Osa4 Viherlannoituskasvit ja rehunurmet muokattu.pptx ... · Microsoft PowerPoint - Osa4 Viherlannoituskasvit ja rehunurmet_muokattu.pptx [Vain luku] Author: prinne Created Date:

ViherlannoituskasvitRehunurmet

LUTUNELuomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke

Luomuviljelyn peruskurssi

ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Kuva: Kaija Hinkkanen

2

ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti3

Apilan hyödyt kasvustossa

• Typensidonta, hyvä esikasviarvo• Parantaa maan rakennetta ja

vesitaloutta• Nostaa varastoravinteita

syvemmältä ruokamultakerrokseen• Kilpailee rikkakasvien kanssa• Hyvä välikasvi esim. jatkuvassa

viljan viljelyssä (pienentää tauti- ja tuholaispainetta)

• Tasaa työhuippuja



Apilan kasvuolot• Valo

– Puna-apila on herkkä päivän pituuden muutoksille –lajikekohtaiset erot suuret

– Varsinkin kylminä ja sateisina kesinä apila häviää kilpailussa valosta heinäkasveille

• Vesi– 700 litraa/1 kg kuiva-ainetta– Syväjuurisena sietää kuivia kausia heinäkasveja

paremmin • Lämpöolot

– Apila viihtyy parhaiten 18 ºC keskilämpötilassa– Kasvu alkaa keväällä kun maa on +4–5 ºC– Rhizobium – bakteerien toiminta on vilkkainta,

kun lämpötila on 15–25 ºC

4


Maaperä ja pellon kuntoMaalaji• Hietamaat: vesitalous suosii apilaa• Hiesumaat: ravinnetalous hyvä, voi kuorettua

ja liettyä, joka aiheuttaa hapen puutetta apilan juuressa ja typensidonta häiriintyy, rouste

• Multa- ja turvemaat: apila häviää helposti jo ensimmäisen satovuoden jälkeen, keväällä lämpeneminen hidasta, happamia, roustevauriot, vesi vaivaa usein, vapauttavat typpeä runsaasti – alsikeapila viihtyy paremmin kuin puna-apila

5


Maaperä ja pellon kuntoMaan happamuus• Puna-apilan pH -vaatimus 6–7• Alle 5,5 pH:ssa typensidonta heikkenee

Jankko• Jos jankko on tiivistä, puna-apilan paalujuuren

kasvu estyy, jolloin jankon vesi- ja ravinnevarat jäävät hyödyntämättä

• Kun maan rakenne on kunnossa, puna-apilan juuristo ulottuu jopa 1,5 m syvyyteen

6


Maaperä ja pellon kuntoMaan vesitalous• Apila sietää huonosti korkeaa pohjavettä• Pellon pinnan muotoilu ja ojitus pitää olla

kunnossa, jotta apila viihtyy

Maan rakenne• Puna-apila parantaa maan rakennetta• Hyvärakenteinen maa kantaa raskaan

korjuukaluston ja vältetään tallaus-vauriot

7


Nurmen palkokasvipitoisuuden ja typensidonnan määrä eri satotasoilla

8

300

200

100

020 40 60 80 100

9

87654

Sidotun typen määräkg/ha

ka-satot/ha

Palkokasvipitoisuus prosentteina A. Granstedt, 1990.


1. Vuoden apilanurmi



Kuvat: Sari Hiltunen


Viherlannoitusnurmen hoito• Perustamisvuosi ns. ”nollavuosi”

– Jätetään viljan puinnin jälkeen kasvamaan• Tukiehtojen mukaan (v. 2014) lohko voidaan merkitä

viherlannoitusnurmeksi kaksi vuotta, saa korjattavan nurmen tuen

• Nurmivuosina niitot alkukesästä• Sadon korjaaminen mahdollista, ei suotavaa


Viherlannoituksen maahan muokkaus• Jos nurmen lopetuksen jälkeen tulee syysvilja,

vihermassa hajoaa nopeasti – Jos massa murskataan ennen kyntöä– Jos maa on lämmintä (pieneliötoiminta)

• Jos raskailla mailla kynnetään syvään, saattaa muodostua hapeton tila ja käymistuotteita, jotka hidastavat syysviljojen itämistä

• Suositus: muokkaus 2–3 viikkoa ennen kylvöä, raskailla mailla ei kynnetä massaa syvälle


Nurmen lopetus 1/2 Jos tilalla syysviljaa viljelyssä

– Toisena vuonna niitto/tarvittaessa sadonkorjuu normaaliin aikaan

– Nurmen rikkominen esim. kultivaattorilla

– Puolikesanto rikkakasveja kurittamaan

– Jos kynnetään, varmistetaan että rikkakasvien juurakot kuolleet (kuivuneet)

– Muokkauksissa maata murustettu, syysviljanjuuristo sitoo maa-aineksen


Nurmen lopetus 2/2Jos viherlannoitusnurmen jälkeen kevätviljaa

– Kyntö myöhään syksyllä etteivät ravinteet

huuhtoudu syksyn sateissa (rikkatilanne

kunnossa..)

