Oulujärvi Fishing 2008

Taatusti Oulujärven kuumin tapahtuma kesällä 2008

Palkintoina on taas isoa

ja pientä Hondaa on Lowrance

-plotteria ja aidosti pyöröhirres-

tä tehdyt Finwood -grillikatos ja

Kievari -pöytäryhmä ja paljon

muuta... katso palkinnot

www.kuhakunkku.com.

VETOUISTELUKILPAILU 26.7.2008 PALTAMOSSA

L u e l i s ä ä : w w w . k u h a k u n k k u . c o m

Meidänkin mutsi ostaa

netistä, www.kodintukku.com

HONDA BF 5 (SBU)

990 , - (sh. 1.300,-)

HONDA BF 2 .3 (SCHU)

595 , - (sh. 815,-)

HONDA BF 40A (LRTW)

5 .450 , - (sh. 6.490,-)

HONDA BF 50A (LRFW)

5 .950 , - (sh. 7.250,-)

HONDA BF 90A (LRTW)

8 .900 , - (sh. 10.350,-)

HONDA BF 115 (XU)

11 .400 , - (sh. 12.900,-)

HONDA BF 5 (SBU)

990 , - (sh. 1.300,-)


595 , - (sh. 815,-)

HONDA BF 40A (LRTW)

5 .450 , - (sh. 6.490,-)

HONDA BF 50A (LRFW)

5 .950 , - (sh. 7.250,-)

HONDA BF 90A (LRTW)

8 .900 , - (sh. 10.350,-)

HONDA BF 115 (XU)

11 .400 , - (sh. 12.900,-)

MAHTAVATPALKINNOT

Suurin

yli 5000 g

kuha voittaa

HONDA

BF 40moottorin

Metsäkartanon Kalastajan tarjoukset

sivulla 15

2 O u l u j ä r v i f i s h i n g 1 / 2 0 0 8

Jälleen on aika uuden Oulujärvi Fishing

lehden, järjestyksessään kolmas vuosiker-

ta. Tänä vuonna lehtemme tulee jakoon

hivenen myöhemmin, ja se johtuu jäsen-

temme kovista kiireistä. Kuitenki tärkeintä

on että uusi kalastuskausi on jälleen täällä

ja pääsemme narraamaan vesistöistä

mitä suurempia vonkaleita. Yhdessä olo

luonnon keskellä hyvässä porukassa, mitä

muuta sitä oikein kaipaa.

Lehden jo niin värikäs historia on jälleen

saanut jatkoa. Kuten aiemmissa lehdissä

on käynyt ilmi, lehti on saanut alkunsa,

kuten monet muutkin asiat, allekirjoitta-

neen nopeasta ja sekavasta ideasta. Lehteä ei kuitenkaan olisi voitu tehdä

ellei meillä olisi niin hyvää ja vahvaa tukija joukkoa ympärilämme. Tässäkin

asiassa verkostoituminen ja hyvät suhteet ovat kultaakin kalliimpi asia. Eräs

tärkeimmistä lenkeistä ketjussamme on Laukkasen Jukka, Paltamon miehiä

hänkin. Hänen käsialaansa on lehden taitto, eli se ulkoasu minkä juuri näet,

on lähtenyt Jukan käsistä ja aivonystyröistä. Vaikka Jukkaa pitää kiireisenä

monikansalliset suuret ”rapakontakana” pääpaikkaansa pitävät yhtiöt, ei hän

ole unohtanut XXX miehiäkään. Siitä me tahdomme Jukkaa kiittää! KIITOS!

Oulujärvi urheilukalastajan näkökulmasta on pitänyt paikkansa kärki uiste-

luja kalastusjärvenä. Uusien alamittojen tulo järvellemme on otettu ilolla

vastaan. Kun saisimme vanhat ”Paltamon Jäärät” tajuamaan vielä sen, että

kaikkia kaloja ei tarvitse verkottaa kerralla, vaan siitä voi nautiskella ja ottaa

sen mitä syö, niin kaikilla olisi edessään parempi tulevaisuus. Kuten viime-

vuonnakin todettiin, kuhan alamitta tulisi nostaa 50cm, ja taimenen ja järvi-

lohen aina 55cm:iin. Se vain on toiveajattelua, sillä kainuulainen kateellinen

ajatusmaailma ei tätä voi sulattaa.

XXX Fishing Club Paltamo Ry on alkanut

kiinnostamaan entistä enemmän urheiluka-

lastajia ympäri suomea. Saamme sähköpos-

tiimme uusia jäsenhakemuksia ja – kyselyitä

jatkuvasti. Uusille jäsen ehdokkaille todet-

takoon, että meidän seuraan ei tulla, meille

päästään, suostumuksella.

Kerhomme on avannut uudet ja kauniit

internet sivut osoitteessa www.fishingclub.

fi. Sivuilla on saalispäiväkirja, johon myös

sinäkin voit käydä jättämässä saalisilmoi-

tuksesi, vaikkapa kännykkää käyttäen, käy

tutustumassa.

Tulevana kesänä kamppaillaan toista kolmattakertaa Oulujärven Kuhakunkun

tittelistä vetouistelussa. Kilpailun pääpaikkana on jälleen Paltamo ja kilpailu-

alueena Paltaselkä. Tänä vuonna kilpailulla on kaksi isoa yhteistyökumppa-

nia: Otto Brand yhtiöt sekä paikallinen Finwood. Finwood on lahjoittanut

palkinnoksi n. 4000,- arvoisen hirsikehikon. Otto-Brand Oy eli Honda

Marine on lahjoittanut palkinnoiksi useita Honda perämoottoreita. Lisäksi

Honda on jälleen antanut sen pisteen ”I”:n päälle. Mikäli kilpailun suurin

kuha on yli 5000g tämä venekunta voittaa uuden HONDA BF 50 perä-

moottorin, jonka arvo on n. 7000,-

Lisäksi kilpailun on mahdollistaneet useat yhtätärkeät yhteistyökumppanit

joille haluamme sanoa suurkiitokset. Ilman Teitä kilpailua ei voitaisi järjestää

tässä mittakaavassa, KIITOS! Toivotamme kaikille Oulujärvi Fishing lehden

lukijoille TODELLA KIREITÄ SIIMOJA!

Päätoimittaja & ”pojat

xxx-Fishing Club Paltamo Ry

Pääkirjoitus

Oulujärvi fishing 1/2008 Julkaisija: XXX-Fishing Club Paltamo ry Päätoimittaja: Kyösti Karjalainen, p. +86 13601 337022 Lehden ulkoasu ja taitto: Jukka Laukkanen Toimituksen osoite: XXX-Fishing Club, Jokirannantie, 88300 Paltamo Sähköposti: [email protected] Kotisivut: www.fishingclub.fi

Valokuvat: XXX-Fishing Club ja kirjoittajat Paino: Kainuun Sanomat Painos: 10.000 kappaletta.

Oulujärven matkailua on kehitetty vuosia hitaasti ja varmasti kymmenien eri projektien voimal-

la, mutta järvi näyttää edelleen melko tyhjälle. Tietysti isolla järvellä pitää olla paljon porukkaa

ennen kuin se näkyy. Puitteita alkaa olla aika lailla. On rakennettu satamia, viimeksi Paltamon

Metelinniemen vierasvenesatama. Veneluiskia löytyy ympäri järveä, saarissa on taukopaikkoja,

vuokrattavia mökkejä ja asuntovaunualueita. Kalastusoppaita, nettisivuja, matkailuinfopisteitä,

ohjelmapaketteja ja Oulujärven varauskeskus on rakennettu projektirahoilla. Matkailuyrittäjät

ovat verkostoituneet Oulujärven Jättiläiset ry:ksi. Ehkäpä mielenkiintoisin hanke on lohen

palauttaminen Oulujokeen ja edelleen koko Oulujärven vesistöalueeseen. Voimalaitokset

eivät näyttäisi selvitysten perusteella olevan ylivoimainen este lohen nousulle. Enemmänkin

kysymys on löytyykö yhteistä tahtoa hoitaa asia. Hankkeen kuluessa on tullut sellainen kuva,

että innostus on suuri, joten uskon vahvasti, että jonain päivänä Perämerestä noussut lohi ui

Oulujärvessä ja kutee Oulujärven joissa. Mielestäni edellytyksiä Oulujärven matkailulle alkaa

olla niin paljon, ettei huonoilla puitteita voi enää selittää matkailun kehittymättömyyttä. Nyt

tarvitaan toimijoita, jotka käyttävät olemassa olevia mahdollisuuksia hyväksi ammattimaisesti.

Muutamia hyviä alkuja on jo olemassa, johon luen myös xxx – Fishing Club Paltamo ry:n.

Toivotankin Oulujärven Kuhakunkku - tapahtumalle menestystä ja jatkuvuutta. Olisi hienoa, jos

jonain päivänä Oulujärvellä voitaisiin järjestää myös Lohikunkku-tapahtuma, jossa pyyntikalana

olisi merestä noussut lohi.

Lasse Hyvönen

Tervetuloa kalastamaan Paltamoon

O u l u j ä r v i f i s h i n g 1 / 2 0 0 8 3

TasokastamajoitustaPaltamon golfken-

tän ympäriltä löytyy

tasokasta majoitus-

tilaa lähes satakunta

vuodepaikkaa. Majoittua voi mökkeihin,

paritaloihin tai hulppeampiin lomataloihin yhtä

hyvin yhdeksi yöksi kuin pidemmäksikin ai-

kaa. Majoitustilat soveltuvat ympärivuotiseen

majoittumiseen.

ErinomaisetravintolapalvelutRavintola Paltamon Sydän on monipuoli-

nen ravintola, jonka sisätilat ovat tyylikkään

elegantit ja ulkoterassit tarjoavat upeat maise-

mat Oulujärven kauniille ulapalle. Maisemara-

vintolassa voi kahvitella, syödä pikkunälkään

tai viipyä pidempään herkullisten a la carte

–listan antimien parissa. Paltamon Sydämes-

tä löytyy myös Caddie Masterin ja pro shopin

palvelut, kokous- ja saunatilat sekä Oulujärvi

matkailuinfo.

