Embed Size (px)
DESCRIPTION
Oppisopimuksen sidosryhmämedia
Citation preview
OSAAJAOppisopimuksen sidosryhmämedia 2/2011
Teemana nuorten oppisopimus
Antrei Hartikainen
Palkittu puutaitaja
s.7
2Osaaja 2011
Julkaisija:Suomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry
Päätoimittaja: Viinisalo Kari Helsingin kaupungin opetusvirasto, oppisopimustoimisto, Hämeentie 11, PL 3000, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI(09) 3108 6470, 050 566 [email protected]
Arvola Marianna Pirkanmaan oppisopimuskeskus Pinninkatu 45 A, 33100 TAMPERE050 329 [email protected]
Lahtinen Markku Helsingin seudun kauppakamari Kalevankatu 12, 00100 HELSINKI050 571 [email protected] Miettinen Asko Terijoentie 14, 02130 [email protected] Nurmela Sirpa Seinäjoen koulutuskuntayhtymäSedu Aikuiskoulutus, OppisopimuspalvelutFrami, Kampusranta 9 C60320 SEINÄJOKI040 868 [email protected]
Luoma-aho Anja Koulutuskeskus Salpaus, aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut Vipusenkatu 5, 15230 LAHTI050 526 5805 [email protected]
Laakso Vesa Turun oppisopimustoimistoYliopistonkatu 31, 20100 TURKU044 907 [email protected]
Vuorinen AnneKeski-Uudenmaan oppisopimuskeskusKultasepänkatu 5, 04250 KERAVA050 415 [email protected] Toimitus Leena Keskiaho Ulkoasu Markku Teräväinen Viestintätoimisto Mageena Vesijärvenkatu 38, 5 krs, 15140 LAHTI040 556 [email protected] Painopaikka: Ecapaino Oy LAHTI
Osaaja-lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa, toukokuussa ja marraskuussa.
Jakelu, tilaukset ja osoitteenmuutokset: Viestintätoimisto Mageena, (03) 783 4353, fax (03) 734 1949email: [email protected]
Painos 30 000 kpl
Oppisopimus myös NUORILLE sopiva koulutusmuoto...............................4
Läroavtalsutbildning lämpar sig även för UNGA...........................................5 LUKION rinnalla perustutkinto oppisopimuksella.........................................6
POLKU oppisopimukseen..........................................................................6
Kultaa ja KUNNIAA puutaiteilijalle............................................................. ..7
Kansainvälisessä VAIHDOSSA opitaan puolin ja toisin................................8
2 +1 UUDENLAINEN oppisopimus............................................................9
OPPISOPIMUSOPISKELU on vaativaa.................................................10
Oppisopimukseen TYÖHARJOITTELUN kautta......................................10
DOKUMENTTEJA uudenlaisella kerronnalla.............................................12
Kehittyvän oppisopimuksen konferenssi PEKINGISSÄ.............................13 Joensuu - ITSENÄINEN JA RIIPPUMATON oppisopimustoimisto..................................................................................14
Teoriatieto tukee ARJEN TYÖTÄ .............................................................15
TYÖTTÖMYYS poikki ammattitutkinnolla.................................................15
OPPISOPIMUSVIIKOSTA muodostui jo perinne...................................16
PUHEENJOHTAJAN palsta.....................................................................17
Studier på GRÄSROTSNIVÅ .................................................... ..............18
Oppia RUOHONJUURITASOLLA..........................................................19
PIRKANMAA palkitsi.............. .................................................................20
NUORTEN työllistämistä oppisopimuksella tuetaan ................................20
TIETOA oppisopimuksesta.......................................................................22
Janne Louhelainen opiskelee Teatteri Ju-kossa oppisopimuksella. Työpaikkakouluttajana toimii hallintojohtaja Jaska Teuri.
3Osaaja 2011
OSAAJA 2/2011
3
Oppisopimusterveisin Kari Viinisalo
Tämän lehden teemana ovat nuoret. Aihe on tärkeä. Suomessa oppisopimuskoulutus on painottunut ai-kuiskoulutukseen, mikä on kansainvälisesti tarkastel-tuna poikkeuksellista.
Valtiontalouden tarkastusvirasto selvitti1990-luvun lopulla oppisopimuskoulutuksen tavoitteita, strategi-aa, rahoitusta ja tuloksia (tarkastuskertomus 2/2000).
ajatuksesta, että oppisopimuskoulutus sopii vain sellai-sille nuorille, jotka eivät syystä tai toisesta pärjää kou-lussa. Todellisuudessa oppisopimuskoulutus on hyvin vaativa koulutuksen muoto. Se edellyttää nuorelta ky-kyä sopeutua työyhteisöön ja sen sääntöihin. Palkitse-vaa on tehdä tuottavaa hyödyllistä työtä ja päästä so-veltamaan oppimaansa välittömästi käytäntöön. Eri
Nuoria oppisopimuskoulutukseen?
Olisi päästävä irti siitä ajatuk-sesta, että oppiso-pimuskoulutus sopii vain sellaisille nuoril-le, jotka eivät syystä tai toisesta pärjää koulussa.
Mielenkiintoinen on havainto, että oppi-sopimuskoulutukselle sen eri kehitysvai-heissa asetetut tavoitteet on yleensä asetet-tu opetushallinnon ulkopuolelta. Tarkas-tuskertomuksen mukaan oppisopimus-koulutus asemoitiin 1990-luvun puolivä-liin asti marginaaliseksi koulutusmuodok-si. Oppilaitosmuotoisen koulutuksen ra-kentaminen ja kehittäminen nähtiin täy-sin keskeiseksi ammatillisessa koulutuk-sessa.
Tämän jälkeen tilanne muuttui muodollisesti. Hal-lituksen työllisyysohjelmaan sekä koulutuksen ja tut-kimuksen kehittämisohjelmaan asetettiin tavoite, että vuoteen 1999 mennessä oppisopimuskoulutuksen osuus on 20 prosenttia toisen asteen tutkintoon johta-van koulutuksen aloituspaikoista. Tavoitteen saavutta-miseen ei kuitenkaan asetettu mitään toimeenpano-ohjelmaa tai edes seurantaa! Tavoitteesta myös luovut-tiin vähin erin eri syistä.
Tarkastusviraston raportin mukaan edellä esitetty 20 prosentin tavoite olisi välttämätön, jos oppisopimus-koulutusta halutaan todella kehittää oppilaitoskoulu-tuksen rinnalla vaihtoehtoisena nuorten koulutus-väylänä. Siinä todetaan myös, että oppisopimuskou-lutusta tulisi suunnitella kuntatasolla rinnakkaisena lukio- ja oppilaitoskoulutuksen kanssa.
Tämä Osaaja-lehti haluaa vahvistaa konkreettisin esimerkein näkemystä, että osalle nuoria oppisopimus-koulutus on hyvä vaihtoehto. Olisi päästävä irti siitä
ikäpolvista koostuvat työyhteisöt ovat myös moni-ilmeisiä ja todennäköisesti luovempia.
Tämän lehden sivuilta voi lukea Koskisen Oy:n ja Kärkölän koulun yhdessä toteutta-masta oppisopimuslukiosta. Siitä on saatu erinomaisia kokemuksia puolin ja toisin. Tärkeää nivelvaiheen oppisopimuskoulutusta edustavat Helsingissä toteutettu joustavan perusopetuksen ja Oma-uran kasvatusfiloso-fiaan perustuva Oppari-hanke sekä Pirkan-maan niin sanottu 2+1 malli.
Oppisopimuskoulutuksen kehittämisen kannalta on tärkeää tiivistää yhteistyötä työhallinnon kanssa. Op-pisopimus on työsuhde ja siksi olisi luontevaa, että työ- ja elinkeinotoimistot välittävät näkyvästi oppisopimus-työpaikkoja.
Nyt olisi opetushallin-nolla oiva tilaisuus huo-lehtia siitä, että oppisopi-muskoulutukselle asete-taan nuorten ja aikuisten koulutuksen osalta sel-keät tavoitteet ja nii-hin liittyvät toimeen-pano-ohjelmat. Ta-voitteiden toteutu-mista tulisi myös seurata ja palkita.
4Osaaja 2011
Osaaja -lehden päätoimittaja Kari Viini-salo ja Keski-Uudenmaan oppisopimus-keskuksen johtaja Anne Vuorinen keskus-telivat eduskunnassa sivistysvaliokunnan puheenjohtajan Raija Vahasalon kanssa oppisopimuskoulutuksesta. Vahasalo on peruskoulun rehtori ja toimii toista kautta sivistysvaliokunnan puheenjohtajana.
Vahasalo: Lasten ja nuorten syrjäyty-minen on tärkeimpiä kysymyksiä, mihin meidän pitää puuttua. Viime kaudella si-vistysvaliokunta perehtyi lasten ja nuor-ten syrjäytymiseen ja teki 11-kohtaisen, konkreettisen toimenpidelistan, josta osia on uudessa hallitusohjelmassa, muun mu-assa se, että jokaisella nuorella pitäisi olla paikka peruskoulun päättymisen jälkeen. Se on kova tavoite, jonka saavuttamiseksi pitää olla välineet, joista oppisopimus on yksi. Oppisopimusta on pidetty enem-män aikuispuolen koulutusmuotona, mutta sitä pitää kehittää niin että se sopii myös nuorille.
Oppisopimus hallitusohjelmassaViinisalo: Oppisopimuspaikkojen saami-sessa peruskoulusta tuleville nuorille keskei-nen ongelma on se, että nämä nuoret eivät saa palkkatukea. Olemme ehdottaneet, että nämä nuoret pitäisi rinnastaa erityistä ohja-usta tarvitseviin opiskelijoihin (ns. hoijks-opiskelijat). Silloin saisimme puolitoista kertaisen yksikköhinnan ja voisimme mak-saa työnantajalle parempaa koulutuskor-vausta ainakin aluksi, kun nuori vaatii pal-jon ohjausta. Pitäisin edelleen hyvänä sitä 90-luvulla valtiovallan suunnitelmissa ol-lutta tavoitetta, että 20 prosenttia ammatil-lisen koulutuksen aloittavista nuorista pää-sisi oppisopimuskoulutukseen.
Vahasalo: Oppisopimus on mainittu hallitusohjelmassa monessa kohdassa ja eri-tyisesti nuorten koulutusmuotona. Oppiso-pimusta pitää vahvistaa ja tehostaa. Tulevai-suudessa oppisopimuksen merkitys kasvaa. Sen eteen tehdään nyt työtä. Olen suunni-tellut, että valiokunta ottaisi oppisopimuk-sen erilliseen seurantaan ja kuulisimme säännöllisesti, missä mennään.
Oppisopimus on työelämälähtöisin keino
opiskella ammatti. Syrjäytymisuhan alla olevat nuoret, joille oppilaitos ei sovi, voivat työssä kokea onnistumisen elämyksiä. Op-pisopimus on haasteellinen. Se vaatii opis-kelijalta paljon muun muassa itsenäisyyttä ja elämän hallintaa. Yksi keskeinen kysymys on, mistä löytää yrityksiä, jotka osaavat oh-jata nuorta, sillä pk-yrityksillä ei ole aina re-sursseja irroittaa ihmistä neuvomaan.
Vuorinen: Meidän tehtävämme on var-mistaa, että kouluttava yritys osaa ohjata. Se on yksi laatutekijä. Toisaalta työpaikko-jen välitys kuuluu te-toimistoille. Oppiso-pimuskoulutuksen asiantuntemus ja työn-välityksen osaaminen pitäisi yhdistää niin, että voisimme tehostaa oppisopimuskoulu-tuspaikkojen välitystä.
Viinisalo: Olemme esittäneet Omnian kanssa alueellista kokeilua, jossa työvoima-hallinto välittäisi oppisopimuspaikkoja.
Meillä on tietty osa syrjäytymisvaarassa ole-via nuoria, jotka voisivat käyttää oppisopi-muskoulutusta hyväksi.
Tarvitaan ajatusmallien muuttamistaVahasalo: Opinto-ohjaajat ovat myös avainhenkilöitä. Heidän lukumääräänsä on lisätty ja rahaa kohdennettu koulutuk-seen.
