Seppälänjuhlalehti

15.10.2007www.kao.fi

Juhlalehti

SSEEPPPPÄÄLLÄÄ

2 SEPPÄLÄ 110 VUOTTA

Juhlavuoden pyörteessäKainuun vanhin ammatillinen oppilai-tos, Seppälä, on juhlistanut 110-vuotistataivaltaan monin eri tavoin kuluneenvuoden aikana. Juhlavuosi käynnistyihelmikuussa järjestetyllä alumnitapaa-misella, jonne saapui kaikkiaan 65 Sep-pälän entistä opiskelijaa. Elo-syyskuunvaihteessa järjestetyt perinteiset maa-laismarkkinat olivat juhlavuoden kun-niaksi entistä ehommat. Kainuulaistentuotteiden lisäksi tarjolla oli moni-puolista ohjelmaa vauvasta vaariin.Tär-keä osa juhlavuoden viettoa on tämäSeppälä 110 vuotta -lehti, joka esitteleeoppilaitoksen historiaa, nykyisyyttä jatulevaisuutta.

Juhlavuosi huipentuu 1.marraskuutavietettävään 110-vuotisjuhlaan ja avoi-mien ovien päivään. Avoimien ovienpäivänä yleisöllä on mahdollisuus näh-dä, millaista luonnonvara-alan koulutusSeppälässä on tänä päivänä. Lisäksi sa-malla voi tutustua juhlavuoden näytte-lyyn, johon on koottu materiaalia men-

neiltä vuosikymmeniltä.Kulunut vuosi ei ole ollut pelkkää

juhlaa, vaan Seppälässä on tapahtunutpaljon kaikilla osa-alueilla. Kokonaanuusia koulutuksia on kehitetty vastaa-maan Kainuun maaseudun tulevaisuu-den työvoimatarpeeseen, joka on hyvinmonialainen sisältäen perinteisen maa-,metsä- ja puutarhatalouden lisäksi mat-kailuun ja luontoon liittyvää elinkeino-toimintaa. Aikuiskoulutuksessa golf-kentänhoito, luonnontuoteala ja hevos-matkailu ovat uusia avauksia. Nuoriso-asteella aloitettiin tänä syksynä metsä-koneenkuljettajakoulutus yhteistyössäPohjois-Karjalan koulutuskuntayhty-män Valtimon yksikön kanssa. Syksyllä2008 alkaa eläintenhoitajakoulutus, jos-sa voi suorittaa samalla ylioppilastut-kinnon. Myös tulevilla maaseutuyrittä-jillä ja puutarhureilla on mahdollisuussaada ammattitutkinnon lisäksi valko-lakki. Aikuiskoulutuksessa alkaa golf-kenttämestarin erikoisammattitutkin-

toon valmistava koulutus.Seppälän alueella olevia oppimisym-

päristöjä, rakennuksia, metsiä, peltoja javiheralueita on kunnostettu ja otettuentistä tehokkaampaan opetuskäyt-töön. Yhteistyötä työelämän ja maaseu-tualan toimijoiden kanssa on kehitettyja tavoitteeksi on asetettu, että tulevai-suudessa Seppälä on monialainen jayrittäjähenkinen vetovoimaisen maa-seudun osaamiskeskus.

Juhlavuosi, uudet koulutusavaukset,investoinnit oppimisympäristöihin javerkostoituminen ovat olleet Seppälälleisoja, positiivisia asioita. Ne eivät olisitoteutuneet ilman maakunnan koulu-tustoimialan ja koko Kainuun ammatti-opiston tukea Seppälälle ja luonnonva-ra-alalle. Niiden toteuttaminen on vaa-tinut myös koko henkilöstöltä, opiskeli-joilta ja yhteistyökumppaneilta paljonsitoutumista, työtä ja uskoa luonnonva-ra-alan tulevaisuuteen Kainuussa. Kii-tos Teille kaikille!

Leena Karjalainenkoulutusjohtaja

Kainuun ammattiopisto, Seppälä

Seppälä on Kainuun vanhinammatillinen oppilaitos, jo-ka on perustettu jo vuonna1897. Koulun perustamisenkimmokkeena olivat 1800-luvun lopun katovuodet.Tällöin päätettiin, että vil-janviljelyn sijaan ryhdytäänkehittämään karjatalouttaja tähän tarvitaan maata-louskoulutusta.

Seppälän tilan arvo olivuonna 1897 kaupanteko-hetkellä 2500 markkaa.Hintaan sisältyi peltojen jametsien (1025 ha) lisäksimm. viisi hevosta, kaksisonnia, 30 lehmää ja hie-hoa, kaksi sikaa sekä kano-ja, lampaita ja erilaista ka-lustoa. Viljelysmaata tilaankuului yli 180 ha ja metsä-maata lähes 800 ha. Koulu-tilan alhainen arvo johtuihyvin pitkälti siitä, ettäpuun hinta nousi Kainuussavasta rautatien valmistut-tua 1904.

1.11.1897 aloitti opiske-lunsa maanviljelys- ja mei-jerikoulussa yksitoista opis-kelijaa. Heistä yhdeksänopiskelija maanviljelyskou-lussa ja kaksi meijerikou-lussa. Maanviljelystä opis-kelleista pojista kuusi oliSotkamosta ja loput Kajaa-nista, Säräisniemeltä jaKuhmosta. Meijerikoulutoimi maanviljelyskoulunyhteydessä ja siinä opiskelikaksi naista; toinen Sotka-mosta ja toinen Kajaanista.

Seppälällä oli viime vuo-

sisadan alkupuolella suurirooli kainuulaisten opilli-sen sivistyksen kohottajanasamoihin aikoihin perustet-tujen Kajaanin Seminaarinja Kainuun Opiston kanssa.Kouluun haettiin omakäti-sellä hakemuksella ja mu-kaan liitettiin papintodis-tus, lääkärintodistus, että olivapaa tarttuvista taudeista,vanhempien tai holhoojanlupakirja, jos oli alaikäinensekä todistus kansakoulunsuorittamisesta tai vakuu-

tus vähimmäistiedoista.Seppälä toimi myös mo-

nen maaseudun edistyksensyntysijana. Vuonna 1903perustettiin SeppälässäKainuun ensimmäinenosuuskassa ja vuonna 1930Kajaanin ympäristön kar-jantarkkailuyhdistys. Maan-viljelysseuran Ilmari Kian-nolta tilaaman Nälkämaanlaulun ensimmäinen julki-nen esitys oli Seppälässä21.12.1911.

Talvisodan aikana Seppä-

lässä oli Pohjois-Suomenrintaman esikunta kenraali-majuri Viljo Tuompon joh-dolla. Esikunta komensirintamaa aina LieksastaJäämerelle asti.

Seppälästä käsin johdet-tiin siis mm. Suomussal-men, Raatteen ja Kuhmontaistelut.

Riitta Alasalmi

Lähteet: Läntinen Aarre: Sadanvuoden satoa

Kuvassa vuoden 1955 kesäharjoittelija. Kuvan omistaa Maria Huovinen.

Vast.päätoimittaja:Kari Mattila

Päätoimittaja:Leena Karjalainen

Tekstit: Jatta Ahlsten, Riitta Alasalmi, Pirjo Hotti,Jukka Mikkonen, Kaisu Korhonen,Virpi Pääkkönen

Kannen pääkuva: Kainuun museo

Julkaisija: Kainuun ammattiopisto, Seppälä, Kirkko-ahontie 87910 Linnantaus, Puh. 08 61651, www.kao.fi

Sivunvalmistus: Kainuun Sanomat/Ate Drufva

Painopaikka: Pyhäjokiseudun kirjapaino, Kajaani

Käyttö: Suomen vanhin lypsy-karjarotu. Maitotuotos valtarotujapienempi, mutta maito hyvin val-kuaispitoista ja juustoutuu hyvin.Poikimiset helppoja ja hedelmälli-syys hyvä. Kyyttö on harvinaisenterve rotu, jolla on vähän utare- taisorkkasairauksia.

Luonne: Utelias, vilkas, sitkeä jaitsepäinen. Tyypillinen suomalai-nen.