Oulujärven rannalta Paltamon kunta-

keskuksen välittömästä läheisyydes-

tä löytyy nopeasti kehittyvä matkai-

lukeskus Paltamon Sydän. Alueelta

löytyy matkailijoille tasokkaat mökit ja

paritalot sekä monipuolisesti teke-

mistä ympäri vuoden – kesällä golfia,

kalastusta, veneilyä, ratsastusta, ja

kulttuuria. Talvella alueella voi nauttia

rauhallisemmasta elämän menosta

hiihdellen Oulujärven kimmeltävillä

keväthangilla tai ajella vauhdikkaam-

min moottorikelkalla. Kaiken tämän

kruunaa ympäröivä upea luonto

PALTAMON SYDÄN - ravintolapalvelut- kokous- ja saunatilavaraukset- majoitusvaraukset- vierasvenesatamapalvelut- yksitystilaisuudet ja juhlat

Golftie 9, 88300 PALTAMOpuh. (08) 871 [email protected] www.paltamogolf.fi

PALTAMO GOLFAjanvaraukset: (08) 871 863www.paltamogolf.fi

VierasvenesatamaPaltamon Sydämen rantaan syksyllä 2006

valmistunut nykypäivän palveluvarustuksel-

la oleva vierasvenesatama tarjoaa vesillä

liikkujille hyvät palvelut: sähköpaikat veneille,

vesipisteen ja septitankkien tyhjennyspisteen.

Uuden sataman myötä Oulujärven aavat

ulapat ovat helposti tavoitettavissa niin kalas-

tajille kuin muillekin vesilläliikkujille. Paltamon

Sydämen kautta on tarjolla kalastus- ja ristei-

lytuotteita sekä vuokrattavissa veneitä.

GolfPaltamon Sydämessä sijaitseva Paltamo Golf

on yksi Suomen kauneimmista golfkentistä.

Keskikesällä valoisat kesäyöt mahdollistavat

golfin pelaamisen jopa ympäri vuorokauden.

Syyskuussakin pelataan vielä yli 14 tuntia

luonnon valossa. Paltamossa golfkausi alkaa

toukokuussa ja kestää yleensä lokakuuhun

asti. Peliaikavaraukset voi tehdä numerosta

(08) 871 863

Matkailukeskus Paltamon Sydän on Paltamo

Golfin ja alueen muiden palvelujen ydin.

Talo valmistui vuonna 2005 ja se

on kaikille avoin korkeatasoinen

palvelu keskus. Paltamon Sydä-

mestä saa monenlaista palvelua

aamuvarhaisesta iltamyöhään.

HuomioitavaaVierasvenesataman sähköpaikkojen käytöstä

veloitamme 5,- vuorokaudelta. Muut satama-

palvelut ovat vierailijoiden vapaassa käytössä.

Sähköpaikan avaimen saa maksua vastaan

Paltamon Sydämestä sen aukioloaikoina.

Olemme päivittäin auki keskikesällä klo 9-21.

Paltamon Sydämen puhelinnumerosta

(08) 871 863 on hyvä varmistaa aukioloai-

kamme.


Öljyt ja varaosat

Ma-pe klo 8-17 • Puh. (08) 871 032

Osuuspankissa sijoittaminen on helppoa

Kysy Osuuspankin

SIJOITUSRAHASTOJA

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

� � � � ��

� � � � � � � � � �

� � � � � � � � � �

� � � � � � � � �

��

� � � � � � � � �

� � � � � � � � ��

� � � � � � � �

� ��

� � � � � ��

��

- myös käytetyt, asennettuna

www.hyllytek.com

KARTTEK RACING ry kiittää ohittamattomia yhteistyökumppaneitaan: TUONTIRENGAS.COM • AK SHOES • FIXUS PALTAMON VARAOSA • MTR RACING TEAM • FINWOOD • MSS GROUP • OULUN SYSTEMA • HYLLYTEK • IKIOMA-LEHTI • MAINOSTOIMISTO AJATUS • RAMIRENT • AUTION PUUTYÖHALLIT • LÄHIVAKUUTUS • WWW.KODINTUKKU.COM • PALTAMON MOOT-TORIKERHO• TILIPALVELU JOUNI KORHONEN OY • TOYOTA MATERIAL HANDLING FINLAND OY • MSS GROUP • TAPIOLA PANKKI • XXX FISHING CLUB • ASENNUSLIIKE JUHA MOILANEN OY • VENDADO KY • AALLOTAR LOMA-ASUNNOT • JUKKA LAUKKANEN OY • FINNRACE OY • PROSPEED • R-COLLECTION

Katso kaikki tukijat nettisivuiltamme: www.karttek.com josta löytyvät myös kisakuulumiset ja kuvagalleriat.

Kiikarit ja kiikaritähtäimet

Tutustu koko mallistoon:

www.karttek.com

www.karttek.com


VENEETMAJOITUS

KALASTUSLUVATSOUTUPALVELU

TAKSI

Petri UusitaloNaamisuvantop. 0400 397021

www.namisuvanto.net

TORNIONJOKI KUTSUU

TORNIONJOKI KUTSUU

Oulujärven rannalle, Paltamon Metelinniemeen on kehitty-

mässä monipuolinen Oulujärven matkailukeskus. Vapaita

rakennuspaikkoja golfkentän ja Oulujärven tuntumassa on

vielä jäljellä. Kysy lisää tai katso netistä

www.paltamo.fi/[email protected]

p. 044 2885660

Lomakohde Oulujärven rannalla

HERÄTYS!Valmistatko vaappuja?

Olitpa sitten perinteisten kädentaitojen arvostaja tai teollisesti

vaappuja valmistava yrittäjä niin kysy tarjous aina ensin Nokialta,

Tmi TRUUTISTA!

Valikoimasta löytyy 12 porras, 6 satula- (myös HK Varman mallit),

5 kieli- ja 2 syvännemallia.

Jälleenmyyjiä ovat mm.:

Rialinna Kuopio, Teemu Pulkkanen p. 040 4100 780,

Hong Kong Kerava ja Sammutin ja Kalastustarvike Joensuu

Uusia jälleenmyyjiä etsitään.

Soita, pyydä esite ja mallisarja

Tmi TRUUTTI Nokia


Ei enää, ollaan siivottu suumme sekä sivum-

me. Me ollaan nykyään ”fishingclub.fi”, kyllä!

Todellakin, vanha domainimme on kuopattu

ja uusi sekä kauniimpi on tullut jäädäkseen.

Yhdistys on sama vanha, XXX-FISHINGCLUB

Paltamo Ry, joka on hyvin tunnettu aina

”savolaisten bangkokista” eli Tallinnasta aina

”Rovaniemen Pattayalle” eli Skippagurraan

saakka. Erään saamelaisen mukaan ”kuului-

sin ja kaunein”, no se siitä.

Yhdistyksemme tunnistetaan yleensä

kolmesta XXX kirjaimesta, sekä maineikkaista

tempauksistamme niin kalastuksen kuin mui-

den aktiviteettien osalta. Kuten yhdistyksen

virallisesta nimestä voit päätellä, kotipaikkam-

me on Oulujärven Kiehimäjoki suistossa (vrt.

Mekong-Delta) sijaitseva Paltamo. Paltamo

taas pitäjänä ei ole viime aikoinaan päätään

nostanut, mutta me ollaan nostettu Paltamoa.

Tulevaisuudessa olemme todellakin osa

Paltamoa, nimittäin olemme vuokranneet For-

tum Oyj:ltä puittolan entisen pudotuspaikan

toistaiseksi. Tulemme tänne alueelle pikku

hiljaa virittämään tukikohdan Paltamselän

kuhankalastajille jonne ovat kaikki lämpimästi

tervetulleita.

Jäsenet ovat hurahtaneet urheilukalas-

tukseen, tavalla tai toisella, onpa yksi ottanut

siitä itselleen jopa ihan ammatin ja leivän pöy-

tään. Leivästä ei niinkään, mutta kalastukses-

sa painopisteemme on itse kalastamisessa,

mutta myös sen rentouttavassa sivuvaikutuk-

sessa eli yhdessä olossa. Kun kalastuksesta

itsestään puhutaan, olemme mukana vetouis-

telussa ja lohensoudussa. Lohta narraamme

lähinnä pohjoisen lohijoilla kuten Tenolla ja

Torniojoella ja vetouistelussa kierrämme vaih-

televalla menestykselläkilpailuita pääasiassa

Pohjola- ja KMP Cup:ia, game over. Kaiken

tämän lisäksi olemme myös mukana esim.

Lohenuistelun ja Hauenuistelun Euroopan-

mestaruus kilpailuissa, silloin, tällöin kun aika

sallii. Mikäli aikaa jää pidämme yllä muunlaista

kalastustoimintaa, jos ei muuten niin ihan

vaan bongailemalla rannalta. Kerhomme

toimii ns. suositus jäsen periaatteella eli kun

meriitit kantautuu keromme jäsenten korviin,

on myös sinulla mahdollisuus tulla XXX:n

hienoon ja täyteläiseen kalamiesporukkaan

josta ei puutu vauhtia, vaarallisia tilanteita eikä

kalastusta. Koska Internet hakukoneet, Kii-

nan valtionsuodattimet, naapurin Kalle, ”Brazil

Dude” ja monet muut ovat valittaneet internet

sivujen osoitteestamme, olemme julkaiseet

uudet sivut osoitteessa www.fishingclub.fi,

käy tutustumassa.

Perustajajäsenet:

Suuresti Kunnioitettu

Puheenjohtaja :

Jorma “Joraus” Leinonen

Asko “A..zzzeri” Hurskainen

Kyösti “Lisa” Karjalainen

Jäsenet

Jukka ”Saunamestari” Ahonen

Vesa “Häppä” Oksanen

Ari “Arska” Juntunen

Kari “Pönde” Leinonen

Eero “CAT” Heikkinen

Marko “Ma-Ke” Pyykkönen

Jouni “Jo-Ne” Lukkari

Tauno ”Tane” Heikura

Petri ”Pete” Möttönen UUSI!!!

XXX-FISHING CLUB, nykyään Fishingclub.fi

”me ollaan niitä poikia

joista anoppisi on

sinua aina varoittanut”

www.fishingclub.fi


Tiuralla saalistettua

2006

IsoTiura 188/S ja lohi 17,5 kg. Juha Pehkonen

IsoTiura 35/S ja lohi 18,6 kg.Hannu Harjunpää.

IsoTiura 94/M ja lohi 10,6 kg. Tommi ja Harri Saarinen sekä Marko Mäkelä (kesk).

IsoTiura 90/S ja lohi 12,7 kg. Juha-Pekka Laaksonen.

Tiurat takoo:Tiura-Uistin

Limingantie 2, 90400 OuluP. 08-311 0926, www.tiura.fi

Perustajajäsenet:

Suuresti Kunnioitettu

Puheenjohtaja :

Jorma “Joraus” Leinonen

Asko “A..zzzeri” Hurskainen

Kyösti “Lisa” Karjalainen

Jäsenet

Jukka ”Saunamestari” Ahonen

Vesa “Häppä” Oksanen

Ari “Arska” Juntunen

Kari “Pönde” Leinonen

Eero “CAT” Heikkinen

Marko “Ma-Ke” Pyykkönen

Jouni “Jo-Ne” Lukkari

Tauno ”Tane” Heikura

Petri ”Pete” Möttönen UUSI!!!

Vetouistelukilpailu Oulujärven Kuhakunkku

2007 järjestetään jälleen Paltamosssa,

Oulujärven Paltaselällä runsaiden

kuhasaaliiden ääressä.

Uistelukilpailun ajankohta on valittu niin ettei

kenekään tarvitsisi jäädä saaliitta,

28.7.2007 klo 15.00-23.00.

Kipailukalana pelkästään kuha.

Useat yhteistyökumppanimme ovat mah-

dollistaneet kilpailulle arvoisensa palkinnot.

Tervetuloa kisaamaan Oulujärven

kuhakunkun tittelistä Paltamoon.

Palkintoina mm:

FINWOOD GRILLIKATOSHONDA BF 5 perämoottoriLOWRANCE PLOTTERIFINWOOD KIEVARIKALUSTOSuurin yli 5 kg:n kuha: HONDA BF 40Muut palkinnot sekä lisätiedot ja ohjeet

www.kuhakunkku.com

Kipparikokous Alkaa kello 14.15

Metelinniemessä, Paltamossa.

Kilpailu on samalla KKMP CUP 5. osakilpailu ja 25:lle parhaalle

jaetaan Kainuun KMP Cupin pisteet.

Vastuullisena järjestänänä toimii XXX Fishing Club Paltamo ry

Lisätietoja www.kuhakunkku.com

Osanottomaksu on 60,- /venekunta. jälkii-ilmoittautumismaksu + 5,-

xxx-fishingclub Paltamo Ry:n tilille Paltamo OP 532409-20025713

L u e l i s ä ä : w w w . k u h a k u n k k u . c o m

MAHTAVATPALKINNOT

Myynti: Tavaratalot ja kalastustarvikeliikkeetTiedustelut: [email protected]

Maahantuoja: Tuontirengas.com

- verkko josta puhutaan!

2008

LEIKKAA TALTEEN

HONDA BF 5 (SBU)

990 , - (sh. 1.300,-)


595 , - (sh. 815,-)

HONDA BF 40A (LRTW)

5 .450 , - (sh. 6.490,-)

HONDA BF 50A (LRFW)

5 .950 , - (sh. 7.250,-)

HONDA BF 90A (LRTW)

8 .900 , - (sh. 10.350,-)

HONDA BF 115 (XU)

11 .400 , - (sh. 12.900,-)

HONDA BF 5 (SBU)

990 , - (sh. 1.300,-)


595 , - (sh. 815,-)

HONDA BF 40A (LRTW)

5 .450 , - (sh. 6.490,-)

HONDA BF 50A (LRFW)

5 .950 , - (sh. 7.250,-)

HONDA BF 90A (LRTW)

8 .900 , - (sh. 10.350,-)

HONDA BF 115 (XU)

11 .400 , - (sh. 12.900,-)


Kaikki alkoi huhtikuussa, kun mietiskelin kesäk-si ottipelejä lohensoutuun. Minulla oli jo pitkään hautunut ajatus punavalkeasta vaapusta, jollai-sia haukihommissa on vähä joka valmistajalla. Lohihommiin tarkoitettuja punavalko vaap-puja en ollut nähny, joten ei muuta kun soitto velipoika Jonelle, joka myös mister Joluna tunnetaan. Se nimi tosin juontaa alkunsa hänen tekemistään Jo-Lu vaapuista, eikä tiettävästi muista ansioista.

Jone aikoi tehdä minulle kokeeksi muutaman vaapun niillä väreillä, ja kun sain ne vaaput niin ensin mietin, että on se vaan vaikeaa kertoa omat mielikuvat vaapuista toiselle, koska vaaput ei ollu ihan sitä mitä tarkoitin. No vaaput kuiteskin tuli kauden avaukseen eli touko-kuun 20 päivä ja niitä suurin toivein uitimme. Kyllähän nillä toki talvikoita tulikin, mutta ei mitenkään vakuuttavasti.

Ensimmäisten päivien aikana parhaimmat tulokset saatiin Jo-Lu vaapun kuha versioilla,

joten taas se ”asiantuntemus” sai kolauksen. Kesä meni muuten loistavasti, mutta Jone

itse oli saanut muutaman kymmenen grammaa isomman lohen eli 10,6 kg ja itsellä himpun yli kymmenen ja puolikiloa.

Kyllä sitä kesän aikana oli tullu vietettyäkin eräitä tunteja joella, milloin Ripen ja Hessun ja milloin kenenkin lohikärpäsen puremien ”turistien” kanssa, silti eipä vaan Jonen enkkari kesältä meinannut mennä rikki.

No tuli elokuun puoliväli ja se on tunnetusti isojen kalojen aikaa. Siinä eräänä iltana katselin taas vaappurasiaa ja hoksasin ne alkukesän uutuudet, joita ei kovin monesti tullut siiman päähän laitettua kesähelteillä. Siinä sitasin edel-liskesän ottijolun siiman päähän ja sen uuden punavalkean tai pikemminkin oranssivalkean, jonka tehtailija oli itse muunnoksena tehnyt. Isä kehotti tarkastamaan verkot mennessä, koska matka oli Uulasuvantoon ja verkot olivat siinä matkalla Vetsikoskessa. Verkot ammottivat tyh-

EKIN ENNÄTYSKOJAMO TENOLTA

Kysy lisää! www.tuontirengas.com [email protected]

jyyttä vaikka näkykin muutamia kirkkaita kaloja olevan liikenteessä. Itse vielä mietin siinä ran-nassa kustessa, että pitäskö sittenkin vaihtaa niitä nousukalan värejä pyyntiin, mutta pysyin kuitenkin laiskuuttani jo valituissa vieheissä.

Siitäpä sitten soutamaan Uulaa. A- lehtien mökin kohdalla Norjan puolella hoksasin, että Soldanin Mauri soutaa alapuolella ja taas aivan rantojen viertä, mietin siinä että tämä tietää pitkää laskua, kun se Mauri valuu niin pirun hitaasti alaspäin jokea.

No otin itsekin siltä kannalta, että onpahan lohella mahdollista ottaa pitemmän aikaa vieheitä. Ilma kieltämättä oli sinä elokuun iltana seisovan hiostava. Varmaan parikymmentä vielä lämmintä, vaikka kello oli jo yli yheksän. Niin alkoi ilta jo hieman hämärtää ja lähestyin Uulassa pyöreän kallion rantaa. Norjan puolella kääntäessä alkoi aivan helevatinmoinen pärinä veneessä. Alkusäikähyksen jälkeen tajusin, et-tä niin sitä orannsivalkoista jolua vetää joku ja lujaa. Annoin vavan olla paikallaan, ja kelasin viisi muuta vapaa kiireesti ylös ilman tyylipistei-tä. Kun se oli hoidossa, niin kelan pärinä eikun jatkui.

Huomasin, että parisataa metriä alapuolella oleva Mauri soutaa kans samaan suuntaan mihin lohikin. Minä huutaa kailotin, että kään-näpä venettä ettei sotkeudu minun lohi sinun siimoihin, niin Mauri huutaa, että mitä sanoin? Minä jo kaikki äänivarastot käytössä karjun, että eestä äkkiä, ISO ON KIINNI !!!Jopahan Maurikin alko vetää kohti Suomen kostetta, kun Karppisen Pertti konsanaan olympiafinaa-lissa.

Tuskan hiki otsalla väsytys jatkuu ja jatkuu eikä kala yhden hypyn jälkeen ole näyttäyty-nyt. Hyppykin oli niin kaukana, ettei varmaksi osannut sanoa onko oma ennätys kyseessä. Entinen oli 15,530 kg.

Lopultakin kala alkoi tulla lähemmäksi venet-tä. Tärisevin käsin pumppasin vavalla minkä voin ja metri metriltä kala tuntui antautuvan. Niin taas luulin, kunnes lohi päätti lähteä taas, mutta nyt ylävirtaan, sikäli se oli hyvä, että

sinnepäin se lohi joutuu hinaamaan venettäkin ja väsyy tosi nopeasti. Nyt lohi yks kaks keksi alkaa hakkaamaan uistinta pohjaan ja olin var-ma, että nyt siima katkeaa, mutta ihmeekseni niin ei käynyt. Kala oli kohta noin kymmenen metrin päässä veneestä ja hämärissä näin sen olevan aivan pystyssä. Olen huomannut isojen kojamojen tekevän juuri siten, kun ne väsäh-tävät, mutta auta armias jos erehyt vetämään väkisellä, ni jo alakaa sellanen elämä, että ihme, jos ei uistin irtoa tai siima mene poikki. Hiljokseen kala kuitenkin lipui kohti venettä ja nyt näin, että enkkari taitas olla siiman päässä. Kauhean jännityksen aiheuttaman tärinän kourissa taruin nostokoukkuun ja maltoin oottaa, että kala tulee lähemmäksi, tosin siima mullakin oli tosi tiukalla koko ajan, mutta ei mitään vetoa kohti venettä. Kala oli edelleen pystyssä, kun se tuli koukkaus etäisyydelle. Silloin sivalsin sen enempää lihoja miettimättä koukun kalan takapäähän. Alkoi hurja voimain koitos ja kuinka ollakaan sain kalan veneen-pohjalle ja hyppäsin itse sen päälle. Slupukka oli onnesi kerrankin pysynyt lähellä ja muuta-man napakan iskun jälkeen lohi oli kohdannut voittajansa.Tärinän ollessa päällä ajoin rantaan ja rauhoi-tuin sen verran, että sain kalalaukusta otettua digitaali vaàn. Monen yrityksen tuloksena kala painoi aina 16 kiloa ja 70 grammaa päälle. Olo oli siinä vaiheessa niin mahtava, että ei moista voi sanoin kuvailla.

