Petroskoi 2014

10KASVOT

PETROSKOINPETROSKOIN

Julkaisu on laadittu ENPI CBC Karelia -ohjelman hankkeessa ”Nykyaikainen vanha kaupunki: rajanylittävän kulttuurimatkailun edistäminen”. Hanke toteutetaan Euroopan Unionin, Venäjän federaation ja Suomen valtion rahoituksella

Kaup

unki

2

PETROSKOINPETROSKOINPETROSKOIN

1010KASVOT

Kaup

unki

3

3 4

1 2

Ensimmäiset kasvot: KAUPUNKI 6—11Toiset kasvot: LUONTO 12—21Kolmannet kasvot: HISTORIA 22—37Neljännet kasvot: ARKKITEHTUURI 38—51Viidennet kasvot: KULTTUURI 52—795

9

6 7

8

10

Kuudennet kasvot: KANSAINVÄLISYYS 80—87Seitsemännet kasvot: AINUTLAATUISUUS 88—97Kahdeksannet kasvot: FESTIVAALIT 98—109Yhdeksännet kasvot: URHEILU 110—117Kymmenennet kasvot: LÄHISEUTU 118—127

Kaup

unki

6

ENSIMMÄISET KASVOT

KAUPUNKI http://petrozavodsk-mo.ru

Kaup

unki

7

Paikalliset itsehallintoelimetPetroskoin kaupunginjohtaja on korkein vaaleilla valittava virkamies, jonka Petroskoin kau-pungin asukkaat valitsevat viiden vuoden pituiselle toimikaudelle.

Petroskoin kaupunginvaltuusto on paikallisen itsehallinnon edustajisto, joka toimii vaaleilla valittuna kol-legiaalisena elimenä. Valtuustossa on 30 jäsentä, jotka Petroskoin kau-pungin asukkaat valitsevat viiden vuoden pituiselle toimikaudelle.

Petroskoin kaupungin hallin-to on paikallisen itsehallinnon toimeenpaneva hallintoelin.

Petroskoin kaupunginjohtaja Galina Igorevna Širšina. Petroskoin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Oleg Nikolaevitš Fokin.

Rakenne • Petroskoin kaupungin

hallintovirasto;• sosiaali-, kunnallistekniikka-,

talous- ja kunnallisomai-suus- sekä rahoituskomiteat

Petroskoin kaupungin val-vonta- ja tilintarkastusvirasto on jatkuvasti toimiva ulkoinen kuntarahoitusta valvova elin, jonka Petroskoin kaupun-ginvaltuusto muodostaa.

Petroskoin kaupunginvaltuustossa 1.3.2001 hyväksytty Petroskoin kaupungin lippu.

◄ Petroskoin kaupunginjohtaja Galina Igorevna Širšina

Petroskoin kaupunginvaltuuston istunto.►

http://petrozavodsk-mo.ru

Kaup

unki

8 Petroskoin vaakunaPetroskoin nykyisen vaakunan on suunnitellut taiteilija Oleg Tšumakov Aunuksen läänin 1700-luvun lopun vaakunan pohjalta. Pilvestä kurottava käsi puristaa kilpeä ja sen alapuolella on neljä tykinkuulaa, jotka ketju yhdistää ristikkäin. Nämä kuva-aiheet esiintyivät ensimmäisen kerran Pietari Suuren aikaan Aunuksen rykmentin lipussa.

Kilpeä pitelevä käsi kuvaa kaupungin taivaasta saamaa suojelua. Kolmen ristissä olevan malminlouhintavasaran merkitys on myös helposti tulkittavissa: sekä entisaikojen malminetsijät että heidän nykyiset

geologikollegansa ovat käyttäneet retkillään tällaisia vasaroita.

Entä mitä tarkoittavat kuulat? Ne ovat erityisiä tupla-ammuksia, jotka on tarkoitettu laivojen tykeille. Niillä ammuttiin vihollisen laivoja purjeiden repimiseksi ja mastoja tukevien köysien katkaisemiseksi. Petrovskin (Pietarin) tehdas perustettiin yhtä aikaa Aunuksen laivastotelakan kanssa (nykyään Lodeinoe Polen kaupunki = Lotinapelto) ja se valmisti pääasiassa merivoimien aseita. Vaakuna muistuttaa Petroskoin historiasta sotilaallisena tehdaskaupunkina, joka auttoi saavuttamaan voittoja merellä.

Katariina II:n 16.8.1781 vahvistama Petroskoin vaakuna.

Aunuksen läänin vaakuna vuodelta 1802.

Petroskoin vaakuna, hyväksytty 21.6.1973.

Tekij ät: E.B. Adaleva ja T.V. Kovalevskaja.

Kaup

unki

9

Petroskoissa syntyy vuosittain yli

3 000 lasta.

Petroskoin väestömäärä 1.1.2014 oli 271 797, joka on 41,5 % tasavallan kokonaisväestömäärästä.Väestöstä oli82,3% venäläisiä, 3,8% karjalaisia, 1,8% valkovenäläisiä, 1,7% suomalaisia, 1,7% ukrainalaisia, 0,8% vepsäläisiä, muita kansallisuuksia 7,9%.Kaupungin asukkaat ovat petroskoilaisia.Petroskoin väestöstä on työikäistä 61,0%,alle työikäisiä 15,5%, eläkeikäisiä 23,5%.

Petroskoilaisten keski-ikä onMiehillä 36 vuottaNaisilla 41 vuotta.

Petroskoin väestö

”Koska tilastojen mukaan 10 tyttöä kohden on 9 poi-kaa…” Petroskoissa

1 000 miestä kohden on

1 217 naista.

”Muuttolinnut lentävät…” Vuonna 2013 Petros-koihin muutti

8 710 henkilöä, ja Petros-koista muutti pois

4 867 henkilöä.

Petroskoin kouluissa opiskelee yli

24 000lasta.