Historia: Kyyttörodun uskotaankulkeutuneen Suomeen suomalais-

ugrilaisen kansa mukana Uralinmutkasta vuosituhansia sitten. Sa-manlaisen värityksen omaava kar-jarotu löytyy mm. Siperian Jaku-tiasta. Suomessa uskottiin kyyttö-juovaisen lehmän olevan pyhä, mis-tä karjanjumalan eli tarhakäär-meen juova selässä kertoo. Kyyttö-karja oli perinteisesti Itä-Suomenrotu, mutta sodan ja uudelleenasu-tuksen seurauksena rotu hajosi ym-päri Suomea.

Rodun tila: Uhanalainen. Kyyt-töjä Suomessa alle 400, joista yli 10

% on tällä hetkellä Sukevan vanki-lassa lopettavan Iskolan karjassa.

Tulevaisuus: Valoisampi. MMMtyöryhmä on esittänyt kyyttöjen si-joituspaikaksi Kainuun ammatti-opiston Seppälän opetusmaatilaa

Ota nyt sie orja raukka,Ota kyyttö kytkyestä Sekä kirjo karjastani,Paras lehmä paimenelta,Soreinta soimeltani,Kaunis kauran-syöjäseni!

(SKVR:VI,1113, Lempaala, 1854)

Kyytöt

Opiskelijan elämääRuoka oli hyvää ja sitä oli paljon, mutta illalla tulinälkä. Mentiin kaverin kanssa kanalaan. Tuotiinhatullinen munia. Sitten kasvihuoneelle ja hatulli-nen tomaatteja. Syötiin ne kahteen pekkaan samanillan aikana. (1969)

Ruokalassa istuttiin pojat ja tytöt toisella puolenkäytävää. Kerran ruvettiin heittelemään likkoja so-keripaloilla. Sieltä tuli takaisin aina isompaa, lopul-ta lenteli kupit ja kermakannut ynnä muut. Siivo olimelkoinen. (1969)

Kun Matti oli hyvällä päällä ja pikkurahan tar-peessa, keräsi hän kolehtia hattuun esittämällä api-naa ulko-oven luona olevassa vänkkärässä koivus-sa. Sai siinä nauraa varttitunnin maha kippurassaja vedet silmissä. (1969)

Sunnuntaisin puolelta päivin oli Impilinnassavierailutunti. Silloin Seppälän pojilla oli mahdolli-suus vierailla karjakkokoululaisten luona Impilin-nassa. Koululuokassa pyörittiin piiriä ja laulettiinkansanlauluja. Tanssi oli kiellettyä, toki oli lupaopetella piirileikkeihin liittyviä tanssiaskeleita. Mo-nelle pojalle piirileikit olivat uutta. Missäpä niitäKainuun perukoilla olisi voinut harrastaa. (1959)

Eräs opettaja kävi toisinaan karjanhoitokouluntyttöjen luona kahvilla. Kerran eräs tytöistä oli läh-tenyt hilluttelemaan. Toiset tekivät sänkyyn nukenja sanoivat opettajalle, että puhutaan hiljaa, kun tuoSirkka on niin väsynyt. (1952)

Heinäaikaan työnjohtaja käski laittaa hihat hei-lumaan. Yksi Heikkinen laittoi paitansa heinäsei-pään nokkaan. Ja siinä ne hihat sitten heiluivat.(1957)

3SEPPÄLÄ 110 VUOTTA

LuonnonvoimaaKatovuodet ja kasvavaväestö olivat yhdistelmä,joka valtakunnankin ta-solla herätti 1800 – luvul-la huolta. Oulun talous-seura perusti Seppäläänmaanviljelys- ja meijeri-koulun 1897. Maanvilje-lys, metsätalous, puutar-ha- ja kasvihuonetoimin-ta, kukkakauppa, meijeri-toiminta, karjatalous, ko-titalous sekä luonnontuotteiden ja ympäristönhyödyntäminen ovat ol-leet Seppälän toimialuei-ta vuosikymmenten saa-tossa.

Seppälä on huomioinutKainuun maatalouselin-keinoissa tapahtuneetmuutokset ja tuottanutkoulutusta kulloisenkinyhteiskunnallisen tilan-teen tarpeiden mukaan.Näistä juurista on muo-dostunut vahva pohja,jonka avulla voidaan vas-tata muuttuvien elin-keinojen tarpeisiin myöstulevaisuudessa. Esi-merkkinä vaikkapa nou-sussa oleva sienienkeruu-toiminta, johon järjeste-tään myös koulutusta.

Seppälän tulevaisuuson kolmen vahvan perus-jalan varassa; Kainuun ri-kas luonto, kainuulainenluonto- ja maatalousyrit-täjyys sekä oppilaitoksenkyky ja tahto lisätä osaa-mista näillä saroilla. Kar-ja- ja maatalousyrittäjyystulee Kainuussa säily-

mään yksikkökoon kas-vaessakin. Elämysmat-kailu ja muu luonnostanauttiva liiketoiminta tu-lee matkailun kasvami-sen myötä voimakkaastilisääntymään.

Monimuotoinen Sep-pälä pystyy hyödyntä-mään koko oppilaitoksenresursseja ja tarjoamaanjuuri elinkeinoelämäntarvitsemia osaamisenkehittämispalveluja vau-vasta vaariin, tallitytöstätoimitusjohtajaan. Valta-kunnallisesti Seppäläntoiminta on arvostettuaja sen myötä Seppälästätulee päätoimipaikka Itä-Suomen karjan (Kyyttö-jen) geenipankkina. He-vosten ja pieneläintenhoito sekä golfala ovatesimerkkejä uusista alue-valtauksista, jotka ovatolleet mahdollisia vainmonialaisen ja monimuo-toisen koulutustoimin-nan kautta.

Seppälän tulevaisuu-den näkymät ovat positii-viset. Voima tulee luon-nosta, taito tulee osaavis-ta ihmisistä ja mahdolli-suudet tulevat valmiu-desta ajatella asioita uu-della tavalla, yhdessäelinkeinoelämän kanssa.

”Meidän on uudestaluotava maa, raukat vaanmenköhöt merten taa!”

Kari Mattilarehtori, EDUKAI

Kolme polvea samassa oppilaitoksessa90-vuotias Vieno Schrode-rus on ylpeä jälkikasvus-taan. Lapsia on yhteensä 8ja lapsenlapsia useita kym-meniä. Vuoden 2007 alustaperhe on opiskellut kol-messa polvessa Seppälänkoulussa. Vieno valmistuivuonna -37 ja hänen poi-kansa Matti -75. Matin poi-ka Ilkka valmistuu vuonna2010 maaseutuyrittäjäksikonepuolelta.

"Rappusilta näkeemillainen emäntä talossaon"

Vieno Schroderus muis-telee aikaansa Seppälässälämmöllä. "Koulu oli hyväja siellä sai paljon oppia, jo-ka auttoi elämässä eteen-päin". 1930-luvulla opiske-lupaikan saaminen ei ollutnuorelle naiselle ollenkaanitsestäänselvyys. Vienon isähalusi kuitenkin tyttärensäsaavan opillista sivistystä.Koska tytär työskenteliapulaisena Aslak Fräntinperheessä, hän pyysi emän-tää auttamaan Seppäläänhaussa. Niinpä Vieno saiopiskelupaikan kotitalous-koulusta, jossa hän opiskelipuoli vuotta puutarhanhoi-toa, keittiötöitä ja käsitöitä.

"Kouluaikana Seppälässäpidettiin kovaa kuria, mikäolikin hyvä. Opiskelijoiltavaadittiin nuhteettomuuttaja säntillisyyttä. Koululta eisaanut poistua muutenkuin pyhänä kirkolle. Sieltäpiti olla kuitenkin viimeis-

tään kahdeltatoista poissa.Jos myöhästyi, joutui odot-tamaan oven takana nuh-teita ja jäi ilman päiväkah-via", Vieno Schroderusmuistelee. Vienon kouluai-kana tehtiin vielä kaikkikäsin. "Keittiössä oli paljontyötä, kun ruoka laitettiinalusta loppuun ilman mi-tään apuvälineitä. Manke-lointikin tehtiin kuumienkivien avulla", Schroderuskertoo.