Hymyissä suin ajoin taas verkoille ja kuinka

ollakaan sieltä näkyi jotain kirkasta. Kun sain

kalan pois verkosta, niin se osottautui 6 kg

aivan juuri nousseeksi loheksi, joten olipa kotia

viemisiä.

Tämä kaikki tapahtui elokuun 16 vuonna

2006, kalan ottiaika oli 21.45 ja väsytys kesti

n. 45 min.

Kalstusterveisin Nils Eric Lukkari


HONDA BF 5 (SBU)

990 , - (sh. 1.300,-)


595 , - (sh. 815,-)

HONDA BF 40A (LRTW)

5 .450 , - (sh. 6.490,-)

HONDA BF 50A (LRFW)

5 .950 , - (sh. 7.250,-)

HONDA BF 90A (LRTW)

8 .900 , - (sh. 10.350,-)

HONDA BF 115 (XU)

11 .400 , - (sh. 12.900,-)


Miten Oulujärven taimenistukkaatmenestyvät?P e k k a H y v ä r i n e nR i i s t a j a k a l a t a l o u d e n t u t k i m u s l a i t o sK a i n u u n k a l a n t u t k i m u s a s e m a

Oulujärveen istutettujen taimenten määrä

on vaihdellut viime vuosina 30000 - 40000

kpl ja vuosisaalis 6000 - 11000 kg. Tä-

mä vastaa pitkän aikavälin keskimääräistä

istutusten tuottavuutta eli noin 200-250 kg

saalista tuhatta istutettua taimenta kohti

laskettuna. Viime vuosien saalisodotukset

ovat kuitenkin olleet huomattavasti tätä

korkeammalla, sillä taimenille on Oulujärvessä

ollut erityisen hyvä ravintotilanne eli järven

muikkukanta on ollut vahva ja muikut ovat

olleet sopivan pienikokoisia taimenille. Aiem-

min hyvä ravintotilanne on selvästi korreloinut

istutusten onnistumisen kanssa. Miksi siis

Oulujärven istutustuotto on viime vuosina

jäänyt vain ’keskinkertaiseksi’?

Istutusalueen ja -ajankohdan

ravintotilanne menestyksen avain RKTL:n tutkimukset 1990- ja 2000- luvuilta

osoittavat, että Oulujärvellä taimenen istutus-

tulokset paranevat, kun löydetään ja toteute-

taan sopiva istukaskoon, istutusajankohdan

ja –paikan yhdistelmä. Yksi menestyksen

tärkeimpiä tekijöitä näyttäisi olevan se, että

istukkaille löytyy sopivaa ravintoa syötäväksi

heti vapautuksen jälkeen. Väärä ajankohta

tai paikka voi merkitä esimerkiksi sitä, että

tarjolla olevat ravintokalat ovat liian suuria

istutuskalojen saalistettaviksi. Jos istutusalu-

een lähistöltä ei löydy syötävää, taimenten

on lähdettävä vaeltamaan ja etsimään sitä

istutusjärven muilta alueilta tai vielä kauem-

paa muista vesistä.

Esimerkiksi Oulujärvessä istutuksiin ylei-

simmin käytetyt 25-27 cm pituiset taime-

net ovat olleet menestyksekkäitä, kun ne

on vapautettu kesä-heinäkuun vaihteessa

alueille, joilla esiintyy runsaasti pieniä, n. 4 cm

pituisia keväällä syntyneitä muikkuja. Tämä

näyttäisi olevan optimikokoista ravintoa ky-

seiselle istukaskoolle. Tutkimuksissa on myös

havaittu, että tämän kokoiset taimenet eivät

pysty kovin hyvin hyödyntämään suuria (> 10

cm pituisia) vuoden vanhoja tai iäkkäämpiä

muikkuja heti istutuksen jälkeen. Muikunpoi-

kaset kuoriutuvat jo toukokuun lopulla, mutta

siirtyvät rantavesistä ulappa-alueelle vasta

kesäkuun puolivälin jälkeen, jolloin niitä alkaa

löytyä myös taimenten mahalaukusta. Taime-

net eivät siis näyttäisi juurikaan saalistavan

rantavesissä alkukesällä esiintyviä pieniä mui-

kunpoikasia. Näin ollen keväällä ja alkukesällä

taimenille on ulappavesissä saalistaessaan

tarjolla vain aikuisia kookkaita muikkuja.

Syksyllä istutettaville pienille taimenille myös

kesän vanhat muikut ovat voineet kasvaa liian

kookkaiksi saalistettaviksi. Muikku on viime

vuosina ollut taimenen tärkein ravintokohde,

tosin Oulujärvessä myös kuoreella on voinut

olla suuri merkitys etenkin niinä vuosina,

jolloin muikkukannat ovat olleet heikot.

Taimenet tulisi vapauttaa alueille, missä

petojen saalistusriski on pieniTaimenten ravinnon ohella toinen tärkeä

istukkaiden menestykseen vaikuttava tekijä

on petokalojen, erityisesti haukien saalistus.

Usein istutetuista taimenista tulee saaliiksi

vain n. 5-15 %. Loput 85-95 % istukkaista

kuolee muulla tavoin. Useimmiten ne joutuvat

petokalojen saalistamaksi pian istutuksen

jälkeen. Esimerkiksi Kajaaninjoella v. 2002

tehdyssä tutkimuksessa radiolähettimillä

merkityistä 27 cm mittaisista taimenista puo-

let jäi haukien saalistamiksi viikon kuluessa

istutuksen jälkeen.

Eri tutkimusten tulosten perusteella näyttäi-

sikin siltä, että istutuspaikan ja -ajankohdan

valinnalla on taimenen järvi-istutuksissa erityi-

sen tärkeä merkitys. Vapauttamalla taimenet

oikealla hetkellä alueille, missä on vähän

kookkaita petokaloja ja runsaasti taimenille

sopivaa ravintoa (mm. pienikokoisia muikkuja

tai kuoreita) annetaan istutuskaloille mahdol-

lisuus selviytyä. Hyvä kasvu heti istutuksen

jälkeen pienentää nopeasti taimenen riskiä

joutua petojen saaliiksi. Yleensä istutuskalan

kannalta kriittisimpiä hetkiä ovat ensimmäiset

istutuksen jälkeiset päivät. Taimenilla, jotka

ovat hengissä pari kolme viikkoa istutuksen

jälkeen, on yleensä jo hyvät mahdollisuudet

selviytyä petojen saalistukselta.

Viime vuosina istutukset painottuneet

keväälle ja syyskesälle sekä Paltaselän

alueelle Viime vuosina (2003-2006) Oulujärven taime-

nen järvi-istutukset on tehty pääosin keväällä

tai syyskesällä. Jos istutusvuonna syntyneet

ravintokalat (muikut ja kuoreet) ovat istu-

tushetkeen mennessä kasvaneet taimenille

liian suuriksi, joutuvat istukkaat syömään

toissijaista ravintoa, esimerkiksi hyönteisiä,

seuraavan vuoden kesäkuun lopulle saakka,

jolloin pienikokoisia muikkuja on seuraavan

kerran tarjolla. Aikaisin keväällä istutetuille

pienille taimenille sopivaa ravintoa on mahdol-

lisesti tarjolla vasta kesänvanhojen muikkujen

ulapoituessa kesäkuun lopulla. Tämä taimen-

ten istutusajankohdan ja ravinnon sopivuuden

kohtaamattomuus voi olla yksi keskeinen syy

viime vuosien toteutuneeseen vain ’keskin-

kertaiseen’ istutustulokseen, vaikka taimenen

ravintovarojen runsauden perusteella edelly-

tykset parempaan onnistumiseen olisivatkin

olleet hyvät.

Toinen merkittävä tekijä, joka on voinut vai-

kuttaa istutusten onnistumiseen, on istutus-

alueiden painotuksen muuttuminen. Oulujärvi

koostuu kolmesta suuresta selkäalueesta:

Niskan- Ärjän- ja Paltaselästä. Aiemmin

suurin osa Oulujärven taimenista vapautettiin

Niskan- ja Ärjänselälle, joilta tutkimuksissa

on havaittu saatavan parempia tuloksia kuin

Paltaselän alueelta. Ilmeisesti Paltaselällä on

taimenien kannalta heikompi ravinnon saata-

vuus ja suurempi petojen saalistusriski kuin

muilla alueilla. Tähän viittaa myös se, että ne

petojen saalistuksesta selviytyneet merkityt

taimenet, jotka on istutettu Paltaselälle, ovat

vaeltaneet pois istutusalueelta ja saadaan

useimmiten saaliiksi Niskanselän alueelta,

läheltä hyviä muikkuvesiä. Viime vuosina

Paltaselän osuus Oulujärven taimenen istu-

tusmäärästä on selvästi kasvanut, mikä on

myös osaltaan voinut heikentää koko järven

keskimääräistä saalistulosta.

Alamitan nostolla vai istutuskokoa kas-

vattamalla suurempia saaliskaloja ?Vaikka tutkimukset ovat selkeästi osoitta-

neet, että usein vain pieni osa istutuskaloista

selviää kalastajien saalistettavaksi ja suurin

osa kuolee muulla tavoin mm. petokalojen

saalistuksen takia, voidaan myös kalastusta

kontrolloimalla huomattavasti lisätä kokonais-

saalista saaliskalojen suuremman koon avulla.