Kaup

unki

10 Kaupungin talousPäätoimialat: sähköenergia, koneenrakennus ja metallinjalostus, puunjalostus-, elintarvike- ja rakennustarviketeollisuus, liikenne, viestintä, kauppa ja ravitsemusala, palveluala ja matkailu.

Vuoteen 2025 ulottuvassa Petroskoin kaupungin kehittämisohjelmassa ehdotetaan seuraavia toimialojen välisiä kehittämishankkeita:- teollisuusklusterin luominen ja

kehittäminen (mm. puunjalostus)- toimialojen välisen vesiklusterin

luominen ja kehittäminen- tutkimus-, koulutus- ja

innovaatioklusterin perustaminen.

Pienyrittäjyyttä on käytännössä kaikilla liiketoiminta-aloilla (%)

tukku- ja vähittäiskauppa sekä ajoneuvojen, moottoripyörien, kodinkoneiden ja henkilökohtaisten tavaroiden

korjaus — 55,2muut toimialat — 11,7

hotelli- ja ravintola-ala — 3,9

rakentaminen — 9,0

liikenne ja viestintä — 5,2

jalostusteollisuus ja met-säteollisuus — 15,1

Matkailualan inves-toinnit ovat kasva-neet Petroskoissa huomattavasti. Tällä hetkellä kaupungis-sa toimii yli 40 erita-soista hotellia.

Vuonna 2013 otettiin käyttöön

143 268uutta asuinraken-nusneliötä.

Vuonna 2013 pääomainvestoinnit Petroskoissa olivat miljardia8,4 ruplaa.

”Jagoda Karelii” - yritys (Karjalan marja) on Venäjän ensimmäinen yritys, jossa on käytössä katkeamaton metsä- ja puutarhamarjojen jalostusketju. ▼

Petroskoin kulutta-jamarkkinoille on ominaista dynaami-nen kehittyminen. Positiiviseen suunta-ukseen kuuluu myös uudentyyppisten kauppakeskusten rakentaminen.

Kaup

unki

11

Kaupungin yritysrekisterissä on

9 575pk-yritystä ja

6 798 yksityisyrittäjää

Petroskoin vuoden 2013 työttömyysaste

1,1% oli Karjalan tasavallan alhaisin.

Venäjällä on

1 000asukasta kohden

7 pienyritystä, Petroskoissa vastaava luku on

15

▲ ”Petrozavodskmash”-yritys on perustettu v. 1960 paperiteollisuu-den raskaiden koneiden tuotantoa varten. Tehdas on tunnettu niin Venäjällä kuin ulkomaillakin. Se on merkittävä öljynjalostusteollisuu-den laitteiden valmistaja ja erikoisvaluraudan toimittaja.

Vuoden 2010 alusta lähtien yritys on ollut osa ”Atomenergomash”-holdingyhtiötä. Koko ”Petrozavodskmashin” tuotanto modernisoidaan ZAO ”AEM-tehnologii” insinööritoimiston ohjauksessa.

◄ Puunjalostuskom-binaatti ”Kalevala” on Venäjän ensim-mäinen tehdas, joka valmistaa OSB-levyjä (suunnattu suurlas-tulevy) ja jossa kehitetään matalien elementtitalojen tuotantoa.

▲ OAO ”Slavmo” on yksi Petroskoin suurimmista elintarvikealan yrityksistä.

Investointien dynamiikka

Luon

to

12

TOISET KASVOT

LUONTO

Luon

to

13Petroskoissa on lauhkea mannermainen ilmasto, jossa on meri-ilmaston piirteitä. Karjalan säässä erityistä on sen epävakaisuus. Usein vaihtuvan sään syynä ovat ympäri vuoden Karjalan yli liikkuvat syklonit. Valtavat Pohjois-Atlantin aavoilta tulevat ilmakehän pyörteet ja Arktiksen puuskittaiset henkäykset tuovat talvella suojasäät sekä kesällä sateet ja tuulet.

Petroskoilaisia ei juurikaan hemmotella aurinkoisten päivien runsaudella – yli puolet vuodesta on pilvistä. Karjalan sään runsas pilvisyys ei kuitenkaan itse asiassa ole niin negatiivinen asia: pilvet heikentävät ja hajottavat auringon säteilyä.

Ilmaston erityispiirteet

Tarkistaakseen vuodenajan Karjalassa ei tarvitse kuin vilkaista paikallisia asukkaita: talvella on takki kiinni, kesällä auki …

Jokainen, joka on edes kerran käynyt Petroskoissa vakuuttaa, että petroskoilaiset elävät poikkeuksellisen kostealla vyöhykkeellä.

Talvi on pitkä, mutta suhteellisen leuto suojasäineen. Se on Karjalan pisin vuodenaika. Noin 150 päivän ajan ilman lämpötila on nollan alapuolella. Pysyvä lumipeite saadaan yleensä marraskuussa, mutta on vuosia, jolloin lunta ei ole maassa edes uuden vuoden juhlien aikaan. Talvikuukausien (joulu-helmikuu) aikana 12—19 päivänä vallitsee suojasää.

Selkeiden, puolipilvisten ja pilvisten päivien määrä Petroskoissa

K o k o n a i s p i l v i s y y s

tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu vuosi

selkeät

puolipilviset

pilviset

Kaupungin kylmin yö oli 12.1.1987 (-41,6 °С)

Säännöllinen säähavainnointi aloitettiin Petroskoissa tammikuussa 1857

Luon

to

14

-) olet sitä mieltä, että ilma ei lämpene ilmaston lämpenemisestä. Todisteita? Sähkölasku on suurin kesäkuussa, koska lämmitin toimii ympäri vuorokauden

-) olet sitä mieltä, että +10 asteinen vesi on riittävän lämmintä uimiseen, ”onhan lumi jo sulanut”

-) lapsesi leikkivät ”rajalla jonottamista”

-) vierekkäin taivaalla loistavat kuu ja aurinko eivät aiheuta mitään tunteita

-) tiedät, että perunoita ja sieniä kerätään

perunasäkkeihin

-) kertomukset Pietarin valkeista öistä vain huvittavat sinua

-) sinusta on normaalia, että kesäkuussa on lunta.

Kevät on myöhäinen ja pitkä. Huhtikuussa päivälämpötila on ajoittain nollan yläpuolella. Myös tuulen suunta ja voimakkuus vaihtelevat. Maalis- ja huhtikuun aurinkoisina päivinä ilman lämpötila kohoaa huomattavasti, mutta on yöllä ja aamulla erittäin alhainen. Keväisin on usein sumuista.

Huhtikuun jälkipuoliskolla joet sulavat ja toukokuussa, kun muutaman päivän ajaksi ilma muuttuu selkeästi viileämmäksi, virkistäväksi ja hyvin erityisellä tavalla kosteaksi, paikalliset huokaavat syvästi: ”Nyt Äänisen jäät lähtevät…”

Kesä on lyhyt ja viileä, mutta pitkään odotettu. Vasta kesäkuun ensimmäisellä kolmanneksella alkaa lomailuun sopiva lämmin kausi, joka kestää noin 90 päivää eli syyskuulle asti.

Helteiset, kuivat päivät ovat harvinaisia, mutta käytännössä päivälämpötilat ovat kesäisin aina noin +20° С, ja nousevat joskus +30° С asti. Paikalliset asukkaat kuitenkin vitsailevat: Kesä oli tänä vuonna lämmin, tosin minä olin juuri sinä päivänä töissä.

Sinä olet Karjalasta, jos

Kaupungin lämpimin päivä oli 14.7.2010 (+34 °С)

Luon

to

15Valkeiden öiden aika on Petroskoissa kaikkein otollisinta aikaa haaveilulle. Kesäpäivänseisausta lähellä olevina päivinä aurinko katoaa horisontin taakse vain tunniksi tai pariksi, mutta sen hajanainen valo valaisee taivasta myös yöllä. Päivän tilalle tulee hämärä, ja ilta sulautuu aamuun… Ja todellakin vuorokausien ajan öisin on yhtä valoisaa kuin päivällä.

Valkeat yötPetroskoissa valkeiden öiden aika on pari kuukautta, 27.5.-17.7.

Lumoavaa, valoisaa ja rauhoittavaa hiljaisuutta on mahdotonta kuvailla. Sitä pitää itse kuunnella, kävellä rau-hassa ja kokea uskomaton pohjoisen kesäyön kauneus.

”En tiedä, miten parhaiten kuvata valkean yön viipyilevää valoa. Salaperäiseksi? Vai taianomaiseksi? Nämä yöt tuntuvat minusta aina luonnon ylenpalttiselta runsaskätisyydeltä, niin paljon niissä on kalvakkaa ilmaa ja aavemaista hopeista kimallusta…”

K. Paustovski ”Kultainen ruusu”. Luku ”Valkea yö”

Luon

to

16

Syksy alkaa syyskuun ensimmäisellä puoliskolla ja jatkuu marraskuun puoliväliin. Syksy on pilvinen, pitkä, kostea, tihkusateinen, ja usein sumuinen.

Siirtyminen lämpimästä kaudesta kylmään tapahtuu melko jyrkästi.

Tuulet kovenevat ja alkavat puhaltaa pysyvämmin samasta suunnasta.

Mutta myös syksy on Petroskoissa ihana! Aikaisin syksyllä kirkkaat, kul-taiset ja punasävyiset lehdet, havupui-den tumma vihreys, selkeän taivaan läpikuultava sini tai mahtavat alhaalla

roikkuvat harmaat pilvet muuttavat kaupungin. Luonnon suuruus on yhtäkkiä itsestään selvää, ajan juoksu loputonta, ja elämästä tulee merkityk-sellistä ja yksinkertaista…

Luon

to

17

Ajankohtaa, jolloin syksy muuttuu talveksi, ei useinkaan pysty ennustamaan. Ensimmäinen runsas lumisade voi peittää kaupungin loka-marraskuussa, tai jopa jo syyskuussa. Mutta on myös vuosia, jolloin vielä uuden vuoden aluspäivinäkään Ääninen ei osoita jäätymisen merkkejä. Ja myrskysäällä järvi raivoaa ja osoittaa valtansa ja voimansa kaikin tavoin koristellen rantakadun taidokkailla jääkuvioilla.

Luon

to

18

Järvi, jota nykyään kutsutaan Ääni-seksi, alkoi muodostua 15 000 vuot-ta sitten laajan jäätikön sulaessa. 3 000 vuoden ajan jää vetäytyi ja veden pinta nousi täyttäen olemassa olleen altaan.

Ääninen on Laatokan jälkeen Euroopan toiseksi suurin makeaveti-nen järvi. Ääniseen laskee 52 jokea, mutta siitä lähtee vain yksi – Svir’ (Syväri). Korkeus meren pinnasta on 33 m. Talvisin Äänisellä on jääpei-te, joka muodostuu marraskuun

jälkipuoliskolla. Kokonaan Ääninen jäätyy tammikuussa, tosin joinakin vuosina Äänisellä on ollut avoimia railoja koko talven ajan. Jäät lähtevät kokonaan toukokuun aikana. Ke-säisin pintaveden lämpötila järven keskiosassa on 20°С tai alle. Kaksi kertaa vuodessa (keväisin ja syksyi-sin) järven vesi sekoittuu kokonaan pinnalta pohjaan asti.

