Pekka Seppälä 29.10uutiset.hometalkoot.fi › component › dpcontentplugin... · tehokkaampaa kosteusriskien hallintaa. Kosteuslaatuluokitus energiatodistuksen rinnalla antaa paremman

Pekka Seppälä 29.10.2013

Rakennusvalvonta Oulu

RAKENNUSVALVONTAYhdyskunta‐ ja ympäristöpalvelut, Pekka Seppälä 23.10.2013

TULEVAISUUDEN TALON LAATUPOLKU

Energiankulutusta voidaan pienentää huomioimalla valintoja seuraavan laatupolun mukaisesti. Valintoja ei tule tehdä kosteudenkestävyyden ja sisäilmaston kustannuksella.

PERUSTANA ENERGIAVIISAS MAANHANKINTA, KAAVOITUS JA YHDYSKUNTARAKENNE

• Tilastotietojen mukaan noin 50 %:ssa asuinnoissa ja 70 %:ssa kouluissa on korjausta edellyttäviä kosteusvaurioita.

• Järkevämpää on alkaa suunnata huomio rakennuskannan laadun ja kosteuden sietokyvyn parantamiseen kuin ongelmista johtuvien seuraamusten jatkuvaan hoitoon.

RAKENNUSVALVONTAYhdyskunta‐ ja ympäristöpalvelut

RAKENNUSPROSESSIN KOSTEUDENHALLINTA

Kosteusongelmia voi syntyä, jos hankkeen rakennuttamisessa/ohjauksessa, suunnittelussa, työmaalla tai rakennuksen ylläpidossa tai käytössä tehty virhe, jota ei ole huomattu tai asiallisesti hoidettu.

Olisi suotavaa omaksua rakentamiseen ns. ”kuivaketju”, joka vastaa elintarvikkeiden kylmäketjua.


KOSTEUSONGELMAN SYNTY

Eräs merkittävä syy kosteus‐ ja homeongelmien syntymiseen ovat asenteet.

Muutosvastarinta uusia laadukkaampia rakentamistapoja vastaan on suuri ja kosteudenhallinnan uudet ja toimivat menettelytavat ohitetaan toteamalla, että

”näin on aina ennenkin tehty ja niin tehdään nytkin”.

ennen === > nyt



Asennemuutoksen pitäisi lähteä erityisesti rakennuttajasta, jonka hankkeen tavoiteasettelussa tulisi asettaa kosteudenhallintaan liittyviä selkeitä laatumäärityksiä ja huolehtia niiden toteuttamisesta.

Kunnallinen rakennusvalvonta voi tukea laaturakentamista edellyttämällä lupaehdoissa hankekohtaista, riittävän kattavaa kosteudenhallintasuunnitelmaa.



Kosteuslaatuluokituksessa on eräitä systemaattisia menettelytapoja ja ratkaisuja kosteusongelman hallintaan ja homevaurion estämiseen.

Perusperiaatteet pohjautuvat Oulun rakennusvalvonnan kehittämään ennakoivaan laadunohjaukseen, joka on ollut käytössä vuodesta 2004 lähtien, sekä työmaan kosteudenhallinnan mallirunkoon 2001, päivitetty 2008.



Tavoitteena on määrittää kosteuslaatuluokka vakiintuneiden mittausten kuten lämpökuvauksen ja tiiveysmittauksen tuloksista ja täydentää sitä suunnitteluratkaisujen ja työmaan kosteuden hallinnan arvioinnilla ja seurannalla sekä ilmanvaihdon säädöillä ja mittauksilla.

Kosteuslaatuluokituksen kehittäminen alkoi Oulun rakennusvalvonnassa vuonna 2007 lämpökuvaus ja tiiveysmittausten tulosten analysoinnin yhteydessä. V 2011 luokitusta jatkojalostettiin ja julkaistiin RIL 250 julkaisussa


TAVOITE

Paremman energiatehokkuuden tavoittelu edellyttää tehokkaampaa kosteusriskien hallintaa.

Kosteuslaatuluokitus energiatodistuksen rinnalla antaa paremman kuvan kohteen kokonaislaadusta kuin energiatodistus yksinään.


TAVOITE


HAASTEET

Haasteena rakenteettekniikkakäyttöpilkottu vastuu

Parhaimmat rakennuspaikat on rakennettu. Rakentaminen siirtyy alueille, joissa on epäedulliset kosteusolosuhteet.

Rakentamisen ohjauksessa ei riittävästi edellytetä rakennuksen ympäristön kosteusteknistä suunnittelua. Pintavedet, kasvit ja läjitetty lumi

ovat liian lähellä julkisivuja.


HAASTEET

Ennen ulkovaippa oli yksiaineinen massiivirakenne.

Nykyään rakenteet ovat pääosin kerroksellisia, jotka ovat herkempiä suunnittelu‐, rakennus‐ ja käyttövirheille kuin vanhat massiivirakenteet.

Ilmanvaihtojärjestelmä osataan kohtalaisen hyvin suunnitella, mutta laitteita säätää ja huoltaa laiminlyödään.

Laitteiden käyttöönotto‐opastus on puutteellista.

Seurauksena on satunnaisesti toimiva ilmanvaihto, mistä useasti aiheutuu rakenteisiin kosteusrasitus.


HAASTEET

Ennen taloon kannettiin ämpärillä vesi sisään ja toisella ulos.

Sauna oli pihanperällä ja keskellä taloa oli massiivinen tulisija, jonka läpi virtasi runsaasti sisäilmaa ja korvausilma virtasi rakenteiden läpi kuvaten rakenteita ja sisäilmaa.

Nyt pyykkihuolto, saunominen ym. kosteutta tuottavat toiminnat ovat siirtyneet asuntoon.

Viisihenkisen perheen kuluttama vuotuinen vesimäärä on niin suuri, että jos talon viemäri suljettaisiin vuodeksi, niin talo täyttyisi vedellä, siis 365 000 litraa/ vuosi.

Jos vesestä edes 1 promille joutuu rakenteisiin, on kosteusvaurio todennäköistä.


HAASTEET

Rakennushankkeet pilkotaan useampien osapuolten tehtäviksi, jolloin vastuu hämärtyy. Aikataulut tehdään kaiken muun kuin laaturakentamisen ehdoilla.

Rakentamisen kustannustehokkuutta on pyritty parantamaan, mutta tämä on valitettavasti liian usein tapahtunut laadun ja kosteudenhallinnan kustannuksella.


HAASTEET


TULEVAISUUDEN TALOJEN HAASTEET

Tulevaisuuden talojen haasteet

Ilmastomuutoksen hidastaminen on haaste. Rakentamista ohjaavat lait tulevat edellyttämään lähes nollaenergiatasoa sekä uudis‐ että korjausrakentamisessa.

Ollaanko valmiita???Vielä ei ole riittävästi kokemusta ja tietoa.

Tulevaisuuden talojen toteutus on kosteusteknisesti haastavaa.

Ulkovaipan sisäpinnan ilmatiiveyden sekä ulkopuolisen sääsuojauksen merkitys kasvaa, jotta rakenne pysyy riittävän kuivana.



Ilmastonmuutoksen arvioidaan vaikuttavan Suomessa tällä vuosisadalla siten, että lämpötila nousee, suhteellinen kosteus kasvaa, talvet ovat lauhempi, sademäärät, viistosateet, tuulet ja tulvat lisääntyvät, vedenpinta nousee.

Nämä kaikki tulevaisuuden muutokset ovat kosteudenhallinnan kannalta epäsuotuisia.




KUIVAKETJU ‐ YHTEISTYÖ

Rakennusprosessin kuivaketju edellyttää

yhteistyötä

Rakentamisen kuivaketju, joka on analoginen elintarvikkeiden kylmäketjulle. Rakennuksen kuivaketjusta huolehtiminen tarkoittaa käytännössä mm. sitä, että hankkeen laatutaso on määritetty, on sidottu osaavat suunnittelijat, rakentajat ja valvojat ja on varattu riittävästi resursseja ja aikaa toimenpiteille.

Suunnittelu ja rakentaminen määräysten vähimmäistasoa ja totuttua rakennustapaa noudattaen voi tuottaa toimivan lopputuloksen, mutta epäonnistumisen riskit ovat erittäin suuret.



Rakennushankkeeseen ryhtyvä ennakoivalla laadunmäärityksellä luo pohjan hankkeen onnistumiselle ja laatutasolle.

Tähän tarpeeseen Oulun rakennusvalvonta on kehittänyt pientalon ennakoivan laadunohjauksen, jota on käytetty vuodesta 2005 lähtien koko oululaisen pientalorakentamisen ohjauksessa.

Oulussa vastaava ennakoivan ohjauksen käytäntö on otettu käyttöön pari vuotta sitten myös suurten rakennushankkeiden suunnittelun aloituskokouksissa.



Perusongelma on, että rakennusten rakennusfysikaaliseen toimintaan liittyvät ilmiöt tunnetaan puutteellisesti. Kosteudenhallinnan kannalta kriittisiä rakenteita ei suunnitella riittävän hyvin tai pahimmassa tapauksessa niitä ei suunnitella lainkaan.



Ongelmia syntyy myös, kun työmaan sääsuojaus on laiminlyöty tai hoidettu puutteellisesti.

Pinnoitettavuusmittaus tehdään väärillä menetelmillä tai mittauksia ei tehdä lainkaan.

Rakenteiden kuivumisaikojen laiminlyönti johtaa melkein väistämättä ongelmiin.



Rakennuksen puutteellinen ilmanvaihto aiheuttaa sisäilmasto‐ongelmia.

Alimitoitettu ilmanvaihto voi nostaa tilojen kosteutta merkittävästi, mikä luo olosuhteet homeille ja rakennepäästöille. Sisäilmasto‐ongelmaa syntyy myös, jos korvausilma tulee epäpuhtaiden venttiilien tai ulkovaipan rakojen kautta.



Valmista rakennusta pitää käyttää siinä käyttötarkoituksessa, johon se on suunniteltu, ja sitä pitää huoltaa laaditun huoltokirjan ja suunnitelmien mukaisesti.

Rakennuksen kuivaketju saadaan pysymään ehjänä koko rakennuksen elinkaaren ajan, kun jokainen osapuoli toimii kosteuden‐hallintasuunnitelman mukaisesti.




KOSTEUSLAATULUOKITUS

Rakennusprosessin kosteuslaatuluokitus

Suunnitelmien ja toteutustietojen perusteella voidaan määritellä rakennuksen kosteuslaatuluokka (A – D). Menettely perustuu seuraaviin laatutekijöihin:

1. Rakennuksen ilmanpitävyys

2. Kylmäsiltojen määrä

3. Rakenteiden kuivumiskyky

4. Työmaan kosteudenhallinta

5. Talotekniikan toimivuus



Rakennuksen ilmanpitävyyden ja kylmäsiltojen määrän arviointiperusteet saadaan ilmatiiviys‐ ja lämpökuvausmittauksesta.

Rakenteiden kuivumiskyvyn arvioi rakennesuunnittelija materiaalitietojen ja rakenneanalyysien perusteella.

Työmaan kosteudenhallinnan laatu arvioidaan vastaavan työnjohtajan tai valvojan dokumentoinnin perusteella.

Talotekniikan toimivuuden arvioi LVI‐suunnittelija ilmanvaihto‐ ja lämmityslaitteiden säätöarvojen ja mittaustulosten perusteella käyttäen arviointiperusteena sisäilmaluokituksen mukaisia viitearvoja.

Pääsuunnittelija kerää eri vastuutahoilta mittaustulokset yhteen, määrittää lopullisen kosteuslaatuluokan ja liittää sen rakennuksen käyttöönoton yhteydessä rakennuksen dokumentteihin energiaselvityksen/energiatodistuksen rinnalle.

Liitteeksi tulee em. tahojen allekirjoittamat arvioinnin perusteet.



Kokonaisarviointi perustuu ”heikoimman lenkin periaatteeseen”. Esimerkiksi osa‐alueiden arviointitulos: A‐A‐B‐A‐A‐A‐D tuottaa lopputuloksen D.

Kosteuslaatuluokituksen kriteerit (asteikkojen raja‐arvojen tarkennukset edellyttävät mallinnuksia ja kenttämittauksia) [4], [5]:

1) ILMANPITÄVYYDEN, Q50 (1/H), ARVIOINTIASTEIKKO



ARVIOINTI

<0,6 A, kiitettävä

0,6‐ B, erittäin hyvä

1 ‐ 2 C, hyvä

2 ‐ 3 D, tyydyttävä – lievästi riskialtis

3 ‐ 4 E, välttävä – riskialtis

> 4 F, huono – erittäin riskialtis

2.1) indeksi seinän ja katon aluelämpötiloille:

2.2) indeksi lattian aluelämpötiloille:



2) KYLMÄSILTOJEN ARVIOINTIASTEIKKO (lämpötilaindeksi TI)

100 A, kiitettävä99 B, erittäin hyvä97 … 98 C, hyvä95 … 96 D, tyydyttävä – lievästi riskialtis93 … 94 E, välttävä ‐ riskialtis≤ 92 F, huono ‐ erittäin riskialtis

2.3) indeksi pistemäisille vioille:

’

2.4.) lämpötilaindeksi ikkunoiden, ovien ja läpivientien liitoksille ja tiivistepinnoille:

97 … 100 A, kiitettävä93 … 96 B, erittäin hyvä89 … 92 C, hyvä85 … 88 D, tyydyttävä – lievästi riskialtis81 … 84 E, välttävä ‐ riskialtis≤ 80 F, huono ‐ erittäin riskialtis

93 … 100 A, kiitettävä85 … 92 B, erittäin hyvä 71 … 78 C, hyvä69 … 70 D, tyydyttävä – lievästi riskialtis61 … 68 E, välttävä ‐ riskialtis≤ 61 F, huono ‐ erittäin riskialtis

86 … 100 A, kiitettävä80 … 85 B, erittäin hyvä74 … 79 C, hyvä68 … 73 D, tyydyttävä – lievästi riskialtis62 … 67 E, välttävä – riskialtis≤ 61 F, huono – erittäin riskialtis



3) RAKENTEIDEN KUIVUMISKYKY

A – B kiitettävä – erittäin hyvä, kun rakenteen kuivumiskausi alkaa viimeistään huhtikuussa, päättyy aikaisintaan syyskuussa ja rakenteen kosteuspitoisuus on vuodesta toiseen laskeva.

E – F välttävä ‐ huono (erittäin riskialtis), kun rakenteen kuivuminen alkaa kesäkuussa, päättyy elokuussa ja rakenteen kosteuspitoisuus ei ole vuodesta toiseen laskeva

4) TYÖMAAN KOSTEUDENHALLINTAA Kiitettävä, kun rakennus tehdään sääsuojassa (telttarakenne tai oma kattorakenne).

Rakennusmateriaalit on sääsuojattu irti maasta ja tuuletus toimii. Betonirakenteiden kuivumisaika‐arviot ja pinnoitettavuusmittaukset tehdään.

B Erittäin hyvä, kun rakenteet ja rakennusmateriaalit sääsuojataan erillisillä peitteillä aina kun työt sen sallivat. Käytetyt rakennusmateriaalit eivät vaurioidu kastuessa (esim. kivirakenteet, tiilet). Kastuneet rakennusmateriaalit kuivataan ja varmistetaan mittauksin niiden kelpoisuus.

C Hyvä, kun rakenteet ja rakennusmateriaalit sääsuojataan erillisillä peitteillä aina kun työt sen sallivat. Kastuneet vaurioherkät rakennusmateriaalit vaihdetaan, esim. kartonkipintaiset kipsilevyt ja vettyneet lämmöneristeet.

D Tyydyttävä (lievästi riskialtis), kun rakenteet ja rakennusmateriaalit sääsuojataan erillisillä peitteillä aina kun työt sen sallivat. Kastuneet rakennusmateriaalit vain kuivataan, vaikka rakenteessa on materiaaleja, joiden ominaisuudet muuttuvat kastuessa.

E – F Välttävä – huono (erittäin riskialtis), kun rakenteita ja materiaaleja ei sääsuojata ja kastuneita materiaaleja ei vaihdeta eikä kuivata.



5) ILMANVAIHDON HALLINTA

A – B Kiitettävä – erittäin hyvä, kun ilmanvaihdon suunnitelmissa on huomioitu ulkovaipan hyvä ilmanpitävyys. Ilmanvaihto suunnitellaan siten, ettei sisätilaan synny yli 5 Pa alipainetta eikä ylipainetta. Ilmanvaihdon käyttöönoton säädössä on tarkistettu ilmamäärien lisäksi ulko‐ ja sisäilman paine‐ero, jonka pitää olla sisällä alipaineinen 2 … 5 Pa.

E – F Välttävä ‐ huono (erittäin riskialtis), kun ilmanvaihto on suunniteltu siten, että 2 … 5 Pa paine‐eron saavuttaminen suunnitelluilla ilmamäärillä ei toteudu. Ilmanvaihtoa ei säädetä ennen käyttöönottoa tai ilmanvaihto säädetään yli 5 Paalipaineiseksi tai ylipaineiseksi sisäilman suhteen.

• On erittäin tärkeää, että kosteudenhallinta koskee koko rakennusprosessia: rakennuttamista/tilaamista, suunnittelua, työmaatoteutusta, valvontaa ja dokumentointia.

• Näin luodaan kiinteistön ylläpidolle ja käytölle hyvät toimintaedellytykset.

• Onnistunutta lopputulosta edistää osaltaan nykymuotoisen energiatodistuksen rinnalle kehitettävä kosteuslaatuluokitus, jonka määrittämiseen jo nyt on käytettävissä mittaus‐ ja analyysimenetelmät.

• Kosteuslaatuluokituksen laajempi käyttöönotto edellyttää jatkotutkimuksia eli arviointiasteikkojen tarkempaa analyysia ja kenttämittauksia.


YHTEENVETO

YHTEENVETO


Rakennuttajan laatuvalinnat

Työmaan kosteudenhallinta

Oikea asuminen ja ylläpito

Laadukas suunnittelu –riskien minimointi

Laitteiden säätö ja käytönopastus

RAKENNUSPROSESSIN KOSTEUDENHALLINTA

KiitosKysymyksiä?

Pekka Seppälä, TkLLaatupäällikkö ‐ Oulun rakennusvalvonta

[email protected]


KIITOS

•Oulun RESCA –hankkeen lyhyt esittely


RESCA – UUSIUTUVAN ENERGIAN PILOTTIALUE

Rakennusvalvonnan tavoitteena on RESCA (Renewable Energy in City Areas) ‐hankkeen luoda uusiutuvien energialähteiden käytölle pientaloissa toimivia ja kustannustehokkaita toimintamalleja, joita hyödynnetään koko Oulun rakentamisen laadunohjauksessa. Yritykset ja oppilaitokset voivat kehittää pilottialueella omia tuotteitaan erilaisiin energialähteisiin soveltuviksi sekä harjoittaa tutkimustoimintaa.

lisätietoja: www.rescaoulu.fi

Tontit myönnettiin yrityksille, jotka täyttivät pilottialueen kriteerit:• Energiatehokkuus (rakenteet,

arkkitehtuuri, tilatehokkuus)• Valmius nollaenergiaan• Innovatiivisuus• Samanarvoisten hakijoiden välillä

suoritettiin arvonta



• Hankkeelle avattu uudet nettisivut www.rescaoulu.fi• Eri hankkeista tehdään hankekortit nettisivuille,

ensimmäinen hankekortti laitettu esille 17.9.• Alueen tontinkäyttösuunnitelmat viimeistelyssä• Elokuun lopulla pidettiin rakentajien ohjauspalaverit• Ensimmäiset tonttisopimukset tehty viikolla 38• Pilottialueen rakentaminen käynnistyy syys‐

lokakuussa 2013



Alueelle tehtyjä suunnitelmia:



PILOTTIALUEEN ENERGIARATKAISUJA

• Talot vähintään matalaenergiatasoa• Kolme lähes nollaenergiataloa• Hybriditaloja: hyödynnetään mm. aurinkoenergiaa,

maalämpöä, bioenergiaa kuten vesitakkoja jaLTO‐piippuja jne.

• CHP ‐ korttelikohtainen yhdistetty sähkön‐ ja lämmöntuotanto puuhakkeella (referenssinä Kempeleen ekokylä)



KAIKILLE YHTEISET PERUSKRITEERIT• Energia‐arkkitehtuuri ja ilmaisenergioiden hyödyntäminen, tilatehokkuus• Energiatehokas rakennus, pieni lämpöhäviö (vähintään Oulun tavoitetaso

ks. Energiakortti)• Tutkitut, toimintavarmat ja turvalliset rakenteet • Vesikiertoinen lämmönjakotapa• Maapiirillä ilmanvaihdon esilämmitys• Varalämmönlähteenä varaava takka• Valmius sähkön tuottamiseen sähkökatkon aikaan (akut, generaattori jne.)• Muuntojoustava tekninen tila• Talossa on valmius kytkeä uusiutuvia energialähteitä, kuten

aurinkojärjestelmiä (talon suuntaus sellainen, että etelään/länteen on vapaita ja varjostamattomia pintoja).


TULEVAISUUDEN TALON LAATUPOLKU

Kaava onnistumiseen energiatehokkuuden saavuttelussa:

Kokonaisvaltainen suunnittelu

+Ratkaisujen optimointi

Parempi energiatehokkuus

KUSTANNUKSET MINIMIIN



PILOTTIALUEEN TONTINSAAJAT

Tommi Riippa 31.10.2013

RAKENNUSVALVONTA

• Perusta esiteltiin vuoden 2005 asuntomessuilla

• Perustyökaluna www.pientalonlaatu.fi – suunnittelu- ja arviointijärjestelmä

• Lisänä ympäristöopas, laatukortit ja energialaskuri

• Tavoitteena oli luoda yhteinen kieli suunnittelijoiden ja rakentajaperheen välille

“Voi! Jos olisin tämänkin tiennyt ennen

rakentamista, olisin tehnyt toisin!”

LAADUNOHJAUS UUDISRAKENTAMISESSA

RAKENNUSVALVONTA 2

http://www.pientalonlaatu.fi/

• Laadunohjaus sisältää 8 tilaisuutta, joissa käydään asiantuntijoiden johdolla läpi sekä talon tekniseen että arkkitehtoniseen laatuun vaikuttavia asioita

• Teknisen laadun osa-alueet:

• Kosteudenkestävyys

• Sisäilmasto

• Energiatehokkuus

• Ekologisuus


RAKENNUSVALVONTA 3

• Heti kaupungin tonttijaon jälkeen keväällä ja syksyllä, avoin kaikille

• Etusivun ilmoituksella Kalevan sunnuntainumerossa kutsutaan kaikki rakentajaperheet mukaan suunnittelijoineen

• Ammattilaiset mukana esittäytymässä rakennuttajille


RAKENNUSVALVONTA 4

• Teknisen laadun osien rinnalle rakennettu asuttavuuden laadunmäärittely

• Asuttavuuden laadun osa-alueet:

• Elinkaari

• Piha

• Toimivuus

• Viihtyisyys

• Pientalon laadunarviointi ja seuranta (SeRA) pilottikäytössä Resca-hankkeessa


RAKENNUSVALVONTA 5

• Siihen saakka korjausrakentamisessa rakennusvalvonnat kuntakohtaisesti soveltaneet uudisrakentamisen määräyksiä

-> Vaihtelua kunnittain hurjasti

• Nyt vaaditaan rakennus- tai toimenpidelupaa, aina jos korjauksella voidaan merkittävästi vaikuttaa rakennuksen energiatehokkuuteen!

• Rakennusvalvonnan mahdollisuudet vaikuttaa myös korjausrakentamisen laatuvalintoihin parantuivat huomattavasti

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUUTOS

RAKENNUSVALVONTA 6

• toimimaan kuntotutkijana!

• toimimaan suunnittelijana!

• toimimaan työnjohtajana!

• toimimaan tutkimuslaitoksena!

• antamaan rakennusalan perusopetusta!

ENERGIAKORJAUS

RAKENNUSVALVONTA 7

• huolehtimaan, että rakennuttajalla on hankkeen vaativuuteen nähden riittävän pätevät asiantuntijat = kuntotutkijat, suunnittelijat ja työnjohto

• että hankkeen vaativuuteen nähden riittävät selvitykset ja suunnitelmat on tehty

• että em. suunnitelmat on tehty riittävän ajoissa

• että lakia ja säädöksiä noudatetaan

• että työnjohto hoitaa työn aikana heille asetetut velvoitteet

• Oulun rakennusvalvonnan tavoitteena saada prosessi ”oikealle polulle” alusta lähtien!

ENERGIAKORJAUS

RAKENNUSVALVONTA 8

• Korjausrakentamisen tietolaarin kehityksessä mukana Ympäristöministeriö

• Eri aiheista yleiskortteja

ja teknisiä kortteja

• Energiapainotteinen näkökulma,

sisäilmaa ja kosteusvarmaa

rakentamista unohtamatta,

kokonaisuuden hallintaa

painottaen

• Huom! Vanhat RakMK:n osat

ENERGIAKORJAUKSEN OHJAAMINEN

RAKENNUSVALVONTA 9

• Keväällä pidettiin 9 korjausseminaaria – Arvot ja osapuolet

– Kuntotutkimukset ja työmaan laadunvarmistus

– Lisäeristäminen

– Onnistuneita kohteita

– Energiamuodon valinta

– Hybridit ja uusiutuva energia

– Ikkunat ja ovet

– Tiiveys

– Ilmanvaihto

• Halukkaat voineet tulla myös neuvonpitoon ympäristötalolle


RAKENNUSVALVONTA 10

• Edellisen energiakriisin aikaan tehtiin hyvää tarkoittaen paljon uusia ja pahoja ongelmia

– Ilmanvaihdosta pelkkä säästökohde

– Kosteusfysiikan unohtaminen

– Kokonaisuuden unohtaminen

– jne. jne.

• Energiatehokkuuden parantamiseen ”pakottaminen” on silti iso mahdollisuus!


RAKENNUSVALVONTA 11

• Korjausten muuttuminen laajemmin luvanvaraisiksi tarkoittaa toivottavasti myös:

– parempia kuntotutkimuksia ja selvityksiä

– parempia suunnittelijoita ja suunnitelmia

– parempaa ja kattavampaa valvontaa työmaille

– rakennusvalvonnoille mahdollisuutta tarttua ongelmiin ja hoksauttaa myös rakennuttajaa

– järjettömien korjausten vähenemistä

Mutta millä ihmeellä me saamme suomalaiset myös pitämään taloistaan parempaa huolta?


RAKENNUSVALVONTA 12

• Ajantasainen koko maankäyttö- ja rakennuslaki 5.2.1999/132 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990132 • • linkkejä laki- ja asetusmuutoksiin: • • Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi rakennusten energiatehokkuudesta • http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:2010:153:0013:0035:FI:PDF • • Laki 958/2012 maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta • http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2012/20120958 • • Ympäristöministeriön asetus 4/13 rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä www.ym.fi/download/noname/%7B924394EF-

BED0-42F2-9AD2-5BE3036A6EAD%7D/31396 • • Laki 50/2013 rakennuksen energiatodistuksesta • http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20130050#Lid1892228 • • Valtioneuvoston asetus 170/2013 rakennuksen energiatodistuksen laatijan pätevyydestä ja kevennetyn energiatodistusmenettelyn edellytyksistä • http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20130170 • • Ympäristöministeriön asetus 176/2013 rakennuksen energiatodistuksesta http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20130176 • • RakMK D3 (Ympäristöministeriön asetus 2/11 rakennusten energiatehokkuudesta) http://www.finlex.fi/data/normit/37188-D3-2012_Suomi.pdf • • Ympäristöministeriön asetus 1/13 RakMK D3/kohdan 2.1.3 kumoamisesta http://www.finlex.fi/data/normit/40459-D3_kohdan_2-1-3_kumoaminen.pdf • • Valtioneuvoston asetus 9/2013 rakennuksissa käytettävien energiamuotojen kertoimien lukuarvoista www.ym.fi/download/noname/%7B15C4BA1B-39C7-483C-

9306-6635D392547F%7D/31392 • • Ympäristöministeriön asetus 5/13 RakMK D3/kohtien 1.3.1 (27,28), 2.1.4, 3.3.2, 3.3.5, 3.4.1 ja 5.1.1 muuttamisesta • www.ym.fi/download/noname/%7BC37A4FE8-8D22-4D6A-A75E-437F14AB2975%7D/31395 • • RakMk D5, Rakennuksen energiakulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskenta, Ohjeet 2012 (YM 6/13) www.ym.fi/download/noname/%7B8C5C3B41-E127-

4889-95B0-285E9223DEE6%7D/40468 • • Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (rakennustuoteasetus) • http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:2011:088:0005:0043:FI:PDF • • Laki 954/2012 eräiden rakennustuotteiden tuotehyväksynnästä • http://www.finlex.fi/fi/laki/smur/2012/20120954 • • Laki 955/2012 maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta • http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2012/20120955 • • Jätelaki 646/2011 • http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110646 •

PARIN VIIME VUODEN AIKAISIA LAKI- JA ASETUSMUUTOKSIA

RAKENNUSVALVONTA 13

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990132

http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:2010:153:0013:0035:FI:PDF



http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2012/20120958

http://www.ym.fi/download/noname/924394EF-BED0-42F2-9AD2-5BE3036A6EAD/31396












http://www.finlex.fi/data/normit/37188-D3-2012_Suomi.pdf





http://www.finlex.fi/data/normit/40459-D3_kohdan_2-1-3_kumoaminen.pdf







http://www.ym.fi/download/noname/15C4BA1B-39C7-483C-9306-6635D392547F/31392









http://www.ym.fi/download/noname/C37A4FE8-8D22-4D6A-A75E-437F14AB2975/31395









http://www.ym.fi/download/noname/8C5C3B41-E127-4889-95B0-285E9223DEE6/40468












http://www.finlex.fi/fi/laki/smur/2012/20120954



www.energiakorjaus.info

ENERGIAKORJAUS.INFO

RAKENNUSVALVONTA 14

www.pientalonlaatu.fi

PIENTALONLAATU.FI

RAKENNUSVALVONTA 15

Documents

Pekka Seppälä 29.10uutiset.hometalkoot.fi › component › dpcontentplugin... · tehokkaampaa kosteusriskien hallintaa. Kosteuslaatuluokitus energiatodistuksen rinnalla antaa paremman