UU

SI

2/2008

Oulun aktiiveillamonipuoliset verkostot

2

Kannen kuva: Kirsti Laurinolli

sisältö

Pääkirjoitus ............................................... 5 Mukaan kunnalliseen päätöksentekoon!•

Uutisia ..................................................... 6

Kolumni.................................................... 8 Työpaikan yhteinen kehittäminen •on arkipäivää

Puheenjohtajan palsta ................................ 9Osaaminen ja pätevyys syntyvät •kokemuksen tuloksena

Yt-laki edellyttää koulutussuunnittelua....... 10Jatkuva koulutus pitää yllä ammattitaitoa•Henkilöstö ja työnantaja keskustelevat •PorvoossaLuottamusmiehillä hyvät perusvalmiudet •hoitaa yt-neuvottelujaTunnista omat vahvuudet•Työstä kiitosta, palkasta moitteita•Insinöörikoulutukseen esitetään muutoksia•

Totta ja tutkittua ...................................... 20Mitkä tekijät selittävät palkkatasoa?•Palkkanosturissa runsaasti kävijöitä•

Maailmalta .............................................. 22Tuulesta temmattua?•EY-tuomioistuin vahvisti työtaisteluoikeutta•

Osaaminen .............................................. 24Hybridilinja-autot vähentävät päästöjä•Uutta Oulun joukkoliikenteessä•Biobutanolia auton tankkiin•

Edunvalvontaa ......................................... 30Järjestöjohtajat neuvottelupäivillä Oulussa•Ennakoivaa elinkeinopolitiikkaa•YTN edellyttää Nokialta yhteiskuntavastuuta•Villa Kaljaasi tarjoaa toiminnalle puitteet•LOUSI on täynnä intoa•

Tekniikkaa............................................... 40Asuinalueelle lämpö merestä•

Oikeutta.................................................. 42Yrityksen koulutustavoitteet ja yt-menettely•Omaisuudelle turvaa avoliitossa•

Opiskelija-asiaa ....................................... 44

Kuntauutisia ........................................... 46

Mennen tullen ......................................... 47

Järjestöyhteydet ....................................... 50

Jäsenasiaa .............................................. 5126

12Yhteistoiminta työn-antajan ja henkilö-kunnan kesken toimii Porvoossa erinomai-sesti.

Oulu haluaa vähentää ruuhkia ja turhaa liikennettä keskustassa, Jaakko Ylinampa selvittää.

3InsInöörIUU

SI

21.2. numero 2/2008

Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja mui-den tekniikan ammattilaisten järjestölehti.Aikakauslehtien liiton jäsen.

Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ryNya Ingenjörsförbundet IF rf

Osoite Ratavartijankatu 2, 8. krs00520 HelsinkiPuhelin, vaihde 0201 801 801Faksi 0201 801 880www.uil.fi

Päätoimittaja Suvi Veramo 0201 801 815

ToimitussihteeriIlona Mäenpää 0201 801 826

ToimittajaPäivi-Maria Isokääntä 0201 801 827

TaittoKaaripiste Oy

Ilmestymispäivät200820.3., 24.4., 12.6., 21.8., 18.9., 16.10., 20.11. ja 18.12.

Tarkastettulevikki71 305 kpl (24.1.2008)

Painos74 000

Osoitteenmuutoksetpuh. 0201 801 877opiskelijat 0201 801 864

Painopaikka Acta Print Oy

Verkkolehti: www.insinoori-lehti.fi

Ilmoitushinnat

Aukeama mv 3 800 € / 4-väri 5 500 €Sivu mv 2 150 € / 4-väri 3 000 €1/2sivumv 1 500 € / 4-väri 2 200 €1/4sivumv 1 100 € / 4-väri 1 600 €

Tilaushinta 50 €/vuosikerta

IlmoituksetjatilauksetSinikka Aho-Salomaa 0201 801 819

ISSN 1796-8178

Villa Kaljaasi tarjoaa Oulun Insinöörien toimin-nalle hulppeat puitteet.

36

Opiskelija-aktiivit olivat mukana hio-massa strategioita neuvottelupäivillä Oulussa. 30

OKO Pankki Oyj on 1.3. alkaen nimeltään Pohjola Pankki Oyj. Pohjola on markkinointinimi sekä Pohjola Pankki Oyj:lle että Pohjola Vakuutus Oy:lle. Suomen johtavana toimijana tarjoamme monipuolisia pankki-, sijoitus- ja vahinkovakuutusratkaisuja yritysten tarpeisiin. Yksityishenkilöille tarjoamme laadukasta vahin-kovakuutus- ja varainhoitopalvelua. Kun haluat luoda turvalliset ja vakaat puitteet taloudelliselle kehityk-selle, ota yhteyttä Pohjolaan. Maailma on täynnä mahdollisuuksia, kun sitä katsoo uusin silmin.

Pohjola Pankki Oyj on OP-Pohjola-ryhmään kuuluva pörssiyhtiö.

OKO on nyt Pohjola.Katso kanssammemaailmaa uusin silmin.

5InsInöörIUU

SI

Mukaan kunnalliseen päätöksentekoon!

Kuluva vuosi on jälleen vaalivuosi. Kun-talaiset saavat äänestää 26. lokakuuta järjestettävissä kunnallisvaaleissa. Puo-luepoliittisesti sitoutumaton Uusi Insi-

nööriliitto pitää tärkeänä, että sen jäsenkunta on mukana kaikilla tasoilla, kun tehdään päätöksiä tämän yhteiskunnan kehityksen suunnasta. Insi-nöörien ja muiden tekniikan taitajien osaamista tarvitaan ja sitä on oltava tarjolla myös kunnallises-sa päätöksenteossa.

Lokakuun kunnallisvaaleissa valitaan Suomen 399 kuntaan valtuustot. Vaalien jälkeen täytetään lukuisat lautakuntapaikat ja muut luottamustoimet kunta-, kuntayhtymä- ja maakuntatasolla. Ammat-tikunnan on huolehdittava mm. siitä, että ammatti-korkeakoulujen hallituksissa ja neuvottelukunnissa on riittävästi asiantuntemusta. Noihin luottamus-toimiin valitaan pääasiassa kunnallisvaaleissa eh-dokkaina olleita.

Jos kipinä syttyi ja haluat mukaan kunnalliseen päätöksentekoon, alkavat nyt olla käsillä viimeiset

hetket ilmoittautua ehdokkaaksi. Sen tehtyäsi ota yhteys omaan jäsenjärjestöösi, kerro ehdokkuudes-tasi ja käynnistä yhteistyö. UIL:n jäsenjärjestöt te-kevät kunnallisvaaliehdokkaina olevia jäseniään tunnetuksi – kukin resurssiensa mukaan yhdistyk-sen nettisivuilla, lehdissä ja tiedotteissa sekä vaali-paneeleissa.

Lähde rakentamaan helpompaa huomista!

pääkirjoitus

helmikuu 2008

Suvi Veramosuvi.veramo@uil.fi

Insinööriopiskelijoille kesätöitä!

Kesä lähestyy kovaa vauhtia ja insinööriopis-kelijat etsivät itselleen kuumeisesti kesätyö-paikkoja. Insinöörin hommia ei opita pelkäs-tään opinahjossa, vaan siihen tarvitaan myös työharjoittelua. Valmiiden insinöörien velvol-lisuus on pitää huolta siitä, että opiskelijat saavat osoittaa osaamisensa ja kartuttaa työ-kokemustaan.

Osoitetaan opiskelijoille kesätöitä!

6

uutisia

Palkkatilastot kolmella kielellä

n Joulukuun Uusi Insinööri -lehden vä-lissä julkaistu Palkkatilastot 2007 -liit-teen aineisto löytyy suomeksi, englan-niksi ja ruotsiksi liiton jäsensivuilta osoit-teesta www.uil.fi kohdasta Urahallinta -> Palkkataulukot.

tamista vähintään 20 työntekijää työllis-täviin yrityksiin eli vain 3,3 prosenttiin järjestön jäsenyrityksistä. Suomen Yrit-täjät on ohjeistanut, miten lakia voidaan kiertää pitämällä henkilöstö alle 20 työn-tekijässä, pilkkomalla yrityksiä ja siirtä-mällä yritystoimintaa alihankintaan.

Akava pitää tällaista toimintaa erit-täin paheksuttavana. Akavan mukaan pienyrittäjyyden on voitava jatkossakin pohjautua yritystoiminnan kehittämi-seen, moraalisen vastuun tuntemiseen ei-kä yhteiskunnallisten velvoitteiden kier-tämiseen tähtäävään kekseliäisyyteen.

Kolme akavalaista liittoa neuvottelee yhdistymisestän Agronomiliitto, Luonnontieteiden Akateemisten Liitto ja Metsänhoitaja-liitto ovat aloittaneet neuvottelut yhdis-tymisestä. Tavoitteena on uusi liitto, joka tarjoaa kaikille jäsenilleen ammatillista yhteenkuuluvuutta vahvistavan yhtei-sön. Uuden liiton jäsenmäärä olisi noin 15 000, joista kaksi kolmannesta on pal-kansaajia. Heistä noin puolet työskente-lee julkisella ja puolet yksityisellä sekto-rilla. Noin kolmannes jäsenistä on yrittä-jiä, opiskelijoita ja eläkeläisiä.

Liittojen johdot ovat viime vuoden kuluessa hahmotelleet vaihtoehtoisia mal-leja yhteistyön syventämiseksi ja niiden valtuustot tekivät viime syksynä päätökset ryhtyä neuvottelemaan yhdistymisestä.

Kaikki liitot ovat keskusjärjestö Aka-van jäseniä. Ne kuuluvat Akavan neuvot-telujärjestöihin (JUKO ja YTN) Vakava ry:n kautta.

Teittinen Hämeen ja Keski-Suomen piirin puheenjohtajaksi

n Uuden Insinööriliiton Hämeen ja Keski-Suomen piiri valitsi kokoukses-saan 16. tammikuuta Tampereella piirin puheenjohtajaksi AnteroTeittisen. Teit-tinen toimii Lahden Seudun Insinöörien puheenjohtajana ja oli piirin puheenjoh-tajana myös vuoden 2007.

Tarkista työeläkeotteesi! Eläke karttuu työstä

n Työeläkejärjestelmämme läpinäkyvyys lisääntyy entisestään, kun huhti-marras-kuun välisenä aikana postitetaan yli kol-me miljoonaa työeläkeotetta jokaiselle yksityisen sektorin työntekijälle ja yrittä-jälle. Otteen saavat tästä vuodesta lähtien kaikki, jotka ovat saaneet vähänkin yk-sityisen sektorin eläkkeeseen oikeuttavaa tuloa. Tavoitteena on, että vuonna 2011 päästäisiin otteeseen, joka kertoisi koko työeläketurvan, myös julkisen sektorin palvelussuhteista.

Työntekijälle ja yrittäjälle vuosittain lähetettävässä työeläkeotteessa kerrotaan eläkkeeseen oikeuttavat ansiot ja etuuk-sien perusteena olevat tulot sekä karttu-neen eläkkeen määrä. Eläkeotetta ei toi-miteta ulkomailla asuville, jo eläkkeellä oleville eikä yksinomaan julkisilla aloilla työskennelleille. Työeläkeote ei ole kai-kille lähetettävä eläkelaskelma eikä siitä ilmene kokonaiseläketurva, muun muas-sa kansaneläketiedot puuttuvat.

Tiedot, jotka eivät näy otteella, voi tarkastaa seuraavista lähteistä:Kuntien työsuhteet, www.keva.fiValtion työsuhteet, www.valtiokonttori.fiKirkon työsuhteet Kirkon keskusrahastostaSuomen pankin työsuhteet Suomen pan-kistaEläketurvakeskuksesta, www.etk.fiMahdollinen kansaneläke, Kansaneläke-laitoksesta, www.kela.fi

Lisätietoja:Työeläke.fi -palvelusta, www.tyoelake.fi Oman työeläkevakuuttajan internetsivuiltaTyöeläkevakuuttajat TELAn internet-sivuilta, www.tela.fi

Kari Tirronen

Kestävä yhdyskunta 2007–2012

n Tekesin viime syksynä käynnistämä Kestävä yhdyskunta -teknologiaohjelma panostaa 100 miljoonaa euroa kestävien ja energiatehokkaiden alueiden ja raken-nusten kehittämiseen.

Teknologiapäällikkö JarmoJHei-nosen mukaan ohjelmalla on tarkoitus synnyttää energia- ja ympäristöratkai-suiltaan tehokkaita, toimivia ja viihtyisiä yhdyskuntia. Alueiden ohella rakennus-ten suunnittelussa, rakentamisessa, yllä-pidossa ja korjauksessa tarvitaan uutta ja uudistuvaa liiketoimintaa.

– Teknologiasta on saatava aikaan laajamittaista liiketoimintaa. Verkotta-malla eri osa-alueiden toimijoita saadaan aikaan uusia liiketoimintamalleja, palve-lukonsepteja, yhteistoimintamalleja, jär-jestelmäratkaisuja sekä innovaatioita.

Heinosen mukaan yrityksiltä odote-taan uusia avauksia ja ideoita. Ne voivat hakea tutkimus- ja kehitysprojekteillaan ohjelmaan jatkuvasti Julkisen ja yksityi-sen sektorin vuorovaikutusta on myös lisättävä.

Rakennus- ja kiinteistöklusterilla on merkittävä rooli kestävän kehityksen mukaisten tavoitteiden edistämisessä. Rakennusten osuus energiankäytöstä on Suomessa jopa 40 prosenttia.

Akava: Yritysten kasvuhaluja ei saa tyrehdyttään Akava kummeksuu Suomen Yrittäjien tapaa kannustaa jäseniään kiertämään yhteistoimintalakia.

Yhteistoimintalaki koskee yrityksiä, joiden palveluksessa on vähintään 20 työntekijää.

Yhteistoiminnan taustalla on ajatus työnantajan ja työntekijöiden välisen vastakkainasettelun aikakauden päätty-misestä. Päämäärä, jonka eteen yrityksis-sä ponnistellaan, on yhteinen.

Suomen Yrittäjille henkilöstön ja työnantajan välisen aidon vuorovaiku-tuksen kehittäminen ei ole kelvannut. Järjestö on vastustanut yhteistoiminta-lain valmisteluvaiheista saakka sen ulot-

7InsInöörIUU

SI

TeliaSonera vähentää henkilöstöä – irtisanomisia ei vielä tiedossan TeliaSoneran ilmoittamat säästötoi-menpiteet olivat odotettavissa, sanoo Te-liaSoneran Finlandin vasta valittu ylem-pien toimihenkilöiden luottamusmies PekkaRiiali. TeliaSonera ilmoitti 8. helmikuuta vähentävänsä 2 900 työpaik-kaa, joista noin tuhat Suomesta.

Riiali muistuttaa, että yhtiön säästö-ohjelma on kaksivuotinen, eikä siinä ole vielä määritelty konkreettisia toimenpi-teitä. Riialin mukaan TeliaSonerassa ei ketään irtisanota, vaan osaamiskeskuk-sen kautta pyritään löytämään hakijoille töitä yhtiössä avoinna olevista tehtävis-tä. TeliaSonerassa tehtävät henkilöstövä-hennykset pyritään hoitamaan ns. luon-nollisin poistumin, eli kun henkilöitä jää eläkkeelle tai määräaikaiset työsuhteet loppuvat, uusia ei palkata tilalle. Riiali arvioi, että monet nykyiset teliasonera-laiset hakeutuvat muualla töihin, koska epävarmuus ajaa ihmiset hakemaan uut-ta työpaikkaa.

Riialin mukaan vielä on mahdotonta arvioida, missä laajuudessa vähennykset koskevat ylempiä toimihenkilöitä. Yhtiön organisaatiorakennetta kevennetään, mi-kä toki tarkoittaa sitä, että esimiesten määrä vähenee. Alemmissa esimiestehtä-vissä olevat voivat hakea yhtiössä avoinna olevia asiantuntijatehtäviä, Riiali toteaa.

TeliaSonera Finlandiin ei ole vielä muodostettu ylempien toimihenkilöiden henkilöstöryhmää, mutta Riiali edustaa TeliaSoneralla kaikkia Ylemmät Toimi-henkilöt YTN-liittojen jäseniä, kunnes henkilöstöryhmäjako on suoritettu.

Ammattikorkeakouluille yhteinen verkkojulkaisu osaaja.netn Ammattikorkeakoulujen yhteinen verkkojulkaisu osaaja.net on perustettu ja luettavissa osoitteessa www.osaaja.net.

Julkaisun tavoite on lisätä yhteistyö-tä ammattikorkeakoulujen ja työelämän välillä. Osaaja.net julkistettiin ammatti-korkeakoulujen tutkimuspäivillä Haaga-Helia -ammattikorkeakoulussa. Ensim-

tämiseksi tai ammattitaidon päivittämi-seksi, toteaa YTN:n tietotekniikan pal-velualan vastaava asiamies MattiKos-kinen.

Koskinen muistuttaa että Tieto-Enatorin vuoden 2007 viimeisessä osa-vuotiskatsauksessa liikevoittoprosentti Suomessa oli 12 ja Ruotsissa vain 1. Kui-tenkin toimenpiteet kohdistuvat vahvas-ti kannattaviin toimintoihin Suomessa. – Tämä ei ole meidän mielestä hyväk-syttävää.

TietoEnator on ilmoittanut siirtä-vänsä työtehtäviä kustannussyistä Itä-Eurooppaan ja Aasiaan. YTN kyseen-alaistaa voimakkaasti ulkoistamistoi-menpiteet ja pitää toimintaa hyvin ly-hytnäköisenä. – Kustannustaso on esim. Itä-Euroopassa nousemassa vauhdilla ja tuottavuus heikompaa kuin Suomessa eli todellisia säästöjä työn siirtämisestä ei saada, huomauttaa Koskinen.

Yt-neuvottelut alkoivat 30. tammi-kuuta. Neuvottelujen piiriin kuuluu myös yhteensä noin 1 000 YTN-liittoi-hin kuuluvaa työntekijää. YTN:n jäseniä edustaa yritystasolla YTN:n yritysyhdis-tys TietoEnatorin Asiantuntijat ry TAS. – Valitettavaa on, ettei TAS ole saanut edustajaa itse yt-neuvotteluihin, mutta yhteistyötä muiden ammattijärjestöjen kanssa tehdään, Koskinen toteaa.

Itä- ja Kaakkois-Suomen vaalipiirin valinnatn Itä- ja Kaakkois-Suomen vaalipiirin puheenjohtajaksi on valittu ReijoMus-tonen Lappeenrannan Insinööreistä ja varapuheenjohtajaksi Timo Auvinen Kuopion Insinööreistä.

Itä-Suomen toiminnallisen piirin pu-heenjohtajaksi on valittu Timo Auvinen ja varapuheenjohtajaksi ArtoPuumalai-nen Mikkelin Insinööreistä.

Kaakkois-Suomen toiminnallisen piirin puheenjohtajaksi on valittu Reijo Mustonen ja varapuheenjohtajaksi MirjaVirtanen Ala-Kymen Insinööreistä.

Itä- ja Kaakkois-Suomen piirien toi-mintarenkaiden puheenjohtajaksi on va-littu HeiniLöytty-Laahanen ja varapu-heenjohtajaksi MattiJaatinen.

mäisen numeron teema on ”Open Access ja työelämäläheinen kirjoittaminen”.

– Osaaja.net -verkkojulkaisun tarkoi-tus on julkaista ammattikorkeakoulujen työelämäläheistä tutkimus- ja kehitystoi-mintaa Open Access -ajattelun hengessä; yhteisesti, monialaisesti ja valtakunnal-lisesti, sanoo Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston puheenjohtaja PenttiRauhala.

Verkkojulkaisun toimitusneuvosto koostuu ammattikorkeakoulujen ja työ-elämän edustajista yksityiseltä, julkiselta ja kolmannelta sektorilta.

Väkivallan uhkaa selvitelläänn Sosiaali- ja terveysministeriön alainen työturvallisuussäännöksiä valmisteleva neuvottelukunta on asettanut väkivallan uhkaa selvittävän jaoston. Akavaa siinä edustavat Akavan lakimies PaulaIlves-kari ja UIL:n koulutus- ja teollisuuspo-liittisen yksikön johtaja HannuSaari-kangas. Jaoston tehtävänä on määritellä ne toimialat tai työtehtävät, joilla väki-vallan uhka on työturvallisuuslain tar-koittamalla tavalla ilmeinen. Lisäksi jaos arvioi voimassa olevien säädösten täy-täntöönpanoa kyseisillä toimialoilla tai kyseisissä työtehtävissä sekä mahdolli-suuksia vähentää väkivallan uhkaa sään-nösmuutoksilla. Jos jaos pitää säännös-muutoksia tarpeellisina, se laatii niistä arviointimuistion. Jaosto raportoi työs-tään huhtikuun loppuun mennessä neu-vottelukunnalle.

YTN kyseenalaistaa TietoEnatorin toimintatavat yt-neuvottelujen alkaessan Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry on syvästi huolestunut tietotekniikan pal-veluyritys TietoEnatorin ilmoituksesta irtisanoa Suomessa jopa 400 työntekijää. – Nyt peräämme TietoEnatorilta ennen muuta sosiaalista vastuuta. Heidän on huolehdittava siitä, että mahdollinen ir-tisanottavien määrä jää minimiin. Niille joille töitä ei enää yrityksessä löydy, on taattava asiallinen tuki uuden työn löy-

8

kolumni Nuppu Rouhiainen

projektikoordinaattori

Työpaikan yhteinen kehittäminen on arkipäivää

Olen kahdentoista vuoden ajan voinut seurata suomalaisen työelämän kehityssuuntaa työs-säni Työelämän kehittämisohjelmassa (Tyke

1996–2003, Tykes 2004–09). Olen saanut seurata tu-loksia hyvin erilaisesta kehittämistyöstä monenkokoi-sissa ja -näköisissä yrityksissä sekä lisäksi myös julkisen ja kolmannen sektorin organisaatioissa.

Ohjelman perusresepti työpaikkojen kehittämistoi-minnalle on ´luopua korkealentoisista, abstrakteista ja ympäripyöreistä tavoitteista ja pohtia työn tekemisen kysymyksiä arkipäivässä. Ongelmien ratkaisu ja kehit-tyminen edellyttävät pysähtymistä. On pohdittava, mi-kä saa aikaan sen, että tehdään ns. turhaa työtä, hom-mat eivät etene suunnitellulla tavalla, tulosta ei synny ja päälle päätteeksi työyhteisö vielä voi huonosti.

Ensin on löydettävä toiminnan pullonkaulat, sel-keytettävä työyhteisön roolijako ja vastuut sekä lähdet-tävä kokeilemaan uutta toimintamallia käytännössä. Sen jälkeen tulokset näkyvät toiminnan sujuvuutena ja tuottavuuden paranemisena. Samalla myös työmielek-kyys lisääntyy. Kyse ei siis ole tempuista vaan mahdol-lisuudesta pysähtyä yhdessä ulkopuolisen asiantuntijan kanssa miettimään, mikä työprosesseissa mättää.

Työpaikkojen kehittämisessä on lähdettävä liikkeel-le konkreettisista asioista lähellä työntekijöitä. Kehitys laukaistaan liikkeelle ulkopuolisella tuella ja sitä saate-taan jonkin matkaa, mutta vastuu muutoksen eteen-päinviemisestä on aina työpaikalla itsellään.

Tykes-ohjelman kaltaisen julkisen rahoittajan tär-keimpänä tehtävänä on tukea kehittämishankkeita, saada erilaisia kehittämisprosesseja alkuun sekä saat-taa eri organisaatioita keskenään vuorovaikutukseen ja levittää käytännöstä hankittua tietoa mahdollisimman laajalle.

Tykes-ohjelman tavoitteena on tuottavuuden ja työ-elämän laadun samanaikainen parantuminen johdon ja henkilöstön yhteistyöllä. Tuloksellisuuden edistämistä on työn tuottavuuden, tuotteiden ja palvelujen laadun, työprosessien laadun ja sujuvuuden sekä asiakaspalvelun

parantaminen. Työelämän laadun edistäminen on työn-tekijöiden kehittymis- ja vaikutusmahdollisuuksien , työhyvinvoinnin, työyhteisöjen sisäisen yhteistoimin-nan ja luottamuksen parantamista.

Laadun paranemisella tuetaan myös työntekijöiden pysymistä työelämässä. Yhteistyön merkitys kehittä-misprosessissa näkyy monella tavalla. Alusta pitäen tu-lee kuunnella myös työntekijöiden mielipiteitä, muuten ei synny tunnetta olemisesta ”samassa veneessä” kehit-tämässä organisaation toimintaa. Jos tämä unohtuu niin kehittämistyö ei etene, tai ainakin turhaan hidas-tuu.

Usein johdon aloitteesta lähtevissä kehittämishank-keissa henkilöstön edustajat ovat parhaita avainhenkilöitä viemään hanketta eteenpäin, kun yhdessä löydetään sopiva malli kehittämiselle.

Työelämässä tarvitaan tä-nä päivänä laaja-alaista inno-vaatiotoimintaa Ei riitä, että teknologia on kunnossa, li-säksi tarvitaan liiketoimin-nan kehittymistä ja työtoi-mintojen uudelleen organi-sointia. Näin tuottavuuskas-vu saadaan yhdistymään työntekijöiden kehittymis- ja vaikutusmahdollisuuksiin sekä työhyvinvoinnin, työ-yhteisön sisäisen yhteistoiminnan ja luottamuksen pa-ranemiseen.