– Kevätkyntö hyvä vaihtoehto siellä minne se sopii


LajikkeetViljelyarvoon vaikuttavat ominaisuudet• Satoisuus• Talvenkestävyys• Rehuarvo• Jälkikasvukyky• KasvurytmiKasviestrogeenit

Ilte > Betty > BjurseleApilamätäkestävyys

Bjursele ja Betty parhaat(MTT)

14


Puna-apila

• Erityisesti savimaille• Ei kestä tallausta(= 2 niiton kasvi) • Syvä paalujuuri• Useita lajikkeita



LajikkeetIlte (Jögeva)• Satoisa lajike etelässä• Talvenkestävyys keskinkertainen• Jälkikasvukyky hyvä• Satoisin ensimmäisessä niitossa• Myöhäinen• Siemenen saatavuus vaihtelee vuosittainSW Torun• Uusi ruotsalainen jaloste• Satoisa, hyvä talvenkestävyys• Hyvä jälkikasvukyky

16


LajikkeetBetty• Erittäin korkea etelässä• Talvenkestävä• Hyvä jälkikasvukyky• AikainenJesper• Suhteellisen satoisa etelässä• Kohtuullinen talvenkestävyys• Jälkikasvukyky keskinkertainen• Siemenen saatavuus heikentynyt

17


LajikkeetBjursele• Ruotsalainen paikalliskanta• Talvenkestävä• Huono jälkikasvukyky• Aikainen • On ollut eniten viljelty puna-apilaYngve• Tulee korvaamaan Bjurselea• Talvenkestävä• Satoisa, hyvä jälkikasvukyky

18


Alsikeapila

• Viihtyy puna-apilaa paremmin turve- ja multamailla

• Lisää viljelyvarmuutta vaihteleville lohkoille• Kestää tallausta puna-apilaa paremmin• Sopii laidunkasviksi• Kivennäismailla puna-apilaa aikaisempi • 10% alempi sato kuin puna-apilalla• Aikaisena soveltuu hyvin

täydennyskylvöön• Frida, Jõgeva

19


Valkoapila

• Rönsyävä kasvutapa, kestävä ja laadukas sato pitemmässäkin kierrossa

• Sopii laitumille ja sietää tallausta hyvin

• Uusia lajikkeita säilörehunurmiin: Jõgeva 4, Aber Herald, laitumiin Sonja, maatiaislajikkeita

20


Apila siemenseoksissa

• Seoksena heinäkasvien kanssa• Maalajit, suunnitellut satovuodet, sadon

käyttötarkoitus, kasvurytmi, talvehtimis-ominaisuudet, lajien keskinäinen kilpailu

• Apilan määrä siemenseoksissa:– 4 – 8 kg/ha = 15 – 25 paino-% seoksestaSiemenen ymppäys: siementen pintaan

istutetaan Rhizobium trifolii-typpibakteereita, jotka edistävät biologista typensidontaa, paras hyöty multamailla ja jos pH alhaalla, sadonlisä n. 10 % astiakokeissa

21


Apilapitoisen nurmen perustaminen• Onnistumisen ehdot: maan rakenne,

vesitalous, pH, ravinteet kunnossaKasvinvuorotus• Juurilahoa aiheuttavat sienet

lisääntyvät maassa, jossa apilaa viljellään jatkuvasti

• Jos apilamätätuhoja kasvustossa niin tarvitaan vähintään 3–4 välivuotta

• Optimikierto: 3–4 apilanurmea – 2–3 välikasvia (viljat rypsi, seoskasvusto)

22


Erilaisia eväitä emoille ja muillekin..

