Palavat kylmäaineet - terveys, turvallisuus ja lainsäädäntö · PDF fileSyttyvyysrajat: R600 ja R600a 0 100 200 300 400 500 600 700 800 900 1000 0 5 10 15 20 25 Syttyvyysalue Kylmäaineen

Palavat kylmäaineet -terveys, turvallisuus ja lainsäädäntö

(ver. 14.05.2012)

Koulutuksen sisältöä

Palavat kylmäaineet ja niiden ominaisuudet- fysikaaliset ja kylmätekniset ominaisuudet sekä vaaratekijät

Huolto- ja asennustöissä huomioitavia näkökohtia

- terveys- ja turvallisuus sekä kuljetus ja varastointi

Palavia kylmäaineita koskevaa lainsäädäntöä- aineita käyttäviin tuotteisiin littyvää lainsäädäntöä, huomioidaan myös yllä

mainitut näkökohdat

Materiaali ladattavissa kokonaisuudessaan pdf-tiedostona osoitteesta:

http://www.technetium.fi/fi/palvelut/koulutus/kylmaaineet


Osa 1

Palavat kylmäaineet ja niiden ominaisuudet- fysikaaliset ja kylmätekniset ominaisuudet sekä vaaratekijät

Palava kylmäaine

Kemiallisesti- Sisältää vain hiiltä ja vetyä, vertaa bensiinin kemiallinen koostumus.

- Tässä esityksessä käsitellään hiilivetyjä (HC), esim. propaani, propeeni

ja butaanit.

- Poikkeus: dimetyylieetteri (E170), jossa myös happea.

- Kaikki kylmäaineet palaa, kun lämpötila on riittävän korkea ! (Paitsi CO2)

Määritelmänä (SFS-EN 378-1:2008)- osoittaa palamisen etenemistä testatessa 60°C:n lämpötilassa ja 101,3

kPa:n paineessa

- kylmäaineen LFL ≤ 3.5 Vol%; tai palamislämpö ≥ 19 000 kJ/kg

Vaaratekijät

Olomuoto- Kaikki kylmäaineet värittömiä, puristettuja, nesteytettyjä kaasuja

- Vain iso-butaanilla ominainen haju, muut hajuttomia

Kemialliset vaarat- Vain propeeni reagoi kiivaasti hapettimien kanssa (esim. hapot), jolloin

voi aiheutua palo- ja räjähdysvaara

Fysikaaliset vaarat- kaasut ilmaa raskaampia, voivat kulkeutua maata pitkin ja syttyä etäällä

- kertyvät mataliin kohtiin aiheuttaen hapenpuutteen

- sähköstaattiset varaukset virtauksessa, sekoittaessa jne.

Palamisen edellytykset

Palaminen edellyttää kaikkien kolmen tekijän yhtäaikaista esiintymistä:- Palavaa ainetta riittävästi oikeassa

muodossa

- Happea riittävästi, ilman happipitoisuus

yleensä riittää.

- Syttymislähteessä riittävästi energiaa

sytyttämiseen, esimerkiksi liekki, kipinä,

kuuma pinta

Palava aine

HappiSyttymislähde

Milloin palaa ?Kemikaali Propaani Propeeni Butaani iso-Butaani

Kylmäaine R290 R1270 R600 R600a

Itsesyttymis-lämpötila, °C

450 460 365 460

Syttymisrajat, til.-% ilmassa

2,1-9,5 2,4-10,3 1,8-8,4 1,8-8,4

Syttyvyys LFL, g/m3

38 40 43 43

Palamislämpö,kJ/kg

50 300 48 700 49 500 49 200

Turvaryhmä (EN 378 / PED)

A31

A31

A31

A31

LFL alempi syttyvyysraja

Vaaratekijät – palo vs. räjähdys

PalaminenVälitön vaara: erittäin helposti syttyvä

neste

Turvatoimet: ei avotulta, ei kipinöitä, ei

tupakointia,...

Sammutus:

Sulje vuoto; jos mahdotonta eikä vaaraa palamisesta ympäristölle, niin anna palaa!