Tätä haastetta pääsemme tulevaisuudessa toteut-tamaan vieläkin laajemmalla rintamalla, kun kevään 2008 aikana Tykes yhdistetään Tekesiin. Tällöin pää-semme käytännössä toteuttamaan laaja-alaista inno-vaatiopolitiikkaa, jossa yhdistyvät teknologian, liike-toiminnan ja työelämän kehittäminen.

Tykes-ohjelman

tavoitteena on

tuottavuuden ja

työelämän laadun

samanaikainen

parantuminen

johdon ja

henkilöstön

yhteistyöllä.

InsInöörIUU

SI 9

helmikuu 2008

Pertti Porokari

puheen-johtajan palsta

Osaaminen ja pätevyys syntyvät

kokemuksen tuloksena

Rakennustekniikan insinöörien elinkei-no- ja ammatinharjoittaminen on vaa-rassa Suomen Rakentamismääräysko-koelman A2-osan tulkintaepäselvyyk-

sien takia. Rakentamismääräyskokoelmassa mää-ritellään suunnittelijoiden kelpoisuuksia ja päte-vyyksiä suhteessa suunnittelukohteiden vaativuus-luokkiin. Nykyinen kokoelma kirjoitettiin vuonna 2002, jolloin rakennussuunnittelijoiden ohjeellises-ta luokitustaulukosta jäi puuttumaan sana insinöö-ri. Tämä puute on aiheuttanut joidenkin kuntien ja kaupunkien lupamenettelyissä eriarvoisuutta.

Viranomaisten tulkinta on tiukentunut vuosien mittaan ja erityisesti viime aikoina on noussut esiin uusia tapauksia. Vuosikymmeniä rakennussuun-nittelua harjoittaneet insinöörit ovat tyrmistynee-nä törmänneet tilanteisiin, joissa oma pätevyys ei enää olekaan rakennus- ja pääsuunnittelun osalta riittävää. Maankäyttö- ja rakennusasetus edellyt-tää suunnittelijalta suunnittelutehtävään soveltuvaa rakennusalan korkeakoulututkintoa taikka aikai-

sempaa rakennusalan ammatillisen korkea-asteen tai sitä vastaavaa tutkintoa sekä riittävää kokemusta kyseisen suunnittelualan tehtävistä. Laki ja asetus ovat itsessään yksiselitteisiä, eivätkä estä rakennus-alan insinöörejä jatkamasta sitä monipuolista suun-nittelua, johon heidät on koulutettu. Osaaminen ja ammattitaito eivät katoa yhdessä yössä.

Säädöskokoelmasta vastaavalla ympäristömi-nisteriöllä on mahdollisuus korjata tämä tulkinta-epäkohta. Jos virhettä ei korjata pikaisesti, aiheutuu tästä suoranaista taloudellista haittaa niin rakennus-suunnittelua harjoittaville insinööreille kuin töiden tilaajillekin. Säädöskokoelma on kokonaistarkas-telussa ympäristöministeriön nimeämässä työryh-mässä ja työ valmistuu vuoden loppuun mennessä. UIL on rakentamisen korkean laadun puolestapu-huja ja edellyttää työryhmältä merkittäviä paran-nuksia rakennusinsinöörin asemaan myös raken-nussuunnittelutehtävien pätevyyksien osalta.

Hyvää kevättalvea!

10

Teksti: Ilona Mäenpää n Kuvat: Niina Kostiander, Outokumpu

Kuumavalssaamon kehitysinsinööri HanneleAikio on myös Outo-kumpu Stainless Steelin ylempien

toimihenkilöiden yritysyhdistyksen pu-heenjohtaja ja YTN:n teknologiateolli-suuden taustaryhmän jäsen.

– Koulutussuunnitelma ja koulutus-budjetti tehdään meillä jokaiselle osas-tolle vuosittain. Työntekijät ja toimi-henkilöt tekevät ensin ehdotukset omal-ta osaltaan, samoin tietysti esimies. Ne käydään sitten läpi jokaisen kohdalla erikseen osastokohtaisissa palavereissa, Aikio kertoo.

– Tarkoitus on, että jokainen osallis-tuu ainakin yhteen koulutukseen vuoden aikana, vaikkapa osaston omaan kehi-tyspäivään. Suurelle osalle budjetoidaan myös talon ulkopuolista koulutusta.

Hannele Aikion mielestä henkilöstön

ja työnantajan välinen yhteistyö on tässä suhteessa toteutunut hyvin ainakin hä-nen osastollaan.

Koulutussuunnittelija JuhaniSal-men mukaan jokaiselle yritykseen rek-rytoitavalle laaditaan perehdyttämis-ohjelma eli UTKO (uusien toimihenki-löiden koulutusohjelma). Sen pääasial-liset kouluttajat tulevat henkilöstön joukosta.

– Näin perehdytämme uuden henki-lön yrityksemme turvallisuus-, terveys-, laatu- ja ympäristöasioihin. Ohjelma si-sältää myös esimiestehtäviin valmenta-vaa koulutusta.

Salmen mukaan kehityskeskuste-lut ovat tärkein foorumi määritellä yh-dessä kunkin kehitysalueet. – Koulutus tarkentuu kehityskeskusteluissa, jolloin todetaan jokaisen henkilökohtaiset ke-

hitystarpeet työtehtävän vaatimusten suhteen.

Kuluva vuosi on Outokumpu-konser-nissa nimetty yritysvastuun teemavuodek-si. Työhyvinvointia parannetaan vähentä-mällä työn kuormittavuutta, stressiä, vas-tuualueiden epäselvyyttä sekä syrjintää.

Ammattitaitoa pidettävä yllä

Ammattitaidon ylläpitämiseen ja kehit-tämiseen on Aikion mielestä ehdotto-masti kiinnitettävä riittävästi huomiota. – Työtehtävien muuttuessa tai vaihtues sa henkilöitä koulutetaan ja kannustetaan meillä uuden oppimiseen uuden tehtä-vän vaatimusten mukaisesti. Kehityskes-kusteluissa voi näitä asioita enemmänkin pohtia esimiehen kanssa ja toki muul-loinkin.

Koulutussuunnitelmilla ylläpidetään ja edistetään työntekijöiden ammatillista osaamista. Outokumpu-konsernin Tornion tehtaalla ne tehdään säännölli-sesti vuosittain, kertoo varaluottamusmies Hannele Aikio terästehtaalta.

Jatkuva koulutus pitää yllä ammattitaitoa

11InsInöörIUU

SI

Salmen mukaan yritys pyrkii moti-voimaan henkilöstöä kehittämään itseään ja tukee näin myös omaehtoista koulutusta. – Kannustamme henkilöstöä kehittämään itseään ja pitämään ammat-titaitoaan yllä sekä lisäämään valmiuksia vaativimpiin tehtäviin, Salmi sanoo.

Ehdotuksia luottamusmieheltä

Mikä rooli luottamusmiehellä on koulu-tussuunnitelmien teossa? Voiko hän vai-kuttaa niihin?

– Koulutussuunnitelmat ovat meillä niin joustavat, etten luottamusmiehenä ole nähnyt tarvetta puuttua niiden te-koon. Ja aika sutjakkaasti asiat Outo-kummussa hoituvatkin, Salmi toteaa.

– Esimies pyytää ehdotuksia siitä, mitä koulutusta kukin itse näkee tarvit-sevansa. Tiettyyn päivämäärään men-nessä ehdotukset sitten kiikutetaan esi-miehelle. Niistä keskustellaan esimiehen kanssa ja perustellaan tarpeita.

– Jos vuoden mittaan esiin tulee uu-sia tarpeita tai löytyy uutta mieleistä ja soveltuvaa koulutusta, niin sitä voi myös myöhemmin ehdottaa. Jos budjetissa on varaa, voidaan tehdä lisäys suunnitel-maan.

Salmen mukaan henkilöstö esittää koulutussuunnitelmaan tarpeensa kehi-tyskeskustelujen pohjalta. Yhdessä työn-antajan edustajan kanssa päätetään tar-vittavat koulutukset. Luottamushenki-

Varaluottamusmies Hannele Aikio on tyy-tyväinen yhteistyöhön työnantajan kanssa koulutussuunnittelussa.

Juhani Salmen mukaan Outokummun Tor-nio Works’n yksikössä koulutussuunnitte-lut tehdään joka vuosi.

löillä on tietenkin samat mahdollisuudet vaikuttaa. Lopuksi koulutustarpeet esi-tetään hyväksyttäviksi yrityksen johto-ryhmälle.

Huomiota tuottavuuteen

Aikion mukaan yrityksen tuottavuus ja tuotteiden laatu ovat tietysti tärkeim-mät tekijät, jotka vaikuttavat kursseja valittaes sa. Tietotekniikan kehityksen myötä tätä osa-aluetta pitää päivittää jat-kuvasti. – Moni käy myös liikkeenjoh-dollisia ja johtamiseen liittyviä koulu-tuksia. Joskus harvoin löytyy myös jo-honkin erikoisalaan liittyvää koulutusta, Aikio selventää.

Suuret muutokset lisäävät Aikion mukaan koulutustarvetta. Kunnossa-pidon organisaatiomuutos ja uusi tuot-tavuusohjelma (OK1) lisäsivät koulu-tuspäivien määrää huomattavasti viime vuonna.

– Mikäli haluamme olla paras teräs-teollisuudessa, yksi tapa saavuttaa se, on pitää henkilöstömme kehityksessä mu-kana koulutusten avulla, Salmi toteaa.

Suunnitelmia myös seurataan

– Kun koulutussuunnitelma on valmis, henkilö voi tarkastaa oman tilanteen-sa notes-ikonin kautta, Aikio selvittää. Näin koko osaston tilannetta voi seurata tarpeen mukaan. – Kun koulutusosasto huolehtii ilmoittautumiset, asiat eivät jää ”laavin rakoon”.

Salmen mukaan koulutussuunnitel-mat ovat tärkeimpiä henkilöstöön koh-distuvia kehityssuunnitelmia. – Saamme palautteet kurssien jälkeen sekä osallistu-jilta että järjestäjiltä, minkä perusteella voimme seurata koulutuksen kohdentu-mista.

Koulutuksista tehdään yhteenveto neljännesvuosittain. Näin toteutuneiden koulutusten jakaantumisesta saadaan selvitys, paljonko on johtamiskoulutus-ta, ammattialakoulutus, turvallisuus-koulutusta jne.

Salmen mielestä myös yhteistyö eri osastojen välillä sujuu hyvin. Koulutus-suunnitelmat tälle vuodelle on siis tehty jo hyvissä ajoin. n

12

KTN:n pääluottamusmies LiisaLaakson mielestä yhteistoimin-ta työnantajan ja henkilökunnan

kesken toimii Porvoossa erinomaisesti. Henkilöstöjohtaja ja pääluottamusmie-het tapaavat säännöllisesti ja keskustele-vat ajankohtaisista asioista.

Myös poliittisiin päättäjiin henkilös-töryhmien välit ovat kunnossa. Valtuus-ton puheenjohtaja ja valtuustoryhmien puheenjohtajat tapaavat kaksi kertaa vuodessa, samoin kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto tapaa pääluottamus-

miehiä säännöllisesti. – Päätoimiset pääluottamusmiehet

ovat henkilöstön edustajina mukana toi-mialojen johtoryhmien työskentelyssä. Sekin lisää henkilöstön vaikutusmahdol-lisuuksia, sanoo Liisa Laakso, joka itse on pääluottamusmiehistä ainoa sivutoi-minen.

Yhteistoiminnallisesti käsiteltävien asioiden lista on laaja ja monipuolinen. Kaikki koko kaupungin henkilöstön ase-maan vaikuttavat päätökset ja hankkeet kaupunkistrategiasta aloitetoimintaan

Henkilöstön ja työnantajan yhteistoiminta toimii Porvoossa

Keskinäinen luottamus on vahva pohja yhteistyölleLuottamus ja yhdessä tekemi-nen ohjaavat henkilöstön ja työnantajan yhteistoimintaa Porvoon kaupungissa. Avoin keskustelu luo vahvan pohjan henkilöstöä koskeville päätök-sille.

Teksti: Sinikka Aho-Salomaa n Kuvat: Harri Vaskimo

Porvoolaista yhteistoimin-taidylliä: KTN:n pääluotta-musmies Liisa Laakso ja Por-voon henkilöstöjohtaja Tom Jokinen uskovat avoimuu-teen ja luottamukseen työn-antajan ja henkilöstön väli-sessä yhteistoiminnassa.

13InsInöörIUU

SI

käsitellään kaupungin yhteistyötoimi-kunnassa. Yhteistyötoimikunnan veto-vastuu on vuorovuosin työnantajalla ja henkilökunnalla.

Kehittäjiä ja ongelmanratkaisijoita

Työnantajan näkökulmasta yhteistoi-minta takaa työrauhan, mutta Porvoos-sa yhteistoiminta nähdään myös voima-varana.

Porvoon kaupungin henkilöstöjoh-taja TomJokinen arvostaa kaupungin kokeneita, asiansa osaavia pääluottamus-miehiä ja työsuojeluvaltuutettuja. He ratkaisevat ongelmia, mutta ovat myös työpaikan kehittäjiä ja innostajia.

Henkilöstöstrategiatyön Tom Joki-nen nostaa esiin konkreettisena esimerk-kinä onnistuneesta yhteistoiminnasta. Henkilöstön edustajien työpanos stra-tegian laadinnassa on ollut arvokas tuki henkilöstöjohtajalle.

Jokinen ei löydä yhteistoiminnan toi-mivuudesta yhtään todellista kipupistet-tä.

– Ongelmia voisi kai periaatteellisella tasolla olla, mutta konfliktitilanteissa-kin työnantaja ja henkilöstön edustajat ovat useimmiten yhtä mieltä ratkaisu-malleista.

Toki Porvoon yhteistoiminnasta ke-hittämistä löytyy. Kaupungin eri toimi-alojen yhteistyöryhmien toiminnassa ja tehokkuudessa on vaihtelua, samoin työ-paikkakokouksien ja kehityskeskustelu-jen sisällössä ja säännöllisyydessä.

Porvoon yhteistoimintasopimuksessa on määritelty työpaikkakokousten vä-himmäismääräksi neljä kertaa vuodessa, mutta se ei Tom Jokisen mielestä ole tar-peeksi. Henkilöstötoimisto näyttääkin mallia muille. Kerran viikossa pidetään työpaikkakokous, jossa henkilöstö suun-nittelee yhdessä toimintaa ja vaihtaa tie-toa keskenään.

Ohjeet osaksi arkipäivää

Porvoon kaupungilla ei ole pulaa henki-löstöhallinnon ohjeista, mitä tulee vaik-kapa kehityskeskusteluja tai työpaikka-kokouksia koskevien toimintatapojen yhtenäistämiseen. Suuri haaste Jokisen mukaan on saada ohjeet elämään työ-

paikkojen arjessa, sitouttaa esimiehet ja henkilöstö yhtenäiseen yhteistoiminta-kulttuuriin.

Kehityskeskustelujen mallia aio-taan yhtenäistää ja varmistaa niin, et-tä niitä käydään jokaisen 3 000 työnte-kijän kanssa. Työ käynnistyy, kunhan parhaillaan tekeillä oleva palvelustra-tegia valmistuu kaupunkistrategian ja henkilöstö strategian rinnalle ohjaamaan henkilöstön toiminnan suuntaa, sanoo Tom Jokinen.

Porvoo on inhimillinen työnantaja

Inhimillinen henkilöstöpolitiikka on Tom Jokisen mukaan osa Porvoon kau-pungin hyvää mainetta vakaana ja tur-vallisena työnantajana.

– Kunta ei voi olla palkkajohtaja, mutta kilpailuetuina voi mainita tur-vallisuuden, pysyvyyden ja hyvän hen-kilöstöpolitiikan. Hyvinvointipalveluja tarvitaan, tuottipa ne sitten kunta tai yk-sityinen.

Porvoon työnantajaimagosta kertoo sekin, että työntekijöitten vaihtuvuus on varsin pientä. – Kuntaliiton ansiomerk-kejä 20, 30 tai 40 vuoden työstä kaupun-gin palveluksessa jaetaan Porvoossa vuo-sittain toistasataa, Jokinen kertoo.

Työhyvinvointia yhteistyössä

Porvoossa tehdään jatkuvaa työtä kau-pungin palveluksessa olevien työhyvin-voinnin eteen. Jokaiselle toimialalle on laadittu tai ollaan laatimassa kaupungin henkilöstöstrategiaan pohjautuva työhy-vinvointiohjelma. Ohjelmilla edistetään oikeudenmukaista johtamista, tasa-ar-voista ilmapiiriä sekä työntekijöitten am-matillista osaamista ja henkilökohtaista terveyttä.

Ikääntyvien työntekijöitten työn hal-lintaa parannetaan ja heidän voimavaro-jaan käytetään monipuolisesti. Porvoon kaupungin työntekijöitä on paraikaa mu-kana Työterveyslaitoksen Menestyvä se-niori -tutkimus- ja kehittämishankkeessa, johon osallistuu kaikkiaan 1 400 työnte-kijää kunnista, valtiolta ja yrityksistä.

Yhteistoiminnan ja henkilöstötyön on-nistumista mitataan Porvoon kaupungis-sa säännöllisesti. Henkilöstötilinpäätös on vuotuinen työväline. Sen lisäksi kolmen vuoden välein tehdään työilmapiirikyse-ly koko henkilöstölle. Seuraavan kerran ilmapiirin plussat ja miinukset selvitetään helmi-maaliskuussa. Edellisellä kyselyker-ralla Porvoon väki oli innolla mukana, sil-lä yli 70 prosenttia kaupungin yli 3 000 työntekijästä vastasi kyselyyn. n

KTN:n pääluottamusmies Liisa Laakso edustaa suunnitteluavustajan työnsä ohel-la yli sadan jäsenen joukkoa. Hän vaikut-taa myös Porvoon kaupungin yhteistyötoi-mikunnassa kaupungin koko henkilöstöä koskeviin hankkeisiin ja päätöksiin.

Porvoon kaupungin henkilöstöjohtaja Tom Jokisen mielestä toimiva yhteistoiminta on tärkeä osa vastuullista ja tuloksellista hen-kilöstöpolitiikkaa.

14

Teksti ja kuva: Päivi-Maria Isokääntä

Uuden Insinööriliiton asiamies Matti Koskinen muistuttaa, että jokaisella ylempien toimi-

henkilöiden luottamusmiehellä on hyvät edellytykset hankkia perusvalmiudet yt-neuvottelujen läpiviemiseen YTN:n kou-lutuksen avulla. Lisäksi yt-neuvottelujen aikana alojen vastuulliset asiamiehet ja lakimiehet neuvovat luottamusmiehiä. Luottamusmiesten keskinäinen verkosto toimii myös hyvänä tukena.

YTN:n piirissä on 20 eri toimialaa, joiden taustaryhmissä luottamusmiehillä on mahdollisuus tutustua samalla alalla toimiviin luottamusmiehiin. Koska on-gelmat ovat usein alalla yhteiset, luotta-musmiesverkoston kautta on mahdolli-suus kuulla hyvistä ja huonoista yt-neu-vottelukokemuksista. Myös toimialan taloudellisen katsauksen läpikäyminen taustaryhmien kokouksessa antaa luot-tamusmiehille tietoa siitä, mitkä alan tu-

levaisuuden näkymät ovat. Koskinen muistuttaa, että yt-neuvot-

teluja käyvät karkeasti määritellen kol-menlaiset yritykset. Niitä ovat taloudelli-sissa vaikeuksissa olevat yritykset, raken-teellista uudistusta käyvät yritykset sekä yritykset, joita prepataan parempaan tu-loskuntoon. Viimeksi mainittujen yritys-ten irtisanomisia on usein vaikea niellä, ja niihin YTN ottaa kantaa voimakkaas-ti julkisuudessa. Näin saadaan usein ai-kaan yhteiskunnallista keskustelua.

Kokemusten vaihtaminen tärkeää

Kokemusten vaihtaminen on tärkeä osa luottamusmiestoimintaa. – Ei ole help-poa toimia neuvotteluissa, joiden jälkeen työnantaja useimmiten jakaa potkuja kol-legoille sanoo Uuden Insinööriliiton tut-kimuspäällikkö AilaTähtitanner. Var-sinkin uusien luottamusmiesten on hyvä

YTN kouluttaa ja tukee luottamusmiehiä

kuulla useiden yt-neuvottelujen läpikäy-neiltä luottamusmiehiltä, miten neuvot-telut on käyty eri yrityksissä. Koskinen muistuttaa, että luottamusmies tarvitsee tukea myös henkilöstöltä. Yritysyhdis-tyksen voivat toimia tärkeänä tukena yt-neuvottelujen aikana avustamalla mm. henkilöstötilaisuuksien järjestämisessä ja yleisen mielipiteen keräämisessä.

Tähtitanner toteaa, että liitot voivat tukea luottamusmiestä hänen tehtäväs-sään, mutta liitot eivät voi tehdä työtä hänen puolestaan. Luottamusmiehen on myös hyvä miettiä, millaista tukea hän tarvitsee liitosta. Koskinen lisää, että osa luottamusmiehistä hoitaa itsenäisesti yt-neuvottelut, kun taas toiset ovat usein yh-teydessä liitoon. – Riippuu kokemuksesta ja yt-neuvottelujen sujumisesta, kuinka paljon tukea tarvitaan. Jos luottamusmies haluaa, liiton asiamies tai lakimies tulee yrityksen henkilöstölle järjestettyyn ti-laisuuteen kertomaan yt-neuvotteluista ja tukitoimista, Koskinen sanoo.

Yt-neuvottelujen aikana liiton jäsen-ten on hyvä hoitaa yt-neuvotteluihin liit-tyvät asiat luottamusmiehen kautta, jolla on paras tietoa yrityksen tilanteesta. Tä-mä myös vähentää liiton työsuhdeneu-vonnan työkuormaa.

Koskisen mukaan yt-neuvottelujen alkaessa yksi luottamusmiehen tärkeim-piä tehtäviä on osata kysyä oikeat kysy-mykset yrityksen johdolta. Luottamus-miehen on saatava tietoa, onko kyseessä ainutkertainen tilanne vai tuleeko jat-kossakin irtisanomisia. Luottamusmie-hen on puolestaan kerrottava johdon terveiset edustamalleen henkilöstölle ja muodostettava henkilöstön mielipiteistä yhteinen näkemys, jonka hän puolestaan välittää johdolle.

Yt-neuvottelujen päättymisen jälkeen luottamusmiehellä on vielä urakkaa jäl-jellä. Irtisanottavien ohjaamisen lisäksi myös taloon jäävät tarvitset ns. jälkihoi-toa, sillä yt-neuvottelut ovat raskas pro-sessi koko henkilöstölle. n

Aila Tähtitanner ja Matti Koskinen kannustavat luottamusmiehiä keskinäiseen tiedon ja kokemusten vaihtoon.

Luottamusmiehillä on hyvät perus valmiu det hoitaa yrityksissä käytäviä yt-neuvotteluja.

15InsInöörIUU

SI

Teksti ja kuva: Päivi-Maria Isokääntä

Viimeaikaisista irtisanomisuutisista huolimatta Suomeen syntyy päi-vittäin uusia työpaikkoja ja joil-

lakin aloilla kärsitään jopa työvoimapu-lasta. Työvoimasuunnittelija KaisaVä-livehmaksen mukaan palvelusektorin lisäksi vakituista työvoimaa tarvitaan myös rakennusalalla ja teollisuudessa.

Työnantajia ei niinkään kiinnosta hakijan ikä, vaan osaaminen, kokemus ja persoona. Nuorella on usein paremmat tietotekniset valmiudet kuin vanhem-malla hakijalla, joka puolestaan hallitsee pitkän työkokemuksen kautta laajoja ko-konaisuuksia.

Välivehmas muistuttaa, että työpai-kan menetys ei ole katastrofi, vaikka se saattaa aluksi tuntua siltä. Kun pahin olo on voitettu, on hyvä istua alas ja miet-tiä omia vahvuuksia. Missä olen hyvä, mitkä asiat minua kiinnostavat ja mitä haluan tehdä tulevaisuudessa. Kun asiat ovat itselle selvät, on helpompi alkaa ha-kea uutta työpaikkaa.

Kun ihminen tunnistaa omat vah-vuutensa ja heikkoutensa, hän voi löy-tää sellaisen työpaikka, jossa hänen osaa-miselleen on todellista tarvetta. Omien vahvuuksien jäsentäminen on tärkeää, jotta työnhakutilanteessa hakija pystyy kertomaan osaamisestaan ja vakuutta-maan valitsijat. Haastattelija ei voi pelk-kien työ- ja opiskelutodistusten perus-teella tietää, mitä kaikkea hakija todella osaa, Välivehmas toteaa.

