisesta ja arvioinnista

Keudan ammattiopiston suunnitelma osaamisen arvioinnin toteuttamisesta ja osaamisen

arviointimenetelmistä sekä suunnitelma ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja

arvioinnista muodostuu kolmesta tasosta:

1. Osaamisen arviointisuunnitelman perusteet

Keskeiset periaatteet ja kaikille yhteiset linjaukset koskien tutkinnon osien arviointia kuvataan

kaikkia tutkintoja koskevassa ja ohjaavassa osaamisen arviointisuunnitelmassa.

Arviointisuunnitelma löytyy Keudan www-sivuilta. Se on sijoitettu Opetussuunnitelma –osion

pääsivulle otsikolla Arviointi sekä opetussuunnitelman yhteiseen osaan.

2. Tutkintokohtainen osaamisen arviointisuunnitelma

Tutkintokohtainen osaamisen arviointisuunnitelma kuvaa, miten Keudan ammattiopiston

osaamisen arviointisuunnitelman perusteet toteutuvat tutkintotasolla. Tutkintokohtainen osaamisen

arviointisuunnitelma löytyy Keudan www-sivuilta. Se on sijoitettu opetussuunnitelma –osioon

tutkintokohtaiselle sivulle ja löytyy otsikon ”Osaamisen arviointi ja näytöt” alta. Tutkintokohtaisen

arviointisuunnitelman hyväksyy ammattiosaamisen toimikunta.

Tutkintokohtainen osaamisen arviointisuunnitelma ottaa kantaa arviointiin ja näyttöihin. Arvioinnin

osalta kerrotaan tiedottamisesta, arvosanan muodostumisesta ja antamisesta sekä

arviointikeskusteluista tutkintotasolla. Näyttöjen osalta kerrotaan suunniteltu näyttöjen määrä ja

niiden sijoittuminen aikaan. Samoin kerrotaan, miten näytöt dokumentoidaan tai miten arvosana

kootaan, jos näyttö on annettu osissa/näytössä osoitetaan osaamista useammasta tutkinnon

osasta. Myös muut tutkintokohtaiset huomionarvoiset asiat nostetaan esiin tutkintokohtaisessa

arviointisuunnitelmassa. Yhteisten tutkinnon osien ja VALMAn arvioinnista kirjoitetaan erikseen

Yhteisten tutkinnon osien ja vastaavasti Valman omilla sivuilla.

3. Tutkinnonosakohtainen suunnitelma ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja

arvioinnista

Jokaisesta tutkinnon osasta on Keudan ammattiopiston opetussuunnitelmaan liittyen laadittu oma

tutkinnonosa – korttinsa. Tutkinnonosa –korttiin on kopioitu tutkinnon perusteista

ammattitaitovaatimukset, ja kortteihin on linkitetty arviointikohteita ja arviointikriteereitä kuvaava

taulukko (asteikko T1-K3). Kortissa kuvataan lisäksi, miten opetus toteutetaan (oppimisympäristöt,

menetelmät) ja miten oppiminen sekä osaaminen arvioidaan. Oppimisen arvioinnin osalta kortissa

kuvataan palautteen antamista ja itsearviointia.

Opetuksen ja arvioinnin ajoitus sisältyy tutkintokohtaiseen arviointisuunnitelmaan ja näkyy

tutkintokohtaisella sivulla otsikon ”Tutkinnon suorittaminen Keudassa” alla. Jos tutkinnon osaan on

ehdotettu integroitavaksi yhteisiä tutkinnon osia, katsotaan arviointi siltä osin suoraan yhteisten

tutkinnon osien tutkinnon osa -korteista.

Osaamisen arviointi painottuu ammatillisissa tutkinnon osissa näyttöihin. Suunnitelmassa

kerrotaan näytön nimi (jos sellainen on, muuten tutkinnon osan nimi), näytön kesto (arvio päivissä,

yhteen laskien), näyttöpaikka, arvioijat, mahdollinen muu osaamisen arviointi, arvosanan

muodostuminen. Lisäksi kysytään esimerkkiä näytön kuvauksesta näyttötodistukseen.

17

Arviointimenetelmä valikoituu aina opiskelijakohtaisesti ja työpaikan/työtehtävien mukaan.

Arviointimenetelmistä tiedotetaan muun arviointitiedottamisen yhteydessä ja niistä sovitaan

opiskelijakohtaisesti oppimisen seurannan yhteydessä ja suunniteltaessa työssäoppimisjaksoa

opiskelijakohtaisesti/ työpaikkakohtaisesti. Kaikkia arviointivaihtoehtoja ei siksi kuvata tutkinnon

osa -kortissa erikseen. Työssäoppimisen (ja ammattiosaamien näyttöjen) sopimuksessa sovitaan

eri osapuolten tehtävät, kuten ohjaus, oppimisen arviointi, osaamisen arviointi ja näyttöjen

järjestäminen.

Erityinen tuki ja mukautettu arviointi

Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden arvioinnissa lähdetään ensisijaisesti siitä, että opiskelija

suorittaa perustutkinnon niiden perusteissa määriteltyjen ammattitaitovaatimusten ja

osaamistavoitteiden sekä arviointikriteereiden mukaisesti, joskin erityisesti tuettuina. Mikäli

opiskelija ei jossakin tutkinnon osassa saavuta perustutkinnon perusteissa ilmaistuja T1- tason

ammattitaitovaatimuksia ja osaamistavoitteita, opetus voidaan mukauttaa. Mukauttamisen tarpeen

toteaa yleensä opettaja omien havaintojensa perusteella. Erityisopetuksesta ja mukauttamisesta

tehdään virallinen päätös. Päätöksen tekee apulaisrehtori. Päätöstä säilytetään Dynastyssa.

Ennen mukauttamispäätöstä opiskelijan tulee toimittaa mahdolliset lausunnot ja muut tarpeelliset

dokumentit.

Tutkinnon osalle laaditaan mukautetut ammattitaitovaatimukset tai osaamistavoitteet ja

arviointikriteerit, joista Keuda päättää itse. Mukautetut ammattitaitovaatimukset ja

osaamistavoitteet voidaan tehdä opiskelijalle yhteen tai useampaan tutkinnon osaan.

Mukautettaessa opiskelijalle tulee aina tehdä henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva

suunnitelma (HOJKS), johon sisältyy muun muassa henkilökohtainen opiskelusuunnitelma. HOJKS

on tarkistettava säännöllisesti ja päivitettävä, jos havaitaan muutostarvetta.

4.2.5 Yhteinen opintotarjonta

Keudan ammattiopiston yhteinen opintotarjonta löytyy Keudan verkkosivuilta. Yhteisesti tarjottavat

tutkinnon osat ovat kaikille tutkinnoille samat. Alakohtaisuus huomioidaan käytännön

toteutuksessa. Yhteinen tarjonta on sijoitettu opetussuunnitelmassa omalle sivulleen (keudalaiset

tutkinnon osat). Tältä sivulta ne voidaan tarvittaessa linkittää tutkintokohtaisille pääsivuille.

Tarjonnassa on erityisesti vapaasti valittavia tutkinnon osia, joita voi hyödyntää mm. teemoitettuihin

opintopolkuihin.

5. Opetus

5.1 Opetusmuodot

Keudan ammattiopiston fyysisen ja teknologisen oppilaitosympäristön muodostavat erilaiset

opetustilat (luokat ja työsalit), kirjastot, mediateekit, koneet ja laitteet. Erilaisia oppimisympäristöjä

rakennetaan tila- ja kalusteratkaisuilla, laite- ja ohjelmistovalinnoilla ja sosiaalista mediaa,

oppimispelejä ja virtuaalisia ympäristöjä hyödyntämällä. Keudan ammattiopiston tarjoamassa

verkkopohjaisessa opiskelussa oppimisalustana toimii mm. Moodle ja OFFICE365. Kun

18

oppimisympäristöissä hyödynnetään tietotekniikan käyttömahdollisuuksia ajasta ja paikasta

riippumatta, myös mobiilisti, voidaan opetusta toteuttaa toiminnallisemmin, yksilöllisemmin ja

monipuolisemmin. Tila- ja laitevalinnoilla vaikutetaan myös useamman ryhmän

samanaikaisopetuksen toteuttamismahdollisuuksiin.

Keudan ammattiopistossa panostetaan myös mentaaliseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön.

Tällöin menetelmissä huomioidaan virallinen (formaali) ja epävirallinen (nonformaali) oppiminen, eli

vapaa-ajalla, kotona ja muussa vuorovaikutuksessa hankittu osaaminen. Työpaikalla tapahtuva

oppiminen on yksi keskeisimpiä oppilaitoksen ulkopuolisia oppimisympäristöjä.

Samoin hyödynnetään vertaisoppimista, sosiaalisia suhteita ja yhteisöllisyyttä oppimisessa. Opetus

perustuu tapauskohtaisesti myös projektioppimiseen ja käytössä on ilmiöpohjaisia- ja

ongelmalähtöisiä menetelmiä. Harjoitusyritykset ja erilaiset tapahtumat tarjoavat yhden

vaihtoehdon mentaaliseksi ja sosiaaliseksi oppimisympäristöksi. Eri oppiaineita yhdistetään

työelämän kokonaisuuksiksi (integrointi), jotta ne vastaavat paremmin nykypäivän asettamiin

haasteisiin. Tällöin opiskelusta tulee eräänlainen prosessi, jossa etsitään vastauksia

reaalimaailman ongelmiin. Opettajat tekevät keskinäistä yhteistyötä, jotta tämä on mahdollista

toteuttaa käytännössä.

5.2 Työssäoppiminen

Työssäoppiminen on työpaikalla tapahtuvaa oppimista, joka järjestetään yhteistyössä

elinkeinoelämän kanssa. Se on aina tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua. Opiskelija oppii

työpaikoilla osan tutkintoon kuuluvasta ammattitaidosta ja saa yleisiä valmiuksia työelämää varten.

Työssäoppimista toteutetaan ammatin oppimisen kannalta riittävän pitkissä jaksoissa. Näin

opiskelija saa tilaisuuden oppia kokonaisuuksia ja ottaa vastuuta työtehtävistään. Keudan

ammattiopiston opetussuunnitelmissa työssäoppimisen määrä on vähintään 36 OSP/tutkinto.

Työssäoppimisen jakso voidaan suorittaa myös ulkomailla, jos se vastaa opetussuunnitelman

tavoitteita ja on etukäteen sovittu. Keudalla on ohjeet kansainvälisestä työssäoppimisesta. Ohjeet

ja sopimuslomakkeet ovat KeudaKermitissä. ja KeudaWikissä. Lomakkeet sisältävät sopimuksen

ja toteutussuunnitelman.