Sammutusaine jauhetta, hiilidioksidia

RäjähdysVälitön vaara: kaasu-ilmaseokset

räjähtäviä

Turvatoimet: suljettu prosessi, ilman-

vaihto, ATEX-laitteet, estä staattinen sähkö

ja kipinät, jne. MYÖS VAATTEET

Sammutus

Tulipalossa: jäähdytä kaasusäiliötä vesisuihkulla

Sammuta palo suojatusta paikasta käsin

Minne vuotanut kylmäaine siirtyy ?Kemikaali Propaani Propeeni Butaani iso-Butaani


Kiehumis-lämpötila, °C

-42 -48 -0,5 -12

Höyryn tiheys, kg/m3 (25 °C)

1,832 1,745 2,45 2,44

Suhteellinen höyryn tiheys (ilma=1)

1,6 1,5 2,1 2

Nesteen suh-teellinen tiheys (vesi=1)

0,5 0,5 0,6 0,6

Liukoisuus veteen, g/l

0,07 huono 0,061 ei liukene

Vuotanut kylmäaine

- nestemäinen kylmäaine höyrystyy herkästi huoneen lämmössä

- nestemäisenä veden pinnalla, ei sekoitu

veteen

- kaasu ilmaa raskaampaa, mutta

sekoittuu helposti ilman kanssa

Mitä tapahtuu, kun pakkasella päästää butaania hangelle, ja tarjoaa tulta perään ?Älä kuitenkaan kokeile kotona yksin ilman sammutusvälineitä...

Jos vuotaa

- Eristä vaara-alue ja pelasta ihmiset

- Poista kaikki syttymislähteet

- Tuuleta

- Ei suoraa vesisuihkua nesteeseen

- Tarkista happipitoisuus ennen alueelle

menoa

- Hengityssuojain orgaanisia höyryjä

vastaan

Olennaisin vaara ?Kemikaali Propaani Propeeni Butaani iso-Butaani


ATEL / ODL, g/m3

90 10 190 60

Syttymisrajat, til.-% ilmassa

2,1-9,5(LFL-UFL)

2,4-10,3 1,8-8,4 1,8-8,4

Syttyvyys LFL, g/m3

38 40 43 43

Käytännön raja, g/m3

8 8 8,6 8,6

LFL alempi syttyvyysrajaUFL ylempi syttyvyysrajaATEL välitön myrkyllisyys ODL hapenpuutteen raja

Altistumistavat

Höyrystynyt kylmäaine- Voi imeytyä elimistöön vain hengitysteitse

- Kylmäaineen höyrystyessä ilma kyllästyy nopeasti

- Tajunnantason lasku, tajuttomuus

- Tukehtumisen vaara suljetuissa tiloissa

- Iso-butaani pahin = lamauttaa keuhkojen toiminnan

Nestemäinen kylmäaine- Lyhytaikainen altistuminen nesteen nopealle haihtumiselle voi aiheuttaa

paleltuman

AltistumistavatAltistumistapa Oireet Turvatoimet Ensiapu

Hengitystiet UneliaisuusTajuttomuusKuolema

Suljettu prosessi ja ilmanvaihto

Raitis ilma ja lepo. Teko-hengitys voidaan tarvita. Toimita lääkärinhoitoon.

Iho Nestekosketus voi aiheuttaa paleltuman

Kylmäsuojakäsi-neet

Paleltuma: huuhtele run-saalla vedellä. Älä riisu vaatteita. Toimita lääkärin-hoitoon.

Silmät Nestekosketus voi aiheuttaa paleltuman

Kasvojensuojain Huuhtele ensin runsaalla vedellä usean minuutin ajan (piilolinssit pois jos mahdollista), toimita lää-kärinhoitoon

Nieleminen Syöminen, juo-minen ja tupa-kointi kielletty työn aikana.

Miksi käyttää palavia kylmäaineita ?

Ympäristöominaisuudet- Otsonikerrokselle haitattomia, ODP = 0

- Alhainen kokonaislämmitysvaikutus, GWP = 3

Tuotteiden energiankulutus- Propaanilla huomattavasti alhaisempi energiankulutus kuin R404A tai

R134a

- Esimerkiksi R290 vs R404A:

- Porkka kylmähuoneet > -30%, jopa > -40 %

- Norpe kaupan avokylmäkalusteet n. -30 %

Kylmäteknisesti Kylmäaine R290 R600a R134a R404A

-10/+30 COP, -V, m3/hm, g/s

4,771,583,3

4,914,173,43

4,822,266,20

4,501,327,72

-35/-10 COP, -V, m3/hm, g/s

7,573,062,65

7,615,215,02

7,472,485,80

-35/+30 COP, -V, m3/hm, g/s

2,384,173,60

2,387,136,87

2,163,768,80

0/+40 COP, -V, m3/hm, g/s

4,861,233,43

5,043,063,56

4,921,666,54

4,471,048,43

Arvot laskennallisia, kun tulistus 5 K, alijäähdytys 5 K ja isentrooppinen hyötysuhde 0,85

Osa 2

Huolto- ja asennustöissä huomioitavia näkökohtia- terveys- ja turvallisuus sekä kuljetus ja varastointi