Tunnista omat vahvuudet

Avointen työpaikkojen lisäksi on hy-vä muistaa myös piilotyöpaikat. Väliveh-mas suosittelee, että työnhakijan kannat-taa rohkeasti soitella yrityksiin ja kysellä, millaista osaamista yrityksissä tarvitaan ja vastaako oma osaaminen yritysten tar-peita. Vaikka työnhakija olisi koko ikän-sä ollut yhdellä toimialalla töissä, kan-nattaa rohkeasti tutustua myös muihin toimialoihin. Jokaisesta työpaikasta syn-tyy uutta kokemusta, jota voi hyödyntää toisessa paikassa.

– Esimerkiksi kunnan rakennusvi-rastossa työskennellyt tuntee hyvin lupa-käytännöt ja tästä osaamisesta on var-masti hyötyä rakennusalan yrityksissä. Monet työnantajat arvostavat muilta sek-toreilta hankittua kokemusta, sillä yksi-tyinen sektori tarvitsee julkista sektoria ja päinvastoin.

Kehitä itseäsi myös hyvinä aikoina

Välivehmas muistuttaa, että silloinkin kun yrityksellä menee hyvin, työnteki-jän on tärkeä huolehtia oman osaamisen kehittämisestä. Jos nykyinen työ ei ole tarpeeksi haastava, on hyvä ottaa vastaan

uusia tehtäviä ja laajentaa näin osaamis-pohjaa. Vaikka uudenlaisen kokemuksen hankkiminen kehittää ammattitaitoa, on samalla osattava luopua ainakin joistain vanhoista työtehtävistä. Työntekijän on myös hyvä muistaa, että globaalissa maa-ilmassa yritysten on mukauduttava muu-tokseen ja tämä edellyttää sopeutumista on myös työntekijöiltä.

Siksi työntekijän kannattaa hyödyn-tää työnantajan tarjoamia koulutuksia ja pitää huolta siitä, että oma osaaminen on sellaista, että sitä tarvitaan muualla-kin. Vaikka työntekijä olisi tyytyväinen omaan tehtäväänsä, on aika-ajoin hyvä miettiä, mitkä muut tahot voisivat olla potentiaalisia työnantajia.

Välivehmas korostaa, että työura-suunnitelmia ei kannata yksin hautoa, vaan esimiehen kanssa on hyvä käydä kehityskeskusteluissa läpi omat kehittä-mistarpeet, tavoitteet ja pohtia, miten tavoitteisiin päästään. Jos nykyinen työ-tehtävä ei ole enää tarpeeksi haastava, monissa yrityksissä henkilöstöhallinnon kanssa voi myös keskustella mahdolli-suuksista siirtyä yrityksen sisällä muihin tehtäviin. n

Kaisa Välivehmas kannustaa työnhakijoita hakemaan työpaikkaa eri sektoreilta.

Työnhaussa ikä ei ole este, vaan hen-kilön osaaminen, kokemus ja persoo-na ratkaisevat, saako hän työpaikan. Omien vahvuuksien tunnistaminen on tärkeää, jotta omasta osaamisesta pystyy kertomaan työhaastattelussa, sanoo Kluuvin työvoimatoimiston työ-voimasuunnittelija Kaisa Välivehmas.

16

Tekstit koonnut: Päivi-Maria Isokääntä Teksti: Jukka Väyrynen n Kuvat: Timo Syrjänen

KST:n hallituksen jäsenet ArjaSt-reng ja JanKaski ovat tämän päivän kartta- ja suunnittelutek-

nisten tyyppiesimerkkejä. Suunnittelu-avustajana Espoon kaupunkisuunnitte-luyksikön yleiskaavaosastolla työskente-levä Streng ja Porin kaupungin teknises-sä palvelukeskuksessa palveluasiantun-tijana toimiva Kaski kehuvat kumpikin työtään mielenkiintoiseksi ja monipuoli-seksi. Kun puhe kääntyy palkkaukseen, ylistävät arviot loppuvat kuin seinään.

Kouluttautumistakaiken aikaa

Vielä jokin aika sitten ”teknisinä piirtä-jinä” tunnetut kartta- ja suunnittelutek-niset ovat saaneet omakohtaisesti kokea työelämän nopean muutoksen. Niin työ-menetelmät kuin työn sisältö ovat muut-

tuneet lyhyessä ajassa oleellisesti. Ja muu-tos jatkuu.

– Tässä saa varmasti kouluttautua sii-hen asti, kun pääsee eläkkeelle, Arja St-reng luonnehtii työn muutosta. Maan-mittausalan peruskoulutuksen aikoi-naan hankkineena hänen päivänsä täyt-tyvät nykyisin tietokoneavusteisesta ra-porttien, julkaisujen ja tutkimusten ku-vituksen teosta aina julkaisujen taittoon ja painokuntoon saattamiseen asti.

Vuosi sitten perustettuun Porin tek-niseen palvelukeskukseen palveluasian-tuntijaksi kartanpiirtäjän tehtävistä siir-tynyt Jan Kaski kuvaa Strengin tavoin työtään monipuoliseksi ja mielenkiintoi-seksi. 16 vuotta Porin kaupunkia palvel-lut Kaski ehätti 1990-luvulla kouluttau-tumaan rakennusalan artesaaniksi, mut-ta palasi kuitenkin vanhan leipäpuunsa ääreen.

Työstä kiitosta, palkasta moitteitaTyö tekijäänsä kiittää, mutta kunnol-linen rahakorvauskin olisi tervetullut. Kartanpiirtäjinä, kartoittajina, piirtä-jinä, suunnitteluavustajina ja palvelu-asiantuntijoina kunnissa työskentele-vät Kartta- ja suunnittelu tekniset KST:n jäsenet ylistävät kilvan työ-tään, mutta moittivat alan palkka-tasoa.

Kartta- ja suunnittelutekniset KST ry, perustettu vuonna 1974.

Noin 900 jäsentä työskentelevät kunnissa, kuntayhtymissä, maakun-taliitoissa ja energiayhtiöissä mm. piirtäjinä, kartoittajina, kiinteistöre-kisterinhoitajina, paikkatietokäsitte-lijöinä, kartastosihteereinä ja suun-nitteluavustajina.

Uusi Insinööriliitto UIL ry:n ja Tekniikan ja Peruspalvelujen Neu-vottelujärjestö KTN ry:n jäsen. Pu-heenjohtaja Riitta-Liisa Niemi.

Jan Kaski.

Työt lisääntyvät,palkka ei kasva

Työpaikan vaihtuminen palvelukes-kuksen palveluasiantuntijaksi kuvaa Jan Kasken mukaan kuitenkin myös yhtä

17InsInöörIUU

SI

kunta-alan ongelmaa: Työt lisääntyvät, mutta palkka ei välttämättä seuraa mu-kana. Hän kuvaakin siirtymistä uusiin tehtäviin hieman sarkastisesti: ”Sain pi-tää myös vanhat tehtäväni.”

Töiden lisääntymiseen vaikuttaa li-säksi se, että pois lähtevien tilalle ei vält-tämättä enää palkatakaan uutta työvoi-maa. Työt vain siirtyvät jäljelle jääneiden tehtäväksi.

Hän toivoisikin, että palkkauksessa otettaisiin entistä paremmin huomioon niin työntekijän taitotaso kuin työmäärä.

– Monesti sellaiselle, joka on näppä-rä käsistään, työnnetään helposti paljon töitä, mutta palkka ei vastaa sitä työmää-rää, hän sanoo.

Myös Arja Streng nimeää matalan palkkatason, kun tulee puheeksi työn miinuspuolet. Hän pitää sitä työnsä ai-noana huonona puolena.

Jan Kaski, 38 vuotta, kartanpiirtäjä, rakennusalan artesaani.

Palveluasiantuntija Porin teknises-sä palvelukeskuksessa, aiemmin kar-tanpiirtäjänä, yhteensä 16 vuotta.

Kartta- ja suunnittelutekniset KST ry:n hallituksen jäsen, KTN:n Porin paikallisyhdistyksen hallituksen jäsen, KST:n rekisteröimättömän paikallisyh-distyksen puheenjohtaja.

Arja Streng, 55 vuotta, ylioppilas, maanmittausalan peruskoulutus.

Suunnitteluavustaja Espoon Kau-punkisuunnittelukeskuksen yleiskaa-vayksikössä vuodesta 1977.

Kartta- ja suunnittelutekniset KST ry:n hallituksen jäsen, KTN:n Espoon paikallisyhdistyksen hallituksen vara-jäsen.

nan ”nuorisoa”. Kehitys heijastuu myös ammattiyh-

distystoimintaan. Kaski huomauttaa, et-tä nuoria pitäisi ensin saada töihin alalle ennen kuin heitä voi edes odottaa mu-kaan järjestötoimintaan.

Toista kauttaan KST:n hallituksessa istuva Streng jakaa Kasken huolen.

– Toivoisi, että saataisiin nuorempia mukaan. Rivijäseniä pitäisi saada akti-voitua”, hän sanoo, mutta ei hänkään osaa tarjota mitään patenttiratkaisua lähes kaikkia järjestöjä vaivaavaan pul-maan.

Huuli pyöreänäinsinöörijoukkoihin

Runsas vuosi sitten KST:n hallituksen jäsenet seisoivat eturintamassa ottamassa vastaan jäsenkentän kipakoimpia kom-mentteja, kun valmisteltiin Kuntien Tek-nisten ja Insinööriliiton yhdentymistä. Arja Streng ja Jan Kaski kertovat häm-mennyksestä jäsenkunnan keskuudessa.

Syykin oli ymmärrettävä: KST:n jä-senkunnasta vain pieni murto-osa saattoi tuntea insinööri-nimikkeen omakseen. Valtaosa jäsenistöstä on ammattioppilai-tostasoisen koulutuksen saaneita kartan-piirtäjiä, kartoittajia, suunnitteluavusta-jia ja muita teknisiä.

Lopulta KST:n hallitus pääätti kui-tenkin yksimielisesti liittyä mukaan uu-teen järjestöön. Nyt, kun ratkaisut on tehty, kentältä ei ole yhdentymisen jäl-keen kuulunut minkäänlaista mutinaa.

– Katsoimme, että emme me voi jää-dä yksin. Mitä me tekisimme ja minne menisimme. Toisaalta on KTK:n toisis-sakin jäsenjärjestössä myös muita kuin insinöörejä, Arja Streng nyt summaa. n

– Vaikka työn sisältö on muuttunut, palkkaus ei ole muuttunut sen mukaan. Kiitosta täällä kyllä saa, mutta sillä ei saa leipää.

Sopimuskierrosloi odotuksia

Syksyn neuvottelukierroksen tuloksena syntynyttä Teknisten sopimusta kum-pikin arvioi varovaisen myönteiseen sä-vyyn. Odotuksia loi ennen muuta sopi-mukseen maaliskuun alussa laukeavaksi leivottu, matalapalkka-aloille suunnatta-va järjestelyerä.

– Toivottavasti sieltä sitten tulee jo-takin. Pienistä puroistahan tämä kakku kasvaa, Arja Streng pohtii haastettelu-hetkellä, jolloin paikallisia neuvotteluja ei ollut vielä aloitettu. Olin kyllä tyyty-väinen, kun näin sopimusratkaisun.”

Jan Kaski pitää hyvänä periaatteena, että naisvaltaiset matalapalkka-alat huo-mioitiin ratkaisussa. Samalla hän kui-tenkin muistuttaa, että kuntapuolen pal-kat peesaavat edelleen yksityisen sektorin perässä.

Nuoret mukaantöihin ja toimintaan

Kaski ottaa puheeksi asian, jonka hän pelkää synnyttävän lähiaikoina ongelmia kunnissa: suurten ikäluokkien poistumi-sen työelämästä. Entä sitten, kun tuo kaarti rysäyksenomaisesti lähtee eläk-keelle?

– Ammattitaitoinen ja reipas henki-lökunta vähenee. Samaan tahtiin pitäisi saada uutta väkeä oppimaan tehtäviä ja talon tapoja.

Hän edustaa itse 38-vuotiaana Porin teknisen palvelukeskuksen henkilökun-

Arja Streng.

18

Teksti: Hannu Saarikangas, koulutus- ja teollisuuspoliittisen yksikön johtaja

Teknillisen korkeakoulutuksen yh-teistyöryhmä on tehnyt kuutisen-kymmentä ehdotusta insinööri-

koulutuksen kehittämiseen. Erityisesti olisi saatava aikaan kriteerit, joiden avul-la koulutuksen laatua voidaan arvioida.

Opetusministeriön asettama laaja-pohjainen teknillisen korkeakoulutuk-sen strategiaa ja sen vaatimia toimenpi-teitä pohtinut työryhmä esittää opetus-ministerille jättämässään väliraportissa merkittäviä muutoksia nykyiseen toi-mintaan.

Ministerin mukaan väliraportin toi-menpide-ehdotukset otetaan mahdol-lisuuksien mukaan huomioon korkea-koulujen rakenteellisen kehittämisen toi-menpideohjelmassa.

Teknillisen korkeakoulutuksen kan-

sallisella strategialla on tarkoitus turvata alan korkeakoulutuksen tarvitsemat re-surssit ja suunnata ne insinöörikoulutuk-sen laadun ja tason nostoon.

Väliraporttiin on kirjattu kuutisen-kymmentä erilaista toimenpide-ehdotus-ta, joilla työryhmä katsoo olevan merki-tystä tavoitteiden saavuttamiseen. Yhtenä työryhmän keskeisenä aikomuksena on saada aikaan kriteerit, joiden avulla kou-lutuksen laatua voidaan arvioida ja joita voidaan käyttää rahoituksen ohjauksen mittarina.

Laadun merkitys kasvaa

Työryhmän mukaan Suomeen on luotava sellainen koulutuksen laadulliset tekijät huomioon ottava mittaristo, jonka avulla

Työryhmä esittää muutoksia insinöörikoulutukseen

Suomen 15-vuotiaat ovat maailman parhaita luonnontieteiden taitajia,

kakkosia matematiikan osaamisessa ja lukutaidossa. Näin kertoo OECD:n kol-men vuoden välein tekemä PISA-sel-vitys.

Peruskoulumme pystyy siis tuotta-maan parhaita oppimistuloksia kisassa mukana olleiden 57 maan keskuudes-sa. Tulevaisuuden eväät ovat siten ole-massa. Mutta mitä tapahtuu nuorisolle seuraavien vuosien aikana?

Suomen kannattaa olla ylpeä tulok-sista. Jokaisella kolmesta tutkimuskier-roksesta, joita tähän mennessä on teh-ty, Suomi on ollut kärkipäässä. Olem-me jopa parantaneet sijoitustamme ja tuloksia. Perusopetuksen osalta asiat ovat siis hyvällä tasolla.

Jossain kuitenkin mättää, sillä kes-kusteluissa usein kyseenalaistetaan

työelämään tulevien nuorten työelämä-kelpoisuus ja osaaminen. Olkoonkin, et-tei jokaiseen valitukseen kannata suh-tautua kuoleman vakavasti, viesti on kuitenkin otettava huomioon.

Mitä tapahtuu maailman parhaille 15-vuotiaille seuraavien 5–10 vuoden aikana, kun he kouluttautuvat työelä-män eri tehtäviin? Vastaavatko lukiot ja toisen asteen ammatilliset oppilaitok-set tai korkeakoulut aidosti nykypäivän tarpeisiin?

Nyt olisi sopiva aika paneutua poh-timaan edellä esitettyjä kysymyksiä. Korkeakouluverkostoa odottaa ennen-näkemätön rakenteellinen remontti. Sa-ma jatkuu edelleen myös muussa oppi-laitosverkostossa. Yhä useamman haja-asutusalueen lukion tai ammatillisen oppilaitoksen olemassaoloa joudutaan pohtimaan sekä koulutuksen että alue-

vaikutuksen näkökulmasta. Ensi arvois-ta olisi se, että jäljelle jäävissä oppilai-toksissa koulutuksen taso ja laatu saa-daan samalle tasolle, jolla nyt perus-opetuksen osalta ollaan.

PISA-tutkimuksen tuloksiin suhtau-dutaan osin ristiriitaisesti. Silti sen tu-loksia kannattaa tarkastella huolella. Erityisen myönteistä Suomen kannalta on, että tulokset eri puolilta Suomea ovat varsin samanlaiset.

Osaamisemme perustaso on myös hyvin laaja, sillä yli 95 prosenttia suo-malaisista oppilaista saavutti jokaises-sa aihepiirissä OECD:n määrittelemät perustasot. Prosenttiosuus on suurem-pi kuin missään muussa maassa.

Nyt erityispainotuksen kohteena ol-leista luonnontieteistä suomalaisnuoret selviytyivät siis parhaiten. Se, mikä sä-rähtää, on suomalaisten 15-vuotiaiden

Taas PISAiltiin

19InsInöörIUU

SI

voidaan kohdentaa noin 40 prosenttia alan julkisesta rahoituksesta. Oppilasta kohden laskettavaa rahoitusta esitetään kaksinkertaistettavaksi.

Näihin kuuluu budjettirahoituksen lisäksi opiskelijamäärän karsiminen, resurssien tehokkaampi käyttö, yhteis-työn tiivistäminen sekä rahoituspohjan laajentaminen. Rahoituspohjan laajen-tamisen yhtenä osana työryhmä esittää maksullisen tutkintoon johtavan kou-lutuksen mahdollistamista.

Keskeisinä toimenpiteinä työryh-mä piti myös koulutusohjelmakohtai-sen aloittajamäärän minimikoon nos-toa 40 opiskelijaan, opettaja/opiskeli-jasuhteen korjaamista suhteeseen 1:10, insinöörikoulutuksen nuorisoasteen aloituspaikkojen määrän alentamista 7 000:een ja koulutusyksiköiden kan-sallisen ja alueellisen merkityksen ar-viointia. Työryhmän arvion mukaan kriteerien perusteella maassamme olisi tulevaisuudessa noin 15 tekniikan alan koulutusta tarjoavaa ammattikorkea-koulua sekä näillä nykyistä vähemmän toimipisteitä.

Duaalimallilla jatketaan

Työryhmä piti duaalimallista teknillis-tä korkeakoulutusta yhtenä kulmakive-nä varmistettaessa suomalaisen inno-vaatiojärjestelmän toimivuus. Duaali-mallinen koulutus pitää työryhmän mukaan määritellä koulutussisältöjen kautta. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että työelämään johtavina tutkintoina pidetään ammattikorkeakouluissa ne-livuotista insinööritutkintoa ja yliopis-toväylällä diplomi-insinööritutkintoa. Tohtoriopinnot pitää kanavoida yli-opistoihin siten, että myös ammatti-korkeakouluväylää pitkin tulevilla on mahdollisuus niihin hakeutua.

Työryhmän työ jatkuu tästä eteen-päin siten, että se keskittyy mm. koulu-tuksen laatua mittaavien kriteerien ke-hittelyyn. Yksi keskeinen vuoden 2008 aikana toteutettava toimenpide on tek-nillistä korkeakoulutusta antavien op-pilaitosten profiilikartan tekeminen. Se on tarpeen hahmoteltaessa tulevai-suuden oppilaitosverkostoa. n

kiinnostus luonnontieteisiin, joka oli toiseksi huonointa 57 maan joukossa. Olisikohan tässä miettimisen paikka?

Aiemmilla PISA-tutkimuskierrok-silla hyvän sijoituksemme on sanottu johtuneen siitä, että olemme keski-määrin hyviä, mutta huiput puuttuvat. Nyt tehdyssä selvityksessä luonnon-tieteiden osalta myös selvää huippu-osaamista näytti löytyvän. Kahdelle ylimmälle osaamistasolle ylsi yli 20 prosenttia kaikista mittaukseen osal-listuneista suomalaisista nuorista. Lu-ku on suurin mukana olleista maista ja sillä hakkaamme esimerkiksi muut pohjoismaat selvästi.

Mistä sitten syntyy mielikuva siitä, ettei suomalainen nuori olisi työelä-mään siirtyessään maailman huippu-luokkaa. Koulutuksen ja työelämän yhteistyö on varmasti yksi avainasia, jonka eteen ei kaikkea mahdollista ole tehty. Opintojen osana ja ohessa ta-

pahtuva harjoittelu ei kaikilta osiltaan ole sitä, mitä sen pitäisi olla. Teorian ja käytännön nivominen toisiinsa on-tuu, samoin opetuksen toteutus ei ai-na ole paras mahdollinen, opettajia syyllistämättä. Opetusresurssien jat-kuva pieneneminen johtaa vääjäämät-tä tilanteisiin, joissa opetuksen laatu ja taso ovat kyseenalaisia.

Toinen syy on varmasti suomalais-ten itsetunnossa, jolle ei mikään riitä. Monessa muussa kulttuurissa juhli-taan villisti tilanteessa, jossa suoma-lainen on suorituksensa jälkeen val-mis pukeutumaan säkkiin ja ripotte-lemaan tuhkaa ylleen mietiskellen sa-malla niitä kaikkia pikku asioita, jotka olisi voinut tehdä paremmin.

Hannu Saarikangas, yksikön johtaja

YTN tavoittelee ratkaisuja metsäteollisuuden ylemmille sopimusteitse

Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n ta-voitteena on kehittää paikallista sopi-

mista metsäteollisuuden ylempien toimi-henkilöiden työsuhteen ehdoista. Viime syksyn sopimuskierroksella solmittiin palkkapöytäkirja, jonka sopimuskausi on voimassa 31.5.2008 saakka. Ainoas-taan palkoista sopiminen ei riitä, vaan ylempien toimihenkilöiden työsuhteessa esiintyviä ongelmia on ratkottava sopi-musteitse tämän kevään neuvotteluissa, toteaa YTN:n puheenjohtaja StureFjä-der.

Metsäteollisuudessa on käyty vii-meisten vuosien aikana jatkuvasti yt-neuvotteluja. Henkilövähennykset ovat valitettavasti osuneet myös ylempien toi-mihenkilöiden työsuhteisiin. YTN on menestyksekkäästi puolustanut ylempi-en etuja metsäteollisuuden vaikeissa vä-hennystilanteissa ja yritykset ovat teh-neet huomattavia vapaaehtoisia panos-tuksia. Kuitenkin jatkuva saneeraus on rapauttanut alan houkuttelevuutta hy-vin koulutettujen osaajien työnantaja-na. Metsäteollisuuden työnantajat voivat vaikuttaa toimialan kiinnostavuuteen kehittämällä ylempien toimihenkiöiden työsuhteiden ehdoista sopimista moni-en muiden Elinkeinoelämän keskusliit-to EK:n vientiteollisuuden jäsenliittojen tapaan. – Se on viisasta ja nykyaikaista henkilöstöpolitiikkaa, Fjäder sanoo.

Käytännössä YTN on saanut kaik-ki sopimusneuvottelut päätökseen met-säteollisuutta ja elintarviketeollisuutta lukuun ottamatta. Molemmilla aloil-la olemme päättäneet panostaa kevään aikana aikaa ja rahaa laajaan kenttä-kierrokseen. Valjastamme YTN:n asia-miesresurssit tähän työhön, Fjäder ker-too. n

20

totta & tutkittuaTeksti: Jaakko Koivumäki, tutkimusasiamies ja Aila Tähtitanner, tutkimuspäällikkö

Miten ikä, sukupuoli, valmistumis-vuosi, työsuhteen kesto, asema-taso ym. tekijät selittävät palkka-tasoa?

Regressioanalyysi on kätevä tapa työmarkkinatutkimuksen palkka-

aineiston tarkempaan analysoimiseen, koska sen avulla voidaan tarkastella yk-sittäisten muuttujien itsenäisiä, mallin muista muuttujista riippumattomia vai-kutuksia. Usein puhutaankin ns. omi-naisvakioiduista eroista.

Mitkä tekijät sitten selittävät palkkatasoa ja millä voimalla?

Ensimmäinen analysoitava muuttuja on sukupuoli. Regressioanalyysi paljastaa, että naiset ansaitsevat keskimäärin noin seitsemän prosenttia vähemmän kuin miehet. Puhtaasti keskiarvopalkoista las-kettuna ero on huomattavasti suurempi, mutta kun otetaan huomioon miesten ja naisten väliset eroavuudet eri tausta-tekijöissä (esim. ikä-, asemataso- ja toi-mialaerot), päädytään edellä mainittuun palkkaeroon.

Henkilön ikä on heikohkossa positii-visessa yhteydessä palkkatasoon; uran al-kuvaiheessa voimakkaammin kuin myö-hemmin. Tutkinnon iän eli käytännössä ammattivuosien määrän selitysvoima on ikää suurempi: kun tutkinto loitontuu nykyhetkestä yhden vuoden, parantuu palkka keskimäärin aina kaksi ja puoli prosenttia – näin työuran ensimmäis-ten 10 vuoden aikana. Kun tutkinnon suorittamisesta on kulunut yli 10 vuot-ta, tutkinnon iän lisääntyminen vuodel-la nostaa palkkaa keskimäärin enää alle puoli prosenttia.

Työsuhteen kesto heijastuu palkkata-soon. Vakituisessa työsuhteessa olevat ansaitsevat keskimäärin yhdeksän pro-

senttia enemmän kuin pätkätyöläiset. Työnantajan koko vaikuttaa myös palk-kaan: isot työnantajat ovat parempia palkanmaksajia. Esimerkiksi ero alle 10 hengen työpaikkojen ja yli 500 hengen työpaikkojen välillä on seitsemän pro-sentin luokkaa. Ulkomaalaisomisteisissa yrityksissä työskentelevät taas ansaitsevat keskimäärin viisi prosenttia enemmän kuin ei-ulkomaalaisomisteisissa organi-saatioissa työskentelevät.

Työnantajasektorin vaikutusta tarkas-teltiin siten, että verrattiin yksityisellä ja julkisella sektorilla työskenteleviä. Jul-kisen sektorin ominaisvakioidut palkat ovat noin seitsemän prosenttia huonom-mat kuin yksityisellä sektorilla. Työnan-tajan toimialan yhteys palkkatasoon on heikohko. Tietojenkäsittelypalveluissa näytettäisiin maksettavan kaikista toi-mialoista parhaiten. Teollisuuden sisäl-lä puolestaan metsä- ja kemianteollisuus ovat palkkajohtajia.

Asemataso on voimakkain yksittäi-nen palkkatason määrittäjä. Analyysissä vertailuryhmäksi asetettiin asiantuntijat. Regressioanalyysin mukaan ylimpään johtoon kuuluvat ansaitsevat keskimää-rin 40 prosenttia, johtoryhmätasolla toi-mivat lähes 30 prosenttia ja ylempi keski-johto reilut 15 prosenttia enemmän kuin asiantuntijat ja alempi keskijohto noin 7 prosenttia. Toimihenkilöasemassa olevat saavat noin kymmenen prosenttia pie-nempää kuukausipalkkaa asiantuntijoi-hin nähden.

Myös työtehtävien sisältö vaikuttaa selvästi siihen, kuinka paljon palkkaa maksetaan. Nyt vertailuryhmänä ovat suunnittelutehtävät. Strategisen suun-nittelun tai hallinnon tehtävissä toimi-villa palkkataso on keskimäärin noin 10–15 prosenttia korkeampi kuin suun-nittelutehtäviä tekevillä. Kaupallisissa tehtävissä työskentelevien insinöörien palkkataso on niin ikään vertailuryhmää korkeampi: kansainvälisissä kaupallisis-sa tehtävissä palkkataso on 15 prosenttia

ja kotimaisissa myynti-, markkinointi- tai ostotehtävissä noin kahdeksan pro-senttia korkeampi. Tutkimus- ja tuo-tekehitystehtävät taas tuovat yhdeksän prosenttia lisää palkkapussiin ja it-alan tehtävät kuusi prosenttia lisää suunnit-telutehtäviä tekeviin verrattuna. Myös perinteiset insinööritehtävät eli käyttö- ja ylläpitotehtävät tuottavat kolme pro-senttia enemmän palkkaa kuin suun-nittelutehtävät. Koulutusta vastaamat-tomissa tehtävissä toimivat insinöörit puolestaan jäävät reilusti alle suunnitte-lutehtävien palkkatason.

Mielenkiintoista on, että tulospalk-kauk sen piirissä työskentelevien tulos-palkkioista riisuttu kuukausipalkka on lähes kuusi prosenttia suurempi kuin niil-lä, jotka eivät ole tällaisen palkkausjärjes-telmän piirissä. Tulospalkkausta palkit-semismuotona käyttävät yritykset maksa-vat siis parempia peruspalkkojakin.

Entä miten työpaikan maantieteelli-nen sijainti selittää palkkaeroja? Vertai-luryhmänä on selkeä palkkajohtaja-alue, pääkaupunkiseutu. Muulla Uudella-maalla palkkataso on hyvin lähellä pää-kaupunkiseutua, eroa on vain prosentin verran. Oulun seudun ominaisvakioitu palkkaero pääkaupunkiseutuun on noin 6 prosenttia. Useimmilla muilla maan-tieteellisillä alueilla palkkaero on hieman tätä suurempi (n. 7–9 %). Vaasan seu-tu jää palkkatasossa peränpitäjäksi, ero pääkaupunkiseutuun on hieman yli 10 prosenttia. Ylipäätään voidaan todeta, että Uuttamaata lukuun ottamatta insi-nöörien alueelliset palkkaerot ovat melko pienet.

Lopuksi haluamme muistuttaa, ettei kuvattu regressiomalli ole lopullinen to-tuus. On hyvin mahdollista, että muut-tujilla, joita ei ole pystytty kyselyssä huo-mioimaan, selittyisi ainakin osa palk-kaeroista. Lisäksi osa havaituista eroista saattaa johtua otantatutkimuksiin aina liittyvästä satunnaisvirheestä. n

Mitkä tekijät selittävät palkkatasoa?

21InsInöörIUU

SI

Työttömyyden rakenne muuttui lie-västi edelliseen vuoteen verrattuna. Lo-mautettujen sekä lyhytkestoista työtä tekevien määrä laski parisen prosenttia. Kokonaan työttömien määrä oli vuoden aikana keskimäärin 81,3 (80,1) %. Lo-mautettuja oli keskimäärin 5,7 (7,0) % ja lyhytkestoista työtä teki 9,2 (10,2) %.

Tuensaajien ikäjakautuma pysyi lä-hes muuttumattomana. Yli 50-vuotiaita

oli 35,0 (34,8) % ja yli 55-vuotiaita 25, (24,9) %. Alle 30-vuotiaita etuuden saa-jista oli keskimäärin 21,2 %.

Jäsenkunnan työttömyyden kesto laski selvästi edellisen vuoteen verrattu-na. Se oli keskimäärin 112 (117) päivää. Lain sallimat enintään 500 työttömyys-päivärahapäivää saavutti vuoden aikana 1 412 (1 488) henkilöä ja lisäpäivillä heis-tä oli 1 031 (1 036) henkilöä. n

Liiton nettisivujen jäsenosiosta löytyy palkkanosturi, jonka avulla voi kä-

tevästi tarkistaa omaa palkkatasoansa suhteessa yleiseen tasoon tai etsiä käypää palkkatasoa uutta työpaikkaa hakies-saan. Palkkanosturi on vakiinnuttanut paikkaansa käytetyimpien nettipalve-lujen joukossa. Sivulla kävi viime vuo-den jälkimmäisellä puoliskolla yhteensä 14 200 kävijää, joista jokainen teki kes-kimäärin kolme hakua. Tammikuun ai-kana kävijöitä oli lähes 1 400.

Puolet Palkkanosturin käyttäjistä

on valmistunut korkeintaan viisi vuotta sitten. Eniten palkkanosturista haetaan asiantuntijoiden tai alemman keskijoh-don palkkatasotietoa. Kysytyimmät toi-mialat ovat olleet teollisuus, etenkin tek-nologiateollisuus ja suunnittelutoimistot. Myös tietotekniikan palvelualan tietoa haetaan runsaasti. Noin joka kymmenes kävijä etsii tietoa julkisen sektorin palk-katasosta.

Tehtäväalueista kiinnostavat eniten suunnittelutehtävät sekä tutkimus ja tuo-tekehitys. Alueista pääkaupunkiseudun

palkkataso kiinnostaa selvästi eniten. Hyvänä kakkosena tulee Häme. Kaak-kois-Suomen alue puolestaan on jäänyt vähimmälle kiinnostukselle. Tyypilli-simmin tietoa haetaan kotimaisten, kes-kisuurten yritysten palkkatasosta.

Palkkanosturi perustuu syksyn 2007 Työmarkkinatutkimusaineiston pohjalta rakennettuun regressiomalliin. Palkka-nosturi löytyy jäsensivujen Urapalvelut-osiosta. Sinne on linkki myös suoraan jäsensivujen etusivulta. n

Palkkanosturissa runsaasti kävijöitä

Vuosikatsaus 2007

Vuosi 2007 oli IAET-kassan näkö-kulmasta kohtuullisen rauhallinen,

kertoo kassanjohtaja Juha-VeikkoKur-ki. Tuensaajien määrä jatkoi laskua eikä vuoden aikana lainsäädännöllisestikään tapahtunut merkittäviä muutoksia.

Tuenhakijoiden määrä laski 4,7 % ja saajien määrä 6,6 % edelliseen vuo-teen verrattuna. IAET-kassan jäsenkun-nan keskimääräinen työttömyysaste oli n. 2,4 %.

IAET-kassan jäsenmäärä nousi 3,6 (4,1) % ollen vuoden lopussa 187 380. Jäsenmäärä kasvoi vuoden aikana 6 434 henkilöllä. IAET-kassa on kaikista kas-soista 3. suurin.

Uusien työttömyyspäivärahahakijoi-den määrä oli yhteensä 4 745 ()4 980), mikä oli 4,7 (9,2) % vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Uusia koulutustuen hakijoita oli 1 063 (1 073) eli 1,0 (6,7) % vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Uusia vuorottelukorvauksen hakijoi-ta oli 606 (472) ja koulutuspäivärahan hakijoita 48 (58) henkilöä.

Tuen saajien määrä oli kaikkiaan 10 263 (10 986). Edunsaajien määrä ale-ni 6,6 (4,0) % edelliseen vuoteen verrat-tuna. Kaikkiaan asiakkaita oli vuoden aikana noin 12 000 (13 000). Jäsenkun-nan keskimääräinen työttömyysaste oli 2,4 (2,8) %.

35

30

25

20

15

10

5

0

%

yli 55 yli 50 yli 45 yli 40 yli 35 yli 30 yli 25 alle 25

n J 12,8 10,1 11,2 11,8 12,2 17,5 19,4 5,0

n T 30,2 11,1 8,2 9,8 8,5 12,8 17,9 1,5

ikäjakautuma

IAET: UIL:n jäsenet ja tuensaajat ikäryhmittäin v. 2007

22

maailmaltaTeksti: Ari Åberg

EU:n komissio on julkistanut kauan odote-tun ilmasto- ja energiapakettinsa. Paketti perustuu neuvoston ja parlamentin vii-

mekeväisiin päätöksiin. Tämän mukaisesti EU sitoutuu vähentämään kasvihuonekaasupäästö-jään 20 % vuoteen 2020 mennessä. Mikäli pääs-tövähennyksistä päästään maailmanlaajuiseen sopimukseen ollaan vähennystavoitetta valmiita tarkistamaan 30 %:iin. Uusiutuvien energialäh-teiden osuuden energian tuotannosta tulee ol-la 20 % vuoteen 2020 mennessä. Tämä sisältää myös sitovan tavoitteen biopolttoaineiden 10 % osuudesta liikenteessä.

Valot komission lehdistöhuoneesta eivät ennät-täneet vielä sammua, kun jo alkoi paketin arvos-telu. Teollisuus kitisi, että paketti on liian kallis (kuten aina), vaikka suurin osa teollisuuden pääs-töistä hoidetaan edelleen päästökaupan avulla – tosin nyt EU-tasolla. Komissio lupaa lisäksi ener-giaintensiivisen teollisuuden osalta erityistoimia vuonna 2011, jotta tuotannon siirtymistä EU:n ulkopuolelle ei tapahtuisi.

Seuraavaksi ympäristönsuojelujärjestöt älähti-vät. että paketti on oikeansuuntainen, mutta riit-tämätön. Ratkaisuksi tarjottiin tuulivoimaa niin Suomessa kuin Euroopassakin. Suomen uusiutu-via energialähteitä koskeva maakohtainen tavoite on korkea 38 %. Asiantuntijoiden mukaan maa-hamme voitaisiin rakentaa merituulisähköä noin 2 000 megawattia, joten ei tuulesta taida tulla voimaa kattamaan vähän vajaata puolta Suomen energiatarpeesta. Ei vaikka kuinka toivoisi. Silti rakennettakoon sitäkin lisää.

Vaarana on, että merkittävä osa uusiutuvan energian tavoitteestamme tultaisiin kattamaan puun energiakäytön lisäämisellä. Tämä taas hei-kentäisi paitsi teollisuuden puun saantia myös päästötavoitteen saavuttamista. Tämä siitäkin huolimatta, että komissio on sisällyttänyt ehdo-tukseensa klausuulin, jolla esimerkiksi mahdolliset ongelmat Venäjän puuntuonnissa voidaan ottaa huomioon.

Toinen kovin ongelmallinen asia on biopoltto-aineiden 10 % tavoite. Sillä kyllä voidaan vähentää öljyriippuvuutta, muttei välttämättä päästöjä siten kuin on ajateltu. Myös mm. biodieselin raaka-aineena käytettävän palmuöljyn kysynnän kasvu uhkaa jo vanhoja sademetsiä. Myös maatalous-tuotteiden hinnat nousevat, mikä tuntuu kulutta-jan kukkarossa.

EU:n komissio on nyt selkeästi osoittanut, että se haluaa tehdä ilmastonmuutokselle jotain. Siitä varaukseton tunnustus. Neuvoston ja parlamen-tin pitäisi nyt kuitenkin tarkistaa pakettia hiukan. Ydinvoiman merkittävä lisärakentaminen koko Euroopan laajuisesti pitäisi ottaa pakettiin mu-kaan. Näin voitaisiin leikata päästöjä eikä uusiutu-van energian tuotantovimmassa tarvitsisi raiskata luontoa. Fissiovoima on käyttökelpoinen välivai-heen energiamuoto siirryttäessä kohti vetytaloutta ja fuusiovoimaa. Ei muuten olisi tuulesta temmat-tua...

Kirjoittaja työskentelee Palkansaaja järjestöjen EU-edustuston johtajana Brysselissä.

Tuulesta temmattua?

23InsInöörIUU

SI

Yksinkertainen kieli voi auttaan Suomalaiskoululaiset pär-jäsivät OECD:n Pisa-testeissä taas paremmin kuin muiden maiden koululaiset. Seuraavil-le sijoille selvisivät Hong Kong ja Kanada. 15-vuotiaiden suo-malaisten tulostaso oli korkea, sillä Suomessa heikoimminkin pärjänneet saivat korkeammat pisteet kuin muualla.

Ansiota tuloksista ovat ko-ettaneet kerätä kaikki kynnel-le kykenevät, mutta taustalla voi olla kummallisiakin syitä. Suomea luetaan niin kuin kir-joitetaankin ja se helpottaa op-pimista ja elämää.

(Lähde: OECD)

Hintojen nousu huolettaan Pohjoismaissa, Hollannis-sa, Itävallassa ja Luxemburgis-sa useampi kuin neljä viidestä vastaajasta piti viime syksynä maansa taloudellista tilannetta hyvänä eikä sen uskottu kovin paljon seuraavan vuoden aika-na heikkenevänkään. Synkim-mältä talous näytti Unkarissa ja Portugalissa.

Hintojen nousu on nous-sut työttömyyden rinnalla EU-kansalaisten suurin huolenai-hei. Suomalaisia, puolalaisia ja tanskalaisiakin, huoletti eni-ten terveydenhuoltojärjestel-män tila.

(Lähde: Eurobarometri)

Kotiavulle kovaa kysyntään Pohjoismaissa ja Hollannis-sa ei haluta, että vanhemmat muuttavat lasten kotiin, kun he alkavat tarvita elämisessään apua. Näissä maissa sen sijaan enemmistö pitää parhaana, et-tä joku yksityisen tai julkisen puolen hoitohenkilö käy katso-massa ja auttamassa vanhuksia heidän kotonaan.

Puolassa, Romaniassa ja Bulgariassa jopa yli puolet Eu-robarometrin vastaajista oli si-tä mieltä, että vanhusten olisi parasta elää jonkun lapsensa luona, kun apua alkaa tarvita.

(Lähde: Eurobarometri)

Tanskalaiset rakastavat verojan Tanskassa henkilökohtaisten tuloverojen osuus bruttokan-santuotteesta on kaksinkertai-nen Suomeen verrattuna. Mut-ta kun mukaan otetaan myös sosiaaliturvamaksut, näiden yhteenlaskettu osuus on lähes samaa luokka kummassakin maassa. Slovakiassa taas sosi-aaliturvamaksuina kerätään neljä kertaa enemmän rahaa kuin suorina tuloveroina.

Tanskalaiset maksavat ve-roina sen, mikä jossain muual-la peritään sosiaaliturvamak-suina joko työntekijältä tai työnantajalta.

(Lähde: OECD)

Euroopan yhteisöjen tuomioistuin (EYT) antoi joulukuussa kaksi päätös-

tä, joissa molemmissa oli kysymys siitä, voi-daanko työtaistelulla rajoittaa EU:n perus-tamissopimuksessa vahvistettuja vapauk-sia. Punnittavana oli sijoittautumisvapaus ja palvelujen tarjoamisen vapaus.

Annettujen päätösten mukaan työtais-telulla voidaan rajoittaa näitä vapauksia, kun työtaistelulla on hyväksyttävä sosiaa-linen peruste, kuten työntekijän suojelu-periaatteen toteuttamiseen liittyvä syy.

EY-tuomioistuimen päätöksessä Vi-king Linen aluksen ulosliputtamisesta tuomioistuin määritteli arviointikritee-

rejä, joiden toteutuessa työtaistelulla voi-daan rajoittaa yrityksen sijoittautumisva-pautta. Lopullinen ratkaisu ja vaikutukset Suomen työmarkkinoille jäävät brittiläi-sen tuomioistuimen päätettäväksi.

Jatkossa rajat ylittävään työtaisteluun ryhtyneen ammattiliiton on kyettävä näyttämään EYT:n kriteeristön täyttymi-nen, esim. sen osoittaminen, onko valittu työtaistelutoimi oikeassa suhteessa tavoi-tellun päämäärän toteuttamiseksi vai oli-siko tavoiteltuun tulokseen päästy muilla, yrityksen perusoikeuksia vähemmän ra-joittavilla keinoilla.

EYT sovelsi tätä uutta kriteeristöä, kun

se arvioi latvialaisen Lavalin vapautta tar-jota palvelujaan Ruotsissa lähettämällä sinne työntekijöitään. Ruotsalaisten am-mattiliittojen mielestä niillä oli oikeus työ-taistelutoimin painostaa ulkomainen yri-tys sopimaan lähetettyjen työntekijöiden-sä työehdoista, kuten palkoista.

EYT ei kuitenkaan pitänyt Ruotsin lähetettyjä työntekijöitä koskevaa pal-kanmääräytymistä sellaisena vähimmäis-normistona, jota lähetettyjä työntekijöitä koskevassa direktiivissä tarkoitetaan. Näin ollen tässä tapauksessa ammattiliitolla ei ollut oikeutta rajoittaa yrityksen palvelu-jen tarjoamisen vapautta. n

EY-tuomioistuin vahvisti työtaisteluoikeuttaTeksti: lakimies Maria Löfgren, AKAVA

24

osaaminenTeksti: Päivi-Maria Isokääntä

Koiviston auto -yhtymään kuuluva Kabus Oy ja VTT ovat kehittä-neet energiaa säästävän, vähem-

män pakokaasua päästävän ja kustan-nustehokkaan hybridilinja-auton, jossa yhdistetään kaksi erityyppistä voimaläh-dettä. Dieselmoottorin rinnalla on säh-kömoottori, joka toimii jarrutuksessa generaattorina ja hyödyntää tallennetun sähköenergian kiihdytyksessä. Hybridi-linja-autolla tehdyt koeajot osoittavat, et-tä hybriditekniikka pienentää polttoai-neen kulutusta peräti 30 prosentilla.

VTT:n tutkimusinsinööri ja projek-tipäällikköKimmoErkkilänmukaan ajatus hybriditekniikalla toimivasta lin-ja-autosta sai alkuunsa VTT:n vetämässä HDEnergia-projektissa, johon osallistui myös Kabus Oy. HDEnergia-projektissa laskettiin mm. raskaan ajoneuvokalus-ton energiankulutusta. Projektin aika-na VTT:n ja Kabusin edustajat alkoivat miettiä, miten hybriditekniikalla voitai-

Hybridilinja-autot vähentävät päästöjä ja lisäävät säästöjä

Ympäristöä säästävä, yksinkertainen, kus-tannus- ja energia-tehokas. Näin luon-nehditaan viime marraskuussa koe-ajoon otettua hybri-dilinja-autoa, jonka kehittämisestä ovat vastanneet Kabus Oy ja Valtion teknillinen tutkimuskeskus VTT.

Kabusin hybridilinja-autolla on ajettu koe- ja esittelyajoja viime marraskuusta lähtien.

Tom

mi M

utan

en

Tom

mi M

utan

en

Hybridilinja-auto kehitettiin Kabusin ja VTT:n yhteistyönä.

25InsInöörIUU

SI

siin parantaa linja-autojen energiatehok-kuutta.

Hybriditekniikan hyödyntämi-nen kiinnosti Kabusia, koska tekniik-ka näytti olevan raskaan ajoneuvokalus-ton energiakulutukseen keskittyneiden tutkimusten perusteella seuraava järke-vä askel energiakulutuksen ja päästöjen pienentämisessä, tuotekehityspäällikkö TommiMutanen Kabusista kertoo.

Kabusissa oli jo aikaisemmin panos-tettu energiakulutuksen ja päästöjen pie-nentämiseen.

– Tuotannossa oleva Kabus kaupun-kilinja-auto ja aikaisemmin valmistettu maantielinja-auto ovat jo aikaisemmin saavuttaneet hyviä tuloksia polttoaineen-kulutuksessa kevyemmän kori- ja runko-rakenteensa sekä pienempien moottorei-den ansiosta, Mutanen sanoo.

– Kabusin ja VTT:n hybridilinja-au-to -projekti käynnistyikin vuonna 2005 rahoituksen hankkimisella ja ulkopuolis-ten yhteistyökumppaneiden etsimisellä. Oikeiden kumppaneiden etsiminen vei oman aikansa, mutta lopulta oikeat osaa-jat saatiin yhteiseen projektiin. VTT:n ja Kabusin lisäksi projektiin osallistuivat Teknillinen korkeakoulu, TEC, Tekes, Vacon Traction, Katsa, Epec, Dynawatt Power Systems ja Maxwell.

Hybriditekniikasta paljon etuja

Erkkilä kertoo, että hybriditekniikassa haastavinta on sähkön varastointi. Säh-kön varastoinnin vaikeudesta huolimatta hybriditekniikan edut ovat kuitenkin sel-keät. Linja-autojen polttoaineen kulutus ja polttomoottorin kuormitus vähenee, mikä puolestaan vähentää päästöjä.

Hybridiauton valmistaminen on to-ki kalliimpaa kuin tavallisen, mutta vä-häisempi energian kulutus tuo jatkos-sa säästöjä. Kun jarrutuksessa syntynyt energia varastoidaan ja hyödynnetään kiihdytyksessä, kuluu polttoainetta vä-hemmän. Tästä hyötyvät kaikki osa-puolet, sillä päästöjen vähentäminen parantaa kaupunkien ilmanlaatua. Las-kelmat osoittavat, että hybridin kulutus ja hiilidioksidipäästöt ovat parhaimmil-laan yli 30 prosenttia dieselautoa pie-nemmät.

Erkkilä muistuttaa, että hybriditek-

niikan hyödyt nousevat nopeasti esiin kaupunkiajossa, jossa tehdään paljon jar-rutuksia ja kiihdytyksiä. Maantieajos-sa hybriditekniikasta ei ole niin paljon hyötyä, vaikka toki maantielläkin pitää välillä jarruttaa ja kiihdyttää.

Hybriditekniikalla toimivat linja-au-tot ovat vielä lähes uutta koko maailmas-sa. Euroopassa isot valmistajat ovat teh-neet pieniä koesarjoja ja joissakin kau-pungeissa on koeajossa hybridilinja-au-toja. Yhdysvalloissa hybridilinja-autoja on enemmänkin käytössä, sillä monet osavaltiot tukevat hybridilinja-autojen hankintaa.

Hybridilinja-autot katukuvassa

Erkkilä korostaa että ilmastonmuutok-sen torjunnassa hybridilinja-auto on yk-si hyvä väline. On kuitenkin utopistis-ta olettaa, että lähivuosina kaupungis-sa ajettaisiin vain hybridilinja-autoilla. Muutaman vuoden kuluttua Suomessa on varmasti liikenteessä useita hybridi-linja-autoja ja kymmenen vuoden ku-luttua hybriditekniikalla toimivien lin-ja-autojen määrä on toki huomattavasti kasvanut. Menee kuitenkin reilut pari-

kymmentä vuotta ennen kuin valtaosa linja-autoista voisi olla hybriditekniikalla toimivia, Erkkilä arvioi.

Kabusin hybridilinja-autolla on ajet-tu koeajoja ja esittelyajoja. Auton toi-mintaa ohjaavien tietokoneiden uusien ohjelmaversioiden valmistuttua autolla ajetaan enemmän koeajoja. Linjaliiken-teeseen autoa ei laiteta ennen kuin siitä on useamman kuukauden ajokokemuk-set, Mutanen kertoo.

– Ensimmäisen hybridilinja-auton koeajojen perusteella on tarkoitus tehdä päätös koesarjan valmistamisesta ja mah-dollisesta sarjatuotannosta. On mahdol-lista, että kahden-kolmen vuoden aikana auto saadaan tuotantoon, jos tekniikka osoittautuu toimivaksi jokapäiväisessä ajossa, Mutanen arvioi.

Erkkilän mukaan julkinen paine, politiikkojen aito kiinnostus hybridilin-ja-autoja kohtaan sekä suotuisa ilmapiiri voivat edesauttaa hybriditekniikan no-peampaa käyttöönottoa. – On muistet-tava, että liikenteen tilaaja päättää, mil-laisella kalustolla ajetaan. Jos liikenteen tilaaja haluaa ympäristöä säästävää ka-lustoa, se toki maksaa aluksi enemmän, mutta maksaa kyllä itsenä takaisin. n

Helsingin ammattikorkeakoulu Stadiasta insinööriksi valmistunut Kimmo Erkkilä on työskennellyt VTT:n palveluksessa vuodesta 2002 alkaen.

Päi

vi-M

aria

Isok

äänt

ä

26

osaaminenTeksti: Ilona Mäenpää n Kuvat: Kirsti Laurinolli

Uutta Oulun joukkoliikenteessä Työsuhdematkalipun käyttöönotto, City-liikenteen aloitus sekä joukkoliikennekadun avaus liittyvät Oulun keskustan kehittämiseen. Toimilla halutaan vähentää ruuhkia ja turhaa liikenteen kasvua sekä lisätä keskustan viihtyisyyttä ja vetovoimaisuutta, sanoo kunnossapitopäällikkö Jaakko Ylinampa Oulun kaupungin teknisestä keskuksesta.

Työsuhdematkalippu otettiin käyttöön viime vuo-den maaliskuussa. Etuuden piirissä oleville noin 7 500 kaupungin työntekijälle tarjottiin mahdolli-

suutta lunastaa puolen vuoden lippu 25 % alennuksella ja kuukausilippu 10 euron alennuksella.

Lisäksi tarjottiin alennuksia kaupungin sisäiseen sarja-lippuun, seutulippuun ja seudulliseen sarjalippuun.

– Kokemukset ovat olleet hyviä, JaakkoYlinampa kertoo. Olemme saaneet uusia asiakkaita niiden lisäk-

Työsuhdelippu on joukkolii-kenteen henkilökohtainen

matkalippu, jonka työnantaja hankkii työntekijöille pääasias-sa asunnon ja työpaikan välisiä matkoja varten

Työsuhdelippu on työsuhde-etu, jolla työnantaja pystyy vai-kuttamaan myönteisesti niin työ-tyytyväisyyteen kuin rekrytoin-tien onnistumiseen. Lisäksi työ-suhdelippujen käyttäminen on kannanotto puhtaamman ympä-ristön puolesta ja joukkoliiken-teen edistämiseksi

Työnantajan työntekijälleen antaman matkalipun verotusarvo on 75 % lipun hinnasta. Tämä tarkoittaa sitä, että lipun hinnas-ta 75 % on työntekijän veron-alaista ansiotuloa ja 25 % vero-tonta tuloa.

City-bussilla pääsee kätevästi ja edul-lisesti Oulun keskustasta Värttöön, Li-mingantulliin ja sairaala-alueelle.

27InsInöörIUU

SI

si, jotka jo entuudestaan ovat käyttäneet julkisia kulkuneuvoja.

Ylinampan mielestä verottaja on kui-tenkin tehnyt käytännön hankalaksi. Työsuhdelippua ei voi ostaa bussista, vaan sen voi hankkia vain lipputoimistosta.

Tämä voi merkitä monelle lähes kolmanneksen menetystä etuudesta, olettaen että joutuu matkustamaan kuu-kausilippua ostamaan.

Selvitys työsuhdelippujärjestelmän kehittämiseksi on jo tehty ja esitetty muutosta lakiin.

City-liikenne, jossa kertamaksu mak-saa puolet normaalin lipun hinnasta, on suosittu kulkuväline Värttöön, sairaala-alueelle ja Limingantulliin. Näille alueil-le ei muuten kulje riittävästi linjoja.

Ylinampa oli liikenneinsinöö-ri teknisessä keskuksessa vuo-desta 2002 vuoteen 2007 en-nen kuin hänet nimitettiin kun-nossapitopäälliköksi.

Suunnittelua lisää

Oulussa keskustan kehittäminen on vielä kesken. Suunnitteilla on vielä keskustan alle rakennettava Kallioparkki eli pysä-köintiluola. Kortteleihin tulee lisäraken-tamista ja pelkästään joukkoliikenteelle varattua Rotuaaria laajennetaan.

Ylinampa kertoo, että EU:n palvelu-sopimusasetus, jonka myötä myös hen-kilöliikennelaki uudistetaan, tulee voi-maan 3.12.2009. Palvelusopimusasetus edellyttää kunnilta merkittäviä toimen-piteitä joukkoliikenteen järjestämiseksi ja nykymallista todennäköisesti luovu-taan.

– Valtakunnallista lopullista linjausta ei ole vielä tehty siitä, mitä palvelusopi-musasetuksen ja uuden lain pitäisi sisäl-tää. Laki tullee eduskunnan käsittelyyn tämän vuoden lopulla ja uuden lain tulisi olla voimassa 1.1.2010.

Alustavan linjauksen mukaan liiken-ne Oulussa kilpailutetaan. Nyt on vas-ta kilpailutettu sisäistä liikennettä ajava City-bussi. Monet linjat ajavat liikenne-luvan perusteella.

– Jos kilpailutetaan, pitää myös suun-nitella. Tämä merkinnee käytännössä seudullisen joukkoliikennetoimiston pe-rustamista, Ylinampa toteaa.

Teknisessä keskuksessa, jossa Yli-nampakin nyt toimii, hoidetaan monen-laista asiaa – asemakaava-asioita, maapo-litiikkaa ja mittausta, yhdyskuntasuun-nittelua, katujen ja viheralueiden suun-nittelua, pysäköinnin valvontaa…n

28

osaaminenTeksti ja kuva: Ilona Mäenpää

auton tankkiinOulun innovaatioyliopistosta ka-jahtaa. Naisvaltainen tutkimus-projekti kehittää butanolista bensiinille korvaajaa. Butanoli näyttäisi sopivan erinomaisesti liikennepolttoaineeksi, toteaa professori Ulla Lassi kemian laitokselta.

Teksti: Ilona Mäenpää n Kuva: Kirsti Laurinolli

Biobutanolia

Evaporaattorissa väkevöidään näytettä, Ulla Lassi näyttää.

UllaLassin ensimmäinen hanke uunituoreena professorina Ou-lun yliopiston kemian laitoksella

liittyy Suomen Akatemian Kestävä ener-gia -tutkimusohjelmaan. Neljän tutki-musryhmän työtä tehdään Oulun yli-opiston lisäksi Åbo Akademissa.

Meillä on kunnianhimoinen tavoite ja edessä pitkä tie, Lassi huoahtaa.

Mutta hän on intoa täynnä uuden haasteen edessä. Mukana hankkeessa ovat myös Oulun yliopiston prosessi – ja ympäristötekniikan laitokselta pro-fessori RiittaKeiskin tutkimusryhmä sekä dosentti KrisztiánKordásin ryh-mä mikroelektroniikan laitokselta. Åbo Akademi’ta edustaa dosentti Jyri-PekkaMikkolan tutkimusryhmä.

Keiskin mukaan olisi hienoa, jos yri-tykset nyt tulisivat mukaan ja tarjoaisivat projekteja, joissa voitaisiin tutkia eri ma-teriaalien hyödynnettävyyttä biojalosta-mokonseptilla.

Elintarviketeollisuuden jätteet kel-paavat sellu- ja paperiteollisuuden jättei-den ja biomassan lisäksi. Turvettakaan ei suljeta pois mahdollisista raaka-aineista.

Hyvä butanoli

Lassin mukaan uusia nestemäisiä poltto-aineita voidaan valmistaa erityisesti met-

29InsInöörIUU

SI

– Uusien nestemäisten polttoainei-den valmistaminen edellyttää täysin uu-sien kemiallisten reaktioreittien löytä-mistä sekä siihen liittyvää katalyyttike-hitystä, Lassi selvittää.

Teknisesti haastavaa tutkimuksessa on butanolin erotus, joka on mahdollista vasta kun sen pitoisuus on yli seitsemän prosenttia. Yksi mahdollisuus tehostaa erottumista on orgaaninen uutto ionis-ten nesteiden avulla, Lassi sanoo.

Haasteena on myös kaupallistami-nen. Autot tuskin kulkevat vielä neljän vuoden kuluttua butanolilla. Silloin tut-

kimusprojekti nimittäin päättyy. Myös hinta hirvittää! Onko biobutanolin val-mistus koskaan taloudellisesti kannat-tavaa?

Kaupallisia butanoliprojekteja ei vielä ole. Ranskassa asian tutkimisessa ollaan pisimmällä. Siellä nimittäin Dupont ja British Petroleum kehittävät asiaa yhdes-sä.

Lassi uskoo kuitenkin, että kansain-välisellä yhteistyöllä asiaa viedään eteen-päin nopeasti. Odotteet ainakin ovat suuret! n

Oululainen ympäristöystävällisiä bio-jalostusteknologioita kehittävä ja

toimittava Chempolis Oy perustaa Ou-luun maailman ensimmäisen kolman-nen sukupolven biojalostusteknologioi-den tutkimus- ja demonstraatiolaitok-sen, Chempolis Biorefining Parkin.

Laitosta varten Chempolis on hiljat-tain ostanut Orionin entisen lääketeh-taan tilat Oulujoen rannalta. Yhtiöllä on uutta toimitilaa yhteensä 14 000 m², jois-ta tuotekehityskeskus ja demonstraatio-laitos vievät noin 8 000 m². Loput alasta on varattu projektienjohdolle ja hallin-nolle sekä tuleville laajennuksille. Chem-

polis panostaa vahvasti biojalostustek-nologioiden tuotekehitykseen. Uuteen demonstraatiolaitokseen tullaan inves-toimaan yli 10 miljoonaa euroa. Yhtiön liikevaihto vuonna 2007 oli neljä miljoo-naa euroa.

Chempolis on perustamisestaan 1995 lähtien ollut edelläkävijänä kehittämässä uudenlaisia ympäristöystävällisiä ja ener-giatehokkaita biojalostusteknologioita, joilla voidaan tuottaa biopolttoaineita, biokemikaaleja ja sellua ei-puuperäisis-tä (non-wood) ja ei-elintarvikeperäisistä (non-food) nopeasti uusiutuvista raaka-aineista, kuten oljista ja ruokokasveista.

Chempolis on kehittänyt biojalos-tukseen patentoidun Formico™-tek no-logiaperheen, jota käyttämällä voidaan säästää luonnonvaroja, vähentää veden-kulutusta, ehkäistä kasvihuonekaasujen syntymistä ja minimoida teollisen tuo-tannon muita ympäristövaikutuksia. Teknologioissa ei käytetä rikkiin eikä klooriin perustuvia kemikaaleja. Tek-nologiat tarjoavat ratkaisun väestönkas-vun ja lisääntyvän kulutuksen aiheutta-miin vakaviin ympäristöongelmiin, ku-ten puuvarojen hupenemiseen, ilmaston lämpenemiseen sekä vesistöjen ja ilmake-hän saastumiseen. n

Chempolis perustaa biojalostusteknologioiden tutkimus- ja demonstraatiolaitoksen Ouluun

Polttoaine Energiatiheys (MJ/l)

A/F-suhde RON* MON** Vesiliukoisuus (%)

Bensiini 32 14,6 91–99 81–89Vähäinen/

merkityksetön

Diesel 35,5 14,7 – –Vähäinen/

merkityksetön

n-Pentanoli 27,8 11,68 Alhainen Alhainen 0%

n-Butanoli 29,2 11,12 96 78 7%

Etanoli 19,6 8,94 130 96 100%

Metanoli 16 6,43 136 104 100%

säteollisuudesta ylijäävästä sekahakkees-ta ja bio- sekä kuitulietteestä. Erityisen kiinnostava on hänen mukaansa biomas-sasta saatava biobutanoli, joka näyttäisi sopivan hyvin bensiinin korvaajaksi lii-kennepolttoaineena.

– Butanoli on hyvin energiatehokas ja sopii jo nyt valmistettavaksi myös teol-lisessa mittakaavassa.

Sitä voidaan käyttää vaikka heti sää-tämällä nykyisiä polttomoottoreita.

Tutkimushankkeessa hyödynnetään biomassaa raskaampien alkoholien ja muiden happea sisältävien yhdisteiden valmistuksessa. Mikrobiologisessa val-mistuksessa biomassaa käsitellään mik-robien avulla, jotka muuttavat tehok-kaasti hiiliyhdisteitä butanoliksi.

Koska butanoli sisältää etanolia enemmän hiiltä, se on etanoliin verrattu-na myös energiatehokkaampaa. Polttoai-neena reilu puoli litraa butanolia vastaa noin litraa etanolia, Lassi tiivistää.

Täynnä haasteita

Toisena valmistustapana hankkeessa tut-kitaan kemiallista synteesiä. Tämä on Lassin mukaan tutkimuksen suurimpia haasteita. *) RON = research octane number, **) MON = motor octane number

30

> > >

edunvalvonta

Neuvottelupäivillä pohdittiin myös alueellisen vaikuttamisen keinoja: mitä jo osataan ja mis-

sä voitaisiin petrata. Insinöörit ja muut teknisen alan asiantuntijat ovat mones-sa mukana niin yksityisellä kuin kunta-sektorillakin.

Yhteydet TE-keskuksiin, ammat-tikorkeakouluihin, yritysmaailmaan ja Akavan kautta maakuntien liittoihin toimivat. Uusia haasteita asettaa kor-keastikoulutettujen yrittäjyyden kasvu,

kansainvälisen työharjoittelun voimis-tuminen sekä aluepolitiikka, varsinkin kuntaliitosten jälkimainingit.

Pohjois-Suomessa laajat yhteistyöverkostot

Akavan Pohjois-Pohjanmaan aluetoimi-kunnan puheenjohtajan Anu-LeenaArolan mielestä on tärkeää, että alueyh-distykset tukevat eri tavoin jäseniään, jotka ovat yhteiskunnallisesti aktiivi-

sia. Ensi syksyn kunnallisvaaleihin tu-lisikin saada ehdolle mahdollisimman monta jäsentä ja sen myötä mahdolli-simman monta valtuutettua eri kuntien ja kaupunkien valtuustoihin.

Yhdistykset voivat tarjota jäsenil-leen mainostilaa lehdissään tai tiedot-teissaan ja vaikka järjestää vaalipaneeli-keskustelutilaisuuden.

Oulun Insinöörit on tukenut jäse-niään vaaleissa ja tällä hetkellä heitä on Oulun, Haukiputaan ja Kärsämäen

Järjestöjohtajat neuvottelupäivillä OulussaToistasataa edustajaa liiton

40 jäsenyhdistyksestä ko-

koontui helmikuun alussa

Ouluun neuvottelupäiville.

Päivien aikana käsiteltiin

liiton elinkeinopolitiikkaa ja

hiottiin jäsenstrategiaa

kevään edustajakokousta

varten.

Teksti: Ilona Mäenpää n Kuvat: Kirsti Laurinolli

Oululaisia aktiiveja.

31InsInöörIUU

SI

Järjestöjohtajat neuvottelupäivillä OulussaAnu-Leena Arola tekee

päivätyötään Idescon tuotekehitys ja palvelut

-yksikön johtajana Oulussa. Tapio Siikaluoma

on Kuntien Insinöörien jäsen. Hän toimii

suunnittelupäällikkönä Oulun kaupungilla.

32

edunvalvonta

valtuustoissa. Lisäksi Oulusta on ollut insinöörikansanedustajia jo useamman kauden ajan, tällä hetkellä UntoValpas (Vas.).

Alueyhdistykset voivat asettaa aktii-vejaan ja rivijäseniäänkin ehdolle alueel-lisiin toimielimiin.

– Akavalaisessa aluetoiminnassa on mahdollisuus vaikuttaa työvoimatoimi-kunnissa, työsuojelupiireissä ja TE-kes-kuksissa, Arola tietää. Yhteistyö muiden järjestöjen kuten kauppakamarien, mui-den palkansaaja- ja työnantajajärjestöjen kanssa on myös paikallaan.

– Tärkeä linkki ovat myös ammatti-korkeakoulut ja yritykset. Oulussa insi-nöörit ja insinööriopiskelijat järjestävät vuosittain paikallisen ammattikorkea-koulun ja sen alumnien kanssa opiske-lijoille suunnatun työelämäpäivän, jossa on ollut mukana edustajia yritysmaail-masta.

Tilaisuus järjestetään tänäkin vuon-na. Nyt mukana ovat myös kuntapuolen edustajat kertomassa kuntasektorista.

Myös kuntapuolen eli KTN:n paikal-lisyhdistysten tilaisuuksissa on vierailtu ja linjaa on tarkoitus jatkaa ja laajentaa. Oulun Insinöörien ulkoilupäivä 16.3. on avoin kuntapuolenkin väelle.

Kuntapuoli vaikuttaa KTN:n kautta

Kuntapuolella vaikuttaminen tapahtuu neuvottelujärjestö KTN:n kautta.

– Tärkein kuntapuolen asia, johon nyt on tarpeen vaikuttaa, on PARAS- hanke ja siihen liittyvät kuntaliitokset ja yhteistyöselvitykset, sanoo KTN:n Ou-lun paikallisyhdistyksen puheenjohtaja TapioSiikaluoma.

Niihin liittyy aina henkilöstön ase-man turvaaminen uudessa tilanteessa.

KTN:n Oulun paikallisyhdistyksel-lä on edustus keskeisissä valmisteluryh-missä, jota kautta vaikutetaan. KTN:llä on lisäksi edustus kuntien henkilöstötoi-mikunnissa tai vastaavissa työryhmissä, joissa annetaan lausuntoja kunnan toi-minnan kannalta keskeisistä asioista.

Seppo Pihlaja toimii JUKOn päätoimise-na pääluottamusmiehenä Seinäjoen kou-lutuskuntayhtymässä.

IOL:n edustajia neuvottelupäivillä.

InsInöörIUU

SI 33

sa, opettajakoulutuksen säilyttämisestä Joen suun yliopistossa ja Kallansiltojen rakentamisesta.

Vaikuttaminen MYR:n valitsemiin maakunnallisiin painopisteisiin elinkei-noelämän kehittämisessä on Auvisen mukaan tärkeätä.

MYR:n kokousten esityslistat tule-vat Akava Pohjois-Savo aluetoimikun-nan aluekehitystyöryhmän lausunnolle, jossa voimme keskustella päätettävistä asioista ja vaikuttaa niihin nimeämäm-me MYR:n edustajan kautta.

Kuopion Insinöörien jäseniä on myös kunnallisvaaliehdokkaina ja heidän me-nestymistään tuetaan. Alueen kansan-edustajiin ja kunnallispoliittisiin päätök-sentekijöihin pidetään yhteyttä.

– Yhdistys ottaa kantaa moniin jäse-nistöämme kiinnostaviin kysymyksiin, vaikka kannanottoa ei olisi kysyttykään, Auvinen sanoo.

Etelä-Pohjanmaalla nuorta väkeä

– Etelä-Pohjanmaan Insinöörien jäsen-profiili on nuori, joten yhdistyksen tär-keimpänä painopistealueena on pitkään ollut koulutuspolitiikka ja opiskelijayh-

teistyö, kertoo yhdistyksen puheenjoh-taja SeppoPihlaja. Hän on myös Aka-van Etelä-Pohjanmaan aluetoimikunnan puheenjohtaja.

Suorat yhteydenotot alueen kansan-edustajiin ja ministereihin kuuluu vai-kuttamistapoihin.

Koulutuspolitiikassa laadullisten ja määrällisten tavoitteiden kanssa koulu-tusohjelmien sisällön tulee vastata alueen elinkeinoelämän rakenteita.

Opiskelijatoimintaa tuetaan vuosit-tain usealla stipendillä. Aloittaville ja val-mistuville luokille järjestetään yhdessä opiskelijayhdistyksen kanssa tilaisuuksia.

Kansanedustajiin ja ministereihin on oltu yhteydessä palvelussuhteita koskevien lakien valmisteluvaiheessa sekä muiden suurten hankkeiden, kuten liikenneyhte-yksien suunnitteluvaiheessa.

Pihlaja on huolissaan työelämässä viihtymisestä.

– Työelämä muuttuu nopealla tah-dilla ja meidän on jaksettava töissä pi-dempään. Työhyvinvointi, työssäviihty-minen ja työssäjaksaminen ovat entis-tä tärkeämpiä asioita työelämässä. Tälle alueelle tulemme suuntaamaan yhdis-tyksen toimintaa. n

Timo Auvinen on UIL yrittäjävaliokunnan jäsen.

Martti Heikkinen (vas.) keskustelussa puheenjohtaja Pertti Porokarin kanssa.

– Mielestäni on tärkeää vaikuttaa asioi hin nimenomaan valmisteluvaihees-sa. Kun päätökset on tehty, on vaikuttami-nen liian myöhäistä, Siikaluoma sanoo.

Vaikuttaminen ja edunvalvonta pai-kallisesti perustuu aktiivien toimintaan. Valveutuneita aktiiveja ei Siikaluoman mielestä ole koskaan liikaa. Heille tar-vitaan koulutusta ja myös lisää ”pork-kanoita”.

Itä-Suomesta kajahtaa

TimoAuvinen on monessa mukana ja tietää, mitä kautta vaikutetaan. Hän on Kuopion Insinöörien puheenjohtaja ja UIL:n Itä-Suomen piirin puheenjohtaja-na tekemässä piirin päätöksiä.

Akavan Pohjois-Savon aluetoimikun-nan ja sen työvaliokunnan puheenjohta-jana hän on mukana valitsemassa jäseniä TE-keskuksen eri elimiin kuten työvoi-matoimikuntiin, työsuojelupiiriin, pal-kansaajaelimiin ja maakunnan yhteis-työrahastoon.

Auvinen mainitsee esimerkkejä alueel-lisesta vaikuttamisesta. Vastikään hän oli delegaation mukana Helsingissä luovutta-massa ministereille UIL:n kantaa Raken-nusmääräyskokoelman A2 tulkintaohjeen täsmentämisestä.

Akavan Pohjois-Savon toimikunta on lausunut hammaslääkärikoulutuk-sen uudelleen aloittamisesta Kuopios-

Suorat yhteydenotot alueen kansanedustajiin ja ministereihin kuuluu vaikuttamistapoihin.

34

edunvalvontaTeksti ja kuvat: Päivi-Maria Isokääntä

”talouskasvusta ja uusien työpaikkojen syntymisestä. Toki globalisaation myö-tä työpaikkoja on siirtynyt tuotantokus-tannuksiltaan halvempiin maihin, mut-ta samalla on kuitenkin syntynyt uusia työpaikkoja.

Raina muistutti myös, että poh-joismaat noudattavat kiltisti Euroopan unionin toimielimissä säädettyjä lake-ja. Muut EU:n jäsenmaat eivät noudata sopimuksia ja lakeja yhtä kirjaimellisesti kuin Pohjoismaat. Varsinkin isot maat ajavat omia etujaan. Esimerkiksi Saksa ja Ranska puolustavat vahvasti omia kan-sallisia jättiyrityksiään. Kysymys onkin, pitäisikö Suomen ja muiden Pohjoismai-den liittoutua keskenään, joidenkin iso-jen maiden tai satunnaisten kumppanien kanssa, Raina pohdiskeli.

Elinkeinoelämän keskusliiton inno-vaatiojohtaja HannelePohjola korosti, että Suomen innovaatiojärjestelmää on

uudistettava. Nykyinen politiikka ei tuo-ta riittävästi tuloksia. Pohjolan mukaan Suomeen tarvitaan enemmän kansainvä-lisesti huippuasiantuntijoita, enemmän uusiutumista ja kasvuyrityksiä. Pohjola muistutti, että korkealuokkainen osaa-minen houkuttelee osaajia ja sitouttaa pitkäjänteiseen yhteistyöhön. n

Suomi tarvitsee ennakoivaa elinkeinopolitiikkaa työllisyyden turvaamiseksiUuden Insinööriliiton elinkeino-politiikka on ennakoivaa edun-valvontaa ammattikunnan työl-lisyyden turvaamiseksi. Näin totesi UIL:n puheenjohtaja Pertti Porokari tammikuun vii-meisenä päivänä Helsingissä järjestetyssä elinkeinopoliitti-sessa seminaarissa, johon ke-rääntyi suomalaisia elinkeino- ja innovaatioasiantuntijoita kes-kustelemaan elinkeinopolitiikan haasteista.

UIL:n elinkeinopoliittisessa seminaarissa kansallisia ja kansainvälisiä tuulahduksia elinkeinopolitiikasta toivat Pohjoismaiden Teollisuustyöntekijät – Nordic IN:n pääsih-teeri Jyrki Raina (vasemmalla) ja Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n innovaatiojohta-ja Hannele Pohjola. Kuvassa oikealla UIL:n teollisuus- ja koulutuspoliittinen asiamies Heidi Husari.

Puheenjohtaja PerttiPorokarinmukaan Suomen elinkeinoelä-män menestyminen globaalis-

sa toimintaympäristössä edellyttää, että pystymme turvaaman kotimaisen työlli-syyden ja pitämään huolta hyvästä osaa-misesta.

– Globaalissa kilpailussa menesty-minen edellyttää suomalaisilta vahvaa osaamista perinteisessä teollisuustuotan-nossa. Myös innovaatiotoimintaamme on monipuolistettava niin, että olem-me edelläkävijöitä uusien innovaatioi-den käyttöönotossa, hyödyntämisessä ja markkinoinnissa, Porokari totesi.

Pohjoismaiden Teollisuustyöntekijät – Nordic IN:n pääsihteeri JyrkiRaina kertoi, että pohjoismaisten ammattiliit-tojen mielestä globalisaatio ja vapaa-kauppa ovat lähtökohtaisesti hyviä asi-oita. Globalisaation ja vapaan kaupan myötä Pohjoismaat ovat myös hyötyneet

Ohjelma nettisivuillaUuden Insinööriliiton elinkeinopo-

liittinen ohjelma on ladattavissa lii-

ton www-sivuilta, osoitteesta www.

uil.fi -> Vaikuttaminen -> Elinkeino-

polittiikka

35InsInöörIUU

SI

Nokian rajut saneeraustoimenpiteet Saksassa ja Bochumin tuotannon

siirtäminen Romaniaan huolestuttavat suomalaisia ylempiä toimihenkilöitä. YTN peräänkuuluttaa yhteiskuntavas-tuuta tehdyistä päätöksistä – Saksassa-kin. Puheenjohtaja Sture Fjäderin mu-kaan YTN seuraa jatkuvasti Nokian toi-mintaa ja jos jotain sattuu, peräänkuulu-tamme samoja yhteiskuntavastuun peri-aatteita Suomessakin.

YTN:n teknologiateollisuuden vas-tuullisen asiamiehenTomiSepän mu-kaan Nokia on Suomen lisäksi myös Euroopan tasolla suuri työllistäjä. Eu-rooppa on katsottava myös Nokian pa-

himpien kilpailijoiden kannalta Nokian kotikentäksi.

Tällä erää tehtaanlopettamis- ja ir-tisanomisuutinen ei koskenut Suomea. Euroopan tasolla palkansaajajärjestöissä tehdään kuitenkin yhteistyötä Euroopan Metallin (EMF) kautta. Solidaarisuus alan eurooppalaisten palkansaajajärjes-töjen kesken onkin noussut keskeiseksi asiaksi.

– Eurooppa-tasolla pyritään estä-mään esimerkiksi yrityksen eri maissa toimivien toimipisteiden keskinäinen ja sisäinen kilpailu, joka aiheuttaa pahim-millaan todellista työehtojen polkemista yksittäisissä kansainvälisissä yrityksissä.

Tästä syystä suomalaisten lisäksi myös muiden eurooppalaisten palkansaajajär-jestöjen on otettava aktiivinen rooli No-kian Bochumin tapauksessa ja edellytet-tävä kaikilta kansainvälisiltä yrityksiltä yhteiskuntavastuuta jokaisessa maassa, jossa yrityksellä on toimintaa, Seppä muistuttaa.

Euroopan Metalli edustaa 72 eu-rooppalaista metallialan ammattiliittoa 33 eri Euroopan maassa. Suomesta Eu-roopan Metalliin kuuluvat Uusi Insinöö-riliitto, Tekniikan Akateemisten Liitto, Metalliliitto, Sähköliitto ja Toimihenki-löunioni. n

Kaksikymmentä edustajaa Nokian yritysneuvostosta oli koolla tammi-

kuun lopulla Euroopan Metallin EMF:n organisoimassa yhteiskokouksessa Brys-selissä. Osanottajat edustivat kahdeksaa eurooppalaista maata joukossa mm. Sak-sa, Suomi ja Romania.

Kokous asettui vastustamaan Nokian päätöstä sulkea Bochumin tehtaansa Saksassa ja siirtää tuotanto Romaniaan. Nokian katsottiin rikkoneen sekä Sak-san lakia että EU:n EWC-direktiivin

määräyk siä tiedottamisesta ja kuulemi-sesta.

Kokous vaatii ylimääräistä Nokian yritysneuvoston kokousta koolle mahdol-lisimman pikaisesti kuitenkin viimeistään helmikuun lopulla. Kokouksessa on tar-koitus keskustella tehtaan lopettamisesta. Tätä varten Nokian johtoa pyydettiin ve-tämään aiempi päätöksensä takaisin.

Ammattiliitot haluavat rakentavia keskusteluja Nokian johdon kanssa ja ai-kovat lähettää myös oman tiedotuskir-

jeensä asiasta kaikille Nokian työnteki-jöille. Ay-liike on myös valmis osallistu-maan Nordrhein-Westfalenin osavaltion työministerin perustamaan työryhmään, johon Nokian yritysjohtokin on luvan-nut osallistua.

Ay-liikkeen kannalta tapaus antaa li-sää pontta vaatimuksiin EWC-direktii-vin täsmentämisestä. Yhteisölainsäädän-nössä tulee varmistua mm. siitä, että tie-dottaminen, kuuleminen ja neuvottelut hoidetaan asianmukaisesti. n

YTN edellyttää Nokialta yhteiskuntavastuuta

EMF haluaa neuvotteluja Nokian johdon kanssa Bochumista

Yli 60 prosenttia suunnittelualan työ-taistelun palautekyselyyn vastanneis-

ta oli sinut taustaryhmän ja YTN:n hal-lituksen päätöksen kanssa: kymmenen päivän lakko riitti hyvään sopimukseen. Yli viidesosan mielestä lakkoa olisi kui-tenkin pitänyt vielä jatkaa.

Yli 1 000 alalla työskentelevää vastasi kyselyyn. Vastaajista 63,2 prosenttia ar-vioi, että YTN teki oikein hyväksyessään sopimuksen ja lopettaessaan lakon 22.11. Yli viidesosa eli 22,9 prosenttia olisi ha-lunnut vielä jatkaa lakkoa. 13,9 prosent-tia ei osannut sanoa kantaansa.

YTN:n suunnittelualan asiamiehen

Teemu Hankamä-en mielestä syksyn kierros ja suunnit-telualan työtaiste-lu osoittivat, miten olennaista tavoit-teiden saavutta-miselle on kattava ja toimiva luotta-musmiesverkosto.

– Luottamus-miesten rooli ko-rostuu myös sil-loin, kun tavoitteita halutaan edistää painostustoimin. Lakossa onnistuttiin

parhaiten työpaikoilla, joissa on luotta-musmiehiä. n

Teksti: Marketta Harinen

Suunnittelualan kysely: Enemmistö kannatti sopimuksen hyväksymistäTekikö YTN oikein kun hyväksyi sopimuksen ja lakko loppui?

Liitto Kyllä % Ei % En osaa sanoa %

Yht. N

UIL 58,3 27,2 14,5 100,0 489

TEK 70,7 16,3 13,0 100,0 355

RIA 72,2 17,7 10,1 100,0 79

SEFE 75,0 25,0 0,0 100,0 4

DIFF 50,0 31,3 18,8 100,0 16

TU 53,3 30,0 16,7 100,0 30

Muu 58,9 25,2 15,9 100,0 107

Yhteensä 63,2 22,9 13,9 100,0 1080

36

edunvalvonta

Villa Kaljaasi tarjoaa toiminnalle oivat puitteet

Oulun Insinöörien Villa Kaljaasi tar-joaa jäsenten vapaa-ajanviettoon ja johtokunnan kokoustamiseen upeat puitteet. Huvilan suosiosta kertovat käyttömäärät. Viime vuonna järjes-tettiin noin 120 tilaisuutta, yhdis-tyksen tuore puheenjohtaja Antti Huopana kertoo.

Teksti: Ilona Mäenpää n Kuvat: Kirsti Laurinolli

Oulun Insinöörien hallituksen jäsenet Taina Eskeli-nen (vas.), Satu Huczkowski, Anu-Leena Arola, Mat-ti Palovaara, Hannele Mikkola ja Antti Huopana Villa Kaljaasin pihalla.

37InsInöörIUU

SI

Yhdistyksen johtokunnan kokous-ten lisäksi Villa Kaljaasia käyte-tään jäsentilaisuuksien ja jäsenten

yksityistilaisuuksien pitopaikkana.Ulkoilupäivät, pikkujoulut, häät, ris-

tiäiset, lakkiaiset ja 40-vuotispäivät ovat olleet suosituimpia täällä pidettäviä juh-lia. Laaja piha ja alakerran kaksi tilavaa huonetta tarjoavat suojan isollekin po-rukalle.

Oulun Insinöörien tuore johtokunta on naisvaltainen, nuorekas ja energinen. Useimmat ovat valmistuneet 2000-luvul-la ja keski-ikä on 30 vuotta ja risat. Pu-heenjohtaja AnttiHuopana on kuukaut-ta nuorempi kuin kollegansa LOUSIssa, eli 28 tulee täyteen kesäkuussa. Yhdistys-toiminta on siis siirtymässä uuden suku-polven käsiin.

Miehet ovat suostuneet jättäytymään pois johtokunnasta ja antamaan tilaa nuoremmille ja naisille sekä uusille aja-tuksille, sanoo tätä nykyä johtokunnan rivijäsen Anu-LeenaArola. Hänen joh-dollaan yhdistys nousi hurjaan kasvuun tämän vuosikymmenen alussa.

Huomio yritysyhdistyksiin

Oulun Insinöörien toiminnan painopis-te on tänä vuonna suunnattu yritysyh-distystoimintaan. Tavoitteena on tukea

yritysyhdistysten perustamista ja sitä kautta työmarkkinatoiminnan tehosta-mista. Vähintään yksi uusi yritysyhdistys on tavoitteena vuosittain.

Kunnallisvaalit ovat syksyn teemana, mutta jäsenille muistutetaan jo keväällä ehdokkaaksi lähtemisestä.

– Kuntapuolen KTN:n Oulun, Kai-nuun Ylä-Lapin toimintarenkaiden kanssa on järjestetty yhteisiä tilaisuuk-sia, niin että tullaan tutuiksi, Huopana selvittää.

Perinteiset Insinööri-illat, joihin voi tuoda ei-jäsen-kollegoja sekä uraillat työ-paikan vaihtoa suunnitteleville tai työtä etsiville ovat suosituimmasta päästä ole-via jäsentilaisuuksia.

Muita jäsentilaisuuksia järjestetään kaikista mahdollisista teemoista uuden vuoden vastaanoton ja lasten pikku-joulun välillä. Siinä välissä on tarjontaa myös senioreille, nuorille insinööreille ja uusille jäsenille. Suosituin tapahtuma viime vuonna oli lasten ulkoilupäivä, jo-hon osallistui yli 350 henkeä. Lasten pik-kujouluun Tietomaassa osallistui sinne-kin yli 350 henkeä.

Syksyinen Työelämäpäivä järjeste-tään osana opintoja yhteistyössä opis-kelijayhdistyksen ja tekniikan yksikön kanssa sekä valmistuvien tilaisuus ke-väällä.

Esiintymistaitoa, suksien voitelua, golfin alkeita, hyväntekeväisyystapahtu-mia, yritysvierailuja, perhematkoja, teat-teri-iltoja ja muuta kulttuuria on tarjolla. Keväinen hiihtoretki Rukalle on kuiten-kin kaikille ’must’. Viimeksi siihen osal-listui noin 230 innokasta.

– Joskus on jäsenyys ollut jollakulla katkolla, kun ei ole mahtunut retkelle mukaan, Anu-Leena Arola muistelee.

Jos tapahtumatarjonta jäi vielä epä-selväksi, niin tarjolla on myös uintietuja, tanssikursseja, partiohiihtoja, suunnis-tuskisoja. Koko perheen ulkoilupäivä on maaliskuun 16. päivä.

Vaikutusalueena Pohjois-Suomi

Yhdistyksen tärkein tiedotuskanava on jäsentiedote 7–8 kertaa vuodessa. Työ-

markkina- ja taloustoimittajat kutsutaan säännöllisesti kuulemaan yhdistyksen mielipiteitä ja kannanottoja. Näin jul-kinen sana pidetään tietoisena insinööri-kunnan mietteistä.

– Yhteydet paikallisiin poliittisiin päättäjiin, elinkeinoelämän edustajiin, työmarkkinajärjestöihin ja oppilaitok-siin ammattikunnan asioiden eteenpäin viemiseksi pitäisi meillä olla kunnossa, sanoo pitkään mukana ollut MattiPa-lovaara.

Niinpä yhteydet ammattikorkeakou-lun hallitukseen, Akavan Pohjois-Poh-janmaan aluetoimikuntaan, Pohjois-Pohjanmaan liiton yhteistyöryhmään MYRiin, Pohjois-Pohjanmaan liittoon ja TE-keskukseen samoin kuin Pohjois-Suomen teollisuusopisto Pohtoon pitäisi olla kunnossa. Oulun seudun työvoima-toimikunnan ja Kauppakamarin toimin-taan osallistutaan myös. n

Tapahtumista tarkemmin yhdistyksen net-tisivuilta osoitteessa www.ouluninsinoo-rit.fi

Satu ja Taina selaavat tämän vuoden toi-mintasuunnitelmaa.

Uusi puheenjohtaja Antti Huopana (taka-na) ja Matti Palovaara.

38

edunvalvonta

JonnaAaltonen (27) valittiin uu-den alueyhdistyksen puheenjoh-tajaksi viime vuoden joulukuussa.

Ensimmäinen toimintavuosi tulee ole-maan työntäyteinen, sillä tavoitteena on lisätä insinöörien näkyvyyttä Lounais-Suomessa.

– Ensimmäinen askel tässä jo otet-tiin, kun kannanottomme Turun am-mattikorkeakoulun osakeyhtiöittämi-sen puolesta julkaistiin Turun Sanomien mielipidepalstalla ja parissa muussa pie-nemmässä lehdessä, Aaltonen kertoo. Pienestä on siis lähdettävä liikkeelle.

LOUSI pyrkii saamaan asiantunti-jaroolin Turun ammattikorkeakoulun

insinöörikoulutuksen laatua ja määrää koskevissa päätöksissä. Täydennyskou-lutuksen sisältöön ja saatavuuteen ote-taan kantaa yhdessä muiden koulutusta tarjoavien yksiköiden kanssa. Sen ohella vaikutetaan mahdollisuuksien mukaan Varsinais-Suomen Liitossa, TE-keskuk-sessa, Akavan aluetoimikunnassa sekä kunnallisissa päätäntäelimissä.

Puhtaalta pöydältä

– Olemme helpottuneita siitä, että koko maakunnan kattava uusi alueyhdistys on aloittanut toimintansa puhtaalta pöydäl-tä, sanoo järjestökonkari TaistoTalsi.

Teksti: Ilona Mäenpää n Kuva: Esa Kulmala

LOUSI on intoa täynnä

Viime syksynä syntynyt LOUSI kokoaa Lounais-Suomen insi-nöörit yhteen. Näkyvyyttä hae-taan erityisesti koulutusta kos-kevissa asioissa mutta myös muissa vaikuttamisen paikoissa. Ensimmäinen suuri yhteinen ta-pahtuma olivat illallistanssiaiset helmikuun alussa. Tosin hieman perinteikästä tapahtumaa nuo-rentaen, naurahtaa nuori pu-heenjohtaja Jonna Aaltonen.

Jonna Aaltonen johtaa Lounais-Suomen insinöörejä.

39InsInöörIUU

SI

Hän on ollut mukana järjestötoiminnas-sa 50 vuotta, Insinööriliitossa ja UIL:ssä vuodesta 1975 alkaen.

Tiedotuslehti yhdessä opiskelijoiden lehden kanssa ilmestyy säännöllisesti. Kaikkia alueen jäsenyhdistyksiä palvele-va tiedonvälitys siis toimii taas.

– Alueyhdistyksemme edustajistoon ja hallitukseen on saatu paljon nuorekasta väkeä, joten hyvältä näyttää, Talsi sanoo.

Uusissa säännöissä vahvistettiin pien-ten jäsenyhdistysten äänivaltaa, mikä merkitsee, että ne ovat edustajakokouk-sessa vahvemmin vaikuttamassa päätök-siin. Yhdistyksen hallituksessa jokaisella jäsenyhdistyksellä on yksi paikka yhdis-tyksen koosta riippumatta. Tätä periaa-tetta Talsi pitää elinkelpoisena toimin-tamallina.

Yhdistyksen taloudesta vastaavat yh-distys ja sen hallitus. Talousrutiinit pää-timme antaa ammattilaisten hoidetta-vaksi. – Seuraamme taloudenpitoa yh-distyksessä erityisellä huolella. Kaikkien

taloustapahtumien pitää perustua kirjat-tuihin päätöksiin ja valtuutuksiin.

Toimintaa kaikille jäsenille

Ensimmäinen iso tapahtuma olivat siis illallistanssiaiset helmikuun alussa. Nii-hin osallistui toistasataa jäsentä. LOUSI jatkoi vanhaa perinnettä, tosin Aaltosen mukaan tapahtumaa nuorentaen.

Vappuaattona on tiedossa Wappu Boolit Akava-talolla, touko- ja elokuussa risteillään Insinööri Petterssonille. Syk-syllä edessä ovat kunnallisvaalit. Jäseniä kannustetaan lähtemään ehdokkaiksi ja vaikuttamaan myös elinkeinoelämää koskevaan päätöksentekoon.

Eri yhteistyötahojen kanssa järjeste-tään ajankohtaisia iltatilaisuuksia, joihin kutsutaan myös entisen KTK:n Lounais-

Suomessa toimivien yhdistysten jäseniä.

VAI:n jäsenet tukevasti mukana

Uuden yhdistyksen jäseninä ovat kaik-ki Varsinais-Suomen Alueen Insinöö-rit VAI ry:n entiset jäsenyhdistykset eli suurimpana Turun Insinöörit TUI-KE, Varsinais-Suomen Insinöörit VAR-SI, Vakka-Suomen Insinöörit, Turun Rakennus Insinöörit TARI, Turun Alueen Sähköinsinöörit (TASI), Salon Alueen Insinöörit, Loimaan Alueen In-sinöörit, Metson ylempien toimihenki-löiden Turun paikallisosasto ja Turun Insinööriopiskelijat TIO ry. Jäsenmäärä on runsaat 4 000. Uuden Insinööriliiton jäseneksi yhdistys hyväksyttiin tämän vuoden alusta. n

LOUSI pyrkii saamaan asiantuntijaroolin Turun ammattikorkeakoulun insinöörikoulutuksen laatua ja määrää koskevissa päätöksissä.

Uuden Insinööriliiton Itä- ja Kaakkois-Suo-men piirit ovat perustaneet aluevaikuttami-

sen ryhmän, joka ottaa aktiivisesti kantaa asioihin ja on yhteydessä päättäjiin aina valtakunnan tasoa myöten.

Itä- ja Kaakkois-Suomen piirien puheenjohta-jat olivat mukana, kun UIL:n delegaatio kävi ta-paamassa ympäristöministeri KimmoTiilikais-ta(kesk.) sekä asuntoministeri JanVapaavuorta (kok) tammikuussa. Delegaatio luovutti minis-tereille UIL:n kannanoton rakennusmääräysko-koelman A2 osasta koskien suunnittelijoiden pä-tevyyttä. Kannanotolla on merkittävä vaikutus rakennusinsinööreille sekä -mestareille. n

Alueellista vaikuttamista valtakunnan tasolla

Kuvassa vasemmalta UIL:n Itä- ja Kaakkois-Suo-men alueasiamies Eero Seppälä, Kaakkois-Suomen piirin pj Reijo Mustonen, ministeri Kimmo Tiilikai-nen, UIL:n pj Pertti Porokari sekä Itä-Suomen pii-rin pj Timo Auvinen.

Teksti: Eero Seppälä

40

Kaivin- ja maansiirtokoneet möyri-vät Vaasan jäähallin sivustalle rai-vatulla alueella. Sille nousee asuin-

taloja 14 000 kerrosneliön verran. Moni niistä on jo valmis. Joukkoon mahtuu niin rivi-, omakoti- kuin pienkerrostalo-ja. Paikka toimii samalla Vaasan tämän vuoden asuntomessualueena. Se sijaitsee kaupunkia osittain reunustavan Sundo-minlahden rannalla.

Tontin tekee erikoiseksi asukkaille

tarjottava vaihtoehto lämpö- ja viilen-nysenergian lähteeksi. Merenpohjan se-dimenttikerrokseen upotetun putkis-ton sekä alueen matalaenergiaverkoston avulla koteja voidaan lämmittää harvi-naisemmasta päästä haetulla bioenergia-vaihtoehdolla.

Lopullisen lämpöenergian taloihin luovuttavat nestekierrolla toimivat läm-pöpumput. Järjestelmää voi kehua myös edulliseksi tavaksi lämmittää. Se on

saanut patenttisuojan. Idea on palkittu alueel lisella Inno-Suomi -palkinnolla.

Maamme oloissa erikoisen lämmi-tystavan kehittämiseen kului aikaa ne-lisen vuotta. Kunnia kehitystyöstä lan-keaa seinäjokelaiselle rakennusinsinööri Erkki-JussiPanulalle sekä aisaparina toimineelle vaasalaiselle MauriLieskos-kelle. Miehet ottivat lämmitystavan en-simmäisen kerran puheeksi jo vuositu-hannen vaihteessa.

Asuinalueelle lämpö merestä pohjalaisinsinöörin idealla

Seinäjokelaista rakennusinsi-nööri Erkki-Jussi Panulaa ei voi syyttää ideoiden puuttees-ta. Mies on ollut mukana ke-hittämässä energiaverkostoa, joka hakee vertaistaan maas-samme. Lämpö koteihin ote-taan merenpohjan sedimentti-kerroksesta.

Teksti: Jari Hakala n Kuvat: Johannes Tervo

41InsInöörIUU

SI

Jani Hannonen.

– Lieskoski tuli luokseni 2003 ja ky-syi, mitä olinkaan puhunut kolme vuot-ta sitten. Kerroin, että tällaista tekniik-kaa voidaan käyttää. Tartuimme siihen pohjalaisella hulluudella, Panula kuvai-lee alkua.

Työt energiaverkoston rakentamisek-si on jo tehty ja osissa taloja se on myös käytössä. Ensin asennettiin maan alla si-jaitseva runkoputkisto. Kaltevasti rantaa kohti nousevan keräysputkiston asennus-työt saatiin lopuilleen viime syksynä.

Putkisto upotettiin merenpohjan sedimenttikerrokseen 3–10 metrin sy-vyydelle pohjasta. Se ulottuu 300 met-rin päähän rannasta. Lahdelle lähtee ke-räysputkia kaikkiaan kolmesta paikas-ta pitkin poikin rantaa. Näin jokaiselle talotyypille saadaan riittävästi energiaa. Yhteensä keräysputkistolla on pituutta noin 8 kilometriä.

Rakentamiskustannukset liikkui-vat puolen miljoonan euron paikkeilla. Järjestelmään mukaan lähtevät maksa-vat liittymismaksua 1 000 euroa raken-nusta sekä 500 euroa asuntoa kohden. Omakotitaloon muuttavat maksavat näin 1 500 euroa. Rivi- ja kerrostaloissa taloon kohdistuva 1 000 euron maksu jaetaan asukkaiden kesken. Käyttökus-tannukset liikkuvat vuodessa 2,5 euros-sa asuinneliötä kohden.

Lämpöarvot kovia

Merenpohjasta saatavat lämpöarvot ovat hyviä. Viime maaliskuun mittauksissa sedimentistä irtosi kuuden metrin sy-vyydestä yli plus yhdeksän astetta. Yk-sittäisten kalliokaivojen avulla tapahtu-vassa maalämmityksessä vastaava arvo saadaan vasta noin puolen kilometrin

syvyydestä. Pariin sataan metriin yltävät kalliokaivot ovat käytössä myös Vaasassa – tosin toisella tapaa. Niiden tehtävänä on huolehtia kesän aikana asuntojen vii-lennyksestä.

Keräysputken innovaationa toimii kennomainen rakenne, jonka ansiosta lämmönkeräyskyky on huomattavasti ta-vallista parempi. Lämmön se saa ympä-röivästä maasta tai nesteestä.

Toisena vahvuutena toimivat niin sa-notut jakokaivot, joiden avulla järjestel-mässä liikkuvan nesteen virtauksia voi-daan hallita. Lahdelle lähtee keräysput-kia kaikkiaan kolmesta paikasta pitkin poikin rantaa. Näin jokaiselle talotyypil-le saadaan tarpeeksi energiaa.

Sedimenttikerroksesta tuleva lämpö sitoutuu putkistossa kiertävään veden ja etanolin sekoitukseen. Seos laitettiin put-kistoon sen käyttöönottovaiheessa täyt-tökaivojen avulla. Etanoli suojaa putkis-toa myös jäätymiseltä. Keräysputkistosta seos kulkeutuu runkoputkistoon erillis-ten kaivojen kautta. Taloihin se siirtyy runkoputkistoon liitettyjen jakokaivojen avulla. Lopuksi seos palautuu takaisin keräysputkistoon lämpenemään.

Verkoston mitoitussuunnittelutyö tehtiin tekniseen suunnitteluun erikois-tuneessa Citec Oy:ssä Vaasassa. Panula ja Lieskoski ovat perustaneet ratkaisun kaupallistamista varten Mateve Oy -ni-misen yhtiön. Se maksoi myös verkos-ton rakennuskustannukset. Lopullise-na maksajana toimi Vaasan kaupungin hallinnoima Ekolämpö Oy, jolle Mateve luovutti verkoston.

Matalaenergiaverkosto soveltuu Pa-nulan mukaan erityisesti sellaisille alueil-le, joille kaukolämpöverkkoa ei kannata rakentaa. Periaatteessa se voidaan tehdä mille tahansa asuinalueelle. Järjestelmä voidaan monistaa eri alueiden mukaan ja siihen voidaan kerätä energiaa eri läm-mönlähteistä. Lisäksi se soveltuu kallio-kaivojen yhteyteen.

Lämmitystavan tulevaisuus vaikut-taa hyvältä. – Tutkimme mahdollisuutta noin 200 000 neliömetrin lämmittämi-seen eri puolilla Suomea ja erilaisissa olo-suhteissa, Panula kertoo. n

Keräysputken innovaationa toimii kennomainen

rakenne, jonka ansiosta lämmönkeräyskyky on

huomattavasti tavallista parempi. Lämmön se saa

ympäröivästä maasta tai nesteestä.

42

oikeus Teksti: Ari Kiiras, johtava työsuhdelakimies

Uudessa yhteistoimintalaissa sääde-tään koulutustavoitteista. Ne teh-

dään pääsääntöisesti osana henkilöstö-suunnitelmaa. Yrityksessä, jossa työnte-kijöitä on yli 20, työnantajalla on vel-vollisuus laatia henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet.

Henkilöstösuunnitelma ja koulutus-tavoitteet on käytävä läpi vuosittain yh-teistoimintaneuvotteluissa työntekijöi-den ammatillisen osaamisen ylläpitämi-seksi ja edistämiseksi. Nämä kaksi muo-dostavat kokonaisuuden, joka koostuu:

katsauksesta yrityksen sen hetkiseen •työvoimaansen rakenteeseen ja työnteon eri mal-•leihin arviosta työvoiman käytössä seu-•raavan vuoden aikana tapahtuvista muutoksista sekämuutosten aiheuttamista koulutus-•tarpeista.

Hyvän suunnitelman avulla voivat sekä henkilökunta että yritys olla parem-min selvillä asioista sekä myös varautua paremmin tulevaan.

Henkilöstösuunnitelmaa laadittaessa on otettava huomioon mm. yrityksen tai sen osan ennakoitavissa olevat lopettami-set, laajentamiset tai supistamiset, kone- ja laitehankinnat, tuotannon ja palvelu-rakenteen muutokset sekä työn uudel-leen järjestelyt, jos niillä voidaan arvioida olevan henkilöstövaikutuksia.

Koulutustavoitteilla ja niiden to-teuttamisella voidaan arvioida, miten yrityksen henkilöstöä tulee kouluttaa, jotta heidän ammattitaitoaan voidaan ylläpitää ja kehittää. Arvioinnissa tulee ottaa huomioon kaikki ne mahdollisuu-det, joiden avulla henkilökunta kykenee selviytymään muuttuvista työtehtävis-tä parhaalla mahdollisella tavalla. Käsi-teltäväksi tulevat siis työntekijöiden täy-dennys-, jatko- ja uudelleenkoulutuksen tarpeet.

Suunnitelmassa ja erityisesti koulu-tustavoitteissa tulee kiinnittää erityistä huomiota ikääntyvien työntekijöiden erityistarpeisiin. Lisäksi erityistä paino-arvoa tulee antaa niille keinoille ja mah-dollisuuksille, joilla työntekijät voivat paremmin tasapainottaa työ- ja perhe-elämäänsä.

Jos yritys on taloudellisissa vaikeuk-sissa ja järjestelee toimintojaan uudelleen niin olennaisesti ja pysyvästi, että sillä on lainmukaiset perusteet irtisanomisille, on muutoksilla ja toiminnan jatkumisel-la vaikutusta myös jäljelle jäävien työn-tekijöiden asemaan. Siksi näissä tapauk-sissa on erityisen tärkeää, että henkilös-tö- ja koulutussuunnitelma päivitetään mahdollisimman pikaisesti ja että kaik-ki muutokset otetaan riittävällä tavalla huomioon.

Yhteistoimintamenettely

Ennen kuin yrityksessä voidaan ottaa käyttöön koulutustavoitteet, on asia kä-siteltävä yhteistoiminnan hengessä ta-voitteena yksimielisyys. Jos suunnitel-miin tai tavoitteisiin on tarpeen tehdä muutoksia, on myös näistä muutoksista neuvoteltava.

Aloitteen tekeminen yhteistoiminta-neuvotteluiden aloittamiseksi on työn-antajan vastuulla ja se on tehtävä hyvissä ajoin ennen yhteistoimintaneuvottelui-den aloittamista. Myös henkilöstöryh-män edustajalla on aloiteoikeus.

Työnantajan tulee ennen yhteistoi-mintaneuvottelujen aloittamista antaa asianomaisten henkilöstöryhmien edus-tajille kaikki käsiteltävän asian kannalta tarpeelliset tiedot. Varsinaisia ratkaisu-vaihtoehtoja ei neuvottelualoitteen tule kuitenkaan sisältää.

Yhteistoimintaneuvotteluiden käy-miselle ei ole asetettu erityistä määräai-kaa. on oltava kuitenkin oikeita ja niiden tulee tarjota mahdollisuus kunnolliseen

keskusteluun. Tämän vuoksi asiat edel-lyttävät useimmiten asioiden käsittelyä yhtä kertaa useammin.

Oiva mahdollisuus vuorovaikutukseen

Vaikka neuvotteluilla ei olekaan määrä-aikaa tai suurta merkitystä työnantajan todelliseen toimintaan, ovat ne silti oiva mahdollisuus oikeaan vuorovaikutuk-seen. Samalla työntekijäpuoli voi puut-tua työpaikalla vallitseviin puutteellisiin käytäntöihin ja pyytää niihin muutosta.

Neuvottelut ovatkin hyvä tilaisuus työntekijöiden edustajille saada työnan-tajalta sellaista tietoa, joka on aikaisem-min tullut joko aivan liian myöhään tai sitten ei laisinkaan. Tämän takia neu-votteluihin kannattaa panostaa ja val-mistautua hyvin jo etukäteen. Kuten yleensäkin yhteistoimintaneuvotteluissa on neuvottelut kirjattava pyydettäessä. Henkilöstön edustajan tulisi kuitenkin aina tehdä itsekin tulevaisuutta varten muistiinpanoja.

Neuvotteluvelvollisuus voidaan täyt-tää myös järjestämällä työntekijöille yh-teinen tilaisuus, jossa nämä asiat käy-dään tiivistetysti läpi. Sopiminen tästä ei edellytä tiettyä määrämuotoa: riittää, että työnantaja ja henkilöstön edustajat pääsevät asiassa yksimielisyyteen.

Päättyneiden yhteistoimintamenet-telyn jälkeen on erityisen tärkeää, et-tä yrityksen henkilöstö saa tietoonsa neuvotteluiden tulokset. Tämä tiedot-tamisvelvollisuus kuuluu yksinomaan työnantajalle. Työnantajan on tiedotet-tava joko neuvotteluissa aikaansaadun yksimielisyyden perusteella tai muutoin neuvottelujen päättymisen jälkeen te-kemänsä päätöksen yksityiskohtainen sisältö sekä voimaantuloajankohta. Tä-mä tiedotus tulee tehdä joko asianomai-sille henkilöstöryhmien edustajille tai kaikille niille työntekijöille, joita asia koskee. n

Yrityksen koulutustavoitteet ja yhteistoimintamenettely

43InsInöörIUU

SI

Teksti: Teea Kemppinen, OTM, lakimies, Asianajotoimisto Bützow Oy

Avoliittojen määrä on kasvanut Suo-messa rajusti. Avoparien määrä kai-

kista perheistä on noin 20 prosenttia. Lainsäädännössä avoliittojen taloudel-lisia kysymyksiä ja avopuolison suojaa ei ainakaan vielä ole juuri otettu huo-mioon. Avoliitossa elävien henkilöiden on tärkeää varautua siihen, miten avo-parin asunnolle ja muulle omaisuudel-le käy erotilanteessa tai toisen puolison kuollessa.

Avoliiton päättyessä eroon ei suorite-ta omaisuuden ositusta, vaan jako tapah-tuu aivan kuin toisilleen vieraiden henki-löiden kesken. Kumpikin puolisoista saa pitää itsellään sen omaisuuden, joka hä-nellä on nimissään, oli se sitten hankit-tu ennen avoliittoa tai sen aikana. Avo-puoliso ei voi vaatia toiselta suoritusta pelkästään sillä perusteella, että on ollut avoliitossa tämän kanssa.

Avoerossa tulee usein erimielisyyt-tä siitä, kummalle jokin esine kuuluu. Yleensä esineen omistajaksi katsotaan se, kumman nimissä se on tai kumpi sen on maksanut. Toisen avopuolison pitää täl-laisessa tilanteessa pystyä näyttämään, että todellisuudessa esine kuuluisi hänel-le jollakin toisella perusteella. Sen näyt-täminen voi olla hyvin vaikeaa.

Eripuraa aiheuttaa helposti myös ti-lanne, jossa esine on hankittu toisen avo-puolison käyttöön, mutta se on toisen nimissä. Erotilanteessa esinettä käyttä-nyt mieltää sen helposti omakseen, mut-ta esine menee kuitenkin sille, jonka ni-missä se on.

Tällaisiin ikäviin tilanteisiin avopuo-lisot voivat varautua miettimällä ennen ostotilannetta, kumman nimiin omai-suus hankitaan. On myös mahdollis-ta tehdä etukäteen sopimus siitä, miten omaisuus jaetaan mahdollisessa erotilan-teessa.

Työ kodin hyväksi

Ikäviä yllätyksiä voi tulla varsinkin ti-lanteessa, jossa toinen puoliso on ollut kotona hoitamassa kotia ja lapsia, toisen

puolison ollessa palkkatyössä. Tällaisessa tilanteessa kotona olleella puolisolla ei usein ole nimissään juuri omaisuutta , toisen puolison omistaessa yksinään asunnon, auton ja muun perheen käytös-sä olevan omaisuuden. Erotilanteessa enemmän omistavalla puolisolla ei ole velvollisuutta maksaa toiselle mitään.

Vaikka vähemmän omistava puoli-so pystyisikin näyttämään toteen oman panoksensa perheen talouden eteen, ovat tähän perustuvan vaatimuksen menesty-mismahdollisuudet varsin heikot.

Menettääkö ”avoleski” asunnon?

Avopuolison kuollessa ei eloonjääneel-lä avopuolisolla ole perintöoikeutta hä-nen jälkeensä. Perillisillä on oikeus vaa-tia kuolleen henkilön omaisuus itselleen. Toisin sanoen perintökaaressa olevat les-ken suojasäännökset eivät koske avopuo-lisoa. Avopuoliso ei saa pitää hallinnas-saan edes puolisoiden yhteisenä kotina ollutta asuntoa.

Eloonjäänyt avopuoliso perii vain siinä tilanteessa, että hänen hyväkseen on teh-ty testamentti. Testamenttia tehtäessä on kuitenkin syytä ottaa huomioon, että avo-puoliso kuuluu perintöverotuksessa toi-seen veroluokkaan ja korkea perintövero saattaa tulla yllätyksenä. Tosin kolman-nen veroluokan poistuttua tämän vuoden alussa ei vero avopuolisollakaan voi nous-ta enää vanhan lain mukaiseen 48 %:iin vaan korkeimmillaan 32 %:iin, mikä si-nänsä on merkittävä verohelpotus.

Omistusoikeustestamentti on hyvä vaihtoehto silloin, kun avopuolisoilla ei ole lapsia. Hallintaoikeustestamentti on yleensä parempi vaihtoehto silloin, kun puolisoilla on lapsia. Tällöin omaisuu-den omistusoikeus annetaan lapsille ja hallintaoikeus jäljelle jääneelle avopuo-lisolle.

Turvaa testamentilla

Asuntoa, kesämökkiä tai muuta omai-suutta hankkiessaan avopuolisoiden on

syytä miettiä, laitetaanko omaisuus vain toisen nimiin vai yhteisesti molempien ni-miin. Jos omaisuuden hankintaa varten tarvitaan lainaa, on tärkeää etukäteen so-pia, miten lainanlyhennykset hoidetaan ja vaikuttaako tämä siihen, missä suhteessa puolisoiden omistusosuudet ovat. n

Omaisuudelle turvaa avoliitossa

Uusi Insinööriliitto järjestää kan-sainvälisen työnhaun kurssin Hel-singissä Hotelli Pasilassa lauantaina 15.3.2008 kello 10.00–17.00.

Koulutuksen tavoitteena on aut-taa kurssilaisia löytämään keinot ja kanavat työpaikan saamiseksi sekä opastaa korostamaan omaa ammat-titaitoaan ulkomaisten yritysten ja vieraitten kulttuurien edellyttämäl-lä tavalla.

Koulutuspäivän aikana kuul-laan ulkomaantyösuhteen juridises-ti tärkeistä ja huomioon otettavista asiois ta. Lisäksi perehdytään työn-hakudokumentteihin ja kansainväli-sen työhaastattelun perusmetodiin sekä englanninkieliseen haastatte-luun valmistautumiseen.

Koulutus on tarkoitettu kaikille asiasta kiinnostuneille ja on maksu-ton. Uusi Insinööriliitto korvaa kurs-silaisten matkakustannukset edulli-simman matkustustavan mukaisesti sekä tarjoaa lounaan ja kahvit.

Ilmoittautumiset viimeistään 5.3. Seija Utriaiselle, seija.utriai-nen@uil.fi, puhelin 0201 801 821. Seijalta voi tarvittaessa kysyä myös lisätietoja kurssista. Kurssi paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyk-sessä.

Ilmoittautuneille lähetetään vah-vistus ja tarkempi ohjelma viikkoa ennen tilaisuutta. n

Koulutuksella kansainväliselle uralle

44

opiskelijat

Muna vai kana?

Kesätöiden etsintä on kovimmil-laan. Tilanne on tilastojen valossa

hyvä. Töitä pitäisi olla tarjolla, kun-han on aloittanut etsinnän tarpeeksi ajoissa ja tarpeeksi laajalla sektorilla. Kuitenkin insinööriopiskelija törmää joka vuosi samoihin ongelmiin. Vält-tämättä kaikille aloille ei pääse, jos ei ole aikaisempaa kokemusta tai ei ole valmistunut.

Yhteiskunta kehittyy siten, että opiskeluiden ohella pitäisi pystyä te-kemään oman alan töitä ja sitä kautta kerryttää työkokemusta. Opiskelijalle on siis elintärkeää, että pääsee jo kou-luaikana oman alansa töihin.

Tavoitteena on, että ensimmäises-tä opiskeluvuodesta alkaen olisi har-joittelu koko ajan nousujohteisempaa. Näin toteutuessaan opiskelija olisi saa-nut mahdollisimman hyvät valmiudet siirtyessään työelämään. Työnantaja-osapuolelle tämä olisi erinomainen tapa kouluttaa pätevää henkilöstöä. Kaikkien osapuolten pitäisi hyötyä.

Pyritään jokainen omalta osaltam-me vaikuttamaan, että mahdollisim-man moni opiskelija saa hyvän kesä-työpaikan.

Pilkettä silmäkulmaan!

Tapio Alaviiri

puheenjohtajaInsinööriopiskelijaliitto IOL ryn Insinööriopiskelijaliiton hallitus

2007 valitsi toimintavuotensa päät-teeksi vuoden 2007 paikallisyhdistyk-sen ja vuoden aktiivin. Palkitut jul-kaistiin ja palkittiin Hyvinkäällä 13.1. puheenjohtajien, sihteerien ja rahas-tonhoitajien koulutuksen yhteydessä.

Vuoden 2007 aktiiviksi valittiin Porin Insinööriopiskelijat PIO ry:tä edustava JariVihervirta, joka on jo usean vuoden ajan toiminut paikalli-sella tasolla liittoyhteisömme ja eten-kin paikallisten insinööriopiskelijoi-den hyväksi.

Vuoden 2007 paikallisyhdistys on

Kuopion Insinööriopiskelijat KINRA ry. KINRAn viime vuosien nousujoh-teinen kehitys ja toimijoiden paneutu-minen paikallisen toiminnan järjestä-miseen toi nyt kuopiolaisille ansaitun kunniamaininnan.

Vuoden 2007 toimijat palkittiin

n Insinööriopiskelijaliiton jäsenet voivat liittyä työttömyyskassaan jo opiskeluaikana. Lisätietoa www.iol.fi ja www.iaet.fi

Opiskelija, muista liittyä kassaan!

n Kevään YH-koulutukset ovat käyn-nistyneet. Kevään Kokoustekniikan ja järjestötoiminnan YH1-koulutuk-set on jo pidetty, mutta YH2- (Esiin-tyminen ja työnhakeminen) ja YH3-koulutukset ovat vielä edessä. Mikäli koulutus kiinnostaa, lue sisällöstä ja osallistumisesta lisätietoja www.iol.fi -sivuilta tai ota yhteyttä omaan pai-kallisyhdistykseesi, joka myös hoitaa

ilmoittautumiset liittoon. Pidä kiiret-tä, YH2-koulutukseen pääsee mukaan 4 henkeä/paikkakunta ja YH3-koulu-tukseen vain 2 henkeä/paikkakunta.

15.–16.3. YH2 Riihimäki (etelä) YH2 Tampere (länsi)29.–30.3. YH2 Oulu (pohjoinen) YH2 Kouvola (itä) YH3 Oulu (pohjoinen)

IOL:n kevään koulutuskalenteri

Vuoden 2007 paikallisyhdistys KINRA ry. Vasemmalta oikealle Marko Kauranen, Atte Kauhanen, Satu-Maarit Velling, Jyri Hakkarainen.Kuva: Anu Kaasalainen.

Vuoden Aktiivi Jari Vihervirta Porista.Kuva: Maija Pyykkö

45InsInöörIUU

SI

Nyt sesonkitilauksena edullisesti. Tilaa 1.2.–15.3. välisenä aikana.

46

uutisia KUNTA

Asukkaiden arjen parantaminen edellyttää yhteistyötän Kaupunkiseutujen menestyksen ja asukkaiden arjen sujumisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että kaupunkiseu-dut onnistuvat yhteistyön tiivistämisessä, todetaan kunta- ja palvelurakenneuudis-tukseen liittyvien kaupunkiseutusuun-nitelmien asiantuntija-arvioinnissa.

Kuntaliitto ja kuusi ministeriötä on arvioinut, kuinka 18 kaupunkiseutua ai-koo tulevaisuudessa parantaa maankäy-tön, asumisen ja liikenteen yhteistyötä, sekä millä tavoin kuntapalvelujen käyt-töä aiotaan lisätä yli kuntarajojen. Kau-punkiseutusuunnitelmien piirissä on 143 kuntaa, joiden alueella asuu kaksi kolmasosaa Suomen väestöstä.

Kaupunkiseudun kuntien kesken tarvitaan yhteinen näkemys elinvoimai-sesta seudusta, jotta pystytään määrit-telemään seudulliset tavoitteet ja jotta toimenpiteet niiden saavuttamiseksi voi-vat olla tehokkaita ja niihin sitoudutaan. Luottamushenkilöiden on oltava yhteis-työprosessissa vahvasti mukana.

Pori haastaa kävelemään Roomaan n Porin kaupunki haastaa henkilöstöään liikkumaan ja huolehtimaan itsestään ja kunnostaan, erityisesti kävelemään. Kaikkien niiden kesken, jotka vuoden aikana kuvainnollisesti kävelevät Roo-maan, arvotaan vuoden lopussa Rooman matka ja muita palkintoja.

Porin kaupungin henkilöstöpalve-luiden, työterveyshuollon ja työsuoje-luorganisaation koordinoima TERVE! -kampanja tavoittelee kokonaisvaltais-ta työhyvinvoinnin lisäämistä vaikutta-malla henkilöstön yksilöllisten voimava-rojen vahvistumiseen sekä kokonaisten työyhteisöjen toimintaan.

Kampanjan onnistumisen tukemi-seksi Porin kaupunki kouluttaa esimie-hiä ja työntekijöitä käyttämään Työter-veyslaitoksen kehittämää Duunitalkoot-palvelusivustoa.

Luottamushenkilöt ohjaavat Paras-uudistusta yhä vahvemminn Poliittisen ohjauksen merkitys paikal-lisella tasolla on lisääntynyt kunta- ja pal-velurakenneuudistuksen toteutuksessa. Kuntaliiton tammikuiseen Paras-punta-riin vastanneiden kuntajohtajien mielestä luottamushenkilöiden rooli on suurempi kuin uudistusta suunniteltaessa.

Kuntavaaleihin on nyt tasan yhdeksän kuukautta. Nähtävissä on, että tule vien valtuutettujen rooli Paras-uudistuksen toimeenpanossa on entistä tärkeämpi.

Vaikka suuri joukko kuntaliitoksia on jo päätetty, on paljon työtä edessä muun muassa palvelujen järjestämisessä ja omistajaohjauksessa. Kuntayhtymät, kuntien liikelaitokset ja ostopalvelut on pidettävä palvelun maksajien eli kunta-laisten demokraattisen ohjauksen pii-rissä, Kuntaliiton toimitusjohtaja Risto Parjanne sanoo.

Luottamushenkilöpainotteisuus nä-kyy selvimmin pienimmissä kunnissa ja toisaalta suurimmissa kaupungeissa, alueel lisesti eniten Pohjanmaalla ja Uu-dellamaalla. Kaksikieliset kunnat nojaa-vat enemmän luottamushenkilöiden pa-nokseen kuin suomenkieliset.

Luottamushenkilöpainotteisuus on elokuusta vahvistunut eniten Itä-Uudel-lamaalla (+ 40 %) ja Keski-Pohjanmaalla (+19 %), kun taas Keski-Suomessa suun-ta on ollut päinvastainen (-11 %).

Kehittämisfoorumi ohjaamaan kuntapalveluja n Valtiovarainministeriön asettama Kuntien palvelukäytäntöjen foorumi ke-hittää keskusteluillaan ja suosituksillaan kuntien vastuulla olevia palveluita sekä tukee ja vauhdittaa Paras-uudistusta. Foorumin toimikausi kestää ensi vuo-den maaliskuun loppuun.

Foorumin tavoitteena on edistää ke-hittämiskelpoisten innovaatioiden ja hy-vien käytäntöjen tehokasta käyttöönot-toa sekä edistää julkisen sektorin, yritys-ten ja kolmannen sektorin kumppanuut-ta. Foorumi pyrkii kehittämään seudul-

lisia palvelumarkkinoita, joilla tuotanto ja kysyntä kohtaavat. Tarkoituksena on myös pyrkiä kokoamaan kehitysrahoi-tusta sekä parantaa sen kansalais- ja asia-kaslähtöisyyttä.

Foorumi kokoontuu neljä kertaa nel-jän eri teeman ympärillä. Foorumin pu-heenjohtajana toimii hallinto- ja kunta-ministeri MariKiviniemi. Jäsenet edus-tavat organisaatioita, jotka keskeisesti edistävät palvelutuotannon tulokselli-suutta, tuottavuutta ja tehokkuutta.

Kuntaliiton vaalisivut verkossan Kuntaliitto palvelee syksyn vaaleihin valmistautuvia kuntia, ehdokkaita ja ää-nestäjiä muun muassa internetissä. Pe-rustietoa kunnista ja kuntavaaleista koo-taan osoitteeseen www.kunnat.net/kun-tavaalit. Myöhemmin avataan lähinnä äänestäjille kohdennettu sivusto www.kuntavaalit.fi.

Maanmittauslaitoksen sähköinen arkisto avaa ovensa

n Maanmittauslaitoksen ylläpitämän kiinteistötietojärjestelmän (KTJ) selain-tietopalvelun käyttäjät, esimerkiksi kun-nat, ympäristö- ja metsäkeskukset, kiin-teistövälittäjät ja pankit, voivat käyttää sähköistä ARKKI-arkistojärjestelmää il-man lisämaksua.

Vuonna 2005 käyttöönotetussa arkis-tojärjestelmässä on kymmeniä tuhansia karttoja. Sinne viedään Maanmittaus-laitoksen tekemien maanmittaustoimi-tusten ja kiinteistörekisteriä koskevien päätösten pysyvästi säilytettäväksi mää-rätyt asiakirjat ja kartat.

ARKKI-järjestelmässä on myös kat-tavat metatiedot vanhemmasta aineistos-ta. Jyväskylässä sijaitseva Maanmittaus-laitoksen arkisto skannaa järjestelmään vanhempaa arkistoaineistoa. Skannaustyö etenee 30 000–40 000 kartan vuosivauh-dilla ja kestää ainakin vuoteen 2015.

47InsInöörIUU

SI

n satakunnan InsInÖÖRIt

LaskettelumatkaSATIn jäsenille la15.3.EllivuoreenIlmoittautumiset 10.3. mennessä Sata-kunnan Insinöörien toimistolle nume-roon (02) 6414130 tai sähköposti sati@satakunnaninsinoorit.fi.

n taMPEREEn InsInÖÖRIt

Perinteinentalviurheilupäiväla15.3.Himoksella

IsmoAlankoTehollato29.3.klo19.00Tampere-talo

Tapahtumiin ilmoittautumiset www.tampereeninsinoorit.fi tai toimisto@ tampereeninsinoorit.fi.

Pääsuunnittelijan valtakunnallinen pätevyystentti 22.4.2008Rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan hen-kilöpätevyydet FISE Oy:n pätevyyden-toteamisjärjestelmään kuuluva pääsuun-nittelijan pätevyydentoteamisen valta-kunnallinen tentti järjestetään Helsin-gissä, Oulussa ja Tampereella tiistaina 22.4. klo 13.00–16.00.

Tenttikysymyspankki, kirjallisuus-luettelo suositeltavasta pääsuunnittelua koskevasta kirjallisuudesta ja lisätietoa pääsuunnittelijan pätevyyden toteami-sen edellytyksistä löytyy verkkosivuilta www.safa.fi/ps. Tentin hinta on 100 eu-roa + alv 22 %.

