Oulujärvi Fishing 2007

Taatusti Oulujärven kuumin tapahtuma kesällä 2007

Kilpailukeskuksena toimii Paltamon Sydämen satama, Metelinniemessä.Palkintoina on isoa ja pientä Hondaa, Finwood -hirsikehikko, kaikki palkinnot netissä.

VETOUISTELUKILPAILU 28.7.2007 PALTAMOSSA

Upeat palkinnot!

Lue lisää s. 7

L u e l i s ä ä : w w w . k u h a k u n k k u . c o m

Meidänkin mutsi ostaa

netistä, www.kodintukku.com

Lue tarjoukset sivulta 8

Kainuun Vetouistelu

HONDA CUPs.7

Lue myös

Nappaa 5000 g kuha ja voita HONDA BF 50Lue lisää s. 7

Kilpailunsuurin kala2,3 hv HONDA

KainuunVetouisteluHONDA CUP voittaja5 hv HONDA

PIHATUOMIhirsikehikko

arvo 3.900,-

1.PALKINTO

� O u l u j ä r v i f i s h i n g 1 / 2 0 0 7

Jälleen on aika uuden Oulujärvi Fishing

lehden, järjestyksessään kolmas vuo-

sikerta. Tänä vuonna lehtemme tulee

jakoon hivenen myöhemmin, ja se johtuu

jäsentemme kovista kiireistä. Kuitenki

tärkeintä on että uusi kalastuskausi on

jälleen täällä ja pääsemme narraamaan

vesistöistä mitä suurempia vonkaleita.

Yhdessä olo luonnon keskellä hyväs-

sä porukassa, mitä muuta sitä oikein

kaipaa.

Lehden jo niin värikäs historia on jälleen

saanut jatkoa. Kuten aiemmissa lehdissä

on käynyt ilmi, lehti on saanut alkunsa, kuten monet muutkin asiat, allekirjoit-

taneen nopeasta ja sekavasta ideasta. Lehteä ei kuitenkaan olisi voitu tehdä

ellei meillä olisi niin hyvää ja vahvaa tukija joukkoa ympärilämme. Tässäkin

asiassa verkostoituminen ja hyvät suhteet ovat kultaakin kalliimpi asia. Eräs

tärkeimmistä lenkeistä ketjussamme on Laukkasen Jukka, Paltamon miehiä

hänkin. Hänen käsialaansa on lehden taitto, eli se ulkoasu minkä juuri näet,

on lähtenyt Jukan käsistä ja aivonystyröistä. Vaikka Jukkaa pitää kiireisenä

monikansalliset suuret ”rapakontakana” pääpaikkaansa pitävät yhtiöt, ei hän

ole unohtanut XXX miehiäkään. Siitä me tahdomme Jukkaa kiittää! KIITOS!

Oulujärvi urheilukalastajan näkökulmasta on pitänyt paikkansa kärki uiste-

luja kalastusjärvenä. Uusien alamittojen tulo järvellemme on otettu ilolla

vastaan. Kun saisimme vanhat ”Paltamon Jäärät” tajuamaan vielä sen, että

kaikkia kaloja ei tarvitse verkottaa kerralla, vaan siitä voi nautiskella ja ottaa

sen mitä syö, niin kaikilla olisi edessään parempi tulevaisuus. Kuten viime-

vuonnakin todettiin, kuhan alamitta tulisi nostaa 50cm, ja taimenen ja järvi-

lohen aina 55cm:iin. Se vain on toiveajattelua, sillä kainuulainen kateellinen

ajatusmaailma ei tätä voi sulattaa.

XXX Fishing Club Paltamo Ry on alkanut

kiinnostamaan entistä enemmän urheiluka-

lastajia ympäri suomea. Saamme sähkö-

postiimme uusia jäsenhakemuksia ja – ky-

selyitä jatkuvasti. Uusille jäsen ehdokkaille

todettakoon, että meidän seuraan ei tulla,

meille päästään, suostumuksella.

Kerhomme on avannut uudet ja kauniit

internet sivut osoitteessa www.fishingclub.

fi. Sivuilla on saalispäiväkirja, johon myös

sinäkin voit käydä jättämässä saalisilmoi-

tuksesi, vaikkapa kännykkää käyttäen, käy

tutustumassa.

Tulevana kesänä kamppaillaan toista kolmattakertaa Oulujärven Kuhakunkun

tittelistä vetouistelussa. Kilpailun pääpaikkana on jälleen Paltamo ja kilpailu-

alueena Paltaselkä. Tänä vuonna kilpailulla on kaksi isoa yhteistyökumppa-

nia: Otto Brand yhtiöt sekä paikallinen Finwood. Finwood on lahjoittanut

palkinnoksi n. 4000,- arvoisen hirsikehikon. Otto-Brand Oy eli Honda

Marine on lahjoittanut palkinnoiksi useita Honda perämoottoreita. Lisäksi

Honda on jälleen antanut sen pisteen ”I”:n päälle. Mikäli kilpailun suurin

kuha on yli 5000g tämä venekunta voittaa uuden HONDA BF 50 perä-

moottorin, jonka arvo on n. 7000,-

Lisäksi kilpailun on mahdollistaneet useat yhtätärkeät yhteistyökumppanit

joille haluamme sanoa suurkiitokset. Ilman Teitä kilpailua ei voitaisi järjestää

tässä mittakaavassa, KIITOS! Toivotamme kaikille Oulujärvi Fishing lehden

lukijoille TODELLA KIREITÄ SIIMOJA!

Päätoimittaja & ”pojat

xxx-Fishing Club Paltamo Ry

Pääkirjoitus

Oulujärvi fishing 1/2007 Julkaisija: XXX-Fishing Club Paltamo ry Päätoimittaja: Kyösti Karjalainen, p. +86 13601 337022 Lehden ulkoasu ja taitto: Mainonnansuunnittelu Laukkanen Oy, p. (08) 872 460, www.laukkanen.cc Toimituksen osoite: XXX-Fishing Club, Jokirannantie, 88300 Paltamo Sähköposti: [email protected] Kotisivut: www.fishingclub.fi Valokuvat: XXX-Fishing Club ja kirjoittajat Paino: Kainuun Sanomat Painos: 10.000 kappaletta.

Oulujärven matkailua on kehitetty vuosia hitaasti ja varmasti kymmenien eri projektien voimal-

la, mutta järvi näyttää edelleen melko tyhjälle. Tietysti isolla järvellä pitää olla paljon porukkaa

ennen kuin se näkyy. Puitteita alkaa olla aika lailla. On rakennettu satamia, viimeksi Paltamon

Metelinniemen vierasvenesatama. Veneluiskia löytyy ympäri järveä, saarissa on taukopaikkoja,

vuokrattavia mökkejä ja asuntovaunualueita. Kalastusoppaita, nettisivuja, matkailuinfopisteitä,

ohjelmapaketteja ja Oulujärven varauskeskus on rakennettu projektirahoilla. Matkailuyrittäjät

ovat verkostoituneet Oulujärven Jättiläiset ry:ksi. Ehkäpä mielenkiintoisin hanke on lohen

palauttaminen Oulujokeen ja edelleen koko Oulujärven vesistöalueeseen. Voimalaitokset

eivät näyttäisi selvitysten perusteella olevan ylivoimainen este lohen nousulle. Enemmänkin

kysymys on löytyykö yhteistä tahtoa hoitaa asia. Hankkeen kuluessa on tullut sellainen kuva,

että innostus on suuri, joten uskon vahvasti, että jonain päivänä Perämerestä noussut lohi ui

Oulujärvessä ja kutee Oulujärven joissa. Mielestäni edellytyksiä Oulujärven matkailulle alkaa

olla niin paljon, ettei huonoilla puitteita voi enää selittää matkailun kehittymättömyyttä. Nyt

tarvitaan toimijoita, jotka käyttävät olemassa olevia mahdollisuuksia hyväksi ammattimaisesti.

Muutamia hyviä alkuja on jo olemassa, johon luen myös xxx – Fishing Club Paltamo ry:n.

Toivotankin Oulujärven Kuhakunkku - tapahtumalle menestystä ja jatkuvuutta. Olisi hienoa, jos

jonain päivänä Oulujärvellä voitaisiin järjestää myös Lohikunkku-tapahtuma, jossa pyyntikalana

olisi merestä noussut lohi.

Lasse Hyvönen

Tervetuloa kalastamaan Paltamoon

O u l u j ä r v i f i s h i n g 1 / 2 0 0 7 �

TasokastamajoitustaPaltamon golfken-

tän ympäriltä löytyy

tasokasta majoitus-

tilaa lähes satakunta

vuodepaikkaa. Majoittua voi mökkeihin,

paritaloihin tai hulppeampiin lomataloihin yhtä

hyvin yhdeksi yöksi kuin pidemmäksikin ai-

kaa. Majoitustilat soveltuvat ympärivuotiseen

majoittumiseen.

ErinomaisetravintolapalvelutRavintola Paltamon Sydän on monipuoli-

nen ravintola, jonka sisätilat ovat tyylikkään

elegantit ja ulkoterassit tarjoavat upeat maise-

mat Oulujärven kauniille ulapalle. Maisemara-

vintolassa voi kahvitella, syödä pikkunälkään

tai viipyä pidempään herkullisten a la carte

–listan antimien parissa. Paltamon Sydämes-

tä löytyy myös Caddie Masterin ja pro shopin

palvelut, kokous- ja saunatilat sekä Oulujärvi

matkailuinfo.

Oulujärven rannalta Paltamon kunta-

keskuksen välittömästä läheisyydes-

tä löytyy nopeasti kehittyvä matkai-

lukeskus Paltamon Sydän. Alueelta

löytyy matkailijoille tasokkaat mökit ja

paritalot sekä monipuolisesti teke-

mistä ympäri vuoden – kesällä golfia,

kalastusta, veneilyä, ratsastusta, ja

kulttuuria. Talvella alueella voi nauttia

rauhallisemmasta elämän menosta

hiihdellen Oulujärven kimmeltävillä

keväthangilla tai ajella vauhdikkaam-

min moottorikelkalla. Kaiken tämän

kruunaa ympäröivä upea luonto

PALTAMON SYDÄN - ravintolapalvelut- kokous- ja saunatilavaraukset- majoitusvaraukset- vierasvenesatamapalvelut- yksitystilaisuudet ja juhlat

Golftie 9, 88300 PALTAMOpuh. (08) 871 [email protected] www.paltamogolf.fi

PALTAMO GOLFAjanvaraukset: (08) 871 863www.paltamogolf.fi

VierasvenesatamaPaltamon Sydämen rantaan syksyllä 2006

valmistunut nykypäivän palveluvarustuksel-

la oleva vierasvenesatama tarjoaa vesillä

liikkujille hyvät palvelut: sähköpaikat veneille,

vesipisteen ja septitankkien tyhjennyspisteen.

Uuden sataman myötä Oulujärven aavat

ulapat ovat helposti tavoitettavissa niin kalas-

tajille kuin muillekin vesilläliikkujille. Paltamon

Sydämen kautta on tarjolla kalastus- ja ristei-

lytuotteita sekä vuokrattavissa veneitä.

GolfPaltamon Sydämessä sijaitseva Paltamo Golf

on yksi Suomen kauneimmista golfkentistä.

Keskikesällä valoisat kesäyöt mahdollistavat

golfin pelaamisen jopa ympäri vuorokauden.

Syyskuussakin pelataan vielä yli 14 tuntia

luonnon valossa. Paltamossa golfkausi alkaa

toukokuussa ja kestää yleensä lokakuuhun

asti. Peliaikavaraukset voi tehdä numerosta

(08) 871 863

Matkailukeskus Paltamon Sydän on Palta-

mo Golfin ja alueen muiden palvelujen

ydin. Talo valmistui vuonna 2005 ja

se on kaikille avoin korkeatasoinen

palvelukeskus. Paltamon Sydä-

mestä saa monenlaista palvelua

aamuvarhaisesta iltamyöhään.

HuomioitavaaVierasvenesataman sähköpaikkojen käytöstä

veloitamme 5,- vuorokaudelta. Muut satama-

palvelut ovat vierailijoiden vapaassa käytössä.

Sähköpaikan avaimen saa maksua vastaan

Paltamon Sydämestä sen aukioloaikoina.

Olemme päivittäin auki keskikesällä klo 9-21.

Paltamon Sydämen puhelinnumerosta

(08) 871 863 on hyvä varmistaa aukioloai-

kamme.

4 O u l u j ä r v i f i s h i n g 1 / 2 0 0 7

Öljyt ja varaosat

Ma-pe klo 8-17 • Puh. (08) 871 032

Osuuspankissa sijoittaminen on helppoa

Kysy Osuuspankin

SIJOITUSRAHASTOJA

Lepikontie 14, 88300 Paltamo

Puh. (08) 871 222

Fax (08) 871 852

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

� � � � ��

� � � � � � � � � �

� � � � � � � � � �

� � � � � � � � �

��

� � � � � � � � �

� � � � � � � � ��

� � � � � � � �

� ��

� � � � � ��

��

O u l u j ä r v i f i s h i n g 1 / 2 0 0 7 5

VENEETMAJOITUS

KALASTUSLUVATSOUTUPALVELU

TAKSI

Petri UusitaloNaamisuvantop. 0400 �970�1

www.namisuvanto.net

TORNIONJOKI KUTSUU

TORNIONJOKI KUTSUU

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

Lönnrotinkatu 14, 87100 Kajaani, puh. (08) 619 890

� O u l u j ä r v i f i s h i n g 1 / 2 0 0 7

Ei enää, ollaan siivottu suumme sekä sivum-

me. Me ollaan nykyään ”fishingclub.fi”, kyllä!

Todellakin, vanha domainimme on kuopattu

ja uusi sekä kauniimpi on tullut jäädäkseen.

Yhdistys on sama vanha, XXX-FISHINGCLUB

Paltamo Ry, joka on hyvin tunnettu aina

”savolaisten bangkokista” eli Tallinnasta aina

”Rovaniemen Pattayalle” eli Skippagurraan

saakka. Erään saamelaisen mukaan ”kuului-

sin ja kaunein”, no se siitä.

Yhdistyksemme tunnistetaan yleensä

kolmesta XXX kirjaimesta, sekä maineikkaista

tempauksistamme niin kalastuksen kuin mui-

den aktiviteettien osalta. Kuten yhdistyksen

virallisesta nimestä voit päätellä, kotipaikkam-

me on Oulujärven Kiehimäjoki suistossa (vrt.

Mekong-Delta) sijaitseva Paltamo. Paltamo

taas pitäjänä ei ole viime aikoinaan päätään

nostanut, mutta me ollaan nostettu Paltamoa.

Tulevaisuudessa olemme todellakin osa

Paltamoa, nimittäin olemme vuokranneet For-

tum Oyj:ltä puittolan entisen pudotuspaikan

toistaiseksi. Tulemme tänne alueelle pikku

hiljaa virittämään tukikohdan Paltamselän

kuhankalastajille jonne ovat kaikki lämpimästi

tervetulleita.

Jäsenet ovat hurahtaneet urheilukalas-

tukseen, tavalla tai toisella, onpa yksi ottanut

siitä itselleen jopa ihan ammatin ja leivän pöy-

tään. Leivästä ei niinkään, mutta kalastukses-

sa painopisteemme on itse kalastamisessa,

mutta myös sen rentouttavassa sivuvaikutuk-

sessa eli yhdessä olossa. Kun kalastuksesta

itsestään puhutaan, olemme mukana vetouis-

telussa ja lohensoudussa. Lohta narraamme

lähinnä pohjoisen lohijoilla kuten Tenolla ja

Torniojoella ja vetouistelussa kierrämme vaih-

televalla menestykselläkilpailuita pääasiassa

Pohjola- ja KMP Cup:ia, game over. Kaiken

tämän lisäksi olemme myös mukana esim.

Lohenuistelun ja Hauenuistelun Euroopan-

mestaruus kilpailuissa, silloin, tällöin kun aika

sallii. Mikäli aikaa jää pidämme yllä muunlaista

kalastustoimintaa, jos ei muuten niin ihan

vaan bongailemalla rannalta. Kerhomme

toimii ns. suositus jäsen periaatteella eli kun

meriitit kantautuu keromme jäsenten korviin,

on myös sinulla mahdollisuus tulla XXX:n

hienoon ja täyteläiseen kalamiesporukkaan

josta ei puutu vauhtia, vaarallisia tilanteita eikä

kalastusta. Koska Internet hakukoneet, Kii-

nan valtionsuodattimet, naapurin Kalle, ”Brazil

Dude” ja monet muut ovat valittaneet internet

sivujen osoitteestamme, olemme julkaiseet

uudet sivut osoitteessa www.fishingclub.fi,

käy tutustumassa.

Perustajajäsenet:

Suuresti Kunnioitettu

Puheenjohtaja :

Jorma “Joraus” Leinonen

Asko “A..zzzeri” Hurskainen

Kyösti “Lisa” Karjalainen

Jäsenet

Jukka ”Saunamestari” Ahonen

Vesa “Häppä” Oksanen

Ari “Arska” Juntunen

Kari “Pönde” Leinonen

Eero “CAT” Heikkinen

Marko “Ma-Ke” Pyykkönen

Jouni “Jo-Ne” Lukkari

Tauno ”Tane” Heikura

Petri ”Pete” Möttönen UUSI!!!

XXX-FISHING CLUB, nykyään Fishingclub.fi

”me ollaan niitä poikia

joista anoppisi on

sinua aina varoittanut”


Lönnrotinkatu 4,

87100 Kajaani

Puh. (08) 6134 840,

fax (08) 6134 847

MUKANA VESILLÄ:

1

2

3

4

5

6

SU 3.6.2007 CUP-I: SOTKAMO , Sapso-Kiantajärvi klo 10.00-18.00Järjestäjä: Sotkamon Kalamiehet ryLisätietoja: Kilpailukalat:hauki, ahven, kuha, taimen, järvilohi. (6-vapaa)Yht.tiedot: Jouko Pääkkönen, 0400 177451

SU 10.6.2007CUP-II:KAJAANI, Nuasjärvi (Petäisenniska) klo 10.00-18.00Järjestäjä: Somervaaran Eränkävijät ryLisätietoja: Kilpailukalat: Cup-kalat. (10-vapaa)Yht.tiedot: Jouni Lukkari 044 0685328

SU 17.6.2007 CUP-III: KUHMO, Lentuanjärvi, koskenniska klo. 10.00-18.00Järjestäjä : Kalevalan Taimen Ry.Lisätietoja: Kilpailukalat: Hauki, kuha (10-vapaa)Yht.tiedot: Sami Pääkkönen 0500 295680

LA 7.7.2007 CUP-IV:SUOMUSSALMI,Yli-Vuokki,Mustalahti klo 10.00-18.00Järjestäjä: Saapaskosken Erä ryLisätietoja: Kilpailukalat: Cup-kalat. (6-vapaa)Yht.tiedot: Heino Kinnunen 044 5657901

LA 21.7.2007 CUP-V:RISTIJÄRVI, Iijärvi klo 10.00-18.00 Järjestäjä: Hyryn Vapakalastajat ry Lisätietoja: Kilpailukalat: Cup-kalat. (6-vapaa)Yht.tiedot: Seppo Kaikkonen 0400 185965

”KUHAKUNKKU”LA 28.7.2007 CUP-VI:PALTAMO, Oulujärvi klo 15.00-23.00Järjestäjä: XXX Fishing Club Paltamo ryLisätietoja: Kilpailukala: kuha (10-vapaa)Yht.tiedot: Kyösti Karjalainen 0440 966666, Asko Hurskainen 040 5619221

Lisää: www.kainuun-vapaajankalastajat.fi

KV-CUP- yhdyshenkilö: 044 0685 328, JOUNI LUKKARI

Jokaisen

osakilpailun suurin kala

2,3 hv HONDA

Jokaisen

osakilpailun suurin tulos

2,3 hv HONDA

CUP 1

5 hv HONDA

HONDATiuralla saalistettua

2006

IsoTiura 188/S ja lohi 17,5 kg.Juha Pehkonen

IsoTiura 35/S ja lohi 18,6 kg.Hannu Harjunpää.

IsoTiura 94/M ja lohi 10,6 kg. Tommi ja Harri Saarinen sekä Marko Mäkelä (kesk).

IsoTiura 90/S ja lohi 12,7 kg. Juha-Pekka Laaksonen.

Tiurat takoo:Tiura-Uistin

Limingantie 2, 90400 OuluP. 08-311 0926, www.tiura.fi

Perustajajäsenet:

Suuresti Kunnioitettu

Puheenjohtaja :

Jorma “Joraus” Leinonen

Asko “A..zzzeri” Hurskainen

Kyösti “Lisa” Karjalainen

Jäsenet

Jukka ”Saunamestari” Ahonen

Vesa “Häppä” Oksanen

Ari “Arska” Juntunen

Kari “Pönde” Leinonen

Eero “CAT” Heikkinen

Marko “Ma-Ke” Pyykkönen

Jouni “Jo-Ne” Lukkari

Tauno ”Tane” Heikura

Petri ”Pete” Möttönen UUSI!!!

Vetouistelukilpailu Oulujärven Kuhakunkku

2007 järjestetään jälleen Paltamosssa,

Oulujärven Paltaselällä runsaiden

kuhasaaliiden ääressä.

Uistelukilpailun ajankohta on valittu niin ettei

kenekään tarvitsisi jäädä saaliitta,

�8.7.�007 klo 15.00-��.00.

Kipailukalana pelkästään kuha.

Useat yhteistyökumppanimme ovat mah-

dollistaneet kilpailulle arvoisensa palkinnot.

Tervetuloa kisaamaan Oulujärven

kuhakunkun tittelistä Paltamoon.

Suurin yli 5 kg:n kuha:

Honda BF 50

Muut palkinnot sekä lisätiedot ja ohjeet

www.kuhakunkku.com

Kipparikokous Alkaa kello 14.15

Metelinniemessä, Paltamossa.

Kilpailu on samalla KKMP CUP 5. osakilpailu ja 25:lle parhaalle

jaetaan Kainuun KMP Cupin pisteet.

Vastuullisena järjestänänä toimii XXX Fishing Club Paltamo ry

Lisätietoja www.kuhakunkku.com

Osanottomaksu on �0,- /venekunta. jälkii-ilmoittautumismaksu + 5,-

xxx-fishingclub Paltamo Ry:n tilille Paltamo OP 532409-20025713

L u e l i s ä ä : w w w . k u h a k u n k k u . c o m

FINWOODPIHATUOMIhirsikehikko

arvo 3.900,-

1.PALKINTO

HUOM !

Kainuun Vetouistelu

Honda Cup

1,5 kertaiset

pisteet!


Edullinen majoitus kauniilla paikalla Oulujärven rannalla kylätalolla.

- yleiseen venesatama/uimarantaan 2 km- uusitut sauna/suihkutilat/takkahuone- lattiamajoitus, sänkypaikkoja rajoitetusti- astiastot ja ruuanlaittomahdollisuus- monipuolinen kirjasto- sähköt ja sisävessat- vuokrataan myös kirkkovenettä

Tiedustelut Erkki Kemppainenpuh. 040 912 4370

Savirannan kyläseura ry

Majoituksen vuokra 5 euroa/hlö/vrk tarjous v. 2007

Kulkukauppiaan Kodintukku OyNiittypolku 1, 12600 Loppi • p. 050 5300233• [email protected]

Tarkasta tarjoukset osoitteessa:

Nokia kännykät,

kaikki mallit, tarkasta hinta

netistä.

Kivikankaan pietarin verkot edullisin hinnoin.

Igloo MARINE kylmälaukku

99,-alk. 18,-

Plaanarin laukaisijat 10 kpl

Ozoom kiikarit

ja kiikari-tähtäimet

- myös käytetyt, asennettuna

Kaikki alkoi huhtikuussa, kun mietiskelin kesäk-si ottipelejä lohensoutuun. Minulla oli jo pitkään hautunut ajatus punavalkeasta vaapusta, jollai-sia haukihommissa on vähä joka valmistajalla. Lohihommiin tarkoitettuja punavalko vaap-puja en ollut nähny, joten ei muuta kun soitto velipoika Jonelle, joka myös mister Joluna tunnetaan. Se nimi tosin juontaa alkunsa hänen tekemistään Jo-Lu vaapuista, eikä tiettävästi muista ansioista.

Jone aikoi tehdä minulle kokeeksi muutaman vaapun niillä väreillä, ja kun sain ne vaaput niin ensin mietin, että on se vaan vaikeaa kertoa omat mielikuvat vaapuista toiselle, koska vaaput ei ollu ihan sitä mitä tarkoitin. No vaaput kuiteskin tuli kauden avaukseen eli touko-kuun 20 päivä ja niitä suurin toivein uitimme. Kyllähän nillä toki talvikoita tulikin, mutta ei mitenkään vakuuttavasti.

Ensimmäisten päivien aikana parhaimmat tulokset saatiin Jo-Lu vaapun kuha versioilla, joten taas se ”asiantuntemus” sai kolauksen.

Kesä meni muuten loistavasti, mutta Jone itse oli saanut muutaman kymmenen grammaa isomman lohen eli 10,6 kg ja itsellä himpun yli kymmenen ja puolikiloa.

Kyllä sitä kesän aikana oli tullu vietettyäkin eräitä tunteja joella, milloin Ripen ja Hessun ja milloin kenenkin lohikärpäsen puremien ”turistien” kanssa, silti eipä vaan Jonen enkkari kesältä meinannut mennä rikki.

No tuli elokuun puoliväli ja se on tunnetusti isojen kalojen aikaa. Siinä eräänä iltana katselin taas vaappurasiaa ja hoksasin ne alkukesän uutuudet, joita ei kovin monesti tullut siiman päähän laitettua kesähelteillä. Siinä sitasin edel-liskesän ottijolun siiman päähän ja sen uuden punavalkean tai pikemminkin oranssivalkean, jonka tehtailija oli itse muunnoksena tehnyt. Isä kehotti tarkastamaan verkot mennessä, koska matka oli Uulasuvantoon ja verkot olivat siinä matkalla Vetsikoskessa. Verkot ammottivat tyh-jyyttä vaikka näkykin muutamia kirkkaita kaloja olevan liikenteessä. Itse vielä mietin siinä ran-nassa kustessa, että pitäskö sittenkin vaihtaa niitä nousukalan värejä pyyntiin, mutta pysyin kuitenkin laiskuuttani jo valituissa vieheissä.

Siitäpä sitten soutamaan Uulaa. A- lehtien mökin kohdalla Norjan puolella hoksasin, että Soldanin Mauri soutaa alapuolella ja taas aivan rantojen viertä, mietin siinä että tämä tietää pitkää laskua, kun se Mauri valuu niin pirun hitaasti alaspäin jokea.

No otin itsekin siltä kannalta, että onpahan lohella mahdollista ottaa pitemmän aikaa vieheitä. Ilma kieltämättä oli sinä elokuun iltana seisovan hiostava. Varmaan parikymmentä vielä lämmintä, vaikka kello oli jo yli yheksän. Niin alkoi ilta jo hieman hämärtää ja lähestyin Uulassa pyöreän kallion rantaa. Norjan puolella kääntäessä alkoi aivan helevatinmoinen pärinä veneessä. Alkusäikähyksen jälkeen tajusin, että niin sitä orannsivalkoista jolua vetää joku ja lujaa. Annoin vavan olla paikallaan, ja kelasin viisi muuta vapaa kiireesti ylös ilman tyylipistei-

tä. Kun se oli hoidossa, niin kelan pärinä eikun jatkui.

Huomasin, että parisataa metriä alapuolella oleva Mauri soutaa kans samaan suuntaan mihin lohikin. Minä huutaa kailotin, että kään-näpä venettä ettei sotkeudu minun lohi sinun siimoihin, niin Mauri huutaa, että mitä sanoin? Minä jo kaikki äänivarastot käytössä karjun, että eestä äkkiä, ISO ON KIINNI !!!Jopahan Maurikin alko vetää kohti Suomen kostetta, kun Karppisen Pertti konsanaan olympiafinaa-lissa.

Tuskan hiki otsalla väsytys jatkuu ja jatkuu eikä kala yhden hypyn jälkeen ole näyttäyty-nyt. Hyppykin oli niin kaukana, ettei varmaksi osannut sanoa onko oma ennätys kyseessä. Entinen oli 15,530 kg.

Lopultakin kala alkoi tulla lähemmäksi venet-tä. Tärisevin käsin pumppasin vavalla minkä voin ja metri metriltä kala tuntui antautuvan. Niin taas luulin, kunnes lohi päätti lähteä taas, mutta nyt ylävirtaan, sikäli se oli hyvä, että sinnepäin se lohi joutuu hinaamaan venettäkin ja väsyy tosi nopeasti. Nyt lohi yks kaks keksi alkaa hakkaamaan uistinta pohjaan ja olin var-ma, että nyt siima katkeaa, mutta ihmeekseni niin ei käynyt. Kala oli kohta noin kymmenen metrin päässä veneestä ja hämärissä näin sen olevan aivan pystyssä. Olen huomannut isojen kojamojen tekevän juuri siten, kun ne väsäh-tävät, mutta auta armias jos erehyt vetämään väkisellä, ni jo alakaa sellanen elämä, että ihme, jos ei uistin irtoa tai siima mene poikki. Hiljokseen kala kuitenkin lipui kohti venettä ja nyt näin, että enkkari taitas olla siiman päässä. Kauhean jännityksen aiheuttaman tärinän kou-rissa taruin nostokoukkuun ja maltoin oottaa, että kala tulee lähemmäksi, tosin siima mullakin oli tosi tiukalla koko ajan, mutta ei mitään vetoa kohti venettä. Kala oli edelleen pystyssä, kun se tuli koukkaus etäisyydelle. Silloin sivalsin sen enempää lihoja miettimättä koukun kalan ta-kapäähän. Alkoi hurja voimain koitos ja kuinka ollakaan sain kalan veneenpohjalle ja hyppäsin itse sen päälle. Slupukka oli onnesi kerrankin pysynyt lähellä ja muutaman napakan iskun jälkeen lohi oli kohdannut voittajansa.Tärinän ollessa päällä ajoin rantaan ja rauhoi-tuin sen verran, että sain kalalaukusta otettua digitaali vaàn. Monen yrityksen tuloksena kala painoi aina 16 kiloa ja 70 grammaa päälle. Olo oli siinä vaiheessa niin mahtava, että ei moista voi sanoin kuvailla.

Hymyissä suin ajoin taas verkoille ja kuinka

ollakaan sieltä näkyi jotain kirkasta. Kun sain

kalan pois verkosta, niin se osottautui 6 kg

aivan juuri nousseeksi loheksi, joten olipa kotia

viemisiä.

Tämä kaikki tapahtui elokuun 16 vuonna

2006, kalan ottiaika oli 21.45 ja väsytys kesti

n. 45 min.

Kalstusterveisin Nils Eric Lukkari

EKIN ENNÄTYSKOJAMO TENOLTA

Nils Eric LukkariJorri 1899980 Utsjoki, FInland

p. 040-5086991E-mail: [email protected]

www.finwood.fi

Kajaanintie 29 A, 88300 PaltamoPuhelin (08) 636 600, Faksi (08) 636 620www.finwood.fi

Tässä lehtisessä on esitelty vain osa mallistostammekoko mallisto löytyy kotisivuiltamme, www.finwood.fi

ww

w.la

ukka

nen.

cc

Finwood tekee kaiken aidostipyöröhirrestä

Finwood tekee kaiken aidostipyöröhirrestä

Finwoodin tehdas sijaitsee Paltamossa, keskellä

kauneinta Kainuuta, erinomaisten raaka-aineläh-

teiden äärellä. Ammattitaitoinen henkilökunta ja

20-vuoden kokemus pyöröhirsituonnosta takaa-

vat viimeistellyn jäljen. Olipa kyseessä puucee,

vajavarasto tai oikea kesämökki kaikki tehdään

aidosti pyöröhirrestä, pyöröhirsitekniikalla.

Tehdasmyynnin yhteydessä on näyttelyalue

jossa on mahdollista tutustua tuotteisiimme.

Kesämökit, saunat, saunamökit ja pihapiirirakennukset


www.finwood.fiYksikerroksiset

Kissankello 1

Finwoodin malliston saunamökit sopivat

hyvin vaikka ensimmäiseksi mökiksi, jota

voi myöhemmin käyttää vierasmajoitukseen

tai illanistujaisiin.

Finwoodin mallistosta löytyy useita

yksikerroksisia mökkivaihtoehtoja ja

kuvan Kissankelloakin saa useam-

malla eri pohjaratkaisulla. Ulospäin

mökit ovat saman näköisiä.

Lämmin ala 23,5 m2

Kuisti 11 m2

Kokonaisala 34,5 m2

Kerrosala 25 m2

Pihakoivu

Saunat ja saunamökit

Lämmin ala 17 m2

Kuisti 10,5 m2

Kokonaisala 27,5 m2

Kerrosala 18,5 m2

5450

1950

3150

2230

4330

1500

Lämmin ala 9,5 m2

Kuisti 6,5 m2

Kokonaisala 16 m2

Kerrosala 10,5 m2

Pihatuomi

1950

4200

5800

6500

4200

Lämmin ala 27 m2

Kuisti 4 m2

Kokonaisala 31 m2

Kerrosala 29 m2

Eräkämppä

Selkeiden rakenteiden ansiosta lähes huolto-

vapaa eräkämppä sopii erinomaisesti metsästys-

tai kalastusporukoiden yhteiseksi tukikohdaksi.

Perinteinen ulkonäkö sulautuu suomalaiseen

maisemaan ja tuvan kaksikerroksinen makuu-

laveri suorastaan houkuttelee lekottelemaan.

Saunamalliston pienimmät kuten

pikku kuvan Pihatuomi sopii vaikka

omakotitalon pihasaunaksi. Mallis-

tostamme löytyy myös perinteinen

savusauna.

Katso koko mallisto: www.finwood.fi

Finwoodin mökkimallistossa on pyrit-

ty löytämään perinteinen suomalaisen

mökkirakentamisen henki ja tyyli. Poh-

jaratkaisuihin on valittu kokemusten

perusteella toimivimmat mallit. Finwood

-tuotteet istuvat suomalaiseen

maisemaan.

Edulliset, toimivat ratkaisut

www.finwood.fi

ISOPYÖREÄ

Hirttä valmistetaan useita eri kokoja erilaisiin käyt-

tötarkoituksiin, kuten saunoihin, saunamökkeihin ja

kesämökkeihin. Kaikki hirret uunikuivataan ennen

työstöjä, joten niistä saadaan mittatarkkoja ja hyvin

muotonsa säilyttäviä.

PUOLIPYÖREÄ

Hirsi on kehitetty profiililtaan

sellaiseksi, että se soveltuu

sekä höylä- että pyöröhirrestä

valmistettujen mökkien pihapii-

reihin. Hirren valmistustekniikka

on kuten pyöröhirressä, aina kuivausta ja

höyläystä myöten.

PIENIPYÖREÄ

Hirsi on kehitetty kustannus-

tehokkaaksi seinärakenteeksi

näyttäviin pihapiirirakennuk-

siin. Hirret uunikuivataan,

joten myös pienet hirret

säilyttävät hyvin ryhtinsä ja muotonsa

kuten isoveljensä ”isopyöreä”.

Hyvät raaka-aineet ja mittatarkkuus

Tuotekehityksessä on keskitytty kustannustehokkuu-

teen, laatuun ja uusiin rakenneratkaisuihin, minkä an-

siosta Finwoodin tuotteet ovat hinta-laatusuhteeltaan

huippuluokkaa. Laadukas raaka-aine ja uunikuivaus

ennen työstöä takaavat sen, että hirret ovat mitta-

tarkkoja ja hyvin muotonsa säilyttäviä. Hirsimalleissa

ja vahvuuksissa on useita vaihtoehtoja.

3300

1950

5400

6300

Alakerran lämmin ala 34 m2

Parven lämmin ala 14 m2

Kuisti 12 m2

Parveke 6,5 m2

Kokonaisala 66,5 m2

Kerrosala 36 m2

Finwoodin mallistosta löytyy useita parvellisia

mökkimalleja. Kuvan Valkovuokko on yksi suosituimmista

kesämökeistämme. Tilankäytöltään edulliset ratkaisut ja muun-

neltavuus ovat Vuokkosarjan suosion salaisuus.

Valkovuokko

Parvimökit

3300

1950

5400

6300

Kehitämme jatkuvasti

mallistoamme ja uusimmat

uutuudet ja lähimmän

jälleenmyyjän löydät

osoitteesta:

www.finwood.fi

www.finwood.fiPihapiirirakennukset

KelkkavarastoAitta

Parviaitta Isovarasto Puuceevarasto

Vajavarasto

Muutamia esimerkkejä vuoden 2007 uutuuksistamme:

Tehdasmyynti: Kajaanintie 29 A, 88300 Paltamo Puhelin (08) 636 600, faksi (08) 636 [email protected] • www.finwood.fi

Tässä lehdessä olevat kuvat osittain asiakkaiden muutosmalleja, eivätkä siten vastaa täysin

pohjapiirustuksia. Kuvien kopioiminen ilman Finwood Oy:n lupaa on kielletty.

Finwoodin pihapiirimallistossa on kymmeniä

erilaisia tuotteita: aitat, varastot, puuceet,

grillikatokset ja laavut, jopa aito pyöröhirsinen

koirankoppi pihapiiriä somistamaan.

Koko mallisto löytyy netistä, www.finwood.fi.

Finwood -pihapiirituotteita myy myös

Honka -myyjät kautta maan, www.honka.fi

Tuotteisiimme voi tutustua tehdasmyynnin

yhteydessä olevassa näyttelyssä.

Kevätesikko Tupla-aitta Anoppila-aitta UniaittaLämmin ala 19 m2

Kuisti 9 m2

Lämmin ala 17 m2

Kuisti 8 m2

Lämminala 14,3 m2

Kuisti 6,2 m2

Lämminala 12,9 m2

Kuisti 6,2 m2

Oikeudet muutoksiin pidätetään.

DES

IGN

WW

W.L

AU

KK

AN

EN

.CC

O u l u j ä r v i f i s h i n g 1 / 2 0 0 7 1�

Miten Oulujärven taimenistukkaatmenestyvät?P e k k a H y v ä r i n e nR i i s t a j a k a l a t a l o u d e n t u t k i m u s l a i t o sK a i n u u n k a l a n t u t k i m u s a s e m a

Oulujärveen istutettujen taimenten määrä

on vaihdellut viime vuosina 30000 - 40000

kpl ja vuosisaalis 6000 - 11000 kg. Tä-

mä vastaa pitkän aikavälin keskimääräistä

istutusten tuottavuutta eli noin 200-250 kg

saalista tuhatta istutettua taimenta kohti

laskettuna. Viime vuosien saalisodotukset

ovat kuitenkin olleet huomattavasti tätä

korkeammalla, sillä taimenille on Oulujärvessä

ollut erityisen hyvä ravintotilanne eli järven

muikkukanta on ollut vahva ja muikut ovat

olleet sopivan pienikokoisia taimenille. Aiem-

min hyvä ravintotilanne on selvästi korreloinut

istutusten onnistumisen kanssa. Miksi siis

Oulujärven istutustuotto on viime vuosina

jäänyt vain ’keskinkertaiseksi’?

Istutusalueen ja -ajankohdan

ravintotilanne menestyksen avain RKTL:n tutkimukset 1990- ja 2000- luvuilta

osoittavat, että Oulujärvellä taimenen istutus-

tulokset paranevat, kun löydetään ja toteute-

taan sopiva istukaskoon, istutusajankohdan

ja –paikan yhdistelmä. Yksi menestyksen

tärkeimpiä tekijöitä näyttäisi olevan se, että

istukkaille löytyy sopivaa ravintoa syötäväksi

heti vapautuksen jälkeen. Väärä ajankohta

tai paikka voi merkitä esimerkiksi sitä, että

tarjolla olevat ravintokalat ovat liian suuria

istutuskalojen saalistettaviksi. Jos istutusalu-

een lähistöltä ei löydy syötävää, taimenten

on lähdettävä vaeltamaan ja etsimään sitä

istutusjärven muilta alueilta tai vielä kauem-

paa muista vesistä.

Esimerkiksi Oulujärvessä istutuksiin ylei-

simmin käytetyt 25-27 cm pituiset taime-

net ovat olleet menestyksekkäitä, kun ne

on vapautettu kesä-heinäkuun vaihteessa

alueille, joilla esiintyy runsaasti pieniä, n. 4 cm

pituisia keväällä syntyneitä muikkuja. Tämä

näyttäisi olevan optimikokoista ravintoa ky-

seiselle istukaskoolle. Tutkimuksissa on myös

havaittu, että tämän kokoiset taimenet eivät

pysty kovin hyvin hyödyntämään suuria (> 10

cm pituisia) vuoden vanhoja tai iäkkäämpiä

muikkuja heti istutuksen jälkeen. Muikunpoi-

kaset kuoriutuvat jo toukokuun lopulla, mutta

siirtyvät rantavesistä ulappa-alueelle vasta

kesäkuun puolivälin jälkeen, jolloin niitä alkaa

löytyä myös taimenten mahalaukusta. Taime-

net eivät siis näyttäisi juurikaan saalistavan

rantavesissä alkukesällä esiintyviä pieniä mui-

kunpoikasia. Näin ollen keväällä ja alkukesällä

taimenille on ulappavesissä saalistaessaan

tarjolla vain aikuisia kookkaita muikkuja.

Syksyllä istutettaville pienille taimenille myös

kesän vanhat muikut ovat voineet kasvaa liian

kookkaiksi saalistettaviksi. Muikku on viime

vuosina ollut taimenen tärkein ravintokohde,

tosin Oulujärvessä myös kuoreella on voinut

olla suuri merkitys etenkin niinä vuosina,

jolloin muikkukannat ovat olleet heikot.

Taimenet tulisi vapauttaa alueille, missä

petojen saalistusriski on pieniTaimenten ravinnon ohella toinen tärkeä

istukkaiden menestykseen vaikuttava tekijä

on petokalojen, erityisesti haukien saalistus.

Usein istutetuista taimenista tulee saaliiksi

vain n. 5-15 %. Loput 85-95 % istukkaista

kuolee muulla tavoin. Useimmiten ne joutuvat

petokalojen saalistamaksi pian istutuksen

jälkeen. Esimerkiksi Kajaaninjoella v. 2002

tehdyssä tutkimuksessa radiolähettimillä

merkityistä 27 cm mittaisista taimenista puo-

let jäi haukien saalistamiksi viikon kuluessa

istutuksen jälkeen.

Eri tutkimusten tulosten perusteella näyttäi-

sikin siltä, että istutuspaikan ja -ajankohdan

valinnalla on taimenen järvi-istutuksissa erityi-

sen tärkeä merkitys. Vapauttamalla taimenet

oikealla hetkellä alueille, missä on vähän

kookkaita petokaloja ja runsaasti taimenille

sopivaa ravintoa (mm. pienikokoisia muikkuja

tai kuoreita) annetaan istutuskaloille mahdol-

lisuus selviytyä. Hyvä kasvu heti istutuksen

jälkeen pienentää nopeasti taimenen riskiä

joutua petojen saaliiksi. Yleensä istutuskalan

kannalta kriittisimpiä hetkiä ovat ensimmäiset

istutuksen jälkeiset päivät. Taimenilla, jotka

ovat hengissä pari kolme viikkoa istutuksen

jälkeen, on yleensä jo hyvät mahdollisuudet

selviytyä petojen saalistukselta.

Viime vuosina istutukset painottuneet

keväälle ja syyskesälle sekä Paltaselän

alueelle Viime vuosina (2003-2006) Oulujärven taime-

nen järvi-istutukset on tehty pääosin keväällä

tai syyskesällä. Jos istutusvuonna syntyneet

ravintokalat (muikut ja kuoreet) ovat istu-

tushetkeen mennessä kasvaneet taimenille

liian suuriksi, joutuvat istukkaat syömään

toissijaista ravintoa, esimerkiksi hyönteisiä,

seuraavan vuoden kesäkuun lopulle saakka,

jolloin pienikokoisia muikkuja on seuraavan

kerran tarjolla. Aikaisin keväällä istutetuille

pienille taimenille sopivaa ravintoa on mahdol-

lisesti tarjolla vasta kesänvanhojen muikkujen

ulapoituessa kesäkuun lopulla. Tämä taimen-

ten istutusajankohdan ja ravinnon sopivuuden

kohtaamattomuus voi olla yksi keskeinen syy

viime vuosien toteutuneeseen vain ’keskin-

kertaiseen’ istutustulokseen, vaikka taimenen

ravintovarojen runsauden perusteella edelly-

tykset parempaan onnistumiseen olisivatkin

olleet hyvät.

Toinen merkittävä tekijä, joka on voinut vai-

kuttaa istutusten onnistumiseen, on istutus-

alueiden painotuksen muuttuminen. Oulujärvi

koostuu kolmesta suuresta selkäalueesta:

Niskan- Ärjän- ja Paltaselästä. Aiemmin

suurin osa Oulujärven taimenista vapautettiin

Niskan- ja Ärjänselälle, joilta tutkimuksissa

on havaittu saatavan parempia tuloksia kuin

Paltaselän alueelta. Ilmeisesti Paltaselällä on

taimenien kannalta heikompi ravinnon saata-

vuus ja suurempi petojen saalistusriski kuin

muilla alueilla. Tähän viittaa myös se, että ne

petojen saalistuksesta selviytyneet merkityt

taimenet, jotka on istutettu Paltaselälle, ovat

vaeltaneet pois istutusalueelta ja saadaan

useimmiten saaliiksi Niskanselän alueelta,

läheltä hyviä muikkuvesiä. Viime vuosina

Paltaselän osuus Oulujärven taimenen istu-

tusmäärästä on selvästi kasvanut, mikä on

myös osaltaan voinut heikentää koko järven

keskimääräistä saalistulosta.

Alamitan nostolla vai istutuskokoa kas-

vattamalla suurempia saaliskaloja ?Vaikka tutkimukset ovat selkeästi osoitta-

neet, että usein vain pieni osa istutuskaloista

selviää kalastajien saalistettavaksi ja suurin

osa kuolee muulla tavoin mm. petokalojen

saalistuksen takia, voidaan myös kalastusta

kontrolloimalla huomattavasti lisätä kokonais-

saalista saaliskalojen suuremman koon avulla.

Lisäksi pitkään jatkunut tehokas kalastus on

monilla alueilla aiheuttanut sen, että vain pieni

osa järvitaimenista saavuttaa lisääntymiskoon

ja –iän. Myös Suomen kalastuslaki sallii vielä

lisääntymiskyvyttömien 40 sentin pituisten

ja vajaan kilon painoisten taimenten pyydys-

tämisen. Nykyisellä kalastuksella taimenen

paras kasvu ja vielä käytettävissä olevat

poikasten kasvualueet jäävät hyödyntämättä.

Sisävesien taimensaaliit ovat jo pitkään olleet

istutusten varassa, mutta viime vuosina eräillä

vesistöalueilla on taimenen kalastusta alettu

rajoittaa pyrkimyksenä lisätä lajin luontaista

lisääntymistä ja saaliskalojen kokoa. Myös

Oulujärvellä kalavesien omistajat ovat päät-

täneet muutaman siirtymävuoden jälkeen

nostaa taimenen alamittaa 50 cm:iin sekä

rajoittaa verkkokalastusta.

Tutkimuksissa on myös osoitettu, että

istutuskoon kasvattaminen parantaa usein

istukkaiden eloonjääntimahdollisuuksia.

Tätä onkin esitetty ’helppona’ keinona lisätä

saaliita. Istukaskoon kasvattaminen nostaa

kuitenkin nopeasti istukkaan hintaa ja istutus-

kustannusten kannalta voi kuitenkin useissa

tapauksissa olla suositeltavaa istuttaa pieniä

taimenia, joilla on vielä paras kasvu edes-

sään. Avainasemassa on tällöin istutusten

huolellinen suunnittelu ajankohdan ja istutus-

alueen suhteen: riittävästi sopivaa ravintoa

tarjolla, vähän petokaloja ja kalastus kont-

rolloitua. Lisäksi monet kalastajat arvostavat

enemmän villisti kasvaneita saaliskaloja kuin

laitoksessa lihotettuja onkikokoisia istukkaita.

Voidaanko istutuskalat kasvattaa

paremmiksi menestyjiksi ? Viimeisen kymmenen vuoden aikana kalojen

elinkykyyn vaikuttavia tekijöitä, mm. niiden

käyttäytymistä erilaisissa uusissa tilanteissa,

joita esimerkiksi istutuskala kohtaa pian luon-

toon vapauduttuaan, on alettu tutkia entistä

tarkemmin. Tutkimusten kohteena on ollut

selvittää mm., miten kalat pystyvät välttä-

mään petokalojen saalistuksen tai oppimaan

luontaisen ravinnon hyödyntämisen. Erityisen

mielenkiintoista on se, että laboratorio-olo-

suhteissa on pystytty jo osoittamaan, että

kaloja voidaan opettaa esimerkiksi välttämään

petojen saalistusta. Lisäksi opetettujen kalo-

jen on havaittu pystyvät tietyissä olosuhteissa

jopa välittämään opetettua tietoa ’tyhmille’

lajitovereilleen. Tähän aihepiiriin liittyvä uusi

tutkimushanke on käynnistymässä RKTL:

n ja Helsingin Yliopiston yhteistyönä RKTL:n

Kainuun kalantutkimusasemalla Paltamossa.

Hankkeen tavoitteena on selvittää, millaisia

menestyvät istukkaat ovat ominaisuuksiltaan

ja etsiä toimivia käytännön sovelluksia luon-

nossa menestyvien istutuskalojen tuottami-

seksi.

Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta:

Huusko, A. & Hyvärinen, P. 1994. Yli 50 sentin alamitta antaisi parhaan tuoton järvitaimenis-tutuksista. Suomen kalastuslehti 101 (5), s. 24-26.

Hyvärinen, P. 1997. Erikokoisten järvitaimenis-tukkaiden kannattavuusvertailu Oulujärvellä. Kalatutkimuksia - Fiskundersökningar No 128. 26 s.

Hyvärinen, P., Vehanen, T., Laaksonen, T. ja Jo-hansson, K. 2003. Hauen saalistus ja taimenen istutuskoko. Radiolähettimellä merkittyjen kalojen seurantatulokset. Kala- ja riistaraportteja 267. 11 s.

Korhonen, K. P. ja Hyvärinen, P. 2004. Tai-menistukkaiden alttius haukien saalistukselle – istutuspaikkojen vertailu Oulujärvellä. Kala- ja riistaraportteja 333: 16 s.

Hyvärinen, P. 2004. Järvitaimenille suotuisa istutusikkuna - Tutkimus taimenistukkaiden menestymiseen vaikuttavista tekijöistä. Apaja, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen asiakas-lehti, 2/2004: 24-25.

HONDA BF 5 (SBU)

1 .050 , - (sh. 1.300,-)

HONDA BF 2 .3 (SCHU)

695 , - (sh. 815,-)

HONDA BF 40 (LRTW)

5 .450 , - (sh. 6.490,-)

HONDA BF 50 (LRTW)

5 .950 , - (sh. 7.250,-)

HONDA BF 90 (LRTW)

8 .900 , - (sh. 10.350,-)

HONDA BF 115 (XU)

11 .400 , - (sh. 12.900,-)

1� O u l u j ä r v i f i s h i n g 1 / 2 0 0 7

Luttusentie 5, 88300 PaltamoPuh. 08 871 666, fax. 08 [email protected]

Maanrakennusliike raimo Pyykkönen ky

www.raimopyykkonen.com

www.raimopyykkonen.com

Lauk

kane

n


Lauk

kane

n

ENEMMÄN JA ISOMPIA KALOJA166 maailmanennätystä 140 maassa

Kotkankatu 40

87400 Kajaani

Markku Tolonen p. 0400 583 006

Ari Laine p. 040 550 0206

Maanalaisen kaivostoiminnan ammattilainen

www.tolarock.fi


S a k a r i L e h t o n e n p . 0 4 0 0 9 1 4 2 7 4

HERÄTYS!Valmistatko vaappuja?

Olitpa sitten perinteisten kädentaitojen arvostaja tai teollisesti

vaappuja valmistava yrittäjä niin kysy tarjous aina ensin Nokialta,

Tmi TRUUTISTA!

Valikoimasta löytyy 12 porras, 6 satula- (myös HK Varman mallit),

5 kieli- ja 2 syvännemallia.

Jälleenmyyjiä ovat mm.:

Rialinna Kuopio, Teemu Pulkkanen p. 040 4100 780,

Hong Kong Kerava ja Sammutin ja Kalastustarvike Joensuu

Uusia jälleenmyyjiä etsitään.

Soita, pyydä esite ja mallisarja

Tmi TRUUTTI Nokia

KALAMIEHEN TAUKOPAIKKA

SHELL KONTIOMÄKI

• asiakaspaikkoja 250• maukkaat edulliset lounaat• ScanBurger: pizzat, burgerit• aamiainen 7.00-10.30• Veikkaus• Kermansaven tehtaanmyymälä• Hukka-tuotteen tehtaanmyymälä• Runebergin makeiset• käsityömyymälä• tilaviinimyymälä• kalastustarvikkeet ja -luvat

VETÄVÄT VEHKEET SOPUHINTAAN

mm. Abu, Shakespeare, Penn, Scotty, Lowrance, Humminbird, Karikko, Jesse, Joonas, Rapala, Sepentuuri, LJ-vaappu, Nils Master, Aave

SHELL KONTIOMÄKIVitostie 288470 Kontiomäkipuh. 08-687 [email protected]

TÄHTIKOUKKU

puh. 040 413 7258


SHELL KONTIOMÄKI





TÄHTIKOUKKU

puh. 040 413 7258


SHELL KONTIOMÄKI





TÄHTIKOUKKU

puh. 040 413 7258


SHELL KONTIOMÄKI





TÄHTIKOUKKU

puh. 040 413 7258

Kesäinen Ukkohalla on mahdollisuuksia täynnä.Kesän erikoiset tapahtumat – juhannuksen Porsas-juhlat, suofutiksen MM-kisat ja Swamp Rock –rytmittävät Ukkohallan kesää. Kalastus, vaellus,erilaiset safarit ja Hallan Saaga sauna-ja kylpylä-maailma tarjoavat mukavaa tekemistä lomapäivään.

Tule idylliselle ja erilaiselle lomalle- vaikka vain päiväksi!

Majoitu tasokkaasti, mutta edullisesti!

Mökkimajoitusta jokaiseen makuun,

450 karavaanipaikkaa

ja hotelli.

Info & mökkivaraus avoinna joka päivä, puh. (08) 748 500, [email protected] www.ukkohalla.fi

4 hlön

mökkiloma

alk. 48 €/vrk

Suopotkupallon

MM-kisat &

Swamp Rock

12.-15.7.07

Ukkohallan

juhannuslisää:

www.ukkohalla.fi


KUHAN KEVÄTKALASTUKSENMUSTA AUKKO

Kalamiesten muisti on lyhyt,

sukupolvien yli kulkeva tietous

saattaa tukahtua ja hyväksi ha-

vaitut kalastusmenetelmät voivat

unohtua. Kuhan kalastusta on

pidetty pelkästään keskikesän ja

talven nautintona, mutta isot ku-

haköllit tavoittaa hyvin jo kevääl-

lä, heti jäiden lähdön jälkeen.

Kokenut lohimies ja vaappujen vuolija Leo

”Leksa” Juntunen himoitsee kuhavesille heti

kun rannat aukeavat. ”Silloin on viimeinen

hetki katsastaa vaappulaatikosta oikeat värit

kevätkuhan turmaksi” Leksa myhäilee ja

sanoo ihmetelleensä pitkään miksi kuhan-

uistelijat aloittavat urakkansa vasta kesällä.

Juntusen mukaan kuhanpyyntiin tulee vain ly-

hyt tauko talvisen verkkopyynnin jälkeen, kun

jäät sulavat on ampaistava heti vesille. Jutut

vesien lämpenemisestä ja kuhan ruokahalus-

ta kudun jälkeen voi unohtaa saman tien.

VESI ON KYLMÄÄ, ENTÄ SITTEN?Kuhalla on talven jälkeen kovat mätimassit

mahassaan, mutta ottihalut eivät ole siitä

lainkaan laimentuneet. ”Eikä jäistä päässyt

kylmä vesi tunnu kaloja hillitsevän, päinvas-

toin” tuumaa Leo Juntunen joka pakistaan

valitsee luonnollisesti itse tehdyt LJ - vaaput

kuhasiimojen päihin. Keväällä vaappujen

värit ovat rajuja, sillä vesi on jään sulamisen

jälkeen sekaista ja niiden käyntien on oltava

voimakkaasti iskevää, jotta kuha kiinnostuu

niistä kunnolla – ottiin saakka. Leksan vaap-

pusuosikit ovat 7,5 cm pituisia LJ-pätiköitä ja

10 sentin LJ-vaappuja. Uinti tarkastetaan al-

taassa ja rannassa ennen veneeseen nousua.

Jos on tarvis, Juntunen vääntää vaappunsa

nokkalenkistä entistä tiheämpään potkuun.

KEVÄTVALO ON OLTAVA OIKEASSA

KULMASSA”Niin, veden lämpö ei ratkaise, mutta valo

– siinä on kaiken avain” jatkaa Juntunen

pohdiskeluaan ja kertaa monen vuoden koke-

muksella valon vaikutusta kuhan käyttäytymi-

seen keväällä.

”Parvet tulevat matalikoiden tuntumaan

ja niiden päälle auringon laskiessa. Mutta

aurinko ei saa olla liian alhaalla! Paras aika on

Kajaanin korkeudella välillä klo 19 – 21, ke-

väällähän valoisa aika muuttuu nopeasti riip-

puen siitä missä osassa Suomea ollaan. Mitä

pohjoisemmaksi mennään, sitä nopeampaa

muutos on.” Juntunen kehottaa kalamiehiä

tarkkailemaan auringon kulkua ja laskukul-

man muutosta jo hyvissä ajoin keväällä, jotta

vesillä ollessa ”valaistus on kunnossa”. Koke-

To i m i t t a j a : H a n n u R ä i s ä n e n

Keväkuhalle kel-paavat vaapuissa vain rajut värit ja oikein luja uintipotku. Vesille lähdetään heti kun jäät lähtevät ja leskenlehdet alkavat kukkia.

Aikainen kalamies kuhan löytää. Parhaim-millaan kevätkalastus voi olla todella tuottoisaa ja lämmintä puuhaa.

mattomalle kalamiehelle valon huomiointi voi

tuoda mukavia yllätyksiä.

PINNASTA, MUTTA PINNAN ALTALeo Juntunen pyytää kuhat 2 – 4 metrin

vedestä ja hän kertoo syönnin olevan joskus

todella kiivasta. ”Jos uistelija malttaa käyttää

pintavaappujen lisäksi takiloita, on paras

pyyntisyvyys 5 – 7 metriä, sieltä voi nousta

kunnon kuhamörköjä” hän naurahtaa.

Pari tuntia kestänyt innokas syönti saattaa

antaa yhteen veneeseen yhden illan aikana

kymmeniä kuhia. ”Alamittaiset päästetään

luonnollisesti pois ja kalaa otetaan vain sen

verran kuin on tarvis” Juntunen kertaa kalas-

tajan moraalisääntöjä ja kiittelee tehokkaasti

lisääntyvän kuhan hyvää leviämistä Järvi-Suo-

messa. Saaliit ovat kasvaneet vuosi vuodelta,

osaksi tehostuneen pyynnin ja istutusten

ansiosta, osaksi kuhalle sopivan vesistöjen

rehevöitymisen vuoksi.

KUHA ON ARKA KALAVaikka valaistusolosuhteet olisivat kuinka

kohdallaan, ei kuhan isku vaappuun ole taattu

ellei kalastaja ota huomioon kuhan arkuut-

ta. ”Etenkin keväällä tämä tuntuu pitävän

erityisen hyvin paikkansa”, Leo Juntunen

huomauttaa. ”Paras kuhan pyyntikeli keväällä

on pilvinen, sateinen ja tuulinen - sellainen

rannallamakoilijan antiunelmakeli. Veden pin-

nan pitää olla selvästi rikki” Leo jatkaa. Mata-

likkoja on lähestyttävä laajassa ringissä niiden

ympäri ajaen, kuhia turhaan häiritsemättä.

Pikkuhiljaa ajorinkiä voi pienentää silmät

tiukasti vavan kärkiä tarkkaillen, kevätintoinen

kuha voi antaa rajunkin tärpin.

PARHAAT PALATLeo Juntunen arvostaa vaalealihaista ja hyvän

makuista kuhaa liki lohenvertaisena ruokala-

na. Vaikka kuhan väsytykset kunnon kojamon

taltuttamisen rinnalla ovat lyhyitä, saa etenkin

keväisessä kuhanpyynnissä tärpin tullessa

ihan mukavasti sähköisiä ”säväreitä”, jotka

pitkän talven jälkeen pistävät kalamiehen

veren virtaamaan hetkeksi hieman tiheämmin.

Ja tuoreen kalan laittaminen ruuaksi on aina

erityisen miellyttävä tapahtuma. Juntusen

perheessä kuha laitetaan ruuaksi mehuk-

kaasti brandyn kera; pari nahatonta kuhafi-

lettä laitetaan voilla voidellulle kuumalle pais-

tinpannulle, fileet käännetään kun ne alkavat

tihkua ja pannulle kaadetaan pari teelusikal-

lista brandyä yhtä filettä kohti, vähennetään

lämpöä ja kaadetaan joukkoon 2 dl kermaa,

lisätään merisuolaa, hieman valkopippuria ja

tuoretta tilliä. Tarjoillaan perunoiden kera kun

kerma on saostunut kastikkeeksi ja nautitaan

hyväksyvästi myhäillen.

Lujan potkun ja monivi-vahteisen värityksen lisäksi kuhavaapussa on hyvä olla selkeä iskupiste.

Kuhavinkkejä!

�0 O u l u j ä r v i f i s h i n g 1 / 2 0 0 7

Oulujärven paras kuha apaja, Paltaselkä

tarjoaa useita hyviä ottipaikkoja kuhalle,

”Edwin-kuhalle” kuten XXX asian ilmaisee.

Tulevassa Kuhakunkku 2007 kisassa paikan

tärkeys korostuu, koska suurin yli 5000g

kuha palkitaan Honda BF 50 perämoottorilla.

Luonnollisesti on olemassa muutamia todella

hyviä ottipaikkoja. XXX raoittaa paikallistunte-

mustaan hivenen kanssakilpaijioille ja paljas-

taa muutamat ottipaikat sekä vieheet.

Jäniksen korvatKoko Mieslahti on erittäin otollista kuhalle.

Viimevuonna 2005 useat veneet lähtivätkin

heti kisan alettua Mieslahdelle. Mieslahdelta

nousikin mukava määrä kuhaa kisan aikana,

mutta se suurin ei tullut Mieslahdelta. Kat-

sottaessa merikorttia, syvyyksistä kertovat eri

värit ja käyrät muodostavat ”jäniksen korvat”

karttapohjalle. Nämä korvat ovat yksi parhais-

ta ottipaikoista Mieslahdella. Paikallistunte-

muksen omaavat kalamiehet ohittavat nämä

”jäniksen korvat” useitakertoja kilpailunaikana

useista eri suunnista. Koskaan ei tiedä mistä

suunnasta kuha nappaa.

Mieslahdella, Lamposen ja Palosen saaren

välissä oleva syvänteen pää on hyvä paikka

käydä tarkastamassa. Täällä senssillä tapaa

myös erään keltaisen pikku busterin kikkaile-

massa aika-ajoin. Jokilahden suulla oleva sy-

vänteen reuna aina keskelle asti toimii hyvin.

Lamposen etelä reunalla oleva reimari ja siitä

penkanlaitaa seuraten kohti Paltamoa aina

seuraavalle reimarille tarkkailen luotainta, että

vettä on n.3,5m – 4,5m, takaa kuha saaliin.

Edellä mainittu reitti pitää kärkisijaa kuhapai-

koissa ”jäniksen korvien” kanssa. Ai, milläkö

värillä? Kerhomme kuha miehen, Lukkarin

vinkin mukaan, kannattaa katsella pakista ns.

”fire-tiger” värejä, ne ovat kaiken varmimpia.

Vapolla TavataanPaltamon silloilta lähdettäessä ajamaan kohti

Ärjänselkää, melkein heti vasemmallapuo-

lella näkyy entiset Vapon sahat ihan järven

rannassa. Ennen sahaa, on reimari jonka

jälkeen heti voi laskea vieheet veteen. Vapon

kohdalta jatketaan matkaa aina seuraavalle

punaiselle reimarille, joka on lähellä rantaa.

Reimarin jälkeen voi kääntyä takaisin ja kohti

sahan rantaa. Tässä on eräs Paltamolaisen

perus urheilukalastajan perus lenkki hakea

varma kuha. Välillä on suurta, välillä ei. Se on

kuitenkin varmaa, että kuhaa tällä alueella on.

Väreinä on toimineet tällä alueella erityisesti

ahven kuvioinen ”Bomber” ja papukaija.

Lisäksi keskellä Paltamon edustaa on parit

reimarit joita kannattaa käydä kokeilemassa.

Tarkasta Oulujärven ottipaikka jutusta kohta

”Asser-Special”, hyvää tietoa sekin.

Houkutteleeko Golf Kuhia?Paltamon venesataman edusta aina Mieslah-

den suulle, golf kentän rantamilla on hyvää

kuhavettä. Alueella on erikoinen syvempi

väylä matalla alueella. Mikäli onnistut löytä-

mään tämän väylän ja tallettamaan sen GPS

navigaattoriisi, sitä kannattaa harkita kisan

aikana, koska koskaan ei tiedä.

Leskinen ja KainuunsaariLeskisen saaren reunalta löytyy myös kuuma-

paikka kuhalle. Paikan koordinaatteja ei voida

tarkkaan kertoa, koska niitä ei ole, mutta

pohjoisreuna kannattaa ajaa tarkkaan. Myös

Leskisen reimarilta kohti Maahonkista saa

vavan nokan värähtämään ja kuha filettä pan-

nuun jos vain ajaa 3 m – 4 m syvyistä vettä.

Melalahden Varislahteen menessä on

Kainuunsaari. Tämän saaren reunalla XXX

miehistö pitää talviverkkoja joka talvi. Koska

kerhomme politiikka on kylmä, alle 70mm

verkkoja ei lasketa veteen, ei Kainuunsaaren

laidalta ole tullut pieniä kuhia, mutta kalassa

on hyvin pysytty. Kainusaaren ja Nuotta-

saaren väli on varten otettava paikka kun

haetaan sitä kuhakunkku titteliin oikeuttavaa

suurkuhaa vuonna 2006

Jo-Lu : Ajele ottipaikoilla ottiaikaan, ottivie-

heillä (Jo-Lu vaappu) ja olet KINGI!

Asseri: Huppa Hei

Joraus: Pitää ajatella hauen aivoilla

Erkka: Bomber ”viistoista a lonngi”

on kuha viehe

Make: Vaihdetaan pojat pyytöjä!

Lissu: Missä mun puhelimet on?

Tane: Kalaa on niin ”piip” leesti...

Ahonen: Kainuunsaaren kylkeen kuhaa

vetämään

Häppä: Onko napannut?

Arska: Tämä uistin on kuha peli

Pökä: Minä vaan lasken tuloksia

Pete: Erkka on kuhamies!

Muutamia XXX -miesten

ajatuksia kisaa silmällä

pitäen

Vinkkejä Oulujärven

kuhakunkku-kisaan

Mitä värejä?XXX:n perusvinkit ovat yksinkertaiset: pe-

rusvärit muikku ja ahven illalla ja yöllä. Fluori

keltaista ja Fluori punaista kehiin päivällä ja

illalla höystettynä esim. kultahileellä ja ahven

raidoilla joko sinisillä tai mustilla. Maha väri

vaapuissa mieluiten vaalea tai punainen.

Mistä sitten otettiin Kuhakunkku titteli

�00�?Kisassa 2006 oli uudet tuulet. Viimevuoden

kisassa ja vuoden 2005 kisassa on ollut sama

meininki, kuha on mennyt syvälle, eikä se

enää ole pinnassa kuten paria viikkoa ennen

kisaa. 2006 kisassa vieheet piti mennä todella

syvällä, 6.0m – 9.0m eikä pinnasta tullut juuri

mitään.Voittajat uistelivat saaliinsa Tevär-

saaren ja Lehtosen saaren välistä. Voittaja

joukkue oli Team Väisänen, Kajaanista. Heillä

kuhaa oli määrällisesti eniten. Kuhakunkku

tittelin voittanut venekunta sai kuhan, jostain.

Se selviää kysymällä.

Sama tyyli oli vuonna 2005, jolloin Kuhakunk-

ku 2005 porukka otti suurimman kuhan

Paltamon siltojen eli Käärmeniemen edustalta

olevasta montusta.

O u l u j ä r v i f i s h i n g 1 / 2 0 0 7 �1

OULUJÄRVI

Niskanselkä

Ärjänselkä

Paltaselkä

Kajaani

Paltamo

Vaala

Manamansalo

Pienemmistä paikoista mainittakoon vielä Kuivalampi ja Pehkolanlahti, hyviä

paikkoja molemmat. Kaikki kalapaikat on kokemuksiemme perusteella kerrottu

ja toivomme, että niistä on apua.

www.Fishingclub.fi

Jormuanlahti: Jormuanlah-

delta on saatu hyviä tuloksia

uistelukilpauluissa koko kesän

aikana. Tärkeää on valita ajolinjat

eli kalapaikat oikein, jotka oppii

vain treenaamalla. Meille hau-

enpyynnissä täällä on auttanut

GPS vastaanotin jotta olemme

päässeet samaan paikkaan yhä

uudestaan ja uudestaan. Jormu-

anlahden suu on myös hyväpaik-

ka ja siellä eritoten Lautamatala,

mutta potkurin kiveen osuminen

voi olla lähellä siellä. Jolla on

Propulse alla, emme suosittele.

Jormuan lahti antaa myös kuhaa,

kun valitsee ajolinjan lahdelta kohti

Mieslahtea.

Mieslahti

Katso Paltaselän ottipaikat.

Lehtosen ympäristöLehtosen ympäriltä on saatu

hyvästi haukea, esim Jäärän

nappaama 9 kg isomus.

Lehtosen ympäristöstä

tavoittaa myös kuhan kun

ajolinjat on kohdallaan. Volon

ja riutan välissä on Arkonkari

josta olemme saaneet hyvin

kalaa. Arkonkarista kohti

Mulkkusaaria on tiettävästi

saatu useat kuhat, jopa

isojakin.

Martinlahti: Jossa

sijaitsee Manamansalon

keidas on yksi tunnetuimpia

haukilahtia, mutta antaa

Martinlahti myös kuhaakin

aika-ajoin. Martinlahdesta

on voitettu esim. vetouis-

telun Suomenmestaruus

1999. Martinlahden kalat

pitää yleensä pyytää 4-5 m

vedestä.

Jaalanganlahti: Jaalan-

ganlahdella on kalaa paljon.

Lahden suurin ongelma on,

että kalat ovat keskipainol-

taan pieniä, oikeilla ajolin-

joilla pärjää. Toki sekaan

mahtuu isojakin, mutta vain

vähän. Rantojen lähellä on

xxx vinkki. Ja aina voi ajaa

ihmeeseen!

Vuottolahti: Ei toiminut

viimevuoden uistelukilpailuissa,

mutta sieltä tiedetään saadun

suuria kalamääriä. Matalasta

saa varmasti Hauki – EM:

ssä puntarille viemistä. Niin

jos tekee kuin XXX ja luulee

ajavansa Käkilahteen, mutta

ajaakin Vuottolahteen ja palaa

takaisin, niin saa kisan suurim-

man hauen ja auton kotiin. Ei

ole helppoa olla paras, mutta

tuurilla ne laivatkin seilaa.

Kiveslahti: Sieltä xxx sai

ensimmäisenä Hauki EM

vuotenaan hienon saaliin.

Ensimmäisen 2,5 h aikana

oli kala koko ajan kiinni. Sen

jälkeen kisoissa on vedetty

siellä tyhjät. Kiveslahden

perukka oli meille suotuisin,

mutta taas Kuoston ja man-

tereen välinen alue antaa

myös hyvin haukea esim.

isolla Karikolla. Alue on karik-

koinen, joten varovaisuutta.

Soutulahti: Tämän lahden

nimeä ei ole kartassa. Soutulahti

on Honkisen takana, missä laa-

vukin on. Uistelukilpailujen aikaan

Soutulahti on täynnä veneitä.

Vuoden 2003 uistelukilpailussa

saatiin täältä kahdeksan tunnin

aikana yli 123 kg:n jättisaalis.

Soutulahdessa olevan saaren voi

huoletta kirertää ja sieltä saa ka-

laa, haukea. Joka vuonna Hauki

EM:ssä kisassa täältä on tuotu

useita yli 50kg säkkejä. Kuhasta

ei tietoa. Olkaapa varovaisia kun

Soutulahteen menette, väärä

valinta kostautuu ja saattaa mak-

saa paljon, muten XXX:llä vuonna

2005, 150 Honda kiville, perä,

akselit, potkuri uusiksi. Legen-

daariset viimeiset sanat: ”Tästä

sinne on aiemminkin menty...”.

Käkilahti: Tämä oli viime vuoden

ykköspaikka meille Hauki EM 2005

kilpailussa ja itse asiassa Käkilah-

den suu antoi Asserin pöökillä kil-

pailun suurimman kalan. Ongelma

on täällä sama kuin Painuanlah-

della , veneitä on liikaa Hauki EM

titteliin. Perukka on hyvää hauki-

vettä, mutta uistin kannatata pitää

lähellä venettä. Käkilahden koko

kuitenkin antaa veneiden mää-

rän anteeksi. Käkilahdelta ottaa

paikalliset ammattikalastajat huimia

määriä haukea talvisin verkolla,

joten sekin kertoo jotain Käkilahden

Hauki määristä.

www.fishingclub.fikartta © Mainonnansuunnittelu Laukkanen Oy

Painuanlahti: Isomusten paikka,

jossa on sopivassa suhteessa

myös pientä haukea seassa.

Lahteen on hankala mennä, mutta

siellä odottavat haukimammat

pyytäjäänsä. Vuosi sitten Hauki

EM:ssä Painuan lahdella olijat

ottvat aikamoiset saaliit, mm.

