1

2013

Saara Lång

Osavuosiraportti 1.1.2013 – 31.5.2013

17.5.2013

PELIPILOTTI 2013-2015

2

Sisältö

PROJEKTIKORTTI – osavuosiraportin tiivistelmä ............................................................... 3

Tulosodotusten 2013 toteutuminen raportointijakson aikana ........................................... 3

Kehittäjäverkoston työn tulokset ensimmäiseltä vuosineljännekseltä ............................... 6

JOHDANTO ......................................................................................................................... 8

Asetettiin tavoitteet ........................................................................................................... 8

Ryhdyttiin työhön .............................................................................................................. 8

Pelaajat .......................................................................................................................... 10

Yleisyys ja yhtäläisyys? .................................................................................................. 10

Osaaminen ..................................................................................................................... 14

KEHITTÄJÄVERKOSTON TOIMINTA ............................................................................... 14

Ohjausryhmätyöskentely ................................................................................................ 14

Kehittäjätyöryhmätyöskentely kehittäjäverkostossa ....................................................... 15

Kehittäjäverkoston työn tulokset ensimmäiseltä vuosineljännekseltä ............................. 15

Tulosodotusten 2013 toteutuminen raportointijakson aikana ......................................... 16

Riskikartoitukset ............................................................................................................. 17

Koulutussuunnitelma ...................................................................................................... 17

Vaikuttamistoiminta ........................................................................................................ 18

PÄIHDEKESKUS PORTTI – BEROENDECENTRET PORTEN ........................................ 18

Rakentaminen ja sijainti ................................................................................................. 19

Palvelut .......................................................................................................................... 19

Strategia ......................................................................................................................... 19

Koulutusyhteistyö ........................................................................................................... 19

Tiedotusyhteistyö ........................................................................................................... 20

Rajapintayhteistyö eri toimijatahojen kanssa .................................................................. 20

SUUNNITELMA- JA STRATEGIAYHTEISTYÖ ................................................................. 20

TALOUS ............................................................................................................................ 21

SYKSYN HAASTEET ........................................................................................................ 22

3

PROJEKTIKORTTI – osavuosiraportin tiivistelmä

Projektikortti 31.5.2013

Aluepilotti PELIPILOTTI 2013 - 2015

Vastuuhenkilö ja aluepilotin toteuttaja

Palvelujohtaja Seppo Mattila (seppo.mattila (add) kokkola.fi)p: 044 - 78 09 446 Kehittämissuunnittelija Saara Lång (saara.lang(add)kokkola.fi)p: 044- 78 09 045

Aluepilotin tavoitteet 2013–2015

Keski-Pohjanmaalla ja Vaasassa on pitkäjänteisesti kehitetty päihde- ja mielenterveystyötä. Vahvistaakseen nyt myös osaamistaan toiminnallisten riippuvuuksien, kuten ongelmapelaamisen, hoidossa ja kuntoutuksessa laadittiin yhteiselle Pelipilotti- hankkeelle tavoitteet:

peliongelman tunnistamiseen, puheeksioton, hoitoonohjauksen ja hoidon kehittämisen perus- ja erityispalveluissa

määritellään perus- ja erityispalvelujen työnjakoa ja kehitetään näiden yhteistyötä

toiminnassa keskitytään rahapelaamiseen huomioiden myös digitaalisen pelaamisen haasteet

tuodaan esiin alueiden peliongelman yleisyyttä ja palveluverkoston osaamista

työtä koordinoi Kokkolan sosiaali- ja terveysvirasto (Pohjanmaan maakuntien päihdetyön kehittämiskeskus)

Pelipilotin avulla kehitetään asiakaslähtöisiä palveluja ja palvelumalleja, joilla vähennetään palvelujen hajanaisuutta ja alueellista epätasa-arvoa. Aluepilotit hyödyntävät toiminnassaan Peliklinikan valtakunnallisia palveluita.

Toimenpiteet 17.5.2013 mennessä

Tulosodotusten 2013 toteutuminen raportointijakson aikana Toimintasuunnitelmaan vuodelle 2013 Toteutuma 31.5.2013 kirjatut tulosodotukset

Osaamiskartoitus on tehty Kyllä. Raakadata suomenkielisten osalta on kerätty. Kielitoimisto kääntää kyselyn ruotsinnosta parhaillaan, jonka jälkeen kysely suoritetaan vielä ruotsinkielisille yksiköille. Tavoitteena on tehdä vertailua myös kieliryhmien välillä peliongelman yleisyydestä

Kehittäjätyöryhmän koulutus on alkanut Suunnitelma ja ajankohta verkkokoulutuksesta on sovittu

Opintomatka Helsinkiin on suunniteltu (20.5) Kyllä. Opintomatka on järjestetty. Mukaan on ilmoittautunut 13 kehittäjäverkoston jäsentä. Matkalla tutustutaan Peliklinikan työhön, Tilttiin ja Pelirajat on - hankkeeseen. Samalla tavataan THL:n tutkijoita ja kehittäjiä. Opintomatkan tarkoituksena on oppia lisää peliongelman luonteesta, hoito- ja kuntoutusmenetelmistä, verkostoitua valtakunnallisesti ja lisätä kehittäjätyöryhmän keskinäistä kiinteyttä.

Seminaari on järjestetty

Alueen asukkaat ovat tulleet tietoisiksi Pelipilotista Ensimmäiset esilletulot on tehty tiedotusvälineiden uutisoinnin

4

sekä peliongelmasta yleisellä tasolla ja rahapelaamiseen liittyvän materiaalin jakamisen avulla

Peliongelma ja sen hoito on esillä Pienillä Pohjalaisilla Päihdepäivillä (VII) marraskuussa 2013

Työryhmä on aloittanut Pienten Pohjalaisten Päihdepäivien suunnittelun. Päivät ovat kaksipäiväiset. Toinen päivistä on omistettu ongelmapelaamiselle. Suunnittelu Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun kanssa on myös aloitettu (oppilastyönä toteutettava ”pelipaikka”).

Vuosikerta 2013 – lehti on julkaistu

PELIPILOTTI 2013- 2015 on verkostoitunut valtakunnallisesti (myös skandinaavisesti)

Kyllä. Kehittäjäverkosto tekee opintomatkan Helsinkiin Peliklinikalle 20.5.2013, jossa on yhteistyökokous pelihankkeiden ja THL:n kesken (tutkijat, kehittäjät). Kehittämissuunnittelija osallistuu pohjoismaiseen konferenssiin Norjassa toukokuussa 2013.

Päihdekeskus Portti on aloittanut toimintansa ja yhtenä sen palvelumuotona on peliongelman hoito

Rakennus valmistuu heinäkuun aikana. Toiminta alkaa 2.9.2013. Tiedottaminen rahapeliongelman hoidosta päihdekeskuksessa on alkanut (viimeisin uutisointi 17.5.2013)

Päihdekeskus Portin kahvilatoiminta on alkanut ja saanut vaikutteita/ mallia Tiltin toiminnasta

Päihdekeskus Portin kahvilatoiminnan järjestää Kokkotyö-säätiö. Heidän ja Tiltin kanssa on sovittu keskinäisestä verkostoitumisesta (bench-marking)

Päihdekeskus Portti on saanut omat nettisivut Tiedotustyöryhmä on perustettu ja aloittanut työnsä, nettisivujen sisältörunko on valmistunut, sisällöntuotanto on sovittu, mainostoimiston visuaalinen ohjeistus on valmistunut

On tehty yhteistyötä Pelipilotin alueen tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden kanssa(THL, SONetBOTNIA, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, Centria ammattikorkeakoulu, Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto, perusterveydenhuollon yksikkö)

Kyllä. THL on ohjannut ja kouluttanut ohjaus- ja kehittäjätyöryhmää hankkeen alun orientoivassa vaiheessa. Kokkolan yliopistokeskuksen kanssa on neuvoteltu alustavasti, että Päihdekeskus Portti voisi toimia sosiaalityön koulutuksen opetusklinikkana. Centria ammattikorkeakoulun, SeAmkin ja VaAmkin kanssa on sovittu koulutusyhteistyöstä verkkokurssin järjestämiseksi. Hankkeen kehittämissuunnittelija työskentelee perusterveydenhuollon yksikössä, joka on laatinut järjestämissuunnitelmaa Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin toiminta-alueella. Järjestämissuunnitelmassa on maininnat peliongelman yleisyydestä ja hoidon kehittämisestä.

On tehty yhteistyötä alueen sosiaali- ja terveydenhuollon ammatillista/ ammattikorkeakoulu opetusta järjestävien oppilaitosten kanssa (opetussuunnitelmayhteistyö, koulutusyhteistyö)

Kyllä. On aloitettu laaja-alainen yhteistyö riippuvuusongelmien hoidon ja kuntoutuksen saamiseksi ammatilliseen koulutukseen sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Kehittämistyö on tapahtunut kehittäjäverkostossa, ohjaus- ja kehittäjätyöryhmässä, joiden jäsenet ja organisaatiot on lueteltu seuraavassa kappaleessa. Tämän lisäksi yhteistyötä on tehty Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän aluepilotin, THL: n, Peliklinikan sekä Tiltin kanssa ja sosiaalialan osaamiskeskusten SONetBOTNIA:n ja KOSKE: n kanssa, sekä oman alueemme sidosryhmäverkostojen kanssa.

Vastuu kumppaneiden kesken 2013–2015

Ohjausryhmän jäsenet

Ohjaus- ja tilaajayhteistyö kehittämispäällikkö Saini Mustalampi, THL Ohjausryhmän johto palvelujohtaja Seppo Mattila, Kokkolan kaupunki, ohjausryhmän puheenjohtaja kehittämissuunnittelija Saara Lång, Pohjanmaan maakuntien päihdetyön kehittämiskeskus, valmistelija/ sihteeri Alueiden edustajat ja yhteistyökumppanit: Vaasan kaupunki psykososiaalisten palveluiden johtaja Marja Mustonen, Vaasan kaupunki Peruspalveluliikelaitos Jyta

5

palvelujohtaja Pekka Kauppinen, KIURU, peruspalveluliikelaitos Jyta Kokkolan kaupunki: Terveyspalvelut avohuollon ylilääkäri Anne Linna, Kokkolan terveyskeskus Lasten- ja perheiden palvelut johtaja Arja Seppälä, Kokkolan perheneuvola palvelupäällikkö Minna Lönnbäck, Kokkolan kaupunki Toimeentuloturvapalvelut palvelupäällikkö Inkeri Koivu, Kokkolan kaupunki velkaneuvoja Jari-Pekka Laakso, Kokkolan kaupunki Palvelujen tuottaja Päihdekeskus Portissa, Ventuskartano ry toiminnanjohtaja Marjut Lampinen, Ventuskartano ry Koulutus-, tutkimus- ja oppilaitosyhteistyö Lehtori, psykologi Eila Passoja, varalla yliopettaja Pirjo Forss – Pennanen, Centria ammattikorkeakoulu yliopisto-opettaja Anu-Riina Svenlin, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius rehtori Kaija Wiik – Kähäri, Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto tutkimus- ja innovaatiojohtaja Merja Joutsen-Onnela, Centria ammattikorkeakoulu professori Aila-Leena Matthies, Yliopistokeskus Chydenius kehittämissuunnittelija Tuija Tuorila, sosiaalialan osaamiskeskus SONetBOTNIA kehittämispäällikkö Maritta Vuorenmaa, THL, Vaasan yksikkö, varalla tutkija Johanna Nordmyr Kehittäjäverkoston jäsenet

Kokkolan kaupunki: Päihdepalvelut Sosiaaliterapeutti Maria Wiik-Kortell, Kokkolan A-klinikka/ Nuotta Päihdetyöntekijä Petri Nikula, Kokkolan A-klinikka/ Nuotta Päihdetyöntekijä Maria Hyyppä, Kokkolan A-klinikka/ Nuotta Lasten- ja perheiden palvelut Psykologi Anu Johnson, Kokkolan kaupunki (perheneuvola) Sosiaaliohjaaja Elina Ihanus, Kokkolan kaupunki (lastensuojelu/ Nopsa) Toimeentulotukipalvelut Vastaava sosiaalityöntekijä Risto Vähämaa, Kokkolan kaupunki(aikuissosiaalityö/ toimeentuloturva) Vanhuspalvelut Lähihoitaja Lea Harju, Kokkolan kaupunki (vanhuspalvelut/psyktiimi) Laatutyö Laatu- ja kehittämispäällikkö Tanja Witick, Kokkolan kaupunki Oppilaitosyhteistyö Tuntiopettaja Juha Pekola, Centria ammattikorkeakoulu Ventuskartano ry Sairaanhoitaja Marja Sirviö, Ventuskartano ry Peruspalveluliikelaitos Jyta Päihdepalvelut Sosiaalityöntekijä Kalle Pokela, Peruspalveluliikelaitos Jyta (psykososiaaliset palvelut) Vaasan kaupunki:

6

Päihdepalvelut Sosiaaliohjaaja Päivi Keskinen, Vaasan kaupunki (A-neuvola) A-neuvolan vastaava Katja Lammasaari, Vaasan kaupunki Hanketyöntekijä Marjo Nordström, Netti - Klaara Kehittäjäverkoston työn koordinointi/ Kokkolan kaupunki Kehittämissuunnittelija Saara Lång, Pohjanmaan maakuntien päihdetyön kehittämiskeskus, työryhmän valmistelija/sihteeri

Toteutunut yhteistyö

Alkuvuoden aikana on aktiivisesti pidetty esillä hanketta eri sidosryhmien kanssa. Rahapelaamiseen ja sen hoitoon liittyvää jaettavaa materiaalia on lähetetty hankealueen päihde- ja mielenterveystyön yksikköihin, psykiatrialle, työvalmennussäätiöihin, työvoiman palvelukeskuksiin, talous- ja velkaneuvontaan, nuorisotoimeen, oppilaitoksille, TE- keskuksiin ja KELA: n toimipisteisiin. Ajatuksena on ollut, että koska oma osaamisemme alueellisesti on vielä hajanaista niin käytämme valtakunnallisia palvelumahdollisuuksia alueen hyväksi. Hankkeen käynnistyessä pelaaminen ja rahapeliongelmat olivat esillä sekä alueradiossa että lehdistössä hankealueella.

Päijät-Hämeen aluepilotin kanssa on laadittu osaamiskartoitus, joka on tehty maalis-huhtikuussa Pelipilotin hankealueella. Suomenkielinen kysely lähettiin Keski-Pohjanmaalla ja Vaasassa yhteensä 1 424 vastaajalle. Vastausprosentti oli 6,32 %. Ruotsinkielinen kysely on käännettävänä ja lähetetään erikseen ruotsinkielisille toimintayksiköille vuoden aikana.

Toteutuneet tuotokset

Kehittäjäverkoston työn tulokset ensimmäiseltä vuosineljännekseltä

Kevään aikana työryhmä rajasi omaa työtään, sopi ehdotuksesta peliongelman sijoittumisesta hoitojärjestelmään ja laati riskikarttaa siitä mikä estäisi tavoitteiden toteutumista.

Kehittäjäverkosto laati yhteisesti ymmärrettävän käsitteen ongelmapelaamiselle;

Ongelmapelaaminen Pelaamisesta on taloudellista, sosiaalista tai terveydellistä haittaa pelaajalle tai lähipiirille. Suuri osa pelaajan ajasta kuluu pelaamisen ajattelemiseen, pelaamiseen tai pelaamisesta aiheutuneiden haittojen korjaamiseen.

sekä laati kehittämistyölleen hankesuunnitelmaa tarkentavat tavoitteet:

Pakonomaisen pelaamisen ehkäisy ja hoito Laajempi väestön asenteisiin vaikuttava tai pelaamisen rajoittamiseen liittyvä vaikutustoiminta (ikärajat) tapahtuu valtakunnan tasolta. Tavoitteena on ehkäistä yksittäisen asiakkaan pakonomaista ongelmapelaamista ja hoitoon hakeutumisen helpottamista hakeutumiskynnystä madaltamalla. Hoitoa kehitetään ottamalla käyttöön asiakaskohtaisia hoito- ja kuntoutussuunnitelmia ja laatimalla hoidossa käytettävä materiaalikansio, joka on yhtenäinen Pelipilottialueella. Hoito-ohjelmia kehitetään vastaamaan asiakkaan hoidon- ja kuntoutuksen tarpeeseen. Peliongelman tunnistaminen moniongelmaisuuden vyyhdestä Arvioinnin kehittäminen (ja olemassa olevien arviointimenetelmien käyttöönotto) peliriippuvuuden hoitoon (onko kysymys peliongelmasta, päihdeongelmasta, mielenterveysongelmasta, parisuhdeongelmasta, talousongelmasta, elämänhallinnan kriisistä)

7

Verkoston huomioiminen Läheisten tukeminen (tieto peliongelman luonteesta, palvelujärjestelmästä, omaisjärjestöistä, oma-apuohjelmista).

Peliongelman hoidon organisointi Todettiin, että peliriippuvuus sijoittuu, toiminnallisena riippuvuutena, päihdepalveluiden sisään. Kokkolassa peliongelman hoito organisoidaan Päihdekeskus Porttiin ( Beroendecentret Porten), Peruspalveluliikelaitos Jytassa liikelaitoksen psykososiaalisiin palveluihin ja Vaasassa Vaasan A-neuvolaan ja Klaaraan. Kehittämiskohteena on se kuinka asiakas voi mieltää hoitopaikan olevan itselleen oikea, koska hänellä on toiminnallinen riippuvuus eikä päihderiippuvuutta. Hoidon organisoinnin yhteydessä on tärkeää tiedottaminen peliongelman luonteesta ja palvelujärjestelmästä.

Tiedotustyöryhmän perustaminen Päihdekeskus Porttia varten on perustettu tiedotustyöryhmä, jossa on Kokkolan kaupungin sosiaali- ja terveysviraston (Pohjanmaan maakunnan päihdetyön kehittämiskeskus) ja viestintätoimen sekä palveluntuottajan edustus. Työryhmä on kuluneen kevään aikana suunnitellut Päihdekeskus Porttiin tulevien nettisivujen sisällön sekä kilpailuttanut mainostoimiston laatimaan sekä visuaalisen ohjeistuksen päihdekeskusta varten että sen nettisivut. Mainostoimistoksi valittiin tarjouspyyntöjen perusteella St. Hurmos.

Odotetut tulokset

Odotetut tulokset vuodelle 2013 ja niiden toteutuminen raportointijaksonaikana on kuvattu toimenpidekohdassa tässä projektikortissa

Odotetut vaikutukset

Odotetut vaikutukset raportointijaksolla ovat:

kehittäjäverkoston (sekä kehittäjätyöryhmän että ohjausryhmän) työn käynnistyminen ja verkostoituminen alueellisesti ja valtakunnallisesti -> tuottaa hyvää yhteistyötä ja osaamista, tietotaitoa ja konsultointia

osaamistarvekartoituksen laadinta yhteistyössä sosiaalialan osaamiskeskuksen KOSKE:n ja Päijät-Hämeen aluepilotin kanssa tulee tuottamaan arvokasta tietoa sekä Pelipilotin toiminta-alueelta että laajemmin

oppilaitosten kanssa on aloitettu suunnitelmallinen yhteistyö päihde- ja mielenterveystyön (sisältäen peliongelman tunnistaminen ja hoito) teemojen saamiseksi opinto-ohjelmiin ja oppilaitoksissa tehtäviin opinnäyte- ja tutkimustöihin -> avaa oven sosiaali- ja terveydenhuollon koulutuksellisiin rakenteisiin, sekä mahdollisesti sen avulla saada sosiaalityön klinikkaopetuksen päihdekeskus Porttiin

Peliklinikan, Tiltin ja THL:n kanssa tehty hyvä yhteistyö -> osaamisen lisääntyminen, yhteinen suunnittelu, hyväksi todettujen toimintamallien käyttöönotto

Juurruttamissuunnitelma

Kehittäjäverkosto laatii juurruttamissuunnitelman sen jälkeen, kun kehittämiskohteet on kirjattu, yhteistyöstä sovittu ja saatu kehittämistyöstä juurrutettavia tuloksia.

Merkittävät muutokset aluepilotin suunnitelmassa

Tavoitteena on, että toimimme systemaattisesti hanke-, toiminta- ja taloussuunnitelman mukaisesti. Kehittämistyö tapahtuu kuitenkin kehittäjä- ja yhteistyöverkoston kanssa yhdessä ja yhteistyössä - matkan varrella voi tulla uusia avauksia, jotka hyödyttävät lopputulosta, mutta joita ei ole osattu ennakoida etukäteissuunnittelussa.

8

JOHDANTO

Osavuosiraportin tavoitteena on kuvata Pelipilotti 2013 – 2015 hankkeen työprosessia sekä listata saavutettuja tuloksia.

Alussa epäröintiin Ensimmäinen kevätkausi hankkeessa alkaa olla ohi. Aloitimme hankesuunnittelun tilanteessa, jossa yksi jos toinenkin yhteistyökumppaneista epäili hankkeen mielekkyyttä. Esillä oli epätietoisuus peliongelman yleisyydestä alueella, sen marginaalisuudesta hoidoissa ja pelko siitä, että ongelman esiin nosto lisää resursointitarvetta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa ja kaventaa jo ennestään niukkaa kuntataloutta. Toisaalta keskustelun avaamisen myötä saatiin hajanaista tietoa siitä, että ongelma näkyy vahvasti sekä toimeentuloturvassa että velkaneuvonnassa ja jonkin verran päihde- ja mielenterveyspalveluissa. Peliongelmalla ei kuitenkaan ollut selkeää hahmoa eikä vartta mihin tarttua – vaikka yhtäkaikki tiedettiin, että se on olemassa – se tulisi tunnistaa ja etsiä siihen oikeita lähestymistapoja. Pelipilotti- hankeen alkaessa jo ensimmäiset uutiset ja artikkelit tiedotusvälineissä peliongelmasta ja hoitojärjestelmän kehittämisestä, toivat hankkeelle asiakkaiden/ heidän läheistensä yhteydenottoja.

Asetettiin tavoitteet Hankesuunnitelmassa tavoitteeksi asetettiin pelinongelman tunnistamisen, puheeksiottamisen, hoitoonohjauksen ja hoidon kehittäminen perus- ja erityispalveluissa sekä poikkisektoraalisen, moniammatillisen osaamisen hyödyntäminen asiakastyössä. Pääpaino aluepilotissa asetettiin rahapeliongelmiin liittyvien palveluiden järjestämiseen ja niiden kehittämiseen. Kehittämisalueena on Kokkolan ja Vaasan kaupunkien sekä Peruspalveluliikelaitos Jytan palvelut. Kehittäjäverkoston aloittaessa työnsä esillä on alusta alkaen ollut rahapeliongelman ohella myös digitaalinen pelaaminen ja siitä aiheutuvat ongelmat asiakkaille.

Ryhdyttiin työhön Pelipilotin toteuttamista varten perustettiin kehittäjäverkosto, joka jakautuu ohjaus- ja kehittäjätyöryhmään. Ohjaus- ja kehittäjätyöryhmissä on edustus hankkeen tilaajalta, Kokkolan ja Vaasan kaupungeilta, Peruspalveluliikelaitos Jytalta, Ventuskartano ry:ltä, Yliopistokeskus Cyhdeniuksesta, Centrian ammattikorkeakoulusta, Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opistosta sekä sosiaalialan osaamiskeskus SONetBOTNIASTA. Kehittäjäverkostossa on terveyspalveluiden, lasten- ja perheidenpalveluiden, vanhuspalveluiden, toimeentuloturvan ja velkaneuvonnan, koulutus- ja tutkimuslaitosten, päihdepalveluiden sekä laatu- ja kehittämistyön edustus. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii palvelujohtaja Seppo Mattila. Pelipilottia kokonaisuudessaan tehdään Terveyden- ja hyvinvointilaitoksen ohjauksella.

Kehittäjäverkosto on avoin. Työhön mukaan voivat tulla sidosryhmät, jotka kohtaavat työssään peliongelmaa.

Kehittäjäverkoston työhön osallistuvat työntekijät tekevät työtä omissa emo-organisaatioissaan, näin myös pilottia koordinoiva Kokkolan sosiaali- ja terveysviraston kehittämissuunnittelija1, jonka

1 Kehittämissuunnittelijan työtehtävä Kokkolan kaupungin sosiaali- ja terveystoimessa on päihde-, turvallisuus- ja

mielenterveystyön kehittäminen Kokkolassa ja Keski-Pohjanmaan maakunnassa. Työhön kuulu terveyttä ja hyvinvointia edistävän suunnitelma- ja strategiatyön koordinointi, palvelujärjestelmän kehittäminen ja rajapinnat ylittävissä yhteistyöverkostoissa toimiminen ko. työalueellaan. Työtä on resursoitu myös Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän terveydenhuollon kehittämisyksikköön, jossa kehittämissuunnittelija on kaupungin sosiaali- ja terveystoimen edustajana.

9

työajasta on varattu 50 % hanketyöhön. Hän suunnittelee ja koordinoi kehittäjä- ja ohjausryhmän työskentelyä, organisoi koulutus-, konsultaatio- ja työnohjausta ryhmälle ja tiedottaa sekä raportoi Pelipilotista. Tämän lisäksi hän toimii yhdyshenkilönä valtakunnallisessa kehittäjäverkostossa, jossa kehitetään peliongelman hoitoon erikoistuvaa hoitojärjestelmää ja sen osaamista. Sidosryhmätyö alueellisesti ja valtakunnallisesti

Hankealueella on pitkät perinteet verkostotyöstä ja yhdessä tekemisestä. Pelipilotti verkostoitui alueen sidosryhmien toimijaverkostojen kanssa nopeasti ja verkostoituminen jatkuu edelleen. Tavoitteena on lisätä tietoisuutta rahapeliongelmasta ja nostaa sitä keskusteluissa esiin. Alueelliset sidosryhmäverkostot ovat alueellisten Keski-Pohjanmaan kuntien ja Kruunupyyn kunnan turvallisuussuunnitelman 2010 - 2015 ja Keski-Pohjanmaan ja Kruunupyyn päihde- ja mielenterveysstrategian 2012 -2016 alaisia tai niitä toteuttavina työryhmiä. Tällaisia työryhmiä ovat mm. nuorten syrjäytymistä ja työllistymistä tukeva Futuurifoorumi, PKV- lääkkeiden väärinkäytön ehkäisyä toteuttava Lääkefoorumi, päihdeäitien tunnistamista ja hoitoon ohjausta tukeva päihdeäitien työryhmä, perhe- ja lähisuhdeväkivallan vastainen työryhmä, katuväkivallan vastainen työryhmä sekä Päihdekeskus Porttiin liittyvät työryhmät ja rajapintayhteistyökumppanit. Työryhmissä on edustettuina sosiaali- ja terveystoimen, nuoriso- ja koulutoimen, poliisin, työhallinnon, KELAn, seurakunnan, yrittäjien ( järjestöt, apteekit, taksit, vartiointiliikkeet, kaupan ala, alkoholielinkeino) kolmannen sektorin ja hankkeiden edustus. Valtakunnallisesti verkostoituminen on tapahtunut ehkäisevän päihdetyön, päihde- ja mielenterveystyön kehittäjäverkostojen, rahapelihaittoihin erikoistuneiden ja niiden palveluista vastaavien kehittäjien ja hankkeiden (THL, Avi) ja turvallisuustyötä suunnittelevan ja toteuttavan verkoston (Avi)kautta ja kanssa.

10

NÄKOKULMIA PELIONGELMAAN

Pelaajat

Vuoden 2008 Juomatapatutkimuksessa kysyttiin ensimmäistä kertaa rahapelaamisesta ja

rahapeliongelmista. 79 prosenttia vastaajista oli pelannut rahapelejä viimeisen vuoden aikana.

Näistä vastaajista 29 prosenttia oli nauttinut alkoholia tai muita päihteitä pelaamisen yhteydessä.

Viidesosa oli pelannut päihtyneenä. Miehillä yhtäaikainen alkoholi- ja peliongelma on yleisempää

kuin naisilla. Sekä miehet että naiset kärsivät mielenterveysongelmista, naiset miehiä enemmän.

Naiset kärsivät myös yksinäisyydestä, kun taas miehillä näyttäytyy päihdeongelma.

Miesten osuus korostuu erityisesti niiden joukossa, joilla esiintyy sekä runsasta alkoholin ja

huumeiden käyttöä että rahapeliongelmia. Tässä ryhmässä on runsaasti naimattomia ja nuoria

miehiä. Humalajuominen ja alkoholin suurkulutus näyttävät lisäävän ongelmapelaamisen riskiä.

Tutkimus alkoholinkäytön, rahapelaamisen ja huumeidenkäytön keskinäisistä suhteista

riippuvuudessa on tärkeää hoidon- ja kuntoutuksen kehittämisen kannalta.

Ongelmapelaamista mitattiin väestökyselyllä vuonna 20112. Tulosten perusteella 15- 74 –

vuotiaista suomalaisista ongelmapelaajia on 2,7 %. Ongelmapelaajissa on tutkimuksen mukaan

usein 1001 -1500 € kuukaudessa ansaitsevia 25 – 34 – vuotiaita miehiä. Pelatuimpia rahapelejä

olivat RAY:N raha-automaattipelit, Veikkauksen lotto- ja jokeripelit, raaputusarvat ja päivittäiset

arvontapelit. Ongelmapelaajiksi luokitellut käyttivät pääosin 11,5 % nettotuloistaan kuukausittain

rahapeleihin.

Rahapelaaminen aloitetaan yleensä teinivuosina (n . 17 - vuotiaana). Nuorimmat pelaajat

väestökyselyn perusteella olivat alkaneet pelaamisen 10 -14 – vuotiaina. Miehistä 83 % vastasi

pelanneensa jotakin rahapeliä, naisista 73 %. Miehet aloittivat pelaamisen neljä vuotta

nuorempina kuin naiset. Rahapelejä pelanneista vastaajista 21 % oli pelannut internetissä. Eniten

verkossa pelasivat 25 -34 – vuotiaat. Väestökyselyn perusteella rahapelaaminen on lisääntynyt

viisiprosenttia vuosien 2007 – 2011 aikana.

Yleisyys ja yhtäläisyys?

Peliongelman hoito ja kuntoutus on ollut perinteisesti päihdepalveluissa. Marginaalisuutensa vuoksi lähestymistavat ovat olleet samat kuin päihdeongelmassa. Rahapeliongelmia omaavilla asiakkailla on usein ollut myös jokin rinnakkaisriippuvuus tai elämänhallinnan vaikeus.

Runsas alkoholin myyntimäärä ja tilastoimaton kulutus yhdessä lisäävät päihdehaittoja ja palvelujen tarvetta. Pohjalaismaakunnissa alkoholinkulutus on huomattavasti alhaisempaa kuin muualla Suomessa. Ruotsinkielisellä Pohjanmaalla alhaisen alkoholikulutuksen lisäksi elinajan odote on pidempi kuin muualla Suomessa. Tätä on selitetty sosiaalisella pääomalla, yhdessä tekemisellä, herätysliikkeillä ja vahvalla yhteisöllisyydellä.

2 Suomalaisten rahapelaaminen 2011 - väestökysely

11

Alkoholin myyntitilastossa maakuntavertailussa3kaikkein vähiten myyntiä on Ahvenanmaalla, Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla. Hankkeen aikana on mielenkiintoista nähdä onko samanlainen ilmiö olemassa myös toiminnallisten riippuvuuksien, kuten rahapeliriippuvuuden, suhteen.

Hankkeen toiminta-alue sijaitsee Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa, jotka ovat perinteisesti kuuluneet alhaisen alkoholinkulutuksen alueisiin.

Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa

Indikaattori ilmaisee vuoden aikana sairaanhoitopiirien kuntien alueella Alkon myymälöistä myydyn ja kunnan alueella sijaitseviin elintarvikeliikkeisiin, kioskeihin, huoltoasemille ja anniskeluravintoloille toimitettujen alkoholijuomien määrän 100 %:n alkoholina laskettuna litroina jokaista vastaavalla alueella asuvaa asukasta kohden. Alkoholijuomien tilastoitu myynti maakunnissa 100 – prosenttisena alkoholina asukasta kohden oli vuonna 2012 Keski-Pohjanmaalla 6,8 litraa ja Pohjanmaalla

5,6 litraa maan keskiarvon ollessa 7,8 litraa. Pohjalaismaakunnista Etelä-Pohjanmaalla myynti oli 6,4 litraa ja Pohjois-Pohjanmaalla 7,1 litraa. Tilastoa johti Lappi, jossa kulutus oli 10,7 litraa ja kuivinta aluetta edusti Pohjanmaan kanssa Ahvenanmaa, jossa kulutus oli myös 5,6 litraa/ asukas. Aluepilotin sisaren, Päijät-Hämeen, kulutus oli 8,4 litraa. Lähde: SotkaNet

Pelaa rahapelejä viikoittain, % 8. ja 9. luokan oppilaista

Indikaattori ilmaisee rahapelejä viikoittain pelaavien peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa. Lapin ja Päijät- Hämeen sairaanhoitopiirin tilastot ovat vuodelta 2010, muut vuodelta 2011 kouluterveyskyselyn suorittamisen ajankohdan vuoksi.

Tilastossa Lappi johtaa (23.9 %) ja Päijät-Häme tulee heti sen jälkeen(22,9 %). Keski-Pohjanmaa on neljäntenä (16,8 %), Vaasan

3 Alkoholijuomien tilastoitu myynti maakunnissa 100 – prosenttisena alkoholina asukasta kohti vuonna 2012

12

sairaanhoitopiiri kuudentena (15,8 %) ja Ahvenanmaalla prosenttiosuus on pienin (10,4 %). Koko maan keskiarvo on 20,4 %. (Lähde: SOTKANet)

Pelaa rahapelejä viikoittain, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista

Indikaattori ilmaisee rahapelejä viikoittain pelaavien ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa. Lapin ja Päijät- Hämeen sairaanhoitopiirin tilastot ovat vuodelta 2010, muuta vuodelta 2011 kouluterveyskyselyn suorittamisen ajankohdan vuoksi.

Tilastossa Lappi johtaa(27,1 %), Päijät-Häme tulee kolmantena (22,2 %), Keski-Pohjanmaa on viidentenä (21,6 %), Vaasan sairaanhoitopiiri kuudentena (20,5 %) ja Ahvenanmaan prosenttiosuuden ollessa pienin (9,7 %). Koko maan keskiarvo on 25,2 % (v.2011)4

(Lähde: SOTKANet)

Pelaa rahapelejä viikoittain, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista

Indikaattori ilmaisee rahapelejä viikoittain pelaavien lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa. Lapin ja Päijät- Hämeen sairaanhoitopiirin tilastot ovat vuodelta 2010, muuta vuodelta 2011 kouluterveyskyselyn suorittamisen ajankohdan vuoksi5.

Tilastossa Lappi johtaa(13,5 %), Päijät- Häme tulee kolmantena

samalla prosenttiosuudella Vaasan sairaanhoitopiirin kanssa (9,3 %), Keski-Pohjanmaa on viidentenä (8,3 %) Ahvenanmaan prosenttiosuuden ollessa pienin (1,6 %). Koko maan keskiarvon ollessa 10,3 %. (Lähde: SOTKANet)

4 arpajaisalain mukaan peliautomaateissa tuli voimaan yhtenäinen 18 vuoden ikäraja asteittain 1.7.2011 mennessä, muiden pelien

osalta 1.10.2010 5 arpajaisalain mukaan peliautomaateissa tuli voimaan yhtenäinen 18 vuoden ikäraja asteittain 1.7.2011 mennessä, muiden pelien

osalta 1.10.2010

13

Vuodesta 2012 on tehty valtakunnallista ATH- tutkimusta, joka on jatkuva ja siihen osallistuu yli 100 000 suomalaista6. Kyselyssä on myös kysymys rahapeliongelman kokemisesta ongelmaksi. Kokkola tulee olemaan mukana vuoden 2013 ATH – otoksessa. Otoksen koko on n. 1200. Alla olevista tilastoista voi verrata ruotsinkielisen Pohjanmaan ja koko Suomen lukuja.

Mittarina ruutuaika

Tekniikan antamat mahdollisuudet sekä lisäävät vapaa-aikaa että täyttävät sitä. Voisiko ruutuajan viettäminen toimia yhtenä mittarina tulevaisuudessa, kun lähdetään pohtimaan digitaalista pelaamista rahapelien rinnalla.

Keskipohjalaisista peruskoululaisista 6 %, lukiolaista 4 % ja ammattioppilaitoksen opiskelijoista 9 % käytti koulupäivinä television katseluun, tietokoneen käyttöön sekä kännykkä- ja konsolipeleihin aikaa 6 h tai enemmän vuorokaudessa. Viikonloppuisin vastaava ajankäyttö oli 16 % (peruskoululaiset), 15 % (lukiolaiset) ja 18 % (ammattioppilaitoksessa opiskelevat). Peruskoululaista 19 %, lukiolaisista 28 % ja ammattioppilaitoksessa opiskelevista 12 % koki, että netissä viettämä aika tuo ongelmia opiskeluun.

Ammattioppilaitoksissa opiskelevien keskuudessa, vuoden 2011 kouluterveyskyselyn mukaan, vähintään neljän tunnin ruutuaika arkipäivisin oli yleistynyt merkittävästi enemmän Vaasassa kuin maakunnassa tai koko aineistossa (Lähde: Kouluterveyskysely).

6 Tulokset raportoidaan Terveytemme.fi - palvelussa

14

Osaaminen Peliongelman ollessa tuntematon ja vaikeasti lähestyttävä haluttiin tehdä osaamistarvekartoitus, jolla selvitetään ongelman yleisyyttä sekä työntekijöiden osaamista ja osaamistarpeita perus- ja erityispalveluissa. Osaamiskartoitus laadittiin webropol - kyselynä yhdessä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän aluepilotin kanssa kanssa. Kyselypohjana käytettiin yhdenmukaisuuden periaatteen vuoksi Tuula-Leena Raiskin laatimaa mallia7. Suomenkielinen8 kysely lähetettiin maaliskuun aikana perusterveydenhuollon, sosiaalitoimen, velkaneuvonnan, päihde- ja mielenterveystyön, erikoissairaanhoidon, nuorisotoimen, koulutoimen, sovittelutoimiston, lapsiperheiden kohtaamispaikan, sijaishuoltoyksiköiden, ulkomaalaistoimiston, perheneuvolan, rikosseuraamusviraston, työllisyysorganisaatioiden ja seurakuntien diakonia- ja nuorisotyön, palvelevan puhelimen, turvakodin työntekijöille hankealueella. Kyselyjä lähetettiin 1424, vastausprosentti oli 6,32 %. Suurin osa vastaajista oli naisia, 31 – 40 vuotiaita, ammattikorkeakoulun tai ylemmän korkeakoulun käyneitä ja 1-9 vuotta työssä olleita. 34 % vastaajista kertoi kohtaavansa rahapeliongelmaisia asiakkaita 1 -11 kertaa vuodessa ja 30 % heidän läheisiään 1 -11 kertaa vuodessa. Kerran viikossa tai useammin rahapeliongelmaisia asiakkaita työssään kohtasi 14 % ja heidän läheisiään 12 %. 24 % vastaajista ilmoitti, että heidän työyhteisössään on sovittu toimintatavoista asiakkaiden peliongelmien selvittämiseksi. Rahapeleistä, niiden sääntelystä, synnystä, seurauksista, rahapeliongelman puheeksiottamisesta, hoitoonohjauksesta, palveluista ja kuntoutusmuodoista, oma-apuohjelmista ja rahapeliongelman ehkäisystä tieto tai osaaminen arvioitiin pääsääntöisesti melko heikoksi. Halukkuutta kehittää osaamista oli lähes joka osa-alueella. Koulutus- ja seminaaripäiviä toivottiin järjestettävän lähialueilla – myös monimuoto - ja verkkokoulutus nähtiin hyvänä. Tarkempi analyysi osaamistarvekartoituksesta valmistuu tämän vuoden aikana.

KEHITTÄJÄVERKOSTON TOIMINTA

Ohjausryhmätyöskentely

Ohjausryhmätyöskentely (työryhmän jäsenet, liite 1) mahdollistaa PELIPILOTTI 2013 - 2014 – hankkeelle asetettujen tavoitteiden toteutumisen. Ryhmä tekee linjauksia ja toteuttaa hankkeen tavoitteita emo-organisaatioissa. Ohjausryhmä kokoontui ensimmäisen raportointijakson aikana kolme kertaa. Kokousten tarkoituksena oli tiedottaa ja käydä evästekeskusteluja osaamiskartoituksen, koulutussuunnittelun ja muun kehittäjätyöryhmän tuottaman materiaalin pohjalta. Ohjausryhmätyöskentelyllä on myös koulutuksellinen näkökulma. THL:n kehittämispäällikkö Saini Mustalampi ja Peliklinikan kehittämiskoordinaattori Tapio Jaakkola pitivät peliongelmaan liittyvät orientaatiokoulutukset työskentelyn alussa.

7 THL, Raportti 3/2011: Tuula-Leena Raiski, Osaamistarve rahapeliongelmien ehkäisyssä ja hoidossa

8 Kyselyn kääntäminen ruotsiksi on parhaillaan menossa ja se tehdään alueen ruotsinkielisille toimintayksiköille

erikseen. Kyselyn suorittaminen haluttiin sijoittaa hankkeen alkuun. Käännöstoimistolla ei ollut mahdollisuutta tehdä käännöstyötä ko. ajassa niin ruotsinkielinen kysely tehdään myöhemmin ruotsinkielisille yksiköille.

15

Kehittäjätyöryhmätyöskentely kehittäjäverkostossa Kehittäjätyöryhmän (jäsenet, liite 1) tavoitteena on kehittää ja tuoda alueille jo olemassa olevia, raha- ja digitaalipeliongelmaisille tarkoitettuja palveluja. Kehittäjätyöryhmän työskentely tapahtuu työryhmäkokoontumisina, joita seurantajakson aikana oli 3 työkokousta. Työryhmän jäsenille on annettu prosessipäiväkirja, johon he tekevät merkintöjä tapaamisten välisellä ajalla. Päiväkirjatyöskentelyn avulla työryhmä on jakanut tapaamisissa ajankohtaisia asioita peliongelmaan ja sen hoitoon liittyen. Kehittäjätyöryhmän työskentelyssä näkyy tarve keskinäisiin konsultaatioihin haastavissa asiakkuuksissa.

Kehittäjäverkoston työn tulokset ensimmäiseltä vuosineljännekseltä

Kevään aikana työryhmä rajasi omaa työtään, teki ehdotuksen peliongelman hoidon organisoimisesta alueella ja laati riskikarttaa riskeistä, jotka mahdollisesti estäisivät pilotin tavoitteiden toteutumisen.

Kehittäjäverkosto laati yhteisesti ymmärrettävän käsitteen ongelmapelaamiselle;

Ongelmapelaaminen Pelaamisesta on taloudellista, sosiaalista tai terveydellistä haittaa pelaajalle tai lähipiirille. Suuri osa pelaajan ajasta kuluu pelaamisen ajattelemiseen, pelaamiseen tai pelaamisesta aiheutuneiden haittojen korjaamiseen.9

sekä laati kehittämistyölleen hankesuunnitelmaa tarkentavat tavoitteet:

Pakonomaisen pelaamisen ehkäisy ja hoito Laajempi väestön asenteisiin vaikuttava tai pelaamisen rajoittamiseen liittyvä vaikutustoiminta (ikärajat) tapahtuu valtakunnan tasolta. Tavoitteena on ehkäistä yksittäisen asiakkaan pakonomaista ongelmapelaamista ja hoitoon hakeutumisen helpottamista hakeutumiskynnystä madaltamalla. Hoitoa kehitetään ottamalla käyttöön asiakaskohtaisia hoito- ja kuntoutussuunnitelmia ja laatimalla hoidossa käytettävä materiaalikansio, joka on yhtenäinen Pelipilottialueella. Hoito-ohjelmia kehitetään vastaamaan asiakkaan hoidon- ja kuntoutuksen tarpeeseen. Peliongelman tunnistaminen moniongelmaisuuden vyyhdestä Arvioinnin kehittäminen (ja olemassa olevien arviointimenetelmien käyttöönotto) peliriippuvuuden hoitoon (onko kysymys peliongelmasta, päihdeongelmasta, mielenterveysongelmasta, parisuhdeongelmasta, talousongelmasta, elämänhallinnan kriisistä) Verkoston huomioiminen Läheisten tukeminen (tieto peliongelman luonteesta, palvelujärjestelmästä, omaisjärjestöistä, oma-apuohjelmista).

9 Kehittäjäverkoston on hyvä yhteisesti keskustella auki käsittelemiensä teemojen käsitteet ja määritellä ne, koska sillä

tavoin voidaan yhteisesti sisäistää mistä on kysymys ja etsiä yhdessä ongelmanratkaisuja. Ongelmapelaaminen on määritelty myös THL: n ja Peluurin julkaisemassa Pelin merkit – oppaassa: ”Ongelmapelaaminen on rahan- tai ajankäytöltään liiallista pelaamista, joka vaikuttaa kielteisesti pelaajaan, hänen läheisiinsä tai muuhun sosiaaliseen ympäristöön. Nämä kielteiset vaikutukset liittyvät usein talouteen, suoriutumiseen opinnoissa tai työelämässä sekä fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen.”

16

Peliongelman hoidon organisointi Todettiin, että peliriippuvuus sijoittuu, toiminnallisena riippuvuutena, päihdepalveluiden sisään. Kokkolassa peliongelman hoito organisoidaan Päihdekeskus Porttiin (Beroendecentret Porten), Peruspalveluliikelaitos Jytassa liikelaitoksen psykososiaalisiin palveluihin ja Vaasassa Vaasan A-neuvolaan ja Klaaraan. Kehittämiskohteena on se kuinka asiakas voi mieltää hoitopaikan olevan itselleen oikea, koska hänellä on toiminnallinen riippuvuus eikä päihderiippuvuutta. Hoidon organisoinnin yhteydessä on tärkeää tiedottaminen peliongelman luonteesta ja palvelujärjestelmästä.

Tulosodotusten 2013 toteutuminen raportointijakson aikana Toimintasuunnitelmaan vuodelle 2013 Toteutuma 31.5.2013 kirjatut tulosodotukset Osaamiskartoitus on tehty Kyllä. Raakadata suomenkielisten osalta on kerätty.

Kielitoimisto kääntää kyselyn ruotsinnosta parhaillaan, jonka jälkeen kysely suoritetaan vielä ruotsinkielisille yksiköille. Tavoitteena on tehdä vertailua myös kieliryhmien välillä peliongelman yleisyydestä

Kehittäjätyöryhmän koulutus on alkanut Suunnitelma ja ajankohta verkkokoulutuksesta on sovittu

Opintomatka Helsinkiin on suunniteltu (20.5) Kyllä. Opintomatka on järjestetty. Mukaan on ilmoittautunut 13 kehittäjäverkoston jäsentä. Matkalla tutustutaan Peliklinikan työhön, Tilttiin ja Pelirajat on - hankkeeseen. Samalla tavataan THL:n tutkijoita ja kehittäjiä. Opintomatkan tarkoituksena on oppia lisää peliongelman luonteesta, hoito- ja kuntoutusmenetelmistä, verkostoitua valtakunnallisesti ja lisätä kehittäjätyöryhmän keskinäistä kiinteyttä.

Seminaari on järjestetty

Alueen asukkaat ovat tulleet tietoisiksi Pelipilotista sekä peliongelmasta yleisellä tasolla

Ensimmäiset esilletulot on tehty tiedotusvälineiden uutisoinnin ja rahapelaamiseen liittyvän materiaalin jakamisen avulla

Peliongelma ja sen hoito on esillä Pienillä Pohjalaisilla Päihdepäivillä (VII) marraskuussa 2013

Työryhmä on aloittanut Pienten Pohjalaisten Päihdepäivien suunnittelun. Päivät ovat kaksipäiväiset. Toinen päivistä on omistettu ongelmapelaamiselle. Suunnittelu Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun kanssa on myös aloitettu (oppilastyönä toteutettava ”pelipaikka”).

Vuosikerta 2013 – lehti on julkaistu

PELIPILOTTI 2013- 2015 on verkostoitunut valtakunnallisesti (myös skandinaavisesti)

Kyllä. Kehittäjäverkosto tekee opintomatkan Helsinkiin Peliklinikalle 20.5.2013, jossa on yhteistyökokous pelihankkeiden ja THL:n kesken (tutkijat, kehittäjät). Kehittämissuunnittelija osallistuu pohjoismaiseen konferenssiin Norjassa toukuussa 2013.

Päihdekeskus Portti on aloittanut toimintansa ja yhtenä sen palvelumuotona on peliongelman hoito

Rakennus valmistuu heinäkuun aikana. Toiminta alkaa 2.9.2013. Tiedottaminen rahapeliongelman hoidosta päihdekeskuksessa on alkanut (viimeisin uutisointi 17.5.2013)

Päihdekeskus Portin kahvilatoiminta on alkanut ja saanut vaikutteita/ mallia Tiltin toiminnasta

Päihdekeskus Portin kahvilatoiminnan järjestää Kokkotyö-säätiö. Heidän ja Tiltin kanssa on sovittu keskinäisestä verkostoitumisesta (bench-marking)

Päihdekeskus Portti on saanut omat nettisivut Tiedotustyöryhmä on perustettu ja aloittanut työnsä, nettisivujen sisältörunko on valmistunut, sisällöntuotanto on sovittu, mainostoimiston visuaalinen ohjeistus on valmistunut

On tehty yhteistyötä Pelipilotin alueen tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden kanssa(THL, SONetBOTNIA, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, Centria ammattikorkeakoulu, Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto, perusterveydenhuollon yksikkö)

Kyllä. THL on ohjannut ja kouluttanut ohjaus- ja kehittäjätyöryhmää hankkeen alun orientoivassa vaiheessa. Kokkolan yliopistokeskuksen kanssa on neuvoteltu alustavasti, että Päihdekeskus Portti voisi toimia sosiaalityön koulutuksen opetusklinikkana. Centria ammattikorkeakoulun, SeAmkin ja VaAmkin kanssa on sovittu koulutusyhteistyöstä verkkokurssin järjestämiseksi. Hankkeen kehittämissuunnittelija työskentelee perusterveydenhuollon yksikössä, joka on laatinut järjestämissuunnitelmaa Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin toiminta-alueella. Järjestämissuunnitelmassa on maininnat peliongelman yleisyydestä ja hoidon kehittämisestä.

17

On tehty yhteistyötä alueen sosiaali- ja terveydenhuollon ammatillista/ ammattikorkeakoulu opetusta järjestävien oppilaitosten kanssa (opetussuunnitelmayhteistyö, koulutusyhteistyö)

Kyllä. On aloitettu laaja-alainen yhteistyö riippuvuusongelmien hoidon ja kuntoutuksen saamiseksi ammatilliseen koulutukseen sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Riskikartoitukset Kehittäjätyöryhmä on aloittanut riskikartoituksen laatimisen, jonka avulla edistetään tavoitteiden toteutumista. Riskit minimoidaan luetteloimalla ne, pisteyttämällä ja sopimalla siitä kuinka niihin vastataan ja kuka niihin vastaa. Työ on vielä kesken, mutta tässä vaiheessa on noussut mielenkiintoisia riskejä/näkökulmia sekä kehittäjäverkoston omaan työhön (verkostolla ei ole taloudellisia resursseja, ei päätäntävaltaa, vähäiset hoitoresurssit, ongelmaa ei tunnisteta, ongelma jää muiden ongelmien varjoon, ei tarpeenmukaisia koulutuksia, ei päästä sopimuksiin hoitolinjauksista) että asiakkaiden hoitoon hakeutumiseen (ei saada madallettua hoitoon hakeutumisen kynnyksiä, pitkät hoitojonot, salaisuuden purkaminen, kaikki eivät kykene hoitoon)ja heidän läheistensä (läheisten sitouttaminen) kanssa työskentelyyn. Riskikartoitustyö jatkuu.

Koulutussuunnitelma

Osaamiskartoituksen pohjalta laaditaan koulutussuunnitelma yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa. Koulutukset pohjautuvat olemassa oleviin hyväksi todettuihin malleihin ja hyviin käytäntöihin peliongelman hoidossa. Koulutus tapahtuu portaittain niin, että ensin koulutukseen osallistuu kehittäjätyöryhmä (edustus sekä perus-, että erityispalveluista), seuraavaksi heidän emo-organisaatioidensa edustus ja kolmannessa aallossa järjestetään yleinen koulutus, johon voivat osallistua kaikki kiinnostuneet. Näiden peruskoulutusten jälkeen alkaa syventävä menetelmäkoulutus. Tuula-Leena Raiski esitteli kehittäjätyöryhmälle verkkokoulutuksen sisällöt. Kohderyhmä/ koulutus

2013 2014 2015

Kehittäjäverkosto/

Rahapeliongelmien ehkäisy ja hoito – verkkokoulutus

10

Opintomatka Helsinkiin(toukokuu) Seminaari (9/Lahti) Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät (11/Kla)

Kehittäjäverkoston jäsenten emo-oraganisaatiot/

Seminaari (9/Lahti) Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät (11/Kla)

Kaikki kiinnostuneet/ yleinen koulutus

10 Kehittäjätyöryhmän Rahapeliongelmien ehkäisy ja hoito - verkkokoulutus järjestetään syksyllä 2013. Koulutuksen järjestää Centria yhteistyössä Seinäjoen ja Vaasan ammattikorkeakoulujen kanssa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kustantaa viisi osallistujaa verkkokurssille, Pelipilotti kustantaa loput kehittäjäverkoston jäsenten koulutusmaksut. Mikäli koulutuspaikkoja on niin verkkokurssi on avoin myös sidosryhmän jäsenille.

18

peliongelmasta ja sen hoidosta

Kehittäjäverkosto ja asiantuntijat terapiayksiköistä/ syventävä menetelmäkoulutus

Koulutussuunnittelussa tulisi ottaa huomioon olemassa olevat hoitosuositukset11.

Vaikuttamistoiminta

Hanke etenee hitaasti, koska se on osa työtä, jota tehdään oman työn arjessa. Tämä näkyy hyvin kehittäjäverkoston tapaamisissa. Erilaiset ajatukset ja ideat, peliongelman näkeminen uudessa valossa ja erilaisten lähestymistapojen pohdinta, on tyypillistä työskentelylle.

Alkuvuoden aikana on aktiivisesti pidetty hanketta/ peliongelmaa esillä eri sidosryhmien kanssa työskenneltäessä. Pelaaminen ja rahapeliongelmat olivat esillä sekä alueradiossa että lehdistössä hankealueella. Rahapelaamiseen ja sen hoitoon liittyvää jaettavaa materiaalia on lähetetty hankealueen päihde- ja mielenterveystyön yksikköihin, psykiatrialle, työvalmennussäätiöihin, työvoiman palvelukeskuksiin, talous- ja velkaneuvontaan, nuorisotoimeen, oppilaitoksille, TE- keskuksiin ja KELA: n toimipisteisiin. Ajatuksena on ollut, että koska oma osaamisemme alueellisesti on vielä hajanaista niin käytämme valtakunnallisia palvelumahdollisuuksia alueen hyväksi.

PÄIHDEKESKUS PORTTI – BEROENDECENTRET PORTEN Päihdekeskus Portti tulee toimimaan pelihaittojen ehkäisyssä ja hoidossa alueen osaamiskeskuksena tulevaisuudessa. P erusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon fyysiseen ja toiminnalliseen yhteyteen valmistuu syksyllä 2013 Päihdekeskus Portti – Beroendecentret Porten. Pelipilotti- hankkeen avulla halutaan vahvistaa osaamista toiminnallisissa riippuvuuksissa päihdekeskuksessa.

11

Suomessa on olemassa alkoholiongelmaisen ja huumeongelmaisen sekä tupakka riippuvuuden hoitoon liittyvät, Duodecimin laatimat, Käypähoito suositukset. Peliongelman hoitoon ei ole olemassa vielä vastaavia valtakunnallisia suosituksia. Tuloksellisesta peliongelman hoidosta on kuitenkin olemassa näyttöön perustuvaa tutkimustietoa ja hoitosuosituksia/ Monash University, The Unversity of Melbourne: Guideline for Screening, Assesment and Treatment in Problem Gambling

19

Rakentaminen ja sijainti

Päihdekeskuksen rakentaminen on edennyt aikataulussaan. Rakennus nousee Keski-Pohjanmaan keskussairaalan ja Kokkolan terveyskeskuksen kanssa samalle tontille. Keskukseen rakennetaan yhdyskäytävä, joka yhdistää päihdekeskuksen keskussairaalaan, psykiatrian tulosalueelle. Samassa miljöössä on terveyskeskus, jolla on myös yhdyskäytävä keskussairaalaan. Tämän osaamiskeskittymäkolmion ajatellaan turvaavan päihde- ja toiminnallisissa riippuvuuksissa hoitoon hakeutuvalle hoidon ja kuntoutuksen tarpeen arvion ja toteutuksen.

Terveyskeskuksen vieressä, aivan uuden päihdekeskuksen naapurissa, on Kokkolan suurin työterveyshuolto. Keskusta vastapäätä sijaitsee Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto sekä Centria ammattikorkeakoulu. Alue on mitä mainioin uudelle yksikölle, joka tavoittelee vahvaa yhteistyötä perus- ja erityispalveluiden kanssa ja jossa halutaan kehittää varhaista puuttumista ja osaamista riippuvuusongelmien hoidossa.

Palvelut

Päihdekeskukseen tulee selviämis- ja vieroitushoito (10 paikkaa), avohoito ( aikuiset, nuoret) ja laitoskuntoutus (16 paikkaa) sekä terveysneuvonta. Suomessa ei ole ollut erikoistunutta hoitojärjestelmää ongelmapelaajille. Pelaajat ja heidän läheisensä ovat olleet julkisten päihde- ja mielenterveyspalvelujen väliinputoajia ja asiakkaita on lähetetty luukulta toiselle. Suunnitelmissa on, että päihdekeskus erikoistuu rahapeliriippuvuuden hoitoon. Yksikköön on tarkoitus keskittää myös mielenterveyspalveluja.

Päihdekeskus tulee palvelemaan asiakkaita 130 kilometrin säteellä Keski-Pohjanmaan työssäkäyntialueella. Uuden yksikön toivotaan tarjoamansa hoidon ja kuntoutuksen lisäksi olevan kehittämässä ja tukemassa peruspalveluita päihde- ja toiminnallisissa riippuvuuksissa ( tunnistaminen, interventiot, konsultaatiot) . Päihdekeskus Porttiin suunnitellaan matalankynnyksen kahvilatoimintaa. Kahvilan on tarkoitus toimia keskuksen sydämenä, infotilana, odotuspaikkana.

Strategia

Päihdekeskus Portille on valmistunut strategia, joka on laadittu yhdessä rajapintayhteistyökumppaneiden kanssa. Laadinnassa on ollut mukana ylin ja keskijohto Kokkolan sosiaali- ja terveysvirastolta, Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymästä, Peruspalveluliikelaitos Jytasta, Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisilaitokselta sekä Päihdekeskus Porttiin tulevalta palveluntuottajalta, Ventuskartano ry:ltä. Strategian fasilitaattorina on toiminut Johtamistaidon Opistolta professori Pauli Juuti.

Koulutusyhteistyö

Päihdekeskuksen käynnistymistä varten laadittiin koulutussuunnitelma, jota toteutetaan parhaillaan. Suunnitelmassa on sekä menetelmäkoulutuksia, orientoivia päiviä että vaihtovalmennusta, jossa päihdekeskukseen tulevat työntekijät tekevät työssäoppimispäiviä rajapintayhteistyökumppaneiden organisaatioissa. Päihdekeskuksen avauduttua tämä

20

vaihtovalmennus jatkuu niin, että myös rajapintayhteistyökumppaneilla on mahdollisuus tulla tutustumaan ja työssäoppimaan vastaavasti päihdekeskukseen.

Tiedotusyhteistyö

Päihdekeskus Porttia varten on perustettu tiedotustyöryhmä, jossa on Kokkolan kaupungin sosiaali- ja terveysviraston (Pohjanmaan maakunnan päihdetyön kehittämiskeskus) ja viestintätoimen sekä palveluntuottajan edustus. Työryhmä on kuluneen kevään aikana suunnitellut Päihdekeskus Porttiin tulevien nettisivujen sisällön, kilpailuttanut mainostoimiston toteuttamaan ne ja laatimaan visuaalisen ohjeistuksen brändin luomista varten. Mainostoimistoksi valittiin tarjouspyyntöjen perusteella St. Hurmos. Mainostoimiston laatima visuaalinen ilme päihdekeskukselle ja siellä tapahtuvalle työlle on ollut jo kevään aikana käytössä työpaikkailmoituksissa.

Rajapintayhteistyö eri toimijatahojen kanssa

Päihdekeskus Portin sisäiset hoito- ja kuntoutusprosessit on mallinnettu12 ja parhaillaan rakennetaan rajapintojen kanssa yhteistyötä sekä mallinnustyökalun että rajapintasopimusten laadinnan avulla. HKS – lomaketta (hoito- ja kuntoutussuunnitelmalomake) on suunniteltu ja parhaillaan laaditaan sen sähköistä versiota. Päihdekeskus Porttiin tulee sama tietojärjestelmä, joka on käytössä perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa keskuksen toiminta-alueella.

Päihdekeskukselle on perustettu yhteistoimintatyöryhmä, jossa on rajapintayhteistyökumppaneiden edustus. Myös asiakastyötä varten on suunniteltu konsultaatiotyöryhmä, joka aloittaa syksyllä työnsä.

Päihdekeskukseen on varattu Open - Office – työtila yhteistyökumppaneiden käyttöön asiakasasioiden hoitamisessa.

SUUNNITELMA- JA STRATEGIAYHTEISTYÖ

Rahapeliongelma ja sen hoito on kirjattuina Keski-Pohjanmaan kuntien ja Kruunupyyn kunnan päihde- ja mielenterveysstrategian (2012- 2016) vuosiraporttiin, joka lähetetään vuosittain tiedoksi alueen sosiaali- ja terveyslautakunnille, kunnanhallituksille ja valtuustoille.

Alueelle ollaan parhaillaan laatimassa Keski-Pohjanmaan terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaa. Suunnitelman ehkäisevässä osassa on esillä raha- ja digitaaliseen pelaamiseen liittyvät haasteet ja päihde- ja mielenterveyspalvelujen kehittämisen yhteydessä mainitaan toiminnallisiin riippuvuuksiin (lähinnä rahapelaamiseen) erikoistuminen Päihdekeskus Portissa.

Päihdekeskus Portin strategiassa on päihdeongelmien hoidon ja kuntoutuksen lisäksi linjattuna peliongelman hoidon kehittäminen keskuksessa.

12

TEKES rahoitti kehittämishankkeen(Kimpale 2011 - 2012/lyhenne: keskitetyt ja innovatiiviset päihde- ja niihin liittyvät mielenterveyspalvelut ehjässä palvelukokonaisuudessa asiakkaan eduksi), joka mahdollisti päihdekeskussuunnittelun

21

TALOUS Tilauksista ja hankinnoista hankkeessa vastaa kehittämissuunnittelija. Pelipilotin laskutuksesta ja kirjanpidosta vastaa Kokkolan kaupungin sosiaali- ja terveysvirastolla työskentelevä toimistosihteeri. Laskut hyväksyy sosiaali- ja terveysjohtaja tai hänen sijaisensa. Taloussuunnitelma 2013 Toteutuma 30.4.2013

TOIMINTAKULUT PALKAT JA PALKKIOT

- työsuhteisten palkat 20 000 € 6 325, 00 € - asiantuntijapalkkiot

HENKILÖSTÖSIVUKULUT 4 500 € 1 414, 00 € PALVELUIDEN OSTOT 24 500 €

- sisäiset tietotekniset palvelut - ulkoiset tietotekniset palvelut - posti- ja telepalvelut 131, 69€ - painatukset ja ilmoitukset - asiantuntijapalvelut

MATKUSTUTS-, MAJOITUS JA KUJLETUSPALVELUT 7 000€ - matkustuspalvelut 188,46€ - majoituspalvelut - opetuspalvelut - koulutusmatkat(matkakustannukset, päivärahat, ateriakorvaukset) 117,46€ - koulutus/ majoitus/ ravitsemus - ravitsemuspalvelut 611,50€

OSTOT TILIKAUDEN AIKANA 3 000€ - toimistotarvikkeet 83, 77€ - kirjallisuus 117,84€ - elintarvikkeet

MUUT KULUT 1 000€ - oman auton käyttökustannukset

___________ _____________ 60 000 € 8 989, 00 €

22

SYKSYN HAASTEET

Yhteistyöseminaari Yhteistyössä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän aluepilotin ja Peliklinikan kanssa järjestetään yhteistyöseminaari, jonka tavoitteena on osaamisen kehittäminen ja verkottuminen toimijoiden kanssa. Seminaari järjestetään syksyllä. Teema rakennetaan yhteistyössä THL: n kanssa. Seminaarin ajankohta on 16.9.2013, paikkana Lahti Inno- kylän kehittäjäympäristössä toimiminen Kesäkuussa 6.6. 2013 järjestetään videon välityksellä kehittäjäverkostolle mahdollisuus tutustua Innokylän kehittämisympäristöön. Kehittämisympäristöä käytetään ohjausvälineellä verkoston työlle. Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät VII järjestetään Kokkolassa 18.11.2013 - 19.11.2013. Päiviä on järjestetty vuosittain marraskuussa kolmen pohjalaismaakunnan alueella seitsemän vuoden ajan. Tavoitteena on koota sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia ja heidän työnsä rajapinnoilla toimivia yhteistyötahoja verkostoitumisen ja kouluttautumisen merkeissä ajankohtaisten teemojen ympärille. Seitsemänsillä Pienillä Pohjalaisilla Päihdepäivillä yhtenä teemana on peliongelma ja sen hoito. Luentojen lisäksi ammattikorkeakoulu Centrian opiskelijat tulevat rakentamaan oman pelisalin päiville. Kokemusasiantuntijoiden näkökulman esiin saaminen Keski-Pohjanmaalla toimii Keski-Pohjanmaan kokemustutkijat ry. He ovat päihde- ja mielenterveyskuntoutujia, mutta heillä ei kenelläkään ole kokemusta peliongelmasta. Hyödynnämme alueemme kokemustutkijoita palveluiden kehittämistyössä, mutta nyt tarvitsisimme peliongelmaan ja sen hoitoon liittyvää kokemusasiantuntijuutta. Socca on järjestämässä yhdessä Peliklinikan kanssa kokemusasiantuntijoiden tapaamista keväällä 2013. Pelipilotti toivoo, että voisi olla mukana Soccan ja Peliklinikan työn kautta hyödyntämässä peliongelmaisten kokemusasiantuntijuutta. Päihdekeskuksen kahvion kehittäminen yhteistyössä Tiltin kanssa Päihdekeskus Porttiin on tulossa kahvio, joka on aulassa, keskellä rakennusta, vastapäätä päihdekeskuksen informaatiotiskiä. Kahvilaa on tarkoitus kehittää matalankynnyksen paikaksi, josta voi saada tukea, informaatiota ja hoitoonohjausta. Palvelun tuottaa paikallinen työvalmennussäätiö. Benchmarking – kumppaniksi on kaavailtu Peliklinikan yhteydessä toimivaa Tilttiä.

Ammattilaisten avoimet ovet – eri teemoilla olevia ajatustenvaihtotilaisuuksia yhteistyökumppaneiden kanssa Portin avauduttua (Peliklinikan idean pohjalta)

23

Päihdepalveluiden asiakastyytyväisyyskysely Ennen Päihdekeskus Portin avaamista suoritetaan asiakaskysely, jossa kartoitetaan sidosryhmien nykyistä tyytyväisyyttä palvelujen suhteen ja odotuksista uudelle toiminnalle. Kyselyssä kartoitetaan myös peliriippuvuuden hoitotarpeita. Tutkimus- ja tilastointi suurimpina haasteina Tutkija Petteri Paasio on aloittanut 13.5.2013 työt Peliklinikalla. Hän tulee paneutumaan tilastointiin ja tutkimukseen. THL: sää rahapeliongelman tilastoinnin kehittämisessä toimii asiantuntijana Antti Murto. Pelipilotti toivoo voivansa saada tukea oman tilastointinsa/ toiminnan arviointinsa kehittämiseen13. Palvelujen laadun kehittäminen edellyttää todennettuun tietoon perustuvaa ohjausta ja vaikuttavuuden arviointia sekä peliongelman erityisluonteen ymmärtämistä muiden riippuvuuksien joukossa. Tiedon keruun tulisi olla systemaattista ja valtakunnallisesti yhdenmukaista. Silti se tulisi voida sovittaa paikalliseen tarpeeseen ja olosuhteisiin (resurssit, tietokannat). Palvelujen kehittämisen perusteena tulee olla tietopohja, jota tilastoinnin kehittäminen tukee (unohtamatta asiakaspalautetta, kokemusasiantuntijuutta). Pelipilotti on mukana yhteistyössä kehittämässä seulontaa ja asiakastiedon keruuta. Keski-Pohjanmaan kokemustutkijat ry : n14 asiantuntijuutta hyödynnetään. Alueen ammatillista koulutusta järjestävien oppilaitosten sosiaali- ja terveydenhuollon opiskelijoita innostetaan tekemään opinnäytetöitä peliongelmaan ja sen ennalta ehkäisemiseen ja siitä kuntoutumiseen liittyen. Hankesuunnitelmassa on todettu, että Pelipilotissa tehtävä tutkimussuunnitelma laaditaan yhteistyössä Helsingin Peliklinikan, Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyskuntayhtymän ja Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen kanssa. Suunnittelutyö aloitetaan tänä vuonna yhteistyökumppaneiden ja tutkijaverkostojen kuulemisella. Tutkimustyötä koordinoi THL. Tutkimuksessa pyritään hyödyntämään alueella vaikuttavia väestötutkimuksia esim. vuodesta 2005 lähtien kolmen pohjalaismaakunnan alueella kerättyä Mielenterveyskyselyn väestöaineista ja/tai Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemää ATH: ta. Julkisuus ja tiedottaminen

Pelipilotti nostaa esiin pelaamiseen liittyvää pelikulttuuria ja – maailmaa, pelihaittoja ja kuntoutusmahdollisuuksia. THL: n tuottamat materiaalit ja aineistot ovat käytettävissä ja hyödynnettävissä tiedottamistyössä.

13

Helmi työkokouksessa Peliklinikalla 13.5.2013: Hoito- ja kuntoutusprosessin vaikuttavuuden arvioinnissa on tärkeintä se kuinka prosessia ohjataan. Ohjausvälineenä tulee aina toimia tieto (mitä, miksi, kuinka, kuka, milloin tehdään) Ammattilainen ja asiakas ovat ne, jotka arvioivat hoidon ja kuntoutuksen vaikuttavuutta. Halutun käyttäytymisen muutos perustuu havaitsemiseen siitä, että tämä toimintani ei johda haluttuun lopputulokseen, tavoitteeseeni. Keskeiset kysymykset ovat mikä on ongelma, kuinka vakava se on(standardoitu asteikko), kuinka erityisolosuhteet vaikuttavat ongelmaan. Muutosta haettaessa pienikin liike (ajatus, toiminta, tunne) muutoksen/tavoitteen suuntaan tulee havainnoida ja siitä saada/ antaa palaute 14

Keski-Pohjanmaan kokemustutkijat ry:n jäsenet ovat koulutettuja päihde- ja mielenterveyskuntoutujia, jotka ovat saaneet koulutuksen asiakaslähtöiseen palveluiden arviointiin. Heidän kanssaan on tehty yhteistyötä usean vuoden suunniteltaessa Päihdekeskus Porttiin tulevia päihde- ja niihin liittyviä mielenterveyspalveluita.

24

Tiedottamisen tavoitteena on sekä lisätä väestötasolla yleistä tietoutta peliongelman luonteesta ja palvelujärjestelmästä että viestiä asiantuntijatahoille erilaisista interventioista, oma-apuohjelmista ja toimintamalleista peliongelman ennaltaehkäisyyn ja kuntoutukseen. Viestintään on tarpeen kiinnittää erityistä huomiota, sillä sen avulla voidaan vaikuttaa myös väestön asenteisiin, mikä on tässäkin kehittämistyössä tavoitteena. Pelipilotissa on sekä sisäistä että ulkoista tiedottamista. Sisäinen tiedottaminen tapahtuu sähköpostin ja kaupunkien sisäisen tiedonvälityksen kautta, ulkoinen tiedottaminen Internet sivujen, tiedotusvälineiden ja julkaisujen kautta. Internet-sivustona käytetään Päihdekeskus Portin sivustoa, joka valmistuu elokuussa 2013. Päihdekeskus Portin sivustolle laaditaan oma pelaamiseen liittyvä osionsa. Pelipilotin aikana kehitetyt hyvät käytännöt kirjataan Inno - kylän sivustolle. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän aluepilotti on avannut sähköisen työskentelyalustan aluepiloteille. Pohjanmaan maakuntien päihdetyön kehittämiskeskuksella on ja Päihdekeskus Portilla tulee olemaan omat nettisivut. Myös Peliklinikalla on omat sivustonsa kuten Päihdelinkillä. Uuden sivuston tulisi voida palvella sekä asiakkaita että asiantuntijoita aluepilottialueilla. Parasta olisi jos se aukeaisi valmiina ikonilinkkinä eri olemassa olevilla nettisivuilla Ensimmäisenä toimintavuonna 2013 viestintä keskittyy Pelipilotista ja pelaamisesta tiedottamiseen. Vuonna 2014 keskitytään enemmän pelihaittoihin ja pelien saatavuuteen ja vuonna 2015 palvelujärjestelmän kuvaamiseen. Vuosikerta 2013 Julkaisemme Vuosikerta 2013 – nimisen lehden, jota jaetaan yhteistyöverkostoissa. Lehti toimitetaan myös alueen kirjastoihin. Lehdessä käsitellään mm. palvelujärjestelmissä tapahtuvaa murrosta, paikallisen alkoholipolitiikan kehittämistä, peliongelman luonnetta, yleisyyttä ja hoitomahdollisuuksia, Päihdekeskus Portin rakentamista ja sinne tulevia palveluja. Edellisen kerran Vuosikerta - julkaisu tehtiin vuonna 2008. Tällöin julkaisun avulla pohjustettiin ehkäisevän päihdetyön ja keskitettyjen päihdehuollon palvelujen merkitystä päihdehaittojen vähentämiselle ja tulokselliselle päihdetyölle. Vuosikerta 2013 ilmestyy syksyllä niin, että se on jaettavissa 18.11 -19.11.2013 pidettävillä Pienillä Pohjalaisilla Päihdepäivillä, jotka järjestetään nyt seitsemättä kertaa. Päivät kokoavat Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueelta ammattilaisia, jotka kohtaavat työssään päihde- ja/tai mielenterveysasiakasta. Päivät on suunnattu myös alueen sosiaali- ja terveydenhuoltoalan opiskelijoille. Vuosikerta 2013 – lehden tavoitteena on tuoda esiin peliongelmaa, sen yleisyyttä, muotoja ja hoito- ja kuntoutusmalleja sekä palvelujärjestelmää.

25

Liite 1 Ohjausryhmän jäsenet

kehittämispäällikkö Saini Mustalampi, THL psykososiaalisten palveluiden johtaja Marja Mustonen, Vaasan kaupunki palvelujohtaja Pekka Kauppinen, KIURU, peruspalveluliikelaitos Jyta avohuollon ylilääkäri Anne Linna, Kokkolan terveyskeskus johtaja Arja Seppälä, Kokkolan perheneuvola palvelupäällikkö Minna Lönnbäck, Kokkolan kaupunki palvelupäällikkö Inkeri Koivu, Kokkolan kaupunki velkaneuvoja Jari-Pekka Laakso, Kokkolan kaupunki Lehtori, psykologi Eila Passoja, varalla yliopettaja Pirjo Forss - Pennanen, Centria ammattikorkeakoulu yliopisto-opettaja Anu-Riina Svenlin, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius rehtori Kaija Wiik – Kähäri, Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto tutkimus- ja innovaatiojohtaja Merja Joutsen-Onnela, Centrian ammattikorkeakoulu kehittämispäällikkö Saini Mustalampi, THL professori Aila-Leena Matthies, Yliopistokeskus Chydenius kehittämissuunnittelija Tuija Tuorila, sosiaalialan osaamiskeskus SONetBOTNIA toiminnanjohtaja Marjut Lampinen, Ventuskartano ry kehittämispäällikkö Maritta Vuorenmaa, THL, Vaasan yksikkö, varalla tutkija Johanna Nordmyr palvelujohtaja Seppo Mattila, Kokkolan kaupunki, ohjausryhmän puheenjohtaja kehittämissuunnittelija Saara Lång, Pohjanmaan maakuntien päihdetyön kehittämiskeskus, valmistelija/ sihteeri Kehittäjätyöryhmän jäsenet

Sosiaaliterapeutti Maria Wiik-Kortell, Kokkolan A-klinikka/ Nuotta Sosiaaliohjaaja Elina Ihanus, Kokkolan kaupunki (lastensuojelu/ Nopsa) Päihdetyöntekijä Petri Nikula, Kokkolan A-klinikka/ Nuotta Sosiaalityöntekijä Kalle Pokela, Peruspalveluliikelaitos Jyta (psykososiaaliset palvelut) Psykologi Anu Johnson, Kokkolan kaupunki (perheneuvola) Vastaava sosiaalityöntekijä Risto Vähämaa, Kokkolan kaupunki(aikuissosiaalityö/ toimeentuloturva) Sosiaaliohjaaja Päivi Keskinen, Vaasan kaupunki (A-neuvola) A-neuvolan vastaava Katja Lammasaari, Vaasan kaupunki Hanketyöntekijä Marjo Nordström, Netti - Klaara Lähihoitaja Lea Harju, Kokkolan kaupunki (vanhuspalvelut/psyktiimi) Tuntiopettaja Juha Pekola, Centria ammattikorkeakoulu Sairaanhoitaja Marja Sirviö, Ventuskartano ry Päihdetyöntekijä Maria Hyyppä, Kokkolan A-klinikka/ Nuotta Laatu- ja kehittämispäällikkö Tanja Witick, Kokkolan kaupunki Kehittämissuunnittelija Saara Lång, Pohjanmaan maakuntien päihdetyön kehittämiskeskus, työryhmän valmistelija/sihteeri

Kannen kuva: Saara Lång