Lisätietoa tentistä ja pääsuunnitteli-jan pätevyydestä www.safa.fi/ps tai asi-antuntijalautakunnan sihteeriltä Pia Sel-roosilta pia.selroos@safa.fi ja 09 5844 4204

Ilmoittautumiset tenttiin maanan-taihin 8.4.2008 mennessä osoitteessa www.safa.fi tai sähköpostitse koulutus@safa.fi.

n HElsIngIn InsInÖÖRIt

Insinööriklubito27.3.klo18EVTEK ammattikorkeakoulu, Leppä-vaaran yksikkö, Iso auditorio, Vanha maantie 6, Espoo.

Alustus älykkäästä johtajuudesta: Ih-misten johtaminen älykkäässä organisaa-tiossa, YTM Risto Havunen. Buffet, or-kesterina Commotion Band, ilmoittau-tumiset pe 21.3. mennessä: ilmoittautu-miset@helins.fi tai puh. (09) 477 4540

Koko perheen talvinen tuuletus su 24.2. klo 11-14 Helsingin Vartiosaaressa eläintallilla ja HI:n huvilalla Vådötorp-pissa. Vartiosaareen pääsee Reposalmes-ta (Reposalmentie 1)

Ohjelmassa rekiajelua hevosella, pulkkamäki lapsille, hiihto- ja luistelu-mahdollisuus, vipukelkka, jos se onnis-tutaan ra ken tamaan.

Tarjolla pientä korvausta vastaan: her-nekeittoa, makkaraa, mehua ja kahvia.

HUOM.! Säävaraus. Seuraa tietoja HI:n nettisivuilta www.helins.fi/tapah-tumat.

Tilaisuuden järjestävät: Vartiosaaren luonto- ja eläintalliyhdistys ja Helsingin Insinöörit HI ry

Lisää HI:n tapahtumia www.helins.fi /tapahtumat

n MEREnkuRkun InsInÖÖRIt

Sport–KooKoo 20.2 . klo 18.30 Naisten keilailta 29.2 klo 19–20 Ulkoilupäivä Öjbergetillä 1.3 . Laihian Rajavuorella menoa ja meinin-kiä 8.3 klo 11 Kukka-astelmia 10.3. klo 18.30–20.30 Tropiclandia 15.–6.3 . Katso tarkemmat tiedot jäsentiedottees-ta tai www.meki.fi

mennen tullen

Päivitä jäsentietosi!Kun olet muuttanut, vaihtanut nimeä tai työpaikkaa, puhelinnumeroa tai sähkö-postiosoitetta, muista päivittää jäsen-tietosi Uuden Insinööriliiton jäsen sivuilla, jonne pääset osoitteesta www.uil.fi. Klikkaa jäsensivujen ylälaidasta kohtaa ”Omat tiedot”!

Uuden Insinööriliiton kesäpäivät Vaasassa Hyväjäsen,varaajonytallak-kaasiaikaakesäpäivienviettoonaurinkoisessaVaasassa!

Vieraile asuntomessuilla, käy lasten kanssa vesi- ja huvipuistossa, tutustu Kuntsin modernin taiteen museoon ja Raippaluodon siltaan, käy saaris-toristeilyllä ja ihailemassa Suomen ensimmäistä maailman luonnonpe-rintökohdetta Merenkurkussa.

Kaikille löytyy näkemistä ja te-kemistä, niin isoille kuin pienille.

Asuntomessuilla voit oman va-lintasi mukaan käydä joko la 12.7. tai su 13.7, yöpyjille on varattuna hotellihuoneita. Lauantaina 12.7 järjestetään kesäpäivien iltajuhla.

Lisäksi ovat Tangomarkkinat Seinäjoella 10.–12.7.ja Porin Jazzit 12.–20.7., joten voit kätevästi yh-distää lomatkaasi nämäkin tapah-tumat.

Käy tutustumassa tarjontaan Vaasan kaupungin matkailusivuil-la matkailu.vaasa.fi, Tangomarkki-noiden kotisivulla www.tangomark-kinat.fi/ ja Porin Jazz sivuilla www.porijazz.fi/.

Tarkempi kesäpäivien ohjelma ja toimintaohjeet Uusi Insinööri -leh-den seuraavissa numeroissa.

Tervetuloa kesäpäiville Vaasaan!

Merenkurkun Insinöörit ryEtelä-Pohjanmaan Insinöörit ry

48

uutisia

Nimityksiä

n Insinööri (AMK) Björn Wiemer s (31) aloitti 4. helmi-kuuta työt yksityisen sektorin asiamiehe-nä liiton työsuhde- ja neuvotteluyksikössä.

Björn on aiemmin toiminut asiamiehenä UIL:n koulutus- ja teollisuuspoliittisessa yksikössä sekä järjestö- ja kehittämisyk-sikössä. Hän seuraa tehtävässä liiton pu-heenjohtajaksi valittua Pertti Porokaria.

n Yo-merkonomi Pasi Heiskanen (41) on valittu jäsenpalveluesimiehek-si liiton järjestö- ja kehittämisyksik-köön. Hän aloitti tehtävässään 6. helmi-kuuta. Pasi on työskennellyt aikaisem-

min mm. toimitus-johtajana Kaakkois-Suomen Kuljetusyrit-täjät ry:ssä ja Suomen Kelloseppäliitossa, työyhteisön kehittä-jänä Sako Oy:ssä ja

kiinteistönvälittäjänä eri yhtiöissä. Pasin edeltäjä insinööriJenniVanhanen siir-tyy Konecranes Oy:n palvelukseen Hy-vinkäälle.

n AnuKaasalainen on nimitetty Insinöö-riopiskelijaliiton mää-räaikaiseksi harjoitte-luvalmennusprojek-tista vastaavaksi kent-täasiamieheksi tämän

vuoden loppuun asti. Anu Kaasalainen on valmistunut Turun Ammattikorkea-

koulusta biotekniikan insinööriksi. Hän toimi viime vuonna IOL:n kenttäasia-miehenä.

n JanneLaakso on ni mitetty Insinöö ri -opiskelijaliiton mää-rä aikaiseksi aikuis-opiskelija-projektista vastaavaksi kenttäasia-mieheksi tämän vuo-

den loppuun asti. Jannen alue ulottuu länsirannikolta pohjoiseen Suomeen, eli hän työskentelee Rauma-Rovaniemi-Ka-jaani -akselilla. Janne on valmistunut au-to- ja kuljetustekniikan insinööriksi Tu-run ammattikorkeakoulusta. Liiton pal-velukseen hän siirtyi autoalan jälkimark-kinoinnin maahantuonnin parista Aal-tonen Motorsportilta.

��������������������������������������������������������������������������������������������������������

������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������

�����������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������

������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������

������������������������� �����������������

�����������������

�����������������������������������

����������������������������������������������������������������

49InsInöörIUU

SI

Uuden Insinööriliiton valiokuntien pu-heenjohtajat ja jäsenet vuosille 2008– 2009 on valittu. Varajäsenet valitaan myöhem-min.

•TES-valtuuskuntaElintarvikeala: Ralf TupeliEnergia: Risto HeinoLTY-sektori: Veijo SundqvistMetsä: Eeva-Maija OllilaRakennus: Pertti NiemiSuunnittelu: Erkki MattilaTeknologiateollisuus: Timo GrönTietoliikenneala: Kalevi MaunuTietotekniikan palveluala: Riku LeminenTT-palveluala: Hannu JuppiKTN energia-ala: Juhani Prusti

Hämeen vaalipiiri: Vesa VauhkalaLounais-Suomen vaalipiiri: Mika PaukkeriItä- ja Kaakkois-Suomen vaalipiiri: Mark-ku KiveläUudenmaan vaalipiiri: Timo KarasmäkiKeski-Suomen vaalipiiri: Rauno MinkkinenPohjois-Suomen vaalipiiri: Juhani Tolva-nen.

TES-valtuuskunnan puheenjohtaja vali-taan ensimmäisessä kokouksessa.

•KES-valtuuskuntaPj Keijo Houhala, UIL:n varapuheen-johtajaRaimo Lehtonen, Kuntien Insinöörit KI ryMarkku Järvenpää, Kuntien Rakennus-mestarit ja Insinöörit amk ry, KRITimo Ansio, Suomen Ammattikorkea-koulu- ja Opistotekniset SKT ry Aulis Toivonen, KTL ryRiitta-Liisa Niemi, Kartta- ja suunnittelu-tekniset KST ryJuhani Prusti Energia-alan Toimihenkilö-unioni EATL ryAulis Hulkkonen, Pelastusalan Toimi-henkilöliitto PTL ryPaavo Lehmonen/Kuntien Insinöörit, Kuntien Insinöörit KI/KIRASatu-Maarit Velling/ Insinööriopiskelija-liitto IOL ry

•VES-valtuuskuntaVES-valtuuskunnan puheenjohtajana toimii UIL:n varapuheenjohtaja Ari RautakorpiValtuuskunnan jäsenet vahvistetaan myö-hemmin.

•Koulutus-jaelinkeinopoliittinenvaliokuntaPj Anu-Leena Arola, UIL:n varapuheen-johtajaRisto Alander, Helsingin Insinöörit HI ryTapani Siltanen, Tampereen Insinöörit ryHarri Rinne, Kuntien Insinöörit KI ryJukka Lepistö, Hämeenlinnan Insinöörit ryNeea Similä, Lahden Seudun Insinöörit ryTimo Härmälä, Keski-Suomen Insinöörit ryIlkka T Kemppainen, Kuopion Insinöörit ryPekka Liimatainen, Julkisen alan Insinöö-rien Liitto JIL ryJoonas Suominen, Insinööriopiskelija liitto IOL ryPekka Härkönen, Lounais-Suomen Insinöörit LOUSI ry

•JärjestövaliokuntaPj Ari Rautakorpi, UIL:n varapuheenjohtajaMirja Virtanen, Ala-Kymen Insinöörit ryErkki Tuominen, Helsingin Insinöörit HI ryRauno Minkkinen, Keski-Suomen Insi-nöörit rySari Rantanen, Kartta- ja suunnittelutek-niset KST ryMarko Oikarinen, Kuopion Insinöörit ryAntero Teittinen, Lahden Seudun Insi-nöörit ryEsa Ala-Honkola, Merenkurkun Insinöö-rit ryAli Heiskanen, Oulun Insinöörit ryKari Laitinen, Varkauden Insinöörit ryMarjo Kenttälä, Insinööriopiskelijaliitto IOL ryJyrki Koskinen, Tampereen Insinöörit ry

•EtiikkavaliokuntaPj Keijo Houhala, UIL:n varapuheenjoh-tajaJouko Niemi, Helsingin Insinöörit HI ryRaili Kulmala, Hyvinkään-Riihimäen In-sinöörit ry

Paavo Kokko, Julkisen alan Insinöörien Liitto JIL ryPaavo Lehmonen, Kuntien Insinöörit KI/KIRAJohanna Kinnunen, Kuopion Insinöörit ryTellervo Alanärä, Länsi-Pohjan Insinöörit ryTimo Ojala, Insinööriopiskelijaliitto IOL ry

•ViestintävaliokuntaPj Matti Ollila, UIL:n 1. varapuheenjohtajaHeikki Silvan, Helsingin Insinöörit HI ryMikael Kaskelo, Julkisen alan Insinöö rien Liitto JIL ryReino Mäkelä, Suomen ammattikorkea-koulu- ja Opistotekniset SKT ryMatti Hukkanen, Kuopion Insinöörit rySanna-Mari Iivarinen, Lapin Insinöörit ryPetri Jaatinen, Pohjois-Karjalan Insinöörit ryJani Karttunen, Insinööriopiskelijaliitto IOL rySeppo Mäkiranta, toimitusneuvoston pj

•UusiInsinööri-lehdentoimitusneuvostoSeppo Mäkiranta, toimitusneuvoston pj, UIL:n hallitusSaarelainen Heikki, insinöörikoulutuksen asiantuntija/StadiaRaija Hallikainen, toimittajakunnan edustaja/Tekniikka&Talous -lehden toi-mittajaSatu Huczkowski, nuorten insinöörien edustaja/Oulun InsinööritPaavo Lehmonen, aikuisten/varttuneiden insinöörien edustaja/Kuntien InsinööritTiina Saloniemi, IOL:n edustajaHeikki Tuominen, KTK:n edustaja

•YrittäjienvaliokuntaMatti Mononen, Helsingin Insinöörit HI ryMarkku Helke, Keski-Suomen Insinöö-rit ryJari Larikka, Pelastusalan Toimihenkilö-liitto PTL ryTimo Auvinen, Kuopion Insinöörit ryJuho Muuraiskangas, Kokkolan Seudun Insinöörit ryOlavi Ketola, Satakunnan Insinöörit ryYrittäjien valiokunnan puheenjohtaja valitaan ensimmäisessä kokouksessa.

Uuden Insinööriliiton valiokuntien jäsenet 2008–2009

50

järjestöasiaa

KESKUSTOIMISTORatavartijankatu 2, 8. krs, 00520 HELSINKIpuhelin 0201 801 801, faksi 0201 801 880auki 9–16 (la sulj.) www.uil.fisähköposti: etunimi.sukunimi@uil.fi

TOIMINNAN JOHTOpuheenjohtaja Pertti Porokari 0201 801 8101. varapuheenjohtaja Matti Ollila 050 1342varapuheenjohtaja Anu-Leena Arola 040 706 6546varapuheenjohtaja Keijo Houhala 0201 801 607 varapuheenjohtaja Ari Rautakorpi 040 552 3737johdon assistentti Eeva Kylä-Paavola0201 801 811hallinnon assistentti Satu Muukkonen 0201 801 608

HALLINTO- JA TALOUSYKSIKKÖhallintojohtaja Titu Järvenranta 0201 801 812taloussihteeri Eeva Heikkinen 0201 801 664budjettipäällikkö Marjut Lehtikari 0201 801 860talousasiainhoitaja Anneli Lohva 0201 801 866pääkirjanpitäjä Merja Parkkinen 0201 801 867talousassistentti Marja Riihimäki 0201 801 865

TYÖSUHDE- JA NEUVOTTELUYKSIKKÖneuvottelujohtaja Aleksei Solovjew 0201 801 840assistentti Anne Herne 0201 801 841koulutus- ja kehityspäällikkö Kyösti Käki 0201 801 803Yksityisen sektorin asiamiehet Matti Koskinen 0201 801 846Tomi Seppä 0201 801 844Juha Simell 0201 801 848Björn Wiemers 0201 801 836Julkisen sektorin asiamies Juha Särkkä 0201 801 843assistentti Riitta Roisko 0201 801 842

LAKIASIAINYKSIKKÖtyöelämän oikeudelliset palvelut0206 93 858lakimiehet@uil.fitoimialajohtaja Jari Järvi 0201 801 851assistentti Paula Tapani 0201 801 805johtava työsuhdelakimies Ari Kiirastyösuhdelakimiehet Maria Harju, Kati Hallikainen, Hanne Salonen

VIESTINTÄYKSIKKÖviestintäjohtaja Suvi Veramo 0201 801 815viestintäassistentti Sari Lehtonen 0201 801 897tiedottaja Sinikka Aho-Salomaa 0201 801 819tiedottaja Päivi-Maria Isokääntä 0201 801 827toimitussihteeri Ilona Mäenpää 0201 801 826

KOULUTUS- JA TEOLLISUUSPOLIITTINENYKSIKKÖyksikönjohtaja Hannu Saarikangas 0201 801 820assistentti Mervi Kinnunen 0201 801 823teollisuus- ja koulutuspoliittinen asiamiesHeidi Husari 0201 801 839urahallinta-asiantuntija Seija Utriainen0201 801 821Tutkimustoiminta ja palkkaneuvontatutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner 0201 801 828tutkimussihteeri Anneli Haaksivuori 0201 801 829tutkimusasiamies Jaakko Koivumäki 0201 801 870

JÄRJESTÖ- JA KEHITTÄMISYKSIKKÖyksikönjohtaja Ari Impivaara 0201 801 822assistentti Mervi Kinnunen 0201 801 823järjestökoordinaattori Kari Tirronen 0201 801 838asiamies Erik Sartorisio 0201 801 824

Jäsentietopalvelu 0206 93 877jasen@uil.fi

jäsenpalveluesimies Pasi Heiskanen0201 801 862jäsensihteerit Tarja Mörsky (äitiyslomalla), Tuula Oksanen, Emmi Porvari, Anna-Maija Posti, Sami Ruotsalainen, Satu Sjöstedt, Susanna Saarila (äitiyslomalla) ja Tarja Salmi työnantajaperintä 0201 801 833kuntasektorin työnantajaperintä 0201 801 869

Opiskelija-asiatInfo@iol.fivs. opiskelija-asiamies (IOL:n toiminnanjohtaja)Pekka Hongell 0201 801 830projektiasiamies Marjo Nykänen 0201 801 832assistentti Pia Haveneth 0201 801 834assistentti Afsaneh Palomäki, 0201 801 831kenttäasiamiehet Anu Kaasalainen (Helsinki) 040 522 7990,Janne Laakso (Helsinki) 040 518 0058

PALVELUT-YKSIKKÖpalvelujohtaja Soilikki Naukkarinen 0201 801 814assistentti Heli Heino 0201 801 813tietohallintovastaava Kari Malinen 0201 801 825järjestelmäasiantuntija Satu Jaanu 0201 801 816järjestelmäasiantuntija Harri Lahtinen 0201 801 806toimistoemäntä Seija Welling 0201 801 868postitus-/kopiointivastaava Maria Varvikko0201 801 872

ALUEASIAMIEHET TOIMINTA-ALUEITTAINsähköposti: etunimi.sukunimi@uil.fi

Etelä-Suomialueasiamies Olli Pulkkinen puh. 0201 801 835alueasiamies Tomas Wass 0201 801 804Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki

Länsi-Suomi alueasiamies Timo RuokoPorin toimisto: Isolinnankatu 24 A, 5. krs,28100 Poripuhelin 0201 801 856

Pirkanmaa ja Kanta-Häme alueasiamies Tapio SoltinOtavalankatu 9 A, 33100 Tamperepuhelin 0201 801 855

Keski-Suomi ja Päijät-Hämealueasiamies0201 801 776

Itä- ja Kaakkois-Suomialueasiamies Eero SeppäläVuorikatu 11 A 5, 50100 Mikkelipuhelin 0201 801 857alueasiamies Tuomo HiltunenPL 16, 80231 JOENSUU0201 801 775

Pohjois-Suomi alueasiamies Harri HaapasaloGSM 0400 585 052alueasiamies Mikko SormunenGSM 040 7216 879 Hallituskatu 29 A 4. krs., 90100 Oulu

YHDISTYSTEN ASIAMIEHET JA TOIMISTOT

HELSINGIN INSINÖÖRIT HI RYTietäjäntie 4, 02130 ESPOOpuh. (09) 477 4540, faksi (09) 477 45442järjestösihteeri Jaana Kälviäinen050 403 2363, jaana.kalviainen@helins.fiwww.helins.fi

HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN INSINÖÖRIT RYEteläinen Asemakatu 2 B, 11130 Riihimäkisähköposti: toimisto@hyri.netwww.hyri.net

HÄMEENLINNAN INSINÖÖRIT RYPuusepänkatu 5, 2. krs, 13111 Hämeenlinnasähköposti: ham.inssi@mail.htk.fiwww.uil.fi /hml

KESKI-SUOMEN INSINÖÖRIT RYPl 454, 40101 JyväskyläKivääritehtaankatu 8, 4. krs.www.uil.fi /ksi

KUNTIEN TEKNISTEN LIITTOVilhonvuorenkatu 5 B 34, 00500 Helsinkipuhelin (09) 7206 320www.kuntientekniset.fi

LAHDEN SEUDUN INSINÖÖRIT RYRautatienkatu 19 A, 15100 Lahtipuhelin (03) 781 3392, faksi (03) 781 3393sähköposti: lsi@lsi.fiwww.lsi.fi

LÄNSI-POHJAN INSINÖÖRITMeripuistokatu 16, 5. krs94100 Kemi

MERENKURKUN INSINÖÖRIT MeKi ryOlympiakatu 16 65100 Vaasa

MIKKELIN INSINÖÖRIT RYVuorikatu 11 A 5, 50100 MIKKELIfaksi (015) 361 832

SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RYIsolinnankatu 24, 28100 Poripuhelin (02) 641 4130, faksi (02) 641 4313sähköposti: sati@satakunnaninsinoorit.fi

SALON ALUEEN INSINÖÖRIT RYPl 129, 24101 SALOsai.ry@salo.salonseutu.fi

TAMPEREEN INSINÖÖRIT RYOtavalankatu 9 A, 33100 Tamperepuhelin (03) 214 3931, faksi (03) 214 3444toimistosihteeri Ritva Piipporitva.piippo@ tampereeninsinoorit.fijärjestösihteeri Jyrki KoskinenGSM 0400 338 024jyrki.koskinen@ tampereeninsinoorit.fitoimisto@tampereeninsinoorit.fiwww.tampereeninsinoorit.fi

LOUNAIS-SUOMEN INSINÖÖRIT LOUSI RYAurakatu 20 A, 20100 Turkujonna.aaltonen@mertek-group.fiGSM 040 55 766 73

UIL:n työsuhdeneuvonnan ja jäsentietopalvelun puhelinnumerot ovat vaihtuneet Uuden Insinööriliiton työsuhdeneuvonnan ja jäsentietopalvelun puhelinnumerot ovat vaihtuneet. Työsuhdeneuvonnan uusi numero on 0206 93 858 ja jäsentietopalvelun uusi numero on 0206 93 877.

Uusiin puhelinnumeroihin soittaminen on halvempaa kuin aikaisempiin. Liitto haluaa tarjota jäsenilleen palveluita mahdollisimman edulliseen hintaan. Siksi puhelinnumerot vaihtuvat.

51InsInöörIUU

SI

jäsenedut

Kuukauden ostosvinkki

Otsalamppu valaisee pimeän tien!

n Verkkokauppamme UIL:n nettisivuilla osoitteessa www.uil.fi on avoin kaikille, mutta jos kirjaudut sin-ne jäsennumerollasi, saat tuotteet jäsenhintaan.

UIL-Puoti tarjoaa kuukauden ostosvinkin, jota mainostetaan Uusi Insinööri -lehdessä jäsenetuja-sivulla.

Tuotteen saat nopeimmin käyttöösi, kun maksat sen etukäteen verkkopankissa ja noudat sen sitten postista.

Haluamme kehittää verkkokaupasta jäsenistöä palvelevan puodin. Otamme mielellämme vastaan kehitysideoi ta ja palautetta verkkokaupan toimivuu-desta.

Voi ostaa tuotteita myös suoraan toimistoltamme, Ratavartijankatu 2 A, 8. krs, Helsinki. Maksuväli-neeksi toimistolla käy vain käteinen. UIL-Puoti on avoinna ma–pe klo 9–15.

UIL-Puodin tuotteista saa lisätietoa MariaVarvi-kolta, puh 0201 801 872 tai maria.varvikko@uil.fi

Tilaa ostosvinkki verkkokaupasta!

n Lenkkeily pimeinä talvi-iltoina on mahdollista, kun han-kit otsalampun. UIL-Puodin kuukauden ostosvinkki on paristoilla toimiva superled otsalamppu MTX103, joka soveltuu vaativaan käyttöön. Lamppu valaisee jopa 100 metriin asti ja sen valokulma on mahdollista säätää.

Superled otsalampun teho on 1 W ja siinä on lisäksi kol-

me normaalilediä lähityöskentelyä varten. Lamppu sisältää myös paristot. Lampun paino on 132 grammaa. Otsalampunhintaon21euroa+postituskulut.

UIL-Puodista voi myös ostaa otsalampun, joka toimii il-man paristoja.

n OP-sijoitusrahastojen merkintäpalkkiotarjous OP-Poh-jola-ryhmän Palkansaajaneuvottelukunnassa on sovittu OP-sijoitusrahastojen merkintäedusta. Sen mukaisesti Uuden Insinööriliiton jäsenjärjestöjen jäsenet voivat teh-dä sijoituksia erikseen määriteltyihin OP-Rahastoyhtiön hallinnoimiin sijoitusrahastoihin ilman normaalisti perit-täviä merkintäpalkkioita.

Osa UIL:n jäsenjärjestöistä on tehnyt yhteistyösopi-muksen jonkin paikallisen Osuuspankin tai Helsingin OP Pankin kanssa. Jos olet sellaisen jäsenjärjestön jäsen, joka on tehnyt sopimuksen pankin kanssa, tarjous pai-kallisen Osuuspankin ja Helsingin OP Pankin kontto-rissa tehtävistä kertamerkinnöistä koskee sinua. Tarjous koskee paikallisen Osuuspankin ja Helsingin OP Pankin konttorissa tehtäviä kertamerkintöjä. Tarjous on voimassa 30.6.2008 saakka.

Lisätietoja tarjouksesta löydät kirjautumalla Uuden Insinööriliiton jäsensivuille, www.uil.fi ->Jäsenedut ja -palvelut ->Pankkipalvelut->OP-Pohjola.

OP-sijoitusrahastojen merkintäpalkkiotarjous

Kuukauden ostosvinkki: