PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAsnor.fi/wp-content/uploads/2013/10/OPS_2013-2014_1_6_uusi-logo.pdf · Musiikki 1 2 2 1+1 2 1+1 1 1 0 13 Kuvataide 1,5 1,5 1+1 2 1+1 2 1 1 1 15 Käsityö

PE R U S OPE TU KS E N

OP E T U S S U UN N I T EL M A

V U OS I L U OKI L LE 1 .‒6 . 2013‒2014

Sisällys

1. Johdanto.................................................................................................................................... 1

2. Opetuksen järjestämisen lähtökohdat.................................................................................... 1

2.1 Koulun arvot ja toiminta-ajatus.................................................................................................. 1

2.2 Kasvatus- ja oppimistavoitteet.................................................................................................... 1

2.3 Opetuksen painotukset................................................................................................................ 1

2.4 Tuntijako...................................................................................................................................... 2

3. Opetuksen toteuttaminen......................................................................................................... 3

3.1 Oppimiskäsitys........................................................................................................................... 3

3.2 Oppimisympäristö....................................................................................................................... 3

3.3 Toimintakulttuuri........................................................................................................................ 3

3.4 Työtavat...................................................................................................................................... 4

4. Opiskelun yleinen tuki............................................................................................................. 5

4.1 Koulun ja kodin välinen yhteistyö............................................................................................. 5

4.2 Oppimissuunnitelma.................................................................................................................. 5

4.3 Ohjauksen järjestäminen............................................................................................................ 6

4.4 Tukiopetus................................................................................................................................. 6

4.5 Oppilashuolto............................................................................................................................. 7

4.6 Kerhotoiminta........................................................................................................................... 11

5. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus..................................................................... 11

5.1 Eri tukimuodot.......................................................................................................................... 11

5.2 Osa-aikainen erityisopetus....................................................................................................... 13

5.3 Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen opetus................................................................... 15

5.4 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma............................................ 17

5.5 Opetuksen järjestäminen toiminta-alueittain........................................................................... 19

6. Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus......................................................................................... 20

7. Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt vuosiluokilla 1-6.................................. 20

7.1 Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet......................................................................................... 20

7.2 Äidinkielten ja toisen kotimaisen kielen opiskelu................................................................... 22

7.3 Äidinkieli ja kirjallisuus........................................................................................................... 22

7.4 Toinen kotimainen kieli........................................................................................................... 36

7.5 Vieraat kielet............................................................................................................................ 36

7.6 Matematiikka............................................................................................................................ 40

7.7 Ympäristö- ja luonnontieto...................................................................................................... 47

7.8 Biologia ja maantieto............................................................................................................... 53

7.9 Fysiikka ja kemia..................................................................................................................... 57

7.10 Terveystieto.............................................................................................................................. 60

7.11 Uskonto - evankelisluterilainen uskonto ja ortodoksinen uskonto……………….................. 61

7.12 Elämänkatsomustieto............................................................................................................... 71

7.13 Historia..................................................................................................................................... 75

7.14 Yhteiskuntaoppi....................................................................................................................... 78

7.15 Musiikki................................................................................................................................... 78

7.16 Kuvataide................................................................................................................................. 84

7.17 Käsityö..................................................................................................................................... 90

7.18 Liikunta.................................................................................................................................. 100

7.19 Kotitalous................................................................................................................................ 113

7.20 Valinnaiset aineet................................................................................................................... 113

7.21 Oppilaanohjaus....................................................................................................................... 113

8. Oppilaan arviointi................................................................................................................ 114

8.1 Arviointi opintojen aikana vuosiluokilla 1-6.......................................................................... 114

8.2 Todistukset............................................................................................................................. 118

9. Tieto- ja viestintätekniikan opetussuunnitelma................................................................ 118

10. Toiminnan arviointi ja jatkuva kehittäminen................................................................... 123

Osa II. Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt vuosiluokilla 7-9

11. Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt vuosiluokilla 7-9.................................... 1

11.1 Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet........ ...................................................................................1

11.2. Äidinkieli ja kirjallisuus............................................................................................................ 2

11.3. Toinen kotimainen kieli, ruotsi................................................................................................. 11

11.4 Vieraat kielet ............................................................................................................................ 12

11.5. Matematiikka........................................................................................................................... 17

11.6. Biologia ja maantieto............................................................................................................... 24

11.7. Fysiikka ja kemia...................................................................................................................... 31

11.8. Terveystieto.............................................................................................................................. 38

11.9. Uskonto - evankelisluterilainen uskonto ja ortodoksinen uskonto……………….................. 41

11.10. Elämänkatsomustieto.............................................................................................................. 50

11.11 .Historia ja yhteiskuntaoppi …................................................................................................ 54

11.12. Musiikki.................................................................................................................................. 58

11.13. Kuvataide................................................................................................................................ 59

11.14. Käsityö.................................................................................................................................... 65

11.15 Liikunta.................................................................................................................................. 68

11.16. Kotitalous................................................................................................................................ 73

11.17. Valinnaiset aineet................................................................................................................... 76

11.18.Oppilaanohjaus........................................................................................................................ 80

12. Oppilaan arviointi ……………………………………………………………..…………………...…82

Liite 1 Norssin kulttuuripolku Liite 2 Savonlinnan normaalikoulun esiopetussuunnitelma Liite 3 Savonlinnan peruskoulujen kriisitoimintamalli/Savonlinnan normaalikoulu Liite 4 Kirjainmallit, numerot ja välimerkit Liite 5 Kielitaidon tasojen kuvausasteikko Liite 6 Todistukset Liite 7 Aihekokonaisuudet oppiaineissa

Opetuksen järjestämisen lähtökohdat

1

1. Johdanto

avonlinnan normaalikoulun opetussuunnitelma vuosiluokille 1.–6. perustuu opetushallituksen vahvistamiin

opetussuunnitelman perusteisiin 16.1.2004. Tämä opetussuunnitelma täsmentää ja täydentää perusteissa

esitettyjä tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä.

Savonlinnan normaalikoulun johtokunta hyväksyi uusien vuonna 2004 hyväksyttyjen opetussuunnitelman

perusteiden mukaisen opetussuunnitelman kokouksessaan 23.4.2004 (yliopiston hallintojohtosääntö 23 §).

Tuolloin hyväksytty opetussuunnitelma oli voimassa lukuvuoden 2004–2005. Käsillä oleva opetussuunnitelma on

täydennetty ja tarkennettu aiemmasta suunnitelmasta. Koulun johtokunta on hyväksynyt tämän

opetussuunnitelman kokouksessaan 21.5.2007. Tähän tieto uudesta täydennyksestä ja hyväksymisestä.

2. Opetuksen järjestämisen lähtökohdat

2.1 Koulun arvot ja toiminta-ajatus

avonlinnan normaalikoulu on Itä-Suomen yliopistoon kuuluva perusasteen vuosiluokkien 1.–9.

harjoittelukoulu. Tavoitteena on oppilaiden kasvattaminen itsenäisiksi ja vastuullisiksi. Kaikille tulee

taata fyysisesti ja henkisesti turvallinen kouluympäristö.

- Oppilas kasvaa arvostamaan itseään, toisia ihmisiä sekä ympäristöään.

- Oppilas kasvaa luottamaan itseensä sekä tekemään yhteistyötä toisten kanssa. Oppilas kasvaa myös

kriittiseksi ja arvostelukykyiseksi sekä oppii vastaanottamaan ja antamaan rakentavaa palautetta.

- Oppilas kasvaa ottamaan vastuuta omasta koulutyöskentelystään, omista päätöksistään ja tekemisistään.

Koulussa toimitaan siten, että oppilas voi turvallisesti ja ohjatusti opetella vastuunottamista ja -kantamista

sekä elämässä tarvittavia taitoja.

Koulun painoalueita ovat taito-, taide- ja viestintäkasvatus sekä esiopetus. Koulun tehtävänä on myös uuden

pedagogisen tiedon soveltaminen ja tuottaminen kokeilu-, tutkimus- ja kehittämistoiminnan avulla ja tämän

tiedon välittäminen opetusharjoittelijoille. Lisäksi koulun tehtävänä on kokonaisvaltainen opetuksen ja

oppimisen laadun kehittäminen yhteistyössä yliopiston kanssa.

2.2 Kasvatus- ja oppimistavoitteet

avonlinnan normaalikoulun kasvatuksellisena tavoitteena on itsenäisen, tasapainoisen sekä ilmaisuja

yhteistyökykyisen, toisen aseman tunnustavan oppilaan kasvattaminen. Tällaisella oppilaalla on

positiivinen suhde luontoon ja kulttuuriin sekä aktiivinen suhde yhteiskuntaan. Tavoitteena on myös

herättää oppilaassa halu elinikäiseen oppimiseen sekä antaa hänelle siihen tarvittavat valmiudet.

2.3 Opetuksen painotukset

avonlinnan normaalikoulun painoalueita ovat taito-, taide- ja viestintäkasvatus sekä esiopetus.

Näiden avulla tuetaan ensisijaisesti oppilaiden

- kykyä löytää ja kehittää omia taidollisia vahvuuksiaan sekä

- kykyä ja rohkeutta ilmaista niitä eri tavoin.

Tavoitteena on oppilas, jolla on

- myönteinen minäkuva

- sosiaalisia taitoja sekä

- rohkeutta viestiä.

Oppilas voi käyttää taitojaan ja vahvuuksiaan oppimaan oppimisessa ja oman työnsä arvioinnin

opettelemisessa. Koulun painoalueisiin pyritään

- toteuttamalla Norssin kulttuuripolkua (liite 1)

- näkemällä oppilas yksilönä ja vahvistamalla hänen tervettä itsetuntoaan

- järjestämällä oppilaalle elämyksiä ja kokemuksia leikin, toiminnan ja ajattelun avulla hänen

kokonaisvaltaisen kehittymisensä tukemiseksi

- suunnittelemalla opetus vastaamaan oppilaan oppimisedellytyksiä.

Esiopetuksesta on oma opetussuunnitelma (liite 2 Savonlinnan normaalikoulun esiopetussuunnitelma).

S

S

S

S

Tuntijako

2

2.4 Tuntijako Savonlinnan normaalikoulussa

Oppiaine 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Yht.

Äidinkieli ja kirjallisuus 7

7 5 5 4 4 4 3 3 42,5

A-kieli 1 1 2 2 2 2 2 3 3 18

B-kieli 2 2 2 6

Matematiikka 3 3 4 4 4 4 3 3 4 32

Ympäristö- ja luonnontieto 2 2 3 3 10

Biologia ja maantieto 2 2 2 2 3 11

Fysiikka ja kemia 1 1 2 3 2 9

Terveystieto 2 1 0 3

Uskonto ja elämänkatsomustieto 1 1 1 2 1 1 1 1 2 11

Historia ja yhteiskuntaoppi 2 2 2 2 3 11

Musiikki 1 2 2 1+1 2 1+1 1 1 0 13

Kuvataide 1,5 1,5 1+1 2 1+1 2 1 1 1 15

Käsityö 1,5 1,5 2 2 2 2 2 1 0 15

Liikunta 2 2 2 2 2 2 2 2 2 18

Kotitalous 2 0 1 3

Oppilaanohjaus 0,5 0,5 1 2

Valinnaiset aineet 1 1 1 1 2 4 3 13

Oppilaan valtakunnallinen

vähimmäistuntimäärä

19 19 23 23 24 24 30 30 30 222

Savonlinnan normaalikoulussa

toteutuva tuntimäärä

19 20 23 24 24 24 30,5 29,5 30 224

Vapaaehtoinen A-kieli 1 3 2 2 2 3 13

Savonlinnan normaalikoulussa

toteutuva enimmäistuntimäärä 21 22 23 25 27 26 32,5 31,5 33 241

Opetuksen toteuttaminen

3

3. Opetuksen toteuttaminen

3.1 Oppimiskäsitys

erusolemukseltaan 7–15 -vuotias lapsi on aktiivinen yksilö, joka on luonnostaan utelias ja kiinnostunut

monenlaisista asioista ja ilmiöistä. Opiskeluun tulee liittää kaikilla luokka-asteilla mahdollisimman

paljon toimintaa. Opetuksen tavoitteena on luoda monipuolisia oppimistilanteita, joissa mahdollistetaan

oppilaan oppiminen itsenäisesti, opettajan ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän

kanssa.

Oppiminen on luonteeltaan aktiivista ja tavoitteellista toimintaa perustuen oppijan kokemuksiin ja niiden

arviointiin. Tavoitteena on uusien tietojen ja taitojen lisäksi saada myönteisiä oppimiskokemuksia sekä

elämäntaitoja ja kulttuurin ymmärrystä. Oppiessaan ihminen valikoi, tulkitsee ja liittää uuden aineksen

aiemmin opittuun, jäsentäen vanhaa tietoa ja taitoa uudelleen. Oppiminen on prosessi, joka sisältää sekä

itsenäistä että yhteistä ongelmanratkaisua. Oppimaan oppimisessa on tärkeää tiedostaa ja ymmärtää oman

toiminnan merkityksellisyys sekä saada oppilas sitoutumaan opiskeluun ja ohjaamaan omaa oppimistaan.

3.2 Oppimisympäristö

ppimisympäristö koostuu niistä fyysisistä ja psyykkisistä toimintaympäristöistä, joissa koulutyötä

tehdään. Oppimisympäristön on oltava turvallinen ja viihtyisä ja sen on tuettava oppilaan terveyttä.

Fyysiseen oppimisympäristöön kuuluvat ihmiset, rakennettu ympäristö, opetusvälineet, lähiympäristö ja

luonto. Savonlinnan normaalikoulun oppilailla on käytössään koulun tarjoamat tilat (esim. kotiluokka, ATK-

luokka, musiikkiluokka, kielten luokat sekä tekstiilityön ja teknisen työn luokat), liikuntasali sekä kirjasto.

Koulurakennuksen tarjoamien tilojen lisäksi oppimisympäristönä toimivat yliopiston rakennukset:

opettajankoulutuslaitos, liikuntahalli, taitotalo, kansainvälisen viestinnänlaitoksen kielistudio ja puutarha.

Yliopiston kampuksen ulkopuolella oppimisympäristöinä toimivat myös ympäröivä luonto ja lähiympäristö,

urheilukentät, hiihtokeskukset, jäähalli, uimahalli sekä erilaiset vierailuja retkeilykohteet esim. Olavinlinna.

Psyykkinen oppimisympäristö muodostuu kognitiivisista, emotionaalisista ja sosiaalisista rakenteista.

Tavoitteena on avoin, rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen ilmapiiri, jonka ylläpitämisestä vastuu kuuluu sekä

opettajalle että oppilaille.

Lisäksi voidaan oppimisympäristöä tarkastella Enkenbergin mukaan seuraavasti:

Oppimisympäristön rakennetekijöinä voidaan pitää tehtäväympäristöä, sosiaalista ympäristöä,

teknologista ympäristöä sekä fyysistä ympäristöä (Enkenberg 2002).

3.3 Toimintakulttuuri

avonlinnan normaalikoulun toimintakulttuurin lähtökohtana ovat koulun arvot ja toiminta-ajatus.

Koulumme toimintakulttuurin tavoitteena on edistää ja tukea johdonmukaisesti kasvatus- ja opetustyötä.

Hyvin toimiva koulu perustuu yhteisesti hyväksyttyihin arvoihin, koulun virallisiin ja epävirallisiin

sääntöihin sekä toiminta- ja käyttäytymismalleihin. Koulu on arvoyhteisö, jonka arvot tulevat näkyviin

yhteisön toimintakulttuurissa, ihmissuhteissa, vuorovaikutuksessa sekä opetuksen sisällöissä.

Koulumme toimintakulttuurissa tuetaan sellaisia käytänteitä, jotka auttavat avoimen, joustavan ja suvaitsevan

ilmapiirin muodostumista. Koulussamme toimitaan siten, että oppilas voi turvallisesti ja ohjatusti opetella

vastuunottamista ja -kantamista sekä elämässä tarvittavia taitoja.

Kouluyhteisömme välittömiä jäseniä ovat oppilaat, opettajat, opetusharjoittelijat sekä koulun muu

henkilökunta. Kouluyhteisön keskinäiseen vuorovaikutukseen kiinnitetään johdonmukaisesti huomiota. Hyvän

sosiaalisen vuorovaikutuksen tunnusmerkkeinä ovat hyvät tavat sekä toista ihmistä kunnioittava

käyttäytyminen. Toimivien ihmissuhteiden avulla pyritään luomaan myönteisen minäkuvan ja terveen

itsetunnon kehittymiselle otolliset olosuhteet.

P

O

S

Opetuksen toteuttaminen

4

Koulun sisäisen yhteistyön muotoja ovat mm. koulun yhteiset projektit, yhteiset suunnitteluryhmät, eri

luokkatasojen opettajien yhteistyö, oppimateriaalihankinnat, koulun yhteisen normiston ylläpitäminen

toimivana, kummiluokat ja oppilaskuntatoiminta. Kodin ja koulun yhteistyön muotoja ovat mm.

vanhempainyhdistys ja vanhempaintoimikunnat luokilla, vanhempainillat, tavoite- ja arviointikeskustelut ja

vanhempien asiantuntemuksen käyttö opetuksen ja toiminnan yhteisessä suunnittelussa. Koulun ja ympäröivän

yhteisön yhteistyön muotoja ovat mm. työelämään tutustuminen, tutustumiskäynnit, opintoretket ja leirikoulut,

eri alojen vierailijat koululla sekä ajankohtaisten tapahtumien ja aiheiden etsiminen opetukseen ympäristön

tapahtumista.

Koulumme on aktiivisessa vuorovaikutuksessa ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Keskeisiä yhteistyötahoja

kotien lisäksi ovat yliopiston eri laitokset, Savonlinnan kaupunki eri hallintokuntineen (erityisesti muut

peruskoulut, koulutoimi ja päiväkodit), seurakunta, yhteistyötä tekevät kunnat, valtion eri hallintokunnat,

järjestöt ja yhdistykset sekä elinkeinoelämä (yksityinen sektori). Sekä koulun aloitusvaiheessa että

siirtymisessä 7. vuosiluokalle olemme yhteistyössä erillisen nivelkohtaan liittyvän suunnitelman mukaisesti.

Eri yhteistyötahojen kanssa koulumme pyrkii luottamukselliseen toimintaan sekä asiantuntijuuden jakamiseen

koulumme perustoimintaa tukevalla ja kehittävällä tavalla.

Keskeinen osa koulun toimintakulttuurista sisältyy opetukseen ja siihen liittyviin käytänteisiin. Monipuolinen

opetus auttaa itsetunnon löytymistä. Oppilaan saadessa omien kykyjensä mukaista opetusta hän kokee

koulussa onnistumisen elämyksiä. Terve itsetunto pohjautuu myönteiseen ihmiskäsitykseen, jolloin jokaisen

on mahdollista myös hyväksyä itsensä. Monipuolinen taitoja taideaineiden opetus antaa mahdollisuuksia

oppilaan itsetunnon vahvistumiseen. Oppilas saa oikeudenmukaista ja kannustavaa palautetta toiminnastaan

sekä oppii kestämään pettymyksiä. Terve itsetunto näkyy itsehillintänä, sääntöihin sopeutumisena ja yhteisöä

rakentavana asenteena.

Koulumme toimintakulttuuria ohjaavia asiakirjoja opetussuunnitelman lisäksi ovat mm.

- koulun järjestyssäännöt

- tapakasvatusohjelma

- ruokailun toimintatavat

- kiusaamisen vastainen toimintasuunnitelma

- kriisitoimintasuunnitelma (sisältää mm. turvallisuus- ja ensiapuohjeet), (liite 3 Savonlinnan peruskoulujen

kriisitoimintamalli/Savonlinnan normaalikoulu)

3.4 Työtavat

petuksessa tulee käyttää oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joiden avulla

tuetaan ja ohjataan oppilaan oppimista. Työtapojen tehtävänä on kehittää oppimisen, ajattelun ja

ongelmanratkaisun taitoja, työskentelytaitoja ja sosiaalisia taitoja sekä aktiivista osallistumista.

Työtapojen tulee edistää tietoja viestintätekniikan taitojen kehittymistä. Työtapojen tulee antaa

mahdollisuuksia myös eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin.

Opettaja valitsee työtavat. Hänen tehtävänään on opettaa ja ohjata sekä yksittäisen oppilaan että koko ryhmän

oppimista ja työskentelyä.

Työtapojen valinnan perusteita ovat, että ne

- virittävät halun oppia

- ottavat huomioon oppimisen prosessuaalisen ja tavoitteellisen luonteen

- aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti

- edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista sekä taitojen oppimista ja niissä harjaantumista

- kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja

- tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista

- edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä vastuun kantamista toisista

- kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisesta, arvioida sitä sekä hankkia palautetta oman

toiminnan reflektointia varten

- auttavat oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan sekä mahdollisuuksiaan vaikuttaa siihen

- kehittävät oppilaan oppimisstrategioita ja taitoja soveltaa niitä uusissa tilanteissa

Oppilaiden erilaiset oppimistyylit, tyttöjen ja poikien väliset kehityserot sekä yksilölliset kehityserot ja taustat

tulee ottaa huomioon. Toteutettaessa opetusta yhdysluokissa tai yhdessä esiopetusryhmän kanssa on otettava

huomioon myös eri vuosiluokkien tavoitteet ja omaleimaisuus.

O

Opiskelun yleinen tuki

5

4. Opiskelun yleinen tuki

äännöllinen yhteistyö esiopetusta toteuttavien tahojen kanssa luo edellytykset lapsen turvalliseen ja

joustavaan siirtymiseen perusopetukseen. Näin varmistetaan jatkumo esi- ja perusopetuksen välillä.

Yhteistyösuunnitelma esiopetuksen kanssa tarkistetaan vuosittain. Koulun työsuunnitelmassa sovitaan myös

yhteistyöstä muiden perusopetusta antavien koulujen kanssa.

4.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö

asvatus on kodin ja koulun yhteinen tehtävä. Koulu vastaa oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta

kouluyhteisön jäsenenä. Ensisijainen vastuu lapsen ja nuoren kasvatuksesta on huoltajilla. Yhteinen

kasvatusvastuu toteutuu koulun ja kodin yhteistyössä, jonka tavoitteena on edistää lasten ja nuorten

oppimisedellytyksiä, turvallisuutta ja hyvinvointia koulussa. Kodin ja koulun välinen yhteistyö on järjestetty

siten, että myös moniammatilliset yhteistyöverkot auttavat tarvittaessa perheitä oppilaiden koulunkäyntiä ja

hyvinvointia koskevissa kysymyksissä.

Huoltajilla on mahdollisuus osallistua koulun opetus- ja kasvatustyön suunnittelemiseen ja arviointiin yhdessä

opettajan ja oppilaiden kanssa kehitys- ja arviointikeskusteluissa. Huoltajilla on myös mahdollisuus tutustua

koulun toimintakulttuuriin, päästä vaikuttamaan ja tulla kuulluksi koulun kasvatustavoitteita koskevissa

keskusteluissa. Huoltajille annetaan tietoa opetussuunnitelmasta, opetuksen järjestämisestä, oppilashuollosta ja

mahdollisuudesta osallistua kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön. Yhteistyön lähtökohtana on eri osapuolten

kunnioitus, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus.

Ensimmäisten vuosiluokkien aikana jatketaan esiopetuksen aikana syntynyttä yhteistyötä ja luodaan pohja

myös huoltajien keskinäiselle vuorovaikutukselle. Yhteistyötä kehitetään edelleen koko perusopetuksen ajan

ja erityisesti siirryttäessä kouluasteelta toiselle tai muissa siirtymävaiheissa.

Normaalikoulun ja kotien välistä yhteistyötä ja tiedottamista ovat mm.

- syyslukukauden alussa jaettava koulutiedote

- koulun kotisivut (http://snor.joensuu.fi)

- reissuvihko, sähköposti tai puhelin (opettaja sopii oppilaittensa vanhempien kanssa)

- kehitys- ja arviointikeskustelut

- erikseen sovittavat palaverit ja muut tiedotteet

- vanhempainilta koulutulokkaiden vanhemmille lukuvuoden käynnistyessä

- koko koulun yhteinen vanhempainilta

- luokkatoimikunnat (käytännöistä päättävät luokat)

- vanhempainyhdistyksen teemaillat ja tapahtumat

- koulun juhlat

- muut erikseen sovittavat luokka-, luokkataso- tai koulukohtaiset tapahtumat

- avoimet ovet

- vanhempainilta perusopetuksen 7–9 luokille siirtyvien oppilaiden vanhemmille

- koulutulokkaiden kouluun tutustumispäivä

- kevätlukukauden lopussa jaettava koulun vuosikirja

4.2 Oppimissuunnitelma

ppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelman avulla pyritään turvaamaan

oppilaalle parhaat edellytykset oppia ja edetä opinnoissaan. Ensimmäisen luokan oppilaiden

oppimissuunnitelma voi rakentua lapsen esiopetuksen suunnitelman pohjalle. Oppimissuunnitelmalla

voidaan myös eriyttää opetusta ja sitä voidaan käyttää pohjana oppilaan edistymisen arvioinnissa.

Oppimissuunnitelman laatimisessa keskeistä on yhteistyö oppilaan, huoltajan, opettajien ja koulun muiden

asiantuntijoiden välillä. Perusopetuksen alkuvaiheessa oppimissuunnitelman laatimisen päävastuu on

opettajalla, mutta valmisteluvastuu voi vähitellen siirtyä yhä enemmän oppilaalle itselleen.

Oppimissuunnitelmaa laadittaessa myös huoltaja saa tietoa, miten hän voisi entistä paremmin tukea oppilasta

tämän opiskelussa.

S

K

O


6

Oppimissuunnitelma sisältää oppilaan opinto-ohjelman, ja siinä kuvataan, miten opetussuunnitelman tavoitteet

on tarkoitus saavuttaa. Siinä määritellään mahdolliset valinnaiset opinnot ja opiskelun erityiset painoalueet.

Oppimissuunnitelmassa kuvataan myös tukitoimet, kuten tukiopetus tai osa-aikainen erityisopetus sekä muut

mahdolliset oppimisen tukemiseksi tarvittavat koulun sisäiset tai ulkopuoliset tukitoimet toteuttajineen

Erityistä tukea tarvitseville ja osa-aikaista erityisopetusta saaville oppilaille sekä maahanmuuttajaoppilaille

laaditaan oppimissuunnitelma tarvittaessa. Erityisopetukseen siirretyille tai otetuille oppilaille laadittava

henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) korvaa oppimissuunnitelman.

Oppimissuunnitelman toteutumista voidaan arvioida yhdessä opettajan, oppilaan ja huoltajien kanssa

käytävissä arviointikeskusteluissa.

Oppimissuunnitelma sisältää mm.

- luettelon oppiaineista ja aineryhmistä, joita oppilas on opiskeleva lukuvuoden aikana

- tavoitteet, miten oppilaan osalta on tarkoitus ne saavuttaa

- valinnaiset opinnot

- opiskelun erityiset painoalueet

- tukitoimet, kuten tukiopetuksen tai osa-aikaisen erityisopetuksen

- muut mahdolliset oppimisen tukemiseksi tarvittavat koulun sisäiset tai ulkopuoliset tukitoimet toteuttajineen,

esim. psykomotoriseen kuntoutukseen perustuva MOTO-ryhmä, oppilashuollon asiantuntijat ja eri

kuntoutustahot

- muut opetussuunnitelmaan liittyvät poikkeamat opiskelun etenemisessä

- arvioinnin

4.3 Ohjauksen järjestäminen

hjaustoiminta on koko perusopetuksen ajan kestävä jatkumo, joka toteutuu siten, että ohjaustyöhön

osallistuvat opettajat toimivat yhteistyössä oppilaan opintopolun aikana ja opiskelun nivelvaiheissa.

Koulussa toteutettava ohjaus on ennaltaehkäisevää toimintaa, jolloin erityisesti tuetaan niitä oppilaita,

joilla on opiskeluun liittyviä vaikeuksia tai jotka ovat vaarassa jäädä koulutuksen tai työelämän ulkopuolelle

perusopetuksen jälkeen.

Opettajan tehtävänä on ohjata oppilasta oppiaineiden opiskelussa sekä auttaa häntä kehittämään oppimaan

oppimisen taitojaan ja oppimisen valmiuksiaan sekä ennaltaehkäistä opintoihin liittyvien ongelmien

syntymistä. Lisäksi opettajan tehtävänä on oppilaiden persoonallisen kasvun, kehityksen ja osallisuuden

tukeminen.

Oppilaalle ja hänen huoltajalleen annetaan tietoa perusopetuksen työtavoista, valintamahdollisuuksista ja

niiden merkityksestä oppilaan oppimiselle ja tulevaisuudelle. Lisäksi heille selvitetään ohjauksen

järjestämiseen, opiskeluun, oppilashuoltoon ja tukipalveluihin liittyvät koulukohtaiset asiat. Opettajan,

oppilaan ja huoltajan yhteisissä tapaamisissa, huoltajalla on mahdollisuus neuvotella oppilaan opiskeluun ja

valintoihin liittyvistä kysymyksistä.

4.4 Tukiopetus

ukiopetus on opetusta, joka on tarkoitettu tilapäisten oppimisvaikeuksien ehkäisemiseen. Sitä annetaan

esim. sairaudesta aiheutuneen poissaolon jälkeen. Tukiopetusta ei anneta tilanteissa, joissa opetuksesta

on jääty jälkeen lomamatkan takia. Tukiopetus on eriyttämisen muoto, jolle ovat ominaisia yksilölliset

tehtävät, yksilöllinen ajankäyttö ja ohjaus.

Tukiopetus tulee aloittaa heti, kun oppimisvaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen

opinnoissaan tai ennen kuin oppilaan menestyminen oppiaineessa tai aineryhmässä arvioidaan heikoksi.

Tukiopetusta tulee järjestää niin usein ja niin laajasti kuin oppilaan koulumenestyksen kannalta on

tarkoituksenmukaista. Koulussamme annetaan tarvittaessa ennakoivaa tukiopetusta oppilaan

oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisemiseksi tai vähentämiseksi.

O

T


7

Tukiopetus toteutetaan pienryhmäopetuksena tai tarvittaessa yhdelle oppilaalle annettavana lisäopetuksena.

Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja. Myös huoltaja voi pyytää lapselleen

tukiopetusta, mikäli opiskelu ei suju odotetulla tavalla. Tukiopetusta on pyrittävä järjestämään

yhteisymmärryksessä oppilaan huoltajien kanssa ja heille tulee antaa tietoa tukiopetuksen järjestämisestä.

Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella.

4.5 Oppilashuolto

ppilashuolto on koulun kasvatustyöhön sisältyvää toimintaa. Se kuuluu kaikille kouluyhteisössä

työskenteleville ja sitä toteutetaan yhteistyössä kotien, oppilashuoltoryhmän asiantuntijoiden ja

kolmannen sektorin (kansalais-, nuoriso- ja urheilujärjestöjen) kanssa. Siihen kuuluu oppilaiden

fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtiminen. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että

yksilöllistä tukea.

Oppilashuollolla edistetään oppilaiden tasapainoista kasvua ja kehitystä, edistetään välittämisen ja myönteisen

vuorovaikutuksen toimintakulttuuria kouluyhteisössä sekä varmistetaan kaikille tasavertainen oppimisen

mahdollisuus. Oppilashuollon avulla pyritään ehkäisemään, tunnistamaan, lieventämään ja poistamaan

oppimisen esteitä, oppimisvaikeuksia sekä koulunkäyntiin liittyviä muita ongelmia mahdollisimman varhain.

Tavoitteena on luoda terve ja turvallinen oppimis- ja kouluympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä

syrjäytymistä sekä edistää kouluyhteisön hyvinvointia.

Savonlinnan normaalikoulussa oppilashuoltotyötä koordinoi ja kehittää moniammatillinen oppilashuoltoryhmä.

Laajennettu oppilashuoltoryhmä kokoontuu vähintään kerran kuukaudessa. Tarvittaessa se voi kokoontua

useammin tilanteen ja tarpeen edellyttämällä tavalla ja kokoonpanolla. Oppilashuoltotyötä ohjaavat

luottamuksellisuus, lapsen, nuoren ja heidän huoltajiensa kunnioittaminen sekä eri osapuolien tiedonsaantia ja

salassapitoa koskevat säädökset. Koulun minioppilashuoltoryhmän perusrungon muodostavat rehtori,

erityisopettaja ja kouluterveydenhoitaja. Minioppilashuoltoryhmä kokoontuu viikoittain käsittelemään koulun

asioita. Samalla opettajilla on mahdollisuus tuoda huolensa ja asiansa esiin. Laajennetun oppilashuoltoryhmän

ja minioppilashuoltoryhmän kokoontumisiin on myös huoltajalla ja oppilaalla mahdollisuus osallistua asian

käsittelyn niin edellyttäessä.

Oppilasta koskevissa asioissa on aloitteenteko, huolto-, kasvatus- ja päätösvastuu aina ensi sijassa huoltajalla.

Koulun tehtävänä on kuulla ja tukea kotia. Huoltajalle ilmoitetaan hänen lapsensa asioiden käsittelystä

oppilashuoltoryhmässä. Oppilashuoltoryhmän kokouksesta tehdään muistio.

Savonlinnan normaalikoulu on koulunkäynnin nivelvaiheissa yhteistyössä kaupungin päiväkotien ja koulujen

kanssa. Nivelvaiheen kokoukseen osallistuvat ja niitä järjestävät rehtori, opettaja, erityisopettaja ja

koulukuraattori. Kokouksessa lapsen tai oppilaan tilanne kartoitetaan ja suunnitellaan tarvittavat tukitoimet.

Koulu-

terveyden-

huolto

Kouluterveydenhuollosta vastaa Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, SOSTERI.

Kouluterveydenhuollossa työskennellään yhteistyössä vanhempien, oppilashuolto- ja

opetushenkilöstön sekä kunnan viranomaisten kanssa.

Kouluterveydenhuollon yleistavoite

- koko kouluyhteisön hyvinvointi ja oppilaan terveys paranee

- seuraavan sukupolven terveys ja vanhemmuuden voimavarat ovat nykyistä paremmat

Kouluterveydenhuollon tehtävät

- oppilaan kasvun, kehityksen, terveydentilan sekä hyvinvoinnin seuraaminen, arviointi ja

edistäminen (terveystarkastukset, rokottaminen, pitkäaikaissairaiden oppilaiden terveyden

seuraaminen ja koulussa selviytymisen tuki, tarvittaessa erikoislääkärin tutkimuksiin

lähettäminen)

- oppimisen, tunne-elämän ja käyttäytymisen häiriöiden tunnistaminen ja selvittäminen

sekä niihin liittyvän tuen antaminen yhteistyössä oppilashuolto- ja opetushenkilöstön

kanssa

- osallistuminen koko kouluyhteisön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen yhdessä

muiden toimijoiden kanssa, erityisesti oppilashuoltotyössä, opetussuunnitelmien

valmistelussa ja koulun sisäisessä ja ulkoisessa arvioinnissa

- koulun työolojen ja koulutyön terveellisyyden ja turvallisuuden valvonta ja edistäminen

yhdessä työsuojelun, työterveyshuollon ja muiden toimijoiden kanssa mukaan lukien

ensiapu ja ensiapuvälineistön ylläpito yhdessä koulun ensiapuvastaavan kanssa.

O


8

Koulu-

terveyden-

hoitaja

Koululääkäri

Koulu-

hammashuolto

Arviointi

Kouluterveydenhoitaja on päiväaikaan säännöllisesti oppilaiden, huoltajien ja opettajien

tavattavissa ennalta ilmoitettuina aikoina. Tarvittaessa järjestetään myös iltavastaanottoja.

Kouluterveydenhoitajan tavoittaa myös puhelimitse kaikkina koulupäivinä.

Ensiapu- ja peruselvytystaitoja vaativissa tilanteissa koulussa on käytettävissä

kriisitoimintasuunnitelmassa mainittu ensiapu- ja peruselvytystaidot hallitseva opettaja tai

vastuuhenkilö silloin, kun kouluterveydenhoitaja ei ole välittömästi saatavilla.

Koululääkäri on koululla erikseen sovittuina ajankohtina. Koululääkäri tekee suunnitelman

mukaiset terveystarkastukset. Sairaanhoitopalvelut annetaan ensisijaisesti terveyskeskuksen

vastaanotolla, oppilaan asuinalueen hoitoryhmässä.

Kouluhammashuolto kutsuu oppilaan henkilökohtaisen suunnitelman mukaan

tarkastuksiin. Hoitokäynti on mahdollista koulupäivän aikana, kun siitä ilmoitetaan

opettajalle ennakkoon.

Oppilaan artikulaatiovirheisyyden hoidossa konsultoidaan hammaslääkäriä, joka tarkistaa

puheen tuottamiseen liittyvien elinten toimivuuden ja suorittaa tarvittavat toimenpiteet.

Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä seuraa ja arvioi kouluterveydenhuoltoa jatkuvasti

osana omaa toimintaansa sekä yhteistyössä koulun ja valtakuntatason arvioinnin kanssa.

Perhepalvelu-

keskus

Perhepalvelukeskus on osa SOSTERIn toimintaa ja sisältää kasvatus- ja perheneuvonnan

palvelut. Perhepalvelukeskukseen voi hakeutua erityisesti, kun on huoli lapsen kehityksestä

tai käyttäytymisestä, oppiminen tai koulunkäynti ei suju tai on pulmia kavereiden kanssa,

vanhemmat tarvitsevat tukea vanhemmuuteen tai kasvatustehtävään, perheessä on

ristiriitoja tai vaikeita elämäntilanteita.

Vanhemmat voivat ottaa omasta aloitteestaan yhteyttä Perhepalvelukeskukseen tai

opettajan ja erityisopettajan suosituksesta. Myös kouluterveydenhoitaja voi ohjata lapsen ja

hänen perheensä perhepalvelukeskuksen erityistyöntekijöiden (esim. psykologi tai

puheterapeutti) palvelujen piiriin. Perhepalvelukeskuksen sosiaalityöntekijä ja psykologi

ovat mukana koulun oppilashuoltoryhmän toiminnassa.

Koulunkäyntiin ja oppimiseen liittyvissä tutkimuksissa tehdään yhteistyötä opettajien ja

perheen kanssa. Yhdessä sovitaan tarvittavista tukitoimista ja seurannasta.

Tarvittaessa oppilas ohjautuu Perhepalvelukeskuksesta lastenpsykiatriseen konsultaatioon,

jossa tilannetta arvioidaan ja suunnitellaan asianmukaista tukea ja hoitoa.

Hoitoneuvotteluissa voidaan pyytää kuvausta oppilaan koulunkäynnistä. Lastenpsykiatria

antaa koululle ja oppilaan huoltajille tilannekohtaisesti ohjausta ja tukea koulunkäynnin

sujumiseksi.

Muut hoito-

ja kuntoutus-

palvelut

Arviointi

Koulu pyrkii osaltaan helpottamaan oppilaan päivittäistä selviytymistä erityistarpeista

johtuvissa pulmissa mm. joustavin opetusjärjestelyin, tukimuodoin ja hankkimalla

erityisvälineitä oppimisen tueksi oppilaan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä

koskevan suunnitelman mukaisesti.

Muualla tapahtuvia kuntoutus- ja tutkimusjaksoja varten oppilas saa koulusta

poissaololuvan, tehtäviä ja muuta tukea. Oppilaan koulunkäyntiin ja oppimiseen liittyviä

tietoja siirretään tutkiville ja hoitaville asiantuntijoille vain huoltajan suostumuksella.

Oppilaan tarvitseman kuntoutuksen, tutkimuksen yms. tarvetta ja hyötyä arvioidaan

oppilaan moniammatillisessa HOJKS -neuvottelussa kodin ja koulun kanssa.


9

Koulu-

kuraattori

Savonlinnan normaalikoulun tukena toimii sopimuksen mukaisesti kaupungin länsipuolen

koulukuraattori, joka osallistuu mm. erityistä tukea tarvitsevan oppilaan koulunkäynnin

nivelvaihekokoukseen vastaanottavan koulun erityisopettajan kanssa.

Koulukuraattori auttaa koulunkäyntiin liittyvien ongelmien selvittämisessä. Hän toimii

koulun oppilashuoltoryhmän jäsenenä sekä koulun ja kodin välisenä yhdyshenkilönä.

Koulukuraattorilla on usein tietoa oppilaan perhetilanteesta, sosiaalisesta verkostosta ja

mahdollisesti myös erilaisista kriiseistä.

Sosiaalitoimi Sosiaalitoimen tuki koululle tulee erityisesti näkyviin lastensuojelullisissa tapauksissa,

jolloin varhaisella asiaan puuttumisella voidaan vähentää suurempia ongelmia oppilaan

elämässä. Koulun yhteistyötahona sosiaalitoimi rohkaisee kouluhenkilöstöä huolen

ilmaisemiseen tarvittaessa ja muistuttaa Lastensuojelulain 40 §:n ilmoitusvelvollisuudesta.

Sosiaalitoimi tukee oppilaan koulunkäyntiä suoraan perheeseen kohdistetuilla tukitoimilla,

jolloin oppilas pystyy keskittymään parhaiten omaan koulutyöhönsä.

Tietyissä kriisitilanteissa voi koulu pyytää apuun sosiaalityöntekijän.

Kouluruokailu

Arviointi

Kouluateria on tärkeä osa oppilaan päivittäistä hyvinvointia, terveyttä, jaksamista ja

oppilashuoltoa. Lisäksi se on osa koulun opetus- ja kasvatustehtävää. Ruokapalvelun

henkilöstö on opettajien rinnalla oheiskasvattajia niin ravitsemusasioissa kuin hyvien

tapojen opettamisessa.

Ruokailun yhteydessä tutustutaan sekä kansalliseen että kansainväliseen ruoka- ja

tapakulttuuriin. Samalla ohjataan terveellisiin ruokailutottumuksiin sekä korrekteihin

ruokailutapoihin ja välineiden oikeaoppiseen käyttämiseen. Oppilasta totutetaan vähitellen

eri ruokalajien sekä vihannesten että salaattien säännölliseen nauttimiseen.

Toisten huomioiminen myös ruokaillessa kuuluu tapakasvatuksen piiriin. Ruokailun tulisi

olla miellyttävä sosiaalisen kanssakäymisen muoto.

Erityisruokavaliot ja ruoka-aineyliherkkyydet kartoitetaan vuosittain. Koululääkäri ja

-terveydenhoitaja auttavat tarvittaessa asiassa. Eettisistä ym. syistä johtuvat

erikoisjärjestelyt hoidetaan opettajan ja tarvittaessa rehtorin kautta.

Kouluruokailua seuraavat ja arvioivat säännöllisesti opettajat, koulun ruokalatoimikunta ja

oppilashuoltoryhmä.

Avustajat

Henkilö-

kohtainen

avustaja

Ryhmä-

avustaja

Arviointi

Kouluavustajat työllistyvät koululle yleensä työvoimatoimiston kautta. Avustajien

toimenkuvat täsmentyvät oppilas- ja luokkakohtaisissa neuvotteluissa.

Henkilökohtainen avustaja on tarkoitettu oppilaan päivittäisen oppimisen ja koulunkäynnin

tukemiseen. Hän tekee tiivistä yhteistyötä sekä opettajan että huoltajan kanssa.

Henkilökohtaisen avustajan tulee olla työhönsä koulutettu ja pätevä. Erityistä tukea

tarvitsevalle oppilaalle anotaan kaupungilta kirjallisesti vuosittain henkilökohtaista

avustajaa. Anomuksen liitteeksi laitetaan asiantuntijalausunto avustajatarpeesta.

Ryhmäavustaja osallistuu opettajan rinnalla luokan kaikkien oppilaiden koulunkäynnin

tukemiseen ja oppimisen ohjaamiseen. Yhteistyö opettajan ja huoltajien kanssa on tärkeää.

Avustajien työhön perehdyttämisestä huolehtivat opettaja ja erityisopettaja. Lisäksi rehtori

huolehtii avustajien perehdyttämisestä koulun toimintaan.

Kouluavustajien tuen määrä arvioidaan lukuvuosittain koulun oppilasaineksen pohjalta

oppilashuoltoryhmässä.


10

Koulu-

kuljetukset

Arviointi

Koulumatkojen kulkemisessa noudatetaan koulun johtokunnan hyväksymiä periaatteita.

Koulumatkan kuljettaja on yksi oppilaan kasvattajista. Hän antaa omalla esimerkillään

liikennekasvatusta. Yksityiskohtaisista taksikuljetuksiin liittyvistä ohjeista sovitaan

kuljettajien, koulun ja kotien kanssa. Linja-automatkaan oikeutetuille oppilaille annetaan

älykortit toimintaohjeineen.

Koulu järjestää vuosittain liikennekasvatusta yhdessä poliisin kanssa. Koululaisten

liikenneturvallisuuskasvatuksen tavoitteena on tukea oppilaan kasvua itsenäiseksi,

vastuuntuntoiseksi ja muut huomioon ottavaksi tienkäyttäjäksi.

Koulun vanhempainyhdistys seuraa aktiivisesti mm. kaupungin liikennejärjestelyitä koulun

ja kotien puolesta tehden tarvittaessa aloitteita oppilaiden koulumatkojen turvallisuudesta.

Koulukuljetusjärjestelyjä seurataan ja arvioidaan havaintojen ja saadun palautteen pohjalta.

Aamu- ja

iltapäivä-

toiminta,

koulun kerhot

Arviointi

Aamuvalvonta on järjestetty sitä tarvitseville esi- ja 1.-2. -luokkien oppilaille. Valvojina

toimivat avustajat.

Koulun esi- ja 1.-2. luokkien oppilailla on mahdollisuus ilmoittautua seurakunnan

järjestämään iltapäivähoitoon. Koululaisten iltapäivähoito toimii koulun tiloissa. Oppilailla

on myös mahdollisuus hakeutua iltapäivähoitoon seurakunnan omiin tiloihin tai

Mannerheimin Lastensuojeluliiton perhekeskuksen tiloihin kaupungilla. Iltapäivähoitoon

hakeutumisesta tiedotetaan koteja kouluun ilmoittautumisen yhteydessä.

Koulu järjestää oppilaille koulupäivän jälkeen tai ennen kerhotoimintaa, josta tiedotetaan

koteja lukuvuosittain.

Koulun järjestämän aamuvalvonnan tarve kartoitetaan vuosittain.

Poliisi ja

pelastuslaitos

Poliisi ja pelastuslaitos toimivat kiinteässä yhteistyössä koulun kanssa. Liikenne- ja

laillisuuskasvatus, turvallisuuskoulutus, kriisitilanteissa toimiminen sekä huume- ja

päihdevalistus kuuluvat yhteistyön piiriin. Lisäksi järjestetään säännöllisin väliajoin

pelastautumisharjoituksia sekä tarkistetaan koulun väestönsuojelullinen valmius.

Oppilaille opetetaan sellaisia tietoja ja taitoja, joiden avulla hän voi edistää sekä omaa että

muiden turvallisuutta. Näiden kautta hän tulee omaksuneeksi turvallisuutta edistäviä

arvoja, kuten toisen ihmisen auttamista ja kunnioittamista. Tämän lisäksi oppilas kykenee

toimimaan yksin tai ryhmässä. Turvallisuusopetuksen tavoitteena on lisätä oppilaan

toimintavalmiutta, tuntemattoman sietokykyä, harkitsevuutta ja luottamusta omaan

selviytymiseen.

Koulun turvallisuuskouluttajina voivat lisäksi toimia mm. kouluterveydenhoitaja,

koululääkäri ja SPR:n kouluttaja.

Liikunnan opetussuunnitelman mukaisesti opetellaan riittävää uimataitoa sekä vedestä

pelastamisen taitoja. Ensiaputaitoihin tutustutaan eri oppiaineissa tai teema- tai

kerhotunneilla.

Seurakunta Seurakunta tarjoaa kuunteluapua ja tukea erilaisissa kriisitilanteissa sekä perheelle,

yksittäiselle oppilaalle että kouluhenkilökunnalle.

Seurakunta järjestää koulun pienimmille oppilaille iltapäivähoitoa koulun tiloissa ja

isommille erilaista kerhotoimintaa seurakuntakeskuksessa.

Kolmas

sektori

Kolmas sektori tukee erilaisen toiminnan kautta oppilaita tai koko perhettä. Eri yhdistykset,

seurat ja järjestöt ilmoittavat toiminnastaan monistein ja lehti-ilmoituksin.

Savonlinnan normaalikoulussa on laadittu seuraavat oppilashuoltoa koskevat suunnitelmat, joiden rinnalla

noudatetaan koko kaupungin yhteisiä suunnitelmia:

- turvallisuussuunnitelma sisältää koulun palo- ja pelastussuunnitelmat

- koulun kriisitoimintamalli (Liite 2 Savonlinnan peruskoulujen kriisitoimintamalli / Savonlinnan

normaalikoulu)

- erityisopetuksen käsikirja.

Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus

11

4.6 Kerhotoiminta

avonlinnan normaalikoulu järjestää oppilaille vapaaehtoista kerhotoimintaa kasvatus- ja opetustyön

tukemiseksi. Kerhot painottuvat ensisijaisesti koulun profilaatioalueisiin. Tämän johdosta tarjotaan

sellaista taitoja taideaineisiin pohjautuvaa kerhotoimintaa, joissa oppilaita kannustetaan tuottamaan

omaa kulttuuriaan. Koulun kerhoista päätetään kunakin lukuvuotena erikseen resurssien puitteissa ja koulu

kirjaa erikseen työsuunnitelmaan kunkin lukuvuoden kerhojärjestelynsä.

Kerhotoiminnan tavoitteet ovat

- kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen

- lasten ja nuorten osallisuuden lisääminen

- mahdollisuuden antaminen sosiaalisten taitojen kehittämiseen ja yhteisöllisyyteen kasvamiseen

- mahdollisuuden antaminen onnistumisen ja osaamisen kokemukseen

- luovan toiminnan ja ajattelun kehittäminen

- oppilaiden kannustaminen tuottamaan omaa kulttuuriaan

- mahdollisuus oppilaan tuntemisen lisäämiseen

- harrastuneisuuden tukeminen ja myönteisten harrastusten edistäminen.

5. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus

5.1 Eri tukimuodot

oulun eri tukimuotojen tarkoituksena on ennalta ehkäistä oppimisvaikeuksien kielteisiä vaikutuksia

oppilaan elämässä. Keskeistä on opettajien toteuttama oppimisvalmiuksien ja -vaikeuksien varhainen

havainnointi sekä tunnistaminen, jotka mahdollistavat tukitoimien nopean käynnistämisen vaikeuksien

laadun ja laajuuden mukaan. Pedagogisia tukimuotoja ovat tukiopetus ja erityisopetus sekä opetuksen

eriyttäminen ja yksilöllistäminen (HOJKS). Tukipalveluja ovat tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetus- ja

oppilashuoltopalvelut (esim. läksyparkki, Moto -ryhmä) sekä erityiset apuvälineet.

Erityistä tukea saattavat tarvita oppilaat,

- joiden kasvun, kehityksen ja oppimisen edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai

toiminnanvajavuuden vuoksi

- jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea

- joilla on opetuksen ja oppilashuollon asiantuntijoiden sekä huoltajan mukaan kehityksessä oppimiseen liittyviä

riskitekijöitä

- jotka edustavat eri kieli- ja kulttuuriryhmiä

- jotka ovat lahjakkaita.

S

K


12

Koulun tukimuodot tukea tarvitsevan oppilaan auttamiseksi

Tukimuodot Käytäntö Toteuttaja Lisätiedot

Kodin ja koulun

yhteistyö

- kasvatusperiaatteiden ja

tavoitteiden

yhdenmukaistaminen

- opetus- ja tukimuodoista

tiedottaminen

- koulu ja koti yhteistyössä

- päävastuu opettajalla

- kehitys- ja

arviointikeskustelut

Eriyttäminen Oppimistaitojen erilaisuus

- hitaus

- lahjakkuus

- tarkkaavaisuuden puute

- aistitoimintojen puutteet

- motoriset vaikeudet

- sopeutumattomuus

- eri kieli ja kulttuuri

- opettaja

- erityisopettaja

- kodin osuus oheistukijana

kasvaa

Tukiopetus - opetusta, joka on

tarkoitettu tilapäisten

oppimisvaikeuksien

ehkäisemiseen

- opettaja tai erityisopettaja

- opetusharjoittelija

opetusharjoittelussa

- tiedottaminen kotiin

- harkittava ennakoivan

tukiopetuksen tarpeellisuus

ja hyöty

- huoltajalla pyyntö-

mahdollisuus

Konsultointi - asiantuntijalta pyydetty

tuki oppilaan

koulunkäyntiin tai muuhun

elämäntilanteeseen

- opettaja pyytää

konsultointiapua

erityisopettajalta tai muilta

oppilashuollon

asiantuntijoilta

Oppimis-

suunnitelma

- voidaan laatia tarvittaessa

erityistä tukea tarvitseville,

osa-aikaista erityisopetusta

saaville sekä eri kieli- ja

kulttuuriryhmään kuuluville

- laaditaan yhteistyössä

huoltajan, opettajien ja

muiden asiantuntijoiden

kanssa

Osa-aikainen

erityisopetus

- lievät oppimis-,

sopeutumis- ja

ilmaisuvaikeudet ym.

- ennaltaehkäisevä,

korjaava ja vaikeuksia

vähentävä toiminta

- oppimisen syventäminen

- erityisopettaja ja opettajat

yhteistyössä samanaikais-,

pienryhmä- tai

yksilöopetuksena

- yhteistyö huoltajan kanssa

- tiedottaminen kotiin


13

Erityis-

opetukseen

ottaminen /

siirtäminen

HOJKS

Henkilökohtainen

opetuksen

järjestämistä

koskeva

suunnitelma

- oppilaan oppimisen ja

koulunkäynnin tukeminen

yksilöllisin edellytyksin

yleisopetuksen ryhmään

integroituna

- erityisopetukseen

ottaminen (ennen

oppivelvollisuutta) tai

siirtäminen (aloittanut

opiskelun yleisopetuksessa)

- oppimäärän

yksilöllistäminen yhdessä

tai useammassa aineessa

- opettaja, erityisopettaja,

huoltaja ja muut

oppilashuollon asiantuntijat

- hallinnollinen päätös:

rehtori tai

Savonlinnan kaupungin

koulutuslautakunta

(erityisluokka tai -koulu)

- tutkimukset ja lausunnot

- huoltajan kuuleminen

- esitys oppilaan opetuksen

järjestämiseksi

- erityisopetuspäätös

- erityisopetuspäätöksestä

tiedottaminen asianosaisille

ja Savonlinnan kaupungin

sivistystoimelle

- HOJKS -asiakirja

- HOJKS -päätös

- HOJKS -päätöksestä



sivistystoimelle

- HOJKS säilytetään

oppivelvollisuusajan + 10

vuotta

Oppilashuolto - erityistä tukea, tutkimusta

ja opetusta tarvitsevan

oppilaan tukitoimien

suunnittelu ja järjestäminen

- opettajan ja muun

kouluhenkilöstön huolen

kuuleminen, tukeminen ja

ohjaus

- huoltajan kasvatustyön

tukeminen

- opetusharjoittelijan

kuuleminen ja tukeminen

- koulun laajennettu

moniammatillinen

oppilashuoltoryhmä:

rehtori, erityisopettaja,

kouluterveydenhuolto,

perhepalvelukeskus,

sosiaalitoimi,

koulukuraattori ym.

tapauskohtaisesti

- koulun minioppilas-

huoltoryhmä:

rehtori, erityisopettaja,

kouluterveydenhoitaja

- moniammatillisen

yhteistyön periaatteet ja

vastuualueet

- koulun oppilasaineksen

tuntemus

- koulun kriisitoimintamalli

- koulun

turvallisuussuunnitelma

5.2 Osa-aikainen erityisopetus

sa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteena on auttaa oppilasta saavuttamaan esi- ja yleisopetuksen

tavoitteet yksilöllisten edellytystensä pohjalta perusopetusryhmänsä jäsenenä. Opetusta annetaan

oppilaalle, jolla on lieviä oppimis- ja sopeutumisvaikeuksia ja joka tarvitsee muun opetuksen

yhteydessä erityistä tukea oppimisen edellytysten parantamiseksi. Lisäksi osa-aikaisen erityisopetuksen tarpeen

voi määritellä oppilaan muut syyt. Osa-aikaista erityisopetusta voidaan antaa myös erityisopetukseen otetuille

tai siirretyille oppilaille.

Oppilaan siirtyminen osa-aikaiseen erityisopetukseen tapahtuu opettajan, erityisopettajan ja huoltajien

yhteisestä päätöksestä, joka perustuu opettajan ja huoltajien tekemiin havaintoihin sekä erityisopettajan

lukukausittain teettämiin äidinkielen ja matematiikan testeihin että annettuun konsultointiapuun. Lisäksi

tarkistetaan oppilaan suullisen ilmaisun taidot.

Opetuksen toteuttamisesta huolehtii erityisopettaja, oppilaalla mahdollisesti olevan oppimissuunnitelman tai

oppilaalle tarvittaessa laadittavan oppimissuunnitelman mukaisesti, johon myös oppilaan itsearviointi ja

erityisopettajan tekemä arviointi perustuvat. Mikäli osa-aikainen erityisopetus, muiden koulun tukimuotojen

rinnalla, ei ole riittävä oppilas siirretään erityisopetukseen ja hänen oppimisensa tueksi laaditaan

henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma eli HOJKS. HOJKS voi sisältää oppimäärän

yksilöllistämisen yhdessä tai useammassa oppiaineessa.

Osa-aikaista erityisopetusta annetaan muun opetuksen ohessa samanaikaisopetuksena, pienryhmässä tai

yksilöllisesti. Koulupäivän ulkopuolella annettavasta tuesta sovitaan erikseen.

O


14

Osa-aikaisen erityisopetuksen sisältö esi- ja yleisopetuksessa

Sisältö Käytäntö Toteuttaja Lisätiedot

Konsultointi - asiantuntijan antama tuki

ja opastus oppilaan

koulunkäyntiin tai muuhun

elämäntilanteeseen

- kehitys- ja

arviointikeskustelut

- kodin ja koulun yhteistyö

- erityisopettaja - erityisopettaja ohjaa

tarvittaessa

opetusharjoittelijoita

opetuksen eriyttämiseen

Seulonnat - lukukausittain tai

tarvittaessa tehtävät testit

äidinkielessä ja

matematiikassa sekä

puheessa vuosi-

suunnitelman mukaisesti

- oppilaan osa-aikaisen

erityisopetuksen sekä

tarpeen ja päättymisen

selvittäminen että

jatkotutkimuksiin

lähettäminen

- erityisopettaja

- erityisopettaja ja opettaja

yhteistyössä

- oppilaan itsearviointi

- erityisopettajan tekemä

arviointi havaintojen ja

työskentelyn pohjalta

- lausunnon tukena

harkittaessa tarkempia

asiantuntijalla teetettäviä

tutkimuksia

Oppilashuolto

- oppilaan oppimisen,


ja elämänhallintataidot

- koulun yhdyshenkilö

moniammatillisessa

yhteistyöverkostossa

- lausunnon antaja perus- ja

jatkotutkimuksiin

- erityisopettaja - erityisopetuksen

asiantuntija

- oma vastuualue ja

erityistehtävä sovittu

Oppimis-

suunnitelma

- voidaan laatia tarvittaessa

erityistä tukea tarvitseville,

osa-aikaista erityisopetusta

saaville sekä eri kieli- ja

kulttuuriryhmään

kuuluville

- laaditaan yhteistyössä

huoltajan, opettajien ja

muiden asiantuntijoiden

kanssa

Erityis-

opetukseen

ottaminen /

siirtäminen

HOJKS

Henkilö-

kohtainen

opetuksen

järjestämistä

koskeva

suunnitelma

- oppilaan oppimisen ja


yksilöllisin edellytyksin

yleisopetuksen ryhmään

integroituna

- erityisopetukseen

ottaminen (ennen

oppivelvollisuutta) tai

siirtäminen (aloittanut

opiskelun yleisopetuksessa)

- oppimäärän

yksilöllistäminen yhdessä

tai useammassa aineessa


oppilas, huoltajat ja

oppilashuollon

asiantuntijat yhteistyössä

- hallinnollinen päätös:

rehtori tai Savonlinnan

kaupungin

koulutuslautakunta


- tutkimukset ja lausunnot



järjestämiseksi

- erityisopetuspäätös




sivistystoimelle

- HOJKS -asiakirja

- HOJKS -päätös




sivistystoimelle

Arviointi - jatkuvaa

- luo perustan erityis-

opettajan opetukselle,

ohjaukselle ja

konsultoinnille

- oppilas

- erityisopettaja ja opettaja

- huoltajat

- oppilashuoltoryhmä

- ajoittain tehtävä

erityisopetuksen arviointi

kouluyhteisössä


15

5.3 Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen opetus

rityisopetuksen tavoitteena on auttaa ja tukea oppilasta siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet

suorittaa oppivelvollisuus edellytystensä mukaisesti yhdessä ikätovereidensa kanssa. Tällöin integroinnin

lähtökohtana on oppilaan vahvuudet sekä hänen yksilölliset oppimis- ja kehitystarpeensa. Nämä

huomioidaan annettavassa opetuksessa, mikä edistää oppilaan aloitekykyä ja itseluottamusta. Erityisopetus

edellyttää opiskelupaikkaa, -tilaa, -aikaa ja eri toimintoja koskevia päätöksiä sekä resurssien varaamista niiden

toteuttamiseen.

Mikäli oppilaan opiskelu muun opetuksen yhteydessä ei ole mahdollista tai se ei ole oppilaan kehityksen

kannalta tarkoituksenmukaista, opetus järjestetään osittain tai kokonaan erityisopetuksen ryhmässä.

Erityisopetukseen ottamista ja siirtämistä koskevassa päätöksessä määritellään, järjestetäänkö oppilaan opetus

joko yleisen (10-vuotinen) tai pidennetyn oppivelvollisuuden (11-vuotinen) piirissä.

Osittain oppilaan opetus voidaan järjestää toisin kuin koulussa noudatettavassa tuntijaossa on määrätty, jos se

on oppilaan oppimisedellytykset huomioon ottaen perusteltua. Tällöin vaihtoehtona ennen oppilaan

vapauttamista oppimäärän suorittamisesta on oppilaan tavoitetason määritteleminen hänen edellytystensä

mukaisesti eli oppimäärää yksilöllistämällä. Yksilöllistäminen voi koskea perusopetuksen koko oppimäärää tai

vain yksittäisiä oppiaineita. Henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määritellään

ne oppiaineet, joissa oppilaan opinto-ohjelma poikkeaa koulun noudattamasta tuntijaosta (Valtioneuvoston

asetus 1435/2001, 9§).

Jos oppilaalla ei ole enää tarvetta erityisopetukseen, tulee tehdä päätös hänen siirtämisestään yleisopetukseen.

Oppilaan vapauttamiseen oppimäärän suorittamisesta tulee olla erityisen painavat syyt. Mikäli oppilas kuitenkin

on vapautettu jonkin oppiaineen opiskelusta, tulee hänelle järjestää muiden oppiaineiden opetusta tai ohjattua

toimintaa siten, ettei hänen vuosiviikkotuntiensa määrä vähene.