Keudan ammattiopistossa on opettajan vastuulla yhdessä opiskelijan kanssa järjestää

työssäoppimispaikka. Oppilaitoksen tehtävänä on varmistaa, että työnantajalla on riittävästi

tuotanto- ja palvelutoimintaa, tarkoituksenmukaista työvälineistöä sekä ammatillisesti ja

koulutuksellisesti pätevää henkilökuntaa, jotta työpaikalla voidaan järjestää tutkinnon perusteiden

mukaista koulutusta. Samoin selvitetään ennen kirjallisen sopimuksen tekemistä, että

työssäoppiminen ja työpaikalla tapahtuva ammattiosaamisen näyttö voidaan toteuttaa turvallisesti.

Ennen työssäoppimisen alkua varmistetaan, että opiskelijalla on riittävät valmiudet turvalliseen

työhön ja opiskeluun työpaikalla ja välitetään tieto opiskelijan valmiuksista työpaikalle (erityistä

tukea tarvitsevien osalta tietoa annetaan ennalta sovitun mukaisessa laajuudessa).

Työssäoppimisesta laaditaan aina kirjallinen sopimus Keudan ammattiopiston ja työnantajan

kesken. Opiskelija ei tavallisesti ole työsopimussuhteessa työnantajaan, joten Keuda vastaa

lakisääteisestä tapaturmavakuutuksesta. Opiskelijalla on oikeus korvaukseen

19

työssäoppimispaikalla sattuneesta tapaturmasta. Kaikista tapaturmista tulee välittömästi ilmoittaa

oppilaitoksen johdolle. Keudan opiskelijoille on otettu myös vastuuvakuutus työssäoppimisajalle.

5.3 Opetuksen yksilöllistäminen

5.3.1 Yksilöllinen valinnaisuus

Henkilökohtainen opetussuunnitelma auttaa jäsentämään, miten opiskelija voi valita yksilöllisesti

erilaisia ammatillisia ja valinnaisia tutkinnon osia. Opiskelija voi valita tutkinnon osia toisesta

ammatillisesta tutkinnosta ja/tai lukio-opintoja ja/tai suorittaa ylioppilastutkinnon tai halutessaan

koko lukion oppimäärän. Opiskelijalla on mahdollisuus sisällyttää opintoihinsa työ- ja toimintakykyä

ylläpitäviä opintoja, jotka kerryttävät esimerkiksi työkykypassin suorituksia. Samoin voi osallistua

kilpailutoimintaan, kokeilla yrittäjyyttä tai osallistua kansainväliseen yhteistyöhön, mikä antaa

opiskeluun yksilöllistä väriä. Tällaisia eri vaihtoehtoja varten Keudassa on tarjolla erilaisia

yksilöllisiä ja joustavia opintopolkuja: teemoitetut polut ja yhdistelmäpolut.

5.3.2 Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS)

Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadinta käynnistetään jo opiskelijan tulohaastattelussa.

HOPS:n laatii ja toteutusta seuraa ryhmänohjaa yhdessä opiskelijan kanssa. HOPS perustuu aina

opiskelijan omaan suunnitteluun ja opintoja koskeviin päätöksiin. Ohjauksella tuetaan

päätöksentekoa sekä oman oppimistyylin ja oppimisen esteiden tunnistamista. Laadinnassa

auttavat tilanteen mukaan muut kyseisen tutkinnon opettajat ja tarvittaessa opiskeluhuollon

edustajat. HOPS kirjataan Keudan opiskelijahallintojärjestelmään (Winha). HOPS:aa päivitetään

koko koulutuksen ajan ohjauskeskustelujen myötä.

5.3.3 Erityisopetus

Keudan ammattiopistossa noudatetaan ammatillisen erityisopetuksen lähtökohtia ja periaatteita,

joita on esitetty lainsäädännössä (Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta 21.8.1998/630

(20.3.2015/246) ja Valtioneuvoston asetus ammatillisesta peruskoulutuksesta 6.11.1998/811

(26.3.2015/329)] Taustalla on ajatus inklusiivisesta koulutuksesta. Tämä tarkoittaa ammatillisen

koulutuksen esteettömyyttä ja saavutettavuutta, kaikkien opiskelijoiden yhdenvertaista osallisuutta

koulutukseen ja opiskeluun sekä oikeutta tukipalveluihin. Koulutuksen järjestäjällä on velvoite

järjestää palveluja tai ohjata sellaisten palveluiden piiriin, joita opiskelija tarvitsee. Keudan

ammattiopistossa erityistä tukea tarvitsevien opetus ja ohjaus järjestetään pääsääntöisesti

integroidusti samoissa opetusryhmissä muiden kanssa, tai suunnitellusti opintokohtaisissa

pienryhmissä. Viimeisenä opiskeluvuotena pääpaino on opintojen ohella siirtymävaihe-

suunnittelussa, jonka kautta opiskelijaa tuetaan työllistymisessä tai jatko-opintoihin

hakeutumisessa.

Erityisopetuksesta tehdään aina virallinen päätös, samoin mukauttamisesta. Erityisopetuksen

perusteena voi olla opiskelijan vamma, sairaus tai oppimisvaikeudet, kuten lukemis- ja

kirjoittamishäiriöt. Keudassa päätöksen erityisopetuksesta tekee apulaisrehtori. Päätös säilytetään

Dynastyssa ja liitetään tiedoksi HOJKS-asiakirjaan. Ennen päätöksen tekemistä on kuultavaa

opiskelijaa/tämän huoltajia. Kuulemista ei tarvita, jos aloite erityisopetuksesta tai mukauttamisesta

tulee opiskelijalta itseltään/hänen huoltajaltaan. Päätöksen liittyvissä valmisteluissa ja käytäntöön

panossa avustaa ERVA, eli yksikön erityisopetuksesta vastaava henkilö. Erityisopetus

resursoidaan suunnitelmien mukaisesti ja resursointia seurataan projektinumerolla (Winharesurssit

20

ja Keudan kirjanpito). Keudan ammattiopiston erityisopetuksesta löytyy tietoa kattavammin

Erityisopetuksen järjestämistä koskevasta suunnitelmasta.

Erityisopetuksena annettavassa opetuksessa opiskelun ensisijaisena tavoitteena on

perustutkinnon suorittaminen sellaisen tuen ja ohjauksen sekä erityisjärjestelyjen avulla, mikä on

opiskelijan yksilöllisen tarpeen mukaista. Oppimisen tueksi valitaan eri menetelmiä, jotka tukevat

opiskelijan oppimistyyliä. Myös soveltuvan arviointimenetelmän löytyminen on tärkeää. Esim.

näytössä voidaan ottaa tueksi mm. opiskelijan tarvitsemat apuvälineet, tulkkaus, henkilökohtainen

avustaja ja/tai tieto- ja viestintätekniset keinot.

Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden arvioinnissa lähdetään ensisijaisesti siitä, että opiskelija

suorittaa perustutkinnon niiden perusteissa määriteltyjen ammattitaitovaatimusten ja

osaamistavoitteiden sekä arviointikriteereiden mukaisesti, joskin erityisesti tuettuina. Mikäli

opiskelija ei jossakin tutkinnon osassa saavuta perustutkinnon perusteissa ilmaistuja T1- tason

ammattitaitovaatimuksia ja osaamistavoitteita, opetus voidaan mukauttaa. Mukauttamisen tarpeen

toteaa yleensä opettaja omien havaintojensa perusteella. Ennen mukauttamispäätöstä opiskelijan

tulee toimittaa mahdolliset lausunnot ja muut tarpeelliset dokumentit. Tutkinnon osalle laaditaan

mukautetut ammattitaitovaatimukset tai osaamistavoitteet ja arviointikriteerit, joista koulutuksen

järjestäjä päättää. Mukautetut ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet voidaan tehdä

opiskelijalle yhteen tai useampaan tutkinnon osaan. Mukautettaessa opiskelijalle tulee aina tehdä

henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), johon sisältyy muun

muassa henkilökohtainen opiskelusuunnitelma. HOJKS on tarkistettava säännöllisesti ja

päivitettävä, jos havaitaan muutostarvetta.

ERVAT (erityisopetuksesta vastaavat henkilöt) konsultoivat erityisopetuksen menetelmistä

yksikössään, toimivat yksikkönsä henkilöstön tukena erityisopetuksen kysymyksissä ja tuottavat

ohje- ja vinkkimateriaalia erityisopetuksen menetelmistä Keudassa.

5.3.4 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS)

Kaikille ammatillista erityisopetusta saaville opiskelijoille laaditaan henkilökohtainen opetuksen

järjestämistä koskeva suunnitelma. HOJKS voidaan laatia, jos on tehty päätös opiskelijan

erityisopetuksesta, samoin tavoitteiden ja arvioinnin mukauttamisesta. Keudassa päätöksen

erityisopetuksesta tekee apulaisrehtori. Päätös säilytetään Dynastyssa ja liitetään tiedoksi HOJKS-

asiakirjaan. Ennen päätöksen tekemistä on kuultavaa opiskelijaa/tämän huoltajaa. Kuulemista ei

tarvita, jos aloite erityisopetuksesta tai mukauttamisesta tulee opiskelijalta itseltään/hänen

kotiväeltään.

Keudassa HOJKS laaditaan opiskelijahallintojärjestelmä Winhaan sisältyvään HOJKS -liittymään.

HOJKSista on käytävä ilmi tiedot suoritettavasta tutkinnosta, päätös opetuksen järjestämisestä

erityisopetuksena, erityisopetuksen peruste, arvioitu suoritusaika, päätös mukauttamisesta sekä

henkilökohtainen opiskelusuunnitelma. Myös opintososiaaliset edut ja muut henkilökohtaiset

palvelu- ja tukitoimet kirjataan HOJKSiin. Suunnitelman laadintaan osallistuvat opiskelija,

alaikäisen opiskelijan huoltaja, opettaja ja tarvittaessa muita yhteistyöverkoston jäseniä.

Suunnitelman allekirjoittavat opettaja, opiskelija ja alle 18-vuotiaan huoltaja. Huoltajien allekirjoitus

(alaikäiset opiskelijat) tarvitaan uudelleen, jos HOJKS -sopimusta muutetaan.

21

HOJKS -suunnitelmaa seurataan ja arvioidaan säännöllisesti (suositus lukukausien alkaessa).

Arvioinnissa käydään läpi asetettuja tavoitteita ja niiden toteutumista sekä asetetaan tarvittaessa

uusia tavoitteita. Arviointi ja seuranta kohdistuvat myös palvelu- ja tukitoimien toteutumiseen. Myös

niiden vaikuttavuutta arvioidaan ja mahdolliset muutokset kirjataan HOJKS:aan.

5.3.5 Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Perusteena osaamisen tunnustamiselle voi olla vastaavat aikaisemmin suoritetut opinnot tai

muutoin hankittu osaaminen. Tavoitteena on välttää opintojen päällekkäisyyttä ja lyhentää

opiskeluaikaa. Keudassa varmistetaan, että hyväksiluettava osaaminen on opetussuunnitelman

tavoitteiden mukaista.