Varoitukset ja merkinnät

Kahdenlaisia merkintöjä - Kylmäaineita sisältävät pakkaukset on merkittävä asianomaisin

ominaisuuksista johtuvin varoituksin ja merkinnöin

- Tällä hetkellä voi olla kahdenlaisia merkintöjä johtuen väistyvästä

kemikaalilainsäädännöstä ja sen korvaavasta uudesta säädännöstä

- Kaikilla palavilla kylmäaineilla samat luokitukset, merkinnät ja

varoitukset

- Käyttöturvallisuustiedotteessa luokituksen oltava kummallakin tavalla

1.6.2015 asti

Väistyvä = Vaarallinen aine-direktiivi (458/67/ETY)

Korvaava = CLP-asetus (EY-asetus 1207/2008)


Vaarallinen aine-direktiivi

Varoitusmerkki:

Erittäin helposti syttyvä (F+)

Vaaraa osoittava standardilauseke:

R12 Erittäin helposti syttyvä

Turvallisuustoimenpiteitä osoittavat

lausekkeet:

S2 Säilytettävä lasten ulottumattomissa

S9 Säilytettävä paikassa, jossa hyvä il-

manvaihto

S16 Eristettävä sytytyslähteistä-Tupakointi

kielletty

S33 Estettävä staattisen sähkön aiheutta-

ma kipinöinti

CLP-asetus

Vaaraluokat ja kategoriat:

Paineen alainen kaasu

Syttyvä kaasu, kategoria 1

Vaaralauseke:

H220 Erittäin helposti syttyvä kaasu

Huomiosana:

VAARA

Turvalausekkeet:

Aineen pakkaaja tai valmistaja valitsee

käytön mukaan sopivimmat...


Vaarallinen aine-direktiivi- tämä varoitusmerkki saa olla pakkauk-

sessa 1.12.2012 asti (jos saatettu markki-

noille ennen 1.12.2010)

CLP-asetus- nämä varoitusmerkit ovat täytynyt olla

pakkauksissa ja käyttäturvallisuustiedot-

teissa 1.12.2010 alkaen

Väärä kylmäainelaatu

Tunnistaa erilaisista merkinnöistä - Jos butaani tai iso-butaani sisältää >0,1 p-% butadieeniä, niin

luokitukset ja merkinnät muuttuvat.

- Nämä merkinnät esitellään vain siksi, että kyseinen kaasu ei täytä

kylmäaineiden spesifikaatiota DIN 8960:1998, jossa vaatimuksena on

≤ 5 ppm butadieeniä.

- Butadieeni (> 0,1 p-%) tuo lisämerkinnät: vanhalla tavalla

Myrkyllinen (T), R45Aiheuttaa syöpäsairauden vaaraa. (Carc. Cat. 1),

R46 Saattaa aiheuttaa periytyviä perimävaurioita. (Muta. Cat. 2),

tai uudella tavalla

Perimää vaurioittava aine, kategoria 1B ja Syöpää aiheuttava aine,

kategoria 1A

Väärä kylmäainelaatu

Vaarallinen aine-direktiivi CLP-asetus

Turvallisuusnäkökohtia

Hapenpuutteen raja ODLHapenpuutteen rajan ylittävä kylmäaineen pitoisuus ilmassa johtaa ensin

tajunnantason laskuun, sitten tajuttomuuteen ja lopulta kuolemaan.

Syttyvyysrajat LFL ja UFLSyttyvyysrajat ilmoittavat millaisissa pitoisuuksissa palava kylmäaine voi

palaa (tai räjähtää) tietyssä tilavuudessa.

KäytännönrajaKäytännönraja edustaa oleskelutilassa korkeinta pitoisuutta, jolla ei ole

pelastautumista heikentäviä (akuutteja) vaikutuksia. Tätä käytetään

määrittämään kylmäaineen maksimitäytöstä tietyssä sovelluskohteessa.

Hapenpuutteen raja: R290 ja R600a

0 250 500 750 1000 1250 1500 1750 2000 2250 25000

5

10

15

20

25

30

35

40

45

Hapenpuutteenraja (ODL) Kylmäaineen määrä vs. huonetilavuus

m 3̂ (R290)

m 3̂ (R600a)

Kylmäaineen määrä, g

Huo

netil

avuu

s, m

3̂

Täytös g

m^3 R290

m^3 R600a

0 0 0

150 1,7 2,5

300 3,3 5,0

500 5,6 8,3

1000 11 17

1500 17 25

2500 28 42

5000 56 83

10000 111 167

25000 278 417

Hapenpuutteen raja: R1270

0 250 500 750 1000 1250 1500 1750 2000 2250 25000

50

100

150

200

250

300

Hapenpuutteenraja (ODL) Kylmäaineen määrä vs. huonetilavuus

m 3̂ (R1270)


Huo

netil

avuu

s, m

3̂

Täytös g

m^3 R1270

0 0

150 15

300 30

500 50

1000 100

1500 150

2500 250

5000 500

10000 1000

25000 2500

Hapenpuutteen raja: R290 ja R600a

0 250 500 750 1000 1250 1500 1750 2000 2250 25000

2

4

6

8

10

12

14

16

18

Hapenpuutteenraja (ODL)Kylmäaineen määrä vs. huoneen pinta-ala

m 2̂ (R290)m 2̂ (R600a)


Huo

nee

n p

inta

-ala

, m2̂

(huonekorkeus = 2,5 m)

Täytös g

m^2 R290

m^2 R600a

0 0 0

150 0,7 1,0

300 1,3 2,0

500 2,2 3,3

1000 4,4 6,7

1500 6,7 10

2500 11 17

5000 22 33

10000 44 67

25000 111 167

Kuinka laskea: hapenputteenraja

Vaadittava huoneen tilavuus

Vaadittava minimitilavuus (m3) = Kylmäaineen määrä (g) / ODL-arvo

(g/m3)

Vaadittava huoneen pinta-ala

Vaadittava minimipinta-ala (m2) = Vaadittava minimitilavuus (m3) /

Huoneen korkeus (m)

Kylmäaineen maksimimäärä

Kylmäaineen määrä (g) = Huoneen tilavuus (m3) x ODL-arvo (g/m3)

Syttyvyysrajat: R290

0 100 200 300 400 500 600 700 800 900 10000

5

10

15

20

25

30

Syttyvyysalue Kylmäaineen määrs vs. huonetilavuus

m 3̂ LFLm 3̂ UFL


Huo

netil

avuu

s, m

3̂

Syttyvyysalue viivojen välissä

Täytös g

m^3 LFL

m^3 UFL

0 0 0

150 3,9 0,9

300 7,8 1,7

500 13 2,9

1000 26 5,7

1500 39 8,6

2500 65 14

5000 130 29

10000 260 57

25000 650 144

Syttyvyysrajat: R600 ja R600a

0 100 200 300 400 500 600 700 800 900 10000

5

10

15

20

25

Syttyvyysalue Kylmäaineen määrä vs. huonetilavuus

m 3̂ LFL

m 3̂ UFL


Huo

netil

avuu

s, m

3̂

Syttyvyysalue viivojen välissä

Täytös, g

m^3 LFL

m^3 UFL

0 0 0

150 3,4 0,7

300 6,8 1,5

500 11 2,4

1000 23 4,9

1500 34 7,3

2500 57 12

5000 114 24

10000 228 49

25000 569 122

Kuinka laskea: syttyvyysraja


Vaadittava minimitilavuus (m3) = 100 x Kylmäaineen määrä (kg) / (Höyryn

tiheys (kg/m3) x Syttyvyysraja (til.-%))

Syttyvyysraja voi olla LFL tai UFL


Vaadittava minimipinta-ala (m2) = Vaadittava minimitilavuus (m3) /

Huoneen korkeus (m)


Kylmäaineen määrä (kg) = Huoneen tilavuus (m3) x Höyryn tiheys (kg/m3)

x Syttyvyysraja (til.-%) / 100

Määräävä tekijä: R290

0 250 500 750 1000 1250 1500 1750 2000 2250 25000

10

20

30

40

50

60

70

Määräävä tekijä (R290) Kylmäaineen määrä vs. huone tilavuus

ODL

LFL

UFL


Huo

ne ti

lavu

us, m

3̂

Määräävä tekijä: R600a

0 250 500 750 1000 1250 1500 1750 2000 2250 25000

10

20

30

40

50

60

70

Määräävä tekijä (R600a) Kylmäaineen määrä vs. huone tilavuus

ODLLFLUFL


Huo

nee

n til

vauu

s, m

3̂


0 250 500 750 1000 1250 1500 1750 2000 2250 25000

25

50

75

100

125

150


ODLm 3̂ (LFL)m 3̂ (UFL)


Huo

netil

avuu

s, m

3̂

Kuinka säilyä hengissä

Järki käteen- Tulityökortti riittää pohjaksi, palava kylmäaine vain lisää palavan aineen

määrää työssä

- Huomioi, että kaasupitoisuus voi vaihdella tilan eri kohdissa, erityisesti

poteroissa ja vast.