Koulun toimenpiteet oppilaan ottamiseksi/siirtämiseksi erityisopetukseen

Toimenpide Käytäntö Toteuttaja Lisätiedot

Ajankohta - aikaisemmat tukitoimet

eivät ole riittävät

Oppilas on saanut

- eriyttävää opetusta

- tukiopetusta

- osa-aikaista

erityisopetusta

Oppilas

- ei etene yleisopetuksen

tavoitteiden mukaisesti

- saa jatkuvasti heikkoja

arvosanoja joko yhdessä tai

useammassa aineessa

- opettaja

- erityisopettaja

- huoltajat

- riittävä tiedottaminen

tärkeää

- kehitys- ja arviointi-

keskustelut

- dokumentit ja oppilaan

itsearvioinnit

- erityisopetuksen testit

Tutkimukset,

selvitykset ja

lausunnot

Huoltajan

kuuleminen

- mahdollinen

psykologinen/

lääketieteellinen tutkimus

tai sosiaalinen selvitys

oppilaan

tarkoituksenmukaisen

opetuksen järjestämiseksi

- huoltajien kuuleminen ja

yhteistyön rakentaminen

- perhepalvelukeskus,

SKS / Lastenpoliklinikka

- oppilashuoltoryhmä tai

sen yksittäiset jäsenet

- opettaja

- erityisopettaja

- huoltajat

- koulun ja kodin yhteinen

näkemys

- huoltajat varaavat itse

ajan tutkivalle taholle

E


16

Esitys

- erityis-

opetukseen

ottaminen

(ennen oppi-

velvollisuutta)

- erityis-

opetukseen

siirtäminen

(aloittanut

opiskelun yleis-

opetuksessa)

Huoltajan

kuuleminen

Erityisopetus-

päätös

- tarvittavien

asiapapereiden kokoaminen

esityksen tueksi


järjestämiseksi

- oppilaan

oppivelvollisuuden

määritteleminen

(10- tai 11-vuotinen)

- huoltajien kuuleminen ja

yhteistyön rakentaminen

- hallinnollinen päätös




sivistystoimelle


oppilashuoltoryhmä

- opettaja

- huoltajat

- rehtori

- Savonlinnan kaupungin

koulutuslautakunta


- yleisopetuksen piiriin

kuuluvat oppilaat

= 10-vuotinen

oppivelvollisuus

- pidennetyn

oppivelvollisuuden piiriin

kuuluvat oppilaat

= 11-vuotinen

oppivelvollisuus

- takaisin yleisopetukseen

siirtämisessä toimitaan

samalla tavalla

- ryhmäkoot huomioitava

oppilaan sijoittamisessa

- koulun erityisopetuksen

tilastointi 20.9./Oph

HOJKS

HOJKS -päätös

- oppilaan oppimäärien,

opetusjärjestelyjen,

tukitoimien määrittely ja

arvioinnin peruste





sivistystoimelle

- opettaja, erityisopettaja

- oppilas ja huoltajat

- oppilashuollon

asiantuntijat

- muu avustava henkilöstö

- rehtori

Pidennetyn

oppi-

velvollisuuden

piirissä olevien

opetus

(11-vuotinen)

- mahdollistaa oppilaan

oppiaineiden yhdistämisen

oppiainekokonaisuuksiksi

- merkitään HOJKSiin


- oppiainekokonaisuudet

voidaan muodostaa kaikille

yhteisistä oppiaineista sekä

valinnaisista aineista

opetussuunnitelmassa

päätettävällä tavalla

- mm. viittomakielen

opetusta voidaan järjestää

äidinkielen ja kirjallisuuden

oppituntien lisäksi muihin

kieliin varatuilla tunneilla

Jonkin

oppiaineen

opetuksesta

vapauttaminen

- harkitaan vain erittäin

painavista syistä

- mikäli oppilas on

vapautettu jonkin

oppiaineen opiskelusta,

järjestetään hänelle muiden

oppiaineiden opetusta tai

ohjattua toimintaa siten,

ettei hänen

vuosiviikkotuntiensa määrä

vähene

- huoltajat

- rehtori


- oppilashuollon asian-

tuntijat

- huoltajan anomus

- rehtorin puoltolausunto

- päätöksestä tiedottaminen

asianosaisille ja


sivistystoimelle


17

5.4 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma

okaiselle erityisopetukseen otetulle tai siirretylle oppilaalle laaditaan opetuksen yksilöllisen järjestämisen

tueksi hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva

suunnitelma (HOJKS). Suunnitelman tehtävänä on tukea pitkäjänteisesti oppilaan yksilöllistä

oppimisprosessia. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan kirjataan kokemukset

oppilaan kehitystä ja oppimista tukevista opetusjärjestelyistä, toimintatavoista ja tukipalveluista. Suunnitelman

tulee sisältää seuraavat tiedot sen mukaan kuin on tarpeen oppilaan opetuksen yksilöllistämiseksi

- kuvaus oppilaan oppimisvalmiuksista, vahvuuksista ja erityistarpeista sekä näiden edellyttämistä opetus- ja

oppimisympäristöjen kehittämistarpeista

- opetuksen ja oppimisen pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteet

- oppilaan opinto-ohjelmaan kuuluvien oppiaineiden vuosiviikkotuntimäärät

- luettelo niistä oppiaineista, joissa oppilaan opiskelu poikkeaa muun opetuksen mukaisista oppimääristä

- niiden oppiaineiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt, joissa oppilaalla on yksilöllinen oppimäärä

- oppilaan edistymisen seurannan ja arvioinnin periaatteet

- opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetus- ja oppilashuoltopalvelut,

kommunikointitavat sekä erityiset apuvälineet ja oppimateriaalit

- kuvaus oppilaan opetuksen järjestämisestä muun opetuksen yhteydessä ja/tai erityisopetuksen ryhmässä

- henkilöt, jotka osallistuvat oppilaan opetus- ja tukipalveluiden järjestämiseen sekä heidän vastuualueensa

- tukipalvelujen toteutumisen seuranta.

Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimiseen osallistuvat oppilaan huoltajat ja

oppilas, opettajat ja tarvittaessa oppilashuollon asiantuntijat. Oppilaan arviointi perustuu yleiseen oppimäärään

tai siihen yksilölliseen oppimäärään, joka hänelle on asetettu henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä

koskevassa suunnitelmassa.

Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman toteutumista tulee arvioida ja seurata

säännöllisesti ja erityisesti oppilaan siirtyessä esiopetuksesta perusopetukseen, perusopetuksen aikana luokasta

ja koulusta toiseen sekä perusopetuksesta toiselle asteelle.

J


18

HOJKSiin liittyvät toimenpiteet

Toimenpide Käytäntö Toteuttaja Lisätiedot

Esitys

- erityisopetukseen

ottaminen (ennen

oppivelvollisuutta)

- erityisopetukseen

siirtäminen

(aloittanut opiskelun

yleisopetuksessa)

Huoltajan

kuuleminen

Erityisopetuspäätös

- tarvittavien

asiapapereiden

kokoaminen esityksen

tueksi

- esitys oppilaan

opetuksen järjestämiseksi

- oppilaan

oppivelvollisuuden

määritteleminen

(10- tai 11-vuotinen)


ja yhteistyön

rakentaminen



tiedottaminen

asianosaisille ja


sivistystoimelle


- oppilashuoltoryhmä

- opettaja

- huoltajat

- rehtori

- Savonlinnan kaupungin

koulutuslautakunta


- yleisopetuksen oppilaat

= 10-vuotinen

oppivelvollisuus

- pidennetyn

oppivelvollisuuden

oppilaat

= 11-vuotinen

oppivelvollisuus

- takaisin yleisopetukseen

siirtämisessä toimitaan

samalla tavalla

- ryhmäkoot huomioitava

oppilaan sijoittamisessa

- koulun erityisopetuksen

tilastointi 20.9./Oph

HOJKS

HOJKS -päätös

- oppilaan opetuksen

järjestäminen hänen

oppimisedellytyksensä ja

oppioikeutensa huomioon

ottavalla tavalla

- oppilaan oppimäärien,

opetusjärjestelyjen,

tukitoimien määrittely ja

arvioinnin peruste



tiedottaminen

asianosaisille ja


sivistystoimelle



- oppilashuollon

asiantuntijat


- rehtori

Yksilölliset

oppimäärät

- tavoitteet perustuvat

oppilaan oppimis-

edellytyksiin oppiaineessa

- oppilaan oppimäärän

osa-alueiden sisällöt

voivat olla eri laajuisia tai

jokin osa-alue voidaan

korvata jollain toisella

- oppilaan tuntijako voi

poiketa yleisopetuksen

tuntijaosta

- opettaja ja

erityisopettaja


- oppilashuollon

asiantuntijat


- arvioinnissa käytetään

menetelmiä, joiden avulla

oppilas pystyy parhaiten

osoittamaan osaamisensa:

- lisäajan antaminen

- rauhallinen tila

- hidastetut ääninauhat

- suullinen koe

- mahdollisuus käyttää

teknisiä apuvälineitä ja

avustajaa

- yksilölliset oppimis- ja

koetehtävät

Jonkin oppiaineen

opetuksesta

vapauttaminen

- oppilas vapautetaan

jonkin oppiaineen

opiskelusta vain erityisen

painavista syistä

- huoltajat

- rehtori

- opettaja ja

erityisopettaja

- oppilashuollon

asiantuntijat

- huoltajan anomus

- rehtorin puoltolausunto

- päätöksestä

tiedottaminen

asianosaisille ja


sivistystoimelle


19

Seuranta ja

arviointi

Uusi

HOJKS -päätös

- oppilaalle laaditun

HOJKSin toteutumisen

seuranta ja arviointi

- uuden HOJKSin

valmistelu



tiedottaminen

asianosaisille ja


sivistystoimelle



- oppilashuollon

asiantuntijat


- rehtori

- HOJKSin toteutumista

seurataan ja arvioidaan

lukuvuosittain

- uusi HOJKS -päätös

lukuvuosittain

5.5 Opetuksen järjestäminen toiminta-alueittain

illoin kun opetusta ei voida oppilaan vaikean vamman tai vaikean sairauden vuoksi järjestää

oppiaineittain laaditun oppimäärän mukaisesti, opetus tulee järjestää toiminta-alueittain. Toiminta-alueet

tulee jakaa opetussuunnitelmassa osa-alueiksi. Oppilaan yksilölliset tavoitteet asetetaan toiminta-

alueittain ja kuvataan konkreettisesti.

Erityistä tukea tarvitsevan oppilaan opetuksen järjestäminen toiminta-alueittain ja sisällöt

Toiminta-alue Käytäntö Sisältö

Motoriset taidot

Oppimisen tavoitteena on

- vahvistaa oppilaan kehon hahmotusta

- edistää kokonais- ja hienomotoristen

taitojen kehittymistä

- motoristen toimintojen suunnittelu ja

ohjaus

- tasapaino

- koordinaatio

- rytmi

- kestävyys

- lihasvoima

Kieli ja

kommunikaatio


- oppilaan orientoitumisreaktion

muodostuminen

- erilaisten ilmaisujen ymmärtäminen ja

tuottaminen

- kielellinen tietoisuus

- ilmaisu

- käsite- ja sanavarasto

- viittomien, merkkien, symbolien,

kirjainten ja sanojen tunnistaminen ka

käyttö

- ajattelun kehittäminen

Sosiaaliset taidot Oppimisen tavoitteena on

- oppilaan vuorovaikutustaitojen

kehittyminen

- vuorovaikutustaidot

- itsehallinnan taidot

Päivittäisten

toimintojen taidot


- oppilaan aktiivisen osallistumisen

lisääminen elinympäristön toimintoihin

- omatoimisuuden ja itsenäistymisen

edistäminen

- terveys

- turvallisuus

- arkipäivän elämäntaidot

- asuminen

- ympäristössä liikkuminen

- vapaa-ajan vietto

Kognitiiviset taidot Oppimisen tavoitteena on

- oppilas aktivoituu ja oppii käyttämään

aistejaan ympäröivän todellisuuden

hahmottamiseen

- aistien stimulointi ja harjoittaminen

- valintojen tekeminen

- luokittelu

- ongelmanratkaisutaidot

- syy-seuraussuhteen

oppiminen

S

Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset tavoitteet

20

6. Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus

omanioppilaiden opetuksessa tulee huomioida Suomen romanien asema etnisenä ja kulttuurisena

vähemmistönä. Maahanmuuttajien opetuksessa noudatetaan opetussuunnitelman perusteita oppilaiden

taustat ja lähtökohdat kuten äidinkieli ja kulttuuri, maahanmuuton syy ja maassaoloaika huomioon ottaen.

Opetuksen tulee tukea oppilaan kasvamista sekä suomalaisen että oppilaan oman kieli- ja kulttuuriyhteisön

aktiivisesi ja tasapainoiseksi jäseneksi.

7. Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt

7.1 Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet

petus voi olla ainejakoista tai eheytettyä. Opetuksen eheyttämisen tavoitteena on ohjata tarkastelemaan

ilmiöitä eri tiedonalojen näkökulmista rakentaen kokonaisuuksia ja korostaen yleisiä kasvatuksellisia ja

koulutuksellisia päämääriä.

Aihekokonaisuudet ovat sellaisia kasvatus- ja opetustyön keskeisiä painoalueita, joiden tavoitteet ja sisällöt

sisältyvät useisiin oppiaineisiin. Ne ovat kasvatusta ja opetusta eheyttäviä teemoja. Niiden kautta vastataan

myös ajan koulutushaasteisiin.

Aihekokonaisuudet kuvataan tässä kohdassa, mutta niiden tavoitteet ja sisällöt ovat kunkin oppiaineen lopussa

olevassa taulukossa.

1. Ihmisenä kasvaminen

Koko opetuksen kattavan Ihmisenä kasvaminen -aihekokonaisuuden päämääränä on tukea oppilaan

kokonaisvaltaista kasvua ja elämänhallinnan kehittymistä. Tavoitteena on luoda kasvuympäristö, joka tukee

toisaalta yksilöllisyyden ja terveen itsetunnon ja toisaalta tasa-arvoon ja suvaitsevaisuuteen pohjautuvan

yhteisöllisyyden kehitystä.

2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään

suomalaisen ja eurooppalaisen kulttuuri-identiteetin olemusta, löytämään oma kulttuuri-identiteettinsä sekä

kehittämään valmiuksiaan kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ja kansainvälisyyteen.

3. Viestintä ja mediataito

Viestintä ja mediataito -aihekokonaisuuden päämääränä on kehittää ilmaisuja vuorovaikutustaitoja, edistää

median aseman ja merkityksen ymmärtämistä sekä kehittää median käyttötaitoja. Viestintätaidoista painotetaan

osallistuvaa, vuorovaikutuksellista ja yhteisöllistä viestintää. Mediataitoja tulee harjoitella sekä viestien

vastaanottajana että tuottajana.

4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys

Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta hahmottamaan

yhteiskuntaa eri toimijoiden näkökulmista ja kehittää osallistumisessa tarvittavia valmiuksia sekä luoda pohjaa

yrittäjämäisille toimintatavoille. Koulun oppimiskulttuurin ja toimintatapojen tulee tukea oppilaan kehittymistä

omatoimiseksi, aloitteelliseksi, päämäärätietoiseksi, yhteistyökykyiseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi sekä

tukea oppilasta muodostamaan realistinen kuva omista vaikutusmahdollisuuksistaan.

5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta

Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta -aihekokonaisuuden päämääränä on lisätä

oppilaan valmiuksia ja motivaatiota toimia ympäristön ja ihmisen hyvinvoinnin puolesta. Perusopetuksen

tavoitteena on kasvattaa ympäristötietoisia, kestävään elämäntapaan sitoutuneita kansalaisia. Koulun tulee

opettaa tulevaisuusajattelua ja tulevaisuuden rakentamista ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja

kulttuurisesti kestäville ratkaisuille.

R

O

Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset tavoitteet

21

6. Turvallisuus ja liikenne

Turvallisuus ja liikenne -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään turvallisuuden

fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia ulottuvuuksia sekä opastaa vastuulliseen käyttäytymiseen. Perusopetuksen

tulee antaa oppilaalle ikäkauteen liittyvät valmiudet toimia erilaisissa toimintaympäristöissä ja tilanteissa

turvallisuutta edistäen.

7. Ihminen ja teknologia

Ihminen ja teknologia -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään ihmisen suhdetta

teknologiaan ja auttaa näkemään teknologian merkitys arkielämässämme. Perusopetuksen tule tarjota

perustietoa teknologiasta, sen kehittämisestä ja vaikutuksista, opastaa järkeviin valintoihin ja johdattaa

pohtimaan teknologiaa liittyviä eettisiä, moraalisia ja tasa-arvokysymyksiä. Opetuksessa tulee kehittää

välineiden, laitteiden ja koneiden toimintaperiaatteiden ymmärtämistä ja opettaa niiden käyttöä.

Äidinkieli ja kirjallisuus

22

7.2 Äidinkielten ja toisen kotimaisen kielen opiskelu

Koulussa opiskellaan äidinkielenä suomea (vuosiluokat 1-9) ja toisena kotimaisena kielenä ruotsia (B-kieli,

vuosiluokat 7-9).

7.3 Äidinkieli ja kirjallisuus

Perusopetus

Äidinkieli on oppimisen perusta. Kieli on oppilaalle sekä oppimisen kohde että väline.

Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tehtävä on saada oppilas kiinnostumaan kielestä ja kirjallisuudesta sekä

kehittää kieleen pohjautuvia opiskelu- ja vuorovaikutustaitoja. Tavoitteena on aktiivinen ja kulttuuriin

osallistuva viestijä ja lukija.

Kokonaisvaltainen äidinkielen oppiminen antaa oppilaalle mahdollisuuksia monipuoliseen lukemiseen,

kirjoittamiseen ja viestintään terveen itsetuntonsa rakentamiseksi.

Vuosiluokat 1–2

Vuorovaikutustaidot

1. luokka 2. luokka

Tavoitteet Oppilas

- rohkenee ilmaista itseään suullisesti

- kehittyy itsensä ilmaisemisen taidoissa

- kuuntelee keskittyen ja ymmärtää

kuulemansa

Oppilas

- osaa ilmaista itseään suullisesti

- kehittyy itsensä ilmaisemisen taidoissa

- kuuntelee keskittyen ja ymmärtää

kuulemansa

Sisällöt - omista kokemuksista, elämyksistä ja tapahtumista kertominen

- opettelee kysymään ja vastaamaan

- suullista ilmaisua arkitilanteissa ja koulun

vuorovaikutustilanteissa: kertominen, tarkka

kuunteleminen, oman vuoron odottaminen,

ohjeen mukaan toimiminen

- oppii kysymään ja vastaamaan

- suullista ilmaisua eri viestintätilanteissa ja

koulun vuorovaikutustilanteissa: oman

mielipiteen ilmaiseminen ja perusteleminen,

tarkka ja päättelevä kuunteleminen, yhteisen

ohjeen mukaan toimiminen

- kielellisen ja fyysisen kokonaisilmaisun vahvistaminen

Työtavat esim.

- ilmaisutaidon kehittäminen: esittämis- ja esiintymistottumusten saaminen: pari-, pienryhmä-

ja luokkakeskusteluja

- draamatyötapoja: leikki, vuoropuhelu, roolit, pantomiimi, improvisointi, mielikuvituksen

käyttö ja tapahtumaketjujen luominen parin kanssa tai ryhmissä kuullun, luetun, nähdyn tai

koetun pohjalta, myös muihin taideaineisiin integroiden,

- runojen ja lorujen harjoittelemista myös ulkoa

Kuvaus

oppilaan

hyvästä

osaamisesta

2. luokan

päättyessä

Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän

- on tottunut ilmaisemaan itseään suullisesti: hän osaa kertoa pienelle ryhmälle havainnoistaan

ja kokemuksistaan niin, että kuulijat pystyvät seuraamaan kerrontaa

- osaa toimia tarkoituksenmukaisesti arkipäivän puhetilanteissa, seuraa opettajan ja muiden

oppilaiden kerrontaa ja keskustelua ja pyrkii puhujana vastavuoroisuuteen; keskustelussa hän

reagoi kuulemaansa omilla ajatuksillaan ja kysymyksillä

- osallistuu keskittyen ilmaisuharjoituksiin.


23

Lukeminen, kirjoittaminen ja kieli

1. luokka 2. luokka

Tavoitteet Oppilas

- tutustuu kieleen ilmiönä ja tarkastelee sen

merkityksiä ja muotoja

- oppii lukemisen ja kirjoittamisen

perustekniikan taitoja säännöllisesti

harjoiteltaessa

- etenee lukemisessa ja kirjoittamisessa omien

taitojensa ja edellytyksiensä mukaisesti

- opettelee tarkkailemaan itseään lukijana ja

kirjoittajana

Oppilas

- kehittää lukemisessa ja kirjoittamisessa

saavuttamiaan taitoja, edellytyksiensä

mukaisesti, taitoja säännöllisesti

harjoiteltaessa

- hallitsee lukemisen ja kirjoittamisen

perustekniikan

- tuntee käsitteistön ja osaa soveltaa sitä

- oppii tarkkailemaan itseään lukijana ja

kirjoittajana

Sisällöt Lukeminen

- puhutun ja kirjoitetun kielen havainnointi ja

tutkiminen

- käsitteet: äänne, kirjain, tavu, sana, lause,

kertomus, lopetusmerkki, otsikko, teksti, kuva

- äänne-kirjain vastaavuuden runsasta

harjoittelua

- äänteiden yhdistämistä tavuiksi,

tavujen yhdistämistä sanoiksi

- sanan jakaminen tavuiksi ja tavun jakaminen

äänteiksi sekä äänne-erottelu

- sanojen lukemisen automatisoitumista

tavu-, sana- ja lausetasolle

- luetun ymmärtämisen harjoittelua

Lukeminen

- aakkosjärjestys ja aakkostaminen

alkukirjaimen mukaan

- lukemisen perustekniikan varmentaminen

- siirtyminen ääneen lukemisesta äänettömään

lukemiseen

- tutustutaan tekstin ymmärtämistä parantaviin

strategioihin ja käytetään niitä

(esim. ennustaminen)

Kirjoittaminen

- oikea kynäote ja kirjoitusasento

- oikeiden kirjainmuotojen harjoittelu: isot ja

pienet tekstauskirjaimet,

(liite 3 Kirjainmallit)

- oikeinkirjoituksen harjoittelu sanatasolla

- omien tekstien kirjoittamista kuvista

- kirjoittamista tietokoneella

Kirjoittaminen

- kirjoituskirjainten opettelua ja kirjainten

yhdistämistä, (liite 3 Kirjainmallit)

- oikeinkirjoituksen vahvistamista: lyhyt ja

pitkä vokaali, geminaatta, äng-äänne,

sanaväli, sanan jakaminen riveille

- oikeinkirjoituksen harjoittelua lausetasolla:

iso alkukirjain ja piste

- omien tekstien tuottamista, päähuomio

sisällössä ja luomisen ilossa

- tekstin tuottamista tekstinkäsittelyllä

- kirjoitettua kieltä koskevien sopimuksien

huomioon ottaminen omaa tekstiä

kirjoittaessa

Työtavat esim.

Lukemaan ja kirjoittamaan opettamisessa

opettaja voi käyttää synteettisiä, analyyttisiä

tai sekamenetelmää.

esim.

- parilukeminen


24

Kuvaus

oppilaan

hyvästä

osaamisesta

2. luokan

päättyessä

Oppilaan lukuja kirjoitustaito on kehittynyt niin, että hän

- on edennyt alkavan lukemisen vaiheesta perustekniikan vahvistumisen vaiheeseen; hänen

lukemisensa on niin sujuvaa, että hän selviää ikäkaudelleen tarkoitettujen tekstien lukemisesta

- on alkanut jo tarkkailla lukiessaan, ymmärtääkö hän lukemaansa; hän pystyy jo tekemään

päätelmiä lukemastaan

- osaa ilmaista itseään myös kirjallisesti niin, että hän selviää oman arkensa

kirjoittamistilanteista, hän osaa myös käyttää mielikuvitusta kirjoittaessaan

- osaa käsin kirjoittaessaan jo sitoa kirjaimia toisiinsa; hän osaa tuottaa omaa tekstiä myös

tietokoneella

- osaa kirjoittaa helppoja ja tuttuja sanoja jo lähes virheettömästi ja on alkanut käyttää

lauseissa lopetusmerkkejä ja lauseen alussa isoa kirjainta.

Oppilaan suhde kieleen on rakentunut niin, että hän

- pystyy tekemään ikäkaudelleen ominaisia havaintoja kielestä: hän rohkaistuu erittelemään

sanojen tavuja äännerakennetta, riimittelemään ja pohtimaan sanojen merkityksiä ja muotoja;

hän osaa luetella kirjaimet aakkosjärjestyksessä ja osaa käyttää aakkosjärjestystä

- on tottunut kielestä ja teksteistä puhuessaan käyttämään opetettuja käsitteitä.

Kirjallisuus

1. luokka 2. luokka

Tavoitteet Oppilas

- tutustuu kirjallisuuteen kuunnellen ja lukien

- saa yhteisiä kokemuksia ja elämyksiä

kirjallisuudesta

- oppilaan lukemisinnostus herää

- opettelee valitsemaan itselleen lukutaitoaan

vastaavaa luettavaa

- harjoittelee kirjallista keskustelua

- nauttii lukemisesta

- saa kirjallisuudesta aineksia oman ajattelunsa kehittämiseen

- harjoittelee kirjaston käyttöä - käyttää kirjastoa

Sisällöt - eläytyminen luetun tekstin kuunteluun

- tutustuminen satuihin, runoihin,

kertomuksiin, kuvakirjoihin ja sarjakuviin

- tutustuminen satuihin, runoihin,

kertomuksiin, kuvakirjoihin, sarjakuviin ja

lasten tietoteksteihin

- itsenäinen lastenkirjallisuuden lukeminen lukutaitoa vastaavasti

- kirjalaatikoiden, luokkakirjastojen ja koulun kirjaston käyttö

- tutustuminen satuja lastenkirjailijoiden klassikoihin

- Savonlinnan kaupungin Kuutti-kirjallisuusdiplomin suorittaminen

- elämysten ja lukukokemusten jakaminen

- kertominen, keskustelu ja esittely luetuista

kirjoista

- tutustuminen käsitteisiin päähenkilö,

tapahtuma-aika ja -paikka ja juoni

- luetun liittäminen omaan elämään,

aiemmin luettuun, kuultuun ja nähtyyn

- kaupunginkirjastoon tutustuminen ja

kirjastokortti

- kirjallisuuden käyttö luovassa toiminnassa

- medialukutaito: esim. kuva, elokuva - tutustuminen kirjallisuuden toteuttamiseen teatterin ja elokuvan keinoin


25

1. luokka 2. luokka

Työtavat esim.

- opettajan ääneen lukeminen

- lukupuut

- kirjalaatikot

- kirjallisuusdiplomi

- teatterikäynnit

- koulukino

- kirjailijavierailut

esim.


- parilukeminen

- lukupäiväkirjat

- kirja-arvostelut

- kirjalaatikot

- kirjastokäynnit


- teatterikäynnit

- koulukino

- kirjailijavierailut

Kuvaus

oppilaan

hyvästä

osaamisesta

2. luokan

päättyessä

Oppilaan suhde kirjallisuuteen on rakentunut niin, että hän

- etsii itselleen sopivaa ja mieluisaa luettavaa; hän käyttää lukutaitoaan viihtymiseen ja myös

löytääkseen tietoa

- on lukenut ainakin muutamia, lukutaitoaan vastaavia lastenkirjoja, ja hänen

medialukutaitonsa riittää ikäkaudelle suunnattujen ohjelmien seuraamiseen ja käyttämiseen

- on tottunut kielestä ja teksteistä puhuessaan käyttämään opetettuja käsitteitä.

Vuosiluokat 3–5

Vuosiluokkien 3–5 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen keskeinen tehtävä on äidinkielen perustaitojen

oppiminen. Opetuksen tavoitteena on sujuvan lukuja kirjoitustekniikan oppiminen, luetun ymmärtämisen

syventäminen ja tiedonhankintataitojen kartuttaminen. Oppilasta ohjataan kuuntelemaan, puhumaan, lukemaan

ja kirjoittamaan erityyppisiä tekstejä. Kirjallisuuden lukemisella ja monipuolisella kirjoittamisella on näinä

vuosina itseisarvoa, mutta sillä tuetaan myös oppilaan lukutaidon, ilmaisun, mielikuvituksen ja luovuuden

kehittymistä. Oppilasta harjaannutetaan myös oman lukukokemuksen jakamiseen ja käsittelemiseen.

Vuorovaikutustaidot

Yleistavoite: oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat ja hänen taitonsa ilmaista itseään kehittyy.

3. luokka 4. luokka 5. luokka

Tavoitteet Oppilas

- rohkaistuu osallistumaan

keskusteluihin

- harjoittelee aktiivisen

kuuntelijan ja viestijän taitoja

- tutustuu viestinnän

perustekijöihin

- tutustuu erilaisiin

viestintävälineisiin (puhelin,

kirje, sähköposti)

- totuttelee ilmaisemaan itseään

eri tavoin

- kehittää omaa kerrontaansa ja

kokonaisilmaisuaan

Oppilas

- osallistuu keskusteluihin

- harjoittelee erilaisia viestintä-

ja vuorovaikutustilanteita

- osaa kuunnella ja arvostaa

toisen mielipidettä

- rohkaistuu ilmaisemaan

itseään eri tavoin

- harjoittelee erilaisten

viestintävälineiden käyttöä

- kehittää omaa kerrontaansa ja

kokonaisilmaisuaan

Oppilas

- osaa käyttää

puheenvuoroa

keskusteluissa

- ottaa vastaanottajan

huomioon omassa

viestinnässään

- osaa ilmaista itseään

selkeästi ja

johdonmukaisesti

- osaa käyttää erilaisia

viestintävälineitä

- osallistuu aktiivisesti

ilmaisuharjoituksiin

- taito ilmaista itseään

monipuolistuu

- kehittää omaa

kerrontaansa ja

kokonaisilmaisuaan


26


Sisällöt - toiset huomioon ottavan

kuuntelemisen harjoittelua

- kertominen ja selostaminen

- oman mielipiteen

esittäminen

- viestinnän perustekijöihin

tutustuminen (vastaanottaja,

lähettäjä, sanoma,

viestintäväline)

- asiointia

- kysymysten tekoa

- oman kerronnan ja ilmaisun

rikastuttamista

- vastaanottajan huomioon

ottaminen viestinnässä

- omien ajatusten ja

mielipiteiden esittäminen ja

perusteleminen

- sanaton viestintä

- kysymysten tekoa

- keskustelupuheenvuoron

käyttäminen

- eri viestintävälineiden

käytön harjoittelua

- vuorovaikutuksen

havainnoiminen

- keskustelutaitojen

kehittäminen

- oman kerronnan ja ilmaisun

rikastuttaminen

- sanaton viestintä

- kysymysten tekoa

- viestintätilanteen ja -

välineen huomioon ottaminen

Työtavat

esim.

- ilmaisutaidon kehittäminen: esittämis- ja esiintymistottumusten saaminen

- draamatyötapoja: vuoropuhelu, roolit, pantomiimi, improvisointi, mielikuvituksen käyttö ja

tapahtumaketjujen luominen parin kanssa tai ryhmissä kuullun, luetun, nähdyn tai koetun

pohjalta

- runojen ja lorujen harjoittelemista myös ulkoa

- keskustelut, väittelyt

- selostaminen ja kertominen

- opettajan kerronta ja luenta

- erilaisten asiointitilanteiden harjoittelua

- kuunnelmien kuuntelua ja laatimista

- yhteistyötä esim. Taidelukion, Kaupunginteatterin ja muiden teatterien kanssa

Kuvaus

oppilaan

hyvästä

osaamisesta

5. luokan

päättyessä

Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän

- rohkenee ilmaista itseään sekä suullisesti että kirjallisesti erilaisissa tilanteissa ja haluaa

kehittää ilmaisuja vuorovaikutustaitojaan; hän osaa käyttää puheenvuoron

keskustelutilanteessa

- kertoo ja kuvailee omia havaintojaan ja ajatuksiaan sekä vertailee niitä toisten havaintoihin;

hän pystyy jo omassa viestinnässään jonkin verran ottamaan huomioon viestintätilanteen ja -

välineen ja pyrkii siihen, että hänen oma viestinsä on ymmärrettävä ja saavuttaa vastaanottajan

- osaa kuunnella toisten ajatuksia ja osaa myös muodostaa omia mielipiteitä ja pyrkii

perustelemaan niitä; hän on tottunut arvioimaan kuulemaansa ja lukemaansa

- osaa tehdä puhutussa ja kirjoitetussa tekstissä käytetyistä keinoista viestin sisältöä ja

viestintätilannetta koskevia päätelmiä

- pystyy pitämään tutulle yleisölle pienimuotoisen, selkeän suullisen esityksen; hän osallistuu

aktiivisesti ilmaisuharjoituksiin.

Tiedonhallintataidot

Oppilas opettelee etsimään tietoa eri tyyppisistä, ikäkaudelleen sopivista lähteistä.


Tavoitteet Oppilas

- harjoittelee etsimään oppi-

ja tietokirjoista tietoa

annetusta aiheesta

- tutustuu tietoverkkoihin

- tutustuu kirjaston käyttöön

- osaa tuottaa pienimuotoisen

suullisen tai kirjallisen

esityksen annetusta aiheesta

- tutustuu lähdekritiikkiin

Oppilas

- löytää sisällysluetteloa

apuna käyttäen oppi- ja

tietokirjoista tietoa annetusta

aiheesta

- harjoittelee tiedon etsimistä

tietoverkoista

- harjoittelee pääasioiden

etsimistä tietotekstistä

- tutustuu kirjaston

pääluokitukseen

- osaa tuottaa pienimuotoisen

suullisen ja kirjallisen

esityksen annetusta aiheesta

- harjoittelee lähdekritiikin

tarkkailua

Oppilas

- löytää oppi- ja tietokirjoista

ja tietoverkoista

tarvitsemaansa tietoa

- harjoittelee tiivistämään

tietotekstin sisältöä

- osaa etsiä kirjastosta

tarvitsemaansa tietoa

- osaa tuottaa suullisen ja

kirjallisen esityksen

- osaa miettiä lähteiden

kriittistä käyttämistä


27


Sisällöt - aakkostamisen

hyödyntäminen

- tiedon etsiminen oppi- ja

tietokirjoista

- kirjaston käytön harjoittelu:

aineiston ryhmittely

- yksinkertaista tiedonhakua

tietoverkoista

- tietokirjojen käytön

harjoitteleminen

(sisällysluettelo)

- pääasioiden etsiminen

tietoteksteistä

- kirjaston käytön

monipuolistaminen:

kirjojen hakua ja varausta

- tietokirjojen ja tietoverkon

käytön laajentaminen

- tukisanalista

- kysymysten, väliotsikoiden,

käsitekarttojen, kaavioiden

laatiminen tietoteksteistä

- tietotekstin keskeisen

sisällön tiivistäminen

Työtavat

esim.

- tiedonhankintatehtäviä erilaisista lähteistä (tietokirjat, lehdet, tietoverkot, CD-rom,

opetusohjelmat, haastattelut)

- kirjallisten ja suullisten esitysten laatiminen ja esitteleminen

- tietotekstien lukeminen ja sisällön avaaminen

- muistiinpanojen, käsitekarttojen kaavioiden laatiminen tietotekstistä

- kirjaston käytön harjoittelu

- vierailijat koululla

- vierailut (esim. kirjasto, maakuntamuseo, taidemuseo, Nestori)

Tekstinymmärtäminen

Yleistavoite: Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin kehittyy.


Tavoitteet - keskittyvä ja ymmärtävä kuuntelun harjoittelu

Oppilas

- harjoittelee lukemaan

erilaisia tekstejä

- oppii erottamaan tekstistä

faktan ja fiktion

- harjoittelee käyttämään

luetun ymmärtämisen

strategioita: silmäilevä, etsivä,

sanatarkka lukeminen

- harjoittelee tarkkailemaan

itseään lukijana

Oppilas

- osaa lukea sujuvasti erilaisia

tekstejä

- harjaantuu käyttämään

luetun ymmärtämisen

strategioita:

asiatarkka lukeminen

- tarkkailee ja arvioi itseään

lukijana

Oppilas

- lukee sujuvasti erilaisia

tekstejä

- osaa hyödyntää luetun

ymmärtämisen strategioita:

päättelevä lukeminen

- pohtii ja ilmaisee tekstin

herättämiä ajatuksia ja vertaa

niitä omiin kokemuksiinsa

- tietää, mitä uutta hän on

tekstistä oppinut

- osaa muodostaa lukemastaan

oman mielipiteen.

- pohtii tekstin luotettavuutta

Sisällöt - luetun ymmärtämisen

strategioita: tekstin sisällön

ennustamista kuvien, otsikon

ja aikaisempien

lukukokemusten perusteella

- tärkeimmän asian etsiminen

tekstistä

- ajatuskartan laatiminen

tekstin sisällöstä

- mediatekstin

(teksti, kuva, ääni)

tulkitseminen ja tuottaminen

(esim. sarjakuva)

- luetun ymmärtämisen

strategioita: pääasioiden

erottaminen yksityiskohdista,

väliotsikointi, kysymysten

esittäminen

- mediatekstin tulkitseminen

ja tuottaminen (esim.

animaatio)

- luetun ymmärtämisen

strategioita: tekstin

tiivistäminen, päätelmien

teko, luetun arviointi

- mediatekstin tulkitseminen

ja tuottaminen (esim. mainos)

- mediakriittisyyteen

ohjaaminen

Työtavat

esim.

- luetun ymmärtämisen strategioita ( ks. sisällöt)

- sanomalehdet, aikakauslehdet


28

Kuvaus

oppilaan

hyvästä

osaamisesta

5. luokan

päättyessä

Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän

- on saavuttanut sujuvan peruslukutaidon

- osaa käyttää luetun ymmärtämistä parantavia strategioita

- tuntee tiedonhankinnan päävaiheet

- on tottunut käyttämään kirjastoa ja pystyy etsimään tarvitsemaansa tietoa painetuista ja

sähköisistä lähteistä

- löytää pääasiat, myös teksteistä, joissa on sanoja, ääntä ja kuvia

- erottaa mielipiteen ikäisilleen sopivasta tekstistä ja pohtii tekstin luotettavuutta ja merkitystä

itselleen

- käyttää lukutaitoaan sekä hyödykseen että huvikseen.

Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen

Oppilas rohkenee ja osaa rakentaa erilaisia tekstejä sekä suullisesti että kirjallisesti.


Tavoitteet Oppilas

- osaa selittää tutun asian

suullisesti

- harjoittelee juonellisen

kertomuksen kerrontaa

- kehittää äänenkäyttöään

- harjoittelee

oikeinkirjoitustaitoaan

- laajentaa ja täsmentää

sanavarastoaan

- vahvistaa käsiala-

kirjoitustaitoaan

- harjoittelee tekstin

tuottamista

tekstinkäsittelyohjelmilla

Oppilas

- osaa ilmaista ja perustella

oman mielipiteensä

- osallistuu suullisiin

kerrontaharjoituksiin

- kehittää ilmeikästä

äänenkäyttöä

- käyttää kirjoitelmissa

erimittaisia lauseita ja

yhdistelee niitä

- vahvistaa oikeinkirjoitus-

taitoaan

Oppilas

- harjoittelee arvioimaan

omaa ilmaisuaan

- harjoittelee puhe-esitysten

valmistamista tukisanalistan

avulla

- osaa kertoa juonellisen

tarinan

- hallitsee omaa

äänenkäyttöään

- osaa tuottaa erilaisia tekstejä

- harjoittelee arvioimaan

omaa ilmaisuaan

- harjoittelee loogisen juonen

rakentamista

Sisällöt - tutun asian selostaminen

suullisesti

- oman tekstin suunnittelu

- kirjoitetaan satuja, runoja ja

jatketaan tarinoita

- yleiskielen käytön

vahvistaminen

- selkeän käsialan

harjoitteleminen

- oikeinkirjoituksen

perusasioiden

harjoitteleminen (ison ja

pienen alkukirjaimen

keskeiset käyttötavat,

lopetusmerkit, yhdyssanat)

- mielipiteiden ilmaiseminen

ja perusteleminen

- oman tekstin muokkaaminen

- kirjoitetaan

mielikuvitustarinoita,

asiatekstejä, selostuksia,

mielipiteitä ja runoja

- lopetusmerkit

- yhdyssanat

- vuorosanojen kirjoittamisen

harjoitteleminen

- äänenkäytön

harjoitteleminen erilaisissa

puhetilanteissa

- puhe-esitysten

valmistaminen (tukisanalista)

- tekstin otsikoiminen ja

kappalejaon harjoitteleminen

- kirjoitetaan asiatekstejä,

kuvauksia ja runoja

- pilkun käytön

harjoitteleminen

- vuorosanojen kirjoittaminen

- fiktiivistä kerrontaa

- juonikaavio

- kertomuksen aloitus,

keskikohta, lopetus

Työtavat

esim.

- erilaiset kirjoitusharjoitukset käsin ja tekstinkäsittelyohjelmilla

- omien puhe-esitysten laatiminen ja esittäminen

- prosessikirjoittaminen

- näytelmän käsikirjoitus


29

Kuvaus

oppilaan

hyvästä

osaamisesta

5. luokan

päättyessä

Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin on kehittynyt niin, että hän

- osaa tuottaa kirjallisesti ja suullisesti erilaisia tekstejä kuten kertomuksen, kuvauksen ja

ohjeen

- suunnittelee ja ideoi tekstinsä sisältöä ja pystyy rakentamaan tietoon, kokemukseen ja

mielikuvitukseen perustuvia tekstejä; hänen kirjoitelmissaan on havaittavissa kirjoittajan oma

ääni ja laajeneva sanavarasto

- ymmärtää lauserakenteiden ja kappalejaon merkityksen tekstin jäsentämisessä ja osaa käyttää

tietoaan kronologisesti etenevää tekstiä suunnitellessaan ja tuottaessaan; hän osaa käyttää

teksteissään vaihtelevasti erimittaisia lauseita ja yhdistää niitä melko sujuvasti

- osaa tekstata, ja hänelle on kehittynyt luettava sidosteinen käsiala

- osaa tuottaa tekstiä myös tekstinkäsittelyohjelmilla

- hallitsee oikeinkirjoituksesta perusasiat ison ja pienen alkukirjaimen käytössä ja

yhdyssanojen muodostamisessa, käyttää oikein lopetusmerkkejä ja on tottunut käyttämään

myös muita välimerkkejä.

Kielen tehtävät ja rakenne

Yleistavoite: Tavoitteena on kasvattaa oppilaan kiinnostusta kielen toimintaan niin, että hän oppii

ymmärtämään kieliopillisen kuvauksen perusteita ja havaitsemaan ympäristössään puhuttavat eri kielet ja

oman paikkakunnan murteen ja antamaan niille arvon.


Tavoitteet Oppilas

- osaa muodostaa lauseen

- osaa hahmottaa tekstistä

lauseen

- ymmärtää ja pohtii sanojen

merkityksiä ja muotoja

- opettelee havainnoimaan ja

hyödyntämään puhutun ja

kirjoitetun kielen eroja

Oppilas

- ymmärtää ja osaa tarkastella

sekä vertailla kirjoitetun ja

puhutun tekstin sanojen

merkityksiä erilaisissa

tekstiyhteyksissä

- osaa tarkastella ja ryhmitellä

sanoja niiden merkityksen ja

taivutuksen perusteella

sanaluokkiin

Oppilas

- ymmärtää ja tuntee puhutun

ja kirjoitetun kielen

taivutuksen eroja ja osaa

hyödyntää niitä omassa

ilmaisussaan

- osaa ilmaista verbeillä

persoonaa ja aikaa ja tietää

verbin tehtävät lauseessa

- harjoittelee tunnistamaan

lauseesta subjektin ja

predikaatin

Sisällöt - aakkosjärjestys, vokaalit ja

konsonantit

- lauseen tunnistaminen ja

tuottaminen, iso alkukirjain ja

lauseen loppumerkit (piste,

huutomerkki ja

kysymysmerkki)

- erisnimi, yleisnimi

- yhdyssanat

- pilkun käyttö luettelossa

- sanaluokkiin tutustuminen

(substantiivi, adjektiivi, verbi)

- sanaluokat (numeraalit,

pronominit, partikkelit)

- verbin persoonamuodot

- adjektiivin vertailumuodot

- yhdyssana ja -merkki

- vuorosanaviivan ja

lainausmerkkien käyttöön

tutustuminen

- savolaisiin murresanoihin ja

nimistöön tutustuminen

- lauserakenne (päälause ja

sivulause)

- verbin aikamuodot

- nominien taipuminen

- lauseenjäsenet (subjekti,

predikaatti)

- vuorosanaviivan ja

lainausmerkkien käyttö

tekstissä

- pilkun käytön harjoittelu

Työtavat esim.

- kokonaisvaltainen ja monipuolinen kielitietoisuuden harjoittelu ja vahvistaminen eri

aistikanavien kautta (lukeminen, kuuntelu, kirjoittaminen ja ilmaisutaito)

- opetusohjelmat (CD-rom, tietoverkot ja televisio)

- sanomalehti- ja aikakauslehti opetuksessa

- lastenkirjallisuus savon murteella (Aku Ankka, Asterix, Harald Hirmuinen, Kalevala)


30

Kuvaus

oppilaan

hyvästä

osaamisesta

5. luokan

päättyessä

Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän

- hyödyntää kielellisiä havaintojaan ja taitojaan omien ja muiden tekstien ymmärtämisessä ja

tuottamisessa

- on tottunut tarkastelemaan tekstiä kokonaisuutena ja erottelemaan sen osia

- osaa etsiä ja luokitella tekstien sanoja eri perustein ja ryhmitellä sanoja merkityksen ja

taivutuksen perusteella sanaluokkiin

- tietää, että verbeillä voi ilmaista aikaa ja persoonaa

- hahmottaa yksinkertaisen tekstin lauseista subjektin ja predikaatin sekä hahmottaa lauseen

tekstin osaksi

- tuntee puhutun ja kirjoitetun kielimuodon eroja ja hyödyntää niiden työnjakoa jo omassa

ilmaisussaan.

Kirjallisuus ja muu kulttuuri

Tavoitteena on, että oppilas lukee ja kuuntelee nauttien ja eläytyen monipuolista lasten- ja nuortenkirjallisuutta

ja että hän osaa valita itselleen sopivaa ja monipuolista luettavaa. Oppilaan positiivinen asenne lukemiseen

säilyy.

Oman maansa ja muitten kansojen kulttuureihin tutustuminen kirjallisuuden, teatterin ja elokuvan keinoin.


Tavoitteet Oppilas

- opettelee käsittelemään

lukukokemuksiaan monin

tavoin

- opettelee vertaamaan

lukemaansa tekstiä omiin

kokemuksiinsa

- opettelee tarkkailemaan

kieltä

- tutustuu elokuvan, teatterin

ja median keinoin

rakennettuun fiktioon

Oppilas

- osaa käsitellä

lukukokemuksiaan monin

tavoin

- osaa verrata lukemaansa

tekstiä omiin kokemuksiinsa

- harjoittelee kuvailemaan

itseään lukijana

- vertailee kirjallisuutta ja

elokuvan, teatterin ja median

keinoin rakennettua fiktiota

Oppilas

- osaa ja haluaa keskustella

lukemastaan

- saa aineksia lukemastaan

oman elämänsä hallitsemiseen

- osaa kuvailla itseään

lukijana

- tietää Kalevalan päähenkilöt

ja tuntee juonen

pääpiirteissään

- arvioi elokuvan, teatterin ja

median keinoin rakennettua

fiktiota

Sisällöt - erilaisten tekstien runsas kuunteleminen ja lukeminen

- luokan yhteisten ja valinnaisten kokonaisteosten lukeminen

- Savonlinnan kaupungin kirjallisuusdiplomin suorittaminen, Natti luokilla 3–4 ja Norppa

luokilla 5–6

- tutustuminen kirjallisuuden

käsitteisiin (henkilöt,

tapahtuma-aika ja -paikka,

juoni)


lajeihin (sadut, kertomukset,

lastenromaanit, runot)

- tutustuminen

lastenkirjailijaan ja hänen

teoksiinsa (esim. Sinikka ja

Tiina Nopola, Astrid

Lindgren, Parvela)


lajeihin (pohjoismaiset sadut

ja tarinat, sarjakirjat,

seikkailukirjat)

- kirjallisuuden käsitteisiin

tutustuminen (kertoja, kieli)

- tutustuminen

lastenkirjailijaan ja hänen

tuotantoonsa (esim. Mauri

Kunnas, Lindgren)

- tutustuminen Joel Lehtoseen

ja Ilvolan juttuihin


lajeihin (historialliset lasten ja

nuortenkirjat,

fantasiakirjallisuus)

- tutustuminen lasten- tai

nuortenkirjailijaan ja hänen

teoksiinsa (esim. Kallioniemi,

Rowling, Dahl)

- tutustuminen Kalevalaan


31


Työtavat


- lukukokemuksen käsittelyä

monin eri tavoin:

- parilukeminen

- henkilökuvat

- dramatisointi

- lukupäiväkirja

- lukukokemuksen jakaminen monin eri tavoin:

- lukupiiri

- dramatisointi

- henkilökuvat

- lukupäiväkirja


- kirjaesittely

- kirja-arvostelut

- teatterivierailut, koulukino

- kirjastovierailu - Mauri Kunnas: Koirien

Kalevala

- Suomen lasten Kalevala

Kirjallisuus ja muu kulttuuri

Kuvaus

oppilaan

hyvästä

osaami-

sesta

5. luokan

päättyessä

Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän

- hyödyntää kielellisiä havaintojaan ja taitojaan omien ja muiden tekstien ymmärtämisessä ja

tuottamisessa

- on tottunut tarkastelemaan tekstiä kokonaisuutena ja erottelemaan sen osia

- on lukenut luokan yhteiset kokonaisteokset, runsaasti lyhyitä tekstejä ja erilaisia valinnaisia

kirjoja ja työstänyt niitä eri menetelmin

- pystyy valitsemaan itselleen mieluista luettavaa ja osaa kuvailla itseään lukijana; hän

laajentaa lukemalla tietämystään, saa elämyksiä ja kehittää mielikuvitustaan

- on tutustunut myös elokuvan, teatterin ja muun median keinoin rakennettuun fiktioon.

Vuosiluokka 6

Vuosiluokilla 6–9 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen ydintehtävänä on laajentaa oppilaan

kielenkäyttötaitoja kaikilla osa-alueilla. Tavoitteena on, että oppilas tulee entistä tietoisemmaksi tavoitteistaan

ja itsestään kielenkäyttäjänä. Opetuksen tehtävänä on kannustaa oppilasta lukemaan, nauttimaan lukemastaan

sekä arvioimaan kirjallisuutta ja mediatekstejä.

Vuorovaikutustaidot

Oppilas osaa ja rohkenee ilmaista itseään sekä kirjallisesti että suullisesti tilanteen vaatimalla tavalla.

6. luokka

Tavoitteet Oppilas

- kehittää viestintätaitojaan ja osaa liittää viestintänsä eri tilanteisiin sopivaksi

- seuraa aktiivisesti, mutta kriittisesti eri medioista tulvivaa tietoa

- pyrkii luomaan viestintätilanteet omalta osaltaan myönteisiksi

- osaa antaa ja vastaanottaa palautetta

- harjaantuu käyttämään viestintäänsä tavoitteellisesti

Sisällöt - omista kokemuksista, elämyksistä ja omaan elämään liittyvistä tapahtumista kertominen ja

toisten kertomusten havainnoiva kuunteleminen

- puhelimen asiallinen käyttö viestimenä

- omien viestintätaitojen arvioiminen

- palautteen antaminen ja vastaanottaminen


32

6. luokka

Työtavat esim.

- suullisia esityksiä ja draamatyötapoja eri aiheista esim. vuoropuhelu, pantomiimi, roolileikki,

improvisointi, väittely

- parilukeminen

- kirjallisuuskeskustelut verkossa

- kuunnelma

- puhelimen ja sähköpostin käytön harjoittelua ohjatusti

Tekstin ymmärtäminen

6. luokka

Tavoitteet Oppilas

- harjoittelee ymmärtävää ja arvioivaa kuuntelua ja lukemista

- harjoittelee erilaisia tekstinlukutapoja

Sisällöt - silmäilevän, etsivän, sana- ja asiatarkan ja päättelevän lukutavan harjoittelua

- erityyppisten tekstien vertailua esim. mainosteksti, mielipideteksti, sanoma- ja

aikakauslehtitekstit ja tietokirjateksti

- lukukokemuksen jakaminen

Työtavat esim.

- referaatti

- aineistopohjaisen kirjoittamisen harjoittelua

- ajatuskartat, käsitekartat ja kysymykset

- parilukeminen

Puhe-esitysten ja kirjoitelmien laatiminen

6. luokka

Tavoitteet Puhe-esitykset

Oppilas

- harjaantuu luontevaksi esiintyjäksi

- harjaantuu toimimaan puhujana tavoitteellisesti

- osaa esiintyä erilaisissa puhetilanteissa yksin ja ryhmässä

Kirjoitelmat

Oppilas

- käyttää ja kehittää käsialakirjoitustaan

- tottuu suunnittelemaan ja etenemään tavoitteellisesti kirjoitustehtävissään

- osaa kiinnittää huomiota elävän kielen käyttöön kirjoittaessaan

- osaa hyödyntää omia kokemuksiaan kirjallisia esityksiä laatiessaan

- kokee kirjoittamisen yhtenä tunne-elämän ilmaisukeinona

- kokee kirjoittamisen esteettisenä elämyksenä

- osaa korjata tekstiään saamansa palautteen perusteella

- osaa kirjoittaa erilaisia tekstityyppejä

Sisällöt Puhe-esitykset

- ilmaisutapojen kehittäminen

- omien näkemysten esittäminen ja puolustaminen

- sosiaaliseen kielenkäyttöön tutustuminen (esim. kohteliaan kielenkäytön tunnuspiirteet)

Kirjoitelmat

- lause- ja virketajun sekä oikeinkirjoitustaidon kehittäminen ja varmentaminen

- tekstin tuottaminen sekä käsin että tekstinkäsittelyohjelmalla

- tietotekniikan ja viestintävälineiden hyödyntäminen työskentelyssä

- tavallisten jäsentelytapojen harjoittelu: aloitus, jaksotus ja päätäntätaidon varmentaminen

- kirjoitelman laatimisen prosessin tunteminen ja soveltaminen

- oman tekstin tuottaminen eri menetelmillä (mm. yksin tai prosessina muiden kanssa)


33

6. luokka

Työtavat esim.

- kirjallisten esitysten laatiminen eri tarkoituksiin: kuvaus, selostus, essee, tiivistelmä,

kuvateksti, tutkielma, projektityö, lehtiartikkeli, uutinen, reportaasi, mainos, mielipidekirjoitus

- muistiinpanojen tekemisen ja yksinkertaisten lähdemerkintöjen harjoittelu

- aineistojen valikointi, ryhmittely ja rakentaminen esitykseksi

- esitelmät erilaisiin aihepiireihin ja oppiaineisiin liittyen

- erilaisia kirjoitelmia: kertomus, aineistopohjainen teksti, referaatti, arvostelu


Oppilas osaa käyttää monipuolisesti eri tietolähteitä ja valita niistä käyttökelpoisimmat sekä myös ilmoittaa

tietolähteensä.

6. luokka

Tavoitteet Oppilas

- osaa käyttää eri tietolähteitä tiedonhankinnassaan

- oppilas osaa käyttää tietoteoksia ja tietoverkkoja tietoja hankkiessaan, mutta ymmärtää

suhtautua tietoon kriittisesti

Sisällöt - harjoitellaan eri tietolähteiden käyttöä, esim. kirjasto, tietoverkot, haastattelu

- harjoitellaan muistiinpanojen ja yksinkertaisten lähdemerkintöjen tekemistä

- rakennetaan kokonaisesitys valikoimalla ja ryhmittelemällä aineistoa

Työtavat esim.

- oman tutkimuksen tai esitelmän laatiminen

- haastattelu

- kirjaston käyttö omatoimisesti

- vierailut (esim. kirjasto, maakuntamuseo, taidemuseo, Nestori)

Suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin

6. luokka

Tavoitteet Kieli

Oppilas

- tuntee oikeinkirjoitussäännöt pääpiirteissään

- osaa käyttää suoraa ja epäsuoraa esitystä

- hallitsee pää- ja sivulauseen käytön sekä tuntee asiaan liittyvän pilkun käyttämisen

- erottaa murreilmaisut yleiskielestä sekä perehtyy eri murteiden välisiin eroihin

- osaa yleisiä lyhenteitä ja sivistyssanoja

- osaa sanaluokkien nimet ja tehtävät sekä yleisimpien sijamuotojen nimet ja tehtävät

- tunnistaa lauseen pääjäsenet (subjekti, predikaatti, objekti)

- tunnistaa verbin pääluokat (aktiivi, passiivi)

Kirjallisuus

- tuntee ikäkaudelleen sopivia teoksia ja teossarjoja sekä tietää niiden kirjoittajia

- lukee yhteisiä ja valinnaisia kokonaisteoksia

- lukee sekä ohjatusti että itsenäisesti erilaisia lyhyitä tekstejä

- tuntee erilaisia lyriikan lajeja

- tuntee harrastuneisuutta lukemista kohtaan ja saa lukemisesta esteettisiä elämyksiä

Muu kulttuuri

- osaa laatia elokuva- tai näytelmäkäsikirjoituksen

- katsoo teatteriesityksiä ja elokuvia ja pystyy analysoimaan näkemäänsä

- tuntee paikallista kulttuuritarjontaa, kuten esim. kirjallisia tekstejä tai teatteria


34

6. luokka

Sisällöt Kieli

- kehitetään kirjoitetun kielen lause- ja virketajun hallintaa sekä pyritään vakiinnuttamaan

oikeinkirjoitusta

- tutustutaan suomen kielen maantieteelliseen kielenkäyttöön

Kirjallisuus - opetellaan keskeisistä käsitteistä juoni, pää- ja sivuhenkilöt sekä miljöö

- luetaan ja analysoidaan erityylisiä ja -aiheisia teoksia sekä lyhyitä tekstejä, niin tietotekstejä

kuin kaunokirjallisuuttakin

- tarkastellaan erilaisia tekstilajeja, esim. selostus, kuvailu, kertomus ja mielipide

- opitaan tuntemaan joitakin ikäkaudelle soveltuvia paikallisten kirjailijoiden tekstejä

- luodaan yleiskuva kotiseudun kirjailijoihin

- Savonlinnan kaupungin Norppa-kirjallisuusdiplomin suorittaminen

Muu kulttuuri - elokuvien ja teatterinäytösten seuraaminen

Työtavat esim.

- käsitekarttojen laadinta

- teemapäivien vietto (esim. Suomen kielen ja kirjallisuuden päivä, Agricolan päivä, Kalevalan

päivä, Aleksis Kiven päivä, Runebergin päivä)

- lukupiiri, lukupäiväkirja, esitelmä, kirjan tekstin muokkaaminen uutiseksi, haastatteluksi tai

näytelmäksi, kirjan kannen tai takakannen suunnittelu, tietokilpailu, novelliraati, dramatisointi


- paikallisten kirjailijoiden tekstien lukeminen

- lukijamuotokuva

- saman juonen vertailu eri ilmaisukeinojen käytössä, esim. romaani/novelli elokuva- tai

näytelmä sarjakuva

- kielenhuoltoharjoitusten tekeminen

- omien tekstien kielen tarkastelu

- murteilla kirjoitettujen teosten tarkastelu

- murrekäännösten tekeminen ja omalla murteella kirjoittaminen ja/tai puhuminen

- uutinen tai taideteos kertomuksen lähtökohtana

- elokuvan tarkastelu, omat videokertomukset

- elokuvan tai näytelmän käsikirjoituksen kirjoittaminen

- elokuva-, teatteri- ja kirja-arvostelujen laadinta

- kirjailijavierailut ja näyttelijävierailut

- henkilöesittelyjen ja tekstiesitelmien tekeminen


35

Aihekokonaisuudet äidinkielessä ja kirjallisuudessa

Aihe-

kokonaisuus

Tavoitteet Sisällöt

Ihmisenä

kasvaminen

- oppilas oppii tunnistamaan oman

oppimistyylinsä ja kehittämään itseään

oppijana

- oppilas kehittyy puhujana, kuuntelijana ja

kirjallisena ilmaisijana niin fiktion kuin

faktankin osalta

- käytetään erilaisia oppimistekniikoita,

joista kukin pyrkii löytämään itselleen

tehokkaimmat

- asetetaan tavoitteita omalle kehittymiselle

- totuttaudutaan ilmaisemaan oma mielipide

puhumalla ja kirjoittamalla sekä

perustelemaan se

Kulttuuri-

identiteetti ja

kansain-

välisyys

- oppilas oppii tuntemaan ja arvostamaan

omaa henkistä ja aineellista

kulttuuriperintöään ja oppii näkemään

suomalaisen kulttuuri-identiteetin osana

alkuperäistä pohjoismaista ja eurooppalaista

kulttuuria

- oppilas oppii ymmärtämään oman

kulttuurinsa juuria ja monimuotoisuutta

sekä näkemään oman sukupolvensa

aikaisempien sukupolvien elämäntavan

jatkajana ja kehittäjänä

- oppilas saa käsityksen kulttuuri-

identiteetin osatekijöistä ja oppii

ymmärtämään niiden merkityksen yksilölle

ja yhteisölle

- oppilas saa osallistua sekä katsojana että

tekijänä draamaan, elokuvaan ym.

- perehdytään oman lähipiirin ja kotiseudun

kulttuuriin, suomalaisuuteen,

pohjoismaalaisuuteen ja

eurooppalaisuuteen

- käytetään paikallisia kaunokirjallisia

tekstejä oman identiteetin hahmottamisessa

- pohditaan ja harjoitellaan asiallista eri

tilanteisiin soveltuvaa tapakulttuuria. Myös

kansainväliset tavat otetaan huomioon yhä

kansainvälistyvämmässä yhteiskunnassa

- luetaan eri maista peräisin olevia

kaunokirjallisia tekstejä ja sarjakuvia sekä

katsotaan ja käsitellään teatteriesityksiä,

elokuvia, TV-ohjelmia ym.

- vertaillaan paikallista murretta muihin

Suomen murteisiin

Viestintä ja

mediataito

- oppilas oppii viestinnän perustaidot ja

kehittyy monipuoliseksi ja vastuulliseksi

viestijäksi ja median käyttäjäksi

- oppilas kykenee mediakriittisyyteen sekä

eettisten ja esteettisten arvojen

tunnistamiseen viestinnässä

- oppilas pystyy viestimään osallistuvasti,

vuorovaikutuksellisesti ja vaikuttavasti

käyttäen viestinnän ja median välineitä

- oppilas tiedostaa internetin sisällössä

piilevät vaaratekijät

- oppilas kehittyy internet-tiedon hakijana

sekä lähdekirjojen käyttäjänä

- ilmaistaan omia tunteita ja ajatuksia

- käytetään erilaista ilmaisukieltä eri

tilanteissa

- käytetään erilaisia median ilmaisuvälineitä

eri tilanteissa ja ympäristöissä

- harjoitetaan yhteistyötä paikallisen median

kanssa, (esim. sanomalehtiviikko,

aikakauslehtipäivä, jutut luokan toiminnasta

lehteen tai radioon jne.)

- painotetaan lähdekritiikin ja

mediakriittisyyden merkitystä varsinkin

sanoma- ja aikakauslehtiä sekä internetiä

käytettäessä

- harjoitellaan matkapuhelimen ja

sähköpostin asiallista käyttöä

- harjoitellaan tiedonetsintää internetistä

tarkkojen hakusanojen ja hyvien linkkien

avulla sekä lähdekirjoja käyttäen

Osallistuva

kansalaisuus

ja yrittäjyys

- oppilas saa tuntumaa

kansalaisvaikuttamiseen ja omakohtaiseen

osallistumiseen

- oppilas rohkaistuu ilmaisemaan

mielipiteitään

- oppilas ottaa vastuuta yhteisten asioiden

hoidossa omassa kouluyhteisössään tai

kotikaupungissaan

- järjestetään oppilaskunnan vaalit ja muita

tilaisuuksia, joista oppilaat ovat osa- tai

kokonaisvastuussa

- pidetään ryhmä- tai luokkaväittelyitä sekä

oppilaille ennakkoon annetuista aiheista että

sellaisista aiheista, joihin ei ole ennakkoon

valmistauduttu

- laaditaan kuvitteellisia tai oikeita

mielipidekirjoituksia lehden

yleisönosastoon

Vieraat kielet

36

Aihe-

kokonaisuus


Vastuu

ympäristöstä,

hyvin-

voinnista ja

kestävästä

tulevai-

suudesta

- oppilas kehittyy ymmärtämään, että

jokainen ihminen voi toiminnallaan ja

mielipiteillään vaikuttaa ympäristön tilaan

ja tulevaisuuteen

- oppilas huomaa sanataiteen

mahdollisuudet ympäristövaikuttamisessa

- oppilas perehtyy median ympäristöstä

välittämään kuvaan sekä uutisoinnin

näkökulmaan ja sävyyn

- laaditaan kuvitteellisia tai oikeita

mielipidekirjoituksia lehden

yleisönosastoon

- luetaan ja käsitellään ympäristöaiheisia

kaunokirjallisia tekstejä

- seurataan lehdistä ja televisiosta, kuinka

ympäristön tilaa siellä käsitellään

Ihminen ja

teknologia

- oppilas huomaa, että tekniikka on

nykypäivänä olennainen osa puhutun tai

kirjoitetun viestin välittämistä

- käytetään mm. matka- ja lankapuhelimia

ja tietokoneita puhuttujen ja kirjoitettujen

viestien välittämiseen

- opetellaan teknisten viestintävälineiden

turvallista ja asiallista käyttöä

7.4 Toinen kotimainen kieli

Ei opetusta vuosiluokilla 1–6.

7.5 Vieraat kielet

A1-kieli, englanti

ielen opetus antaa oppilaalle valmiuksia selviytyä kansainvälisessä maailmassa. Opetuksen tehtävänä

on totuttaa oppilas käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa hänet ymmärtämään ja arvostamaan myös

muiden kulttuurien elämänmuotoa. Vieras kieli oppiaineena on taitoja kulttuuriaine.

Kielitaidon osa-alueet ovat puhuminen, kirjoittaminen sekä kuullun ja tekstin ymmärtäminen. Kieli on

kokonaisuus, jossa nämä osa-alueet kytkeytyvät kiinteästi toisiinsa. Oppimisessa pyritään luontevaan ja

sujuvaan ääntämiseen, painotukseen, rytmiin ja intonaatioon. Oppilaiden annetaan mahdollisimman usein

kuulla autenttista opiskeltavaa kieltä ja myös sen alueellisia variantteja. Kirjoittamisen osuus lisääntyy mitä

ylemmälle luokalle edetään.

Kielitaidon hankkiminen on aktiivinen prosessi. Tehokas oppiminen ja taitojen automatisointi vaativat

pitkäjänteistä, runsasta ja monipuolista harjoittelua. Viestinnässä edetään tunnistamisen, ymmärtämisen ja

omaksumisen kautta kielen aktiiviseen, itsenäiseen ja omakohtaiseen soveltamiseen ja tuottamiseen. Oppilaan

reseptiivinen kielitaito kehittyy laajemmaksi kuin produktiivinen.

Oppiaineessa sovelletaan ajanmukaisia ja monipuolisia opetus- ja opiskelumenetelmiä ja hyödynnetään

mahdollisuuksien mukaan käytössä olevia teknisiä apuvälineitä. Opetuksessa käytetään paljon oppilaskeskeisiä

työtapoja.

Opetusta eriytetään oppilas- tai tilannekohtaisesti. Käytetään erilaisia suullisia ja kirjallisia tehtäviä vaihdellen

niiden laajuutta, vaikeusastetta ja määrää. Kokeissa voidaan käyttää vaativuudeltaan eritasoisia tehtäviä.

Vuosiluokat 1‒2

Savonlinnan normaalikoulussa varhennetun englannin kielen (A1-kieli) opiskelu alkaa ensimmäisellä luokalla. Opetuksen

tavoitteena on tutustuttaa oppilas leikinomaisesti ja toiminnallisesti englannin kieleen. Laulujen, lorujen, satujen, leikkien,

pelien, askartelun ja muiden tehtävien avulla oppilas saatetaan omaksumaan vierasta kieltä. Samalla oppilas tulee

tietoiseksi vieraasta kielestä ja sen merkityksestä. Opiskelussa keskitytään aluksi kuullun ymmärtämiseen, sanojen ja

fraasien toistamiseen ja soveltamiseen sekä suullisen kommunikaation harjoittamiseen. Suullista harjoittelua tukee tilanteen

mukaan kirjoitettu kieli. Opetuksen lähtökohtina ovat arkeen ja oppilaan omaan kokemuspiiriin kuuluvat tai muussa

opetuksessa samanaikaisesti käsiteltävät sisällöt ja teemat. Myös kulttuurien välisiin eroihin tutustutaan alustavasti.

Varhennetun englannin opetuksen tavoitteena on luoda turvallinen ja innostava oppimisilmapiiri.

K

Vieraat kielet

37

Ensimmäisellä ja toisella luokalla englantia opiskellaan kaksi vuosiviikkotuntia, joista toinen on kiinteästi lukujärjestykseen

merkitty oppitunti ja toinen hajautettuna lyhyempiin opetustuokioihin toisten oppituntien yhteydessä.

Luokat 1‒2

Tavoitteet

Oppilas

tutustuu toiminnallisesti ja leikinomaisesti englannin kieleen

tulee tietoiseksi kielestä ja sen merkityksestä

rohkaistuu puhumaan sana- ja sanontatasolla kuuntelemalla ja ymmärtämällä kieltä

saa pohjaa kielenopiskelutaidoille ja myöhemmille kieliopinnoille

kiinnostuu kielten opiskelusta ja elämästä erilaisissa kulttuureissa

Keskeiset

sisällöt

Oppilas

harjoittelee tervehdyksiä

kartuttaa sanavarastoaan aihepiireittäin: arki, lähiympäristö, koti ja koulu (mm. sää,

juhlia, perhe, värejä, eläimiä, ruokasanastoa, oma keho, liikennevälineitä, vuodenajat,

vuorokaudenajat, lukusanat 0-20)

harjoittelee oikeaa ääntämistä

ottaa osaa pienimuotoisiin arkipäivän keskustelutilanteisiin

kartuttaa kohdekielen kulttuuriin ja kielialueeseen liittyvää keskeistä yleistietoa

Vieraat kielet

38

Tavoitteet

Luokat 3–6

Kieli

Oppilas oppii

- kertomaan perustietoja itsestään ja lähipiiristään sekä viestimään kohdekielellä

yksinkertaisissa arkipäivän puhetilanteissa tarvittaessa puhekumppanin apuun tukeutuen

- ymmärtämään arkielämää ja rutiininomaisia tapahtumia käsittelevän puheen tai tekstin

keskeisimmän sisällön tilanneyhteyden tukemana

- kirjoittamaan lyhyen viestin kaikkein tutuimmissa, helposti ennakoitavissa arkisiin tarpeisiin

ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa

Kulttuuritaidot

Oppilas oppii

- tuntemaan ja arvostamaan omaa kulttuuriaan

- tutustuu alustavasti oman ja kohdekielen kulttuurin keskeisiin yhtäläisyyksiin ja eroihin

- tottuu toimimaan kohteliaasti kohdekulttuurin edustajien kanssa kommunikoidessaan

- viestimään arkitilanteissa kohdekulttuurissa luontevalla tavalla

Opiskelustrategiat

Luokat 3–4 Luokat 5–6

Oppilas kokee vieraan kielen innostavana ja

haastavana ja haluaa kehittää kielitaitoaan.

Oppilas oppii

- kielenopiskelun perustyötapoja luokassa

- työhön keskittymistä ja toisten huomioimista

ryhmässä

- pari- ja pienryhmätyöskentelyä

- itsenäistä työskentelyä

- työtapoja kotitehtävien tekemiseen

- oppikirjan käyttämistä tiedon hankintaan

- oman työskentelyn arviointia

Edellisten lisäksi oppilas oppii

- oppikirjan lisäksi muiden apuvälineiden,

kuten sanakirjojen ja tietokoneen käyttöä

tiedon hankinnassa

- tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja

heikkouksiaan kielen opiskelijana

- realististen tavoitteiden asettamista ja niiden

mukaista työskentelyä

- arvioimaan työskentelyään ja edistymistään

Sisällöt Aihepiirit

- tervehtiminen, esittäytyminen, ikä

- perhe ja lemmikit

- koulupäivä, luokkahuone ja opiskelu

- harrastukset ja vapaa-aika

- mielipiteen ilmaiseminen

- viikonpäivät, kellonaikoja, juhlapäiviä

- sää

- ostotilanteita, puhelinkeskustelu

Edellisten vahvistamisen lisäksi

- kuukaudet ja päiväykset

- henkilötietojen kysyminen ja antaminen

- matkustaminen

- tien neuvominen

- kotikaupungista ja kotimaasta kertominen

- suomalainen luonto ja eläimet

- matkustaminen ulkomailla

- tietoutta kohdekulttuurista

Rakenteet, englanti

- olla, omistaa, osata; preesens

- yksinkertaisia lauseita yleispreesensissä

- imperatiivi

- kysymyssanat

- perusluvut

- persoona- ja possessiivipronominit

- tavallisimpia prepositioita

- säännöllinen monikko

- s-genetiivi yksikössä

- artikkelin käytön alkeet

- adjektiiveja

- yleispreesens

- imperfekti

- apuverbejä; must, will, have to

- järjestysluvut

- persoonapronominien objektimuodot

- lisää prepositioita

- epäsäännöllisiä monikkomuotoja

- lisää artikkelin käytöstä

- adjektiivien vertailumuodot

Vieraat kielet

39

Sisällöt

Rakenteet, saksa


- artikkelit

- adjektiivi predikatiivina

- persoonapronominit

- possessiivipronomineja

- preesens; myönteinen lause

- olla - ja omistaa -verbit

- prepositioilmauksia

- perusluvut 1 - 100

substantiivin monikko

- possessiivipronominit

- persoonapronominien

akkusatiivimuodot

- preesens; myönteinen,

kielteinen ja kysymyslause

- modaaliapuverbejä (dürfen,

können, mögen, müssen,

wollen)

- muutosverbejä

- eriäviä yhdysverbejä

- ajan ja paikan prepositioita

- kysymyssanat

- muut perusluvut

- datiivi

- akkusatiivi

- vertailumuotoja

- persoonapronominien

datiivimuodot

- perfekti

- imperfektiin tutustuminen

- akkusatiivi- ja datiivi-

prepositioita

- järjestyslukuja

- sivulauseita

Rakenteet, ranska

4. luokka Luokat 5–6

- artikkelit

- yksikkö ja monikko

- persoonapronominit, yksikkö

- perusluvut 1–30

- adjektiiveja

- prepositioita

- olla ja omistaa; yksikön preesens

- joitakin tavallisia verbejä

- genetiivi

- partitiivi (alustavasti)

- persoonapronominit

- possessiivipronominit

- muut perusluvut

- järjestysluvut

- adjektiivin taivutus ja paikka

- lisää prepositioita

- I, II ja III deklinaation preesens

- kieltolauseet

- tavallisimpia säännöttömiä verbejä

- passé composé avoir- verbin kanssa

(alustavasti)

- aller-futuuri

Viestintästrategiat

Luokat 3–6

- kirjoitetun tekstin pääasioiden tunnistaminen

- rajatun tiedon löytäminen tekstistä ja puheesta

- omien viestien suunnittelu apuneuvoja hyväksi käyttäen

- ilmaisurohkeuden kehittäminen

- ei-verbaaliset keinot osana kielitaitoa; viestin ymmärtämisessä ja tuottamisessa sekä

puutteellisen kielitaidon kompensoijana

Työtavat Luokat 3–4 Luokat 5–6

esim.

- toiminnalliset työtavat

- pelit, leikit, laulut, lorut

- kuuntelu, toistaminen

- yhteinen työskentely, parityö

- haastattelu

- dramatisointi

- itsenäinen työskentely

- elaborointi

- tietokoneavusteinen työskentely

- salkkutyöt

Edellisten lisäksi esim.

- projektit, ryhmätyöt

- sanelu

- käännös

Opiskeltavien asioiden järjestys saattaa hieman vaihdella käytettävästä oppimateriaalista riippuen.

Vieraat kielet

40

Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 6. luokan päättyessä

Kielitaito (liite 4 Kielitaidon tasojen kuvausasteikko)

Englanti Kuullun ymmärtäminen A2.1

Peruskielitaidon alkuvaihe

Puhuminen A1.3

Toimiva alkeiskielitaito

Tekstin ymmärtäminen A2.1

Peruskielitaidon alkuvaihe

Kirjoittaminen A1.3


Saksa ja

ranska

Kuullun ymmärtäminen A1.3.


Puhuminen A1.2.

Kehittyvä alkeiskielitaito

Tekstin ymmärtäminen A1.3.


Kirjoittaminen A1.2.

Kehittyvä alkeiskielitaito

Kulttuuritaidot

Oppilas tuntee oman ja kohdekielen kulttuurin keskeisimpiä sisältöjä, yhtäläisyyksiä ja eroja ja

pystyy vuorovaikutukseen kohdekielellä ominaisella tavalla yksinkertaisissa arkipäivän tilanteissa.

Opiskelustrategiat

Oppilas käyttää luontevasti kielen opiskelulle tyypillisiä työtapoja, ymmärtää sinnikkään harjoittelun

merkityksen ja on tottunut arvioimaan omaa työskentelyään.

Aihekokonaisuudet vieraissa kielissä

Aihe-

kokonaisuus


Ihmisenä

kasvaminen

- hyvien opiskelutaitojen oppiminen

- sosiaalisten taitojen harjoittelu

- toisten huomioonottaminen

- erilaiset työtavat luokassa ja

läksynlukutekniikat

- erilaisissa ryhmissä työskentely

- työrauhan ylläpito

Kulttuuri-

identiteetti ja

kansain-

välisyys

- oppia ymmärtämään ja arvostamaan omaa

ja toisten kulttuuria sekä suvaitsemaan

erilaisuutta ja havaita samankaltaisuuksia

- kulttuurikasvatus on keskeinen osa kielten

opiskelua läpi peruskoulun

Viestintä ja

mediataito

- oppia viestimään suullisesti ja kirjallisesti

vieraalla kielellä sille ominaisin tavoin,

myös uutta teknologiaa hyväksi käyttäen

- kielten opiskelu on uuden

viestintäkanavan jatkuvaa opiskelua

Osallistuva

kansalaisuus

ja yrittäjyys

- vastuullisuuteen kasvaminen

- vastuu omasta työskentelystä

- aihetta käsitellään laajemmin erilaisten

tekstien kautta

Vastuu

ympäristöstä,

hyvin-

voinnista ja

kestävästä

tulevaisuu-

desta

- ympäristöstä, luonnosta ja eläimistä

huolehtiminen ymmärretään koskevan eri

maiden ihmisiä

- ikäkaudelle sopivat tekstit ja sanasto

Turvallisuus

ja liikenne

- eri maiden liikennekulttuuri ja liikenteessä

toimiminen

Ihminen ja

teknologia

- oppia käyttämään valmiita kieliohjelmia

- projektitöiden tekeminen tietokoneella

- tietotekniikan käyttö

Matematiikka

41

7.6 Matematiikka

atematiikan opetuksen tehtävänä on tarjota mahdollisuuksia matemaattisen ajattelun kehittämiseen ja

matemaattisten käsitteiden sekä yleisimmin käytettyjen ratkaisumenetelmien oppimiseen. Opetuksen

tulee kehittää oppilaan luovaa ja täsmällistä ajattelua, ja sen tulee ohjata oppilasta löytämään ja

muokkaamaan ongelmia sekä etsimään ratkaisuja niihin. Matematiikan merkitys on nähtävä laajasti. Se

vaikuttaa oppilaan henkiseen kasvamiseen sekä edistää oppilaan tavoitteellista toimintaa ja sosiaalista

vuorovaikutusta.

Matematiikan opetuksen on edettävä systemaattisesti ja sen tulee luoda kestävä pohja matematiikan käsitteiden

ja rakenteiden omaksumiselle. Konkreettisuus toimii tärkeänä apuvälineenä yhdistettäessä oppilaan kokemuksia

ja ajattelujärjestelmiä matematiikan abstraktiin järjestelmään. Arkipäivän tilanteissa eteen tulevia ongelmia,

joita on mahdollista ratkoa matemaattisen ajattelun tai toiminnan avulla, tulee hyödyntää tehokkaasti. Tieto- ja

viestintätekniikkaa tulee käyttää oppilaan oppimisprosessin tukemisessa.

Vuosiluokat 1–2

Vuosiluokkien 1–2 matematiikan opetuksen ydintehtävinä ovat matemaattisen ajattelun kehittäminen,

keskittyminen, kuunteleminen ja kommunikoinnin harjaannuttaminen sekä kokemusten hankkiminen

matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden muodostumisen perustaksi.

1. luokka 2. luokka

Tavoitteet Oppilas

- oppii keskittymään, kuuntelemaan, kommunikoimaan ja kehittämään ajatteluaan ja saa

tyydytystä ja iloa ongelmien ymmärtämisestä ja ratkaisemisesta

- saa monipuolisia kokemuksia eri tavoista esittää matemaattisia käsitteitä; käsitteiden

muodostusprosessissa keskeisiä ovat puhuttu ja kirjoitettu kieli, välineet, symbolit

- oppilas ymmärtää käsitteiden muodostavan rakenteita

- ymmärtää luonnollisen luvun käsitteen ja oppii siihen soveltuvia peruslaskutaitoja

- oppii perustelemaan ratkaisujaan ja päätelmiään konkreettisin mallein ja välinein, kuvin,

kirjallisesti tai suullisesti ja löytää ilmiöistä yhtäläisyyksiä ja eroja, säännönmukaisuuksia

sekä syy-seuraussuhteita

- harjaantuu tekemään havaintoja eteen tulevista itsensä kannalta merkityksellisistä ja

haasteellisista matemaattisista ongelmista

Luvut ja laskutoimitukset sekä algebra

1. luokka 2. luokka

Sisällöt - lukumäärä, lukusana ja numerosymboli,

(liite 3, Numerot)

- lukualue 0-100

- vertailun symbolit >, =, <, luokittelu,

järjestykseen asettaminen, erilaisia

lukujonoja, hajottaminen ja kokoaminen

konkreettisin välinein

- kymmenjärjestelmän rakentumisen periaate

- yhteen- ja vähennyslaskut luvuilla 0-20 ja

niiden välinen yhteys

- kymmenylitys ja -alitus

- eri laskutapojen ja välineiden käyttöä:

palikoita ja kymmenjärjestelmävälineitä,

lukusuora, päässälasku, paperin ja kynän

käyttö

- luvun käsitteen laajentaminen ja

varmentaminen, varma lukualue 0-100

- lukualue 0-1000

- lukujen ominaisuuksia: parillinen - pariton,

yksinumeroinen - kaksinumeroinen -

kolminumeroinen

- luokittelu, järjestykseen asettaminen,

erilaiset lukujonot, säännönmukaisuudet

- kymmenjärjestelmä

- yhteen- ja vähennyslaskuja luvuilla 0-100

ja niiden soveltamista

- kertolaskun käsite, kertolaskua, kertotauluja

- jakolaskun käsite konkreettisin välinein

- laskutoimitusten väliset yhteydet

- kokonaisen jakamista osiin

- murtoluvun käsitteen pohjustaminen

konkreettisin välinein

- säännönmukaisuuksien näkeminen kuvista

M

Matematiikka

42

Kuvaus

oppilaan

hyvästä

osaamisesta

2. luokan

päättyessä

Oppilas

- tietää lukujen merkityksen määrän ja järjestyksen ilmaisemisessa, lukujen kirjoittamisen ja

lukusuoraesityksen

- hallitsee lukujen hajottamisen ja yhdistämisen, vertailun, summien ja lukujonojen

muodostamisen; hän tuntee parilliset ja parittomat luvut

- tuntee ja ymmärtää kymmenjärjestelmän paikkajärjestelmänä sekä osaa käyttää sitä

- ymmärtää yhteen-, vähennys-, kertoja jakolaskun sekä osaa soveltaa niitä arkitilanteissa

- osaa etsiä konkreettisilla välineillä yksinkertaisia murtolukuja, kuten yksi kahdesosa, yksi

neljäsosa ja yksi kolmasosa.

Geometria

1. luokka 2. luokka

Sisällöt

- ympäröivän tilan, avaruudellisten suhteiden

havainnointi ja kuvailu

- ympäristössä olevien kaksi- ja

kolmiulotteisten geometristen muotojen

havainnointi, kuvailu, nimeäminen ja

jäljentäminen

- kaksi- ja kolmiulotteisten muotojen

jäljentäminen, piirtäminen ja kappaleiden

rakentaminen

- geometriset peruskäsitteet: piste, jana,

murtoviiva, puolisuora, suora ja kulma

- yksinkertaisien peilauksien ja suurennosten

tekemistä

Kuvaus

oppilaan

hyvästä

osaamisesta

2. luokan

päättyessä

Oppilas

- tuntee perusmuodot tasokuvioista ja kappaleista, muun muassa nelikulmio, kolmio, ympyrä,

pallo ja kuutio, sekä tietää geometrian peruskäsitteet: piste, jana, murtoviiva, puolisuora,

suora ja kulma ja niiden yhteyden yksinkertaisempiin tasokuvioihin

- osaa käyttää yksinkertaisia peilauksia ja suurennoksia.

Mittaaminen

1. luokka 2. luokka

Sisällöt - mittaamisen periaate erilaisia yksiköitä

käyttäen

- mittaustulosten arviointia ja vertailua

- tärkeimpien mittayksiköiden käyttöä

- tutustuminen mittavälineiden käyttöön

- tärkeimpien mittayksiköiden käyttöä,

arviointia, vertailua, muuntamista:

pituus, massa ja tilavuus, hinta, aika

- pinta-alan käsitteeseen tutustuminen

pohjustus pinnan täyttämisellä

- eri mittavälineiden käyttöä

Kuvaus

oppilaan

hyvästä

osaamisesta

2. luokan

päättyessä

Oppilas

- osaa mitata yksinkertaisilla mittavälineillä ja tuntee keskeisimmät suureet, kuten pituus,

massa, tilavuus ja aika

- osaa havainnoida tarpeellisen informaation yksinkertaisissa arkipäivän ongelmissa ja osaa

käyttää matemaattisia tietojaan ja taitojaan niiden ratkaisemiseen.

Tietojen käsittely ja tilastot

1. luokka 2. luokka

Sisällöt - yksinkertaisten taulukoiden ja diagrammien

lukeminen

- koottujen tietojen esittäminen

pylväsdiagrammina

- tietojen etsiminen, kerääminen

- tietojen etsiminen, kerääminen ja

tallentaminen

Matematiikka

43

1. luokka 2. luokka

Työtavat

esim.

- yksilö- ja parityöskentely

- keskustelu

- erilaiset toiminnot kuvia, malleja ja havainnointimateriaaleja käyttäen

- perustelut

- tietotekniikan käyttö

Ajattelun ja työskentelyn taidot

Kuvaus

oppilaan

hyvästä

osaamisesta

2. luokan

päättyessä

Oppilas

- osoittaa matematiikkaan liittyvien käsitteiden ymmärtämistä käyttämällä niitä ongelmien

ratkaisuissa sekä esittämällä ja selittämällä niitä toisille oppilaille ja opettajalle

- pystyy tekemään perusteltuja päätelmiä ja selittämään toimintaansa ja osaa esittää

ratkaisujaan konkreettisin mallein ja välinein, kuvin, suullisesti ja kirjallisesti

- osaa tehdä vertailua, muun muassa pituusvertailua, ja asettaa asioita järjestykseen, löytää

asioille vastakohtia, luokitella asioita eri ominaisuuksien mukaan sekä ilmoittaa esineen

sijainnin, esimerkiksi käyttämällä sanoja: yläpuolella, alla, oikealla, vasemmalla, takana ja

välissä; hän osaa vertailla joukkojen suuruuksia käyttäen sanoja enemmän, vähemmän, yhtä

monta, paljon ja vähän, sekä kirjoittaa ja käyttää vertailun symboleja >, =, < .

Vuosiluokat 3−5

Vuosiluokkien 3–5 matematiikan opetuksen ydintehtävinä ovat matemaattisen ajattelun kehittäminen,

matemaattisten ajattelumallien oppimisen pohjustaminen, lukukäsitteen ja peruslaskutoimitusten

varmentaminen sekä kokemusten hankkiminen matematiikan käsitteiden ja rakenteiden omaksumisen

pohjaksi.


Tavoitteet Oppilas oppii

- käyttämään sääntöjä ja

noudattamaan ohjeita

- käyttämään matemaattisia

käsitteitä

- keskittyneeseen ja

pitkäjänteiseen työskentelyyn

sekä

toimimaan ryhmässä

Oppilas oppii

- peruslaskutaitoja ja

ratkaisemaan matemaattisia

ongelmia

- löytämään ilmiöistä

yhtäläisyyksiä ja eroja,

säännönmukaisuuksia sekä

syy-seuraussuhteita

Oppilas oppii

- perustelemaan

toimintaansa ja

päätelmiään sekä

esittämään

ratkaisujaan muille

- tutkien ja havainnoiden

muodostamaan

matemaattisia

käsitteitä ja

käsitejärjestelmiä

- esittämään kysymyksiä ja

päätelmiä havaintojen

pohjalta

Matematiikka

44

Luvut ja laskutoimitukset, algebra


Sisällöt -yhteen- ja vähennyslaskun kertausta, laskualgoritmeja,

päässälaskuja, laskulauseke

- kertausta ja täydennystä:

laskualgoritmeja, sisältöjako,

ositusjako ja jaollisuus,

päässälaskua,

- luvut 0-10 000, lukujen

luokittelua, järjestämistä

- luvut 0-1 000 000, lukujen

luokittelua ja järjestämistä,

arviointi ja pyöristäminen

- kymmenjärjestelmä, luvut 0

-

1 000 000 000,

tutustuminen 60-

järjestelmään, lukujen

luokittelua ja järjestämistä

- kertotaulut 2-9

- kertominen allekkain

yksinumeroisella luvulla

- kertolaskua: kertotaulut

hallintaan, luvut 10, 100, 1000

jne. tulon tekijänä

- allekkain kertominen,

kaksinumeroinen kertoja

- aika: a, kk, d, h, min, s,

kellonajat myös

pistemerkintänä

-aika: a, kk, vk, d, h, min, s,

aikataulut

- jakolaskua: sisältö- ja

ositusjako, jakojäännös,

jakolaskun tarkistaminen,

jaollisuus

- jakolaskua: laskujärjestys,

jakaminen jakokulmassa

yksinumeroinen jakaja,

jaollisuus

- laskujärjestyksen periaatteen

harjoittelua

- laskujärjestyksen periaate

(sulkeet)

- lausekkeen käsite

-vaihdannaisuus ja

liitännäisyys

- desimaaliluvut:

- käsite, suuruusvertailu,

yhteen- ja vähennyslaskua,

soveltaminen mittayksiköihin

- desimaaliluvut:

tuhannesosat, yhteen- ja

vähennyslaskua

päässälaskuina, mittayksiköt

ja desimaaliluvut,

pyöristäminen, kertolaskut

päässä ja allekkain,

jakolaskut päässä, 10:llä,

100:lla 1000:lla jne.

jakaminen, jakokulmassa

jako, päättymätön

desimaaliluku ja

desimaaliluvun ja

murtoluvun yhteys

- murtoluvut: käsite,

samannimiset murtoluvut

- murtoluvut: sekaluvut,

samannimisten murtolukujen

yhteen- ja vähennyslasku,

mittayksiköt murtolukuina

- murtoluvut: laventaminen,

supistaminen, yhteen- ja

vähennyslasku, kertominen

ja jakaminen luonnollisella

luvulla, murtoluvun,

desimaaliluvun ja prosentin

välinen yhteys

- laskutoimitusten tulosten arviointi, tarkistaminen ja

pyöristäminen

- arviointia ja päättelyä:

pyöristäminen, laskutulosten

arviointi ja tarkistaminen

- negatiivisen kokonaisluvun

käsite

- erilaisten vaihtoehtojen lukumäärän tutkiminen, ongelma- ja pohdintatehtäviä

Matematiikka

45

Kuvaus

oppilaan

hyvästä

osaamisesta

5. luokan

päättyessä

Oppilas

- ymmärtää kymmenjärjestelmän myös desimaalilukujen osalta ja osaa käyttää sitä

varmasti; hän ymmärtää negatiivisen luvun ja murtoluvun käsitteet sekä osaa esittää niitä eri

metodeilla

- osaa esittää laskutoimitukset kirjallisesti ja suullisesti ja tietää eri laskutoimitusten väliset

yhteydet; hän osaa etukäteen arvioida tuloksen suuruusluokan ja tehtävän ratkaisemisen

jälkeen tarkistaa laskun vaiheet sekä arvioida ratkaisun mielekkyyden

- osaa muodostaa ja jatkaa lukujonoja sekä esittää riippuvuuksia.

Geometria


Sisällöt - symmetria, yhtenevyys

konkreetein välinein

- peilauksia suoran ja pisteen

suhteen, symmetria,

yhtenevyys konkreetein

välinein

- peilauksia suoran ja pisteen

suhteen

- yhdenmuotoisuus - suurennoksia ja

pienennöksiä

- mittakaava

- erilaisten monikulmioiden tutkimista ja luokittelua

- piiri - pinta-ala (nelikulmio) - pinta-ala (suunnikas,

kolmio)

- kappaleiden geometristen ominaisuuksien tutkiminen ja

luokittelu

- ympyrä ja sen osia

- yhdensuuntaiset ja kohtisuorat suorat

- kulmien luokittelu - kulman mitta

- mittaamisen periaatteen

vahvistaminen

- mittatuloksen arviointia ja

mittauksen tarkistaminen

- mittatuloksen arviointi ja

mittauksen tarkistaminen

- mittayksiköiden käyttö,

vertailua ja muuntamista

Kuvaus

oppilaan

hyvästä

osaamisesta

5. luokan

päättyessä

Oppilas

- muodostaa kuvioita annettuja ohjeita noudattaen; havaitsee yksinkertaisten kuvioiden

ominaisuuksia sekä tuntee tasokuvioiden käsitteiden muodostamaa rakennetta

- tunnistaa yhdenmuotoisuuden; osaa peilata suoran suhteen sekä suurentaa ja pienentää

kuvioita annetussa suhteessa; tunnistaa suoran suhteen symmetriset kuviot

- ymmärtää mittaamisen periaatteen; osaa arvioida mittauskohteen suuruuden ja tarkastaa

mittauksen tuloksen mielekkyyden sekä ilmoittaa mittaustuloksen sopivalla mittayksiköllä

- osaa laskea suunnikkaiden ja kolmioiden pinta-aloja ja piirejä.

Matematiikka

46

Tietojen käsittely ja tilastot sekä todennäköisyys


Sisällöt - tietojen etsiminen,

kerääminen,

tallentaminen ja esittäminen

- yksinkertaisten taulukoiden

ja diagrammien lukeminen

- keskiarvon käsite ja

laskeminen

- koordinaatisto

- tietojen luokittelu ja

järjestäminen, tyyppiarvon ja

mediaanin käsitteiden

pohjustaminen

- kokemuksia klassisesta ja

tilastollisesta

todennäköisyydestä

Kuvaus

oppilaan

hyvästä

osaamisesta

5. luokan

päättyessä

Oppilas

- osaa kerätä tietoja, järjestää, luokitella ja esittää niitä tilastoina; hän osaa lukea yksinkertaisia

taulukoita ja diagrammeja

- osaa selvittää erilaisten tapausten ja vaihtoehtojen lukumäärän sekä osaa päätellä

mahdottoman ja varman tapauksen.

Työtavat

esim.

- yksilö-/ryhmätyöskentely

- opettajajohtoinen/oppilaslähtöinen työskentely (tutkiva, kokeileva, ongelmalähtöinen

oppiminen)


Vuosiluokat 6–9

Vuosiluokkien 6–9 matematiikan opetuksen ydintehtävänä on matematiikan osaamisen vahvistaminen ja

riittävien perusvalmiuksien tarjoaminen. Perusvalmiuksiin kuuluvat arkipäivän matemaattisten ongelmien

mallintaminen, matemaattisten ajattelutapojen oppiminen sekä muistamisen, keskittymisen ja täsmällisen

ilmaisun harjoitteleminen.

6. luokka


- ymmärtämään matemaattisten käsitteiden ja sääntöjen merkityksen

- näkemään matematiikan ja reaalimaailman välisiä yhteyksiä

- laskutaitoja ja ratkaisemaan matemaattisia ongelmia

- loogista ja luovaa ajattelua

- soveltamaan erilaisia ajatteluprosesseja

- erilaisia menetelmiä tiedon hankintaan

- perustelemaan toimintaansa ja päätelmiään

- esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havaintojen perusteella

- näkemään säännönmukaisuuksia

Matematiikka

47

6. luokka

Sisällöt

Ajattelun taidot ja menetelmät

- loogista ajattelua vaativia toimintoja kuten vertailua, järjestämistä, mittaamista,

rakentamista, mallintamista, sääntöjen ja riippuvuuksien etsimistä sekä niiden esittämistä

- vertailussa ja riippuvuuksissa tarvittavien käsitteiden tulkinta ja käyttö

- matemaattisten tekstien tulkinta ja tuottaminen

- todistamisen pohjustaminen: perustellut arvaukset ja kokeilut, systemaattinen yritys ja

erehdys

- luokittelun ja järjestämisen käyttöä työkaluna

- matemaattisten ongelmien ratkaisemista eri menetelmillä

- erilaisten lukujonojen tutkimista

- ajattelua tukevien piirrosten ja välineiden käyttöä

- matematiikan historiaa

Luvut ja laskutoimitukset

- luonnolliset luvut, kokonaisluvut

- peruslaskutoimitusten varmentaminen

- aikalaskut, aikaväli

- yksinkertaisia lukujen jaollisuussääntöjä

- murtolukujen supistaminen ja laventaminen sekä desimaaliluvun esittäminen murtolukuna

- kertominen ja jakaminen desimaaliluvuilla ja murtoluvuilla

- lausekkeiden sieventäminen

- prosenttilasku

- pyöristäminen ja arviointi sekä laskimen käyttö

Algebra

- yhtälöiden ja epäyhtälöiden ratkaisujen etsimistä

- lauseke ja sen sieventäminen

Funktiot

- lukuparin esittäminen koordinaatistossa

Geometria

- kolmioihin ja nelikulmioihin liittyviä käsitteitä

- säännölliset monikulmiot

- ympyrä ja siihen liittyviä käsitteitä

- tasokuvioiden piirin ja pinta-alan laskeminen

- kappaleiden nimeäminen ja luokittelu

- suorakulmaisen särmiön tilavuuden ja pinta-alan laskeminen

- yhdenmuotoisuus ja yhtenevyys

- geometrista piirtämistä harppia ja viivainta apuna käyttäen (konstruointi)

- symmetria suoran ja pisteen suhteen

Todennäköisyys ja tilastot - diagrammien tulkintaa ja laadintaa

- tietojen kerääminen, muuntaminen ja esittäminen käyttökelpoisessa muodossa

Työtavat

esim.

- itsenäinen /ryhmätyöskentely

- samanaikaisopetus, tietokoneen opetusohjelmien käyttö, yksilöidyt koejärjestelyt

Ympäristö- ja luonnontieto

48

Aihekokonaisuudet matematiikassa

Aihe-

kokonaisuus


Ihmisenä

kasvaminen

- oppia tunnistamaan oma oppimistyyli ja

kehittämään itseään

- toimia ryhmän ja yhteisön jäsenenä

- opiskelu- ja ajattelutaitojen kehittäminen

- monipuoliset työtavat (esim. ryhmä- ja

parityöskentely)

- toisen huomioonottaminen ja vastuun

kantaminen osana ryhmää

Viestintä ja

mediataito

- oppia ilmaisemaan asioita monipuolisesti

ja tulkitsemaan muiden viestejä

- taulukoiden ja diagrammien tulkitseminen

ja tekeminen

Osallistuva

kansalaisuus

ja yrittäjyys

- oppia toimimaan pitkäjänteisesti

päämäärien saavuttamiseksi ja arvioimaan

vaikutuksia

- esim. retkirahaston kartuttaminen

myyjäisin

Vastuu

ympäristöstä,

hyvin-

voinnista ja

kestävästä

tulevaisuu-

desta

- oppia arvioimaan oman kulutuksensa ja

arkikäytäntöjen vaikutuksia

- säästävät toimenpiteet

- oman talouden hallinta

Ihminen ja

teknologia

- oppia käyttämään tietoteknisiä laitteita ja

ohjelmia eri tarkoituksiin

- tietokoneiden käyttö oppimisen apuna

- matematiikka osana tutkimustyötä

7.7 Ympäristö- ja luonnontieto

Vuosiluokat 1–4

mpäristö- ja luonnontieto on biologian, maantiedon, fysiikan, kemian ja terveystiedon tiedonaloista

koostuva integroitu aineryhmä, jonka opetukseen sisältyy kestävän kehityksen näkökulma. Opetuksen

tavoitteena on, että oppilas oppii tuntemaan ja ymmärtämään luontoa ja rakennettua ympäristöä, itseään

ja muita ihmisiä sekä terveyttä ja sairautta.

Ympäristö- ja luonnontiedon opetus tukeutuu tutkivaan ja ongelmakeskeiseen lähestymistapaan,

jossa lähtökohtana ovat oppilaan ympäristöön ja oppilaaseen itseensä liittyvät asiat, ilmiöt

ja tapahtumat sekä oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset. Kokemuksellisen ja

elämyksellisen opetuksen avulla oppilaalle kehittyy myönteinen ympäristö- ja luontosuhde.

Ympäristö- ja luonnontiedon lähestymistavat ja sisällöt valitaan oppilaiden edellytysten ja

kehitystason perusteella sekä siten, että opiskelutilanteissa voidaan työskennellä myös maastossa.

Ympäristö- ja luonnontietoon liittyvät käsitteet voidaan jäsentää kokonaisuuksiksi, joissa tarkastellaan

oppilasta, ympäröivää maailmaa ja hänen toimintaansa yhteisön jäsenenä. Näiden kokonaisuuksien opiskelu

auttaa häntä ymmärtämään omaa ympäristöään sekä ihmisen ja ympäristön välistä vuorovaikutusta.

Y


49

Luokat 1–4


- toimimaan ympäristössään turvallisesti ja itseään suojellen sekä noudattaa annettuja ohjeita

koulussa, lähiympäristössä ja liikenteessä

- tuntemaan oman lähiseudun luontoa ja rakennettua ympäristöä sekä havaitsemaan niissä

tapahtuvia muutoksia sekä hahmottamaan kotiseutunsa osana Suomea ja Pohjoismaita

- hankkimaan tietoa luonnosta ja ympäristöstä havainnoimalla, tutkimalla ja erilaisia

lähdeaineistoja käyttämällä

- tekemään havaintoja eri aisteja ja yksinkertaisia tutkimusvälineitä käyttäen sekä

kuvailemaan, vertailemaan ja luokittelemaan havaintojaan

- tekemään yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita

- lukemaan ja laatimaan yksinkertaisia karttoja sekä käyttämään kartastoa

- esittämään eri tavoin ympäristöön ja sen ilmiöihin liittyvää tietoa

- käyttämään niitä käsitteitä, joiden avulla ympäristöä sekä niihin kuuluvia ilmiöitä ja

kohteita kuvataan ja selitetään

- suojelemaan luontoa ja säästämään energiavaroja

- psyykkistä ja fyysistä itsetuntemusta, itsensä ja muiden arvostamista ja sosiaalista osaamista

- terveyteen ja sairauteen sekä terveyden edistämiseen liittyviä käsitteitä, sanastoa ja

toimintatapoja sekä tekemään terveyttä edistäviä valintoja

Eliöt ja elinympäristö

1. luokka 2. luokka

Sisällöt - lähiympäristön luonnonilmiöihin tutustuminen

- käsitteet elollinen ja eloton

- tutustuminen elämän perusedellytyksiin

- mitä eliöt tarvitsevat elääkseen

- eliön elämänkaari: syntymä, kasvu, kuolema

- Normaalikoulun ympäristöön ja eliölajeihin tutustuminen: kasvit, sienet, eläimet

- luonnon havainnointi eri vuodenaikoina

- ruuan alkuperä ja tuottaminen, kompostointi ja kierrätys

Oma lähiympäristö, kotiseutu ja maapallo ihmisen elinpaikkana

1. luokka 2. luokka

Sisällöt

- maiseman havainnointi ja maaston rakenteiden hahmottaminen

- ihmisen toiminta ja rakennettu ympäristö Heikinpohjassa ja Savonlinnassa

- koulurakennukseen ja lähiympäristöön

tutustuminen

- luokka- ja pihakartat

- ilmansuunnat

- oppilaan maailmankuvan laajentaminen

Suomeen, sen lähinaapureihin ja maanosiin

- vuorokauden ja vuodenaikoihin liittyviä

käsitteitä ja ilmiöitä sekä niiden

havainnointia

Ympäristön ilmiöitä

1. luokka 2. luokka

Sisällöt - sääilmiöitä: lämpötila, sääkartta

- veden eri olomuodot

- liikkeen tutkiminen

- ilmakehä, ääni, valo; näön ja kuulon suojelu

- kodin laitteiden toimintaan tutustuminen

- energian lähteitä, sähkön käyttö ja

turvallisuus

- veden ja ilman ominaisuuksia ja niiden havainnointia


50

Ympäristön aineita

1. luokka 2. luokka

Sisällöt - erilaisten materiaalien, kuten lasin, muovin, metallien, tekstiilien ja puun tutkiminen

- eri materiaalien käyttö, säästäminen ja kierrätys

- veden ja ilman sekä lähiympäristön maa- ja kallioperän tutkiminen

- aineen muuttuminen, esimerkkinä palaminen, paloturvallisuus

Ihminen ja terveys

1. luokka 2. luokka

Sisällöt - kehonosat

- ihmisen eri elimistöihin tutustuminen: ruuansulatus, hengitys ja verenkierto

- omasta terveydestä huolehtiminen ja terveellisten elintapojen ymmärtäminen

- sairastaminen ja yksinkertaiset ensiaputoimet, avun hakeminen

- omat kokemukset ja havainnot ympäristöstä terveyden ja turvallisuuden näkökulmasta

- terveelliset harrastukset

Turvallisuus

1. luokka 2. luokka

Sisällöt - normaalikoulun ja oman luokan säännöt ja sopimukset

- hyvät tavat, toisten kunnioittaminen, erilaisuuden hyväksyminen, kiusaamisen ja väkivallan

ehkäisy, toisen omaisuuden kunnioittaminen

- hätäilmoituksen tekeminen

- tutustuminen turvalliseen liikkumiseen lähiympäristössä: liikennesäännöt ja -merkit

Työtavat

esim.

havainnointi, tutkiminen, kuvailu, vertailu, luokittelu, draama, luonnontieteelliset kokeet,

retket, maastotutkimukset, opintokäynnit, opetuskeskustelu, vihkotyö, raportointi ja tutkielma

Eliöt ja elinympäristöt

3. luokka 4. luokka Sisällöt

- Normaalikoulun ja Kampuksen

luonnonilmiöiden havainnoiminen

- tutustuminen elämän edellytyksiin

- erilaisiin elinympäristöihin tutustuminen:

piha, puisto, pelto, vesi

- eliölajien sopeutuminen elinympäristöön ja

olosuhteisiin eri vuodenaikoina

- erilaisiin elinympäristöihin tutustuminen:

niitty, metsä, vesi

- puulajeja - lähiympäristön elinympäristöihin ja eliölajeihin tutustuminen: kasvit, sienet, eläimet

- selkärankainen ja selkärangaton

- Suomen uhanalaisia eläimiä, petoeläimiä, lemmikkieläimiä

- eliön elämänkaari: kasvukausi, elinikä, kiertokulku

- luonnon havainnointi ja tutkiminen eri vuodenaikoina

Kuvaus

oppilaan

hyvästä

osaamisesta

4. luokan

päättyessä

Oppilas

- ymmärtää kuinka elollinen ja eloton luonto eroavat toisistaan ja osaa kuvata eri

elinympäristöjen kuten pihan, puiston, metsän, niityn ja pellon piirteitä sekä tunnistaa niiden

tavallisimpia eliölajeja; oppilas osaa antaa esimerkkejä selkärangattomista ja selkärankaisista

eläimistä

- tuntee vuodenaikojen vaihtelun piirteet ja osaa kuvata, kuinka eliöt ovat sopeutuneet eri

vuodenaikoihin ja erityisesti Suomen talveen

- tietää, mistä ruoka-aineet ovat peräisin ja missä ruoka tuotetaan

- osaa kuvata luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön eroja, osoittaa kiinnostusta ja

vastuullisuutta niitä kohtaan sekä osaa arvioida ympäristön kauneutta, monimuotoisuutta ja

viihtyisyyttä.


51

Oma lähiympäristö, kotiseutu ja maapallo ihmisen elinpaikkana

3. luokka 4. luokka

Sisällöt - kotiseutu ja oma maakunta

- luonnonmaantieteelliset alueet

- kartta, karttamerkit, janamittakaava, yksinkertaisen kartan laatiminen, ilmansuunnat

- luonnonympäristön ja ihmisen muovaaman ympäristön havainnoiminen ja jäsentäminen;

muutosten tarkasteleminen

- ihmisen toiminnan vaikutus ympäristön muutoksiin

Suomi Pohjoismaat

Kuvaus

oppilaan

hyvästä

osaamisesta

4. luokan

päättyessä

Oppilas

- ymmärtää kartan ilmaisutavan sekä osaa käyttää kartanluvussa apuna ilmansuuntia,

karttamerkkien selitystä ja janamittakaavaa ja osaa laatia yksinkertaisen kartan koulun pihasta

ja omasta lähiympäristöstään

- osaa kuvata kotiseutunsa ja oman maakuntansa luonnonoloja ja ihmisen toimintaa

- oppilas osaa hahmottaa Suomea, Pohjoismaita ja muita lähialueita sekä ymmärtää näiden

alueiden maisemallisen rikkauden

- ymmärtää kotiseutunsa osana Suomea ja Suomen osana Pohjoismaita sekä ymmärtää

maapallon ihmisen elinpaikkana.

Ympäristön aineita ja ilmiöitä

3. luokka 4. luokka

Sisällöt - veden eri olomuodot; kaasu, neste, kiinteä

- veden kiertokulku

- ääneen ja valoon liittyviä ilmiöitä:

eteneminen, heijastuminen, lähteet

- lämpö: lähteet, lämmittäminen, lämmön

siirtäminen

- magneettisia ja sähköisiä ilmiöitä

- sääilmiöitä: lämpötila, sääkartta

- liikkeen tutkiminen

- yksinkertaisten laitteiden toimintaperiaatteita ja erilaisten rakenteiden lujuuden tutkiminen:

vipu, pyörä, jousi, sähkövaraus ja sähkövirta

- veden ja ilman sekä lähiympäristön maa- ja kallioperän tutkiminen

- aineen muuttuminen esimerkkinä palaminen, paloturvallisuus

- erilaisten aineiden ja materiaalien ominaisuuksia ja käyttötarkoituksia; lääkkeet, pesu- ja

puhdistusaineet, päihteet

Kuvaus

oppilaan

hyvästä

osaamisesta

4. luokan

päättyessä

Oppilas

- osaa käyttää keskeisiä käsitteitä ja hahmottaa käsitteitä kokonaisuuksina

- osaa käyttää yksinkertaisia tutkimusvälineitä, kuten kelloa, pituusmittoja, lämpömittaria ja

luuppia, sekä käyttää havaintojen teossa myös itse tehtyjä välineitä

- osaa selittää yksinkertaisten laitteiden, kuten vivun, pyörän, jousen toimintaa sekä osaa

tutkia erilaisten rakenteiden lujuutta

- osaa rakentaa yksinkertaisen virtapiirin pariston, lampun ja johtimien avulla sekä tuntee

kodissa käytettäviä sähkölaitteita; hän ymmärtää, että sähkön käyttöön liittyy vaaroja ja osaa

käyttää sähkölaitteita turvallisesti

- tuntee erilaisia valon, äänen ja lämmön lähteitä sekä tunnistaa ja osaa tutkia valoon, ääneen

ja lämpöön liittyviä ilmiöitä kuten äänen eteneminen, valon eteneminen ja heijastuminen sekä

lämmön siirtyminen ja lämmittäminen

- tuntee näön ja kuulon suojeluun sekä palovammojen ehkäisyyn liittyviä toimenpiteitä ja

osaa toimia niiden mukaisesti

- osaa tutkia ilman ja veden ominaisuuksia, veden olomuodon muutoksia ja osaa kuvailla

veden kiertokulkua luonnossa

- ymmärtää aineen muuttumisen toisiksi aineiksi esimerkiksi kynttilän tai puun palaessa sekä

tuntee herkästi syttyviä aineita ja osaa käyttää alkusammutusvälineitä

- tuntee erilaisten aineiden ja materiaalien ominaisuuksia ja käyttötarkoituksia ja tietää, että

kotona voi olla vahingollisia aineita, kuten lääkkeitä, pesu- ja puhdistusaineita sekä

liuottimia, tupakka- ja alkoholituotteita

- osaa lajitella jätteitä, ei roskaa ympäristöä sekä osaa säästää vettä, sähköä ja lämpöä.


52

Ihminen ja terveys

Luokat 3–4

Sisällöt - omasta terveydestä huolehtiminen ja arkipäivän terveystottumukset

- sairastaminen: tavallisimpia lasten ja nuorten sairauksia

- perheen ja ystävien merkitys hyvinvoinnille ja mielenterveydelle

- tunteet ja vuorovaikutustaidot

- hätätilanteissa toimiminen ja yksinkertaiset ensiaputoimet

Kuvaus

oppilaan

hyvästä

osaamisesta

4. luokan

päättyessä

Oppilas

- osaa kuvata kasvun ja kehityksen sekä elämänkulun eri vaiheita, osaa nimetä ihmisen

tärkeimmät ruumiinosat ja keskeisiä elintoimintoja

- tuntee terveyttä edistäviä arkikäytäntöjä ja tottumuksia: vuorokausirytmi, riittävä uni ja

lepo, ravinto, säännöllinen ruokaileminen, päivittäinen liikunta, oikeat työskentelyasennot

koulussa ja kotona, ryhti, suun terveys, hygienia, pukeutuminen

- osaa perussäännöt ryhmässä toimimisesta ja kohteliaasta käytöksestä; hän osaa tunnistaa ja

nimetä erilaisia tunteita ja tietää, että tunteiden ilmaisua voidaan säädellä

- osaa kuvata tavallisimpia lasten sairauksia, niiden oireita ja itsehoitoa; hän tietää lääkkeiden

käytön perussääntöjä; hän osaa yksinkertaisia ensiaputaitoja sekä osaa hälyttää ja hakea apua

tarvittaessa.

Turvallisuus

Luokat 3–4

Sisällöt - tapakasvatus, suvaitsevaisuus, erilaisuuden hyväksyminen

- rahan käyttö ja säästäminen

- miten toimia vaaratilanteessa

- koti- ja vapaa-ajan tapaturmat

- liikennekäyttäytyminen; jalankulku, pyöräily, jäällä liikkuminen, veneily

- fyysinen koskemattomuus: hyväksytty ja ei-hyväksytty kosketus

Kuvaus

oppilaan

hyvästä

osaamisesta

4. luokan

päättyessä

Oppilas

- osaa kuvata erilaisia kiusaamisen ja väkivallan tunnuspiirteitä; hän tietää yksilön oikeuden

fyysiseen koskemattomuuteen sekä tunnistaa hyväksytyn ja ei-toivotun kosketuksen erot; hän

tietää, miten tarvittaessa voi hakea apua itselleen, ja tietää, ketkä auttavat koulussa ja

lähiyhteisössä

- tietää ikäkautensa mukaisesti, mikä on luvallista toimintaa ja mikä ei

- tietää ja tunnistaa turvallisuutta uhkaavia vaaratekijöitä lähiympäristössä ja liikuttaessa

liikenteessä, vesillä tai jäällä; hän tuntee jalankulkijana ja pyöräilijänä keskeiset

liikennesäännöt ja ymmärtää, miksi sovittuja ohjeita ja sääntöjä pitää noudattaa.

Luonnon tutkimisen taidot

Kuvaus

oppilaan

hyvästä

osaamisesta

4. luokan

päättyessä

Oppilas

- osaa tehdä havaintoja eri aisteilla sekä osaa kohdistaa huomionsa havaintojen teon kohteen

olennaisiin piirteisiin

- osaa kuvailla, vertailla ja luokitella kappaleita ja eliöitä sekä ilmiöitä niiden erilaisten

ominaisuuksien perusteella

- osaa tehdä ohjatusti yksinkertaisia tutkimuksia, jotka kohdistuvat luontoon, luonnon

ilmiöihin ja rakennettuun ympäristöön

- osaa käyttää erilaisia tietolähteitä ja vertailla eri tavoin hankkimaansa tietoa

- osaa ilmaista luonnosta ja rakennetusta ympäristöstä hankkimaansa tietoa puhuen,

kirjoittaen ja piirtäen.

Työtavat

esim.


retket, maastotutkimukset, opintokäynnit, opetuskeskustelu, verkko-oppimisympäristöt,

vihkotyö, raportointi ja tutkielma


53

Aihekokonaisuudet ympäristö- ja luonnontiedossa luokilla 1–4

Aihe-

kokonaisuus


Ihmisenä

kasvaminen

Ympäristö- ja luonnontiedon opetuksen

tavoitteena on psyykkinen ja fyysinen

itsetuntemus ja sosiaalisten taitojen

harjoitteleminen. Oppilasta ohjataan tekemään

terveyttä edistäviä valintoja.

- koululaisena kasvaminen

- oppilas luokan ja kouluyhteisön

jäsenenä

- erilaiset oppimis- ja työskentelytavat

- vastuuseen kasvaminen

- terveellinen ruokavalio

- hammashoitajan ja terveydenhoitajan

vierailut

- päihteettömyyteen kasvattaminen

Kulttuuri-

identiteetti ja

kansain-

välisyys

Oppilas tiedostaa oman kotiseutunsa osana

Suomea ja Pohjoismaita. Oppilasta ohjataan

tunnistamaan paikallisia tuotteita, tapoja ja

tapahtumia.

- minä savonlinnalaisena, suomalaisena ja

pohjoismaalaisena

- savolaisuus, itäsuomalaisuus

- Olavinlinna

- ruoka- ja juhlakulttuuri

Viestintä ja

mediataito

Oppilasta ohjataan käyttämään erilaisia tieto-

ja viestintälähteitä tarkoituksenmukaisesti.

Oppilas oppii esittämään eri tavoin

ympäristöön ja sen ilmiöihin liittyvää

tietoa.

- tiedonhankinta- ja kuvanlukutaidot

erilaisista lähteistä

- ryhmätyötaidot

- karttojen, taulukoiden ja diagrammien

lukeminen

- esittämisen kirjallinen ja suullinen taito

- nettietiketti

Osallistuva

kansalaisuus

ja yrittäjyys

Oppilas tutustuu erilaisiin ammatteihin ja

työympäristöihin.

Oppilas tutustuu kansalaisvaikuttamiseen ja

päätöksentekokeinoihin.

- vierailut Kampuksen puutarhalla,

lähikaupoissa, maatilalla, Saimaan

luontotalo Nestorissa,

Järviluonnonkeskus Oskarissa,

metsämuseo Lustossa

- asiantuntijavierailut

- tutustuminen erilaisiin ammatteihin

- kummi- ja ystävyysluokat

- oppilaskuntatoiminta, erilaiset

äänestykset

Vastuu

ympäristöstä,

hyvin-

voinnista ja

kestävästä

tulevai-

suudesta

Oppilas oppii kestävän kehityksen periaatteita

omissa jokapäiväisissä toiminnoissaan.

- jätteiden lajittelu ja kierrätys

normaalikoulussa

- ruokalajärjestäjätoiminta

- keräily- ja kierrätyspisteeseen

tutustuminen

- kierrätyskeskukseen tutustuminen

- vierailut vesilaitoksella ja

jätevedenpuhdistamolla

Turvallisuus

ja liikenne

Oppilas oppii toimimaan ympäristössään

turvallisesti ja itseään suojellen.

- luokan sekä koulun säännöt ja

sopimukset

- hyvät tavat, kauniit sanat

- väkivallaton, hyväksyvä ja rakentava

työskentelyilmapiiri

- turvallisuus työskentely-ympäristössä

- liikennemerkit ja

liikennekäyttäytyminen

- ensiaputaidot

- palolaitosvierailu

- yhteistyö poliisin kanssa

Ihminen ja

teknologia

Oppilas osaa käyttää tarkoituksenmukaisesti

kodin ja koulun tavallisimpia laitteita.

- kodin sähkölaitteet ja niiden turvallinen

käyttö

- yksinkertaisten laitteiden

toimintaperiaatteet

- puhelimen käyttö viestintä- ja

tiedonhankintavälineenä

Biologia ja maantieto

54

7.8 Biologia ja maantieto

Vuosiluokat 5–6

iologian opetuksessa tutkitaan elämää ja sen ilmiöitä. Opetus järjestetään siten, että oppilas oppii

tunnistamaan eliölajeja, ymmärtämään eliöiden ja niiden elinympäristöjen välistä vuorovaikutusta sekä

arvostamaan ja vaalimaan luonnon monimuotoisuutta. Biologian opetuksen tavoitteena on ohjata

oppilasta tuntemaan myös itseään ihmisenä ja osana luontoa. Ulkona tapahtuvassa opetuksessa oppilaan tulee

saada myönteisiä elämyksiä ja kokemuksia luonnosta sekä oppia havainnoimaan ympäristöä. Biologian

opetuksen tulee perustua tutkivaan oppimiseen. Opetusta toteutetaan sekä maastossa että luokkahuoneessa.

Maantiedon opetuksessa tarkastellaan maapalloa ja sen erilaisia alueita. Opetuksen tulee auttaa oppilasta

ymmärtämään luonnon ja ihmisen toimintaan liittyviä ilmiöitä ja niiden välistä vuorovaikutusta eri alueilla.

Maantiedon opetuksen tavoitteena on laajentaa oppilaan maailmankuvaa kotimaasta Eurooppaan ja muualle

maailmaan. Opetus järjestetään siten, että oppilas saa käsityksen luonnonympäristöjen ja kulttuuriympäristöjen

rikkaudesta eri puolilla maapalloa ja oppii arvostamaan niitä. Maantiedon opetuksen tulee luoda pohjaa

kansojen ja kulttuurien väliselle suvaitsevaisuudelle ja kansainvälisyydelle.

Vuosiluokilla 5–6 biologian ja maantiedon opetukseen integroidaan myös terveystiedon opetusta.

Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että oppilas oppii ymmärtämään omaa kasvuaan ja kehitystään

fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena prosessina sekä ihmisen ja hänen ympäristönsä välisenä

vuorovaikutuksena.

Biologian ja maantiedon opetuksen tulee painottaa vastuullisuutta, luonnon suojelua ja elinympäristöjen

vaalimista sekä tukea oppilaan kasvua aktiiviseksi ja kestävään elämäntapaan sitoutuneeksi kansalaiseksi.


- tuntemaan eliölajeja, niiden rakennetta ja elämää sekä eliölajien sopeutumista

elinympäristöihinsä

- hahmottamaan eliökunnan kokonaisuuden ja luokittelemaan eliöitä

- liikkumaan luonnossa sekä havainnoimaan ja tutkimaan luontoa maastossa

- ymmärtämään, että ihminen on ravinnontuotannossaan riippuvainen muusta luonnosta

- kehittämään ympäristölukutaitoaan, toimimaan ympäristöystävällisesti, huolehtimaan

lähiympäristöstään ja suojelemaan luontoa

- tietämään perusasiat ihmisen rakenteesta ja elintoiminnoista

- arvostamaan kasvua ja kehitystä jokaisen henkilökohtaisena prosessina, tunnistamaan

murrosiän tunnuspiirteitä sekä ymmärtämään ihmisen seksuaalisuutta

- pohtimaan kasvuun, kehitykseen, ihmisten erilaisuuteen ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen

liittyviä kysymyksiä

- ottamaan vastuuta omista teoistaan sekä ottamaan huomioon toiset ihmiset

- laatimaan ja tulkitsemaan karttoja sekä käyttämään tilastoja, diagrammeja, kuvia ja

sähköisiä viestimiä maantieteellisen tiedon lähteinä

- hahmottamaan maailmankartan ja tuntemaan sen keskeisen nimistön

- ymmärtämään ihmisen toiminnan riippuvuutta ympäristön tarjoamista mahdollisuuksista

maapallolla

- perehtyy Euroopan maantietoon ja maapallon muihin alueisiin sekä oppii arvostamaan ja

suhtautumaan myönteisesti vieraisiin maihin, niiden kansoihin ja kulttuureihin

B


55

Eliöt ja elinympäristöt

5. luokka 6. luokka

Sisällöt

- lähiympäristön keskeisen eliölajiston

tunnistaminen

- eri selkärankaisryhmät

- elintarvikkeiden alkuperä ja tuottaminen

sekä puutarhan antimet

- maatalous

- lähiympäristön keskeisen eliölajiston

tunnistaminen ja ravintoketjut

- metsä ja suo

- metsien hyötykäyttö

- kasvien kasvu ja ohjattu keruu sekä kokeellinen tutkiminen

- eläinten ja kasvien lisääntyminen

Kuvaus

oppilaan

hyvästä

osaamisesta

6. luokan

päättyessä

Oppilas

- tuntee eri selkärankaisryhmät ja tunnistaa lähiympäristön yleisimmät nisäkkäät, linnut ja

kalat sekä osaa kertoa esimerkkejä eläinten sopeutumisesta ympäristöönsä

- tietää, että vihreät kasvit valmistavat itse oman ravintonsa yhteyttämisen avulla

- osaa selittää ravintoketjun pääperiaatteet jonkin esimerkin avulla

- ymmärtää ja osaa antaa esimerkkejä siitä, miksi ja miten ihminen on riippuvainen luonnosta

ja osaa selvittää peruselintarvikkeiden alkuperän

- osaa antaa esimerkkejä siitä, miten lähiluontoa ja asuinympäristöä voidaan vaalia ja

suojella.

Ihmisen rakenne, elintoiminnot, kasvu, kehitys ja terveys

5. luokka 6. luokka

Sisällöt

- oman kehon arvostus ja suojelu, tervettä kasvua ja kehitystä tukevat ja haittaavat tekijät

- liikuntakasvatus

- ihmisen kehon rakenne ja keskeiset

elintoiminnot, lisääntyminen sekä murrosiän

fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset muutokset

- seksuaalisen kehityksen yksilöllinen

vaihtelu

- ihmissuhteisiin, huolenpitoon ja tunteiden

säätelyyn liittyvät sosiaaliset tekijät,

suvaitsevaisuus sekä ikäkauteen liittyvät

oikeudet ja vastuu

Kuvaus

oppilaan

hyvästä

osaamisesta

6. luokan

päättyessä

Oppilas

- osaa kuvata perusasioita ihmisen rakenteesta ja elintoiminnoista

- osaa tarkastella omaan kasvuunsa ja kehitykseensä liittyviä muutoksia, osaa selittää

murrosiän ja seksuaalisen kehityksen muutoksia tytöillä ja pojilla sekä antaa esimerkkejä

niiden yksilöllisestä ilmenemisestä

- osaa antaa esimerkkejä siitä, miten tunteiden ilmaisua voidaan säädellä, ja siitä, miten

asioita voidaan tarkastella myös muiden ihmisten näkökulmasta, sekä osaa esimerkein kuvata

tunneilmaisuun liittyvää ihmisten erilaisuutta

- tietää ikäkauteensa liittyvät oikeutensa ja vastuunsa.

Luonnon monimuotoisuus ja luonnon tutkimisen taidot

5. luokka 6. luokka

Sisällöt - luonnon monimuotoisuuden merkitys sekä jokamiehen oikeudet ja velvollisuudet

Kuvaus

oppilaan

hyvästä

osaamisesta

6. luokan

päättyessä

Oppilas

- osaa liikkua luonnossa sekä havainnoida ja tutkia luontoa

- osaa kuvata tekemiään yksinkertaisia luontoon ja muuhun ympäristöön liittyviä tutkimuksia

sekä selostaa niiden tuloksia

- tunnistaa yleisimpiä kasvilajeja ja osaa kerätä lähiympäristön kasveja ohjeiden mukaisesti.


56

Ihmisten elämän ja elinympäristöjen monimuotoisuus maapallolla, Eurooppa osana maailmaa

5. luokka 6. luokka

Sisällöt

- Eurooppa maailman kartalla ja Euroopan

karttakuva

- Euroopan ilmasto- ja

kasvillisuusvyöhykkeet sekä ihmisen

toiminta

- maailmankartan keskeinen nimistö ja

karttataidot

- sademetsät, savannit, arot, aavikot,

talvisateiden alueet

- lauhkean ja kylmän vyöhykkeen alueet ihmisen elinympäristöinä sekä ihmisen

monimuotoinen elämä erilaisissa ympäristöissä

- luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutus maapallolla sekä ihmisen toiminnan

aiheuttamat muutokset ympäristössä; kaupunkien ja teollisuuden rakentaminen,

liikalaiduntaminen ja polttopuun kerääminen

Kuvaus

oppilaan

hyvästä

osaami-

sesta

6. luokan

päättyessä

Oppilas

- tietää maailmankartan keskeisen nimistön, kuten maanosat, valtameret, suurimmat vuoristot

sekä sademetsä- ja aavikkoalueet

- tietää, että maapallolla on erilaisia ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeitä ja osaa kertoa

esimerkkejä siitä, miten ilmasto-olot, kuten lämpötila ja sademäärä, vaikuttavat ihmisen

toimintaan, erityisesti maatalouteen ja asumiseen eri vyöhykkeillä sekä osaa kuvata ihmisten

elämää erilaisissa ympäristöissä

- osaa kertoa esimerkkejä eri alueilta siitä, miten ihmisen toiminta, kuten kaupunkien ja

teollisuuden rakentaminen, liikalaiduntaminen ja polttopuun kerääminen ovat aiheuttaneet

muutoksia ympäristössä

- osaa tunnistaa oman kulttuurin ja vieraiden kulttuurien piirteitä.

- tietää pääpiirteissään Euroopan valtiot ja niiden pääkaupungit sekä osaa kuvata

luonnonolojen vaihtelua ja ihmisen toimintaa Euroopassa.

Karttataidot

Oppilas

- osaa etsiä kartastosta tutkimiaan paikkoja, käyttää kartanluvussa hyväkseen karttamerkkejä

ja mittakaavoja sekä osaa tulkita erilaisia karttoja

- osaa tulkita tilastoja, diagrammeja, kuvia, ja sähköisten viestimien välittämää tietoa sekä

osaa kriittisesti arvioida eri tietolähteitä

- osaa itse laatia yksinkertaisia karttoja ja diagrammeja.

Työtavat

esim.


retket, maastotutkimukset, opintokäynnit, opetuskeskustelu, verkko-oppimisympäristöt,

vihkotyö, raportointi ja tutkielma


57

Aihekokonaisuudet biologiassa ja maantiedossa luokilla 5–6

Aihe-

kokonaisuus


Ihmisenä

kasvaminen

Oppilasta ohjataan tunnistamaan omaa

henkilökohtaista kasvua ja kehitysprosessia.

Oppilas oppii työskentelemään

vastuullisesti erilaisissa

oppimisympäristöissä.

- fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kasvu

- tunteiden tunnistaminen ja käsittely,

erityisesti murrosikä huomioiden

- turvallinen työskentely ja vastuu itsestä ja

muista

- vastuullinen maastotyöskentely, tutkivia

työmenetelmiä

Kulttuuri-

identiteetti ja

kansain-

välisyys


maailmaa. Oppilas oppii arvostamaan ja

suhtautumaan myönteisesti vieraisiin

maihin, niiden kansoihin ja kulttuureihin.

- lähivesistötutkimus

- kotiseutu ja suomalainen kulttuuri osana

eurooppalaista kulttuuria, monikulttuurisuus

- ihmisoikeudet, kansainvälinen vastuu,

sopimukset

- kansainvälinen vuorovaikutus ihmisen

toiminnassa (tuotantoalueet, kauppa)

Viestintä ja

mediataito

Oppilasta ohjataan käyttämään valikoiden

erilaisia tietoja viestintälähteitä.

Oppilas oppii esittämään ja tulkitsemaan eri

tavoin ympäristöön ja sen ilmiöihin liittyvää

tietoa.

- kriittinen tiedonhankinta

- tilastojen, taulukoiden ja erilaisten

karttojen tulkinta

- työselostuksien laatiminen omista pienistä

tutkimuksista

- viestintäteknisten laitteiden monipuolinen

käyttö, esim. videoraportti

Osallistuva

kansalaisuus

ja yrittäjyys

Oppilas perehtyy Savonlinnan

elinkeinoelämään ja paikallisiin

ammatteihin.

Oppilas tutustuu yrittäjyyteen

pienimuotoisesti.

- lähiseudulla toimivien yritysten merkitys

elinympäristölle

- eri ammatteihin tutustuminen

- yritysvierailut

- yritysyhteistyö

Vastuu

ympäristöstä,

hyvin-

voinnista ja

kestävästä

tulevaisuu-

desta

Oppilas oppii kehittämään

ympäristölukutaitoaan, toimimaan

ympäristöystävällisesti, huolehtimaan

lähiympäristöstään ja suojelemaan luontoa.

- vesien, ilman ja muun ympäristön suojelu

- vierailu vesilaitoksella ja

jätevesipuhdistamolla

- puhtaan juomaveden merkitys

- kestävä kehitys omassa koulussa ja

elinympäristössä, luonnonvarojen käyttö

- luonnon monimuotoisuuden merkitys

- hyvinvoinnin mahdollisuudet ja uhkat

globaalilla tasolla

Turvallisuus

ja liikenne

Oppilas osaa työskennellä turvallisesti

erilaisissa ympäristöissä. Oppilas oppii

yhteisvastuullisuutta.

- turvallinen työskentely maasto-

opiskelussa

- ympäristöturvallisuus

- onnettomuus- ja kriisitilanteissa

toimiminen

- liikenneturvallisuus, esim. tutkimus

lähiliikenteestä

Ihminen ja

teknologia

Oppilas ymmärtää ihmisen toiminnan

riippuvan ympäristön tarjoamista

mahdollisuuksista.

- biologian ja maantiedon yhteys

teknologiaan

- elintarviketeollisuus

- rakennetun ympäristön tutkiminen

Fysiikka ja kemia

58

7.9 Fysiikka ja kemia

ysiikan ja kemian opetuksen perusta on luotu vuosiluokkien 1–4 ympäristö- ja luonnontiedon

opetuksessa. Lähtökohtana ovat oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset sekä kappaleista,

aineista ja ilmiöistä tehdyt havainnot ja tutkimukset. Luokilla 5–6 opiskelu syventyy fysiikan ja kemian

peruskäsitteisiin ja periaatteisiin. Fysiikka ja kemia auttavat osaltaan oppilaan tieteellisen maailmankuvan

kehittymistä.

Fysiikka tutkii aineen rakennetta sekä kappaleiden välisiä perusvuorovaikutuksia. Fysiikan keskeisiin

sisältöalueisiin kuuluu myös luonnonrakenteet sekä tähtitiede. Kemia tutkii aineen rakennetta ja aineiden välisiä

reaktioita.

Asioita ja ilmiöitä otetaan esille myös muiden oppiaineiden opetuksessa siten, että ne tukevat toisiaan.

Opetussuunnitelman aihekokonaisuudet ovat toteutettavissa fysiikan ja kemian opetuksessa.

Fysiikka ja kemia -oppiainekokonaisuuden yleisenä tavoitteena on, että oppilas oppii ymmärtämään fysiikan ja

kemian merkityksen perusluonnontieteinä, soveltamaan luonnontieteellistä tietoa arkielämää, luontoa ja

ympäristöä koskevissa kysymyksissä sekä innostuu näiden aineiden opiskelusta.

Oppimisen arviointi perustuu pääasiassa kokeellisen työskentelyn arviointiin. Arvioinnin kohteina ovat oppilaan

työskentely, suunnittelutaidot, raportointi, työturvallisuus ja kotitehtävien tekeminen. Ryhmäkokojen on oltava

sellaiset, että turvallinen työskentely laboratoriossa on mahdollista. Työskentelytilan tulee olla turvamääräysten

mukainen.


- työskentelemään ja liikkumaan turvallisesti itseään ja ympäristöään suojellen sekä

noudattamaan annettuja ohjeita

- tekemään havaintoja ja mittauksia, etsimään tietoa tutkittavasta kohteesta sekä pohtimaan

tiedon luotettavuutta

- tekemään johtopäätöksiä havainnoistaan ja mittauksistaan sekä tunnistamaan

luonnonilmiöihin ja kappaleiden ominaisuuksiin liittyviä syy-seuraussuhteita

- tekemään yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita, joissa selvitetään ilmiöiden, eliöiden,

aineiden ja kappaleiden ominaisuuksia sekä niiden välisiä riippuvuuksia

- käyttämään luonnontieteellisen tiedon kuvailemisessa, vertailemisessa ja luokittelussa

fysiikan ja kemian alaan kuuluvia käsitteitä

- ymmärtämään päihde- ja vaikuteaineiden vaarallisuuden

F

Fysiikka ja kemia

59

Energia ja sähkö

5. luokka 6. luokka

Sisällöt

- lämmön, valon ja liikkeen aikaansaaminen

sähkön avulla

- virtapiirit: sarjaan- ja rinnankytkentä,

paristot ja akut jännitelähteinä, johteet ja

eristeet

- sähköturvallisuus

- verkkovirta, muuntaja, sähköjohto, lampun

vaihto, oikosulku, sulake, ukkoselta

suojautuminen, kodinkoneiden turvallinen

käyttö

- lämmön siirtyminen johtumalla,

kulkeutumalla ja säteilemällä

- lämmön vaikutus nesteisiin ja kaasuihin

- paloturvallisuus

- maapallon energiavarat, sähkön ja lämmön

tuotantotapoja

- energian alkuperä, siirtyminen ja

varastoituminen, energia, uusiutuvat ja

uusiutumattomat energialähteet

- erilaisia energian tuotantotapoja

- energian säästäminen

Kuvaus

oppilaan

hyvästä

osaamisesta

6. luokan

päättyessä

Oppilas

- tuntee eri jännitelähteitä, kuten paristo ja akku sekä osaa tehdä kokeita, joissa sähköä

käytetään valon, lämmön ja liikkeen aikaansaamiseen

- tietää, että sähköä ja lämpöä voidaan tuottaa erilaisten luonnonvarojen avulla sekä osaa

luokitella luonnonvaroja uusiutuviin ja uusiutumattomiin.

Luonnon rakenteet

5. luokka 6. luokka

Sisällöt

- Maan vetovoima, painovoima, massa ja

paino, massan mittaaminen

- voimista aiheutuvia liike- ja

tasapainoilmiöitä, erilaisia liikeilmiöitä ja

kappaleen tasapaino, liikettä vastustavat

voimat, voiman ja massan vaikutus

kappaleen liikkeeseen ja muotoon

- liikettä kuvaavien käsitteiden soveltaminen

turvallisessa liikkumisessa ja tapaturmien

ehkäisyssä, liikenneturvallisuus,

polkupyörällä ja jalankulkijana liikenteessä

- vivut ja väkipyörät

- Maan ja Kuun liikkeet ja näistä aiheutuvia

ilmiöitä: maapallo, kuu, kuun vaiheet,

auringonpimennys, kuunpimennys,

vuorokaudenajat, vuodenajat,

aikavyöhykkeet

- Aurinkokunnan rakenne ja tähtitaivas,

tähtitaivaan havainnoiminen

Kuvaus

oppilaan

hyvästä

osaamisesta

6. luokan

päättyessä

Oppilas

- osaa tutkia vuorovaikutuksista aiheutuvia voimia kuten painovoima, kitka sekä ilman- ja

vedenvastus sekä tunnistaa erilaisia liikkeitä

- osaa tutkia, miten voima muuttaa liikettä ja soveltaa luonnontieteellistä tietoa liikkumisessa

ja liikenteessä

- tunnistaa Maan ja Kuun liikkeistä johtuvia ilmiöitä, kuten vuorokaudenajat, vuodenajat,

Kuun vaiheet, pimennykset sekä tuntee Aurinkokunnan rakenteen ja osaa tehdä havaintoja

tähtitaivaasta

- osaa kuvata vaaratilanteita liikenteessä ja muussa arkiympäristössä.

Fysiikka ja kemia

60

Aineet ympärillämme

5. luokka 6. luokka

Sisällöt

- ilman koostumus ja ilmakehä,

ilmakehän merkitys, kemiallisia merkkejä,

ilmansuojelu, ilmansaastumisen havainnointi

- veden ominaisuudet ja merkitys

liuottimena,

liukeneminen, kylläinen liuos

- luonnonvesien tutkiminen,

vesien saastuminen, biologinen puhtaus

- vesinäytteiden kerääminen: kirkkaus,

vaahtoaminen, mekaaninen vedenpuhdistus

- lähivesistö: lähirannan veden tutkiminen,

vesihuoltojärjestelmään tutustuminen

- maaperän ja elinympäristön aineet

- maaperästä saatavien aineiden luokittelu

niiden ominaisuuksien perusteella

- aineiden erotusmenetelmiä

- alkuaineiden kemiallisia merkkejä

- elinympäristöön kuuluvien aineiden

ominaisuuksia, niiden käyttö ja kierrätys,

tuotteiden elinkaari, tuoteselosteen ja

tuotteiden turvallinen käyttö

- vaaralliset aineet, päihde- ja vaikuteaineet

Työtavat

Fysiikan ja kemian työtavoissa painotetaan aktiivisuutta, yhteistoiminnallisuutta ja

kokeellisuutta. Työtapoja ovat mm.

- havainnointi

- mittaaminen

- havaintojen ja mittausten raportointi

- erilaisten yksinkertaisten luonnontieteellisten kokeiden ja tutkimusten suunnittelu,

järjestäminen, toteuttaminen, sekä tulosten raportointi

- projektityöskentely

- pari- ja pienryhmätyöskentely

- vierailut eri kohteisiin; esim. yritysvierailut, vesilaitos, vedenpuhdistamo, tutkimusalus

Muikku, luontokeskus Nestori, Järviluonnonkeskus, paloasema, kierrätyskeskus, kaatopaikka,

lämpövoimala, pannuhuone, planetaario

- asiantuntijavierailut koululla esim. poliisi, palopäällikkö, päihdetyöntekijät, eri yritysten

edustajat, fysiikan ja kemian alan työntekijät

Kuvaus

oppilaan

hyvästä

osaamisesta

6. luokan

päättyessä

Oppilas

- tuntee ilman koostumuksen ja osaa ilmakehän kaasujen kemiallisia merkkejä sekä

ymmärtää ilmakehän merkityksen elämän ylläpitäjänä

- osaa tutkia erilaisia veden ominaisuuksia sekä tietää, miten vesiä puhdistetaan

- osaa luokitella maaperästä saatavia aineita, tuntee maaperän alkuaineiden kemiallisia

merkkejä sekä osaa käyttää erilaisia aineiden erottamismenetelmiä, kuten suodatusta,

kiteytystä ja seulomista

- tuntee perusasioita ympäristönsä aineiden ja tuotteiden turvallisesta käytöstä ja elinkaaresta

sekä osaa tutkia aineiden ja tuotteiden ominaisuuksia, esimerkiksi happamuutta

- tuntee keskeisiä asioita tupakasta, päihteistä ja huumaavista aineista, tietää, miksi ne ovat

haitallisia ja antaa esimerkkejä siitä, miksi niiden käyttö on vaarallista.

Luonnon tutkimisen taidot

Kuvaus

oppilaan

hyvästä

osaamisesta

6. luokan

päättyessä

Oppilas

- osaa työskennellä ja toimia turvallisesti itseään ja ympäristöään suojellen sekä noudattaa

annettuja ohjeita

- osaa tehdä havaintoja ja mittauksia eri aisteilla ja mittausvälineillä sekä osaa kohdistaa

havaintojen teon kohteen olennaisiin piirteisiin, esimerkiksi liikkeeseen tai lämpötilaan ja

niiden muutoksiin

- osaa tehdä johtopäätöksiä havainnoistaan ja mittauksistaan, esittää mittaustuloksiaan

esimerkiksi taulukoiden avulla sekä selittää luonnon perusilmiöihin ja kappaleiden

ominaisuuksiin liittyviä syy-seuraussuhteita, esimerkiksi mitä suurempi massa kappaleella

on, sitä vaikeampi se on saada liikkeelle tai pysäyttää

- osaa tehdä yksinkertaisia kokeita, esimerkiksi tutkia, mitkä tekijät vaikuttavat kiinteän

aineen liukenemiseen

- osaa käyttää käsitteitä, suureita ja niiden yksiköitä aineiden, kappaleiden ja ilmiöiden

ominaisuuksien kuvailemisessa, vertailemisessa ja luokittelussa

- osaa koota eri lähteistä löytämäänsä tietoa sekä pohtia sen oikeellisuutta aikaisempien

tietojensa, tutkimustensa ja muiden kanssa käytyjen keskustelujen perusteella.

Fysiikka ja kemia

61

Aihekokonaisuudet fysiikassa ja kemiassa luokilla 5–6

Aihe-

kokonaisuus


Ihmisenä

kasvaminen

Oppilasta ohjataan tunnistamaan omaa

henkilökohtaista kasvua ja kehitysprosessia.

Oppilas oppii työskentelemään


oppimisympäristöissä.

- opiskelutaidot ja pitkäjänteinen itsensä

kehittäminen sekä yhteistoimintatavat

- oman ja muiden työn arvostaminen

- ryhmätyöt, turvallinen työskentely ja

vastuu muista

- monipuoliset työtavat

Kulttuuri-

identiteetti ja

kansain-

välisyys


maailmaa. Oppilas oppii arvostamaan ja

suhtautumaan myönteisesti vieraisiin

maihin, niiden kansoihin ja kulttuureihin.

- lähivesistötutkimus

- kansainvälinen yhteistyö

- kansainvälinen vastuu, sopimukset

- suomalainen teollisuus

Viestintä ja

mediataito

Oppilasta ohjataan käyttämään erilaisia

tietoja viestintälähteitä

tarkoituksenmukaisesti.

Oppilas oppii tekemään havaintoja ja

mittauksia, etsimään tietoa tutkittavasta

kohteesta sekä pohtimaan tiedon

luotettavuutta.

Oppilas oppii käyttämään

luonnontieteellisen tiedon kuvailemisessa,

vertailemisessa ja luokittelussa fysiikan ja

kemian alaan kuuluvia käsitteitä.

- ryhmätyöt

- suullinen esittäminen

- tiedonhankinta

- tiedonsiirto

- työselostuksien laatiminen

- viestintäteknisten laitteiden monipuolinen

käyttö

- sähkön merkitys viestinnässä

Osallistuva

kansalaisuus

ja yrittäjyys

Oppilas perehtyy Savonlinnan

elinkeinoelämään ja paikallisiin

ammatteihin.

Oppilas tutustuu yrittäjyyteen

pienimuotoisesti.

- tieto mielipiteen luomisessa

- valintataidot

- yritysvierailut

- yritysyhteistyö

Vastuu

ympäristöstä,

hyvin-

voinnista ja

kestävästä

tulevai-

suudesta

Oppilas oppii tekemään johtopäätöksiä

havainnoistaan ja mittauksistaan sekä

tunnistamaan luonnonilmiöihin ja

kappaleiden ominaisuuksiin liittyviä syy-

seuraussuhteita.

- vesien, ilman ja muun ympäristön suojelu

- vesitutkimus

- puhtaan juomaveden merkitys

- kemikaalien käyttö

- päästöt ja niiden ympäristövaikutukset

- luonnonvarat

- metallien ympäristövaikutukset

- energia, uusiutuvat energialähteet

- sähkön tuotanto

- ydinenergia

- tuotteiden elinkaari

- kestävä kehitys

Turvallisuus

ja liikenne

Oppilas oppii työskentelemään ja

liikkumaan turvallisesti itseään ja

ympäristöään suojellen sekä noudattamaan

annettuja ohjeita

Oppilas oppii ymmärtämään päihde- ja

vaikuteaineiden vaarallisuuden.

- turvallinen työskentely fysiikan ja kemian

opiskelussa

- päihde- ja vaikuteaineet sekä niiden käyttö

- melu

- fysiikan lait (esim. liikenneturvallisuus)

Ihminen ja

teknologia

Oppilas ymmärtää ihmisen toiminnan


mahdollisuuksista.

- fysiikan ja kemian yhteys

teknologiaan (lait ja niiden sovellukset)

- kemianteollisuus

- teknologiset sovellukset (esim. optiset

laitteet)

- sähkön merkitys teknologiassa

- fysiikan ja kemian tutkimuslaitteet

- arkipäivän teknologia

7.10 Terveystieto

Ei opetusta omana oppiaineenaan vuosiluokilla 1–6.

Evankelisluterilainen uskonto

62

7.11 Uskonto

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät

skonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun

näkökulmasta sekä myös laajemmin yhteiskunnallisena ilmiönä muuttuvassa maailmassa. Uskonnon

opetuksessa korostetaan oman kulttuuriperinnön merkitystä ja tuntemista, omaa kasvua, vastuuta ja

elämänhallintaa sekä valmiutta kohdata muita uskontoja ja katsomuksia. Uskonnon opetuksen tehtävänä on

tarjota oppilaalle tietoja, taitoja, valmiuksia ja kokemuksia, joista hän saa aineksia oman identiteettinsä ja

maailmankatsomuksensa rakentamiseksi. Opetuksen tavoite on monipuolinen uskonnollinen ja

katsomuksellinen yleissivistys.


Vuosiluokat 1–6

Oppilasta autetaan ymmärtämään uskonnon merkitystä sekä näkemään eri uskontojen kulttuurisia sekä

inhimillisiä vaikutuksia niin omassa yhteisössä kuin myös eri yhteiskunnissa ja kulttuureissa. Opetuksen

edetessä syvennetään jo hankittuja tietoja, valmiuksia sekä ymmärrystä.

1. luokka 2. luokka


- luottamusta elämään ja itseensä

- jakamaan omia tunteitaan ja kokemuksiaan sekä tekemään kysymyksiä turvallisessa

ilmapiirissä

Oppilas

- tutustuu Raamattuun, erityisesti Uuteen testamenttiin, Jeesuksen elämään ja opetuksiin

- pohtii lähimmäisenrakkauteen liittyviä kysymyksiä: miten elää oikein toisten kanssa

- tutustuu luterilaiseen kirkkoon ja erityisesti kotiseurakunnan toimintaan

Sisällöt Luottamus ja turvallisuus sekä arvokas ja ainutlaatuinen elämä

- lapsi ja hänen lähimmäisensä

- kultainen sääntö

- hyvyyttä ja pahuutta lasten maailmassa

- iloa ja surua lasten maailmassa

- rukous

Raamatun kertomuksia ja opetuksia - Raamattu

- Luomiskertomus (1. Moos. 1-3, 5-8, suhde Jumalaan, luontoon ja lähimmäisiin)

- Jeesuksen lapsuus ja kotimaa

- opetuslapset

- Jeesus ja lapset

- Hyvä paimen

- Jeesus parantajana

Luterilaisen kirkon elämää - kirkkoja kalenterivuoden juhlia ja niihin liittyviä kristillisiä sisältöjä ja tapoja

Oma seurakunta:

- alustava kokonaiskuva kirkkovuodesta, erityisesti joulusta

- lastenvirsiä sekä mahdollisesti vierailuja seurakunnan järjestämiin tilaisuuksiin

(esim. jouluseimi, pääsiäisvaellus tai lasten jumalanpalvelus)

- muut uskontokunnat koulun tai luokan kotitaustojen mukaan

U


63

1. luokka 2. luokka

Työtavat

esim.

- opettajan elävä kerronta

- opetuskeskustelu

- pedagoginen draama

- tutustumisretket ja vierailut

- leikit ja pelit

- askartelu ja piirtäminen

- ryhmätyöt

- yhteistoiminnallinen oppiminen

- pysäkkityöskentely

- projektit (esim. jouluseimi)


Tavoitteet Oppilas

- oppii luottamusta elämään ja itseensä

- oppii rohkeasti kohtaamaan tulevaisuuden sekä näkemään Jumalan vaikutuksen maailmassa

- tutustuu Vanhan

testamentin keskeisiin

kertomuksiin

- tutustuu Uuteen testamenttiin, Jeesuksen elämään ja

opetuksiin

- kirkkovuosi pääpiirteissään,

keskeiset kirkkovuoden

juhlapyhät

- oppii yhdistämään

kirkkovuoden ja Jeesuksen

elämänkaaren

- kirkkovuosi seurakunnan

elämässä

- tutustuu luterilaiseen kirkkoon ja seurakunnan toimintaan

- tutustuu muihin kristillisiin kirkkoihin ja ympäröivään uskonnolliseen elämään sekä

uskonnottomuuteen

- oppii eettisten asioiden pohdintaa, omien tunteiden ja kokemusten jakamista sekä kristillisen

etiikan soveltamista

- oppii tunnistamaan

uskontoja yhdistäviä ja

eriyttäviä piirteitä, erityisesti

juutalaisuutta, kristinuskoa ja

islamilaisuutta


64


Sisällöt

Arvokas ja ainutlaatuinen

elämä

- elämän kunnioittaminen

- ihmisarvo

- minä luokkayhteisön

jäsenenä


elämä

- elämän kunnioittaminen

- suvaitsevaisuus

- lähimmäisenrakkaus


elämä

- uskonnon ja katsomusten

vapaus

Luottamus ja turvallisuus

- luottamus

- Jumalan huolenpito

- Herran siunaus


- Isä meidän

- lähetyskäsky ja lupaus



- uskontunnustus

Eettisyyteen kasvaminen

- hyvä elämä

- oikea ja väärä

- anteeksipyytäminen ja -

antaminen Vanhan

testamentin kertomuksissa ja

oppilaiden elämässä



- rehellisyys

- anteeksi pyytäminen ja -

antaminen Uuden testamentin

kertomuksissa ja oppilaiden

elämässä


- oikeudenmukaisuus

- lähimmäisyys

- ystävyys

- kymmenen käskyä lasten

elämässä

Raamatun kertomuksia ja

opetuksia

- Vanhan testamentin sisältö

ja käyttäminen

- Vanhan testamentin

lyhenteet

- alku- ja

patriarkkakertomukset

- Luvattu maa

- kuninkaiden aika ja

profeetat


opetuksia

- Uuden testamentin sisältö ja

käyttäminen

- Uuden testamentin lyhenteet

- Jeesuksen elämä ja toiminta

Luukkaan evankeliumin

mukaan


opetuksia

- Vuorisaarnan opetukset

- kristillinen näkemys

maailmasta

- Raamatun tekstit

kirkkomusiikissa (passio tai

oratorio

Luterilaisen kirkon elämä

- kirkkovuoden juhlapäiviä,

erityisesti joulu

- jumalanpalvelus

- seurakunnan lapsi- ja

nuorisotyö

- hengellisiä lauluja ja virsiä


- kirkkovuoden juhlapäiviä,

erityisesti pääsiäinen

- pyhät ja pyhimykset

- ehtoollinen

- kotiseurakuntaan

tutustuminen

- seurakunnan lapsi- ja

nuorisotyö

- hengellisiä lauluja ja virsiä

sekä kirkkovuoden

juhlapäiviin liittyviä virsiä


- kirkkovuosi

- kristinuskon alkuvaiheet

Euroopassa

- diakonia

- kristilliset symbolit

- kirkkotaide

- seurakunnan nuorisotyö

Oppilaita ympäröivä uskonnollinen maailma

- oppilaiden kohtaamat uskonnot koulussa ja lähiympäristössä Oppilaita ympäröivä

uskonnollinen maailma - ortodoksiseen ja katoliseen

uskontoon ja kirkkoon

tutustuminen

- kristilliset kirkot ja yhteisöt

Työtavat esim.

- opettajan elävä kerronta ja opetuskeskustelu



- leikit ja pelit

- ryhmätyöt



- ongelmalähtöinen opetus

- projektit

- portfoliot


65

Kuvaus

oppilaan

hyvästä

osaamisesta

5. luokan

päättyessä

Oppilas tuntee keskeiset asiat Raamatusta ja Suomen evankelis-luterilaisesta kirkosta ja osaa

käyttää oppimaansa lisätiedon hankkimiseen

Oppilas

- tuntee Raamatun keskeisiä kertomuksia

- tuntee Suomen evankelisluterilaisen kirkon peruspiirteet ja oman alueensa seurakunnan

- tietää Suomen evankelisluterilainen kirkon kuuluvan kirkkojen suureen perheeseen ja tuntee

myös muita kristillisiä kirkkoja ja yhteisöjä.

Oppilas hahmottaa uskontoa ilmiönä

Oppilas

- ymmärtää uskonnollisen kielenkäytön luonnetta

- tunnistaa uskonnollisia symboleja, käsitteitä ja kielikuvia

- näkee uskonnon vaikutuksia omassa elämässään ja lähiympäristössään.

Oppilas osaa käyttää uskonnollista tietoa

Oppilas

- hahmottaa alustavasti uskon ja tiedon perusluonnetta

- osaa tarkastella itselleen läheisiä elämänkysymyksiä

- pystyy ikäkauttansa vastaavasti hahmottamaan omaa maailmankatsomustaan.

Oppilas osaa toimia eettisesti vastuullisella tavalla

Oppilas

- kykenee eettiseen pohdintaan

- tunnistaa moraaliseen päätöksentekoon vaikuttavia tekijöitä ja ottaa niitä huomioon omassa

elämässään.

6. luokka

Tavoitteet

Oppilas

- tiedostaa maailmankatsomuksensa rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä

- ymmärtää uskonnon ja siihen sisältyvän pyhyyden ulottuvuuden merkitystä ihmisen ja

yhteisön elämässä

- perehtyy Raamattuun inhimillisenä ja pyhänä kirjakokoelmana

- varhaisseurakunnan synty ja kristinuskon leviäminen

- perehtyy kristinuskoon sekä sen merkitykseen ihmisen ja yhteiskunnan elämässä

- perehtyy luterilaiseen kirkkoon ja sen uskonkäsitykseen

- tutustuu keskeisiin maailmanuskontoihin pääpiirteissään

- osaa kunnioittaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä

- tuntee eettisen ajattelun peruskäsitteitä ja kristillisen etiikan perusteita sekä osaa soveltaa

näitä eettiseen pohdintaansa ja toimintaansa


66

6. luokka

Sisällöt

Oppilaan maailmankatsomuksellinen pohdinta

- taivas, Jumalan armo ja pelastus

Maailmanuskonnot

- kristilliset kirkot ja yhteisöt

- uskonnollisia vaikuttajia

- maailmanuskonnot

Raamattu

- Jeesuksen keskeiset opetukset

- alkuseurakunnan synty

- ensimmäiset lähetysmatkat

- Apostolien teot

- apostoli Paavalin kirjeet

Kirkko

- kirkkorakentaminen

- kirkon ja seurakunnan toiminta

- kirkolliset toimitukset

- seurakunnan nuorisotyö

Suomalainen katsomusperinne

- kristilliset liikkeet Suomessa

- kirkkovuosi

- hengelliset laulut ja virret

Ihminen eettisenä olentona

- ekumenia

Työtavat esim.

oppilaskeskeiset työtavat

- tutkiva oppiminen, ongelmalähtöinen opetus, yhteistoiminnallinen oppiminen, pari- ja

ryhmätyöt, oppimispäiväkirjat, portfoliot

opettajajohtoiset työtavat

- opettajan kerronta, opetuskeskustelu, kyselevä opetus

yhteisöllisen oppimisen työtavat

- draama, suggestopedia, väittelyt, projektityöskentely

Aihekokonaisuudet uskonnossa

Aihe-

kokonaisuus


Ihmisenä

kasvaminen

- arvioimaan toimintansa eettisyyttä ja

tunnistamaan oikean ja väärän.

- toimimaan ryhmän ja yhteisön jäsenenä

- oikeudenmukaisuus

- tasa-arvo

- toisten huomioon ottaminen

- oikeudet, velvollisuudet ja vastuut

ryhmässä

- erilaisia yhteistoimintatapoja

Kulttuuri-

identiteetti ja

kansain-

välisyys

- tuntemaan ja arvostamaan omaa henkistä

ja aineellista kulttuuriperintöään ja

näkemään suomalaisen kulttuuri-identiteetin

osana alkuperäistä, pohjoismaista ja

eurooppalaista kulttuuria

- ymmärtämään oman kulttuurinsa juuria ja

monimuotoisuutta sekä näkemään oman

sukupolvensa aikaisempien sukupolvien

elämäntavan jatkajana ja kehittäjänä

- tutustumaan muihin kulttuureihin ja

elämänkatsomuksiin ja saa valmiuksia

toimia monikulttuurisessa yhteisössä ja

kansainvälisessä yhteistyössä

- ymmärtää kulttuuri-identiteetin

osatekijöitä ja niiden merkitystä yksilölle ja

yhteisölle

- oma kulttuuri, kotiseudun kulttuuri,

suomalaisuus, pohjoismaalaisuus ja

eurooppalaisuus

- muita kulttuureita ja monikulttuurisuus

- ihmisoikeudet ja ihmisryhmien välisen

luottamuksen, keskinäisen arvostuksen ja

onnistuneen yhteistyön edellytyksiä

- kansainvälisyys eri elämänalueilla ja taidot

toimia kansainvälisessä vuorovaikutuksessa

- tapakulttuurien merkitys

Ortodoksinen uskonto

67


Vuosiluokat 1–6

Ortodoksisessa uskonnonopetuksessa keskeistä on oppilaan ortodoksisen identiteetin vahvistaminen ja

ylläpitäminen. Oppilasta autetaan ymmärtämään uskonnon merkitystä hänelle itselleen sekä näkemään

uskonnon vaikutuksia yhteiskunnassa ja kulttuurissa. Lisäksi opetuksessa pyritään uskonnollisen ja

katsomuksellisen yleissivistyksen saavuttamiseen.

Ortodoksisen uskonnon opetuksen ydintehtävänä on tietojen, taitojen ja pyhän kokemisen kautta tarjota

oppilaalle aineksia oman maailmankatsomuksen rakentamiseksi ja eettisesti vastuuntuntoiseksi ihmiseksi

kasvamiseksi.

Kaikilla peruskoulun vuosiluokilla käsitellään kirkkovuoden suuret juhlat kunkin juhlan ajankohtana

luokkatasolle sopivalla tavalla. Juhlat otetaan huomioon esim. alkurukouksissa, tarkastelemalla juhlan ikonia,

lukemalla juhlan evankeliumiteksti ja laulamalla juhlaan liittyvä tropari. Mahdollisuuksien mukaan oppilaat

osallistuvat juhlapäivinä liturgiaan, pääsiäiskaudella kaikkien vuosiluokkien oppilaat osallistuvat

pääsiäisliturgiaan. Kaikilla vuosiluokilla otetaan opetuksessa huomioon myös kirkkovuoden paastot.

Karjalan hiippakunnan alueella (johon Varkauden ortodoksinen seurakunta ja siten myös Savonlinnan koulut

kuuluvat) on runsaasti erityispiirteitä, jotka otetaan opetussuunnitelmassa huomioon. Mahdollisuuksien mukaan

järjestetään vierailuja eri kohteisiin.

Näitä ovat mm.:

- Valamon ja Lintulan luostarit

- Ortodoksinen kirkkomuseo Kuopiossa

- Evakkokeskus Iisalmessa

- pyhäköt, Savonlinnassa erityisesti pyhien Sakariaan ja Elisabetin

rukoushuone

- praasniekat

- Ortodoksisten Nuorten Liitto (ONL)

- Joensuun yliopiston teologinen tiedekunta

- Ortodoksinen seminaari Joensuussa

- leirikeskukset

Luokat 1–2

Tavoitteet Oppilas

- oppii ortodoksisen kristillisyyden sekä uskonopin peruskäsitteitä

- perehtyy kirkkovuoteen ja pyhien ihmisten elämään

- tutustuu oman seurakunnan toimintaan

- tutustuu Jeesuksen kotimaahan ja Jeesuksen elämän keskeisiin vaiheisiin lähinnä

kirkkovuoden kautta

- perehtyy liturgiseen elämään ja osallistuu liturgiaan

- oppii ottamaan huomioon lähimmäisensä opetusryhmässä ja sen ulkopuolella

- oppii ottamaan vastuuta omista teoistaan

- tutustuu alustavasti muihin uskontoihin


68

Luokat 1–2

Sisällöt Kirkkovuosi ja pyhät ihmiset

- tärkeimmät kirkkovuoden juhlat kuten joulu, teofania, palmusunnuntai ja pääsiäinen

- oppilaan oma taivaallinen esirukoilija ja nimipäivä

- paasto

- joitakin pyhiä ihmisiä kuten pyhä Nikolaos, pyhä Elia, profeetta Hanna, apostolit Pietari ja

Paavali sekä oman kirkon nimikkopyhät Sakarias ja Elisabet

Kirkon jäsenenä

- oma kirkko, ortodoksina perheessä ja koulussa

- risti, ristinmerkki ja ikoni

- rukouksen merkitys, opeteltavat rukoukset “Isä meidän“ ja ruokarukous

- kodin ja esim. sadon siunaaminen

- vainajien muisteleminen

- seurakunnan lapsityö

- luterilainen kirkko

- lähiympäristön ja oman koulun oppilaiden uskontoja

Raamattu pyhänä kirjana

- Jeesuksen elämän keskeisiä tapahtumia (syntymä, kaste, ristinkuolema ja ylösnousemus)

- Jeesuksen kotimaa

- Jeesuksen ihmetekoja ja opetuksia

- luominen

- Evankeliumi

Liturginen elämä

- sakramenteista ehtoollinen, kaste ja mirhavoitelu

- nimenanto

- yleisimmät kirkkoveisut ja tärkeimpien juhlien veisuja - kirkkomatka ja papin tapaaminen

- kirkko rakennuksena ja pyhänä paikkana

Uskonoppi ja eettisyyteen kasvaminen

- ihminen Jumalan kuvana ja kaltaisuutena

- Isä, Poika ja Pyhä Henki

- oikea ja väärä ja niiden erottaminen

- ystävyys ja suvaitsevaisuus


- katumus ja anteeksipyytäminen sekä -antaminen

Työtavat esim.

- jumalanpalveluksiin osallistuminen

- erilaiset retket, vierailut

- askartelu, piirtäminen, käsityöt, kirjalliset tehtävät

- opetuskeskustelut

- leikit ja pelit

- kirkkoveisujen laulaminen ja sisällön tarkastelu

- yhteistoiminnalliset työtavat

- ilmaisutaidollinen työskentely, kuten pedagoginen draama

- opettajan sekä oppilaiden elävä kerronta

- ryhmätyöt ja erilaiset projektit

- tietoverkkotyöskentely


69


Tavoitteet Oppilas

- oppii kristinuskon peruskäsitteitä

- perehtyy kirkkovuoteen, pyhien ihmisten elämään ja liturgiseen elämään

- tutustuu oman seurakunnan elämään

- tutustuu uskonopin

peruskysymyksiin

- perehtyy Raamatun

kertomuksiin ja oppii

pohtimaan Raamatusta

nousevia eettisiä kysymyksiä

- perehtyy Vanhan

testamentin kertomuksiin

- perehtyy Uuden testamentin

kertomuksiin

- oppii pohtimaan omaan elämään liittyviä eettisiä kysymyksiä

- tutustuu oman

lähiympäristön uskontoihin

Sisällöt

Kirkkovuosi ja pyhät

ihmiset

- kirkkovuoden keskeisiä

juhlia Raamatun kertomusten

ja kirkon perinteen pohjalta,

erityisesti Neitsyt Marian

juhlat

- profeetta Eliaan elämäkerta

Kirkkovuosi ja pyhät ihmiset

- kirkkovuoden keskeisiä juhlia

Raamatun kertomusten ja

kirkon perinteen pohjalta,

erityisesti Kristuksen juhlat

- suuren paaston käytäntöjä ja

merkitys

- pyhät Sergei ja Herman

Valamolaiset

- pyhä Georgios Voittaja

Kirkkovuosi ja pyhät

ihmiset

- kirkkovuosi

- paastot sekä niihin liittyvät

eettiset kysymykset

- kirkon suuria opettajia ja

marttyyreja

Kirkon jäsenenä

- ortodoksinen perinne

kotipaikkakunnalla

- kotiseurakunta ja sen

toiminta

- lähiympäristön muut

uskonnot

Kirkon jäsenenä

- kotiseurakunta ja sen toiminta

- seurakunnat ja hiippakunnat

Suomessa

- Ortodoksisten Nuorten Liitto

(ONL)

Kirkon jäsenenä

- sakramenttien merkitys

ortodoksin elämässä

- luostarien toiminta

- ortodoksinen perinne

maailmassa

- juutalaisuuden, kristinuskon

ja islamin yhtäläisyyksiä ja

eroja


- alkukertomukset

- patriarkkakertomukset

- Egyptistä luvattuun maahan


- Jeesuksen elämä ja opetukset

- ylösnousemus ja sen merkitys


- evankeliumin kirjoittajat

- ylösnousemus ja uusi elämä

Liturginen elämä

- sakramenteista ehtoollinen

ja katumus

- tutustuminen liturgiaan

- jumalanpalvelusten

toimittajat

- kirkkorakennus

- kirkkoveisuja, mm.

tropareja ja rukoushetken

veisuja

Liturginen elämä

- liturgiaan valmistautuminen

- sakramenteista avioliitto ja

sairaanvoitelu

- suurten juhlien ikoneja

- kirkkoveisuja, mm. tropareja

ja rukoushetken veisuja

Liturginen elämä

- kirkko rakennuksena ja

pyhänä paikkana

- risti

- ikoni

- sakramenteista pappeus

- liturgiset tekstiilit

Uskonoppi ja eettisyyteen

kasvaminen

- kymmenen käskyä ja niiden

merkitys omassa elämässä

- ihminen Jumalan kuvana ja

kaltaisena


kasvaminen

- eettisiä kysymyksiä Jeesuksen

opetusten pohjalta

- sairaudet, kärsimys


kasvaminen

- pelastus ja iankaikkinen

elämä

- Pyhän Kolminaisuuden

persoonat ja niiden

erityispiirteet


70


Työtavat esim.




- opetuskeskustelut, oma pohdinta

- leikit ja pelit







Kuvaus

oppilaan

hyvästä

osaamisesta

5. luokan

päättyessä

Oppilas tuntee keskeiset asiat ortodoksisuudesta

Oppilas

- tuntee liturgiajumalanpalveluksen merkityksen osana ortodoksista elämää

- tuntee pääpiirteissään ortodoksisen kirkkovuoden paasto- ja juhlaperinteen sekä

kykenee seuraamaan kirkkovuotta omassa elämässään

- tuntee ortodoksista ihmisnäkemystä sekä ortodoksisen kristillisyyden muita peruskäsitteitä ja

pystyy soveltamaan niitä omassa elämässään.

Oppilas tuntee Raamatun keskeisiä kertomuksia

Oppilas

- tuntee pääpiirteittäin Vanhan ja Uuden testamentin erilaisen luonteen

- tuntee Kristuksen opetuksia, elämänvaiheet ja kirkon synnyn

- osaa pohtia Raamatun kertomusten kautta sekä omasta elämästään nousevia eettisiä

kysymyksiä ja osaa ottaa niitä huomioon omassa elämässään.

Oppilas osaa käyttää uskonnollista tietoa

Oppilas

- tuntee ortodoksisen uskonopin keskeisiä peruskäsitteitä

- tuntee ortodoksista traditiota osana ortodoksikristityn elämää

- pystyy käyttämään oppimaansa ortodoksisen identiteetin vahvistamiseksi

- kykenee vahvistamaan ortodoksista identiteettiään.

Oppilas tuntee oman uskonnon sekä lähiympäristön uskontoja

Oppilas

- tuntee ortodoksisen kirkon erityispiirteitä

- tunnistaa oman perheensä uskonnollisen taustan

- tuntee oman kotiseurakuntansa toimintaa

- tuntee lähiympäristössään olevia muita kristillisiä kirkkoja ja yhteisöjä.


71

6. luokka

Tavoitteet Oppilas

- oppii myönteisen ilmapiirin luomisen uskonnon opetuksen aikana

- ymmärtää rukouksen osana uskonnon opetusta

- tutustuu ortodoksisuuden peruskysymyksiin

- kehittää ja vahvistaa ortodoksista vakaumusta

- oppii ymmärtämään ja kunnioittamaan toisen erilaisuutta

Sisällöt

Kirkkovuosi ja pyhät ihmiset

- Pääsiäinen ja kirkkovuoden 12 suurta juhlaa

- juhlien ikonien sekä veisujen sisältö

6. luokka

Kirkon jäsenenä

- ortodoksi kirkon elävänä osana

- kirkolliset toimitukset: esim. hautaus, rukouspalvelukset

- vainajien muistelu

- luostarien toiminta

- juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin yhtäläisyyksiä ja eroja


- profeetat, kuninkaat ja psalmit

- Apostolien teot

- apostoli Paavalin matkat

- alkukirkon synty

- vuorisaarna

Liturginen elämä

- liturgian sisältö ja merkitys uskon elämässä

- ehtoo- ja aamupalvelus

- viikonpäivien pyhä muisto

Uskonoppi ja eettisyyteen kasvaminen

- lähetystyö ja sen merkitys

- Jumalan kymmenen käskyä

- uskontunnustus

- kuolema ja iankaikkinen elämä

Työtavat esim.




- opetuskeskustelut, oppilaan oma pohdinta

- pelit







Elämänkatsomustieto

72

7.12 Elämänkatsomustieto

lämänkatsomustieto pyrkii tukemaan oppilaan persoonallisuuden monipuolista kehitystä antamalla

valmiuksia oman elämänkatsomuksen muodostumiseen. Elämänkatsomustieto on myös arvokasvatusta,

jossa tarkastellaan ihmisten keskinäisiä suhteita ja ihmisille yhteisiä arvoja kuten rakkaus,

oikeudenmukaisuus, rehellisyys ja elämän kunnioittaminen. Arvokasvatus lähtee oppilaan omasta

arkitodellisuudesta ja siinä pyritään tarjoamaan eettisesti korkeatasoisia samaistumiskohteita. Tavoitteena on,

että arvokasvatus tukee oppilaan kasvua itsenäiseksi, suvaitsevaiseksi, vastuulliseksi ja arvostelukykyiseksi

yhteisön jäseneksi. Elämänkatsomustiedon yhteydessä käsitellään ihmisenä kasvamiseen sekä kulttuuri-

identiteettiin ja kansainvälisyyteen liittyviä aihekokonaisuuksia.

Vuosiluokat 1–6

Luokat 1–2

Tavoitteet Tavoitteena on edistää oppilaan pyrkimystä

- etsiä ja rakentaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan ja sen myötä oppia hahmottamaan

kokonaisuuksia, kasvaa kohtaamaan epävarmuutta ja kehittää taitojaan ilmaista itseään

- kehittää arvostelukykyään ja kykyään eettiseen toimintaan ja oppia huomaamaan

kohtaamiensa arkipäivän tilanteiden eettiset ulottuvuudet ja käyttämään eettisen ajattelun

taitoja ja katsomuksellista harkintaa

- tutustua ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden, oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen

periaatteisiin ja oppia kantamaan vastuuta itsestään, toisista ihmisistä, yhteisöstä ja luonnosta

- tutustua lähiympäristönsä katsomuksiin ja kulttuureihin

Sisällöt Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu

- oppilaan terveen itsetunnon kehittäminen

- ystävyyden ja toveruuden tunnusmerkit

- ihmisen vastuu itsestä ja toisista

- rakkaus, suru, ilo ja pelot ihmisen elämässä

- miten erotan oikean ja väärän

- millainen on hyvä ihminen

Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti

- erilaisia elämäntapoja ja asuinympäristöjä saduissa ja kertomuksissa

Yhteisö ja ihmisoikeudet

- kansainvälisyys

- kansojen yhteistoiminta

- ihmisten kanssakäyminen rauhan näkökulmasta

Ihminen ja maailma - ihmisen suhde luonnon kiertokulkuun

- ihmisen elämänkaari syntymästä kuolemaan

- ihmisen vastuu valinnoistaan

- minä, eläimet sekä kasvit

Työtavat

esim.

- opettajan elävä kerronta

- opetuskeskustelu,



- leikit ja pelit

- askartelu ja piirtäminen

- ryhmätyöt



- projektit

E


73


Tavoitteet Tavoitteena on edistää oppilaan pyrkimystä

- etsiä ja rakentaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan ja sen myötä oppia hahmottamaan

kokonaisuuksia, kasvaa kohtaamaan epävarmuutta ja kehittää taitojaan ilmaista itseään




- tutustua ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden, oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen

periaatteisiin ja oppia kantamaan vastuuta itsestään, toisista ihmisistä, yhteisöstä ja luonnosta

- tutustua lähiympäristönsä katsomuksiin ja kulttuureihin

Sisällöt Ihmissuhteet ja moraalinen

kasvu

- kuka on ystäväni

- mitä kuluu ystävyyteen

- erilaisia ystävyyssuhteita

- oikea/väärä teko

- oikeudenmukaisuus

jokapäiväisessä elämässäni

Ihmissuhteet ja moraalinen

kasvu

- mikä on ystävyyden

merkitys elämässäni

- ystävyys ja rakkaus

- oikeudenmukaisuuden

toteutuminen maailmassa

- mitä on reiluus

- rikkaus ja köyhyys

maailmassa

Ihmissuhteet ja moraalinen

kasvu

- keskustelu: mielipide ja sen

perustelu, olla samaa/eri

mieltä, milloin voi muuttaa

mieltänsä, toisen mielipiteen

kunnioittaminen

- eri tavoin ajattelevat ihmiset

- suvaitsevaisuus, rasismi ja

sorto

- mitä on filosofia

- mikä ohjaa elämääni

- vastuu ja vapaus elämässäni

- onnellisuus elämän

päämääränä

Itsetuntemus ja kulttuuri-

identiteetti

- ihmisiä erottavia ja

yhdistäviä seikkoja

- miten suhtaudun

erilaisuuteen

- lasten elämää eri maissa


identiteetti

- mitä on suvaitsevaisuus

- vammaiset

- erilaisia elämäntapoja eri

maissa

- elämäntapojen kohtaaminen/

monikulttuurisuus

- suvaitsevaisuus


identiteetti

- maailman kulttuuriperintö

- uskomus/luulo/tieto/

ymmärrys

- identiteetti ja sen

muuttuminen


- mitä teemme yhdessä

- mikä on sääntö

- sopimus, lupaus, luottamus,

rehellisyys ja totuus

- oikeus ja laki

- oikeus ja velvollisuus


- erilaiset säännöt ja niiden

tarkoitus


- lasten oikeudet ja niiden

toteutuminen Suomessa ja

muualla

- lapset ja aikuiset

Yhteisö ja ihmisoikeudet - väkivallan syyt, muodot ja

seuraukset

- sota ja terrorismi tämän

päivän maailmassa

- miten voin edistää rauhaa

- moraaliarvostelma

- teon moraalinen oikeutus

(teon tarkoitus, seuraus jne.)

- oman elämäni eettisiä

ongelmia ja niiden ratkaisuja

Ihminen ja maailma - mitä maailma merkitsee

minulle ja mitä siihen kuuluu

- mikä on minulle tärkeää

maailmassa

- mitä on aika ja mitä se

merkitsee minulle

- mihin voin vaikuttaa/mihin

en voi vaikuttaa

Ihminen ja maailma - mitä on todellisuus

- mitä on mieli

- mikä maailmaa uhkaa

- voinko vaikuttaa

elinympäristöni

tulevaisuuteen

Ihminen ja maailma - kestävän kehityksen periaate


74


Työtavat esim.

- opettajan elävä kerronta ja opetuskeskustelu



- leikit ja pelit

- ryhmätyöt



- ongelmalähtöinen opetus

Kuvaus

oppilaan

hyvästä

osaamisesta

5. luokan

päättyessä

Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu

Oppilas

- kykenee arvioimaan erilaisten tilanteiden moraalisia vaatimuksia ja teon moraalista

oikeutusta

- ymmärtää tekevänsä väärin toimiessaan vastoin omaksumiaan periaatteita

- kykenee tutkimaan moraalisia ongelmia yhdessä muiden kanssa ja hyväksyy erilaisten

toimintalähtökohtien olemassaolon

- ymmärtää, että konflikteihin on löydettävissä väkivallattomia ratkaisuja.

Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti Oppilas

- tunnistaa katsomuksellisia kysymyksiä

- osaa käyttää oppiaineen keskeisiä käsitteitä (elämänkatsomus, kulttuuri, vähemmistö)

- rohkenee esittää omia näkemyksiään ja ymmärtää, että näkemyksiä tulee perustella

- pystyy hahmottamaan katsomusvapauden merkityksen omassa elämässään

- osaa hahmottaa suomalaisuuden osana maailman kulttuurista monimuotoisuutta.


Oppilas

- tuntee ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden ja oikeudenmukaisuuden periaatteita

- ymmärtää yhteisten sääntöjen merkityksen.

- ymmärtää yksilöllisen vastuullisuuden ja sen, että yksilö kuuluu erilaisiin yhteisöihin.

Ihminen ja maailma

Oppilas

- tuntee erilaisia maailmaa ja ihmisen paikkaa koskevia selityksiä

- ymmärtää luonnon ja ympäristön tärkeyden ihmiselle

- osaa toimia luontoa kunnioittaen ja on omaksunut kestävän kehityksen periaatteita.

6. luokka

Tavoitteet

- etsiä ja rakentaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan ja oppia samalla hahmottamaan

kokonaisuuksia sekä kasvaa kohtaamaan epävarmuutta ja kehittää taitojaan ilmaista itseään ja

elämänkatsomustaan




- omaksua ja sisäistää ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden, maailman laajuisen

oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen periaatteita ja oppia kantamaan vastuuta

itsestään, toisista ihmisistä, yhteiskunnasta ja luonnosta

- laajentaa katsomuksellista ja kulttuurista yleissivistystään ja oppia tuntemaan eri

kulttuureissa tärkeinä pidettyjä arvoja, uskomusjärjestelmiä ja elämänkatsomuksellisia

ratkaisuja sekä niiden taustoja ja välittymistä sekä oppia arvioimaan tieteiden vaikutusta

elämäntapaamme

6. luokka

Sisällöt

Kansalaisuus ja hyvä yhteiskunta

- tasa-arvo ja demokratia

- kansalaisyhteiskunta ja osallisuus


75

Aihekokonaisuudet elämänkatsomustiedossa

Aihe-

kokonaisuus


Ihmisenä

kasvaminen

- arvioimaan toimintansa eettisyyttä ja

tunnistamaan oikean ja väärän.


- oikeudenmukaisuus

- tasa-arvo

- toisten huomioon ottaminen

- oikeudet, velvollisuudet ja vastuut

ryhmässä

- erilaisia yhteistoimintatapoja

Kulttuuri-

identiteetti ja

kansain-

välisyys

- tuntemaan ja arvostamaan omaa henkistä













- ymmärtää kulttuuri-identiteetin


yhteisölle



eurooppalaisuus








Katsomusten maailma

- maailmankuva, maailmankatsomus ja elämänkatsomus

- erilaisia maailmankatsomuksia (tieteellinen, teistinen, ateistinen, agnostinen, skeptinen)

- miten voin tutkia maailmaa

- mitä tiedemies/-nainen ja taiteilija tekee

- vapaus, uskonnonvapaus, vakaumus

Kulttuuri

- kulttuurin käsite

- suomalainen kulttuuri

- kalevalainen uskonto, saamelaiset ja shamanismi, suomalainen kristinusko (tulo Suomeen,

vanhaluterilainen perinne, pietismi ja herätysliikkeet)

- suomalainen uskonnoton ajattelu

Etiikka ja hyvä elämä

- arvon ja normin käsitteet, ihanteet, hyveet

- mitä arvoja/ihanteita/hyveitä haluan toteuttaa elämässäni

Tulevaisuus

- minä ja kestävä kehitys

- maailmanperintö ja ympäristö

Työtavat esim.

oppilaskeskeiset työtavat

- tutkiva oppiminen, ongelmalähtöinen opetus, yhteistoiminnallinen oppiminen, pari- ja

ryhmätyöt, oppimispäiväkirjat, portfoliot

opettajajohtoiset työtavat

- opettajan kerronta, opetuskeskustelu, kyselevä opetus

yhteisöllisen oppimisen työtavat

- draama, suggestopedia, väittelyt, projektityöskentely

Historia

76

7.13 Historia

istorian opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan vastuulliseksi toimijaksi, joka osaa

käsitellä oman ajan ja menneisyyden ilmiöitä kriittisesti. Oppilasta ohjataan ymmärtämään, että oma

kulttuuri ja muut kulttuurit ovat historiallisen kehitysprosessin tulosta. Opetuksessa käsitellään sekä

yleistä että Suomen historiaa.

Opetuksen tehtävänä on antaa aineksia rakentaa identiteettiään, perehtyä ajan käsitteeseen ja ymmärtää

ihmisen toimintaa sekä henkisen ja aineellisen työn arvoa.

Vuosiluokat 5–6

Perusopetuksen vuosiluokkien 5 ja 6 historianopetuksen tehtävänä on perehdyttää oppilas historiallisen tiedon

luonteeseen, sen hankkimiseen ja peruskäsitteisiin sekä omiin juuriinsa ja eräisiin historian merkittäviksi

muodostuneisiin tapahtumiin ja ilmiöihin esihistoriasta Ranskan suureen vallankumoukseen saakka.

Perusteissa määriteltyjen sisältöjen opetuksessa korostetaan historian toiminnallisuutta ja oppilaan kykyä

eläytyä menneisyyteen.

5. luokka 6. luokka

Tavoitteet

Oppilas oppii

- ymmärtämään, että historian tiedot ovat

historioitsijoiden tulkintoja, jotka saattavat

muuttua uusien lähteiden tai tarkastelutapojen

myötä

- ymmärtämään erilaisia tapoja jakaa historia

aikakausiin ja käyttämään oikein käsitteitä

esihistoria, historia, vanha aika, keskiaika ja

uusi aika

- tunnistamaan muutoksia oman perheen tai

kotiseudun historiassa ja kuvailemaan

muutoksia, joiden on katsottu vaikuttaneen

olennaisesti ihmisten elämään, kuten

maanviljelyn syntyä

Oppilas oppii

- kertomaan jonkin historiallisen tapahtuman

syy- ja seuraussuhteita

- esittämään muutoksille syitä

- ymmärtämään yhteiskunnallisten muutosten

vaikutukset ihmisten elämään eri aikakausilla

H

Historia

77

5. luokka 6. luokka

Sisällöt

Omat juuret ja historiallinen tieto

- oman perheen ja kotiseudun historia

- muistelujen, kirjoitusten, esineiden, kuvien

ja rakennusten ympäristön merkityksien

tulkitseminen

- Savonlinnan seutu

Keskiaika

- uskontojen vaikutukset ihmisten elämään ja

ihmisten eriarvoinen yhteiskunnallinen asema

- Suomen liittäminen osaksi Ruotsia

- Olavinlinnan merkitys lähiseudulle

- opintoretki Olavinlinnaan

Uuden ajan murros

- eurooppalaisen ihmisen maailmankuvan ja

arvojen muutokset keskiajan ja uuden ajan

taitteessa: renessanssi taiteessa, reformaatio

uskonnossa ja maailmankuvan avartuminen

tieteessä

Esihistoriallinen ja historiallinen aika ja

ensimmäiset korkeakulttuurit

- kivikauden ihmisten elinolot ja niissä

tapahtuneet muutokset pronssin ja raudan

keksimisen seurauksena

- maanviljelyn aloittamisen, valtioiden synnyn

ja kirjoitustaidon keksimisen vaikutukset

ihmisen elämään

- esihistoriallinen aika Itä-Suomessa

Suomi Ruotsin valtakunnan osana

- suomalaisten elämä kuninkaan alamaisina ja

suurvallan asukkaina

- Savonlinna osana Venäjää

- suomalaisen kulttuurin muotoutuminen

- Savonlinnan elinkeinot: metsästys,

kaskeaminen, tervanpoltto ja kalastus

Eurooppalaisen sivilisaation synty

- antiikin Ateenan ja Rooman yhteiskunta ja

kulttuuri

- antiikin heijastuminen tähän päivään

Vapauden aate voittaa alaa

- Ranskan suuren vallankumouksen

vaikutukset

Lisäksi yksi seuraavista teemoista, jonka

kehitystä tarkastellaan esihistorialliselta ajalta

1800-luvulle saakka:

- jokin Euroopan ulkopuolinen

korkeakulttuuri

- kaupankäynnin kehitys

- kulttuurin kehitys

- liikkumis- ja kuljetusvälineiden kehitys

- väestössä tapahtuneet muutokset

Valittuun teemaan liitetään

paikallishistoriallinen näkökulma.

Työtavat esim.

- opetuskeskustelut

- tekemällä oppimista

- opintoretket paikallisiin museoihin ja historiallisille paikoille

- ryhmätyöskentely eri muodoin

- tutkielma

- draama

Historia

78

Kuvaus

oppilaan

hyvästä

osaamisesta

6. luokan

päättyessä

Tiedon hankkiminen menneisyydestä

Oppilas

- osaa erottaa faktan mielipiteestä

- osaa erottaa toisistaan lähteen ja siitä tehdyn tulkinnan

Historian ilmiöiden ymmärtäminen

Oppilas

- tietää, että menneisyyttä voi jaotella eri aikakausiin (kronologia) ja pystyy nimeämään

yhteiskunnille ja aikakausille ominaisia piirteitä

- tunnistaa ilmiöiden jatkuvuuden eri aikakaudesta toiseen ja ymmärtää, ettei muutos ole sama

kuin edistys eikä se myöskään merkitse samaa eri ihmisten ja ryhmien näkökulmasta

- osaa eläytyä menneen ajan ihmisen asemaan: hän osaa selittää, miksi eri aikakausien ihmiset

ajattelivat ja toimivat eri tavoin sekä tuntee syy- ja seuraussuhteen merkityksen

Historiallisen tiedon käyttäminen

Oppilas

- osaa esittää käsiteltävästä asiasta kertomuksen siten, että hän selittää tapahtuman tai ilmiön

joidenkin toimijoiden kannalta

- tietää, että jotkut asiat voidaan tulkita eri tavoin, ja hän pystyy selittämään, miksi niin

tapahtuu.

Aihekokonaisuudet historiassa

Aihe-

kokonaisuus


Ihmisenä

kasvaminen

- tunnistamaan oman oppimistyylinsä ja

kehittämään itseään oppijana


- opiskelutaidot ja pitkäjänteinen,

tavoitteellinen itsensä kehittäminen

- toisten huomioon ottaminen, oikeudet,

velvollisuudet ja vastuut ryhmässä, erilaisia

yhteistoimintatapoja

Kulttuuri-

identiteetti ja

kansain-

välisyys

- tuntemaan ja arvostamaan omaa henkistä ja

aineellista kulttuuriperintöään ja näkemään


alkuperäistä, pohjoismaista ja eurooppalaista

kulttuuria






elämänkatsomuksiin ja saa valmiuksia toimia

monikulttuurisessa yhteisössä ja


- ymmärtämään kulttuuri-identiteetin


yhteisölle



eurooppalaisuus








Viestintä ja

mediataito

- suhtautumaan kriittisesti median välittämiin

sisältöihin ja pohtimaan niihin liittyviä

eettisiä ja esteettisiä arvoja viestinnässä

- oman ajan ja menneisyyden ilmiöiden

kriittinen tarkastelu

- lähdekritiikki

Ihminen ja

teknologia

- ymmärtää teknologiaa, sen kehittämistä ja

vaikutuksia eri elämänalueilla, yhteiskunnan

eri sektoreilla ja ympäristössä

- teknologian kehitys ja kehitykseen

vaikuttavia tekijöitä eri kulttuureissa, eri

elämänalueilla eri aikakausina

- tulevaisuuden yhteiskunta ja teknologia

Musiikki

79

7.14 Yhteiskuntaoppi


7.15 Musiikki

usiikin opetuksen tehtävänä on auttaa oppilasta käyttämään ääntään, kehoaan ja soittimia musiikillisen

ilmaisun ja keksinnän välineinä, jäsentämään ja kuvaamaan musiikillista kokemustaan musiikin

käsitteillä ja erilaisilla merkintätavoilla, kehittämään musiikillisia taitojaan pitkäjänteisellä,

kertaamiseen perustuvalla harjoittelulla, toimimaan vastuullisesti musisoivan ryhmän jäsenenä sekä musiikin

kuuntelijana, musisoinnin ja kuuntelun kautta ymmärtämään musiikin ajallisesti ja paikallisesti muuntuvana sekä

muihin ilmaisun alueisiin kytkeytyvänä ilmiönä, arvostamaan ja hyväksymään taidollista ja kulttuurillista

erilaisuutta, löytämään musiikin alueelta kiinnostuksen kohteensa ja mahdollisuudet niiden aktiiviseen

toteuttamiseen omassa elämässään.

Vuosiluokat 1–2

Tavoitteet

Oppilas oppii

- luonnollista äänenkäyttöä ja musiikillista ilmaisua laulaen, soittaen ja liikkuen sekä ryhmässä että

yksin

- kuuntelemaan ja havainnoimaan keskittyneesti ja aktiivisesti ääniympäristöä ja musiikkia

- käyttämään ääniä sekä rytmisiä ja melodisia aiheita musiikillisen keksinnän aineksina

- tarkastelemaan omaa musiikillista toimintaansa.

Oppilas tutustuu

- musiikillisen maailman monimuotoisuuteen.

Oppilas harjoittelee

- toimimista musisoivan ryhmän jäsenenä ottaen huomioon muut ryhmän jäsenet.

Sisällöt

Rytmi Melodia Harmonia Dynamiikka Muoto Sointiväri

- perussyke

- tasajakoinen-

kolmijakoinen

- pitkä-lyhyt

- tahti

- hidas-nopea

- puolinuotti,

neljäsosanuotti

ja -tauko

rytmimerkein

(ja nuotein

2.lk)

- kahdeksas-

osanuotti

rytmimerkkinä

(ti-ti)

- korkea-

matala

- nouseva-

laskeva

- melodian

kulku

viivastolla

(ei vielä

notaation

lukemista)

- tauko

- kaikulaulu ja

kaikusoitto

- pentatonisel-

la asteikolla

soittamista

- äänitaustat

- säestys

soinnuilla I, V

(ja IV)

kanteleella

- duuri-molli

- hiljainen-

voimakas

- hiljentyen-

voimistuen

- samanlainen-

erilainen

- säe, säepari,

säkeistö

-AB, ABA

- (rytmi)

rondo

- soittimien

tunnistamista

äänen

perusteella,

mukaan lukien

ihmisäänet:

kirkas-tumma

- ääni-

maisemat,

äänipartituurit

M

Musiikki

80

Luokat 1–2

Työtavat

Laulaminen Soittaminen Kuuntelu Liikkuminen Musiikillinen

keksintä

Lisäksi

- äänenkäytön

harjoituksia ja

terveen

äänenkäytön

perusteita

puhuen,

loruillen ja

laulaen

- ikäkauteen

sopivia loruja,

laululeikkejä

ja

lauluohjelmis-

toa

- moniääni-

syyteen

valmentavia

lauluharjoituk-

sia

- monipuolisia

yhteissoittoon

valmentavia

harjoituksia

keho-, rytmi-

ja melodia-

soittimilla

- yhteissoitto-

ohjelmistoa

(perussykkeen

ja yhteissoiton

harjoittelua,

soittotekniikan

harjoittelua,

ostinato-

rytmejä,

säestystehtä-

viä)

kehosoittimin,

rytmisoittimin,

laattasoittimin,

kanteleilla ja

mahdollisesti

esim.

nokkahuiluilla

- monipuolista

musiikin

kuuntelua

erilaisia

aktivointi-

keinoja

käyttäen

- omien

elämysten,

mielikuvien ja

kokemusten

kuvailua ja

pohtimista

- musiikin

ominaisuuk-

sien ja

musiikillisten

tapahtumien

havainnointia

- musiikin

käsitteisiin

tutustumista

leikinomaises-

ti ja kokonais-

valtaisesti

liikkuen

- itsensä

ilmaisua

musiikin

mukaan

liikkuen

- äänten sekä

rytmisten ja

melodisten

aiheiden

käyttäminen

musiikillisen

keksinnän

aineksina

- musiikin

elementteihin

(rytmi,

melodia,

harmonia,

dynamiikka,

sointiväri)

liittyvän

peruskäsitteis-

tön

harjoittelua

musisoinnin,

kuuntelun ja

musiikillisen

keksinnän

yhteydessä

- laulu-, soitto-

ja kuuntelu-

ohjelmistoa,

joka käsittää

suomalaisen

musiikin

lisäksi muiden

kulttuurien

musiikkia sekä

eri aikakausien

musiikkia ja

musiikin eri

tyylilajeja

- kuuntelu-

ohjelmistoon

esimerkiksi

seuraavia

laajempia

teoksia:

- Prokofjev:

Pekka ja susi

- Saint-Saens:

Eläinten

karnevaali

- Vivaldi:

Vuodenajat

Vuosiluokat 3–4


- luonnollista äänenkäyttöä ja musiikillista ilmaisua laulaen, soittaen ja liikkuen sekä ryhmässä

että yksin

- kuuntelemaan ja havainnoimaan keskittyneesti ja aktiivisesti ääniympäristöä ja musiikkia sekä

ilmaisemaan kuulemaansa liikkuen tai kuvallisen ilmaisun keinoin

- käyttämään musiikin eri elementtejä musiikillisen keksinnän aineksina

- ymmärtämään musiikillisen maailman monimuotoisuutta

- tarkastelemaan omaa musiikillista toimintaansa kriittisesti

- toimimaan vastuullisesti musisoivan ryhmän jäsenenä

Musiikki

81

Luokat 3–4

Sisällöt


- sanarytmi,

melodiarytmi

ja säestysrytmi

suhteessa

perussykkee-

seen

- tahtilajit 2/4 ,

3/4 , 4/4

- kokonuotti ja

pisteellinen

neljäsosanuotti

- nuotit viivas-

tolla c1 - d2

- C-duuri-

asteikko

- tutustutaan

tilapäisiin

ylennys- ja

alennus-

merkkeihin

- duuri ja molli

- crescendo,

diminuendo

- dynamiikan

merkkejä

- säkeistö,

kertosäe

- soittimiin

tutustumista ja

soittimien

tunnistamista

äänen

perusteella

- tutustutaan

ihmisen

äänialoihin

Työtavat

Laulaminen Soittaminen Kuuntelu Liikkuminen Musiikillinen

keksintä

Lisäksi

- lasten- ja

kansanlauluja

- lauluja eri

maista (esim.

Pohjoismaat)

- hengellisiä

lauluja

- laululeikkejä

- kaikulaulu

- kaanon

- rytmien

soittaminen

rytmimerkeis-

tä ja nuoteista

- kaikusoitto

- yhteissoitto-

na säestysryt-

mejä eri

rytmisoittimil-

la

- yhteissoittoa

eri koulusoitti-

milla (melodia

ja rytmi)

- kuvailevan

musiikin ja

taidemusiikin

klassikkoja

- perinteistä

suomalaista

musiikkia

- pohjois-

maista

musiikkia

valikoiden

- oppilaitten

mielimusiikkia

- ajankohtaista

musiikkia

- liikuntaleikit

ja tanssit

- eläytyvä

liikkuminen

- omien

rytmien

keksiminen

- pienten

melodioiden

keksiminen

- oman

liikkeen

keksiminen

- laulu, soitto

ja kuuntelu-

ohjelmistoa eri

kulttuureista,

eri

aikakausilta ja

eri tyyli-

lajeista

- eri soittimiin

tutustumista

- kuuntelu-

ohjelmistoon

esimerkiksi

seuraavia

laajempia

teoksia:

- Smetana:

Moldau

- Dukas:

Noidan

oppipoika

- Grieg:

Peer Gynt

Musiikki

82

Kuvaus

oppilaan

hyvästä

osaamisesta

4. luokan

päättyessä

Oppilas

- osaa käyttää ääntään niin, että hän pystyy osallistumaan yksiääniseen yhteislauluun

- hahmottaa musiikin perussykkeen niin, että pystyy osallistumaan soittamisen harjoitteluun ja

yhteissoittoon

- hallitsee lauluohjelmistoa, josta osan ulkoa

- osaa yksin ja ryhmän jäsenenä ääntä, liikettä, rytmiä tai melodiaa käyttäen keksiä omia

musiikillisia ratkaisuja esimerkiksi kaiku-, kysymys/vastaus- ja soolo/tutti-harjoituksissa

- tunnistaa kuulemaansa musiikkia ja osaa ilmaista kuuntelukokemustaan verbaalisesti,

kuvallisesti tai liikkeen avulla

- osaa toimia musisoivan ryhmän jäsenenä ottaen huomioon muut ryhmän jäsenet.

Vuosiluokat 5–6

Tavoitteet

Oppilas

- ylläpitää ja kehittää osaamistaan musiikillisen ilmaisun eri alueilla sekä yksin että musisoivan

ryhmän jäsenenä

- oppii musiikin eri lajien ja tyylien tuntemusta

- oppii tunnistamaan, tarkastelemaan ja arvioimaan erilaisia ääniympäristöjä

- oppii ymmärtämään musiikin elementtien tehtävää musiikin rakentumisessa, ja hän tutustuu

elementtejä ilmaiseviin käsitteisiin ja merkintöihin

- oppii ymmärtämään ja hyväksymään musiikillisen maailman monimuotoisuutta sekä

arvostamaan Suomen musiikillista kulttuuria

- oppii arvioimaan musiikillista toimintaansa

- rakentaa luovaa suhdettaan musiikkiin ja sen ilmaisumahdollisuuksiin.

Sisällöt


- trioli

- kolmimuun-

teisuus

- tahtilaji 6/8

- back beat

(takapotku)

- synkooppi

- palautus-

merkki

- tilapäiset

ylennys- ja

alennusmerkit

(esim. b, fis,

cis)

- duuri- ja

molliasteikko

- säestyksessä:

- duuri ja molli

- intervalleja

(esim. terssi,

kvartti, kvintti,

oktaavi)

- pp – ff

- crescendo,

diminuendo

- parillinen

- kahden-

puoleinen

- rondo

- klassisen

musiikin

sävellys-

muotoja eri

aikakausilta

(esim.

sonaatti,

sinfonia,

konsertto)

- soittimiin

tutustumista ja

niiden

tunnistamista

äänen

perusteella

(esim.

sinfonia-

orkesterin

soittimet)

- ihmisen

äänialat

- erilaisiin

laulutapoihin

tutustumista

Musiikki

83

Luokat 5–6

Työtavat

Laulu Soitto Kuuntelu Liikkuminen Musiikillinen

keksintä

Lisäksi

- lauluja eri

musiikki-

kulttuureista

- moniäänisiä

lauluja

mahdolli-

suuksien

mukaan

- säestys-

rytmejä eri

soittimilla

yhteissoittona

- sointu-

säestystä ja

sointu-

merkintöihin

tutustumista

- yhteissoitto/

yhtyesoitto eri

koulusoittimin

sekä bändi-

soittimin

- taide-

musiikkia eri

aikakausilta

- suomalaista

musiikkia

valikoiden

- musiikkia eri

maista ja

kulttuureista

integroituna

maantietoon ja

historiaan

- oppilaiden

omaa mieli-

musiikkia

- näytteitä

musiikin eri

lajeista

- muuta

musiikin-

opiskelua

tukien

- omien

rytmien

keksimistä

- omien

ostinatojen tai

melodioiden

keksimistä

annetuilla

sävelillä tai

asteikoilla

- orkesterin

soittimia

(tutustuminen)

- kuuntelu-

ohjelmistoon

esimerkiksi

seuraavia

laajempia

teoksia:

- Bizet:

Carmen -

alkusoitto

- Gershwin:

Rhapsody in

Blue

- Stravinsky:

Tulilintu

- Musorgsky:

Näyttelykuvia

- eri tyylilajeja

(esim. rock eri

aikakausilla,

jazz, blues)

Aihekokonaisuudet musiikissa

Aihe-

kokonaisuus


Ihmisenä

kasvaminen

- tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja

elämän hallinnan kehittymistä

- tukea yksilöllisyyden ja terveen itsetunnon

kehitystä sekä tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta

- opettaa tunnistamaan esteettisten

kokemusten tärkeyden elämänlaadulle

- opettaa toimimaan ryhmän ja yhteisön

jäsenenä

- kehittää luovuutta ja vireyttä

- harjoittaa pitkäjänteisyyttä

- kehittää vastuuta ryhmässä

- oman ja toisten suorituksen hyväksyminen

ja arvostaminen laulamisessa, soittamisessa,

yhdessä musisoimisessa

- erilaista musiikillista kuuntelemista,

laulamista, soittamista ja liikettä esteettisten

kokemusten mahdollistamiseksi

- musiikillinen ilmaisu, keksintä ja

säveltäminen

- pitkäjänteinen harjoittelu yksin ja yhdessä

tavoitteena yhteismusisointi

Kulttuuri-

identiteetti ja

kansain-

välisyys

- opettaa oppilasta tuntemaan ja arvostamaan

suomalaista henkistä ja aineellista

kulttuuriperintöä sekä näkemään



kulttuuria

- opettaa ymmärtämään oman kulttuurinsa

juuria ja monimuotoisuutta sekä näkemään

oman sukupolvensa aikaisempien

sukupolvien elämäntavan jatkajana ja

kehittäjänä

- tutustutaan toisiin kulttuureihin

- suomalaista musiikkia sisältäen

kansanmusiikkia, musiikillisia teoksia ja

uudempaa musiikkia (lauluja ja soittimia)

- pohjoismaista musiikkia

- eurooppalaista musiikkia

- eurooppalaisen musiikin historiaa

- muiden kulttuurien musiikkia

(integroituna esim. maantietoon)

Musiikki

84

Aihe-

kokonaisuus


Viestintä ja

mediataito

Pyritään kehittämään

- ilmaisuja vuorovaikutustaitoja painottaen

osallistuvaa, vuorovaikutuksellista ja

yhteisöllistä viestintää

- musiikin tekemistä yhteisöllisesti sekä

musiikin vastaanottamista kuuntelijana tai

yleisönä

- itsensä ilmaisemista monipuolisesti ja

vastuullisesti

- suhtautumista kriittisesti median välittämiin

sisältöihin

- musiikin kuuntelemista ja musisointia

monipuolisesti yksin, yhdessä toisten kanssa

- tarkastellaan musiikkia erilaisen ilmaisun

välineenä

- tarkastellaan omaa ja toisten musiikillista

tekemistä sekä tuotoksia, musiikin kriteerien

mukaan

Osallistuva

kansalaisuus

ja yrittäjyys

- tukea oppilaan kehittymistä omatoimiseksi,

aloitteelliseksi, päämäärätietoiseksi,

yhteistyökykyiseksi ja osallistuvaksi

kansalaiseksi

- auttaa oppilasta kohtaamaan ja

käsittelemään muutoksia, epävarmuutta ja

ristiriitoja sekä opettaa toimimaan

yritteliäästi ja aloitteellisesti

- opettaa oppilasta toimimaan kekseliäästi ja

pitkäjänteisesti päämäärän saavuttamiseksi

sekä arvioimaan omaa toimintaansa ja sen

vaikutuksia

- erilaisten esitysten ja musiikkia vaativien

tilaisuuksien sekä juhlien suunnittelu,

harjoittelu ja toteutus

Vastuu

ympäristöstä,

hyvin-

voinnista ja

kestävästä

tulevai-

suudesta

- laulujen sanojen sisällöt ja teemat

Turvallisuus

ja liikenne

- laulujen sanojen sisällöt ja teemat

Ihminen ja

teknologia

- kehittää oppilaan välineiden, laitteiden ja

koneiden toimintaperiaatteiden

ymmärtämistä ja opettaa oppilaalle niiden

vastuullista käyttöä

- soittimiin ja äänentoistolaitteisiin

tutustuminen

- tietotekniikan käytön musiikillisiin

mahdollisuuksiin tutustuminen

Kuvataide

85

7.16 Kuvataide

eruskoulun kuvataidekasvatuksen tehtävänä on tukea oppilaan kuvallisen ajattelun, esteettisen ja eettisen

tietoisuuden kehittymistä ja antaa valmiuksia omaan kuvalliseen ilmaisuun.

Keskeistä kuvataideopetuksessa on ymmärtää visuaalisen kulttuurin ilmenemismuotoja yhteiskunnassa; taidetta,

mediaa ja ympäristöä. Taiteellisen ilmaisun ja toiminnan lähtökohtina ovat ympäristön kuvamaailma,

aistihavainnot, mielikuvat ja elämykset. Kuvataiteen opetus perustuu taiteelliselle ajattelulle. Taiteeseen

tutustumisen kautta tulee tajuttavaksi sen historiaan ja kulttuuriin sidottu luonne. Oppilas oppii ymmärtämään

visuaalisen viestinnän mahdollisuudet toimia inhimillisen ymmärryksen laajentajana ja osana humanistisen

arvomaailman perustaa.

Opetus perustuu lapsen aktiivisuudesta ja omista voimavaroista lähtevään uteliaaseen ja ennakkoluulottomaan

luovaan toimintaan, joka tapahtuu iloisessa, suvaitsevassa, mielikuvia, kuvamuistia ja kuvallista ajattelua

tukevassa esteettisessä ympäristössä. Oppiaineelle on ominaista teemallisuus, joka mahdollistaa kiireettömän

ilmapiirin ja pitkäjänteisen työskentelyn.

Vuosiluokat 1–4

Luokat 1–4


- kuvallisessa ilmaisussa tarvittavia taitoja ja tietoja: havaintojen tekoa, mielikuvien prosessointia,

kuvittelun, keksimisen ja luovan ongelmanratkaisun taitoja, esteettisten valintojen tekoa ja niiden

perustelua sekä omien tavoitteiden asettelua

- kuvan tekemisen ja tilan rakentamisen taitoja ja materiaalin tuntemusta

- tarkastelemaan omia ja toisten tekemiä kuvia ja keskustelemaan niistä sekä arvostamaan erilaisia

näkemyksiä taiteesta ja kuvallisesta viestinnästä

- tuntemaan oman kulttuurinsa ja omassa kokemuspiirissään olevien vieraiden kulttuurien

kuvallista perinnettä, nykytaidetta, suomalaista rakennusperinnettä, arkkitehtuuria ja muotoilua

sekä oman kotipaikkakuntansa tärkeitä rakennuksia ja luonnonympäristöjä

- arvioimaan ympäristönsä esteettisiä arvoja, viihtyisyyttä ja toimivuutta

- tarkastelemaan eri medioiden merkitystä omassa elämässään

- käyttämään kuvallisen viestinnän välineitä ja ymmärtämään todellisen ja kuvitteellisen maailman

eroja

P

Kuvataide

86

Luokat 1–2

Sisällöt Kuvailmaisu

ja kuvallinen ajattelu

Taiteen

tuntemus ja

kulttuurinen

osaaminen

Ympäristö-

estetiikka,

arkkitehtuuri

ja muotoilu

Media ja

kuvaviestintä

Piirustus ja grafiikka

Elävän viivan harjoittelu

- piirtimet: vahaliidut, puuvärit,

lyijykynä, punaliitu, valkoliitu,

tietokone

Painomenetelmät

- sabloonapainanta:

perusmuodot, nauha- ja

reunaornamentit,

luonnonmuodot

Tietokonegrafiikan alkeet

Tekninen piirustus

- viivaimen käyttö

Taidehistoria ja

kuvantarkastelu

Taidekuvan

käyttö väriopin

yhteydessä

- värin

elämyspohjainen

vaikutus kuvassa

- taidekuvien

tarkastelua

tekemällä omia

kuvia ja

keskustelemalla

kuvista

- tutustuminen

suomalais-

kansalliseen

taiteilijaan

Taidenäyttely-

vierailut ja

omien

näyttelyiden

rakentaminen

Tutustuminen

kulttuuri-

historiallisiin

rakennuksiin

Lähiympäristön

luonto,

rakennukset ja

ympäristön

muutosten

tunnistaminen

Tutustuminen

rakennettuun

ympäristöön

Tutustuminen

kolmiulotteisiin

esineisiin sekä

esineen

suunnittelu ja

mahdollisesti

valmistaminen

Rakentelun

alkeet

- ongelman-

ratkaisutehtävät

Kuvallinen

viestintä

Kuvakerronnan

perusteita

Kuvan ja tekstin

välinen yhteys

- mainoskuvat,

valokuvat

- joukko-

tiedotus-

kasvatus

- kriittinen

kuvallinen

tarkastelu

Maalaus ja kollaasit

Väriopin alkeet

- kylmät ja lämpimät värit, värien

sekoittaminen ja valööri

Monipuolinen siveltimen käyttö

- laveeraus, vahavärin ja vesivärin

yhdistäminen

Paperin käsittely

- leikkaaminen

Muovailu ja rakentelu

Muovailun alkeet

- muovailuvaha tai askartelumassa

- savi: yhdestä palasta muotoaminen

”peukaloimalla” ja poistamalla

Kuvasommittelun perusteita

- viiva, väri, muoto ja liike

Kuvien tarkastelu ja arvioiminen

sekä kuvista keskustelu kuvataiteen

käsittein

Kuvataide

87

Luokat 3–4

Sisällöt Kuvailmaisu ja

kuvallinen ajattelu

Taiteen

tuntemus ja

kulttuurinen

osaaminen

Ympäristö-

estetiikka,

arkkitehtuuri ja

muotoilu

Media ja

kuvaviestintä


Havaintopohjainen piirtäminen

Valon ja varjon tutkiminen, valööri eri

piirtimin

- hiili, tussi, grafiittikynä, huopakynä

ja sivellin

Painomenetelmät

- eristyspainanta, paperi-kohopainanta

ja monotypia (toistot, rytmi, keskus-

ja peiliornamentit)

Tekninen piirustus

- ruutusuurennos

Taidehistoria ja

kuvantarkastelu

Tutustuminen

erityisesti

maisema-

maalauksiin ja

vastaavan

taiteilijan

elämänkertaan

Taidekuvien

tarkastelu

erityisesti

pelkistämisen ja

kuvakentän

rakenteen suhteen

Suomen

kultakauden

mestareita,

esimerkkejä eri

aikakausien

taiteesta ja

nykytaide

Oman

paikkakunnan

museo- tai

taidenäyttely-

vierailuja ja

taiteilijan työhön

tutustumista

Kipsinauhan

käytön alkeet

Folion

pakottaminen

Origamitehtävät

Materiaalien

rakenteellisten

ominaisuuksien

tarkastelu

Rakentelu

- pienoismallit

- pahviliitännät

Kuvallinen

viestintä

Television,

tietokonepelien,

elokuvien,

sarjakuvien ja

mainonnan

visuaalisten

viestien kriittistä

tarkastelua ja

tutkimista

Kuvien erittely

muodon, sisällön

ja koon suhteen

- kuvakoot,

kuvakulmat ja

rajaus

Tutustuminen

kuvien

käyttötapoihin

(merkitys)

Visuaalisten

viestien kriittinen

tarkastelu ja

tutkiminen

Kuvakerronnan

perusteet

- tarinasta

kuvaksi, kuvan

ja tekstin

yhdistäminen

Kuvitus,

sarjakuva,

valokuvaus, video

ja digitaalinen

kuva

- liikkeen

syntyminen

- zoetrooppi: kuva

liikkeeseen

- fotogrammi

Maalaus ja kollaasit

Erilaiset maalaustekniikat vesivärein:

- kuiva kuivalle, kuiva kostealle,

kostea kuivalle, kostea kostealle

Kuvakentän koon ja muodon vaihtelu

- maisemakuva

- pelkistäminen

Kollaasit

- erilaiset liimaukset ja erilaisten

paperilaatujen yhdistämiset (esim.

uusiopaperin teko)

Värioppi

- spektrit, väriympyrä, sävy-valööri,

värin murtaminen, värin taittaminen

- välineistö: vesivärit, peitevärit,

valmisväriseokset ja liidut

Muovailu ja rakentelu

Muototajun kehittäminen

- esteettisyys–tarkoituksenmukaisuus

Savesta helpot liitännät

- makkaratekniikka

- levytekniikka


- tasapaino, jännite, rytmi, viiva, väri,

muoto, tila, liike ja aika

Tilatajun kehittäminen

Kuvataide

88

Luokat 3–4

Työtavat Erilaisia työtapoja voidaan käyttää kuvataiteen kaikilla osa-alueilla esimerkiksi seuraavasti


- työskentely pareittain

- yksittäistyöskentely ryhmissä

- yhteistyöskentely


Kuvaus

oppilaan

hyvästä

osaamisesta

4. luokan

päättyessä

Oppilas

- osaa antaa kuvallisen muodon ajatuksilleen, tunteilleen ja mielikuvilleen sekä muuntaa

havaintojaan kuviksi

- osaa sommittelun perusteita kuvan tekemisessä ja tilan rakentamisessa sekä ymmärtää

materiaalin ominaisuuksia

- osaa käyttää keskeisiä välineitä ja tekniikoita omassa kuvan tekemisessään sekä käyttää

luonnostelua työskentelynsä apuna

- osaa huolehtia työvälineistä ja materiaaleista

- osaa taltioida työskentelyprosessiaan ja käyttää sitä itsearvioinnissaan

- osaa keskustella omista ja toisten tekemistä kuvista sekä perustella omia taidemieltymyksiään ja

käyttää kuvataiteen peruskäsitteitä

- tietää, mitä taiteilijat tekevät, tuntee joidenkin suomalaisten taiteilijoiden teoksia ja omassa

kokemuspiirissään olevien vieraiden kulttuurien visuaalista ilmaisua

- osaa toimia museossa ja taidenäyttelyssä sekä taiteen parissa eri yhteyksissä

- osaa ohjatusti käyttää tietolähteinä taideteoksia, ympäristön kuvia, luonnon ja rakennettua

ympäristöä, kirjoja, lehtiä, museoita, gallerioita ja tietoverkkoa

- osaa tunnistaa ja arvioida esteettisiä ja eettisiä arvoja omassa lähiympäristössä ja koulussa

- tietää, mitä arkkitehdit ja muotoilijat tekevät, ja tuntee joitakin arkkitehtien ja muotoilijoiden

töitä

- osaa arvioida omaa median käyttöään, tehdä omia valintoja ja perustella näkökantojaan

- osaa havaita ja arvioida todellisen ja kuvitteellisen maailman eroja

- osaa käyttää joitakin kuvaviestinnän välineitä

- osaa työskennellä yksin ja vuorovaikutuksessa muiden kanssa.

Luokat 5–6


- tuntemaan kuvataiteen ja kuvaviestinnän keskeisiä ilmaisutapoja, materiaaleja, tekniikoita ja

työvälineitä ja oppii käyttämään niitä tarkoituksenmukaisesti omassa ilmaisussaan

- tuntemaan kuvallisen viestinnän ja vaikuttamisen keinoja ja käyttämään kuvaviestinnän välineitä

omien ajatustensa ilmaisemisessa mediassa

- nauttimaan omien ajatustensa, havaintojensa, mielikuviensa ja tunteidensa ilmaisemisesta

kuvallisesti sekä ymmärtämään taiteen tapoja käsitellä elämän erilaisia ilmiöitä

- ymmärtämään, että taiteesta ja kuvallisesta viestinnästä on erilaisia näkemyksiä, sekä

keskustelemaan omista ja muiden töistä kuvataiteen käsittein

- tarkastelemaan ja arvioimaan taidetta, kuvaviestintää ja ympäristöä esteettisestä ja eettisestä

näkökulmasta

Kuvataide

89

Luokat 5–6

Sisällöt Kuvailmaisu ja

kuvallinen ajattelu

Taiteen

tuntemus ja

kulttuurinen

osaaminen

Ympäristö-

estetiikka,

arkkitehtuuri ja

muotoilu

Media ja

kuvaviestintä

Omien havaintojen, ajatusten ja

mielikuvien

ilmaiseminen kuvallisin keinoin

Taidehistoria ja

kuvantarkastelu

Taidekuvan

tarkastelu

kulttuurihistorian

ilmentäjänä

- taidehistorian ja

kulttuurihistorian

eri suuntaukset

(historia,

kulttuurikasvatus)

Ohjattuja

näyttelyvierailuja,

taiteilijavierailuja

ja internetin

kulttuuri-

palveluiden

hyödyntämistä

Kuvien

analysointia

- taidekuvan

rakenteen

tutkimista,

sisällöllistä

tulkintaa ja

taidekritiikkiä

Luonnon ja

rakennetun

ympäristön

vuorovaikutus

- ihmisen jälki

maisemassa

- rakennusperinne

ja nyky-

rakentaminen

Tilan

havainnointia,

suunnittelua ja

mahdollisesti

rakentamista

Suomalaisen

arkkitehtuurin

ja/tai muotoilun

edustaja

Kuvallinen

viestintä

Valokuva,

elokuva, tv, video

ja digitaalinen

kuva

- camera obscura

- valokuvan

kehittäminen

- valokuvaus ja

kuvien

valmistaminen

- digitaalikameran

käyttö

(kuvakerronta)

- videokameran

käyttö

- otokset ja

kuvaliittymät

- videofilmin

suunnittelu ja

toteutus

- elokuvan

rakenteeseen

tutustuminen

- liikkuvan kuvan

erityispiirteet

- television,

tietokonepelien,

elokuvien,

sarjakuvien ja

mainonnan

visuaalisten

viestien kriittinen

tarkastelu ja

tutkiminen


Havaintopohjaisen piirtämisen

tarkentaminen

Grafiikka

- linopainanta, seripainanta ja

syväpainomenetelmä

(selluloidiasetaatti)

Eri menetelmin tuotetun painojäljen

tunnistaminen

Maalaus

Maalaustekniikkojen varmistaminen

edelleen

Väriopissa edelleen väriympyrä ja

vastavärit

Keramiikka ja kuvanveisto

Saven ja kipsin yhteiskäyttö

- kipsimuotit

- reliefit

- kipsin veistäminen

- materiaalin käytön hallinta

- monipuolinen tekniikoiden yhdistely

Tilataide ja taide ympäristössä

Kuvataiteen tyylien ja

kuvasymboliikan käyttäminen

kuvailmaisussa

- tutustuminen esim. naivismiin,

impressionismiin, kubismiin ja

surrealismiin

- tutustuminen merkkikieleen


- tasapaino, jännite, rytmi, väri,

muoto, tila, liike, aika ja viiva

Kuvataide

90

Luokat 5–6

Työtavat Erilaisia työtapoja voidaan käyttää kuvataiteen kaikilla osa-alueilla esimerkiksi seuraavasti:


- työskentely pareittain

- yksittäistyöskentely ryhmissä

- yhteistyöskentely


Aihekokonaisuudet kuvataiteessa

Aihe-

kokonaisuus


Ihmisenä

kasvaminen

- tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua,

luovuuden kehittymistä, terveen itsetunnon

vahvistumista

- esteettiset kokemukset kasvattavat

ymmärrystä elämänlaadun tärkeydestä

- opastaa toimimaan ryhmän ja yhteisön

vastuullisena jäsenenä

Kulttuuri-

identiteetti ja

kansain-

välisyys

- opettaa ja auttaa oppilasta tuntemaan ja

arvostamaan omaa kulttuurihistoriaansa sekä

näkemään jatkuvuuden merkityksen oman

toimintansa kautta

- auttaa ymmärtämään vieraita kulttuureita

- esim. Kalevala- ja kansantaru -teemat

Viestintä ja

mediataito

- opettaa kriittiseen kuvanlukemiseen ja

antaa keinot vastuulliseen toimintaan

nykyviestimien käytössä

- esim. mainoskuvien lukeminen ja

merkityksen ymmärtäminen

Osallistuva

kansalaisuus

ja yrittäjyys

- ohjata oppilasta ongelmanratkaisutehtävien

ratkomisessa, auttaa käsittelemään muutosta

ja kohtaamaan epävarmuutta, kuitenkin

toimimaan pitkäjänteisesti ja

päämäärätietoisesti

- esim. osallistuminen erilaisiin

kuvataidekilpailuihin

Vastuu

ympäristöstä,

hyvin-

voinnista ja

kestävästä

tulevaisuu-

desta

- opettaa oppilasta arvostamaan esteettisyyttä

ja toimimaan eettisesti oikein ympäristöään

kohtaan

- esim. tutustuminen kotikaupungin

asemakaavaan ja sen kehittämiseen,

kulttuurihistoriallisesti arvokkaat paikat

Turvallisuus

ja liikenne

- värioppi, varoittavat värit, opastavat värit,

liikennemerkit

- muoto-oppi, muodon merkitys

liikennemerkeissä

Ihminen ja

teknologia

- kehittää oppilasta ymmärtämään välineiden

toimintaperiaatteita ja neuvoa oppilaille

niiden vastuullista käyttöä

Käsityö

91

7.17 Käsityö

äsityön opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta suunnitelmalliseen, pitkäjänteiseen ja itsenäiseen

työntekoon sekä kehittää luovuutta, esteettisiä, teknisiä ja psyykkis-motorisia kykyjä,

ongelmanratkaisutaitoja ja ymmärrystä teknologian arkipäivän ilmiöistä.

Oppilas oppii käsityön perustekniikoita, tutustuu erilaisiin materiaaleihin, työvälineisiin ja koneisiin. Taitoja

harjaannutetaan ja syvennetään vuosittain laajenevilla oppisisällöillä. Opetus toteutetaan oppilaan

kehitysvaihetta vastaavin aihepiirein ja projektein. Tavoitteena on tutkien, kokeillen ja keksien edetä kohti

kokonaisen käsityöprosessin hallintaa ja siirtää taidot arkielämään.

Käsityön opiskeluun luodaan puitteet, jossa oppilas kokee työn tekemisen innostavaksi ja mielekkääksi.

Oppilas työskentelee sekä yksin että erilaisissa ryhmissä, joissa hän oppii arvostamaan omaa ja toisen työtä

sekä vastuunottamista ja työn loppuun saattamisesta. Oppilasta ohjataan huolehtimaan työvälineistä ja -

ympäristöstä sekä työturvallisuudesta.

Oppilasta johdatetaan tutustumaan suomalaiseen ja myös muiden kansojen käsityön kulttuuriperinteeseen.

Opetuksen järjestäminen

Luokilla 1–2 käsityö on kaikille yhteinen oppiaine.

Luokilla 3–4 oppilaat jaetaan kahteen sekaryhmään, jotka opiskelevat vuorotellen tekstiilityötä ja teknistä

työtä lukukauden mittaisissa jaksoissa.

Neljännen luokan keväällä oppilas valitsee käsityön painoalueekseen joko teknisen työn tai tekstiilityön

luokille 5–6. Valinta jatkuu vuosiluokalle 8 asti.

Viidennellä ja kuudennella luokalla opetukseen sisällytetään joko vaihto-opetus- tai projektijakso, jolloin

kaikki oppilaat opiskelevat sekä teknisen työn että tekstiilityön sisältöjä.

Vuosiluokat 1–4

Vuosiluokkien 1–4 käsityö perehdyttää oppilaan arkielämässä tarvittaviin perustietoihin ja -taitoihin.

Oppilasta ohjataan suunnittelemaan käytännöllisiä ja esteettisiä käsityötuotteita, joita valmistaessaan hän oppii

käyttämään perustyövälineitä sekä koneita turvallisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Onnistunut käsityöprosessi

tuo mukanaan taidon kehittymistä, työn iloa, myönteisen asenteen työn tekemiseen sekä oman ja toisten työn

arvostamisen.

Tekninen työ

1. luokka 2. luokka

Tavoitteet

Oppilas

- perehtyy erilaisiin käsityön peruskäsitteisiin, materiaaleihin, työvälineisiin ja tekniikoihin

- omaksuu suunnittelutaitoja

- oppii tuotteiden valmistamista ja korjaamista

- harjoittelee suunnitelmallista työskentelyä itsenäisesti ja ryhmässä

- oppii arvioimaan ja arvostamaan omaa ja muiden työtä ja toimintaa

- kokeilee, saa uusia elämyksiä, ratkaisee ongelmia ja kehittää luovuuttaan

- oppii sosiaalisuutta, pitkäjänteisyyttä, vastuuntuntoa ja omien tunteittensa hallintaa

- oppii huolehtimaan työympäristöstään ja välineistään sekä huomioimaan oman ja toisen

työturvallisuuden

K

Käsityö

92

1. luokka 2.luokka

Sisällöt

Erilaisiin materiaaleihin tutustuminen

- arkipäivän elämän keskeiset materiaalit

- luonnon- sekä synteettiset materiaalit

- jäännös- ja kierrätysmateriaalit

Materiaaleina käytetään esim. puuta, metallia,

kaarnaa, tuohta, pahvia tai muovia.

Eri materiaalien ominaisuuksia tutkitaan käsin

tunnustelemalla ja paljain silmin.

Materiaaleina käytetään esim. puuta, metallia,

kaarnaa, tuohta, pahvia, muovia, lasia tai

betonia.

Eri materiaalien ominaisuuksia tutkitaan käsin

tunnustelemalla, paljain silmin ja

stereomikroskoopin avulla.

Suunnittelu

- omien töiden etukäteissuunnittelu

yksinkertaisten työpiirrosten avulla

- teknisesti tarkoituksenmukaisen esineen

suunnitteluun johdattaminen

- esteettisesti kauniin esineen suunnitteluun

johdattaminen

- yhteissuunnitteluun totuttautuminen

Suunnittelu

- omien töiden etukäteissuunnittelu

yksinkertaisten työpiirrosten avulla

- teknisesti tarkoituksenmukaisen esineen

suunnittelun vahvistaminen

- esteettisesti kauniin esineen suunnitteluun

syventäminen

- yhteissuunnittelun vahvistaminen

Työskentely eri materiaalien parissa

Puu

- mittaaminen ja merkitseminen mallineen ja

mittapalan avulla

- kappaleen kiinnittäminen höyläpenkkiin ja

kulmasahauslaitteeseen

- sahaaminen kulmasahauslaitteella

- vuoleminen

- liimaaminen

- hiominen

- pintakäsittely esim. vesiohenteisilla

maaleilla, petsaamalla, luonnonvahalla tai

ruokaöljyllä

Työskentely eri materiaalien parissa

Puu

- mittaaminen ja merkitseminen viivaimen

avulla

- kappaleen kiinnittäminen höyläpenkkiin ja

kulmasahauslaitteeseen

- sahaaminen kulmasahauslaitteella ja

askartelusahalla

- vuoleminen

- liimaaminen

- hiominen

- viilaaminen

- pintakäsittely esim. vesiohenteisilla

maaleilla, petsaamalla, luonnonvahalla sekä

ruoka- tai parafiiniöljyllä

Metalli

- ohkolevyn työstäminen leikkaamalla ja muotoja painamalla

- metallilangan katkaisu ja muotoilu taivuttamalla

Luonnonmateriaalit (tuohi, kaarna)

- yksinkertaisten perinne-esineiden valmistaminen

Pahvi ja muovi

- työstökokeiluja eri tekniikoita kokeillen

Fysikaalisiin ilmiöihin perehtyminen

- materiaalien rakenteeseen tutustuminen ja sen tutkiminen (esim. paino, kovuus, joustavuus,

pintarakenne, leikkauspinta)

- yksinkertaiseen virtapiiriin tutustuminen ja

sellaisen rakentaminen

- kuminauhalla tai jousella toimivan laitteen

valmistaminen

Työturvallisuuden ja ympäristön huomiointi

- tarkoituksenmukaisten suojavaatteiden ja -varusteiden käyttäminen

- rauhallinen työskentely

- turvalliset työotteet, -asennot ja -tavat

- ohjeiden tarkka noudattaminen

- yhteistyötaitojen kehittäminen

Työtavat esim.

- perustaitojen oppimista painottavaa työskentelyä

- luovuutta ja ongelmanratkaisutaitoja kehittäviä työtapoja

Käsityö

93

3. luokka 4. luokka

Tavoitteet Oppilas

- harjoittelee kokonaisen käsityöprosessin hallintaa, johon kuuluu tuotteen suunnittelu,

valmistaminen ja arviointi

- ottaa vastuuta omasta esineympäristöstään

- ottaa vastuuta oman oppimisympäristön viihtyisyydestä ja siisteydestä sekä huolehtii

yhteisestä esine- ja materiaaliympäristöstä

- oppii teknisen työn peruskäsitteitä ja osaa käyttää niitä työskentelynsä aikana

Oppilasta ohjataan

- ratkaisemaan ongelmia sekä yksilönä että ryhmässä

- ymmärtämään työsuojelun tärkeys

- turvalliseen työvälineiden ja työmenetelmien käyttöön

Sisällöt Puun työstäminen

-mittaaminen ja merkitseminen: viivain,

malline, mittapala ja suorakulma

- sahaus: askartelusaha, selkäsaha, kulma-

sahauslaite

- poraus: pienten reikien kairaus,

akkuporakone

- höyläys: kapean pinnan höyläys

- talttaus: talttaamisen harjoittelua

- vuolu: työntöote

- viimeistely: viila, hiomapaperi

- pintakäsittely: petsiin kastamalla,

öljyämällä, vahaus

Puun työstäminen

- mittaaminen ja merkitseminen: mittaviivain,

suorakulma, harppi

- sahaus: kaarisaha

- poraus: penkki- ja pylväsporakone

- naulaus: naula-liimaliitos, tarkkuutta vaativa

naulaus

- höyläys: kapean pinnan höyläys,

kavahöyläys

- talttaus: uran ja kuperan pinnan talttaus

- vuolu: vuolutuki

- liimaus: liima-naulaliitos

- viimeistely: tasohiomakone

- pintakäsittely: maalaus(lateksi), lakkaus,

polttokoristelu

Metallityö

- mittaaminen ja merkitseminen: viivain,

lyijykynä

- sahaus: askartelusaha

- leikkaus: sakset, sivuleikkurit

- viilaus: teräsvilla

- liittäminen: lankaliitokset

- muotoaminen ja kuumakäsittely: langan

taivuttaminen

- pintakäsittely

Metallityö

- mittaaminen ja merkitseminen: piirtopuikko

- poraus: penkki- tai pylväsporakone

- sahaus: metallisaha

- leikkaus: kuvioleikkuri (kapa)

- viilaus: viimeistely viilalla, hiomapaperi

- liittäminen: koneruuviliitos, pop-niittaus

- muotoaminen ja kuumakäsittely:

kylmätaonta

- pintakäsittely: maalaus

Teknologia, kone- ja sähköoppi

- harrastusvälineiden huolto: polkupyörän

puhdistus, voitelu, rengaspaineet

- tuuli-, vesi- ja moottorikäytöt:

paperiliidokki, kumikäyttöiset laitteet (esim.

mönkijä)

- sähkö- ja elektroniikkarakentelu sekä kodin

tekniikka: avoin ja suljettu virtapiiri,

paristokäyttöiset valaisimet, työturvallisuus

sähkölaitteiden käsittelyssä



säätäminen ja tekniikkaan perehtyminen

- tuuli-, vesi- ja moottorikäytöt:

purjekäyttöiset vesi- ja maakulkuneuvot,

vesimyllyt

- sähkö- ja elektroniikkatekniikkarakentelu

sekä kodin tekniikka: vastus virtapiirin osana,

sähkölämmitin ja silitysrauta, erilaiset

pistorasiat, sulakkeen toiminta, työturvallisuus

Muovi ja askartelu

- luonnonmateriaalit, paperi

Muovi ja askartelu

- akryylin sahaaminen, poraaminen, hiominen,

pahviaskartelua

Visuaalinen suunnittelu ja tekninen

piirustus

- muokkaamalla materiaalia tai piirtämällä

suoraan aihioon

- luonnos


piirustus

-toimintaidean hahmottelua ja luonnostelua

paperille sekä esineen muodon ja koristelun

suunnistelua (teknisen piirustuksen alkeet)

Käsityö

94

3. luokka 4. luokka

Työtavat esim.

- taidon oppimista painottava työskentely

- oppilas harjoittelee suunnitelmallista työskentelyä sekä itsenäisesti että ryhmässä

- oppilas harjoittelee vähitellen työskentelyä yksinkertaisen kirjallisen ja kuvallisen ohjeen

avulla

- suunnittelutaitojen ohjaamisessa mukana sadut, kokemukset, elämykset

Kuvaus

oppilaan

hyvästä

osaamisesta

4. luokan

päättyessä

Oppilas

- osaa ohjatusti tuottaa luovia ideoita ja kokeilla teknisiä ratkaisuja sekä suunnitella

toteuttamiskelpoisen tuotteen

- työskentelee ohjattuna tarkoituksenmukaisesti suunnitelmaansa toteuttaen ja

työturvallisuuden huomioon ottaen

- hallitsee käsityön perustekniikoita, tuntee keskeisiä käsitteitä ja tunnistaa perusmateriaaleja

- työskentelee pitkäjänteisesti sekä ryhmän jäsenenä että itsenäisesti, haluaa kehittyä

käsityöntekijänä ja tuntee vastuunsa yhteisistä työvälineistä, työtilojen järjestyksestä ja

viihtyisyydestä

- ymmärtää elinympäristön teknologisia toimintaperiaatteita

- arvioi ja arvostaa omaa ja toisten työskentelyä, oppimista sekä työn tuloksia

- suhtautuu myönteisesti omaan ja muiden kansojen kulttuuriperintöön.

Tekstiilityö

1. luokka 2. luokka

Tavoitteet Oppilas

- perehtyy erilaisiin käsityön peruskäsitteisiin, materiaaleihin, työvälineisiin ja menetelmiin

- omaksuu suunnittelutaitoja

- oppii tuotteiden valmistamista ja korjaamista

- harjoittelee suunnitelmallista työskentelyä itsenäisesti ja ryhmässä

- oppii arvioimaan ja arvostamaan omaa ja muiden työtä ja toimintaa

- kokeilee, saa uusia elämyksiä, ratkaisee ongelmia ja kehittää luovuuttaan

- oppii sosiaalisuutta, pitkäjänteisyyttä, vastuuntuntoa ja omien tunteittensa hallintaa

- oppii huolehtimaan oppimisympäristöstään ja välineistään sekä huomioimaan oman ja toisen

työturvallisuuden sekä viihtyisyyden

Käsityö

95

1. luokka 2. luokka

Sisällöt Erilaisiin materiaaleihin tutustuminen - arkielämän keskeiset, hyödylliset materiaalit, luonnonmateriaalit, jäännös- ja

kierrätysmateriaalit

Suunnittelu - omien töiden kuvallinen ilmaisu

- visuaalisen ja teknisen suunnittelun alkeita

- avaruudellinen hahmottaminen

- yhteissuunnittelu

Ompeluun johdattava oppiaines - leikkaaminen

- kaavan käyttäminen

- nuppineulojen käyttäminen

- langan pujottaminen neulan silmään

- solmun tekeminen langan päähän

- aloittaminen ja lopettaminen

- etupisto

- täyttäminen

- napin tai helmen ompelu

Ompeluun johdattava oppiaines Tietojen ja taitojen syventäminen

- leikkaamisessa

- kaavan käyttämisessä

- nuppineulojen käyttämisessä

- langan pujottamisessa neulan silmään ja

- solmun tekemisessä langan päähän

- pistovalikoiman laajentaminen

- yksinkertainen sauma

Kankaan kuviointiin johdattava oppiaines

- pistokirjontaa, esim. vohvelipujotus,

virvittäin ompelu

- yksinkertaiset kankaanpainanta- ja

värjäystekniikat

Kankaan kuviointiin johdattava oppiaines Tietojen ja taitojen syventäminen

- pistokirjonnassa

- yksinkertainen päällikeompelu käsin

- kankaanpainannassa

Lankatöihin johdattava oppiaines - punonta, solmeilu, nyörit, tupsut

- aloitussilmukka, ketjusilmukka,

virkkuukoukku

Lankatöihin johdattava oppiaines Tietojen ja taitojen syventäminen

- solmeilussa, punonnassa ja nyörien

tekemisessä

- kiinteä silmukka (esim. kankaan reunaan)

- ryijynukan ompelu

Kudontaan johdattava oppiaines - kudontakehykset

- loimi ja kude

- pujottelu

Kudontaan johdattava oppiaines - tietojen ja taitojen syventäminen

Erikoistekniikat - huovutusta

Erikoistekniikat - nahkatöitä

- helmitöitä

Askartelu - leikkaaminen

- taittelu

- rakentelu

Askartelu - tietojen ja taitojen syventäminen

- repiminen

- leikkaaminen

- taittelu, origami

- rakentelu

Tekstiilitieto:

- tietoa työvälineistä ja materiaaleista jokaiseen työhön ja tekniikkaan liittyen

Työtavat esim.

- perustaitojen oppimista painottavaa työskentelyä

- luovuutta ja ongelmaratkaisutaitoja kehittäviä työtapoja

Käsityö

96

3. luokka 4. luokka

Tavoitteet Oppilas

- harjoittelee kokonaisen käsityöprosessin hallintaa, johon kuuluu ideointi, tuotteen

visuaalinen ja tekninen suunnittelu, valmistaminen ja arviointi

- osaa perusasiat väreistä, muodoista ja sommittelusta

- tunnistaa yleisimpiä käsityömateriaaleja

- oppii tekstiilityön peruskäsitteitä ja osaa käyttää niitä työskentelynsä aikana

- ottaa vastuuta omasta esineympäristöstään ja ymmärtää, että tuotteilla on elinkaari

- ottaa vastuuta oman oppimisympäristönsä viihtyisyydestä ja siisteydestä sekä oppii

huolehtimaan yhteisestä työympäristöstä

- tutustuu omaan ja muiden kansojen kulttuuriperintöön

- tutustuu tietoteknisten välineiden käyttöön käsityöprosessin eri vaiheissa ja erilaisissa

oppimisympäristöissä

- oppii ymmärtämään työsuojelun tärkeyttä sekä turvallista työvälineiden ja koneiden käyttöä

Sisällöt Ompelu

- ompelukone tutuksi (ompelukoneen osat,

langoitus, suoraommel, siksak, ompelun

aloittaminen ja lopettaminen, peruutus,

käännös)

- yhdyssauma, huolittelu

- käänne

- pientyövälineet ja niiden turvallinen käyttö:

nuppineulat, mitta-liisa, ratkoja, silitysrauta,

kangassakset

- kankaan leikkaaminen

- käsin ommeltavista pistoista luotospisto ja

aivipisto

- yksinkertaisen valmiin kaavan käyttö

- yksinkertaisen kuvallisen ja sanallisen

työohjeen noudattaminen ohjatusti

- kankaan oikean ja nurjan puolen

tunnistaminen sekä niiden merkinnät

työohjeessa

Ompelu

- koneompelutaitojen harjaantuminen

- päärme

- pientyövälineet: kangasliitu, mittanauha

- kaavan merkityksen ymmärtäminen

- mittaaminen

- käsitteet: langansuunta, hulpio

- yksinkertaisen kaavan piirtäminen (esim.

käsityöpussi, tyynyliina)

- saumanvarat ja niiden piirtäminen kaavaan

- kuvallisen ja sanallisen työohjeen käytön

harjoittelua

- kirjovaan ompelukoneeseen tutustuminen

Lankatyö

- isketty nyöri tai punottu/solmeiltu nauha

(esim. ystävännauha)

Lankatyö

- virkkauksen perussilmukoiden (kjs, ks)

kertaaminen

- virkkaustyön suunnittelu ja valmistus

(esim. pehmolelu virkatuista osista)

Kankaan kuviointi

- kirjontapistoja käsin

- kankaanpainantaa (esim. yksinkertaisen

leimasimen valmistaminen perunasta tai

korkista ja kasvien käyttö leimasimena)

Kankaan kuviointi

- konekirjontaa alike- tai päällikeompeluna

yhdistettynä ompelutyöhön

Erikoistekniikat

- huovutus (esim. neulatyyny)

Erikoistekniikat

- mahdollisuuksien mukaan

erikoistekniikoihin tutustumista

Tekstiilitieto

- tietoa työvälineistä ja materiaaleista

jokaiseen työhön ja menetelmään liittyen

- tekstiilimateriaali kuidusta langaksi ja

kankaaksi

- puuvilla

- valmistetun tuotteen hoito

Tekstiilitieto

- tietoa työvälineistä ja materiaaleista

jokaiseen aihepiiriin liittyen

- kierrätys

- villa, lampaasta langaksi

- valmistetun tuotteen hoito

- luonnonkuitujen jako kasvi- ja eläinkuituihin

Suunnittelu

- visuaalisten suunnittelutaitojen ohjaamisessa mukana esimerkiksi sadut, kokemukset,

elämykset ja perinne

- perusasioita väreistä, muodoista ja sommittelusta

- teknisen suunnittelun apuna oppimispelit ja ongelmanratkaisutehtävät (esim. opettajan

sekaisin oleva ompelujärjestys 3. lk)

Käsityö

97

3. luokka 4. luokka

Työtavat esim.

- taidon oppimista painottavaa työskentelyä

- oppilas harjoittelee suunnitelmallista työskentelyä sekä itsenäisesti että ryhmässä

- oppilas harjoittelee vähitellen työskentelyä yksinkertaisen kirjallisen ja kuvallisen ohjeen

avulla

- eri tekstiilityön menetelmiä voidaan yhdistää valmistettavissa töissä

Kuvaus

oppilaan

hyvästä

osaamisesta

4. luokan

päättyessä

Oppilas

- osaa ohjatusti tuottaa luovia ideoita ja kokeilla teknisiä ratkaisuja sekä suunnitella

toteuttamiskelpoisen tuotteen

- työskentelee ohjattuna tarkoituksenmukaisesti suunnitelmaansa toteuttaen ja

työturvallisuuden huomioon ottaen

- hallitsee käsityön perustekniikoita, tuntee keskeisiä käsitteitä ja tunnistaa perusmateriaaleja

- työskentelee pitkäjänteisesti sekä ryhmän jäsenenä että itsenäisesti, haluaa kehittyä

käsityöntekijänä ja tuntee vastuunsa yhteisistä työvälineistä, työtilojen järjestyksestä ja

viihtyisyydestä

- ymmärtää elinympäristön teknologisia toimintaperiaatteita

- arvioi ja arvostaa omaa ja toisten työskentelyä, oppimista sekä työn tuloksia

- suhtautuu myönteisesti omaan ja muiden kansojen kulttuuriperintöön.

Vuosiluokat 5–6

Käsityön opetus vuosiluokilla 5–6 tähtää oppilaan käsityötietojen ja -taitojen syventämiseen ja laajentamiseen

niin, että hän kykenee entistä itsenäisempään kokonaisen käsityöprosessin hallintaan. Oppilasta rohkaistaan

käyttämään käsityötaitojaan luovasti, arvostamaan persoonallisia ratkaisuja sekä työn ja materiaalin laatua.

Oppilasta ohjataan kunnioittamaan ekologisia arvoja, oman kotiseudun omaleimaisuutta ja muiden kansojen

käsityöperinnettä.

Tekninen työ

5. luokka 6. luokka

Tavoitteet Oppilas

- oppii suunnittelemaan ja valmistamaan laadukkaita, tarkoituksenmukaisia ja esteettisiä

tuotteita sekä ottamaan työskentelyssään huomioon myös eettiset, ekologiset ja taloudelliset

arvot

- perehtyy suomalaiseen ja soveltuvin osin myös muiden kansojen muotoilu-, käsityö- ja

teknologiakulttuuriin saaden siten ainesta oman identiteettinsä rakentamiseen ja omaan

suunnittelutyöhönsä

- perehtyy perinteiseen ja nykyaikaiseen teknologiaan liittyviin tietoihin ja taitoihin, joita voi

soveltaa arkielämässä, jatko-opinnoissa, tulevissa työtehtävissä ja harrastuksissa

- oppii arvostamaan ja tarkastelemaan kriittisesti omaa ja muiden työtä sekä etsimään luovia

ratkaisuja havaitsemiinsa ongelmiin itsenäisesti ja yhteistyössä muiden kanssa käyttäen

apunaan erilaisia tietolähteitä

- oppii ottamaan kantaa teknologian kehittymiseen ja sen merkitykseen ihmisten, yhteiskunnan

ja luonnon hyvinvoinnissa

- oppii ymmärtämään yritystoimintaa ja teollisia tuotantoprosesseja

Käsityö

98

5. luokka 6. luokka

Sisällöt Puun työstäminen

- mittaaminen ja merkitseminen: suuntapiirrin

- sahaus: jännesaha (kaareva muoto)

- poraus: vino reikä, tappiliitokset

- naulaus: ruuviliitos, nitoja

- höyläys: leveän pinnan höyläys

- talttaus: läpitalttaus

- vuolu: myötäote

- liimaus: kontaktiliima, liimapyörötappiliitos

- viimeistely: nauhahiomakone (pöytämalli),

hiomalaikka (sorvissa)

- pintakäsittely: maalauksen rajaaminen

Puun työstäminen

- mittaaminen ja merkitseminen:

kääntökulmain ja keskiökulmain

- sahaus: lehti- ja kuviosaha

- poraus: käsiporakone

- naulaus: saranointi

- höyläys: uran höyläys

- talttaus: lieriösorvaus

- vuolu: vastaote

- liimaus: kaksikomponenttiliimat

- tarkka viimeistely

- pintakäsittely: spray-maalaus, verhoilun

kokeilu

Metallityö

- mittaaminen ja merkitseminen: teräsmitta ja

suuntapiirrin

- sahaus: metallisaha

- poraus: penkki- ja pylväsporakone

- leikkaus: peltisakset (suora)

- viilaus: muodon viilaus

- liittäminen: niittaus, pehmytjuotoksen kokeilu


nestekaasuvälineet, tinan valaminen ,

pakottaminen

- pintakäsittely: muovitus, lämpövärjäys

Metallityö - mittaaminen ja merkitseminen: malline,

työntömitta

- sahaus: metallisahan monipuolinen käyttö

- poraus: käsiporakone

- leikkaus: levysakset (kaareva), vipuleikkuri

- viilaus: pyöreän pinnan viilaus

- liittäminen: pehmytjuotos


kuumataonnan kokeilu

- pintakäsittely: öljypoltto, metallin lakkaus,

emalointi


- harrastusvälineiden huolto: jarrujen ja ketjun

säätö, turvalaitteiden tarkistus

- tuuli-, vesi- ja moottorikäytöt: leijat,

tuulimyllyt, hydrokopteri


sekä kodin tekniikka: sähkömagneetin

sovelluksia, kodin sähköverkon rakenne ja

sähkölaitteiden suojaustavat, sähkötapaturmien

ehkäisy



ylläpitohuolto, sisärenkaan paikkaus

- tuuli-, vesi- ja moottorikäytöt: liidokit,

kuumailmapallot


sekä kodin tekniikka: elektroniikan

rakentelua, sähkömoottorin sovelluksia

Muovi ja askartelu

- akryylin taivutus ja kiillotus, liimaus, lasit ja

peilit, vuolukivi

Muovi ja askartelu

- akryylin kuumamuotoilu ja liitostavat,

perinnetyöt, luonnonmateriaalit


piirustus

- työpiirustusten tulkintaa ja työsuunnitelman

laatimista, mitoitus

- piirrosohjelman käyttö puhtaaksi

piirtämisessä, värityssuunnitelma


piirustus

- esineiden ja laitteiden suunnittelua

toimintaongelmien pohjalta sekä

mitoitettujen, siistien luonnosten laatimista

Työtavat esim.

- tuotesuunnittelua painottava työskentely

- oppilasta ohjataan aiempaa enemmän itsenäiseen työskentelyyn valmiita ohjeita apuna

käyttäen

- visuaalisen suunnittelun rinnalle teknisen suunnittelun alkeita

- oppilasta ohjataan itsenäiseen tiedonhankintaan

Käsityö

99

Tekstiilityö

5. luokka 6. luokka

Tavoitteet Oppilas

- suunnittelee ja valmistaa esteettisiä, ekologisia ja käytännöllisiä käsityötuotteita

- osaa valita työhönsä tarkoituksenmukaisen materiaalin ja harjoittelee valmistusprosessin

suunnittelua

- oppii ottamaan suunnittelussa ja valmistuksessa huomioon myös taloudelliset arvot

- käyttää luovasti aiemmin oppimiaan tekstiilityön perustekniikoita ja taitoja

- harjaantuu työohjeen käytössä

- perehtyy suomalaiseen käsityökulttuuriin

- tuntee perinteisiä ja moderneja työvälineitä ja koneita sekä osaa käyttää niitä

tarkoituksenmukaisesti

- osaa arvostaa ja arvioida kriittisesti omaa ja muiden työtä

- tutustuu tietoteknisten välineiden käyttöön käsityöprosessin eri vaiheissa ja erilaisissa


Sisällöt Ompelu

- oppilas hallitsee ompelukoneen

perustoiminnot, osaa käyttää ompelukoneen

ohjekirjaa

- vetoketju kodin käyttö- tai koristetekstiiliin

- nauhakuja

- kaavan jäljentäminen yksinkertaiselta kaava-

arkilta (esim. oppikirjan kaava-arkki)

- kaavamerkit LS, taite, KE, KT

- leikkuusuunnitelma

- sanallisen ja kuvallisen ohjeen käyttöä

Ompelu

- mittojen ottaminen vaatetta varten

(ry, vy, ly ja vaatteen pituus)

- oman kaavakoon valinta

- kaavamerkit: LS, KE, KT, EK,TK, taite

- pituusmittamuutokset kaavaan

- leikkuusuunnitelma

- saumurin käytön harjoittelu

- työjärjestyksen laatiminen (esim. oppikirjan

avulla )

- sanallisen ja kuvallisen ohjeen käyttö

Lankatyö

- neulomisen aloittaminen

- oikea silmukka

- langan värin vaihtaminen, langan jatkaminen

- neulomisen päättäminen, lankojen päättely,

työn höyrytys

- neulesauma

- lankavyöte

- virkkauksen perussilmukoista pylväät

- virkkauksen lisäykset ja kavennukset

Lankatyö

- neulonnasta nurja silmukka

- pudonneen silmukan nostaminen

- kaventaminen, leventäminen

- pyöröneule (esim. pipo, säärystin, lapanen)

- neulepintoja oikeilla ja nurjilla silmukoilla

- neuletiheyden laskeminen mallitilkusta

- työhön tarvittavan silmukkamäärän

laskeminen

- pelkistettyjen kuvallisten ja sanallisten

ohjeiden käyttö (esim. oppikirja)

- neulemerkit ja lyhenteet : o, n, krs, s,

kavennukset

Kankaan kuviointi

- luovaa kirjontaa käsin tai koneella esim.

erilaisille materiaaleille

- kankaanpainantaa paperi- tai

kontaktikaaviolla tai suihkevärjäystä

Kankaan kuviointi - perinteistä käsinkirjontaa lankoja laskien

(esim. ristipisto, etupisto)

- värjäystekniikoista estovärjäystä (esim.

solmubatikilla kangasta ompelutyöhön tai

lankojen värjäämistä kasvivärein)

Kudonta

- vaihtoehtoisesti helmikudontaa, kehyskudontaa tai pirtanauhan kutomista (esim. avainnauha

kaulaan, olkahihna laukkuun)

Erikoistekniikat

- mahdollisuuksien mukaan erikoistekniikoihin tutustumista

Tekstiilitieto

- työvälinetietoa jokaisen aihepiirin

yhteydessä

- kuitutietouden syventämistä jokaiseen

aihepiiriin liittyen

Tekstiilitieto

- työvälinetietoa jokaisen aihepiirin

yhteydessä

- tekstiilien hoito-ohjemerkit

- kuitutietouden laajentaminen: jako

luonnonkuidut ja tekokuidut

- suomalainen käsityöperinne neulonnassa,

kirjonnassa ja kudonnassa

Käsityö

100

Käsityö

101

5. luokka 6. luokka

Sisällöt Suunnittelu

- suunnittelussa aina jokin lähtökohta, esim. tarve tai käyttötarkoitus

- visuaalisen suunnittelun pohjana ovat värioppi, väriharmoniat, tyylittely, symbolit

ja suomalainen käsityöperinne

- harjoitellaan yhä enemmän myös teknistä suunnittelua visuaalisen suunnittelun rinnalla

- tietotekniikan hyödyntäminen suunnittelussa

Työtavat

esim.

- tuotesuunnittelua painottavaa työskentelyä

- myös teemalähtöistä projektityöskentelyä

- yhteisöllinen suunnittelu

- oppilasta ohjataan itsenäiseen tiedonhankintaan ja työskentelyyn työohjeen mukaan

Aihekokonaisuudet käsityössä

Aihe-

kokonaisuus


Ihmisenä

kasvaminen

- tavoitteena on kehittää luovuutta,

pitkäjänteisyyttä ja ongelmanratkaisutaitoja

- oppilas muodostaa tekemisen ja oman

toiminnan arvioimisen kautta kuvaa omasta

osaamisestaan käsityön tekijänä

- oppilaiden työskentelyä ohjataan niin, että

oppilaat työskentelevät pitkäjänteisesti

- teknologian ymmärtäminen ja ongelman-

ratkaisutaidot ovat tärkeä osa oppilaan

työskentelyä käsitöissä

Kulttuuri-

identiteetti ja

kansain-

välisyys

- oppilasta opetetaan tuntemaan ja

arvostamaan suomalaista sekä muiden

kansojen käsityöperinnettä

- oppilasta ohjataan tunnistamaan

käsityötuotteita omasta esineympäristöstään

- aihepiireissä käytetään perinteisiä

suomalaisia käsityömateriaaleja ja -tapoja,

esim. perinteinen käsinkirjonta, löylykauha,

puukko

- käsitöissä tehdään myös muiden maiden

kulttuuriin liittyviä käsitöitä, esim.

bumerangi, rumpu

Viestintä ja

mediataito

- oppilasta ohjataan tietoja

viestintätekniikan käyttöön työskentelyn

ideoinnissa, suunnittelussa, tiedon

hankkimisessa sekä työskentelyprosessin

dokumentoinnissa

- oppilaat etsivät eri viestintävälineistä tietoa,

dokumentoivat töitänsä ja järjestävät

näyttelyitä ja töiden esittelyjä

Osallistuva

kansalaisuus

ja yrittäjyys

- oppilas tutustuu käsityöammatteihin ja

ammatteihin, joissa tarvitaan kädentaitoja

sekä teknologista ajattelua

- oppilasvierailut käsityöpajoihin ja

paikallisiin teknologiayrityksiin

Vastuu

ympäristöstä,

hyvin-

voinnista ja

kestävästä

tulevai-

suudesta

- oppilasta ohjataan sekä suunnittelijana,

valmistajana että kuluttajana kantamaan

vastuuta kuluttamisesta ja ympäristöstä

kestävän kehityksen periaatteiden mukaan

- oppilasta ohjataan tuotteiden uusiokäyttöön

- oppilasta opastetaan käyttöesineiden

huollossa ja korjauksessa

- oppilaille opetetaan materiaaleista niiden

kierrätettävyys ja ympäristöystävällisyys

Turvallisuus ja

liikenne

- oppilas huolehtii työvälineistä ja -

ympäristöstä sekä työturvallisuudesta

käsityöluokassa

- käsityöluokan koneiden ja työvälineiden

sekä kodin sähkölaitteiden turvallinen käyttö

Ihminen ja

teknologia

- oppilasta ohjataan ymmärtämään eri

koneiden ja laitteiden toimintaperiaatteita,

käyttöä ja huoltoa

- esimerkiksi ompelukoneen, polkupyörän ja

suksien huolto

- automaatio ja robotiikka, esimerkiksi Lego

Mindstorms -rakentelusarjat

Liikunta

102

7.18 Liikunta

iikunnanopetuksen päämääränä on vaikuttaa myönteisesti oppilaan fyysiseen, psyykkiseen ja

sosiaaliseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin sekä ohjata oppilasta ymmärtämään liikunnan

terveydellinen merkitys.

Liikunnanopetus tarjoaa oppilaalle sellaisia taitoja, tietoja ja kokemuksia, joiden pohjalta on mahdollista

omaksua liikunnallinen elämäntapa.

Liikunta on toiminnallinen oppiaine, jossa edetään leikin ja taitojen oppimisen kautta kohti omaehtoista

harrastuneisuutta. Tämä edellyttää yksilöllisten kehittymismahdollisuuksien huomioon ottamista. Liikunta ja

oppimiskokemukset vahvistavat oppilaan itsensä tuntemista ja ohjaavat suvaitsevaisuuteen.

Liikunnan opetuksessa tulee korostaa yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta, reilua peliä ja turvallisuutta.

Liikunnanopetuksen yhteydessä on korostettava turvallista liikennekäyttäytymistä. Liikunnanopetus pohjautuu

kansalliseen liikuntaperinteeseen.

Opetuksessa ja arvioinnissa tulee ottaa huomioon luonnon olosuhteet ja vuodenajat, paikalliset olosuhteet,

lähiympäristön ja koulun tarjoamat mahdollisuudet sekä oppilaan erityistarpeet ja terveydentila.

Vuosiluokat 1–2

Liikunta vuosiluokilla 1–2 on iloista, lapsilähtöistä ja leikinomaista liikuntaa turvallisissa ja vaihtelevissa

liikuntaympäristöissä. Sen painopisteenä on motoristen perustaitojen oppiminen ja sosiaalisten taitojen

kehittäminen. Lisäksi painotetaan liikunnan terveydellisen merkityksen ymmärtämistä.

Luokat 1–2

Tavoitteet Motoristen taitojen

kehittäminen

Sosiaalisten taitojen

kehittäminen

Liikunnan

terveydellisen

merkityksen

ymmärtäminen

Varusteista

huolehtiminen

Oppilas

- kehittää karkea-

motorisia taitojaan,

joita ovat

käveleminen,

juokseminen,

hyppääminen,

heittäminen,

kiinniottaminen,

pyöriminen

- oppii uimataidon

alkeet

- harjaantuu

havaintomotorisissa

taidoissaan, joita ovat

kehontuntemus,

tilankäytön, ajan ja

rytmin

hahmottaminen

Oppilas

- oppii ymmärtämään

sääntöjen merkityksen

ja pyrkii

noudattamaan niitä

reilun pelin hengessä

Oppilas

- pukeutuu liikunta-

asuun

- peseytyy liikunta-

tuntien jälkeen

- alkaa ymmärtää

liikunnan tärkeyden

fyysiselle ja

psyykkiselle

terveydelle

- oppii turvallisia

liikuntatapoja

- saa virikkeitä

harrastaa liikuntaa

Oppilas

- huolehtii liikunta-

varusteistaan

L

Liikunta

103

Luokat 1–2

Sisällöt

Perusliikunta

Oppimisen perusvalmiuksia ja itsesäätelyä kehittävät harjoitteet

- juokseminen, hyppääminen ja heittäminen, leikit

Suunnistus ja retkeily

- valokuvasuunnistus

- suunnistaminen luokka- ja pihakartalla

- pihakarttamerkit

- maastoleikit

- retkeily

Palloilu

- pallonkäsittelyharjoitteet: heitto, kiinniotto, vieritys, potku, lyönti kädellä ja mailalla,

pomputus ja pallotemput

- palloleikit

- alkeispelit

- reilun pelin henki

Telineliikunta

Permanto

- kieriminen

- kuperkeikat eteen ja taakse

- polvivaaka

- sillat

- rattaanpyörän kehittely

- päällä- ja käsinseisonnan kehittely

Penkki / harjoituspuomi

- kävely eteen- ja taaksepäin, kyykkykävely

- juoksu, laukka, hyppyaskel

- nojahypyt

- polvivaaka, kukkoasento

- jännehyppy alas

Hyppy

- tasaponnistus ponnistuslaudalta

- hyppy telineelle

- kyykkyjännehyppy

- haarahyppy

- hallitun alastulon harjoittaminen

Rekki

- myötäote ja vastaote

- riipunnat

- hyppy oikonojaan

- päinsuistunta

- neulansilmä

- kiepin kehittely

- edellä mainituilla telineillä sarjat ja liikeyhdistelmät

- Kirppusirkus

Liikunta

104

Luokat 1–2

Sisällöt Välineliikunta

- hernepussit, huivit, vanteet, hyppynarut, joukkuenauhat, kapulat, kepit, sanomalehdet,

erilaiset pallot, siveltimet, suuret arpakuutiot, pahvilaatikot, leikkivarjo, taikanaru ym.

- käynnit, juoksut, hypyt ja hyppelyt

- lihaksistoa vahvistavat harjoitteet

- lihashallintaa ja nivelliikkuvuutta lisäävät harjoitteet

- tasapainoharjoitteet

- rentoutusharjoitteet

- rytmiharjoitteet

- improvisointiharjoitteet

- välineleikit

Musiikkiliikunta

- sana-, perus- ja melodiarytmi

- tasa- ja kolmijakoisuus

- tempon ja voiman vaihtelut

- musiikin sävyt (duuri-molli)

- muotorakenteet: soolo-tutti, kaanon

- lauluja piirileikit

- kansantanssit, muotitanssit

- ilmaisuliikunta

Hiihto

- välineisiin totuttautuminen

- kaatuminen ja ylösnousu


- käännökset paikallaan

- hiihtotekniikat: vuorohiihto, tasatyöntö, luisteluhiihto

- mäenlasku (oikolasku, auralasku, aurakäännös, aurajarrutus)

- mäennousu (sivuttaisnousu, haaranousu)

- hiihtoleikit

- suksien ”pakkaaminen” ja kantaminen

Luistelu

- välineisiin totuttautuminen

- kaatuminen ja ylösnousu

- lähdöt

- liu´ut (kahden jalan, kyykky, yhden jalan)

- luistelupotku

- eteenpäin luistelu

- taaksepäin luistelun harjoittelu

- jarrutukset (puoliaura, aura)

- luisteluleikit

Uinti

- veteen totuttautuminen

- liukuminen ja kelluminen

- sukeltaminen

- koirauinti

- myyräuinti

- alkeisselkäuinti

- sammakkouinti

- vesileikit

Liikunta

105

Vuosiluokat 3−4

Vuosiluokkien 3−4 liikunnan opetuksessa tulee ottaa huomioon oppilaan valmiudet sekä yksilölliset

kehitysmahdollisuudet. Opetus toteutetaan leikinomaisesti kannustavassa ilmapiirissä ja se etenee motorisista

perustaidoista kohti lajitaitoja. Liikunnan opetuksen lähtökohta on oppilaiden aktiivisuus, ja opetuksessa

hyödynnetään oppilaiden mielikuvitusta ja omia oivalluksia.

Luokat 3–4

Tavoitteet Oppilas

- oppii monipuolisesti motorisia perustaitoja ja saa virikkeitä harrastaa liikuntaa

- oppii hyvinvointia edistäviä ja turvallisia liikuntatapoja sekä perusuimataidon

- harjaantuu sekä itsenäisen työskentelyn taidoissaan että yhteistyötaidoissaan ilman

keskinäisen kilpailun korostumista

- oppii toimimaan sovittujen ohjeiden mukaan ja reilun pelin hengessä

Sisällöt Perusliikunta ja yleisurheilu

Juokseminen

- juoksua monin eri tavoin: nopeutta, suuntaa ja juoksemisen rataa vaihdellen, ylä- ja

alamäkeä, portaita ylös

- juoksuleikkejä

- kestävyysjuoksua leikinomaisin harjoittein

- pystylähtö, lähetyskomennot

- aitajuoksun askelrytmin kehittelyä

- viestijuoksua

Hyppääminen

- hyppäämistä monella eri tavalla: tasaponnistuksella, vuoroponnistuksella, loikkien,

vauhditta, pitkälle, korkealle, suuntia vaihdellen; lyhyellä, pitkällä, suorarataisella,

kaarevarataisella vauhdilla

- vauhdillisen ja vauhdittoman pituushypyn harjoittelua

- vauhdittoman kolmiloikan harjoittelua

- korkeushypystä flopin alkeita

Heittäminen

- yliolanheitto pesäpallolla ilman vauhtia

- pituus- sekä tarkkuusheittoja

- turbokeihään heitto

Suunnistus ja retkeily Suunnistus

- kartanlukutaidon harjaantuminen

- lähikartan karttamerkit

- kartan suuntaaminen maaston mukaan

- pääilmansuunnat

- yksinkertaisia reitinvalintaharjoituksia

- peukalokartanlukuharjoituksia (karttaretkellä)

- matkan arviointi (maastossa kuljetun matkan pituuden hahmottaminen)

- suunnistusratoja (esim. valokuvasuunnistus, rastireittisuunnistus, viuhkasuunnistus,

reittiviivasuunnistus, tukireittisuunnistus)

Retkeily 3–6 luokat

Päivä- ja yöretket maalla sekä vesillä. Integrointi luokka-asteen muihin oppisisältöihin.

Hiihto-, patikka-, vene- tai polkupyöräretkiä.

Retken yhteydessä käsiteltäviä aihepiirejä

- varustautuminen retkelle eri vuodenaikoina

- käyttäytyminen liikenteessä ja luonnossa

- jokamiehen oikeudet

- tulentekotaidot ja turvallinen tulenpito

- kartanlukutaidon ja kompassin hyödyntäminen maastossa

- toimenpiteet eksyksissä oltaessa

- ensiavun perustaitoja

Liikunta

106

Luokat 3–4

Sisällöt Palloilu

Jalkapallo

- pallon hallinta jaloin

- kuljettaminen vaihtelevia ratoja pitkin

- sisäsyrjäsyöttö

- pallon haltuunotto jaloin

- taitojen soveltaminen peliin

- jalkapallon peliajatukseen tutustuminen (syöttövarjosta pois)

- peliä pienin joukkuein sääntöjä soveltaen

Pesäpallo

- yliolanheitto

- vierivän pallon kiinniotto

- pomppupallon kiinniotto

- kiinniotto ilmasta

- peruslyönti

- pystynäpäys

- pesäpallon pelitaitojen oppiminen

- pallon seuraaminen sisä- ja ulkopelaajana

- toiminta sisä- ja ulkopelaajana

- pelimuotoina erilaiset pesäpallon sovellukset ryhmän taitotason ja koon mukaan

Koripallo

- rannesyöttö lattian kautta ja suoraan paikalla sekä liikkeessä

- syötön vastaanottaminen

- koriinheitto kahdella kädellä sisäkierteellä

- liikkuminen puolustusasennossa

- tukijalan käyttö, käännös editse ja taitse

- syöttöharhautus

- pallon käsittely ja kuljettaminen (korkea ja matala)

- perustaitojen soveltaminen peliin

- koripallon peliajatukseen tutustuminen (syöttövarjosta pois)

- koripallon pienpelejä

- yhden korin koulukoris (Johan Pomppas)

Lentopallo

- sormiheitto ja -koppi

- yhden käden alakautta heitto

- sormilyönti

- hihalyönnin alkeet lattiapompun kautta pehmeällä pallolla

- liikkuminen kentällä

- lentopallon pienpelejä

- koululentispeli (Tsemppitiikerit)

Salibandy

- matala peliasento

- syöttö ja syötön vastaanotto paikalla ja liikkeessä

- vetolaukaus

- pallon kuljetus

- salibandyn pienpelejä

- sähly

Liikunta

107

Luokat 3–4

Sisällöt Voimistelu

Perusvoimistelu 3–6 -luokat

Perus- ja kuntovoimistelussa voi käyttää myös erilaisia välineitä (hernepussit, pallot, vanteet,

nauhat, huivit, hypinnarut, keilat, leikkivarjo ym.)

Kädet ja hartiat

- koukistukset ja ojennukset

- pyöritykset, heitot ja kierrot

- venytykset

Jalat

- nostoja, joustoja ja venytyksiä

- heitot ja heilautukset

- painonsiirto

Vartalo

- taivutukset

- selän ojennus ja pyöristys

Käynti ja juoksu

- omassa tempossa, annetussa tempossa

- eri käynti- ja juoksutapoja yhdistellen, vaihdellen, muunnellen käsiliikkeitä käyntiin ja

juoksuun yhdistäen

Askeleet, hypyt ja hyppelyt

- laukka-askel eteen ja sivulle

- hyppyaskel

- haara-perushyppely

- polvennostohyppy

- heilurihyppy

- vuorohyppely

- vauhtiaskel

- harppaushyppy

Kuntovoimistelu 3–6 -luokat

- kuntopiirit

- aerobic

- kuntotestit

Telinevoimistelu

Permanto

- kuperkeikat eteen ja taakse

- vaa’at (vaaka ja polvivaaka)

- seisonnat (niska-, päällä- ja käsinseisonta)

- silta

- rattaanpyörä

- pyramidit

Penkki / harjoituspuomi / puomi

- nousut telineelle

- käynnit, juoksut, hypyt ja hyppelyt

- nojahypyt

- vaa’at

- kuperkeikka eteenpäin

- käännökset

- alastulot

Liikunta

108

Luokat 3–4

Sisällöt Rekki

- riipunnat

- heilunnat

- neulansilmä

- kieppi

- puolimarakatti

- oikonoja

- päinsuistunta

- kaarihyppy

Renkaat / köydet / puolapuut

- riipunnat

- heilunnat

- kiipeämiset

- neulansilmä

- turmariipunta

- linnunpesä

Hyppy

- tasaponnistus ponnistuslaudalla

- haarahyppy

- kyykkyjännehyppy

- x-hyppy

- jännehyppy

- kerähyppy

Jumppasirkuksesta 3–4 -luokkien Temppusirkus -sarjat

Musiikkiliikunta

- musiikin rytmin mukaan liikkuminen (tasa- ja kolmijakoinen)

- musiikin tempon ja voiman vaihtelut

- musiikin sävyt (duuri ja molli)

- muotorakenteet (soolo - tutti, kaanon)

- musiikin ilmaiseminen liikkeen avulla

- piirileikkejä

- kansantansseja

- muotitansseja

Rytmitajun kehittämiseksi kuunnellaan rytmiä, toistetaan se taputtaen tai liikkuen, tuotetaan

rytmi oman liikkeen avulla, tehdään rytmi- ja liikesommitelmia sekä pieniä tansseja.

Liikunta

109

Luokat 3–4

Sisällöt Hiihto

Suksien hallintaan liittyviä taitoja, mäkien nousut ja laskut, jarrutus


- sivuttaisnousu

- viistonousu

- haaranousu

- oikonousu

- auralasku

- aurajarrutus

- auraluikertelu

- aurakäännös

- lapinkäännös

- hyppykäännös

- askelkäännös

- oikolasku korkeassa ja matalassa laskuasennossa

- viistolasku

- kumparelasku

- hyppääminen hyppyristä

Perinteinen hiihto

- kaksivaiheinen vuorohiihto

- tasatyöntö

- 1 -potkuinen tasatyöntö

Luisteluhiihto

- sauvoitta luistelu

- 2 -potkuinen luistelu

Luistelu ja jääpelit

Luistelussa ja jääpeleissä on käytettävä aina kypärää.

Eteen- ja taaksepäin luistelu

- rinkeli

Liu’ut

- erilaisten liukujen varmentamista

- kaariliu’ut

Käännökset

- kolmoiskäännös kahdella jalalla

Hypyt

- tasahyppyjä paikallaan ja vauhdissa

Jarrutukset

- puoliaura

- aura

- T-jarrutus

- sivuttaisjarrutus

Jääpelien perustaitoharjoittelua

- pallon kuljettaminen lavan molemmilla puolilla ”leipoen” / ringetterenkaan kuljettaminen

- pysähtyminen pallon / ringetterenkaan kanssa

- syöttäminen ja pelivälineen vastaanottaminen paikalla / liikkeessä

- maalilaukaus lyhyellä vedolla

- peliajatuksen hahmottelua erilaisten välineiden ja pienpelien avulla

Liikunta

110

Luokat 3–4

Sisällöt Uinti

Uintitaidon perusteiden kertaus esim. liu’ut

Selkäuinti

- alkeisselkäuinnista selkäkrooliin

Rintauinti

- sammakkouinnista rintauintiin

Krooli

- myyräuinnista krooliin

- krooliuinnin hengityksen harjoittelu

- kokonaissuoritus

Veteenmeno ja hyppääminen

- hyppy jalat edellä altaan reunalta

- kädet edellä istuma-asennosta ja toispolviseisonnasta

- taittokaato

- erilaisia hyppyjä ja veteenmenoja

Sukeltaminen

- veden pinnalta taittaen tai laudalta hypäten

- sukellus pohjaan erisyvyisissä vesissä

- pituussukellus

Hengenpelastus

- pelastushyppy

- hengenpelastusuinti ja vedestä pelastautumisen alkeita

Uimataidon testaus 4. luokalla: 50 m

Kuvaus

oppilaan

hyvästä

osaamisesta

4. luokan

päättyessä

Oppilas

- hallitsee motorisia perustaitoja ja osaa soveltaa niitä eri liikuntamuodoissa

- osaa juosta, hypätä ja heittää

- osaa voimisteluliikkeitä ilman välineitä, välineillä ja telineillä

- osaa ilmaista itseään liikunnan avulla ja liikkua rytmin tai musiikin mukaan

- osaa käsitellä pelivälineitä leikeissä ja harjoituksissa sekä toimia peleissä

- osaa liikkua luonnossa opetuskarttaa hyväksi käyttäen

- osaa luistelussa liukumisen, eteenpäin luistelun ja jarrutuksen

- pystyy liikkumaan suksilla monipuolisesti

- pystyy uimaan monipuolisesti uintisyvyisessä vedessä

- toimii pitkäjänteisesti ja suhtautuu realistisesti omiin suorituksiinsa

- osaa pukeutua tarkoituksenmukaisesti liikuntaa varten ja huolehtia puhtaudestaan

- toimii itsenäisesti ja ryhmässä sovittujen ohjeiden mukaan sekä osallistuu vastuullisesti ja

yritteliäästi liikunnan opetukseen.

Liikunta

111

Vuosiluokat 5–6

Vuosiluokkien 5−6 liikunnanopetuksessa tulee ottaa huomioon tässä kehitysvaiheessa korostuvat sukupuolten

erilaiset tarpeet sekä oppilaiden kasvun ja kehityksen erot. Monipuolisen liikunnanopetuksen avulla tuetaan

oppilaan hyvinvointia, kasvua itsenäisyyteen ja yhteisöllisyyteen sekä luodaan valmiuksia omaehtoiseen

liikunnan harrastamiseen. Opetuksessa annetaan mahdollisuuksia liikunnallisiin elämyksiin ja tuetaan oppilaan

itseilmaisua.

Luokat 5–6

Tavoitteet

Oppilas

- kehittää edelleen motorisia perustaitoja ja oppii liikunnan lajitaitoja

- oppii ymmärtämään liikunnan merkityksen hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitämisessä

- oppii kehittämään ja tarkkailemaan toimintakykyään

- kehittää uimataitoaan ja opettelee vedestä pelastamisen taitoja

- oppii toimimaan turvallisesti ja asianmukaisesti liikuntatilanteissa

- oppii toimimaan itsenäisesti ja ryhmässä

- opettelee hyväksymään itsensä ja suvaitsemaan erilaisuutta

- tutustuu liikunnan harrastusympäristöihin ja osaa etsiä tietoa liikunnan harrastamis-

mahdollisuuksista

Sisällöt Perusliikunta ja yleisurheilu

Juokseminen

- juoksemisen tekniikkaa (pikajuoksu / kestävyysjuoksu)

- juoksuleikkejä

- kestävyysjuoksua tasaisella vauhdilla ja vauhtileikitellen

- kestävyysharjoittelun periaatteet

- kyyrylähtö

- aitajuoksun rytmin ja aidanylitystekniikan harjaantuminen

- viestijuoksu (kapulaviestinvaihto)

Hyppääminen

- 3–4 -luokkien sisältöjen lisäksi moniloikkaharjoituksia, vauhdillinen kolmiloikka

- kehitetään edelleen pituus- ja korkeushypyn tekniikkaa

Heittäminen

- vauhdillisia yliolanheittoja

- kiekonheiton hahmottelua

- turbokeihään heittoa

- liitokiekon (frisbeen) heittoa

Työntäminen

- kuulantyöntöä ilman vauhtia ja vauhtiaskelin

Suunnistus ja retkeily

Suunnistus

- kartanlukutaidon varmistaminen

- reitinvalinta

- tutustutaan suunnistuskarttaan

- kartan suuntaaminen maaston mukaisesti

- suunnistusratoja (esim. viuhkasuunnistus, reittiviivasuunnistus, tukireittisuunnistus,

viivasuunnistus)

Retkeily

Katso retkeily 3–6 -luokat

Liikunta

112

Luokat 5–6

Sisällöt Palloilu

Jalkapallo

- ulkoteräsyöttö

- pääpeli


- sääntöjen opettelu ryhmän taitotason mukaan

Pesäpallo

- yliolanheitto taittoheittona

- syöttäminen

- kiinnioton ja nopean heiton yhdistäminen

- peruslyönnin harjaantuminen

- pystynäpäyksen suuntaaminen

- pelaamisessa edetään kohti Koulupesiksen varsinaista pelimuotoa

- koulupesiksen sääntöjen hyvä tuntemus

Koripallo

- koriinheitto yhdellä kädellä sisäkierteellä

- yhden käden työntösyöttö

- yläsyöttö kahdella kädellä

- tavoitteena syöttelyvarmuus liikkeessä ja vaihtelevissa pelitilanteissa.

- lay-up -heiton hahmottelua

- levypallon hakeminen

- heittoharhautus

- pelaajavartiointi

- koripallon pienpelejä

- yhden korin koulukoris (Johan Pomppas)

Lentopallo

- sormi- ja hihalyönnin vahvistaminen

- alakautta syöttö

- torjunnan alkeita

- lentopallon pienpelit

- koululentispeli (Supertiikerit)

Salibandy

- rannelaukaus ja lyöntilaukaus suoraan syötöstä ja liikkeestä

- pallonhallinta (suojaus)

- salibandyn pienpelejä

- pelaamisessa edetään kohti salibandyn varsinaista pelimuotoa

- salibandyn sääntöjen hyvä tuntemus

Sulkapallo

- mailaote (kämmen- ja rystyote)

- peruslyönnit kämmen- ja rystypuolelta

- liikkuminen ja jalkatyö


- aloitus, drive-, verkkodrop- ja clear-lyöntien hahmottelu

- sulkapallon pienpelejä

- pelaamisessa edetään kohti sulkapallon varsinaista pelimuotoa

- sulkapallon sääntöjen hyvä tuntemus

Liikunta

113

Luokat 5–6

Sisällöt Voimistelu

Perus- ja kuntovoimistelu, katso perus- ja kuntovoimistelu 3–6 -luokat

Telinevoimistelu

Permanto

- haarakuperkeikka eteen ja taakse

- lentokuperkeikka

- puolivoltin kehittelyä

- käsinseisontakuperkeikan kehittelyä

Rekki

- kiintopyörähdyksen kehittely

Hyppy

- 3–4 -luokilla opittuja hyppyjä alkulentoa lisäten, telinettä korottaen ja parempaan

hypynhallintaan pyrkien

- kuperkeikkahyppy

- kyykkyhyppy

Jumppasirkuksesta 5–6 -luokkien Temppusirkus-sarjat

Musiikkiliikunta

- jenkka

- rokki

- valssi

Hiihto

- 3–4 -luokkien harjoitteita ja hiihtotekniikoita vaikeuttaen ja syventäen

Perinteinen hiihto

- 2 -potkuinen tasatyöntö

Luisteluhiihto

- vuoroluistelu

- 1 -potkuinen luistelu

Retkihiihto

Suksien huolto

Luistelu ja jääpelit

Luistelussa ja jääpeleissä on käytettävä aina kypärää.

Perusluistelun kertausta ja hiomista tavoitteena taitoluistelu- ja peliluistelutaidon

kehittyminen.

Kerrataan aikaisemmin opittuja taitoja, sovelletaan niitä peleissä ja leikeissä.

Eteen- ja taaksepäin luistelu

- kehäkierto

Käännökset

- kolmoiskäännös yhdellä jalalla (tytöt)

Hypyt

- tasahyppyjä kääntyen

Jääpelien perustaitoharjoittelua

- syöttelytarkkuuden ja ennakoinnin harjaannuttaminen

- pienpeleissä korostetaan turvallisuutta ja reilua peliä

- sääntöjen opettelu ryhmän taitotason mukaan

Liikunta

114

Luokat 5–6

Sisällöt Uinti

- kroolin ja selkäkroolin kertaus

Rintauinti

- käsiveto ja rintauinnin hengitys

- potkut

- kokonaissuoritus

Sukeltaminen

- hyppy pää edellä

- starttihyppy

Hengenpelastus

- pelastushyppy

- kaverin kuljetus kylkiuintia käyttäen

- vedestä pelastautumisen ja pelastuksen erilaisia harjoituksia

- hengenpelastusvälineisiin tutustumista ja kokeilua

Kuntouintia

Vesipallopelejä

6 luokka: Uimataidon testaus: 200 m

Aihekokonaisuudet liikunnassa

Aihe-

kokonaisuus


Ihmisenä

kasvaminen

- oppilas oppii hallitsemaan oman kehonsa

ja oppii säätelemään omaa toimintaansa

- oppilas oppii toimimaan yhdessä toisten

kanssa ”reilun pelin” hengessä

- voimistelu

- liikuntaleikit

- pallopelit

Kulttuuri-

identiteetti ja

kansain-

välisyys

- oppilas tutustuu suomalaiseen

liikuntakulttuuriin ja arvostaa

omaa kulttuuriperintöään

- oppilas tutustuu myös vieraisiin

kulttuureihin

- kansantanssit

- perinteiset liikuntaleikit

- hiihto

Viestintä ja

mediataito

- oppilas opettelee käyttämään kehoaan

viestinnän/ilmaisun välineenä

- oppilas saa virikkeitä urheiluun ja

liikuntaan liittyvistä TV-ohjelmista

- musiikkiliikunta

- pallopelit, hiihto, luistelu, uinti,

voimistelu, tanssi, urheilu

Osallistuva

kansalaisuus

ja yrittäjyys

- oppilas tutustuu liikunnan

harrastusmahdollisuuksiin ja osaa

itsenäisesti harrastaa liikuntaa

- liikunnan harrastusympäristöihin

tutustuminen (esim. keilahalli)

Vastuu

ympäristöstä,

hyvin-

voinnista ja

kestävästä

tulevaisuu-

desta

- oppilas oppii liikkumaan luonnossa ja

kantamaan vastuuta ympäristöstä

- suunnistus

- retkeily

- koulun yhteiset liikuntatapahtumat

Turvallisuus

ja liikenne

- oppilas osaa käyttää turvallisesti liikuntaan

liittyviä välineitä ja telineitä

- oppilas hankkii uimataidon

- oppilas oppii liikkumaan turvallisesti

liikenteessä jalankulkijana ja pyöräilijänä

- väline- ja telineliikunta

- uinti

- hiihto

- luistelu

- pyöräily

- siirtyminen suorituspaikoille

Ihminen ja

teknologia

- oppilas saa suksien huoltoon kuuluvat

perustiedot

- oppilas harjoittelee suksien voitelemista

- hiihto

Valinnaiset aineet

115

7.19 Kotitalous


7.20 Valinnaiset aineet

alinnaisaineiden opetus koulussamme sisältyy taito-, taide- ja viestintäkasvatuksen painoalueisiin siten,

että musiikissa, kuvataiteessa, käsityössä ja liikunnassa on kaksi vuosiviikkotuntia vuosiluokilla 3–6.

Tämän lisäksi voi neljänneltä vuosiluokalta alkaen valita A2 -kielen siten, että oppitunteja tulee kuudennen

vuosiluokan loppuun mennessä yhteensä kuusi vuosiviikkotuntia.

Kolmannelle, neljännelle ja kuudennelle vuosiluokalle järjestetään yksi teematunti viikossa. Sen sisältö sovitaan

lukuvuosittain erikseen. Tämä pois!

7.21 Oppilaanohjaus

ppilaanohjauksen tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä siten, että oppilas kykenee

edistämään opiskeluvalmiuksiaan ja sosiaalista kypsymistään sekä kehittämään elämänsuunnittelun

kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Ohjauksen tuella oppilas tekee omiin kykyihinsä ja

kiinnostuksiinsa perustuvia opiskelua, koulutusta ja arkielämää koskevia ratkaisuja. Oppilaanohjauksen

tarkoituksena on edistää koulutyön tuloksellisuutta, lisätä hyvinvointia koulussa sekä ehkäistä syrjäytymistä.

Tavoitteet

Oppilas

- oppii itsenäisyyteen, vastuullisuuteen ja itsetuntemukseen

- oppii yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja

- oppii kehittämään oppimisvalmiuksiaan ja tunnistamaan oppimisvaikeuksiaan sekä etsimään apua

ongelmatilanteissa

- oppii tuntemaan erilaiset oppimistyylit

- oppii kehittämään opiskelutaitojaan ja oman toiminnan arviointitaitojaan

- saa tukea ja ohjausta siirtyessään koulutuksen eri nivelvaiheissa perusopetuksen sisällä

Vuosiluokat 1–2

Oppilaanohjauksen tavoitteena on edistää oppilaan opiskeluvalmiuksien kehittymistä ja tukea hänen

sosiaalista kasvuaan sekä osaltaan estää oppimisvaikeuksien syntymistä. Sujuvan opiskelun turvaamiseksi

ohjauksen on tuettava oppilasta opiskelutaitojen kehittämisessä. Oppilasta tulee ohjata suhtautumaan

vastuullisesti koulutyöhön ja tehtäviin, käyttämään monipuolisia työtapoja ja hankkimaan tietoa erilaisista

tietolähteistä.

Oppilaanohjausta toteutetaan vuosiluokkien 1–2 aikana eri oppiaineiden opetuksen ja koulun muun toiminnan

yhteydessä. Oppilaan tulee saada henkilökohtaista ohjausta opiskelunsa ja valintojensa tueksi sekä erilaisissa

arkielämän kysymyksissä.

Vuosiluokat 3–6

Vuosiluokkien 3–6 aikana oppilaanohjauksen tehtävänä on ohjata oppilasta itsenäistymiseen ja

vastuullisuuteen koulutyössä ja tehtävien tekemisessä. Oppilasta tulee ohjata myös hänen tehdessään

ainevalintoja perusopetuksen aikana ja nivelvaiheissa. Vuosiluokkien 3–6 aikana aloitetaan tutustuminen

ammatteihin ja työelämään.

Ohjauksen tehtävänä on lisäksi ohjata oppilaita kehittämään tiedonhankinnan valmiuksia ja käyttämään

monipuolisia työtapoja. Oppilasta tulee ohjata myös yhteistoiminnallisuuteen ja toisten ihmisten huomioon

ottamiseen.

Ohjaukseen voidaan myös varata oppitunteja opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla (esim. teematunti).

Myös vuosiluokkien 3–6 oppilaiden tulee saada henkilökohtaista ohjausta opiskelunsa ja valintojensa

tukemiseksi sekä erilaisissa arkielämän kysymyksissä.

V

O

Oppilaan arviointi

116

8. Oppilaan arviointi

avonlinnan normaalikoulun vuosiluokkien 1–6 opintojen aikana tapahtuva arviointi perustuu

opetussuunnitelmassa määriteltyihin tavoitteisiin sekä opetussuunnitelman perusteissa oleviin kuvauksiin

oppilaan hyvästä osaamisesta.

8.1 Arviointi opintojen aikana

Arvioinnin tehtävä

rvioinnin tehtävänä on kokonaisvaltaisen kasvamisen ja oppimisen edistäminen. Keskeistä on

kasvavan lapsen minäkäsityksen - itsearvostuksen, itsetuntemuksen ja itseluottamuksen - myönteinen

tukeminen. Arvioinnin tulee ohjata, kannustaa ja motivoida oppilasta opiskelussa.

Arviointipalaute kuvaa oppilaan edistymistä oppimisprosessissa sekä omien kykyjen ja taitojen tunnistamista.

Arviointi ohjaa oppilaan opiskelua, tavoitteiden asettamista, työn suunnittelua, toimintaa ja itsenäisiä

valintoja. Lisäksi arviointi tukee oppilaan persoonallisuuden kasvua. Arviointi kuvaa, miten hyvin oppilas on

saavuttanut kasvulle ja oppimiselle yhdessä (koulun, kodin ja itsensä) asetetut tavoitteet.

Oppilasarviointi on osa oppilaan, koulun ja kodin yhteistyötä. Arviointi antaa tietoja oppilaalle ja huoltajalle

oppilaan käyttäytymisestä, työskentelystä, sosiaalisesta kasvusta ja edistymisestä. Monipuoliset

arviointimenetelmät, itsearviointi, portfolioarviointi ja arviointikeskustelut lisäävät huoltajien mahdollisuutta

ja tietoisuutta olla mukana oppilaan koulutyön suunnittelussa, ohjaamisessa ja arvioinnissa.

Arvioinnin periaatteet

Arvioinnin tulee olla jatkuvaa, tavoitteellista sekä monimuotoista. Sen tulee tapahtua monipuolisia

arviointimenetelmiä käyttäen.

Oppilaan kehitys vaikuttaa arviointimenetelmän valintaan. Menetelminä voidaan käyttää esim. havainnointia,

oppilaan itsearviointia yksin ja ryhmässä, portfolioarviointia, keskustelua oppilaan kanssa, oppilaan tuotosten

arviointia sekä erilaisten kokeiden tuloksia. Tavoitteena on, että oppilas saa yksilöllistä ja totuudenmukaista

palautetta edistymisestään, työskentelystään, sosiaalisesta kasvustaan, käyttäytymisestään sekä

opiskelutaidoistaan ja -tuloksistaan eri oppiaineissa.

Oppilaalle ja hänen huoltajalleen tulee antaa etukäteen tietoa arvioinnin perusteista ja pyydettäessä selvitettävä

jälkikäteen, miten niitä on arvioinnissa sovellettu.

Arviointi Savonlinnan normaalikoulussa

Arviointipalautetta annetaan oppilaalle ja hänen huoltajalleen vähintään kolme kertaa lukuvuoden aikana;

välitiedotteella, arviointikeskustelussa sekä lukuvuositodistuksella.

Lukuvuoden ensimmäinen arviointi annetaan joululoman alkuun mennessä. Tällöin arvioidaan oppilaan

käyttäytymistä, työskentelyä ja opintojen etenemistä sekä muita mahdollisia koulun tarpeelliseksi katsomia

asioita. Välitiedotteeseen oppilas arvioi itse käyttäytymistään ja työskentelytaitojaan. Arvioitavat oppiaineet

ovat toisella luokalla äidinkieli ja matematiikka. Kolmannella luokalla arvioidaan työskentely aineittain sekä

opintojen edistyminen äidinkielessä ja matematiikassa. Vuosiluokilla 4–6 kaikissa aineissa arvioidaan sekä

työskentely että opintojen edistyminen.

Lukuvuoden toinen arviointi on arviointikeskustelu, joka järjestetään tammi-maaliskuussa.

Arviointikeskustelussa ovat läsnä oppilas, hänen huoltajansa sekä oppilaan oma luokanopettaja. Mukana voi

olla myös muita oppilasta opettavia opettajia. Arviointikeskustelun pohjana käytetään välitiedotetta sekä

oppilaan omia tuotoksia.

Lukuvuoden kolmas arviointi on lukuvuositodistus. Se sisältää arvioinnin käyttäytymisestä ja

työskentelytaidoista. Opintojen edistyminen oppiaineittain arvioidaan vuosiluokilla 1–4 sanallisesti ja

vuosiluokilla 5–6 numeroin. Välitiedotteen tapaan lukuvuositodistus sisältää oppilaan itsearviointiosuuden

käyttäytymisestä ja työskentelystä. Tämä arviointi on kaikilla luokilla sanallinen. 1–2 -luokilla arvioitavia

oppiaineita ovat äidinkieli ja matematiikka, 3–6 -luokilla arvioidaan kaikki oppiaineet.

Opettajat säilyttävät arviointiin liittyvän aineistonsa lukuvuoden loppuun (31.7.) saakka.

Lukuvuosiarviointitiedot säilytetään koulun arkistossa.

S

A

Oppilaan arviointi

117

Edellisen lisäksi opettaja voi välittää arviointiin liittyvää tietoa huoltajille puhelimitse, kirjallisin viestein tai

järjestämällä henkilökohtaisia tapaamisia. Oppilas vie kokeet, testit ja arviointiin liittyvät tiedotteet kotiin

nähtäväksi ja palauttaa ne opettajalle huoltajan allekirjoittamina. Huoltajat voivat ottaa yhteyttä opettajaan,

kun he kaipaavat tietoja lapsensa koulunkäynnistä.

Kun opettaja saa uuden luokan tai uusia oppilaita, voidaan järjestää tapaaminen opettajan, huoltajan ja

mahdollisesti myös oppilaan kesken.

ajankohta 1. luokka 2. luokka 3. luokka 4. luokka 5–6 luokka

marras-

joulukuu

Sanallinen välitiedote,

jossa arvioidaan

- käyttäytymisen ja työskentelytaitojen kehittymistä

Välitiedote,

jossa arvioidaan

- sanallisesti

käyttäytymisen

ja

työskentely-

taitojen

kehittymistä

- kuvaillaan

koulutyön

käynnistymistä

syksyn aikana

- edistyminen äidinkielessä ja

matematiikassa

- edistyminen

kaikissa

oppiaineissa

- numeroin

edistyminen

kaikissa

oppiaineissa

tammi-

maaliskuu

Oppilaan, hänen huoltajiensa sekä opettajien kanssa käytävä arviointikeskustelu.

toukokuu

Sanallinen lukuvuositodistus,

jossa arvioidaan

- äidinkielen ja matematiikan

edistyminen koko lukuvuoden

aikana.

Lukuvuositodistus voi sisältää myös

muuta kuvailua oppilaan opintojen

edistymisestä.

Sanallinen lukuvuositodistus,

jossa arvioidaan

- opintojen edistyminen kaikissa

aineissa.

Lukuvuosi-

todistus,

jossa arvioidaan

- numeroin

edistyminen

kaikissa

oppiaineissa.

Käyttäytymisen ja työskentelytaitojen edistyminen koko lukuvuoden aikana arvioidaan

sanallisesti kaikilla luokilla.

Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta

Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta on laadittu jokaisen oppiaineen osion päätteeksi tuntijaon nivelkohtaan.

Hyvän osaamisen kuvaus kohdistuu oppiaineiden tietoihin ja taitoihin. Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta

määrittelee kansallisesti sen tietoja taitotason, joka on oppilaan arvioinnin pohjana.

Numeroarvostelua käytettäessä hyvän osaamisen kuvaus määrittelee tason arvosanalle kahdeksan (8).

Sanallisessa arvioinnissa kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta tukee opettajaa hänen arvioidessaan oppilaan

edistymistä, ja se on arvioinnin perusta kuvattaessa, miten oppilas on saavuttanut opetussuunnitelmalliset

tavoitteet.

Hyvän osaamisen kuvaukset on määritelty valtakunnallisesti Opetussuunnitelman perusteissa (16.1.2004).

Toisella luokalla arvioidaan äidinkieli ja kirjallisuus sekä matematiikka, neljännellä luokalla ympäristö- ja

luonnontieto, musiikki, kuvataide, liikunta ja käsityö, viidennellä luokalla äidinkieli ja kirjallisuus,

matematiikka, uskonto sekä kuudennella luokalla A-kieli: englanti, biologia ja maantieto, fysiikka ja kemia,

historia ja vapaaehtoinen A-kieli ranska/saksa.

Oppilaan arviointi

118

Opetettavien aineiden arviointikriteerit 1–6 luokilla

Oppilaalle annettava oppiaineiden arviointi muodostuu seuraavista osa-alueista:

1. Perusoppisisällöt

- tiedollisten ja taidollisten tavoitteiden saavuttaminen

2. Osallistuminen

- tuntitilanteissa osallistuminen, aktiivisuus, oma-aloitteisuus sekä yhteistyössä toimiminen

3. Työskentely

- oman opiskelun suunnittelu, toteutus ja arviointitaidot

Arvosana 10 erinomainen

- hallitsee lähes kaikki oppiaineen opetussuunnitelmassa mainitut tavoitteet

- hallitsee lähes kaiken opiskellun ja kykenee soveltamaan oppimaansa

- työskentelee itsenäisesti ja oma-aloitteisesti

- osoittaa erityistä kiinnostusta oppiaineen sisältöjä kohtaan

- on myönteinen, aktiivinen ja yhteistyökykyinen

Arvosana 9 kiitettävä

- hallitsee kiitettävästi useimmat oppiaineen opetussuunnitelmassa mainitut tavoitteet

- hallitsee kiitettävän osan opiskellusta ja osaa soveltaa oppimaansa

- työskentelee tunnollisesti ja itsenäisesti

- osoittaa kiinnostusta oppiaineen sisältöjä kohtaan

- on myönteinen, aktiivinen ja yhteistyökykyinen

Arvosana 8 hyvä

- hallitsee hyvin oppiaineen opetussuunnitelmassa mainitut tavoitteet

- hallitsee suurimman osan opiskellusta ja osaa soveltaa oppimaansa

- työskentelee melko itsenäisesti ja tunnollisesti

- tekee ohjeiden mukaan annetut tehtävät

Arvosana 7 tyydyttävä

- saavuttaa opetussuunnitelman tavoitteiden perustason keskimääräisesti

- hallitsee opiskellut asiat osittain ja osaa toisinaan soveltaa oppimaansa

- noudattaa annettuja ohjeita

- pyrkii suoriutumaan annetuista tehtävistä

Arvosana 6 kohtalainen

- ei saavuta aivan opetussuunnitelman perustasoa

- osallistuminen opiskeluun passiivista

- tehtäviä usein tekemättä

Arvosana 5 välttävä

- huomattavia puutteita opetussuunnitelman tavoitteiden perustason saavuttamisessa

- hallitsee vain joitakin osia opiskellusta eikä kykene soveltamaan oppimaansa

- osallistuminen työskentelyyn välttävää

- laiminlyö usein tehtävänsä

- kiinnostus oppiaineeseen heikkoa

Arvosana 4 hylätty

- ei ole saavuttanut opetussuunnitelmassa asetettuja tavoitteita

- osallistuminen passiivista ja kielteistä

- ei osallistu tuntityöhön eikä tee annettuja tehtäviä

- tarvitsee koko ajan opettajan valvontaa ja ohjausta

Oppilaan arviointi

119

Opinnoissa eteneminen vuosiluokittain

Vuosiluokan tavoitteet hyväksytysti suorittanut oppilas siirtyy seuraavalle vuosiluokalle.

Jos oppilas ei ole suorittanut hyväksytysti jonkin oppiaineen tai aineryhmän opetussuunnitelman mukaista

oppimäärää, hänen vuosiluokan suorituksensa tulee siltä osin hylätyksi. Tällöin voidaan oppilaan jättämisestä

vuosiluokalle tehdä ehdollinen päätös. Päätöksessä mainitaan ne vuosiluokan oppimäärän osa-alueet, joiden

hyväksytty suorittaminen on vuosiluokalta siirtymisen edellytyksenä. Oppilaalle varataan mahdollisuus osoittaa

erillisessä kokeessa saavuttaneensa kyseisen oppiaineen vuosiluokan tavoitteet hyväksytysti. Tilaisuus, joissa

oppilas voi osoittaa osaamisensa, järjestetään lukuvuoden työn päätyttyä kesäkuussa. Tämä ajankohta päätetään

lukuvuosittain koulun työsuunnitelmassa.

Oppilas voi siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänellä olisi hylättyjä suorituksia, jos arvioidaan, että

oppilas kykenee selviytymään seuraavan vuosiluokan opinnoista hyväksytysti.

Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos hänen vuosiluokan suorituksensa yhdessä tai useammassa aineessa on

hylätty ja arvioidaan, ettei hän selviydy seuraavan vuosiluokan tavoitteista. Vuosiluokalle jäävän oppilaan

suoritukset raukeavat.

Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos se on yleisen heikon koulumenestyksen vuoksi tarpeen, vaikka hänellä

ei olisi hylättyjä suorituksia. Tällaisessa tapauksessa opettaja ottaa yhteyttä hyvissä ajoin huoltajaan ja hänelle

varataan mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä.

Erityistä tukea tarvitsevan oppilaan arviointi

Sellaisen oppilaan, jota ei ole otettu tai siirretty erityisopetukseen, lievät oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon

oppilaan arvioinnissa. Arvioitaessa tulee käyttää menetelmiä, joiden avulla oppilas kykenee mahdollisimman

hyvin osoittamaan osaamisensa.

Erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen

järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). Oppilaan yksilöllistäminen oppiaineessa merkitään

todistukseen * -merkinnällä.

Työskentelyn arviointi

Työskentelyn arviointi on osa oppilaan oppimistaitojen arviointia. Sen pohjana ovat työskentelylle eri

oppiaineissa asetetut tavoitteet. Työskentelyn arviointi kohdistuu oppilaan taitoon suunnitella, säädellä,

toteuttaa ja arvioida omaa työtään. Arvioinnissa otetaan huomioon työskentelyn vastuullisuus sekä

yhteistyötaidot. Työskentelyn arviointi on aina osa oppiaineen arviointia. Välitiedotteessa sekä

lukuvuositodistuksessa arvioidaan yleiset työskentelytaidot.

Käyttäytymisen arviointi

Käyttäytymisen arviointi kohdistuu siihen, miten oppilas ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön sekä noudattaa

sääntöjä. Oppilaan käyttäytymistä arvioivat kaikki oppilasta opettavat opettajat. Käyttäytymisen tavoitteita

määriteltäessä otetaan huomioon koulun kasvatukselle asetetut tavoitteet.

Itsearviointi

Itsearvioinnilla on keskeinen osa oppilaan itsetuntemuksen kehittymisessä ja oppimaan oppimisessa.

Koulunkäynnin alusta alkaen oppilasta ohjataan oman käyttäytymisen, työskentelyn, opiskelutaitojen ja

oppimisen pohdintaan. Oppilaan tulee saada palautetta itsearvioinnistaan. Itsearvioinnin tavoitteena on auttaa

oppilasta

- kehittämään omia oppimaan oppimisen taitojaan

- asettamaan omia tavoitteita työskentelemään ja toimimaan niiden saavuttamiseksi

- tunnistamaan ja kehittämään opiskelutapojaan

- tunnistamaan omat vahvuutensa

- arvioimaan ja arvostamaan työnsä tuloksia

Normaalikoulun välitiedotteet, arviointikeskustelut sekä lukuvuosiarviointi sisältävät oppilaan oman

itsearviointiosuuden.

Tieto- ja viestintätekniikan opetussuunnitelma

120

8.2 Todistukset

ppilaan todistukset ovat julkisia asiakirjoja. Jos niissä on oppilaan henkilökohtaisten ominaisuuksien

sanallista arviointia sisältäviä tietoja, ne voidaan antaa vain oppilaalle ja hänen huoltajalleen.

Normaalikoulussa on käytössä seuraavat todistukset (liite 5 Todistukset)

- lukuvuositodistus

- erotodistus

Lukuvuositodistus annetaan oppilaalle lukuvuoden päättyessä. Lukuvuoden aikana annetaan lisäksi yksi

välitiedote, joka voi olla muodoltaan samankaltainen kuin lukuvuositodistus.

Erotodistus annetaan oppilaalle, joka vaihtaa toiseen kouluun. Erotodistuksen liitteeksi tulee koulussa

noudatettu tuntijako sekä selvitys normaalikoulun opetuksen painotuksista. Erotodistukseen ei merkitä

käyttäytymisen arviota. Erillistä erotodistusta ei tarvitse antaa, jos oppilas siirtyy Savonlinnan kaupungin

koululaitoksen perusopetuksen kouluun.

9. Tieto- ja viestintätekniikan opetussuunnitelma, JONKA TILALLE TULISI ILMEISESTI

LAITTAA SEURAAVA STRATEGIA:

9. Savonlinnan normaalikoulun tietoja viestintätekniikan strategia 2013 – 2016

Visio

Harjoittelukoulut ovat asiantuntija- ja edelläkävijäyhteisöjä tietoja viestintätekniikan laaja-alaisessa pedagogisessa

hyödyntämisessä opetuksessa, opetusharjoittelussa sekä niiden tutkimus-, kokeiluja kehittämistoiminnassa. Harjoittelukoulut

toimivat pedagogiikan lisäksi myös tietoja viestintätekniikan opetuskäytön edelläkävijöinä. Perustehtäviä toteutetaan

tutkimalla ja kehittämällä teknologiatuettua oppimista ja uusia oppimisympäristöjä. Tähän pyritään toimimalla kiinteässä

yhteistyössä yliopiston ja erityisesti opettajankoulutuksen TVT:n opetuskäyttöön liittyvässä tutkimus- ja kehittämistoiminnassa.

Harjoittelukoulun opettajilla, oppijoilla ja opetusharjoittelijoilla on erinomaiset edellytykset toimia erilaisia päätelaitteita ja

verkkopalveluita monipuolisesti hyödyntävinä sekä yhteiskunnassa aktiivisina median käyttäjinä ja tuottajina.

Harjoittelukoulujen oppijat saavat harjoittelukoulussa tulevaisuuden jatko-opiskelun ja työelämän kannalta tarvittavat

monipuoliset opiskelutaidot.

Harjoittelukoulujen oppimisympäristö ja oppimisprosessi laajenevat ulos luokkahuoneesta ja tukevat yhteisöllistä oppimista ja

oman osaamisen jakamista. Harjoittelukoulut käyttävät ja kehittävät laajamittaisesti sähköisiä oppimateriaaleja. Koulut

varustavat opettajat ja oppijat toiminnan edellyttämällä teknologialla. Oppijoille mahdollistetaan omien päätelaitteiden (mm.

tabletit, älypuhelimet) hyödyntäminen koulutyössä. Harjoittelukoulut tarjoavat oppilaille pääsyn koulun langattomaan verkkoon

oppijoiden omilla laitteilla.

1. Kehittämiskohteet ja toimenpiteet

1.1 Tarkoituksenmukaiset verkkoyhteydet

Normaalikoulussa toimii sekä langaton että kiinteä verkko (100mb). Mahdolliset langattoman verkon katvealueet poistetaan

strategiakauden aikana. Strategiakauden alkupuolella, vuosien 2013 - 2014 aikana, kaikilla koulun oppilailla ja opiskelijoilla on

mahdollisuus hyödyntää koulun verkkoa opiskelussaan (BYOD).

1.2 TVT-varustuksen tason varmistaminen

Strategiakauden alussa koulussa on käytössä pääasiassa koulun itsensä hankkimia omia tietokoneita (liite1). Strategiakauden

aikana Savonlinnan normaalikoulussa siirrytään laitteistojen osalta elinkaari-mallin toteuttamiseen. Tämä toteutetaan leasing-

O


121

menettelyllä. Koulu hankkii henkilökunnalle käyttöön henkilökohtaisen päätelaitteen. Oppilaiden osalta siirrytään

strategiakauden aikana enenevässä määrin oppilaskohtaisiin päätelaitteisiin. Tavoitteena on, että strategiakauden loppupuolella

jokaisella koulun oppilailla olisi käytössään oppimisensa tukena henkilökohtainen päätelaite.

1.3 Harjoittelukoulujen erityispiirteet osana yliopistojen tietohallintokokonaisuutta

Harjoittelukoulut poikkeavat muusta yliopistosta lakisääteisen perusopetukseen liittyvän perustehtävänsä kautta. Koululla on

tähän liittyen tutkimus- ja kehittämishanketoimintaa, jonka yhteydessä käytetään erilaisia teknologisia sovelluksia. Tavoitteena

on siirtyä oppilaiden henkilökohtaisiin käyttäjätunnuksiin ja koulun sähköpostiin. Henkilökunnan osalta käytetään

henkilökohtaisia tunnuksia. Yhteiskäyttöisten laitteistojen osalta mahdollistetaan laitteistolle pääsy yhteiskäyttöisillä

oppilastunnuksilla (oppilaat, vierailijat).

1.4 Tekninen ja pedagoginen tuki

Savonlinnan normaalikoulussa toimii yhteistyössä yliopiston tietohallintokeskuksen kanssa. Koululla toimii oma tekninen

tukihenkilö.

2. Opettajien TVT-taidot ja täydennyskoulutus

2.1 Teknisten ja pedagogisten perustaitojen varmistaminen

Opettajakunnasta valitaan pedagogiset tukihenkilöt vuosittain. Koulun sisällä olevaa osaamista tuodaan esille jaetun

asiantuntijuuden periaatteella. Opettajille järjestetään tarvittavaa täydennyskoulutusta syksyn 2012 osaamiskartoitukseen

perustuen ja mahdollistetaan henkilökohtaisten TVT-taitojen kehittäminen. Henkilökunnan osaamiskartoitus ja arviointi

toteutetaan 1-2 kertaa strategiakauden aikana. Uusi henkilöstö perehdytetään koulun tietoja viestintätekniikkaan.

2.2 Oppimisalustat ja sähköiset oppimateriaalit

Perinteisen luokkahuoneen rajat ovat murtumassa. Niihin liittyvät enenevässä määrin koulun ulkopuoliset oppimisympäristöt ja

tietoresurssit. Oppimisympäristöjä kehitetään jaetun asiantuntijuuden, yhteisöllisen tiedonrakentelun ja etäyhteydet

mahdollistaviksi tiloiksi. Luokkahuoneen, sähköisten oppimateriaalien ja koulun ulkopuolisten oppimisympäristöjen

keskinäinen vuorovaikutus korostuu ja tavoitteena on, että vähintään 10 % opiskelusta tapahtuu luokkahuoneen ja

koulurakennuksen seinien ulkopuolella. Strategiakaudella painopiste siirtyy painetusta sähköisiin oppimateriaaleihin.

Tavoitteena on, että strategiakauden lopulla vähintään puolet käytetystä oppimateriaalista on sähköistä.

2.3 Sosiaalinen (yhteisöllinen) media opetuksessa

Strategiakauden aikana koulussa yhtenäistetään sosiaalisen median käyttöön liittyvät säännöt. Henkilökunnalle järjestetään

sosiaaliseen mediaan (välineet ja ympäristöt) ja tekijänoikeuksiin liittyvää koulutusta. Tietoturva-asioista tiedotetaan erikseen

tarvittaessa ja asiaan liittyen järjestetään koulutusta.

3. TVT ohjatussa harjoittelussa sekä kodin ja koulun yhteistyössä

3.1 TVT:n hyödyntäminen ohjatussa harjoittelussa

Tavoitteena on, että opiskelijat kykenevät suunnittelemaan opiskelua ja oppimista teknologiatuetusti omaa opetustaan

oppimateriaalia ja kehittyvät oppimateriaalin kriittisessä tarkastelussa, suunnittelijoina ja tuottajina

3.2 TVT kodin ja koulun yhteistyössä

Jokaisen koulumme opettajan tulee hallita oppilastietojärjestelmän (WILMA) sujuva käyttö kodin ja kouluvälisessä

yhteistyössä. Opettajat voivat käyttää myös muita soveltuvia viestintäkanavia kotien suuntaan tapahtuvaan viestintään (esim.

blogit, luokan kotisivut ja sähköposti) ja koulutyön näkyväksi tekemiseen. Oppilaita ja huoltajia oheistetaan ja perehdytetään

oppilastietojärjestelmän käyttöön.


122

4. Strategialiitynnät ja sidosryhmät

Itä-Suomen yliopisto ja Savonlinnan OKL ovat lähimmät yhteistoimijat. Lisäksi yhteistyökumppaneina ovat Savonlinnan

kaupunki, alueen järjestöt ja kaupallisen alan toimijat.

5. Arviointi

Koulun TVT-työryhmä arvioi vuosittain TVT-strategian toteutumista. Strategiakauden aikana pyritään määrittämään

oppilaiden TVT-taitojen osaamisen tavoitetaso alakoulun ja yläkoulun päättyessä. Oppilaiden osaamista kartoitetaan ja

arvioidaan tarpeen mukaan.

TÄSTÄ ALKAA VANHA TVT-OPS TEKSTI: Perusopetuksessa oppilaat saavat tietoja viestintätekniikan

osaamisen perustaidot eli valmiudet tietoja viestintätekniikan käyttöön. Nämä taidot luovat perustan

tietoyhteiskunnan palveluiden hyödyntämiselle. Yksittäisten ohjelmien käyttötaidon sijaan pyritään yleiseen

tietotekniikan käyttötaitoon ja monimuotoiseen sähköisen viestinnän hallintaan. Medialukutaito on myös tärkeä

kansalaistaito yhä kehittyvässä tietoyhteiskunnassa. Tietotekniikkaopetus kytkeytyy aina muihin opiskeltaviin

asioihin, ja se integroituu eri oppiaineiden tunneille.

Tietotekniikan sovellukset tarjoavat monipuolisia mahdollisuuksia lukuisine opetus-, työkalu- ja

tiedonhakuohjelmistoineen. Tietokone on toisaalta viestin, joka on tiedon vastaanottamisen väline ja toisaalta väline,

jonka avulla itse tuotetaan informaatiota.

Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön sisällöt, taidot ja osaaminen

Käytännön työtaidot (tekninen osaaminen)

- laitteiden ja ohjelmien hallinta (tietokoneen käyttötaidot, käyttöjärjestelmä, tutustuminen erilaisiin

tietoteknisiin laitteisiin ja ohjelmiin)

- sujuva kirjoittamisen tekninen taito

- työergonomia.

Tiedonhallintataidot (sisällöllinen osaaminen)

- tiedonhaku verkkoympäristössä

- tiedonkäsittely ja tiedon esittäminen, oma tekeminen (tekstinkäsittely, taulukkolaskenta-, piirros-,

esitysgrafiikka-, julkaisu- ja mallinnusohjelmat)

- synteesien, johtopäätösten tekeminen (uuden tiedon tuottaminen)

- verkko-opiskelu.

Yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot (sosiaalinen osaaminen)

- viestintä- ja mediataito; audiovisuaalinen media

- verkkoviestintätaidot (sähköpostin käyttö, pikaviestimet, verkkolehden/www-sivujen tuottaminen).

Tietoturva ja etiikka

- suojautuminen verkkoympäristössä

- itsensä turvaaminen

- pelisääntöjen noudattaminen.

Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön tavoitteet

Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön tavoitteena on oppilaan erilaisten tietoyhteiskuntataitojen osaamisen

vahvistaminen ja kehittyminen, jolloin oppilas

- - hallitsee tietoja viestintätekniikan perustaidot

- - osaa käyttää Internetiä vastuullisesti

- - ymmärtää yhteistyön, vuorovaikutuksen ja verkottumisen merkityksen

- - pystyy kehittämään e-palveluiden käyttöön liittyvää osaamistaan.


123

- Tavoitteena on myös tukea oppilaan oppimismotivaatiota ja edistää hänen aktiivisuuttaan, itseohjautuvuuttaan

ja luovuuttaan tarjoamalla kiinnostavia haasteita ja ongelmia.

esi–2 luokka 3–4 luokka 5–6 luokka

Tavoitteet Oppilas

- tietää oikean työasennon ja

työskentelytottumukset

- osaa käynnistää ja

sammuttaa koneen

- harjoittelee näppäimistön ja

hiiren käyttöä

- osaa käynnistää ja sulkea

tarvitsemansa ohjelman

- osaa käyttää aiemmin

opittua opetusohjelmaa

itsenäisesti tai luokkakaverin

kanssa

- osaa piirtää itsenäisesti

piirto-ohjelmalla

- osaa käyttää

tekstinkäsittelyohjelmaa

opettajan opastuksella

- osaa tallentaa tuotoksensa

- osaa tulostaa tuotoksensa

opettajan avustuksella

- tutustuu tietokoneen

peruskäsitteistöön ja

omaksuu myönteisen asenteen

tietotekniikkaa kohtaan

Oppilas

- hallitsee hiiren ja

näppäimistön käytön

- käyttää aiemmin opittuja

opetusohjelmia itsenäisesti

- käyttää

tekstinkäsittelyohjelmaa

opettajan avustuksella: tekstin

tuottaminen, tallentaminen,

hakeminen, muokkaus ja

tulostaminen

- käyttää itsenäisesti piirto-

ohjelmaa: kuvan tuottaminen,

tallentaminen ja tulostaminen

- osaa luoda kansion ja

poistaa tiedoston

- osaa liittää valmiita ja

omatekemiään kuvia tekstiin

ja

- osaa käynnistää ja käyttää

CD-ROM-ohjelmia.

Oppilas

- toimii itsenäisesti

WINDOWS-ympäristössä

- käyttää

tekstinkäsittelyohjelmia

itsenäisesti ja hallitsee

tekstinkäsittelyn perustaidot

- käyttää opetusohjelmia

itsenäisesti

- osaa vaihtaa tulostimen ja

lisätä paperia tulostimeen

- perehtyy Internetin

päätoimintoihin ja -

periaatteisiin

- tutustuu erilaisiin Internetin

hakutekniikoihin ja

-ohjelmiin

- oppilas opettelee kriittistä

verkon käyttöä ja

- oppilas kehittää omia

tiedonhankintataitojaan.


124

Sisällöt

Käytännön

työtaidot

Tietokone tutuksi

- käynnistäminen ja

sammuttaminen

- näppäimistön ja hiiren

hallinta

- tiedoston avaaminen,

tallentaminen ja tulostaminen

- omalle tasolle sopivien

tekstien tuottaminen (tekstin

muokkaamisen alkeet)

- piirrosohjelman

perustyökaluihin tutustuminen

- sähköpostin alkeet

- ikkunoiden ja kuvakkeiden

käsitteleminen

Tietokone hyötykäyttöön

- tulostusasetukset, skaalaus

- useiden sovellusten

samanaikainen käyttö

- esikatselu

- tekstin muokkaaminen

(aktivoiminen, kirjainkoot,

kirjasinlajit)

- tasauksen hallinta (vasen,

tasattu, keskitetty)

- rivivälin vaihtaminen

- luetteloiden laatiminen

- kuvan tuominen

- tutustuminen

kuvankäsittelyyn ja

esitysgrafiikkaan

- sähköpostin perusteet

- leikepöydän käyttö

Tietokone työvälineenä

- tiedostonhallinnan perusteet:

siirrä, kopioi, poista,

kansioiden luominen

- sivu- ja kappaleasetukset,

esim. paperikoko,

marginaalit, sarkaimien käyttö

- kuvankäsittelyohjelman

perusteet, esim. leikkaaminen,

kopioiminen, liittäminen,

koon muuttaminen, zoomaus

- pienimuotoisen esityksen

laatiminen esitysgrafiikka-

ohjelmalla

- digitaalikameran ja

skannerin peruskäyttö

- taulukkojen ja diagrammien

luominen

- tietokoneavusteinen

suunnittelu

- sähköpostin käyttö

Tiedon-

hallinta-

taidot

- tutustuminen internetin

käyttöön

- tiedon etsiminen rajatuista

tieto-kannoista, esim.

opetusohjelmista

- tiedonhaku

verkkosivustoista

- verkkosivujen, portaalien ja

hakukoneiden peruskäyttö

opettajan ohjeiden mukaisesti

- verkkosivujen, portaalien ja

hakukoneiden monipuolinen

käyttö

- hakutulosten sisällön ja

luotettavuuden arvioiminen

- kerätyn tiedon järjestely,

luokittelu ja esittäminen

Yhteistyö- ja

vuoro-

vaikutus-

taidot,

tietoturva ja

etiikka

- tutustuminen turvalliseen

toimintaan verkossa

- omien henkilötietojen

käytön vaatimuksien ja

riskien ymmärtäminen

- tekijänoikeuksien perusteet

- netiketin perussääntöjen

tunteminen ja noudattaminen

- teknologiaan liittyvien

eettisten ja moraalisten

kysymyksien tunnistaminen,

suojautuminen haitalliselta

materiaalilta

- tekijänoikeudet

verkkojulkaisussa

Osaamisen

kuvaukset

kuudennen

luokan

päättyessä

Kuudennen luokan päättyessä oppilas on tutustunut monipuolisesti erilaisiin

työvälineohjelmiin

ja oppimis-/harjoitteluohjelmiin ja ymmärtää ohjelmien yhteistä logiikkaa. Oppilas osaa

hyödyntää tietotekniikkaa jokapäiväisessä työskentelyssään.

Käytännön työtaidot

Oppilas

- käyttää itsenäisesti tietokoneen oheislaitteita, kuten tulostinta ja skanneria

- käyttää monia ohjelmia samanaikaisesti ja tuntee leikepöydän käytön

- käyttää näppäimistöä sujuvasti kahdella kädellä

- kirjoittaa tekstiä prosessina ja kopioi, leikkaa ja liittää tekstiä

- osaa tuoda kuvan tai objekteja tekstiin sekä tehosteen esitysgrafiikkaohjelman diaan ja

muuttaa niiden kokoa ja paikkaa sekä rivittää tekstiä niiden ympärillä

- osaa yksinkertaista kuvankäsittelyä

- käyttää sähköpostia.

Oppilas tunnistaa

- tietokoneohjelmien periaatteita

- työergonomian merkityksen tietoja viestintäteknisten välineiden käytössä.


125


Oppilas osaa

- hakea Internet-sivustoja opettajan ohjeiden mukaisesti

- tehdä esityksen/yhteenvedon ajatuksistaan

- kerätä tietoja, järjestää, luokitella ja esittää niitä tarvittaessa yksinkertaisena kaaviona

- arvioida ja tulkita kriittisesti eri tietolähteiden välittämää tietoa

- hakea tietoa tietokannoista ja portaaleista

- käyttää hakukoneita ohjatusti ja arvioida hakutulosten luotettavuutta.

Yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot, tietoturva ja etiikka

Oppilas

- käyttää erilaisia viestinnän välineitä ja hyödyntää niitä tavoitteellisesti

- pyrkii ymmärrettävään ja vastaanottajan saavuttavaan viestintään

- käyttää verkko-oppimisympäristöä yhteisöllisenä työvälineenä

- tuntee nettietiketin perussäännöt (käyttäytyminen tietoverkossa) ja noudattaa niitä

- osaa suojautua haitalliselta materiaalilta tunnistamalla uhkia ja toimimalla ohjeiden

mukaan

- ymmärtää omien henkilötietojen käytön vaatimukset ja riskit

- tuntee tekijänoikeusasioiden pääperiaatteet

- tunnistaa teknologiaan liittyviä eettisiä ja moraalisia kysymyksiä

- tunnistaa ja ottaa huomioon sähköisen viestimen tarjoamat mahdollisuudet ja uhat.

Tietokoneen käytön perussäännöt ja Netiketti (verkko)-säännöt Savonlinnan

normaalikoulussa

Käytä tietokonetta tavalla, joka osoittaa muiden huomioon ottoa ja kunnioitusta.

Älä käytä tietokonetta luvatta.

Älä tutki, käytä tai muuta muiden tuotoksia ilman lupaa.

Älä muuta koneiden asetuksia.

Älä asenna, kopioi äläkä imuroi mitään tietokoneelle.

Kaikilla tietokoneilla on pelien pelaaminen kielletty!

Väärinkäytökset ja niiden seuraamukset

Tietokone- ja tietoliikennejärjestelmien väärinkäyttö tarkoittaa kaikkea sitä toimintaa, joka

häiritsee opetus- ja opiskelukäyttöä

aiheuttaa häiriötä järjestelmissä

rikkoo annettuja em. säännöksiä tai ohjeita

käyttää sellaisia ominaisuuksia, joiden käyttö on ohjeissa kielletty.

on opettajan, koulun vastuuhenkilön, Savonlinnan normaalikoulun tai Joensuun yliopiston kieltämää.

Minkä tahansa ylläesitetyn säännöksen tai ohjeen rikkominen tai muu epäasiallinen toiminta aiheuttaa

käyttöoikeuden menettämisen määräajaksi tai pysyvästi sekä vahinkojen korvausvelvollisuuden.

Käyttöoikeuden myöntämisestä ja eväämisestä päättää rehtori. Sääntöjä tarkennetaan tarvittaessa.


126

Internetin käytön perussäännöt

Vieraile Internetissä vain sivuilla, jotka sisältävät koulutyöhön soveltuvaa materiaalia.

Älä unohda käyttää tervettä järkeä Internetissä liikkuessasi. Ole kriittinen ja harkitse, mihin tietoon luotat.

Älä kerro kotiosoitettasi, puhelinnumeroasi tai koulusi nimeä kenellekään Internetissä tapaamallesi

henkilölle elleivät vanhempasi tai huoltajasi anna siihen lupaa. Mieti tarkkaan, ennen kuin annat nimesi.

Älä lähetä valokuvaasi, luottokortti- tai pankkitietojasi ilman vanhempiesi tai huoltajasi suostumusta.

Jos sinulla on salasana, älä luovuta sitä kenellekään, älä edes parhaimmalle ystävällesi.

Jos löydät epäasiallista, loukkaavaa tai lainvastaista materiaalia verkosta, ilmoita siitä omalle opettajallesi

tai koulun henkilökunnalle.

Älä jää keskusteluryhmään, jossa joku sanoo tai kirjoittaa jotakin, joka huolestuttaa sinua tai saa olosi

tuntumaan epämukavalta. Älä myöskään vastaa siivottomaan, vihjailevaan tai tunkeilevaan postiin. Kerro

tapahtumasta opettajalle, vanhemmillesi tai huoltajallesi. Kerro heille myös, jos näet verkossa loukkaavaa tai

epäasiallista kielenkäyttöä tai sopimattomia kuvia.

Älä tapaa ketään ilman vanhempiesi tai huoltajasi suostumusta. Jos aiot tavata verkkotuttavuutesi, tapaa

hänet ensimmäisen kerran julkisella paikalla, mieluiten vanhempasi tai huoltajasi kanssa.

Sähköpostin käytön netiketti

Kirjoita aihe kohtaan viestiä kuvaava otsikko. Älä lähetä viestiä, jossa ei ole aihetta.

Laita viestiin allekirjoitus. Jos käytät automaattista allekirjoitusta, älä tee siitä liian pitkää.

Lyhyempi viesti luetaan ja ymmärretään varmemmin.

Jos lähetät toisen viestin eteenpäin, siteeraa vain niukasti, älä siteeraa koko viestiä. Älä muuta toisen

viestiä.

Kunnioita yksityisviestejä. Edelleen lähettäminen ei ole sopivaa paitsi jos vastaavassa tilanteessa

monistaisit paperikirjeenkin.

Kirjoita viestiin vain sellaista, minkä voit sanoa vastaanottajalle myös kasvotusten.

Älä kirjoita viestiä vihaisena tai älä ainakaan lähetä vihaisena kirjoittamaasi viestiä. Odota vaikka

seuraavaan päivään, jolloin ehdit vielä muuttaa sanomaa.

Lue viesti huolellisesti ennen lähettämistä.

Älä lähetä sellaista viestiä, jota et itsekään haluaisi saada.

Kappalejako on kaksi rivinväliä.

Rivinpituus n. 60 merkkiä

Älä käytä lihavointia, kursivointia tai alleviivausta - vastaanottajan pääte ei ehkä tue niitä ja tuloksena voi

olla aikamoinen ohjausmerkkien sotku.

Älä käytä isoja kirjaimia, sähköpostissa se tulkitaan HUUTAMISEKSI.

Varo vastaanottamiasi liitetiedostoja. Tarkista liitteet virustutkalla ennen avaamista.

Ota tärkeät osoitteet talteen.

Säästele hymiöitä (smiley). Hymiöt eli lärvinaamat kuten :-) ovat hauskoja, mutta vain tiettyyn rajaan

saakka eli ei joka lauseen loppuun. Lauseen päättäminen pitkään riviin kysymys- tai huutomerkkejä vie

uskottavuuden viestiltä!!!???!!!??

Älä lähetä ketjukirjeitä tai roskapostia.

Kiinnitä huomiota kielioppiin ja oikeinkirjoitukseen: pilkkuihin, pisteisiin, kysymys- ym. välimerkkeihin.

Tarkista isot kirjaimet ja yhdyssanat.

Kirjoita sp-viestissä vain sellaisia asioita, joita kuka tahansa voi lukea.

Hymiöitä

:-) ilo, nauru

:-( suru, pettymys

;-) silmänisku

Toiminnan arviointi ja jatkuva kehittäminen 127

10. Toiminnan arviointi ja jatkuva kehittäminen

oulun opetussuunnitelmaa arvioidaan lukuvuosittain huhtikuussa tai muuna erikseen sovittavana

ajankohtana. Opetussuunnitelman toteutumista tarkastellaan luokkatasoittain. Koulun

opetussuunnitelman arviointiin osallistuvat opettajien lisäksi syventävän opetusharjoittelun

opiskelijat. Palautteet kootaan erillisellä kyselyllä tai suullisella arvioinnilla, jonka tulokset kirjataan

mahdollista opetussuunnitelman korjaamista tai päivittämistä varten. Opetussuunnitelman muuttamisesta ja

päivittämisestä sovitaan opettajankokouksissa. Opetussuunnitelman muutokset ja päivittäminen tehdään

toukokuun loppuun mennessä. Muutokset hyväksytään yliopiston hallintojohtosäännön (23 §) mukaisesti

koulun johtokunnassa.

Koulun opetussuunnitelmaan perustuvaa lukuvuosisuunnitelmaa kehitetään siten, että siitä tulee entistä

enemmän koulun toiminnan kehittämisen asiakirja. Lukuvuosisuunnitelma sisältää mm. määräyksen

opetuksen yleisestä järjestämisestä, opetustunneista ja opetuksen yhteydessä järjestettävästä muusta

toiminnasta sekä työajoista, koulun ulkopuolella annettavasta opetuksesta sekä muista tarpeellisista opetuksen

järjestämiseen liittyvistä asioista (Op 102,9 §).

Koulun toiminnan arviointia ja jatkuvaa kehittämistä ovat osaltaan varsinaisen opetussuunnitelman arvioinnin

lisäksi rehtorin ja henkilökunnan väliset kehityskeskustelut, oppilas-, huoltaja- ja henkilöstökyselyt, yhteiset

toiminnan arviointiin liittyvät keskustelut sekä avoin sähköinen koulun kotisivujen yhteydessä oleva

palautejärjestelmä. Opettajien kouluttautuminen on keskeinen osa toiminnan jatkuvaa kehittämistä ja

täydennyskoulutuksista pidetään ajantasaista kirjaa. Työyhteisön jaksamista tuetaan koulukohtaisella

virkistysrahalla mahdollisuuksien mukaan.

Virallisia opettajankokouksia pidetään vähintään 1–2 kertaa kuukaudessa.

K

Liite 1 Norssin kulttuuripolku

1. luokka 2. luokka

3. luokka

- teatteri

- museo / taidenäyttely

- ensimmäisten luokkien

taidepäivät

- teatteri

- kirjastokäynti

- Tuomiokirkkoon

tutustuminen

- teatteri

- vierailu Nestori- Saimaan

luontonäyttelyyn maakunta-

museossa


- teatteri

- kirjastokäynti

- oopperakasvatus

- museokäynti

- vierailu Olavinlinnassa

- Eurooppa-päivä 9.5.

- Lusto - syksy

- Putkinotko - toukokuu

- Jäälinna - lumenveisto


- Retretti ?

- Artemia - 7-viikot

- kirjastokäynti

-Savonlinnan kaupungin

itsenäisyysjuhla

- teatteri

- konsertti / taidemuseoretki

- Taidelukioviikko - kevät

- kirjastokäynti

- K9 -kortti

Lisäksi koko koululle tarjotaan seuraavat kulttuuripolkuun kuuluvat tapahtumat: Koulukino -elokuva: alakoulussa kolme kertaa ja yläkoulussa kaksi kertaa Norssi Art - Ope Art: toukokuussa Konsertti Savonlinnasalissa Kirjailija-/asiantuntija-/ taiteilijavierailu (esim. läänintaiteilija)

Liite 2

Savonlinnan normaalikoulun Savonlinnan normaalikoulun

esiopetussuunnitelmaesiopetussuunnitelma

Joensuun yliopisto

Savonlinnan normaalikoulu

SISÄLLYS

1 Savonlinnan normaalikoulun esiopetuksen toiminta-ajatus......................................1

2 Oppimisympäristö.....................................................................................................1

3 Esiopetuksen painoalueet..........................................................................................2

4 Esiopetuksen kasvatus- ja oppimistavoitteet.............................................................2

5 Pedagoginen toteuttaminen.......................................................................................2

6 Esiopetuksen keskeiset sisällöt ja tavoitteet..............................................................2

6.1 Kieli ja vuorovaikutus.........................................................................................3

6.2 Matematiikka.......................................................................................................5

6.3 Etiikka, katsomus- ja uskontokasvatus................................................................5

6.4 Luonto ja ympäristö.............................................................................................7

6.5 Taide ja kulttuuri.................................................................................................8

6.5.1 Kuvataide.........................................................................................................8

6.5.2 Musiikki...........................................................................................................9

6.5.3 Kädentaidot......................................................................................................9

6.6 Terveys..............................................................................................................10

6.7Fyysinen ja motorinen kehitys...........................................................................10

7 Erityistä tukea tarvitsevien lasten esiopetus.............................................................12

8 Eri kieli- ja kulttuuriryhmien esiopetus....................................................................12

9 Yhteistyö muiden tahojen kanssa.............................................................................12

9.1 Yhteistyö varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kanssa...................................12

9.2 Yhteistyö kotien kanssa.....................................................................................13

9.3 Yhteistyö opettajankoulutuksen kanssa.............................................................13

10 Oppilashuolto............................................................................................................13

11 Esiopetus erilaisissa ryhmissä...................................................................................13

12 Arviointi esiopetuksessa...........................................................................................14

12.1 Toiminnan toteutumisen arviointi...................................................................14

Koulun johtokunta on hyväksynyt tämän Savonlinnan normaalikoulun esiopetussuunnitelman

kokouksessaan toukokuussa 2004.

1

1 Savonlinnan normaalikoulun esiopetuksen toiminta-ajatus

Esiopetuksen tavoitteena Savonlinnan normaalikoulussa on lapsi,

jolla on

- myönteinen minäkuva

- sosiaalisia taitoja

- rohkeutta viestiä

Joka voi käyttää taitojaan ja vahvuuksiaan oppimaan oppimisessa.

Joka opettelee oman työnsä arviointia.

Tähän pyritään:

- näkemällä lapsi yksilönä ja vahvistamalla hänen tervettä itsetuntoaan

- järjestämällä lapselle elämyksiä ja kokemuksia leikin, toiminnan ja

ajattelun avulla hänen kokonaisvaltaisen kehittymisensä tukemiseksi

- suunnittelemalla opetus vastaamaan lapsen oppimisedellytyksiä joustavin

opetusjärjestelyin

2 Oppimisympäristö

Savonlinnan normaalikoulu on Joensuun yliopistoon kuuluva vuosiluokkien

1-6 harjoittelukoulu.

Esioppilailla on käytössään kaikki koulun tarjoamat tilat: luokka, liikuntasali, ATK-luokka,

kirjasto, musiikkiluokka. Edellä mainittujen lisäksi esioppilailla on myös tiloja leikkimiseen.

Oppimisympäristö on turvallinen ja viihtyisä.

Harjoittelukoulun luonteen mukaisesti myös esioppilaille tarjoutuu runsaasti mahdollisuuksia

vuorovaikutustilanteisiin aikuisten kanssa. Kouluympäristössä lapsi saa kontakteja myös eri-

ikäisiin oppilaisiin.

Esiopetusta toteutetaan erillisessä esiopetusryhmässä.

Oppimisympäristö mahdollistaa tavoitteiden mukaisen toiminnan eri sisältöalueilla tuottamalla

lapsille kognitiivisia, sosiaalisia ja fyysisiä oppimisen ja toiminnan välineitä ja jatkuvan

arvioinnin mahdollisuuksia.

Esiopetuksessa pyritään luomaan avoin, suvaitseva, joustava ja kiireetön ilmapiiri.

Esioppilaille järjestetään kuljetus (kuljetusehtojen täyttyessä).

2

3 Esiopetuksen painoalueet

Savonlinnan normaalikoulun painoalueita ovat esiopetus sekä taito-, taide- ja viestintäkasvatus.

Esiopetuksen taito-, taide- ja viestintäkasvatuksen pitkäkestoinen, säännöllinen ja tavoitteellinen

toiminta luo hyvän pohjan emotionaaliselle, taidolliselle ja tiedolliselle kehitykselle. Erityisesti

taitoja taidekasvatuksessa onnistumisen elämykset vahvistavat lapsen minäkäsitystä ja

itsetuntoa.

4 Esiopetuksen kasvatus- ja oppimistavoitteet

Keskeisenä tavoitteena on lapsen monipuolisen kasvun ja kehityksen edistäminen sekä

oppimaan oppimisen ja koululaiseksi kasvamisen tukeminen. Toiminnalla pyritään erityisesti

kasvattamaan lapsi sosiaaliseksi, itsenäiseksi ja vastuulliseksi. Lasta rohkaistaan tekemään

valintoja.

Esiopetuksen yhtenä tehtävänä on oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisy.Tähän pyritään oikea-

aikaisella oppimisvalmiuksien puutteiden havaitsemisella. Erityistä tukea tarvitsevalle lapselle

pyritään laatimaan yksilöllinen harjoitusohjelma yhteistyössä kodin kanssa.

Opetuksen tavoitteena on luoda monipuolisia, leikinomaisia oppimistilanteita, joissa

mahdollistetaan oppilaan oppiminen aktiivisesti, itsenäisesti, opettajan ohjauksessa sekä

vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa.

5 Pedagoginen toteuttaminen

Opettaja ohjaa lapsen oppimista toiminnallisin, aktivoivin menetelmin. Opetuksessa käytettävä

materiaali valitaan niin, että se rohkaisee ongelmakeskeiseen, kokemukselliseen ja tutkivaan

oppimiseen. Lapselle tarjotaan mahdollisuuksia leikkiä, työskennellä, oppia ja jakaa kokemuksia

vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Eheytetyt kokonaisuudet ja yksilöllinen oppimisprosessi ovat

tärkeämpiä kuin yksittäiset sisällöt.

6 Esiopetuksen keskeiset sisällöt ja tavoitteet

Opetussuunnitelman sisältöaluejako toimii opettajan suunnittelun apuvälineenä.

3

6.1 Kieli ja vuorovaikutus

Kielen avulla esiopetuksessa tuetaan lapsen ajattelun, tunteiden, vuorovaikutustaitojen ja

sosiaalisuuden kehittymistä ja oppimisprosessia. Kieltä opitaan elämänläheisesti lapsen omia kokemuksia ja tavoitteita arvostaen.

Lasta rohkaistaan aktiiviseksi puhujaksi ja kuuntelijaksi. Häntä kannustetaan kertomaan ja

keskustelemaan omista tunteistaan, toiveistaan, mielipiteistään ja ajatuksistaan. Toimiessaan

ryhmän jäsenenä lapsi oppii kuuntelemaan sekä lasten että aikuisten puhetta ja odottamaan omaa

vuoroaan.

Lapselle luetaan paljon monenlaista kirjallisuutta ja näin hänelle tarjotaan mahdollisuus

eläytyvään kuunteluun. Tärkeää on, että lapsi ymmärtää lukemisen merkityksen ja voi nauttia

kielestä. Esiopetuksen yhtenä päämääränä on yleinen kielen rikastaminen.

Esiopetuksessa tuetaan lapsen alkavaa lukuja kirjoitustaitoa sekä tutustutaan ja käytetään suuraakkosia. Tavoitteena on herättää lapsen mielenkiinto suullisen ja kirjoitetun kielen havainnointiin ja tutkimiseen. Erilaisten kielellisten leikkien avulla lapsi saa kokemuksia siitä, että puhuttu kieli voidaan muuttaa kirjoitetuksi ja kirjoitettu kieli puhutuksi.

Tieto- ja viestintätekniikkaan perehtyminen esiopetuksessa lähtee avoimen oppimisympäristön periaatteesta. Tällöin valmiiden opetusohjelmien rinnalla käytetään luovia ratkaisuja, loogista päättelykykyä ja yhteistoimintaa vahvistavia ohjelmasovelluksia.

4

5

6.2 Matematiikka

Esiopetuksessa matemaattista ajattelua tuetaan ja ohjataan leikkien, tarinoiden, laulujen,

liikunnan ja pelien avulla. Opittavat asiat liitetään arkielämään. Lapselle annetaan

mahdollisuuksia kokeiluille, jotka luovat pohjaa matematiikan oppimiselle ja kehittävät

myönteistä suhtautumista matematiikkaan. Lasta kannustetaan puhumaan ääneen matematiikan

asioista ja selostamaan ratkaisujaan (toimintaansa) toisille.

Matematiikan sisällöistä esioppilas harjoittelee:

- luokittelua

- vertailua ja järjestämistä

- lukukäsitteen muodostamista

- yhteen- ja vähennyslaskua lukualueella 0-10

- ongelmanratkaisuja

- geometrisia kappaleita ja kuvioita

- ilmaisemaan ja ymmärtämään suuntia

- mittaamista sekä

- aikaan liittyviä käsitteitä

6.3 Etiikka, katsomus- ja uskontokasvatus

Esiopetuksen etiikka sisältyy kaikkeen toimintaan ja on kaikille lapsille yhteistä.

Perustuslain 6 §:n säännösten puitteissa esiopetukseen sisältyy myös uskontokasvatusta ja sille

vaihtoehtoista elämänkatsomustietokasvatusta. Huoltajan valinnan mukaan lapsi osallistuu

tällöin joko järjestettyyn uskontokasvatukseen, elämänkatsomustietokasvatukseen tai muuhun

opetukseen.

Eettisen kasvatuksen tavoitteena on luoda lapselle käsitys itsestään hyviä tekoja tekevänä ja

oikein käyttäytyvänä ihmisenä. Näin lapsi kasvaa myönteiseksi, itseään kunnioittavaksi, kaikkea

elämää rakastavaksi yhteisön jäseneksi ja oppii kunnioittamaan ihmisarvoa, elämää ja

ympäristöään. Hän oppii ottamaan vastuuta itsestään, omasta toiminnastaan ja muista lapsista ja

hyväksymään erilaisuutta.

Tavoitteena on lisätä lapsen kykyä tulla toimeen nykymaailmaan kuuluvan muutoksen ja

epävarmuuden kanssa.

6

7

6.4 Luonto ja ympäristö

Luonto-opetuksen tavoitteena on vahvistaa lapsen elämyksellistä, kokemuksellista ja

emotionaalista suhdetta luontoon ja ympäristöön sekä herättää lapsen kiinnostus. Lasta

harjoitetaan tekemään havaintoja kaikkia aisteja hyväksi käyttäen luonnosta ja rakennetusta

ympäristöstä. Havaintoherkkyyden lisääntyminen auttaa lasta erittelemään ympäristön ilmiöitä ja

tapahtumia. Näin hänelle kehittyy myönteinen asenne luontoon ja ympäristöön ja hän oppii

kantamaan vastuuta omien toimiensa vaikutuksesta lähiympäristöönsä.

Lähtökohtana on lapsen monimuotoinen elinympäristö, jonka tunteminen luo pohjaa laajemmalle

ymmärrykselle ympäröivästä maailmasta. Luontoa ja muuta ympäristöä koskeva tietämys

jäsentyy, kun lapsi omaksuu luontoa koskevia peruskäsitteitä ja pääsee käyttämään ikäkaudelleen

sopivia luonnontieteellisiä tutkimusmenetelmiä. Hän oppii ymmärtämään käsitteiden välisiä

yhteyksiä ja eri ilmiöihin liittyviä lainalaisuuksia.

Sisältöjä:

IHMINEN

kehonosat

kehosta huolehtiminen: lepo, ravinto, puhtaus, liikunta , pukeutuminen

IHMINEN JA YMPÄRISTÖ

Vuodenaikojen seuraaminen ympäristössä, ihmisen toiminta eri vuodenaikoina

sää ja sen tarkkailu, pukeutuminen sään mukaisesti

esim. oma puu ja sen tarkkailu eri vuodenaikoina

Syksy: puutarhan satoa

eläimet valmistautuvat talveen (esim. orava, siili)

Talvi: talvilintuja (esim. talitiainen, punatulkku)

eläimet talvella

Kevät: siemenestä kasviksi

kevätkasveja (esim. leskenlehti, voikukka)

muuttolintuja (esim. peippo, västäräkki)

Kesä: kesäsuunnitelmia

oma kotikaupunkini

oman toiminnan vaikutukset lähiympäristössä,

arkipäivän valinnat, esim. kierrätys, paperinkeräys, kangaspyyhkeet

MAA JA AVARUUS

vuodenajat

YMPÄRISTÖN AINEET JA MATERIAALIT

ympäristön aineita ja esineitä: kuvailu, luokittelu, vertailu

kokeellisia luonnontieteen tutkimuksia

8

6.5 Taide ja kulttuuri

Taito- ja taidekasvatus sisältävät monipuolista toimintaa liikunnan, musiikin, kuvataiteiden,

kädentaitojen ja ilmaisukasvatuksen alueilta. Taito- ja taidekasvatuksessa eri taiteenalat

kietoutuvat toisiinsa ja taidekasvatus toimii eheyttämisen välineenä ja edistää lapsen

monipuolista persoonallisuuden kehittymistä. Lapsi kokee onnistumista, iloa ja saa elämyksiä

taidekasvatuksen kautta ja hänen kykynsä nauttia taiteesta kehittyy.

Onnistumisen elämykset ja omien vahvuuksien löytäminen edistävät lapsen itsetuntoa.

Oppimistilanteissa keskeistä on havaintojen teko, mielikuvat, elämyksellisyys ja leikinomaisuus.

Tärkeää on rohkaista lasta omaperäiseen ilmaisuun ja omiin ratkaisuihin. Oppimisilmapiirin

tulee olla kannustava ja hyväksyvä.

6.5.1 Kuvataide

Harjoitellaan lähiympäristön monipuolista havainnointia ja ilmaistaan tehtyjä aistihavaintoja ja

kokemuksia kuvataiteen keinoin. Tarkastellaan lasten omia töitä ja keskustellaan niiden

herättämistä tunteista ja ajatuksista. Tarkastellaan myös taidekuvia ja taideteoksia. Sopivissa

yhteyksissä nimetään visuaalisia ilmiöitä. Samalla tutustutaan alustavasti esim. käsitteisiin väri,

valo, tila, liike, muoto, pinta ja rytmi.

Tutustutaan mahdollisuuksien mukaan lähiympäristön taideteoksiin ja vieraillaan näyttelyissä.

Tutustutaan erilaisiin välineisiin, materiaaleihin ja tekniikoihin.

Ohjatun toiminnan ohella lapselle tulee tarjota mahdollisuus omaehtoiseen kuvataiteelliseen

toimintaan ja kokeiluun.

piirustus ja

grafiikka maalaus, kollaasit

muovailu,

rakentelu

kuvallinen

viestintä kulttuurikasvatus

Elävän viivan

harjoittelu:

piirtimet:

vahaliidut (myös

vesiliukoiset)

puuvärit (myös

vesiliukoiset)

lyijykynä

pastelliliitu

tietokone

Painomenetelmät:

leimasinpainanta:

perusmuodot

Viivaimen käyttö

Väriopin alkeet:

päävärit

Monipuolinen

siveltimen käyttö:

laveeraus

vaha- ja vesivärin

yhdistäminen

Paperin käsittely:

leikkaaminen

repiminen

rypistäminen

Paperikollaasi

Tutustuminen

kolmiulotteisiin

materiaaleihin

Kosketus- ja

tuntoaistin

harjoittaminen

Maataide tasossa

Hiekka ja lumi

Muovailun

alkeet:

muovailuvaha tai

askartelumassa

Kuvalukemisen

harjoittelu

Liikennemerkkejä

Kuvaviestien

tulkinta

Tutustuminen

piirrosohjelmiin

Taidekuvien

tarkastelua:

värien antama

elämys

Sommittelun

tarkastelua kuvan

avulla

Liike kuvassa

Taidenäyttely-

vierailut

Omien

näyttelyiden

rakentaminen

Tutustuminen

esine- ja

rakennettuun

ympäristöön

9

6.5.2 Musiikki

Musiikin tulee kuulua luonnollisena osana lapsen elämään. On tärkeää, että musiikki yhdistetään

esiopetuksen muuhun toimintaan.

lastenlaulut ja laululeikit

luova liikunta sekä musiikkitiedon

aines liikkuen

luova ääni-improvisaatio

hiljaisuus ja

erilaiset

äänet

oman rytmin toteuttaminen

sekä sana-, kaiku- ja

perusrytmi

äänikokeilut,

äänimaisemat,

omat

sävelaiheet

musiikin muoto-

rakenteen toteuttaminen

soittaen ja liikkuen

luova kuuntelu

sekä musiikkisadut,

lorut ja runot

6.5.3 Kädentaidot

Kädentaidoissa edistetään lapsen hienomotoristen taitojen kehittymistä, kykyä suunnitteluun ja

pitkäjänteiseen työskentelyyn sekä oman työn arvostamista. Käden töiden kautta lapsen

aistihavaintojen ja liikesuoritusten välinen koordinaatio vahvistuu ja avaruudellinen taju

kehittyy. Käsityöprosessin aikana lapsella on mahdollisuus luovuuteen, innovatiiviseen

ajatteluun ja ongelmanratkaisuun. Mahdollisuuksien mukaan tutustutaan käsityöperinteeseen ja

käsityötaiteeseen.

Käden töissä opitaan perustekniikoiden alkeita, tutustutaan erilaisiin materiaaleihin ja välineisiin.

Kunkin tehtävän yhteydessä lapselle opetetaan oikeat työskentelyotteet ja turvallinen välineiden

käyttö. Käsitöiden yhteydessä opetellaan huolehtimaan myös työympäristöstä ja työvälineistä.

laulu

soitto

kuuntelu

musiikkiliikunta

musiikkitieto

ääni

melodia

rytmi

muoto

10

Käsityötaitojen oppimisen keskeisiä sisältöjä

Askartelu

* paperi- ja pahvityöt

- leikkaaminen

- repiminen

- taittelu

- liimaaminen

* luonnonmateriaalityöt

* jätemateriaalit

Tekstiili

* lankatyöt

- neulaan pujottaminen, solmu

- purkaminen, pujottaminen, punominen

- tupsu

- sormivirkkaus

* ompelu: etupistot

Tekninen

* puutyöt: sahaaminen, naulaaminen, liimaaminen, hiominen

* rakentelu

6.6 Terveys

Terveyskasvatusta toteutetaan läpäisyaiheena arjessa esim. ruokailun ja liikuntatuokioiden

yhteydessä. Terveyskasvatus liitetään osaksi luonto- ja ympäristötiedon teema-alueita.

Lasta ohjataan huolehtimaan terveydestään ja päivittäisestä henkilökohtaisesta hygieniastaan.

Lapsen terveellisiä ruokatottumuksia tuetaan ja lasta ohjataan hyviin ruokailutapoihin. Lasta

ohjataan myönteisiin ihmissuhteisiin ja tunne-elämän terveyteen sekä välttämään väkivaltaa.

Lasta ohjataan liikkumaan turvallisesti lähiympäristössä.

6.7 Fyysinen ja motorinen kehitys

Esiopetuksen liikunta tukee lapsen fyysis-motorista, sosiaalis-emotionaalista ja kognitiivista

kehitystä. Se on iloista, lapsilähtöistä sekä ohjattua että omaehtoista liikuntaa turvallisissa ja

vaihtelevissa liikuntaympäristöissä.

11

Fyysis-motorinen alue Sosio-emotionaalinen alue Kognitiivinen alue

Keskeistä tasapaino-,

liikehallinta ja

käsittelytaitojen kehittyminen

ikäkauden mukaisesti.

Keskeistä itsetunnon ja

yhteistyökykyisyyden

kehittyminen leikeissä ja

peleissä.

Keskeistä liikuntahetkiin

liittyvien käsitteiden

omaksuminen sekä

havaintomotorinen oppiminen,

jonka avulla kehitetään lapsen

yleisiä oppimisvalmiuksia.

Lapsi oppii tuntemaan ikäisilleen sopivaa leikki- ja liikuntakulttuuria. Hän ymmärtää vähitellen

liikunnan merkityksen hyvinvoinnilleen. Henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtiminen opitaan

käymällä suihkussa sisätuntien jälkeen.

Eri liikuntalajit

SUUNNISTUS JA

RETKEILY

VOIMISTELU JA

TANSSI

PALLOILU

kuvasuunnistus

maastoleikit

luontoretket

perus-, väline- ja

telinevoimistelu

musiikki- ja luovaliikunta

lastentanssi

pallon käsittely

palloleikit ja -pelit

UINTI HIIHTO LUISTELU

veteen totuttautuminen

vesileikit

uinnin alkeistaidot

välineisiin tutustuminen

lumi- ja hiihtoleikit

hiihtäminen ja mäenlasku

sekä -nousu

kypäräpakko

välineisiin tutustuminen

luisteluleikit

eteenpäin luistelu

liukuminen

jarruttamisen harjoittelu

KARKEAMOTORISET TAIDOT

vetäminen käveleminen pyöriminen hyppääminen heittäminen ryömiminen työntäminen juokseminen kieriminen kiinniottaminen konttaaminen

HAVAINTOMOTORISET TAIDOT

kehontuntemus tilankäytön hahmottaminen lateraalisuus suunnan hahmottaminen ajan ja rytmin hahmottaminen

12

7 Erityistä tukea tarvitsevien lasten esiopetus

On tärkeää, että lapsen vaikeudet havaitaan ja tukitoimet järjestetään varhain. Tuen tulee sisältää

kaikki tarpeelliset toimet, jotka tarvitaan oppimisvaikeuksien varhaiseen toteamiseen,

ennaltaehkäisyyn ja kuntouttamiseen. Toiminnan lähtökohtana on lapsen positiivisen minäkuvan

ja itsetunnon kehittymisen tukeminen ja oppimisvaikeuksien ennaltaehkäiseminen.

Normaalikoulussa esioppilaiden puheen kehitys kartoitetaan ja tarvittaessa annetaan

puheopetusta.

Lapsen esiopetuksen fyysinen ja sosiaalinen oppimisympäristö ja tarvittavat tukipalvelut tulee

ensisijaisesti järjestää niin, että lapsi voi mahdollisimman täysipainoisesti osallistua ryhmän

toimintaan yleisen esiopetussuunnitelman mukaisesti.

Erityistä tukea tarvitsevalle lapselle laaditaan myös esiopetuksen suunnitelma yhdessä huoltajan

ja tarvittavien asiantuntijoiden kanssa. Suunnitelman tulee sisältää lapsen kasvulle ja kehitykselle

asetettavat tavoitteet sekä arvio lapsen vahvuuksista ja oppimiseen liittyvistä riskitekijöistä ja

vaikeuksista.

8 Eri kieli- ja kulttuuriryhmien esiopetus

Opetus järjestetään integroituna normaaliin esiopetukseen lapsen opetussuunnitelman avulla

yleisten oppimis- ja kasvatustavoitteiden mukaisesti. Esiopetuksessa tulee erityisesti huolehtia

siitä, että suomen kielen tiedot ja taidot omaksutaan mahdollisimman hyvin ennen kouluun

siirtymistä.

Opetuksella tuetaan lapsen äidinkielen kehittymistä sekä mahdollisuutta kasvaa kahteen

kulttuuriin. Lapsen identiteetin rakentumiselle on merkityksellistä, että hänen kulttuuriinsa

kuuluvat asiat näkyvät arvostettuina esiopetuksen arkipäivässä.

Yhteisessä arjessa lapsi näkee ja oppii hyväksymään erilaisuutta,

jolloin monikulttuuriset arvot nousevat luontaisesti esille ja lasten sosiaaliset valmiudet

kehittyvät keskinäisessä vuorovaikutuksessa.

Mikäli yhteistä kieltä perheen ja esiopetuksen välillä ei ole, tulee toimivan kommunikaation ja

yhteistyön turvaamiseksi käyttää keskustelussa mukana tulkkia.

9 Yhteistyö muiden tahojen kanssa

9.1 Yhteistyö varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kanssa

Säännöllinen yhteistyö varhaiskasvatusta toteuttavien tahojen kanssa luo edellytykset lapsen

turvalliseen ja joustavaan siirtymiseen päivähoidosta esiopetukseen.

Yhteistyö toteutetaan erillisen vuosisuunnitelman mukaisesti. Yhteistyösuunnitelma tarkistetaan

ja päivitetään lukuvuosittain.

Suurin osa koulumme esioppilaista jatkaa koulunkäyntiään tutuksi tulleessa kouluympäristössä.

13

9.2 Yhteistyö kotien kanssa

Lapsen yksilöllisen kasvun ja kehityksen tukeminen onnistuu parhaiten yhteistyössä kotien

kanssa. Esiopetusvuoden aluksi huoltajat kutsutaan keskustelemaan lapsesta. Lapselle laaditaan

yhteistyössä huoltajien kanssa esiopetuksen suunnitelma. Esiopetussuunnitelman toteutumista

arvioidaan yhdessä keskustellen lapsen, huoltajien ja opettajan kanssa.

9.3 Yhteistyö opettajankoulutuksen kanssa

Normaalikoulun esiopetusryhmään ovat sekä lastentarhan- ja luokanopettajankoulutuksen

opiskelijat tervetulleita opiskelemaan. Esiopetuksen tehtävänä on myös uuden pedagogisen

tiedon soveltaminen ja tuottaminen kokeilu-, tutkimus- ja kehittämistoiminnan avulla.

10 Oppilashuolto

Esioppilaat kuuluvat perusopetuksen oppilashuollon piiriin (katso Vuosiluokkien 1-6

opetussuunnitelma/ oppilashuolto).

Tapakasvatus kulkee esiopetuksessa läpäisyaiheena.

Esioppilaat saavat tarvittaessa erityisopetusta, jonka antamiseksi pyydetään huoltajien lupa.

Erityistä tukea tarvitsevan esioppilaan opetuksesta voidaan keskustella

oppilashuoltotyöryhmässä.

11 Esiopetus erilaisissa ryhmissä

Normaalikoulussa esiopetusta annetaan omassa erillisessä ryhmässä. Tällaisessa ryhmässä tulee

olla opettajan ohella koulunkäyntiavustaja.

Yhdistetyissä ryhmissä tulee huomioida erityisesti asianmukainen oppimisympäristö, jossa

esioppilailla on mahdollisuus myös erilliseen oppimisen aikaan ja paikkaan.

Esioppilaat otetaan koulun oppilaiksi ja heidän asemansa huomioidaan koulun

lukuvuosisuunnitelmassa.

Ryhmät tulee muodostaa niin, että esiopetukselle säädetyt tavoitteet voidaan saavuttaa.

14

12 Arviointi esiopetuksessa

Esiopetuksen tavoitteena on oppimaan oppimisen kehittyminen. Itsearviointi on luonnollinen osa

oppimisprosessia. Itsearviointiin ohjaaminen tukee lapsen minäkuvan kehittymistä ja oman

työskentelyn jäsentämistä. Portfolio on monipuolinen lapsen itsearvioinnin väline

esiopetuksessa.

Opettajan palaute lapselle hänen edistymisestään, osaamisestaan ja kasvustaan tulee olla

kannustavaa ja luotettavaa. Yhteiset keskustelut huoltajien kanssa ovat oleellinen osa arviointia.

Esiopetuksen päätteeksi annetaan osallistumistodistus esiopetuksesta.

12.1 Toiminnan toteutumisen arviointi

Opettaja arvioi toteutunutta toimintaa. Opetussuunnitelmaa päivitetään tämän arvioinnin pohjalta.

Lukuvuoden päätteeksi lähetään huoltajille kysely esiopetusvuoden toteutumisesta.

Liite 3

SISÄLTÖ

1 MIKÄ ON TRAUMAATTINEN KRIISI? 1.1 Kriisin vaiheet

2 KRIISIEN TUNNISTAMINEN JA ENNALTAEHKÄISY 2.1 Opettajat ja henkilökunta

2.2 Oppilaat ja vanhemmat

3 TOIMINTAMALLIT 3.1 Kiusaaminen

3.2 Kun kiusaamistilanteesta on vakavia seurauksia

3.3 Kun kiusaaminen on jatkuvaa

4 VÄKIVALTATILANTEET 5.1. Lievä koulutapaturma

5.2 Vakava onnettomuus koululla

5.2.1. Tulipalo koulussa

5.2.2. Ohjeet vaaratilanteessa

5.3.3. Pommiuhka

6 KUOLEMANTAPAUKSET 6.1 Oppilaan, opettajan, muun koulun henkilökuntaan kuuluvan

henkilön tai lähiomaisen kuolema

6.2 Koululla tapahtuva oppilaan kuolema

6.3 Oppilaan lähiomaisen kuolema

6.4 Koulun opettajan tai muun työntekijän kuolema

7 PÄIHTEET 7.1 Päihteiden väärinkäytön tunnistaminen oppilaan kohdalla

7.2 Oppilaan päihteiden käytön epäily

7.4 Oppilaan huoltajien päihteiden käyttö

7.5 Opettajan tai koulun muun työntekijän päihteiden käyttö

8 OMAISUUSRIKOKSET 8.1 Ilkivalta

9 MUITA ERITYISKYSYMYKSIÄ 9.1 Oppilaan tai työntekijän vakava sairaus

9.2 Oppilaan tai työntekijän itsemurha tai sen uhka

9.3 Perheväkivalta oppilaan tai työntekijän kotona

9.4 Seksuaalisen hyväksikäytön epäily

9.5 Toistuvat poissaolot

10 KOULUN KRIISIRYHMÄN JÄSENET

11 TÄRKEÄT PUHELINNUMEROT 11.1 Jälkipuinti ja jälkipurku

1 MIKÄ ON TRAUMAATTINEN KRIISI?

Kriisi voi olla yksittäisen ihmisen kokema yllättävä tilanne, joka järkyttää hänen mielen tasapainoaan.

Kriisin voi aiheuttaa esimerkiksi onnettomuus, sairaus, kuolema tai avioero.

Kriisi voi myös koskettaa laajempaa yhteisöä, kuten koulua tai luokkaa. Aiheuttaja voi tällöin olla

esimerkiksi tulipalo, koulun oppilaaseen/ oppilaisiin kohdistuneet mielenrauhan järkytykset jne.

1.1 Kriisin vaiheet

Kriisiin kuuluu erilaisia vaiheita ja jokainen käy ne läpi omalla tavallaan.

1. Shokkivaihe

- akuutissa vaiheessa

- kestää korkeintaan yhden viikon

- voimakkaita sekä fyysisiä että psyykkisiä reaktioita tai niiden täydellinen puuttuminen

2. Reaktiovaihe

- 1-6 viikkoa tapahtumasta

- asteittainen tapahtuneen "rekisteröinti"

3. Käsittelyvaihe

- Kestää kauan, jopa vuoden tapahtumasta

- Kriisireaktiot vähenevät hitaasti

4. Uudelleen asennoitumisvaihe

- kestää koko elämän

Tavallisia reaktioita:

- tuska, voimakkaat muistot, unihäiriöt

- suru, kaipuu, ikävä

- viha

- käytös, jolla pyritään saamaan huomiota lähimmäiseltä, oppilastoverilta tai opettajalta

- syyllisyys, itsesyytökset, häpeä

- kouluvaikeudet

- ruumiilliset kivut ja pahan olon tunne

- aggressiivisuus

- kontaktien välttäminen

- fantasiat

- pessimismi

- persoonallisuuden muutokset

- vaikutukset kehitykseen ja kypsymiseen

2 KRIISIEN TUNNISTAMINEN JA ENNALTAEHKÄISY

2.1 Opettajat ja henkilökunta

Tiedottaminen oppilashuolto- ja kriisitoiminnasta.

Alkuinfo:

- oppilashuolto- ja kriisiryhmän kokoonpanot

- kriisitoimintamallikansio

- kriisien tunnistamisvalmiuksien lisääminen

Vuotuinen info:

- kriisiryhmän olemassaolo (uudet opettajat ja henkilökunta)

- kansio

- ajankohtaiset teemat

- asiantuntijat koulutustilaisuuksiin

Kriisiryhmän kokoontuminen kerran vuodessa:

Esimerkiksi syyslukukauden alussa.

- tarkistaa yhteystiedot

- kansio

- ryhmän kokoonpano

Koko henkilökunnan koulutus, esimerkiksi yleinen kriisikoulutus ja ea-koulutus.

2.2 Oppilaat ja vanhemmat

Teemapäivät ja koulutustilaisuudet

- kriiseihin liittyvien asioiden esiintuomista (terv.hoitaja, psykologi, kuraattori jne.)

- kriisipalveluiden tiedottaminen oppilaille (esim. syys- tai lukuvuositiedotteessa, eri ilmoitustauluilla)

- ajankohtaiset teemapäivät oppilaille

- asiantuntijat vanhempaintilaisuuksiin

Elämänhallintataidot

- Eri oppiaineissa ja tilanteissa asian käsittelyä.

Kummi- ja tukioppilastoiminta

- Osa tukioppilaista koulutetaan vertaisryhmätueksi kriisitilanteisiin.

3 TOIMINTAMALLIT

Christina Salmivallin (1998) mukaan

Koulukiusaaminen on sitä, kun toiset aiheuttavat tahallaan ja toistuvasti pahaa mieltä jollekin

oppilaalle.

Koulukiusaaminen voi ilmetä

Sanallisesti: mm. nimittely, haukkuminen, pilkkaaminen, naurunalaiseksi tekeminen

Fyysisesti: mm. töniminen, lyöminen, potkiminen

Epäsuorasti: mm. pahan puhuminen selän takana, ryhmän ulkopuolelle jättäminen

Omaisuuteen kohdistuvana: mm. tavaroiden ottaminen, piilottaminen, rikkominen

3.1 Kiusaaminen

Ennaltaehkäisevät toimet

Selkeät säännöt ja rajat, ja niistä tiedottaminen.

Selvä määrittely, mitä on kiusaaminen.

Hyvin hoidettu valvonta.

Nopea puuttuminen havaituissa tilanteissa.

Jatkuva keskustelu ja arviointi turvallisuustilanteesta.

Yksittäinen kiusaamistilanne

Tilanne seis.

Kuuleminen ja kirjaaminen/muistio.

Keskustelu.

Anteeksi!

Sopimus jatkosta.

Seuranta.

Tarvittaessa yhteys huoltajiin.

Toimijat: koulun henkilökunta

3.2 Kun kiusaamistilanteesta on vakavia seurauksia

Aina yhteys terveydenhoitajaan / koulun ensiapuvastaaviin, kriisi- tai

oppilashuoltoryhmän jäseniin.

Aina yhteys huoltajiin.

Pidä huolta myös kiusaajasta.

Kriisi- tai oppilashuoltoryhmä selvittää viranomaisille ilmoittamisen tarpeen.

Rangaistus / sovittelu.

3.3 Kun kiusaaminen on jatkuvaa

Kiusaaminen on katkaistava.

Oppilashuolto- / kriisiryhmä järjestää huoltajien tapaamisen, mahdollisesti myös

vanhempainillan.

Asian käsittely ryhmässä / luokassa.

Sopimukset.

Seuranta.

Rangaistukset / sovittelu.

4 VÄKIVALTATILANTEET

Toimi - älä käänny pois tilanteesta.

Kehota lopettamaan väkivalta.

Estä väkivallan jatkuminen.

Hae mahdollisuuksien mukaan apua koulun muilta työntekijöiltä.

Älä arkaile pyytää poliisia paikalle ( puh. 112 ).

Tiedota opettajalle ja rehtorille.

Tarvittaessa rehtori kokoaa kriisi-/oppilashuoltoryhmän, joka järjestää kriisiapua.

Tarvittaessa ota yhteys oppilaan huoltajiin ja pyydä, että he hakevat oppilaan.

Tarvittaessa poista oppilas luokasta tai koulusta, huolehdi myös valvonnasta.

Mikäli oppilas ei suostu poistumaan, pyydä paikalle toinen aikuinen.

5 TAPATURMA TAI ONNETTOMUUS KOULUSSA

5.1. Lievä koulutapaturma

Huolehdi ensiavusta.

Lähetä/vie oppilas terveydenhoitajalle tai terveyskeskukseen.

Mikäli oppilasta joudutaan kuljettamaan terveyskeskukseen ja sen jälkeen jatkohoitoon, oppilaan mukaan lähtee koululta saattaja.

Ilmoita asiasta mahdollisimman nopeasti huoltajille.

Tiedota asiasta rehtorille ja luokanopettajalle/-valvojalle.

Täytä tapaturman jälkeen vahinkoilmoitus kansliassa.

5.2 Vakava onnettomuus koululla

Välitön ensiapu ja lisävaaran ehkäisy.

Hälytys ( 112 ) tarvittaessa.

Selvitetään, mitä todella tapahtui

Rehtori tiedottaa tilanteen mukaan:

kriisiryhmä

koti

opettajakunta ja muu henkilökunta

oppilaat

Valitaan vastuuhenkilö onnettomuuden uhrille tai uhreille:

on oppilaan kanssa kunnes huoltajat saapuvat paikalle tai joku muu ottaa vastuun.

LASTA/NUORTA EI SAA JÄTTÄÄ YKSIN.

Silminnäkijöiden auttaminen.

Kuunteleminen.

Keskusteleminen.

5.2.1. Tulipalo koulussa

Oppilaat turvaan! (Sovitut poistumistiet ja turva-alue).

Ilmoita kansliaan. Tee paloilmoitus (112).

Huolehdi rakennuksen tyhjentämisestä.

Huolehdi alkusammutuksesta.

Kun poistut viimeisenä paikalta, rajaa palopesäke sulkemalla ovet.

OPETTELE SAMMUTUSVÄLINEIDEN SIJAINTI!

5.2.2. Ohjeet vaaratilanteessa

Kukin koulu tekee oman suunnitelmansa sekä harjoittelee toimintaa. Vrt. Koulun turvallisuussuunnitelma.

5.3.3. Pommiuhka

Kysy uhkaajalta: Milloin räjähtää? Missä räjähtää?

Ilmoitus keskusradiosta.

Koulu tyhjennetään. Ohjaa luokkasi / oppilaasi rauhallisesti ulos suoja-alueelle.

Ilmoita poliisille.

6 KUOLEMANTAPAUKSET

6.1 Oppilaan, opettajan, muun koulun henkilökuntaan kuuluvan henkilön tai

lähiomaisen kuolema Otetaan yhteyttä kriisiryhmään.

Tiedon tultua kouluun lippu nostetaan puolitankoon.

Kuolemasta tiedotetaan omaisten toiveet huomioiden, etenkin ryhmälle tai luokalle, jota

se erityisesti koskee.

Vietetään hiljainen hetki (valokuva, valkoinen liina, muistoruno, laulu yms.)

Tavarat löytyvät opettajien työhuoneesta.

Mikäli kuolema koskettaa erityisesti jotain ryhmää tai luokkaa, järjestetään heille

mahdollisuus keskusteluun.

6.2 Koululla tapahtuva oppilaan kuolema Tapahtumapaikalle haetaan heti aikuisia.

Tapahtumapaikka rauhoitetaan.

Otetaan yhteys hätäkeskukseen 112.

Kutsutaan välittömästi kriisiapua.

Kutsutaan viranomainen, joka selvittää tutkinnan tarpeen ja vie suruviestin.

Tapahtumasta ilmoitetaan koko koululle.

Tarvittaessa otetaan yhteyttä oppilaiden koteihin.

6.3 Oppilaan lähiomaisen kuolema Rehtori tiedottaa asiasta oppilasta opettaville opettajille.

Mikäli oppilas on koulussa, saata hänet rauhalliseen paikkaan, missä omaiset voivat

kertoa hänelle suruviestin.

Edetään lapsen ehdoilla.

Mikäli oppilas tai hänen omaisensa pyytävät tai antavat luvan, kerro tapahtuneesta

luokalle ja keskustele asiasta, mikäli oppilaat tuntuvat tarvitsevan sitä.

Huomioi luokkasi kanssa oppilaan suru hienovaraisesti.

Mikäli tapahtunut askarruttaa oppilasta, pyydä apua kriisi- tai oppilashuoltoryhmältä.

Mikäli oppilas jää koulusta pois, eikä kotoa ole otettu yhteyttä, soita hänelle.

Mikäli oppilaan käytöksessä tai ulkonäössä tapahtuu selvä muutos tai muuten olet

huolissasi hänestä, ota yhteys oppilashuoltoryhmän jäseniin.

6.4 Koulun opettajan tai muun työntekijän kuolema Tiedon tultua kouluun lippu nostetaan puolitankoon ja toimitaan edellisen sivun ohjeiden

mukaan.

Rehtori tiedottaa tapahtuneesta koko kouluyhteisölle.

Mikäli menehtyminen sattuu koulupäivän aikana, toimitaan edellisen sivun ohjeiden

mukaan.

Tarvittaessa pyydetään kriisiryhmältä tukea.

7 PÄIHTEET

7.1. Päihteiden väärinkäytön tunnistaminen oppilaan kohdalla

Kaveripiiri vaihtuu.

Rahantarve voi kasvaa: näpistelyä, ilkivaltaa yms.

Koulumenestys laskee.

Poissaolot lisääntyvät: aamu- tai maanantaisin poissaoloja.

Epärealistisia puheita, tarinoita, valehtelua.

Muutoksia luonteessa.

Esiintyy pelkotiloja, ahdistuneisuutta, levottomuutta.

Haju (tietyille aineille ominainen, esim. tinneri, kannabis).

Esineet: piippu, veitset, aineenpalaset.

Ulkonäkö tai olemus muuttuu.

7.2 Oppilaan päihteiden käytön epäily

Keskustele oppilaan kanssa ja kirjaa havaintosi ylös.

Seuraa käyttäytymistä.

Yhteys terveydenhoitajaan, oppilashuoltoryhmän jäseniin tai poliisiin.

Ota yhteyttä huoltajiin.

Ks. tarkemmin päihdemalli.

7.3 Oppilaan päihteiden käyttö koululla

Keskustele oppilaan kanssa. Pyydä oppilashuoltoryhmän jäsen mukaan.

Ota yhteyttä huoltajiin ja pyydä heitä hakemaan oppilas pois koulusta.

Ota päihteet lapselta/ nuorelta pois mahdollisuuksien mukaan.

Mikäli yhteyttä huoltajiin ei saada, ota tarvittaessa yhteyttä poliisiin ja

sosiaalityöntekijään.

Järjestetään keskustelutilaisuus, jossa ovat mukana oppilashuoltoryhmän jäsenet,

huoltajat, oppilas, luokanopettaja/-valvoja.

7.4 Oppilaan huoltajien päihteiden käyttö

Tuo ongelma oppilashuoltoryhmän tietoon, missä mietitään tarvittavat toimenpiteet.

Tue oppilasta.

Tee tarvittaessa lastensuojeluilmoitus.

7.5 Opettajan tai koulun muun työntekijän päihteiden käyttö Kerro epäilysi ja /tai huolesi esimiehelle, joka ryhtyy selvittämään asiaa.

ESIMIEHEN TEHTÄVÄT

Kerää tarkat tunnusmerkit näkemästään / kuulemastaan muutoksesta.

Kokoaa ja kirjaa tosiasiat. Keskittyy työkäyttäytymiseen.

Selvittää eri hoitovaihtoehdot, konsultoiden työterveyshuoltoa.

Ottaa asian puheeksi työntekijän kanssa.

8 OMAISUUSRIKOKSET

8.1 Ilkivalta

Kirjallinen selvitys tapahtuneesta jokaiselta asiasta tietävältä.

Keskustelu asianomaisten, opettajan sekä oppilashuoltoryhmän jäsenen kanssa.

Tapahtuneesta ilmoitetaan huoltajille.

Tarvittaessa pyydetään apua poliisilta (112).

Jos oppilas ei suostu tarvittavaan yhteistyöhön.

Kun on tapahtunut murto.

Kun kadonnut omaisuus on arvokas.

Oppilas korvaa aiheuttamansa vahingon.

Mikäli asia tapahtuu opintokäynnin tai retken aikana toimitaan asiassa em. tavalla.

Tarvittaessa huoltajat noutavat oppilaan kotiin.

9 MUITA ERITYISKYSYMYKSIÄ

9.1 Oppilaan tai työntekijän vakava sairaus

Tilanteesta kerrotaan kodin tai työntekijän toiveet huomioiden.

Tiedosta ensiapuohjeet kriittisen tilanteen varalle.

Pidä yhteyttä sairastuneeseen henkilöön.

Psykoottisesti käyttäytyvän oppilaan tunnistaminen

Vetäytyminen, pyrkimys olla yksin.

Sekavat tai epärealistiset puheet.

Rituaalit, pakkotoiminnat.

Ikätasoa lapsellisempi toiminta.

Suhtautuminen koulutyöhön muuttuu, ei välitä koulutyöstä

tai yrittää tehdä enemmän kuin jaksaa.

Erikoinen toiminta, jota ei itse halua tai osaa selittää.

Vihjailee avuntarpeestaan.

Ulkoinen olemus voi muuttua äkkiä (hoitamattomuus).

Tunneilmaisun kapeutuminen tai muuttuminen.

Harhaluulot

9.2 Oppilaan tai työntekijän itsemurha tai sen uhka

Suhtaudu vakavasti itsemurhauhkailuihin tai –vihjailuihin.

Keskustele kuuntelun sijasta:

”Mitä tarkoitat sanoessasi, ettei elämälläsi ole enää väliä?”

Ota yhteyttä huoltajiin tai oppilashuoltoryhmän jäseniin ja kerro huolesi.

Mikäli jotakin tapahtuu

Tiedota asiasta omaisten toiveet huomioiden.

Käsittele asiaa enemmän ryhmissä, joita se koskee.

Huomioi muut itsemurhaa ajattelevat.

Kerro muista toimintatavoista ratkaista vaikeita asioita.

Ilmaise osanottosi omaisille.

9.3 Perheväkivalta oppilaan tai työntekijän kotona Tarkoittaa

Lyömistä, seksuaalista alistamista, uhkailua, pelottelua, eristämistä ja taloudellista

väkivaltaa.

Mikäli havaitset oppilaan tai työntekijän käyttäytymisessä ja /tai olemuksessa muutosta:

Esitä huolesi tekemistäsi havainnoista oppilaalle ja huoltajille tai työntekijälle

tarkentaaksesi tilannetta.

Seuraa tilannetta ja kirjaa havaintosi.

Mikäli asia huolestuttaa sinua edelleen, ota yhteyttä rehtoriin tai oppilashuoltoryhmän

jäseniin.

9.4 Seksuaalisen hyväksikäytön epäily

Keskustele rauhallisesti henkilön kanssa.

Tilanteessa tulee selvittää puhuuko henkilö asiasta ensimmäistä kertaa.

Mikäli kyseessä on ensimmäinen kerta, jatketaan asiasta keskustelua

yhdessä henkilön kanssa, otetaan yhteyttä sopivaan auttajatahoon (esim. kasvatus-

perheneuvola, nuorisopsykiatrian pkl., Tukinainen).

Jos asiaa on käsitelty aiemmin jonkun muun hoitavan/ohjaavan tahon kanssa, ohjataan

henkilö jatkamaan hoitoa kyseisessä paikassa.

Ota yhteys oppilashuoltoryhmän jäseniin.

Ota yhteyttä huoltajiin ja kerro havainnoistasi.

Mikäli havaitset seksuaalista ahdistelua

Keskustele ensin ahdistellun kanssa.

Kirjaa havaintosi.

Arvioi tilanne ja sovi jatkotoimenpiteistä yhdessä ahdistellun kanssa, mikäli ahdisteltu

on suostuvainen, niin järjestetään yhteistapaaminen osapuolten kesken sopimuksen

aikaansaamiseksi.

Tarvittaessa sovitaan tarkoituksenmukaisesta jatkohoidosta.

Tarvittaessa ota yhteyttä huoltajiin ja kerro tilanteesta.

Toiminta vakavissa seksuaalisissa väkivaltatilanteissa Välittömästi yhteys lääkäriin/terveydenhoitajaan.

Ota yhteys oppilashuoltoryhmän jäseniin.

Tapauksesta on tehtävä rikosilmoitus.

On huolehdittava siitä, että asianmukainen jälkihoito järjestetään.

9.5 Toistuvat poissaolot

Lisääntyneet ja selvittämättömät poissaolot ovat merkki jostain ongelmasta oppilaalla.

Ota asia puheeksi oppilaan kanssa.

Selvitä poissaolojen syyt.

Tee sopimus jatkosta.

Ota yhteys huoltajiin ajoissa.

Seuraa tilannetta.

10 KOULUN KRIISIRYHMÄN JÄSENET

PÄIVITETTY VERSIO PUUTTUU. TEHTY TYHY-RYHMÄSSÄ, LÖYTYY

MIKOLTA.

11 TÄRKEÄT PUHELINNUMEROT (Laita puhelimen viereen!)

YLEINEN HÄTÄNUMERO 1 1 2

POLIISI 1 1 2 tai 5 7 8 0 0

ENSIAPUPOLIKLINIKKA 5 8 1 3 2 6 5

PALOKUNTA 1 1 2 tai 5 7 1 5 8 6 0

TERVEYSKESKUS 5 8 2 1

KESKUSSAIRAALA 5 8 1 1

NUORTEN PSYKIATRINEN PKL. 5 8 1 7 0 1 5

LASTEN PSYKIATRINEN PKL. 5 8 1 7 0 1 8

MYRKYTYSKESKUS 0 9 – 2 4 1 4 3 9 2

KESKUSHAMMASHOITOLA, Pihlajavedentie 8 5 8 1 2 9 0 0

KOULUKURAATTORI, Mirja Soininen 0 5 0 3 4 6 2 4 6 7

KRIISIKESKUS, Olavink. 40 A 2 7 3 7 0 0

TURVAKOTI KOTILO, Neitsytk. 1 5 1 4 2 7 7

PERHEPALVELUKESKUS, Pihlajavedentie 4 5 8 1 7 0 1 8

5 8 1 2 1 6 2

SOSIAALITOIMI, Olavink. 27 5 7 1 1

SEURAKUNTA (Ev.lut.), Kirkkok. 17 5 7 6 8 0

LASTEN JA NUORTEN PUHELIN (MLL) 0 8 0 0 1 2 0 4 0 0

www.lastenjanuortennetti.net

IRTI HUUMEISTA RY 0 2 0 3 2 2 3 8 8

PALVELEVA PUHELIN 1 0 0 7 1

RIKOSUHRIPÄIVYSTYS 0 2 0 3 1 6 1 1 6

AIDS- auttava puhelin (SPR) 0 2 0 3 2 7 0 0 0

KIUSATTUJEN TUKI RY 0 8 0 0 9 7 4 7 4

TUKINAINEN 0 8 0 0 9 7 8 9 9

TUKINAINEN – juristipäivystys 0 8 0 0 9 7 8 9 5

A-KLINIKKA 5 7 1 4 7 8 1

LYÖMÄTÖN LINJA 7 0 0 2 8 8 7

11.1 Jälkipuinti ja jälkipurku

Yhteydenotto kriisikeskukseen, terveyskeskukseen tai sairaalan ensiapuun.

http://www.lastenjanuortennetti.net/

LIITE 4 OPS-työryhmä ehdottaa, että tämä liite

poistetaan OPS:sta.

Kirjainmallit, numerot ja matemaattiset merkit

Kirjainmallien tekijät:

Toivo Heiskanen ─ Liisa Uusitalo

Liite 5 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja

arvioinnin yhteiseen eurooppalaiseen viitekehykseen.

Taitotaso A1 Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa

Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen A1.1 Kielitaidon

alkeiden

hallinta

* Ymmärtää erittäin rajallisen

määrän tavallisimpia sanoja ja

fraaseja (tervehdyksiä, nimiä,

lukuja, kehotuksia) arkisissa

yhteyksissä.

* Ei edes ponnistellen ymmärrä

kuin kaikkein alkeellisinta

kieliainesta.

*Tarvitsee erittäin paljon apua:

toistoa, osoittamista, käännöstä.

*Osaa vastata häntä koskeviin

yksinkertaisiin kysymyksiin lyhyin

lausein. Vuorovaikutus on

puhekumppanin varassa, ja puhuja

turvautuu ehkä äidinkieleen tai

eleisiin.

* Puheessa voi olla paljon pitkiä

taukoja, toistoja ja katkoksia.

* Ääntäminen voi aiheuttaa suuria

ymmärtämisongelmia.

* Osaa hyvin suppean perussanaston

ja joitakin opeteltuja vakioilmaisuja.

* Puhuja ei kykene vapaaseen

tuotokseen, mutta hänen hallitsemansa

harvat kaavamaiset ilmaisut voivat

olla melko virheettömiä.

*Tuntee kirjainjärjestelmän,

mutta ymmärtää tekstistä vain

hyvin vähän.

*Tunnistaa vähäisen määrän

tuttuja sanoja ja lyhyitä fraaseja ja

osaa yhdistää niitä kuviin.

* Kyky ymmärtää entuudestaan

tuntematon sana edes hyvin

ennakoitavassa yhteydessä on

erittäin rajallinen.

*Osaa viestiä välittömiä tarpeita hyvin

lyhyin ilmaisuin.

*Osaa kirjoittaa kielen kirjaimet ja

numerot kirjaimin, merkitä muistiin

henkilökohtaiset perustietonsa ja

kirjoittaa joitakin tuttuja sanoja ja

fraaseja.

*Osaa joukon erillisiä sanoja ja

sanontoja.

* Ei kykene vapaaseen tuotokseen,

mutta kirjoittaa oikein muutamia sanoja

ja ilmauksia.

A1.2 Kehittyvä

alkeiskieli-

taito

*Ymmärtää rajallisen määrän

sanoja, lyhyitä lauseita,

kysymyksiä ja kehotuksia, jotka

liittyvät henkilökohtaisiin

asioihin tai välittömään

tilanteeseen.

* Joutuu ponnistelemaan

ymmärtääkseen yksinkertaisiakin

lausumia ilman selviä

tilannevihjeitä.

*Tarvitsee paljon apua: puheen

hidastamista, toistoa, näyttämistä

ja käännöstä.

*Osaa viestiä suppeasti joitakin

välittömiä tarpeita ja kysyä ja vastata

henkilökohtaisia perustietoja

käsittelevissä vuoropuheluissa.

Tarvitsee usein puhekumppanin apua.

*Puheessa on taukoja ja muita

katkoksia.

*Ääntäminen voi aiheuttaa usein


* Osaa hyvin suppean perussanaston,

joitakin tilannesidonnaisia ilmaisuja

ja peruskieliopin aineksia.

* Alkeellisessakin vapaassa puheessa

esiintyy hyvin paljon kaikenlaisia

virheitä.

*Ymmärtää nimiä, kylttejä ja

muita hyvin lyhyitä ja

yksinkertaisia tekstejä, jotka

liittyvät välittömiin tarpeisiin.

* Tunnistaa yksinkertaisesta

tekstistä yksittäisen tiedon, jos

voi lukea tarvittaessa uudelleen

* Kyky ymmärtää entuudestaan

tuntematon sana edes hyvin

ennustettavassa yhteydessä on

rajallinen.

*Osaa viestiä välittömiä tarpeita lyhyin

lausein.

*Osaa kirjoittaa muutamia lauseita ja

fraaseja itsestään ja lähipiiristään (esim.

vastauksia kysymyksiin tai

muistilappuja).

* Osaa joitakin perussanoja ja sanontoja

ja pystyy kirjoittamaan hyvin

yksinkertaisia päälauseita.

* Ulkoa opetellut fraasit voivat olla

oikein kirjoitettuja, mutta

alkeellisimmassakin vapaassa

tuotoksessa esiintyy hyvin paljon

kaikenlaisia virheitä.

Taitotaso A1 Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa

Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen A1.3 Toimiva

alkeiskieli-

taito

* Ymmärtää yksinkertaisia

lausumia (henkilökohtaisia

kysymyksiä ja jokapäiväisiä

ohjeita, pyyntöjä ja kieltoja)

rutiinimaisissa keskusteluissa

tilanneyhteyden tukemana.

* Pystyy seuraamaan

yksinkertaisia, välittömiin

tilanteisiin tai omaan

kokemukseensa liittyviä

keskusteluja.

* Yksinkertaisenkin viestin

ymmärtäminen edellyttää

normaalia hitaampaa ja kuulijalle

kohdennettua yleiskielistä

puhetta.

*Osaa kertoa lyhyesti itsestään ja

lähipiiristään. Selviytyy kaikkein

yksinkertaisimmista vuoropuheluista

ja palvelutilanteista. Tarvitsee joskus

puhekumppanin apua.

* Kaikkein tutuimmat jaksot sujuvat,

muualla tauot ja katkokset ovat hyvin

ilmeisiä.

*Ääntäminen voi joskus tuottaa


*Osaa rajallisen joukon lyhyitä, ulkoa

opeteltuja ilmauksia, keskeisintä

sanastoa ja perustason lauserakenteita.

* Alkeellisessakin puheessa esiintyy

paljon peruskielioppivirheitä.

* Pystyy lukemaan tuttuja ja

joitakin tuntemattomia sanoja.

Ymmärtää hyvin lyhyitä viestejä,

joissa käsitellään arkielämää ja

rutiinitapahtumia tai annetaan

yksinkertaisia ohjeita.

* Pystyy löytämään tarvitsemansa

yksittäisen tiedon lyhyestä

tekstistä (postikortit,

säätiedotukset).

* Lyhyenkin tekstipätkän

lukeminen ja ymmärtäminen on

hyvin hidasta.

*Selviytyy kirjoittamalla kaikkein

tutuimmissa, helposti ennakoitavissa

arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin

liittyvissä tilanteissa.

*Osaa kirjoittaa yksinkertaisia viestejä

(yksinkertaisen postikortin,

henkilötiedot, yksinkertainen sanelu).

* Osaa kaikkein tavallisimpia sanoja ja

ilmauksia, jotka liittyvät omaan elämään

tai konkreetteihin tarpeisiin. Osaa

kirjoittaa muutamia yksilauseisia

virkkeitä.

*Alkeellisessakin vapaassa tuotoksessa

esiintyy monenlaisia virheitä.

Taitotaso A2 Välittömän sosiaalisen kanssakäymisen perustarpeet ja lyhyt kerronta

Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen A2.1 Peruskieli-

taidon

alkuvaihe

* Pystyy ymmärtämään

yksinkertaista puhetta tai

seuraamaan keskustelua aiheista,

jotka ovat hänelle välittömän

tärkeitä.

* Pystyy ymmärtämään

lyhyiden, yksinkertaisten, itseään

kiinnostavien keskustelujen ja

viestien (ohjeet, kuulutukset)

ydinsisällön sekä havaitsemaan

aihepiirin vaihdokset tv-

uutisissa.



normaalilla nopeudella ja

selkeästi puhuttua yleiskielistä

puhetta, joka usein täytyy lisäksi

toistaa.

* Osaa kuvata lähipiiriään muutamin

lyhyin lausein. Selviytyy

yksinkertaisista sosiaalisista

kohtaamisista ja tavallisimmista

palvelutilanteista. Osaa aloittaa ja

lopettaa lyhyen vuoropuhelun, mutta

kykenee harvoin ylläpitämään

pitempää keskustelua.

*Tuottaa sujuvasti joitakin tuttuja

jaksoja, mutta puheessa on paljon

hyvin ilmeisiä taukoja ja vääriä

aloituksia.

* Ääntäminen on ymmärrettävää,

vaikka vieras korostus on hyvin

ilmeistä ja ääntämisvirheistä voi

koitua satunnaisia


*Osaa helposti ennakoitavan

perussanaston ja monia keskeisimpiä

rakenteita (kuten menneen ajan

muotoja ja konjunktioita).

* Hallitsee kaikkein

yksinkertaisimman kieliopin

alkeellisessa vapaassa puheessa, mutta

virheitä esiintyy yhä paljon

perusrakenteissakin.

*Ymmärtää yksinkertaisia ja

kaikkein tavanomaisinta sanastoa

sisältäviä tekstejä

(yksityiskirjeitä, pikku-uutisia,

arkisimpia käyttöohjeita).

*Ymmärtää tekstin pääajatukset

ja joitakin yksityiskohtia parin

kappaleen pituisesta tekstistä.

Osaa paikantaa ja verrata

yksittäisiä tietoja ja pystyy hyvin

yksinkertaiseen päättelyyn

kontekstin avulla.

* Lyhyenkin tekstipätkän

lukeminen ja ymmärtäminen on

hidasta.

* Selviytyy kirjoittamalla kaikkein

rutiininomaisimmista arkitilanteista.

* Osaa kirjoittaa lyhyitä, yksinkertaisia

viestejä (henkilökohtaiset kirjeet,

lappuset), jotka liittyvät arkisiin

tarpeisiin sekä yksinkertaisia,

luettelomaisia kuvauksia hyvin tutuista

aiheista (todellisista tai kuvitteellisista

henkilöistä, tapahtumista, omista ja

perheen suunnitelmista).

*Osaa käyttää perustarpeisiin liittyvää

konkreettia sanastoa ja

perusaikamuotoja sekä yksinkertaisin

sidossanoin (ja, mutta) liitettyjä

rinnasteisia lauseita.

*Kirjoittaa kaikkein yksinkertaisimmat

sanat ja rakenteet melko oikein, mutta

tekee toistuvasti virheitä perusasioissa

(aikamuodot, taivutus) ja tuottaa paljon

kömpelöitä ilmaisuja vapaassa

tuotoksessa.

Taitotaso A2 Välittömän sosiaalisen kanssakäymisen perustarpeet ja lyhyt kerronta

Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen A2.2 Kehittyvä

peruskieli-

taito

* Ymmärtää tarpeeksi

kyetäkseen tyydyttämään

konkreetit tarpeensa. Pystyy

seuraamaan hyvin summittaisesti

selväpiirteisen asiapuheen

pääkohtia.

*Pystyy yleensä tunnistamaan

ympärillään käytävän

keskustelun aiheen. Ymmärtää

tavallista sanastoa ja hyvin

rajallisen joukon idiomeja tuttuja

aiheita tai yleistietoa

käsittelevässä

tilannesidonnaisessa puheessa.



yleispuhekieltä, joka äännetään

hitaasti ja selvästi. Toistoa

tarvitaan melko usein.

* Osaa esittää pienen, luettelomaisen

kuvauksen lähipiiristään ja sen

jokapäiväisistä puolista. Pystyy

osallistumaan rutiininomaisiin

keskusteluihin omista tai itselleen

tärkeistä asioista. Voi tarvita apua

keskustelussa ja vältellä joitakin

aihepiirejä.

*Puhe on välillä sujuvaa, mutta

erilaiset katkokset ovat hyvin ilmeisiä.

*Ääntäminen on ymmärrettävää,

vaikka vieras korostus on ilmeistä ja

ääntämisvirheitä esiintyy.

*Osaa kohtalaisen hyvin tavallisen,

jokapäiväisen sanaston ja jonkin

verran idiomaattisia ilmaisuja. Osaa

useita yksinkertaisia ja myös joitakin

vaativampia rakenteita.

* Laajemmassa vapaassa puheessa

esiintyy paljon virheitä perusasioissa

(esim. verbien aikamuodoissa) ja ne

voivat joskus haitata

ymmärrettävyyttä.

*Ymmärtää pääasiat ja joitakin

yksityiskohtia muutaman

kappaleen pituisista viesteistä

jonkin verran vaativissa arkisissa

yhteyksissä (mainokset, kirjeet,

ruokalistat, aikataulut) sekä

faktatekstejä (käyttöohjeet, pikku-

uutiset).

* Pystyy hankkimaan helposti

ennakoitavaa uutta tietoa tutuista

aiheista selkeästi jäsennellystä

muutaman kappaleen pituisesta

tekstistä. Osaa päätellä

tuntemattomien sanojen

merkityksiä niiden kieliasusta ja

kontekstista.

* Tarvitsee usein uudelleen

lukemista ja apuvälineitä

tekstikappaleen ymmärtämiseksi.

* Selviytyy kirjoittamalla

tavanomaisissa arkitilanteissa.

*Osaa kirjoittaa hyvin lyhyen,

yksinkertaisen kuvauksen tapahtumista,

menneistä toimista ja henkilökohtaisista

kokemuksista tai elinympäristönsä

arkipäiväisistä puolista (lyhyet kirjeet,

muistilaput, hakemukset, puhelinviestit).

*Osaa arkisen perussanaston, rakenteet

ja tavallisimmat sidoskeinot.

* Kirjoittaa yksinkertaiset sanat ja

rakenteet oikein, mutta tekee virheitä

harvinaisemmissa rakenteissa ja

muodoissa ja tuottaa kömpelöitä

ilmaisuja.

Taitotaso B1 Selviytyminen arkielämässä

Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen B1.1 Toimiva

peruskieli-

taito

*Ymmärtää pääajatukset ja

keskeisiä yksityiskohtia

puheesta, joka käsittelee

koulussa, työssä tai vapaa-aikana

säännöllisesti toistuvia teemoja

mukaan lukien lyhyt kerronta.

Tavoittaa radiouutisten,

elokuvien, tv-ohjelmien ja

selkeiden puhelinviestien

pääkohdat.

* Pystyy seuraamaan yhteiseen

kokemukseen tai yleistietoon

perustuvaa puhetta. Ymmärtää

tavallista sanastoa ja rajallisen

joukon idiomeja.

* Pitemmän viestin


normaalia hitaampaa ja

selkeämpää yleiskielistä puhetta.

Toistoa tarvitaan silloin tällöin.

*Osaa kertoa tutuista asioista myös

joitakin yksityiskohtia. Selviytyy

kielialueella tavallisimmista

arkitilanteista ja epävirallisista

keskusteluista. Osaa viestiä itselleen

tärkeistä asioista myös hieman

vaativammissa tilanteissa.

Pitkäkestoinen esitys tai käsitteelliset

aiheet tuottavat ilmeisiä vaikeuksia.

*Pitää yllä ymmärrettävää puhetta,

vaikka pitemmissä puhejaksoissa

esiintyy taukoja ja epäröintiä.

*Ääntäminen on selvästi

ymmärrettävää, vaikka vieras korostus

on joskus ilmeistä ja ääntämisvirheitä

esiintyy jonkin verran.

*Osaa käyttää melko laajaa

jokapäiväistä sanastoa ja joitakin

yleisiä fraaseja ja idiomeja. Käyttää

useita erilaisia rakenteita.

* Laajemmassa vapaassa puheessa

kielioppivirheet ovat tavallisia (esim.

artikkeleita ja päätteitä puuttuu),

mutta ne haittaavat harvoin

ymmärrettävyyttä.

*Pystyy lukemaan monenlaisia,

muutaman sivun pituisia tekstejä

(taulukot, kalenterit,

kurssiohjelmat, keittokirjat)

tutuista aiheista ja seuraamaan

tekstin pääajatuksia, avainsanoja

ja tärkeitä yksityiskohtia myös

valmistautumatta.

* Pystyy seuraamaan tuttua

aihetta käsittelevän parisivuisen

tekstin pääajatuksia, avainsanoja

ja tärkeitä yksityiskohtia.

* Arkikokemuksesta poikkeavien

aiheiden ja tekstin yksityiskohtien

ymmärtäminen voi olla

puutteellista.

* Pystyy kirjoittamaan ymmärrettävän,

jonkin verran yksityiskohtaistakin

arkitietoa välittävän tekstin tutuista,

itseään kiinnostavista todellisista tai

kuvitelluista aiheista.

*Osaa kirjoittaa selväpiirteisen

sidosteisen tekstin liittämällä erilliset

ilmaukset peräkkäin jaksoiksi (kirjeet,

kuvaukset, tarinat, puhelinviestit).

Pystyy välittämään tehokkaasti tuttua

tietoa tavallisimmissa kirjallisen

viestinnän muodoissa.

*Osaa useimpien tutuissa tilanteissa

tarvittavien tekstien laadintaan riittävän

sanaston ja rakenteet, vaikka teksteissä

esiintyy interferenssiä ja ilmeisiä

kiertoilmaisuja.

* Rutiininomainen kieliaines ja

perusrakenteet ovat jo suhteellisen

virheettömiä, mutta jotkut vaativammat

rakenteet ja sanaliitot tuottavat

ongelmia.

Taitotaso B1 Selviytyminen arkielämässä

Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen B1.2 Sujuva

peruskieli-

taito

* Ymmärtää selväpiirteistä

asiatietoa, joka liittyy tuttuihin ja

melko yleisiin aiheisiin jonkin

verran vaativissa yhteyksissä

(epäsuora tiedustelu,

työkeskustelut, ennakoitavissa

olevat puhelinviestit).

* Ymmärtää pääkohdat ja

tärkeimmät yksityiskohdat

ympärillään käytävästä

laajemmasta muodollisesta ja

epämuodollisesta keskustelusta.

* Ymmärtäminen edellyttää

yleiskieltä tai melko tuttua

aksenttia sekä satunnaisia

toistoja ja uudelleenmuotoiluja.

Nopea syntyperäisten välinen

keskustelu ja vieraiden aiheiden

tuntemattomat yksityiskohdat

tuottavat vaikeuksia.

*Osaa kertoa tavallisista,

konkreeteista aiheista kuvaillen,

eritellen ja vertaillen ja selostaa myös

muita aiheita, kuten elokuvia, kirjoja

tai musiikkia. Osaa viestiä varmasti

useimmissa tavallisissa tilanteissa.

Kielellinen ilmaisu ei ehkä ole kovin

tarkkaa.

*Osaa ilmaista itseään suhteellisen

vaivattomasti. Vaikka taukoja ja

katkoksia esiintyy, puhe jatkuu ja

viesti välittyy.

*Ääntäminen on hyvin

ymmärrettävää, vaikka intonaatio ja

painotus eivät ole aivan kohdekielen

mukaisia.

*Osaa käyttää kohtalaisen laajaa

sanastoa ja tavallisia idiomeja.

Käyttää myös monenlaisia rakenteita

ja mutkikkaitakin lauseita.

* Kielioppivirheitä esiintyy jonkin

verran, mutta ne haittaavat harvoin

laajempaakaan viestintää.

* Pystyy lukemaan muutaman

kappaleen pituisia tekstejä

monenlaisista aiheista

(lehtiartikkelit, esitteet,

käyttöohjeet, yksinkertainen

kaunokirjallisuus) ja selviää

myös jonkin verran päättelyä

vaativista teksteistä

käytännönläheisissä ja itselleen

tärkeissä tilanteissa.

* Pystyy etsimään ja

yhdistelemään tietoja

useammasta muutaman sivun

pituisesta tekstistä suorittaakseen

jonkin tehtävän.

* Pitkien tekstien jotkin

yksityiskohdat ja sävyt saattavat

jäädä epäselviksi.

*Osaa kirjoittaa henkilökohtaisia ja

julkisempiakin viestejä, kertoa niissä

uutisia ja ilmaista ajatuksiaan tutuista

abstrakteista ja kulttuuriaiheista, kuten

musiikista tai elokuvista.

* Osaa kirjoittaa muutaman kappaleen

pituisen jäsentyneen tekstin

(muistiinpanoja, lyhyitä yhteenvetoja ja

selostuksia selväpiirteisen keskustelun

tai esityksen pohjalta).

Osaa esittää jonkin verran tukitietoa

pääajatuksille ja ottaa lukijan

huomioon.

* Hallitsee melko monenlaiseen

kirjoittamiseen tarvittavaa sanastoa ja

lauserakenteita. Osaa ilmaista

rinnasteisuutta ja alisteisuutta.

*Pystyy kirjoittamaan ymmärrettävää ja

kohtuullisen virheetöntä kieltä, vaikka

virheitä esiintyy vaativissa rakenteissa,

tekstin jäsentelyssä ja tyylissä ja vaikka

äidinkielen tai jonkin muun kielen

vaikutus on ilmeinen.

Taitotaso B2 Selviytyminen säännöllisessä kanssakäymisessä syntyperäisten kanssa

Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen B2.1 Itsenäisen

kielitaidon

perustaso

* Ymmärtää asiallisesti ja

kielellisesti kompleksisen

puheen pääajatukset, kun se

käsittelee konkreetteja tai

abstrakteja aiheita. Pystyy

seuraamaan yleisesti

kiinnostavaa yksityiskohtaista

kerrontaa (uutiset, haastattelut,

elokuvat, luennot).

* Ymmärtää puheen pääkohdat,

puhujan tarkoituksen, asenteita,

muodollisuusastetta ja tyyliä.

Pystyy seuraamaan laajaa

puhetta ja monimutkaista

argumentointia, jos puheen

kulku on selvästi merkitty

erilaisin jäsentimin (sidesanat,

rytmitys). Pystyy tiivistämään tai

ilmaisemaan kuulemastaan

avainkohdat ja tärkeät

yksityiskohdat.

* Ymmärtää suuren osan

ympärillään käytävästä

keskustelusta, mutta voi kokea

vaikeaksi ymmärtää useamman

syntyperäisen välistä

keskustelua, jos nämä eivät

mitenkään helpota

sanottavaansa.

*Osaa esittää selkeitä, täsmällisiä

kuvauksia monista kokemuspiiriinsä

liittyvistä asioista, kertoa

tuntemuksista sekä tuoda esiin

tapahtumien ja kokemusten

henkilökohtaisen merkityksen. Pystyy

osallistumaan aktiivisesti useimpiin

käytännöllisiin ja sosiaalisiin

tilanteisiin sekä melko muodollisiin

keskusteluihin. Pystyy säännölliseen

vuorovaikutukseen syntyperäisten

kanssa vaikuttamatta tahattomasti

huvittavalta tai ärsyttävältä.

Kielellinen ilmaisu ei aina ole täysin

tyylikästä.

*Pystyy tuottamaan puhejaksoja

melko tasaiseen tahtiin, ja puheessa

on vain harvoin pitempiä taukoja.

*Ääntäminen ja intonaatio ovat

selkeitä ja luontevia.

*Osaa käyttää monipuolisesti kielen

rakenteita ja laajahkoa sanastoa

mukaan lukien idiomaattinen ja

käsitteellinen sanasto. Osoittaa

kasvavaa taitoa reagoida sopivasti

tilanteen asettamiin

muotovaatimuksiin.

* Kieliopin hallinta on melko hyvää,

eivätkä satunnaiset virheet yleensä

haittaa ymmärrettävyyttä.

*Pystyy lukemaan itsenäisesti

muutaman sivun pituisia tekstejä

(lehtiartikkeleita, novelleja,

viihde- ja tietokirjallisuutta,

raportteja ja yksityiskohtaisia

ohjeita) oman alan tai yleisistä

aiheista. Tekstit voivat käsitellä

abstrakteja, käsitteellisiä tai

ammatillisia aiheita, ja niissä on

tosiasioita, asenteita ja

mielipiteitä.

*Pystyy tunnistamaan kirjoittajan

ja tekstin tarkoituksen,

paikantamaan useita eri

yksityiskohtia pitkästä tekstistä.

Pystyy nopeasti tunnistamaan

tekstin sisällön ja uusien tietojen

käyttöarvon päättääkseen,

kannattaako tekstiin tutustua

tarkemmin.

* Vaikeuksia tuottavat vain

pitkien tekstien idiomit ja

kulttuuriviittaukset.

* Osaa kirjoittaa selkeitä ja

yksityiskohtaisia tekstejä monista

itseään kiinnostavista aihepiireistä,

tutuista abstrakteista aiheista,

rutiiniluonteisia asiaviestejä sekä

muodollisempia sosiaalisia viestejä

(arvostelut, liikekirjeet, ohjeet,

hakemukset, yhteenvedot).

*Osaa kirjoittaessaan ilmaista tietoja ja

näkemyksiä tehokkaasti ja

kommentoida muiden näkemyksiä.

Osaa yhdistellä tai tiivistää eri lähteistä

poimittuja tietoja omaan tekstiin.

* Osaa laajan sanaston ja vaativia

lauserakenteita sekä kielelliset keinot

selkeän, sidosteisen tekstin laatimiseksi.

Sävyn ja tyylin joustavuus on rajallinen,

ja pitkässä esityksessä voi ilmetä

hyppäyksiä asiasta toiseen.

* Hallitsee melko hyvin

oikeinkirjoituksen, kieliopin ja

välimerkkien käytön, eivätkä virheet

johda väärinkäsityksiin. Tuotoksessa

saattaa näkyä äidinkielen vaikutus.

Vaativat rakenteet sekä ilmaisun ja

tyylin joustavuus tuottavat ongelmia.

Taitotaso B2 Selviytyminen säännöllisessä kanssakäymisessä syntyperäisten kanssa

Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen

B2.

2

Toimiva

itsenäinen

kielitaito

* Ymmärtää elävää tai

tallennettua, selkeästi

jäsentynyttä yleiskielistä

puhetta kaikissa sosiaalisen

elämän, koulutuksen ja

työelämän tilanteissa (myös

muodollinen keskustelu ja

syntyperäisten välinen vilkas

keskustelu).

* Pystyy yhdistämään vaativia

tehtäviä varten kompleksista ja

yksityiskohtaista tietoa

kuulemistaan laajoista

keskusteluista tai esityksistä.

Osaa päätellä ääneen

lausumattomia asenteita ja

sosiokulttuurisia viitteitä sekä

arvioida kriittisesti

kuulemaansa.

* Ymmärtää vieraita puhujia ja

kielimuotoja. Huomattava

taustamelu, kielellinen huumori

ja harvinaisemmat idiomit ja

kulttuuriviittaukset saattavat

yhä tuottaa vaikeuksia.

*Osaa pitää valmistellun esityksen

monenlaisista yleisistäkin aiheista.

Pystyy tehokkaaseen sosiaaliseen

vuorovaikutukseen syntyperäisten

kanssa. Osaa keskustella ja neuvotella

monista asioista, esittää ja

kommentoida vaativia ajatuskulkuja ja

kytkeä sanottavansa toisten

puheenvuoroihin. Osaa ilmaista

itseään varmasti, selkeästi ja

kohteliaasti tilanteen vaatimalla

tavalla. Esitys voi olla kaavamaista, ja

puhuja turvautuu toisinaan

kiertoilmauksiin.

*Osaa viestiä spontaanisti, usein

hyvinkin sujuvasti ja vaivattomasti

satunnaisista epäröinneistä huolimatta.

*Ääntäminen ja intonaatio ovat hyvin

selkeitä ja luontevia.

* Hallitsee laajasti kielelliset keinot

ilmaista konkreetteja ja käsitteellisiä,

tuttuja ja tuntemattomia aiheita

varmasti, selkeästi ja tilanteen

vaatimaa muodollisuusastetta

noudattaen. Kielelliset syyt rajoittavat

ilmaisua erittäin harvoin.

* Kieliopin hallinta on hyvää. Usein

puhuja korjaa virheensä itse, eivätkä

virheet haittaa ymmärrettävyyttä.

*Pystyy lukemaan itsenäisesti

usean sivun pituisia, eri

tarkoituksiin laadittuja

kompleksisia tekstejä

(päivälehtiä, novelleja,

kaunokirjallisuutta). Jotkin näistä

voivat olla vain osittain tuttuja tai

tuntemattomia, mutta henkilön

itsensä kannalta merkityksellisiä.

* Pystyy tunnistamaan kirjoittajan

asennoitumisen ja tekstin

tarkoituksen. Pystyy

paikantamaan ja yhdistämään

useita käsitteellisiä tietoja

monimutkaisista teksteistä.

Ymmärtää riittävästi

tiivistääkseen pääkohdat tai

ilmaistakseen ne toisin sanoin.

* Vaikeuksia tuottavat vain

pitkien tekstien harvinaisemmat

idiomit ja kulttuuriviittaukset.

*Osaa kirjoittaa selkeitä,

yksityiskohtaisia, muodollisia ja

epämuodollisia tekstejä monimutkaisista

todellisista tai kuvitelluista tapahtumista

ja kokemuksista enimmäkseen tutuille ja

toisinaan tuntemattomille lukijoille.

Osaa kirjoittaa esseen, muodollisen tai

epämuodollisen selostuksen,

muistiinpanoja jatkotehtäviä varten ja

yhteenvetoja.

*Osaa kirjoittaa selkeän ja jäsentyneen

tekstin, ilmaista kantansa, kehitellä

argumentteja systemaattisesti,

analysoida, pohtia ja tiivistää tietoa ja

ajatuksia.

* Kielellinen ilmaisuvarasto ei rajoita

havaittavasti kirjoittamista.

* Hallitsee hyvin kieliopin, sanaston ja

tekstin jäsennyksen. Virheitä voi

esiintyä harvinaisissa rakenteissa ja

idiomaattisissa ilmauksissa sekä

tyyliseikoissa.

Taitotasot C1-

C2

Selviytyminen monissa vaativissa kielenkäyttötilanteissa

Kuullun

ymmärtäminen

Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen

C1.1 Taitavan

kielitaidon

perustaso

*Ymmärtää suhteellisen

vaivattomasti pitempääkin

puhetta tai esitystä (elokuvia,

luentoja, keskusteluja,

väittelyjä) erilaisista tutuista

ja yleisistä aiheista myös

silloin, kun puhe ei ole

selkeästi jäsenneltyä ja

sisältää idiomaattisia

ilmauksia ja

rekisterinvaihdoksia. *Ymmärtää hyvin erilaisia

äänitemateriaaleja

yksityiskohtaisesti ja

puhujien välisiä suhteita ja

tarkoituksia tunnistaen.

*Vieras aksentti tai hyvin

murteellinen puhekieli

tuottavat vaikeuksia.

*Osaa pitää pitkähkön, valmistellun

muodollisenkin esityksen. Pystyy

ottamaan aktiivisesti osaa

monimutkaisiin käsitteellisiä ja

yksityiskohtia sisältäviin tilanteisiin ja

johtaa rutiiniluonteisia kokouksia ja

pienryhmiä. Osaa käyttää kieltä

monenlaiseen sosiaaliseen

vuorovaikutukseen. Tyylilajien ja

kielimuotojen vaihtelu tuottaa

vaikeuksia.

*Osaa viestiä sujuvasti, spontaanisti ja

lähes vaivattomasti.

*Osaa vaihdella intonaatiota ja

sijoittaa lausepainot oikein

ilmaistakseen kaikkein hienoimpiakin

merkitysvivahteita.

*Sanasto ja rakenteisto ovat hyvin

laajat ja rajoittavat ilmaisua erittäin

harvoin. Osaa ilmaista itseään

varmasti, selkeästi ja kohteliaasti

tilanteen vaatimalla tavalla.

*Kieliopin hallinta on hyvää.

Satunnaiset virheet eivät hankaloita

ymmärtämistä, ja puhuja osaa korjata

ne itse.

*Ymmärtää yksityiskohtaisesti

pitkähköjä, kompleksisia tekstejä

eri aloilta.

*Pystyy vaihtelemaan

lukutapaansa tarpeen mukaan.

Osaa lukea kriittisesti ja tyylillisiä

vivahteita arvioiden sekä

tunnistaa kirjoittajan

asennoitumisen ja tekstin

piilomerkityksiä. Pystyy

paikantamaan ja yhdistämään

useita käsitteellisiä tietoja

monimutkaisista teksteistä,

tiivistämään ne ja tekemään niistä

vaativia johtopäätöksiä.

*Vaativimmat yksityiskohdat ja

idiomaattiset tekstikohdat

saattavat vaatia useamman

lukukerran tai apuvälineiden

käyttöä.

*Pystyy kirjoittamaan selkeitä, hyvin

jäsentyneitä tekstejä monimutkaisista

aiheista, ilmaisemaan itseään

täsmällisesti ja ottamaan huomioon

vastaanottajan. Osaa kirjoittaa

todellisista ja kuvitteellisista aiheista

varmalla, persoonallisella tyylillä

käyttäen kieltä joustavasti ja

monitasoisesti. Pystyy kirjoittamaan

selkeitä ja laajoja selostuksia

vaativistakin aiheista.

*Osoittaa, että hallitsee monia keinoja

tekstin jäsentämiseksi ja sidosteisuuden

edistämiseksi.

*Kielellinen ilmaisuvarasto on hyvin

laaja. Hallitsee hyvin idiomaattiset

ilmaukset ja tavalliset sanonnat.

* Hallitsee erittäin hyvin kieliopin,

sanaston ja tekstin jäsennyksen. Virheitä

voi esiintyä satunnaisesti

idiomaattisissa ilmauksissa sekä

tyyliseikoissa.

Liite 6 Todistukset

Joensuun yliopisto SAVONLINNAN NORMAALIKOULU

LUKUVUOSITODISTUS

1. luokka

kevätlukukausi 2007

…………………………. ……………… Oppilaan nimi syntymäaika

KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI VUOSILUOKILLA 1-6 Oppilas on arvioinut käyttäytymistään ja työskentelyään seuraavasti:

KÄYTTÄYTYMINEN erinomaisesti hyvin tyydyttävästi heikosti

Noudatan hyviä tapoja.

Noudatan sääntöjä ja sopimuksia.

Annan työrauhan luokkatovereilleni.

Otan huomioon luokkatoverini.

TYÖSKENTELY erinomaisesti hyvin tyydyttävästi heikosti

Osaan asettaa koulutyölleni tavoitteita.

Toimin annettujen ohjeiden mukaan.

Keskityn työhöni.

Otan vastuuta koulutyöskentelystä.

Osaan tehdä yhteistyötä toisten kanssa.

Osaan tehdä huolellista työtä.

Huolehdin koulutehtävistäni.

Osaan arvioida oppimistani.

Opettajat ovat arvioineet oppilaan käyttäytymistä ja työskentelyä seuraavasti:


Noudattaa hyviä tapoja.

Noudattaa sääntöjä ja sopimuksia.

Antaa työrauhan luokkatovereille.

Ottaa huomioon luokkatoverinsa.


Osaa asettaa koulutyölleen tavoitteita.

Toimii annettujen ohjeiden mukaan.

Keskittyy työhönsä.

Ottaa vastuuta koulutyöskentelystä.

Osaa tehdä yhteistyötä toisten kanssa.

Osaa tehdä huolellista työtä.

Huolehtii koulutehtävistään.

Osaa arvioida oppimistaan.

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS VUOROVAIKUTUSTAIDOT

Osallistut

taito erinomainen

hyvä

tyydyttävä

välttävä

tavoitetta ei saavutettu

keskusteluun.

ilmaisuharjoituksiin.

LUKEMINEN JA KIRJALLISUUS

Osaat lukea taito erinomainen

hyvä

tyydyttävä

välttävä


tavuja.

sanoja.

lauseita.

kertomuksia.

lukemaasi ymmärtäen.

KIRJOITTAMINEN JA KIELI

Osaat kirjoittaa taito erinomainen

hyvä

tyydyttävä

välttävä


kaikki kirjaimet.

tavuja.

sanoja.

lauseita.

omia tekstejä.

Lisähuomioita ……………………………………………………………………………………………………………………………… ……………………………………………………………………………………………………………………………....

MATEMATIIKKA Osaat taito

erinomainen hyvä

tyydyttävä

välttävä


lukujonoja lukualueella 0-….. .

laskea yhteenlaskuja.

laskea vähennyslaskuja.

geometrisia perusasioita.

mittaamista.

ratkaista soveltavia tehtäviä.

Lisähuomioita ……………………………………………………………………………………………………………………………….

OLET OPISKELLUT LISÄKSI SEURAAVIA OPPIAINEITA: ympäristö- ja luonnontieto, uskonto/elämänkatsomustieto, kuvataide, musiikki, liikunta ja käsityö.

Lisähuomioita ………………………………………………………………………………………………………………….. ………………………………………………………………………………………………………………….. …………………………………………………………………………………………………………………..

………. …… vuosiluokalle.

Savonlinnassa 2. kesäkuuta 2007

Opettajan allekirjoitus

Oppilaan allekirjoitus Huoltajan allekirjoitus

Seuraava lukukausi alkaa 14. elokuuta 2007 klo 9.00.

Huoltajan kommentit ……………………………………………………………………………………………………………………………… ……………………………………………………………………………………………………………………………… ……………………………………………………………………………………………………………………………… ………………………………………………………………………………………………………………………………

……………………………………………………………………………………………………………………………… ………………………………………………………………………………………………………………………………

Opetushallituksen 7.5.2007 antamien perusteiden mukainen todistus.


LUKUVUOSITODISTUS

2. luokka


……………………………………. ………………. Oppilaan nimi syntymäaika










Keskityn työhöni.





















ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS VUOROVAIKUTUSTAIDOT

Osallistut

taito erinomainen

hyvä

tyydyttävä

välttävä


keskusteluun.

ilmaisuharjoituksiin.

LUKEMINEN JA KIRJALLISUUS

Osaat lukea

taito erinomainen

hyvä

tyydyttävä

välttävä


tekstin sanatarkasti.

lukemaasi ymmärtäen.

lastenkirjoja.

KIRJOITTAMINEN JA KIELI

Osaat kirjoittaa

taito erinomainen

hyvä

tyydyttävä

välttävä


sanoja.

lauseita.

erilaisia tekstejä.

kirjoituskirjaimet.

Lisähuomioita ……………………………………………………………………………………………………………………………….

MATEMATIIKKA

Osaat

taito erinomainen

hyvä

tyydyttävä

välttävä


lukujonoja lukualueella 0-........

kymmenjärjestelmän paikkajärjestelmänä.

laskea yhteenlaskuja lukualueella 0- ……..

laskea vähennyslaskuja lukualueella 0- ……..

geometrian peruskäsitteitä.

käyttää mittayksiköitä.

kertotauluja.

ratkaista soveltavia tehtäviä.

Lisähuomioita……………………………………………………………………………………………………..………… ………………………………………………………………………………………………………………………………..

OLET OPISKELLUT LISÄKSI SEURAAVIA OPPIAINEITA: ympäristö- ja luonnontieto, uskonto/elämänkatsomustieto, kuvataide, musiikki, liikunta ja käsityö.

Lisähuomioita ………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………

………. …. vuosiluokalle.


Opettajan allekirjoitus Oppilaan allekirjoitus Huoltajan allekirjoitus


Huoltajan kommentit ………………………………………………………………………………………………………………………………………

………………………………………………………………………………………………………………………………………

………………………………………………………………………………………………………………………………………

………………………………………………………………………………………………………………………………………

………………………………………………………………………………………………………………………………………

………………………………………………………………………………………………………………………………………



LUKUVUOSITODISTUS

3. luokka


…………………………………. ……………..

Oppilaan nimi syntymäaika










Keskityn työhöni.





















OPPIAINEET taito erinomainen

hyvä

tyydyttävä

välttävä


ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS

Vuorovaikutustaidot

Lukeminen ja tekstin ymmärtäminen

Erilaisten tekstien tuottaminen

Kielioppi

Kirjallisuus

taito

erinomainen

hyvä tyydyttävä

välttävä


A-KIELI: englanti

taito erinomainen

hyvä

tyydyttävä

välttävä


MATEMATIIKKA


Geometria

Soveltavien tehtävien ratkaiseminen

taito

erinomainen

hyvä tyydyttävä

välttävä


YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO

USKONTO/ELÄMÄNKATSOMUSTIETO

MUSIIKKI

KUVATAIDE

KÄSITYÖ - tekstiilityö

- tekninen työ

LIIKUNTA

Opinto-ohjelmaasi on sisältynyt teematunti, 1 h/viikko.

Lisähuomioita ……………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………… ……….. ……. vuosiluokalle.






………………………………………………………………………………………………………………………………………

………………………………………………………………………………………………………………………………………

………………………………………………………………………………………………………………………………………

………………………………………………………………………………………………………………………………………

………………………………………………………………………………………………………………………………………



LUKUVUOSITODISTUS

4. luokka


……………………………. ………………. Oppilaan nimi syntymäaika










Keskityn työhöni.





















OPPIAINEET taito erinomainen

hyvä

tyydyttävä

välttävä


ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS

Vuorovaikutustaidot

Lukeminen ja tekstin ymmärtäminen

Erilaisten tekstien tuottaminen.

Kielioppi

Kirjallisuus

taito

erinomainen

hyvä tyydyttävä

välttävä


A-KIELI : englanti

VAPAAEHTOINEN A-KIELI: ranska/saksa

taito erinomainen

hyvä

tyydyttävä

välttävä


MATEMATIIKKA


Geometria

Soveltavien tehtävien ratkaiseminen

taito

erinomainen

hyvä tyydyttävä

välttävä


YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO

USKONTO/ELÄMÄNKATSOMUSTIETO

MUSIIKKI

KUVATAIDE

KÄSITYÖ: - tekstiilityö

- tekninen työ

LIIKUNTA

Opinto-ohjelmaasi on sisältynyt teematunti, 1 h/viikko.

Lisähuomioita ……………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………… ………. ……… vuosiluokalle.






………………………………………………………………………………………………………………………………………

………………………………………………………………………………………………………………………………………

………………………………………………………………………………………………………………………………………

………………………………………………………………………………………………………………………………………

………………………………………………………………………………………………………………………………………



LUKUVUOSITODISTUS

5. luokka


…………………………… ……………… Oppilaan nimi syntymäaika










Keskityn työhöni.





















OPPIAINEET

Äidinkieli ja kirjallisuus …….. A-kieli englanti …….. Vapaaehtoinen A-kieli ………. …….. Matematiikka …….. Biologia ja maantieto …….. Fysiikka ja kemia …….. Uskonto/elämänkatsomustieto …….. Historia …….. Musiikki …….. Kuvataide …….. Käsityö …….. Liikunta …….. Arvosanat: erinomainen (10), kiitettävä (9), hyvä (8), tyydyttävä (7), kohtalainen (6), välttävä (5), hylätty (4) Lisätietoja

…………………………………………………………………………………………………….. …………………………………………………………………………………………………….. …………………………………………………………………………………………………….. ……… …….vuosiluokalle.




Seuraava lukukausi alkaa 14. elokuuta 2007 klo 9.00


………………………………………………………………………………………………………………………………………

………………………………………………………………………………………………………………………………………

………………………………………………………………………………………………………………………………………

………………………………………………………………………………………………………………………………………

………………………………………………………………………………………………………………………………………

………………………………………………………………………………………………………………………………………

………………………………………………………………………………………………………………………………………

Opetushallituksen 7.5.2007 antamien perusteiden mukainen todistus


LUKUVUOSITODISTUS

6. luokka


……………………………. ……………… Oppilaan nimi syntymäaika










Keskityn työhöni.





















OPPIAINEET

Äidinkieli ja kirjallisuus …….. A-kieli englanti …….. Vapaaehtoinen A-kieli ……… …….. Matematiikka …….. Biologia ja maantieto …….. Fysiikka ja kemia …….. Uskonto/elämänkatsomustieto …….. Historia …….. Musiikki …….. Kuvataide …….. Käsityö …….. Liikunta …….. Arvosanat: erinomainen (10), kiitettävä (9), hyvä (8), tyydyttävä (7), kohtalainen (6), välttävä (5), hylätty (4) Opinto-ohjelmaasi on sisältynyt teematunti 1 h/viikko. Lisätietoja ………………………………………………………………………………………………………………………….. ………………………………………………………………………………………………………………………….. …………………………………………………………………………………………………………………………..

………… …... vuosiluokalle.




Seuraava lukukausi alkaa 14. elokuuta 2007 klo 9.00


………………………………………………………………………………………………………………………………………

………………………………………………………………………………………………………………………………………

………………………………………………………………………………………………………………………………………

………………………………………………………………………………………………………………………………………

………………………………………………………………………………………………………………………………………

………………………………………………………………………………………………………………………………………

……………………………………………………………………………………………………………………………………...


Liite 7 Aihekokonaisuudet oppiaineissa

Aihekokonaisuus Tavoitteet Sisällöt

Ihmisenä

kasvaminen

Historia:

– tunnistamaan oman oppimistyylinsä ja

kehittämään itseään oppijana

– toimimaan ryhmän ja yhteisön jäsenenä

Matematiikka:

– oppia tunnistamaan oma oppimistyyli ja

kehittämään itseään

– toimia ryhmän ja yhteisön jäsenenä

Äidinkieli:

– oppilas oppii tunnistamaan oman

oppimistyylinsä ja kehittämään itseään

oppijana

– oppilas kehittyy puhujana, kuuntelijana ja

kirjallisena ilmaisijana niin fiktion kuin

faktankin osalta

Vieraat kielet:

– hyvien opiskelutaitojen oppiminen

– sosiaalisten taitojen harjoittelu

– toisten huomioonottaminen

Liikunta:

– oppilas oppii hallitsemaan oman kehonsa

ja oppii säätelemään omaa toimintaansa

– oppilas oppii toimimaan yhdessä toisten

kanssa ”reilun pelin” hengessä

Musiikki:

– tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja

elämän hallinnan kehittymistä

– tukea yksilöllisyyden ja terveen itsetunnon

kehitystä sekä tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta

– opettaa tunnistamaan esteettisten

kokemusten tärkeyden elämänlaadulle

– opettaa toimimaan ryhmän ja yhteisön

jäsenenä

– kehittää luovuutta ja vireyttä

– harjoittaa pitkäjänteisyyttä

– kehittää vastuuta ryhmässä

Käsityö:

– tavoitteena on kehittää luovuutta,

pitkäjänteisyyttä ja ongelmanratkaisutaitoja

– oppilas muodostaa tekemisen ja oman

toiminnan arvioimisen kautta kuvaa omasta

osaamisestaan käsityön tekijänä

Historia:

– opiskelutaidot ja pitkäjänteinen,

tavoitteellinen itsensä kehittäminen

– toisten huomioon ottaminen, oikeudet,

velvollisuudet ja vastuut ryhmässä, erilaisia

yhteistoimintatapoja

Matematiikka:

− opiskelu- ja ajattelutaitojen kehittäminen

– monipuoliset työtavat (esim. ryhmä- ja

parityöskentely)

− toisen huomioonottaminen ja vastuun

kantaminen osana ryhmää

Äidinkieli:

– käytetään erilaisia oppimistekniikoita,

joista kukin pyrkii löytämään itselleen

tehokkaimmat

– asetetaan tavoitteita omalle kehittymiselle

– totuttaudutaan ilmaisemaan oma mielipide

puhumalla ja kirjoittamalla sekä

perustelemaan se

Vieraat kielet:

– erilaiset työtavat luokassa ja

läksynlukutekniikat

– erilaisissa ryhmissä työskentely

– työrauhan ylläpito

Liikunta:

– voimistelu

– liikuntaleikit

– pallopelit

Musiikki:

– oman ja toisten suorituksen hyväksyminen

ja arvostaminen laulamisessa, soittamisessa,

yhdessä musisoimisessa

– erilaista musiikillista kuuntelemista,

laulamista, soittamista ja liikettä esteettisten

kokemusten mahdollistamiseksi

– musiikillinen ilmaisu, keksintä ja

säveltäminen

– pitkäjänteinen harjoittelu yksin ja yhdessä

tavoitteena yhteismusisointi

Käsityö:

– oppilaiden työskentelyä ohjataan niin, että

oppilaat työskentelevät pitkäjänteisesti

− teknologian ymmärtäminen ja

ongelmanratkaisutaidot ovat tärkeä osa

oppilaan työskentelyä käsitöissä

Ihmisenä

kasvaminen

Uskonto ja elämänkatsomustieto:

– arvioimaan toimintansa eettisyyttä ja

tunnistamaan oikean ja väärän

– toimimaan ryhmän ja yhteisön jäsenenä

Kuvataide:

– tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua,

luovuuden kehittymistä, terveen itsetunnon

vahvistumista

– esteettiset kokemukset kasvattavat

ymmärrystä elämänlaadun tärkeydestä

– opastaa toimimaan ryhmän ja yhteisön

vastuullisena jäsenenä

Ympäristö- ja luonnontieto luokat 1-4:

– ympäristö- ja luonnontiedon opetuksen

tavoitteena on psyykkinen ja fyysinen

itsetuntemus ja sosiaalisten taitojen

harjoitteleminen

– oppilasta ohjataan tekemään terveyttä

edistäviä valintoja

Biologia ja maantieto luokat 5-6:

– oppilasta ohjataan tunnistamaan omaa

henkilökohtaista kasvua ja kehitysprosessia

– oppilas oppii työskentelemään



Fysiikka ja kemia luokat 5-6:

– oppilasta ohjataan tunnistamaan omaa

henkilökohtaista kasvua ja kehitysprosessia

– oppilas oppii työskentelemään




– oikeudenmukaisuus

– tasa-arvo

– toisten huomioon ottaminen

– oikeudet, velvollisuudet ja

vastuut ryhmässä

– erilaisia yhteistoimintatapoja

Kuvataide:


– koululaisena kasvaminen

– oppilas luokan ja kouluyhteisön jäsenenä

– erilaiset oppimis- ja työskentelytavat

– vastuuseen kasvaminen

– terveellinen ruokavalio

– hammashoitajan ja terveydenhoitajan

vierailut

– päihteettömyyteen kasvattaminen

Biologia ja maantieto luokat 5-6: – fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kasvu

– tunteiden tunnistaminen ja käsittely,

erityisesti murrosikä huomioiden

– turvallinen työskentely ja vastuu itsestä ja

muista

– vastuullinen maastotyöskentely, tutkivia

työmenetelmiä

Fysiikka ja kemia luokat 5-6: − opiskelutaidot ja pitkäjänteinen itsensä

kehittäminen sekä yhteistoimintatavat

− oman ja muiden työn arvostaminen

– ryhmätyöt, turvallinen työskentely ja

vastuu muista

– monipuoliset työtavat

Kulttuuri-

identiteetti ja

kansainvälisyys

Historia:

– tuntemaan ja arvostamaan omaa henkistä





– ymmärtämään oman kulttuurinsa juuria ja




– tutustumaan muihin kulttuureihin ja




– ymmärtämään kulttuuri-identiteetin


yhteisölle

Historia:

– oma kulttuuri, kotiseudun kulttuuri,


eurooppalaisuus

– muita kulttuureita ja monikulttuurisuus

− ihmisoikeudet ja ihmisryhmien välisen



– kansainvälisyys eri elämänalueilla ja taidot


– tapakulttuurien merkitys

Kulttuuri-

identiteetti ja

kansainvälisyys

Äidinkieli:

– oppilas oppii tuntemaan ja arvostamaan

omaa henkistä ja aineellista

kulttuuriperintöään ja oppii näkemään


alkuperäistä pohjoismaista ja eurooppalaista

kulttuuria

– oppilas oppii ymmärtämään oman

kulttuurinsa juuria ja monimuotoisuutta sekä

näkemään oman sukupolvensa aikaisempien


kehittäjänä

– oppilas saa käsityksen kulttuuri-

identiteetin osatekijöistä ja oppii

ymmärtämään niiden merkityksen yksilölle

ja yhteisölle

– oppilas saa osallistua sekä katsojana että

tekijänä draamaan, elokuvaan ym.

Vieraat kielet:

– oppia ymmärtämään ja arvostamaan omaa

ja toisten kulttuuria sekä suvaitsemaan

erilaisuutta ja havaita samankaltaisuuksia

Liikunta:

– oppilas tutustuu suomalaiseen

liikuntakulttuuriin ja arvostaa

omaa kulttuuriperintöään

– oppilas tutustuu myös vieraisiin

kulttuureihin

Musiikki:

– opettaa oppilasta tuntemaan ja

arvostamaan suomalaista henkistä ja

aineellista kulttuuriperintöä sekä näkemään



kulttuuria

– opettaa ymmärtämään oman kulttuurinsa

juuria ja monimuotoisuutta sekä näkemään

oman sukupolvensa aikaisempien


kehittäjänä

– tutustutaan toisiin kulttuureihin

Käsityö:

– oppilasta opetetaan tuntemaan ja

arvostamaan suomalaista sekä muiden

kansojen käsityöperinnettä

– oppilasta ohjataan tunnistamaan

käsityötuotteita omasta

esineympäristöstään

Äidinkieli:

– perehdytään oman lähipiirin ja kotiseudun

kulttuuriin, suomalaisuuteen,

pohjoismaalaisuuteen ja eurooppalaisuuteen

– käytetään paikallisia kaunokirjallisia

tekstejä oman identiteetin hahmottamisessa

– pohditaan ja harjoitellaan asiallista eri

tilanteisiin soveltuvaa tapakulttuuria. Myös

kansainväliset tavat otetaan huomioon yhä

kansainvälistyvämmässä yhteiskunnassa.

– luetaan eri maista peräisin olevia

kaunokirjallisia tekstejä ja sarjakuvia sekä

katsotaan ja käsitellään teatteriesityksiä,

elokuvia, TV-ohjelmia ym.

– vertaillaan paikallista murretta muihin

Suomen murteisiin

Vieraat kielet:

– kulttuurikasvatus on keskeinen osa kielten

opiskelua läpi peruskoulun

Liikunta:

– kansantanssit

– perinteiset liikuntaleikit

– hiihto

Musiikki:

– suomalaista musiikkia sisältäen

kansanmusiikkia, musiikillisia teoksia ja

uudempaa musiikkia (lauluja ja soittimia)

– pohjoismaista musiikkia

– eurooppalaista musiikkia

– eurooppalaisen musiikin historiaa

– muiden kulttuurien musiikkia

(integroituna esim. maantietoon)

Käsityö:

– aihepiireissä käytetään perinteisiä

suomalaisia käsityömateriaaleja ja –tapoja,

esim. perinteinen käsinkirjonta, löylykauha,

puukko

– käsitöissä tehdään myös muiden maiden

kulttuuriin liittyviä käsitöitä, esim.

bumerangi, rumpu

Kulttuuri-

identiteetti ja

kansainvälisyys

Uskonto ja elämänkatsomustieto: – tuntemaan ja arvostamaan omaa henkistä





– ymmärtämään oman kulttuurinsa juuria ja




– tutustumaan muihin kulttuureihin ja




– ymmärtää kulttuuri-identiteetin osatekijöitä

ja niiden merkitystä yksilölle ja yhteisölle

Kuvataide:

– opettaa ja auttaa oppilasta tuntemaan ja

arvostaman omaa kulttuurihistoriaansa sekä

näkemään jatkuvuuden merkityksen oman

toimintansa kautta

– auttaa ymmärtämään vieraita kulttuureita


– oppilas tiedostaa oman kotiseutunsa osana

Suomea ja Pohjoismaita

– oppilasta ohjataan tunnistamaan paikallisia

tuotteita, tapoja ja tapahtumia



maailmaa

– oppilas oppii arvostamaan ja suhtautumaan

myönteisesti vieraisiin maihin, niiden

kansoihin ja kulttuureihin



maailmaa

– oppilas oppii arvostamaan ja suhtautumaan

myönteisesti vieraisiin maihin, niiden

kansoihin ja kulttuureihin


– oma kulttuuri, kotiseudun kulttuuri,


eurooppalaisuus

– muita kulttuureita ja monikulttuurisuus

– ihmisoikeudet ja ihmisryhmien välisen



– kansainvälisyys eri elämänalueilla ja taidot


– tapakulttuurien merkitys

Kuvataide:

– esim. Kalevala ja kansantaru-teemat


– minä savonlinnalaisena, suomalaisena ja

pohjoismaalaisena

– savolaisuus, itäsuomalaisuus

– Olavinlinna

– ruoka- ja juhlakulttuuri

Biologia ja maantieto luokat 5-6: – lähivesistötutkimus

– kotiseutu ja suomalainen kulttuuri osana

eurooppalaista kulttuuria, monikulttuurisuus

– ihmisoikeudet, kansainvälinen vastuu,

sopimukset

– kansainvälinen vuorovaikutus ihmisen

toiminnassa (tuotantoalueet, kauppa)


– lähivesistötutkimus

– kansainvälinen yhteistyö

– kansainvälinen vastuu, sopimukset

– suomalainen teollisuus

Viestintä

ja mediataito

Historia: – suhtautuminen kriittisesti median

välittämiin sisältöihin ja pohtimaan niihin

liittyviä eettisiä ja esteettisiä arvoja

viestinnässä

Matematiikka:

– oppia ilmaisemaan asioita monipuolisesti

ja tulkitsemaan muiden viestejä

Historia: – oman ajan ja menneisyyden ilmiöiden

kriittinen tarkastelu

– lähdekritiikki

Matematiikka:

– taulukoiden ja diagrammien tulkitseminen

ja tekeminen

Viestintä

ja mediataito

Äidinkieli:

– oppilas oppii viestinnän perustaidot ja

kehittyy monipuoliseksi ja vastuulliseksi

viestijäksi ja median käyttäjäksi

– oppilas kykenee mediakriittisyyteen sekä

eettisten ja esteettisten arvojen

tunnistamiseen viestinnässä

– oppilas pystyy viestimään osallistuvasti,

vuorovaikutuksellisesti ja vaikuttavasti

käyttäen viestinnän ja median välineitä

– oppilas tiedostaa internetin sisällössä

piilevät vaaratekijät

– oppilas kehittyy internet-tiedon hakijana

sekä lähdekirjojen käyttäjänä

Vieraat kielet:

– oppia viestimään suullisesti ja kirjallisesti

vieraalla kielellä sille ominaisin tavoin,

myös uutta teknologiaa hyväksi käyttäen

Liikunta:

– oppilas opettelee käyttämään kehoaan

viestinnän/ilmaisun välineenä

− oppilas saa virikkeitä urheiluun ja

liikuntaan liittyvistä TV-ohjelmista

Musiikki:

Pyritään kehittämään

– ilmaisuja vuorovaikutustaitoja painottaen

osallistuvaa, vuorovaikutuksellista ja

yhteisöllistä viestintää

– musiikin tekemistä yhteisöllisesti sekä

musiikin vastaanottamista kuuntelijana tai

yleisönä

– itsensä ilmaisemista monipuolisesti ja

vastuullisesti

– suhtautumaan kriittisesti median

välittämiin sisältöihin

Käsityö:

– oppilasta ohjataan tietoja

viestintätekniikan käyttöön työskentelyn

ideoinnissa, suunnittelussa, tiedon

hankkimisessa sekä työskentelyprosessin

dokumentoinnissa

Kuvataide:

– opettaa kriittiseen kuvanlukemiseen ja

antaa keinot vastuulliseen toimintaan

nykyviestimien käytössä

Äidinkieli:

– ilmaistaan omia tunteita ja ajatuksia

− käytetään erilaista ilmaisukieltä eri

tilanteissa

– käytetään erilaisia median ilmaisuvälineitä

eri tilanteissa ja ympäristöissä

− harjoitetaan yhteistyötä paikallisen median

kanssa, (esim. sanomalehtiviikko,

aikakauslehtipäivä, jutut luokan toiminnasta

lehteen tai radioon jne.)

– painotetaan lähdekritiikin ja

mediakriittisyyden merkitystä varsinkin

sanoma- ja aikakauslehtiä sekä internetiä

käytettäessä

– harjoitellaan matkapuhelimen ja

sähköpostin asiallista käyttöä

– harjoitellaan tiedonetsintää internetistä

tarkkojen hakusanojen ja hyvien linkkien

avulla sekä lähdekirjoja käyttäen

Vieraat kielet:

– kielten opiskelu on uuden viestintäkanavan

jatkuvaa opiskelua

Liikunta:

– musiikkiliikunta

− pallopelit, hiihto, luistelu, uinti,

voimistelu, tanssi, urheilu

Musiikki: – musiikin kuuntelemista ja musisointia

monipuolisesti yksin, yhdessä toisten kanssa

– tarkastellaan musiikkia erilaisen ilmaisun

välineenä

– tarkastellaan omaa ja toisten musiikillista

tekemistä sekä tuotoksia, musiikin kriteerien

mukaan

Käsityö: – oppilaat etsivät eri viestintävälineistä

tietoa, dokumentoivat töitänsä ja järjestävät

näyttelyitä ja töiden esittelyjä

Kuvataide:

– esim. mainoskuvien lukeminen ja

merkityksen ymmärtäminen

Viestintä

ja mediataito


– oppilasta ohjataan käyttämään erilaisia



– oppilas oppii esittämään eri tavoin

ympäristöön ja sen ilmiöihin liittyvää tietoa


– oppilasta ohjataan käyttämään valikoiden

erilaisia tietoja viestintälähteitä

– oppilas oppii esittämään ja tulkitsemaan eri

tavoin ympäristöön ja sen ilmiöihin liittyvää

tietoa


– oppilasta ohjataan käyttämään erilaisia



– oppilas oppii tekemään havaintoja ja

mittauksia, etsimään tietoa tutkittavasta

kohteesta sekä pohtimaan tiedon

luotettavuutta

– oppilas oppii käyttämään

luonnontieteellisen tiedon kuvailemisessa,

vertailemisessa ja luokittelussa fysiikan ja

kemian alaan kuuluvia käsitteitä

Ympäristö- ja luonnontieto luokat 1-4 – tiedonhankinta- ja kuvanlukutaidot

erilaisista lähteistä

– ryhmätyötaidot

– karttojen, taulukoiden ja diagrammien

lukeminen

– esittämisen kirjallinen ja suullinen taito

– nettietiketti


– kriittinen tiedonhankinta

– tilastojen, taulukoiden ja erilaisten

karttojen tulkinta

– työselostuksien laatiminen omista pienistä

tutkimuksista

– viestintäteknisten laitteiden monipuolinen

käyttö, esim. videoraportti

Fysiikka ja kemia luokat 5-6: – ryhmätyöt

– suullinen esittäminen

– tiedonhankinta

– tiedonsiirto

– työselostuksien laatiminen

– viestintäteknisten laitteiden monipuolinen

käyttö

– sähkön merkitys viestinnässä

Osallistuva

kansalaisuus ja

yrittäjyys

Matematiikka:

– oppia toimimaan pitkäjänteisesti

päämäärien saavuttamiseksi ja arvioimaan

vaikutuksia

Äidinkieli:

– oppilas saa tuntumaa

kansalaisvaikuttamiseen ja omakohtaiseen

osallistumiseen

– oppilas rohkaistuu ilmaisemaan

mielipiteitään

– oppilas ottaa vastuuta yhteisten asioiden

hoidossa omassa kouluyhteisössään tai

kotikaupungissaan

Vieraat kielet:

– vastuullisuuteen kasvaminen

Liikunta:

– oppilas tutustuu liikunnan

harrastusmahdollisuuksiin ja osaa itsenäisesti

harrastaa liikuntaa

Matematiikka:

– esim. retkirahaston kartuttaminen

myyjäisin

Äidinkieli:

– järjestetään oppilaskunnan vaalit ja muita

tilaisuuksia, joista oppilaat ovat osa- tai

kokonaisvastuussa

– pidetään ryhmä- tai luokkaväittelyitä sekä

oppilaille ennakkoon annetuista aiheista että

sellaisista aiheista, joihin ei ole ennakkoon

valmistauduttu

– laaditaan kuvitteellisia tai oikeita

mielipidekirjoituksia lehden yleisönosastoon

Vieraat kielet:

– vastuu omasta työskentelystä

– aihetta käsitellään laajemmin erilaisten

tekstien kautta

Liikunta:

– liikunnan harrastusympäristöihin

tutustuminen (esim. keilahalli)

Osallistuva

kansalaisuus ja

yrittäjyys

Musiikki: – tukea oppilaan kehittymistä omatoimiseksi,

aloitteelliseksi, päämäärätietoiseksi,

yhteistyökykyiseksi ja osallistuvaksi

kansalaiseksi

– auttaa oppilasta kohtaamaan ja

käsittelemään muutoksia, epävarmuutta ja

ristiriitoja sekä opettaa toimimaan

yritteliäästi ja aloitteellisesti

– opettaa oppilasta toimimaan kekseliäästi ja

pitkäjänteisesti päämäärän saavuttamiseksi

sekä arvioimaan omaa toimintaansa ja sen

vaikutuksia

Käsityö:

– oppilas tutustuu käsityöammatteihin ja

ammatteihin, joissa tarvitaan kädentaitoja

sekä teknologista ajattelua

Kuvataide:

– ohjata oppilasta ongelmaratkaisutehtävien

ratkomisessa, auttaa käsittelemään muutosta

ja kohtaamaan epävarmuutta, kuitenkin

toimimaan pitkäjänteisesti ja

päämäärätietoisesti

Ympäristö- ja luonnontieto luokat 1-4: – oppilas tutustuu erilaisiin ammatteihin ja

työympäristöihin

– oppilas tutustuu kansalaisvaikuttamiseen ja

päätöksentekokeinoihin


– oppilas perehtyy Savonlinnan

elinkeinoelämään ja paikallisiin ammatteihin

– oppilas tutustuu yrittäjyyteen

pienimuotoisesti

Fysiikka ja kemia luokat 5-6: – oppilas perehtyy Savonlinnan

elinkeinoelämään ja paikallisiin ammatteihin

– oppilas tutustuu yrittäjyyteen

pienimuotoisesti

Musiikki: – erilaisten esitysten ja musiikkia vaativien

tilaisuuksien sekä juhlien suunnittelu,

harjoittelu ja toteutus

Käsityö:

– oppilasvierailut käsityöpajoihin ja

paikallisiin teknologiayrityksiin

Kuvataide: – esim. osallistuminen erilaisiin

kuvataidekilpailuihin

Ympäristö- ja luonnontieto luokat 1-4: – vierailut Kampuksen puutarhalla,

lähikaupoissa, maatilalla, Saimaan luontotalo

Nestorissa, Järviluonnonkeskus Oskarissa,

metsämuseo Lustossa

– asiantuntijavierailut

– tutustuminen erilaisiin ammatteihin

– kummi- ja ystävyysluokat

− oppilaskuntatoiminta

− erilaiset äänestykset

Biologia ja maantieto luokat 5-6: – lähiseudulla toimivien yritysten merkitys

elinympäristölle

– eri ammatteihin tutustuminen

– yritysvierailut

– yritysyhteistyö

Fysiikka ja kemia luokat 5-6: – tieto mielipiteen luomisessa

– valintataidot

– yritysvierailut

– yritysyhteistyö

Vastuu

ympäristöstä,

hyvinvoinnista ja

kestävästä

tulevaisuudesta

Matematiikka: – oppia arvioimaan oman kulutuksensa ja

arkikäytäntöjen vaikutuksia

Matematiikka: − säästävät toimenpiteet

– oman talouden hallinta

Vastuu

ympäristöstä,

hyvinvoinnista ja

kestävästä

tulevaisuudesta

Äidinkieli:

– oppilas kehittyy ymmärtämään, että

jokainen ihminen voi toiminnallaan ja

mielipiteillään vaikuttaa ympäristön tilaan ja

tulevaisuuteen

– oppilas huomaa sanataiteen

mahdollisuudet ympäristövaikuttamisessa

– oppilas perehtyy median ympäristöstä

välittämään kuvaan sekä uutisoinnin

näkökulmaan ja sävyyn

Vieraat kielet:

− ympäristöstä, luonnosta ja eläimistä

huolehtiminen ymmärretään koskevan eri

maiden ihmisiä

Liikunta: – oppilas oppii liikkumaan luonnossa ja

kantamaan vastuuta ympäristöstä

Musiikki:

Käsityö: – oppilasta ohjataan sekä suunnittelijana,

valmistajana että kuluttajana kantamaan

vastuuta kuluttamisesta ja ympäristöstä

kestävän kehityksen periaatteiden mukaan

– oppilasta ohjataan tuotteiden

uusiokäyttöön ja opastetaan käyttöesineiden

huollossa ja korjauksessa

Kuvataide:

– opettaa oppilasta arvostamaan

esteettisyyttä ja toimimaan eettisesti oikein

ympäristöään kohtaan


– oppilas oppii kestävän kehityksen

periaatteita omassa jokapäiväisissä

toiminnoissaan


– oppilas oppii kehittämään

ympäristölukutaitoaan, toimimaan

ympäristöystävällisesti, huolehtimaan

lähiympäristöstään ja suojelemaan luontoa

Äidinkieli: – laaditaan kuvitteellisia tai oikeita

mielipidekirjoituksia lehden yleisönosastoon

– luetaan ja käsitellään ympäristöaiheisia

kaunokirjallisia tekstejä

– seurataan lehdistä ja televisiosta, kuinka

ympäristön tilaa siellä käsitellään

Vieraat kielet: – ikäkaudelle sopivat tekstit ja sanasto

Liikunta: – suunnistus

– retkeily

– koulun yhteiset liikuntatapahtumat

Musiikki: – laulujen sanojen sisällöt ja teemat

Käsityö: – oppilaille opetetaan materiaaleista niiden

kierrätettävyys ja ympäristöystävällisyys

Kuvataide: – esim. tutustuminen kotikaupungin

asemakaavaan ja sen kehittämiseen,

kulttuurihistoriallisesti arvokkaat paikat

Ympäristö- ja luonnontieto luokat 1-4: – jätteiden lajittelu ja kierrätys

normaalikoulussa

– ruokalajärjestäjätoiminta

– keräily- ja kierrätyspisteeseen

tutustuminen

– kierrätyskeskukseen tutustuminen

– vierailut vesilaitoksella ja

jätevedenpuhdistamolla

Biologia ja maantieto luokat 5-6: – vesien, ilman ja muun ympäristön suojelu

– vierailu vesilaitoksella ja

jätevesipuhdistamolla

– puhtaan juomaveden merkitys

– kestävä kehitys omassa koulussa ja

elinympäristössä, luonnonvarojen käyttö

– luonnon monimuotoisuuden merkitys

− hyvinvoinnin mahdollisuudet ja uhkat

globaalilla tasolla

Vastuu

ympäristöstä,

hyvinvoinnista ja

kestävästä

tulevaisuudesta


– oppilas oppii tekemään johtopäätöksiä

havainnoistaan ja mittauksistaan sekä

tunnistamaan luonnonilmiöihin ja

kappaleiden ominaisuuksiin liittyviä syy-

seuraussuhteita

Fysiikka ja kemia luokat 5-6: – vesien, ilman ja muun ympäristön suojelu

– vesitutkimus

– puhtaan juomaveden merkitys

– kemikaalien käyttö

– päästöt ja niiden ympäristövaikutukset

– luonnonvarat

– metallien ympäristövaikutukset

– energia, uusiutuvat energialähteet

– sähkön tuotanto

– ydinenergia

– tuotteiden elinkaari

– kestävä kehitys

Turvallisuus

ja liikenne

Vieraat kielet:

Liikunta:

– oppilas osaa käyttää turvallisesti liikuntaan

liittyviä välineitä ja telineitä

– oppilas hankkii uimataidon

– oppilas oppii liikkumaan turvallisesti

liikenteessä jalankulkijana ja pyöräilijänä

Musiikki:

Käsityö:

– oppilas huolehtii työvälineistä,

työympäristöstä sekä työturvallisuudesta

käsityöluokassa

Kuvataide:

Ympäristö- ja luonnontieto luokat 1-4: – oppilas oppii toimimaan ympäristössään

turvallisesti ja itseään suojellen

Biologia ja maantieto luokat 5-6: – oppilas osaa työskennellä turvallisesti

erilaisissa ympäristöissä

– oppilas oppii yhteisvastuullisuutta

Vieraat kielet:

– eri maiden liikennekulttuuri ja liikenteessä

toimiminen

Liikunta:

– väline- ja telineliikunta

– uinti

– hiihto

– luistelu

– pyöräily

– siirtyminen suorituspaikoille

Musiikki:

– laulujen sanojen sisällöt ja teemat

Käsityö:

– käsityöluokan koneiden ja työvälineiden

sekä kodin sähkölaitteiden turvallinen käyttö

Kuvataide:

– värioppi, varoittavat värit, opastavat värit,

liikennemerkit

– muoto-oppi, muodon merkitys

liikennemerkeissä


– luokan sekä koulun säännöt ja sopimukset

– hyvät tavat, kauniit sanat

– väkivallaton, hyväksyvä ja rakentava

työskentelyilmapiiri

– turvallisuus työskentely-ympäristössä

– liikennemerkit ja liikennekäyttäytyminen

– ensiaputaidot

– palolaitosvierailu

– yhteistyö poliisin kanssa

Biologia ja maantieto luokat 5-6: – turvallinen työskentely maasto-

opiskelussa

– ympäristöturvallisuus

– onnettomuus- ja kriisitilanteissa

toimiminen

– liikenneturvallisuus, esim. tutkimus

lähiliikenteestä

Turvallisuus

ja liikenne

Fysiikka ja kemia luokat 5-6: – oppilas oppii työskentelemään ja

liikkumaan turvallisesti itseään ja

ympäristöään suojellen sekä noudattamaan

annettuja ohjeita

– oppilas oppii ymmärtämään päihde- ja

vaikuteaineiden vaarallisuuden

Fysiikka ja kemia luokat 5-6: – turvallinen työskentely fysiikan ja kemian

opiskelussa

– päihde- ja vaikuteaineet sekä niiden käyttö

– melu

– fysiikan lait (esim. liikenneturvallisuus)

Ihminen

ja teknologia

Historia: – ymmärtää teknologiaa, sen kehittämistä ja

vaikutuksia eri elämänalueilla, yhteiskunnan

eri sektoreilla ja ympäristössä

Matematiikka:

– oppia käyttämään tietoteknisiä laitteita ja

ohjelmia eri tarkoituksiin

Äidinkieli: – oppilas huomaa, että tekniikka on

nykypäivänä olennainen osa puhutun tai

kirjoitetun viestin välittämistä.

Vieraat kielet: – oppia käyttämään valmiita kieliohjelmia

– projektitöiden tekeminen tietokoneella

Liikunta:

– oppilas saa suksien huoltoon kuuluvat

perustiedot

– oppilas harjoittelee suksien voitelemista

Musiikki: – kehittää oppilaan välineiden, laitteiden ja

koneiden toimintaperiaatteiden

ymmärtämistä ja opettaa oppilaalle niiden

vastuullista käyttöä

Käsityö: – oppilasta ohjataan ymmärtämään eri

koneiden ja laitteiden toimintaperiaatteita,

käyttö ja huoltoa

Kuvataide: – kehittää oppilasta ymmärtämään

välineiden toimintaperiaatteita ja neuvoa

oppilaille niiden vastuullista käyttöä

Ympäristö- ja luonnontieto luokat 1-4: – oppilas osaa käyttää

tarkoituksenmukaisesti kodin ja koulun

tavallisimpia laitteita

Historia: – teknologian kehitys ja kehitykseen

vaikuttavia tekijöitä eri kulttuureissa, eri

elämänalueilla eri aikakausina

– tulevaisuuden yhteiskunta ja teknologia

Matematiikka: – tietokoneiden käyttö oppimisen apuna

– matematiikka osana tutkimustyötä

Äidinkieli: – käytetään mm. matka- ja lankapuhelimia ja

tietokoneita puhuttujen ja kirjoitettujen

viestien välittämiseen.

– opetellaan teknisten viestintävälineiden

turvallista ja asiallista käyttöä.

Vieraat kielet: – tietotekniikan käyttö

Liikunta: – hiihto

Musiikki: – soittimiin ja äänentoistolaitteisiin

tutustuminen

– tietotekniikan käytön musiikillisiin

mahdollisuuksiin tutustuminen

Käsityö:

– esimerkiksi ompelukoneen, polkupyörän ja

suksien huolto

– automaatio ja robotiikka, esimerkiksi Lego

Mindstorms -rakentelusarjat

Kuvataide:

Ympäristö- ja luonnontieto luokat 1-4: – kodin sähkölaitteet ja niiden turvallinen

käyttö

– yksinkertaisten laitteiden

toimintaperiaatteet

– puhelimen käyttö viestintä- ja

tiedonhankintavälineenä

Ihminen

ja teknologia

Biologia ja maantieto luokat 5-6: – oppilas ymmärtää ihmisen toiminnan


mahdollisuuksista

Fysiikka ja kemia luokat 5-6: – oppilas ymmärtää ihmisen toiminnan


mahdollisuuksista

Biologia ja maantieto luokat 5-6: – biologian ja maantiedon yhteys

teknologiaan

– elintarviketeollisuus

– rakennetun ympäristön tutkiminen

Fysiikka ja kemia luokat 5-6: – fysiikan ja kemian yhteys

teknologiaan (lait ja niiden sovellukset)

– kemianteollisuus

– teknologiset sovellukset (esim. optiset

laitteet)

– sähkön merkitys teknologiassa

– fysiikan ja kemian tutkimuslaitteet

– arkipäivän teknologia

Documents

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAsnor.fi/wp-content/uploads/2013/10/OPS_2013-2014_1_6_uusi-logo.pdf · Musiikki 1 2 2 1+1 2 1+1 1 1 0 13 Kuvataide 1,5 1,5 1+1 2 1+1 2 1 1 1 15 Käsityö