Osa osaamisen tunnustamisista on lakisääteistä (esim. tietyt lukio-opinnot) tai perustuu osoitettuun

ja dokumentoituun osaamiseen. Tällöin osaamisen tunnustaminen voidaan tehdä opintojen alussa

automaattisemmin. Tarvittaessa oppilaitos toteaa osaamisen vastaavuuden erilaisin näytöin tai

muun arvioinnin kannalta riittävän selvityksen perusteella. Silloin kyseessä on hankittu ja

todennettava osaaminen, joka tunnustetaan esim. opiskelijan hakiessa osaamisen tunnustamista.

Tavoitteena on, että opiskelijan kanssa selvitetään ja arvioidaan aiemmin hankittu osaaminen

riittävän ajoissa ennen kyseisten opintojen alkua.

5.3.6 Kansainväliset opinnot

Keudassa kansainvälistymiseen on monta väylää. Opintojen aikana perehdytään ja opiskellaan eri

maiden kulttuureita: kieliä, käytöstapoja, elinolosuhteita, työkulttuuria ja ruokakulttuuria. Yksi

mahdollisuus on toimia kv-tutorina Keudaan kansainväliselle työssäoppimisjaksolle tuleville

ulkomaisille opiskelijoille, ja saada näin sekä kieliharjoittelua, organisointitaitoja että uusia ystäviä.

On myös mahdollista itse hakeutua opiskelijavaihtoon, mikä tarkoittaa kansainvälistä opiskelu- ja

työssäoppimisjaksoa Keudan kumppanimaassa- ja koulussa. Vaihdossa olevan opiskelijan matka-

ja majoituskuluja katetaan apurahalla, joita Keuda hakee aktiivisesti eri rahoituslähteistä.

Apuna ja tukena toimivat Keudan yksiköissä kansainvälisten asioiden yhteyshenkilö ja ryhmän

ohjaaja, sekä Keudan kansainvälisten asioiden koordinaattori ja assistentti.

22

6. Arviointi

6.1 Keudan osaamisen arviointiprosessi

Keudan arviointiprosessi etenee seuraavasti:

suunnittelu => tiedottaminen => osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen => oppimisen arviointi

=> arviointikeskustelut ja osaamisen arviointi => osaamisen arvioinnista päättäminen ja arvioinnin

rekisteröinti => todistusten kirjoittaminen

6.2 Arvioinnin suunnittelussa huomioitavaa

Arvioinnin tehtävät:

opiskelun ohjaaminen

kannustaminen

itsearvioinnin kehittäminen

tiedon antaminen osaamisesta

perustutkinnon tai opetussuunnitelman ammattitaitovaatimusten/osaamistavoitteiden

saavuttamisen varmistaminen

Perustutkinto muodostuu tutkinnon osista. Ne ovat

perustutkinnon pienimpiä yksiköitä, jotka näkyvät

tutkintotodistuksessa.

Tutkinnon osa voidaan opettaa pienemmissä osissa oppimisen

helpottamiseksi. Pienempien osien arviointi on pääasiassa

oppimisen arviointia: ei tarvita välttämättä numeerista

arviointia, koska oppimisen arviointi ei vaikuta

tutkintotodistukseen tulevaan arvosanaan.

Osaaminen arvioidaan oppimisen jälkeen mahdollisimman

autenttisissa tilanteissa kokonaisuuksien hallintana.

Osaaminen arvioidaan numeraalisesti ja arvosana (T1, H2, tai

K3) näkyy tutkintotodistuksessa.

23

Näkökulmia arviointiin:

Ohjaava ja kannustava arviointi

Arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan yksilölliset ratkaisut mm. tavoitteiden

asettamisessa, oppimisen etenemisessä ja oppimismenetelmissä. Arviointi perustuu

yhteistyöhön (mm. opiskelija, opettaja, työpaikkaohjaaja, muut opiskelijat) ja osapuolten

väliseen vuorovaikutukseen. Ohjaava ja kannustava arviointi toteutetaan oppimisen aikana.

Kriteeriperustainen arviointi

Osaamista arvioidaan suhteessa tutkinnon perusteissa oleviin ammattitaitovaatimuksiin/

osaamistavoitteisiin ja arviointikriteereihin. Arviointikriteerit on määritelty kolmelle eri

osaamisen tasolle (T1, H2, K3). Osaamista ei verrata muiden opiskelijoiden osaamiseen.

Kriteeriperustaisessa arvioinnissa kerrotaan, mitä on osattava ja millä tasolla edellytetty

osaaminen hallitaan.

Itsearviointia kehittävä arviointi

Opiskelijalle annetaan palautetta, mikä on tärkeää itsearviointitaitojen kehittymiselle.

Konkreettinen palaute (mitä osaat, mitä pitää opetella lisää) auttaa opiskelijaa

havainnoimaan ja tiedostamaan omaa oppimistaan ja toimintaansa suhteessa tutkinnon

perusteisiin. Palaute perustuu onnistuessaan jäsenneltyyn työtehtävään eli opiskelijan tulee

tietää, miten työ tehdään, mihin kiinnitetään huomioita ja mitä arviointikriteerit käytännössä

tarkoittavat. Tavoitteena on opiskelijan itseohjautuvuuden lisääntyminen opintojen

edetessä, jolloin opettajan/työpaikkaohjaajan rooli muuttuu ajan myötä kohti motivoivaa

ohjaajuutta, eräänlaista valmentajuutta.

6.3 Arvioinnista tiedottaminen

Opintojen alkuvaiheessa selvitetään opiskelijoille ja kaikille arviointiin osallistuville tutkinnon

kokonaisuus ja sen tuottama ammattitaito. Opintojen aikana tarkennetaan opiskelijoille ja

työpaikkaohjaajille opiskelijan arviointiin liittyviä asioita. Opintojen päättövaiheessa tiedotus

suunnataan opiskelijoille ja kaikille arviointiin osallistuville sekä työnantajille, jatko-opintopaikoille ja

muille sidosryhmille. Kodin ja koulun välisen yhteistyön merkeissä tiedotetaan huoltajille koko

opiskeluajan, miten opiskelijan opinnot etenevät, ml. arviointi.

Asianosaisille selvitettävät opiskelijan arvioinnin keskeiset periaatteet opintojen alkuvaiheessa ja

aikana ovat:

• arvioinnin tehtävät

• arvioinnin kohteet

• arvosanan muodostuminen

• arvosana-asteikko ja vaatimustasot

• arvosanan uusiminen/korottaminen

• opintojen etenemisen edellyttämät opinnot

• työssäoppimisen arviointi

• arvioinnin oikaiseminen

• aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustaminen ja arviointi

• arvosanojen dokumentointi

• opintosuoritusotteen ja tutkintotodistuksen sisältö

24

Tutkinnon osittain ja opintojen aikana tarkennettavat asiat ovat:

• tutkinnon osien ja opintojaksojen tavoitteet, arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit

• arviointimenetelmät

• arvosanan uusimisen ja korottamisen mahdollisuudet

• opintojen etenemisen edellyttämät opinnot

• työssäoppimisen arviointi

• ammattiosaamisen näytön arviointi

Opintojen loppuvaiheessa tiedotettavaa on:

• tutkinnon osan arvosanan antaminen

• ammattiosaamisen näyttöjen arvosanan antaminen ja sen merkitys

päättötodistuksen arvosanoihin (tutkinnon osien arvioinnin toteuttamissuunnitelma)

• päättötodistuksesta, näyttötodistuksesta ja tutkintotodistuksesta liitteineen

Tiedottamisen välineitä on mm.

• opetussuunnitelmat

• opiskelijan opas

• orientaatio- ja ohjaustunnit

• verkkosivut

• tutkinnon osan kuvaus

• ohjauskeskustelut

• tiedotustilaisuudet ja kotiväenillat

6.4 Oppimisen ja osaamisen arviointi

Oppimisen arviointi

Opiskelijalle annetaan suullista ja kirjallista palautetta oppimisen etenemisestä. Oppimista

arvioidaan jatkuvasti opetuksen aikana ja oppimisen arviointi on vuorovaikutteista. Sen pohjalta

tehdään tarvittavat muutokset opetukseen ja oppimisen tukemiseen yksilöllisesti. Oppimisen

arvioinnissa opettaja tai työpaikkaohjaaja käyttää monipuolisia opiskelijaa aktivoivia menetelmiä,

joiden avulla tuetaan, kannustetaan ja motivoidaan opiskelijaa ammattitaitovaatimusten

saavuttamisessa sekä kehitetään opiskelijan itsearviointitaitoa. Opiskelijan itsearvioinnin lisäksi

myös muut opiskelijat voivat osallistua arviointiin. Oppimisen arviointiin ei tarvita numeerista

arviointia. Oppimisen arviointi tehdään käyttäen suoritusmerkintä (S), koska oppimisen arviointi EI

vaikuta tutkintotodistukseen tulevaan arvosanaan.

Osaamisen arviointi

Ammatillinen osaaminen arvioidaan mahdollisimman aidoissa työelämän tilanteissa

kokonaisuuksien hallintana. Ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimusten mukainen

osaaminen arvioidaan ammattiosaamisen näytöllä tutkinnon perusteiden mukaisesti. Yhteisten

tutkinnon osien osaamistavoitteiden mukainen osaaminen arvioidaan tutkinnonosittain ja tutkinnon

perusteiden mukaisesti.

25

6.5 Opiskelijan arviointi

6.5.1 Arviointimenetelmät

Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaan opiskelijoiden oppimista ja työskentelyä tulee

arvioida monipuolisesti. Arviointimenetelmät tulee lisäksi valita siten, että ne mittaavat asetettujen

tavoitteiden saavuttamista, soveltuvat käytettyihin opetusmenetelmiin ja tukevat opiskelijan

oppimista. Arviointimenetelmää valittaessa on sovittava, millä tavoin opiskelija voi parhaiten

osoittaa osaamisensa, ja miten osaamisesta saadaan luotettavaa arviointitietoa. Samassakin

ryhmässä opiskelevia tulee arvioida erilaisin menetelmin. Näin varmistetaan, että kaikki opiskelijat

voivat osoittaa osaamisensa. Arviointimenetelmän tulee olla sellainen, että kaikki arviointiin

osallistuvat osaavat käyttää sitä ja tulkita sen tuottamaa arviointitietoa.

6.5.2 Arviointi opiskelun alkuvaiheessa

Ryhmänohjaaja ja tiedottaa ja ohjaa osaamisen tunnustamisesta ja tunnistamisesta. Alkuvaiheen

arvioinnissa painottuu osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen. Opinto-ohjaaja ja/tai opettaja

ja/tai ryhmänohjaaja valmistelee aikaisemmin hankitun osaamisen hyväksilukemisen ennen ko.

opintojen aloittamista tai ko. opinnon aikana opiskelijan esityksen pohjalta.

