Upload
beate
View
47
Download
0
Embed Size (px)
DESCRIPTION
Parasta on, kun yhteinen kokemus siirtyy jaetuksi iloksi. Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa. Tuulikki Venninen, Jonna Leinonen http://www.mv.helsinki.fi/jonkanga. VKK-Metro tutkii. Asiantuntijuus varhaiskasvatuksen työntekijöillä; tiimityö, arkitoiminnan merkitys - PowerPoint PPT Presentation
Citation preview
Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun
päiväkodeissa
Tuulikki Venninen, Jonna Leinonenhttp://www.mv.helsinki.fi/jonkanga
Jonna Leinonen; Tuulikki Venninen 2011
VKK-Metro tutkiiAsiantuntijuus varhaiskasvatuksen
työntekijöillä; tiimityö, arkitoiminnan merkitys
Kokonaisvaltaisella otoksella varhaiskasvatuksen kokonaisuus näkyviin
Survey-kysely osallisuudesta 5/2010N 1114 / 2000 pk-seudun päivähoitotiimiäKattava otos (Selkeä tiedotus; hallinnon tuki;
vastausaika; sähköinen lomake; vastaamispakko)
Jonna Leinonen; Tuulikki Venninen 2011
VKK-Metro tutkii ja analysoiSisällön analyysi, ei yksin teoreettisista
lähtökohdistaMyös ristiriidat haluttiin kuulla
Kunnioitus kentän ääntä kohtaanPainoarvoa sekä osallisuuden ”hyville”, että
huonoille ”puolille”Tuloksena varhaiskasvatuskentän
määritelmä a) Lapsen osallisuudelleb) Lapsen osallisuuden tukemiselle
Tuloksista tiedottaminen (nopeus; alueellisuus; kohtaamisfoorumit; hallinnon tuki; moninaisuus)
Jonna Leinonen; Tuulikki Venninen 2011
Lapsen osallisuuden määritelmä
Jonna Leinonen; Tuulikki Venninen 2011
Lapsella on oikeus olla sellaisten aikuisten kasvatettavana, jotka kunnioittavat ja kuuntelevat häntä ja jaksavat kiinnostua
lapsen maailmasta yhä uudelleen.
Venninen, Leinonen & Ojala, 2011
Lapsen osallisuus• Lapsella on oikeus iloita itsestään ja kokea,
että muutkin nauttivat hänen läheisyydestään. Lapsella on mahdollisuus ilmaista ajatuksiaan ja kokemuksiaan sekä tuntea, että ympärillä olevat ihmiset haluavat kuulla niitä ja pitävät niitä merkityksellisinä. Lapset voivat kertoa asioista siten, kun se heille on luontaista. Usein ilmaisu ei tule huulilta, vaan on luettavissa kehosta ja ilmeistä. Osallisuus rakentuu kokemuksille siitä, että on tärkeä ja merkityksellinen omana itsenään.
Jonna Leinonen; Tuulikki Venninen 2011
• ”2-vuotias alkoi paukuttaa
puuhaarukalla kattilan pohjaa. Aikuinen haki rumpuja. Leikki aloitettiin.”
• ”Vanhemmat tytöt mmm. halusivat prinsessaleikkejä, niin hommasimme heille siihen roolivaatteita sekä pyysimme heitä tuomaan kotoa prinsessa tarvikkeita…”
98 % ryhmistä aikuinen pysähtyy kuuntelemaan ”aina” tai ”usein”, kun lapsi haluaa jutella hänelle tärkeistä asioista.
74 % ryhmistä aikuinen hankkii ”usein” tai ”aina” tietoa lapsen ajatuksista, mielipiteistä ja kiinnostuksen kohteista Eli HAVAINNOIHAVAINNOI
98 % ryhmistä aikuinen pysähtyy kuuntelemaan ”aina” tai ”usein”, kun lapsi haluaa jutella hänelle tärkeistä asioista.
74 % ryhmistä aikuinen hankkii ”usein” tai ”aina” tietoa lapsen ajatuksista, mielipiteistä ja kiinnostuksen kohteista Eli HAVAINNOIHAVAINNOI
Jonna Leinonen; Tuulikki Venninen 2011
Lapsen osallisuus• Lapsi saa kokea, että hänen rohkeutensa
ilmaista itseään saa aikaan asioita, joista sekä hän itse, että muut hyötyvät. Lapsi saa aikuiselta palautetta, jonka mukaan kykenee hahmottamaan oman osallisuutensa rajoja. Näin lapsi kasvaa yhteisön jäseneksi ja on osallinen sen jatkuvassa muuttumisessa.
• Lapsi saa aikuisilta turvaa ja lohtua, mutta myös mahdollisuuksia oppia uutta ja kiinnittyä sitä kautta ympäröivään maailmaan. Lasten osallisuus on yhteistä toimintaa aikuisten kanssa, jossa kumpikin osapuoli puhuu omalla kielellään, oman persoonansa kautta.
Jonna Leinonen; Tuulikki Venninen 2011
• ”3-vuotias tyttö tuli päiväkotiin kruunu päässään, koska halusi olla prinsessa. Otimme prinsessahameet esiin, että jokainen halukas voisi olla prinsessana. Kaikki lapset, myös ainoa läsnä ollut poika, pukeutuivat prinsessoiksi ja leikki alkoi. Lapset pitivät asut päällä myös lauluhetkellä. Meillä oli ihana aamupäivä lasten kanssa, ja prinsessaleikin aloittaneesta tytöstä voi aistia onnellisuuden.”
Jonna Leinonen; Tuulikki Venninen 2011
Lapsen osallisuus • Osallisuus on lapselle joskus valintojen tekoa ja
päätöksiin osallistumista, vastuun ottamista. Usein se on lasten itse keksimien ideoiden toteuttamista. Se synnyttää innostusta ja sitoutumista toimintaan, halua olla yksi muiden joukossa.
• Osallisuus on myös omatoimisuutta, joka mahdollistetaan sillä, että lapsi saa riittävästi aikaa harjoitella. Se on myös mahdollisuutta auttaa ja opettaa muita. Osallistuessaan toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen lapsi saa kokemuksia päätöksenteosta ja vaikuttamisesta. Suunnittelemisen kautta taito ennakoida ja ottaa huomioon myös toisten toiveet ja näkemykset, sekä asettua toisen asemaan kehittyy.
Jonna Leinonen; Tuulikki Venninen 2011
Aloitteet, jotka on päiväkodin arkeen toteutettavissa olevia aloitteita. Esim. ”syötäisiinkö ulkona kun on kaunis ilma?” Ruokailu toteutettiin ulkona. Lapsi jatkoi ”laitetaanko vielä musiikkia niin oltaisiin ihan kuin ravintolassa?” Musiikkia laitettiin, oltiin ravintolassa…”
35 % ryhmistä lapset saavat joskusjoskus suunnitella ja toteuttaa toimintaa ryhmätovereilleen.
57 % ryhmistä lasten ehdotukset muuttavat joskusjoskus ryhmälle suunniteltua toimintaa.
35 % ryhmistä lapset saavat joskusjoskus suunnitella ja toteuttaa toimintaa ryhmätovereilleen.
57 % ryhmistä lasten ehdotukset muuttavat joskusjoskus ryhmälle suunniteltua toimintaa.
Jonna Leinonen; Tuulikki Venninen 2011
Lapsen osallisuus • Lapsi on myös osa kotia sekä ympäröivää
yhteiskuntaa ja sen ajankohtaisia tapahtumia. Tämä osa on lapsessa myös päiväkodissa ja vaatii häntä hoitavien aikuisten huomiota. Kun lapsi kokee, että hänen elämyksensä ja kiinnostuksenkohteensa ovat myös aikuisille ja vertaisryhmälle tärkeitä, hän saa positiivisia kokemuksia samaan suuntaan katsomisesta. Hänen omastaan tulee ryhmän yhteistä kokemuspohjaa.
Jonna Leinonen; Tuulikki Venninen 2011
92% ryhmistä aikuinen tukee ”usein” tai ”aina” jokaista lasta mielipiteen ilmaisussa
48% ryhmistä aikuinen virittää tai suuntaa ”usein” tai ”aina” lasten toimintaa.
” Lapsi saa jonkun idean ja alkaa toteuttaa sitä. Hän tietää, mitä välineitä ja materiaaleja tarvitsee ja etsii ne käsiinsä. Aikuinen toimii mahdollistajana ja tarjoaa lapsille ne materiaalit, jotka eivät olet lapsen saatavilla, mutta joita hän tarvitsee. Usein itse keksitty askarteluaihe poikii paljon uusia ideoita ja alkuperäinen idea kehittyy työn edetessä. Osallisuus näkyy lapsen innostuneisuutena ja sitoutumisena tekemiseensä. Askartelu saattaa jatkua pitkäänkin. Usein tällä tavoin syntynyt askarteluhetki vetää puoleensa myös muita lapsia, jotka alkavat askarrella omia ideoitaan.Jonna Leinonen; Tuulikki Venninen 2011
Lapsen osallisuus
• Lasten osallisuus kasvaa ympäristössä, joissa hänen tarpeensa huomioidaan. Usein se vaatii ryhmän jakamista ja toimintojen porrastamista sekä erilaisia joustoja. Tiukoista rutiineista luopuminen antaa tilaa uusille mahdollisuuksille. Lapsella on oikeus olla osana ryhmää, joka muuttuu ja kehittyy sen mukaan, mitä sen jäsenet tarvitsevat.
Jonna Leinonen; Tuulikki Venninen 2011
Voisiko joskus…• Välillä joku lapsi sanoo, että
”voitaisko me joskus…?” tai ”miks me ei koskaan…?” Näihin kysymyksiin olemme yleensä tarttuneet ja lähteneet miettimään, miten nämä toiveet voisi saada toteutettua…. Lasten voi olla vaikea ehdottaa asioita, jos he eivät tiedä, mitä päiväkodissa on ylipäätään mahdollista tehdä…”
Jonna Leinonen; Tuulikki Venninen 2011
Mitä lasten osallisuuden tukeminen edellyttää aikuiselta?
Jonna Leinonen; Tuulikki Venninen 2011
Ensimmäinen kulmakivion luoda olosuhteet jailmapiiri osallisuudellemyönteiseksi.
Toinen kulmakivi onaikuisen ammattitaitokerätä lapsesta eri tavointietoa ja päästä sisällelapsen maailmaan.
Kolmas osallisuudenkulmakivi on aikuisen kyky hyödyntää lapsilta saatavaa tietoa pohjaksi yhteiselle toiminnalle.
Neljäs kulmakivi on aikuisen taito kehittää osallisuutta tukeviatoimintatapoja omassatyössään.
*aikuisten kiinnostus kehittää lasten osallisuutta*osallisuutta koskevan tietämyksen hankkiminen*tieto lapsen kehityksestä*oppimisympäristön rakentaminen*ilmapiirin kehittäminen osallisuutta tukevaksi
*erilaisin menetelmin hankittavan tiedontuottaminen lapsesta (esim. havainnointi, kuunteleminen)*lasta koskevan tiedon dokumentointi* itsesäätelytaidot (esim. kyky keskittyä lapseen)
*tulkintojen tekemisen taito lapsesta saatavan tiedon pohjalta*erilaisten tulkintojen tarkastelu*johtopäätösten tekeminen tulkintojen pohjalta*tulkintojen pohjalta tapahtuva yhteinen suunnittelu
*arviointitaidot*reflektointiin uskaltautuminen*vanhojen toimintatapojen kehittäminen ja uusien kokeileminen
Aikuinen olosuhteiden rakentajana”Leikkipaikkojen sijoittelu: mietitään yhdessä
missä olisi paras tila esim. lego-, palikka-, koti- tms. leikkeihin.”
Onko lapsilla vaikutusvaltaa fyysiseen ympäristöönsä?
Jonna Leinonen; Tuulikki Venninen 2011
1= Ei koskaan, 3= Joskus, 5 = Aina
Säännöt; Turvallisuutta ja Hyvinvointia: Aikuista koskevat
säännöt:• Lasten tasa-arvosta huolehtiminen• Keskittyminen lapsiin• Lapsen tukeminen osallistumaan• Aikuisen tehtävänä suunnitella
toiminta (?)
Lasta koskevat säännöt:
• Oikeus omaan vuoroon• Oikeus tulla kuulluksi• Ketään ei jätetä yksin• Oikeus ilmaista
mielipide ??
Jonna Leinonen; Tuulikki Venninen 2011
Aikuinen lapselta saatavan tiedon hankkijana, tallentajana ja omasta toiminnasta joustajana
Jonna Leinonen; Tuulikki Venninen 2011
Aloitteita lapsilta?• ”Näin pienet eivät vielä
tee aloitteita (1-3v)”
• ”Ryhmämme lapset keski-iältään n.2 vuotta. lapset eivät vielä ilmaise itse toiveitaan”
• ”ei ole tullut aloitteita (5-7v)”
”pienillä 1-2v.lapsen viestit toiveet tunteiden ilmaisuna, kehonviesteinä, kokonaisvaltaisena ilmaisuna perushoitotilanteessa, arjen eri hetkinä”
”pieni 1v. ojentaa kirjaa, 3-v. sanoo leikitään, 2v.heittää pallon jne. (1-3v)”
”Jos aloitteita tulisi enemmän lapsilta niin pyrkisimme ottamaan huomioon mahdollisuuksien mukaan. Tälläkin hetkellä huomiomme esim. jos lapsi haluaa leikkiä tiettyä leikkiä jne.”
Jonna Leinonen; Tuulikki Venninen 2011
Aikuinen mahdollistajana ja toiminnan toteuttajana:
”Ravintolakokemuksesta lähti ravintola- leikki käyntiin. Lapset alkoivat yhdessä huoneessa valmistaa ruokaa, kattoivat pöytiä. Leikki laajentui, tuli mainoksia seinille ja haettiin asiakkaita syömään. Kun asiakkaita tuli, heitä palveltiin. Leikki veti mukaansa laajan määrän lapsia, ja kesti muutaman viikon.”
”Suuri osa ryhmässämme olevista lapsista tarvitsee niin leikkiin kuin muuhunkin toimintaan hyvin paljon aikuisen tukea ja ohjausta. Eli aikuinen ei voi olla vain lasten itsensä kehittelemän tominnan mahdollistaja vaan aktiivinen osallistuja ja tarvittaessa myös eteenpäin viejä. ”
Jonna Leinonen; Tuulikki Venninen 2011
Osallistuvatko lapset toiminnan suunnitteluun?
Jonna Leinonen; Tuulikki Venninen 2011
Aikuinen pedagogina ja oppimisen tukijana
Jonna Leinonen; Tuulikki Venninen 2011
• ” Pedagogisen toiminnan tavoitteet ja niihin pääseminen hämärtyvät, jos lapsi saa valita ja päättää usein omasta toiminnastaan.”
• Aikuisen "uskallus" hypätä lasten ajatusten virtaan silti säilyttää vahva pedagoginen rooli.”
• Keskustelemme päivittäin lasten kuulumisista, miten päivä on mennyt, mitä he ovat oppineet, onko oppiminen ollut mieluista/vaikeaa jne. Otamme mielipiteet huomioon toiminnan suunnittelussa.
Jonna Leinonen; Tuulikki Venninen 2011
Jonna Leinonen; Tuulikki Venninen 2011
Osallisuus arveluttaa?• Osallisena olemista (aloitteiden tekemistä;
päätöksentekoon osallistumista; jakamista ja kokemista)ei opi harjoittelematta AIKUISELLA säilyy aina vastuu lapsesta ja tilanteista!
• RYHMÄSSÄ toimitaan yhdessä ja otetaan kaikki huomioon! Aina ei saa tahtoaan läpi, mutta kaverien ideoista voi myös innostua. Myös aikuinen!
• Osallisuus vaatii rutiinien, sääntöjen ja toimintatapojen jatkuvaa tarkastelua, arvioimista! Vastaavatko ryhmän tarpeet rutiinejamme?
• Osallisuuden tavoitteita muovattava jatkuvasti lasten kehityksen ja oppimisen mukaan (mahdollisuus reflektioon, arviointiin ja edelleen kehittämiseen)
Aikuinen uusien osallistavien toimintamallien kehittäjänäHuhtikuussa 2011 VKK-Metron
tutkimuspäiväkodit saivat kyselyn uudelleen vastattavaksi
Miten kahden vuoden mittainen lasten osallisuutta tukeva kehityshanke on edennyt?
Tulokset saatavissa syyskuussa 2011http://www.socca.fi/vkk-metro
Ps. Sivuilta myös pdf-muodossa tutkimusraportti”Parasta on kun yhteinen kokemus muuttuu jaetuksi
iloksi”. Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa, 2010, Venninen, Leinonen & Ojala
Jonna Leinonen; Tuulikki Venninen 2011
Osallisuutta yhteistyössäTutkimusraportti ilmestyi 10/2010Raportin tulosten pohjalta järjestettiin
koulutustilaisuus pk-seudun varhaiskasvatusväelle
Alueellisia koulutuksia alkuvuodesta (koko pk-seutu)
Espoon kaupungin varhaiskasvatuksen osallisuuslinjaukset ja kehittämistyökalut päiväkoteihin 3/2011
Helsingin VASU-arvioinnissa kiinnitettiin erityistä huomiota osallisuuden kehittämiseen 3/2011
Jonna Leinonen; Tuulikki Venninen 2011
…kohti tulevaa…Vanhempien ja henkilökunnan osallisuutta
käsittelevä tutkimus valmistuu syksyllä 2011VKK-Metron kehityshanke vuosille 2011-2013
käsittelee lasten hyvinvointiaOsallisuus merkittävä osa hyvinvoinnin kokemusta arjessa
Osallisuuden kehitys jatkuu pk-seudun kunnissa
Luottamus siihen, että varhaikasvatuksen käytännön asiantuntijat (eli päiväkotihenkilökunta) hyödyntää tutkimus- ja kehittämistietoa myös omassa työssään
Jonna Leinonen; Tuulikki Venninen 2011
Kiinnostuitko:[email protected]://www.mv.helsinki.fi/jonkanga
http://www.socca.fi/vkk-metro
Jonna Leinonen; Tuulikki Venninen 2011
Kiitos!