Lukkari 90 kg kuudessa tunnissa.

Voittaja otti yli 150 kg, mutta ihan

matalasta, eli siinä pohdiskeltavaa.

Jos veneitä tulee liikaa, se estää

megasaaliit. Lahdelle tarvitaan

säräisniemen lupa, Oulujärven

yleislupa ei riitä.

Kaaresjärvi: Isoja ahvenia

ja paljon, mutta myös hau-

kea. Kaarresjärvelle meno

on hankalaa, koska vettä on

vähän salmessa. Vain pienille

ja keveille veneille sekä keveille

kuljettajille, eli ei XXX:lle. Kaar-

resjärven suu on varma taimen

paikka syksyllä ja keväällä.

Valitse ajolinjat oikein, n.2,5-3

m toimii varmasti. Uistimina

vuosi toisensa jälkeen ovat

toimineet Rapalan Muikku ja

Mandariinimuikku. Myös Ahven

on hyvä väri.

�� O u l u j ä r v i f i s h i n g 1 / 2 0 0 7

Suunnitelma on kalastuskuntien tekemiä

päätöksiä laajempi asiakirja, jonka tarkoituk-

sena on ohjata alueen kalaveden omistajia

ja hoitotoimien toteuttajia nykytietämyksen

suuntaan.

Samalla asiakirja on hyvä tietolähde alueen

kalastusoloista kiinnostuneille yleiselläkin

tasolla. Se mm. pohdiskelee kuhaan kohdis-

tuvia kalastusjärjestelyjä, kertoo kalastajien

määrät, saaliit jne. Katso internetosoitteesta:

www.kainuu.fi/kalastus, myöhemmin kesällä.

Kalavesien hoito, hoitajat ja IstutuksetKalastusalueen ohjauksesta riippumatta ka-

laveden omistajalla on viime kädessä oikeus

ja velvollisuus hoitaa kalavetensä. Oulujärven

alueella volyymi tulee kuitenkin erilaisista

velvoitepäätöksistä ja kalatalousviranomai-

selle siirtyneistä velvoitekompensaatiomak-

suista. Istutustilastoja on saatavilla Kainuun

Te-keskuksen kalatalousyksikön ylläpitämästä

istutusrekisteristä, mutta ainakaan allekirjoit-

tanut ei niitä löytänyt Internetistä.

Ohessa yhteenvetotietoa alueittaisista

eroista. Tuloksissa näkyy voimakkaasti Lapin-

ja Oulunläänin kuorma Suomen vesivoiman

tuottajina. Sen sijaan on vaikea selittää mistä

Oulunläänin iso tarkkailuvelvoitteiden määrä

475 kpl on peräisin (materiaalin lähde on

Työryhmämuistio MMM 2003:12 (Kalata-

loudellisten istutus- ja maksuvelvoitteiden

toimeenpanoa ohjeistavan työryhmän raportti)

ja se löytyy Internetistä.

Kolmannesta kuvasta näkyy kuka sitten

rahoittaa istutukset. Erot maan eri osien välillä

ovat varsin suuret. Ajatelkaamme esimerkiksi

lounaista rannikkoa, jossa kalastuskunnat

ovat varsin aktiivisia samoin kuin Pohjois-

Karjalassa, missä kalaveden hoitoon ei

kohdistu niin paljon julkista rahoitusta. Valtion

kalanviljelyvarat taas kohdistuvat alueellisiin

emokalalaitoksiin, joista velvoite- ym. hoito

saa poikasensa.

Miltä tilanne näyttääTällä hetkellä velvoitteen hoidon ja toteuttajan

kohdalla on hiljaisempaa. Aiempina vuosina

voimatalous ja muut isommat velvoitehoitajat

pyrkivät muuttamaan velvoitteensa rahakor-

vauksiksi, mutta siihen ei missään suostuttu.

Niinpä pääosa velvoitekaloista tulee ympäris-

tömuutoksen aiheuttajan tai sen alihankkijan

viljelylaitoksista ja näin on hyvä.

Istutusten huono hyötysuhde on viime

vuosina puhuttanut paljon alan harrastajia ja

toimijoita. Edellä mainitusta muistiosta ja sen

rinnalla Työryhmämuistio MMM 2004:6: Ka-

laistutusten kehittämistyöryhmä käy kuitenkin

hyvin ilmi, että mikä onnistuu taimenella

merialueella voi olla hankalasti toteutettavissa

sisävesillä. Mikä tärkeintä – asioihin on ruvettu

paneutumaan.

Tässä yhteydessä en voi olla muistutta-

matta, että melkoinen rooli onnistumisissa

jää meille kalastaville kansalaisille ja siinä se

miten millä lojaliteetilla vesistöjä kohtaan me

kalastuksemme toteutamme.

Miten kalamies sen kokeeKaikki ovat onnesta ymmyrkäisinä kuhan

menestymisen johdosta. Muistettakoon, että

kuhaistutuksiakin ohjatkoon viime kädessä

kalaveden omistajan päätös ei meidän Kala-

Kallejen kokeilunhalu.

Paljon on viime aikoina ollut porua taime-

nistutusten muuntumisesta kuhaistutuksiksi.

Tarkistin asian Kainuun kalatalouskeskukses-

ta. Pasi Korhonen valisti minua kertomalla,

että vanhoja haukivelvoitteita on muuttunut

kuhaksi. Taimenistutuksissa ei ole tapahtunut

määrällisiä muutoksia. Alueellisesti on ymmär-

rettävää, että Niskanselän kalastajat himoitse-

vat hissukseen kaupallisesti merkityksellisem-

pää kuhaa vaihtokaupassa taimenen kanssa.

Varsinainen johtopäätös on siis se, että

taimenistutukset ovat ennallaan, mutta vuosi-

kymmenen takaisia kertasaaliita tai kilojakaan

ei enää saada. Syytä on etsitty kasvatus- ja

istutusmenetelmistä, mutta kääntäisimpä

katseeni myös meihin uistelijoihin. Vuon-

na 2000 suoritetun tiedustelun mukaan

Oulujärvellä oli 1520 vetouistelualusta, joiden

vapalukumääräksi saatiin 6000 kpl. Kun tämä

vapa-arsenaali raatelee alamittaisia taime-

nia usean kuukauden ajan, tulos on kaikille

selvä. Pitäisi alkaa miettiä, miten alamittainen

saadaan vahingoittumattomana veteen. Miten

vältetään hurjimmat ottialueet. Ja – olisiko

avoveteen taipuvalla järvilohella annettavaa

tähän probleemaan. Järvilohen saatavuus on

kuulemma käytännössä nolla Kainuun alueel-

la – se kait siitä...

Näköalaton matkailu?Kalavesiä on hoidettu Kalastuslain ja

–asetuksen hengessä kolmisenkymmentä

vuotta. Tämä tarkoittaa ammattikalastusta

suosivaa kalatalouspolitiikkaa. Sinä aikana

troolareiden määrä on pudonnut tai pudo-

tettu alle kymmeneen – perustellusti. Muiden

ammattikalastajien määrä on romahtanut

noin 20 sitkeimpään lähinnä talvikalastuksen

harjoittajaan.

Olisiko jo aika uudistaa lakia ja asetusta

jälleen. Ottaa selkeämmin huomioon vesien

kaikki käyttäjät omistajanäkökulmaa unoh-

tamatta. Matkailuyrittäjäkin voisi esiintyä

aktiivisemmin ammatinharjoittajana asioista

keskusteltaessa.

Ei voi olla perusteltua, että haukikilosta

maksetaan kalastajalle 50 c, kuten tänä

keväänä kävi. Ja taas esimerkiksi vetouisteli-

jalle, joka sijoittaa harrastukseensa vähintään

15 000,-, jää saalistettavaksi se mikä ei muille

edes kelpaa. Pelkkä luiska ei enää riitä.

Vetouistelija on tyypiltään matkailija, joka

jättää rahaa paikkakunnalle ruokana, polt-

toaineena, majoittujana, lupamaksuina ym.

Olisiko aika järjestäytyä samalla kun herja

lentää nettisivuilla.

Käyttö- ja hoitosuunnitelmat vastaan jokamiehen tarpeetOULUJÄrVEN KALASTUSALUEEN

KÄYTTö- JA HOITOSUUNNITELMASuunnitelma on uunituore - vuodelta 2005. Sen on laatinut Pasi Korhonen

Kainuun kalatalouskeskuksesta Oulujärven kalastusalueen hallituksen ohjauksessa.

Kiikarit ja kiikaritähtäimet

Tutustu koko mallistoon:

- Ramirent- Fixus- Paltamon Varaosa- Lähivakuutus- Tapiola- Hyllytek- Finnrace Oy- Kajaanin Puhelinosuuskunta- Maanrakennusliike Raimo Pyykkönen Oy- Tuontirengas.com- Vuokatin Kalustelevy Oy- Automyynti Witikka- Oulun Systema- Auto ja Korjaus Telkinen- Nuohooja Paavo Oikarinen- Sampo -pankki- Paltamon Moottorikerho/UA- Paltamon kunta- Mainoskolmio- Aution Puutyöhallit- Sampo -pankki- XXX - Fishing Club ry- Toyota Material Handling- Asennusliike Juha Moilanen Oy- Mainonnansuunnittelu Laukkanen Oy- Tilipalvelu Jouni Korhonen Oy - MTR Racing Team- Kiehimä Yhtiöt- Janpuu Oy- ETRA Oy Kajaani- Parturikampaamo Marju Pyykkönen- Aallotar Loma-asunnot- Metallikoneistamo E Moilanen Ky- Eero Pyykkönen Ky

Tervetuloa tukemaan nuorten tiimiä!Yhteydenotot: Juha, p. 050 599 1290 Jukka, p. 040 590 7879Mikko, p. 0400 471 476Karttek Racing ry kiittää jo mukana olevia yhteistyökumppaneita:

Tutustu kilpailumenestykseemme ja tukijoihimme nettisivujemme kautta

Myydään KELOHUVILARUKALLA, Kuusamossa120 m2 Luxus Kelohuvila omalla tontilla. Hieno näköala ja rauhallinen paikka. OH, Keittiö, 3x MH, Takkahuone, Pesuhuone, Sauna, 2 x wc ja Iso parvi. Iso terassi suoraan rinteisiin näkymä. Pihalla kelosta tehty grillikota + varasto.Täydellinen gsm hälytin järjestelmä, langaton internet, täydellinen luxus kalustus, B&O stereo tv järjestelmä, astiastot jne. Matkaa rinteisiin 1km, järvelle 500 m, kauppa 3 km.Katso kuvat osoitteesta www.lappinfo.com/myytavatkohteet.kohde=7Soita heti: +358 9 2316 4670 e-mail: [email protected]

Documents

Oulujärvi Fishing 2007