Lisäksi pitkään jatkunut tehokas kalastus on

monilla alueilla aiheuttanut sen, että vain pieni

osa järvitaimenista saavuttaa lisääntymiskoon

ja –iän. Myös Suomen kalastuslaki sallii vielä

lisääntymiskyvyttömien 40 sentin pituisten

ja vajaan kilon painoisten taimenten pyydys-

tämisen. Nykyisellä kalastuksella taimenen

paras kasvu ja vielä käytettävissä olevat

poikasten kasvualueet jäävät hyödyntämättä.

Sisävesien taimensaaliit ovat jo pitkään olleet

istutusten varassa, mutta viime vuosina eräillä

vesistöalueilla on taimenen kalastusta alettu

rajoittaa pyrkimyksenä lisätä lajin luontaista

lisääntymistä ja saaliskalojen kokoa. Myös

Oulujärvellä kalavesien omistajat ovat päät-

täneet muutaman siirtymävuoden jälkeen

nostaa taimenen alamittaa 50 cm:iin sekä

rajoittaa verkkokalastusta.

Tutkimuksissa on myös osoitettu, että

istutuskoon kasvattaminen parantaa usein

istukkaiden eloonjääntimahdollisuuksia.

Tätä onkin esitetty ’helppona’ keinona lisätä

saaliita. Istukaskoon kasvattaminen nostaa

kuitenkin nopeasti istukkaan hintaa ja istutus-

kustannusten kannalta voi kuitenkin useissa

tapauksissa olla suositeltavaa istuttaa pieniä

taimenia, joilla on vielä paras kasvu edes-

sään. Avainasemassa on tällöin istutusten

huolellinen suunnittelu ajankohdan ja istutus-

alueen suhteen: riittävästi sopivaa ravintoa

tarjolla, vähän petokaloja ja kalastus kont-

rolloitua. Lisäksi monet kalastajat arvostavat

enemmän villisti kasvaneita saaliskaloja kuin

laitoksessa lihotettuja onkikokoisia istukkaita.

Voidaanko istutuskalat kasvattaa

paremmiksi menestyjiksi ? Viimeisen kymmenen vuoden aikana kalojen

elinkykyyn vaikuttavia tekijöitä, mm. niiden

käyttäytymistä erilaisissa uusissa tilanteissa,

joita esimerkiksi istutuskala kohtaa pian luon-

toon vapauduttuaan, on alettu tutkia entistä

tarkemmin. Tutkimusten kohteena on ollut

selvittää mm., miten kalat pystyvät välttä-

mään petokalojen saalistuksen tai oppimaan

luontaisen ravinnon hyödyntämisen. Erityisen

mielenkiintoista on se, että laboratorio-olo-

suhteissa on pystytty jo osoittamaan, että

kaloja voidaan opettaa esimerkiksi välttämään

petojen saalistusta. Lisäksi opetettujen kalo-

jen on havaittu pystyvät tietyissä olosuhteissa

jopa välittämään opetettua tietoa ’tyhmille’

lajitovereilleen. Tähän aihepiiriin liittyvä uusi

tutkimushanke on käynnistymässä RKTL:

n ja Helsingin Yliopiston yhteistyönä RKTL:n

Kainuun kalantutkimusasemalla Paltamossa.

Hankkeen tavoitteena on selvittää, millaisia

menestyvät istukkaat ovat ominaisuuksiltaan

ja etsiä toimivia käytännön sovelluksia luon-

nossa menestyvien istutuskalojen tuottami-

seksi.

Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta:

Huusko, A. & Hyvärinen, P. 1994. Yli 50 sentin alamitta antaisi parhaan tuoton järvitaimenis-tutuksista. Suomen kalastuslehti 101 (5), s. 24-26.

Hyvärinen, P. 1997. Erikokoisten järvitaimenis-tukkaiden kannattavuusvertailu Oulujärvellä. Kalatutkimuksia - Fiskundersökningar No 128. 26 s.

Hyvärinen, P., Vehanen, T., Laaksonen, T. ja Jo-hansson, K. 2003. Hauen saalistus ja taimenen istutuskoko. Radiolähettimellä merkittyjen kalojen seurantatulokset. Kala- ja riistaraportteja 267. 11 s.

Korhonen, K. P. ja Hyvärinen, P. 2004. Tai-menistukkaiden alttius haukien saalistukselle – istutuspaikkojen vertailu Oulujärvellä. Kala- ja riistaraportteja 333: 16 s.

Hyvärinen, P. 2004. Järvitaimenille suotuisa istutusikkuna - Tutkimus taimenistukkaiden menestymiseen vaikuttavista tekijöistä. Apaja, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen asiakas-lehti, 2/2004: 24-25.

www.finwood.fi

Kajaanintie 29 A, 88300 PaltamoPuhelin (08) 636 600, Faksi (08) 636 620www.finwood.fi

Tässä lehtisessä on esitelty vain osa mallistostammekoko mallisto löytyy kotisivuiltamme, www.finwood.fi

ww

w.la

ukka

nen.

cc

Finwood tekee kaiken aidostipyöröhirrestä

Finwood tekee kaiken aidostipyöröhirrestä

Finwoodin tehdas sijaitsee Paltamossa, keskellä

kauneinta Kainuuta, erinomaisten raaka-aineläh-

teiden äärellä. Ammattitaitoinen henkilökunta ja

20-vuoden kokemus pyöröhirsituonnosta takaa-

vat viimeistellyn jäljen. Olipa kyseessä puucee,

vajavarasto tai oikea kesämökki kaikki tehdään

aidosti pyöröhirrestä, pyöröhirsitekniikalla.

Tehdasmyynnin yhteydessä on näyttelyalue

jossa on mahdollista tutustua tuotteisiimme.

Kesämökit, saunat, saunamökit ja pihapiirirakennukset


Finwoodin mökkimallistossa on pyrit-

ty löytämään perinteinen suomalaisen

mökkirakentamisen henki ja tyyli. Poh-

jaratkaisuihin on valittu kokemusten

perusteella toimivimmat mallit. Finwood

-tuotteet istuvat suomalaiseen

maisemaan.

Edulliset, toimivat ratkaisut

www.finwood.fi

ISOPYÖREÄ

Hirttä valmistetaan useita eri kokoja erilaisiin käyt-

tötarkoituksiin, kuten saunoihin, saunamökkeihin ja

kesämökkeihin. Kaikki hirret uunikuivataan ennen

työstöjä, joten niistä saadaan mittatarkkoja ja hyvin

muotonsa säilyttäviä.

PUOLIPYÖREÄ

Hirsi on kehitetty profiililtaan

sellaiseksi, että se soveltuu

sekä höylä- että pyöröhirrestä

valmistettujen mökkien pihapii-

reihin. Hirren valmistustekniikka

on kuten pyöröhirressä, aina kuivausta ja

höyläystä myöten.

PIENIPYÖREÄ

Hirsi on kehitet ty kustannus-

tehokkaaksi seinärakenteeksi

näyttäviin pihapiirirakennuk-

siin. Hirret uunikuivataan,

joten myös pienet hirret

säilyttävät hyvin ryhtinsä ja muotonsa

kuten isoveljensä ”isopyöreä”.

Hyvät raaka-aineet ja mittatarkkuus

Tuotekehityksessä on keskitytty kustannustehokkuu-

teen, laatuun ja uusiin rakenneratkaisuihin, minkä an-

siosta Finwoodin tuotteet ovat hinta-laatu suhteeltaan

huippuluokkaa. Laadukas raaka-aine ja uunikuivaus

ennen työstöä takaavat sen, että hirret ovat mitta-

tarkkoja ja hyvin muotonsa säilyttäviä. Hirsimalleissa

ja vahvuuksissa on useita vaihtoehtoja.

3300

1950

5400

6300

Alakerran lämmin ala 34 m2

Parven lämmin ala 14 m2

Kuisti 12 m2

Parveke 6,5 m2

Kokonaisala 66,5 m2

Kerrosala 36 m2

Finwoodin mallistosta löytyy useita parvellisia

mökkimalleja. Kuvan Valkovuokko on yksi suosituimmista

kesämökeistämme. Tilankäytöltään edulliset ratkaisut ja muun-

neltavuus ovat Vuokkosarjan suosion salaisuus.

Valkovuokko

Parvimökit

3300

1950

5400

6300

www.finwood.fiYksikerroksiset

Kissankello 1

Finwoodin malliston saunamökit sopivat

hyvin vaikka ensimmäiseksi mökiksi, jota

voi myöhemmin käyttää vierasmajoitukseen

tai illanistujaisiin.

Finwoodin mallistosta löytyy useita

yksikerroksisia mökkivaihtoehtoja ja

kuvan Kissankelloakin saa useam-

malla eri pohjaratkaisulla. Ulospäin

mökit ovat saman näköisiä.

Lämmin ala 23,5 m2

Kuisti 11 m2

Kokonaisala 34,5 m2

Kerrosala 25 m2

Pihakoivu

Saunat ja saunamökit

Lämmin ala 17 m2

Kuisti 10,5 m2

Kokonaisala 27,5 m2

Kerrosala 18,5 m2

5450

1950

3150

2230

4330

1500

Lämmin ala 9,5 m2

Kuisti 6,5 m2

Kokonaisala 16 m2

Kerrosala 10,5 m2

Pihatuomi

1950

4200

5800

6500

4200

Lämmin ala 27 m2

Kuisti 4 m2

Kokonaisala 31 m2

Kerrosala 29 m2

Eräkämppä

Selkeiden rakenteiden ansiosta lähes huolto-

vapaa eräkämppä sopii erinomaisesti metsästys-

tai kalastusporukoiden yhteiseksi tukikohdaksi.

Perinteinen ulkonäkö sulautuu suomalaiseen

maisemaan ja tuvan kaksikerroksinen makuu-

laveri suorastaan houkuttelee lekottelemaan.

Saunamalliston pienimmät kuten

pikku kuvan Pihatuomi sopii vaikka

omakotitalon pihasaunaksi. Mallis-

tostamme löytyy myös perinteinen

savusauna.