Hyväksiluvun tekee oman vastuualueensa puitteissa opinto-ohjaaja, ryhmänohjaaja ja/tai opettaja.

Tarvittaessa asiasta päättävät koulutuspäällikkö/apulaisrehtori. Tällainen todennettu ja

dokumentoitu osaaminen liitetään tiedot opiskelijan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan.

Hyväksiluvussa noudatetaan asetuksissa ja määräyksissä annettuja ohjeita ja laajuuksia

(L630/1998, 787/2014, 30 § ja A 811/1998, 12a § ja erillismääräyksen 11.11.2014 dno

93/011/2014).

Osa osaamisen tunnustamisesta on osoitettava osaamisnäytöllä arvosanan saamiseksi. Tällaista

osaamista voi olla esimerkiksi työssä hankittu osaaminen. Hyväksilukujen periaatteet muista

tutkinnoista ja koulutuksista määritellään tarvittaessa tarkemmin tutkintokohtaisissa

opetussuunnitelmissa.

6.5.3 Arviointi opintojen aikana

Jatkuvan palautteen antaminen on tärkeää. Oppimisprosessin aikana kannustava ja ohjaava

arviointi edellyttää myös sellaisten menetelmien käyttöä, jotka mahdollistavat oppimisen välittömän

arvioinnin ja muun palautteen. Tällöin opiskelija pystyy arvioimaan omaa osaamistaan ja sitä,

miten voisi parantaa suoritustaan.

Arvosanan antamisessa pitää huomioida, että opintojen aikaiset tai ammattiosaamisen näyttöjen

arviointitulokset ovat laadullisia, joten niitä ei voi mekaanisesti laskea yhteen eikä jakaa tai

painottaa. Arvioinnin tulee myös perustua opiskelijan itsearviointiin ja arviointikeskusteluun.

Ammatillisiin tutkinnon osiin sisältyvän työssäoppimisen aikana osoitettu osaaminen arvioidaan

osana koko tutkinnon osan arviointia. Se osa, mitä tutkinnon perusteissa ei vähintään ole määrätty

arvioitavaksi ammattiosaamisen näytöllä, voidaan arvioida muulla osaamisen arvioinnilla, mutta

tavoite olisi, että tutkinnon osa voitaisiin kokonaan arvioida näytössä. Sama koskee tilanteita,

joissa koko tutkinnon osan osaamista ei voi näyttää työpaikalla. Koska opiskelijoiden lähtötilanne

opintoihin voi olla erilainen, opiskelijan osaamisen arvioiminen ei riipu siitä, kuinka kauan häneltä

menee tavoitteena olevan osaamisen saavuttamiseen. Jos opiskelijalla on aiemmin hankittua

osaamista (esim. yo-tutkinto, toinen tutkinto, työ tms.), opiskelijalle mahdollistetaan nopeampi

ammattiin valmistuminen.

26

Yhteisissä tutkinnon osissa arvioidaan erikseen tutkinnon osan osa-alueiden pakolliset ja

valinnaiset osaamistavoitteet. Näin saaduista arvioinneista muodostetaan tutkinnon osan arvosana

yhteistyössä opettaneiden opettajien kanssa. Myös opiskelijan itsearviointi huomioidaan.

Arvosanaa ei lasketa mekaanisesti keskiarvona, vaan painotetaan ammattitaidon kannalta

keskeistä osaamista ja osa-alueen painoarvoa tutkinnon osan kokonaislaajuudessa.

Oppimisen ja osaamisen arvioinnista vastaavat ja arvosanoista päättävät opettajat. Tämä koskee

sekä oppilaitoksissa tapahtuvaa opetusta että työssäoppimisjaksoja. Ammattiosaamisen näytöissä

opiskelijan arviointiin osallistuvat opiskelijat, tehtävään määritellyt opettajat ja/tai työpaikkaohjaajat.

Opiskelijan arviointi on laadullista eli opiskelijan osaamista ei verrata toisten opiskelijoiden

osaamiseen.

Osaamisen arviointi on kriteeripohjaista ja osaamisperusteista, eli osaamista verrataan tutkinnon

osien ammattitaitovaatimuksiin ja niiden pohjalta laadittuihin arvioinnin kohteisiin ja kriteereihin.

Osaamisen hankkimiseen käytetty aika, paikka tai tapa eivät ole tällöin merkitseviä.

Arviointikriteerit pidetään samoina eri tilanteissa. Tämä korostuu erityisesti ammattiosaamisen

näytöissä, joissa opiskelijat ovat hyvinkin erilaisissa työpaikoissa tekemässä erilaisia työtehtäviä.

Myös arvosanan antotapaa varten on olemassa toimintaohje: opettajan on tiedotettava

arvosanoista opiskelijalle välittömästi arvioinnin jälkeen. Arvosanat merkitään WinhaPro -

järjestelmään kahden viikon sisällä kunkin arvioitavan opinnon toteutuksen päättymisestä.

Perustellusta syystä voi tästä aikarajasta poiketa sopimalla asiasta esimiehen kanssa. Opiskelija

voi tarkastaa oman opintosuoritusrekisterinsä sisällön opiskelijaintrasta Winha Wille liittymän

avulla. Huoltajilla on käytössään Winha Wilho.

Ammattiosaamisen näytön arviointi

Ammattiosaamisen näytöt ovat osa opiskelijan arviointia, joten niissä noudatetaan samoja

arvioinnin periaatteita kuin muussakin opiskelijan arvioinnissa. Ammatillista osaamista arvioidaan

mahdollisimman todellisissa työtilanteissa. Tällöin soveltuvia arviointimenetelmiä ovat opettajan

ja/tai työpaikkaohjaajan tekemä havainnointi. Osaamisen arvioinnissa opiskelijan itsearviointi on

lähtökohta ja opiskelija tekee arvioinnin Innolink- tietojärjestelmään. Myös työpaikkaohjaaja arvioi

opiskelijaa Innolinkiin. Ammattiosaamisennäytön arvioinnin lisäksi Innolink-järjestelmän avulla

tehdään kokonaisvaltaisempaa työssäoppimiseen arviointia.

Mikäli havainnointi työsuorituksesta on vaikeaa, korostuvat lopputuotoksen arviointi ja

arviointikeskustelu. Opiskelijan on myös tällöin pystyttävä arvioimaan työtään ja

havainnollistamaan jollain tavoin tekemänsä ratkaisut. Ammatilliseen osaamiseen kuuluvan

tiedollisen perustan tulee näkyä oppimisprosessissa ja osaamisen näytössä. Erillistä kirjallista

näyttöä ei tällöin tarvita. Näyttötodistukseen tulevan tutkinnon osan arvosana muodostuu pelkän

ammattiosaamisen näytön/näyttöjen perusteella.

Muu arviointi

Ammattiosaamisen näytön lisäksi tapahtuva muu luotettava arviointi voi perustua esim.

projektitöihin, oppimistehtäviin, työpäiväkirjoihin, portfolioihin tai muihin kirjallisiin tehtäviin, joilla

opiskelijan osaamista arvioidaan. Päättötodistukseen tulevan tutkinnon osan arvosana muodostuu

ammattiosaamisen näytön ja muun arvioinnin perusteella arviointisuunnitelman mukaisesti. Mikäli

osaaminen on mahdollista luotettavasti arvioida ammattiosaamisen näytöillä, muusta arvioinnista

voidaan luopua.

27

Arvosanan uusiminen ja korottaminen Jos opiskelija ei ole saavuttanut opintojen etenemisen kannalta tärkeää osaamista, hänen pitää yhdessä opettajan kanssa pohtia seuraavia: • mitä osaan?

• mitä minun vielä pitää oppia? • kuinka voisin sen oppia?

Tämän jälkeen opiskelija tekee opettajan kanssa suunnitelman asettamiinsa tavoitteisiin

pääsemiseksi.

Opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus uusia ja korottaa saamaansa arvosanaa. Tämä koskee

kaikkea arviointia eli aina, kun annetaan arvosana. Jos tutkinnon osan T1-tasolla ei vaadita jotakin

osaamista, opiskelijan ei tarvitse uusia siihen liittyviä opintoja. Opiskelijalle tulee kuitenkin tehdä

selväksi, että arvosanan puuttuminen saattaa vaikuttaa tutkinnon osan lopulliseen arvosanaan.

Opintojen aikainen jatkuva arviointi antaa opiskelijalle mahdollisuuden näyttää osaamistaan

monella eri tavalla, joten erillisiä uusinta/rästitilaisuuksia ei aina tarvita.

6.5.4 Arviointi opintojen loppuvaiheessa Tutkinnon osien arviointiin liittyvät toteuttamissuunnitelmat löytyvät Keudan verkkosivuilta TO-

korteista ja tutkintojen pääsivuilta. Ne on laadittu jokaiseen tutkinnon osaan Keudan

tutkintokohtaisten opetussuunnitelmien pohjalta yhdessä ammattiosaamisen näyttöjen

toteuttamissuunnitelman kanssa.

Niissä on tutkinnon osittain määritelty kaikki arvosanojen saamiseksi vaadittava osaaminen, eli

ammattiosaamisen näyttö ja mahdollinen muu arviointi. Lisäksi niissä on päätetty, mikä on

ammattiosaamisen näytön ja muun arvioinnin suhde, kun opiskelijalle annetaan päättötodistukseen

tutkinnon osan arvosana.

Tutkinnon osien arviointi

Tutkinnon osan arvosanaa annettaessa arvioidaan loppuvaiheen osaamista. Oppimisen aikaista

arviointia ei käytetä, koska se on osa oppimisprosessia. Opiskelija oppii koko opintojensa ajan,

eikä opintojen alkuvaiheen epäonnistuminen saa vaikuttaa lopulliseen arvosanaan, jos opiskelija

on näyttänyt osaamisen parantumisen jatkon opinnoissa ja/tai ammattiosaamisen näytöissä.

Arvioinnissa on huomattava, että kaikkea K3-tasolla edellytettävää osaamista (määrällistä tai/ja

laadullista) ei vaadita T1-tasolla. Näin ollen tutkinnon osasta on annettava opiskelijalle arvosana

aina, kun hän on saavuttanut vähintään T1-tasoisen osaamisen.

Arvioinnin oikaiseminen

Arviointiin tyytymättömän opiskelijan on hyvä ensin keskustella ja pyytää tarkennusta ja

perusteluita arvioinnin suorittaneelta opettajalta ja/tai työpaikkaohjaajalta. Jos opiskelija kuitenkin

on yhä tyytymätön arviointiin, hän voi toimia seuraavasti:

• Opintosuorituksen arviointiin tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti

oikaisua arvioinnin suorittaneelta opettajalta/opettajilta tai rehtorilta. Oikaisupyyntö on tehtävä 14

päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset ja

perusteet omalta kohdaltaan tietoonsa.

