1

Luomun markkinointi tuottaa tulosta10 kehityksen vuottaUusilla luomuyrittäjillä paljon ideoita

Joulukuu  6/2010 10,00 €

2 3■■ Pä äkirjoitus

© Reijo Käki

Jalka pois jarrupolkimelta

varma ja satoisa

EBENASuomen suosituin rehuvirna

www.naturcom.fi

92400 Ruukki, Puh. (08) 270 7200,(02) 762 6200

Luomuliitto täytti kuluneena syksynä 25 vuotta. Luonnonmukaisen viljelytavan edistäminen oli

sen perustehtävä alussa ja se on perustehtävä edel-leenkin. Olemassaolonsa aikana liitto on muuttu-nut moneen kertaa. Se on kasvanut alan ja ajan mu-kana. Omalla toiminnallaan se on tehnyt itsensä tarpeelliseksi.

ORGANISOITUMISESTA on luomualalla pu-huttu paljon. Jo ajat sitten organisoituneen Luomu-liiton jäsenet ovat sitoutuneet viemään luomuasiaa eteenpäin. Tehtävänä ei ole ollut pelkästään vilje-lijöiden, vaan alusta alkaen koko ketjun edun val-vonta. Tämä tarkasti sertifioitu tuotantoketju on ymmärretty yhteiseksi asiaksi. Siksi vastakkainaset-telua ketjun sisälle on ollut vaikea rakentaa, vaikka sitä on aika ajoin yritetty.

Luomuliitossa on valmistauduttu kantamaan en-tistä suurempaa vastuuta koko alasta. Toiminta- ja hankesuunnitelmat on hiottu vuodelle 2011 ja pi-dempäänkin tulevaisuuteen. Panostamme asioihin, jotka osaamme ja joissa alan kehittymisen kannalta on suurimmat ongelmat. Jäsenkuntamme on pää-osin alkutuotannosta ja vähäisen jalostuksen puo-lelta, joten kosketuspintamme on paras siellä.

SUURIMPANA JARRUNA kulutuksen kasvulle on raaka-aineiden vähäisyys, paikoitellen jopa pula. Tätä pulaa ei poisteta lisäämällä markkinointivies-tintä kuluttajille. Pula ei myöskään poistu haukku-malla kaupan tai jalostavaa teollisuuden tuotevali-koimaa. Turha on myös kitistä viennin vaikeuksista. Ammattikeittiöissä on luomun kanssa tehty töitä pitkään ja paljon. Myös siellä näkyy raaka-ainepula. Jos jokin suuri kaupunki päättää siirtää kouluruo-kailun luomuun, olemme varsin nolossa tilanteessa.

Luomustrategian tavoitteisiin ei päästä näillä volyymeillä, eikä näillä kasvuluvuilla. Jos seuraa-vana ponnistuksena luomualalla on vain ja ainoas-taan organisoituminen, taidamme taas kerran hu-kata vähäiset voimavaramme ja niukat henkilöre-surssimme vääriin töihin. Uutta organisaatiota pe-rustamaan pitäisi löytyä aivan uudet ihmiset, koska meillä vanhoilla toimijoilla on ollut vuosikaudet ai-kaa ja arvovaltaa järjestää paras tapa toimia. Ra-hoituskin pitää saada nykyisen toiminnan ulkopuo-lelta, ettemme pysäyttäisi nykyistä vaatimatonta kehitystä.

ORGANISOITUMISEN EDUT pitää myös miet-tiä luomutuotannon kannalta. Emme saa tiukalla saman katon alla toimimisella tehdä sanomas-tamme vaisua ja hampaatonta. Organisaation pitää pystyä puhumaan luomun eduista täysillä. Kun mel-kein kaikesta luomuraaka-aineesta on pula, on osta-jan ja myyjän alan sisällä helppo löytää yhteinen int-ressi. Mutta kun tuotannon volyymi on lähempänä kulutusta ja markkinat eivät aina välttämättä kasva, niin normaalit markkinatalouden lainalaisuudet ai-heuttavat ristiriitaisuutta. Yhteisten etujen löytymi-nen on silloin vaikeampaa.

HALUAMME KOROSTAA yhteistyön mer-kitystä ja haluamme jatkaa sitä. Olemme mielel-lämme mukana kaikissa organisaatioissa, jotka vie-vät luomua eteenpäin.

Siinä vaiheessa kun selvitykset alkavat toistaa it-seään, on aika nostaa jalka jarrulta ja lähteä toimi-maan. •

Antti Kaasalainen

LuomuLehti  6/2010    3

4 5■■ sisällys■ 6/2010

Sivu  20TyyneläsiirTyyluomuun

Sivu  18syysmarkkinoidenluomusaToa

Sivu  33luomu-enskanekoevääT

Kannen Kuva: plugi.fi

Sisällys

7 kymmenenkehityksenvuottaontehnytluomullehyvää

8 luomuviljaketjunyhteistyötiivistyyvilja-alanyhteistyöryhmässä

10 luomuammatillisessakoulutuksessa

12 luomuopiskelijatbiodynaamisessaruotsissa

16 eerolanviljatilasiirtyyluomuun

18 syysmarkkinoidenluomusatoa

20 Tyyneläsiirtyyluomuun

21 kilpiäntilallapaljonideoita

22 kilpiässäviskottiinruistapintaan

23 Tyynelässäuusimenetelmäkäyttöönsyysöljykasvienperustamisessa

24 käytännöllistätietoaviljelijöille

26 ekoneum:10vuottakehitystäyhdessäyrittäjienkanssa

28 koulunluomupäivätutustuttioppilaitaruoanlähteille

30 Hyvätyö,hyväluomuleipä

33 luomu-enskanekoeväät

36 luomupuutarhanhoidonsosiaalisetulottuvuudet

38 lähi-jaluomuruoanlähettiläsmaijasilvennoinen:”luomuonvastausteollisellenatriumglutamaattimössölle”

42 luomunmarkkinointituottaatuloksia

44 apilathyviäaluskasveja

45 luomuelintarvikkeitakalasta

48 mikäonmetsässäluomua?

50 Tuomarlantilallavaalitaankuusikkoajakulttuurimaisemaa

52 20%avÅlandsåkerarealiekologiskodling

56 luomuvalmisruokaaetelä-savostakokosuomeen

58 CaPkeskusteluunnyt

60 esvykeskusteluttimarkkinoistajatukipolitiikasta

Lyhyet

10  Luomupuutar hureita Mäntsä lästä!

15  Hildegardin hermo-ja älypiparit

29  Luomua Luomuviikolla ja muulloinkin

31  Kirja ekosysteemipalveluista

37  Viron luomu kasvaa

40  Luomukyssäkaali-mantelilaatikko

40  Kanttarelleillä täytetyt luomukesäkurpitsat

46  Ilmiö: Ruispalat luomuna

47  Juustoja kevyesti ja tuhdisti

59  Luomuala sel -vittää tiiviimmän yhteistyön mahdollisuuksia

59  Kuluttajat valitsivat luomua lamasta huolimatta

61  Tuotekehittäjän koulutusta luomuyrittäjille

62  Näin syntyi paikallisruokakeittokirja

63  Valaiseva ruokakirja

Valio Luomu™ uutuuksia• Pehmeän täyteläiset Marja kori- ja Vadelmajogurttipikarit• Vastustamattoman hyvä Valio Oltermanni® 17% Luomu• Raikas Valio Laktoositon® Luomu™ kevytmaitojuoma• Hurmaavan hedelmäinen Valio Luomu™ Auringon hedelmät täysmehu

• Pehmeän täyteläiset Marja kori- ja VadelmajogurttipikaritLuomu

uutuuksia

Katso miksi Valio Luomu™on niin hyvää.

valio.fi/luomu

Ihmisille, jotka tahtovat hyvää.

Valio_Luomu_Jogurtti_210x297.indd 1 9.11.2010 15.39

LuomuLehti  6/2010    5

6 7

184x128_FIN_Luomu_AG.indd 1 15.09.10 13:15

K ymmenenvuottasittensuomiolikuulu-nuteuroopanunioniinviisivuotta.eu-

roon siirtymistä valmisteltiin y2k päivityk-siä ja ongelmia peläten. sana luomu oli tul-lut tutuksi monissa eri yhteyksissä. luomu-tiloja oli5225 jayhteensä147423hehtaariaoli luomussa tai siirtymävaiheessa.luomullaolinostetta jahypetystäkin.nyt,kymmenenvuottamyöhemminosaamistaonkertynytjavolyymitovatkasvaneet.2000-luvunalunnot-kahduksen jälkeen luomu on jälleen hyvässämyötätuulessa.

Vähemmän tiloja, enemmän hehtaareita

luomutilojenlukumääräonvähentynyt24%vuodesta2000,muttaluomuviljeltypinta-alaonlisääntynyt15%.lokakuunennakkotieto-jenmukaantänävuonnaonensimmäistäker-taa yli 170 000 hehtaaria luomuvalvonnassa.luomutilojenkeskikokoylittikaikkientilojenkeskikoonjovuonna2005.viimevuonnakaik-kientilojenkeskiarvooli35,9ha ja luomuti-loilla41,2ha.

osittain lukujen taustalla on rakenne-muutos. suomessa 2000-luku on koetellutkaikkiaan maataloustuotantoa kovalla kä-dellä.kymmenessävuodessaon lopettanutyli15000tilaa.viimevuonnaviljelijöidenkes-ki-ikä ylitti 50vuotta. Tulevina vuosina tilojalopettaa edelleen tuottajien siirtyessä eläk-keelle,silläkaikilletiloilleeiolejatkajia.Tämäkoskeemyös luomutiloja,vaikka luomutilojahoitavatkeskimääräistänuoremmat isännätjaemännät.

tuotantosuuntien kehityksessä eroja

luomukananmunatuotantoonyksi2000-lu-vun voittajista.luomua syövät ja ulkona ke-

säisintepastelevatkanatovatsaaneetystäväk-seenkuluttajan,jokaonvuosivuodenjälkeenlisännytluomumunankulutustaan.Tämänontehnytmahdolliseksituotannonkasvaminenja läpisuomen ulottuva jakelu.lisäksi omanpositiivisensysäyksensäonantanutkeskusteluhäkkikanaloistajaniistäluopuminenensivuo-denloppuunmennessä.

luomumaitotuotteidenmarkkinatovatke-hittyneetpääosinvaliontahdissa.alkuhyp-päyksenjälkeenvälilläluomusopimustentekoloppui,muttanytmarkkinatvetävätkaikentuotetun luomumaidon.Huoli raaka-aineenriittävyydestäonsaanutvauhtiauusiensopi-mustuottajienetsimiseen.

maidontuotannon kasvattamiseen liit-tyy oleellisesti luomuvalkuaisrehun markki-nat–ulkomainenrehupitäisienenevissämää-rin pystyä korvaamaan kotimaisella. viimekesänä luomurypsiä viljeltiin aikaisempaaenemmän,muttayksivuosieivielätilannettaratkaise.sitkeyttäjakannustustarypsiäkokeil-leille,toivottavastiseuraavat10vuottatekevätluomuviljelijöistäalansahuippuja!

esimerkkinä tuotantotason nostosta voimainitamyös luomutomaatin.vuonna2004tuotannon lisääntyminen ja saatavuudentur-vaaminenvuodenympärinostiluomutomaa-tinmenestyjienjoukkoon.esimerkiksivuonna2007luomutomaattiamyytiinreilulla4miljoo-nallaeurolla,jokaolisilloinyli6%kaikistaluo-muunkäytetyistäeuroista.luomuporkkanaja-perunaovatmyöshyvinmukanaympärivuoti-sensaatavuudenjajalostamisenansiosta.muu-tenkotimaisten luomuvihannesten ja-juures-tenosaltatarjontaeivastaakysyntään.

luomulihantarinaonollutylä-jaalamäkeä.atria lähti2000-luvuntaitteessarytinällämu-kaan luomuun, ilmoittaenhurjan10%tavoit-

teen.muutamassavuodessatoimintaloppuijahetkenmarkkinoillaluomulihaaolitarjollavainsuoramyyntinä.kuluttajatutkimuksissaluomu-lihaonollutvuosiatoivelistankärjessä.vuonna2005asiaantarttuivatJukankotilihajaleppäsenluomutila. He saivat pään auki market-kaup-paan japitivätainakin innokkaimmatkauppi-aatjanäidenasiakkaatluomulihoissa.Pajuniemijakotivarapitivät jalostustayllä.Tänävuonnaatriaonjälleenmukana.lihatuoteryhmäänontullutlisäksiuusiatoimijoitajauusiatuotteita.

2000-luvunalussa luomuviljaa rahdattiinlaivakaupalla jyvinä maailmalle. markkinatheilahtelivat,välillämyllytähkivätruisvuorienkeskellä javälillä leipominen loppui kotimai-senluomuviljanpuutteesta.nytsuomalaisellekuluttajalleontarjollamonipuolinenmylly-tuotteidenvalikoimajyvistämysliinjaerikois-tuotteisiin.useaterikokoisetleipomottarjoa-vat luomuleipiävaltakunnallisesti japaikalli-sesti. luomuruis on leipomot tiellä pitänyt,muttaonneksivalikoimaonsiitämonipuolis-tunut–luomupullaaodotellaan.

Luomu luomuna lautaselle 

Parin viimeisen vuoden aikana mukaan ontulluttäysinuusia jalostajia, joillaon intoa jarohkeutta kokeilla luomulla. luomuvalvon-taankuuluneiden jalostajienmäärä on ollut400toimijan luokkaa läheskokokymmenlu-vun.Tänävuonnalukuonjolähempänä450toimijaa.lisäysontuonutmukaantilateuras-tomoita,myllyjäjaleipomoita,tukkuja,maa-hantuojiajaerikokoisiavalmistajia.lisäksihui-keakehitysontapahtunutammattikeittiöissä,vähitellen luomua löytyy edes osana tarjot-tavistaannoksista–parhaimmillaan jokoko-naisialuomumenuita.alkutuotannollaonyhäparemmatmahdollisuudetluomunsaattami-

MariKa auersalMi

seksiluomunaasiakkaalleasti.

Luomun rooli kuluttaja-  ja julkishyödykkeenä 

viimeisen kymmenvuotiskauden aikana kes-kustelu luomusta kuluttajahyödykkeenä on

vallannutpalstatilaa.Huomioonkiinnitettymarkkinalähtöiseenkehittämiseen.elintarvi-keketjuntoimivuudenkannaltatämäonerin-omaista,sillämarkkinalähtöisyydessäkulutta-jantoiveillaonedespienimahdollisuussaa-vuttaaalkutuotanto.

Toisaalta, luomun suuri vahvuus on siinä,ettäsekehittää tuotantoa ympäristöä huo-mioivaksi,laajastiajateltuahyvinvointiatuot-taen.luomutekeehyvääkuluttajallejaluon-nolle.molempien roolien kehittämistä tarvi-taanjatkossakin.•

Kymmenen kehityksen vuotta on tehnyt luomulle hyvää

Vuosi: 2008luomumarkkinat

Suomessa 74 milj. €

Vuosi: 2000luomutiloja 5225, hehtaareita 147423

Vuosi: 2006luomutiloja 3966

hehtaareita 144 667

Vuosi: 2010luomutiloja 3982hehtaareita 171 125

Vuosi: 2005luomumarkkinat

Suomessa 51,3 milj. €

Vuosi: 2009Valtioneuvoston periaatepäätös kestävien

valintojen edistämisestä julkisissa hankinnoissa

Vuosi: 2010Eu:n uusi luomulogo pakollisena käyttöön

Vuosi: 2006Strategiatyöryhmä julkaisi luomun

markkinoiden kehittämisen tavoitteet ja strategiset linjaukset

Vuosi: 2007Luomu mukaan hallituksen

ruokastrategiaan

Vuosi: 2007Euroopan komissio julkaisi

uuden luomuasetuksen (EY) N:o 834/2007

Vuosi: 2009Uusi luomuasetus

voimaan

6    LuomuLehti  6/2010 LuomuLehti  6/2010    7

8 9

Haluatko luomu-uutuudellesi lisää

näkyvyyttä?

Tule mukaan kilpailemaan tavoitellusta palkinnosta!

Kilpailu nostaa esille Suomen parhaat luomu-uutuudet. Voittajan valitsee viisihenkinen asiantuntijaraati ja voittaja

julkaistaan suurelle yleisölle Luomupäivässä 23.3.2011. Kaikki fi nalistit pääsevät esille Luomupäivän cocktail-tilaisuudessa,

joka huipentuu voittajan julistamiseen!

Tuotteen tulee olla valmistettu Suomessa ja pääraaka-ainei-den tulee olla alkuperältään suomalaisia. Tuote voi olla suun-

nattu kuluttajille, ammattikeittiöille tai molemmille. Tuote on tullut markkinoille 1.1.2010 jälkeen. Tuotteen arvioinnin kriteereinä ovat maku, haju ja rakenne. Tuotepakkauksesta

arvioidaan houkuttavuus, ulkonäkö, käytettävyys ja kierrätet-tävyys. Tuotteen kokonaisuudesta arvioidaan sen uutuusarvo,

innovatiivisuus ja kaupallinen potentiaali.

Osallistu 23.2.2011 mennessä: www.luomuliitto.fi /index.php/luomutuotteet

Lisätietoja: luomuliitto@luomuliitto.fi , puh. 0400 534003Vuoden luomutuote 2006

Vuoden luomutuote 2007

Vuoden luomutuote 2008

Vuoden luomutuote 2009

Vuoden luomutuote 2010

Marja suutarla reijo KäKi

Luomuviljaketjun yhteistyö tiivistyy Vilja-alan

yhteistyöryhmässä

Rostenin leipomokonserniin kuuluva Pekan Leipä tuottaa luomuleipää suomalaisille ja saksalaisille. Kari

Meltovaara, Leipomo Rostenin toimitusjohtaja lähti vuoden vaihteessa mukaan Vilja-alan yhteistyöryhmän toimintaan

ja hän on VYR:n luomutyöryhmän puheenjohtaja.

K arimeltovaaranäkeevyr:intoiminnantärkeänä luomuvilja-alalle.sentehtävä

on luoda kokonaiskuvaa koko luomutoimi-alastaniintyöryhmäläisille,vilja-alallekuinvil-ja-alanulkopuolisillekin.

–Tärkeääonettä, saadaanajankohtaistatietoa toimialasta ja kokonaiskuvaa ket-justa, jotta luomualalla voi toimia, sanoomeltovaara.

–kun istutaan kaikki saman pöydän ää-ressä,pystytäänkehittämäänkokoketjua,jottaketjun jäsenet toimivatsamaansuuntaan.li-säksisaadaantietokulkemaanparemminjaky-syntävastaamaantarjontaa,hänjatkaa.

vyr:nyhtenätehtävänäonauttaatoimi-joita löytämäänyhteinennäkemyssiitä,mi-hin suuntaan ollaan menossa ja minkälaisiatarpeita ketjussa on.ylhäältä alaspäin pitääpystyäkertomaan,mikä on ketjun raaka-ai-netarve. esimerkiksi muutama vuosi sittenelintarviketeollisuustoiviljaasuomeenjavas-taavastiviljaavietiinsamanverranulkomaille.vyr:navullaselvitetäänkin,mikäonluomuvil-

jatase,kuinkapaljonjamitäviljaatuotetaanjaminkälainen kotimainen käyttö on, sillä tätätietoaeiolevieläollutketjunkäytettävissä.

Ammattimaista toimintaa

Tähänmennessäluomuviljapuolellatarjontaaonkehitettymutu-tuntumanvarassa.vastaa-vastitodellisestaluomutuotteidenkysynnästäeioleolluttietoa.kaupanmukaantulovyr:ntoimintaanantaaketjullemahdollisuudentie-täätarkemminkuluttajientarpeista.kulutta-jientarpeisiinvaikuttavatyhtenätekijänäluo-mutuotteidenhinnat.

–luomutuotteetpitääollahinnoiteltuoi-kein,jottakuluttajatostavattuotteita,jatkaameltovaara.

–ketjussa syntyvän jokaisen kustan-nuserän pitää perustua todellisiin kuluihin.luomueisaasisältääajatusta,ettäjokaisessaportaassalaitetaanlisähintaa.

luomumarkkinat ovat pienet. Pienetkinonnistumisettaiepäonnistumisetluomutuo-temarkkinoillaaiheuttavatmarkkinahäiriöitä.

Häiriöidentasaaminenonkinyksivyr:nkes-keisistätehtävistä.ontärkeää,ettäedestiede-täänalkutuotanto-,teollisuus-,kauppa–ket-jussa,kukatuottaa,jalostaajamyyjamitä.

vyr:ntärkeätehtäväonkinviestittääluo-muketjunammattimaisuudesta.

–onollutilonähdä,ettäluomunalkutuo-tannossaonerittäinhyvinjaammattimaisestitoimivia viljelijöitä. Heidän kanssaan on ilotyöskennellä,meltovaaratoteaa.

Tärkeääon,ettäkokoluomuketjussakiin-nitetäänhuomiotaammattimaisentoiminnankehittämiseen.Tämäntukemiseksikannattaakäyttääkaikkivoimavarat,sillätätäkauttasaa-daan suoraa taloudellista tulosta viljelijöilleesimerkiksiparempiensatotasojenkautta.Hä-nenmielestäänparhaidenkäytäntöjenlevittä-minenonyksitärkeimmistätekijöistäluomu-viljelynkehittämisessä.•

Kirjoittaja on VYR:n luomutyöryhmän

sihteeri ProAgria Kymenlaaksosta.

8    LuomuLehti  6/2010 LuomuLehti  6/2010    9

10 11Monetviljelyteknisistätoimistaluomussa

ovattokisamojakuintavanomaisessatuotannossa,muttatämänlisäksiluomutuot-tajatarvitseepaljonosaamistajaymmärrystä,jokaliittyyluomunerityispiirteisiin.missäluo-muviljelijöitä suomessa sitten koulutetaan,missäalallemaataloudenulkopuoleltahalaja-vatvoivathankkiaammattitaitonsa?

1990-luvullaopetushallitusonottanuttut-kintovalikoimaanluomuviljelijänammattitut-kinnon. sitä ei kuitenkaan ole käytetty am-matillisissaoppilaitoksissa ja tutkintojenuu-distuksen myötä se kadonnee valikoimastaomanatutkintonaan.

steinerpedagoginen snellman-korkea-kouluHelsingissätarjosikaksivuotistabiody-naamisenviljelynkoulutustalähes20vuodenajan.koulutuseikuitenkaanolluttutkintoon

johtava, se oli opiskelijoille maksullista, eikäHelsingissätoimivallakoululla ollut mahdol-lisuuttajärjestääkäytännönammattitaitojen,kutenviljelytöidentaikoneopinkoulutusta.koulutuksessapainottuiluonnonhavainnointija-ymmärtäminen.

Kahdeksan koulutilaa luomussa

useidenoppilaitostenkoulutiloillaonharjoi-tettuluomuviljelyäjopitkäänjavalinnaisenaaineenaluomutuotantoonperiaatteessatar-jollakaikissamaa-japuutarhataloudentutkin-toihinjohtavissakoulutuksissa.

yksi pisimmistä luomun koulutila koke-muksistalöytyymuuruvedeltä,jokaonsavonammatti-jaaikuisopistosakkynluonnonvara-alanyksikkö.sesijaitseeJuankoskenkaupun-gissa.koulutilanpeltojenjakarjan,sekäpuu-tarhanvihannesviljelynsiirtäminenluomuuntapahtui jo 1990-luvulla.maatilallaontehtypaljoninvestointejajaesimerkiksinavettaonrakennettu2000luvulla.

Toinen luomukonkari koulutilojen jou-kossaonHaapavedenammattiopistonpuu-tarha, jossa viljellään luomuna vihanneksiakasvihuoneissajaavomaallasekämarjoja.Haa-pavedenkoetilanpellotonvuokrattu,muttaniitäkinviljelläänluomuna.

suupohjan ammatti-instituutin kouluti-lallakauhajoella luomussaonnoinkuudes-osakoulunpelloista.erisuuruisialuomualojaonkokeilu- javertailulohkoinamonillamuil-lakintiloilla.

Luomu ammatillisessa koulutuksessaLuomutuottajan ammatti, toimi tämä sitten peltoviljelyn, kotieläintalouden, puutarhatalouden tai vaikka mehiläistuotannon parissa, vaatii vankkaa ja erikoistunutta ammattitaitoa. Siksi tarvitaan laadukasta koulutusta.

janne länsipuro Haapaveden aMMattiopisto

Finessa  on Keudan,  Luomuliiton  ja Bio-dynaamisen  yhdistyksen hanke,  jota  ra-hoittaa eu:n elinikäisen oppimisen ohjel-ma. Finessa-hanke mahdollisti luomupuu-tarhurikoulutuksen aloittamisen Keudas-sa  mäntsälässä.  hankkeessa  on  koottu moodle-nettioppimisalustalle  luomukurs-seja,  jotka palvelevat useiden oppilaitos-ten opiskelijoita.

Katso  lisää:  http://www.luomuliitto.fi/index.php/luomuopetus

luomupuutar■hureita■■Mäntsä■lästä!Luomupuutarhurikoulutus  aloitettiin mäntsälässä tänä syksynä. Se mahdollisti mo-nen luomuviljelystä kiinnostuneen unelman.

takana on monivaiheinen verkostoituminen luomu-  ja  biodynaamisen  viljelyn  toimijoiden kanssa,  joka  toi monta  asiasta  kiinnostunut-ta  yhteen. Puutarhurin perustutkinnon uudis-tus eteni rintarinnan Finessa-projektin kanssa. Verkkomateriaalin rakentaminen ja tutkintoon johtava  koulutus  saatiin  toimimaan  yhdessä. Aloitettavaan koulutukseen haki ilahduttavan paljon  kiinnostuneita  ja  25  opiskelijan  kurssi voitiin aloittaa syksyllä 2010.

Kirjoittaja on puutarhatuotannon

lehtori Saaressa, Mäntsälässä.

Luomuopetus tiloja on Lappian, Haapaveden, Kainuun, Kurejoen, Muuruveden, Kauhajoen, Osaran ja Brusabyn ammattiopistoissa.

päivi pettinen

vaikkaesimerkiksimuuruvedelläjaHaapa-vedellä luomu tulee opiskelijoille koulutilallatehtäväntyössäoppimisenkauttatutuksi,eierillistäluomuopintosuuntaakummassakaankoulussaole.

Luomua voisi nostaa enemmän esille

–koulun luomulohko ei ole juurikaan in-nostanut oppilaita valitsemaan 10opintovii-konvalinnaistaluomuosiota.nuorisopuolellasitäeioleopetettulainkaanjaaikuisopiskeli-joillakinkiinnostusonollutvähäistä,kertookasvintuotannon opettaja lasse kalliomäkikauhajoelta.

–luomua olisi ehkä syytä nostaa enem-mänesille,sanookoulutuspäällikköliisakää-riäinenmuuruvedeltä.

–Tuotantomuotoonkoulutilallaarkipäi-väistynyt javaaranaon,ettäsitäeimuistetakäyttäähyväksikoulunprofiloinnissa.Pitkäänluomussaollutkoulutilavoisiollamerkittäväresurssi koko luomukentälle kokemusten jakäytäntöjendokumentoijana.kutenmonessamuussakinkuntayhtymässä,onkoulutilantu-levaisuus muuruvedellä epävarma. kentiesjuuriluomuvoisiollayksikoulutilanolemas-saolonoikeuttaja,onhansekuitenkintulevai-

suudenala,kääriäinenpohtii.Puutarha-alan linjavastaava marita Tölli

Haapavedeltä kertoo toisenlaista suosittuu-desta:

–koulunluomumainehoukutteleejonkinverran opiskelijoita kauempaakin vaikka eril-listäluomulinjaaeiolekaan.

TölliitsejakoulupuutarhanpuutarhuriovatkäyneetHelsinginyliopistonluomukurssin.

Mäntsälästä luomu ammattinimikkeeseen

Tällähetkellätiettävästiainoaerillinenluomu-puutarhuriksiopiskelevienryhmäonsyksyllä2010 mäntsälässä keski-uudenmaan keu-da-oppismiskeksunsaarenyksikössäopiske-lunsa aloittaneet.saarella on luomuviljelyssäyksikasvihuonejakouluonvuokrannutluo-mupuutarhurienkäyttöönpeltolohkonlähei-seltäHeinolan luomutilalta.saarenviljelytii-min vetäjä Päivi Pettinen katsoo, että luon-nonvara-alan ammattitutkintojen uudistustekeemahdolliseksilukeaammattitaitovaati-muksiaminkätuotantotavannäkökulmastahyvänsä: saman puutarhatalouden perustut-kinnontaiviljelypuutarhurinammattitutkin-nonvoiyhtähyvinsuorittaaluomuna,biody-

naamisenataikemiallis-teknisenä.kaikkihaastatellutoppilaitostenedusta-

jat suhtautuvat myönteisesti koulujen väli-seen yhteistyöhön luomuopetuksen kehit-tämiseksi:miksikeksiäpyöräämonessapai-kassaerikseenhekaikkisanovatmelkeinsa-moinsanoin.•

Kirjoittaja on biodynaamisen

yhdistyksen koulutusvastaava ja Finessa-

hankkeen hankekoordinaattori.

10    LuomuLehti  6/2010 LuomuLehti  6/2010    11

12 13

M äntsälän Saaren kartanolta suun-tasivat Keudan ensimmäiset luo-

mupuutarhuri-aikuisopiskelijat opinto-matkalle Järnaan Ruotsiin lokakuussa. Biodynaamisesta viljelystä ja antroposo-fisista toiminnoista tunnetuksi tullut Jär-nan kunta sijaitsee 40 kilometriä etelään Tukholmasta. Biodynaamisen tutkimus-laitoksen kokeisiin ja Beras-Itämeripro-jektiin tutustuttiin niitä johtavan ekologi-sen maatalousdosentin Artur Granstedtin opastamana Skillebyn koetilalla. Järnan

Luomuopiskelijat biodynaamisessa Ruotsissa

suvi leHtonen suvi leHtonen ja päivi pettinen

ekokeskuksessa Ytterjärnassa opintomat-kalaiset söivät paikallisten biodynaamis-ten tilojen tuottamaa ruokaa, tutustuivat Rudolf Steinerin seminaarialueen bio-logiseen jätevesipuhdistus-puutarhaan, kuulivat Ekopankista ja kävivät pohjois-maiden ainoassa antroposofisia hoito-muotoja-ja lääkkeitä tarjoavassa sairaa-lassa Vidarklinikalla. Ytterjärnan eko-keskuksen yli 100 antroposofisesti suun-tautunutta yritystä, koulua ja yhdistystä työllistävät yli 2000 henkeä.

– Perinteinen ajattelutapa luonnosta vain ravinnon tuottajana saa Järnassa ai-van uuden ulottuvuuden. Koulut, maati-lat, erilaiset taideimpulssit ja jopa sairaala muodostavat yhtenäisen toisiinsa solju-van kokonaisuuden. Arkkitehtuuri, vilje-lijöiden käyttämät ekologiset ja biodynaa-miset menetelmät sekä ymmärrys luon-nonvarojen ominaisuuksista ilmentävät kunnioitusta sitä viisautta kohtaan, jolla luonto rakentaa, hajottaa ja kierrättää omia aineitaan, kuvailee luomuopiskelija

Artur Granstedtin biodynaamisella koetilan pellolla kuultiin miten palkokasvinurmien viljely yhdistettynä karjanlannan käyttöön sekä satojätteiden kyntö ovat välttämättömiä pitkävaikutteiselle maan viljavuudelle.

Skillebyholmin koulutuskeskuksessa aloitettiin syksyllä myös kaksivuotinen biodynaaminen puutarhamestari-ammattikorkeakoulutus.

Nibblen biodynaamisen puutarhan tilapuodissa omien tilatuotteiden lisäksi myös lähituottajan biodynaamista hunajaa sekä voita ja juustoa. Osan tuotteistaan puutarhurit käyvät myymässä Tukholman viljelijätorilla.

Skillebyholmin biodynaamiset opiskelijat siirtävät purjon pellolta keittiöön ja koulun omaan tilapuotiin.

12    LuomuLehti  6/2010 LuomuLehti  6/2010    13

14 15

Luomuopiskelija Pete Pietikäinen kerää opintomatkalaisten iltapala-ainekset Saltån biodynaamisen myllyn kaupasta. Vuodesta 1964 asti biodynaamisesti toimivalta myllyltä voi ostaa myllyn omaa leipää, jauhoja, mysliä, pastaa…

Jätevesipuhdistamon hoitava maisema. Itämereen rajoittuvan vedenpuhdistusalueen keskellä on myös lasten leikkipaikka.

Rudol Steiner-seminaarialueen puutarhan biologisen jätevesipuh-distamon vesiportaat toimivat puhdistettavan veden hapettimina.

Skilleby Gårdin puutarhuri Martin Fellqvist esittelee biodynaamisesti viljeltyjä Hokkaido-kurpitsojaan. Kasvihuonetta lämmitetään osittain ohran kuorien poltosta vapautuvalla energialla. w

ww

.pel

tosi

emen

.fi

jps-

mai

nos.

fi

Ykköslajikkeet myös luomuna

Kysy tarjous!

Grinstad ja Tenho timoteit • Inkeri nurminataBjursele puna-apila • Kaikki luomuseokset

Aino kevätvehnä • Peppi KauraEinari, Jyvä, Artturi ja Pilvi ohrat

Kivijärven pakkaamoEvijärvi • Puh. 0400 663 442

www.kivijarvenpakkaamo.net

Rebecca Koskenniemi matkan antia.Opiskelijoiden ryhmänohjaaja puutar-

hatuotannon lehtori Päivi Pettinen suun-nitteli jo koulutuksen alkuaareilla tu-tustumismatkaa Järnaan: – Halusimme antaa opiskelijoille mahdollisuuden tutustua ympäristöä huomioivaan tutki-mukseen, ruoantuotantoon ja elämän-muotoon.

Koulullakin oma tilapuoti

Luomupuutarhaopiskelijoiden kolmen päivän opintomatkalla tutustuttiin myös Rudolf Steiner-instituutin ylläpitämään Skillebyholmin biodynaamiseen koulu-tuskeskukseen. Tänä syksynä aloitetun ensimmäisen valtiorahoitteisen kaksivuo-tisen puutarhamestari-ammattikorkea-koulututkinnon opiskelupaikka teki vai-kutuksen suomalaiseen luomupuutarhu-riopiskelijaan.

Rehtori Daniel Hörbergin mukaan tär-keitä tekijöitä koulutuksessa ovat lannan käsittely ja kompostointi, viljelykierto, karjanhoito, vihannesten ja yrttien vil-jely sekä maisemointi.  Käytännön har-joituksista voi valita eri maatalous-ja puu-tarha-toiminnoista, koulun piha-alueen ja puiston hallintaan.  Koululla järjestetään myös kokki-kursseja biodynaamisista

raaka-aineista.Muiden Järnan tilojen tapaan myös

koululla on oma tilapuotinsa. Sieltä saa omien vihannesten lisäksi luonnon kosme-tiikkaa ja oman tilan lihaa. Kaikkien tilo-jen tuotteita saa myös paikallisesta ruoka-marketista sekä Ekolådan nettitilauksina.

Skillebyn koetilalla  Artur Granstedtin opissa

Järnan biodynaamisen tutkimuslaitok-sen Skillebyn koetilalla on keskitytty mai-dontuotantoon. 40 hehtaarin pellon ja 15 hehtaaria luonnon laidunten lisäksi puu-tarhatuotannossa on 2 hehtaaria. Koti-eläintuotanto on mitoitettu oma rehun tuotantoon ja vastaa noin 0,6 eläinyksik-köä hehtaarilla. Koetilalla alueen ja pelto-jen salaojien valumavesiä osin uudelleen kierrätetään sekä puhdistetaan biologi-sesti patoaltailla. Granstedtin esitelmässä kuultiin palkokasvivaltaisesta vuorovilje-lystä, tehokkaasta kasvinravinteiden kier-rätyksestä karjanlannan ja kompostoin-nin avulla, sekä rehuntuotantokykyyn so-peutetusta kotieläintaloudesta.

Eläinten pito kuuluu biodynaamiseen

maatalouteen. Myös puutarhaviljelyssä käytetään kompostoitua lehmän lantaa. Tavoitteena on ravinteiden suljettu kierto ja viljelymaan humuspitoisuuden lisäämi-nen karjanpidon edellyttämän nurmivil-jelyn avulla.

– EU:n luomuasetuskin pitää eläinten-pitoa tärkeänä. Kuitenkin Etelä-Suomen muuta maata alhaisemmat tukitasot te-kevät eläintenpidon vastaavasti heikom-min kannattavaksi. Olisi tärkeää selvit-tää onko tämä järjestely luomuasetuk-sen kirjaimen ja-tai hengen vastainen, miettii omatilallinen opintomatkalla ol-lut luomuopiskelija.

– Kasvihuoneviljely pohjamaassa oli minulle uutta ja etenkin tomaatin viljely samalla paikalla vuodesta toiseen vain kompostia lisäämällä.  Kasvihuoneen energiansaanti mietityttää ja siihen erään vaihtoehdon kertoi Skillebyn koetilan puutarhuri Martin Fellqvist, jonka kasvi-huonetta lämmittää osittain ohran kuo-rien poltosta vapautuva energia. Tästä kaipaan lisää informaatiota, toivoo luo-muopiskelija Pete Pietikäinen.

– Granstedtin tutkimukset, jotka ovat

liittyneet maan hyvään hoitoon ja ympä-ristöä kunnioittaviin toimintatapoihin, ovat olleet perusteena omalle luomuajat-telulleni. Luomuviljely perustuu maan hyvinvoinnin monimuotoiseen ymmär-tämiseen, jota toteutamme varmasti ope-tustilallamme Nummisissakin, lupaa leh-tori Pettinen.

Biodynaamisestikin toimineelta Hei-nolan tilalta Nummisissa on saatu peltoa opetuskäyttöön ja keväällä 2011 Keudan luomuopiskelijat aloittavat puolella heh-taarilla vihannesviljelyä, josta satoa on tarkoitus myydä tilalle perustettavasta ti-lapuodista. •

Luomupuutarhaopiskelijoiden koulu-tusta ja opetustilan vaiheita seurataan tu-levissa Luomulehdissä.

Linkkejä jutun aiheisiin:

http://www.keuda.fi

http://www.jdb.se

http://www.antroposofi.info

http://www.skillebyholm.org

http://www.biodyn.fi

Hildegardin■hermo-ja■älypiparitLuomuopiskelijan tapaan:225 g luomuvoita2 dl luomusokeria2 luomumunaa5 dl luomuspelttivehnäjauhoja2 tl leivinjauhetta1 tl vaniljasokeria2 tl kanelia1/2 tl muskottia1/2 tl neilikkaa1,5 dl luomumantelijauhetta

Sekoita pehmeä voi  ja sokeri (osan soke-rista voi korvata  luomuhunajalla). munat vatkataan joukkoon yksitellen. Lisää muut aineet. taikinasta muovaillaan tanko, joka laitetaan  voipaperiin  vuorokaudeksi  kyl-mään. tangosta leikataan sentin paksuisia viipaleita ja koristellaan ne mantelilastuil-la. Paistetaan 175 C:n lämpötilassa 15 mi-nuuttia. hunajaa käytettäessä vain 150 C. Nunna hildegardin hermo-ja älypipari-oh-jetta 1100-luvulta mukaellen 2–4 kappa-letta päivässä vaikuttavat kirkastaen älyä, rauhoittaen mieltä ja antaen energiaa.

14    LuomuLehti  6/2010 LuomuLehti  6/2010    15

16 17

Eerolan luomutilan päärakennuksen tuvan hirsiseinää komistaa kunnia-

kirja. Se kertoo tilan olleen saman suvun hallussa jo vuodesta 1800. Vahvat juuret omaavan viljatilan historiassa on kään-netty nyt uusi sivu. Eerolan tila on siirty-nyt luomuun, meneillään on siirtymävai-heen ensimmäinen vuosi.

– Luomuidea rupesi kytemään ensim-

Marjo-Kaisu niiniKosKi

Eerolan viljatila siirtyy luomuunEerolan viljatila Hyvinkään Palopurossa on ensimmäisten suurten tilojen joukossa siirtymässä kokonaan luomuviljelyyn. Millaisia haasteita lähes 400 hehtaarin luomuviljely tuo mukanaan?

mäisen kerran jo vuonna 1995. Silloin maailma näytti kovin erilaiselta kuin tänä päivänä. Vuonna 2007 tilalla tehtiin vaka-vissaan luomusuunnitelma, mutta en ol-lut silloin valmis siirtymään luomuun, ti-lan isäntä, maatalousteknikko ja luomu-viljelijä Markus Eerola kertoo.

Nyt Eerola viljelee lähes 400 hehtaa-rin peltopinta-alaa ja opettelee käytännön

kautta, mitä suuren viljatilan siirtyminen luomuun tarkoittaa ja vaatii.

– Kyllä tässä on saanut opiskella itsel-leen ihan uuden ammatin. Onneksi tie-toa on juuri nyt ilmassa, toteaa ensim-mäisen kerran vuonna 1986 viljelyn aloit-tanut isäntä.

– Tänä syksynä luomun opiskelu on edennyt rytinällä, kun olen mennyt mu-kaan LuomuTIETOverkko-hankkeeseen. Jukka Rajalan vetämä hanke on aivan loistava juttu. Sitä kautta saatava tieto-taito on arvokasta monelle luomuviljeli-jälle. Hanke jatkuu ensi vuoden loppuun saakka.

taiteen sääntöjen mukaan

Eerolan tilalla tehtiin sukupolvenvaihdos vuonna 1998. Tilan vanha isäntä Mauri Eerola on kuitenkin edelleen mukana ti-lan töissä nuoren isännän rinnalla. Mar-kuksen vaimo Minna Sakki-Eerola on myös tiiviisti pyörittämässä tilan arkea ja huolehtimassa perheen neljästä lapsesta.

– Töitä on paljon, mutta me uskomme luomuun. Kaikki merkit viittaavat siihen, että tulevaisuudessa luomu- ja lähiruoan kysyntä tulee lisääntymään merkittävästi, Minna Sakki-Eerola sanoo.

Tilan isäntäpariskunnalla on molem-milla taide- ja käsityöläistausta. Markus Eerola on Taideteollisesta korkeakoulusta valmistunut taiteen lisensiaatti sekä kera-miikka- ja lasitaiteilija. Minna-vaimo on tekstiilitöihin erikoistunut artenomi. Hei-dän töitään on esillä Eerolan tilan van-haan sikalaan perustetussa ateljeessa.

– Maanviljelijän arki ei ole ristirii-dassa muotoilijan ammatin kanssa. Se on itse asiassa kuin suoraan teollisen muo-toilun oppikirjasta. Ensin on valmistava vaihe, sitten idean siemenet laitetaan kas-vamaan, sitten tulee kasvatusvaihe ja sa-donkorjuu. Lopulta päättyneistä projek-teista pitää kerätä uudet siemenet seuraa-vaa vaihetta varten, Eerola naurahtaa.

– Luomuviljely on luovaa käytännön työtä. Tilanteet muuttuvat, ja on oltava valmis muuttamaan suunnitelmia vilje-lyn eri toimenpiteissä. Luomussa ei pysty korjaamaan tehtyjä virheitä enää sato-kaudella. Tavanomaisessa viljelyssä esi-merkiksi ongelmarikkakasveja voi torjua pitkin kasvukautta. Luomussa tämä työ on aloitettava oikeastaan jo edeltävänä syksynä.

Olemme luomun kehitysmaa

Eerolan tilalla on viljeltävänä tällä het-kellä 398 hehtaaria. Peltopinta-alasta 70

hehtaaria on omia ja loput vuokramaita. Vaikka vuokramaita on alueelta suhteel-lisen helppo löytää, lohkojen suuri määrä ja maiden sijoittuminen useiden kilomet-rien säteelle asettavat omat haasteensa luomuviljelijälle.

– Luomuviljelijän pellot pitäisi olla lä-hellä, jotta pääsee seuraamaan koko kas-vukauden ajan, mitä siellä tapahtuu. Itsel-läni menee aika paljon aikaa auton ratissa istumiseen, sillä kasvutilannetta ja pelto-jen kuivatusta on seurattava jatkuvasti.

– Luomuun siirtymisessä yllätyksenä ovat tulleet eteen myös investoinnit. Ko-neisiin ja kalusteisiin on joutunut satsaa-maan aika lailla. Meille on tullut koneita mm. Saksasta ja Itävallasta, koska Suo-messa kehitetyt koneet eivät välttämättä ole parhaita vaihtoehtoja luomuviljelyyn.

Eerola sanoo, että Suomi on muuten-kin luomun kehitysmaa. Verrattuna lähi-alueisiin eli Ruotsiin ja Tanskaan meillä kuluttajien käyttämät omassa käytössä olevat luomuelintarvikemäärät ovat ai-van mitättömiä.

– Viljakaupan rakenteen vuoksi mark-kinat toimivat huonosti. Luomulla olisi kuitenkin kysyntää kotimaassakin, mi-käli muun muassa markkinointi saatai-siin kuntoon.

Eerola on ollut aktiivinen maatalous-elinkeinon edistäjä jo kuutisen vuotta. Viime kevääseen saakka hän toimi MTK:n valtuuskunnan varapuheenjohta-jana ja nyt hän jatkaa Uudenmaan maa-taloustuottajaliiton johtokunnassa. Mar-kus Eerolan isä Mauri Eerola puoles-taan on toiminut MTK:n johtokunnan puheenjohtajana.

Luomun kolmas tuleminen

Kaikesta huolimatta Eerola luottaa luo-mun nousuun Suomessa. Hän puhuu luomun kolmannesta tulemisesta. En-nen EU:ta luomua juurruttivat Suomeen

muutamat alan luomupioneerit. EU:n myötä osa heistä jäi syrjään, mutta osa jatkoi. Ja mukaan tuli uusia viljelijöitä. Nyt on meneillään kolmas vaihe.

– Nyt luomu on realistisemmalla poh-jalla. Innostusta on toki vielä ja täytyy-kin olla, mutta tietynlainen vastakkain-asettelu asian tiimoilta on väistynyt. Ti-lalle on tullut myös objektiivista tietoa ja asianmukaista kommunikaatiota luo-muväen ja maatalouspolitiikan edusta-jien välille.

– Nyt niin sanottujen rivisuomalais-tenkin ympäristötietoisuus on lisäänty-nyt siinä määrin, että luomuasiat eivät ole enää samalla tavalla pelkästään ideologi-nen kysymys kuin aiemmin. Ihmiset ovat yhä kiinnostuneempia ruoan alkuperästä ja terveellisyydestä.

Eerolan tilalla kehitellään jatkuvasti uusia suunnitelmia tilan tulevaisuuden suhteen. Minna Sakki-Eerola kertoo unel-makseen oman luomupuodin avaamisen.

– Haluamme myös levittää oman työmme kautta ihmisille tietoa luomu-viljelystä. Meillä on käynyt jo useita ryh-miä, joille olemme esitelleet tilan toimin-taa ja kertoneet luomusta.

Yksi tilan innovaatioista on hevosen-lannalle kehitetty tuubikompostimene-telmä. Se aloitettiin jo viisi vuotta sitten.

– Uudellamaalla on arviolta 10 000 he-vosta, mikä on enemmän kuin lehmiä. Hevosenlannan hyötykäyttö lannoitteena on yksi tulevaisuuden mahdollisuuksista. Se ratkaisisi myös monien hevostilojen nykyisen lantalaongelman, Markus Ee-rola kuvaa.

– Tulevaisuuden näkymät luonnon-mukaiseen elinkeinoon ovat positiiviset. Vaikka tämänhetkinen luomuviljelijän tilanne on vielä hankala ja täynnä haas-teita, potentiaalinen luomun ostajapo-rukka on jo olemassa, Eerolat toteavat. •

Eerolan luomutila on perheyritys. Markus-isäntä ja Minna-emäntä pyörit-tävät tilaa ja 6-henkisen perheen arkea kädet täynnä töitä. Lapin-

koira Nilla osallistuu myös askareisiin omalla panoksellaan.

16    LuomuLehti  6/2010 LuomuLehti  6/2010    17

18 19V anhan navetan päädyssä seisoo jono

nälkäisiä. Ilmassa leijuu armeijan vanhassa soppatykissä keitetyn härkäpa-purokan tuoksu. Tulella keitetty rokka on tilan oman tuotannon siirtymäkauden luomua, ja loput keittoainekset ovat läh-töisin naapurin luomutilalta.

– Päätimme kokeilla tällaista reseptiä ja kovasti se tuntuu kävijöille maistuvan, iloitsee tilan emäntä Minna Sakki-Eerola.

Järvenpääläinen Antje Tolpo saa lau-tasellisen höyryävää luomukeittoa itsel-leen ja 4-vuotiaalle Touko-pojalleen. Pa-lopurolainen Marika Laine kauhoo rok-kaa muidenkin nälkäisten lautasille.

– Olemme tosi iloisesti yllättyneitä, että tänne on näin ensimmäisellä ker-ralla tullut näin paljon ihmisiä. Kei-timme rokkaa 50 litraa ja ajattelimme, että saa nähdä, miten paljon sitä jää. Nyt tuntuu rokka hupenevan käsistä, nau-rahtaa keiton reseptin ”omistaja” Päivi Koppelmäki.

Antje ja Touko nauttivat tuhtia keit-toa navetan ylisille järjestetyssä ruokai-lutilassa. Tolpon perhe käyttää kotitalou-dessaan 100-prosenttisesti luomua.

– Me syömme kaiken luomuna. Sitä mitä ei luomuna saa, me emme tarvitse, Antje toteaa.

– Siirryimme luomuun pikkuhiljaa, mutta viitisen vuotta sitten lähdimme sii-hen kunnolla. Itselle tärkeimmäksi motii-viksi on noussut luomua tuotantomuo-tona harjoittavien tukeminen ja ekologi-nen kestävyys.

Iloisesti notkuvat kojut

Eerolan tilan pihapiirissä kuhisee. Mark-

kinakojut notkuvat luomu- ja lähiruo-kaa, jota ihmiset ovat tulleet ostamaan. Lähiseudun tuottajat ovat lähteneet in-nolla mukaan ensimmäiseen yhteiseen elomarkkinatapahtumaan.

– Meiltä on kyselty paljon tuotteita, mutta koska olemme itse viljatila, pää-timme laittaa sanan kiertämään. Haluk-kaita ilmaantui useampia Hyvinkään ja Mäntsälän alueelta, kertoo tilan isäntä Markus Eerola.

– Emme uskaltaneet mainostaa hir-veästi, mutta nyt väkeä on tullutkin yli odotusten. Ihmiset kysyvät luomua ja he haluavat sen läheltä. He haluavat myös tietää, miten se on tuotettu. Luomu on selvästikin nousussa.

Yksi luomukauppiaista on Kari Kop-pelmäki. Hänen kojuaan koristaa lasivit-riinissä elävä mehiläisyhdyskunta. Karilla on myynnissä oman tilan hunajan lisäksi luomujuureksia ja -kasviksia. Parsakaali, valkosipuli, punajuuri ja sokerimaissi kel-paavat asiakkaille. Kaupan päälle Kari tar-joilee kriikunoita.

Fergusoneja niiden olla pitää

Luomuherkkujen lisäksi tarjolla on oh-jelmaa. Poniratsastus, traktoriajelu, drei-jausnäytökset, vanhan ajan sepän tako-misnäytökset, haitarimusiikki, omenien mehuksi puristaminen ja kyntönäytökset vanhoilla traktoreilla kiinnostavat sekä lapsia että aikuisia.

Vanhat kunnostetut Fergusonit paina-vat peltoa pitkin. Miehet esittelevät ylei-sölle, miten ennen vanhaan oli tapana pellot kyntää.

– Palopurolaisilla ei ole tapahtumaa,

Antje ja Touko Tolpo saavat maistaa Marika Laineen tarjoilemaa herkullista härkäpapurokkaa.

Seppä Pentti Paasonen (oik.) näyttää mallia, miten sitä ennen vanhaan taottiin rautaa. Heikki Malkamäki toteaa, että parasta työssä on ahjon savusta tuleva tuoksu.

Hyvinkääläinen Taru Härkönen on tullut luomuostoksille tyttärensä Helmin kanssa. Luomuviljelijä Kari Koppelmäen kojusta löytyy tuoreita herkkuja.

Marjo-Kaisu niiniKosKi

Syysmarkkinoiden luomusatoa

Eerolan tilan pihapiiri muuttui eräänä syyskuun lauantaina markkinatoriksi. Lähi- ja luomuruoka houkutteli paikalle väkeä yli odotusten.

missä ei olisi esillä Fergusoneja. Se on kova juttu, Päivi Koppelmäki naurahtaa.

– Olemme todella iloisia, että näin moni on kiinnostunut luomu- ja lähiruo-asta ja vanhan ajan työtavoista. Ensi syk-synä luvassa on Suurin kurpitsa -kilpailu. Kaikki halukkaat voivat osallistua siihen. Ainoa ehto on, että kurpitsa on luomua, Päivi muistuttaa. •

18    LuomuLehti  6/2010 LuomuLehti  6/2010    19

20 21– Luomuun siirtymisen suunnittelu kan-nattaa aloittaa ajoissa, toteaa ensi vuonna siirtymävaiheen aloittava viljelijä Juuso Joona Tyynelän tilalta Joutsenosta.

Opinnot Viikissä ovat melkein val-miit, vuonna 2009 tehtiin sukupolven-vaihdos ja ensi vuonna aloitetaan siirty-mävaihe luomuun. Tyynelän 28-vuotias isäntä vakuuttui luomusta vaihto-opin-noissa Itävallassa.

– Luonnonmukaiset viljelymenetel-mät ovat ekologisesti kestävän tuotan-non perusta ja sertifioitu luomutuotanto on tällä hetkellä taloudellisesti ylivertai-nen tuotantomuoto. Luonnonmukaisten viljelymenetelmien mahdollisuudet tulisi tiedostaa nykyistä huomattavasti parem-min myös vallitsevan tuotantotavan vilje-lijöiden sekä neuvojien keskuudessa.

Joona on ollut rohkea myös uusien menetelmien kokeilemisessa ja siksi so-pii erinomaisesti nyt alkavan Luomuleh-den palstan toiseksi isännäksi.

Luomuun siirtyminen suunnitellusti

Viherlannoitusnurmia on ollut Tyyne-län tilalla viljelyssä jo 2000-luvun alku-puolelta asti - ennen kuin oli ajatusta siir-tyä luomuun, koska yksipuolisen viljan-viljelyn jälkeen ei pelto ollut enää muu-ten tuottavaa.

– Myöhemmin, kun päätimme siirtyä luomuun, peltoja alettiin entistä suunni-telmallisemmin kunnostamaan. Viljely-kiertoa on monipuolistettu ja kompos-teja on käytetty paljon. Maan rakenne onkin jo silmin nähtävästi parantunut, kuvaa Joona.

– Luomumenetelmiä on hyvä harjoi-tella silloin, kun kaikki keinot virheiden korjaamiseksi ovat vielä käytettävissä. Ta-voitteena on, ettei satotaso romahda luo-muun siirryttäessä, kuten usealla tilalla on käynyt.

– Neuvonnalle ja koulutukselle olisi luomussa paljon tarvetta. Luomutuo-tanto vaatii viljelijältä paljon ammat-titaitoa ja työtä, mutta se myös palkit-see enemmän kuin tavanomainen vil-jely. Opintojen lisäksi muilta viljelijöiltä on hyvä saada tietoa, toteaa lähes valmis agronomi.

elisa nieMi olli-peKKa HärMä elisa nieMi Kari KoppelMäKi

Juuso Joona tutkii peltonsa sekakasvustoa Tyynelässä.

Tyynelä siirtyy luomuun Kilpiän tilalla paljon ideoita

Kesän helteissä toteutettiin jankkurointia viherlannoituslohkolla urakoimaan tulleen Aarre Anttilan konevoimin.

– Joka vuosi kokeillaan jotain uutta pie-nellä alalla. Onnistuneita kokeiluja jatke-taan isommilla aloilla. Kolmenkymme-nen vuoden päästä pitäisi olla kokemusta jo aika monesta menetelmästä, virnistää Kilpiän tilan isäntä Tuomas Mattila.

– Viime vuonna oli biohiilikokeilua ja tänä vuonna jankkurikokeita RaHa-hank-keen kanssa, kertoo Tuomas Mattila Kil-piän tilan kokeiluista.

Mies on ympäristönsuojelutieteen maisteri ja diplomi-insinööri. Hän työs-kentelee Suomen ympäristökeskuksessa ja tekee tutkijana elinkaariarviointeja.

– Ideoita on paljon, ihan kaikkea ei onneksi tarvitse kokeilla, hymyilee isäntä.

Käytännön taidoista on hyötyä maa-tilalla ja tänä kesänä saatiin itse suunni-teltu aurinkokeräin kuivuriin.

Rikkakasvit asettavat haasteita

Kilpiän tila aloitti kahden vuoden siirty-mävaiheen luomuun vuonna 2007. Siir-tymävaiheessa kylvettiin camelinaa ja vehnää.

– Ajatuksena oli, että camelinan avulla torjutaan juolavehnää ja ohdaketta, mutta ravinteita oli liikaa ja maan rakenne huono. Kasvustosta tuli epätasainen, kirpat vaivasi ja siemen ei tuleentunut ajoissa. Niin rikkoja piti sitten torjua myö-hemmin avokesannolla, kertoo Mattila.

– Muokkaamista halutaan vähentää ti-lalla niin paljon kuin mahdollista. Orgaa-nista ainesta pitää olla mahdollisimman paljon. Rikkakasvien kanssa tappelu va-litettavasti hankaloittaa kerääjäkasvien käyttöä, harmittelee isäntä.

– Nyt on oivallettu, että kestorikka-kasveja ehkäistään ennen kaikkea ke-väällä viivästetyllä kylvöllä, niin sitten syksyllä voi keskittyä kerääjäkasvien hyödyntämiseen.

Luomumenetelmä pohdinnoissa on auttanut Helsingin yliopiston Ruralia Instituutin LuomuTietoVerkko-kurssi.

– Kekseliäitä luomuviljelijöitähän on Suomi täynnä. On hauskaa, kun niistä kymmenen kokoontuu netissä tai livenä pohtimaan ratkaisuja, iloitsee Mattila. Kurssilla tehdään tiloille muun muassa

maanrakenteen hoitosuunnitelma.

Isoa ja pientä tuotantoa

73 hehtaarin tilalla on käytössä tavallinen viiden vuoden viljelykierto: apila, ruis, härkäpapu, kaura. Rukiin paikalla on vä-lillä vehnä. Rypsiä on pieni ala.

– Härkäpapu menestyi tänä vuonna huonon alun jälkeen yllättävän hyvin. Ta-kapyöräkylvökone tiivisti maata niin, että peltotulos oli raidallinen, mutta kuivuu-destakin huolimatta puimakelpoinen, to-teaa Mattila.

Härkäpapu myydään tällä hetkellä läheiselle tavanomaiselle eläintilalle. Omaa siementä lisätään nyt ja härkäpa-pualaa kasvatetaan 5 hehtaarista 16 heh-taariin. Tavoitteena on saada tulevai-suudessa rekallinen lähtemään jollekin luomukotieläintilalle.

Härkäpapua myydään myös ihmisra-vinnoksi muutaman ruokapiirin kautta. Niin myös vihannekset, joita tilan emäntä Iiris Mattila viljelee melko pienessä mitta-

kaavassa. Emäntä osallistuu myös viljan viljelyyn. Pieni kasvihuone saatiin pys-tyyn syksyllä.

– Olemme joskus todenneet, että meillä on iso tila ja pieni tila, kuvaavat Mattilat. 

Kilpiän tila 

Lämpösummaa Nummi-Pusulassa riittää hyvin, vielä puinnin jälkeenkin. Maalajit ovat jääkauden jäljiltä hietasavia, hiesuja ja hietoja, usein kaikkia samalla lohkolla. Kilpiän tila on ollut samalla suvulla pari sataa vuotta.

Tilan läpi kulkee puro, jonka ympä-rillä on suojakaista. Sen nurmi on paa-lattu omille lemmikkieläin vuohille ja ky-län hevosille.

– Apila on nyt alkanut levitä suoja-kaistalle ja sehän on tietystä turha typen-tuoja. Mutta miten siitä luomumenetel-min pääsisi eroon? heittää Mattila ky-symyksen viranomaisille, jotka voivat asiasta huomauttaa. •

tyynelän tila

Joutseno on kaakonkulmalla, jossa man-nerilmaston ansiosta lämpösumma vastaa eteläisen Suomen lämpösummia.

– Erityisesti suojeltavia vesistöjä ei Tyynelän tilalla ole mutta suojeltavaa pohjavettähän on kaikkialla, muuallakin kuin pohjavesialueilla, muistuttaa Joona.

Maalajit tilan pelloilla ovat pääasiassa hietasavi ja hiesusavi, mutta vaihte-

lua on paljon, kaikkea löytyy. Pinnan-muodot vaihtelevat paljon ja kumpui-levuus tekee syyskasvien talvehtimisen haastavammaksi.

Viljelyssä on n. 96 hehtaaria vuok-ramaineen. Siementuotantoa on tilalla tehty pitkään, lisäksi tuotannossa on öljy- ja valkuaiskasveja. Perheen kuopus on ol-lut pienestä pitäen mukana tilan toimin-nassa ja edustaa nyt suvustaan neljättä su-kupolvea tällä maatilalla. •

20    LuomuLehti  6/2010 LuomuLehti  6/2010    21

22 23

Kilpiässä pyritään pitämään pellot vih-reinä talven yli. Pellot ovat jääkauden jäl-jiltä rinteisiä ja kumpuilevia, joten eroo-sio on todellinen uhka. Tänä vuonna aluskasvit eivät selvinneet kuivuudesta, joten syysviljoja piti kylvää suunniteltua runsaammin.

Ruista on viljelty pitkään ja kylvötek-niikaksi on vakiintunut hajakylvö. Nur-met tasataan kynnön jälkeen kevyesti, minkä jälkeen ruis kylvetään 12 metri-sellä lannoitteenlevittimellä ja mullataan matalaan muokkaamalla. Luomuvilje-lyyn siirryttäessä hankittu 7 metriä le-veä rikkaäes on näppärimmillään rukiin kylvössä. Työsaavutus on hyvä ja samalla saa nostettua juolavehnän juuria pintaan. Kun juolavehnä on saanut juurensa takai-sin maahan, ruis on jo hyvässä kasvussa.

Tänä vuonna kylvöolosuhteet olivat hyvät ja ruista kylvettiin viherlannoi-tuksen lisäksi myös pavun jälkeen. Pelto muokattiin kahdesti kultivaattorilla papu-jen idättämiseksi ja multaus tehtiin rikka-äkeellä. Tuloksena oli silti seoskasvusto.

Ruis on hyvä lomittaja 

Muiden etujen lisäksi ruis on hyvä lo-mittaja. Jos syysviljat talvehtivat, ensi keväänä kylvetään pelkkää härkäpapua, muut ovat nurmella, rukiilla ja syysryp-sillä. Täten jää enemmän aikaa esikoislap-sen kanssa oleiluun. Näin viljelijä sopeu-tuu viljelyyn ja viljely viljelijään.

Kun keväällä on kylvössä ainoastaan viidesosa pinta-alasta, on varaa tehdä työ

Aikaiset puinnit ja edulliset olosuhteet innostivat Kilpiän ja Tyynelän tiloja perustamaan runsaasti syyskasvustoja. Kokeiluista käytännöksi -sarjan aluksi isännät kertovat syyskylvöjen menetelmistä ja kasvuunlähdöstä.

juuso joona olli-peKKa HärMä

Tyynelässä uusi menetelmä käyttöön syysöljykasvien perustamisessa

Kilpiässä viskottiin ruista pintaan

Syysrypsin kylvöä muokkaimen ja pneumaattisen piensiemenkylvökoneen yhdistelmällä.

Rikkaäes on nostanut juolavehnän juuret karholle ruismaahan. 

Syysrypsiä on viljelty Tyynelässä kokeilu-luontoisesti muutaman vuoden ajan. Ta-voitteena on ollut kehittää mahdollisim-man vähätöinen perustamistekniikka. Ai-kaisemmin kylvö on tehty vaihtelevalla menestyksellä keskipakoispiensiemen-kylvökoneen ja kultivaattorin yhdistel-mällä. Tänä vuonna asennettiin vasta hankittu pneumaattinen piensiemenkyl-vökone lautasmuokkaimen päälle siten, että siemenet ohjataan pakkerin eteen mahdollisimman kevyen multauksen saavuttamiseksi.

Kompostin levityksen ja edellisvuoden sängen siipiteräkultivoinnin jälkeen tällä yhdistelmällä kylvettiin elokuun alussa 8 hehtaaria seoksena syysrypsiä (4 kg/ha), ja seuraavien vuosien viherlannoituskas-vustoksi puna-apilaa (3 kg/ha) ja timo-teitä (8 kg/ha).

Syyshybridirapsia (5 kg/ha) kylvettiin 9 hehtaaria 21.8. ohran puinnin ja kom-postin levityksen perään. Ainut muok-kaus tehtiin kylvön yhteydessä.

Kuivuus haittasi taimettumista

Heinä-elokuussa sadetta saatiin vain pa-rikymmentä milliä ja maaperä oli erit-täin kuiva. Näin ollen savisen maan mu-rustuminen oli hyvin heikkoa ja loppu-tulos pelkän lautasmuokkauksen jälkeen oli karkea – kokkareet olivat keskimää-rin ison nyrkin kokoisia.  Lisämuokkausta ei kuitenkaan suoritettu ennustettujen, kuitenkin tulematta jääneiden, sateiden toivossa.

Syysrypsipellon muokkaus kahteen kertaan tuotti talvehtimista ja itämistä ajatellen sopivan karkean tuloksen ja tai-mettuminen olikin rapsiin verrattuna huomattavasti tasaisempaa. Rapsin sie-menistä osa kun jäi pakkerin pyörittele-mien kokkareiden alle.

Öljykasvien taimettuminen lähti liik-keelle vasta syyskuun ensimmäisen vii-kon sateen myötä, minkä takia kasvustot

jäivät talvehtimista ajatellen vaatimatto-miksi – vain noin 5 senttisiksi. Kuivuuden ja viileyden aiheuttama hidas alkukehitys altisti taimet myös kirpoille ja etanoille.

Kokemusten perusteella syysöljykas-vien yleisiä kylvöajankohtia voisi viher-lannoitusta ja hidasliukoisia typpilannoit-teita hyödynnettäessä aikaistaa noin vii-kolla, jotta kasvusto ehtii riittävän vah-vaksi talvehtimaan.

Kylvömenetelmän perustana tullaan Tyynelässä jatkossakin pitämään pneu-maattista piensiemenkylvökonetta, alus-takone valitaan muokkaustarpeen mu-kaan lautasmuokkaimen, siipiteräkulti-vaattorin sekä joustopiikki- ja rikkaäkeen kesken.

Syysöljykasvien viljely on erittäin suositeltavaa työhuippujen tasaamiseksi ja onnistuessaan korkeiden satojensa vuoksi. Talvehtimisen epäonnistuessa-kin on kasvusto toiminut ravinteiden ke-rääjänä sekä maanparantajana ja näin tuo perustamiseen käytetyt kustannukset, jotka vähimmillään ovat vain siemenet, takaisin. Syysöljykasvit soveltuvat hyvin

viljelykiertoon viherlannoitusnurmen jäl-keen kylvettäviksi.

Syysvehnä sai seurakseen pavunversot

Tyynelän tilalla kylvettiin myös syys-vehnää 14 hehtaaria 2.9. lohkolle, jolta oli korjattu härkäpapu 15.8. Puinnin jäl-keen lohkolle levitettiin kompostia ja muokattiin kertaalleen lautasmuokkai-mella noin 10 cm syvyyteen. Ennen kyl-vöä kiekkovannaskylvökoneella muokat-tiin vielä kerran joustopiikkiäkeellä 5 cm syvyyteen.

Samaisella viikolla tullut noin 30 mm sade käynnisti vehnän orastumisen välit-tömästi. Samoin puidessa varisseet pavut taimettuivat ja lokakuun lopulla vehnän seassa kasvoi noin 10 senttinen papukas-vusto voimakkaine juurineen ja typpinys-tyröineen. Tässä vaiheessa papu on vain eduksi parantaen maata ja sitoen typpeä, mutta saa nähdä kuinka altis kasvusto on homeille talvella. Silmämääräisesti pavun versot kuitenkin moninkertaistavat pellolla olevan vihermassan vehnään nähden. •

tuoMas Mattila

kunnolla. Aiempina vuosina härkäpavun kanssa on pidetty turhaa kiirettä, jotta saa kylvön alta pois ennen viljoja. Tänä vuonna tilanne kostautui, kun kylvöko-neen jyräpyörät tiivistivät pinnan ja kui-

vuus kovetti pellon. Papu toipui lopulta, mutta ohdake pääsi runsastumaan seu-raavien vuosien kiusaksi. Jatkossa kevät-kylvö pitää tehdä maalle huomattavasti hellemmin. •

22    LuomuLehti  6/2010 LuomuLehti  6/2010    23

24 25

T aloudellinen jabyrokraattinentoiminta-ympäristö muuttuu kasvukaudesta toi-

seen.edes ilmastoeinäytäpysyvänsamana.viljelytekniikoidenkehitystuouusiamahdol-lisuuksia,jatilantöissäsekäopinnoissahankit-tuaosaamistapitääalatipäivittää.

Perinteisestiuusiatietojajataitojaonsaatutoisilta viljelijöiltä, neuvojilta, tiedotusväli-neistä jakursseilta.Tiedonlähteetpysynevätjatkossasuunnilleensamoina,muttatiedonvä-littämisentavatmuuttuvat.Helsinginyliopis-

Harri HaKala ja juKKa rajala

Käytännöllistä tietoa viljelijöille Viljelijän osaaminen ratkaisee tilan menestyksen. Viljely kehittyy ja toimintaympäristö muuttuu nopeasti. Kuinka omaa osaamista voi kehittää ja uutta tietoa saada parhaiten? LuomutIetOverkko -hanke kehittää ratkaisuja näihin kysymyksiin ja tarjoaa tietoa avoimesti netin kautta.

Maan kasvukuntokurssin tapaamisessa 2.11. Boris Lindgård alusti maan muokkaustavoista kuvien kera. Webbikameroiden kuvissa näkyvät Jukka Rajala, Harri Hakala, Eero Mattila, Magnus Selenius, Rikard Korkman ja Markus Eerola.

tonruralia-instituutinvetämässäluomuTie-Toverkko-hankkeessakehitetäännettiviestin-tääjauudenlaistaosaamisenkehittämistä.

Oppimateriaalia yhteistyössä neuvojien ja viljelijöiden kanssa

Tukiehtojenvaatimia luomunperuskurssejaon kehitettyluomuTieToverkon ja kurssejatoteuttavienneuvojienyhteistyönä. verkko-alueilleonkoottujatuotettumateriaaleja.li-säksionjäsennetystiohjattukurssilaisiahake-

maantietoamyösmuualtanetistä.Jatkossaperuskursseillakehitetäänmuun

muassaomaehtoisenopiskelunjalähiopetuk-senrytmitystä,kurssinaikanatapahtuvaanet-tikeskusteluajasisällöneriyttämistätuotanto-suuntienmukaan.Tukiehdoistajaviranomais-tentulkinnastatulevaviidenpäivänläsnäolo-vaatimusantaakurssilleraamit.

luomuTieToverkonmaankasvukunnonhoidon suunnittelu -kurssin toteutus aloi-tettiin puhtaalta pöydältä. aiheesta innos-tuneista uusmaalaisista viljelijöistä koottiinryhmä,jonkajokainenjäsentekitilakohtaistasuunnitelmaa keskustellen muiden kanssa.Työskentelyäjaksotettiinteemoittain.

noinkahdenviikonväleinpidettiinnettiko-kouksia,joissaryhmänviljelijätjamuutasian-tuntijatalustivatkiinnostavistateemoista.Tee-moistakeskusteltiinsekäreaaliaikaisestiettäryhmän verkkoalueella jälkeenpäin. osassakeskustelua joukko jakaantui pienryhmiin.kurssinaikanapidettiinkaksilähipäivää.

kurssinollessalopuillaantoimintamallivai-kuttaahyvältä:verkkopainotteinenjavuoro-vaikutteinen opiskelu sopii viljelijöille.viljeli-jät oppivat paljon toisiltaan, kun ryhmä saa-daantoimimaan.alkutotuttelunjälkeennet-tikokouksetjamuuverkkotyöskentelysujuvattottuneesti.

Luomuliiton Vallu-hankkeen kurssit  luomupuutarhatuotanto suunnitteleville  tai  jo pidemmälle ehtineille jatkuvat vielä vuoden lopussa sekä vuoden vaihteen jälkeen. Kurssipäiviä on viidestä eri teemasta ja ne täyttävät siten erityisympäristötuen vaatimukset. Päätarkoitus on kuitenkin tarjota uusinta tietoa markkinakanavista, tuotantosäännöistä sekä viljelytekniikan kehityksestä. 

päivä: markkinat ja tuotantosäännötpäivä: maan kasvukunto ja lannoitus sekä kasvinsuojelupäivä: hedelmän- ja marjanviljelypäivä: Avomaan vihannesviljelyKasvihuonetuotanto

Vuoden 2010 jäljellä olevat päivät:mäntsälän kunnantalo8.12. Luomun markkinat ja tuotantosäännöt16.12. maan kasvukunto ja lannoitus sekä kasvinsuojelu17.12. hedelmän- ja marjanviljely

Kurssipäivä keräämällä on mahdollista täyttää luomusopimuksen vaatima 5 päivän luomukou-lutus vaatimuksen! Kurssihinta on 200 € kaikki viisi päivää yhteensä. Yksittäisten päivien hin-ta on 55 €/pv sis. kahvit ja kurssimateriaalin. Kurssipäivät jatkuvat myös tammi- ja helmikuussa.Lisätietoja ja ilmoittautumiset vähintään viikkoa ennen kurssipäivää:luomuasiantuntija mikko Rahtola, mikko.rahtola@luomuliitto.fi, 040-5734791

Kursseja luomupuutarhatuotantoon!

Hyvienkäytäntöjenjakokemustenvaihta-minen vaatii järjestelyjä ja suunnittelua.mo-nipuolinenaihetarvitseesekäjäsennystäettäkonkreettisiaasioitakäsiteltäviksi.Tilakohtai-sen suunnitelman teko on hyvä päämäärä,muttasiihensaattaaollavaikeaalussatarttua.

nettikokoontumisten etuna on, että nesäästävätoleellisestiaikaa.keskustelualueidenkäytön,materiaaleihinperehtymisenjaomansuunnitelmantyöstönvoisovittaaaikataului-hinsavapaasti.ajankäytöntehokkuusjajous-tavuusmotivoivatviljelijöitäopiskelemaanuu-sienvälineidenjatoimintatapojenkäyttöä.

Luomutietoa uudella toimintamallilla

kursseillekehitetäänmateriaalia,jokajulkais-taanverkossakaikkiensaatavilleennenhank-keenpäättymistä.Tiedonsiirtymistäviljelijöi-denvälillätehostetaantuottamallahyviäkäy-täntöjäesitteleväämultimediamateriaalia.

yhteistyössämTT:nkanssatuotetaanluo-muviljelynkannaltakiinnostavaatietoahel-postiomaksuttavaan jakäytännönläheiseenmuotoon.Hankkeenverkkosivustollajulkais-taan jatkuvasti alan kuulumisista kertoviaajankohtaisartikkeleita.

kaikenkaikkiaantuloksetovatinnostavia.seuraavakurssiryhmäkootaankentiesrikka-kasvien torjunnan ympärille.verkon käyttöä

kehitetääneteenpäinmyösmuunmuassape-ruskursseilla,jonkakäyvätkaikkiluomuunsiir-tyvätviljelijät.

kirjoittajat vetävät luomuTieToverkko-hanketta Helsingin yliopistonruralia-insituu-tissa.luomuTieToverkko-hankeonosaman-

ner-suomenmaaseudunkehittämisohjelmaa.Hankeonalkanutvuoden2009alussajakestäävuoden2011loppuun.sitärahoittaaHämeenely-keskusvaltakunnallisenahankkeena.•

http://www.luomu.fi/tietoverkko

24    LuomuLehti  6/2010 LuomuLehti  6/2010    25

26 27

– Onnistumisten takana ovat sitoutu-neet ihmiset, ja etenkin yritykset, joi-den menestykseen koko toiminta täh-tää, toteaa Ekoneumin hallituksen pu-heenjohtaja Pekka Turkki Ekoneumin 10-vuotisjuhlassa.

Ekoneum on Helsingin yliopiston Ru-ralia-instituutin, Mikkelin ammattikor-keakoulun ja MTT Mikkelin yhteinen elintarvikeosaamiskeskus, joka palvelee eteläsavolaisia elintarvikeyrityksiä tutki-

mukseen ja tuotekehitykseen perustu-valla kehittämisellä. Ekoneumin toimin-nan 10-vuotisjuhlaa vietettiin Mikkelissä 14.10.2010 seminaarin ja elonkorjuujuh-lan merkeissä.

Luomu- ja lähiruoka ovat olleet kes-keisiä elementtejä Ekoneumin kehittä-mistyössä koko sen toiminnan ajan.

– ELO-osaamiskeskusohjelman toimi-kausien myötä Ekoneum profiloitui valta-kunnallisesti tunnetuksi luomuosaajaksi,

muistutti avauspuheessaan hallituksen puheenjohtaja Pekka Turkki.

– Toiminta-ajatuksena on alusta asti ollut kehittää elintarvikealan yrittäjyyttä, kilpailukykyä ja sitä myötä kuluttajien hy-vinvointia erityisesti tutkimustoiminnan avulla, painotti Turkki.

Verkostoituminen on valttia

Yrittäjäpuheenvuoroissa kiitettiinkin juuri Ekoneumin yrittäjälähtöistä toimin-

anne Hytönen MarKKu itKonen

Ekoneum: 10 vuotta kehitystä yhdessä yrittäjien kanssatatapaa. Ekoneumin avulla yrittäjät ovat löytäneet luontevan yhteyden tutkijoihin ja kehittäjiin.

– On ollut helppo tulla verkostoon, josta löytyy asiantuntija-avun lisäksi sa-manhenkisiä yrittäjiä, totesi Beeffi Oy:n Joel Puhakainen. Beeffi Oy on kolmen lihantuottajan, Joel Puhakaisen, Kalle Marttilan ja Heikki Mustalammen mark-kinointiyritys, jonka avulla omien tilojen Limousin -lihat markkinoidaan kulutta-jille ja keittiöille.

Puhakaisen tilan pellot ovat nyt siirty-mävaiheessa ja tulevaisuudessa tuotettu liha on luomua. Aja-tus luomulihan tuotan-nosta on lähtenyt liik-keelle kuluttajien tar-peista. – Ekoneumin avulla pääsimme heti mukaan aktiivisten ver-kostojen toimintaan, jotka auttavat mark-kinoinnissa, kertoo Puhakainen.

Myös Krunex Oy:n Arto Jokinen kiitti Ekoneumin käytännönläheistä lähestymistapaa. Ekoneumilta Krunex odottaa vahvaa roo-lia ruokaklusterin rakentamisessa sekä raaka-ainetarjontaan tutustumisessa. Yri-tys aikoo hyödyntää eteläsavolaista osaa-mista myös luomuraaka-aineiden kehit-tämisessä ja lisäaineiden käytön vähentä-misessä. – Luomukuluttajat hakevat elä-myksiä ruoan kautta, mutta tekevät myös tietoisia elämäntapaan liittyviä valintoja, muistutti Jokinen.

Kuluttajan tarpeet keskiössä

Seminaarin juhlapuhuja, MTK:n ruo-kakulttuuriasiamies Anni-Mari Syvä-niemi kiteytti ruokasektorin tarpeet nel-jään sanaan: arvostus, aitous, alkuperä ja aloitteellisuus.

– Suomessa pidetään ruokaa on itses-täänselvyytenä – olemme tuudittautu-neet siihen, että meillä on puhdasta vettä ja laadukasta ruokaa.

Syväniemi huomautti, että globaalissa kehityksessä tapahtuu suuria muutoksia, ja puhdas ruoka ei välttämättä ole tule-vaisuudessa enää itsestäänselvyys. Ruoan alkuperä kiinnostaa kuluttajia entistä enemmän, ja tuotevalikoiman on vastat-tava kuluttajan hyvinvoinnin ja moder-nin elämäntavan tarpeisiin. – Ostotilan-teessa ratkaisevat arvovalinnat, tuttuus ja tietous, muistutti Syväniemi.

Syväniemen mukaan ruoasta on ker-rottava kuluttajalle paljon avoimem-min. Kuluttaja pitää haastaa kysymään ruoan alkuperästä ja miten se on tuo-

tettu. – Arvostus ansaitaan osaa-misen kautta, tu-lemalla esiin ja tekemällä hyviä tuotteita, Syvä-niemi painottaa.

Myös Syvä-niemi korosti yrittäjien väli-sen yhteistyön ja verkostoitu-misen roolia.– Ekoneumin työ

alkaa nyt tuottaa hedelmää, ja se on hyvä esimerkki määrätietoisesta ja toimivasta yhteistyöstä alueen yrittäjien, tutkijoiden ja kehittäjien välillä, kiitteli Syväniemi.

– Etelä-Savo alkaa olla tunnettu ruo-asta. Täällä on lähi- ja luomutuotantoa ja verkostoa. Osaamista on jaettu, yrityksiä kannustettu. Kaikessa näkyy tekemisen ilo ja tuotteistaminen. Ekoneumin työssä on selvästi aloitettu oikeasta päästä: yri-tyksistä, ruokapalvelujen tarpeista ja ku-luttajista, päätti Syväniemi.

Seminaarin päätteeksi nautittiinkin AINA – Erinomaista Etelä-Savosta -elon-korjuujuhlan antimista. Herkullinen ja maittava juhlamenu koostui oman alu-een ruokayrittäjien lähiruoka- ja luomu-tuotteista. •

Kirjoittaja on Helsingin yliopiston

Ruralia-instituutin tiedottaja.

Juhlaseminaarin  yhteydessä  julkis-tettiin  ekoneumin  10-vuotista  toi-mintaa esittelevä juhlakirja. Juhlakir-jaan  on  koottu  historiikin  lisäksi  ar-tikkeleita  niin  itse  toiminnasta  kuin tulevaisuuden  haasteistakin.  Juhla-kirjaa voi tiedustella toiminnanjohta-ja  Sari mäkinen-hankamäeltä,  puh. 044 355 6293,  sari.makinen-hanka-maki@ekoneum.com.

Joel Puhakainen on kohta luomulihantuot-taja. Ekoneumin rooli toiminnan vauh-dittamisessa on ollut korvaamatonta.

Anni-Mari Syväniemi muistuttaa, että hyvä ruoka ei ole itsestään selvyys vaan siihen tarvitaan osaamista ja yhteistyötä.

Ekoneum juhlisti yhteistyötä AINA – Erinomaista Etelä-Savosta -elonkorjuujuhlan antimilla.

26    LuomuLehti  6/2010 LuomuLehti  6/2010    27

28

Herkullinen luomuruoka katosi op-pilaiden suihin, kun Alajärven kau-

punkiin kuuluvalla Lehtimäen koululla vietettiin luomupäivää kouluruokailussa. Ravitsemispäällikkö Marjatta Hautaniemi kokee luomuruoan ja luomutuotannon henkilökohtaisesti mieluisana, joten hän tahtoi tuoda luomua tunnetuksi myös koululaisille.

– Jos Luomuviikolla luomu on esillä vaikkapa kaupoissa, on hyvä, että myös lapsilla siitä joku käsitys. Näin myös per-heissä voidaan herättää keskustelua, to-teaa Hautaniemi ennen Luomuviikkoa olleesta luomupäivästä.

Vuonna 2011 Luomuviikko on viikko

40, jolloin se ei mene syyslomien kanssa päällekkäin ja kouluissa voi olla luomu-ohjelmaa samalla viikollakin.

Luomujuustosalaatti, luomukananmu-nat, luomumuusi, luomukuorrutettu sei, luomuleipä ja puolukkajälkiruoka tekivät kauppansa oppilaiden ja meidän vähän vanhempienkin syöjien suihin.

Luomua myös kilpailutetuilta sopimuskumppaneilta

Luomupäivän menu muodostui pää-ruoan osalta kalaisaksi, koska keittiölle on kilpailutettu sopimuskumppanit ja käytettävät tuotteet on valikoitava hei-dän tuotteistaan. Luomulihaa ei sopimus-

kumppaneiden valikoimissa ollut, joten sen hankinta ilman sopimusrikkomuksia olisi ollut vaikeaa. Teemapäivät on kui-tenkin mahdollista ottaa kilpailutuksessa huomioon, jos asiasta tiedetään ajoissa.

Lihaa lukuun ottamatta luomutuot-teita oli saatavilla Lehtimäen keittiön so-pimusten puitteissa hyvin. Vihannesten suhteen ostopaikka voidaan muutoinkin valita vapaammin ja esimerkiksi perunat saadaan normaalisti omasta kunnasta. Kotimaisuus on tärkeä kriteeri kaikkia ruokia valitessa, vaikka se joskus lisää työmäärää. Etenkin broilerin osalta mo-net kypsät tuotteet tulevat kaukomailta, joten kotimaisen valitseminen tarkoittaa

Minna MyllyKosKi

Koulun luomupäivä tutustutti oppilaita ruoan lähteille

ruoan tekemistä raa’asta lihasta asti. Kouluruoan budjetissa pysymistä hel-

pottaa Lehtimäellä jonkin verran se, että alakoululaiset tuovat syksyllä koululle lit-ran marjoja ja yläkoululaiset kaksi. Näin marjoja ja myös jälkiruokia pystytään tarjoamaan useammin.

Ravitsemispäällikkö  ja opettajat kannattavat luomua

Hautaniemi on opiskellut ravitsemustie-dettä ja häntä kiinnostaa luomussa eri-tyisesti luomutuotetun ruoan vaikutus ihmisten ja tuotantoeläinten terveyteen. Vähemmät lisäaineet ja se, ettei kemial-listen lannoitteiden ja torjunta-aineiden käytetä, ovat asioita, joiden takia luo-mutuotteet ohjautuvat usein omaankin ostoskoriin.

– Lapsetkin pitäisi saada tuntemaan ruoan juuret ja tuotanto. Vaikka Lehti-mäkikin on syvää maaseutua, ei ruoan al-kuperä ole kaikille enää itsestäänselvyys, toteaa Hautaniemi.

Luokanopettaja Sirkka Silvonen oli hy-vin tyytyväinen luomupäivään. Sekä Sil-vonen että Hautaniemi korostavat lisäai-neiden ja myrkkyjen vaikutusta tervey-teen. Silvonen toteaa, että allergiat ovat nykylapsilla lisääntyneet huomattavasti ja myös sokeritautia alkaa olla lapsillakin. Silvosen mukaan luomuruoka on erityi-sesti elämisen tasoa. Sen olisi hyvä olla osa arkipäivän elämää ja kaikilla tulisi olla oikeus ja mahdollisuus luomuruoan käyttämiseen.

Myös opettaja Aliisa Kaukola totesi luomutuotteiden olevan hyviä ja kertoi ostavansa niitä joskus itsekin.

– Oma keliakia antaa paljon rajoituk-sia ruokailuun, mutta luomun kautta voi panostaa ruokaan toista kautta. Sen mitä saa syödä, kannattaa syödä vähän parem-pana, hymyilee Kaukola.

tuottajia vieraina koulussa

Luomuruokapäivässä olivat vieraina kaksi paikallista luomumaidontuottajaa Juha Hauta-Aho ja Ville Kari. Juha Hauta-Aho totesi luomutuotannon omalla tilalla olevan pitkän pohtimisen tulos. Viljelype-riaatteet, ravinteiden kierrättäminen ja

mahdollisimman ekologinen lähestymi-nen koko viljelyyn viehättävät luomussa. Tuottajat pitävät hyvänä luomuruoan esiin nostamista myös koulussa.

– Lapsille jää tästä ehkä jokin tiedonjy-vänen ja ajatus päähän, toteaa Ville Kari.

– Luomun käyttö jatkuvasti on lai-tosruokailuun liian kallista, mutta tee-mapäivänä se onnistuu, kuvaa Marjatta Hautaniemi.

Viljelijät kritisoivat luomun hinnoitte-lua: Kun tuottajan lisähinta on kuitenkin melko pieni, ei kuluttajankaan tulisi jou-tua maksamaan kohtuuttomasti ylimää-räistä valitessaan luomutuotteen. •

Kirjoittaja on Ekoviljelijöiden tiedottaja.

luomua■luomuviikolla■■ja■muulloinkin–  Luomumaitoa  sai  luomuviikolla eduskunnan ruokalasta. mutta sitten ei  taas  enää ollutkaan,  kertoo  inno-kas luomukuluttaja Kimmo tiilikainen eduskunnan luomuryhmästä.

– Luomujauhelijapihviä oli myös tar-jolla  Luomuviikolla  ja  yhteistyötä eduskunnan Amican  kanssa  suunni-tellaan  jatkettavan,  paljastaa marja Pousi Krunex oy:stä.

Elisa Niemi

Ravitsemispäällikkö Marjatta Hautaniemi halusi tuodaluomua tunnetuksi koululaisille ja järjesti luomua ruokailuun.

28    LuomuLehti  6/2010 LuomuLehti  6/2010    29

30 31

LUONNOLLISESTILUOMUSTA

www.pajuniemi.fi

Uudistettu tallirakennus luonnonmu-kaisessa miljöössä ja tuoreen leivän

tuoksu tuo kuvan maalaisromantiikasta.– Alusta alkaen ideana on ollut kehi-

tysvammaisten työllistäminen ja terveelli-nen ruokaleipä. Vapaaehtoisten ihmisten tuella toiminta on saatu pyörimään. Tuki-joukko on edelleen toiminnassa mukana, kertoo leipuri ja ohjaaja Eeva Pehkonen.

Leipotupa toimii tällä hetkellä kotilei-pomo muodossa ja keskittyy peruspoh-jan rakentamiseen sekä kehitysvammais-ten tyttöjen ohjaamiseen. Leivontaa ja toimintaa on ollut viime vuoden joulu-kuusta lähtien ja sitä kehitetään edelleen.

Viikossa on neljä leivontapäivää ja leipiä valmistuu 20 – 40 päivässä ti-lausten mukaan. Tänään on vuorossa sämpylät, joita lähtee 250 kappaletta Snellman-korkeakoululle.

Heidi Hovi

Hyvä työ, hyvä luomuleipä

helsingin Jollaksessa leivotaan leipää luomu- ja biodynaamisista jauhoista. Lisäaineettoman luonnonmukaisen leivän lisäksi Leipotuvan mottona on tarjota mielekästä työtä kahdelle tai kolmelle kehitysvammaiselle. 

Leipuri Eeva Pehkonen ja perustajajäsen Marjut Cadia Leipotuvan edessä.

– Pääasiakkaita ovat Snellman-korkea-koulu ja Palvelukoti Sofia. Leipiä tilataan etukäteen viimeistään edellisenä päivänä ja ne voi noutaa suoraan leipomosta. Bio-dynaamiset jauhot tulevat Majvikin bio-dynaamiselta tilalta ja luomuvehnäjauho ostetaan tukusta. Lisäksi leipiin menee luonnonmukaisesti tuotettuja siemeniä ja hedelmiä, kuvaa Pehkonen.

Luomuun kuuluu välittäminen

Tuotevalikoimaa on moneen makuun: juureen tehty ruisleipä, spelttileipä, seka-leipä, maustettu herkkuleipä, vaalea juu-rileipä, siemenleipä ja sämpylöitä. Kaikki leivät tehdään mahdollisimman vähällä hiivalla käyttäen juurta tai raskia. Parai-kaa Eeva Pehkonen kehittelee myös hii-vatonta leipää, mikä sopii niillekin, joille hiiva aiheuttaa terveysongelmia. Pehko-

nen on suunnitellut kaikki leipäreseptit itse.

Tarvetta kehitysvammaisten työllistä-miselle on ja kokemuksia jaetaan myös kansainvälisesti: Opintomatka Aber-deeniin Skotlantiin, jossa on myös ke-hitysvammaisten kahvila- ja leipomo-toimintaa. Ruotsista taas on vierailtu Leipotuvassa.

Eettinen tuotanto kuuluu luomun kat-tojärjestö IFOAMin periaatteisiin, mutta tuotannon eettisyydestä ei ole laitettu normeja EU:n luomusäädöksiin tai kan-sallisiin säädöksiin. Hyvät periaatteet on kuitenkin tärkeää tuoda käytäntöön. •

Kirjoittaja on tuore Lepaan hortonomi, joka työskentelee

tuntiopettajana Snellman-korkeakoulussa ja vastaa

luonnonmukaisesta puutarhaopetuksesta.

ekosysteemipalvelua  koskevaan  termiin olen  ensimmäisen  kerran  törmännyt  luomu-tuotantoa  koskevan  tutkimuksen  yhteydessä 1980-luvun puolivälissä. Sittemmin sitä on so-vellettu moniin muihinkin yhteyksiin, kuten täs-sä esiteltävään kirjaan. Juha hiedanpään, Lei-la Suvantolan ja Arto Naskalin toimittama teos ekosysteemipalveluista  tarjoaa  käytännönlä-heisiä  ratkaisuja  ympäristöongelmien hallin-taan eri alojen asiantuntijoiden voimin.

FAo on viljellyt ekosysteemipalvelu  -sanaa ahkerasti maa- ja metsätalousasioiden yhtey-dessä.  Luomumaatalouden,  maatalousekolo-gian ja ympäristönsuojelun kentiltä sana on le-vinnyt moniin muihin yhteyksiin, kuten urbaa-nikulttuuriin  ja  ekologiseen  taloustieteeseen. Suomessa ekosysteemipalvelut on sanana jää-nyt pyörimään  lähinnä agroekologian  ja eko-logian asiantuntijoiden sanankäytössä (suom. google-osumia 3340,  engl.  ´ecosystem  servi-ces´ 7,69 milj.)

Luomu hyödyntää ekosysteemipalveluita

Luomuviljelijä  käyttää hyväkseen monia  eko-systeemipalveluita  siinä  missä  tavanomainen viljelijä  usein  tekee niistä  käyttökelvottomia. Lajimonimuotoisuus tarjoaa olennaisen palve-lun: kohtuullinen määrä rikkakasveja mahdol-listaa riittävän tasapainoiset hyönteispopulaa-tiot, jolloin yksittäinen ötökkälaji ei muodostu ongelmaksi  niin  helposti. torjunta-aineet  vä-

hentävät monimuotoisuutta selkeästi. Väkilannoitteet taas tuhoavat maaperäeliös-

töä  ja siten peltomaan toimintakykyä. typen-sitoja kasvien hyödyntäminen on  rahanarvoi-simpia ekosysteemipalveluista. teollisessa tuo-tannossa typpitonnin valmistamiseksi tarvitaan kaksi  öljytonniekvivalenttia, mutta  typensito-ja kasvit sitovat typen itse auringon voimalla.

mitä monimuotoisemmat maatalousekosys-teemit,  sitä monipuolisemmin  voidaan myös soveltaa ekosysteemipalveluja.

USA:n panostus ekosysteemipalveluihin

Presidentti  Jimmy  Carterin  hallintokaudella maatalousministerinä ollut Bob Bergland  sai 1985  tehtäväkseen  kartoittaa  yhdysvaltalais-ten  luomutilojen olosuhteita. Laadittu raport-ti  sai  suuren huomion,  jossa kiitosmainintoja saivat kekseliäät ja hyvin toimivat ympäristön-suojelujärjestelyt. 

monia  ekosysteemipalveluja  ryhdyttiin  so-veltamaan myös tavanomaiseen viljelyyn. eko-systeemipalveluiden  kantavan  voiman,  luo-muviljelyn  tarjoamia palveluja  ryhdyttiin  so-veltamaan muillekin  sektoreille.  Liittovaltion toimesta ekosysteemipalveluja ryhdyttiin tuot-teistamaan toissa vuonna. eri alojen yrityksiä rohkaistiin keksimään hyviä ideoita ekosystee-mipalveluiksi tarjouskilpailuin. 

ekosysteemit  suovat meille  perustarpeiden ohella suojaa tulvilta ja säätelevät tuholaisten 

ja  taudinaiheuttajien määrää.  ilmastonmuu-toksen  takana olevat  ihmisen  ja  ympäristön vaikutukset ovat esimerkki siitä, miten suotui-sat  ekosysteemipalvelutkin  ovat  muuttuneet rajummiksi  ja  arvaamattomammiksi  palvelu-toimissaan.

hiedanpää Juha, Suvantola Leila & Naskali Arto (toim.) hyödyllinen luonto - ekosysteemi-palvelut hyvinvointimme perustana. 2010. Vas-tapaino. 283 s.

Suomessa  ekosysteemipalvelut  on  sana-na  jäänyt  pyörimään  lähinnä  agroekologian ja  ekologian asiantuntijoiden  sanankäytössä (suom. google-osumia 3 340, engl. ´ecosystem services´ 7,69 milj.)

mitä monimuotoisemmat maatalousekosys-teemit,  sitä monipuolisemmin  voidaan myös soveltaa ekosysteemipalveluja. •

MarKKu räMö

kirja■■ekosysteemipalveluistaOsuuskunta Vastapaino täytti merkittävän aukon syyskuussa tuomalla markki-noille ensimmäisen suomenkielisen ekosysteemipalveluja käsittelevän kirjan: hyödyllinen luonto - ekosysteemipalvelut hyvinvointimme perustana. 

■■ kir jaesit tely

30    LuomuLehti  6/2010 LuomuLehti  6/2010    31

32 33

K eltaisen maalaistalon pihapiirissä tu-lee vastaan isokokoinen kaveri. La-

pinkoira Nalle on Mäkelän Luomutilaa vartioiva kakkosisäntä, joka tulee vastaan häntää vispaten.

Pihapiiri huokuu vehreyttä ja vapau-destaan nauttivat kanat tepastelevat pi-halla. Heinäkuun hellejakso on alkanut ja aurinko porottaa armotta.

Tilan varsinainen vanhaisäntä istuu tuvan pöydän ääressä. Ensio Heikki-nen eli luomupiireissä tunnettu luomu-Enska toivottaa vaimonsa Anitan kanssa tervetulleeksi. Pariskunnalla on jo rei-lun 24 vuoden kokemus luomutilan pyö-rittämisestä. Ja siinä välissä toimittajille puhumisesta.

– Meillä taitaa olla Suomen ennätys luomuaiheisten lehtijuttujen antami-sesta. On täällä vuosien mittaan käynyt Hesarikin kuvaamassa kolme kertaa, En-sio naurahtaa.

Aktiivinen puuhamies

Ei ihme, että myös media on ollut kiin-nostunut Ension ja Anitan pioneerityöstä luomun parissa. Vuonna 1986 luomuun siirtyneellä Mäntsälässä sijaitsevalla �Mä-kelän Luomutilalla on pitkän linjan osaa-mista, jota isäntä on halunnut jakaa avoi-mesti myös muille.

– Luomu oli 80–90-lukujen vaihteessa Suomessa suhteellisen uusi asia, josta oli hyvin vähän tietoa. Silloin tehtiin aktii-vista tiedotustyötä. Olen minä kiertänyt monet maaseutuoppilaitokset ja ollut

Marjo-Kaisu niiniKosKi

Luomu-Enskan ekoeväät

Mäkelän Luomutilan vanhaisäntä Ensio ”Enska” Heikkinen on alan kiistaton pioneeri. Palkitulla luomuviljelijällä on vielä yli seitsemänkymppisenäkin täysi hööki päällä.

kursseilla mukana puhumassa luomun puolesta, Ensio toteaa.

Palava halu edistää luomua vei Enskan mukaan myös yhdistystoimintaan. Hän oli aktiivisena puuhamiehensä perusta-massa vuonna 1988 Etelä-Suomen Luon-nonmukaisen Viljelyn Yhdistystä ESVY ry:tä.

– Yhdistykset ovat hyvä kanava saada ääntä kuuluviin valtiovallan taholle. Siinä tuli laadittua Luomuliiton kokouksissa erinäinen määrä julkilausumia ja kierret-tyä kokouksissa aina Kajaania myöten, ESVYn puheenjohtajana viitisen vuotta toiminut Enska sanoo.

Vuoden 91 luomutuottaja

Mäkelän Luomutilalla on käyty läpi suku-polvenvaihdos. Heikkisten lapset Simo ja Sonja Heikkinen ottivat muutama vuosi sitten tilan nimiinsä. Käytännössä Ensio ja Anita ovat kuitenkin tilan hoitamisessa mukana edelleen kokopäivätoimisesti yh-dessä lastensa kanssa.

– Tämä on sellainen elämäntapa, jo-hon on syntynyt, 70-luvulta Mäkelän ti-laa hoitanut pariskunta toteaa.

Heikkisten luomupariskunnan antau-muksellinen työ luomun eteen noteerat-tiin jo 90-luvun alussa. Vuonna 1991 Luo-muliitto valitsi pariskunnan Vuoden 91 luomutuottajaksi.

– En minä siellä Mikkelissä palkin-toa vastaanottaessani osannut sanoa muuta kuin että viekää viestiä kotiinne, että tämä luomu on hyvä asia, Enska naurahtaa.

– Tietty se lämmitti mieltä, kun silloi-nen maatalousvaliokunnan puheenjoh-taja ja nykyinen maa- ja metsätalousmi-nisteri Sirkka-Liisa Anttila tuli taputta-maan olkapäälle ja sanoi, että tämä on hyvä juttu.

Syntynyt maanviljelijäksi

Ensio Heikkisestä voidaan sanoa, että hän on syntynyt maanviljelijäksi.

– Olin alle 10-vuotias, kun sota syttyi. Silloin tehtiin maatöitä ihan täysillä, ja

minä olin pikkutilan suuren lapsijoukon vanhimpana mukana jo hyvin varhain. Olin korkeintaan 10-vuotias, kun opin niittämään viikatteella, alaikäisenä maan-viljelyskouluun päässyt Ensio muistelee.

– Kyllä siinä oppi jo pienestä pitäen, että elanto tulee maasta ja sen vuoksi maata ja luontoa tulee kunnioittaa.

Synnynnäisen maajussin lisäksi Ens-kassa elää myös kauppamies. Häntä on-kin tituleerattu Mäkelän Luomutilan ”myyntitykiksi”.

– Kyllä minulla tuo myyntihomma on aina verissä ollut. Jo rippikouluikäisenä minulla oli pihapellossa sarka, jossa vil-jelin kaalia itse kasvattamistani taimista. Hoidin ne itse ja sain myynnissä rahat taskuuni.

Enska ja Anita olivat ehtineet viljellä maata tavanomaisella tavalla jo pitkään, kunnes 80-luvulla luomukärpänen alkoi pörrätä Enskan ympärillään.

80-luvun alkupuolella hän huomasi, että apilan avulla ilman väkilannoitteita maa kasvaa kuivanakin kesänä. Löydöstä innostuneena Enska alkoi sovitella viljely-kiertoa siten, että apilan typpilataus saa-daan talveen.

– Siirryimme luomuun apilan kautta. Sitten siihen tuli heti alusta lähtien mu-kaan härkäpapu. Heinää oli mukana kier-rossa, koska siihen aikaan meillä oli vielä suuri karja, josta luovuimme vasta viime syksynä, Enska kuvaa.

Vapaita possuja ja eU-byrokratiaa

Ensio on ollut todistamassa, miten luomu on kasvanut tasaisesti Suomessa. Vuonna 86 Suomessa oli vain 40 luomutilaa. Tänä päivänä niitä on Eviran tietojen mukaan noin 4000.

Enska sanoo nostavansa hattua kai-kille Suomen luomupioneereille. Eri-tyisesti hän kiittää niitä, jotka uskoivat ja siirtyivät luomuun jo 60-luvulla. En-simmäinen valtion luomutuki tuli maas-samme käyttöön vuonna 90. Sitä ennen luomupioneerit pärjäsivät omin avuin.

– Nikkilän Pekka ja Rajalan Aaro ai-

32    LuomuLehti  6/2010 LuomuLehti  6/2010    33

34 35nakin ansaitsevat tulla mainituiksi. He ovat olleet konkreettisesti raivaamassa luomun tietä Suomessa, Ensio sanoo.

Moni asia on muuttunut suomalai-sessa maataloudessa ja myös luomuvil-jelyssä Ension elinaikana. EU toi mu-kanaan monia suuria muutoksia, joihin Enska suhtautuu samalla tavalla kuin suu-rin osa luomuviljelijöistä.

– Luomuliiton aikaan tarkastukset su-juivat joustavammin ja liitosta sai jopa neuvontaa. EU:n aikana touhu on ollut usein sellaista byrokratiaviidakkoa, että luomutarkastuksen aikana sitä vaan is-tutaan täällä tuvassa ja pyöritellään pa-pereita. Eikä edes pellolle ehditä, Enska kuvaa.

– Partasen Esa muistaa varmasti niitä alkuaikoja, kun meillä oli täällä vielä si-koja. Tuossa ne juoksivat vapaina pi-halla, ja kun me lähdimme tarkastus-kierrokselle, possut seurasivat meitä niin kauan, kunnes aita tuli vastaan, Enska naurahtaa.

Ruokapiirit toimivat hyvin

Mäkelän Luomutilan pääasialli-nen asiakaskunta ovat ruokapii-rit. Heille Ensio toimittaa luo-mutuotteita laidasta laitaan. Suurin osa myyntiin mene-vistä juureksista, kasviksista ja kananmunista tulee omalta tilalta, mutta verkostoitu-mista on myös muiden luo-mutilojen kanssa.

Ensio pitää arvossaan sitä, että tuotannolla on mahdolli-simman lyhyt tie asiakkaan luo.

– Käytännössä ei viljelijä tämän lähemmäksi asiakasta pääse. Se on ehdottomasti molemminpuolinen etu, Enska toteaa.

Luomun haaste sanotaan usein olevan markkinoinnissa. Ensio sanoo itse alkuun uskoneensa, että ruokapiirit olisivat ohi-menevä ilmiö, jonka kautta luomu saa-taisiin kunnolla esiin vähittäiskaupassa. Ja sitten ruokapiirejä ei enää tarvittaisi.

– Toisin on kuitenkin käynyt. Kaupan luomutiskin hoito on ollut monta ker-taa todella retuperällä. Sieltä on tullut huonoa palautetta siitä, että tarjolla on usein nahistuneita ja vanhoja tuotteita. Ei luomu tällä tavalla liiku eikä tule liikku-maan ennen kuin kauppa on sen suhteen täysin uudistettu, Enska lataa.

Ruokapiiri on kuluttajan kannalta var-min tapa saada tuotteet tuoreina. Ensio sanoo, että se on myös viljelijälle edulli-nen tapa markkinoida tuotteita.

– Tilaukset tulevat aina etukäteen,

joten viljelijä tietää tarkkaan kysynnän. Etuna on myös se, että saan aina kaikki varmasti myyty, joten minulle ei jää mi-tään varastoon vanhenemaan, Enska kuvaa.

Puulämmitystä ja lähileipää

Heikkisen pariskunnalle ekologi-nen elämäntapa on itsestäänselvyys, jossa otetaan huomioon myös tilan energiantuotantomuodot.

– Kun me 70-luvulla remontoimme ti-lan päärakennusta, Maaseutukeskuksen rakennusarkkitehti ehdotti meille pan-nuhuonetta ja öljylämmitystä. Me sa-noimme ”kiitos ei” ja teimme puulämmi-tyksen piharakennukseen, Ensio sanoo.

– Se on käytössä vielä tänäkin päivänä. Meidän talo lämpiää pelkällä puulla.

Ympäristöystävällistä energiapolitiik-kaa Mäke- län Luomu-

tilalla toteu- tetaan myös viljojen ja heinien kuivatuksessa.

– Käytämme aurinkolämpöä käyt-tävää kuivuria, josta tulee erittäin suuri energiansäästö. Se vaatii vähän enem-män työtä, mutta lopputuloksesta tulee parempaa, kun tavara valmistuu ja kyp-syy kuivamisen aikana rauhassa, kun sillä on aikaa.

Ensio on myös vannoutunut lähiruoan puolestapuhuja. Hän sanoo katselevansa vähän ihmetellen sitä, miten luomutuot-teita rahdataan Suomeen toiselta puolelta maailmaa.

– Enpä minä siihen mitään lähde sa-nomaan, mutta hiukan mietityttää, että onko se ravinto nyt niin paljon parem-paa, kun se tuodaan purkeissa, tuubeissa

ja pusseissa ulkomailta, Enska naurahtaa.– Itse pidän arvossa sitä, kun voin

viedä omaa luomuviljaani lähimyllyyn, jossa se jauhetaan ja jossa myllärin perhe leipoo siitä lähileipää, Ensio toteaa ja viittaa yhteistyöhönsä Sälinkään Myllyn kanssa.

130 000 neliön kuntosalilla

Heikkisen pariskunnalle luonnonmu-kainen elämäntapa merkitsee myös ter-veyttä. 75-vuotias Enska veistelee, että hänen ei tarvitse lähteä kaiken maailman kuntokeskuksiin, kun omaa kuntosalia löytyy puolen kilometrin päästä 130 000 neliötä.

– Tuolla kun metsäpalstalla talvella 15 asteen pakkasessa tekee puita, pysyy kunto hyvänä. Enkä minä mitään kunto-pyörääkään tarvi, kun Nallen kanssa läh-detään kylän raittia pitkin pyörälenkille, hyväkuntoinen Ensio naurahtaa.

– Autoa me käytämme Anitan kanssa äärimmäisen harvoin. Polkupyörä ja pot-

kukelkka pitävät liikkeessä. Eikä tule taatusti päästöjä.

Ensio ihmettelee suomalais-ten poliitikkojen isoäänistä hö-pötystä hyvinvointiyhteiskun-nasta, joka tulee vastaan tänä päivänä vähän joka tuutista.

– Hyvinvointi tuntuu tar-koittavan sitä, että lapsille pi-tää ostaa oma mönkijä ja oma mopo, vaikka ne eivät osaisi niitä käyttääkään. Ja sit-

ten ovat nämä isojen poikien leikit: pientä valkoista palloa pi-

tää päästä lyömään entisillä vilje-lymailla, Enska lataa.– Ensin ajetaan iso kivinen hiek-

kakasa keskelle hyvää viljelysmaata. Sit-ten se verhoillaan mullalla, jotta saadaan nurmi päälle. Sitten sitä kumpua lannoi-tetaan, kastellaan ja ajetaan nurmiko-neella vähintään kerran kaksi viikossa. Missä se maalaisjärki on, Enska kyselee.

Luomu on Enskalle ja Anitalle elä-mäntyö. Ja kuten minkä tahansa elämän-työn kohdalla, myös luomuviljelyssä tar-vitaan uskoa asiaan ja sydäntä noudattaa sitä, mihin uskoo.

– Kyllä tässä muutakin tarvitaan kuin liikemiesvaistoa. Luomu vaatii paljon jak-samista, eikä se oikein onnistu, jos ei mu-kana ole aimo annos luomuaatetta, Ensio maalaisfilosofoi.

– Luomutilan kannalta on myös tär-keää, että sekä isäntä että emäntä ovat samaa mieltä asioista. Molempien työpa-nosta tarvitaan, toteaa luomu-Enska ko-kemuksen syvällä rintaäänellä. •

34    LuomuLehti  6/2010 LuomuLehti  6/2010    35

36 37

T yöllisyyskoulutusta, yhteisöllisyyttä eri-tyisryhmille, rauhantyötä ja ”ekolukutai-

toa”koululaisille–TheorganicCentrenäyttäämallia,miteneuroopansyrjäiselläkinkolkallaleirtimissä,irlanninTasavallanpohjoisosassa,voi tehdä monipuolista työtä yhteiskunnanhyväksiluomupuutarhanhoidonavulla.

keskuksen tarkoituksena on edistää luo-mupuutarhanhoitoa ja kestävää elämänta-

Marja nuora

Luomupuutarhanhoidon sosiaaliset ulottuvuudet

Luomukeskuksen johtaja Hans Wieland ja Marja Nuora.

paa järjestämällä koulutusta, näyttämälläesimerkkiä ja jakamalla tietoa.keskus koos-tuupäärakennuksesta,jossatoimiipuutarha-koulu,kahvilajaekokauppa,sekäsitäympäröi-västäpuutarhastametsämaineen.nettikau-passavälitetäänsiemeniäkauempanakinasu-villejanetistälöytyykeskuksenmonipuolinenkurssitarjonta.

keskuksen kasvihuoneissa voi tutus-tua erilaisiin viljelykasveihin hyvien käytän-nön vinkkien kera. Pihalta löytyy hedelmä-ja marjatarha, taidokkaita asetelmaistutuk-sia jakasvimaasekäyrttitarha. irlanninkos-tea ja merellinen ilmasto on ihanteellinenpuutarhanhoidolle.

Puutarhakoulutusta  työttömille ja erityisryhmille

Julkisella rahoituksella toteutetaan erilaisia

hankkeita.vuodenmittainenpuutarhakurssikouluttaanoin15työllistettävääpienimuotoi-seenkaupalliseenpuutarhaviljelyyn.

eri kunnissa toteutettavat yhteisöpuu-tarhahankkeet tarjoavat erityisryhmille, ku-ten turvapaikanhakijoille, köyhille lapsiper-heille, vanhuksille tai vammaisille mielekästätoimintaa. Puutarhanhoidon ja terveellisenruokavalion lisäksi osallistujat saavat liikun-taa, sosiaalisiakontakteja jayhdessä tekemi-sen riemua. Toiminnan kautta kasvatetaanympäristötietoutta ja rohkaistaan ihmisiä lä-hiluomutuotantoon.rahoitustuleejulkisistaterveydenhoitorahoista.

Luomun avulla suvaitsevaisuutta

TheorganicCentretekeemyösrauhantyötäGrowingtogether-hankkeenavulla.englan-nillekuuluvanPohjois-irlanninrajallatuodaan

puutarhanhoidonavullayhteenihmisiälevot-tomuutta aiheuttavan uskontorajan molem-minpuolin.maankuokkimisenjatoimintaankuuluvankokkauksenlomassaihmisettutus-tuvattoisiinsapositiivisessailmapiirissä.

kouluilletarjottavillahankkeillaopetetaan”ekolukutaitoa”.kokeneiden ohjaajien kanssaviikoittaisillapuutarhatunneillakäydään läpimonenlaisia ympäristöasioita, kuten kierrä-tystäjakompostointia.lapsetoppivatsamallasekäluonnonmonimuotoisuuttaettäkulttuu-ristasuvaitsevaisuutta.•

Kirjoittaja työskentelee Kurmakka - Organic Food

Oy:n toteuttamassa hankkeessa Viestintätuki

luomumarkkinoijille ja jatkojalostajille. Artikkeli

on kirjoitettu Maa- ja metsätalousministeriön

hankkeelle myöntämällä rahoituksella.

Luomuviljely on viime vuosikymmenellä ke-hittynyt  voimakkaasti  myös Virossa. Vuonna 2010 Virossa oli 1363 luomutuottajaa ja luon-nonmukaisen  viljelyn  ala  oli  jo  noin 120 000 hehtaaria, kun Suomessa tuottajia on 4000 ja vastaava ala on 171 125 ha.

Peltokasveista viljellään eniten viljaa  (kau-raa,  vehnää,  ruista,  ohraa,  tattaria  ja  speltti-vehnää),  jonkun  verran  rypsiä  ja  rapsia  sekä perunaa. Vihanneksista yleisimpiä ovat porkka-na, punajuuri, lanttu, kaalit sekä sipulit. uusina tuotteina markkinoille on saatu myös luomuto-maattia ja kurkkua. hedelmä- ja marjakasveis-ta  tärkeimpiä ovat  tyrni  sekä omena. Keruu-tuotteista  löytyy sertifioituna mm. mauste-  ja lääkekasveja sekä marjoja ja sieniä.

Luomueläimiä  on  lähes  kahdella  kolmas-osalla  luomutuottajista.  tärkeimpiä  eläimiä ovat  lampaat  ja  lihakarja,  jonkun  verran  on myös lypsykarjaa. Viron laajoilla niityillä edis-tetään luomuhunajan tuotantoa. Luomumunia löytyy  toistaiseksi vain muutamalta  tuottajal-ta, mutta kiinnostus munantuotantoon on suu-ri. erikoisempana tuotannonalana voidaan mai-nita kaninkasvatus.

Vuonna 2010 Virossa oli yli 70 luomun jat-kojalostajaa. Niistä elintarvikejalostajia oli 38 

airi veteMaa, Käännös MiKKo raHtola

Viron■luomu■kasvaa

kpl  ja  luomuravintoloita  kaksi; muut  jalosta-vat  yritykset harjoittavat pakkaamista,  varas-tointia ja jakelua.

Kaikki  luomutuottajat  ja  -toimijat  on  mer-kitty  internetistäkin  löytyvään  rekisteriin  (http://www.pma.agri.ee, kts. ”mahepõlluma-jandus”). •

 ■ uLKomAiLtA

36    LuomuLehti  6/2010 LuomuLehti  6/2010    37

38 39

MTV3:lta ja Ilta-Sanomista tuttu koko kansan rakastama kokki ja

ravintoloitsija Maija Silvennoinen pyö-rittää omaa vegaanikasvisravintolaa Jy-väskylän yliopiston liepeillä. Suurin osa Kasvisravintola Katrinan asiakkaista on luomu- ja lähiruoasta kiinnostuneita opis-kelijoita, joille ruoan alkuperällä ja tuo-tantotavalla on merkitystä.

– En pysty mainostamaan ravintolaa pelkkänä luomuravintolana, mutta käy-tämme keittiössä luomua aina silloin, kun sitä on saatavilla ja sen hinta-laatu-suhde on kohdallaan, toteaa ravintoloit-sija Silvennoinen.

– Nuoret ovat yhä tietoisempia kulut-tajia. Asiakkaat saattavat tivata minulta, miksi ravintolan ruokalista ei ole koko-naan luomua. Kun selitän heille, että jos opiskelija maksaa kasvisruokalounaasta vajaat kolme euroa, luomu on usein sii-hen nähden vielä järjettömän kallista.

Luomu- ja lähiruoka on silti joka päivä mukana Silvennoisen elämässä. Kasvisravintola Katrina on tunnettu tuo-reesta leivästään, jota ravintolassa lei-votaan joka päivä lähitilalla tuotetuista luomujauhoista.

Marjo-Kaisu niiniKosKi

Lähi- ja luomuruoan lähettiläs Maija Silvennoinen:

”Luomu on vastaus teollisellenatriumglutamaattimössölle”

Lähi- ja luomuruoan puolesta puhuva tv-kokki Maija sanoo, että kuluttajat voivat äänestää luomun puolesta jaloillaan. Mitä enemmän luomua ostetaan, sitä helpommin sitä on saatavilla. Ravintoloitsijalle luomun käyttö on ensisijaisesti hintakysymys.

– Sesonkiaikaan meille tulee tukusta luomuna kasviksia. Etenkin luomukesä-kurpitsaa ja luomuporkkanaa on hyvin saatavissa ja niiden kohdalla myös hinta on kohdallaan.

Luomu rantautuu ravintoloihin

Silvennoinen uskoo, että luomun osuus tulee lisääntymään myös suomalaisissa ravintoloissa. Pääkaupunkiseudun kal-liimpaa hintatasoa ylläpitävät ravintolat ovat Silvennoisen mukaan ottaneet luo-mun jo omakseen. Muualla maamme ra-vintoloissa vasta tutustutaan siihen.

– Tie on selkeästi avautunut, ja luo-mua käytetään Helsingin ravintoloissa jo tosi paljon. Tänä päivänä luomun käy-tön voi mitata ravintolan tason mukaan. Koska luomu maksaa tavanomaisesti vil-jeltyjä raaka-aineita enemmän, vain kal-liimpihintaisilla ravintoloilla on vara käyt-tää luomua.

Luomutuotteissa ravintoloitsija tör-mää joskus myös siihen, että tuote ei ole ulkomuodoltaan ihan kuranttia tavaraa.

– Esimerkiksi luomuporkkana on maultaan parempaa, mutta ulkonäöltään se saattaa olla normiporkkanasta poik-keava. Ravintola-annoksissa myös esil-lepano on tärkeässä roolissa, vaikkakin maku on tietenkin edelleen se kaikkein tärkein kriteeri.

Millaisena pitkän linjan ruoka-alan ammattilainen näkee luomun kehityk-sen Suomessa?

– Suomalaiset ymmärtävät luomun arvon huomattavasti paremmin nyt kuin kymmenen vuotta sitten. Itse korostan, että lähiruoan suosituksi tuleminen on avannut väylää myös luomulle, Silvennoi-nen vastaa.

– Vielä 5–10 vuotta sitten meillä ei

vielä oikein sisäistetty lähiruokaakaan, vaikka meillä on syöty sitä Suomessa iät ja ajat ennen kuin teollistuminen iski peliin.

Ruokateollisuuden karhunpalvelus

Silvennoiselta ei tunnetusti heru kiitok-sen sanoja ruokateollisuudelle. Suorapu-heinen julkkiskokki sanoo, että teollisuus on tehnyt ison karhunpalveluksen koko suomalaiselle ruokakulttuurille.

– Kun tuo helkatinmoinen teollisuus rupesi jylläämään, kodeissa ei enää tehdä ruokaa samalla tavalla kuin ennen. Sen seurauksena lähiruokakulttuuri hävisi täysin. Ei hyvältä näytä. Teollisuudella on niin suuri rooli lisäaineineen ja kevyt-tuotteineen, että siinä ovat jääneet lähi- ja luomuruoat kakkoseksi, Silvennoinen sanoo.

Suomessa on Silvennoisen mukaan kasvamassa sukupolvi, joka ei enää tun-nista ruoassa käytettyjä aitoja raaka-ai-neita.

– Kaikki alkaa olla vaan sitä samaa teollista transrasvamössöä, joka on kuor-rutettu natriumglutamaatilla. Eiväthän ne lapsikullat edes opi tunnistamaan, miltä peruna, porkkana, kaali tai liha maistuvat.

– Tämän päivän teollisesti valmistetut ruoat on käsitelty jo niin monta kertaa, että niistä on riisuttu kaikki luontaiset ra-vintoaineet, jotka on korvattu purkista. Itse maalla kasvaneena puolustan hen-keen ja vereen aitoja lapsuuden makuja.

Silvennoinen peräänkuuluttaa van-hempien vastuuta lasten ruokailutottu-musten kehittymisessä. Minkä nuorena oppii, sen vanhempana taitaa.

– Nykyisen sukupolven vastuulla on kasvattaa lapsensa ja nuorensa arvos-

©

Teo

s/T

imo

Vil

jak

ain

en

ja

SX

C

Innostu kokeilemaan. Maukasta Maijan mukana!

38    LuomuLehti  6/2010 LuomuLehti  6/2010    39

40 41tamaan puhdasta ja terveellistä lähi- ja luomuruokaa.

Missä on maalaisjärki?

Silvennoinen käyttää luomua myös omassa kotitaloudessaan. Vähittäiskau-pan luomuhyllyiltä saa hänen mukaansa laadukasta luomutavaraa. Kynnyskysy-mykseksi nousee usein sielläkin hinta.

– Luomua pitäisi pystyä tuottamaan si-ten, että kuluttajan kannattaa ostaa sitä. Moni kiertää luomuhyllyt hinnan vuoksi. Itse teen sellaisia kokeiluja, että saatan os-taa jonkin aikaa pelkkää luomua ja sitten sen perään tavanomaisesti viljeltyä. Vuo-sien saatossa minulle on kehittynyt näp-pituntuma siitä, milloin luomua kannat-taa ostaa ja milloin ei.

– Silti olen aina valmis maksamaan luomusta, mikäli tuote on laadukasta ja hyvää.

Silvennoinen ihmettelee suureen ää-neen sitä, miksi kauppoihin lennätetään ulkomailla tuotettua luomua.

– Onko mitään järkeä siinä, että meillä myydään Etelä-Amerikassa viljeltyjä tuot-teita, kun meidän oma tuotanto on huo-mattavasti puhtaampaa? On ihan hum-punpumppua kuormittaa ympäristöä len-nättämällä luomutuotteita toiselta puo-lelta maailmaa.

– Maalaisjärjen käyttäminen ei olisi kiellettyä tässäkään asiassa.

Viljan ja kasvisten lisäksi Silvennoinen arvostaa luomulihaa. Vaikeasta saatavuu-desta huolimatta gourmet-kokkinakin tunnettu Silvennoinen vannoo luomuli-han laadun ja maun puolesta.

– Kauppojen hyllyltä löytyy esimer-kiksi luomujauhelihaa, mutta itse ostan luomulihani poikkeuksetta suoraan tuot-tajilta. Käytän luomulihaa kotitaloudes-sani ja yritykseni keitrauskeikoilla.

Miten Silvennoisen kollegat suhtautu-vat luomuun? Pirteä kokki vastaa sano-malla, että erittäin myönteisesti.

– Moni kollega käyttäisi varmasti huo-mattavasti enemmän luomua, jos saata-vuus olisi parempi ja hintapolitiikka kun-nossa. Itselläni ei olisi mitään vastaan sitä, että oma ravintolani olisi kautta lin-jan luomua. Ehkä siihen päästään vielä joku päivä.

Lopuksi villi arvaus tv-kokille. Miten kauan menee siihen, että luomu lyö it-sensä läpi Suomessa?

– Lähiruoan kanssa meni viitisen-toista vuotta, joten arvioisin, että luo-mun kanssa menee kymmenisen vuotta, ennen kuin ollaan siinä tilanteessa, että luomu on vallannut alaa kaikkialla, vas-taa kokki ja ravintoloitsija Silvennoinen. •

Kiitämme kuluneesta vuodesta, sekä Toivotamme Hyvää Joulua

ja Onnellista Uutta Vuotta!

Hyvää Joulua ja

Onnea Vuodelle 2011

juva

nluo

mu.

�

luomukyssäkaali-mantelilaatikko■

1 kg luomukyssäkaaliavettäsuolaa1 dl karkeaa mantelirouhetta3 rkl siirappia½ dl korppujauhetta1 dl luomukermaa

Pinnalle:2 rkl mantelirouhetta2 rkl voita

Kuori ja lohko kyssäkaalit. Keitä runsaassa, suolalla maustetussa vedessä kyp-siksi. Kaada keitinvesi pois. Soseuta kyssäkaalilohkot. Lisää soseeseen manteli-rouhe, siirappi, korppujauho ja kerma tehokkaasti sekoittaen. tarkista maku ja kaada sose uunivuokaan. Kypsennä uunissa 175 asteessa noin tunti. Nauti kas-visruokana rapean salaatin kera tai tarjoa liharuokien ja lohiruokien lisäkkeenä.

kanttarelleillä■täytetyt■luomukesäkurpitsat■

2 pientä luomukesäkurpitsaaKanttarellimuhennos:2 rkl öljyä1 dl luomupurjosipulia hienonnettuna½ l kanttarellejäsuolaahivenen chilijauhetta2 dl luomukookoskermaa tai luomusoijakermaa2 rkl sitruunamehua

Pinnalle:½ dl kurpitsansiemeniä rouhittuna2 rkl luomukorppujauhoja

Kuullota öljyssä purjo ja sienet. Keitä kunnes kanttarelleistä irronnut neste on haihtunut. mausta suolalla sekä chilillä. Sekoita joukkoon kookosmaito tai soijakerma ja sitruunamehu. Keitä kunnes sakenee. halkaise kesäkurpitsat pituussuunnassa ja koverra molemmista puolikkaista sisus. Leikkaa kurpitsan puolikkaiden pohjista viipaleet niin, että puolikkaat pysyvät kypsennettäessä paikoillaan ja pane uu-ninkestävälle vadille. Leikkaa kesäkurpitsaviipaleet suikaleiksi. Sekoita kesäkur-pitsan sisus ja suikaleet muhennoksen joukkoon. Lusikoi täyte kurpitsoille. Se-koita siemenet sekä korppujauho ja ripottele kesäkurpitsojen päälle.  Kypsennä uunissa 180 asteessa 20 minuuttia. Nauti raikkaan salaatin kera.

40    LuomuLehti  6/2010 LuomuLehti  6/2010    41

42 43

Luomun menekin  lisäämiseksi on tarvittu näkyviä markkinointitoimenpiteitä

Päivivaltaperustikaksivuottasittenluomu-aida-nimisenyrityksentehtyäänsitäennenuseanvuodenajanprojektityötäluomunpa-

veli Matti WilsKa

Luomun markkinointi tuottaa tuloksiaympäristöarvot, kestävät valinnat ja kuluttajien kasvava kiinnostus ekologi-sesti tuotettuja tuotteita kohtaan näkyy nykyisin tukkujen valikoimissa.  hore-ca-sektorilla luomusta on oltu kiinnostuneita jo pitkään. Aikaisemmin ongel-mana on suurkeittiöissä koettu luomun huono ympärivuotinen saatavuus. Myös tiedon hankkiminen sopivista luomutuotteista on vaatinut suuria ponnisteluja.

rissa. Hän pääsi näköalapaikalta seuraamaanmarkkinoidenkehittymistä.

–mielessäoliuseita ideoita, joillapääsisikonkreettisemmin yhdistämään Horeca-alankasvavankysynnän ja luomuamarkkinoivientuottajienjayritystenrunsaantarjonnan.

Päivivaltajahänenpäämiehensäovattyy-

tyväisiälyhyessäajassasaatuihintuloksiin.–uuttatoimintamallia, jolla luomutuot-

teen tietä asiakkaittemme saataville Horeca-alallehelpotetaan,ontoteutettupäämiestenikanssanytnoinparivuodenajan.käytännössäkyseessäonihantavanomaisetmenekinedis-tämistoimet. esittelen useamman yrityksenluomutuotteet ja varsinkin uutuudet asiak-kaille. useasti myyntiprosessi vaatii neuvot-teluja asiakkaan, tukun ja tavarantoimittajankesken.Tämävaihevaatiihyvääkontaktipin-taa,määrätietoistatyöskentelyäjahyviätuot-teitasopivissatuotepakkauksissa.

Luomun käyttö lisääntyy kiivasta tahtia suomalaisissa ammattikeittiöissä

valtakunnallisenluomustrategiantavoiteon,että kaikissa julkisen sektorin ammattikeit-tiöissä käytetään luomua ja yksityisellä sek-torillaluomuakäyttävienmääräkasvaa15 %vuosittain.molemmilla sektoreillaPäivival-lanmukaankiinnostus jakäyttöon lisäänty-nyt.Tarkkaayhtenäistämittarialuomunme-nekinkasvustahoreca-alalleeiole.

–Päämiehilläni Helsingin mylly oy:llä jaa.vogeloy:llä luomun menekin lisääntymi-nenonkuitenkintodettavissaselvänämyyn-ninkasvuna.

Julkisella sektorilla keskustelu kestävistä valinnoista käy kiivaana

useatkunnatovatsitoutuneetkestäviinva-lintoihinmyöskäytännöntasolla.esimerkiksimikkelissä,jonkakeittiöissäaterioitavalmiste-taan8600päivässä,luomuruokaasyövätkun-taruokailijat päivittäin. myös muut alueenhankintarenkaanjäsenetovatseuranneetesi-merkkiäjakäyttävätluomuapäivittäin.

luomuaida osallistui mikkelin kaupun-gin luomuvalikoiman kehittämiseen yhteis-työssäkesprooy:n,Helsinginmyllyoy:n jaa.vogelinkanssa.Prosessinatämätarkoittiuseita puhelinsoittoja, asiakaskäyntejä sekätuotenäytteidenlähettämisiävalintaavarten.loppumetreilläesimerkiksi luomuvehnäjau-holle toteutettiin20kg:npakkauskoko, jokanostettiinkespron listoille yhteistyössä osta-jankanssa.myösa.vogelontuonutsuomenmarkkinoille sopivia suurkeittiöpakkauksia,joista esimerkiksi Herbamare-yrttisuola ja –kasvisliemitiiviste ovat suosittuja.yksityiselläsektorillaesimerkiksis-hotellitovatvalinneetluomunaamiaisellemuunmuassahiutaleidenjakuivattujenleipienmuodossa.

tukut ovat kiinnostuneita lisäämään kestävien valintojen valikoimaa

ammattikeittiöidenonmahdollistahankkiakestäviävalintoja jokotukunkauttatai suo-raantavarantoimittajilta.suomessavarsinkinkesprooyjaHeinonTukkuoyovatlisänneetluomuvalikoimiaanmerkittävästi.eritukkujenvalikoimistalöytyysekäulkomaisiaettäkoti-maisialuomutuotteitakaikistatuoteryhmistä.

–vastuullisuusonvahvatrendi.kulutta-jatodottavatyrityksiltäyhäenemmäntoimin-noissaankestävääkehitystäjavastuullisuutta.myösHoreca-alanyrityksetpitävätvastuul-lisuutta yhä tärkeämpänä tekijänä, toteaakespro oy:n markkinointipäällikkö Hannukorhonen. kespron valikoimissa on yli 1200vastuullista tuotetta, joihin kuuluvat reilunkaupanluomu-jaympäristömerkityttuotteet.kesprojulkaisisyyskuussamyös”Parhaathan-kintaratkaisut–kohtiJouluajakestäviävalin-toja”-esitteen.

Luomu keskeisesti esillä messuilla 

luomuaida on molempina toimintavuo-sinaan järjestänyt näyttävän messuosastonkespro-messuille.PerusajatuksenaPäivival-lanmukaanon,ettäasiakaslöytäämahdolli-simmanmonipuolisen luomuvalikoimansa-maltaosastolta.

–Tästä hyötyvät myös päämieheni koskayhteisosastonmyötäseuraaselvääkustannus-

Päivi Valta kertoo päämiestensä olevan tyytyväisiä luomutuotteiden myynnin kasvuun.

Luomua Kespro-messuilla Oulussa.

säästöä.messuilla yhteistyössä ovat mukanaolleetraikastamo,makroBios,a.vogeljaHel-singinmylly.

Tänäsyksynäluomuaidatoteuttiluomu-yhteisosaston kespro-messuilla seitsemälläpaikkakunnalla.luomuosastosaisuurtakiin-nostustakaikillapaikkakunnillajakävijöitäoliyhteensä 5000 henkilöä. luomuteemainenosastoolimyösHeinonTukunmessuilla.

messutovatPäivivallanmielestäensiar-voisentärkeitä.

–niistä saadaan tärkeätä asiakaspalau-tetta, joiden kautta voimme kehittää sopi-viapakkauskokojaasiakkaidentarpeidenmu-

kaan. Tärkeätä on myös jatkuva yhteyden-pitosidosryhmiin,asiakkaisiin, tuottajiin, ta-varantoimittajiinjatukkuihin.ilmantehokastalobbaustaeimyyntiäsynny.myynninkasvunodottamisessa päämiehillä ja myyjällä pitääollakärsivällisyyttä.uudentuotteen lansee-raaminenesimerkiksialaCarte– listalle taiaamiaisellevaatii sitkeäätyötä,muttaseonpalkitsevaa. Tyytyväinen horeca-alanasiakasonuskollinensolmimilleenyhteistyötahoille.•

Kirjoittaja on luomuun ja kestäviin valintoihin

perehtynyt media-alan yrittäjä.

42    LuomuLehti  6/2010 LuomuLehti  6/2010    43

44 45

TutkijaHannukänkänenmTT Jokioisiltaonperehtynytaluskasvienviljelyynvuo-

desta 1991asti.keväällä valmistunut väitös-kirja kokosi joukon mTT:ssä tehtyjen alus-kasvitutkimusten tuloksia. kiinnostuksenkohteinaolivatviljojen jyväsato,aluskasvienkuiva-aine- ja typpisadotsekämaannitraat-tityppimääräsyksylläjaseuraavanakeväänä.

viljojen alle kylvettävien aluskasvien vil-jelynmotiivinavoiollajokomaankasvukun-non parantaminen, pellon lajien monimuo-toisuuden lisääminen, typpihävikkienvähen-täminen tai ympäristötuen maan talviaikai-senkasvipeitteisyysvaatimuksentäyttäminen–jonkatavoitteenasinänsälieneeyhdistelmäedellämainituistamotiiveista.viljojenaluskas-veinakäytetäänyleensänurmipalkokasvejatai-heiniä, jotka jokokynnetäänmyöhäänsyk-sylläviljanpuinninjälkeentaivastaseuraavanakeväänä.

Tutkimuksissa italianraiheinä osoittautuihyväksi typenkerääjäksi syksylläviljanpuin-ninjälkeen.sekuitenkinkilpaileeviljankanssajaalentaajyväsatoa.käytännössätaitavatvilje-lijätovatoppineetviljelemäänitalianraiheinääaluskasvinasiten,ettäpääviljallaonkilpailu-etu.Hekylvävätheinänviljankanssasamaanriviin, jolloin isosiemenisempi lajipääsee nis-kanpäälle.

monivuotiset heinät – luotettavin niistätimotei–keräävätaluskasveinasyksyllähei-kosti typpeä,muttatehokkaasti seuraavanakeväällä.Westerwoldinraiheinääkänkäneneisuosittelealuskasviksi, sillä sekerääheikostityppeä,mutta kilpailee liikaaviljojenkanssa.kilpailunrankkuuttavoidaantietystimyösvä-hentäänurmiheiniensiemenmääräärajoitta-malla,muistuttaakänkänen.

Puna-javalkoapilaaovathyviäaluskasvejaviljoille.neeivätalennaviljanjyväsatoa,jaso-

pivat toistuvaan käyttöön. Palkokasvit kas-vavatrehevästisyksyllä,mikäoneduksialus-kasviviljelyssä. valkoapila ja nurmimailanenlisäsivät tutkimuksissa jonkun verran typenhuuhtoutumisriskiätalvenjälkeen.sensijaanpuna-apilanbiomassaansasitomatyppi säi-lyihyvin.

Puna-apila-timoteiseos on hyvä vaihto-ehto, kun halutaan tavoitella monimuotoi-suutta,lisätyppeäseuraavankasvinkäyttöönjavähäistätypenhuuhtoutumisriskiä.Jostaasviljan jälkeenonodotettavissa suuria talven-aikaisiatyppihävikkejä,känkänensuositteleeitalianraiheinänjatimoteinseosta.•

Lähde: Känkänen, Hannu 2010. Undersowing in a

northern climate: effects on spring cereal yield and

risk of nitrate leaching . MTT Tiede 8 (2010). 93 s. http://www.mtt.fi/mtttiede/pdf/mtttiede8.pdf.

Apilat hyviä aluskasveja

Kevätvehnää, jolla timotei aluskasvina.

Marja nuora

Luomuelintarvikkeita kalasta

Uudetluomuvesiviljelynsäännötmahdol-listavat luomukalanviljelyn suomessa-

kin.alallaeikuitenkaanoleinnostustaasiaan.luonnonkalaa taas ei voi myydä luomuna,koskasekatsotaanriistaksi.siitävoikuitenkinvalmistaaluomuelintarvikkeen.

eu:n uusi luomuvesiviljelylainsäädäntöastuivoimaanviimekesänä.euroopanmai-denyhteisensävelenlöytymiseenvierähtivii-tisen vuotta, koska yhteensovitettavana olieri puolilla unionia luodut erilaiset luomu-vaatumukset kalalle. uusi yhteinen lainsää-däntötiukentaaerityisestiympäristönsuoje-lunvaatimuksia.

euroopan markkinoilla parhaiten on tar-jolla luomulohta,- taimenta ja -karppia.suo-messaeiolevieläyhtääntoimijaa, jokahar-joittaisiluomuvesiviljelyä.niinpämaa-jamet-sätalousministeriöeiolevielä tehnytuusista

säännöistä suomeen sovellettua ohjetta. setehdäänheti,kunjokusitätarvitsee.

suomenkalankasvattajienliitontoimitus-johtajamikkoPoskipartakertoosuomalaisenkalankasvatuksen täyttävän jo varsin hyvinmyösuudetluomukasvatuksenvaatimukset.

–suomalainen kasvatettu kala myydääntällähetkelläkotimarkkinoilla,ajoittainsiitäonjopapulaa.luomumerkilläeisiisolisimark-kinoitalisääväävaikutusta,linjaaPoskiparta.

luomutarkkailuunliittyminenlisäisijoen-nestäänkansallisen lainsäädännönvaatimaarunsastaselvitys-, suunnitelma- ja raportoin-tityötä,johonalallaeiolehaluaryhtyäilmanmarkkinoiltatulevaatarvetta.

yrityksillä on mahdollisuus tehdä tuot-teita, joissa luonnonkala jalostetaanhyödyn-täen luomujatkojalostuksen hyvää mainetta,esimerkiksisilakkaaluomurypsiölyssä.kasva-

Nyt pelto puhuu:

Olisipa kalkkipäiväneljä kertaa vuodessa.Kalkitse säännöllisesti Ruukin maanparannusaineilla, niin tehostat lannoitusta ja saat pellon kaikki ravinteet käyttöön. Maanparannusaineiden kalsium-arvo on jopa korkeampi kuin perinteisellä kalkilla ja tehdashintakin on edullisempi. Ruukin maanparannusaineet löydät lähimmältä maatalouskauppiaal-tasi sekä alan erikoisliikkeistä.

Lisätietoja www.ruukki.com/maatalous

tetun kalanosalta luo-mumainintavoidaan lait-taavainsisäl-lysluetteloonluomuraa-ka-aineidenkohdalle.

luon-nonkalan-pyynninekologisellekestävyy-delle luomu-säännöt eivätaseta ehtoja,mutta kotimai-nen kalanpyynti on WWFn mukaan kestä-välläpohjallaitämerenvilliälohtalukuunotta-matta.marinestewardshipCouncilmyöntäämsC-merkinnänvalvotustikestävälläpohjallapyydetyille luonnonkalatuotteille. ruotsissakravonhyväksynyt luomumerkkinsämyöskestävälleluonnonkalalle.•

WWF:n kalaoppaassa on koottu hyvin tietoa

kalan pyytämisen kestävyydestä.

Italianraiheinäkasvusto syksyllä ennen kyntöä. Se oli kylvetty härkäpavun aluskasviksi.

©

Juu

so J

oo

na

©

Re

ijo

Kä

ki

jaana väisänen

©

Juu

so J

oo

na

44    LuomuLehti  6/2010 LuomuLehti  6/2010    45

46 47suosikkionluomurieska,kertooTuulakuk-kola-räinäPerheleipurienviestinnästä.

tuttuus helpottaa

kyselykierros valmistajille osoitti, että luo-muleipiensuosikkejaovatainakintoistaiseksimuut leivät kuinruispalat.silti tuttujen tuo-temerkkienilmestyminenluomuvalikoimaanonhyväsuuntaus, jos luomuahalutaantar-jotaperusperheostoksia tekevällemarketin-kävijälle.vaikkatoisillemeistähyllynväliensy-vätutkiskelujaennennäkemättömientuottei-denlöytäminenonmukavaharrastus,toisellejuuriensisilmäyksellätunnistettavientuottei-denkärryynripeäkerääminenonkaupparet-kenpelastus.•

Maista palaa!

oululainen■luomuruispala■(4■kpl,■260■g)Valmistaja: Fazer LeipomotAinekset: Luomu täysjyväruisjauho (71 %), vesi, merisuola (1,2 %), hiiva. Leivontaan käytetystä viljasta on 100 % luomu täysjyväruista. Lisätiedot: Runsaskuituinen. maidoton. Laktoositon. Lisäaineeton. eritystä tässä tuotteessa: 100% luomuruista eikä sisällä vehnägluteenia. Valtakunnallinen vaihtoehto tummissa palaleivissä.

luomuleipurin■ruispalat■(6■kpl,■410■g)Valmistaja: Koivulan leipomoAinekset: luomuruis ( 66%, jauhona ja rouheena), vesi, luomusiirappi, hiiva, suola ( 1,1%), luomuruismallasjauho, luomuleivänparanne (luomuvehnäjauho, luomuohramallasjauho, luomuvehnägluteeni).erityistä tässä tuotteessa: tuotetta valmistettu jo vuodesta 1995. Luomuleipurin Ruispala valmistetaan suomalaisesta luomurukiista ja sen ruispitoisuus on korkea. 99% viljaraaka-aineista on luomuruista.

luomu■ruispalat■(6■kpl,■340■g)Valmistaja: Perheleipurit / ehon leipomoAinekset: Luomuruis (33 %; jauho ja rouhe), vesi, luomu- vehnäjauho, luomuruismallas, hiiva, luomuperunahiutale, suola (1,2 %). Ruista 66 % viljaraaka-aineista. Lisätiedot: Laktoositon. ei lisättyä sokeria. Kananmunaton. maidoton. Runsaskuituinen. ei sisällä eläinperäisiä ainesosia.erityistä tässä tuotteessa: makua pehmentämässä mukana rukiin lisäksi vehnäjauhoja ja perunahiutaleita.

Ruis on pop, eikä suotta. me suomalai-setsuosimmetätägourmet´njoukkoon

noussutta raaka-ainetta arkisena ja terveelli-senä osana perusleipiä, ja monelle juuri ruis-palatontuttuartikkelikauppalistalla.seonleipää,jotasuomestapoismuuttaneettutta-vatpyytävättuomaantuliaisiksijajohonvaa-leampaanleipääntottuneetulkomaalaisetkinovatihastuneet.”suomensuosituinruisleipä”–tuotteenseuraksiruispalojaonputkahtanutvalikoimiin luomutuotteina eri leipomoilta.onkotuttunimiotettutakaamaanhyvääme-nekkiä,jatoimiikonimentaika?

Nimi kertoo muodon

uusimpanatulokkaanakaupoista löytyytä-

mänvuodensyyskuussamarkkinoilletulutFa-zerinoululainenluomuruispalat.

–Perinne ohjasi nimenvalintaan.ruispa-latonvakiintunutyleisnimeksitummalllepa-laleivälle.Tuotettalöytyyk-ryhmänkaupoista,mutta kovin laajaa valikoimaluokitusta tuot-teelleeiannettu.siksikohtuullisenhyväme-nekki onollut jopa pienoinen yllätys, kertoobrändi-jakategoriapäällikköeijakoskelainenFazerleipomoilta.kuitenkin Fazerin luomu-veturi on luomu Jälkiuunileipä, joka on vo-lyymiltäänFazerleipomoidenkaikkeinsuu-rinjälkiuunileipä.

Pitkän linjan luomulaiseksi voisi luonneh-tiakoivulanleipomonluomuruispaloja,joitaonvalmistettuvuodesta1995.Tuotteenpak-

kausjanimiuudistuivat2009,jatuotteestatuliluomuleipurinruispalat.ruispala-nimituot-teelletulimuodonmukaanjahelpottamaanmainontaa,nimikertookuluttajallehetituo-tetyypin.kuitenkinmyöskoivulanleipomollajälkiuuniruisleipä päihittää luomutuotteenamyynnissäruispalat.

myösperheleipurit-yhteistyöketjunehonleipomovalmistaaluomuruispaloja, tuotetulimarkkinoillereiluvuosisittensyyskuussa2009. ruispalat-nimi tuotteelle valittiin lei-vänmuodon jakoostumuksenvuoksi.Tuo-tettasaatällähetkelläPohjois-, itä- jaetelä-suomesta.–luomunkysyntä ja ruispalojenmenekkionollutpositiivinenyllätys.Perhelei-purien luomutuotteistakuluttajienehdoton

ilmiö:■ruispalat■luomuna

nina WillMan

nina WillMan

RUISPALAN teKIJä MAKU RAKeNNe RUISPItOISUUS tähdet

Oululainen Ruispalatmuistuttaa maultaan 

jälkiuunileipää. maku testin paras. 

mukavan sitkeä, purutuntumaa löytyy. hyvä muutenkin  

kuin tuoreena.1 kolme

Koivulan leipomo ruispalat

Ruis maistuu, mutta leipä  on yllättävän makea.

tuoreena hyvä, mutta  kuivahtaa nopeasti.

0,99 kaksi

ehon perheleipurit ruispalat

muistuttaa eniten  ”tavallisia” ruispaloja,  

aika mitäänsanomattoman makuista leipää.

Pehmeä, kosteahko. 0,66 yksi

R asvasta keskustellaan parhaillaan kii-vaasti. Hyvä uutinen on se, että suo-

sitpaitsekevyempäätairaskaampaarasva-prosenttia ja laatua, luomujuustoissa löy-tyy.Juustoissakeveysonsuhteellinenkäsite,17%rasvaasisältäväjuustoluokitellaanvieläkevytjuustoksi.

Oltermanni kevyenä ja luomuna 

valioonlanseerannutsyyskuussaolterman-ni-juuston luomuna. rasvaa juustossa on17%.Tuotteessaonmuutensamatainesosatkuintavallisessaoltermannissa,ainoastaanpääraaka-aineelimaitoontässätuotteessaluomumaitoa.maku tai koostumus ei sok-kotestissäeronnuttavanomaisestaversiosta.

–kuluttajatovatolleet tyytyväisiä,kunkokoperheensuosikkijuustostatulimyyn-tiin luomuversio. myös normaalirasvaistaoltermanniaontiedusteltuluomuversiona,kertoovalionJuusto-osastontuotepäällikkösarivahla.

Rasvaa pelkäämättömille

Juustoportti lanseerasi toukokuussa 2010luomutuoteperheen, johon kuuluu mietojahöyläytyväkermajuusto.kermajuustoonrunsasrasvainen (33%). se soveltuu hyvinherkutteluunjaruuanlaittoon.

–Juustoportilla oli noin kymmenen

vuotta sitten valikoimissa pari luomutuo-tetta, mutta kysyntä ei tuolloin ollut riit-tävä.Tälläkertaaluomutuotteistaonsaatuerittäinpositiivistapalautetta,kertootuo-tepäällikkö merja lehtovaara-viitala Juus-toportilta.lisääluomutuotteitasaattaaollaluvassatulevaisuudessa,muttatarkemmatsuunnitelmattuotteistajaaikatauluistaovatvieläavoimia.

kymenlaaksossatoimivaperheyritysPol-ven juustola valmistaa valion keräämästäluomumaidosta leipäjuustoa, jossa rasvaaon22%.leipäjuustoonolluttuotannossajovuodesta1996.TämänvuodenuutuutenaPolvenjuustolaltaontullutperinteiselläre-septillä tehty luomu maitojuusto. Palau-tettaonsaatutuotteenhyvästämausta jakoostumuksesta.

–makua on vaikea selittää, sitä täy-tyymaistaa itse,lasserainio Polven Juus-tolaltakehottaa.Polvenjuustolantuotteitasaatällähetkelläparhaitenetelä-suomesta,muttayhteistyökumppanienvalion ja ine-xinkauttakuljetuksetjärjestyvättarvittaessamuuallekinsuomeen.•

Kirjoittaja on viestinnän ammattilainen, hyvän ruuan

ystävä ja tutkiskeleva kuluttaja Tunturi-Lapissa.

juustoja■■kevyesti■ja■tuhdisti

© Salla Kuuluvainen © Salla Kuuluvainen

salla Kuuluvainen

46    LuomuLehti  6/2010 LuomuLehti  6/2010    47

48 49

V aatimus luonnonmukaisuudesta ja kiis-tatsiitä,mitäseoikeastaanon,ovatikui-

suuskysymys metsäammattilaisten piirissä.1800-luvulta asti on väännetty kättä oikea-oppisista hakkuu-, hoito- ja uudistamisme-netelmistä.aikojensaatossasekäkulloinkinvallitsevia metsänhoidon muotivirtauksiaettä niidenvastustajienvaihtoehtojaonpe-rusteltuluonnonmukaisuudella.avohakkuutovat luonnonmukaisia,koskane jäljittelevät

Jos lähtökohdaksi otetaan luomuviljelyn tärkeimmät kriteerit, eli keinolannoitteiden ja kemiallisten torjunta-aineiden välttäminen, suurin osa Suomen talousmetsistä on ”luomua”. Tämä määritelmä ei ehkä ole kaikkein osuvin, sillä yhä useampi luonnon ja ihmisen hyvinvoinnista huolestunut toivoo vaihtoehtoja tavanomaiselle metsien käsittelylle.

suurtametsäpaloa.metsänjatkuvakasvatus,jossapuitapoistetaanpoiminta-japienaukko-hakkuin,onluonnonmukaista,koskasejäljit-teleemyrskynaiheuttamaatuhoa.Pienimpienpuidenpoistaminenharvennuksissaelialahar-vennuksetovatluonnonmukaisia,koskajuurinämäpuutkuolisivatmyösluonnollisessakil-pailussa.kiistojakärjistääse,ettämetsässäto-disteitaväitteilleensaavastavuosikymmentenpäästä,metsänkasvettua.

Nykymetsätalous korjuutekniikan vanki

metsänhoitotavatovatsuomessamuuttuneetjatkuvasti japuidenhitaaseenkasvuunnäh-dennopeasti.ainutmelkosamanlaisenapysy-tellyttapaonkuivienmäntykankaidenuudis-taminensiemenpuidenavulla.70–80-luvuillaotettiin järeitä keinoja käyttöön, kuten vesa-kontorjuntamyrkyinjauudistettavanmetsä-

HenriK scHäfer nea Kuusinen

Mikä on metsässä luomua?Metsän ja perinteisen maatalouden reuna-alueet ovat Suomessa

harvinaiseksi käyvä luonnonaarre. Tuomarlan hakamailla on perinnebiotoopeista kertovia opastustauluja.

Heimo Tuomarlan metsät ovat enimmäkseen reheväpohjaista kuusikkoa. Innoforin tekemän metsäsuunnitelman mukana metsille saatiin FSC-sertifikaatti.

48    LuomuLehti  6/2010 LuomuLehti  6/2010    49

50 51S ääksmäkeläisenHeimoTuomarlantilallaluonnostahuolehditaan

monintavoin.vanhalta,kivirunkoiseltapäärakennukseltaaukea-vatnäkymätikiaikaisellemetsälaitumellejakatajakedolle.Taempanahäämöttäämetsäinen mäki, jonka korkeatkuusetovat saaneetollarauhassavuosikymmeniä.

Tuomarlankäytössäonvuodesta2008astiollutmetsäpalveluyh-tiöinnoforintekemämetsäsuunnitelma.Tilan20hehtaarinlaajuisiametsiähakataan,muttaeimitentahansa.Tarkoitusonkasvattaamet-siäeri-ikäisrakenteisinaluontaisestiuudistaen.sitenkaikkimahdolli-suudetjäävätavoimiksi.isännänlapsetvoivataikanaankehittäämet-siävapaastivirkistys-,suojelu-taitalousmetsinä.

tavallinen metsätalous ei vakuuttanut

leipätyönäänTuomarlaontehnyturaamTk:ssa,työsuojeluhallituk-sessajasosiaali-jaterveysministeriössä.senlisäksihänonmyöslam-puri, jätkäperinneharrastaja japerinnebiotooppienylläpitäjä.eläk-keellehänsiirtyikolmevuottasitten.Tuomarlanvalintojentaustallaonainakinuteliaisuusjakokeilunhalu.luomuuntilasiirtyijo80-luvunpuolella.metsäasioissahavahduttivatkarvaatkokemuksettavanomai-sestametsätaloudesta.

–ensikokemusolityrmäävä.metsähakattiinvajaatuottoiseksi,jaajokonetekimärkäänmaahansyväturat, isäntäkuvailee80-luvunalussatehtyäharvennusta.vielä30vuodenjälkeenvanhassaurassalil-luuvesi,eikätiivistyneeseenmaahanolenoussutyhtääntainta.

Poimintahakkuita ja pienaukkoja

innoforinsuunnittelemiahakkuitatehtiinviimetalvenasekämetsuri-voiminettähakkuukoneella.konehakkuunasyntyikuusikonkeskellepuolenhehtaarinpienaukko,jasillejohtavanuranvarreltapoimittiinvalikoidenpuita.Tuomarlaonkokonaisuuteentyytyväinen,vaikkasuunnitelmaolitavanomaista,metsäkeskuksentekemääkalliimpi.vas-tineeksiesimerkiksikuviotiedotovat innoforinsuunnitelmassayksi-tyiskohtaisempia.Hankalaaolivainlöytääpuunostaja,jokaeiarkailetarttua hieman erikoiseen kohteeseen.sopivan yrityksen etsiminenoliinnoforintehtävänä.

uudistamisen edistämiseksi pienaukolla pintamaata on rikottumaataloustraktorinperälevyllä.Tämäntyönohellaisäntätekeemyösosanharvennuksistaitse.Tuomarlaamietityttäätehometsätaloudenlisäksiilmastonmuutos.Hänarvelee,ettämetsätaloudessasiihenonparastavarautualuottamallaluontaiseenuudistamiseen.

–ilmastonmuutostuoepävarmuuden.luontoakannattaamatkia,seehkäparhaitentietää.•

Tuomarlan tilalla vaalitaan kuusikkoa ja kulttuurimaisemaa

maan muokkaus syväaurauksena. Tällaisistaäärimmäisyyksistäonsittemminluovuttu.

nykyisinmonettoimetperustellaantekno-logianjataloudenvaatimuksilla:jottakallishak-kuukonekannattaatuodametsään,onotettavariittävästipuitapoiskerralla.senvuoksiesimer-kiksi kuusen suojuspuuhakkuita, jossavanhatkuusetpoistetaanvähitellenuseassaerässäuu-sien tainten ilmestymistä odotellen, tehdäänperin vähän. etenkin koneyrittäjät puhuvatmyös ennakkoraivauksen puolesta, eli ennenhakkuutapienetpuutolisimielelläänpoistet-tavaraivaussahalla, jolloinkuljettajanäkeepa-remminjatyöskentelyontehokkaampaa.

Avohakkuulle on vaihtoehtoja

avohakkuitaonkritisoituaina,eikäihme.met-sän hakkaaminen kerralla aukeaksi muuttaatutunmaisemankerralla,eikäseoikeinehdipalataennalleenyhden ihmiselämänaikana.maiseman lisäksi häviävät paikallisesti myöskaikki peitteistä metsää tarvitsevat kasvi- jaeläinlajit.avohakkuun vaihtoehto on jatkuvakasvatus, jota suomessa edistää esimerkiksiekometsätalouden liitto. avohakkuuttomanmetsänhoidonkysyntäävastaamaanonperus-tettumetsäpalveluyhtiöinnofor.yksityisenyri-tyksentekemämetsäsuunnitteluonsuomessavieläharvinaista.yleisemminmetsäsuunnitel-miatekevätedelleenalueellisetmetsäkeskuk-set.niissäkinonryhdyttytarjoamaanmetsä-suunnitelmia, joissa esimerkiksi luonnonar-votvoivat saadaerityisenpainon.ammatti-mainensuunnitelmaonkintarpeenjatkuvassakasvatuksessa.sopivanhakkuutavan japois-tettavienpuidenvalintaeiolemikäänhelpponakki.myöshakkuuvaiheonavohakkuutatainormaaliaharvennustavaikeampi,kunjäävääpuustoajaerityisestitaimiatäytyyvaroa.

luomussa maaperän hoidon näkökulmaonolennainen.siksiluomumetsänkasvattajantulisiollahuolissaanyleistyvästäenergiapuunkorjuusta:kunoksat,risutjakannotkinnoste-taanmaasta,ravinnetaseetalkavatmennäpa-hastipakkasenpuolelle.

eläimet tarvitsevat ”huonekaluja”

metsissä elävien eläin- jakasvilajien suojelunkannaltajatkuvakasvatusonavohakkuutajametsänviljelyä lempeämpikeino, sillämetsäsäilyyainapeitteisenä.eläintenhuonekaluistaviedäänsilloinkerrallaanvainosapois.

Tärkeämpäämetsäluonnonlajistonköyh-tymisen kannalta on kuitenkin lahopuunmäärä.siiheneivaikutaniinkäänhakkuutapakuin se, että jätetäänkö metsään tarpeeksikuolevia jakuolleitapuitavaiei.vaativan la-hopuulajistonsuojelemiseksi tarvitaanmyöskoskemattomiasuojelualueita.

Metsissäkin tuotantoa valvotaan

kuluttajannäkökulmasta luomun tärkeä osa

ontuotannonvalvontajaalku-perän jäljitettävyys.metsäpuo-lella tähän tarpeeseen onkehi-tetty sertifikaatteja. suomessavaltaosallametsistäonsuurtenmetsäteollisuusyhtiöidenkehit-tämä FFCs-sertifikaatti. monimetsänomistajatuskinedestie-tää,ettähänenpuunsasertifioi-daan, sillä siihen liittyväntyönhoitavat metsäviranomaiset japuunostajat. maailmalla tun-netumpi sertifikaatti on FsC;suomessa se on metsissä har-vinainen mutta siihen voi tör-mätätiedostavissatrooppisestapuustavalmistettujenhuoneka-lujenmyymälöissä.•

Kirjoittaja on maatalous- ja

metsätieteiden maisteri.

Tuomarlan tilan ainoa avohakkuuala on puolen hehtaarin kokoinen. Tavoitteena on, että aukolle syntyy uusi taimikko luontaisesti.

•Markkinoidenparaskotimainentuote•LumikkoBio10kylmäkoneikko(1kW),

varustettunaRSThöyrystinkennolla•Liukukiskoilleulosvedettäväsäiliö•Varustettuetukuormaajasovitteella•Kokonaispaino830kg•Raatokeräilijöidensuosittelema•Helppotyhjentää•Kontinmitat:2400x2000x1400mm•Altaanmitat:1850x1500x700mm

MEPU Oy • Mynämäentie 59 • 21900 YlänePuh. (02) 275 4444 • Fax (02) 256 3361mepu@mepu.com • www.mepu.com

MEPU COOL BIO BOX

50    LuomuLehti  6/2010 LuomuLehti  6/2010    51

52 53I enlighetmeddennatidningstema–läges-

rapportering–följerenbeskrivningavnu-lägetpåÅland.

medvetenekologiskodlingharbedrivitspåÅlandsedansent1970-talävenomodlingsfor-mendåkalladesalternativodling.viddenti-denladesendelmödapåattbeskrivaskillna-dernamellanolikainriktningarsomprofilera-desdå;blandannatnaturenlig-,organisk-bio-logisk-ochbio-dynamiskodling.idagsamsas

deolika odlingsinriktningarna rätt väl undersamlingsbegreppetekologiskodling.

den blygsamma handfull pionjärer somsatsadepåenalternativodlingsinriktningpåÅland i slutetav70-ochbörjanav80-talet,har idagvuxit tillenansenlig skarapådrygt140odlare/lantbrukare.Pionjärernabörjarbliäldreochersättssmåningomavennygenera-tionekologiskaodlarepåframmarsch.

utifrånfärskafaktakanmanenkelträkna

framatt20%avdenåländskaåkerarealenidagodlas ekologiskt. i praktiken handlar det omdrygt2700hafärdigtomställdarealochnäs-tan800hasombefinnersigiomläggning(ka-rens).dettasammanräknatgerca3500haattjämförasmedÅlandstotaltca14000haåker-mark.efterattdenrelativt storaodlingsare-alen ikarens är färdigt omställd kan vi alltsåteoretiskt sett snartvarauppe i25%ekolo-giskareal.Trendenärtillsvidaremycketposi-

soile Wartiainen

20 % av Ålands  åkerareal i ekologisk odling

60%avvolymensäljsvidaretillköttgrossist iHelsingfors.Producentenerhållerettmerprisförkvalitetskött,alltsåfrånklassoochuppåt.

inomlandskapetÅlanderbjuderdetodla-rägdaandelslagetodlarringenett samlatut-budavgrönsaker,potatisochgrahamsmjöl.iandelslagetfinnsenhandfullaktivaodlaresomförserstorkök,restauranger,daghem,fö-retagochbutikermedlokala,ekologiskaråva-ror.eftersomdetråderbristpåmångagrönsa-kerochrotfruktersåärbehovetavnyagrön-saksodlarestort.

då det gäller ekologisk produktion avmjölk,griskött,broilerochäggärÅlandtillsvi-dareenvitfläckpåkartan.myckethårtarbeteåterstårattgöra föratt synliggöradeneko-logiskaproduktionenochprodukterna,såvälpåÅlandsomihelalandetiövrigt.denmed-vindsomblåsernuärnaturligtvistillgodhjälpmendetkrävsmycketmeränså;enmålmed-vetensatsninginomhelasegmentetekologiskproduktion!

skribentenärrådgivareförekologiskpro-duktioniÅlandsHushållningssällskap.•

tiv.inomhusdjurssektornfinnsocksåenbety-dandeekologiskproduktionavnötochlamm.

degodastatistiksiffrornatill trotskanviintepåståattekologisktskullevaravälsynligtvaresigilandskapsbildenelleridelokalabu-tikerna. intehellerärekologisktännunågotmärkbart inslag bland de lantbruksproduk-tersomsäljsvidarefrånÅland,medundantagförlammkött.detmestaavlandskapetslant-bruksprodukter säljs ju av tradition till fast-landetbådeiförädladformochsområvaror.

Bristenpålokaltproduceradekologiskmatsåväl idenåländskahandelnsomiexportenbörjar saktamensäkertåtgärdas.vikanre-dan skönja en förändring och bland annatflere trädgårdsodlare är i gång med omställ-ning. inomnågra år kan bådegrönsakerochfruktblimersynligtibutiksdiskarna.

en sammanfattning av det ekologiskaÅland kan göras genom konstaterandet attproduktionochhandelmedlammkött,grön-sakerochpotatisärdesegmentsomfungerarbäst.såmycketsom55%avallalammäreko-logiskaochalllammslaktskerlokalt.omkring

Luomuliitto också på svenska

ahvenanmaanluomualaonnyt20%janousuaonluvassa.viljelijären-kaanavullamyydäänluomuapai-kallisiinammattikeittiöihinjajoi-

hinkinkauppoihin.

Åland har varit aktiv mot GMO.

På drygt 70 hektar av den ekologiska arealen odlas råg.Traditionellt sett är ekologiska grönsaksodlingar småskaliga, vilket framgår av bilden, men trenden går mot mer storskaliga grönsaksodlingar.

©

Sa

nn

i Tu

run

en

52    LuomuLehti  6/2010 LuomuLehti  6/2010    53

54 55

www.schetelig.com

s i e m e n i ä s i e m e n i ä s i e m e n i ä

Ko n e ita

Kot i m aise e n j alost u K se e nKot i m aise e n j alost u K se e n

K ar j at i l al l e l uomu t uot t e ita

l uomu t uot t e ita

s i e m e n i ä

l uomu t uot t e ita

l uomu t uot t e ita

Helsingin Mylly Oy, vaihde 01080 2829• Puurtajankatu 34, 04440 Järvenpää

Janne Sorrola puh. (09) 271 69 240, 050 589 176• LUOMUKAURAN vastaanotto ja ennakkonäytteet:

Liisanlehto, PL 17, 65101 VaasaMaria Erkkilä, puh. (06) 3560 625, 050 589 7161

SOPIMUSASIOISSA ole hyvä ja ota yhteyttä:Heikki Saarinen, puh. (09) 271 69 238, 050 596 1779heikki.saarinen@helsinginmylly.�

OSTAMMELUOMUVILJAA JATEEMME LUOMU-VILJELYSOPIMUKSIAkaurasta, rukiista, vehnästä ja ohrasta

ww

w.h

elsi

ng

inm

ylly

.�

■■ PalVeluksessanne ■■ PalVeluksessanneSeuraava Luomulehti

ilmestyy 4.2.

TOPIN MAATILAMYYMÄLÄ10 VUOTTA LUOMUN, LÄHIRUUAN JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN PUOLESTA!

SUOMEN MONIPUOLISIN TILAMYYMÄLÄ.

Tule ja tutustu, ylläty ja ihastu!

www.topinmaatilamyymala.fikaartotie■8,■73460■Muuruvesi,■puh.■0400■780575

Siemenet luomuun

www.kivijarvenpakkaamo.netpuh: 0400 663 442

KULTAKASVUKULTAKASVUMelkein joka sadas viljahehtaari Suomessa kylvetään jo Kultakasvulla

käsitellyillä siemenillä. Liity tyytyväisten käyttäjien joukkoon ja tilaa NYT! Kysy edullisemmat ennakkohinnat.

Myynti: Tmi Tilapeittaaja Reijo Hartikka, www.tilapeittaaja.� , Yrittäjien Maatalous Oy, www.yrma.net, muut myyjät sekä tuotetiedot

valmistajan Elom Oy sivuilla www.elom.� .

Uutta: Viljelijöiden kokemuksia www.parempisato.�

Info: 0400-325 863 (0500-325 863)

Biodynaaminen tuote viljan peittaukseen

Lisää tuottoa luomuviljelyynLisää tuottoa luomuviljelyyn

54    LuomuLehti  6/2010 LuomuLehti  6/2010    55

56 57

l uomu t uot t e ita

Mooseksen Vilja, FI-BHeikki VainioMooseksentie 11147650 Kimola

040-8288825

Ostamme hyvälaatuista luomuspelttiä.Etsimmejälleenmyyjiä!

■■ PalVeluksessanne

Ko n e ita

Brita suoKas

Luomuvalmisruokaa Etelä-Savosta koko SuomeenSyyskuun 29. päivänä Juvan kirkonky-

län kupeessa olevalle tehdasalueelle kokoontui iloinen joukko elintarvike-alan, ja erityisesti luomualan ammattilai-sia, Krunex Oy:n ruokatehtaan avajaisiin. Krunexin tavoitteena on nousta luomu-ruokajalosteiden suurimmaksi valmista-jaksi Suomessa.

Krunex Oy toimi yli 10 vuotta Hel-singin Verkkosaaressa. Laajentamismah-dollisuuksien puute johti yrityksen etsi-mään uusia toimitiloja. Luomuruokaja-losteiden teko oli aloitettu vuonna 2009. Juvalaisten elintarvikejalostajien kontak-tien kautta tilojen etsijät löysivät tiensä myös Juvalle.

– Juvan kunnan edustajien kanssa neu-votellessa huomattiin pian, että molem-pien puolien intressit kohtasivat. Saimme unohtaa yhden ikävän sanan, joka on by-rokratia, kertoo Krunexin hallituksen pu-heenjohtaja Arto Jokinen.

Erityisesti luomutuotannon kehittämisen osalta löytyi yhteistä. Jokinen toimii luomulihajalosteista tunnetussa Pajuniemi Oy:ssä ja Juvan kunnan luomuhistoriasta löy-tyy luomutuotannon tutkimusaseman sekä luomumaito-meijerin perustaminen.

Kotiruokakeittiö tehdashallissa

Krunexin liikeidean kärki on tuottaa maultaan kotiruoan veroista, tuoretta ja nopeasti syötävää valmista ruokaa.

– Teemme ruokaa, jonka maku ei tule lisäaineista vaan hyvistä raaka-aineista, vahvistaa Jokinen.

Krunexin tuotelistalta löytyy laaja valikoima täytettyjä leipätuotteita, peruna- ja vihanneskiusauksia, pihviannok-sia ja perinneruokia, kuin myös trendiruokaa, kerrotaan yrityksen nettiesitteessä. Myynti- ja markkinointijohtaja Marja Pousi kertoo, että tämänhetkiset luomutuotteet ovat kinkkuleipä ja porsaanfile-vihannesannos, joita val-mistetaan sopimusasiakkaalle.

tavoitteena laajentuminen

Tehdaskiinteistö on rakennettu Karjaportin kalkkuna-teurastamoksi 11 vuotta sitten. Toiminta päättyi kaksi ja puoli vuotta sitten. Muutostyöt lämpimien ruokien val-mistuskeittiöksi vaativat noin kolme miljoonaa euroa yh-teisesti kunnalta ja Krunex Oy:ltä. Tilojen lisäksi laajen-tava yritys tarvitsee työvoimaa ja raaka-ainetta. Molempia löydettiin läheltä tehdasta. Etelä-Savossa erityisesti luomu-raaka-aineen saatavuus on kehittymässä hyvään suuntaan.

– Krunexin toiminnan tavoitteena on kaksinkertaistaa liikevaihto tulevan kahden vuoden aikana, kertoi toimi-tusjohtaja Timo Marttinen avajaispuheessaan.

Ammattitaitoista työvoimaa haettiin paikallisen työvoi-matoimiston rekrytointi- ja koulutuspalveluiden avulla. Krunexin keittiöpäällikön, Jari Anttilan johdolla tehtaan tuotantotiimissä työskentelee 20 työntekijää. Juvalle muutti Helsingin tehtaalta kuusi ruoka-ammattilaista. Anttila toimii raaka-aineiden sisäänostajana. Hänen mu-kaansa erityisesti luomuvoita kaivataan lisää ja luomusi-pulikuutioita tarvittaisiin myös.

Kestävää aluetaloutta

Ruokatehtaan avajaisten kunniapuhujana toimi elinkei-noministeri Mauri Pekkarinen. Hänen puheensa käsitteli luomutuotannon asemaa Suomessa. Hän pahoitteli, että Suomessa luomumarkkina tuntuu kehittyvän kovin hi-taasti verrattuna Keski-Eurooppaan. Pohjoismaista erityi-sesti Tanska on edelläkävijä, luomua on jo seitsemän pro-senttia ruokaostoksista.

Luomutuotteiden jatkojalostusta on meillä 250 yrityksessä.

Pekkarinen totesi, että nyt aloittava yritys on saman-lainen kuin suurin osa toimijoista, samassa tehtaassa val-

Ruokatehtaan vihki käyttöön elinkeinoministeri Pekkarinen. Arto Jokinen ja Timo Marttinen sekä juvalaiset airuet Tuula Pesonen ja Marjo Pöyhönen kannat-

telivat leikattavaa nauhaa. Heikki Laukkanen odottaa vuoroaan.

mistetaan sekä luomua että tavanomaista tuotetta. Hän uskoo kui-tenkin, että Suomessa luomutuotannolla ja jalostuksella on kasvava asema. Eettinen kuluttaminen ja lähiruoka-ajattelu ovat vahvoja trendejä. Luomutuotteiden kulutus on kaksinkertaistunut Suo-messa viimeisten 10 vuoden aikana.

– Aluetaloudellinen ajattelukin on osa luomua, on tärkeää, että jalostus ja alkutuotanto toimivat samalla alueella. On hienoa, että tämä yritys on siirtynyt pääkaupungista maaseudulle, toteaa minis-teri Pekkarinen.

Kunnanjohtaja Heikki Laukkanen kertoi, että maidontuotanto, vihannesviljely ja luomutuotantoon erikoistuminen ovat juvalaisten vahvimmat alat. Luomuviljelyssä on 20 % kunnan 8700 hehtaarin viljelyalasta. Kunnan ensimmäinen panostus luomuun tehtiin 1983, kun seudulle palkattiin luomuneuvoja. Annukka ja Martti Talvelan tilalla aloitettiin luomuviljely jo 1970-luvun puolella. •

Kirjoittaja on Saimaan Luomu ry:n tiedottaja.

Krunexin tilat hohtavat uutuuttaan.

Krunexilta  tulee  joulumarkkinoille  luomu-laatuiset  perunalaatikko,  lanttulaatikko  ja porkkanalaatikko.  Ne  ovat  markkinoiden ensimmäiset Suomessa. tavoitteena on ollut saada ne myyntiin kaikkiin suurimpiin kau-punkeihin ja tavoitetta on saavutettu hyvin. 

©

Juv

an

Ka

me

rak

erh

o r

y/

Sa

nn

a K

au

pp

ine

n

©B

rita

Su

ok

as

56    LuomuLehti  6/2010 LuomuLehti  6/2010    57

59

K aksisataaeuroopan viljelijäjärjestöjen janiidensidosryhmienedustajaakokoon-

tuieuropeanCoordinationvia CampesinaneCvC järjestämään kansainvälisenCaP-2013konferenssiinBrysseliinlokakuussa.maatalou-denkannattavuusongelmiensuurimmaksiai-heuttajaksinimettiinuseissapuheenvuoroissamaataloustuotteiden keinotekoiset maail-manmarkkinat,jotkaelävätvillinä,noudatta-mattamitäänvallassaoleviatalousteorioita.

juKKa lassila

CAP keskusteluun nytEuroopan ja maailman laajuisten haasteiden kohtaamiseksi EU:n on kehitettävä uusi yhteinen maatalous- ja ruokapolitiikka, joka on sekä kaikkien EU:n kansalaisten että kehittyvien maiden hyväksymä.

nykyisessätilanteessamaataloustuotteistamaailmanmarkkinoilla saatava hinta ei katatuotantokustannuksiamissäänpuolellamaa-ilmaailmanerilasistatukijärjestelmistäsaata-vaakompensaatiota.Tilannepalveleeerityi-sesti kansainvälistä elintarviketeollisuutta ja-kauppaa keinotekoisen edullisten raaka-ai-neidenmuodossa,kärsijät löytyvätviljelijöi-denjaerityisestikehittyvienmaidenkulutta-jienjoukosta.

tuotantokustannusten kautta tapahtuvaahinnanmäärittelyä.

Luomua ja hinnanohjausta maatalouden kriisin ratkaisuksi

maatalouden rakenteen muuttuessa yhäenemmänvientivetoiseentuotantoon,onerimaidenomavaraisuusmaataloustuotteidenjatuotantopanostensuhteenheikentynytradi-kaalisti.omavaraisuuden heikentyminenonlisännytmarkkinoidenepävakauttajafinans-sikeinottelijatovatenenevissämäärinalkaneetsiirtää sijoituksiaan maatalousraaka-aineisiin.spekulaatiotjaluonnonkatastrofitheiluttele-vattuotteidenhintaajamahdollistavatsijoit-tajiensuuretvoittomarginaalit.Tilanteenrat-kaisuksitarjottiinluonnonmukaistaalueellisiin

tarpeisiinkohdistuvaaruokajärjestelmää,jossatuotteidenhinnatolisimahdollistamäärittääpaikallistentuotantokustannustenmukaan.

eCvC:n vaatimuksille löytyi ymmärrystämyösCaP:13valmistelijoidenjoukosta,vaikk-eivätpuheettunnurealisoituvan itseesityk-sessä.euroopanparlamentinmaatalousvalio-kunnanjäsenenluisCapoulassantoksenmu-kaanontärkeääkohdistaatukiympäristö-jasosiaalistenarvojenmukaanjatuodapositii-vistaerottuvuuttapien-jaluomuviljelylle.

–maatalous ei ole vain hyödyke, totesimaatalouskomissaaridacianCiolos.

–meidän on mahdollistettava parempikestävyysjasuurempimonimuotoisuusmaa-taloudessa. Jospaikallinenkulutusnostetaan90  % euroopan ruoantuotannossa, markki-noidenontervehdyttävä.CaP:intäytyytukeaniitä, jotkaedistävätruoan,paikallisuuden jaympäristönpäämääriäjapienitukiontarpeenpienviljelijöillejalyhyilletuotantoketjuille.Pie-nettilatvoivatollayhtäkilpailukykyisiäkuinmuutkin.mihinviljelijäthaluavatpäästäon,että heidän tilansa on kilpailukykyinen tila-koostariippumatta,eritteleeCiolos.

Kohti uutta maatalouspolitiikkaa

osallistujatpitivätpositiivisena2013-jälkei-senmaatalouspolitiikanedellistäkauttaavoi-mempaavalmistelua.monistapositiivistapu-heistahuolimatta tilaisuudessaoltiinhuolis-saansiitä,etteisetuletarjoamaanriittävästiohjauskeinojaalueellisenkestävänmaatalous-tuotannonedistämiseksi.euroopassajakokomaailmassa vaaditaan näkyvästi muutostamaailmanruoka-jamaatalouspolitiikkaan.

yhteisetvaatimuksetantavatuskoasille,ettämyössuomessaonmahdollisuusvaikut-taaseuraavaanohjelmakauteensiten,ettäsetarjoaaparemmattoimintaedellytyksetluon-nonmukaisellejamonimuotoisellemaatalou-delle ja pystymme harjoittamaan omaa ruo-kapolitiikkaa.kysymyskuuluu:odotammeko,

mitämeilleannetaanvaiehdotammekopa-rempaa vaihtoehtoa, jonka eteen olemmemyösvalmiitataistelemaan?•

Kirjoittaja osallistui kokoukseen ESVYn edustajana.

Via Campesina tarjosi ruokaomavaraisuutta ratkaisuksi ilmastonmuutokseen Kööpenhaminan ilmastokokouksessa Joulukuussa 2009.

Maatalouskomis-saari Dacian Ciolos ymmärsi viljelijöiden huolen, muttei luvannut konk-reettisia toimenpi-teitä maatalouden kriisin ratkaisuksi.

Keinotekoiset globaali- markkinat uhkaavat kaataa paikallisen tuotannon

nykyiset tukijärjestelmät asettavat viljelijäteriarvoiseenasemaanriippuensiitämissä jaminkämuotoistamaatalouttaheharjoittavat.uusieneu-maidenviljelijät saavat25%van-hoille jäsenmaille annettavasta maatalous-tuesta,mutta joutuvatmyymääntuotteensasamoilla markkinoilla. suomessa alhaista ti-latukeaon jouduttukompensoimaanmoni-mutkaisellaympäristötukijärjestelmällä.

eudumppaa muun muassa tuettua mai-tojauhettakehittyvienmaidenmarkkinoille,tehdenheidänomantuotantonsamahdotto-maksi.eurooppatuo70%tarvitsemastaanval-kuaisesta,pääasiassaetelä-amerikanjausa:nsuurtiloilta,silläomatuotantommeeikykenekilpailemaan tuotantokustannuksissa. esi-merkkejä löytyy kaikilta tuotannon aloilta jatendenssion,ettäperinteinenmaataloussaaväistyäteollismaisentuotannontieltä.

–maataloustuotantoeuroopassaonmen-nyt jyrkkääalamäkeäviimevuosina.viljelijätlopettavattyönsä,koskaheilleeimaksetatar-peeksityöstään.se,mitäheennenmuutatar-vitsevat,onparemmathinnattuotteista,eitu-kiaisia,painottieCvC:nedustajaGenevievesavigny.

savignynvaatimuksiinyhtyi moni puhu-jista.ranskanagrosupdijon -maatalousins-tituutinprofessori Jean-Christophekrollpe-räänkuuluttireaalitalouttajasiihenkuuluvaa

euroopan■Coordination■Via■Campe-sina■vaatii■euroopan■yhteisen■2013■jälkeisen■ maatalouspolitiikan■ to-teuttamista■ siten,■ että■ se■ todella■vastaa■ sosiaalisia,■ ympäristöllisiä■ja■kansainvälisiä■tarpeita.■euroopan■Via■Campesina■(eCVC)■ei■tule■hyväk-symään■komission■antamaa■esitystä■ilman■seuraavia■kohtia:

–■ Maataloustulon■on■perustuttava■reiluihin■hintoihin,■jotka■mahdolistavat■sosiaalisesti■oikeudenmukaisen-■ja■ympäristöystävällisen■tuotannon

–■ kansallisia■sääntöjä■euroopan■maataloustuotannolle■ja■markkinoille

–■ Muutosta■maataloustuotteiden■viennin■sääntöihin

–■ ruokaketjun■jäljitettävyyttä■parannettava

–■ laatu-■ja■ruokaturvallisuusvaati-muksia■lyhyiden■tuotantoketju-jen■ja■pienviljelijöiden■tarpeisiin

–■ GMo-vapaata■maataloutta■ja■ruoantuotantoa

–■ naisten■ja■miesten■välistä■tasa-arvoa■

luomuala■sel■-vittää■tiiviimmän■yhteistyön■mahdollisuuksiaLuuomustrategiaryhmän nimeämän Luo-mualan organisointi ryhmän työ on läh-tenyt hyvin käyntiin: jäsenet ovat innos-tuneita ja sitoutuneita työstämään luo-mualan nykyistä  yhtenäisempää orga-nisoitumista. Vuoden  alussa  se  antaa esityksen,  joka on mahdollisesti  pohja uuden organisaation syntymiselle. Ryh-män  jäsenet  ottavat  vastaan  ajatuksia organisoitumiseen liittyen.

Luomualan  organisointiryhmässä  al-kutuotantoa  edustaa  mtK:sta  Jukka markkanen,  teollisuutta  etL:stä  heik-ki Juutinen, kauppaa PtY:stä ilkka Nie-minen,  ammattikeittiöitä ekoCentriasta marja-Riitta Kottila, vientiä organic Fin-landista erkki Pöytäniemi ja tutkimusta, opetusta ja neuvontaa helsingin yliopis-ton Ruralia-instituutista Jukka Rajala. •

Lue lisää: http://www.luomu.fi

kuluttajat■valitsivat■■luomua■lamasta■huolimattaLuomuelintarvikkeiden  myynti  pysyi vuonna 2009 edellisvuoden tasolla. Luo-mutuoteryhmistä eniten kasvoivat rasvat sekä hedelmät  ja marjat vuonna 2009. monet kuluttajat ovat  jo sen verran si-toutuneita ostamaan luomua, että hin-taa ei tuijoteta vaan halutaan laatua. 

Luomueläintuotteet nousivat kasvun kärkiviisikkoon.  Kananmunien  myynti kasvoi 7 prosentilla. Kaikista kananmu-nista jo 8,4 % ostettiin luomuna. Luomu-lihan myynnin  arvo  kasvoi  5  prosentil-la vuonna 2009. Luomuliha meni ostos-kärryyn useimmin  irtotuotteena,  jonka osuus irtolihan kokonaismyynnistä nou-si 3,5 prosenttiin. •

Lue lisää: http://www.luomu.fi

■■ luoMu.fi

58    LuomuLehti  6/2010 LuomuLehti  6/2010    59

60 61

LUOMULEHTI

Tunnus 5009144

33003 VASTAUSLÄHETYS

luomulehti maksaa

postimaksun

juKKa lassila

ESVY keskustelutti markkinoista ja tukipolitiikastaESVYn 23.10. järjestämässä keskustelutilaisuudessa pohdittiin keinoja luomun saamiseksi uuteen nousuun. Keskustelua riitti koko päiväksi, ja se pohjustaa hyvin tulevaa. Leppäkerttu-merkki ja ympäristöstrategia liittyvät tärkeisiin kokonaisuuksiin.

Ensimmäinenkeskustelunkysymysoli:mi-tenpäästäänbulkkiluomuntuotannosta

markkinoille, joilla tuotteitamme arvoste-taan?Tällähetkellätuotammeeu:halvintaluomuajasuurenosansiitädumppaammeeuroopanmarkkinoille.Tuotantommetäyt-täävaineu:n minimisäädökset jaolemmekilpailukyvyttömiä muun muassa ruotsin

iFoam:nhyväksyttyäkrav-tuotantoavas-taan.luomuliiton ex-pj.esa Partanen kertoi,

mihin2000-luvunalunneuvottelutkrav-yh-teistyöstäkatkesivat.

– viime tingassa virallinen valvontajärjes-telmä lupasi tuottaa vientiä varten tarvittavat

asiakirjatenglanniksijasamaanaikaaneräätyritykset olivat järjestämässä omille

vientierilleen tarvittavat yksityi-setsertifikaatitmuutakautta.

Partanenkehottiuusialep-päkerttu-merkinsääntöjä/

suosituksia sorvattavanniin,ettänevastaisivat

iFoamsäädöstöä.Tärkeäksi tuotan-

non arvoa korotta-vaksi tekijäksi nos-tettiin kotimark-kinoiden kas-vattaminen jaluomuleppistäpidettiin niiden

hyvänäedistäjänä.luomumyönteistä ilmapiiriä tulisiosal-listujienmukaanhyödyntää julkisissahankinnoissa.esimer-kiksiriisinkorvaaminenkotimaisillaluomuviljatuotteillaeili-säisipaljoakustannuksia.ammattikeittiöihinkannattaaot-taayhteyttä!

tulevaa tukipolitiikkaa

komissionvirallinenesitys2013 jälkeisestämaatalouspoli-tiikastaon jo julkaistutämän lehden ilmestyessä.luomunkannaltatäytyypuhuasenpuolesta,ettätilatuki tasataaneri jäsenmaidenkesken jaettätulotukimainenympäristö-tukikorvataanvahvallalFa:lla.Tällöinympäristötukivoitai-siinkohdistaaympäristönkannaltaparhaitenvaikuttaviintoimenpiteisiin.

keskustelussa todettiin luomuliitolla olevan näytönpaikka,jottaluomujasenympäristöähyödyttävätvaikutuk-sethuomioitaisiinuudessaympäristötuessa.ympäristötukeatulisiyksinkertaistaa,jottakustannuksiajapäänvaivaaaiheut-tavastakikkailustavoitaisiinluopua.

luomuliiton tekeillä olevan ympäristöstrategian avullaon mahdollisuus osoittaa luomun ympäristöä hyödyttä-vätvaikutukset, janäinsaadamahdollisimman suuriosuusympäristötukipotista.

luomuliitollaonparhaatvaikutusmahdollisuudet juuriympäristötukeen,muttasenlisäksikokoCaP:statulisisaadamahdollisimmantoimivaniin,ettäsemahdollistaisikansallis-tenohjaustoimenpiteidentoteuttamisenmaataloudenkan-nattavuudenparantamiseksi.•

Kirjoittaja on ESVY:n puheenjohtaja ja Luomuliiton varapuheenjohtaja.

©

Visa

Vilk

un

a

tiimiakatemian  kanssa  luomusta  kiinnos-tuneille ja luomua jo tuottaville elintarvikeyri-tyksille  suunnatun  Sammon takojat  Luomu–valmennusohjelman. Sen aikana paneudutaan luomutuotteiden tuotekehitykseen ja tavoittee-na on  saada  liikevaihdot  nousemaan uusien tuotteiden myötä.

– Jos  aiomme  hyödyntää  kasvavat  luomu-markkinat niin kotimaassa kuin ulkomailla, tar-vitsemme napakkaa brändäämistä ja yhteistyö-tä muiden yrittäjien kanssa, kuvaa koulutuksen lähtökohtia  projektijohtaja  Sampsa heinonen organic Food Finlandista. 

Valmennusohjelma pitää sisällään orientaa-tiopäivän ja kahdeksan kolmipäiväistä opinto-jaksoa. Koulutus  alkaa  keväällä  2011  ja  kes-tää kevääseen 2012.  Sen  yhteydessä  suorite-taan tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto ja koulutus on mahdollista toteuttaa myös oppi-sopimuksena. ohjelmaan  otetaan nyt  ilmoit-tautumisia ja siitä järjestetään infopäivä tam-mikuussa. •

Marja nuora

tuotekehittäjän■koulutusta■luomuyrittäjille■

Organic Food Finland toteuttaa yhteis-työssä Jyväskylän ammattikorkeakoulun 

■■ yHdist yksien■kokouksissa■kuultua

edUNVALVONNAN KeSKeISet KehIttäMIStARPeet KehIttäMIStä AUttAVAt tOIMeNPIteet

Kotimaisen kysynnän kasvattaminen avain  menestyvään maatalouteen 

Ympäristöstrategia-> kotimainen kysyntä, julkiset  hankinnat, uusi ymp.tuki ja CAP

tukijärjestelmän yksinkertaistaminen Leppismerkki-> kotimainen kysyntä, monimuotoinen maatalous

Valvonnan aihettamiin ongelmiin puututtavaeu-markkinatuomioistuin-> jatkojalostuksen  

mahdollistaminen pienyrityksille

– Me jalostetaan 20 % tuottamastamme raaka-aineesta ja siitä tulee 80 % tuloista.

– Eikös tähän pitäisi sitten pyrkiä?

– Emmää, mää olen niin kaukaan tuol.– Kaukaan? Onks sul sähköposti? Et sää

sit kaukaan ole.

– Facebook-ryhmän perustaminen yhdistykselle…

– Kannatetaan. – Eiku tykätään!

Kerro, mitä sinä mielenkiintoista sinä olet kuullut luomuyhdistyksien tapaamisissa!

luomuliitto@luomuliitto.fi, 0400 534003

60    LuomuLehti  6/2010

62 63

PÄÄTOIMITTAJAAntti Kaasalainenantti.kaasalainen@eloaitta.fi044 564 1040

TOIMITUSSIHTEERIElisa Niemielisa.niemi@luomuliitto.fi 0400 534 003

TOIMITUSPL 97 33101 Tampere

ILMOITUSMYYNTIMaritta Humala/Palmera ky040 709 9856palmera@kotiposti.net

TILAAJAPALVELU arkisin klo 9 – 15 040 351 1009 luomulehti@luomuliitto.fi.

ULKOASUJarkko Lavila044 5210 814jarkko.lavila@novaco.fi

JULKAISIJATLuomuliitto ry

PAINOArt-Print Oy, Helsinki

ISSN1455 0660

Aikakauslehtien liiton jäsenlehti

LUOMULEHTI  www.luomulehti.fi LUOMULIITTO  www.luomuliitto.fi

JÄRJESTÖ JA EDUNVALVONTA

Puheenjohtaja

Antti Kaasalainenantti.kaasalainen@eloaitta.fi044 564 1040

Toiminnanjohtaja

Elisa Niemielisa.niemi@luomuliitto.fi 0400 534 003

NEUVONTA/HANKKEET

Luomuneuvonnan yhteyshenkilö

Mikko Rahtola040 5734791mikko.rahtola@gmail.com

  Tarjouksena 3 numeroa 25 €

  Kestotilaus 46 € (6 nroa)

  Jäsentilauksena 41 €  (6 nroa)

  Opiskelijatilauksena 26 € (6 nroa)

  Tilaan ilmaisen näytenumeron

  Haluan liittyä luomuliiton jäseneksi. Katso  osoitteesta www.luomuliitto.fi oma alueyhdistyksesi!

Kyllä kiitos, tilaan Luomulehden!

Nimi:

Osoite:

Puh:

email: Yhdistys/oppilaitos:

Luomulehti maksaa

postimaksun

6/20

10

L ehtikaali, härkäpavut ja hampunsieme-netovatsuurelleyleisöllelähestuikitun-

temattomia.liioinetikkapunajuurettaipäivänjoukkoruokaloissaseisseetlantturaasteeteivätkerroraaka-aineistaankokototuutta.Tutustu-minenuusiinaineksiinonpaljonhelpompaa,kunapurinaonvalmiitohjeetjaateriaehdotel-mattarjoavakeittokirja.kunsellaistaeiollut,oliteositsekirjoitettava.

Haluamme Härkäpapua sarvista -kirjal-lamme osoittaa, että paikallinen kasvisruo-kailu on sekä ekologista että kulinaristinennautinto. ruokavalion pitää myötäillä vuo-denaikoja ja huomioida oman kotikeittiönenergiankulutus.

Huomasimme, että uusia mausteita lisää-mällä Pohjolan perinneruoat, kuten juures-paistos pirana, muuttuvat urbaaneillekin ko-keille sopiviksi. kaukoidästä kotoisin oleviaeksoottisia reseptejä on mahdollista tehdätäkäläisistä kasveista, esimerkkinä intialais-tyyppinenjeerallamaustettuohralisukesekä

hernefalafelit.yllätyimmeitsekin,mihinkaik-keenkaalista,porkkanasta jareilustasadastamuustapaikalliskasvistaon.

lopultameilläolikasassayli200erilaistaohjetta.aikaakirjankokoamiseenvierähtiyliviisivuotta.

lukijoiden motivoimiseksi ja tietämyk-sen syventämiseksi kirjoitimme teoksen al-kuunerillisentekstinkuljetustenjamaanvilje-lynympäristövaikutuksista.kerromme,miksiluomutuotteita kannattaa käyttää. Tuommeesiin,ettälähiruokaondemokraattistajaosoi-tusglobaalistasolidaarisuudesta.

Teoksen ensimmäinen painos ilmestyivuonna2006.nytmyydäänjokolmatta,mikäon eräs osoitus siitä, että moni suomalainenhaluaaottaapaikallisruokakulttuurinomak-seen. kun kasvisruoan ympäristöeduista onalettu puhua laajalti, on kirja löytänyt mui-denkinkuinvegetaristienkäsiin.

kirjankiivaimmantestausvaiheenaikaansöinparinvuodenajanvainfennovegaanista

ruokaa,eikäseollutmenetys.yhdynkirjanesi-puheenotsikkoon,jossakirjoitamme,ettäky-seessäonherkullinenkeittiövallankumous.ensenkäänjälkeenolekaivannutesimerkiksito-maattimurskaa,onhanmeilläesimerkiksipuo-lukkaketsuppi.•

Inna Somersalo, Päivi Mattila, Hanna Tuomisto ja Henri

Haimi: Härkäpapua sarvista. Moreeni 2010, 200 sivua.

näin■syntyi■paikallisruokakeittokirja Valaiseva■ruokakirja

päivi Mattila MarKKu räMö

■■ kir jaesit tely ■■ kir jaesit tely

M ats-ericnilssononrohkaissutruotsa-laisia siirtymään joukoittain luomu-

ruokaanjulkaistuaanäktavara-kirjansa2008.TeosilmestyiatarinkustantamanariikkaToi-vasensuomentamananimelläaitoaruokaa.nilsson uskalsipaljastaa ansiokkaasti elintar-viketeollisuuden lisäaineviidakonsaloja.senjälkeenhäntäonpyydettyjokapuolelleruot-siapuhumaanruoka-asiasta.

kuluttajan yhden päivän ruokalistaankoottuunostoskoriinsisältyi84e-koodia,teh-tailtualisäainetta.suomessaerilaisissateollis-valmisteisissaelintarviketuotteissae-koodilisä-aineitaontarjollayhteensä350.ruoanohellakeskivertokuluttajapopsiipäivittäinaimoan-noksen teollisuusvalmisteisia lisäaineita.elin-tarvikealantoivomuksestayli2800aromiail-moitetaanvainsanalla ”aromeja”.osa lisäai-neistaontarkoitettulisäämääntuotteidensäi-lyvyyttäkaupanhyllyillä.Huipputeknologisinjakovakouraisenteollisenkoneellisenkäytönjälkeen isoksiosaksihävinnytmaku ja ravin-toainepitoisuuskorvataanaromeilla,aromi-vahventeilla,väriaineilla,stabilisointiaineillajamuillaaineilla, joitakekseliäästionkehiteltyaistejammehämäämään,nilssonkirjoittaa.

muunnettu maissitärkkelys mainitaan tu-hansissa tuoteselosteissa. Gmo-tuote se ei

ole,kutenjotkutkuluttajatovatarvelleet.senvalmistusprosessissasekoitetaan isoissatan-keissa propyleenioksidia – joka on maakaa-susta,klooristajalipeästätaisuolahapostaval-mistettuöljytuote–sekäfosforikloridia, jotaonkäsiteltävähyvinvaroen.Tämärikkaruo-homyrkkyjenkin valmistukseen käytettäväkemikaali reagoivoimakkaastivedenkanssamuodostaensuolahappoajafosforinoksidejasamalla kuin maissin tärkkelysmolekyylejämuutetaanjakloorataan.käytettäessäelintar-vikkeiden lisäkkeenä, sitäkäsitelläänesimer-kiksi rikkihapolla.elintarviketeollisuutemmenauttiielintarvikevirastommesiunausta.

Johdantokappaleenjälkeenkirjassakäsitel-lään aakkosjärjestyksessä 150 elintarviketta.Jokaisenelintarvikkeenesittelynlopussamai-nitaanluomutuotteetvalmistajineenjamistäniitäonsaatavissa.

nilssonin julkaistuaruotsissa2007kirjanden hemliga kocken, maan elintarviketeol-lisuusonpoistanuttuotteistaanpaljon lisä-aineita.suomalaisiakuluttajiaomanelintar-viketeollisuutemme ei tulisi kohdella ruotsa-laisiahuonommin.suomenelintarviketeolli-suusliittokuitenkintotesimarraskuussa,etteisenäe aihetta ryhtyä poistamaan lisäaineita,jotkaelintarvikevirastommeonhyväksynyt.

Toistaiseksiparaskeinovälttääkeinotekoi-set lisäaineet on turvautuminen luomuruo-kaan.TätäkorostaamyösatarkustannuksenperustajaThor-Fredrickarlsson.•

Mats-Eric Nilsson. Suomentanut Riikka Toivanen.

Aitoa ruokaa. 2008. Atar. 272 s.

M A T S E R I C N I L S S O N

AITOARUOKAA

Väärentämättömän ruoan opas

ATAR

MAT

S-ERIC

NILSSO

N A

ITO

A R

UO

KA

A

ATAR

LuomuLehti  6/2010    63

64 Power Partner

Valtra on AGCO-yhtymän kansainvälinen tuotemerkki

Lähimmän Valtra-myyjän yhteystiedot saat numerosta020 45 501 tai www.valtra.fi

67.900 €Kuvien traktorit erikoisvarustein.

TARJOUS VOIMASSA 20.9.2010 - 31.12.2010 VÄLISENÄ AIKANA TEHTYIHIN UUSIIN KAUPPOIHIN.

TOIMITUS VIIMEISTÄÄN 31.3.2011

Valtra Suomesta. Suomeksi. Suomalaisille.

ALV. 0% (83.517,- SIS. ALV. 23%)

VALTRA T171 HITECH6 SYLINTERIÄ, MAX. 193 HV/ 730 NM

• Ilmastointi, ilmaistuin • 4 lohkoa • Vakionopeudensäädin • Radio/CD-soitin • Yläajovalot • Turvavyö • 20.8R38 + 16.9R28 Michelin

VALTRA HITECH – MILJOONIA KÄYTTÖTUNTEJA KAIKKEIN VAATIVIMMISSA OLOSUHTEISSA

VAL_T171_Luomu_10.indd 1 5.11.2010 13.34