Vuorinen: Hallitusohjelmassa voitaisiin miettiä myös lisäkoulutuksen rahoitus-pohjaa. Jos voisimme maksaa työnantajille enemmän koulutuskorvausta, pk-yritykset kouluttaisvat enemmän henkilöstöään.
Vahasalo: Rahoituspohjaan otetaan kantaa samalla kun koko ammatillista koulutusta uudistetaan tällä vaalikaudella.
Vuorinen: Nuorten, maahanmuuttajien ja syrjäytymisvaarassa olevien ryhmien ase-
Raija Vahasalo, Kari Viinisalo ja Anne Vuorinen.
Oppisopimus myös nuorille sopiva koulutusmuoto
5Osaaja 2011
maa parantaisi se, että he voisivat suorittaa osatutkintoja. Jos suorittaa moduleita tut-kinnosta, rahoitus on niin pieni, ettei se rii-tä. Jos moduleita voisi suorittaa koko-naisyksikköhinnalla, saisimme opiskelijoik-si sellaisia henkilöitä, joiden on vaikeaa asennoitua siihen, että pitää opiskella kol-me vuotta.
Vahasalo: Oppisopimus on nopeasti työ-elämän uusiin tarpeisiin vastaava koulutus, jonka kaikkia mahdollisuuksia ei vielä ole
oivallettu. Meillä on pitkät perin-teet oppilai-tosmuotoi-sesta koulu-tuksesta, jos-sa on koros-tettu seiniä. Tarvitaan ajatusmalli-en muutta-mista.
Olen saa-nut yrityksis-tä palautetta, että amma-
tillisista oppilaitoksista tulevilla nuorilla ei usein ole riittävää ammattitaitoa, vaan yri-tyksen pitää kouluttaa lisää. Voisiko tässä käyttää oppisopimusta?
Viinisalo: Suomessa pitäisi kehittää 2+1 -mallia, jossa ammattikoulussa ollaan 2 vuotta ja sitten siirrytään oppisopimukseen.
Vuorinen: Opettajien työelämätunte-musta tulee jatkuvasta ylläpitää ja kehit-tää. Se on suuri haaste. Ammatillisen kou-lutuksen perusedellytys pitää olla se, että jokainen opettaja on tiiviissä yhteydessä työelämään.
Viinisalo: Myös nuorten oppisopimus-opiskelijoiden palkkauskysymys pitäisi selvittää. Suomen Yrittäjien puheenjohta-ja Simolinna on esittänyt, että nuorelle maksettaisiin pienempää palkkaa, mutta veroprosentti olisi vastaavasti pienempi. Näin työnantajan kulut olisivat pienem-mät, mutta nuoren käteen jäävä palkka ei olisi kohtuuttoman pieni.
Vahasalo: On totta, että pitää löytää ta-loudellisia kannustuksia.
Vuorinen: Ja tähän loppuun vielä hen-kilökohtainen kysymys: Mitä teet vapaa-aikanasi?
Vahasalo: Harrastan ruoanlaittoa, ko-keilen uusia reseptejä ja kutsun ystäviä syömään. Harrastan myös kaikenlaista lii-kuntaa. n
.... 21
”Oppisopimus on työelämälähtöisin tapa opiskella ja erinomainen vaihtoehto. Oppisopi-muksella voi opiskella kaikkia ammatillisia aloja ja se soveltuu esimerkillisesti mm. yrittäjien opiskeluun. Oppisopimusta kannat-taa kehittää jatkuvasti eteenpäin ja laatua ja vaikuttavuutta lisätä.”
Kari Viinisalo, chefredaktör för tid-ningen Osaaja, och Anne Vuorinen, di-rektör för Mellersta Nylands läroavtals-central, diskuterade om läroavtalsutbild-ningen i riksdagen med bildningsutskot-tets ordförande Raija Vahasalo. Vaha-salo är grundskolerektor och detta är hennes andra fyraårsperiod som ut-skottsordförande.
Vahasalo: Utslagningen bland barn och unga hör till våra viktigaste fokus-områden. Under förra perioden koncen-trerade sig bildningsutskottet på denna fråga och sammansatte en konkret åt-gärdslista med 11 punkter. En del punk-ter ingår i det nya regeringsprogrammet, bland annat målet att alla ungdomar ska garanteras en utbildningsplats efter slut-förd grundläggande utbildning. Det är ett hårt mål som kräver effektiva verk-tyg, såsom läroavtal. Läroavtalsutbild-ningen har betraktats främst som en ut-bildningsform för vuxna, men den bör utvecklas så att den lämpar sig även för unga.
Läroavtal i regeringsprogrammetViinisalo: Ett centralt problem för ung-domar som söker en läroavtalsplats di-rekt efter den grundläggande utbild-ningen är att de inte får något lönestöd. Vi har föreslagit att dessa ungdomar borde jämställas med studerande som behöver en individuell plan för hur un-dervisningen ska ordnas (IP-studeran-de). På så vis kunde vi få ett 1,5-faldigt pris per enhet och kunde betala bättre utbildningsersättning till arbetsgivaren åtminstone i början, när personen behö-ver mycket handledning. Jag anser fort-farande att det mål som staten planerade på 1990-talet vore bra, nämligen att 20 procent av alla unga som inleder yrkes-utbildning ska garanteras en läroavtals-plats.
Vahasalo: Läroavtalsutbildningen nämns i många punkter i regeringspro-grammet framför allt som en utbildnings-form för unga. Det är en utbildningsform som bör stödas och effektiveras. Läroavtal
kommer att få en allt större vikt i framti-den. Vi arbetar för det just nu. Jag planerar att organisera en särskild uppföljning av lä-get på läroavtalsfronten så att utskottet får regelbunden information om vad som hän-der.
Läroavtal är den mest arbetslivsoriente-rade yrkesutbildningsmetoden vi har. Ungdomar som riskerar att bli utslagna och som inte kan eller vill studera vid en läroanstalt kan i stället klara sig bra på en arbetsplats. Läroavtal är ändå en utma-nande utbildningsform. Det kräver en hel del av den studerande, bland annat själv-ständighet och livsbalans. En nyckelfråga är var man ska hitta företag som kan handleda de unga studerande, eftersom små och medelstora företag sällan kan fri-göra personalresurser och erbjuda en läro-avtalshandledare.
Vuorinen: Det är vår uppgift att säker-ställa att det företag som ingår läroavtal faktiskt förmår handleda den studerande. Det är en kvalitetsfaktor. Å andra sidan hör det till arbets- och näringsbyråerna att förmedla arbetsplatser. Det gäller att slå ihop kompetensen hos läroavtalsutbild-ningsexperterna och arbetsförmedlarna så att förmedlingen av läroavtalsplatser kan effektiviseras.
Viinisalo: Vi har föreslagit ett regionalt experiment med Omnia där läroavtals-platserna förmedlas av arbetskraftsförvalt-ningen. Det finns en del ungdomar som riskerar att bli utslagna och som kan ha nytta av läroavtalsutbildningen för att ta sig vidare i livet.
Nya tankemodeller behövsVahasalo: Studiehandledarna står också
i nyckelposition när det gäller läroavtal. Antalet studiehandledartjänster har utö-kats och medel riktats till denna utbild-ningsform.
Läroavtalsutbildning lämpar sig även för unga
6Osaaja 2011
nsimmäiset kahden tutkinnon suo-rittajat kirjoittivat ylioppilaaksi ke-väällä. Seitsemästä aloittaneesta viisi
Lukion rinnalla perustutkinto oppisopimuksella
Polku oppisopimukseenKoulutuspolun rakentaminen yhdessä nuoren kanssa on yksi tapa auttaa koulutuksellisesti syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta oppisopi-muskoulutukseen.
oulutuspolun rakentaminen pitää aloittaa jo edelli-sen vuoden aikana, sanoo Helsingissä Alppilan ylä-asteella joustavan perusopetuksen ryhmää aiemmin
Kärkölän lukiossa oppilailla on ollut vuodesta 2008 mahdolli-suus suorittaa lukio-opintojen ohella myös puualan perustut-kinto. Oppisopimustyönantaja-na toimii Koskisen Oy.
Esai valkolakin, yksi kirjoittaa syksyllä ja yksi keskeytti.
– Nuoret edistyivät opinnoissaan odo-tettua nopeammin. Aluksi lyhensimme aikaa neljästä vuodesta kolmeen ja puo-leen vuoteen, mutta viimeisenä keväänä huomasimme, että opinnot ehditään puristaa kolmessa vuodessa, rehtori Ari Korhonen kertoo.
Koskisen Oy sitoutui tarjoamaan po-jille työpaikan vuodeksi lukion jälkeen, jotta heillä on aikaa saada perustutkinto suoritettua, mutta kesään mennessä
Ensimmäiset kaksoistutkinnon suo-rittaneet opiskelijat valmistuivat tänä keväänä.
kaikki kuusi olivat jo suorittaneet perus-tutkinnon.
Työtä ja opiskeluaOppisopimuskoulutukseen kuuluva työ-
”Kopettanut Petri Hänninen, joka nyt ohjaa ja tukee oppisopi-muskoulutukseen päässeitä nuoria Oppari-hankkeen puitteissa.
Hanke tähtää nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittämiseen.– Joustava perusopetus tarjoaa toisenlaisen tavan suorittaa
peruskoulun viimeiset vuodet. Se sopii nuorille, joiden koh-dalla perinteinen pulpettiopetus ei toimi. Siinä nuori huomi-oidaan kokonaisvaltaisesti ja oppimista viedään koulun ulko-puolelle, erityisesti työpaikoille.
– Nuorilla on joskus epärealistinen kuva oppisopimuskoulu-tuksesta. He saattavat kuvitella esimerkiksi, että se on vain työ-paikalla tapahtuvaa oppimista. Siksi on tärkeää tehdä heille hyvissä ajoin selväksi, mihin he sitoutuvat oppisopimuskoulu-
Rehtori Ari Korhonen on kehittänyt verkko-opiskelua helpottaakseen lukio-opiskelua työssä oppimisen aikana.
Petri Hänninen tukee ja ohjaa oppisopimuskoulutukseen päässeitä nuoria.
n Teksti Leena Keskiaho Kuvat Markku Teräväinen
n Teksti Leena Keskiaho Kuva Markku Teräväinen
7Osaaja 2011
Kultaa ja kunniaa PUUTAITEILIJALLE
Nikarilla on syytä olla ylpeä oppisopimuskoulutuksestaan; kultaa Taitaja-kisoissa ja vuoden oppisopimusopiskelija sekä Vuoden oppisopimuskouluttaja Länsi-Uudellamaalla samasta yrityksestä.
Antrei Hartikainen kuvassa keskellä, vasemmalla työpaikkaohjaajana toimiva puuseppämestari Tommi Alatalo ja Nikarin toimitusjohtaja Johanna Vuorio. Oikealla puolella koulutustarkastaja Michaela Berg ja johtava koulutustar-kastaja Timo Lehtinen Länsi-Uuden-maan oppisopimuskeskus Luksiasta.
ntrei Hartikainen valmistui ar-tesaanipuusepäksi vuonna 2010. Fiskarsissa toimiva Nikari val-
Länsi-Uudenmaan oppisopimuskeskuk-sen johtaja Timo Lehtinen ilmaisi toi-miston halukkuuden olla yhtenä tukijana MM-kisavalmennuksessa. n
paikalla oppiminen tapahtui siten, että neljä ensimmäistä jaksoa vuosittain ku-lui lukiossa ja viides jakso ja suurin osa kesästä yrityksessä.
– Nuoret ovat olleet tyytyväisiä siihen, että heillä on ollut varma kesätyöpaikka, josta on maksettu hyvää palkkaa. Mo-nella nuorella on myös ollut halu tehdä jotain käsillään. Työ on tasapainottanut hyvin teoreettista lukiota, kun on voinut käydä töissä ja oppia samalla ammatillis-ta puolta, Korhonen kertoo.
Koulu on tukenut opiskelua muun muassa lisäämällä verkkokurssien mää-rää.
– Kun pojat ovat olleet työssä oppi-massa, he ovat voineet tehdä opintoja verkon kautta itselle sopivana aikana.
Kokemukset oppisopimusopiskelusta ovat olleet niin hyviä, että Kärkölän lu-kiossa on aloittanut joka syksy uusi ryh-mä. Jopa yksi tyttö on uskaltautunut mukaan.
– Käymme syksyllä koko ikäluokan kanssa Koskisen Oy:ssä katsomassa mil-laisia tehtäviä siellä tehdään, jotta odo-tukset ovat realistiset, Ari Korhonen kertoo.n Atuksessa, Petri Hänninen sanoo.
Kriittinen nivelvaiheKoulutuskentässä tehdään paljon työtä, jotta nuoren siirtyminen peruskoulusta ammatilliseen koulutukseen tapahtuisi sujuvasti ilman kriittisiä välivuosia. Jous-tavan perusopetuksen lisäksi nuorille on tarjolla nivelvaiheeseen muun muassa kymppiluokka, ammattistartti ja työpajat. Oppari-hankkeessa pyritään näiden aika-na tunnistamaan nuoret, jotka motivoitu-vat oppisopimusopiskelusta ja löytämään heille oppisopimuskoulutuspaikka.
– Ensimmäisen vuoden aikana ohjaan nuoria tiiviimmin työpaikalla. Joka kol-mas viikko meillä on yhteinen kokoon-tuminen. Päivän aikana jaetaan koke-muksia ja hiotaan työelämävalmiuksia, Petri Hänninen sanoo. Myös työpaikka-kouluttajat saavat ohjausta ja koulutusta tehtäväänsä. n
Lisätietoa: www.facebook.com/oppari
mistaa juuri sellaisia huonekaluja, joita Antrei eli Anttu halusi oppia tekemään; kansainvälisesti arvostettuja, huippulaa-tuisia design-tuotteita. Antulla oli on-nea, kun hän pääsi yritykseen, sillä sinne hakeudutaan harjoittelemaan jopa Japa-nista asti ja haastatteluun tullaan omalla kustannuksella.
Nikarin maine ja monet maailmalla palkitut muotoilutuotteet houkuttelivat Antrein kysymään oppisopimuspaikkaa Nikarista.
– Suoritan puusepänalan ammattitut-kintoa, johon tietopuolisen koulutuksen järjestää Koulutuskeskus Salpaus Lah-dessa, Antrei kertoo.
Lahdessa valmennetaan myös puualan kilpailijoita ammattitaitokisoihin. Antrei Hartikainen sanoo harkitsevansa osallis-tumista Leipzigissä Saksassa vuonna 2013 pidettäviin Ammattitaidon MM-kilpai-luihin. Yrityksen nykyinen omistaja Jo-hanna Vuorio tukee Antrein osallistu-mista. Palkintojenjakotilaisuudessa myös
Antrei Hartikainen voitti kultaa Taitaja-kisassa.
n Teksti Leena Keskiaho, kuvat Markku Teräväinen
8Osaaja 2011
Kansainvälisessä vaihdossa opitaan puolin ja toisin
anskalainen Rémy Lafarguette halusi aluksi Rovaniemelle, mutta päätyi Turkuun, koska Turunmaan Rakennus- ja LVI-palvelusta löytyi hänelle sopiva työpaikka.
Kansainväliset opiskelijavaihdot ovat entistä keskeisimpiä oppisopimuskoulutuk-sessa. Täältä lähdetään maailmalle oppimaan uusia asioita ja tänne tullaan. Rémy Lafarguette oli Turussa opiskelijavaihdossa kolme viikkoa alkukesällä.
Eurooppalaiset työssä oppimisjaksot oppisopimuskoulutuksessa
RTurunmaan Rakennus- ja LVI-palvelussa on totuttu kansainvä-
liseen toimintaan. Työntekijöistä useampi on ollut ulkomailla työssä ja yritykseen palkataan mielellään myös ulkomaalaista työ-voimaa, jolla on hyvä ammattitaito.
Työnjohtaja Vesa Valkeejärvi kehuu Rémyn ammattitaitoa. Hän sanoo, että yleensä ne, jotka vaivautuvat Suomeen asti töi-hin, ovat motivoituneita ja kovia tekemään töitä. Valkeejärvi kiit-telee myös Rémyn innostusta.
– Teemme parhaillaan rivitalokohteeseen putkiremonttia. Rémy osaa tehdä työt itsenäisesti eikä vaadi juurikaan ohjausta.
Rémyn työparina toimii Rami Rinne, joka opiskelee itsekin oppi-sopimuksella. Tähtäimessä on talotekniikan perustutkinto, putki-asentaja. Yhteisenä kielenä toimii englanti.
Oppia hakemassaIsänsä yrityksessä keski-Pyreneillä työskentelevä Rémy on ollut ai-kaisemmin opiskelijavaihdossa Espanjassa. Suomen hän valitsi, koska halusi tutustua pohjoisen elämäntapaan. Hän on tyytyväi-nen kolmen viikon harjoittelujaksoon ja pitää sitä sopivan mittai-sena. Sen kuluessa hän on jo todennut, että monet asiat tehdään täällä toisin, esimerkiksi eristys ja putkien liittäminen. Myös läm-mitystekniikat evat erilaisia. Uutta ovat myös kolminkertaiset la-sit.
Rémy sanoo viihtyneensä hyvin kesäisessä ja kauniissa Suomes-sa. Suomalaisia hän pitää rauhallisina ja luotettavina.
Useita oppisopimusopiskelijoita– Meillä on ollut kaikkiaan kahdeksan oppisopimusopiskelijaa, kertoo Turunmaan Rakennus- ja LVI-palvelun toimitusjohtaja Kari Vastamäki. Hän sanoo ottavansa mielellään ulkomaalaisia harjoittelijoita.
– Kunhan pelisäännöt ovat samat ja kaikkien tiedossa, työsken-tely ulkomaalaisten kanssa on samanlaista, hän sanoo. n
Rami Rinne (vas.) ja Rémy Lafarguette vertailevat eri maiden työskentelytapoja.
n Teksti Leena Keskiaho, kuva Markku Teräväinen
Turun oppisopimustoimisto on mukana OpsoProCentral -hankkeessa, jossa käynnistetään oppisopimusopiskelijoiden työssä oppimisjaksoja Eurooppaan. Työssä oppimispaikkoja voi järjestyä joko työnantajan tai oppisopimustoimiston yhteyksien kautta. Yhteistyökumppaneita on Ranskas-sa, Saksassa, Itävallassa ja Norjassa.Jaksojen pituudet ovat 3-4 viikkoa. Leonardo da Vinci –apurahalla on tarkoitus tukea opiskelijan matka- ja majoituskustannuksia sekä muita kustannuksia. Apurahan suuruus vaihtelee 800 – 1040 e välillä, kohdemaasta ja jakson pituudesta riippuen.Ulkomainen työssä oppimisjakso on osa tutkintoon valmistavaa koulutusta, eikä ulkomainen yritys yleensä maksa palkkaa jaksolta.OpsoProCentral -hankkeessa ovat mukana seuraavat oppisopimustoimijat: Seinäjoki, Jyväskylä, Pirkanmaa, Turku ja Vaasa. Hanketta Koordinoi SEDU aikuiskoulutus, oppisopimuspalvelut, Seinäjoki.
9Osaaja 2011
n Teksti ja kuva Sane Keskiaho
Kansainvälisessä vaihdossa opitaan puolin ja toisin
2+1 = uudenlainen oppisopimusPirkanmaan oppisopimuskeskuksessa toteutetaan uudenlaista oppisopimusta, jossa perustut-kinnon opiskelija opiskelee kaksi ensimmäistä vuotta oppilaitoksessa. Viimeinen vuosi suorite-taan oppisopimuksella.
Ravintolapäällikkö Keijo Lehtola, Pirkanmaan oppisopimuskeskuk-sen vs. oppisopimuspäällikkö Erja Luttinen ja ensi keväänä tarjoilijaksi valmistuva Emmi Houhala kehuvat 2+1 -mallia toimivaksi.
2+1 -malli on ollut Pirkanmaalla toiminnassa viisi vuotta. Alun-perin hotelli- ja ravintola-alalle suunniteltu koulutus on levinnyt myös muille aloille. Esimerkiksi rakennusalalle ja autoalalle on solmittu tänä vuonna 2+1 -mallin mukaisia oppisopimuksia run-saasti.
Vs. oppisopimuspäällikkö Erja Luttisen mukaan 2+1 on otettu vastaan erittäin hyvin sekä opiskelijoiden että työnantajien puolel-la. Työnantajat kiittelevät opiskelijoiden ammattitaitoa ja opiske-lijat ovat tyytyväisiä saamaansa työkokemukseen.
– Opiskelijoilla on valmistuttuaan sekä perustutkinto että vuosi työkokemusta. Heillä on paremmat mahdollisuudet työllistyä suo-raan koulunpenkiltä kuin nuorilla, jotka hankkivat perustutkinnon pelkästään oppilaitoksessa, Luttinen pohtii. Samaa mieltä on myös Ravintola Fransmannin ravintolapäällikkö Keijo Lehtola.
– Jos samaa työtä hakisi kaksi tasaväkistä hakijaa, palkkaisin sen, jolla on työkokemusta.
Lehtola on ottanut Fransmanniin useita oppisopimusopiskeli-joita uransa aikana. Viimeisin heistä on 2+1 -mallilla opiskeleva Emmi Houhala, jonka kanssa solmittiin vuoden määräaikainen työsopimus.
Tasavertainen työntekijä alusta saakkaTyönantajan kannalta suurin ero perinteiseen oppisopimuskoulu-tukseen verrattuna on opiskelijan osaamisessa. 2+1 -mallissa opis-kelija saa alalle vaadittavat pohjatiedot kahden ensimmäisen vuo-den aikana. Oppisopimusjakson alkaessa työnantaja saa itselleen nuoren, innokkaan työntekijän, jolla on alasta perustaidot. Vasti-neeksi työnantaja maksaa opiskelijalle palkan, joka on minimis-
sään 80 prosenttia työehtosopimuksen mukaisesta palkasta.– Emmi oli meillä työharjoittelussa ja kun hän kysyi mahdolli-
suutta tulla viimeiseksi vuodeksi oppisopimukseen, en miettinyt hetkeäkään. Emmi oli osoittautunut reippaaksi nuoreksi naiseksi, jolla on asenne kohdallaan, Lehtola kertoo.
– Normaalissa oppisopimuksessa ohjauksen määrä työnantajalle on moninkertainen verrattuna tähän malliin. Emmi oli meille tul-lessaan jo valmis työntekijä.
Lehtola painottaa, että tämä on loistava keino työllistyä. – Emmi on jo nyt yksi meistä. Miksi päästäisimme oppisopi-
muksen jälkeen käsistämme hyvän työntekijän, joka on jo oppi-nut talon tavoille?
Myös Houhala on ollut tyytyväinen valintaansa. Hän saa vii-meiseltä opiskeluvuodeltaan palkkaa, arvokasta kokemusta ja tai-toja, joita ei opita koulunpenkillä.
– Uskon, että opin oppisopimusvuoteni aikana huomattavasti enemmän kuin ne luokkatoverini, jotka halusivat suorittaa perus-tutkinnon kokonaan oppilaitoksessa.
Houhala käy jouluun saakka koulussa suorittamassa viimeisiä opintoja kahtena päivänä viikossa.
– Työvuorojen ja koulun yhdistäminen on sujunut loistavasti, toteavat sekä Houhala että Lehtola.
2+1 -malli on rakennettu nuoren opiskelijan näkökulmasta. Jos jostain syystä oppisopimus joudutaan purkamaan, ei nuori joudu tyhjän päälle. Hän saa palata takaisin koulunpenkille ja suorittaa tutkinnon loppuun siellä.
10Osaaja 2011
Oppisopimukseen työharjoittelun kauttaLahdessa nuorten pääsyä oppisopi-muskoulutukseen tuetaan mahdolli-suudella ottaa nuori ensin työharjoit-teluun. Myös muuta tukea on tarjolla.
anne Louhelaisen oppisopimustyönantaja on Teatteri Vanha Juko Lahdessa. Ensi kosketuksen teatterimaailmaan Janne sai siviilipalveluaikanaan. Kun pari vuotta sitten teatterin henki-
- Mahdollisuus saada tukea rohkaisee opiskelemaan, sanovat erityisopettaja Satu Törrönen (vas.) ja koulutustarkastaja Erika Vaahtera.
”Oppisopimusopiskelu on vaativaa”
Tukea tarvitaan usein
äin sanoo Hyrian RekryOpso-projektissa mukana ollut erityisopettaja Satu Törrönen. Äskettäin päättyneen pro-jektin tavoitteena oli madaltaa kynnystä oppisopimuk-
J
Nseen ja etsiä oppisopimuskoulutuksen keskeyttämisen kriittisiä pisteitä.
– Moni luulee, että jos koulu on ollut takkuista, niin oppisopi-mus on helppo tapa oppia. Se ei pidä paikkaansa. Opiskelu oppi-sopimuksella soveltuu henkilöille, joilla on valmiudet itsenäiseen opiskeluun ja hyvät ajanhallinnan taidot, jotka ovat itseohjautu-via ja joilla on hyvä motivaatio. Kun oppilaitospäiviä on vain 20 prosenttia opinnoista, pitää itse kyetä huolehtimaan siitä, että oi-keasti oppii tavoitteiden mukaisesti.
Kaikilla ei näitä taitoja kuitenkaan ole. Silloin opiskelujen lop-puun vieminen saattaa vaatia erityisiä tukitoimia.
Koulutustarkastaja Erika Vaahtera ottaa esimerkiksi maahan-muuttajat, joita projektissa oli useita. Heidän kielitaitonsa vaatii usein termien ja ammattisanojen opettelua suomeksi.
– Kehitimme erittäin hyvän ja perusteellisen verkkopohjaisen testin kielitaidon kartoittamiseen. Monilla saattaa olla myös luki-häiriö tietämättään. Kaikissa testeissä on tärkeää, että henkilö itse saa selkeän kuvan omista vahvuuksistaan ja pulmakohdistaan. Tuotimme myös selkokielistä materiaalia siitä, mitä oppisopimus on.
Erika Vaahteran mukaan tukea on tarjottu laajapohjaisesti. – Erityisopettajan lisäksi meillä on toimialakohtaiset oppimis-
valmentajat, jotka tuntevat hyvin työelämän tarpeita. Myös kou-lutustarkastajat ovat jalkautuneet paljon työpaikoille.
Hän muistuttaa, että tuen tarve opiskeluissa ei tarkoita sitä, etteivät työtaidot olisi kunnossa. Yrityksissä asia ymmärretään hyvin ja niissä onkin oltu mukana tukitoimissa kiitettävästi.n
löstössä tapahtui isoja muutoksia ja äänimiehenä toimineesta Jas-ka Teurista tuli teatterin hallintojohtaja, alettiin miettiä keinoja Jannen kouluttamiseksi äänimieheksi.
– Oppisopimus on ehdottomasti paras tapa kouluttautua teat-teritekniikkaan. Oppilaitoksesta ei pysty saamaan yhtä paljon käytännön oppia kuin täältä, Jaska Teuri sanoo. Hän toimii myös Jannen työpaikkakouluttajana.
Oppisopimusopiskelu sopii hyvin Jannelle.– Peruskoulun jälkeen minulla oli erilaisia pätkätöitä. Koulun
penkille minua ei olisi saanut millään, Janne myöntää.– Kun Jannen oppisopimusta edelsi työhallinnon järjestämä
työharjoittelu, jonka aikana hän pääsi perehtymään tuleviin teh-täviin, ja kun hän lisäksi oli innokas, solmimme oppisopimuk-sen. Aikaisemmin Janne oli tehnyt vain toimistotöitä täällä, Jaska Teuri sanoo. Hän pitää tärkeänä sitä, että oppisopimuskoulutuk-seen otettava nuori tunnetaan entuudestaan.
– Vaikea on ajatella, että suoraan kadulta otettaisiin joku kou-lutettavaksi. Nuoreen pitää voida luottaa. Painotan Jannenkin koulutuksessa vastuun kantamisen tärkeyttä, Teuri sanoo.
Joskus rankkaa mutta palkitsevaa– Suoritan audiovisuaalisen viestinnän perustutkintoa. Oppisopi-muksen järjestäjänä toimii Koulutuskeskus Salpaus, joka on osta-nut tietopuolisen koulutuksen Keudasta. Tutkinnon suorittami-nen kestää kolme vuotta, Janne kertoo.
11Osaaja 2011
n Teksti Leena Keskiaho Kuvat Markku Teräväinen
Oppisopimukseen työharjoittelun kautta
Koulutus on erittäin joustavaa, mikä teatterin esityskaudella on ensiarvoisen tärkeää.
– Voin itse poimia kursseja omaan tahtiini ja osallistua tutkin-totilaisuuksiin sitä mukaa kun olen valmis.
Janne myöntää, että joskus työn ja opiskelun yhdistäminen on rankkaa, kun töissä on pitkiä päiviä ja opinnoillekin pitää löytää aikaa.
– Mutta kun opiskelu on mielekästä ja sitä voi soveltaa omaan työhön, sitä jaksaa, Janne sanoo.
Janne valmistuu maaliskuussa 2013. Jannella ja Jaskalla on sel-keä näkemys siitä, mitä sen jälkeen. Janne jatkaa vakinaisena va-lomiehenä Tetteri Vanha Jukon palveluksessa.
Nuoret ammattiin yhteistyölläLahden nuorisopalvelujen työharjoitteluyksikkö Horisontti ja Koulutuskeskus Salpaus järjestävät yhdessä nuorille työharjoitte-lu- ja oppisopimuspaikkoja ja tukevat opiskelijoita ja työpaikkaa niin, että opinnot saadaan suoritettua loppuun.
Kolmatta kautta jatkuvaa hanketta rahoittaa opetus- ja kult-tuuriministeriö.
– Tavoitteena on luoda pysyvä toimintatapa, jolla ehkäistään oppisopimuksen purkautuminen, sanoo koulutustarkastaja Ma-rita Nauha Koulutuskeskus Salpauksesta.
Lahden nuorisopalveluilla on oma työharjoitteluyksikkö Hori-sontti, joka järjestää nuorille työharjoittelua ja muita työllistämis-toimenpiteitä. Yksi Horisontin palvelumuodoista on tuettu oppi-sopimus, johon väylänä on työharjoittelu.
Työharjoitteluyksikön toiminnanohjaaja Matti Hulkkonen
Matti Hulkkonen ja Marita Nauha uskovat, että moni oppisopi-mus on saatu onnelliseen päätökseen tukitoimien avulla.
kertoo törmänneensä usein yrittäjiin, jotka sanovat, että oppiso-pimus on hyvä juttu, mutta sitoutuminen kolmeksi vuodeksi ar-veluttaa, jos ei tunne nuorta.
– Tästä syntyi ajatus oppisopimuskoulutuksesta, jota edeltää työharjoittelujakso. Sen aikana sekä työnantaja että nuori voivat todeta, onko nuori oikealla alalla. Ensimmäinen harjoittelusopi-mus tehdään kuukaudeksi. Jos oppisopimus tuntuu yhä realisti-selta vaihtoehdolta niin harjoittelusopimusta jatketaan kahdella kuukaudella. Horisontti on tässä vaiheessa yhteydessä Koulutus-keskus Salpauksen koulutustarkastajaan, jonka kanssa varmiste-taan, että aiottu tutkinto on mahdollista suorittaa.
– Samalla kun oppisopimus päätetään solmia, arvioidaan myös nuoren ja työpaikkaohjaajan tuen tarve. Horisontti jatkaa nuoren valmennusta oppisopimuksen ajan tapaamalla sekä työnantajaa että nuorta tarpeen mukaan.
Hulkkosen mukaan tuen tarve on yleensä opintojen alussa iso, samoin ensimmäisten väliarvioiden ja näyttöjen lähestyessä, mut-ta pienenee loppua kohden.
Työpaikkakouluttaja tärkeä linkkiJotta tavoitteeseen päästäisiin eli ehkäistäisiin oppisopimuksen purkautuminen, pyritään mahdolliset oppimisvaikeudet tai maa-hanmuuttajilla puutteellinen kielitaito, selvittämään testein ja niiden pohjalta määrittelemään tarvittava tuki.
– Se voi olla pienryhmä- ja yksilöohjausta ja tukea työpaikka-kouluttajille. Apuna ovat opettajat ja oppimisvalmentajat ja uute-na palveluna myös psykologi, jonka kanssa opiskelija voi käydä keskustelemassa. Myös meitä koulutustarkastajia voi lähestyä kai-kissa kysymyksissä. Käymme myös työpaikalla säännöllisesti var-sinkin opiskelun alussa. Työpaikkakouluttaja on keskeinen linkki opiskelussa, ja on tärkeää että hänellä on alusta asti tunne, että kaikki lähtee raiteilleen ja että hän saa tukea silloin kun sitä tarvi-taan, Marita Nauha sanoo.n
Hallintojohtaja Jaska Teuri (oik.) on toiminut aikaisemmin äänimiehe-nä, ja ohjaa nyt Janne Louhelaista ammatin saloihin Jannen työpaikka-kouluttajana.
12Osaaja 2011
ämä on Ylen tärkeä koulutushanke, joka liittyy strategiseen tavoitteeseemme saavuttaa alle 45-vuotiaat, sanoo Ylen do-kumenttituotannon päällikkö Pentti Väliahdet.
rontatapa. Kaikilla pitää olla sama visio. Toivon myös, että kou-lutusryhmästä löytyisi tiimejä, jotka ideoisivat ja toteuttaisivat uusia hankkeita, Väliahdet sanoo.
– Koulutusta on suunniteltu pitkään yhteistyössä Keudan, Keski-Uudenmaan oppisopimuskeskuksen ja Ylen kanssa, ker-too vastuukouluttaja Riitta Granath Keudasta.
– Aluksi selvitimme työpaikan tarpeet ja sen jälkeen opiskeli-joiden nykyisen osaamisen suhteessa tavoitteisiin. Jokaiselle tehtiin henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, jossa määritel-tiin sekä tietopuolinen että työpaikalla tapahtuva oppiminen. Ylen kanssa etsimme kouluttajat Ylestä, kentältä ja Keudasta, Riitta Granath kertoo.
– Osaamisalavaihtoehtoja on useita. Osa opiskelijoista suo-rittaa audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkinnon, osa eri-koisammattitutkinnon. Oppisopimuskoulutuksessa työpaikalla tapahtuvasta koulutuksesta vastaa työpaikkakouluttajat, joita Ylessä on tämän ryhmän koulutukseen nimetty kahdeksan, kertoo Keudan koulutustarkastaja Irja Ylönen. n
”T
Ylessä alkaa laaja oppisopimuskoulutus, jolla tavoitellaan uudenlaista kerron-tatapaa dokumenttituotantoon.
Dokumentteja uudenlaisella kerronnalla
– Kysymys ei ole uudesta tekemisestä tai osaamisesta, vaan tavas-ta tehdä ohjelmaa uudella tavalla. Vastaavalla tuotantotavalla tehty-jä ohjelmia löytyy paljon mainosrahoitteisilta kanavilta, mutta Ylessä niitä on vielä vähän, Pentti Väliahdet sanoo. Hän käyttää kerrontatavasta nimitystä reality, vaikkei se hänen mukaansa ole paras termi, mutta parempaa ei toistaiseksi löydy.
– Aihetta lähestytään dynaamisesti ja rohkeasti asioita näyttämäl-lä. Tapahtumapaikkana ovat ihmisten arki ja siinä esiintyvät yhteis-kunnalliset ilmiöt; pääosissa ovat oikeat ihmiset, eivät näyttelijät. Näin toteutettavilla ohjelmilla tavoitetaan nuoria katsojia.
Koko tuotantoputki koulutetaanKoulutukseen osallistuu noin 30 henkilöä, joilla on hyvin erilaiset taustat. Mukana on kuvaajia, toimittajia, leikkaajia, ohjaajia, käsi-kirjoittajia ja tuottajia.
– Koko tuotannollinen putki pitää saada ymmärtämään uusi ker-
n Teksti Leena Keskiaho, kuva Markku Teräväinen
Riikka Siitonen(vas.), Pentti Väliahdet, Jyrki Nygren, Riitta Granath (edessä) ja Irja Ylönen ovat osa tiimiä, joka hoitaa Ylen koulutusprojektia.
13Osaaja 2011
Esitykset oli jaettu viiteen työpajaan: opetussuunnitelmien ja pätevyysvaati-musten kehittäminen, oppimisteoriat- ja mallit, yliopistojen ja oppilaitosten monet tehtävät, opetus ja opetushenki-lökunta, pätevyyden kehittymisen mit-taaminen sekä Aasia-työpaja. Yli kol-mannes kaikista esityksistä sijoittui en-simmäiseen työpajaan. Siellä sai hyvän yleiskuvan siitä, mitä eri puolella maa-ilmaa tapahtuu ja millaisia painotuksia ja kehittämistavoitteita Aasiassa, Eu-roopassa ja Pohjois-Amerikassa oppiso-pimusopiskelulle on asetettu. Myös oma yrittäjien oppisopimuskoulutusta käsittelevä esityksemme oli sijoitettu tähän ryhmään.
Oppisopimuskoulutuksen ja yleisem-minkin ammatillisen koulutuksen jär-jestämisessä näyttää vallitsevan kolme pääasiallista tapaa. Ns. liberaalissa mal-lissa (esim. Englanti) valtio puuttuu koulutuksen järjestämiseen vähän tai ei lainkaan. Valtiokeskisessä mallissa (esim. Ranska) valtio taas suunnittelee,
Pekingissä järjestettiin 26.-28.5.2011 järjestyksessä neljäs INAP-konferenssi (The International Network on Innovative Apprenticeship). Tilaisuus kokosi yli 100 osanottajaa 19:sta maasta esittelemään tutkimustuloksiaan ja keskustelemaan ammatillisen koulutuksen ja oppisopimuksen ajankohtaisista kysymyksistä. n Teksti Asko Miettinen ja Kari Viinisalo
organisoi ja valvoo koulutustoimintaa hyvin kiinteästi. Sekamallissa (esim. Saksa) valtio pyrkii huolehtimaan toi-minnan edellytyksistä ja tukemaan sitä. Suuri kysymys näyttää olevan, kuinka näissä erilaisissa ja toisistaan poikkeavis-sa toimintaympäristöissä voidaan var-mistaa riittävässä määrin koulutuksen joustavuus ja läpinäkyvyys. Yhteinen ongelma näyttää olevan, miten perin-teisiin pitäytyväksi taipuvainen amma-tillinen koulutus saadaan avoimeksi tar-vittaville muutoksille.
Isäntämaan Kiinan ammatillisen kou-lutuksen järjestäminen on luku sinänsä. Vuosittain koulutuksen aloittaa yli 8 miljoonaa opiskelijaa. Nopeaan talous-kasvuun tottunut ja sitä edelleen halua-va maan hallitus korostaa välittömään työllistämiseen johtavaa ammatillista koulutusta.
Varsin avoimesti kiinalaiset isännät kertoivat myös ammatillisen koulutuk-sen nykyisistä vaikeuksista maassaan. Monille opiskelijoille tärkeät aineet ku-
ten matematiikka, äidinkieli ja vieraat kielet ovat suorastaan ”inhokkeja”. Niinpä maassa pohditaan kuumeisesti opetussuunnitelmauudistuksia ja ylei-semminkin modernisaation vaatimuk-sia ammatilliselle koulutukselle. Myös koulutuksen massiivinen laajentaminen on ajankohtainen asia. Hallitus onkin päättänyt perustaa vuosittain 1000 uut-ta ”ensimmäisen luokan ammattikou-lua”. Laajentamisen taustalta löytyvät maaseudulta muuttavien valtaisat kou-lutustarpeet.
Konferenssin osanottajat vierailivat myös kiinalaisessa valioluokan ammat-tikoulussa, joka on varmaankin edusti näyteikkunaa vierailijoille. Näkemäm-me esitykset olivat suorastaan hämmäs-tyttäviä kurinalaisuudessaan ja täsmälli-syydessään. Vierailimme myös luokissa, joissa valitut opiskelijat harjoittelivat erilaisia taitokilpailuja varten. Vaikutel-mat vahvistivat osaltaan käsitystä siitä, että tästä vuosisadasta tulee Kiinan vuo-sisata. n
Kehittyvän oppisopimuksen KONFERENSSI PEKINGISSÄ
Asko Miettinen (vas.) ja Kari Viinisalo tutustuivat matkallaan myös kiinalai-seen oppisopimukseen ja kiinalaisen ammattiosaamisen tasoon.
14Osaaja 2011
”Tn Tekstit Leena Keskiaho, kuvat Markku Teräväinen
Itsenäinen ja riippumaton oppisopimustoimisto
oimimme Pohjois-Karjalan aikuisopiston yhteydessä, mutta olemme oma riippumaton tulosyksikkö, Antero Pesonen painottaa. Hän on osallistunut monin tavoin
voida viedä läpi oppilaitosmaisesti. Onneksi ammatillisen koulutuksen kenttään on syntymässä oppisopimuskulttuuria.
Lisää rahaa koulutuskorvauksiin– On syytä joskus muistuttaa, että työnantajalla on laaja koulu-tusvastuu oppisopimuskoulutuksessa ja että työnantaja myös maksaa suurimman osan koulutuskustannuksista. Siksi toivoisin tähän koulutusmuotoon lisää rahaa niin, että työnantajille voitai-siin maksaa selkeästi suurempaa koulutuskorvausta, Pesonen sa-noo. Hän toivoo myös palkkakysymysten ottamista työehtosopi-muksiin.
– En hae mitään orjapalkkoja, mutta olisi hyvä määritellä selkeästi oppisopimuksen alkuvaiheen palkat. n
Pohjois-Karjalan oppisopimuskeskuksen johtajan sijaisena toimiva Antero Pesonen pitää oppiso-pimustoimiston riippumatonta asemaa tärkeänä laatutekijänä.
Pohjois-Karjalan oppisopimuskeskus toimii vanhassa, käsityö-läisperinnettä ylläpitävässä keskuksessa Joensuussa. – Raken-nus on peräisin vuodelta 1848, Antero Pesonen kertoo.
valtakunnalliseen oppisopimuksen laadun kehittämistyöhön ja pitää toimistojen itsenäistä ja riippumatonta asemaa oppisopi-muskoulutuksen kehittämisen kannalta keskeisenä asiana.
– Koulutustarkastajat ovat myös opiskelijoiden ja työnanta-jien edushenkilöitä. Jos koulutuksesta tai tutkintojen järjestä-misestä tulee huonoa palautetta, meidän on puututtava siihen vaikka olisimme samassa organisaatiossa, ja se edellyttää itse-näistä ja riippumatonta asemaa. Työnantajien luottamusta ei saa menettää, sillä ilman sitä oppisopimuskoulutuksella ei ole tulevaisuutta.
Laatuun panostettavaLaatukysymykset ovat Pesosen mukaan aikaisemmin jääneet määrien varjoon.
– On vain puhuttu määristä, mutta onneksi nyt on nostettu myös laatu tikun nokkaan. Määrien painottaminen on johtanut siihen, että koulutuksen järjestämislupia on myönnetty myös tahoille, joille määrät ovat olleet laatukysymyksiä tärkeämpiä ja oppisopimus on ymmärretty rahoitusmuotona eikä koulu-tusmuotona. Tämä on tehnyt hallaa koko koulutusmuodolle, Pesonen sanoo.
Oleellinen osa laatua on työpaikan koulutusedellytysten mo-nipuolinen selvittäminen.
– Se pitää sisällään myös asenteen, jolla työnantaja on läh-dössä kouluttamaan. Jos oppimis- ja koulutusedellytykset ei-vät ole riittävät työpaikalla, pitää osata sanoa, että oppisopi-mus ei kenties olekaan teidän henkilöstönne koulutusmuoto.
– Laadun ja koulutusmuodon imagon kannalta on ensiarvoi-sen tärkeää, miten oppisopimustoiminnan parissa oleva henki-löstö hoitaa asioita. Esimerkiksi oppisopimuksen solmiminen on aina tehtävä henkilökohtaisesti niin, että mukana on myös työpaikkakouluttaja. Tilaisuudessa osapuolille selvitetään, mi-hin he ovat lähdössä ja mitä se edellyttää. Meidän oppisopi-musviranomaisten pitää oppisopimuksen solmimisen jälkeen-kin valvoa ja seurata koulutusprosessia muun muassa työpaik-kakäynnein.
Antero Pesosen mukaan toimiva yhteistyöverkosto on osa laadukasta oppisopimustoimintaa.
– Pitää olla hyvät suhteet oppilaitoksiin ja siellä oikeahenki-set opettajat, jotka ymmärtävät, ettei oppisopimuskoulutusta
Osaaja Joensuussa
15Osaaja 2011
Oppisopimuskoulutus aloitettiin Li-perin kunnan varhaiskasvatukses-sa perhepäivähoidosta. Vuoden
ahoitus perustuu siihen, että koulutamme henkilöitä uudelle uralle. Tavoitteena on katkaista
Kun oppisopimuskoulutus sido-taan tiiviisti työhön ja suunnitel-laan hyvin, sillä saadaan oikeasti muutoksia aikaan, sanoo Lipe-rin kunnan varhaiskasvatuksen johtaja Sirkka Korhonen.
Johtaja Sirkka Korhonen (vas.) ja var-haiskasvatuksen vastaavat Mervi Räty ja Annikki Kuittinen
Veteraaniavusta ammatiksi – hanke tarjoaa pitkäaikaistyöttömille ja vaikeasti työllistettäville mahdollisuuden kouluttautua ammattiin. Yli kaksikymentä henkilöä suorittaa Joensuussa par-haillaan kotityöpalvelujen ammattitutkintoa.
don soveltamisessa työpaikalla eli asiak-kaan kodissa.
– Tutkinnon suorittaminen kestää vuo-den ja oppilaitospäiviä on 2-3 kuukaudes-sa, Marjo Räsänen kertoo. Kokemukset ovat hänen mukaansa olleet hyviä.
– Työhön on tullut enemmän ammatti-maisuutta. Moni on saanut omaa työtään kevennettyä uuden tiedon ja osaamisen myötä.
Tutkintotilaisuuksissa Marjo Räsänen arvioi työntekijöiden edustajana, millai-nen työkaveri näytön antaja olisi, Marja Tiittanen arvio asiakkaiden tyytyväisyyttä ja sitä palkkaisiko kyseisen henkilön teh-tävään. Koulun edustaja arvioi työtaitoja. n
koska omassa kunnassa voi suorittaa paljon opintoja ja antaa näyttöjä eri yk-siköissä. Lähipäivät olivat Joensuussa.Moni jännitti aluksi, jaksaako opiskella, mutta palautteen mukaan opiskelu on tuonut lisää jaksamista, kun on opittu uusia työtapoja.
Vakinainen virka tähtäimessä– Perhepäivähoitajien koulutuksesta saa-tujen hyvien kokemusten pohjalta lähti ajatus tarjota oppisopimuskoulutusta myös lähihoitajille, joilta puuttuu lasten ja nuorten erikoistumisopinnot eikä hei-tä siitä syystä voida vakinaistaa. Haluk-kaita ilmaantui yllättävän paljon, Sirkka Korhonen kertoo.
– Olemme tehneet yhdessä oppisopi-muskeskuksen ja oppilaitoksen kanssa räätälöidyt oppimissuunnitelmat, jotka ovat tiiviisti kiinni arjessa ja lähtevät meidän tarpeista. Opintokokonaisuudet rakennetaan niin, että ne käsittelevät sitä, mitä sillä hetkellä työpaikalla on meneillään niin että opiskelijat pääsevät
hyödyntämään arjessa uutta teoriatietoa.Jokaiselle opiskelijalle tehdään henkilö-kohtainen opintosuunnitelma, jossa huo-mioidaan aikasemmat opinnot ja osaa-minen, Korhonen kertoo. n
Työttömyys poikki ammattitutkinnolla
Marjo Räsänen (vas.), Marja Tiittanen ja Reijo Savolainen vastaavat projektista.
vaihteessa valmistuvassa ryhmässä on ollut seitsemän opiskelijaa.
– Perhepäivähoitajan oppisopimustyö-paikkana toimii oma koti, joka asettaa omia vaatimuksiaan koulutukselle, Sirk-ka Korhonen sanoo.
– Työpaikalla tapahtuvaa oppimista ohjaa työpaikkakouluttaja ja oma esi-mies. Työpaikkakouluttajan kanssa kat-soimme jokaisen jakson tavoitteet, ja suunnittelimme ohjauksen sen pohjalta, varhaiskasvatuksen vastaava Annikki Kuittinen kertoo.
– Koulutus on työntekijäystävällinen,
Teoriatieto TUKEE ARJEN työtä
”Rpitkä työttömyys ja henkilöiden työllisty-minen muualle myöhemmin. Pystymme myös arvioimaan työkyvyn, jotta urasuun-nitelma olisi realistinen, kertoo Sotainva-lidien Veljesliiton Pohjois-Karjalan piirin projektipäällikkö Marja Tiittanen.
– Tarjoamme kotiapua veteraaneille, sotainvalideille, heidän puolisoilleen ja leskilleen. Meillä on noin 40 avustajaa kerrallaan. Koko ajan perehdytetään uusia ja osa pääsee osallistumaan ammatilliseen koultukseen.
Veteraaniapu on panostanut oppisopi-muskoulutukseen paljon. Projektiohjaaja Marjo Räsänen toimii päätoimisena työ-paikkakouluttajana, jonka tehtävänä on osallistua koulutuksiin ja auttaa teoriatie-
16Osaaja 2011
Helsingin, Keski-Uudenmaan, Itä-Uuden-maan ja Omnian oppisopimustoimistot jär-jestävät oppisopimusviikon 9.–13.5.2011. Viikon päätapahtumassa Bio Rexin tiloissa Lasipalatsissa palkittiin jokaisen järjestävän oppisopimustoimiston alueelta esimerkilli-nen oppisopimustyönantaja.
Helsingin oppisopimustoimisto valitsi vuoden oppisopimustyönantajaksi SOL Pal-velut Oy, Itä-Uudenmaan oppisopimuskes-kus HUS Desikon, Omnia Kaunialan Sai-raala Oy:n ja Keuda Kiinteistöhuolto Toiva-nen Oy:n
Oppisopimusviikosta muodostunut jo perinne
Täsmäopetuksen merkityksestä yrityksille puhui toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä Keskuskauppakamarista.
Oppisopimusviikolla järjestettiin alueta-pahtumia Espoosssa, Helsingissä, Järven-päässä, Keravalla, Loviisassa ja Porvoossa. Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus jakoi ilmapalloja ja Opsoppaa sekä Porvoon että Loviisan toreilla.
Olympiavoittaja Toni Niemisel-lä on ravitalli Ylöjärvellä ja siellä oppisopi-musopiskelija, joka opiskelee hevoshoitajaksi oppisopimuk-sella. Tonia haastatteli Riitta Saarikangas.
Kuvassa vasemmalta Leena Niemelä, Tarja Saaren-Seppälä, Eija Pelamo, Jorma Toivanen, Merja Oljakka, Yung Ksor, Merja Korhonen ja Liisa Stefanius.
17Osaaja 2011
Puheenjohtajan PALSTA
Oppisopimuskoulutus on ammatillisen koulutuksen muoto, joka viimeaikais-ten selvitysten mukaan työllistää hyvin, opiskelijat valmistuvat hyvin ja lisäksi oppisopimuskoulutukseen osallistunei-den katsotaan yleisesti olevan valmiita työelämään. Oppisopimuskoulutus on yhteiskunnan kannalta kustannusteho-kas koulutusmuoto, joka on omiaan pidentämään työuria alussa ja työuran aikana. Oppisopimuksen ajalta makset-tavasta palkasta perittävä vero kompen-soi koulutuksesta aiheutuvia kustan-nuksia.
Oppisopimuskoulutus on aina kou-lutusta olemassa olevaan tarpeeseen, koska yhtenä koulutuksen osapuolena yritys.
Hallitusohjelmassa on viidessä eri kohdassa mainittu oppisopimuskoulu-tuksen lisääminen ja kehittäminen.
Muutamia ehdotuksia siitä, miten
oppisopimuskoulutuksen toimintaedelly-tyksiä tulisis kehittää ,että päästään halli-tusohjelman tavoitteisiin:
n oppisopimuskoulutuksen rahoitusjär-jestelmää tulee kehittää niin, että tutkin-non osien suorittaminen tutkintotavoit-teisen koulutuksen yksikkörahoituksella on mahdollista (epävakaassa taloudellises-sa tilanteessa kouluttavat yritykset eivät ole valmiita pitkiin koulutussitoumuksiin, muutos parantaisi nuorten, maahanmuut-tajien ja muiden syrjäytymisvaarassa olevi-en mahdollisuuksia osallistua oppisopi-muskoulutukseen)
n koulutusväylien monipuolistaminen ottamalla 2+1 ja 1+2 mallit tehokkaam-paan käyttöön
n tehokkaampi oppisopimustyöpaikko-jen välittäminen verkostoitumalla
n alle 18-vuotiaiden väliinputoamisen estäminen, tämä ryhmä tulisi rinnastaa ra-hoituksellisesti hojks opiskelijoihin mik-
Oppisopimusviikolla kyseltiin myös mielipiteitä oppisopimukses-ta ja ehdotuksia sen kehittämiseksi. Vastauksia tuli ilahduttavan runsaasti. Järjestäjät lupaavat paneutua huolella ehdotuksiin ja palata asiaan vielä myöhemmin. Kuvassa metropolialueen oppisopimusviikon jäsjestäjistä Tarmo Välikoski, Annu-Jokela Ylipiha ja Anne Vuorinen. Kuvasta puuttuva Kari Viinisalo sanoi avauspuheessaan, että oppisopimusviikko on hyvä esimerkki paikallisesta yhteistyöstä.
Seuraava oppisopimusviikko keskittyy paikallisiin tapahtumiin
7.-11.5.2012
Metropolialueen oppisopimustoimijat haastavat kaikki muut oppisopimustoimijat oppisopimuksen ilosanoman levittämiseen omilla alueillaan.
Anne, Annu, Kari ja Tarmo
ro- ja pk-yrittäjien edellytysten paran-taminen osallistua oppisopimuskou-lutukseen ja toimia oppisopimus-kouluttajana
Oppisopimus-koulutusta koskevat ehdotukset näyttävät 14.9.2011 julkaistussa kesu-luonnoksessa varsin vaatimattomilta hallitusohjelman tavoitteet huomioi-den.
Tarmo VälikoskiPuheenjohtajaSuomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry
HAASTE
Oppisopimuskoulutus vahvasti esillä hallitusohjelmassa Miten on kesun laita?
18Osaaja 2011
rkesskolan Optima i Jakobstad an-ordnar grundexamensutbildning inom lantbruksbranschen. Till ut-
skötseln av odlingsväxter.– Bland de studerande finns både erfar-
na jordbrukare, unga som planerar att ta över en gård och också några personer som arbetar på en gård. Det gäller att pla-nera undervisningen så att alla får den kunskap de behöver, och det är inte alltid så lätt, medger Jonas Kackur.
Praktiska studierGrundexamen inom lantbruksbranschen är omfattande och förbereder de studerande för många olika uppgifter. Examen kan också avläggas på basis av läroavtal, och då sker lärandet i arbetet på den studerandes egen gård. Det fanns 4–5 läroavtalsstude-rande i gruppen.
Utbildningen ger de studerande de fär-digheter de behöver för att kunna verka som
landsbygdsföretagare. Landsbygdsföretaga-rens arbetsuppgifter varierar enligt gårds-brukets produktionsriktning och storlek.
– Examen innefattar både ämnen som är obligatoriska för alla och ett stort antal val-fria ämnen. Den studerande avgör själv hur många valfria ämnen han eller hon vill väl-ja, förklarar Jonas Kackur.
– Landsbygdsföretagarens arbete har för-ändrats kraftigt. Tidigare fanns det fler jordbrukare, alla gjorde samma arbete och blivande jordbrukare fick lära sig av gran-narnas försök och misstag. Nu vill alla bli effektivare och specialisera sig. Man arbetar med mindre marginaler, vilket innebär att man måste få ut allt av produktionen, me-nar Mats Björklund.
Han berättar att en enkät visar att de stu-derande är mest intresserade av ekonomiska
Studier på gräsrotsnivåDet är en solig morgon i Östensö i Pedersöre kommun. Ett tjugotal personer går på ett fält och undersöker jorden och växtbeståndet. De ska avlägga grundexamen inom lantbruksbranschen, och i dag möts teori och praktik ute på fältet.
Ybildningen hör en fältdag på våren som leds av lärarna Jonas Kackur och Mats Björk-lund. De är båda två agrologer och erfarna jordbrukare och har tidigare arbetat som rådgivare vid Pro Agria. Idén med fältdagen är att de studerande får studera åkrar, där olika växter odlas både med ekologiska och traditionella metoder. Åkrarna ägs delvis av lärarna och delvis av andra bybor som vill bidra till utbildningen.
Under fältdagen får de studerande prak-tisk undervisning i växtkraften, hur den kan upprätthållas och hur den påverkas av olika faktorer, samt i produktionsmäng-derna, skördearbetet, olika växters lön-samhet och andra aspekter kring valet och
n Text Leena Keskiaho, foton Markku Teräväinen
19Osaaja 2011
O
Oppia ruohonjuuritasolla
ptima Pietarsaaressa järjestetään maaseutualan perustutkintoon tähtäävää koulutusta. Siihen liit-
Aurinkoinen aamu Östensössä Pedersören kunnassa. Parikym-mentä henkilöä kulkee pellolla tutkimassa maaperää ja kasvustoa. On maaseutualan perustutkintoa suorittavien kenttäpäivä, jonka aikana teoria kohtaa käytännön.
FaktaaMaatalousalan ammattilainen voi viljelyn ja kotieläinhoidon lisäksi harjoittaa maatilamatkailua, koneurakointia, maatilarakentamis-ta, maataloustuotteiden jatkojalos-tamista sekä huolto- ja palvelutoi-mintaa.
Jonas Kackur
Mats Björklund tyy keväisin pidettävä kenttäpäivä, jonka vetäjinä toimivat opettajat Jonas Kackur ja Mats Björklund. Molemmat ovat ag-rologeja ja kokeneita viljelijöitä, ja ovat toimineet aikaisemmin Pro Agrian neu-vojina. Kenttäpäivä on suunniteltu niin, että sen aikana käydään pelloilla, joilla viljellään erilaisia kasveja sekä luomuna että perinteisin tavoin. Osa pelloista kuuluu opettajlle, osa muille kyläläisille, jotka haluavat antaa panoksensa koulu-tukseen.
Kenttäpäivän aikana saatiin käytännön tietoa paitsi maan kasvukunnon ylläpitä-misestä ja kasvien kasvuun vaikuttavista tekijöistä, myös tuotantomääristä, kor-juusta, eri kasvien kannattavuudesta ynnä muista viljeltävien kasvien valintaan ja hoitoon kuuluvista asioista.
– Koulutuksessa on mukana sekä koke-neita viljelijöitä että nuoria, jotka suunnit-televat ottavansa tilan haltuunsa. Mukana on myös muutama tilalla työskentelevä. On haastavaa suunnitella opetus niin, että eri ryhmät saavat siitä tarvitsemaansa tie-toa, Jonas Kackur sanoo.
Käytännönläheistä opiskeluaTutkinto on laaja ja valmentaa toimimaan monenlaisissa tehtävissä. Tutkinnon voi suorittaa myös oppisopimuksella, jolloin työpaikalla tapahtuva oppiminen tapah-tuu omalla tilalla. Oppisopimusopiskeli-joita ryhmässä oli 4-5.
Opiskelu antaa valmiuksia toimia maa-seutuyrittäjänä. Maaseutuyrittäjän työteh-tävät määräytyvät maatilan tuotantosuun-nan ja koon mukaan.
– Kaikille pakollisten tutkinnon osien lisäksi tutkintoon kuuluu valinnaisia osi-oita, joita opiskelijat voivat valita laajasti. Oma aktiivisuus ratkaisee, miten paljon valinnaisia aineita valitaan, Jonas Kackur sanoo.
– Maaseutuyrittäjän työ on muuttunut voimakkaasti. Ennen viljelijöitä oli enem-män ja kaikki tekivät samoja töitä, jotka opittiin naapureilta. Nyt haetaan tehoa erikoistumisesta ja toimitaan pienemmillä marginaaleilla, mikä tarkoittaa sitä, että tuotannosta on saatava kaikki mahdolli-nen irti, Mats Björklund sanoo.
Hänen mukaansa talous on se, joka op-pilaille tehdyn kyselyn mukaan kiinnostaa eniten. Lähes kaikki pelloilla, metsissä ja suuremmissa navetoissa ja sikaloissa suori-tettavat työvaiheet tehdään nykyään ko-neellisesti. Tämä lisää teknisen tietämyk-sen ja osaamisen tarvetta. Koneita on myös osattava huoltaa ja korjata.
– Konekustannukset ovat isoja. On tär-keää osata laskea kustannukset oikein ja vertailla eri vaihtoehtoja. Pitää myös osata laskea eri kasvien kannattavuuksia ja arvi-oida, miten paljon lainaa tila kestää, Mats Björklund sanoo.
Jokaisella opiskelijalla on mentori, jon-ka kanssa he voivat keskustella oman ti-lansa asioista. Yksi mentoreista, Pro Agri-assa maitotilaneuvojana toimiva Magnus Blässar, osallistui myös kenttäpäivään. n
Studier på gräsrotsnivå
frågor. Så gott som alla arbetsmoment på åkrarna, i skogarna och i större ladugårdar och svinhus utförs av maskiner. Detta ökar behovet av teknisk kunskap och kompetens. Företagaren måste också kunna underhålla och reparera sina maskiner.
– Vi talar om stora maskinkostnader. Det gäller att kunna beräkna kostnaderna rätt och jämföra olika alternativ. I prakti-ken ska man också klara av att beräkna olika växters lönsamhet och bedöma hur stora lån gården kan ta, berättar Mats Björklund.
Varje studerande har en mentor som han eller hon kan diskutera sin egen gårds angelägenheter med. En av mento-rerna, Magnus Blässar, som är mjölk-gårdsrådgivare vid Pro Agria, deltog ock-så i fältdagen. n
Magnus Blässar och utvecklings-koordinator Conny Englund.
Den som utbildar sig inom lant-bruksbranschen kan vid sidan av jordbruk och djurskötsel även syss-la med gårdsturism, maskinentre-prenader, gårdsbyggnadsarbete, vi-dareförädling av lantbruksprodukter samt service och underhåll.
Fakta
20Osaaja 2011
Palkitut työnantajat ovat suunnitelmalli-sesti hyödyntäneet työpaikan oppimis-mahdollisuuksia oppisopimusopiskelussa sekä arvostaneet työpaikkakouluttajia työ-paikalla tapahtuvan oppimisen ohjaajina ja kehittäjinä. Palkitut työpaikkakoulutta-jat ovat motivoineet ja kannustaneet opis-kelijoita sekä auttaneet heitä hyödyntä-mään työpaikan oppimismahdollisuuksia.
Yrittäjän ohjaaja palkittiin yrittäjäopis-kelijan motivoinnista ja kannustamisesta oman yrityksensä kehittämisessä sekä avusta opiskelijan oman yrityksen oppi-mismahdollisuuksien hyödyntämisessä. Palkinto menestyksekkäästä ja pitkäaikai-sesta työpaikka-kouluttajien kouluttami-sesta ojennettiin Päivi Salojärvelle.
Palkitut
TyöpaikkakouluttajatSari Ylimäki-Pajunen (Tamro Oyj)Kalle Järvinen (Järvinen Yhtiöt Oy)Terttu Kirvesoja (Invalidiliiton Asumis-palvelut Oy)TyönantajatSaarioinen Oy (Paula Kopola)Tampereen Ateria (Tarja Alatalo ja Susan-ne Järvinen)Yrittäjän ohjaajaMaria Pönni (Mainiot Liikelahjat)
Pirkanmaa palkitsiPirkanmaan oppisopimus-keskus palkitsi Museokes-kus Vapriikissa työnantajia, työpaikkakouluttajia ja yrittäjän ohjaajan.
Kuvassa (vasemmalta): Sari Ylimäki-Pajunen, Terttu Kirvesoja, Paula Kopola, Susanna Järvinen, Tarja Alatalo, Maria Pönni, Päivi Salojärvi ja Kalle Järvinen.
Tehoa työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen
Syksyllä 2010 startannut Pirkanmaan op-pisopimuskeskuksen hallinnoima ja ELY-keskuksen rahoittama TEMPO -hanke kehittää työpaikalla tapahtuvan oppimi-sen ohjauksen laatua sekä auttaa työpaik-kakouluttajia verkostoitumaan. Hanke on saanut jatkoa vuoden 2012 loppuun, jo-hon mennessä valmisteilla ollut työpaik-kakouluttajien interaktiivinen verkkofoo-rumi saadaan käynnistymään. n
Varsinais-Suomen oppisopimus toi mistot ovat yhteisvoimin käyn-nistäneet kampanjan, jonka tarkoituksena on työllistää oppisopi-muksella 17–24 -vuotiaita varsinaissuomalaisia nuoria. Tavoittee-na on vuoden 2012 loppuun mennessä työllistää 120 nuorta sekä hankkia heille samalla ammatti oppisopimuskoulutuksella.
Kampanjan takana ovat kaikki seitsemän varsinaissuomalaista oppisopimustoimistoa. Toimistoissa on havaittu nuorten vaikea työllistymistilanne. Oppisopimuskoulutus yhdistää työn ja opis-kelun, joten sen käyttöä tehostamalla voidaan samalla ennaltaeh-käistä nuorten syrjäytymistä.
Asian yhteiskunnallisen merkittävyyden vuoksi päädyttiin käynnistämään kampanja rekrytoivasta oppisopimuskoulutukses-ta. Kampanjan aikana työnantajilla on mahdollisuus saada koro-tettua koulutuskorvausta tarjotessaan oppisopimuspaikan työttö-mälle nuorelle. Oppisopimuskoulutus tarjoaa työnantajille varsin käytännönläheisen tavan kouluttaa tulevia ammattilaisia juuri kyseisen työnantajan tarpeiden mukaisesti.
Kampanja on suunnattu maakunnan työantajille. Työnantaja, joka solmii oppisopimuksen 17–24 -vuotiaan työttömän nuoren kanssa, saa korotettua koulutuskorvausta perustutkintotavoittei-sessa koulutuksessa 300 euroa kuukaudessa ja ammattitutkinto-tavoitteisessa koulutuksessa 150 euroa kuukaudessa. n
Nuorten työllistämistä oppisopimuksella tuetaan
Toni Niemisen talleilla nuori oppisopimusopiskelija Mona Wahl-berg opiskelee hevostalouden perustutkintoa .
21Osaaja 2011
jatkoa sivulta 5 Liikuteltava oppimisympäristö PirkanmaallaPirkanmaan ammattiopistoon on han-kittu automaatiotekniikan siirrettävä oppimisympäristö. Kyse on uusim-man teknologian mukaisesta opetus-välinekokonaisuudesta. Siirrettävillä oppimisympäristöillä ja tieto- ja viestintätekniikan monipuoli-sella käytöllä vahvistetaan opetuksen järjestämistä ja sen tasapuolisuutta eri puolilla Pirkanmaata
Hankinnan taustalla on uudistuvat opetussuunnitelmat. Nämä edellyttä-vät uusia oppimisympäristöjä ja uutta opetusvälineistöä, jotka vastaavat opis-kelijoiden tulevia työympäristöjä. Koska Pirkanmaan ammattiopisto toi-mii 12 eri toimipisteessä, liikkuvuu-teen perustuvat oppimisympäristöt ovat kustannustehokas ratkaisu. Auto-maatiolaitteiden ohessa siirtyy liikku-va verkkoympäristö, joka tarkoittaa yhden oppiluokan 20 kannettavaa tie-tokonetta.
Nyt toteutunut automaatiotekniikan oppimisympäristön hankinta ja käyt-töönotto on osa kaksivuotista Natura Mobile -hanketta. Hankkeen aikana Pirkanmaan ammattiopiston ja Pirkan-maan aikuisopiston käyttöön tullaan hankkimaan myös levy- ja hitsausalan oppimisympäristö sekä liikkuva verkko.
Vuorinen: Även finansieringsgrunden för tilläggsutbildning kunde ses över i re-geringsprogrammet. Om vi kunde betala mer utbildningsersättning till arbetsgivar-na skulle små och medelstora företag satsa mer på att utbilda sin personal.
Vahasalo: Finansieringsgrunden kom-mer att dryftas i samband med att hela yr-kesutbildningssystemet ses över under denna valperiod.
Vuorinen: Ungdomar, invandrare och grupper som riskerar utslagning skulle alla få en bättre ställning i samhället om de kunde avlägga olika delexamina. Om man avlägger enskilda moduler av en examen blir finansieringen så liten att den inte räcker till. Om man däremot kunde av-lägga moduler för fullt pris per enhet skul-le tröskeln att påbörja studier bli lägre för sådana personer som har svårt att ställa in sig på att studera så länge som tre år.
Vahasalo: Läroavtalet är en smidig ut-bildningsform som fyller arbetslivets nya
behov, och det erbjuder garanterat möjlig-heter som vi ännu inte känner till. Vårt lä-roanstaltsbundna utbildningssystem med höga väggar har långa anor. Nu behövs det nya tankemodeller.
Jag har fått respons från företagen om att ungdomar som kommer direkt från en yr-kesläroanstalt ofta inte har tillräckliga yr-kesfärdigheter, vilket innebär att företagen måste vidareutbilda dem. Kanske detta vore en nisch för läroavtalsutbildningen?
Viinisalo: Vi borde utveckla en 2+1-mo-dell i Finland, där man studerar 2 år vid en yrkesskola och sedan övergår till läroavtals-utbildning.
Vuorinen: Lärarnas arbetslivskunskap bör upprätthållas och utvecklas på konti-nuerlig basis. Det är en stor utmaning. Det ska vara ett grundvillkor för yrkesut-bildningen att varje lärare är tätt kopplad till arbetslivet.
Viinisalo: En annan fråga som måste utredas är läroavtalsstuderandenas lön. Mikko Simolinna, ordförande för Företa-garna i Finland, har föreslagit att unga lä-roavtalsstuderande ska få mindre lön men i motsvarande grad också lägre skattepro-cent. På så sätt blir arbetsgivarens kostna-der mindre samtidigt som den ungas lön inte blir oskäligt liten.
Vahasalo: Det är sant att vi måste hitta olika lockande ekonomiska incitament.
Vuorinen: Och slutligen en personlig fråga: Vad gör du på fritiden?
Vahasalo: Jag gillar att laga mat, pröva nya recept och bjuda vänner på middag. Jag sysslar också med motion och idrott i alla de former. n
Raija Vahasalo
.... från sidan 5
22Osaaja 2011
Tietoa oppisopimuskoulutuksestaOppisopimuskoulutus- ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto
Oppisopimuskoulutus on kiin-teä osa suomalaista koulutusjär-jestelmää. Se on työelämälähtöi-nen ja työsuhdeperusteinen am-matillisen koulutuksen järjestä-mismuoto, jossa oppiminen ta-pahtuu pääasiassa opiskelijan omalla työpaikalla. Oppisopi-muskoulutus soveltuu nuorille ja aikuisille.
Tietopuoliset opinnot tukevat ja täydentävät työpaikalla tapah-tuvaa työssä oppimista. Ne var-mistavat, että opiskelija saa tut-kinnon suorittamisessa edellytet-tävää osaamista ammattitaitonsa osoittamiseksi.
Oppisopimus perustuu työn-antajan ja opiskelijan väliseen määräaikaiseen työsopimukseen. Oppisopimus laaditaan aina kir-jallisena.
