16
Oulujärvi Fishing 1/2005 1 s.14 KALASTUKSEN ÄÄNENKANNATTAJA XXX-FISHING CLUB PALJASTAA: Vetouistelukilpailu Paltamossa

Oulujärvi Fishing 2005

Embed Size (px)

DESCRIPTION

XXX-FISHINGCLUB Paltamo Ry :n julkaisema Kuhakunkku kisalehti

Citation preview

Page 1: Oulujärvi Fishing 2005

O u l u j ä r v i F i s h i n g 1 / 2 0 0 5 1

s.14

K A L A S T U K S E N Ä Ä N E N K A N N A T T A J A

XXX-FISHING CLUB PALJASTAA:

Vetouistelukilpailu

Paltamossa

Page 2: Oulujärvi Fishing 2005

2 O u l u j ä r v i F i s h i n g 1 / 2 0 0 5

Olet juuri saanut käteesi ensimmäisen numeron kautta aikojen Oulujärvi Fis-

hing lehdykkää. Lehdykän historia on lyhyt, mutta sitäkin värikkäämpi. Kaikki

tämä on lähtenyt yhden aktiivisen jäsenen sekopäisestä ideasta jota kukaan

ei kannattanut aluksi. Kova puurtaminen palkittiin ja lehti on nyt valmis ja

luettavana juuri sinulla joka olet mahdollisesti kiinnostunut kalastuksesta.

Oulujärvi urheilukalastusjärvenä nostaa päätään vuosi vuodelta, kiitos ak-

tiivisten kalastajien ja touhumiesten. Oulujärvelle tullaan kalaan nykyään jo

kauempaakin useiden päivien ajaksi tavoittelemaan Oulunjärven saaliskaloja.

Järven ympärillä asuvien ihmisten tulisi huomata, mikä mahdollisuus tässä

on uusille mahdollisuuksille hyödyntää kalaisaa vesistöä esim. matkailubusi-

neksessa. Myös kuntien, jakokuntien yms. tulisi tulevaisuudessa panostaa

enemmän järven taukopaikkoihin, kuten metsähallitus on jo tehnyt Niskan-

selän puolella. Kuten yksi vetouistelunsuomenmestari Kari Raatesalmi on

todennut, että ei kannata Inarille lähteä, koska meillä on Oulujärvi vieressä

josta saa samanlaista taimenta kun vain viitsii lähteä. Niinpä on hyvä muis-

taa ennen kuin pakkaa laukut, että meillä on yksi parhaista kalastusjärvistä

ihan vieressä.

Urheilukalastukseen panostaminen vaatii myös ponnisteluja monella eri

saralla, jotta lopputulos alkaisi kantaa hedelmää. Yksi mahdollisuus olisi

verkkosilmäkoon radikaali nostaminen esim. 55 tai 60mm:iin. Useat ka-

lastuskunnat ovat ottaneet jo nämä koot ns. kokosuosituksiksi ja toivomme

muiden kalastuskuntien seuraavan perässä. Tästä seurauksena olisi muuta-

ma huonompi saalisvuosi, mutta niiden jälkeen saaliit nousisi ja saalis koko

kasvaisi. Tottahan toki on otettava huomioon muikun tms. kalastus ennen

kuin mahdollisia päätöksiä tehdään. Verkkokalastus harrastuksena, ei elin-

keinona, toimii parhaiten silloin, kun verkosta saadaan syömäkala omaan

talouteen,

ei koko naapurustolle.

Tulevana kesänä kamppaillaan ensimmäistä kertaa Oulujärven kuha kunkun

tittelistä vetouistelussa. Kilpailun pääpaikkana on Paltamo ja kilpailualueena

suurista kuhasaaliista tunnettu Paltaselkä. Tämän kilpailun on mahdollista-

neet useat yhteistyökumppanit joille haluamme sanoa suur-kiitokset.

Ilman Teitä kilpailua ei voitaisi järjestää tässä mittakaavassa, KIITOS!

Toivotamme kaikille Oulujärvi Fishing lehden lukioille

TODELLA KIREITÄ SIIMOJA!

”pojat”

xxx-Fishing Club Paltamo Ry

Pääkirjoitus

www.oulujärvi.info

Page 3: Oulujärvi Fishing 2005

O u l u j ä r v i F i s h i n g 1 / 2 0 0 5 3

MUKANA VESILLÄ:

LOGO

Lönnrotinkatu 4, 87100 Kajaanipuh. 08 6134 840

- SU 14.8 klo 10-18, HYRYNSALMI (HYRY-SALMIJÄRVI)- 6 VAPAA- YHDYSHENKILÖ: 040 3114 772- KILPAILUN JÄRJESTÄJÄ: Hyryn Vapakalastajat Ry.

Lisää: www.tutka.net/~kkmp

KMP-CUP- yhdyshenkilö: 044 0685 328, JOUNI LUKKARI

- SU 5.6 klo 10-18, SOTKAMO,SHELLIN RANTA (SAPSO-KIANTAJÄRVI)- 6 VAPAA- YHDYSHENKILÖ: 0400 177 451- KILPAILUN JÄRJESTÄJÄ: Sotkamon Kalamiehet Ry.

-LA 11.6 klo 10-18, KAJAANI,NUASJÄRVI (PETÄISENNISKA)- 10 VAPAA- YHDYSHENKILÖ: 044 0685 328- KILPAILUN JÄRJESTÄJÄ: Somervaaran Eränkävijät Ry.

- LA 9.7 klo 10-18, SUOMUSSALMI,YLI-VUOKKI, MUSTALAHTI- 6 VAPAA- YHDYSHENKILÖ: O400 538 448- KILPAILUN JÄRJESTÄJÄ: Saapaskosken Erä Ry.

- LA 30.7 klo 16-24, PALTAMO, OULUJÄRVI- 10 VAPAA- YHDYSHENKILÖ: 0440 966 666- LISÄTIETOJA: Kuhakisa- KILPAILUN JÄRJESTÄJÄ: Fishing Club Paltamo Ry.

������������������������������� ������������ ����������� ����� ��������������� ����� ���������������� ����� �����

Kodintukku:ma-pe 9-20,la 9-18 (su 12-18)Motomaxi:ma-pe 9-19, la 9-16Kehräämöntie 20, 87500 Kajaani

Otso- tuote

Puusepänverstas

-luonnollisesti puusta-

PuuhariPuusepänverstaspuuhariHenry HeikkinenNuaskatu 987400 Kajaani

puh.(08) 6133 610 050 5267 774fax. (08) 6133 700

[email protected]

Lorukirja VÄNKYLÖITÄ kirjakaupoissaKuvittaja Jukka Laukkanen • Teksti Vesa Löhönen

ISBN: 951-23-4514-5 • Kustantaja KARISTO

Lisäksi mm. lentopelkoinen kurki, tyrannosaurus-perheen lökäpöksy vegaanipoika ja hernekeittoon hurmaantunut haisunäätä...

-loruja

”... Kettu katsoi kuomaa,virkkoi ettei kalasta.Kotiinsa kun mahdu ei toista sinivalasta...

Ukkoa sapettaa, kun lapset patistavat häntä jatkuvasti

tanhupiiriin uutta emäntää etsimään. Kun tulee sopiva

suojasää, hän päättää tehdä itselleen kaverin lumesta.

Mutta kukapa olisi uskonut, että tuosta rakkaudella

rakennellusta lumiakasta tulee oikeastikin ukon paras

ystävä yhden talven ajaksi?

Lumiakka Amalia kirjakaupoissaKuvittaja Jukka Laukkanen • Teksti Vesa Löhönen

ISBN: 951-23-4569-2 • Kustantaja KARISTO

Sydämellinen ylistyslaulu höperyydelle

Lehden julkaisijaXXX- FishingclubJokirannantie 88300 Paltamo

Päätoimittaja Kyösti Karjalainen, 044 0966 [email protected]

KuvatXXX- Fishingclub ja kirjoittajat

Ulkoasu ja DTP-taittoJukka Laukkanen, p. 040 590 7879Mainonnansuunnittelu Laukkanen Oy

Jakelulevikki 4.000 kpl

PainoKainuun Sanomat

Page 4: Oulujärvi Fishing 2005

Merkki siitä, ettäraha-asiasi ovat

hyvässä hoidossa.

Lönnrotinkatu 14, Kajaani, puh. 08-619 890

www.optia.fi

Kuha on eteläinen kalalaji Suomen olois-

sa. Sen luontainen levinneisyys ei siis ole

Oulujärvellä asti – Kemijärvestä tai Rova-

niemen seuduista puhumattakaan. Harva

tietänee, että kuha on ollut Manner-Euroopan

karppilammikoiden vakioasukas. Kuha oli se

tuottoisa petokala, joka piti karpin ravintokil-

pailijat kurissa ja antoi hyvän sivutulon karpin

viljelijälle.

Kuhan katoaminen täällä, mutta yhtäaikai-

sesti muuallakin Suomessa on ollut kala-

miehiä askarruttava mysteeri. Syyllisiksi on

tarjottu luonnollisesti liikakalastusta, Suo- ja

metsäojituksia humushaittoineen, veden-

pinnan säännöstelyä, ympäristömyrkkyjä ja

ilmastomuutosta. Toki syyllisiä voi olla use-

ampiakin, mutta tapahtuneelle on kuitenkin

tyypillistä kuhakantojan romahtaminen ja

katoaminen vähemmässä kuin yhdessä mies-

sukupolvessa!

Paltamossa kerrotaan, että sota-ajan jäl-

keen muutamalla risalla verkolla saattoi Lam-

posen ja Palosen tienoilta saada alkukesästä

yön saaliina vasullisen (30-40 kg) suurkuhia.

Vastaavasti 50 koukun siimalla keskiyön

kahvistelun jälkeen nousi parikymmentä kiloa

komeita kiilusilmiä. Myös nykyisten siltojen

alta sotatoimien jälkeen tilapäiseltä ponttooni-

sillalta pilkkiminen oli antanut runsaasti suur-

kuhia. Kaikilla kalavesillä häärivät rautatieläiset

kertovat toinen toistaan uskomattomampia

tarinoita järven ja myös Kivesjärven suurku-

hasaaliista.

KUHA KATOSI

– KATOAAKO SE UUDELLEEN?Tosia-asia on, että kuha katosi. Tietooni on

tullut mm., että Kivesjärven kevätjäille ajautui

suunnattomia määriä kuhan poikasia kevät-

tulvien myötä MERA-ohjelmien toteutusvuo-

sina. Tämä laajasti toteutettu ohjelma riittäisi

syyksi moneen paikalliseen kuhatuhoon,

muttei sittenkään kaikille järville yhtä aikaa.

Nykyisellään uskotaan, että pääsyyllinen oli

ilmasto-muutos ja nimenomaan kylmempään

suuntaan edellisinä vuosikymmeninä. Kuhan

kutu ei siis onnistunut. Kalatutkimus ei suu-

remmin ole helpottanut kalamiesten tuskaa

asian valaisemiseksi. Kentällä odotetaan toki

laajemmin soveltavaa tutkimusta ja nopeaa

tiedottamista tuloksista.

Kuha kuitenkin tuli takaisin ihmisen toi-

mesta hieman yli kymmenen vuotta sitten.

Kajaanin kaupungin silloinen kalastusmestari

kiinnostui kuhan hautomisesta ja pikku hiljaa

myös Hakasuon kalanviljelylaitos (RKTL) pää-

si mukaan kuvioihin ja samalla toteuttamaan

sille asetettua alueellista tehtävää. Tuntui, että

joka ikisen istutettu kuhanpoikasen tarttui

veteen päinvastoin kuin massiivisten siika- ja

taimenistutusten kanssa oli totuttu näke-

mään. Tästä olisi kalaveden hoitajien helppo

tehdä omia johtopäätöksiään…

Eräänä aamuna talviverkoillani nousi 600

g:n kuha jäälle ja sitä on riittänyt. Tilanteelle

on ollut tyypillistä, että vuosi vuodelta niitä on

ollut enemmän ja enemmän ihan hurmok-

seen asti. Voipa väittää, että kuha on lisännyt

kalastuspainetta Oulujärvellä moninkertaiseksi

sekä talvella että kesällä. Nyt kuha on talvi-

kalastajan pääsaalis (kuva). Diagrammista

käy ilmi myös se mitä muuta on tapahtu-

massa. Muun muassa mateen häviäminen

ja haukisaaliin pieneneminen antavat aihetta

pohdiskeluun ainakin biologisessa mielessä.

Etelän kauppahalleissa kuha ei enää tänä tal-

vena ollut kallein kala. Se oli yllättäen made!

Mitä vesistöissä on tapahtumassa?

Onko kuhapopulaatio sitten saavuttanut

huippunsa ja jos, niin mitä siitä seuraa. Luon-

nollinen lisääntyminen on vielä käsittääkseni

todistamatta. Se tuntuisi kuitenkin enemmän

kuin todennäköiseltä. Positiivista on se, että

kuhan ikäluokkia näyttää olevan järvessä

runsaasti. Negatiivista taas on se, että kuhan

on jo todettu saalistavan omia poikasiaan

laajassa mittakaavassa. Eräs ystäväni pohti

myös sitä, osuuko kuhan laidunnus mateen

poikasten kasvualueisiin. Itse näen selke-

ästi, että kuha syö jo nyt hauen eväitä. Ja

tämä taas kertoisi siitä, että suurenkin järven

ekosysteemi ravintoketjuineen on rajallinen.

Edelleen pohdintaa pitäisi harrastaa roskaka-

lateorian kohdalla. Toisin sanoen; onko siellä

roskakaloja lainkaan, vaan onko siellä vain

ravintoreservejä sinne todella sopeutuneille

lajeille, kuten kuha, ahven ja hauki.

R a i m o K a n t o l a , P a l t a m o

KYMMENEN KUHAN VUOTTA OULUJÄRVELLÄ

Kuhan katoaminen Oulujärvestä vii-

meistään 60-luvun aikana on huikea

esimerkki pohjoisten ekosysteemien

muutosherkkyydestä. Useimmat tie-

tävät kertoa tarinoita uskomattomis-

ta kuhasaaliista, joille oli tyypillistä

pieni panostus ja suuri saalis, mikä

taisi järkyttää jopa kalastajankin.

4 O u l u j ä r v i F i s h i n g 1 / 2 0 0 5

Page 5: Oulujärvi Fishing 2005

O u l u j ä r v i F i s h i n g 1 / 2 0 0 5 5

KUHAN KALASTUSOngelmallisinta kuhakantojen kalastukses-

sa on pienten yksilöiden runsaus saaliissa.

Tämä koskee niin rantavesien verkkokalas-

tusta kuin myös uistelua. Talviverkoilla se ei

muodostu ongelmaksi, jos ei ole kysymys

tyhmyydestä tai ahneudesta. Siksi myöskään

talviverkkojen silmäkoon nosto ei ole kovin

mielekästä. Kalastaja määrää sen ergonomi-

sista syistä itse.

Kuhan tunnetut kutualueet ovat sijoittuneet

mm. Volonsaari-Riuttasaaret-Lehtonen -linjan

itälaitaan sekä Lamposen Palosen alueelle.

Siis varsin loiville ja matalahkoille rantarinteille.

Sinne se kuha rakentaa pesänsä, jos siihen

annetaan mahdollisuus.

Perinteiset uistelualueet ovat olleet Vapon

edusta, Siltojen alapuolen virransivut ja

Mieslahden suualue ja Laanniemen sivu

väylällä Kajaaniin. Kuhaa on löytynyt kuitenkin

sieltä, mistä sitä on kalastettu. Melalahden

puolelta, Pehkolanlahdelta ja Jormuasta.

Toiset kalastajista – varsinkin paikalliset – ovat

erikoistuneet uistelemaan matalia rantavesiä

kesäkuun puolivälistä alkaen ja viimeistään

juhannukselta. Monet kauempaa tulevat

keskittyvät takiloihin tai muuten painotettui-

hin virityksiin. Menneenä kesänä tuli muotiin

menestyksekäs väylien ja selkävesien uistelu

pitkälle Tevän taakse ja Paltaselälle.

Vieheetkin ovat kehittyneet. Aluksi värin piti

olla fluorikeltainen ja pituus 11 cm. Suosittuja

ovat olleet esimerkiksi paikallisen valmistajan

Erkki Väisäsen vaaput. Nyt on viuhka levinnyt

sekä värin, että koon osalta. Kuha näyttää

iskevän myös isompiin vaappuihin. Ja nyt

on tärkeintä olla vaapussa räminää (Jesse,

Bomber).

Uisteluvauhti on luonnollisesti pysynyt

hitaana ja luotainta tuijotetaan herkeämättä.

Kalamiehen kalenterissa kuha näyttää käyt-

täytyvän kapinallisesti. Uuden ja täyden kuun

aikana luotain näyttää useimmiten tyhjää,

mutta välikuissa koko selkä saattaa täyttyä

laiduntavasta kuhasta, jossa luumun kokoiset

ikonit vilahtelevat pienempien seassa.

Kesäistä verkkokalastusta lukuun ottamat-

ta aitoa kotitarvekalastusta pidän silkkana

ahneutena ja tappamisena. Kalaa ei varmasti

saada kaupaksi, mutta lippuviidakot kertovat

siitä, että kuhaa tuhoutuu huikeita määriä

kalastajan egon uhrina. Kalastetaanpa siis

vain tarpeeseen ja päästetään ylimäärä kas-

vamaan kehukaloiksi.

Kuhan pilkkiminen on myös tulossa. Varsin-

kin virta-alueilla meillä on jo spesialisteja, jotka

hakevat särpimensä kuhana hyvän ahven-

saaliin ollessa varma takuu siitä, että vesille

kannattaa aina lähteä.

KALASTUKSEN KEHITTÄMINENOulujärveä on mainostettu Suomen parhaana

taimenen uistelujärvenä ja sitä se varmaan-

kin on Manamansalossa ja sitä ympäröivillä

kirkasvetisillä selkävesillä. Paltaselkä on

tummavetisempi ja kuin luotu kuhan ja hauen

menestymiselle. Vuosikymmenien kokemus

osoittaa todeksi edellä sanotun. Ahvenet

ovat kosmopoliitteja täälläkin ja ne ovat isoja

selkäahvenia, jos vain sellaisen kalas-

taminen venekuntaa kiinnostaa.

Oulujärven hyödyntämisestä on kes-

kusteltu toistuvasti. Käsitykseni on, että

hyödyntäminen tapahtuu rannassa. Siellä

tarvitaan veneluiskia, laitureita ja palveluita.

On ensiarvoisen tärkeää, että jo olemassa

olevan satamaverkoston jatkona kehitetään

laajalla alueella liikkuvan venekansan käyttöön

huoltopisteitä jo olemassa oleviin satamiin.

Sieltä tulisi löytyä jätteen keräyksen ja vesipis-

teen lisäksi WC, ja mieluummin katoksellinen

keittopaikka ja tietysti parkkitilaa. Varmasti

myös osa karavaanareista mieltyisi moiseen

ratkaisuun. Ne, jotka kaipaavat porsliinia ym.

muuta mukavuutta, löytävät kyllä nämäkin

palvelut. Päivitettyjä jää- ja säätietoja voisi löy-

tyä Internetistä. Kaikkihan tietävät, että maalla

ollaan viisaampia kuin merellä ja moni reissu

jää tekemättä, kun ei tiedä todellista tilannetta

järvellä.

-04

Kani Ky:n talvikalat 1987-2004

Oulujärvi, talviverkko

250

200

150

100

50

0

kg

Kuha Made Särki Siika Ahven Hauki

-87 -95

Edellä mainittuja ehdotuksia soisin näke-

väni toteutettuna jo vireillä olevien kaavojen

valmistelussa. Tässähän olisi sekin hyötynä-

kökohta, että vapaaseen virkistyskäyttöön

osoitetut alueet ovat perusteluna yksityi-

seen käyttöön osoitetuille alueille. Jos meni

vaikeaksi, niin kuitenkin: järvelle mahtuu, jos

hommat ovat hyvin suunniteltuja ja lomailijoita

ja virkistäytyjiä todella halutaan alueelle.

Ei ku’ kalastamaan…

Page 6: Oulujärvi Fishing 2005

6 O u l u j ä r v i F i s h i n g 1 / 2 0 0 5

esiin virittämällä vaapun nokkalenkkiä.

Lohen nousuaikaan kannattaa kokeilla useita

uintimalleja, joku niistä on taatusti ”myrkkyä”

kutupaikoilleen nousevalle kalalle.

PIDÄ PUUKKO TUPESSAMuuttamalla vaapun muotoa vuolemalla joko

rungosta tai nokkalevystä, saa vieheeseen

lisää erilaisia uinteja, mutta muutostyö on

parasta teettää osaavalla asiantuntijalla,

muutoin ottiviehe on pian entinen. Ja pilalle

mennyttä ei koskaan saa korjatuksi alkuperäi-

sen veroiseksi.

Juntunen on suunnitellut LJ-vaappunsa

hyvin huolellisesti ottaen huomioon myös

virittämisen tarpeen. Siksipä hän uskaltaakin

luvata kaikkien tarvittavien uintien löytyvän

vaapuistaan ilman suurempaa tuskaa. ”Ajatus

jokaisen vaapun virittämisestä vuolemalla on

peräisin ajalta, jolloin tarjolla oli pääasiassa

jäykkäuintisia puukaloja” Leksa kuittaa ja

jatkaa kertomalla, että kun vesi korkealla

käytetään isoja vaappuja. Vastaavasti veden

laskiessa siirrytään pienempiin kokoihin. Näin

ovat eri koot syntyneet vaappumallistoihin.

KOOLLAKIN ON VÄLIÄKysymykseen vaappumalleistaan, Leo

Juntunen kertoo kehittäneensä 10 cm pitkän

vaappunsa imitoimaan haavoittunee kalan

uintia. Etenkin ruotsalaiset ja norjalaiset ovat

pyytäneet lohia juuri tällä runkomallilla. Kun

lohi tulee jokeen, se on vielä rohkea käymään

isommankin vaapun kimppuun ja sama tois-

tuu elokuussa kalan puolustaessa reviiriään.

Pitkärunkoinen malli on osoittautunut tehok-

kaaksi taimenen ja kuhan pyytäjäksi.

Saman voi sanoa myös pienestä ”tissi-vaa-

pusta” kehitetystä 7,5 cm pituisesta ”isoti-

ssistä”, jonka molempia kylkiä somistavat

naismaiset ulokkeet. Niillä on vaappuun saatu

luonnollista, houkuttelevaa uintia.

”Ajatus tissi-vaapun koon suurentamisesta

oli jo pitkään pyörinyt mielessä, mutta kun

kolminkertainen lohikuningas Antti Länsman

perusteli minulle asian huolella, oli päätös

vaapun valmistamisen aloittamisesta helppo

tehdä” sanoo Leo Juntunen.

Vaappumestari Leo Juntunen on kokenut

lohenkalastaja – useita vuosia kojamoiden

perässä soudettuaan Juntunen ryhtyi suunnit-

telemaan omia vaappumallejaan ja päätyi itse

vaapunvalmistajaksi ja kehittäjäksi – syntyi nyt

jo legendaksi kohonnut LJ-vaappu.

Leo Juntunen eli ”Leksa”, kuten kaikki

kalamiehet hänet paremmin tuntevat, otti

jo vaapunvalmistustyönsä alussa pohjaksi

vanhempien lohimiesten kokemukset. Sen,

kuinka sää ja ympäristö vaikuttavat lohen

iskuhalukkuuteen kalan matkatessa kohti

kutukuoppiaan.

JUNTUSEN NEUVOTLeksa ottaa malliksi kirkasvetisen Tenon,

jonka mies tuntee kuin omat sormensa.

”Kun kevään tulvavedet valtaavat joen on

siinä paljon humusta, vesi on kylmää ja se

on korkealla. Siiman päähän sitaistaan silloin

isoja vaappuja. Värit saavat olla kovasti

ärsyttäviäkin ja hyvin erottuvia. Koska on var-

hainen kevät, ei maastosta heijastu juurikaan

voimakkaita värejä.”

Juntunen nipistää kevätvaapun nokkalen-

kin pihtiensä väliin ja virittää vaappuun vain

hyvin laiskan liikkeen. ”Kova liike ei keväällä

ole hyväksi” hän jatkaa ja tarkistaa uinnin

tarkoitusta varten rakennetussa altaassa.

LOHIVAAPUN VALINTA ON VAATIVA TAITO - mutta sen oppii kyllä!

K i r j o i t t a j a H a n n u R ä i s ä n e n

vaapun kylkeen kunhan on ensin tarkkailtu

rantojen, taivaan ja veden väritys, kaikki ne

värit, jotka heijastuvat veteen kalan näkökent-

tään.” Leksa opastaa huitoen ilmaan nopeasti

kuvan tilanteesta. Ja ennen kuin ennättää

kysyä enempää, tulee jatkoa: ”…esimerkiksi

auringon paiste tuo vaapun runkoon kulta-

väriä ja tunturikoivikon heijastus lisää siihen

hieman vihreää. Jos taivas on sininen, lisä-

tään kurkkuun pieni täplä sinistä, siinä se on!”

Vaappumestari taikoo laatikostaan tottuneesti

pari pientä vaappua näytille, ”kapuloita”,

kuten hän itse sanoo.

MYSTIIKKA MUUTTUU TODEKSIKeskikesällä joen vesi on lämmennyt ja vaap-

puihin viritetään pieni liike eli ”käynti”. Värit

ovat hyvin hillittyjä ja vaaput pieniä. Väreinä

esimerkiksi ruskea ja oliivi. Riippuen siitä

onko kesä kuiva vai sateinen, hyödynnetään

aina ”ristiin käyviä”, monipuolisesti aina hyvin

toimivia värejä. ”Ja sateiden jälkeen käytetään

aina kelivärejä” Leksa muistuttaa. On hyvä

muistaa, että veden kirkastuminen entiselleen

rankan sateen tuoman vesiryöpyn jälkeen

kestää aikansa ja sisältää useita ”humusas-

teita”.

Kalastaessa on koko ajan tarkkailtava

”keliä”, säätyyppiä, joen pohjan väriä ja

rannan kasvuston sekä veden pinnan väriä.

Esimerkiksi ilta-auringon kupariin ja violettiin

vivahtavat heijasteet on tärkeä huomata.

”Tarkka lohimies varaakin pitkän joen var-

rella kalastaessaan veneeseen mukaan useita

värejä” toteaa Juntunen ja kaappaa isoon

kouraansa kasan värikkäitä vaappuja.

JA KUN YÖT PIMENEVÄTLeksa siirtyy kalenterissa eteenpäin; ”Elo-

kuussa, kun pyydetään asentokalaa, pyritään

muistamaan, että kala puolustaa tulevia peril-

lisiään, jotka vielä siinä vaiheessa ovat pieniä

’kutupalleroita’ kalan mahassa. Vaappuja saa

olla monenkokoisia, mutta yhteistä niillä pitää

olla uhkaava väri.” Eräs tällainen ”ruma vaap-

pu” on mustan ja ruskean värinen, hopeisella

hileellä päällystetty vaappu. Se on saanut LJ-

vaapun runsaassa valikoimassa koodinimen

F9. ”Koodeja useat sadat väritysmallit todella

tarvitsevatkin, niiden selvittäminen pelkän

suullisen kuvauksen perusteella on vaikeaa”

vaappumestari huokaisee ja siirtyy puhumaan

vaappujen uinnista. Värityksen ohella todella

tärkeästä vaappujen ominaisuudesta.

KAS NÄIN HEILUU VAAPPUEnsimmäiseksi lähdetään liikkeelle uinnis-

ta, jossa ei ole liikettä lainkaan. Puhutaan

ns. ”sukkauinnista”, jossa vaappu tekee

korkeintaan pieniä liikkeitä kovan käännöksen

aikana.

Kesäaikaan vaappu saa uida pienellä,

tiheällä ”värinällä”, mutta vaappuun viritetään

nousukalan aikaan ”kutukäynti”. Vaappu

kulkee silloin kylkimyyryä, hakien eli poukkoil-

len puolelta toiselle, vaappu melkein kaatuu

uidessaan näyttäen tehokkaasti kylkivärejään.

Tehokas uintimalli on myös hakkaava, ”ison

perän käynti”, jossa vaappu heiluttaa taka-

puoltaan voimakkaasti.

Nykyaikaisessa vaapussa on ”sisällä”

kaikki edellä kuvatut uintimallit, ja ne saa

Se ken valitsee lohivaapun ilman

harkintaa saa varautua odotta-

maan tärppiään. No, joskus ot-

tiviehe saattaa löytyä arpomalla,

mutta kokeneet lohensoutajat

noudattavat tiettyjä kaavoja

vaappu- ja perholaatikoitaan

penkoessaan.

Leo ’Leksa” Juntunen on kajaanilainen vaappumestari, jonka suunnittelemilla ja valmistamilla vaapuilla on saatu erittäin paljon isoja lohia sekä taimenia ja kuhia. Juntunen ei piilottele tietoaan, vaan jakaa sitä mielellään asiakkaidensa kanssa.

Aurinkoisen sään vaapuissa toistuvat taivaan ja maan värit, vedenkalvon sekä pohjan heijastu-mat. Ja vaappu on kuin osa luontoa…

Näissä ’repaletiikereissä’ on jokeen nousevalle lohelle niin paljon ärsykettä, etteivät ne voi olla iskemättä. Tiikerit kannattaakin pitää mukana lohijoella läpi kauden.

ASIAKASTA ON KUUNNELTAVA Vaappumestari Juntunen arvostaa kaikkien

asiakkaidensa palautetta ja kuuntelee niitä

tarkalla korvalla. Vaappuihin liittyvä tuoteke-

hitys on syntynyt asiakastarpeesta ja siitä se

tulee jatkossakin olemaan riippuvainen.

Vaappumestari Juntunen ei pidä tietojaan

vakan alla ja neuvoista kirjoittaisi piankin

ison kirjan. Neuvonta pelaa kuitenkin nytkin,

ilman kirjaa. Talvella Leksa ennättää käydä

pidempiäkin palavereja asiakkaidensa kanssa

puhelimessa tai kahvikupin ääressä Kajaa-

nissa, vaappuverstaassaan. Neuvontaa saa

tarvittaessa myös netin kautta.

Kesällähän Juntusen tavoittaa parhaiten

– no tietysti Tenolta!

Nämä kolme ovat koko kesän ajan tehokkaita humusveden vaappuja ja elokuussa aivan eh-dottomia lohen surmia. Ylinnä toiseksi suosituin LJ-vaappu, keskellä uusin suosikki ’Ruma ankanpoikanen’. Alinna suursuosikki ’Täystuho’, jonka nimi kertoo kaiken ja rungon muoto paljas-taa luonnollisen uinnin salaisuuden.

KESÄ TUO KELIVÄRITKun kesä alkaa vallata kiivaasti tilaa, muuttu-

vat maiseman värit päivittäin. Koivikot alkavat

puskea hiirenkorvalle. Joessa vesi lämpe-

nee ja humus vähenee. ”On aika pienentää

vaappua” Juntunen neuvoo ja jatkaa aiheesta

kelivärit. Mitkä ihmeen kelivärit?

”Kelivärit ovat niitä värejä, jotka valitaan

Vaapun tuotekehitykseen kuuluvat oleellisena osana lohensoudun asiantuntijat sekä innostu-neet asiakkaat.

Page 7: Oulujärvi Fishing 2005

Kainuussa Honka tuotteita myy:Honkarakenne OyjKajaanin myyntikonttoriKauko SivonenTeerisuontie 2, 87100 Kajaani

puhelimet 020 57 57 926 ja 0500 381406fax 020 57 57 927

Page 8: Oulujärvi Fishing 2005

8 O u l u j ä r v i F i s h i n g 1 / 2 0 0 5

Ehkä yksi pohjoisen maineikkaimmista

urheilukalastusseuroista, XXX-Fishing

Club Paltamo Ry on kasvanut kymmenhen-

kiseksi. Kuten yhdistyksen virallisesta nimestä

voit päätellä, kotipaikkamme on ”luonto”

eli Paltamo, Oulujärven Paltaselän rannal-

la. Mainetta niittäneen kerhon jäsenet ovat

hurahtaneet urheilukalastukseen, tavalla tai

toisella, huppa hei. Kalastuksessa painopis-

teemme on itse kalastamisessa, mutta myös

sen rentouttavassa sivuvaikutuksessa eli

yhdessä olossa. Kun kalastuksesta itsestään

puhutaan, olemme mukana vetouistelussa

ja lohensoudussa. Lohta narraamme lähinnä

pohjoisen lohijoilla kuten Tenolla ja Torniojoella

ja vetouistelussa kierrämme vaihtelevalla me-

nestyksellä kilpailuita pääasiassa Pohjola- ja

KMP Cup:ia, game over. Kaiken tämän lisäksi

– kaikki muu elämässä on turhaa, paitsi urheilukalastus –

KunnioitettuPuheenjohtaja Jorma “Jäärä” Leinonen

Asko “Azzeri” Hurskainen Kyösti “Lissu” Karjalainen

Jäsenet Jukka Ahonen Vesa “Häppä” Oksanen Ari “Arska” Juntunen Kari “Pökä” Leinonen Eero “Erkka” Heikkinen Marko “Make” Pyykkönen Jouni “Jolu” Lukkari

olemme myös mukana esim. Lohenuistelun ja

Hauenuistelun Euroopanmestaruus kilpailuis-

sa, silloin tällöin kun aika sallii. Mikäli aikaa jää

pidämme yllä muunlaista kalastustoimintaa,

jos ei muuten niin ihan vaan bongailemalla

rannalta. xxx-fishingclub Paltamo toimii ns.

suositus jäsen periaatteella, jäsen määrä

on rajoitettu, sääli on sairautta. Kun meriitit

kantautuu keromme jäsenten korviin on myös

sinulla mahdollisuus tulla XXX:n hienoon

ja täyteläiseen kalamiesporukkaan josta

ei puutu vauhtia, vaarallisia tilanteita eikä

kalastusta. Mikäli vielä ihmettelet mikä on

tämä taho, joka julkaisee nyt käsissäsi olevaa

lehteä, mene suoraa päätä lähimmän internet

päätelaitteen luo ja klikkaa itsesi osoitteeseen

www.xxx-fishingclub.com ja ymmärrät

mistä puhutaan.

Page 9: Oulujärvi Fishing 2005

O u l u j ä r v i F i s h i n g 1 / 2 0 0 5 9

HUOLLOT & RENKAAT

MA-PE KLO 8-17

Öljyt ja varaosat

Ma-pe klo 8-17 • Puh. (08) 871 032

Page 10: Oulujärvi Fishing 2005

10 O u l u j ä r v i F i s h i n g 1 / 2 0 0 5

Tornion-Muonionjoki on lohenkalastajalle

mahtava virta. Torniossa puolikilometriä

leveänä väylänä mereen laskeva joki kätkee

sisälleen satoja houkuttelevia ottipaikkoja,

ennen kuin ollaan suurtuntureiden maassa

Enontekiöllä. Vielä sielläkin voi enää muuta-

man kymmenen metrin levyisestä kirkasveti-

sestä virrasta tartuttaa lähes kolmikymmenki-

loisen lohen, jolla on takanaan 400 kilometrin

matka merestä synnyinsijoilleen.

Tältä väliltä löytyy paikkoja niin uistimen-

soutajalle kuin perhonheittäjällekin, niin

teltassa majoittujalle kuin hotellihuonetta

haluavallekin. On jokiosuuksia, jotka lohi

ohittaa nopeasti, pyrkien kiihkeästi kohti joen

latvoja Mutta on myös paikkoja, jotka saavat

lohen rauhoittumaan, joskus jäämään syksyn

kutuun asti. Yksi näistä on Naamisuvanto.

Levähdys- ja asentopaikka lohellePellosta parikymmentä kilometriä pohjoi-

seen sijaitseva järvimäinen suvanto on kuin

luonnon luoma suuri levähdys- ja asuinpaikka

kalojen kuninkaalle.

Merestä kala on ponnistellut jo 150 kilo-

metrin matkan. Ennen Pellon suvantoja on

viisi perättäistä koskea ja heti perään kymme-

nen kilometrin tiukka koskimainen niva, ennen

Naamisuvantoa. Täällä kalat rauhoittuvat, ja

sen tietävät myös kalastajat.

Naamisuvannolla kalastusmatkailuyritystä

hoitavalle Petri Uusitalon asiakkaille ei ole

uutinen, että kesäkuun puolen välin paikkeilla

Naamisuvannon rauhallinen pinta kätkee

allensa leveäkylkisiä, kirkkaita lohia, jotka

saavat kelan räikän huutamaan ja jäykänkin

vavan taipumaan nöyrästi kiivaiden pyrstön

potkujen edessä.

Naamisuvanto pysäyttää lohen

Alkukesästä juhannuksen molemmin puolin

olevat viikot ovat parasta nousukalan pyyn-

tiaikaa, vaikka viime kesinä tuntuu siltä, että

kaloja nostetaan Väylästä yhä aikaisemmin.

Suurimmat kalathan tulevat yleensä keulilla,

joten jo kesäkuun toisella viikolla kannattaa

isomusten kyttääjän olla joella, Uusitalo

kertoo.

Paikkoja ja vieheitä ei salaillaItsekin joella lukemattoman määrän tunteja

kesässä viettävä Uusitalo tietää mistä puhuu.

Naamisuvannon parhaat ottipaikat ovat mie-

helle tuttuja sekä keinot, millä lohet saadaan

iskemään.

Paikalliseen tapaan ei ottivieheitä eikä

-paikkoja salailla.

Itse soudan mieluiten vaappuja ja niiden

suhteen olen melko kaikkiruokainen. Paikallis-

Keskiyön aurinko värjää Naamisuvannon upeaan väriloistoon.

Vieheiden valinta ja koeuitto on tehtävä huolella ennen vesille lähtöä.

ten valmistajien vieheet, kuten Wäylä-vaappu

ja Kirakka ovat suosikkejani. Myös Hejo on

useasti siiman päässä.

Viime kesän Kojamon kiusaus –uistelukil-

pailu tapahtui korkean veden vuoksi vaikeissa

olosuhteissa. Uistinten koukut tahtoivat vähän

väliä olla täynnä roskia, ja kalat olivat tiukas-

sa. Tämä ei kuitenkaan estänyt Uusitaloa

uittamasta vaappuaan 15,7 kiloa painavan

marjaksen eteen kalan kannalta kohtalokkain

seurauksin. Voittokala kisassa.

Helppoa aloittelijalle,

haastetta kokeneelleYksi Naamisuvannon mukavista puolista on

sen monimuotoisuus. Suurelta suvannolta

löytyy niin matalia karikoita kuin monimetrisiä

syvänteitäkin. Alkukesästä, korkean veden ai-

kaan nousukala voi iskeä lähes missä paikkaa

tahansa, ja kun laajalle suvannolle mahtuu

useampikin vene soutamaan vaikka rinnak-

kain, ei aikaa tarvitse tuhrata lähtöpaikalla

vuoron odotteluun.

Kun heinäkuulla vesi lämpenee ja laskee,

vetäytyvät lohet jurottamaan syvänteisiin.

Aamuyön hiljaisena hetkenä sopivasti paino-

tettu vaappu voi syvänteestä saada sellaisen

iskun, joka ei vavan pitelijän mielestä lähde

milloinkaan!

Heikkovirtainen suvanto on mainio paikka

harjoitella soutamista vähemmän vesillä

liikkuneelle. Joka homman hallitsee, voi suun-

nata veneensä keulan suvannon alapäähän,

Kosionivan niskalle tai itse nivaan.

Nivan niskassa on kalaa aina, sillä se on

kuin suppilon suu, joka kerää kalat pienelle

koolle. Niva itse on vaativampi soutaa, mutta

erityisesti keskikesällä sen hapekkaampi vesi

kerää kalat puoleensa.

Elokuussa asentokalat lähtevät liikkeelleEhkä kaikkein suurimman elämyksen Naami-

suvanto tarjoaa kalastajalle elokuun hämärinä

iltoina. Silloin suvannon valtiaat lähtevät liik-

keelle. Lähestyvä kutu saa ne rauhattomaksi

ja pintakäyntejä voi laskea parhaina iltoina

kymmenittäin.

- Veneen vieressä ilmaan roiskaiseva toista

metrinen vonkale on näky, joka ei äkkiä verk-

kokalvolta katoa. Joskus tuntuu, että lohet

kuin kiusallaan käyvät välillä näyttäytymässä

parhaimmillaan lähes airon lavassa kiinni tai

veneen perässä siimojen välissä, Uusitalo

vakuuttaa.

Nyt on pienten ja tummien vaappujen

sekä perhon aika. Väylällä perhonsoutajat

ja –heittäjät ovat vielä selvä vähemmistö,

jotka sopivissa olosuhteissa voivat laukaista

pajatson!

- Toissa kesänä tehtiin tavallaan historiaa-

kin, kun rannalta perhoa heittänyt kalamies

sai saaliikseen lähes kymppikilon kalan. Väylä

on perhomiehille pitkälti vielä löytämätön

aarre ja heidän määränsä tulee varmasti

tulevaisuudessa kasvamaan.

Naamisuvannon mahtava 15,7-kiloinen marjas. Saamamiehinä Petri ja Samuli Uusitalo.

Te k s t i : P a s i R o m a k k a n i e m i

Page 11: Oulujärvi Fishing 2005

O u l u j ä r v i F i s h i n g 1 / 2 0 0 5 11

Sen huomaa, kun sinne pitää päästä.

Villin Pohjolan kaipuu iskee

toisinaan. Silloin ei kannata

kokeilla kotikonsteja ja tais-

tella viettejään vastaan.

Lisätietoa palveluistamme

saat Eräelämysoppaasta, jota

on jaossa Intersporteissa ja

Kesporteissa.

Lisätietoja ja varaukset:

Puh. 0203 44122

SUOMEN MONIPUOLISIN ERÄ- JA LUONTOMATKOJEN

JÄRJESTÄJÄ

www.villipohjola.fi

Naamisuvannolle

matkaavalle kalastajalle

Uusitalojen perheyritys

on houkutteleva vaih-

toehto. Ensikertalaiselle

heiltä löytyy kaikki

tarpeellinen välineistä opastukseen asti.

Majoitusvaihtoehdoiksi löytyy talo-, tai

mökkimajoitusta. Mukavuutta hakeva voi

ottaa täysi- tai puolihoidon tai tyytyä vain

omiin eväisiin.

Vuokrattavat veneet ovat Väylällä käytettyjä

kapeita jokiveneitä, joilla soutaminen on ke-

vyttä kovassakin virrassa. Opastus tapahtuu

tarvittaessa aivan alkeista lähtien ja joelle saa

halutessaan mukaansa kokeneen oppaan.

Talon 11- ja 13-vuotiaat pojatkin ovat käy-

tännössä jo päteviä kalaoppaita, joilta ei into

joella kuuhaamiseen hevin lopu.

Jos matkanteko Naamisuvannolle tuntuu

omalla autolla raskaalta, löytyy siihenkin apu.

Liikennöintiyritystäkin pyörittävältä Uusitalolta

löytyy tilataksi tai kahdenkymmenen hengen

pikkubussi, joilla matka Rovaniemeltä tai

Kemistä taittuu reilussa tunnissa.

Lohikello kertoo saaliistaKun haaveet sitten täyttyvät ja Väylältä maja-

paikkaan saavutaan kirkaskylkisen kojamon

Uusitalot palvelevat kalastusmatkailijoitatai marjaskalan kanssa, on saaliin käsittelylle

sen arvon mukaiset tilat.

Punnituskatoksen luona saamamies tai

–nainen saa ilmoittaa tapahtumasta norja-

laiseen tapaan soittamalla vasittua lohikelloa

– tiettävästi ainoaa sellaista Tornion-Muonion-

jokivarresta löytyvää.

Kalan säilytys tapahtuu talon kylmähuo-

neessa tai jos halutaan viimeisen päälle

toimia, viedään saalis läheiseen kalanjalostus-

laitokseen. Tornionlaakson Jalosteen tiloissa

kala voidaan fileerata, pakastaa, paloitella

vakuumipakkaukseen tai vaikka kylmäsa-

vustaa. Vastaavaa palvelua on vaikea löytää

mistään muualta.

Netistä tuoreimmat uutisetNaamisuvannon tuoreimmat tapahtumat

löytyvät Uusitalojen nettiosoitteesta

www.naamisuvanto.net.

Sieltä löytyvät saalistilastot, veden korkeus

ja lämpö, soutukartta parhaille ottipaikoille ja

lukuisat muut kalamiehiä kiinnostavat asiat.

Sivut päivitetään kesäaikaan tarvittaessa jopa

useamman kerran vuorokaudessa, joten par-

haassa tapauksessa kotijoukot voivat ihailla

netistä ylpeitä kalastajia saaliineen lähes

reaaliajassa.

- Lohikello on soinut.

Page 12: Oulujärvi Fishing 2005

12 O u l u j ä r v i F i s h i n g 1 / 2 0 0 5

Vetouistelukilpailu Oulujärven

Kuhakunkku 2005 järjestetään

Paltamosssa, Oulujärven

Paltaselällä runsaiden

kuhasaaliiden ääressä.

Uistelukilpailun ajankohta on

valittu niin ettei kenekään

tarvitsisi jäädä saaliitta,

30.7.2005 klo 16.00-24.00.

Jotta kipailu keskittyisi kuhanpyyn-

tiin on kuhalle asetettu kerroin 100.

Useat yhteistyökumppanimme

ovat mahdollistaneet kilpailulle

arvoisensa palkinnot.

Tervetuloa kisaamaan Oulujärven

kuhakunkun tittelistä Paltamoon.

PalkinnotSuurin kuha “Kuhakunkku 2005”

Honda BF 2,3

1. Palkinto

Honka Hirsikehikko“täydellinen puuosatoimitus”

2. Palkinto

Honda BF 2,3

3. Palkinto

Villipohjola Lahjakortti arvo 500,-

Lisäksi hyviä tavarapalkintoja seuraaville

Lisätietoja kilpailusta www.oulujärvi.info

Kipparikokous, alkaa kello 15.15 Metelinniemessä, Paltamossa.

Kilpailu on samalla KKMP CUP 4. osakilpailu ja 25:lle parhaalle jaetaan Kainuun KMP Cupin pisteet.

Vastuullisena järjestänänä toimii XXX Fishing Club Paltamo ry

mainonnansuunnitteluLAUKKANEN oy

www.laukkanen.cc

Lisätietoja www.oulujärvi.infotai sähköpostitse [email protected]

Osanottomaksu on 45,- ennakkoon ja paikanpäällä 50,-/venekunta. Ennakkoon maksu xxx-fishingclub Paltamo Ry:n tilille Paltamo OP 532409-20025713

Page 13: Oulujärvi Fishing 2005

O u l u j ä r v i F i s h i n g 1 / 2 0 0 5 13

VENEETMAJOITUS

KALASTUSLUVATSOUTUPALVELU

TAKSI

Luvan voi lunastaa luvanmyyjältä tai maksaa suoraan Oulujärvenkalastusalueen tilille 576003-2184616. Viitetiedoksi Yhtenäislupa 2005vuosi tai viikko. Vuorokausi - ja viikkolupaan tulee lisäksi merkitähaluttu lupajakso, muuten kalastuslupa katsotaan alkavaksimaksuhetkestä.

Oulujärven vieheluvan myyjiä vuonna 2005:Intersport KajaaniKainuun kalamiespiirin toimisto (Kajaani, Hotelli Kainuun Portti)Shell KontiomäkiPaltamon Viihde ja Vapaa-aikaManamansalon palvelukeskus MartinlahdessaK-Market VaalaVaalan R-kioskiSeo OtanmäkiKahvila Ihme Jaalanka

Viehekalastuslupa on henkilökohtainen ja se kattaa koko Oulujärvenpoislukien Säräisniemen ja Niskan kalastuskuntien vesialueet (merkittykarttaan). Luvassa ei ole viehe- eikä vaparajoituksia.

Vieheluvat: 10 €/viikko (7vrk), 25 €/kalenterivuosi ja 5 €/vrk (24h)

Oulujärven viehekalastuslupa

Viehekalastusluvan voi lunastaamyös LupaNet -järjestelmän kautta(1.5 - 31.10). www.lupanet.com

KAJAANI

PALTAMO

VUOLI-JOKI

VAALA

Säräisniemenkalavedenosakaskunta

Niskankalavedenosakaskunta

Oulujärven v iehe luvat

muut viehelupa-alueet=

Oulujärven viehelupa-alue=

= VENELUISKAT

N i s k a n s e l k ä

Ä r j ä n s e l k ä

P a l t a s e l k ä

M i e s l a h t i

Vu o t t o l a h t i

K ä k i s a a r i

S ä r ä i s n i e m i

J a a l a n k a

K o u t a -n i e m i

P a l t a -n i e m i

M a n a m a n -s a l o

Petri UusitaloNaamisuvantop. 0400 397021

TORNIONJOKI KUTSUU

Osuuspankissa sijoittaminen on helppoa

Kysy Osuuspankin

SIJOITUSRAHASTOJA

Page 14: Oulujärvi Fishing 2005

14 O u l u j ä r v i F i s h i n g 1 / 2 0 0 5

Kevät sesongin jälkeen alkaa

hiljaisempi hetki taimenen ja

järvilohen pyynnissä, mutta Sä-

räisiemen ja Teeriniemen välillä

olevalta matalikolta saa kyllä ke-

sälläkin kalaa, edelleen väreinä nuo

muikku ja ahven. Uistimen kokoa

kannattaa vaihdella aina 12 cm kokoon asti.

Niskanselältä saa kesäisin kyllä taimen-

ta, mutta tärpin väli kasvaa ja ottipaikat

vaihtelevat.

Elokuun puolenvälin jälkeen alkaa taas

todellinen Taimen kausi. Niskanselällä toimii

jälleen Ahven ja Muikku, mutta myös ”man-

dariini” muikku, eli kellertävällä mahalla oleva

muikku. Jäärän kehittelemä KUNINGASKA-

LASTAJA eli Nils Master Invicible 8cm joka

on värjätty kauttaaltaan siniseksi ja siihen on

töpätty täyteen mustia pisteitä toimii hyvin,

jopa niin hyvin, että se on ollut xxx:n luotto

peli useiden vuosien ajan. Vuonna 2004 sii-

hen otti yli 100 taimenta. Tarkemmat ohjeet

tulossa tämän ”tane-koneen” tekoon osoit-

teessa www.xxx-fishingclub.com ja siellä

JÄÄRÄ �S. Nilsun ”gynegologi” eli Vihreäsel-

kä, vaalea kylki jossa värikkäitä pilkkuja, on

toiminut syksyllä hyvin. Kun ilmat kylmene-

vät ja vesi jäähtyy enemmän sinistä veteen.

Niskalla ottipaikkoina syksyllä Kuoston

Kaarressalon puoleinen pää, Kaarresjärven

suu, jossa syvyys on tärkeä n.2.5m – 3m.

Mikäli joku haluaa oppia täydellisen ajolinjan

ko. vesialueelle, ottakoon yhteyttä puheen-

johtajaamme,

hän osaa ajaa

sen sisäisen

GPS:n avulla

vaikka pilkkopi-

meässä. Säräis-

niemen matalikot

Teeriniemen ja

Säräisniemen

välissä ovat hyviä paikkoja sekä xxx.lle on

useasti antanut myös Kiloniemen edusta

taimenen heti satamasta lähdön jälkeen.

Taimen sarjassa Jäärällä on record xxx:n

kesken 4.2kg kalalla ja Lissu tulee kakko-

sena 3,9kg kalalla, molemmat Niskalta.

Mainittakoon, että moni ei ole ottanut taimen

vaapulla myöhään syksyllä ilman perustinta

yli 9kg haukea keskeltä Niskanselkää, mutta

sekin record on Jäärän hallussa.

Ärjänselän puolella xxx:llä ei ole kokemus-

ta kuin Manamansalossa Soiluanniemen

ja Kultahiekkojen välisestä alueesta sekä

Ärjänsaaren ympäristöstä. Molemmissa

paikoissa olemme käyneet vain syksyllä ja

ottisyvyys on ollut sama kuin Kaarresjärven

edustalla eli 2.5-3m. Väreinä on toimineet

muikku ja ahven kokoluokassa n.5-8cm.

Jotta Kainuulainen ”ahdistus” tai ”kateus” ei

kulminoitusi meihin raotamme nyt Oulujärvi

Fishing lukijoille vähän mistä, millä ja mihin

aikaan olemme saaneet mitäkin kalaa. Saalis

takuuta emme anna, sillä kukaan ei ole

niin kiero kuin kalamies, ei edes savolainen

kalamies.

Kalajuttu: tämäkin kala saatiin Oulujärveltä?

Taimen xxx:llä Taimenen ja Järvilohenpyynti Oulu-

järvellä keskittyy pääasiassa Niskanselän

puolelle. Käymme kyllä myös hajanaisia

kertoja Ärjänselän puolella, mutta meille

Niska on ollut parempi.

Taimenen kalastus kannattaa aloittaa

keväällä heti jäiden lähdön jälkeen, niin

pian kuin suinkin vain mahdollista. Pyytöi-

nä käytetään pieniä vaappuja jotka uivat

matalassa vedessä. Väreinä luontaisia

ravintokalojen värejä kuten muikku ja ah-

ven. Rapalan valmistamat Original mallit ovat

olleet suotuisia. Vuonna 2004 Jäärä ja Asseri

käväisivät heti alkukeväästä Niskanselällä

Kaarresjärven suussa kokeilemassa taimenta

ja järvilohta eikä turhaan. Veneeseen heti

ensireissulta kymmenkunta yli 45cm kokoista

taimenta. Ottisyvyyvs oli alle metrin, syvem-

mälle herrat eivät olleet menneet.

Edvin – KuhaEräässä saunaillassa päätettiin parantaa

hivenen kuhan nimeä ”Edvin” etuliitteellä.

Mielestämme tämä kalskahtaa paljonpa-

remmalle kuin ilman etuliitettä. Edvin-Kuhan

xxx on tavoittanut, luonnollisesti, Paltase-

lältä parhaiten, mutta myös Jaalanganlahti,

ja Ärjällä Soiluanniemen ja Kultahiekkojen

välinen alue on toiminut hyvinn keskikesällä.

Kuhan pyynnissä olemme huomanneet, että

parhaisiin tuloksiin pääsee takilaa käyttäen.

Puntin avulla saadaan vieheet uimaan lähellä

pohjaa, jossa kuhat lymyilee ja ovat valmiina

iskemään saaliiseensa.

Paltaselällä parhaat paikat meille ovat

löytyneet ihan Paltamon edustalta. Paltamon

silloilta katsottuna vasemmalla, golfkeskuk-

sen edustalla, tiiaus-saaren ja pumppaamo

rakennuksen välissä on hyvä kuha paikka.

Hankala täsmättävä, koska kohdalla kulkee

vanha jokiuoma joka on huomattavasti sy-

vempi mitä normaali pohja, mutta siellä

Kuhat lymyilee.

Asser Special on lamposen takapäässä

lähellä reimaria, jossa syvyyttä n. 5 m. Sieltä

tavoittaa keltaisen pikku Busterin kikkaile-

massa kauniina heinäkuisena iltana 4 vavan ja

kahden takilan kanssa. Ei ole montaa reissua

Asseri poika tyhjin käsin takaisin tullut.