9 970 km2

Äänisen kokonaispinta-ala

295 km3

järven vesitilavuus

1 500 Äänisen saarta

120 mjärven maksimisyvyys

248 kmjärven pituus pohjoisesta etelään

96 kmlännestä itään

Ääninen

Luon

to

19

Kun Volga-Itämeri –kanava otettiin käyttöön vuonna 1964, sai Petroskoi tänäkin päivänä käytössä olevan epävirallisen nimityksen ”viiden meren portti”. Nämä viisi merta ovat Itämeri, Barentsin meri, Vienanmeri, Mustameri ja Kaspianmeri. 1960-luvulla Vienanmeren-Äänisen

Äänisellä elää tai tavataan silloin tällöin 36 eri kalalajia, jotka kuuluvat 15 eri heimoon:1. Nahkiaiset2. Sammet3. Lohet4. Siiat5. Harjukset6. Kuoreet7. Hauet8. Karpit (näitä on eniten)

9. Kivennuoliaiset10. Monnit11. Ankeriaat12. Mateet13. Piikkikalat14. Ahvenet15. Simput

laivanvarustamon sekä joella että merellä purjehtivat rahtilaivat alkoivat ensimmäisinä Venäjän laivoista purjehtia ulkomaille.Järvelle rekisteröitiin pysyvästi matkustaja-liikenteeseen erityyppisiä kantosiipialuksia ”Raketeista” ”Komeettoihin”, jotka korvasivat pienet venetaksit.

Luon

to

20Petroskoin valtionyliopiston Kasvitieteellinen puutarha on perustettu v. 1951. Puutarha sijaitsee Äänisen Petroskoinlahden rannalla havupuumetsien keskellä, tulivuoren jäänteen etelärinteillä. Suurin osa Kasvitieteellisestä puutarhasta on suojelualuetta, jonka tarkoituksena on suojella paikallista kasvillisuutta in-situ (lat. ”paikan päällä”).

Tällä hetkellä puutarhan arboretumissa on yli 300 puu- ja pensaslajia ja hedelmätarhassa kasvaa yli 200 lajia, jotka soveltuvat viljeltäviksi Karjalassa. Kukat ja koristekasvit ovat esillä Varjo- ja Aurinkotarhoissa.

Kasvitieteelli-nen puutarha

367 haKasvitieteellisen puutar-han kokonaispinta-ala

Petroskoin valtion yli-opiston Kasvitieteellisen puutarhan kokoelma- ja näyttelykartta ►

◄ Mesimarja. Aromaat-tiset, hyväntuoksuiset ja maukkaat marjat. Tava-taan luonnonvaraisena Karjalan metsissä, ei tee marjoja joka paikassa. Säilytetään Kasvitie-teellisessä puutarhassa metsälajikkeena ja sitä on testattu vuodesta 2003 hedelmäkasvina.

◄ Mantshurianjalo-pähkinä. Aasialainen laji. Ei käytetä viher-rakentamisessa.On läpikäynyt kaikki siirtoistutusvaiheet Kasvitieteellises-sä puutarhassa. Runsassatoinen, uudistetaan.

Luon

to

21

Pirun tuoli on geologinen. luon-nonmuistomerkki, joka sijaitsee Äänisen Petroskoinlahden itäran-nalla, Kasvitieteellisen puutarhan vieressä. Avoimesta alueesta, josta näkyy järvelle ja joka sijaitsee Bolshaja Vaara -mäen alapuolella, tuli 1800-luvulla petroskoilaisten suosima piknik-kohde. Valtava tuolia muistuttava syvennys syntyi kyseisellä paikalla kaksi miljardia vuotta sitten aktiivisen vulkaanisen toiminnan ja jääkauden jälkeisenä aikana Karjalaa vavisuttaneiden 8-9 amplitudin maanjäristysten tuloksena. Maanvyörymät ja kivik-koiset harjut Pirun tuolin jalustan läheisyydessä ovat seurausta maan-kuoren liikkeistä.

Pirun tuolin kallioilla voi löytää Karjalassa harvinaisia kasveja: ison ampiaisyrtin arolajike, mäkimei-

rami, ruohosipuli, rihmainen rauniosaniainen ja muutamia muita. Keväällä ja kesällä kalliot peittyvät timjamin, maksaruohon, keto-orvokkien ja mäkitervakon kukkamattoihin.

Pakanuuden aikana suoritettiin Pirun tuolin yläosassa maagisia rituaaleja ja ennustettiin tulessa palaneista peuran lapaluista.

Tšertov stul (Pirun tuoli)

Pirun tuoli on ollut todistamassa histo-riallisia tapahtumia myöhemminkin: 1900-luvun alussa tällä paikalla ovat kokoontuneet Pet-roskoin ensimmäiset bolševikit.B. Pomortsevin taulu ”Vapunpäivä”.

Fennoskandian suurin kuusi sijaitsee ”Zaozerskin” rauhoitusalueella Petroskoin lähellä.

Ainutlaatuisen puun halkaisija on tyvessä 1,5 m, ympärysmitta 3 m, korkeus 36,5 m,ja sen ikä on 170 vuotta.

◄ Keltamaksaruoho ja timjami ovat tyypil-lisiä kivikkokasveja. Ne ovat säilyneet Kasvitieteellisessä puutarhassa ja Pirun tuolilla. Lääke- ja koristekasveja.

Villi ruohosipuli ►

Hist

oria

22

KOLMANNET KASVOT

HISTORIA

Hist

oria

23

Petroskoin perustaja  keisari Pietari I

Pietari Suuren työtoveri Aleksandr Menshikov

1700-luvun alussa Pietari I lähetti Karjalaan muutamia tutkimusryhmiä etsimään hyötykaivannaisia. Yksi retkikunnista, jota johti venäläinen malminetsijä Ivan Patrušev ja saksi Johann Bluher suosittelivat v. 1702 rakentamaan metallinjalostustehtaan Lososinkajoen (Lohijoki) suulle. Vuonna 1703 kyseistä tehdasta lähe-tettiin rakentamaan kaivosmestari Jakov Vlasov. Kun tehtaan paikka oli valmis peruskiven laskemista varten, sinne saapui tsaarin lähin aateve-li A. D. Menšikov ja hänen läsnä ollessaan elokuun lopussa v. 1703 laskettiin Pietarin tehtaan peruskivi. Pian tehtaalle ilmestyi masuuneita ja takomoja, ja siellä aloitettiin tykkien valanta ja ampuma-aseiden sekä kylmien aseiden tuotanto. Tehtaan läheisyyteen rakennettiin asuinalue, jossa tehtaan työläiset, insinöörit, sotilaat, upseerit ja kauppiaat asuivat. Pietarin tehdas kukoisti vuosina 1713–1721, jolloin Wilhelm de Hen-

nin toimi kaikkien Aunuksen teh-taiden johtajana. Yksistään vuosina 1714–1717 Pietarin tehtaassa valettiin 825 tykkiä. Kaikissa tehtaan tuotteissa oli leima ”OLONEZ” (AUNUS). Vä-hitellen myös tehtaan ympärillä ollut asuinalue laajeni. Vuonna 1719 sen asukasmäärä oli noin 3 500 henkilöä.