Monet Seppälästä saadutopit tulivat käyttöön, kunnuori nainen lopetti kou-lun. Aluksi hän työskenteliFränteillä apulaisena, jostasodan sytyttyä muutti ko-tiinsa auttamaan poikienjouduttua rintamalle. Pianhänet vihittiin Toivo Schro-deruksen kanssa ja nuoripari siirtyi apulaisiksi UrhoKekkosen perheelle. "Kunlapsia alkoi syntymään, ra-kensi Toivo meille omankodin. Hän nosti hirttä vainhirren päälle ja minä laitoinsammalta väliin", kertooVieno rakennusvaiheesta."Paljon piti tehdä käsin,pellotkin raivata alusta as-ti." Vuonna 1978 maatila jäiMatti-pojalle ja Vieno jaToivo pääsivät muutta-maan Kajaaniin lähemmäspalveluja.

Isää ja poikaakiinnostavat koneet

Vienon ja Toivon poikaMatti Schroderus opiskeliSeppälän maamieskoulussa

vuosina 1974-1975 maata-louskoneteknikoksi. Myöshänen sisarensa Elvi opis-keli Seppälässä. Mattimuistelee lämmöllä opiske-luaikoja. "Paljon siellä opit-tiin, erityisesti konepuolion jäänyt mieleen. Taidois-ta on ollut maanviljelijänäpaljon hyötyä myöhem-min", hän sanoo.

Matilla oli jo kouluunmennessään tavoitteenajäädä jatkamaan kotitilaan-sa. "Olen viljellyt tilaa koh-ta jo 30 vuotta ja maatalouson muuttunut tänä aikanamerkittävästi. Meillä on täl-lä hetkellä lihakarjaa sekäpeltoviljelyä VuolijoenOjanperällä sijaitsevalla ti-lallamme".

Ilkka Schroderus kertooSeppälän ja maataloudenvalinnan olleen hänellehelppo ratkaisu. "Jo pienes-tä pojasta asti olen tiennyt,että maatalous kiinnostaa.Niinpä valinta tulla Seppä-lään oli hyvin helppo".Koulutukselta vasta aloitta-nut opiskelija kertoo odot-tavansa koneopintoja."Myös eläinpuoli kiinnos-taa, mutta erityisesti odo-tan pääseväni peltotöihin jakorjaamaan koneita", nuo-rimies kertoo.

Tulevaisuudensuunnitel-missa tilalla on todennäköi-sesti sukupolvenvaihdos.Matin pojista sekä Ilkka et-tä Heikki ovat olleet kiin-nostuneita alasta ja lähte-neet opiskelemaan; IlkkaSeppälään ja Heikki Iisal-

meen agrologiksi. "Muka-va, että ala kiinnostaa nuo-ria, kyllä tältä alalta var-masti töitä löytyy", mietti-vät vanhemmat Schrode-rukset.

Maatalouden muutokset

Kun koolla on kolme pol-vea maaseudun osaajia,nousee väkisin esiin kysy-mys maaseudun ja maail-man muuttumisesta. "Pal-jon on nykyään erilailla",Vieno Schroderus miettii."Maatalous on melkeinpelkkää laulua entiseenverrattuna, silloin piti kaik-ki työ tehdä käsin." Kuiten-kin Vieno Schroderus huo-lehtii nykyviljelijöidenkinjaksamisesta. "Tämä kaikkiulkoapäin seuraaminen jasäätely tekee työstä raskas-ta. Työmaa on siirtynyt tur-han paljon pelloilta ja nave-toista paperipinon ääreen".

Matti ja Ilkka miettivätmaaseudun muutoksiaomasta näkökulmastaan."Paljon tämä ala vaatii työ-tä edelleen, mutta kyllä elä-mä maalla ja maaseudullaon mukavaa, jos on valmistekemään töitä", Mattimiettii. "Ennen opittiin pal-jon työssä, mutta nykyäänkoulutus on hyvin tärke-ää", toteaa väliin VienoSchroderus ja on silmin-nähden tyytyväinen, kunhänen ja Toivo-miehensätyöllä on jatkajia.

Riitta Alasalmi

Toivo, Vieno, Ilkka ja Matti Schroderus miettimässä Seppälän ja maaseudun muuttumista vuosien varrella.

Koululla oli oma autokoulu. Volvo Amazonilla jaBedford kuorma-autolla harjoiteltiin pihoilla ja pel-toteillä. Oppihan sitä! Oli taas ajotunti kaupungille.Opettaja Mörkö-Mäkäräinen istui vieressä ja katse-li tuikeasti nurkkasilmällä. Hän huomautti, ettei ollaMonte Carlossa, kun en muistanut nopeusrajoitus-ta. Ajettiin pusuparkista liikenneympyrään, kunMainuantieltä tuli mummeli suuri kesähattu päässä.Hän ei huomannut meitäkään. Ope mylvi vieressä,että aja kylkeen vaan, kylkeen vaan. (1969)

Seppälässä oli harvapuheinen koneopin opettaja.Oppilaat olivat hitsausharjoituksissa, kun erään op-pilaan puuvillainen haalari syttyi palamaan. Oppi-las ei sitä itse huomannut. Opettaja koputti oppi-laan olkapäähän ja sanoi: "Pojalla - munat - tules-sa". (1978)

Opiskelijan elämää

Ketunpolku 1• PL 142 • 87101 Kajaani • p. (08) 61 651 www.kao.fi

Kauden kukat ja asetelmat Seppälän puutarhalta

Huomaa joulun ajan aukioloajat:la 15.12. 9.00-15.00su 16.12. 9.00-15.00

to 20.12. 8.00-18.00pe 21.12. 8.00-18.00la 22.12. 9.00-15.00su 23.12. 9.00-15.00

Seppälän puutarha Kirkkoahontie, Kajaanip. 6165 6626, 044 5444130.

Puutarha avoinna: ma-pe 8.30-16.00 la 9.00-13.00 ympäri vuoden!

4 SEPPÄLÄ 110 VUOTTA

110-v. Seppälää onnittelevat

Opiskelijan elämääKoulun johtaja Arppe oli opastanut oppilaitaan:

"Vaikka maatalous ei ehkä kannatakaan, niin kyl-lä se elättää". Lisäksi hän oli kehottanut poikia ot-tamaan emännäksi kotitalouskoulun käyneen ty-tön. Erityisesti hän oli varoitellut kaupungin hie-nohelmoista. (1930)

Kiitämme Seppälänopiskelijastipendirahastoon

lahjoittaneitaOJAVUON TAIMITARHA

PALTAMON KUNTA

PIIRAISEN VIHERPALVELU

PROAGRIA KAINUU

SCHETELIG OY

SUOMUSSALMEN KUNTA

VAALAN KUNTA

ARMAS HEIKKINEN

KAINUUN METSÄKESKUS

KAINUUN METSÄNOMISTAJIEN LIITTO

KAINUUN OSUUSMEIJERI

KAJAANIN KAUPUNKI

KULUNNAN PUUTARHA

MTK KAINUU

Seppälässä järjestettiin panostuskurssi haluk-kaille. Tarkoituksena oli räjäyttää uoma vesiput-kelle tien toisella puolella olevasta lammesta kas-vihuoneelle. Maantielle tehtiin lataus. Räjäytyksentuloksena hajosi kasvihuoneesta 63 lasiruutua jamaantiehen tuli vain kahden sentin monttu. (1958)

www.storaenso.com

5SEPPÄLÄ 110 VUOTTA

Kansainvälisyyttä SeppälässäMaatalousalan opetus tänäpäivänä ei suinkaan olenurkkakuntaista tai van-hanaikaista. Jo monen vuo-den aikana Seppälästä onkäynyt työssäoppijoita ul-komailla vuosittain. Kohde-maita ovat olleet muunmuassa Ranska, Espanja,Italia ja Ruotsi.Tänä syksy-nä teimme uuden alueval-tauksen: neljä maata-lousalan perustutkinnonopiskelijaa työskenteli nel-jä viikkoa Pohjois-Saksas-sa.

Opiskelijoiden Saksan -työssäoppimiseen liittyimielenkiintoinen uusi asia.Matka oli osa eurooppa-laista Ecvet-projektia.Ecvet -hankkeessa haetaanmenettelytapoja Euroopanmaiden välille ammatillisenkoulutuksen opintosuori-tusten siirtämiseksi maastatoiseen. Opiskelijoiden työ-viikkojen aikana Ecvet nä-kyi viimeisellä viikolla suo-ritettuna käytännön työko-keena. Opiskelijat tutustui-vat myös Leittexteihin, eliharjoitteluajan kirjallisiintehtäviin.