Katso koko mallisto: www.finwood.fi

www.finwood.fiMuutamia pihapiirirakennuksiamme

KelkkavarastoAitta

Parviaitta Isovarasto Puuceevarasto

Vajavarasto

Muutamia esimerkkejä uusista tuotteistamme:

Tehdasmyynti: Kajaanintie 29 A, 88300 Paltamo Puhelin (08) 636 600, faksi (08) 636 [email protected] • www.finwood.fi

Finwoodin pihapiirimallistossa on kymmeniä

erilaisia tuotteita: aitat, varastot, puuceet,

grillikatokset ja laavut. Löytyypä jopa aito

pyöröhirsinen koirankoppi pihapiiriä somista-

maan.

Koko mallisto löytyy netistä, www.finwood.fi.

Finwood -pihapiirituotteita myy myös

Honka -myyjät kautta maan, www.honka.fi

Tuotteisiimme voi tutustua tehdasmyynnin

yhteydessä olevassa näyttelyssä.

Kevätesikko Tupla-aitta Anoppila-aitta Uniaitta

Tässä lehdessä olevat kuvat osittain asiakkaiden muutosmalleja, eivätkä siten vastaa täysin

pohjapiirustuksia. Kuvien kopioiminen ilman Finwood Oy:n lupaa on kielletty. Oikeudet muutoksiin pidätetään.

Lämmin ala 19 m2

Kuisti 9 m2

Lämmin ala 17 m2

Kuisti 8 m2

Lämminala 14,3 m2

Kuisti 6,2 m2

Lämminala 12,9 m2

Kuisti 6,2 m2

DES

IGN

WW

W.L

AU

KK

AN

EN

.CC

Tilaa uudetesitteemme

Katso koko mallisto: www.finwood.fi tai tilaa esitteemme.

Pihan parhaat ja Kesän parhaatesitteet on selattavissa myös netissä.


Kalastajantarjoukset (1.6.–17.8.2008)

Makoisa loma Marjamaan lomahuoneistossaKolme yötä Marjamaassa 190,-/hlöKuusi yötä Marjamaassa 350,-/hlö

Kolme yötä hotellissa 165,-/hlöHinnat sis. majoituksen puolihoidolla sekä 24 tunnin kalastusluvan lohilammelle. Lapset 5 – 14 v. puoleen hintaan.

Kesän 2008 tapahtumia:Lohilammelle 2.6. alkaen. Luvat kartanolta.Erämimmit 12.-14.9. on kurssi metsästäville tai metsästyksestä kiinnostuneille naisille.

Väljyyttä, naatiskelua, luontopolkuja, laineen liplatusta. Oikea kesä!

www.metsakartano.com

Lasten kanssaluontoon!

Kesätarjoukset (1.6.–17.8.2008)

Isomalle porukalle loma tai serkustapaaminen Metsäpirtillä tai MetsäkämpälläKaksi yötä pirtillä 399,-Viisi yötä pirtillä 750,-Kaksi yötä kämpällä 365,-Viisi yötä kämpällä 725,-

Leirintäalueella omalla autolla / vaunulla kaikessa rauhassa hyvien palvelujen äärellä joka kolmas yö veloituksetta. (ei sis. sähköä)

Syömään!Lounas ja päivällinen noutopöydästä joka päivä, tule ja tuo kesävieraasi mukanasi.

Erämaajärven

niemessä sijaitsevan

Metsäkartanon

ympäröivä luonto

kutsuu seikkailuun.

Lapsiystävällinen,

pitkä hiekkaranta,

luontopolkuja ja

patikkareittejä,

nuotiopaikkoja,

esteetön luonto-

polku, pallokenttä...

Vuokrattavana

kävelysauvoja,

polkupyöriä,

rinkkoja, kanootteja,

soutuveneitä...

Meiltä löytyy majoitusta jokaiseen

makuun. Tunnelmallisesta Metsäkämpästä

korkeatasoisiin Marjamaan lomahuo-

neistoihin. Karavaanareille ja leirikäyttöön

rauhallinen kolmen tähden leirintäalue.

Tarjo

ukse

t kos

keva

t vai

n uu

sia

vara

uksi

a.

Tarjo

ukse

t kos

keva

t vai

n uu

sia

vara

uksi

a.


Seize the Day

Testivoittaja

Kaikuluotain uskomattomalla erottelukyvyllä ja ominaisuuk-silla, jotka vastaavat aktiivika-lastajien tarpeita.

X125

GM7200C LMS-520C

LCX-37CGlobalMap GPS -karttaplotteri 7” värinäytöllä. Erinomainen näytön erottelukyky ja luettavuus.

Tarkkuutta ja luotettavuutta 5” värinäytöllä. Monipuolinen kaiku/GPS -yhdistelmälaite.

Tehokasta kalojen etsintää ja tarkkaa navigointia. Monipuoliset laajennusmahdollisuudet.Erittäin suorituskykyinen kaiku/GPS -yhdistelmälaite.

345€

995€ 895€

1895€

Lowrance 2008 -mallisto tarjoaa vaihtoehtoja ja valinnanvaraa.

Lue lisää kuvastostamme tai sivuiltammeosoitteessa www.opm.fi ja valitse omasi.

Maahantuonti ja markkinointi: OPM Kalastustarvike Oy • Kisällintie 17 • 04500 Kellokoski puh 09-2790460 • fax 09-27904646 • www.opm.fi

ENO: Erä ja Urheilu ESPOO: Nautic Trading EVIJÄRVI: Ilpon Katiska HAMINA: J. Purho HANKO: Hangon Auto- ja Venetalo HELSINKI: Marinea, Puotilan Venekeskus, VarusteNet, Wirginia, Wobble-ri HIRVENSALMI: Hirvensalmen Kone HÄIJÄÄ: Häijään Urheilutarvike HÄMEENLINNA: Kalastuspiste II: Kärkkäinen Express IISALMI: Iisalmen Konekymppi IKAALINEN: IS-Tarvike IMATRA: Kisa IVALO: Suutari Seppo JOENSUU: Erä Ankkuri, Jokikone, Tyrskytaimen JUVA: Rauta ja Maatalous JYVÄSKYLÄ: Jyväs-Marine, Perhokolmio, ProFish JÄMIJÄRVI: Sähköliike Sillanmäki JÄMSÄ: AV-Ase JÄRVENPÄÄ: Konehuolto Sami Ruoni, Pekan Apaja KAJAANI: Puuilo KEMIÖ: Kemiön Venekeskus KEMPELE: Ojan Rauta KEURUU: Mikin Kone KITEE: Allun Apaja KOKKOLA: Akku-Teho H. Wentin KONTIOMÄKI: Kainuun Tähti KOUVOLA: Menokone KRISTIINANKAUPUNKI: A-Talas KUOPIO: Samfishing, Yamaha Center KUSTAVI: Pienkonekeskus KUUSAMO: Citymarket, Kuusamon Tärp-pi, Rengas Kuusamo KUUSANKOSKI: Koskikone KUUSISTO: Venetalo Viherkoski LAHTI: Koukun Lohi LAPPEENRANTA: Eräsaimaa, Urheilu Koskimies LEPPÄVIRTA: Rautanet LIEKSA: Retkiaitta LOHJA: Kehystystyöt LUVIA: Pehuva MARIEHAMN: Fiskarboden MIKKELI: Kala-Kalle MÄNTTÄ: SeppäSport ORIVESI: Sportia, Venemyynti Kari Kymäläinen OULU: J. Kärkkäinen, Pohmarin, Pris-ma, Tiura-Uistin OULUNSALO: Kalakaveri PIEKSÄMÄKI: Green Trail PIETARSAARI: Wikro Systems POLVIJÄRVI: Erä Ankkuri PORI: Kone-Ketola PORVOO: Kallen Sumppu RAISIO: Meri ja Metsä RAUMA: Sissos RIIHIMÄKI: Korkiakosken Uistin RISTIINA: Ristiinan Ammattirealisointi ROVANIEMI: Karhunjälki, Koneliike Korteniemi, Ollin Erä ja Kalastus SALO: Salomarine SAVONLINNA: Sports Gear Service, Turusen Verkkoliike SIMPELE: Simpeleen Urheilu SIPOO: W&W Marine SOMERO: Sportti-Kone SOTKAMO: Keskusliike SUOMUSSALMI: Ylä-Kainuun Kone ja Varaosa SUONENJOKI: Suonenjoen Pyörä TAALINTEHDAS: D-Marin TAIVASSALO: Piilinen TAMMISAARI: Karjaan Urheilu ja Kalastus TAMPERE: Nippon Verkko, Sportia-Pekka, Tampereen Kalastusväline, Venemarkkinointi J. Pälviranta TURKU: Turun Pyyntiväline, Venemaailma TUURI: Veljekset Keskinen UUSIKAARLEPYY: FB-Marine UUSIKAUPUNKI: Salmeri VAASA: Kurre, Wikro Marin VAMMALA: Kesport VANTAA: Fishline, Yamaha Center VARKAUS: Minnan Vapa ja Viehe VIITASAARI: Urheilu-Visa VIRRAT: Virtain Moottorisaha VÄÄKSY: SK-Center YLIVIESKA: J. Kärkkäinen, Urheilu ja Lelu ÄHTÄRI: Karilainen

Jälleenmyyjät:

www.lowrance.com A Navico brand - leader in Marine Electronics

Lowrance Oulujärvi fishing 2008 1 1 21.5.2008 11:07:06


Luttusentie 5, 88300 PaltamoPuh. 08 871 666, fax. 08 [email protected]

Maanrakennusliike raimo Pyykkönen ky

www.raimopyykkonen.com

www.raimopyykkonen.com

Lauk

kane

n

TÄHTIKOUKKUKALASTUKSEN ERIKOISLIIKE

Shell Kontiomäki08-687 2301 ja 040 413 7258



KUHAN KEVÄTKALASTUKSENMUSTA AUKKO

Kalamiesten muisti on lyhyt, sukupolvien yli kulkeva tietous saattaa tukahtua ja hyväksi ha-vaitut kalastusmenetelmät voivat unohtua. Kuhan kalastusta on pidetty pelkästään keskikesän ja talven nautintona, mutta isot ku-haköllit tavoittaa hyvin jo kevääl-lä, heti jäiden lähdön jälkeen.