23


Rehunurmet


Perustaminen ja kierto• Kestorikkakasvit kuriin jo ennakolta, sänkimuokkaus• Kiertoon palkokasvittomia vuosia tautipaineen

pienentämiseksi• Ymppäys typensitojabakteerilla, varsinkin jos erikoisempi

palkokasvi tai apilaa ensimmäisen kerran lohkolla (saatavilla myös valmiiksi ympättyä siementä, lajispesifiset bakteerikannat)

• Kylvösyvyys pienimmän siemenen mukaan, apilat lähes pintaan – vuohenherne, mailaset 2 cm, täydennyskylvö tarpeen mukaan

• Suojakasviksi mieluiten aikaisin korjattava vilja, raiheinä tai kokoviljasäilörehu, tai perustaminen ilman suojakasvia

• Perustamislannoituksena karjanlanta takaa ravinteiden saantia satovuosina ja edistää talvehtimista

• Peruskalkitus tarvittaessa, kivijauheet ja hiven-ravinnetilanne

24


Kylvösyvyys 0,5–4,0 cm

(MTT)

25


Tuottoon vaikuttavat• Perustamisen onnistuminen, viihtyvä,

monipuolinen seos, odelman kasvukyky• Täydennyskylvö, rikkakasvien hallinta

• Haraukset, niitot• Ravinteiden riittävyys• Sadonkorjuun onnistuminen• Kun siirrytään luomutuotantoon:

normaalimäärällä kylvetty suojavilja vähentää riskiä, että apilanurmi kasvaa liikaa ja haittaa puintia

26


Apilapitoinen säilörehunurmi• Lehmien ja lampaiden tärkein rehu ja

valkuaislähde• Tavoite lypsylehmillä: D-arvo 68–70• Srv 13–16 %• 1. sadonkorjuu ennen juhannusta (timotei /

nurminata valtakasvina, apila syyssadossa)• Korjuuaika valitaan valtakasvin mukaan

27


Korjuun ajoittaminen1. niitto kun timotein varhaisimmat tähkät tulevat esiin

• Apila on tässä vaiheessa nupulla tai aloittelee kukintaa

• Artturin korjuuaika-palvelun seuraaminen!

Aikaisemmin apilanurmet korjattiin myöhemmin• sadon laatu heikkeni• Rikkakasvien määrä sadossa suurempi

2. sadon korjuuaika joustavampi, sulavuus ja valkuaispitoisuus säilyvät pidempään• Sänki 10–12 cm, varmistaa odelman kasvun ja

estää mullan joutumisen rehuun28


Korjuu• Apilanurmien kuivatusaika 1–2 vrk• Riittävä säilöntäaineen annostus, noin • 6–7 l/rehutn• Rehun kunnollinen tiivistäminen• Verkkoon kääritty paali kauttaaltaan tiukka,

narulla sidottuihin saattaa jäädä sisälle ilmataskuja, joista pilaantuminen alkaa

29


Yksivuotiset rehunurmet• Varmistamaan rehun riittävyyttä• Jos rikkakasvitilanne on vaikea: pikakesanto

jonka jälkeen 1-vuotinen vihantarehu

Vihantaherne on virnaa satoisampi ja rajoittaa hyvin rikkojen kasvua

• Lajikkeita Avrika, Timo ja Lisa, eivät sovi puitaviksi

Herne-vilja-säilörehu: korjataan paaliin

30


Vihantavilja ja kokoviljasäilörehu• sokeripitoisuus korkeampi kuin nurmisäilö-

rehulla• Raakavalkuaisen osuus 14–15 %• Sopii hyvin emolehmien ja hiehojen ruokintaan• Hyvää ”terveysrehua” myös lypsylehmille ja

sonneille

Kasvinviljelytila voi viljellä kotieläintilan rehuksi• Torjuu hyvin rikkoja


SeosesimerkkejäVihantavilja ja 1-vuotinen nurmi

• 90–110 kg /ha vihantahernettä• 50–70 kg kauraa, ohraa tai vehnää• 15 kg raiheinää, 2 kg persianapilaa ja 5 kg

monivuotisia heiniä (nurmi- tai ruokonata, timotei)• Ensimmäinen sadonkorjuu vähän ennen herneen

kukintaa ja/tai viljan alkaessa tähkiä, toinen kerta myöhemmin syksyllä

• Sopii hyvin lypsylehmille

32


Vihantavilja suojakasvina• 90–110 kg vihantahernettä• 50–70 kg kauraa (alle 15 % herneen määrästä)• + monivuotisen nurmen perustamiseen:

• 18–22 kg timoteitä ja nurmi- tai ruokonataa• 5–8 kg puna-, alsike- ja/tai valkoapilaa

