Perhevapaat – mitä on vanhempien ratkaisujen takana?¤rvi_VauvaSuomi... · Perhevapaat / Johanna Närvi, Pikkuparlamentti 30.11.2018 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 2004 2006

PERHEVAPAAT –

MITÄ ON

VANHEMPIEN

RATKAISUJEN

TAKANA?

Johanna Närvi erikoistutkija, YTT

Pikkuparlamentti 30.11.2018

3.12.2018 1

ESITYKSEN SISÄLTÖ

Mihin perhevapaita tarvitaan?

Perhevapaat ja miten äidit ja isät niitä tilastojen valossa käyttävät

Tutkimustietoa:

– Keitä ovat pitkään kotihoidon tukea käyttävät äidit?

– Keitä ovat isyysvapaita käyttävät isät, ja miksi osa isistä jättää vapaan käyttämättä?

– Pikkulasten vanhempien näkemyksiä perhevapaiden kehittämisestä

Tutkimuksen viestejä perhevapaiden kehittämiseksi

3.12.2018 Perhevapaat / Johanna Närvi, Pikkuparlamentti 30.11.2018 2

MIHIN PERHEVAPAITA TARVITAAN?

Vauva ja pieni lapsi tarvitsee jatkuvaa hoivaa ja huolenpitoa sekä vuorovaikutusta häntä hoitavien aikuisten kanssa.

Sekä naisten että miesten mahdollisuus ansiotyöhön myös silloin, kun heistä tulee vanhempia.

Lapsiperheiden taloudellinen toimeentulo (vanhempainpäivärahat,

kotihoidon tuki).

”Uusia” tarpeita:

Vapaiden joustavuus ja erilaisissa työtilanteissa olevien vanhempien tarpeet

Moninaiset perheet

3.12.2018 3 Perhevapaat / Johanna Närvi, Pikkuparlamentti 30.11.2018

PERHEVAPAAT SUOMESSA

vanhempainvapaa 158 päivää

isyysvapaa 18+36 päivää

laskettu aika/synnytys lapsi 9-10 kk ikäinen lapsi 11 kk Sen jälkeen hoitovapaa/kotihoidon tuki, kunnes lapsi täyttää 3 vuotta.

äitiysvapaa 105 päivää

50 – 30 päivää*

*arkipäivä = 6 päivää viikossa

voi käyttää kunnes lapsi 2-vuotias

isyysvapaasta voi käyttää 1–18 päivää

äitiys- ja vanhempainvapaan aikana

4 Kuvio: Minna Salmi THL Perhevapaat / Johanna Närvi, Pikkuparlamentti 30.11.2018

KOTIHOIDON TUKEA KÄYTTÄVÄT LÄHES

KAIKKI PERHEET, HARVA ÄITI LAPSEN 3-

VUOTISPÄIVÄÄN

3.12.2018 5

Lähde: Kelan tilastolliset vuosikirjat

Perhevapaat / Johanna Närvi, Pikkuparlamentti 30.11.2018

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016

% Kotihoidon tukeakäyttäneitä perheitä *

Kotihoidon tuella hoidettujalapsia **

alle 7 kk***

7-12 kk

13-24 kk

yli 24 kk

Kotihoidon tukea käytetty, kk

* kotihoidon tuen käyttö lapsen 3 ikävuoteen asti,

osuus ko. vuonna päättyneistä

vanhempainrahakausista

** osuus 9 kk - 2-vuotiaista, ko. vuoden lopun tilanne

*** osuus kotihoidon tukea käyttäneistä perheistä

PITKÄÄN KOTIHOIDON TUELLA OLEVAT

ÄIDIT

useammin heikossa työmarkkina-asemassa.

– vähän tai ei lainkaan koulutusta

– ei työssä ennen lapsen syntymää tai pienituloinen, työntekijäasemassa.

– Parivuotiasta kuopusta vielä kotona hoitavista äideistä puolella (54 %) ei voimassa olevaa työsuhdetta.

– SILTI: Kolmannes korkeasti koulutetuistakin hoitaa (perheen nuorinta) lasta yli 2-vuotiaaksi kotihoidon tuella.

3 tai useamman lapsen äitejä.

ajattelevat, että pienen lapsen äidin kuuluu olla kotona

ja epäilevät varhaiskasvatuksen laatua.

(Lähde: THL:n perhevapaatutkimus, Närvi 2017)


LAPSEN KOTIHOIDON SYITÄ

VANHEMPAINVAPAAN JÄLKEEN,

jo työssä ja vielä kotona olevat 2-v. kuopuksen äidit

7

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Halusin viettää enemmän aikaa lapsen kanssa

Kotihoito on tärkeää lapsen kannalta**

Pidän kotona olemisesta***

Pienten lasten äitien kuuluu olla kotona***

En halunnut muiden hoitavan lastani**

Halusin pitää taukoa ansiotyöstä***

Päivähoidon laatu ei vastannut toiveitani***

Puoliso toivoi minun olen kotiäitinä***

En löytänyt työpaikkaa***

Kotona

Työssä

%

(Lähde: THL:n perhevapaatutkimus, Närvi 2017) Kysely 2013, N = 2234


ISÄT KÄYTTÄVÄT HEILLE

KORVAMERKITTYÄ ISYYSVAPAATA

Isien eri perhevapaiden käyttö 2005–2016, osuus alkaneista vanhempainrahakausista, %

3.12.2018 8

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Lyhyt isyysvapaa

Isäkuukausi/pidempiisyysvapaa

Vanhempainvapaa

Kotihoidon tuki

Isien osuus kaikistavanhempainrahapäivistä

Lähde: Kelan tilastolliset vuosikirjat


PIDEMPÄÄ ISYYSVAPAATA (vanhempainvapaan

jälkeen) KÄYTTÄVÄT ISÄT

vanhempia (yli 30-v.), mutta yhden lapsen isiä

korkeammin koulutettuja ja hyvässä työmarkkina-asemassa (suurituloiset, ei työttömyyttä 5 vuoden aikana)

kokevat harvemmin pitkän poissaolon työstä hankalaksi

harvemmin ajattelevat miehen olevan ensisijaisesti vastuussa perheen toimeentulosta

puoliso / lapsen äiti suurituloinen.

MUTTA vain puolet hoitaa lasta vapaalla pääosin yksin – usein lapsen äitikin kotona.

(Lähde: THL:n perhevapaatutkimus, Lammi-Taskula, Salmi & Närvi 2017, Isä hoitaa –tutkimus, Närvi 2018)


ISYYSVAPAAN (pidemmän*)

YLEISIMMÄT ESTEET:

talous, työ ja äidin ensisijaisuus kotona

10

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45

ei taloudellisesti mahdollista

puoliso kotihoidon tuella

ei pitänyt tarpeellisena

työtilanne/työn luonne esti

puolisolla ei työpaikkaa

työkiireet estivät

* Kyselyn toteutushetkellä vielä ”isäkuukausi”

Kysely 2013

N = 872


(Lähde: THL:n perhevapaatutkimus, Lammi-

Taskula ym. 2017)

ISIEN PERHEVAPAAT TYÖPAIKOILLA:

käsitykset ja käytännöt

”Isien vapaat” itsestäänselvyys – mutta muita ja pidempiä vapaita ei ajatella kuuluviksi isille

– Työpaikoilla isien kuvailtiin käyttävän ”maksimivapaat, jotka isä saa pitää”, kuuluvat isäksi tulon ”kokonaispakettiin”

– MUTTA isien ei oletettu pitävän vanhempain- tai hoitovapaata.

– Kulttuurinen oletus miesten vahvasta työorientaatiosta: Isät halusivat jakaa vastuuta lapsesta, mutta eivät työn kustannuksella.

Vaikka suhtautuminen isän vapaalle jäämiseen olisi myönteistä, esteeksi muodostuu usein se, ettei työtehtäviä järjestellä

– Harvalle (15 %) sijainen, yleisimmin työt jaettiin työtovereille (76 %) tai ne kasautuivat vapaan aikana (31 %).

(Lähde: THL:n perhevapaatutkimus, Närvi 2017, Isä hoitaa –tutkimus, Närvi 2018)


PIKKULASTEN VANHEMMAT HALUAVAT

PIDEMMÄN VAPAAN, ISÄN KIINTIÖ JAKAA

MIELIPITEITÄ (kysely 2013)

Ansiosidonnaisella päivärahalla korvatun vapaan toivoi jatkuvan

– 1,5 vuotta 33 % äideistä, 24 % isistä

– 2 vuotta 24 % äideistä, 29 % isistä

Valtaosa halusi lisää vanhempien jaettavissa olevaa vapaata. (äidit 75 %, isät 70 %)

Isälle lisää vapaata (eri mallein) toivoi 44 % äideistä, 56 % isistä.

(Lähde: THL:n perhevapaatutkimus, Salmi & Närvi 2017)


TUTKIMUKSEN ANTIA PERHEVAPAIDEN

KEHITTÄMISELLE

Pidempi ansiosidonnaisella päivärahalla korvattu vapaa

– Lapsiperheiden toimeentulon parantaminen

– Harva vanhempi pitää nykyistä 10-11 kk ikää sopivana varhaiskasvatukseen siirtymiselle.

Pidempi isälle korvamerkitty vapaa

– Lapsen oikeus molempien vanhempien hoivaan

– Sukupuolten tasa-arvo: äitien työmarkkina-aseman parantuminen ja isien vanhemmuuden vahvistuminen

– Isän kiintiö antaa isille perustellun oikeuden olla pois ansiotyöstä ja hoitaa lasta.


TUTKIMUKSEN ANTIA PERHEVAPAIDEN

KEHITTÄMISELLE

Joustavammat mahdollisuudet käyttää vapaita jaksoissa ja pidemmällä aikavälillä

– Isien mahdollisuudet pitää vapaita paranisivat, jos isyysvapaan “takaraja” olisi lapsen 2-vuotispäivää pidemmällä.

– Tärkeää myös “epätyypillisissä työsuhteissa” työskenteleville, itsensätyöllistäjille, keikkatyöläisille jne.

Perhepolitiikan kokonaisuus

– erityisesti varhaiskasvatuksen saatavuus, laatu ja hinta


THL:N PERHEVAPAATUTKIMUKSET

Salmi, Minna & Närvi, Johanna (toim.): Perhevapaat, talouskriisi ja sukupuolten tasa-arvo. Raportti 4. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2017.

3.12.2018 15

Närvi, Johanna: Isä hoitaa – vai hoitaako? Työpaperi 1. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2018.


Documents

Perhevapaat – mitä on vanhempien ratkaisujen takana?¤rvi_VauvaSuomi... · Perhevapaat / Johanna Närvi, Pikkuparlamentti 30.11.2018 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 2004 2006