Petroskoin perustaminen

1703

Luonnos ”Petroskoin synty” – muistomerkin kohokuvasta, jonka kaupunki sai 300-vuotislahjaksi Leningradin alueelta. Taiteilijat Aleksandr ja Vjatšeslav Manatšinski

Pietarin rauta- ja tykkitehtaan peruskiven lasku

Petroskoin asuinalue Taiteilija

Z. Lvovitš ►Aleksanterin tehdas PetroskoissaValokuva: S.M. Prokudin-Gorski, 1915

Hist

oria

24

Pietari I kävi Pietarin tehtaalla neljä kertaa (1719, 1720, 1722 ja 1724). Häntä varten rakennettiin 1719 –1720 tsaarin palatsi (purettu 1770-luvulla). Palatsia ympäröi ”kesäpuutarha” –lehtometsä. Toinen huomattava rakennus tehtaan asuinalueella oli vuosina 1704–1705 rakennettu uuden tyylinen Pietari-Paavalin kirkko, joka oli 40 m korkea (paloi v. 1924). Vuonna 1715 tehtaan yhteydessä aloitti toimintansa yksi Venäjän ensimmäisistä teknillisistä kouluista.

Suuren Pohjan sodan loputtua v. 1721 ja Pietari I:n kuoltua (28.1.1725) Pietarin tehtaan toiminta väheni ja se suljettiin v. 1734, mutta tehtaan asuinalue jatkoi olemassaoloaan. Paikallinen asukas Julian Saraev rakensi tammikuussa 1725 Pietari l:n muistoksi muistoristin, joka sijaitsee nykyään Zarekan alueella olevan Krestovozdviženski-kirkon aidassa (Pyhän Ristin kirkko).

Asuinalueella eleli mies, jota kutsuttiin Pyhäksi Faddeiksi. Hänellä oli ennalta näkemisen lahja, ja hän ennusti Pietari I:n kuoleman. Pietari I:n kirje, jossa hän mainitsee Faddein, on säilynyt. Pyhän Faddein kuoleman jälkeen hänen haudalleen rakennettiin tsasouna. Vuonna 2000 Pyhä Faddei lisättiin paikallisten kunnioitettujen pyhien joukkoon.

Pyhäinjään-nössäiliö, rakennettu v. 1725 Krestovozdviženski-kirkon (Pyhän Ristin kirkko) lähellä sijait-sevan muistoristin päälle.

1774Uusi nykyaikaisempi tykkitehdas valmistui ja sai nimen Aleksanterin tehdas.

Aleksanterin tehdas eteläpuolelta.

Kaiverrettu taulu 1700-luvun lopulta.

Hist

oria

25

Pietari I:n kuoleman ja sitä seuranneen kaivosteollisuuden lyhyen lamakauden jälkeen Petroskoin asuinalue alkoi kukoistaa. Vuonna 1755 siellä aloitti toimintansa Pietarin kuparisulatto.

Toukokuussa 1773 Lohijokeen alettiin rakentaa tykkitehdasta. Töitä johti uralilainen kaivosinsinööri A.S. Jartsov. Tehdas avattiin kesäkuussa 1774 ja se sai nimen Aleksanterin tehdas. Petroskoin asuinalueen nopea teollinen kehitys johti Petroskoin kaupungin syntyyn maaliskuussa 1777.

Tehtaan kukoistus alkoi v. 1786, kun sen johdossa oli Isosta-Britanniasta kutsuttu insinööri C. Gascoigne (1739–1806). Hän modernisoi Aleksanterin tehtaan, paransi valmistettujen valurautatykkien laatua ja kasvatti niiden tuotantomäärää. Yhteensä C. Gascoignen aikana Aleksanterin

Charles Gascoigne, Aunuksen kaivostehtaiden johtaja 1786–1806.

”Gascoigne on suuri….. Petroskoi kuuluisa…”Ote kreivi Aleksandr Suvorovin tiedonannosta Aleksanterin tehtaan tarkastuksen jälkeen v. 1791.

1777 1784 1800Katariina II:n määräyksestä Petroskoin asuinalue saa kaupunkistatuksen ja nimetään Petroskoin kaupungiksi.

Petroskoista tulee Aunuksen läänin keskus. Uuteen käskynhaltijan virkaan nimetään Gavrila Deržavin.

Petroskoissa oli voimakkaita tulvia. Lohijoki tulvi yli äyräiden, mikä rikkoi siltoja sekä asuin- ja tehdasrakennuksia. Vesi muovasi uuden uoman, jossa joki virtaa tänäkin päivänä.

tehtaassa valettiin yli 9 500 tykkiä ja yli 2,5 miljoonaa kuulaa. Sotatarviketuotannon lisäksi C. Gascoigne valmisti valuraudasta taidevaloksia (ensimmäisenä Venäjällä!) sekä paino-, tilavuus- ja pituusmittoja.

Vuosina 1807–1818 Aleksanterin tehdasta johti C. Gascoignen oppilas, skotti A. Armstrong (1762–1818). Hänen aikanaan valettiin yli 4 400 tykkiä. Napoleonin sotien aikaan tehdas valmisti myös kuulia, pommeja, kranaatteja, hauleja ja luoteja. Yksistään valurautaisia luoteja valettiin vuosina 1812–1814 yli 1,1 miljoonaa kappaletta. Ulkomaalaisten asiantuntijoiden ja edistyksellisen teknologian ansiosta Aleksanterin tehdas oli 1700-luvun lopulta 1800-luvun puoliväliin yksi Venäjän parhaista metallialan yrityksistä.