Kokenut lohimies ja vaappujen vuolija Leo

”Leksa” Juntunen himoitsee kuhavesille heti

kun rannat aukeavat. ”Silloin on viimeinen

hetki katsastaa vaappulaatikosta oikeat värit

kevätkuhan turmaksi” Leksa myhäilee ja

sanoo ihmetelleensä pitkään miksi kuhan-

uistelijat aloittavat urakkansa vasta kesällä.

Juntusen mukaan kuhanpyyntiin tulee vain ly-

hyt tauko talvisen verkkopyynnin jälkeen, kun

jäät sulavat on ampaistava heti vesille. Jutut

vesien lämpenemisestä ja kuhan ruokahalus-

ta kudun jälkeen voi unohtaa saman tien.

VESI ON KYLMÄÄ, ENTÄ SITTEN?Kuhalla on talven jälkeen kovat mätimassit

mahassaan, mutta ottihalut eivät ole siitä

lainkaan laimentuneet. ”Eikä jäistä päässyt

kylmä vesi tunnu kaloja hillitsevän, päinvas-

toin” tuumaa Leo Juntunen joka pakistaan

valitsee luonnollisesti itse tehdyt LJ - vaaput

kuhasiimojen päihin. Keväällä vaappujen

värit ovat rajuja, sillä vesi on jään sulamisen

jälkeen sekaista ja niiden käyntien on oltava

voimakkaasti iskevää, jotta kuha kiinnostuu

niistä kunnolla – ottiin saakka. Leksan vaap-

pusuosikit ovat 7,5 cm pituisia LJ-pätiköitä ja

10 sentin LJ-vaappuja. Uinti tarkastetaan al-

taassa ja rannassa ennen veneeseen nousua.

Jos on tarvis, Juntunen vääntää vaappunsa

nokkalenkistä entistä tiheämpään potkuun.

KEVÄTVALO ON OLTAVA OIKEASSA

KULMASSA”Niin, veden lämpö ei ratkaise, mutta valo

– siinä on kaiken avain” jatkaa Juntunen

pohdiskeluaan ja kertaa monen vuoden koke-

muksella valon vaikutusta kuhan käyttäytymi-

seen keväällä.

”Parvet tulevat matalikoiden tuntumaan

ja niiden päälle auringon laskiessa. Mutta

aurinko ei saa olla liian alhaalla! Paras aika on

Kajaanin korkeudella välillä klo 19 – 21, ke-

väällähän valoisa aika muuttuu nopeasti riip-

puen siitä missä osassa Suomea ollaan. Mitä

pohjoisemmaksi mennään, sitä nopeampaa

muutos on.” Juntunen kehottaa kalamiehiä

tarkkailemaan auringon kulkua ja laskukul-

man muutosta jo hyvissä ajoin keväällä, jotta

vesillä ollessa ”valaistus on kunnossa”. Koke-

To i m i t t a j a : H a n n u R ä i s ä n e n

Keväkuhalle kel-paavat vaapuissa vain rajut värit ja oikein luja uintipotku. Vesille lähdetään heti kun jäät lähtevät ja leskenlehdet alkavat kukkia.

Aikainen kalamies kuhan löytää. Parhaim-millaan kevätkalastus voi olla todella tuottoisaa ja lämmintä puuhaa.

mattomalle kalamiehelle valon huomiointi voi

tuoda mukavia yllätyksiä.

PINNASTA, MUTTA PINNAN ALTALeo Juntunen pyytää kuhat 2 – 4 metrin

vedestä ja hän kertoo syönnin olevan joskus

todella kiivasta. ”Jos uistelija malttaa käyttää

pintavaappujen lisäksi takiloita, on paras

pyyntisyvyys 5 – 7 metriä, sieltä voi nousta

kunnon kuhamörköjä” hän naurahtaa.

Pari tuntia kestänyt innokas syönti saattaa

antaa yhteen veneeseen yhden illan aikana

kymmeniä kuhia. ”Alamittaiset päästetään

luonnollisesti pois ja kalaa otetaan vain sen

verran kuin on tarvis” Juntunen kertaa kalas-

tajan moraalisääntöjä ja kiittelee tehokkaasti

lisääntyvän kuhan hyvää leviämistä Järvi-Suo-

messa. Saaliit ovat kasvaneet vuosi vuodelta,

osaksi tehostuneen pyynnin ja istutusten

ansiosta, osaksi kuhalle sopivan vesistöjen

rehevöitymisen vuoksi.

KUHA ON ARKA KALAVaikka valaistusolosuhteet olisivat kuinka

kohdallaan, ei kuhan isku vaappuun ole taattu

ellei kalastaja ota huomioon kuhan arkuut-

ta. ”Etenkin keväällä tämä tuntuu pitävän

erityisen hyvin paikkansa”, Leo Juntunen

huomauttaa. ”Paras kuhan pyyntikeli keväällä

on pilvinen, sateinen ja tuulinen - sellainen

rannallamakoilijan antiunelmakeli. Veden pin-

nan pitää olla selvästi rikki” Leo jatkaa. Mata-

likkoja on lähestyttävä laajassa ringissä niiden

ympäri ajaen, kuhia turhaan häiritsemättä.

Pikkuhiljaa ajorinkiä voi pienentää silmät

tiukasti vavan kärkiä tarkkaillen, kevätintoinen

kuha voi antaa rajunkin tärpin.

PARHAAT PALATLeo Juntunen arvostaa vaalealihaista ja hyvän

makuista kuhaa liki lohenvertaisena ruokala-

na. Vaikka kuhan väsytykset kunnon kojamon

taltuttamisen rinnalla ovat lyhyitä, saa etenkin

keväisessä kuhanpyynnissä tärpin tullessa

ihan mukavasti sähköisiä ”säväreitä”, jotka

pitkän talven jälkeen pistävät kalamiehen

veren virtaamaan hetkeksi hieman tiheämmin.

Ja tuoreen kalan laittaminen ruuaksi on aina

erityisen miellyttävä tapahtuma. Juntusen

perheessä kuha laitetaan ruuaksi mehuk-

kaasti brandyn kera; pari nahatonta kuhafi-

lettä laitetaan voilla voidellulle kuumalle pais-

tinpannulle, fileet käännetään kun ne alkavat

tihkua ja pannulle kaadetaan pari teelusikal-

lista brandyä yhtä filettä kohti, vähennetään

lämpöä ja kaadetaan joukkoon 2 dl kermaa,

lisätään merisuolaa, hieman valkopippuria ja

tuoretta tilliä. Tarjoillaan perunoiden kera kun

kerma on saostunut kastikkeeksi ja nautitaan

hyväksyvästi myhäillen.

Lujan potkun ja monivivahteisen värityksen lisäksi kuhavaapussa on hyvä olla selkeä iskupiste.

Kuhavinkkejä!


Oulujärven paras kuha apaja, Paltaselkä

tarjoaa useita hyviä ottipaikkoja kuhalle,

”Edwin-kuhalle” kuten XXX asian ilmaisee.

Tulevassa Kuhakunkku 2007 kisassa paikan

tärkeys korostuu, koska suurin yli 5000g

kuha palkitaan Honda BF 50 perämoottorilla.

Luonnollisesti on olemassa muutamia todella

hyviä ottipaikkoja. XXX raoittaa paikallistunte-

mustaan hivenen kanssakilpaijioille ja paljas-

taa muutamat ottipaikat sekä vieheet.

Jäniksen korvatKoko Mieslahti on erittäin otollista kuhalle.

Viimevuonna 2005 useat veneet lähtivätkin

heti kisan alettua Mieslahdelle. Mieslahdelta

nousikin mukava määrä kuhaa kisan aikana,

mutta se suurin ei tullut Mieslahdelta. Kat-

sottaessa merikorttia, syvyyksistä kertovat eri

värit ja käyrät muodostavat ”jäniksen korvat”

karttapohjalle. Nämä korvat ovat yksi parhais-

ta ottipaikoista Mieslahdella. Paikallistunte-

muksen omaavat kalamiehet ohittavat nämä

”jäniksen korvat” useitakertoja kilpailunaikana

useista eri suunnista. Koskaan ei tiedä mistä

suunnasta kuha nappaa.

Mieslahdella, Lamposen ja Palosen saaren

välissä oleva syvänteen pää on hyvä paikka

käydä tarkastamassa. Täällä senssillä tapaa

myös erään keltaisen pikku busterin kikkaile-

massa aika-ajoin. Jokilahden suulla oleva sy-

vänteen reuna aina keskelle asti toimii hyvin.

Lamposen etelä reunalla oleva reimari ja siitä

penkanlaitaa seuraten kohti Paltamoa aina

seuraavalle reimarille tarkkailen luotainta, että

vettä on n.3,5m – 4,5m, takaa kuha saaliin.

Edellä mainittu reitti pitää kärkisijaa kuhapai-

koissa ”jäniksen korvien” kanssa. Ai, milläkö

värillä? Kerhomme kuha miehen, Lukkarin

vinkin mukaan, kannattaa katsella pakista ns.

”fire-tiger” värejä, ne ovat kaiken varmimpia.

Vapolla TavataanPaltamon silloilta lähdettäessä ajamaan kohti

Ärjänselkää, melkein heti vasemmallapuo-

lella näkyy entiset Vapon sahat ihan järven

rannassa. Ennen sahaa, on reimari jonka

jälkeen heti voi laskea vieheet veteen. Vapon

kohdalta jatketaan matkaa aina seuraavalle

punaiselle reimarille, joka on lähellä rantaa.

Reimarin jälkeen voi kääntyä takaisin ja kohti

sahan rantaa. Tässä on eräs Paltamolaisen

perus urheilukalastajan perus lenkki hakea

varma kuha. Välillä on suurta, välillä ei. Se on

kuitenkin varmaa, että kuhaa tällä alueella on.

Väreinä on toimineet tällä alueella erityisesti

ahven kuvioinen ”Bomber” ja papukaija.

Lisäksi keskellä Paltamon edustaa on parit

reimarit joita kannattaa käydä kokeilemassa.

Tarkasta Oulujärven ottipaikka jutusta kohta

”Asser-Special”, hyvää tietoa sekin.