Opiskelijoista mukanaolivat Eetu Väisänen Palta-mosta, Juho Rusanen Sot-kamosta, Juuso HeikkinenKuhmosta sekä VilleKemppainen Ristijärveltä.Matkustimme Saksaansyyskuun toisena päivänäAmsterdamin kautta ja pa-lasimme samaa reittiä juurisopivasti hirvenmetsästyk-sen alkuun syyskuun 28.

päivänä. Maatilat, joilla po-jat työskentelivät, olivatNordhornissa Hestrupinkylän alueella. Tilojen väli-set välimatkat olivat lyhyet,joten poikien keskinäinenyhteydenpito oli helppoa.Pojat saivat myös käyttääisäntäväkien autoja liikku-miseen.

Opiskelu täyttä työtäSaksassakin

Maatilat olivat saksalai-sittain normaalikokoisia:

kolmella tilalla lehmiä olikuutisenkymmentä, neljän-nellä noin yhdeksänkym-mentä. Isännät olivat nuo-ria, iältään molemmin puo-lin kolmenkymmenen. Li-säksi kaikki olivat maata-lousalan koulutuksen suo-rittaneita Meister-tasonisäntiä. Meister-todistuksenmyöntää paikallinenLandwirtschaftskammer,kun isäntä on suorittanutkolmen vuoden peruskou-lutuksen lisäksi vieläuseamman vuoden talou-

dellisen koulutuksen. Opis-kelijat työskentelivät maa-tiloilla pääasiassa karjan-hoitotöissä. Niin kuin Suo-messakin, myös saksalaisel-la tilalla tehdään pitkiä työ-päiviä ja -viikkoja. Se nä-kyy hyvin poikien tekemis-tä oppimispäiväkirjoissa.

Syyskuussa saksalaisellamaatilalla ajankohtaisiatöitä on maissisäilörehuntekeminen ja talviviljojenkylväminen. Meidän koh-detiloillamme viljanviljelyoli vähäistä, mutta maissia

korjattiin joka tilalla. Sentekevät yleensä urakoitsijattehokkailla koneilla, isän-nät itse tekevät lähinnä siir-toajoa ja auman polkemis-ta. Isollakin tilalla vuodentarve saadaan korjattua yh-tenä päivänä.

Rakennusten käyttötehokasta

Saksalainen karjatila ero-aa suomalaisesta paitsikooltaan, useimmiten myösrakennuskannaltaan. Sak-salainen tyyli rakentaa onerilainen jo leudomman il-maston takia. Silmiinpistä-vää on runsas tiilen käyttösekä eläinsuojissa kaikkienvanhojen rakennusten hyö-dyntäminen. Eläimiä onmonessa eri rakennuksessa,eivätkä ne ole aina miten-kään helppotöisiä. Uudetnavettarakennukset ovatkevyttekoisempia kuinSuomessa. Usein navetassaon joku seinä avoin ja eri-laisia verhoseinäratkaisujanäkyy paljon. Kun uusieläinsuoja rakennetaan, jäävanha usein osaksi raken-nusta tai ainakin nuori kar-ja jää asuttamaan vanhaanavettaa.

Ammattitaitopuntarissa

Viimeisen Saksan-viikonkohokohta oli saksalaisenmallin mukainen käytän-nön koe. Poikien tehtävätliittyivät tilan eläinten ruo-

kintaan. Saksassa tämä koetehdään aina tuntematto-malla tilalla. Korkeintaanparia päivää ennen käy-dään tutustumassa, ettäpaikat ovat suunnilleen tut-tuja. Meidän kokeessammeJuho ja Ville ruokkivat jahoitivat tilan vasikat januoren karjan aamulla.Käytännön työn lisäksiheiltä kyseltiin eläintenikään, terveyteen, ravin-nontarpeeseen sekä rehu-jen laatuun liittyviä kysy-myksiä. TyöskentelykielenäSaksan-matkalla käytettiinenglantia, mikä lisäsi ko-keen vaativuutta myöshaastattelijoille. Runsaanaamiaispöydän jälkeenvuorossa oli Eetun ja Juu-son tekemät samat toimen-piteet lehmäkarjalle.

Kotiin oli neljän viikonjälkeen mukava palata. Po-jat kertoivat neljä viikkoamenneen hyvin nopeasti.Isäntäväet olivat mukaviaja avuliaita vierasmaalaisil-le. Tilojen vanhat isännät javanhat emännät olivat ai-van oma lukunsa. He olivatnuorista suomalaisista hy-vin otettuja. Vaikka he ei-vät osanneet puhua englan-tia, vaikutti, että he hyvin-kin löysivät yhteisen kielen.Puheissa kuuli myös Suo-men maahan ja maatalou-teen virinneen mielenkiin-non. Voi olla, että piankinsaamme vieraita Saksastapäin!

Kaisu Korhonen

Juuso Heikkinen arvioimassa säilörehun laatua saksalaisille kokeen arvioijille.Arvioi-jina Karl-Heinz Lordieck ja Henning Lindschulte.

Opiskelijanelämää

Mieleen on piirtynyt nesumuiset kesäaamut,kun nousin navetalle jatallille aamutöille. Au-rinko saattoi tehdä nou-suaan varovasti. Yölli-nen kaste kimalteli vielänurmikolla. Lehmätodottelivat laitumellaaamulypsylle pääsyä.Kouluajoilta jäi paljonkäteen sellaista, mistäminulle tulee aina ole-maan hyötyä. Päivää-kään en menisi vaihta-maan pois. Jokainen toiniistä mukanaan jotainuutta ja arvokasta. Sep-pälä oli minulle merkit-tävä osa elämää, ja tuleepysymään minne tahan-sa elämä sitten kuljet-taakaan. Se oli sellainenelämän koulu. (2001)

Seppälä oli kotinikahden vuoden ajan.Tunnen vieläkin, kunSeppälästä puhutaan,semmoista kotihaikeut-ta. (1948)

Moni entinen oppilason kertonut itsetunton-sa kohonneen opiskel-lessa: "En minä olisikoskaan tiennyt, ettäolen niin hyvä, jos sitäei olisi opettaja Seppä-lässä minulle sanonut".(1966)

EEEEnnnnssssiiiimmmmmmmmääääiiiisssseeeetttt ggggoooollll ffffkkkkeeeennnnttttäääännnnhhhhooooiiiiddddoooonnnnkkkkoooouuuulllluuuuttttuuuussssttttaaaa ssssaaaaaaaannnneeeeeeeetttt vvvvaaaallllmmmmiiiissssttttuuuuiiiivvvvaaaatttt

Seppälässä käynnistyi en-simmäinen golfkentänhoi-toon liittyvä peruskoulutus29.1.2007. Koulutus järjes-tettiin työnantajien toivo-muksesta ja toteutettiinKainuun TE- keskuksen ra-hoittamana työvoimapoliit-tisena koulutuksena. Kai-nuussa ja Pohjois-Suomes-sa on tällä hetkellä kaikki-aan 35 golfkenttää ja uusiaon sekä suunnitteilla ettärakenteilla, joten tarve am-mattitaitoiselle golfkentänhoitohenkilöstölle on to-dellinen.

Golfkentänhoito ammat-tina kiinnostaa kainuulai-sia, sillä vaikka koulutuk-sen aloittamisaikataulu olikireä, hakuaika koulutuk-seen oli vain puolitoistaviikkoa, niin hakijoita oli40. Hakijoista 20 henkilöävalittiin koulutukseen.

Koulutuksessa opiskel-tiin mm. golfkentän hoito-tekniikkaa, kasvioppia,golfkenttien rakentamistaja peruskorjausta ja golfiapelinä. Teoriajaksoon sisäl-tyi opintomatka Tampe-reelle Sportec -messuille jamatkan varrella käytiin tu-tustumassa Hyvinkäällä jaVantaalla golfalan konei-den ja tarvikkeiden maa-hantuojiin.