• Kylvövuoden sato korjataan kerran herneen kukinnan alettua

• Emoille ja lihanaudoille

33


Rikkakasvien hallinta monivuotisissa nurmissa

• Rikkasiemenpankki pienenee nurmivuosina• Niitot vähentävät kestorikkoja• Niittojen ajoitus ja tiheys suunniteltava hyvin,

jotta nurmi pärjää kilpailussa.• Ensimmäisenä satovuonna: saunakukka,

savikka, pihatähtimö, kanankaali, pillike• Juolavehnä, hierakat, rönsyleinikki, voikukka,

nokkonen, lauha, puntarpää, lutukka monivuotisissa

34


Sänkimuokkaus• Pysäyttää juolavehnän

vahvistumisen• Idättää siemenet• Nopeuttaa olkien

hajoamista• Tehdään HETI

sadonkorjuun jälkeen!• Uudelleen, jos juola-

vehnässä 3 lehteä ennen sopivaa kyntöajankohtaa

• Riskinä syyssateet

35


Kestorikat nurmista• Nurmen päättämien ensimmäisen niiton jälkeen

puolikesantoon• Pinnan rikkominen siipiteräisellä kultivaattorilla

tai lautasmuokkaimella• Muokkaus aina kun kestorikat

kompensaatiovaiheessa tai hyödynnetään lämpimät aurinkoiset päivät kuivattamalla juurakoita pellon pinnalla.

• Kyntö, muokkaus ja pyydyskasvi

36


Valvatti ja ohdakeEnsimmäisen satovuoden niittorytmi: 1. 5.–15.6.2. 5.–15.7.3. elokuun loppuun mennessä

37


Täydennyskylvö• Ensimmäisen satovuoden keväällä harvat ja

aukkoiset kohdat• Tavoitteena on lisätä nurmen tiheyttä ja

apilapitoisuutta• Paras ajankohta huhtikuun puolivälistä toukokuun

alkuun• Nopeimmin kasvuun lähtevät: nadat, raiheinä,

alsikeapila• Haraus, vannaskylvökone, pintakylvö

– Tärkeää että siemen pääsee maakosketukseen

38


TäydennyskylvöistäMuualla Euroopassa nurmet ovat usein paljon pidempi-ikäisiä kuin meillä, täydennyskylvöjen avulla jopa yli 20 vuotta.

Meilläkin mahdollisuus lisätä nurmen ikää ja pitää se hyvässä sadontuottokunnossa

Nurmihavainnot: onko aukkoja? Talvituhoja?

Vanha kuollut nurmi pois ennen kylvöä (rikkaäes voi toimia myös haravana)

Laitumet usein aukkoisia – pelkkä haravointi tuottaa lisää satoa

39


Täydennyskylvö• Jos paljon kuloheinää, koottava ja ajettava pois• Voimakas haravointi tepsii myös pieniin

rikkakasveihin• Nurmi on niitettävä myös syksyllä jos aiotaan

täydennyskylvää keväällä

40


Kilpailukyky

KoiranheinäRaiheinätNurminataPuna-apilaAlsikeapila

TimoteiValkoapila

Niittynurmikka

Nurmikasvien kilpailukyky satovuosina

Lähde: Boström ym. 1995

41


Laidun• esim. Pohjanmaalla seoksessa

raiheinää 15 kg, koiranheinää, rainataa, alsikeapilaa 2 kg, valkoapilaa 2–4 kg, timoteitä, rehu- ja/tai sinimailasta

• Mukaan kauraa ja ruista varmistamaan nopeaa kasvuun lähtöä

• Täydennyskylvö, puhdistusniitot

42


Puhdistusniitot• Laitumien puhdistusniitot torjuvat siemenrikkojen

leviämistä ja juolavehnän vahvistumista hylkylaikuissa.

• Laidunnusvälinä 4 viikkoa sopiva• Kasvien tarpeen mukainen lannoitus• Jos nurmi perustetaan ilman suojaviljaa,

puhdistusniitot aikaisin keväällä tarpeen

43


Aluskasvit • Varmistavat sadonkorjuun märkänäkin syksynä• Aluskasvin juuristo sitoo ravinteet (esim. jos

levitetty lantaa)• Varjostavat ja vähentävät rikkakasveja• Aluskasvin voi laiduntaa (esim. italianraiheinä)• Vähentää liettymistä

44


Lampaat• Lampaiden valkuaisentarve voidaan tyydyttää

karkearehulla lähes kaikissa tuotantovaiheissa• Apila- ja palkokasvit säilörehussa

• Jos kevät kylmä ja apilan kasvuun lähtö heikko, voidaan tarvita valkuaistäydennystä• Puitu Herne, h-papu: syöttö kokonaisena, sopii

myös appeeseen

• Rypsirouhe käy kaikenikäisille

45


Lähteitä• Luomutilan valkuaiskasviopas• Juha-Antti Kotimäen esitykset/ProAgria• Ulla-Maija Leskisen esitykset, ProAgria

46

Documents

Osa4 Viherlannoituskasvit ja rehunurmet muokattu.pptx ... · Microsoft PowerPoint - Osa4 Viherlannoituskasvit ja rehunurmet_muokattu.pptx [Vain luku] Author: prinne Created Date: