O’times 1   

   

 

O’times nro 7 • 2011 

 

Koulun oma lehti • Netissä • Lukusalissa 

 

  O’times 2   

     O´TIMES      

nro 7 • 2011  Pääkirjoitus 03 

Toimituksen esittely 04 

 

O´SCHOOL 

Onnistuitko koulukuvassa, Milla Mikander? 06 

Akvaariossa pulisee – Ruokalan laajennus 08 

Kiljava 2011 10 

Kurssit hopeatarjottimella 13 

Paremman koulun puolesta 14 

 

O’CULT 

Elämän pienet ilot 17 

Keväinen huhtikuun viikko Ranskassa 18 

 

O’CHAOS 

Homo‐ outojen ooppera 23 

Psykologinen tutkimus opiskelijoiden kynien käytöstä 24 

Tapahtumakalenteri 27 

Suusta siepattua 28 

  O’times 3   

   

PÄÄKIRJOITUS  

iedän  kyllä,  että  minulla  on  ongelma.  Arvostan  muissa täsmällisyyttä,  mutta  pidän  heidän  mahdollista  myöhästymistä täysin  inhimillisenä. Omalla kohdallani myöhästyminen on  lähes 

kuolemansynti.  Kyse  on  kuitenkaan  harvoin  muiden  reaktiosta  vaan omasta järjettömästä tavastani suhtautua asiaan.  Pitkään  saatoin  saada  aivan  järkyttäviä  ahdistuskohtauksia  tajutessani matkalla, etten millään tulisi ehtimään määränpäähän ajoissa. Ja vaikka liikenteessä  olisi  ollut  minkälaisia  minusta  riippumattomia  ongelmia, syytin  aina  ja  pelkästään  itseäni.  Tapasin  jupista  päässäni:  "Helvetin idiootti, ois sun nyt pitänyt  tajuta  lähteä aikaisemmin tai edes valita  joku parempi  reitti!"  Usein  lähdin  (ja  lähden  muuten  vieläkin)  reippaasti etuajassa vain säästyäkseni myöhästymiseltä.   En  vieläkään  ole  aivan  varma  mistä  tämä  kammoni  kumpuaa,  mutta viime aikoina olen onneksi hiukan tervehtynyt. Luultavasti muutto Kehä III:n  susirajan  ulkopuolelle on  rauhoittanut  minua  (pitkän  matkan  takia pystyn  helpommin  antamaan  itselleni  anteeksi)  tai  sitten  olen  ehkä aikuistunut  ja  viisastunut.  Silti.  Tulin  toisen  jakson  ensimmäisenä päivänä  puolilta  päivin  kouluun  ja  tietämättä  uusista ruokailuaikatauluista ehdin vain matematiikantunnin viimeiselle vartille. Salminen tahtoi kiltisti antaa vain myöhästymisen poissaolon sijaan. Se oli  ensimmäinen  poissaolomerkintä  Wilmaan  yli  vuoteen,  mutta myönnetään: kyllä kirpaisi. 

 Uskon,  että  meillä  kaikilla  on  jonkinlaisia  ongelmia  aikataulussa pysymisen kanssa. Toiset ovat aina ajoissa paikalla, mutta deadlinejen kunnioittaminen  on  yhtä  tuskaa.  Toiset  saavat  työt  ajoissa  tehdyksi, mutta  saapuvat  itse  myöhässä palauttamaan  niitä.  Tuskin  kukaan  on aina aikataulussa. Se pitäisi oppia hyväksymään.  

 Kouluvuoden  ensimmäinen  O'times  sen  sijaan  näyttäisi  ilmestyvän ensimmäistä  kertaa  täysin  suunnitellussa  aikataulussa  ja  peräti  jo lokakuussa.  Tämä  ei  ole  millään  muotoa  allekirjoittaneen  hulluuden ansiota vaan kiitos kuuluu O'times huippu­idearikkaalle, motivoituneelle ja  tätä  nykyä  aika  suurellekin  toimitukselle.  Tarkoituksena  onkin kunnianhimoisesti saada vielä toinen numero ennen joulua julkaistuksi. 

 Tässä  numerossa  päästään  kuitenkin  kurkistamaan  sekä  ykkösten Kiljavan  reissulle  kuin  matkailemaan  maailmalle.  Lisäksi  sukelletaan koulun  uuteen  "akvaarioon",  kuten  toimitus  remontoitua  ruokalaa nimittää. Saamme myös tietää, ketä Laihanen ei pussaisi. 

  Saila Kurki, päätoimittaja 

            T 

  O’times 4   

   

TOIMITUKSEN ESITTELY 

Salla Riihimäki tekstit  / Jani Lehto  tekstit  ja  taitto / Saila Kurki päätoimittaja, tekstit  ja  taitto  / Pinja Herttovuo,  tekstit, kuvat  ja  taitto  / Ilmari Eskola tekstit  ja kuvat  / Mikko Jalo tekstit  ja kuvat  / Essi Jaakola tekstit      /  Laura Ahola tekstit  ja kuvat  / Emilia Collan tekstit  ja kuvat  / Helinä Teittinen tekstit  / Ada Mare kuvat /  Mirva Laatunen taitto  Vierailijat Veronica Dolhain, Saara Väkevä ja Sofia Enberg Avustajat Saana Sundberg, Karri Budde, Jenni Suuronen, Sara Sippola, Eleonoora Wihuri Lisäksi Gintare Gylling ohjaava opettaja, kuvat ja taittokoulutus / Jenni Collin tekstien oikoluku 

  O’times 5   

     O´SCHOOL 

  O’times 6   

   

ONNISTUITKO KOULUKUVASSA, MILLA MIKANDER?  Pitkän matematiikan opettaja luokittelee oppiaineensa taiteeksi. Hei, lähde meille risteilyvalvojaksi! En lähde. Mitä, eikö ilmainen matka kiinnosta? Mä  olen  pahoillani,  mutta  mä  olen  jossain  määrin allerginen  Ruotsin  laivoille.  Mä en pidä  niistä  enkä  mä kauheasti  käy  risteilyillä  tai  siis  en  mä  kyllä  käy ollenkaan...

Olet sanonut, että matematiikka pitäisi oikeastaan luokitella taideaineeksi. Millä perusteella? No, siis samalla  tavalla kuin kaikissa muissakin  taiteissa, sun täytyy ensin opetella  tietyt perustaidot. Sä voit toki  tehdä  ihan hyvää taidetta niinkin, että sä vaan toistat niitä perustaitoja  ja kopioit  jonkun suuren maalarin tauluja  ja  ne  näyttääkin  oikeesti  tosi  hyviltä,  mutta  jotta  sä  pystyt  luomaan  jotain  uutta,  sun  täytyy  osata soveltaa  niitä  (perustaitoja)  ja  tietää,  millä  tavalla  sä  saat  rikkoa  mitäkin  sääntöä,  jotta  se  näyttäis  oikeesti hyvältä. Salminen luennoi ahkerasti ylioppilaslautakunnan tulevasta laskinuudistuksesta. Mitä mieltä sä olet uudistuksesta? No,  mulla  on  vähän  kahdenlainen  mielipide  siitä.  Toisaalta  mä  ymmärrän  hirveän  hyvin,  että  kaikkea teknologiaa kannattaa käyttää. Ongelmana on, että vähän samalla lailla kuin muutkin asiat se on hirveen hyvä renki,  mutta  kamalan  huono  isäntä.  Jos  ihminen  ei  ymmärrä  hölkäsen  pöläystä  siitä,  mitä  se  kone  sen puolesta  tekee,  niin  se päästää  sen  tekemään  sellaisia  juttuja,  mitkä  eivät  välttämättä  ole  hyväksi.  Samalla tavalla  kuin  alakoulussa  laskettiin  ilman  kokonaan  laskimia  niin  eri  tasoilla  otetaan  sitten  eri  apuvälineet käyttöön. Eli mä en ole varma siitä, onko  lukion ensimmäinen kurssi se kohta,  joilloin kannattaa ottaa  laskin, joka  laskee  sun puolesta  kaikki  ne  tehtävät,  mitä  siitä  kurssissa  on...  vai  just siksikö  se  kannattaa  hankkia? (nauraa) Mitäs tykkäät uudesta ruokalasta ja opettajien akvaarioista? Opettajien akvaario on ihan loistava kunhan sinne saadaan vähän pehmennystä eli samalla tavalla kuin kaikki muutkin akvaariot se  tarvii kasveja. Onhan se  ihan hauskaa olla hiljaisuudessa siellä erikseen, mutta ei mua haitannu istua teidän vieressä. Nyt te saatte rauhan meistä ja me saadaan rauha teistä.

Opettaja kirjoitti nimensä tauluun. 

  O’times 7   

   

Onnistuitko hyvin koulukuvassa? En! Mä en onnistu koskaan koulukuvassa. Mä  lohdutan aina mun oppilaita sillä, että  taatusti kaikkien möröin tyyppi siinä kuvassa olen minä. Ai, et ole koskaan onnistunut? En  mä  kyllä  oikeastaan,  mutta  toisaalta  silloin  kun  mä  olin  lukiossa  yksi  mun  luokkakaveri  aivasti  meidän luokkakuvassa (nauraa) ja siihen kohtaan mä en ole vielä koskaan päässy eli on mulla vielä tavoitteita. Kenelle tahtoisit antaa opetuksen? Mmm..  tän  on  paha  (miettii  pitkään  hiljaa.)  Kellehän  mä  tahtoisin  antaa  opetuksen?  Mulle  tulee  hirveesti mieleen kaikkia sellaisia pieniä opetuksen kohteita ja sitten niitä suurempaa näpäytystä kaipaavia... mutta tota,  mistäköhän mä olisin viimeeksi  jupissu? Mä  jupisen kaikenlaisista asioista (miettii hiljaa.) Mä  tahtoisin antaa opetuksen  niille,  jotka  määrittele  noita  ruuan  hintoja  kaupassa,  koska  se  on  ehkä  suurimpia epäkohtia  mitä tällä  hetkellä  on  olemassa.  Jollain  mystisellä  keinolla  terveellinen  ruoka  pitäis  saada  halvemmaksi  kuin epäterveellinen. Tällä hetkellä se on ihan päinvastoin. Frederikin vai Anssi Kelan Milla? Hyi, yök!  (nauraa) Mun täytyy sanoa, että  jos mä koskaan olen ollut mun oppilaistani ylpeä niin se oli silloin kuin Anssi Kelan Milla oli hitti eikä kukaan laulanu sitä mulle. Se ei välttämättä olis sopinu tilanteeseen... mutta toi Frederikin on ehkä vielä vähän rumempi eli mä otan sen. Joo, kyllä ehdottomasti Frederik. Jos mennään metsään, niin sitten mennään kunnolla.   haastattelu Saila Kurki kuva Pinja Herttovuo  

   

  O’times 8   

   

AKVAARIOSSA PULISEE ­ RUOKALAN LAAJENNUS  

Akvaarion  lempinimen  saanut  ruokalan  laajennus  on  herättänyt  opiskelijoiden  joukossa  paljon  puhetta. Ruokalan  laajennus  aloitettiin  virallisesti  kesäkuun  alussa  koulujen  loppuessa,  mutta  kunnolla  se ei päässyt käyntiin  rakentajien  kesälomien  takia.  Lisäksi  projekti  sisälsi  monimutkaisia  rakennelmia,  jotka  vaativat tarkkuutta  ja  huolellista  suunnittelua  monelta  eri  insinööriltä.  Tämän  ja  pikkutarkkojen  hienosäätöjen, kuten kaakeleiden  vinouden  ja  pesualtaan  väärän  koon  takia  remontti  venyi  kaksi  viikkoa  yliaikaa_.  Kaikesta huolimatta koulumme arvoisa rehtori Hannele Nevalainen toteaa työmiesten jäljen olevan hyvää. 

Ruokalan  remontin  suunnittelu  aloitettiin  jo  viime  vuoden  puolella.  Aluksi  ajatuksena  oli  lattian  uusiminen, mutta  remontti  laajeni  opettajille  erillisen  ruokailutilan  rakentamiseen  sekä  uusien  pöytien  ja  tuolien tilaamiseen.  Innoitus  lasin käyttöön seinissä  ja katossa tuli maisemoinnista. Maisemaa koulun sisäpihalle päin ei  haluttu  peittää  eikä  A­osan portaita  haluttu  varjostaa.  Lasi  on  juoruista  huolimatta  ihan  tavallista  lasia,  ei mitään äänieristettyä, vaikka rehtori uskookin väliseinän vaimentavan osan melusta.  

Suurin osa kysymyksestä onkin koskenut väliseinää, jolla on erotettu opiskelijoiden ja opettajien tilat toisistaan. Rehtori  itse  kokee  väliseinän  jokseenkin  tarpeelliseksi.  Väliseinä  mahdollistaa  erilaisten  kokousten  pidon tilassa  ja  antaa  opettajille  ruokarauhan  peittämättä  kuitenkaan  heitä  kokonaan  pois  näkyvistä.  Arviolta  noin 150 000€  maksanut  remontti  tuo  kaivattua  lisätilaa  ruokalaan  ja  lisää  viihtyvyyttä  sekä  opiskelijoille  että opettajille. Opiskelijat saivat kolme pöytää käyttöönsä ja pöytien välejä voitiin kasvattaa.  

  O’times 9   

   

 

 

Rehtori  kommentoi  hymyillen  uuden  osan  lempinimeä  akvaario:  ”Ei  se  nyt  ihan  akvaario  ole,  koska  nuo hiekkapuhallusraidat peittävät aika paljon ­ ­ mutta hauska nimi se on.” 

O´timesin  toimitus  jututti myös kahta remonttimiestä,  jotka kertoivat olevansa Karkkilan Metallityöt Oy:stä. He ovat  aikaisemmin  tehneet  koulussamme  mm.  urheilusalin  ikkunat.  Työt  ovat  heidän  sanojensa  mukaan sujuneet  kutakuinkin  hyvin,  vaikka  rankkojen  sateiden  takia  ei  voitukaan  työskennellä  muutamaan  päivään Karkkilan metallityö Oy:n rakennusmiehet olivat noin kuukauden mukana projektissa  ja kehuivat  lasi­ikkunoita sanoen,  että  hyvältä  näyttää  ja  että  kyllä  ne  sopivat  koulun  muuhun  ulkoasuun.  Toinen  miehistä  naurahti myös:  ”Eikö  tällaisissa  yleensä  ole  lasia?”.  Kun  heiltä  kysyi  söisivätkö  he  itse  moisessa  akvaariossa,  he vastasivat hymyillen: ”Juu, kyllä kyllä. 

teksti ja kuvat Pinja Herttovuo

 

   

  O’times 10   

   

KILJAVA 2011   Mitä tapahtui lukion ykkösten ”Opiskelu menee metsään” ­tutustumisleirillä? Kerron oman matkakertomukseni, joka perustuu viiden viikon takaisiin muistoihin leiristä.  

Tiistai 30.8. 

Lähdimme koululta  kolmella  tilausbussilla  yhden  aikaan  iltapäivällä.  Tunnelma oli odottava  mutta  rento,  sillä pääsimmehän pois koulusta edes päiväksi. Matka sujui  rattoisasti  jutellen  ja Angry Birdsiä pelaten. Huomasin perillä,  että  olimme  saaneet  myös  tyhjennettyä  ainoan  karkkipussini  ja se  tietysti  harmitti.  Illalla  olisi pakko ryhtyä karkkipummiksi.  

Leirikeskus vaikutti viihtyisältä: oli  rantasauna, kirkasvetinen  järvi, suuret  talot  ja paljon  lääniä. Jakauduimme pikkuruisiin  huoneisiimme.  Hairahduin  varaamaan  sängyn  ylimmän  (kolmannen)  kerroksen.  Kotiutumisen jälkeen ehdimme aloitella  jortsuja* huoneessamme, sillä Roni oli ainoana ottanut mukaansa kaiuttimet. Taneli korkkasi  ensimmäisen  niistä  kymmenestä  energiajuomatölkistä,  jotka  hän  oli  salakuljettanut  mukanaan. Hauskanpito loppui kuitenkin lyhyeen, sillä oli ryhmänohjaajan tuokion aika. 

Oikaisin  aidan  yli  välttääkseni  turhaa  kävelyä  ja  tietysti  se  räsähti  rikki.  Syntisin  mielin  kävin  kertomassa asiasta  Raitalalle,  joka  ei  rehellisyyden  nimissä  ainakaan  pitänyt  kuulemastaan.  Onneksi  Valtteri  korjasi myöhemmin aidan ehjän näköiseksi. 

  O’times 11   

   

 

Seuraavaksi olikin  tutustumisleikkien  vuoro.  Tutorit  ohjasivat  meidät  ryhmiin  ja  sitten  aloitimme  leikkimisen. Ensimmäinen leikki oli ”Lännen nopein”. Olin aika huono. Seuraavassa leikissä pärjäsi, jos keksi kertoa, miten eroaa muista. Eipä ollut kukaan muu rikkonut aitaa vähään aikaan... Kolmannessa  leikissä oli  tarkoitus saada toinen  hymyilemään  sanomalla  ”minä  rakastan  sinua”.  Italialaisvaihtari  Federica  pudotti  minut  pelistä  pois suhteellisen  helposti.  Viimeisessä  leikissä piti kuljettaa  paperinpalaa  ringissä pelkkiä  huulia  apuna  käyttäen. Paperinpala pieneni aina, kun se putosi maahan. Olihan sekin  toki  tutustumista, mutta vähän omalaatuista (ja läheistä) kuitenkin.  

Lopulta  oli  pullakahvien  aika.  Olin  niin  nälissäni,  että  otin  muutaman  ylimääräisen  siivun.  En  kuitenkaan tahtonut  joutua  yksin vastuuseen,  joten  jaoin pullaa  muille pöydässä  istuneille.  Kun pullat  oli  mussutettu,  oli vapaa­aikaa.  Osa  istui pelaamassa  korttia  ­  Läpsy oli  ilmeisesti suosituin  peli­    ja  osa seurasi Yleisurheilun MM­kisoja.  Me  huoneessanne  kuitenkin  jatkoimme  jortsuja  ja  lisää  ihmisiä  liittyi koko  ajan  seuraan.  Tanelin chilipähkinät kävivät hyvin kaupaksi  ja kaiuttimen soittamia kappaleita  laulava poikakuoro nostatti  tunnelman kattoon.  Lämpötila  nousi  ja  tila  väheni,  joten  marssimme  alimpaan  kerrokseen.  Tunnelma  kuitenkin  laimeni isossa tilassa heti, joten palasimme takaisin tiiviseen loossiimme. 

Ruoka­aika koitti  ja myöhästymisestä huolimatta ehdin syödä tarpeeksi. Pienen ruokalevon  jälkeen alkoi  tytöt vastaan  pojat  ­jalkapallo­ottelu.  En  jaksanut  panostaa  niin  kuin  jotkut  joukkueessamme,  vaan  päätin  ottaa passiivisen pelaajan roolin. Ainoiksi saavutuksiksini  jäivät  täydellinen saksipotku sekä pallonriisto Janilta (jotta tytöt  saisivat edes yhden  maalin).  Raikuvien  suosionosoituksien saattelemana  lähdin  saunomaan. Sauna  oli todella  suuri  ja  meitä  oli  siellä samaan  aikaan  noin  30  henkeä.  Lauloimme  muutamia  herkkiä  saunalauluja,  muun  muassa  Murheellisten  laulujen  maan.  Löylyä  heitettiin  niin paljon  kuin kiuas  sieti  ja  enemmänkin,  sillä toinen kiukaista sammui kesken kaiken. (Tytöt pääsivät siis vähän viileämpään saunaan.)  

Iltagrillauksen sivussa ennätin poseerata kameralle ja kaverikuvani makkaran kanssa taisi myöhemmin päätyä Facebookiin.  Yllätysohjelmana  tutorit  veivät  meidät  pimeään  metsään  ja  esittivät  meille  jonkinlaisen intiaaniperformanssin.  Vähän  epäselväksi  jäi,  mikä  oli  jutun  juju,  mutta  taisimme  saada  jonkinlaisen hyväksynnän vanhemmilta oppilailta.  

  O’times 12   

   

Tutorit kutsuivat meidät päivän päättäviin reiveihin*. Kourallinen oppilaita  meni  nukkumaan,  mutta  itse  jatkoin  illanviettoa  vailla tietoa  varhaisesta  herätyksestä.  Musiikki  soi  täysillä  ja  porukka heilui  ja  hyppi  kuin pillastunut  härkälauma.  Ehdin  siinä  sivussa kokeilla miltä  teepussi  tuntuu huulessa, sillä olihan se nyt paljon terveellisempi vaihtoehto kuin  nuuska.  Sitten olikin  aika  mennä nukkumaan.  

Muutamat nimeltä mainitsemattomat henkilöt päätyivät kuitenkin ikkunan  kautta  väärään  huoneeseen  erittäin  tiukasta valvonnasta huolimatta. Opettaja Wackström kävi tarkastamassa kyseisen  huoneen  muutamaan  kertaan  mutta  ei  huomannut mitään  silmiinpistävää.  Kuulemani  mukaan  kapinallinen valvominen  jatkui  kolmeen  asti  ja  siinä  vaiheessa  eräs  henkilö päätti  lähteä  ikkunan  kautta  omaan  huoneeseensa. Tarkkaavaiset  ulkovalvojat  Käkelä  ja  Nousiainen  kuulivat rasahduksia  ja  lähtivät  kävelemään  kohti  talon  päätyä,  josta äänet  kuuluivat.  Kyseinen  henkilö  ehti  viime  hetkellä  syöksyä portaiden  alle  piiloon,  kun  valvojat  ilmestyivät  kulman  takaa näkyviin.  Omien  sanojensa  mukaan  henkilö  makasi  seuraavat 15  jännittävää  minuuttia  paikallaan  ajatellen  sitä  vastuun määrää,  minkä  hän  joutuisi  kiinni  jäädessään  kantamaan. Valvojat  kuitenkin  luovuttivat  lopulta  ja  henkilömme  pääsi luikahtamaan omaan huoneeseensa nukkumaan.  

Keskiviikko 31.8. 

Herätys  oli  aivan  liian  aikaisin.  Oli  kuitenkin  pakko  nousta,  jos  halusi  aamupalaa.  En  kuitenkaan  pystynyt syömään kuin yhden lusikallisen puuroa, sillä vatsani lakkoili. Päivä alkoi siis kaikin puolin heikosti. 

Intiaaniteema  jatkui  ja  meidät  jaettiin  heimoihin,  joiden  piti  keksiä  itselleen  nimi  ja  askarrella  päähineet. Innostuneeksi  en  ainakaan  voi  itseäni  tuossa väsymyksen  vaiheessa sanoa,  mutta  sain  väännettyä  itselleni päähineen  ja  jonkinlaisen  kasvomaalauksen.  Sitten  kilpailimme  toisia  heimoja  vastaan  saappaanheitossa, köydenvedossa  ja reppuselkäkannossa. Vein oman saappaanheittoeräni helposti, mutta suurin osa muista ei menestynyt yhtä hyvin.  Itse asiassa muiden esitykset olivat varsin heikkoja, esimerkiksi William sai viskattua saappaan viereisen  rakennuksen katolle. Köydenvedossa  veimme  voiton mennen  tullen,  vaikka emme  edes alentuneet  käyttämään  vilppiä...  Myös  reppuselkäkanto  sujui  kohtalaisesti  ja  olimme  Tanelin  kanssa voittamattomia. Leikimme viimeistä kertaa aragazongaa, yhtä leirin suosituimmista huveista. 

Lähtö  lähestyi,  joten  oli  aika  siivota.  Eräs  tutori  kehotti  meitä  kaikkia  siistimään  läävämme  ja  Taneli  käytti langennutta  hiljaisuutta  hyväkseen  huutamalla  leirin  pahimman  servauksen*:  ”Imuroi  sun  mutsis!”  Nica  hoiti huoneemme  imuroimisen  puolestamme,  sillä  me  emme  tahtoneet  alentua  moiseen.   Ehdimme  siis  hyvin chillailla* vielä pienen hetken. Ruokailun jälkeen oli aika jättää hyvästit Kiljavalle ja suunnata takaisin kotiin.   

 teksti ja kuvat Ilmari Eskola

LEIRIN PLUSSAT… +hyvät tutorit +loistava yhteishenki +tutustui hyvin +sauna ja grillaaminen +hauskanpito oli todellakin sallittua … JA MIINUKSET ­isot mutta hiljaiset kaiuttimet ­väärä ajankohta, torstai­perjantai olisi ollut parempi ­leirin kesto liian lyhyt ­herätys turhan aikaisin ­väsymättömät valvojat  

 

SANASTOA Jortsut tarkoittavat tansseja, mutta ne voidaan mieltää myös yleiseksi hauskanpidoksi. Reivit  on  nimitys  koko  yön  kestävälle musiikkitapahtumalle,  jossa DJ:t  soittavat  (elektronista) musiikkia ja ihmiset tanssivat.  Servaus tarkoittaa, että joku hiljentää tai saattaa toisen noloon  tilanteeseen  verbaalisesti  taidokkaalla lausahduksella. Chillailu on rauhallista hengailua/oleilua.  

  O’times 13   

   

KURSSIT HOPEATARJOTTIMELLA  

Tästä alkaa lehtemme uusi osio, jossa esitellään koulumme tarjoamia syventäviä kursseja. Tarkoitus on kertoa, mitä tarjotaan ja miksi ne kannattaisi ottaa. Tervetuloa! 

Biologia 6: Eläinten käyttäytyminen

Biologian  kuudes  kurssi  on  koulukohtainen syventävä  kurssia  ja  on  kirjaimellisesti  Petteri Wellingin  erikoisalaa.  Kurssilla  perehdytään opinto­oppaankin  mukaan  syvällisesti evoluutiobiologiseen  ajatteluun  ja  eläinten käyttäytymiseen  sen  osalta.  Selkokielellä  tämä tarkoittaa sitä, että  tutkimme, miten geenit  ja evoluutio ohjaavat eliöiden käyttäytymistä. Miksi vauva hymyilee äidilleen? Miksi koira heiluttaa häntäänsä? Miksi apinat heittelevät kakkaansa? Näitä kaikkia pohdimme lehtori Wellingin  erinomaisten  esimerkkien  avulla  tunneilla.  Kurssin  oppilasosallistujamäärä  on  yleensä  o llut  pieni, mikä  on  tarjonnut  erinomaisen  ja  intensiivisen  oppimisympäristön.  Tunnelma  on  vapaampi  kuin  isoissa melkein  neljänkymmenen  hengen  ryhmässä,  joten  läppä  lentää  paremmin  ja  kysymyksiä  uskaltaa  kysyä tyhmimmistäkin mieltä askarruttavista asioista.  

Kurssilla katsotaan  joskus myös oppituntien  teemoihin  liittyviä videoita, mikä on  tuonut vaihtelua hirvittävistä muistiinpano­  ja  materiaalivuorista.  Kurssilla  ei  ole  varsinaista  kirjaa,  joten  kokeisiin  opiskellaan muistiinpanojen pohjalta,  mikä on  aiheuttanut  perusnopean kirjoittajan  käden  kramppaamisen  useammankin tunnin aikana. Kirjan puuttuminen aiheuttaa myös sen valitettavan miinuksen, että on välttämätöntä olla  lähes joka tunnilla. Yksikin poissaolo kaksoistunnilta saattaa merkitä sitä, että sinulta jää kuutisen sivua kirjoittamatta ja  putoat  seuraavalla  tunnilta  kärryiltä.  Toisaalta  kun  kaikki  oppimateriaali  on  yksien  kansien  välissä  ja enemmän kuin kattavaa, kaverilta muistiinpanojen kopioiminen käy helposti.

Petteri  Wellingin  aikaisemmilla  tunneilla  käynyt  tietää  kovan oppimistahdin  luovan  kiireen  tuntua,  mutta  tällä kurssilla  tunnelmaa  voisi  luonnehtia  vapautuneemmaksi.  Aiheet  ovat  ihmisläheisempiä  ja  helposti yhdistettävissä  terveystietoon,  muihin  biologian  kursseihin,  psykologiaan  sekä  historiaan.  Oli  esimerkiksi mielenkiintoista  verrata  oppimaansa  psykologian  toisen  kurssin  aiheisiin,  joihin  kuului  mm.  lapsen  kehitys. Opiskeltuaan evoluutiolliset syyt oli mukavaa saada tietää, miten ne toteutuvat ihan oikeassa elämässä. 

Jotta kurssista saisi varmasti kaikki irti, opinto­oppaassa suositellaan käymään biologian ensimmäinen kurssi ennen  kuudennen  valintaa.  Ensimmäinen  kurssi  kertoo  evoluutiosta  yleisesti  ja  on  siksi  hyödyllinen. Suositeltavaa olisi  käydä myös  toinen  kurssi,  sillä siinä perehdytään  enemmän  soluihin  ja  perinnöllisyyteen. Ylioppilaskirjoitusten  kannalta  tällä  kurssilla  ei  ole  niinkään  suurta  merkitystä,  mutta  se  tuo  piristävää kevennystä muuhun  lukemisurakkaan. Kurssin voi myös käydä, vaikkei kirjoittaisikaan biologiaa,  ihan vaikka mielenkiinnosta tai sitten saadakseen lisätietoa esimerkiksi juuri psykologiaan. 

 

teksti ja kuva Pinja Herttovuo 

  O’times 14   

   

PAREMMAN KOULUN PUOLESTA 

 Ogelin omalla ympäristöryhmällä on missio: parantaa koulun viihtyvyyttä ja ympäristöystävällisyyttä. Mitä asian eteen on tehty ja tulevaisuudessa tehdään? O’times oli mukana ryhmän tämän lukuvuoden ensimmäisessä kokouksessa.  Ruokailun  lopussa  viimeisten  syöjien  katseet  kääntyvät  kun  kahdeksanhenkinen  Ympäristöryhmä  marssii  pitämään kokoustaan ruokalaan. Kokous aloitetaan astioiden kilinässä ja viereisten pöytien supinan säestämänä.  ”Okei, hyvä että teitä on näin paljon paikalla. Mahtaako  johtua siitä että  tänä vuonna ympäristöryhmästä voi  saada kurssin?”  ryhmän vetäjä  ja  filosofian opettaja  Lauri Ojalehto  aloittaa  kokouksen.  Olemalla mukana  ryhmän  toiminnassa  kaksi  vuotta, osallistumalla  Ympäristötoiminta  päivät  ­tapahtumaan  ja  toteuttamalla  joka  vuosi  yhden  projektin,  saa  toiminnasta kurssimerkinnän.  Projektien  tulee  edistää  ympäristöryhmän  tavoitteita,  kuten  luomutuotettujen  ainesten  käyttöä kouluravintolassa.  Valojen sammutusta, viihtyisä piha ja ekosähköä Ensiksi  kokouksessa  kerrataan,  mitä  ryhmä  on  jo  tehnyt  viihtyisän  ja  ekologisen  koulun  eteen.  Suurimmaksi edistysaskeleeksi nousee koulun kuluttaman sähkön vaihtaminen ekosähköön. Ekosähkö on sähköä joka on  tuotettu uusiutuvista energialähteistä. Näitä ovat mm. tuulienergia, aurinkoenergia ja biopolttoaineet.   Ogeli osallistui viime keväänä Earth Hour ­tempaukseen, jossa ihmiset ympäri maailmaa sammuttavat valonsa tunniksi. Kokouksessa oltiin  ylpeitä siitä, että samalla kun koulumme valot pimenivät,  sammutettiin  valot myös muun muassa Eiffel­tornista, Sydneyn oopperatalosta ja Pisan kaltevasta tornista.   Koulussamme pyörähti viime vuonna käyntiin myös projekti pihan viihtyvyyden parantamiseksi. ”Suunnitelmiamme kommentoi  jo pari arkkitehtia  ja ainakin penkkejä  ja pyörätelineitä on  tulossa  lisää” kertoo asiaa hoitava Siiri Niinivirta.  

Ympäris töryhmän kokouksessa. Vasemmalta oikealle: Reetta Grönlund, Miia Kuhakoski (Ympäristöryhmän puheenjohtaja), Helena Rantala, Anna Liski ja Siiri Niiniv irta  

  O’times 15   

   

Hihat ylös käärien kohti tulevaa Vaikka  paljon  on  jo  saatu  aikaan,  työsarkaa  riittää  vielä.  Ruokalassa  kun  kokousta  pidettiin,  tuli  puheeksi  ruoan ympäristöystävällisyys. ”Mitenkäs kasvisruokapäivä?” ehdottaa Anna Liski. Lauri Ojalehto kertoo kuitenkin, että asiasta on jo keskusteltukin, mutta koulumme johtokunta ei pitänyt ideasta, vaikka Helsingin kaupungin kouluilla on viikoittainen kasvisruokapäivä.    Niinpä  kokous  keskittyy  pohtimaan  miten  sekaruoan  ruoan  ekologisuutta  voitaisiin  parantaa. Ympäristöryhmä  päättääkin  ehdottaa  Amicalle  Reilun  kaupan  tuotteiden  ja  luomutuotteiden  lisäämistä  erityisesti ilmaiseen kouluruokaan.   Kokouksen loppuun mennessä kaikille on saatu jaettua jokin tehtävä, pihan viihtyvyyden parantamisesta Reilun kaupan tuotteiden  lisäämiseen. Kokouksesta poistutaan päät  täynnä  ideoita  ja  intoa puhkuen. Ympäristöryhmä ahkeroi  kohti parempaa koulua. 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

teksti ja kuvat Mikko Jalo 

GALLUP: Ympäristöryhmän ykköset  Ympäristöryhmän tuoreimmat jäsenet ovat lukion ykkösiä. He kertoivat:  

1. Miksi liityin ympäristöryhmään? 2. Miten aion itse ympäristöryhmässä toimia

koulun viihtyvyyden ja ympäristöystävällisyyden puolesta?  

Helinä Teittinen 1. Suurin syy oli se, että Siiri ja Reetta menivät 

ryhmään myös. Menin mukana ikään kuin tueksi.  2. Jaa­a, se selviää varmasti itsellenikin tässä 

jossain vaiheessa.  Siiri Niinivirta

1.  Olin ollut yläasteen ympäristöryhmässä kolme vuotta ja pienen painostuksen jälkeen päätin jatkaa ryhmässä lukiossakin.   

2. Enpä oikeastaan tiedä vielä. Vedin viime vuonna pihasuunnitelmaprojektia joka tänä vuona menee varmaankin ja toivottavasti läpi. Täytyy jutella Reetan ja Helinän kanssa mitä voitais yhdessä keksiä. 

Reetta Grönlund

1. Öööö, T iesin, että Siiri on siellä ja Helinäkin ehkä menossa ja meidän ryhmästä ei ollut vielä valittu ketään muutan, joten sitten mä … menin.  

2.  Se toivottavasti valkenee pienen palaverin jälkeen  

     

  O’times 16   

      O´CULT 

  O’times 17   

   

  ELÄMÄN PIENET ILOT  Nykyään joka puolelta tulvii ohjeita, joita noudattamalla elämästä pitäisi saada parempi. Yleensä nämä koskevat suurempia muutoksia, kuten painon pudottamista tai työpaikan vaihtoa. Televisiossa, radiossa ja kaduilla kuuluvat ja näkyvät mainokset koskevat yhä enemmän elämäntapamuutoksia. Yleensä myös murehditaan liikaa asioista, joita ei tarvitsisi murehtia. Tällaisia asioita puolestaan ovat muun muassa ulkonäkö, työkiire ja liikunnan määrän riittävyys. Eikö olisi helpompi keskittyä siihen mikä on jo hyvin ja nauttia pienistä arjen hetkistä? Toki on tärkeää myös keskittyä asioihin, joiden ei koe olevan tarpeeksi hyvin, mutta painopisteen tulisi olla enemmän pienien, hyvien ja itselle tärkeiden asioiden puolella.  Elämän pienet ilot ovat jokaiselle erilaisia. Joku pitää kaupassa käyntiä päivän kohokohtana, toinen hengähtää juoksulenkillä. Kolmas voi puolestaan rakastaa hyvän ruuan tuoksua. Niin monta ihmistä kuin täällä on, niin monta eri mielipidettä tästäkin asiasta löytyy. Asia, josta toinen nauttii, voi olla toiselle jopa vastenmielinen. Jokaisen mielipidettä tulee kunnioittaa.  

Elämän pienet ilot on helppo unohtaa arjen kiireessä ja keskittyä vain negatiivisiin puoliin päivässä. Kuinka monta valitusta kuuleekaan tulevan päivittäin omasta tai kaverin suusta säästä, hiusten sotkuisuudesta tai koulutöiden määrästä. Kaikkien kannattaisi miettiä, onko asia, josta valitat oikeasti se, mitä haluat itsestäsi viestittää. Valitusten takia ihmisestä muodostuu helposti negatiivinen kuva. 

Elämä pyörii usein kiireen ympärillä. Aika ei tunnu riittävän mihinkään ja stressi iskee. Tässä vaiheessa on vaikea keskittyä elämän pieniin iloihin, kun ajatukset pyörivät vain tekemättömien asioiden ympärillä. Myös negatiivinen ajattelu, kuten aikaisemminkin todettiin, vaikuttaa paljon ajatusmaailmaamme. Negatiiviset ajatukset voi kuitenkin yrittää kääntää positiivisiksi. Seuraavan kerran, kun mehu kaatuu pöydälle, voi ajatella, että ainakin on, mitä juoda ja pyyhkiä mehun vain pois. Kun naapurista kuuluu kovaa melua, voi ajatella, että minä kuulen. Pienistä asioista kannattaa nauttia ja muistaa, etteivät kaikilla asiat ole välttämättä yhtä hyvin. 

Pelkät mainokset, kirjat tai koulussa opitut terveellisen elämän säännökset eivät riitä siihen, että ihmiset oppivat nauttimaan elämän pienistä iloista. Tämän nauttimisen on tultava ihmisestä itsestään. Jokaisen täytyy itse jäädä pohtimaan, mikä on hänelle tärkeintä ja mitä asioita elämässä arvostaa enemmän kuin muita. Kun nämä asiat ovat selvillä, pystyy helpommin keskittymään elämän pieniin iloihin ja asioihin, joista itse pitää. Pienet asiat muodostavat yhdessä suuren kokonaisuuden. 

teksti Essi Jaakola kuvat Laura Ahola

  O’times 18   

   

KEVÄINEN HUHTIKUUN VIIKKO RANSKASSA   Vocabulaire pour survivre en France   Tais­toi! Mais non! Si! Arrêtez, tous les deux! Vous êtes insupportables! Il y a beaucoup d'ambiance, tu vois... Trop bon, trop stylé, trop frais, trop vénère... Montre!  Genre! C'est pas grave! Ils sont graves! T'es sûr? T'es grave! dire un gros mot Héhéhé, Ed! N'écris pas ca pour Salla. Elle va le montrer à son professeur!  Tu va montrer ca à ton professeur? N'apprends pas ca, n'utilises pas ca. Ne dis pas ca, d'accord? Je ne vais pas le montrer à mon professeur, t'inquiètes pas.  ... qu'est­ce que ca veut dire?    Comment? Quoi? Quoi? Quoi? J'ai pas compris.  T'inque! (Ne t'inquiète pas) 

Selviytymissanasto Ranskassa elämiseen

 Oo hiljaa! 

Eikä! Joopa! Lopettakaa, molemmat! Te ootte ihan sietämättömiä! 

Täällä on tunnelmaa, näethän... 

Sikahyvä, sikastyle, sikatuore, sikaärsyyntynyt.... 

Näytä! 

Perus!/Niinpä niin!/Just! 

Ei haittaa! Noi on ihan kahjoja! Ootko tosissas? Oot ihan pöhkö! 

kiroilla 

Hei hei hei, Ed! Äläs kirjoita tuota Sallalle. Se aikoo näyttää sen sen opettajalle! 

Aiotko sä näyttää tän sun opettajalle? 

Älä opettele tätä, älä käytä tätä. Älä sano tätä, okei? 

En aio näyttää mun opettajalle, älä huoli.  

Hei mitä tarkoittaa ....?  

 

Anteeksi kuinka? Mitä? Mitä? Häh? En ymmärtänyt.  

Ei huolta. 

 

  O’times 19   

   

  

 

1. Constance St Malon rannalla Bretagnessa.  2. St Malon vanhaa kivikaupunkia.  3. Jean löysi leppäkertun! 4. Koko porukka poseeraamassa Papi Loïc'n kesätalon pihalla. Vasemmalta takarivistä: Constance, Jérôme, Edouard, Papi Loïc, Louis, Isabelle, minä, ystäväperheen Charles, Jean. 5. ''Kato, ei kastuta!'' Pojat tasapainoilemassa viimeisellä hiekkakukkulalla jota vuorovesi ei ollut vielä peittänyt. Louis, Edouard, Charles. 6. Rento lomapäivän lounas ulkona ­ katkarapuja, patonkia ja kalaa.  7. St Cast'n ranta aamulla.  8. Käymässä Fort la Latten keskiaikaisessa linnassa kuten turisti nyt ikään.  9. Fort la Latte ja meri.  10. Meri laskuveden aikaan St Cast'n rannalla.   