Koulutus aloitettiin kah-den kuukauden intensiivi-sellä teoriajaksolla, jonkajälkeen opiskelijat siirtyivätpuolen vuoden mittaiselletyössäoppimisen jaksollepääasiassa golfkentille.Opiskelijoista vahvistustakentänhoitoon saivat Ka-jaanin, Katinkullan, Palta-mon sekä Virpiniemengolfkentät.

Kokemukset työssäoppi-misesta olivat positiivisiapuolin ja toisin niin työnan-tajilla ja työssäoppijoilla.

Opiskelijat pääsivät testaa-maan teoriassa opiskeltujatietoja käytännössä kentilläsekä tutustumaan kenttientyökulttuuriin ja golfkentätsaivat innokkaita työssäop-pijoita, joilla oli jo hyvätkentänhoidon perustiedothallussaan.

Työssäoppimisjakson jäl-keen opiskelijat tulivat vie-lä viikoksi teoriajaksolleSeppälään, jonka aikanakäytiin läpi työssäoppimi-sen aikana hankittuja koke-muksia, kerrattiin hoitotek-

niikkaa ja tehtiin opinto-matka Sankivaaran golf-kentälle Ouluun. Viikkohuipentui Kajaanin golf-kentällä 28.9.2007 pelat-tuun leikkimieliseen golfki-saan opiskelijat vastaantyössäoppimisen ohjaajat.Koulutuksen todistustenja-kotilaisuudessa, kisan jäl-keen, olivat mukana myöstyönantajien edustajat. Hepitivät erittäin tärkeänä si-tä, että golfkentänhoidonkoulutusta saa myös Kai-nuun alueella ja olivat var-

moja, että koulutus paran-taa jo nykyisin hyvässäkunnossa olevia golfkenttiäentisestään.

Osa koulutukseen osal-listuneista aikoo jatkaaalalla ja opiskelussa seuraa-va vaihe on golfkentänhoi-tajan ammattitutkintoonvalmistava koulutus, jokaalkaa Seppälässä 8.10.2007.Osa opiskelunsa päättä-neistä jatkaa työskentelyägolfkentillä kasvukaudenloppuun saakka.

Koulutuksen aikana opis-kelijoille tehtiin urasuun-nittelua, jonka avulla suu-rin osa opiskelijoista löysioman alansa.

Golfkentänhoidon kou-lutuksia on tarkoitus jatkaatulevaisuudessa Seppälässäjokaisella tasolla (perus-,ammattitutkinto- ja erikois-ammattitutkintotasoilla).

Suunnitteilla on syksyllä2008 alkava golfkenttämes-tarin erikoisammattitutkin-toon valmistava koulutus jasaman vuoden aikana ontarjolla erilaisia lyhyitä täy-dennyskoulutuksia sekägolfkenttämekaanikoillesuunnattu ammatillinenkoulutus.

Pirjo Hottiprojektipäällikkö

Golfkentän hoidon koulutuksesta valmistuneet Seppälässä 28.9.2007.

6 SEPPÄLÄ 110 VUOTTA

Koneet, luonto ja yrittäminenkiinnostavat nuoria

Jani haluaa jatkaaperheyritystä

Seppälän luonnonvara-alanyksikössä alkoi syksyllä2007 metsäkoneenkuljetta-jan koulutus yhteistyössäValtimon metsäkoneenkul-jettajalinjan kanssa. 16-vuo-tias Jani Heikkinen kertooammatinvalinnan olleenhelppoa. "Mielenkiinto ko-neisiin ja luontoon sai mi-nut hakeutumaan metsä-alalle. Kotona on metsäko-neita, joten ne ovat jo hie-man tuttuja ennestään. Kol-men lukuvuoden ja valmis-tumisen jälkeen olen toden-näköisesti omassa perheyri-tyksessä kuormatraktoria jahakkuukonetta ajamassa.Mahdollisesti jatkan isänmetsäkoneyritystä aika-naan", nuorimies kertoo tu-levaisuudensuunnitelmis-taan.

Heikkinen kertoo opis-kelun olleen tähän mennes-sä mielenkiintoista. "Opis-kelussa pitää olla haasteita.Ongelmatilanteiden ratkai-seminen on minusta mie-lenkiintoista. Odotan ko-neiden opiskelua kovasti jalähiviikoilla päästäänkin tu-tustumaan sekä ajamaanniitä." Jani Heikkinen halu-aa suositella metsäkoneen-kuljettajakoulutusta ihmi-sille, jotka pitävät itsenäi-sestä työstä, luonnossa ole-misesta ja metsien hoitami-sesta. "Asuntolassa tutus-tuu uusiin ihmisiin ja saa

uusia kavereita. Ruokapal-velutkin ovat hyvät", nuori-mies summaa vielä opiske-lun hyviä puolia.

Miroa kiinnostavatkoneet

17-vuotias Miro Ali Sidikkertoo monimutkaisten ko-neiden ja puiden kaatotyönkiinnostavan häntä. "Kou-lutuksen ja valmistumisenjälkeen haluan olla metsä-alalla oikeissa töissä aja-

massa hakkuukonetta, ajo-konetta ja kuljetuslavet-tiautoa. Myös yrittäminenvoi myöhemmin kiinnostaa,kunhan saan ensin tienat-tua rahaa omaa konettavarten", Miro kertoo.

Erityisesti metsäkoneen-kuljettajan ammatissa hou-kuttaa helppo työllistymi-nen. "Metsäalaa harkitse-ville haluan viestittää, ettätällä alalla tarvitaan tekijöi-tä. Kun ammattitaito saa-daan, niin töitä on luvassa

opiskelun jälkeen. Nyt on jopulaa kuljettajista", Mirokertoo. Opiskelu on tuntu-nut Miro Ali Sidikistä mel-ko helpolta, mutta hänepäilee, että jatkossa on tu-lossa enemmän haasteitaoppimisessa. "Metsäasiatovat mielenkiintoisia. Ko-neiden rakenne ja ajo kiin-nostaa erityisesti", hän ker-too tyytyväisenä uranvalin-taansa.

Jukka Mikkonen

Jani Heikkinen ja Miro Alia Sidik aloittivat opiskelut uudella metsäkoneenkuljettaja-linjalla.

Työssäoppiminenpalvelee

sekä opiskelijaaettä työnantajaa

Mervi Leinonen opiske-lee Kainuun ammatti-opiston Seppälän toimi-paikassa puutarhatalout-ta kolmatta vuotta. Puu-tarha-alan koulutus oliluonteva valinta Mervil-le, joka on lapsesta saak-ka ollut kiinnostunutpuutarhanhoidosta jatehnyt erilaisia puutar-han töitä kotipihalla.

Puutarhatalouden kou-lutusohjelma on antanutMerville paljon alan tie-toa, jota hän on päässytsoveltamaan käytäntöönkoulutukseen kuuluvillatyötunneilla sekä työssä-oppimisjaksolla PiiraisenViherpalvelu Oy:ssä.Työssäoppimispaikas-saan Mervi on päässyt te-kemään alan töitä moni-puolisesti laidasta lai-taan. Erityisesti mahdol-lisuus osallistua viherra-kennustöihin on ollut hä-nelle mieluinen, silläsuunnitelmissa on koulunjälkeen työllistyminen vi-herrakennusalalle jokoyksityiselle tai julkisellesektorille.

Mervi kertoo olevansatyytyväinen kouluvalin-taansa ja että opiskelu onvastannut niitä odotuk-sia, joita hänellä oli en-nen koulutusta. ”Mukavaopiskelupaikka, hyvätopettajat ja mahdollisuuskäydä asioita monipuoli-sesti läpi teoriassa sekäkäytännössä”, kommen-toi Mervi koulutustaan.Työllistymistilannekinvalmistumisen jälkeennäyttää hyvältä, sillä Pii-raisen ViherpalveluOy:stä on varmistunuttyöpaikka tulevalle kas-vukaudelle.

Mervin mielestä paras-ta alan töissä on se, ettäsaa tehdä töitä itsenäises-ti, mutta kuitenkin myöstyöporukassa voidaanyhdessä miettiä eri vaih-toehtoja. Mervi kokeemyös työskentelyn ul-koilmassa mielekkääksi

ja suosittelee alaa kaikillemuillekin ulkoilmaihmi-sille, jotka ovat kiinnostu-neita tekemään viheralantöitä ja joilla riittää roh-keutta myös konetöihin.

Työssäoppimisesta hyötyämyös työnantajalle

Yrittäjä Jouko Piirai-nen Piiraisen Viherpalve-lu Oy:stä on tarjonnuttyössäoppimispaikkojaSeppälän puutarha-alanopiskelijoille jo useidenvuosien ajan. Piirainenkertoo kokevansa työssä-oppimisen mielekkääksitavaksi tutustua uusiin vi-heralan tekijöihin sekäsaada yritykseen uusiatyöntekijöitä. Lähes vuo-sittain aina joku Seppä-län työssäoppija onkinsaanut pitempiaikaisentyöpaikan Piiraisen Vi-herpalvelu Oy:stä työssä-oppimisjakson avulla.

Myös Piiraisen työnte-kijät suhtautuvat positii-visesti opiskelijoihin, jot-ka syventävät koulussaoppimaansa teoriatietoakäytännön työelämässä.Työntekijät kokevat opis-kelijoiden tuovan erilais-ta meininkiä työympäris-töön; työssäoppijoidenperehdyttäminen lisäätyön haasteellisuutta se-kä antaa mahdollisuudenmiettiä omia toimintata-poja uudesta näkökul-masta.

Jatta Ahlsten

Mervi Leinonen

Seppälän karja oli jalostuskarja ja siksi siitokseenkäytettyjä sonneja vaihdettiin valtion koulujen kes-ken. Sonni tuli rautateitse Kajaanin asemalle, jostame opiskelijat kävimme hakemassa ne. Kyllähän sii-nä Kajaanin lättähatut irvailivat, kun iltahämärissäSeppälän pojat taluttivat nokkarenkaasta suurta sii-tossonnia. (1959)

Kotona metsä- ja peltotyöt tehtiin hevosella, siksitraktorin ajo etenkin peräkärryn kanssa totuttelutti.Traktoritöissä sain ensimmäiseksi tehtäväkseni ha-kea Fordson Majorilla kellarista perunoita. Pienikärry ei meinannut millään osua kellarin oviauk-koon. Aikani ajelin edestakaisin vaikeaksi osoittau-tunutta ajoneuvoyhdistelmää. Lopulta ohjasin kä-sin peräkärryn oviaukkoon. (1959)

Jatkoin koulun jälkeen töitä kotitilallani, luonnol-lisesti paljon osaavampana. Isä luuli osaavansakaikki maataloustyöt ja moitti minua ylimielisyy-destä, kun tein niin kuin Seppälässä oli opetettu jaolin oppinut tekemään. Pidin niistä opeista tiukastikiinni. Isä koki vissiin arvovaltansa horjuvan. Var-muus tekemisiini on lähtenyt Seppälästä. (1966)

Olympialaduiltakoulunpenkille

Rajavartija Pirjo Urpilai-nen (29) aloitti maatalou-den perustutkinnon suorit-tamisen työn ohella syksyl-lä 2007. "Ala on periaat-teessa aina kiinnostanutminua. Kymmenen vuottasitten kotitilan jatkaminenei kuitenkaan tuntunutkannattavalta vaihtoehdol-ta, joten hakeuduin rajavar-tiostoon töihin. Nyt on kui-tenkin tullut sellainen olo,että haluaisin palata juuril-leni", Urpilainen kertoo.

"Opiskelu työn ohella so-pi hyvin uuteen elämänti-lanteeseeni. Aktiiviuran lo-pettamisen jälkeen elämäs-sä oli tilaa uusille asioille.Opiskelu täyttää urheilunjättämää aukkoa elämässä-ni ja tuo siihen uutta sisäl-töä", Suomen maajouk-kueampumahiihtäjä jatkaa."Urheilussa ja opiskelussaon paljon yhteisiä asioita.Tavoitteiden eteen täytyytehdä töitä ja elämää onkyettävä suunnittelemaanpitkälle eteenpäin. Lisäksiurheilu on opettanut minuthyväksymään eteeni tule-vat vaikeudet ja oppimaanniistä kantapään kautta",Urpilainen pohtii.

Pirjo Urpilainen partioityökseen valtakunnanrajal-la Vartiuksessa ja toimii ti-lannekeskuspäivystäjänä."En pystyisi opiskelemaantyön ohessa, ellei opintoja

olisi mahdollista henkilö-kohtaistaa", Urpilaineniloitsee. "Tulevaisuudessaajatuksenani on joko viljel-lä kotitilaa työn ohella taijopa jatkaa alan opintojapidemmälle. Ja mistäpä sitätietää, vaikka jonain päivä-nä löytäisin itseni maajus-sin morsiamena", Pirjo Ur-pilainen kertoo pilkettä sil-mäkulmassaan.

Teologian opinnotvaihtuivathevosmatkailuun

Teologian opiskelija TeijaLuukkonen (31) harjaa he-vosta Sotkamon Hiidentor-passa ja pohtii uutta alava-lintaansa. "Hevosmatkai-lun opinnot eroavat aikai-semmista teoriapainottei-sista opinnoistani enitenpitkien työharjoittelujakso-jen ja käytännössä tekemi-sen vuoksi. Pidän sitä hyvä-nä asiana, sillä silloin am-matti ja sen työtehtävät ei-vät tule valmistumisen jäl-keen yllätyksenä vaan työ-tehtävät ovat jo hallussa",Luukkonen kertoo.

Teija Luukkosella on ta-kanaan paljon kansainväli-siä opintoja eri aloilta."Teologiaa Saksassa ja Isra-elissa, liiketaloutta ja filoso-fiaa Saksassa ja vaihto-opiskelijana Yhdysvallois-sa", hän summaa yhteenopiskelukokemuksiaan."Olen lähdössä suoritta-maan myös osan hevosmat-

kailun opinnoista ratsutilal-le Hampuriin, sillä kansain-välinen työkokemus tuo ai-na uusia näkökulmia ja aja-tuksia työhön." AjatusSeppälässä suoritettavistahevosmatkailun opinnoistasyntyi Teija Luukkosellehyvin luontevasti. "Isänihalusi aikanaan opiskele-maan Seppälään, mutta so-ta sotki hänen suunnitel-mansa. Tuntuu hyvältä to-teuttaa isän haavetta, var-sinkin kun ajatuksenani onjatkaa perheen pientä mat-kailuyritystä Suomussal-mella", Luukkonen kertoo."Ehkä tulevaisuudessa ke-hittelen erilaisia ohjelma-palveluita ja maatilamat-kailua mökinvuokrauksenrinnalle. Opiskelen joka ta-pauksessa monipuolisenammattitaidon itselleni, sil-lä yrittäjän on hyvä varataitselleen monta erilaistakorttia ja mahdollisuutta",Teija Luukkonen jatkaa.

Saksasta lampuriksiNäljängälle

Saksalainen Taistra Tors-ten on elävä esimerkki elä-män ohjien ottamisestaomiin käsiinsä. 37-vuotiasmies jäi Saksojen yhdisty-misen aikoihin työttömäksisorvarin työstä. "IhastuinSuomessa rauhaan ja hiljai-suuteen. Muutin aluksi pää-kaupunkiseudulle, muttamaaseutu veti minua puo-leensa. Vuonna 2001 muu-

tin Suomussalmen Näljän-gälle, josta löysin kaipaa-maani rauhaa ja hiljaisuut-ta",Torsten kuvailee. "Haa-veenani on elää tietynlai-sessa omavaraistaloudessakuitenkin siten, että maata-lous toisi minulle elannon.Erityisesti lampaat ja vuo-het sekä luonnonmukainentuotanto ja perinnebiotoo-pit kiinnostavat", mies jat-kaa.

"Arvostan suunnatto-masti omilla käsillä teke-mistä. Mielestäni asioilleantaa uutta sisältöä ja mer-kitystä, kun niiden eteen onnähnyt vaivaa. Tästä syystäpienimuotoinen maatalouskiinnostaa",Tortsen kertoo.Koulutusta mies tuli hake-maan mahdollistaakseenyritystoiminnan aloittami-sen. "Nykyään edellytykse-nä maaseudulla yrittämi-seen on alan koulutus. Pa-peritöiden, suunnittelutai-tojen ja kokonaisvaltaisenosaamisen saavuttamiseksikoulutus on ensiarvoisentärkeää", Tortsen kertoo.Tulevaisuudensuunnitelmatmiehellä ovat edelleen hiu-kan auki, mutta Näljängänvapaus ja mahdollisuus ke-hittyä ammatissa kiinnosta-vat. "Tulevaisuudesta onvaikea sanoa, mutta haa-veet ovat kuitenkin maa-seudulla. Siihen karjatalou-den ammattitutkinnon suo-rittaminenkin tähtää",Taistra Torsten jatkaa.

Riitta Alasalmi

Uusi elämä maaseudulla

Opiskelijan elämää

7SEPPÄLÄ 110 VUOTTA

MaatalousoppilaitoksestaKantripolikseksi

Opetusministeriö onomissa strategioissaanmääritellyt luonnonvara-alan oppilaitoksille Suo-messa laajempaa rooliaoman alueensa elin-keinojen kehittäjänä.Oppilaitosten tulee tehdänykyistä enemmän yh-teistyötä paikallis- ja seu-tukuntatasolla muidenmaaseudulla toimivienkehittäjätahojen kanssa.Tavoitteeksi on asetettueräänlaisten maaseudunmonipalvelupisteidenmuodostaminen, joissakoulutus, neuvonta, tutki-mus ja seutukuntapohjai-nen kehittämistyö toimi-vat yhteistyössä toinentoistaan tukien yhteisenkohteen ja kohderyhmän(maaseutu ja sen asuk-kaat) hyväksi.

Seppälän maata-lousoppilaitos on omaltaosaltaan oheista ministe-riön linjausta historiansaaikana jo noudattanut-kin. Uskaltanen väittää,että kaikki Kainuussamaa- ja metsätaloudenkanssa toimivat ovat jos-sakin vaiheessa olleetSeppälässä jonkin maa-seutuun liittyvän tilaisuu-den merkeissä, useimmatvielä monesti. Lisäksikainuulaiset tuntevatSeppälän alueen ja toi-minnan hyvin, 110 vuottaei ole voinut mennä jäl-kiä jättämättä.

Tämä tunnettuus olisihelposti hyödynnettävis-sä muodostettaessa maa-

seutuelinkeinoihin liitty-vää toiminta- ja oppimis-ympäristöä. Siksi Kai-nuun ammattiopistossaon käynnistymässä selvi-tyshanke, millä haetaaneri maaseudun kehittäjil-le ja maaseutua elinkei-noissaan hyödyntävillemahdollisuutta käyttääyhteistä toimintaympä-ristöä synergiaetujen saa-vuttamiseksi.

Selvityshankkeen ni-menä on Kantripolis. Seon työnimi ajatukselle,jonka yhteinen nimittäjäon maaseutuelinkeino.Synergiaetu voi syntyäniin fyysisestä toiminta-ympäristöstä kuin vir-tuaalisesta toimintatavas-ta.

Kantripolis -ideaa esi-teltiin kesän 2007 alussaSeppälässä ja paikalla olilukuisa joukko asiaan po-sitiivisesti suhtautuviamaaseutualan toimijoita.Esiselvitys käynnistyneevielä syksyn 2007 aikana.Mutta oli esiselvityksiätai ei, Kainuun ammatti-opiston Seppälän toimi-piste on valmis Kainuunmaaseudun osaamisen jakehittämisen verkostojensolmukohdaksi, missä erialojen osaajat ja yrittäjätvoivat löytää itselleen in-novatiivisen toimintaym-päristön.

Raimo SivonenRehtori, nuorisoaste

Kainuun ammattiopisto

Uutta – Eläintenhoitaja- jaylioppilastutkinto syksyllä 2008

Oletko kiinnostunut eläin-ten hoitamisesta? Haluat-ko samalla kirjoittaa yli-oppilaaksi? Nyt se onmahdollista!

Kainuun ammattiopis-ton luonnonvara-alallaSeppälässä alkaa eläinten-hoitajien koulutus syksyllä2008. Eläintenhoitajatut-kinnon opiskelun ohessavoit opiskella lukioaineitaja kirjoittaa ylioppilaaksi.Opiskelut kestävät noin3,5 vuotta.

Eläintenhoitajanopinnot

Eläintenhoidon koulu-tuksessa opiskellaan maa-seutuyrittämistä, koti-eläinten tuntemusta jahoitoa sekä perehdytäänerilaisten kotieläintenkäyttäytymiseen. Opintoi-hin sisältyy paljon työn-opetusta ja työvuorojakoulutilalla. Työssäoppi-minen muodostaa keskei-sen osan opiskelua ja sitäsisältyy opiskeluun vähin-tään 25 opintoviikkoa.

Eläintenhoitajantutkin-non suorittaneilla on hy-vät valmiudet hoitaa ylei-

simpiä kotieläimiä, lähin-nä nautaeläimiä, hevosiaja koiria. Opetuksessa kes-kitytään Kainuun alueellayleisimmin esiintyviin ko-tieläimiin, sillä se palveleeparhaiten opiskelijoidentyöllistymistä valmistumi-sen jälkeen.

Lukio-opinnot

Lukio-opinnot suorite-taan Kajaanin lukiossa.Lukiossa opiskellaan mm.äidinkieltä, matematiik-kaa, englantia ja biologiaa.Lukiotunnit ovat yleensäkolmena päivänä viikossajoko heti aamusta tai ilta-

päivällä ammatillisten tun-tien jälkeen. Lukioaineetkorvaavat ammatillisentutkinnon yhteisiä yleissi-vistäviä aineita, kaikki va-paasti valittavat aineet jaosan ammatillisista valin-naisaineista. Lukioaineitaon koko opintojen ajanammatillisten opintojenrinnalla. Työssäoppimis-jaksojen aikana ei lukio-opintoja ole.

Vahvuutenakansainvälisyys

Luonnonvara-ala on jouseiden vuosien ajan teh-nyt yhteistyötä ja opiskeli-

javaihtoa useiden Euroo-pan maiden kanssa. Yh-teistyökouluja on mm.Ranskassa, Espanjassa,Hollannissa ja Saksassa.

Opiskelijoilla on erin-omainen mahdollisuussuorittaa työssäoppimis-jaksoja ulkomailla.

Mihin töihin?

Eläintenhoitajille onpaljon työpaikkoja ja nii-den määrä lisääntyy tule-vaisuudessa koko ajan.Työpaikkoja on kasvavillakotieläintiloilla, hevosalanyrityksissä, eläinhoitolois-sa, eläintarvikekaupoissa,kotieläimiin liittyviä ohjel-mapalveluja tarjoavissamatkailualan yrityksissä.Lisäksi eläintenhoitajan jaylioppilastutkinnon suorit-taneilla jatko-opiskelu-mahdollisuudet ovat erin-omaiset.

Koulutukseen haetaankevään 2008 yhteisvalin-nassa. Opiskelut alkavatelokuussa 2008.

Hanki unelmiesi am-matti ja varmista samallaerinomaiset jatko-opiske-lumahdollisuudet!

Emmi Manninen työssäoppimassa sotkamolaisellahevostilalla.

Lilli Kämäräinen (12) jaSanna Lavikainen (10) si-joittuivat hienosti mitalisi-joille Seppälän Elotar 2007–näyttelyn vasikantalutus-sarjassa. ”Vasikoiden kans-sa puuhastelu on muka-vaa”, Lilli kertoo. ”Innos-tuin junior-handlerista, kos-ka olin nuorempana ollutmukana isosiskojen harras-taessa vasikantalutusta. Mi-

nusta siinä on mukavintaeläimen kanssa yhdessäoleminen ja vasikan hoita-minen. Samalla oppii pal-jon vasikan ja lehmän hoi-dosta”, Lilli kertoo harras-tuksestaan.