”Oppisopimuksella tarkoi-tetaan työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä jär-jestettäviä opintoja, joita täy-dennetään tietopuolisilla opinnoilla. Oppisopimus-koulutus perustuu työnanta-jan ja vähintään 15-vuotiaan oppisopimusopiskelijan väli-seen määräaikaiseen työsopi-mukseen.”( L630/98, 17 §) Oppisopimuskoulutus on oppi-sopimuskoulutuksenjärjestäjän, oppilaitoksen, työpaikan ja opis-kelijan suunnitelmallista yhteis-työtä. Jokaisella osapuolella on oma tärkeä rooli ja tehtävä koulu-tuksessa (kuva 1)
Oppisopimuksella voi suorit-taa ammatillisen perustutkin-non, ammatti- tai erikoisammat-titutkinnon. Ei-tutkintotavoit-teisessa lisäkoulutuksessa tavoit-teet ja opintokokonaisuudet
määritellään opiskelija- ja työ-paikkakohtaisesti. Tutkintota-voitteista oppisopimuskoulutus-ta voidaan järjestää sekä näyttö-tutkintoon valmistavana että tutkintoon johtavana koulutuk-sena. Pääosin tutkinnon suorit-taminen tapahtuu näytöillä, jois-sa osoitetaan tutkinnon perus-teissa esitetty ammattitaitovaati-musten mukainen osaaminen. Näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa oppisopimukseen tulee liittää henkilökohtaistamis-suunnitelma, jossa opiskelijan ja työpaikan tarpeet huomioidaan. Henkilökohtaistamissuunnitel-ma sisältää hakeutumisen, tut-kinnon suorittamisen ja tarvitta-van ammattitaidon hankkimisen vaiheet. Koulutuksen pituus vaihtelee 1 - 3 vuoteen tutkinnos-ta ja ja opiskelijan aikaisemmasta osaamisesta riippuen.
Tutkintotilaisuudet, näytöt pyritään järjestämään työpaikoil-
la. Ammattitaito osoitetaan käy-tännön työtehtävissä, joita tar-vittaessa voidaan täydentää suul-lisesti, kirjallisesti tai muilla ta-voin. Näyttöjä arvioivat työelä-män ja opetusalan asiantuntijat. Opiskelija on tutkinnon suorit-tajana yksi tasavertainen arvioija. Oppilaitos vastaa näyttöihin liit-tyvistä järjestelyistä.
Oppisopimuskoulutukseen voidaan sisällyttää ulkomailla suoritettava ammattiin valmen-tava koulutusjakso, johon sisäl-tyy työpaikalla tapahtuvaa työssä oppimista, työharjoittelua tai muuta työtä. Lisäksi koulutuk-seen voi kuulua tietopuolista op-pimista kohdemaan oppilaitok-sessa tai esimerkiksi kotimaisen oppilaitoksen antamia etätehtä-viä. Ulkomainen koulutusjakso luetaan osaksi opiskelijan koti-maassa suorittamaa tutkintoa.
Työpaikalta nimetään ns. vas-tuunalainen kouluttaja, jonka
tehtävänä on organisoida, ohjata ja arvioida työpaikalla tapahtu-vaa oppimista. Hänellä tulee olla tietoa ja kokemusta ammatista ja työmenetelmistä, joihin hän opiskelijaa työssä ohjaa. Työpaik-kakouluttajalla on oltava myös valmiutta jakaa asiantuntemus-taan opiskelijalle. Ohjauksen tarve on yksilöllistä ja siihen vai-kuttavat koulutuksen tavoite, työpaikan työtehtävät sekä opis-kelijan aikaisempi koulutus ja työkokemus.
Oppisopimuskoulutus on hyvä vaihtoehto, kun...
l koulutetaan henkilöstöä muuttuviin tai uusiin tehtäviin l työntekijältä puuttuu ammatillinen koulutusl halutaan kehittää työnteki-jän ammattitaitoa ja osaamista
OPPISOPIMUSKESKUSneuvoo ja ohjaa oppisopimusasioissa,organisoi, rahoittaa ja kehittääoppisopimuskoulutusta
OPPIlaItOSjärjestää ja arvioitietopuoliset opinnot,organisoi näytöt
tYÖPaIKKasuunnittelee ja arvioi työssäoppimista, opastaa, ohjaa japerehdyttää opiskelijaa työhön
OPISKElIjaoppii työssä ja arvioioppimaansa
23Osaaja 2011
l sopivan koulutuksen saanutta työntekijää ei löydy työmarkkinoilta l voidaan tarjota työttömälle mahdollisuus työsuhteeseen ja ammatilliseen koulutukseenl yrittäjänä toimiva haluaa itse aloittaa opiskelun l koulutetaan sukupolven vaihdoksessa jatkajaa yrityksel-le
Työnantaja saa...
l oppisopimuskoulutuksen-järjestäjältä koulutuskorvausta työpaikalla annettavan koulu-tuksen järjestämiseenl mahdollisesti palkkatukea työnhakijan työllistämisestä oppisopimuksella, lisätiedot TE-(työvoima)toimistoistal maksuttoman tietopuolisen koulutuksen työntekijälleen
Opiskelija saa...
l työehtosopimuksen mukai-sen palkanl tietopuolisen opiskelun ajal-ta päivärahaa, jos työnantaja ei maksa palkkaa siltä ajalta ja perheavustusta, jos opiskelija on siihen oikeutettu l matka- ja majoituskorvauk-sen opetusministeriön asetuk-sen mukaisestil maksuttoman tietopuolisen koulutuksen
Sopimuksen tekeminen
Kun edellytykset oppisopimuk-sen solmimiselle on varmistettu, oppisopimus tehdään yhdessä koulutustarkastajan, työnanta-jan, työpaikkakouluttajan ja opiskelijan kanssa.
Tartu tilaisuuteen – lähes 400 tutkintoa tarjolla!
Tämän lehden ilmestymisalueilla sinua palvelevat
jatkuu takasivulla ...
AELKaarnatie 4, 00410 Helsinki(09) 530 [email protected] Amiedu Valimotie 8, 00380 Helsinki010 808 [email protected]
Ammattiopisto LappiaOppisopimuspalvelutUrheilukatu 6, 95400 Tornio010 383 [email protected]
Ammattiopisto Luovi, aikuiskoulutus, Oulun yksikköVeteraanikatu 2, 90100 Oulu020 757 [email protected]
Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia oppisopimustoimistoLehtimäentie 1 C 7, 02770 Espoo(09) 2319 [email protected]
Etelä-Karjalan oppisopimuskeskusImatra: Koulukatu 5, 55120 Imatra020 496 [email protected]:Pohjolankatu 12, 53100 Lappeenranta, 020 496 [email protected]
Etelä-Savon ammattiopisto, oppisopimuspalvelutRaviradantie 8-10, PL 30450101 Mikkeli015 221 5111 Kuusitie 41 76120 Pieksämäki 040 305 6600 [email protected]
Finanssi- ja vakuutuskoulutus FINVABulevardi 2800120 Helsinki040 526 [email protected]
Helsinki Business CollegeSLK InstituuttiRautatieläisenkatu 500520 Helsinki09 1489 [email protected]
Helsingin kaupungin opetusvirasto, oppisopimustoimistoHämeentie 11 A, 00530 Helsinki(09) 3108 6776 [email protected]
Hyria oppisopimuskeskusKauppalankatu 1805800 Hyvinkää040 765 [email protected]
Hyria oppisopimuskeskus Sakonkatu 111100 Riihimäki040 510 [email protected]
Hämeenlinnan seudun oppisopimustoimistoHattelmalantie 25 K13100 Hämeenlinna(03) 658 [email protected]
Itä-UudenmaanoppisopimuskeskusPerämiehentie 6, 06100 Porvoo020 51 31 [email protected] Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, PL 472 40101 Jyväskylä 040 341 5182 [email protected]
Kainuun ammattiopisto -liikelaitosOppisopimuspalvelutKetunpolku 1, 87100 Kajaani(08) 6165 [email protected]
Kemijärven oppisopimustoimisto Myllylammentie 23, 98120 Kemijärvi 040 721 [email protected]
Keski-Pohjanmaan oppisopimustoimistoKorpintie 8, 67100 Kokkola(06) 825 [email protected]
Keski-Uudenmaan oppisopimuskeskus Kultasepänkatu 5, 04250 Kerava050 415 [email protected]
tutkintorakenne SuomeSSa
Yliopistot jakorkeakoulutLisensiaatti- ja
tohtoritutkinnotAlempi ja ylempi
korkeakoulu- tutkinto
Ammatti- korkeakoulut
AMK- jatkotutkinnot
AMK-tutkinnot
Työelämän näyttötutkinnotErikoisammatti-
tutkinnot
Ammatti- tutkinnot
Lukio/Ylioppilastutkinto
Ammatillisetperustutkinnot
Peruskoulu
Esiopetus
Punaisella merkityt tutkinnot mahdollista suorittaa oppisopimuskoulutuksena.
24Osaaja 2011
Joukkokirje
Sopeva oppisopimuspalvelutPL 11, 62201 Kauhava020 742 [email protected]
Suupohjan koulutuskuntayhtymäoppisopimuskoulutusTeknologiapuisto 1, 2. krs. 61800 Kauhajoki 020 7470 331, 040 507 [email protected]
Toyota Auto Finland Oy, ammattioppilaitos Korpivaarantie 101450 Vantaa (09) 851 [email protected]
Turun Aikuiskoulutuskeskus/oppisopimuspalvelutKärsämäentie 1120360 Turku0207 129 [email protected]
Turun oppisopimustoimistoYliopistonkatu 31, 4. kerros20100 Turku (02) 2633 4900 [email protected]
Vaasan rannikkoseudun oppisopimustoimisto Vaasanpuistikko 14 D, 2 krs.65101 Vaasa (06) 325 [email protected]
Vantaan kaupunki,Vantaan ammattiopisto Varia/aikuiskoulutus- ja oppisopimuspalvelutElannontie 301510 Vantaa(09) 8392 [email protected]
Ylä-Savon koulutuskuntayhtymäAsevelikatu 474101 Iisalmi(017) 272 [email protected]
Åbolands Yrkesinstitut skn, LäroavtalsbyrånVapparvägen 421600 Pargas(02) 454 8609 [email protected]
Äänekosken oppisopimustoimistoPiilolantie 1744100 Äänekoski(014) 519 2214 [email protected]
K-Instituutti OySiikajärventie 88-9002860 Espoo010 533 [email protected]
Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymäEtelä-Kymenlaakson ammattiopisto,oppisopimuskoulutus Malminginkatu 6, 48600 Kotka010 395 [email protected] Koulutuskeskus Salpaus Aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut Ståhlberginkatu 4 A, 15110 Lahti(03) 828 11 [email protected]
Kouvolan kaupunki, oppisopimuskoulutus Käsityöläiskatu 4, 45100 Kouvola 020 615 [email protected]
Lapin oppisopimuskeskus Toripuistikko 5 – 7, 4. krs96200 Rovaniemi020 798 4191 [email protected]
Loimaan oppisopimustoimisto Hämeentie 23832200 Loimaa044 090 [email protected]
Lounais-HämeenAmmatillisen koulutuksen kuntayhtymä, oppisopimustoimisto PL 12, 30101 Forssa040 779 7562, 050 596 [email protected]
Länsi-Uudenmaan oppisopimuskeskus, LuksiaToivonkatu 2 A, 08100 Lohja(019) 369 61 [email protected]
Optima, Aikuiskoulutus ja työelämäpalvelutPuutarhakatu 3068600 Pietarsaari(06) 785 [email protected]
OSAO, Aikuis- ja työpaikkakoulutusyksikkö Torikatu 23, 3 krs.90100 Oulu010 272 1086 [email protected]
Pirkanmaan oppisopimuskeskusPinninkatu 45 A 33100 Tampere (03) 3155 5800 [email protected]
Pohjois-Karjalan oppisopimuskeskusRantakatu 1380100 Joensuu(013) 244 2303 [email protected]
Raision oppisopimustoimisto Eeronkuja 321200 Raisio (02) 437 [email protected]
Salon seudun oppisopimuskeskusHyvoninkatu 124240 Salo(02) 770 [email protected]
Satakunnan oppisopimuskeskusOtavankatu 5 A28100 Pori(02) 621 2430 [email protected]
Savon oppisopimuskeskus Kuopio: Kauppakatu 28 B, 3. krs70110 Kuopio044 785 [email protected]
Savon oppisopimuskeskus Varkaus; Laivalinnankatu 23 A, 78200 Varkaus044 785 [email protected]
Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto, oppisopimustoimistoPohjolankatu 457200 Savonlinna044 550 [email protected]
Seinäjoen koulutuskuntayhtymäSedu Aikuiskoulutus,OppisopimuspalvelutFramiKampusranta 9 c60320 Seinäjoki020 124 [email protected]
Seurakuntaopiston oppisopimuspalvelutJärvenpääntie 64004400 Järvenpää(09) 271 [email protected]