  O’times 20   

   

 

 

 

  

11. Pojat kiipeämässä pihapuussa Bretagnessa.  12. Tyttöjen makuuhuoneen ikkuna Bretagnessa aamulla. 13. Ystäväperheen Bretagnen­asuntoa sisältä.  14. I <3 St K = I <3 Saint Cast. Ranta Bretagnessa.  15. Pense­pas­bête! ­ Älä mieti epäjärjestystä lomalla!  16. Pakollinen poseerauskuva jonkin tunnetun rakennuksen edessä Pariisissa. Gina Saksasta, minä, Constance, Astraïd. 17. Tuileries'n puistossa ihmettelemässä pikkuveneitä, joita ihmisen tulevat uittamaan puistojen altaisiin. Altaan ympärillä istuvat odottavat että vene uisi omalle kohdalle, ja sitä saa sitten tyrkätä taas kohti altaan keskustaa uimaan eteenpäin.  18. Iltaruoka ystäväperheen kotona Pariisissa. Isabelle, Constance, Louis, Jérôme, Edouard, Jean. 19. Pingistä pelaamassa ystäväperheen pihalla.  20. La tour Eiffel! 21. Pyöräilemässä Versailles'n puistoa ympäri.   

 

  O’times 21   

   

 

 

 Les crêpes ­ ranskalaiset letut  3 dl maitoa tai vichyä 3 munaa 50 g sulatettua voita 125 g jauhoja ½ tl suolaa 

(tilkka rommia) (20 g sokeria) (1 tl vaniljasokeria) 

 1. Kaada jauhot, suola ja vaniljasokeri kulhoon. Riko munat sekaan.  2. Sekoita vispilällä.  3. Lisää maito tai vichy sekä sulatettu voi. Sekoita vispilällä tasaiseksi.  4. Paista. Vain vähän taikinaa kerrallaan pannulle, että letuista tulee ohuita. 

 Käy tsekkaamassa! Alkuperäinen ohje videolla ranskaksi: http://www.youtube.com/watch?v=khlmDOemyAo 

teksti ja kuvat Salla Riihimäki

Tiesitkö?  

 ­ Jättämällä sokerin ja vaniljasokerin 

pois, letut käyvät myös suolaisina. 

Ranskassa usein syödäänkin ensin suolainen lettu, ja sen jälkeen makea. 

Suolaisen sisään laitetaan yleensä kinkkua, juustoa ja kananmunaa, 

makeisiin nutellaa, sokeria tai kaakaojauhetta. Ranskassa on Crêperie­

nimellä kulkevia, pelkästään lettuja myyviä ravintoloita, joissa käytäntö on 

juuri tämä.  

­ Ranskalaisten lettujen kuuluu olla mahdollisimman ohuita, ja siksi taikina 

toisinaan tehdäänkin maidon sijasta 

vichyyn tai muuhun kuplivaan juomaan. Juoman ilmakuplat saavat aikaan sen, 

että letuista saa tehtyä ohuita. Näin 

lettuihin  tulee pieniä kuplia näkyviin. 

  O’times 22   

     O´CHAOS 

  O’times 23   

   

 

 

‐ OUTOJEN OOPPERAA Tämä teatterielämys etsii vertaistaan. Kolme tuntia toinen toistaan upeampia musiikki­ ja tanssinumeroita, joihin sisältyy paljon ajatuksia herättävää sanomaa. Homo! sai ensi­iltansa 21. syyskuuta Kansallisteatterissa. Kyseessä on Pirkko Saision ohjaama musiikkifarssi, jonka sävellyksestä vastaa Jussi Tuurna. Näytelmän käsikirjoitus on myös Saision käsialaa, ja se pohjautuu osittain hänen omiin kokemuksiinsa. 

Homoseksuaalisuutta teemana on onnistuttu käsittelemään hyvin monesta eri näkökulmasta. Tarina rakentuu nuoren identiteettiään etsivän miehen ympärille. Sen lisäksi näytelmässä päästään esittelemään homokulttuurin historiaa, synkkää aikaa, jolloin ei kukaan voinut olla homo julkisesti. Mukaan on saatu tietenkin myös ajankohtaisia näkemyksiä ja ilmiöitä. Kovasti Päivi Räsästä muistuttava poliitikko, kahtia jakautuva kirkko ja yhteiskuntaan sopeutumista yrittävät homot. 

Outojen ooppera saa katsojan nauramaan, liikuttumaan niin ilosta kuin surustakin. Ennen kaikkea se lisää katsojaan ymmärrystä siitä, miltä seksuaalivähemmistöön kuuluvan elämä tuntuu tässä yhteiskunnassa ja miten poliittiset päätökset vaikuttavat. Näytelmän selkeä viesti on, että ihmisoikeudet kuuluvat kaikille seksuaalisesta suuntauksesta riippumatta. Homo–oopperan päättää kaunis laulu kauniista ajatuksesta. ”Oisko täällä se maa, missä jokainen saa rakastaa ketä itse haluaa?”  

 

teksti Laura Ahola kuva Kansallisteatteri

  O’times 24   

   

 

PSYKOLOGINEN TUTKIMUS OPISKELIJOIDEN KYNIEN KÄYTÖSTÄ Saimme  tehtäväksemme  psykologian  ensimmäisellä  kurssilla  tehdä  tutkimus  aiheesta,  joka  liittyy psykologiaan. Valitsimme aiheeksi oppilaiden kynien käytön, koska se koskettaa kaiken  ikäisiä koululaisia  ja opiskelijoita.  Yleensä  ihmiset  eivät  kiinnitä  huomiota  syihin,  joiden perusteella  valitsevat  itselleen parhaiten sopivan kirjoitusvälineen.  Ihmisiä  saattaa  kiinnostaa,  miten  heidän  valitsemansa kirjoitusväline kertoo  heistä oppijina ja heidän miellejärjestelmästään. Tätä he voisivat hyödyntää parantaakseen oppimismenetelmiään.  

Tausta

Kynän  vaikutus  opiskeluun  sivuaa  oppimismenetelmiä,  joita  on  tutkittu  enemmänkin.  Oppimisstrategiaan vaikuttaa  miellejärjestelmä,  joka  on  jaettu  kolmeen  pääryhmään:  visuaalinen,  kinesteettinen  ja  auditiivinen. Miellejärjestelmä  vaikuttaa  eri  oppimismenetelmiin  ja  muistiinpanojen  tekemiseen:  Esimerkiksi  visuaalinen henkilö oppii parhaiten näkemällä  ja katselemalla sekä kirjoittaa siististi  ja visuaalisesti selkeästi. Auditiivinen taas  oppii  parhaiten  kuulemalla  eikä  kirjoittamisella  ole  hänelle  niin  suurta  merkitystä.  Kinesteettinen  oppii tuntemalla ja liikkumalla sekä kiinnittää huomiota kirjoitusvälineen mukavuuteen kädessä. 

  O’times 25   

   

Hypoteesi

Uskomme,  että  visuaalisesti  eli  näkemällä  ja  lukemalla  oppivat  käyttävät  enemmän  luovuutta  ja  värejä muistiinpanoja  tehdessään. Auditiivisesti eli opettajaa kuuntelemalla oppivat eivät panosta muistiinpanoihin  tai eivät tee niitä lainkaan, joten kynä on luultavasti tavallinen huonossa kunnossa oleva lyijykynä. Kinesteettisesti eli tekemällä oppivat käyttävät mukavia ja helppokäyttöisiä kyniä muistiinpanojen tekemiseen tai jotain kahden ensimmäisen  oppijatyyppien  valitsemien  kynien  väliltä.  He  luultavasti  muokkaavat  opettajan  muistiinpanoja itselleen sopivammiksi  ja harjoittelevat  itsenäisesti  tehtäviä  tekemällä. Yhteisiä motiiveja kynän valitsemiseen ovat  myös  muodin  seuraaminen,  jota  voidaan  perustella  samaistumisen  halulla  muiden  ihmisten  kanssa, koulusta  saatujen  ilmaiskynien  tai  vanhempien  ostamien  kynien  käyttäminen,  kynän  miellyttävyys  sekä tottumukset. Yleensä iän karttuessa omat mieltymykset nousevat tärkeämmiksi kuin muiden mielipiteet, minkä takia  yläasteella  tai  lukiossa  tapahtuu  “hajautuminen”.  Luulemme  myös, että  ihmiset  ostavat  kyniä  hintojen perusteella, koska luulevat, että kalliimpi hinta tarkoittaa myös laadukkaampaa tuotetta. 

Kysely 

Käytimme tutkimusmenetelmänä kyselyä,  johon vastasivat 30 Oulunkylän yhteiskoulun oppilasta,  joista  15 oli tyttöjä ja 15 poikia. 

Ympyröi parhaiten sopiva vaihtoehto: 

1. Oletko? a) tyttö 

b) poika  

2. Minkälaista kynää yleensä käytät muistiinpanoihisi?  a) lyijykynää  

b) lyijytäytekynää c) puista värikynää 

d) kuulakärkikynää e) tussia 

f) jotain muuta  

3. Minkä takia käytät kyseistä kynää? Koska  

a) se oli ensimmäinen, joka osui käteeni. b) siitä tulee siisti jälki. 

c) sen kiva väri jää mieleen helposti. d)  sillä on hyvä kirjoittaa. 

e) jokin muu syy, mikä?

 

  O’times 26   

   

Tutkimustulosten analysointi

Kyselyn  tulosten  perusteella  suurin  osa  tytöistä  ja  pojista  käyttää  lyijytäytekynää  muistiinpanojensa tekemiseen, koska siitä tulee siisti jälki (7/30) ja sillä on hyvä kirjoittaa (10/30). Seuraavaksi eniten kannatusta oli  lyijykynällä,  koska  sillä  on  hyvä  kirjoittaa  (2/30)  ja  se  oli  ensimmäinen  kynä,  joka  osui  käteen  (2/30). Tyttöjen  ja  poikien  valintojen  välillä  oli  myös  pieniä  eroja:  tytöistä  3/15  valitsi  kuulakärkikynän,  kun  pojista kukaan ei valinnut sitä. Tussilla kirjoittavia on  tytöistä 2/15  ja pojista 1/15. Lyijykynää taas käyttää pojista 4/15 ja tytöistä 1/15. Kyselyn perusteella kukaan oppilaista ei käytä muistiinpanojen tekemiseen puista värikynää. 

 Huomasimme, että  melkein kaikki  kyselyyn vastanneet  ovat  laittaneet  kirjoitusvälineen syyksi,  että  ”sillä  on hyvä  kirjoittaa”  tai  ”siitä  tulee  siisti  jälki”.  Lyijytäytekynän  ja  miellyttävän  kirjoittamisen  yhdistelmää  esiintyi eniten  ja  toiseksi  eniten  lyijytäytekynän  ja  siistin  kirjoitusjäljen  yhdistelmää.  Uskomme,  että  siistiä  jälkeä kirjoittavat oppilaat ovat ainakin osittain visuaalisesti oppivia, sillä muistiinpanot näyttävät silloin selkeämmiltä ja  ne  jäävät  helposti  mieleen. Kuulakärkikynällä kirjoittamisesta pitää  melko pieni osa kohderyhmästä,  jonka arvelemme johtuvan siitä, että sitä ei pysty kumittamaan ja kirjoitusvirheitä tullessa jälki on sotkuista. Toisaalta, kyselyyn vastanneiden mukaan kuulakärkikynällä on hyvä kirjoittaa.  

teksti  Emilia Collan, Veronica Dolhain, Saara Väkevä ja Sofia Enberg kuvat  Emilia Collan & co. /O’times arkisto

 

  O’times 27   

   

TAPAHTUMAKALENTERI  

24.10 YK:n päivä 

28.–30.10 Tässä vietetään Halloweenia. Naamarit esiin. 

30.10 Kesäaika päättyy! Nyt käännetään kelloja tunti taaksepäin. 

5.11 Pyhäinpäivä 

13.11 Isänpäivä – muista isää! 

23.11 KOEVIIKKO ALKAA – Äääk! 

24.11 Tasan kuukausi jouluun  

30.11 Koeviikko selvitetty 

27.11 Ensimmäinen adventtisunnuntai  

3.12 On lauantai, mutta muistathan silti tulla koululle 

4.12 Toinen adventtisunnuntai  

5.12 Nyt on maanantai, eikä tarvitse tulla kouluun! 

6.12 Itsenäisyyspäivä, onnea 94­vuotiaalle Suomelle! 

11.12 Kolmas adventtisunnuntai  

22.12 Hyvää lomaa! 

24.12 Hauskaa joulua! 

1.1 Onnellista uutta vuotta 2012! 

 

koonnut Helinä Teittinen

 

 

  O’times 28   

   

 

”En voi mennä ja pussata Wellingiä. Welling on söpön siisti, liian hygieeninen minulle.” 

Ties millainen sammakkoprinssi Welling olisi, Laihanen.  

''Mitäs se... siellä takarivissä hiplaa siellä jalkojen välissä? Säästä hei kuule vapaa­ajalle.'' 

Kännyköitä ei Tapperin tunnilla kannata kamalasti näplätä.  

 

”Onko täällä kuuma vai onko mulla vaihdevuodet?” 

Käkelä tahtoo varmistuksen epäilyilleen 

 

 

Nostalgian tuulia: ” Myöhässä tulleet eivät saa tuolia sitten ollenkaan.” 

Mäb myöhässä tulleille.   

”Eihän banaania kerrottaessa tule banaania vaan banaani toiseen. Osaisitko piirtää banaanin neliön?” 

Salminen ja havainnollistavat esimerkit. 

''Kuulkaa mä oon nähny teistä monta kertaa unta.'' 

Sanookohan Kähkönen näin joka ryhmälle...? 

 

''...ja kerto...!'' (minuutin päästä) ''Niin mitä niillä oli?'', sanoi Sippu. 

Mitä sitä suotta lopettamaan laulamista kun tulee kuulutus, kappalehan on kesken.  

 

”… koskee abiturientteja, jotka ovat mulkeroita. 

Tapperin mielipide abeista tuli viimein selväksi. 

 

SUUSTA SIEPATUT 

koonnut Jani Lehto 

 

  O’times 29   

   

 

 

  O’times 30