- Edelliset kuvaajat ovat siis vain suuntaa-antavia, “lopullinen totuus”

Kaasumittari mukana- Mieluummin mittari, joka mittaa sekä happi- että kylmäainepitoisuuden

yhtäaikaa

On vain kuolleita sankareita...

Palavien kylmäaineiden varastoinnista

Lasketaan vaarallisten kemikaalien ryhmään- säädellään laissa “vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden turvallisesta

käsittelystä ja varastoinnista” (390/2005), ja

- asetuksessa “vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoin-

nista” (59/1999)

Vähäinen käsittely- aloittamisesta ilmoitetaan paikalliselle pelastusviranomaiselle

- rajana > 200 kg, mutta < 5000 kg erittäin helposti syttyvää nesteytettyä

kaasua

Laajamittainen teollinen käsittely- vaatii Tukes:lta luvan, kun määrä > 5000 kg

Palavien kylmäaineiden kuljettamisesta

LVM asetus Vaarallisten aineiden kuljetuksesta tiellä- Nk. VAK-asetuksen mukaan kaikkia palavia kylmäaineita koskee samat määräykset

ja rajoitukset

- Asetus sisältää rajoituksia ja vapautuksia, mutta myös tulkinnanvaraisia kohtia

Vapautukset (kuljetustapahtuma)- 1.1.3.1 (b): "Sellaisten koneiden tai laitteiden, joita ei ole yksilöity tässä liitteessä ja

joiden koneisto tai käyttölaitteisto sisältää vaarallisia aineita, kuljetuksiin edellyttäen,

että sisällön vuotaminen tavanomaisissa kuljetusolosuhteissa on estetty"

- Kuitenkaan ei ole löytynyt kohtaa missä määriteltäisiin absoluuttisesti mikä on

vaadittu tiiveystaso palavia kylmäaineita sisältäville laitteille

- Täysin juotetut tai hatullisella huoltoventtiilillä varustetut laitteet, joiden täytös < 150

g täyttää vaatimuksen (esim. kotikylmät)


Vapautukset (kuljetustapahtuma)

- 1.1.3.1 (c): "Kuljetuksiin, joita hoitavat yritykset, joiden päätoimintana on muu kuin vaarallisten aineiden kuljetus, kuten - tavaran toimitukset ja paluukuljetukset rakennus- tai teollisuusalueille, tai mittaus-, korjaus- ja huoltotoiminnan yhteydessä tapahtuviin kuljetuksiin. - Suurin sallittu määrä kollia kohti on 450 litraa, ja suurin sallittu kokonaismäärä palavilla kylmäaineilla 333 kg (netto) - Sisällön vuotaminen tavanomaisissa kuljetusolosuhteissa on estettävä.

- Kuitenkin tällaisten yritysten suorittamat kuljetukset, jotka liittyvät niiden hankintoihin tai ulkoiseen tai sisäiseen jakeluun, eivät kuulu tämän vapautuksen soveltamisalaan."


Pakkaustyypit

- Asetuksessa on lueteltu mahdollisiksi pakkaustyypeiksi kaasupullot, putkiastiat, kaasuastiat ja pullopaketit. - Näitä saa käyttää edellyttäen, että vaatimukset aineiden pakkaamisille täytetään.- Kaasupulloja saatavilla 3-50 kg kylmäainetäytöksellä. Lisäksi on ns. huoltopulloja 0,5 kg täytöksellä.

Kuljetusmerkinnät- vaaditaan soveltamisalaan kuuluvissa kuljetuksissa

Osa 3

Palavia kylmäaineita koskevaa lainsäädäntöä- aineita käyttäviin tuotteisiin littyvää lainsäädäntöä

Kylmälaitteiden “EU-viidakkokuva”

WEEE I/II

RoHS I/II

DS (CLP)

EuP / Eco-

Design 2012

REACH 2012

ODSF-kaasu

2011-12

PED

LVD

EMC

Kone

AMS (CE)

RTTE

DP (CLP)

ATEX

Merkintä

Merkintä IM

EuP / Eco-

Design IM

Akku &

Paristo

GAD

Kemikaalilainsäädännöstä

EU-lainsäädäntö

- Reach-asetus (EY 1907/2006)

- CLP-asetus (EY 1272/2008)

Suomen lainsäädäntö- Kemikaalilaki 744/1989

- Kemikaaliasetus 675/1993

- Rikoslaki 39/1889 (luvut 44 ja 48)

- Laki vaarallisten kemikaalien ja

räjähteiden käsittelyn turvallisuu-

desta 390/2005

- Laki vaarallisten aineiden kuljetuk-

sesta 719/1994

Kemikaalilainsäädännöstä

Reach-asetus- koskee kylmäaineita ja myös niiden käyttöä

- käyttöturvallisuustiedotteessa opastusta turvallisesta käytöstä

- kemikaalin käyttökohde oltava rekisteröity, jotta sitä saa käyttää aiotussa

sovelluksessa, palaville kylmäaineille on rekisteröity käyttökohteiksi esim.:

Uses by professional workers, Functional fluids,

Process category: PROC 20: Heat and pressure transfer fluids in dispersive,

professional use but closed systems

Environmental release category ERC 7: Industrial use of substances in closed systems

Sector of end use SU 22 : Professional

Uses by consumers

Chemical product category: PC 16: Heat transfer fluids

Tuotteita koskevaa lainsäädäntöä

Turvallisuusnäkökohtia- Palavia kylmäaineita käyttäviä tuotteita koskee CE-merkintävaatimuksen lisäksi

yleensä jokin tuotedirektiivi kuten kaasulaitteista (GAD), koneista (MD), pienjännit-

teestä (LVD), painelaitteista (PED) tai räjähdysvaarallisista tiloista (ATEX)

- Lisäksi tuotteita voi koskea direktiivit EMC-häiriöistä ja radio- ja telepäätelaitteista

(RTTE)

Valmisteilla olevia- Useille tuotteille on myös tekeillä Ekosuunnittelu- ja Merkintä-direktiivien

toimenpidesäädöksiä, jotka ottavat kantaa energiankulutukseen ja merkintöihin

- Lisäksi uusitut WEEE- ja ROHS-direktiivit tulevat vaikuttamaan tuotteisiin

seuraavien vuosien aikana

Täytöksen vaikutus

Täytös < 150 g- Pääsääntö: Pienjännite ja/tai Kone-direk-

tiivien alaisia tuotteita

- Yleensä ei PED:n alaisia

Standardit

- Tuotteiden vaatimustenmukaisuuden voi osoittaa esim. EN 60335-sarjalla- sarjassa tuotekohtaisia standardeja- esim. EN 60335-2-24 kotitalouskylmät ja EN 60335-2-89 kaupan kylmät

Täytös > 150 g- Riippuu PED-kategoriasta; pääsääntönä

isot laitteet PED:n alaisia, pienemmät PED

ja Kone

- Sähköturvallisuus kuitenkin aina tarkas-

teltava !

Standardit

- Tuotteiden vaatimustenmukaisuutta voi tarkastella esim. EN 378-sarjalla yhdessä EN 14276-sarjan kanssa- Sähköturvallisuus EN 60335-sarjalla tai EN 602040-1

Minne tuotteen voi sijoittaa

EN 378-1 Liite C- Määrittelee kylmälaitteiden sijaintipaikat, sijoitusluokat ja näissä sallitut palavan

kylmäaineen maksimitäytöksen

- Sijaintipaikka voi olla 1. oleskelutila, 2. miehittämätön konehuone tai ulkoilma

(jossa kompressori, nestevaraaja ja lauhduttimet sijaitsevat); tai 3. miehittämätön

konehuone tai ulkoilma (jossa kaikki komponentit sijaitsevat)

- Sijoitusluokka voi olla esimerkiksi “Yleinen sijoitusluokka A: Tilat, rakennusten

osat ja rakennukset, joissa:

ihmiset voivat yöpyä,

oleskelevien ihmisten kulkua on rajoitettu; tai

oleskelevien ihmisten määrää ei ole rajoitettu ja joihin on pääsy kenellä tahansa

tuntematta henkilökohtaisesti tarvittavia turvallisuustoimenpiteitä


EN 378-1 Liite C Taulukko C.1- Esim. Propaania sisältävä suora jäähdytyslaite sijaitsee pienessä ravintolassa,

jonka tilavuus 300 m^3 ja huonekorkeus 3 m (A=100 m^2), niin mikä on R290

maksimitäytös ?

=> Propaani on turvaryhmä A3 aine, joten etsitään Taulukosta C.1 “Kylmäaineiden

turvaryhmä – A3”, ja ravintola on sijoitusluokkana “A – yleinen sijoitusluokka”.

1. Jos laite sijaitsee ravintolasalissa on sijaintipaikkana ”Ihmisten oleskelutila, joka

ei ole konehuone”. Taulukon SOLU 1 määrää tällöin: maksimitäytös=käytännön raja

x huoneen tilavuus, mutta ei enempää kuin 1,5 kg.

Nyt max.täytös = 8 g/m^3 x 300 m^3 = 2400 g = 2,4 kg > 1,5 kg, joten

hyväksyttävä max.täytös on 1,5 kg.


EN 378-1 Liite C kohta C.3- Esim. Propaania sisältävä ihmisten mukavuuden vuoksi käytettäväilmastointijärjestelmä sijaitsee pienessä ravintolassa, jonka tilavuus 300 m^3 ja huonekorkeus 3 m (A=100 m^2), niin mikä on R290 maksimitäytös ?

- Jos laitteen kylmäainetta sisältävät osat sijaitsevat ravintolasalissa, on sijaintipaikkana ”Ihmisten oleskelutila”. Kohta C.3.2 määrää maksimitäytökseksi

mmax= 2,5 x LFL5/4 x h0 x A1/2, kun LFL = 0,038 kg/m^3, A=100 m^2, h0 = 1,8m kun laite on seinällä asennettu, niin

mmax= 2,5 x (0,038 kg/m^3)5/4 x 1,8 m x (100 m^2)1/2 =0,755 kg = 755 g

Täytös < 150 g- ja laite on tehtaassa suljettu kylmäkoneisto, niin voidaan sijoittaa vapaasti oleskelutilaan, joka ei ole konehuone tai erityinen konehuone.

Käytännönraja: R290 ja R600a

0 250 500 750 1000 1250 1500 1750 2000 2250 25000

50

100

150

200

250

300

350

Käytännön raja Kylmäaineen määrä vs. huoneen tilavuus

m 3̂ (R290)

m 3̂ (R600a)


Huo

nee

n til

avuu

s, m

3̂

Viivan yläpuolella ei pelas-tautumista heikentävää akuuttia vaikutusta

Täytös g

m^3 R290

m^3 R600a

0 0 0

150 19 17

300 38 35

500 63 58

1000 125 116

1500 188 174

2500 313 291

5000 625 581

10000 1250 1163

25000 3125 2907

Käytännönraja: R290 ja R600a

0 250 500 750 1000 1250 1500 1750 2000 2250 25000

20

40

60

80

100

120

140

Käytännön raja Kylmäaineen määrä vs. huoneen lattiapinta-ala

(Huonekorkeus = 2,5 m)

m 2̂ (R290)

m 2̂ (R600a)


Huo

nee

n la

ttiap

inta

-ala

, m2̂

Viivan yläpuolella ei pelastautumista hei-kentävää vaikutusta

Täytös g

m^2 R290

m^2 R600a

0 0 0

150 7,5 7,0

300 15 14

500 25 23

1000 50 47

1500 75 70

2500 125 116

5000 250 233

10000 500 465

25000 1250 1163

Kuinka laskea: käytännön raja


Vaadittava minimitilavuus (m3) = Kylmäaineen määrä (g) / Käytännön raja

(g/m3)


Vaadittava minimipinta-ala (m2) = Vaadittava minimitilavuus (m3) / Huoneen

korkeus (m)


Kylmäaineen määrä (g) = Huoneen tilavuus (m3) x Käytännön raja (g/m3)

HUOM1. Lämpöpumput ja mukavuusilmastointi, ks. EN 378-1 C.3.2

HUOM2. R290 käytännön raja on sama kuin R1270:lla, ja R600 vastaava

kuin R600a:lla

Komponenteista

Täytös ei pääsääntöisesti määrää komponenteista- Tuote tulee tarkastella vuototestillä voiko syntyä palava/räjähtävä pitoisuus

- Jos pitoisuus vuototestissä ylittää raja-arvon on komponentin oltava “kipinöimätön”

EN 60079-standardisarjan mukaisesti

- Komponenttien ei tarvitse, mutta saa olla Ex-hyväksyttyjä

Tuotteen sijoituspaikka määrää käytettävät komponentit - Mikäli sijoitustila on esim. kauppa, toimisto tai vastaava tila, niin ks. yllä.

- Mikäli sijoituspaikka on Ex-tila, on komponenttien myös oltava Ex-hyväksyttyjä

Liitoksista

Juota, jos on mahdollista- Juottaminen (ja hitsaaminen) on pääsääntöinen tapa tehdä kiinteitä liitoksia

standardien EN 378-2 ja EN 14276-1 ja -2 mukaisesti

Irrotettavia liitoksia saa käyttää vain kun kiinteät liitokset

eivät ole teknisesti soveliaita- laippaliitoksia voi käyttää, kun huomiodaan standardissa esitetyt huomautukset

- kartiolaippaliitoksia saa käyttää ainoastaan hehkutettujen putkien kanssa, joiden

ulkohalkaisija ei ylitä 20 mm

- kartiokierreliitoksia voi käyttää kylmälaitteiston rajapinnassa putkikokoon DN40, ja

vain kytkettäessä ohjaus-, turva- ja osoitinlaitteita komponentteihin

- puristusliitokset on rajoitettu suurimmillaan putkikokoon DN32

ver. 14.05.2012 / Mika Kapanen

[email protected]. 020 7619 828

Mannerheiminkatu 20, 06100 Porvoowww.technetium.fi


mailto:[email protected]

http://www.technetium.fi/


0 250 500 750 1000 1250 1500 1750 2000 2250 25000

20

40

60

80

100

120

Hapenpuutteenraja (ODL)Kylmäaineen määrä vs. huoneen pinta-ala m 2̂ (R1270)


Huo

nee

n p

inta

-ala

, m2̂


Täytös (g)

pinta-ala m^2

0 0

150 6

300 12

500 20

1000 40

1500 60

2500 100

5000 200

10000 400

25000 1000


0 250 500 750 1000 1250 1500 1750 2000 2250 25000

2

4

6

8

10

12

14

Hapenpuutteenraja (ODL) Kylmäaineen määrä vs. huonetilavuus m 3̂ (R600)


Huo

netil

avuu

s, m

3̂

Täytös g

m^3 R600

0 0

150 0,8

300 1,6

500 2,6

1000 5,3

1500 7,9

2500 13

5000 26

10000 53

25000 132


0 250 500 750 1000 1250 1500 1750 2000 2250 25000

1

2

3

4

5

6

Hapenpuutteenraja (ODL)Kylmäaineen määrä vs. huoneen pinta-ala m 2̂ (R600)


Huo

nee

n p

inta

-ala

, m2̂


Täytös g

m^2 R600

0 0

150 0,3

300 0,6

500 1,1

1000 2,1

1500 3,2

2500 5,3

5000 11

10000 21

25000 53


0 100 200 300 400 500 600 700 800 900 10000

2

4

6

8

10

12

Syttyvyysalue Kylmäaineen määrä vs. huoneen pinta-ala

(Huonekorkeus =2,5 m)

m 2̂ LFL

m 2̂ UFL


Huo

nee

n la

ttia

pin

ta-a

la, m

2̂ Syttyvyysalue viivojen välissä

Täytös g

m^2 LFL

m^2 UFL

0 0 0

150 1,6 0,3

300 3,1 0,7

500 5,2 1,1

1000 10 2,3

1500 16 3,4

2500 26 5,7

5000 52 11

10000 104 23

25000 260 57

Syttyvyysrajat: R600 ja R600a

0 100 200 300 400 500 600 700 800 900 10000

2

4

6

8

10


(Huonekorkeus = 2,5 m)

m 2̂ LFL

m 2̂ UFL


Huo

nee

n p

inta

-ala

, m2̂ Syttyvyysalue viivojen

välissä

Täytös, g

m^2 LFL

m^2 UFL

0 0 0

150 1,4 0,3

300 2,7 0,6

500 4,6 1,0

1000 9,1 2,0

1500 14 2,9

2500 23 4,9

5000 46 9,8

10000 91 20

25000 228 49


0 100 200 300 400 500 600 700 800 900 10000

5

10

15

20

25

30

Syttyvyysalue Kylmäaineen määrs vs. huonetilavuus

m 3̂ LFL

m 3̂ UFL


Huo

netil

avuu

s, m

3̂

Syttyvyysalue viivojen vä-lissä

Täytös g

m^3 LFL

m^3 UFL

0 0 0

150 3,6 0,8

300 7,2 1,7

500 12 2,8

1000 24 5,6

1500 36 8,3

2500 60 14

5000 119 28

10000 239 56

25000 597 139


0 100 200 300 400 500 600 700 800 900 10000

2

4

6

8

10

12


(Huonekorkeus =2,5 m)

m 2̂ LFLm 2̂ UFL


Huo

nee

n la

ttia

pin

ta-a

la, m

2̂ Syttyvyysalue viivojen välissä

Täytös g

m^2 LFL

m^2 UFL

0 0 0

150 1,4 0,3

300 2,9 0,7

500 4,8 1,1

1000 9,6 2,2

1500 14 3,3

2500 24 5,6

5000 48 11

10000 96 22

25000 239 56


0 250 500 750 1000 1250 1500 1750 2000 2250 25000

10

20

30

40

50

60

70


ODLLFLUFL


Huo

nee

n til

vauu

s, m

3̂

Documents

Palavat kylmäaineet - terveys, turvallisuus ja lainsäädäntö · PDF fileSyttyvyysrajat: R600 ja R600a 0 100 200 300 400 500 600 700 800 900 1000 0 5 10 15 20 25 Syttyvyysalue Kylmäaineen