Sanna Lavikainen innos-tui junior-handlerista Sep-pälässä järjestetyllä kurssil-la. ”Ensimmäistä kertaa ta-lutin vasikkaa äidin kaverin

luona. Kun pääsin Seppä-lään kurssille, innostuin li-sää. Vasikoiden kanssa onmukava viettää aikaa”,Sanna kertoo. ”Isonkin va-sikan kanssa pärjää, sillälehmiä hallitaan tahdolla, eivoimalla”, Sanna kertoo.Haaveammattia Sanna eiosaa vielä kertoa, muttatahtoisi olla tekemisissäeläinten kanssa. ”Tahtoisin

karjan, jossa olisi lapinleh-miä ja ylämaankarjaa”,Sanna kertoo.

Lilli Kämäräinenkään eivielä osaa kertoa toiveam-mattiaan, mutta haaveileekuitenkin elämästä maallaeläinten kanssa, ehkäpä jo-pa maatilan emännän työs-tä.

Riitta Alasalmi

Lilli Kämäräinen (oik.) voitti junior-handlerkilpailun Yöperhon kanssa. Sanna Lavikainen sijoittui toiseksi suo-menkarjavasikka Öölin kanssa.

Seppälässä oppi kansalaistaitoja, vaikka en olemaatalousalalla ollutkaan. Opiskeluissa raapaistiinerittäin monta alaa, käytiin navetassa ja puutarhal-la, koneita remontoitiin. Tietysti saatiin hyviä ystä-viä ja oli erittäin mukava olla Seppälässä nuorenaihmisenä. (60-luku)

Karjatalouskoululaisen piti teurastaa kana. Ag-ronomi käski katsella kanan, jolla on huononnä-köinen heltta, teurastettavaksi. Oppilasta säälitti ko-vin homma ja hän palasi agronomin luo selittäen,ettei löytynyt yhtään huonoa kanaa. Agronomi ym-märsi yskän ja vastasi: "No, sitten ei varmaan voiteurastaa". (60-luku)

Ketunpolku 1• PL 142 • 87101 Kajaani • p. (08) 61 651 www.kao.fi

Kouluttaja: Pirjo Hotti, viher- ja golfala, KAO. Paikka: Seppälä, Kirkkoahontie. Hinnat: joulukukat 25 €, pihasuunnittelu 75 €.Lisätietoja ja viim. ilmoittautumispäivät: Koulutussuunnittelija Anu Piirainen, p. (08) 632 4686, anu.piirainen@oulu.fi tai Internetistä www.kao.fi/alkavat koulutukset. Sitovat ilmoittautumiset Kainuun kesäyliopiston toimisto, puh. (08) 613 3058 tai www.kainuunkesayliopisto.net

Hyviä neuvoja ja ideoita pihan suunnitteluun ja joulukoristeluun

• joulukukatI ryhmä: ma 17.12.07 klo 17.30 – 20.00II ryhmä: tiistai 18.12.07, klo 17.30 – 20.00• perehdytään joulukukka-asetelmiin ja joulukukkien hoitoon.

• pihasuunnittelu08.1.08, klo 18.00 - 18.45, 29.1.08, 12.2.08, 19.2.08, 26.2.08, ja 11.3.08, klo 17.30 - 19.30• perehdytään pihasuun-nittelun perusteisiin ja toteutetaan pienimuotoinen pihasuunnitelma.

Opiskelijan elämää

8 SEPPÄLÄ 110 VUOTTA

�

HEVOSET

LEHMÄT

KONEET

METSÄ

PUUTARHA

GOLF

ERÄ JA LUON-TO

LUONNON-TUOTTEET

Tallityöt, talli

Traktorin huolto,verstas

Nuoren metsän hoito, maasto

Kukka-asetelmien teko, puutarha

Pihasuunnittelu *

Urheilunurmilabra,Golf -luokka

Ratsastustunti, rat-sastuskenttä

Vasikoiden näyttelykoulutus, navetta

Traktorin ajoharjoit-telu, konekenttä

Nuoren metsän hoito, maasto

Kukkasidonta, Py-häinpäivän teema,puutarhaPihasuunnittelu *

Urheilunurmilabra,Golf -luokka

Tsaikka -cafe,Karjanhoitokoulu

Navettatyöt,navetta

Kuormausharjoitus metsätraktorilla,harjoittelukenttä

Pienkoneiden huolto

Pihasuunnittelu *

*luokassa

Lypsy, navetta

Korjaushitsaus,verstas

Kuormausharjoitus metsätraktorilla,harjoittelukenttä

Pienkoneiden huolto

Kukkasidonta, Py-häinpäivän teema,puutarha

Pihasuunnittelu *

Koordinaattisuunnis-tus, Karjanhoito-kouluKasvien ja sienien opetusta, Karjan-hoitokoulu

Tallityöt, talli

Traktorin huolto,verstas

Pienkoneiden huolto

Kukkasidonta, Py-häinpäivän teema,puutarha

Vaellusvarusteet,Karjanhoitokoulu

Yrttien ja sienien pakkaus,Karjanhoitokoulu

AVOIMET OVET SEPPÄLÄSSÄ 1. MARRASKUUTA - TERVETULOA!

KLO 13-14 14-15 15-16 16-17 17-18

�

SEPPÄLÄSSÄ TAPAHTUU - LUKUJÄRJESTYS

Avoimien ovien päivänä esillä on juhlavuoden kunniaksi koottu näyttely menneiltä vuosikym-meniltä. Päärakennuksessa koulutusten esittelyä ja esitteitä. Lisäksi ohjelmassa on paljon muuta toimintaa ja tapahtumia. Avoimet ovet klo 13 - 18.

Hae opaskartta tapahtumapaikoille (lukujärjestys alla) puutarhalta tai päärakennuksen aulasta.

Tarjolla haudutettua kainuulaista ohrapuuroa niin kauan kuin puuroa piisaa! Lisäksi tarjotaan juhlakahvit.

Kirkkoahontie ● 87910 Linnantaus ● p. (08) 6165 6602 ● kao@kao.fi

AIKUISKOULUTUKSIA

KEVÄÄN YHTEISHAUSSA 3. - 20.3.2008:

MaatalousalaMaaseutuyrittäjä- mahdollisuus ylioppilastutkin-toon

Puutarha-alaPuutarhuri- mahdollisuus ylioppilastutkin-toon

MetsäalaMetsäkoneenkuljettaja- yhteistyössä Valtimon met-säkoulun kanssa, 1. vuosi Seppälässä, 2. ja 3. vuosi Valtimolla

EläintenhoitoEläintenhoitaja- eläintenhoitaja- ja ylioppilas-tutkinto

SEPPÄLÄN LUONNONVARA-ALAN KOULUTUKSIA

NUORISOASTE

NON-STOP -koulutuksetMaatalouden perustutkinto, maa-tilatalous, maaseutuyrittäjä

Maatalouden perustutkinto, hevos- matkailu, maaseutuyrittäjä

Luonto- ja ympäristöalan perus-tutkinto, luontoyrittäjä

Metsäalan perustutkinto, metsuri tai metsäluonnonhoitaja

Karjatalouden ammattitutkinto,karjatalousyrittäjä

Metsämestarin erikoisammattitut-kinto

Syksy 2007Karjatalouden ammattitutkinto, maatalouslomittaja

Puutarhatalouden perustutkinto, viherala ja kukka- ja puutarha- kaupan ala, puutarhuri

Kevät 2008Karjatalouden ammattitutkinto, karjatalousyrittäjä Kuusamossa. Mahdollisuus osittaiseen etäopis- keluun.

Luonnontuotealan ammattitutkinto Sis. marja-, sieni- ja yrttineuvoja-koulutuksen.

Syksy 2008 Karjatalouden ammattututkinto, maatalouslomittaja

Golfkentänhoitajan ammattitutkin-to, golfkentänhoitaja

Golfkenttämestarin erikoisammat-titutkinto

Erä- ja luonto-oppaan ammattitut-kinto, hevosmatkailu, huskymat-kailu, luonnon katselu ja kuvaus

Luonto- ja ympäristöalan perus-tutkinto, hevosmatkailu, luontoy-rittäjä

Puutarhatalouden perustutkinto, viherala ja kukka- ja puutarha- kaupan ala, puutarhuri

Lisätietoja kaikkien koulutus- ten sisällöstä, kestosta, ajan-kohdasta ja hakeutumisesta: www.kao.fi/Alkavat koulutuk-set.Tiedustelut myös: Marja Jun-nila, p. (08) 6165 6602. Katso lisää:

www.kao.fi

UUTTA