Vapolainen, eli autioniemen sahan edusta

on xxx:n uuden jäsenen Maken mieluinen

paikka. Sieltä Make ja hänen teaminsa on

ottanut esim Paltaselän uistelussa yli 3,5

kg kuhan. Vapon kohdalta eteenpäin kohti

riuttasaaria mentäessä on oikealla puolella

punainen reimari, se kannattaa käydä kiertä-

mässä. Tämä on myös yksi bongauspaikka

josta saattaa tavata ketaisen Busterin, mutta

kuskina saattaakin olla Asserin sijaan Häppä

eli Häppäläinen.

Paltaselkä antaa kuhaa monista paikois-

ta kuten mulkkusaarten ja lehtosen väliltä,

Melalahdesta kainuunsaaren luota, Jormuan-

lahdelta, joka on todella hyväpaikka kauttaal-

taan ja useista muista paikoista. Vieheinä on

toiminut hyvin esim. Emman 8 cm oranssi

keltainen lohiviehe, ahvenkuvioinen Bomberi,

Oulujärvi, Kainuun meri, on yksi

Suomen parhaista uistelujärvis-

tä. 928 m2 pinta-alalla on useita

hyviä ottipaikkoja, joita xxx-fishing

club.com on kolunnut vaihteleval-

la menestyksellä.

HK-varman useat kuhavärit, Nilsun 12 cm ja

8 cm spearhead papukaija. Jos ei ole takiloita

käytettävissä, niin painoa tai syvääjää vieheen

eteen.

Myös kaksarin, eli kahden uistimen veto

samassa siimassa on toiminut siten hyvin, että

eteen veturiksi laitetaan Kuusamon painouistin

ja ylempään eli pidempään tapsiin pikkuinen

Emma tms. Näissä ongelma on vain se, että

kalustotappiot voi tuplaantua.

Ärjänselän puolella on varmaan ainakin tusi-

nan verran hyviä kuhapaikkoja, mutta niistä ei

ole kokemusta. Soiluanniemen ja kultahiekkojen

välinen alue on todettu hyväksi, mutta vaatii

painoa tai takilat. Siellä toimi parhaiten Jesse,

Keltainen selkä vaaleat kyljet.

Niskanselältä emme ole kuhaa kokeilleet

varsinaisesti, joten siitä ei ole tietoa. Jaalan-

ganlahti on antanut meille kuhaa kuten myös

Kostouistimen Kari Raatesalmelle. Hän vie

sinne asiakkaitaan kalaan mikäli he haluavat

saada kuhaa. Jaalanganlahdelta tavoittaa myös

isoja kuhia, kuten xxx sai Hauki EM:ssä toisena

päivänä yli 4 kg kuhan, kun sitä ei voinut viedä

puntarille. Äijölännimen ja Tikanniemen välinen

alue on toiminut hyvin ja Lamposen ympäriltä

olemme myös saaneet kuhaa. Väri jolla saimme

suuren kuhan Jaalanganlahdelta, oli legendaa-

rinen Jäärä’s Special. Perus magnum Rapala

n.12 cm kelluva, joka Jäärä oli maalannut

miranol maaleilla ruskea selkä, valkea kylki ja

keltainen maha väriin. Mitään hienouksia siinä ei

ollut käytetty, liekkö se juuri se taika miksi kuha

otti, mene ja tiedä!

HaukiHaukea kalastettaessa kannatta pitää mottona

puheenjohtajamme ajatelmaa: ”Pitää ajatella

Hauen aivoilla”. Tällä tavoin olet entistä lähem-

pänä hauen ajatusmailmaa eli toisin sanoen et

juuri yhtään mitään. Hauen ja miehisen miehen

ajatukset ovat kuitenkin loppujen lopuksi aika

saman tyyppiset eli molemmilla on mielessä

aina vain yksi asia. Erona vain on, että toisella

on saalis eli ruoka ja toisellla on...

xxx on viettänyt aikaa hauenperässä useita

tunteja Oulujärvellä. Varsinaista parasta paikkaa

ei ole, mutta hyviä paikkoja sitäkin enemmän.

Hauelle on hankala määritellä ottiuistinta tai

väriä, sillä hauen ollessa nälkäinen sille kelpaa

mikä vaan, jopa kumikenkä.

Hauenkalastaja ja ottiviehe

Page 15: Oulujärvi Fishing 2005

O u l u j ä r v i F i s h i n g 1 / 2 0 0 5 15

OULUJÄRVI

Niskanselkä

Ärjänselkä

Paltaselkä

Kajaani

Paltamo

Vaala

Manamansalo

xxx-fishingclub.com

Pienemmistä paikoista mainittakoon vielä Kuivalampi ja Pehkolanlahti,

hyviä paikkoja molemmat. Kaikki kalapaikat on kokemuksiemme

perusteella kerrottu ja toivomme, että niistä on apua.

Todella kireitä siimoja toivoo xxx-fishingclub.com

Jormuanlahti

Jormuanlahdelta on saatu hyviä

tuloksia uistelukilpauluissa koko

kesän aikana. Tärkeää on valita

ajolinjat eli kalapaikat oikein.

Meille hauenpyynnissä täällä

on auttanut GPS vastaanotin

jotta olemme päässeet samaan

paikkaan yhä uudestaan ja

uudestaan. Jormuanlahden suu

on myös hyväpaikka ja siellä

eritoten lautamatala, mutta pot-

kurin kiveen osuminen voi olla

lähellä siellä.

Mieslahti

on myös antanut hyvin

kalaa, mutta hajanaisesti.

Ongelmana on todella kova

verkkopyynti ja niiden todel-

la surkea merkkaaminen.

Lehtosen ympäristö

Lehtosen ympäriltä on saatu

hyvästi haukea, esim Jäärän

nappaama 9 kg isomus

muutama vuosi taaksepäin,

joka muuten saatiin Jäärän

värittämällä ja itsetakomalla

”proffessori Jäärä’s speciaa-

lilla”. Volon ja riutan välissä

on Arkonkari josta olemme

saaneet hyvin kalaa.Martinlahti

Jossa sijaitsee Manamansa-

lon keidas on yksi tunne-

tuimpia haukilahtia Oulu-

järvellä ja sieltä on voitettu

esim. vetouistelun Suomen-

mestaruus 1999. Martin-

lahden kalat pitää yleensä

pyytää 4-5 m vedestä.

Jaalanganlahti: Täällä

on kalaa paljon. Lahden

ongelmana on, että kalat

ovat keskipainoltaan pieniä.

Toki sekaan mahtuu isojakin,

mutta vähän. Väärillä ajolin-

joilla eli ottipaikoilla Jaalan-

ganlahti ei anna mitään.

Rantojenlähellä on xxx vinkki

Vuottolahti: Ei toiminut

viimevuoden uistelukilpailuissa,

mutta sieltä tiedetään saadun

suuria kalamääriä.

Käkilahti: Tämä oli viime

vuoden ykköspaikka meille

Hauki EM 2004 kilpailussa,

mutta veneitä oli liikaa. Tämä

esti suuret saaliit

Painuanlahti: Isomusten

paikka. Lahteen on hankala

mennä, mutta siellä odottaa

suuret haukimammat pyy-

täjäänsä. Tarvitaan säräis-

niemen lupa, Oulujärven

yleislupa ei riitä.

Kiveslahti: Sieltä xxx sai

ensimmäisenä Hauki EM

vuotenaan hienon saaliin.

Ensimmäisen 2,5 h aikana

oli kala koko ajan kiinni. Sen

jälkeen kisoissa on vedetty

siellä tyhjät. Kiveslahden

perukka oli meille suotuisin,

mutta taas Kuoston ja man-

tereen välinen alue antaa

myös hyvin haukea esim.

isolla Karikolla.

Soutulahti: Tämän lahden

nimeä ei ole kartassa. Soutulahti

on Honkisen takana, missä laa-

vukin on. Uistelukilpailujen aikaan

Soutulahti on täynnäveneitä.

Vuoden 2003 uistelukilpailussa

saatiin täältä kahdeksan tunnin

aikana yli 123 kg:n jättisaalis.

Soutulahdessa olevan saaren

voi huoletta kirertää ja sieltä saa

kalaa.

OTTIPAIKATkartta © Mainonnansuunnittelu Laukkanen Oy

Page 16: Oulujärvi Fishing 2005