Houkutteleeko Golf Kuhia?Paltamon venesataman edusta aina Mieslah-

den suulle, golf kentän rantamilla on hyvää

kuhavettä. Alueella on erikoinen syvempi

väylä matalla alueella. Mikäli onnistut löytä-

mään tämän väylän ja tallettamaan sen GPS

navigaattoriisi, sitä kannattaa harkita kisan

aikana, koska koskaan ei tiedä.

Leskinen ja KainuunsaariLeskisen saaren reunalta löytyy myös kuuma-

paikka kuhalle. Paikan koordinaatteja ei voida

tarkkaan kertoa, koska niitä ei ole, mutta

pohjoisreuna kannattaa ajaa tarkkaan. Myös

Leskisen reimarilta kohti Maahonkista saa

vavan nokan värähtämään ja kuha filettä pan-

nuun jos vain ajaa 3 m – 4 m syvyistä vettä.

Melalahden Varislahteen menessä on

Kainuunsaari. Tämän saaren reunalla XXX

miehistö pitää talviverkkoja joka talvi. Koska

kerhomme politiikka on kylmä, alle 70mm

verkkoja ei lasketa veteen, ei Kainuunsaaren

laidalta ole tullut pieniä kuhia, mutta kalassa

on hyvin pysytty. Kainusaaren ja Nuotta-

saaren väli on varten otettava paikka kun

haetaan sitä kuhakunkku titteliin oikeuttavaa

suurkuhaa vuonna 2006

Jo-Lu : Ajele ottipaikoilla ottiaikaan, ottivie-

heillä (Jo-Lu vaappu) ja olet KINGI!

Asseri: Huppa Hei

Joraus: Pitää ajatella hauen aivoilla

Erkka: Bomber ”viistoista a lonngi”

on kuha viehe

Make: Vaihdetaan pojat pyytöjä!

Lissu: Missä mun puhelimet on?

Tane: Kalaa on niin ”piip” leesti...

Ahonen: Kainuunsaaren kylkeen kuhaa

vetämään

Häppä: Onko napannut?

Arska: Tämä uistin on kuha peli

Pökä: Minä vaan lasken tuloksia

Pete: Erkka on kuhamies!

Muutamia XXX -miesten

ajatuksia kisaa silmällä

pitäen

Mitä värejä?XXX:n perusvinkit ovat yksinkertaiset: pe-

rusvärit muikku ja ahven illalla ja yöllä. Fluori

keltaista ja Fluori punaista kehiin päivällä ja

illalla höystettynä esim. kultahileellä ja ahven

raidoilla joko sinisillä tai mustilla. Maha väri

vaapuissa mieluiten vaalea tai punainen.

Mistä sitten otettiin Kuhakunkku titteli

2006?Kisassa 2006 oli uudet tuulet. Viimevuoden

kisassa ja vuoden 2005 kisassa on ollut sama

meininki, kuha on mennyt syvälle, eikä se

enää ole pinnassa kuten paria viikkoa ennen

kisaa. 2006 kisassa vieheet piti mennä todella

syvällä, 6.0m – 9.0m eikä pinnasta tullut juuri

mitään.Voittajat uistelivat saaliinsa Tevär-

saaren ja Lehtosen saaren välistä. Voittaja

joukkue oli Team Väisänen, Kajaanista. Heillä

kuhaa oli määrällisesti eniten. Kuhakunkku

tittelin voittanut venekunta sai kuhan, jostain.

Se selviää kysymällä.

Sama tyyli oli vuonna 2005, jolloin Kuhakunk-

ku 2005 porukka otti suurimman kuhan

Paltamon siltojen eli Käärmeniemen edustalta

olevasta montusta.

Vinkkejä Oulujärven

kuhakunkku-kisaan


OULUJÄRVI

Niskanselkä

Ärjänselkä

Paltaselkä

Kajaani

Paltamo

Vaala

Manamansalo

Pienemmistä paikoista mainittakoon

vielä Kuivalampi ja Pehkolanlahti,

hyviä paikkoja molemmat. Kaikki kala-

paikat on kokemuksiemme perusteella

kerrottu ja toivomme, että niistä on

apua.

Jormuanlahti: Jormuanlah-

delta on saatu hyviä tuloksia

uistelukilpauluissa koko kesän

aikana. Tärkeää on valita ajolinjat

eli kalapaikat oikein, jotka oppii

vain treenaamalla. Meille hau-

enpyynnissä täällä on auttanut

GPS vastaanotin jotta olemme

päässeet samaan paikkaan yhä

uudestaan ja uudestaan. Jormu-

anlahden suu on myös hyväpaik-

ka ja siellä eritoten Lautamatala,

mutta potkurin kiveen osuminen

voi olla lähellä siellä. Jolla on

Propulse alla, emme suosittele.

Jormuan lahti antaa myös kuhaa,

kun valitsee ajolinjan lahdelta kohti

Mieslahtea.

Mieslahti

Katso Paltaselän ottipaikat.

Lehtosen ympäristöLehtosen ympäriltä on saatu

hyvästi haukea, esim Jäärän

nappaama 9 kg isomus.

Lehtosen ympäristöstä

tavoittaa myös kuhan kun

ajolinjat on kohdallaan. Volon

ja riutan välissä on Arkonkari

josta olemme saaneet hyvin

kalaa. Arkonkarista kohti

Mulkkusaaria on tiettävästi

saatu useat kuhat, jopa

isojakin.

Martinlahti: Jossa

sijaitsee Manamansalon

keidas on yksi tunnetuimpia

haukilahtia, mutta antaa

Martinlahti myös kuhaakin

aika-ajoin. Martinlahdesta

on voitettu esim. vetouis-

telun Suomenmestaruus

1999. Martinlahden kalat

pitää yleensä pyytää 4-5 m

vedestä.

Jaalanganlahti: Jaalan-

ganlahdella on kalaa paljon.

Lahden suurin ongelma on,

että kalat ovat keskipainol-

taan pieniä, oikeilla ajolin-

joilla pärjää. Toki sekaan

mahtuu isojakin, mutta vain

vähän. Rantojen lähellä on

xxx vinkki. Ja aina voi ajaa

ihmeeseen!

Vuottolahti: Ei toiminut

viimevuoden uistelukilpailuissa,

mutta sieltä tiedetään saadun

suuria kalamääriä. Matalasta

saa varmasti Hauki – EM:

ssä puntarille viemistä. Niin

jos tekee kuin XXX ja luulee

ajavansa Käkilahteen, mutta

ajaakin Vuottolahteen ja palaa

takaisin, niin saa kisan suurim-

man hauen ja auton kotiin. Ei

ole helppoa olla paras, mutta

tuurilla ne laivatkin seilaa.

Kiveslahti: Sieltä xxx sai

ensimmäisenä Hauki EM

vuotenaan hienon saaliin.

Ensimmäisen 2,5 h aikana

oli kala koko ajan kiinni. Sen

jälkeen kisoissa on vedetty

siellä tyhjät. Kiveslahden

perukka oli meille suotuisin,

mutta taas Kuoston ja man-

tereen välinen alue antaa

myös hyvin haukea esim.

isolla Karikolla. Alue on karik-

koinen, joten varovaisuutta.

Soutulahti: Tämän lahden

nimeä ei ole kartassa. Soutulahti

on Honkisen takana, missä laa-

vukin on. Uistelukilpailujen aikaan

Soutulahti on täynnä veneitä.

Vuoden 2003 uistelukilpailussa

saatiin täältä kahdeksan tunnin

aikana yli 123 kg:n jättisaalis.

Soutulahdessa olevan saaren voi

huoletta kirertää ja sieltä saa ka-

laa, haukea. Joka vuonna Hauki

EM:ssä kisassa täältä on tuotu

useita yli 50kg säkkejä. Kuhasta

ei tietoa. Olkaapa varovaisia kun

Soutulahteen menette, väärä

valinta kostautuu ja saattaa mak-

saa paljon, muten XXX:llä vuonna

2005, 150 Honda kiville, perä,

akselit, potkuri uusiksi. Legen-

daariset viimeiset sanat: ”Tästä

sinne on aiemminkin menty...”.

Käkilahti: Tämä oli viime vuoden

ykköspaikka meille Hauki EM 2005

kilpailussa ja itse asiassa Käkilah-

den suu antoi Asserin pöökillä kil-

pailun suurimman kalan. Ongelma

on täällä sama kuin Painuanlah-

della , veneitä on liikaa Hauki EM

titteliin. Perukka on hyvää hauki-

vettä, mutta uistin kannatata pitää

lähellä venettä. Käkilahden koko

kuitenkin antaa veneiden mää-

rän anteeksi. Käkilahdelta ottaa

paikalliset ammattikalastajat huimia

määriä haukea talvisin verkolla,

joten sekin kertoo jotain Käkilahden

Hauki määristä.

www.fishingclub.fikartta © Mainonnansuunnittelu Laukkanen Oy

Painuanlahti: Isomusten paikka,

jossa on sopivassa suhteessa

myös pientä haukea seassa.

Lahteen on hankala mennä, mutta

siellä odottavat haukimammat

pyytäjäänsä. Vuosi sitten Hauki

EM:ssä Painuan lahdella olijat

ottvat aikamoiset saaliit, mm.

Lukkari 90 kg kuudessa tunnissa.

Voittaja otti yli 150 kg, mutta ihan

matalasta, eli siinä pohdiskeltavaa.

Jos veneitä tulee liikaa, se estää

megasaaliit. Lahdelle tarvitaan

säräisniemen lupa, Oulujärven

yleislupa ei riitä.

Kaaresjärvi: Isoja ahvenia

ja paljon, mutta myös hau-

kea. Kaarresjärvelle meno

on hankalaa, koska vettä on

vähän salmessa. Vain pienille

ja keveille veneille sekä keveille

kuljettajille, eli ei XXX:lle. Kaar-

resjärven suu on varma taimen

paikka syksyllä ja keväällä.

Valitse ajolinjat oikein, n.2,5-3

m toimii varmasti. Uistimina

vuosi toisensa jälkeen ovat

toimineet Rapalan Muikku ja

Mandariinimuikku. Myös Ahven

on hyvä väri.

www.fishingclub.fi


team Kainuusta!

Documents

Oulujärvi Fishing 2008