28

• Jos opiskelija on tyytymätön opettajien/rehtorin päätökseen, hän voi hakea tähän päätökseen

kirjallisesti oikaisua Keudan Ammattiosaamisen toimikunnalta 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on

saanut päätöksestä tiedon. Toimielin voi velvoittaa toimittamaan uuden arvioinnin.

Tutkintotodistuksen kirjoittaminen

Kun opiskelija on suorittanut näyttötodistuksen edellyttämät ammattiosaamisen näytöt sekä

päättötodistuksen edellyttämät tutkinnon osat, hänelle annetaan tutkintotodistus suoritetusta

tutkinnosta. Tutkintotodistus voidaan antaa myös opiskelijalle, jonka opinnoissa on noudatettu

erityisiä opetusjärjestelyjä.

Tutkintotodistus muodostuu kahdesta todistuksesta. Ammattiosaamisen näytöistä annetaan

erillinen näyttötodistus, jonka allekirjoittaa Keudan Ammattiosaamisen toimikunnan puheenjohtaja.

Päättötodistus sisältää ammatillisten tutkinnon osien lisäksi myös ammattitaitoa täydentävien

tutkinnon osien ja vapaasti valittavien tutkinnon osien arvosanat.

Tutkintotodistuksen liitteinä ovat opiskelijahallintojärjestelmästä tulostetut tarkennetut tiedot

opiskelijan opintosuorituksista ja ammattiosaamisen näytöistä. Opiskelijalle voidaan myös antaa

kansainväliseen käyttöön tarkoitettu liite, jossa kuvataan tutkinnon tuottama osaaminen. Keudan

ammattiopistossa toteutetaan yksilöllisiä teemoitettuja opintopolkuja, joiden suorittamisesta

voidaan antaa erillinen epävirallinen liite.

Erotodistus

Erotodistus annetaan opiskelijalle, joka eroaa kesken ammatillisen tutkinnon suorittamisen. Siihen

merkitään suoritetut opinnot (tutkinnon osat) ja ammattiosaamisen näytöt arvosanoineen.

Suoritettujen ammattiosaamisennäyttöjen osalta erotodistuksen allekirjoittaa toimielimen

puheenjohtaja.

Erotodistuksen liitteinä ovat opiskelijahallinto -järjestelmästä tulostetut tarkennetut tiedot opiskelijan

opintosuorituksista ja ammattiosaamisen näytöistä. Niiden avulla opiskelija voi osoittaa

osallistumisensa niihin tutkinnon osiin, joista hän ei vielä ole saanut lopullista koko tutkinnon osan

arvosanaa.

7. Opiskeluhuolto

Keudan ammattiopistossa opiskeluhuollon avulla tuetaan yhteisöllistä ja yksilöllistä hyvinvointia

sekä terveellisen ja turvallisen oppimisympäristön syntymistä. Tavoitteena on, että Keudan

ammattiopiston opiskelijat saavat opiskeluhuoltoon liittyviä palveluja siinä määrin, että oppiminen

mahdollistuu eri elämäntilanteissa mahdollisimman joustavasti. Opiskeluhuollollisten

toimenpiteiden avulla tuetaan oppimista sekä tunnistetaan, lievennetään ja ennalta ehkäistään

mahdollisimman varhain oppimisen esteitä, oppimisvaikeuksia ja opiskeluun liittyviä muita

ongelmia. Opiskeluhyvinvointia edistetään sekä yhteisöllisenä että yksilökohtaisena

opiskeluhuoltona. Painopisteenä pidämme ennaltaehkäisevää työtä. Opiskeluhyvinvoinnin palvelut

sisältävät niin Keudan ammattiopiston kuin oppilaitosten sijaintikuntienkin palveluja (kuraattori- ja

psykologipalvelut sekä opiskeluterveydenhuollon palvelut). Keudan ammattiopiston opiskelijoilla on

oikeus saada maksutta sellaiset opiskeluhyvinvoinnin palvelut, jotka koulutukseen osallistuminen

29

edellyttää. Keudan ammattiopistossa opiskeluhyvinvointia toteutetaan yhteistyössä opiskelijoiden,

heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa.

Yksilökohtainen opiskeluhuolto on opiskelijalle annettavaa tukea yhden tai useamman

opiskeluhuoltohenkilöstöön kuuluvan henkilön avulla. Kun asian käsittelyyn tarvitaan useampia

henkilöitä monialaisesta verkostosta, kootaan monialainen asiantuntijaryhmä. Asian käsittely

yksittäisen opiskelijan tueksi koottavassa monialaisessa asiantuntijaryhmässä perustuu

opiskelijan tai hänen huoltajansa suostumukseen. Opiskelijan yksilöidyllä kirjallisella

suostumuksella hänen asiansa käsittelyyn voi osallistua tarvittavia opiskeluhuollon yhteistyötahoja

taikka opiskelijan läheisiä.

Keudan ammattiopiston monialaisen opiskeluhuollon ohjausryhmän tehtävänä on vastata

koulutuksen järjestäjäkohtaisen opiskeluhuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä,

ohjauksesta ja arvioinnista. Tehtävänä on myös seurata opiskeluhuoltosuunnitelman ja

opetussuunnitelman yhteisen osan laatimista ja päivittämistä. Ohjausryhmän jäsenet on nimetty

seuraavista kunnista; Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen (kunnassa ei Keudan

koulutusyksiköitä), Sipoo ja Tuusula. Lisäksi ohjausryhmän jäseniä ovat Keudan ammattiopiston

johtoryhmän jäsenet.

Keudan ammattiopiston opiskeluhuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja

arvioinnista vastaa Keudan ammattiopiston monialainen opiskeluhuoltoryhmä (OHR). OHR:n

jäseniä ovat opiskelija, kuraattori, apulaisrehtori, terveydenhoitaja, psykologi, erityisopetuksesta

vastaava (ERVA) ja puheenjohtajana toimii opiskelija-asioiden päällikkö.

Keudan ammattiopiston koulutusyksiköiden (10 kpl) opiskeluhuollon suunnittelusta, kehittämisestä,

toteuttamisesta ja arvioinnista vastaa monialainen yksikkökohtainen hyvinvointiryhmä. Ryhmä

ei käsittele yksittäisten opiskelijoiden asioita, jotka kuuluvat monialaisesille asiantuntijaryhmille.

Yksikkökohtaista hyvinvointiryhmää johtaa koulutusyksikön apulaisrehtori. Ryhmät raportoivat

Keudan ammattiopiston monialaiselle opiskeluhuoltoryhmälle. Koulutusyksiköt tekevät vuosittain

omat toimintasuunnitelmansa yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttamisesta ja toiminnan

arvioinnista. Yksikkökohtaisen hyvinvointiryhmän jäsenet ovat terveydenhoitaja, kuraattori ,

psykologi, opiskelija, ryhmänohjaaja/opettaja, opinto-ohjaaja, erityisopetuksesta vastaava (ERVA)

ja puheenjohtajana toimii apulaisrehtori.

Keudan ammattiopistolla on opiskeluhuoltosuunnitelma, jonka on hyväksynyt Keski-Uudenmaan

koulutuskuntayhtymän yhtymähallitus. Suunnitelmasta löytyy

arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista,

oppilaitosyhteisön toimenpiteet yhteisöllisen opiskeluhuollon edistämiseksi ja tarvittavien

tukitoimien järjestämiseksi;

yhteistyön järjestäminen opiskelijoiden ja heidän perheidensä sekä oppilaitoksessa

työskentelevien ja muiden opiskelijoiden hyvinvointia tukevien tahojen kanssa;

toimenpiteet opiskeluhuoltosuunnitelman toteuttamiseksi ja seuraamiseksi (omavalvonta).

Lisäksi opiskeluhuoltosuunnitelman liitteenä on mm. suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi

väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä.

Opiskeluhuoltosuunnitelma löytyy Keudakermit.fi -opiskelijaintrasta.

30

7.1 Opinto-ohjaus

Opinto-ohjauksella edistetään opiskelijan yksilöllisten tavoitteiden toteutumista valinnaisuuden,

joustavuuden ja monimuotoisten opetusjärjestelyjen avulla. Opinto-ohjauksen järjestämisen

tavoitteena on edistää koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa. Tavoitteena

opinto-ohjauksessa ennen opintojen alkua on antaa realistista tietoa ammatillisen oppilaitoksen

opinnoista ja ammattien vaatimuksista mahdollisille hakijoille, huoltajille ja lähettäville tahoille.

Opiskelijavalintaa tekevien on hyvä saada opiskelun kannalta olennaista tietoa hakijoista

opiskelijavalinnan ja opiskelun suunnittelun pohjaksi. Hakeutumisvaiheessa yhteistyötä tehdään

huoltajien, peruskoulujen, lukioiden, työvoimahallinnon ja muiden sidosryhmien kanssa. Kattavan

tiedottamisen ja neuvonnan tavoitteena on ohjata nuoret sopivaan koulutukseen, ja samalla

vähentää riskiä syrjäytyä. Henkilökunnan apuna tiedottamisessa ovat koulutetut opiskeijatuutorit.

Opintojen alkaessa annettavan opinto-ohjauksen tavoitteena on perehdyttää uudet opiskelijat

ammatillisiin opintoihin ja opiskeluun. Lisäksi tavoitteena on vahvistaa tai selkeyttää ammatillista

suuntautumista ja tukea opiskelijaa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPSin) laatimisessa.

Ryhmänohjaaja keskustelee jokaisen ryhmänsä opiskelijan kanssa opintojen aloitusvaiheessa.

Keskustelussa laaditaan opiskelijalle henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS), jota

päivitetään säännöllisesti opintojen edetessä. Opiskelija sitoutetaan opiskeluun, kouluyhteisöön ja

opiskeluryhmään hyvän oppimisilmapiirin luomiseksi. Tässä vaiheessa aloitetaan ammatti-

identiteetin, itsetunnon ja oman kasvun ja kehityksen vahvistaminen työelämässä tapahtuvan

jatkuvan oppimisen pohjaksi. Tällä ehkäistään mm. alkuvaiheen keskeyttämistä.

Opintojen aikana annettavan opinto-ohjauksen tavoitteena on turvata opintojen sujuminen,

tukea ja edistää henkilökohtaista kehitystä sekä vahvistaa ammatillista kasvua. Myös

työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen aikana tavoitteena on ohjata ja tukea opiskelijaa

yksilölliset tarpeet ja edellytykset huomioiden. Opiskelijaa ohjataan suorittamaan opinnot

henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti itseohjautuvuutta tukien. Ohjauksen ja tuen

avulla ennaltaehkäistään opintojen viivästymistä tai keskeytymistä. Opiskelijat osallistuvat

oppilaitoksen kehittämistyöhön ja heitä kuullaan opiskelijoita koskevissa asioissa. Opiskelijoille

luodaan psyykkisesti ja fyysisesti turvallinen, viihtyisä sekä terveellinen opiskeluympäristö.

Opinto-ohjauksen tavoitteena on vahvistaa osaamista, tukea opintojen loppuunsaattamista sekä

siirtymistä työelämään tai jatko-opintoihin. Opintojen loppuvaiheessa jatketaan ammatti-

identiteetin, itsetunnon ja oman kasvun ja kehityksen vahvistaminen työelämässä tapahtuvan

jatkuvan oppimisen pohjaksi Opintojen loppuvaiheessa huolehditaan uraohjauksen

loppuunsaattamisesta. Jokainen opiskelija laatii itselleen jatkosuunnitelman työelämään tai jatko-

opintoihin pääsemiseksi.

Keudan ammattiopistolla on opinto-ohjaussuunnitelma. Suunnitelman tukena on käytetty

Opetushallituksen antamia hyvän ohjauksen kriteereitä ammatilliseen koulutukseen.

Ohjaussuunnitelma sisältää ohjauksen resursoinnin, henkilöstön pätevyyden, ohjauksen

monipuolisuuden, opiskelijoiden aktiivisuuden ja osallisuuden kuvauksen. Lisäksi suunnitelmassa

kuvataan vastuullisuuden tukemista ja ohjauksen yhteistyön edelleen kehittämisen tarpeita. Tasa-

arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma on Keudassa synkronoitu kehittämään ohjausta. Koulutuksen

ensimmäinen puolivuotta ja nivelvaiheet ovat tärkeitä painopisteitä ohjauksen onnistumisessa ja

siksi ne korostuvat myös suunnitelman sisällössä. Opinto-ohjaus koulutukseen ja tulevaisuuden

31

uravalintoihin ovat osa ohjaussuunnitelman kokonaisuutta. Opinto-ohjaussuunnitelma löytyy

Keudakermit.fi -sivustolta, jossa tiedotetaan myös ohjauspalveluista kokonaisuutenaan.

7.2 Erityisopetus

Erityisopetus on osa opetuksen toteuttamista ja erityisopetuksen asiantuntijat tekevät tiivistä

yhteistyötä opiskeluhuollon kanssa. Opiskelijalle tarjotaan tukea Keudan ammattiopiston

erityisopetuksen toteuttamista koskevan suunnitelman mukaisesti (löytyy Keuda Wikistä), jotta

opiskelut etenevät suunnitellusti. Keudassa on kaksi tuen tasoa: kaikille annettava tuki ja

erityisopiskelijoille annettava tuki. Kaikille annettavaa tukea voidaan antaa myös erityistä tukea

tarvitseville. Kaikille opiskelijoille annetaan oppimiseen tukea, jotta heitä voidaan auttaa

henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttamisessa (seurataan HOPSia). Tukea ja ohjausta annetaan

koko opiskeluajan puitteissa. Tuen antaminen ei ole päätösasia vaan osa jokaisen opettajan

päivittäisiä tehtäviä. Oppimisen tuki toteutuu tekemällä käytännössä omaa opetustehtäväänsä niin

hyvin ja monipuolisesti kuin osaa. Yksilöllisen tuen onnistumiseksi on suuri merkitys tuen tarpeen

varhaisella tunnistamisella ja yksilöllisesti kohdennetuilla tehtävillä.

Opiskelijalle, jolle opetuksen aikainen tuki tai tukiopetus ei riitä (esim. ollut pidemmällä

sairauslomalla tai muusta syystä pidempään pois), oppiminen etenee hitaammin kuin muilla tai

opinnot eivät etene (mutta HOJKS:in perusteita ei ole) voidaan kohdentaa suunnitellumpia ja

dokumentoidumpia tukitoimia (säännöllistä tukiopetusta, tehdä räätälöity lukujärjestys, ottaa

mukaan pienryhmään, samanaikaisopetusta, antaa lisäaikaa tehtäviin jne).

Jokaisessa Keudan yksikössä on ERVA, jonka puoleen voi kääntyä, jos havaitsee opiskelijalla

erityisen tuen tarvetta. ERVA toimii ryhmän-ohjaajien ja opettajien/ erityisopettajien tukena ohjaten

ja neuvoen erityisopetukseen liittyvissä asioissa. ERVA avustaa erityisen tuen tarpeen

tunnistamisessa ja erityisopetuspäätökseen liittyvissä valmisteluissa. ERVA osallistuu HOJKS:n

laatimiseen. Hän koordinoi, seuraa ja arvioi HOJKS-prosessia. ERVA myös kehittää

erityisopetuksen käytäntöjä yksikössään.

ERVA suunnittelee yhteistyössä opiskelijan, huoltajan ja opettajan kanssa erityistä tukea

tarvitsevan opiskelijan tukitoimia siirtymävaiheessa saadun informaation ja lähtötasotestien

perusteella. Sen jälkeen hän seuraa ja arvioi opiskelijalle HOJKS:iin kirjattujen tukitoimien

toteutumista. Tarvittaessa ERVA osallistuu opiskelijan opintojen mukautettujen tavoitteiden ja

arviointikriteerien laadintaan yhdessä ryhmänohjaajan tai sen aineen opettajan kanssa, jossa

erityistä tukea tarvitaan.

Erityistä tukea annetaan HOJKS-sopimuksen mukaan koko sen ajan, kun sopimus on voimassa.

Erityistä tukea annetaan kaikkeen opiskeluun liittyen (niin ammatilliset kuin yhteiset tutkinnon osat),

jos sille on perusteet (ryhmän mukana, pienryhmässä, yksilöllisesti). Aloite erityiselle tuelle voi

tulla opettajalta, nuorelta itseltään, huoltajalta tai opiskeluhuollon henkilöstöltä sekä testien tai

nivelvaihetietojen perusteella. Kun tarve erityisopetukselle on havaittu, tehdään asiasta virallinen

päätös. Ennen päätöstä asianosaisia on kuultava, ellei aloite ole tullut nuorelta itseltään tai hänen

huoltajaltaan. Päätöksen jälkeen opettajat, ryhmänohjaajat, erityisopettajat ja opiskeluhuoltoryhmä

suunnittelevat ja toimeenpanevat palvelu- ja tukitoimet. ERVA on keskeisessä roolissa HOJKS-

sopimusta tehtäessä nuoren ja kotiväen kanssa.

32

Erityisopetusta saavalla opiskelijalla on oikeus opiskelun edellyttämiin avustajapalveluihin, muihin

opiskelijahuollon palveluihin sekä erityisiin apuvälineisiin. Erityisopiskelijoille annettavassa tuessa

korostuu henkilökohtainen tuki, ohjaus ja monipuoliset opetusjärjestelyt. Tärkeitä ovat myös

henkilökohtainen työjärjestys/lukujärjestys, opiskeluajan ja työpäivien pituuden yksilöllistäminen,

opiskelun tavoitteiden ja arvioinnin toteuttamisen erityissuunnittelu, opiskelun tavoitteiden ja

arvioinnin mukauttaminen (jos on voimassa oleva päätös), työvaltainen tutkinnon suorittaminen,

ammattiosaamisen näytön erityisjärjestelyt (personoitu näyttö, lisäaikaa), ryhmäkohtaiset

tukimuodot, yksilöllinen opetusmateriaali, monipuoliset testausmenetelmät, työssäoppimisen

erityisjärjestelyt, työvaltainen tutkinnon ja/tai tutkinnon osan suorittaminen ja tuki siirtymävaiheessa

työelämään.

7.3 Kuraattoripalvelut

Sosiaalisten ongelmien tunnistaminen ja niihin puuttuminen on olennainen osa kuraattori-työtä.

Kuraattorityössä asiakkaiden tilanteita jäsentämällä lisätään heidän voimavarojaan ja etsitään

myönteisiä ratkaisuja. Opiskelijan opiskelu- ja elämäntilannetta tarkastellaan kokonaisvaltaisesti

sekä yksilö-, perhe- että opiskeluyhteisön tasolla. Asiakastyössä ensimmäisenä tehtävänä on

opiskelijan tilanteen kartoitus ja tuen tarpeen arviointi opiskelijan ikä ja kehitystaso huomioon

ottaen. Tavoitteena on opiskelijan ja perheen voimavarojen ja toisaalta heidän elämässään olevien

riskitekijöiden sekä oppilaan tasapainoisen kasvun ja kehityksen esteiden tunnistaminen. Kartoitus

ja arviointi tehdään yhteistyössä opiskelijan, perheen ja opettajan sekä tarvittaessa muun

tukiverkoston, esimerkiksi lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden kanssa. Yhteisesti sovitaan

tavoitteista, toimintatavoista ja vastuunjaosta. Kuraattorin tehtävänä on tukea opiskelijan

oppimistavoitteiden saavuttamista opiskelijan HOPS:n mukaisissa opinnoissa.

Alueellisen yhteistyön tavoitteena on edistää nuorten hyvinvointia, kehittää alueen palveluja sekä

ehkäistä sosiaalisten ongelmien syntymistä. Tärkeimpiä yhteistyökumppaneita ovat lastensuojelu,

nuorisopsykiatria, muu sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, poliisi, seurakunta sekä kolmas

sektori. Turvallisen arjen toteutumista ohjaavat osaltaan poissaoloihin, kiusaamis-, väkivalta-,

päihde- ja kriisitilanteisiin laaditut toimintamallit. Kuraattori osallistuu niiden laadintaan,

päivittämiseen ja käyttöön ottoon yksikössään.

7.4 Terveydenhoito

Terveydenhoitaja osallistuu opiskelijoiden terveydenhoidon ja terveyden edistämisen

asiantuntijana opiskeluhuollon toimintaan sekä oppilaitoksen sisäiseen ja ulkoiseen arviointiin. Hän

seuraa opiskelijoiden kasvua ja kehitystä sekä oppilaitosyhteisön hyvinvointia. Hän selvittelee

opiskelijoiden kanssa heidän ongelmiaan, tukee opiskelijoita ja heidän vanhempiaan.

Terveydenhoitaja vastaa opiskelijoiden vuosittaisista terveystarkastuksista yhteistyössä lääkärin

kanssa. Opiskeluterveydenhuollossa tehdään opiskelijakohtaisesta yhteistyöstä vanhempien ja

ryhmänohjaajien kanssa, opiskelijoiden ohjaamisesta tarvittaessa lääkärin tai muiden

asiantuntijoiden jatkotutkimuksiin sekä ensiavusta ja siihen liittyvästä hoitotyöstä koulussa.

33

Terveydenhoitajan tarkastus tehdään ensimmäisenä ja lääkärin tarkastus ensimmäisenä tai

toisena opiskeluvuonna. Tarkastuksessa on tavoitteena saada kokonaiskäsitys opiskelijan

terveydestä ja hyvinvoinnista sekä ohjata opiskelijaa tekemään terveyttä edistäviä valintoja.

Huomiota kiinnitetään opiskelijan elämäntilanteeseen, opiskelumotivaatioon ja terveysriskeihin.

Opiskelijan terveydentilaa arvioidaan erityisesti opinnoista selviytymisen kannalta. Terveyden

edistämisen lisäksi tarkastusten tavoitteena on tunnistaa erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat

varhain. Erityisen tuen tarvetta voivat aiheuttaa esimerkiksi nuoren krooninen sairaus,

mielenterveys- ja päihdeongelmat, kiusaaminen, oppimisvaikeudet, vanhempien sairaus,

vanhempien mielenterveys- ja päihdeongelmat, läheisväkivalta ja vaikeudet perheen tai nuoren

toimeentulossa. Tuen järjestämisessä tehdään yhteistyötä muun opiskeluhuollon, opettajien ja

hoitotahojen kanssa. Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö on myös tärkeä tuki nuoren

selviytymisessä. Yhteistyötä tehdään myös Keudan ammattiopiston eri yksiköiden välillä esim.

opiskelijan siirtyessä yksiköstä toiseen. Opiskeluterveydenhuoltoa toteutetaan yhteistyössä

opiskelijan ja hänen huoltajansa kanssa.

7.5 Psykologipalvelut

Tällä hetkellä Keudan ammattiopistossa rakennetaan psykologin palveluja yhteistyössä kuntien

kanssa. Tavoitteena on, että oppilaitoksessa työskentelevä psykologi tarkastelee ilmiöitä

psykologian viitekehyksestä yksilön, perheen, ryhmän, yhteisön ja organisaation näkökulmista.

Keudan ammattiopistossa psykologin tehtäviin sisältyy mielenterveyttä ja hyvinvointia sekä

oppimista ja opiskelua edistävää ja ongelmia ennalta ehkäisevää työtä. Lisäksi työhön sisältyy

ratkaisujen etsiminen ja tukitoimien järjestäminen todettujen ongelmien hoitamiseksi tai

korjaamiseksi. Psykologin työskentelyn tavoitteena on edistää opiskelijoiden psyykkistä ja

sosiaalista hyvinvointia yksilöinä ja yhteisön jäseninä sekä tukea oppimistavoitteiden

saavuttamista.

Käytännössä psykologin tehtävänkuva muodostuu laajasta kokonaisuudesta, johon kuuluu

asiakastyötä, konsultaatiota, oppilaitoksen hyvinvoinnin edistämistä sekä yhteistyötä kotien ja

erilaisten sidosryhmien kanssa. Psykologin yksilö- ja asiakastyö sisältää nuoren kehitykseen,

oppimiseen tai opiskeluun liittyvien kysymysten selvittelyn ja arvioinnin. Tähän kuuluu opiskelijan

psykologinen arviointi toimenpiteineen, joita ovat esimerkiksi neuvottelut oppilaitoksen henkilöstön

ja vanhempien kanssa, psykologiset tutkimukset (ml. psykologiset testit) ja lausuntojen laatiminen,

asiakastyöhön kuuluu myös opiskelijoiden yksilöllinen tuki ja ohjaus tunne-elämän kehitykseen,

sosiaaliseen vuorovaikutukseen tai oppimiseen liittyvissä pulmissa. Psykologi tarjoaa

konsultaatiota oppilaitoksen muulle henkilöstölle kuten rehtoreille, kuraattoreille, terveydenhoitajille

ja opettajille sekä oppilaitoksen ulkopuolisille yhteistyötahoille.

Psykologi osallistuu oman erityisalansa asiantuntijana hyvinvointi- ja opiskeluhuoltoryhmiin sekä

muuhun moniammatilliseen opiskeluhuollon yhteistyöhön, joka koskee joko yksittäistä opiskelijaa,

ryhmää tai koko oppilaitosyhteisöä. Psykologi osallistuu osaltaan yhteisön yhteisöllisen

toimintakulttuurin kehittämiseen sekä hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseen ja seuraamiseen

yhteisössä. Oppilaitoksen kriisityö edellyttää psykologista asiantuntijuutta ja osana työtään

psykologi tarjoaa psykososiaalista tukea kouluyhteisölle, ryhmille ja opiskelijoille. Psykologi

osallistuu opiskeluhuollon erilaisten toimintamallien (ku-ten opiskeluyhteisön turvallisuuteen liittyvät

suunnitelmat) kehittämiseen ja arviointiin sekä opetussuunnitelmatyöhön. Psykologi osallistuu

34

kodin ja oppilaitoksen välisen yhteistyön kehittämiseen niin yksittäisten opiskelijoiden, ryhmän kuin

oppilaitosyhteisön tasoilla. Psykologi tarjoaa tukea perheille nuoren kehitykseen, vanhemmuuteen

tai perheen ongelmatilanteisiin liittyvissä kysymyksissä. Tarpeen mukaan psykologi ohjaa

opiskelijan tai perheen oppilaitoksen ulkopuolisen tuen piiriin sekä tekee yhteistyötä opiskelijaa

tutkivien tai hoitavien tahojen kanssa. Psykologi tekee moniammatillista yhteistyötä niin

oppilaitosyhteisön sisällä kuin oppilaitoksen ulkopuolisten tahojen kanssa.

8. Opiskeluympäristö

8.1 Turvallisuus

Lain mukaan opiskelijalla on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön. Lähtökohtaisesti

turvallisuutta luo toimintaympäristö, johon opiskelijan ja henkilöstön jäsenten on mukava tulla, he

kokevat olonsa turvalliseksi ja tuntevat kuuluvansa yhteisöön ilman tunnetta uhatuksi, kiusatuksi tai

epätasa-arvoisesti kohdeltavaksi joutumisesta.

Keudan ammattiopiston järjestyssäännöissä on annettu ohjeita päivittäisen työskentelyn eri

tilanteita varten sekä määräyksiä, jotka koskevat tupakkatuotteita, päihteiden käyttöä ja huumeita.

Järjestyssääntöjen lisäksi on annettu toimipaikkakohtaisia järjestysmääräyksiä. Myös asuntoloihin

on laadittu tarkentavia ja täydentäviä järjestyssääntöjä.

Keudaan on laadittu päihteettömyysohjelma ja pelastussuunnitelma, joita tarkennetaan ja

päivitetään tarvittaessa. Jokaisella toimipaikalla on oma tarkennettu kriisitilanteiden

toimintamallinsa. Toimipaikoissa toimii kriisiryhmät, jotka kokoontuvat tarvittaessa, mutta kuitenkin

vähintään kerran lukuvuodessa.

Keudan kurinpito-ohjeessa on määritelty menettelytavat mm. opetusta häiritsevän opiskelijan

suhteen tai tilanteisiin, joissa opiskelijan turvallisuus kärsii toisen opiskelijan väkivaltaisen tai

uhkaavan käyttäytymisen vuoksi. Menettelytavoissa noudatetaan SORA-lainsäädäntöä.

8.2 Tasa-arvo opetuksessa ja opiskelijoiden tasa-arvoinen kohtelu

Syrjintä on kiellettyä sukupuolen tai muun henkilöön liittyvän syyn kuten iän, alkuperän, kielen,

uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tms. perusteella. Kiellettyä

syrjintää on myös henkilön asettaminen sukupuolen perusteella muita epäedullisempaan asemaan

muun muassa opiskelijavalinnoissa, opetusta järjestettäessä tai opintosuoritusten arvioinnissa.

Sukupuoleen perustuva häirintä ja ahdistelu ovat kiellettyjä. Sukupuolinen häirintä ja ahdistelu

määritellään yksipuoliseksi fyysiseksi tai sanalliseksi käyttäytymiseksi, joka on aina kohteelle

vastentahtoista tai ainakin ei-toivottua. Tehokas tapa lopettaa häirintä on kertoa siitä opiskelijana

ryhmänohjaajalle tai opiskelijahuoltohenkilöstölle.

35

Oppilaitoksen tulee eliminoida häirintä käytettävissään olevin keinoin. Oppilaitoksen menettely

katsotaan syrjinnäksi, jos se laiminlyö tämän velvollisuutensa. Hyvitysvastuu kohdistuu

oppilaitokseen tai opetusta järjestävään yhteisöön siinäkin tapauksessa, että häiritsijä on

yksittäinen opettaja tai opiskelija. Oppisopimuskoulutuksessa olevaan henkilöön sovelletaan

tietopuolisen opetuksen aikana toimipaikassa tapahtuvan syrjinnän kieltoja ja työpaikalla

annettavan koulutuksen aikana työsyrjinnän kieltoja koskevia säännöksiä.

Syrjintää epäilevällä on oikeus saada viipymättä kirjallinen selvitys oppilaitoksen menettelystä. Jos

kyseessä on opiskelijavalinta, selvityksestä on käytävä ilmi valintakriteerit. Opintosuoritusten

arviointia koskevasta selvityksestä on ilmettävä arvioinnin perusteet. Häirintää epäiltäessä

oppilaitoksen tehtävä on antaa selvitys siitä, mihin toimiin on ryhdytty häirinnän poistamiseksi.

8.3 Kiusaamisen vastainen toiminta

Kiusaamiseksi sanotaan vasta sellaista toimintaa, joka on toistuvaa ja tietoista pahan mielen

aiheuttamista yhdelle ja samalle henkilölle.

Kiusaamisen vastaisen suunnitelman on tarkoitus ohjata Keudan ammattiopiston oppilaitosten

toimintaa kiusaamis- ja häirintätilanteisiin puuttumisessa. Yhteisellä suunnitelmalla halutaan taata

opiskelijan oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön ja turvallinen työympäristö henkilökunnalle.

Suunnitelman tavoitteena on ongelmatilanteiden asianmukainen käsittely kaikissa toimipaikoissa

Jokainen opiskelija ja henkilökuntaan kuuluva on vastuussa omalla toiminnallaan ja esimerkillään

oppilaitoksen turvallisuudesta ja hyvinvointia edistävästä oppimis- ja työilmapiiristä.

Kiusaamisen vastainen toiminta prosessina:

36

8.4 Muu hyvinvointi

Keuda tarjoaa opiskelijoilleen myös ravitsemis- ja asumispalveluita. Keudan toimipaikoissa

opiskelijaravintoloiden toiminta on asiakaslähtöistä, taloudellista ja kokonaisvaltaista. Osa

opiskelijaravintoloista toimii myös oppimisympäristöinä. Tarkoitus on tuottaa positiivinen elämys

opiskelu- ja/tai työpäivän virkistykseksi. Ruokailutilanteissa huomioidaan hyvät käytöstavat, kansan

ravitsemukselliset tavoitteet sekä erilaisiin ruokakulttuureihin tutustuminen.

Keudalla on asuntolatoimintaa kahdessa yksiköissä. Asuntoloita varten on Keudan

järjestyssääntöjen lisäksi omat toimintaohjeet ja järjestyssäännöt. Tarkempia tietoja voi kysyä

suoraan asuntolapalveluita tarjoavista yksiköistä. Asuntolat ovat vain osin valvottuja, koska

kyseessä ei ole sisäoppilaitos. Oppilaitoksen vastuuvakuutus ei kata asuntolassa vietettyä aikaa.

Asuntopaikan saannissa ovat etusijalla pitkämatkalaiset ja hankalien kulkuyhteyksien päässä

asuvat opiskelijat. Asuntolassa asuminen on maksullista ja edellyttää lupaa asuntolanhoitajalta.

Koti- ja kouluyhteistyö

Kodin ja oppilaitoksen välisellä yhteistyöllä vahvistetaan opiskelun edellytyksiä sekä edistetään

opiskelijan terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Jos opiskelijan kieli- tai kulttuuritausta edellyttää

tukitoimia, tai opiskelija muuten tarvitsee erityistä tukea esim. arjenhallinnassa tai opiskelussa,

viedään koti-koulu -yhteistyötä eteenpäin moniammatillisten opiskelijahuoltoryhmien ohjauksella.

Osa opiskelijoista on täyttänyt 18 vuotta/ täyttää opintojen edetessä 18 vuotta, mikä otetaan

huomioon kodin ja oppilaitoksen yhteistyötä suunniteltaessa ja toteutettaessa. Huolenpitoa tukea

tarvitsevista opiskelijoista ei unohdeta, vaikka lähtökohtaisesti huomioidaan aikuistuvan nuoren ja

täysi-ikäisen opiskelijan itsenäisyys ja vastuullisuuden kehittyminen.

Ryhmänohjaaja on keskeinen yhdyshenkilö oppilaitoksen, opiskelijan ja hänen huoltajansa välillä.

Yhteistyön muotoja ovat esim. kotiväenillat, huoltajien ja opettajien väliset keskustelut, HOPS-

palaverit sekä erityisopiskelijoiden huoltajien kanssa pidettävät HOJKS-palaverit. Ryhmänohjaaja,

apulaisrehtori/koulutuspäällikkö ja opiskeluhuollon henkilöstö vastaavat kaikkiin opiskelijan

opiskeluun liittyviin kysymyksiin huoltajan niitä kysyessä ja ovat suoraan yhteydessä huoltajiin

tilanteen sitä vaatiessa.

Huoltajille annetaan tietoa opetussuunnitelmista ja opetuksen järjestämisestä kotiväenilloissa ja

mm. www.keuda.fi sekä www.keudakermit.fi nettisivujen kautta.

8.5 Yhteisöllisyyttä vahvistava toiminta

Ryhmäytyminen

Ryhmäytymisen tarkoitus on saada opiskelijat kiinnittymään opiskeluryhmään ja sitä kautta

vähentää koulutuksen keskeyttämistä. Tavoitteena on myös saada hyvin yhdessä toimivia ja

oppivia ryhmiä. Keudassa järjestetään aloittaville ryhmille erilaisia ja eripituisia ryhmäytymispäiviä.

Näitä päiviä järjestetään syksyisin uusille aloittaville ammattiopiston opiskelijoille ja tarvittaessa jo

pidemmälle opinnoissaan edenneille, jotka tarvitsevat erityistä kannustusta opintojen eteenpäin

viemiseksi.

37

Opiskelijakuntatoiminta

Keudassa toimii Keudan ammattiopiston opiskelijakunta KUOMA. KUOMA muodostuu Keudan

ammattiopiston eri yksiköiden opiskelijakunnista. Jokaisesta yksiköstä opiskelijat valitsevat

edustajansa Kuoman hallitukseen. Opiskelijakunnan tehtävänä on edistää opiskelijoiden

yhteistoimintaa järjestämällä muun muassa harrastus- ja kulttuuritoimintaa. Opiskelijakunta ottaa

kantaa ammattiopiston opetuksen kehittämiseen, tekee ehdotuksia ja antaa lausuntoja mm.

opetussuunnitelmista, opetusjärjestelyistä, oppimateriaalista, opetusväline-, kalusto- ja

kirjastohankinnoista. Jokaisessa yksikössä toimivan hyvinvointiryhmän jäsenenä toimii

opiskelijakunnan edustaja.

8.6 Kulttuuriperinnön ja arvopohjan vahvistaminen

Keudan arvopohja toteutuu sen oman toiminnan kautta. Jokaiseen ammattialaan ja opintoon

liittyvä arvopohja on esillä myös oppitunneilla. Luontevan ympäristön kulttuuriperinnön

vahvistamiselle tarjoaa mm. taide- ja kulttuuriopinnot. Taide- ja kulttuuriopinnoissa sekä useissa

valinnaisissa opinnoissa painotetaan Keski-Uudenmaan alueen sekä yksikön sijaintikunnan

kulttuurista ja taloudellista omaleimaisuutta. Kulttuuriperintöä käsitellään myös rakennetun

ympäristön ja luonnon, kirjoitetun ja puhutun kielen, tapojen sekä ajatus- ja käyttäytymismallien

kautta ammattiopiston kaikissa opinnoissa. Se on osa oppilaitosten arkista toimintaa ja näkyy

erilaisina teemapäivinä sekä eri vuodenaikoihin ja juhlapyhiin liittyvien perinteiden kautta.

Paikalliseen kulttuuriperintöön tutustutaan ryhmäytymispäivän, erillisten opintokäyntien ja

oppimistehtävien avulla.

38

LIITE 1:

SORA-lainsäädäntö

SORA-lainsäädäntö on lyhenne sanoista SOveltumattomuuden RAtkaisuja. Lainsäädännön

tavoitteena on parantaa turvallisuutta koulutuksessa ja työelämässä. Koulutuksen järjestäjällä on

lain myötä mahdollisuus puuttua soveltumattomuus- ja turvallisuuskysymyksiin. Lainsäädännöllä

edistetään potilas- ja asiakasturvallisuutta, alaikäisten turvallisuutta sekä opiskelijan itsensä ja

opiskelu- ja työyhteisön turvallisuutta. Säädöksissä turvataan myös opiskelijan oikeusturva.

SORA-lainsäädäntöön liittyvät rajoitukset otetaan huomioon tiedottamisessa jo markkinointi- ja

hakeutumisvaiheessa, jota opiskelija välttyy virheellisiltä opiskelupaikkavalinnoilta. Keudassa on

erillinen SORA-ohjeistus ja tiedottamiseen liittyviä käytäntöjä, joissa huomioidaan:

• toimintatavat, miten tutkintokohtaisista terveydentilan ja toimintakyvyn vaatimuksista ja muista

opintoihin liittyvistä edellytyksistä tiedotetaan opiskelijoiksi hakeutuville (L 951/2011, 27 a §)

• periaatteet, miten koulutuksen järjestäjä toimii opiskeluoikeuden peruuttamista,

opiskeluoikeuteen liittyvää tiedonsaantia ja opiskeluoikeuden palauttamista koskevissa asioissa

(L951/2011, 32 §, 32 a § ja 32 b §) valtioneuvoston asetuksen (1032/2011) mukaisten

koulutusalojen ja tutkintojen erityispiirteet huomioon ottaen, ja miten se ohjeistaa opiskeluoikeuden

peruuttamisesta ja palauttamisesta päättävän koulutuksen järjestäjän asettaman toimielimen

toimintaa ja päätöksentekoa sekä mahdollisesti muiden koulutuksen järjestäjien kanssa tehtävää

toimielinyhteistyötä (L 951/2011, 35 a §)

• toimintatavat, miten tiedotetaan opiskelijaksi hakeutuville koulutusaloista ja tutkinnoista, joissa

voidaan edellyttää rikosrekisteriotteen pyytämistä (L951/2011, 32 a § 4 mom) sekä ohjeet, miten ja

milloin opiskelija toimittaa rikosrekisteriotteen koulutuksen järjestäjälle nähtäväksi (L955/2011, 6 §)

• toimintatavat, miten ja milloin tiedotetaan opiskelijoille muutoksenhaun tekemisestä opiskelijan

oikeusturvalautakuntaan (L 956/2011) opiskeluoikeuden peruuttamista tai palauttamista

koskevissa asioissa valtioneuvoston asetuksessa (1032/2011, 16 §) määriteltyjen koulutusalojen

tutkinnoissa

SORA -säännöksiä sovelletaan vasta viimeisenä keinona erityisen vakavissa tilanteissa. kun muut

keinot eivät enää riitä. Soveltamisala on suppea ja rajattu. SORA -määräykset koskevat vain

SORA -aloja ja tiettyjä SORA -tutkintoja. SORA-lainsäädäntö koskee tutkintokohtaisia

terveydentilavaatimuksia ammatillisessa koulutuksessa, opiskeluoikeuden peruuttamista ja

palauttamista sekä huumausainetestausta ja kurinpitoa.

Keudan yhtymähallituksen päätöksellä ammattiosaamisen toimikunta vastaa SORA -toimielimen

roolissa opiskeluoikeuteen, määräaikaiseen erottamisen ja asuntolasta erottamiseen liittyvistä

asioista. Päätökset oppilaitoksesta erottamisesta määräajaksi tai asuntolasta erottamisesta

koskevat kaikkia Keudan opiskelijoita. Sen sijaan menettelyt, jotka liittyvät opiskelusta

pidättämiseen ja opiskeluoikeuden peruuttamiseen tai palauttamiseen, koskevat vain osaa

tutkinnoista (ns. SORA-alat ja SORA -tutkinnot).

Opiskelijaksi ei voida SORA-määräysten perusteella ottaa henkilöä, joka ei terveydentilaltaan tai

toimintakyvyltään kykene opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen SILLOIN

KUN opintoihin liittyy vaatimuksia, jotka koskevat alaikäisen turvallisuutta potilas- tai

asiakasturvallisuutta tai liikenneturvallisuutta.

39

Opiskelijan opiskelijaksi ottaminen on perusteltua hylätä, jos

- opintoihin liittyviä turvallisuusvaatimuksia ei voida täyttää

- estettä ei voida poistaa kohtuullisin keinoin

- hakeutumisvaiheen epäselvyyksiä epäillään (aikaisemmin tapahtuneen

opiskeluoikeuden peruuttamispäätöksen salaaminen ns. SORA-tutkinnoissa)

Terveyden/toimintakyvyn vaatimustaso ratkaistaan ainoastaan opintoihin ja työhön liittyvien

käytännön tehtävien turvallisen suorittamisen näkökulmasta. Soveltumattomuuden syitä tai

turvallisuutta alentavia tekijöitä ovat ALASTA RIIPPUEN mm.:

- toimintakyvyn alentuma huumaus- ja päihdeaineiden vakavan väärinkäytön

seurauksena

- psyykkiset sairaudet

- fyysiset sairaudet

- veriteitse tarttuva sairaus

Keudan ammattiopistossa on erillinen SORA-toimintaohje, josta voi lukea lisää tietoa.