Aleksanterin tehdas

Hist

oria

26

1800-luvulta 1900-luvun alkuun Petroskoi oli karkotuspaikka. Petros-koissa oli monien vallankumouksel-listen yhteisöjen ja organisaatioiden sekä kansallisten vapautusliikkeiden edustajia ja muita tsaarin vallan vastustajia.

Heinäkuun lopussa vuonna 1826 Petroskoihin karkotettiin de-kabristiliikkeen toimintaan osallistu-misen takia vuoden 1812 Isänmaal-liseen sotaan osallistunut runoilija F. N. Glinka.

Karkotusvuosien aikana hän kirjoitti paikallisen aineiston pohjalta kaksi runoelmaa ”Karjala” ja ”Karjalan metsien neito” sekä useita runoja. A.S. Puškin kirjoitti ”Karjala”— ru-noelmasta myönteisen arvostelun Literaturnaja gazeta -kirjallisuus-lehteen.

Tämän lisäksi F.N. Glinka kään-si kaksi ensimmäistä karjalaista

kansanrunoa venäjäksi. Keväällä 1830 hänet karkotettiin Tveriin.

Huhtikuusta 1837 maaliskuuhun 1839 Petroskoissa oli karkotettuna S.A. Raevski (kuva vas.). Hän oli M.J. Lermontovin läheinen ystävä. Hänet karkotettiin Lermontovin runon ”Runoilijan kuolema” levit-tämisen takia. Vuoden 1837 lopussa S.A. Raevskille annettiin tehtäväksi perustaa ensimmäinen Karjalan sa-nomalehti "Aunuksen läänin uutiset” ja toimia sen päätoimittajana. Lehti alkoi ilmestyä tammikuussa 1838. Samassa lehdessä hän julkaisi kuusi omaa artikkeliaan, jotka käsittelivät paikallishistoriaa.

1811 1812Läänin kymnaasi aloitti toimintansa. Koulutus kesti neljä vuotta. Kymnaasiin otettiin oppilaiksi 10-vuotiaita lapsia.

Petroskoista lähetettiin Isänmaallisen sodan nostoväkeen 66 ampujaa.

Karkotetut Petroskoissa

Isänmaallisen sodan aikana Pietarin pedagoginen instituutti oli evakossa Petroskoissa.

F. N. Glinka«Karjalan seudut autiot,ahot hiljaiset Pohjoisen,järvien jättiläisvartijat haamuina heijastuenhimmeistä yön peileistäalkuvuorten pikkuveljesteneloon selvinneet jälkeläiset, Harvoin nämä kalliot vaisutkohtaavat ihmisen katseen...»Käännös: Kristina Korotkikh

Avattiin Konstanti-novskin majakka, joka on nimetty Pet-roskoissa vierailleen suurruhtinas Kons-tantin Nikolaevitšin mukaan.

1840

Puškinin muistomerkki on pystytetty v. 1966. Kuvanveistäjä G. Schultz

Hist

oria

27

18381828”Aunuksen läänin uutisia” –sanomalehden ensimmäinen numero ilmestyi.

Aunuksen itsenäinen hiippakunta perustettiin.

Aunuksen arkkipiispa Ignati ►

1819Tsaari Aleksanteri I vieraili Petroskoissa. Hän kävi Aleksanterin tehtaassa.

Maaliskuussa 1859 Petroskoihin saapui Moskovan yliopiston opiskelijaliikkeeseen osallistunut P. N. Rybnikov. Jo tammikuussa 1860 oli kaupunkiin perustettu hänen aloitteestaan yleinen kirjasto, mutta Rybnikovin varsinainen ansio oli paikallisen kansanperinteen kokoaminen. Pelkästään vuosina 1860–1861 hän teki viisi matkaa Aunuksen läänissä, joiden aikana hän kirjoitti muistiin paljon paikallisten tarinankertojien tuotantoa.Kerätyt materiaalit P. N. Rybnikov julkaisi vuosina 1861–1867 neliosaisessa teoksessa, jonka nimi oli ”P. N. Rybnikovin kokoamia lauluja”. P. N. Rybnikov muutti pois Petroskoista joulukuussa 1866.

Karkotetut antoivat suuren panoksen aktiivisella toiminnallaan 1800- ja 1900-luvuilla tutustuttaessaan Venäjän asukkaat Petroskoin kaupunkiin.

1900-luvun alun karkotetuista voidaan mainita K. S. Jeremeev, joka oli 1900–1901 karkotettuna Petroskoissa sosialidemokraattisen liikkeen toimintaan osallistumisen takia. Petroskoissa hän toimi ”Aunuksen läänin uutisia” – lehden kirjeenvaihtajana. Lokakuussa 1917 K. S. Jeremeev johti Talvipalatsin hyökkäystä. Venäläisen lehdistön historiaan hän on jäänyt sanomalehtien ”Pravda” ja ”Zvezda” sekä aikakauslehtien ”Krokodil” ja ”Krasnaja Niva” perustajana.

K.S. Jeremeev

P. N. Rybnikov

Hist

oria

28Kesällä 1915 Petroskoissa vieraili kuu-luisa valokuvaaja Sergei Mihailovitš Prokudin-Gorski (yllä olevassa valo-kuvassa etualalla oikealla).

Tsaari Nikolai II:n tukemana hän otti värivalokuvia Venäjän imperiumin eri alueilta: Euroopan puoleisen Ve-näjän pohjoisosasta, Krimiltä, Keski-Aasiasta, Kaukasiasta, Vähä-Venäjältä ja Länsi-Siperiasta.

Prokudin-Gorski kävi myös Au-nuksen läänissä, missä rakennettiin Murmanskin rautatietä.Petroskoihin asti vievän rautatien ilmeinen tarve oli selvillä jo 1800-lu-vun lopulla.

1861Avataan säännölli-nen höyrylaivayhteys Pietariin.

1876Aleksanterin tehtaassa tehty taidevalu saa pronssimitalin Philadelphian maailmannäyttelyssä.

Tsaarin valokuvaaja Petroskoissa

◄ Murmanskin rau-tatietä rakentaneita rakennusinsinöörejä

Sergei Mihailovtš Prokudin-Gorski (1863–1943) ►

◄ Pyhän hengen katedraali

Hist

oria

29

Yksityisen Aunuksen rautatien ra-kentaminen alkoi vasta heinäkuussa 1914, rata yhdisti Zvankan aseman (nykyään Volhovstroi) ja Petroskoin. Ratahankkeen osakkaat saivat lainan ranskalaiselta pankilta, mutta tasan kuukauden kuluttua siitä alkoi ensim-mäinen maailmansota.

Murmanskin rataa oli rakentamas-sa yli 170 000 työläistä. Kaikkein luotettavin rakentajien ryhmä olivat Itävalta-Unkarin sotavangit ja rauta-tiepataljoonien sotilaat.

Väliaikainen tavaraliikenne välillä Petroskoi-Soroka alkoi 1.3.1916 ja matkustajaliikenne 1.10.1916.

… Prokudin-Gorski valokuvasi Petroskoissa rautatiekohteita, mutta mikä tärkeintä, hän ikuisti tule-ville sukupolville petroskoilaisten ortodoksisten pyhättöjen kauneuden. Lokakuun vallankumouksen jälkeen nuo pyhätöt tuhottiin tai ne tuhoutui-vat tulipaloissa.

1910Kaupungin sähkövoimala avattiin Lohijoella.

1896Petroskoin ensimmäinen puhelinyhteys avataan.

Murmanskin radalla alkoi säännöllinen junaliikenne.

1916

Ylösnousemuksen kirkko kellotorneineen ►

Näkymä Petroskoihin Kukkovkan vuorelta (Kamennyi borilta)

Hist

oria

30

Hist

oria

31

Petroskoin näkymäValokuva: S.M. Prokudin-Gorski, 1915

Hist

oria

32 Syksyllä 1919 suomalainen kommu-nisti Edvard Gylling ehdotti Leninille ”malliyhteiskunnan perustamista 1000 km pitkälle Suomen rajalle”. Tä-män seurauksena 8.6.1920 allekirjoi-tettiin asetus Karjalan työkommuu-nin perustamisesta. Kahden vuoden kuluttua Gylling myönsi, että kom-muuni ei pysty suoriutumaan sille annetuista tehtävistä ja esitti uuden idean: muodostetaan kommuunista täysivaltainen neuvostotasavalta. Hän oli sitä mieltä, että Karjala saa auto-nomian, mutta samalla korosti sen kuulumista Venäjän federaatioon.23.7.1923 allekirjoitettiin asetus Kar-jalan työkommuunin muuttamisesta Karjalan autonomiseksi sosialistisek-si neuvostotasavallaksi. Neuvostota-savallan pääkaupungissa Petroskoissa oli vuonna 1925 noin 23 000 asu-kasta. Tämän lisäksi Petroskoista

1923 194023.7.1923 allekir-joitettiin asetus Karjalan työkom-muunin muutta-misesta Karjalan autonomiseksi sosialistiseksi neuvostotasaval-laksi.

31.3.1940 hyväksyttiin laki Karjalan autonomisen tasavallan muuttamisesta neuvostotasavallaksi.

◄ Karjalais-suomalaisen sosialistisen neuvostota-savallan edustajat Neu-vostoliiton korkeimmassa neuvostossa

Edvard Gylling, Kar-jalan työkommuunin perustaja ja auto-nomisen tasavallan kansankomissaarien neuvoston ensimmäi-nen puheenjohtaja

hoidettiin vuoteen 1930 asti valtavan Karjala-Murmansk –alueen hallinto. Karjala-Murmanskin rautatiekom-binaatti vastasi alueen asuttamisesta ja pohjoisen kala- ja metsävarojen käyttöönotosta.

Talvella 1939–1940 stalinistiset dip-lomaatit ja armeija yrittivät muuttaa Petroskoin tulevan Karjalais-suoma-laisen tasavallan pääkaupungiksi.Suomen proletariaatin oletettiin tukevan Puna-armeijan ”vapautus-

◄ Karjalais-suomalaisen sosialistisen neuvostotasavallan vaakuna (1940)

Pohjola-hotelli, valokuva

1960-luvulta ►

Tasavallan pääkaupunki

19208.6.1920 allekirjoitettiin asetus Karjalan työkommuunin perustamisesta.

Kaupungin keskusta, toteutumaton suunnitelma

vuodelta 1948

Hist

oria

33

1956Karjalais-suomalai-nen SNT muutetaan Karjalan autonomi-seksi sosialistiseksi neuvostotasaval-laksi.

N.S. Hruštšev Petros-koissa. 16.7.1962 ►

tasavallan hallituksen päämieheksi (kansankomissaarien neuvoston puheenjohtajaksi) P.S. Prokkonen.G.N. Kuprijanov valittiin Karjalais-suomalaisen sosialistisen neuvosto-tasavallan kommunistisen puoleen keskuskomitean pääsihteeriksi ja tasavallan Komsomolin keskusko-mitean pääsihteeriksi J.V. Andropov. Vuosia myöhemmin hän nousee Neuvostoliiton kommunistisen puolueen ja Neuvostoliiton johtoon. Kesäkuussa 2004 J.V. Andropo-vin 90-vuotispäivänä kaupungin keskustassa paljastettiin hänen muistomerkkinsä (kuvanveistäjä M. Koppalev).

1992Karjalan autonomi-nen sosialistinen neuvostotasavalta muutetaan Karjalan tasavallaksi

Karjalan tasavallan vaakuna ►

Veljeshauta Petroskoin keskustassa, 1967.

Ensimmäiset Pope-da-autot Venäläisen draamateatterin edessä

kampanjaa” ja olevan vastustamatta Suomen liittämistä Neuvostoliittoon. Mutta näin ei käynyt. Neuvostoliiton työläs voitto neuvos-toliittolais-suomalaisessa sodassa (talvisodassa) siirsi rajaa länteen jakaen suomalaisen Laatokan Karja-lan Leningradin alueen ja Karjalan välillä. Petroskoi sai neuvostotasaval-lan pääkaupungin aseman 31.3.1940, jolloin hyväksyttiin laki Karjalan autonomisen neuvostotasavallan muuttamisesta neuvostotasavallaksi. Karjalais-suomalaisen sosialistisen neuvostotasavallan korkeimman neuvoston puhemiehistön puheen-johtajaksi valittiin O.V. Kuusinen ja

O.V. Kuusisen muistomerkki, pystytetty 1973.

Karjalais-suomalaisen SNT:n kommunistisen puolueen istunto.Oikealla J.V. Andropov, 1949

Hist

oria

34

1926 1932Syksyllä 1932 Karjalan kansallinen draamateatteri avasi ensimmäisen kautensa. Teatteri sij aitsi Talonpojan talossa. ►

Suomalaiset siirtolaiset olivat merkit-tävässä roolissa Petroskoin kehittymi-sessä 1920–1930-luvuilla. Diaspora alkoi muutaman 1920–1930-luvun maahanmuuttoaallon seurauksena. Näkyvimpiä maahanmuuttajia kau-pungin elämässä olivat ns. ”punaiset suomalaiset” (poliittiset emigrantit, jotka olivat lähteneet Suomesta vuoden 1918 kansalaissodan jälkeen) ja ame-rikansuomalaiset uudisasukkaat, jotka saapuivat 1930-luvun alussa. Heidän lukumääränsä ei ollut suuri, vuoden 1933 väestönlaskennan mukaan Kar-jalan pääkaupungissa asui vain 3 800 suomalaista (7 % kaupungin väestöstä). Kaikkiaan Karjalassa asui 1930-luvun puolivälissä noin 15 000 suomalaista.

Maahanmuuttajien tietotaitoa tarvit-tiin kaikilla Petroskoin tärkeimmillä rakennuskohteilla 1930-luvulla: he osallistuivat kuuluisan suksitehtaan, asuinrakennusten sekä yhteiskunnal-listen ja kulttuurikohteiden rakenta-miseen.

Vielä huomattavampi oli suoma-laisten panos karjalaisen kulttuurin, koulutuksen ja tieteen kehittymiseen. Vuoteen 1937 asti suomi oli tasaval-lan toinen virallinen kieli venäjän jälkeen.

Suomalaiset siirtolaiset olivat myös luomassa karjalaista kansalliskir-jallisuutta. Vuonna 1926 Petros-koihin perustettiin ensimmäinen kirjailijaorganisaatio.1920–1930-lu-vuilla aloittivat taiteellisen uransa ne, jotka sittemmin ovat olleet karjalaisen kirjallisuuden ylpey-denaiheita: Nikolai Jaakkola, Antti Timonen, Jaakko Rugoev ja Nikolai Laine. ”Suomalainen aikakausi” päättyi Karjalassa vuonna 1935, kun tasavallassa alkoi taistelu ”suomalaista porvarillista nationalismia” vastaan. Suuri terrori (Stalinin vainot) vei suo-malaisen diasporan tuhon partaalle v. 1937–1938.

Suomalaiset Petroskoissa

Punaiset suomalaiset toimeenpanivat idean sosialistisen malliyhteiskunnan rakentamisesta Suomen rajalle. Loistava poliitikko ja tiedemies Edvard Gylling johti Karjalaa 15 vuoden ajan (1920–1935). Petroskoin kaupunginvaltuuston puheenjohtajana 1930-luvun alkupuoliskolla oli poliittinen emigrantti Verner Forsten.

Vuonna 1992 USA:ssa jul-kaistiin M. Sevanderin kirja ”He veivät minulta isän”, jossa kerrotaan 1930-luvulla USA:sta Neuvostoliittoon sosialistista yhteiskuntaa rakentamaan muuttaneen Sevanderin perheen dra-maattinen tarina.

Vuonna 1926 perus-tettiin ensimmäinen kirjailij aorganisaatio – Karjalan kirjailij ayhdis-tys. Yli 10 vuotta sen johtajana toimi runoili-ja Jalmari Virtanen.

Suomalaisen keskikoulu nro 2:n puhallinorkesterin esiintyminen, v. 1933.

Karjalais-suomalaisen SNT:n kansallistaitei-lija Sirkka Rikka konsertoimassa Karjalais-suomalaisen musiikin ja tanssin viikon aikana Moskovassa v. 1951.

Hist

oria

35Sodan kolmen ensimmäisen päivän aikana yli 800 petroskoilaista ilmoittautui vapaaehtoisena Puna-armeijaan. Vuosina 1941–1945 Neuvostoliiton armeijassa, kaikilla rintamilla taisteli yhteensä noin 15 000 petroskoilaista.

Puna-armeijan joukko-osastojen vetäytyessä jouduttiin Petroskoista evakuoimaan väestöä ja siirtämään idemmäksi teollisuusyritysten laitteita ja omaisuutta. Kaupungista evakuoitiin noin 53 000 henkilöä, pääasiassa naisia ja lapsia. Alkoi Petroskoin miehityksen aika, joka kesti kaksi vuotta ja yhdeksän kuukautta.

Suomen miehityspolitiikan lähtökohtana oli se, että Itä-Karjala (Venäjän Karjala) on karjalaisten maata, eikä venäläisillä

ole siellä minkäänlaisia juuria. Miehitysalueella ollut venäläisväestö koki raskaita menetyksiä. Koko miehityksen ajan Petroskoi oli suomalaisten leirien keskuksena. Yhteensä perustettiin kuusi keskitysleiriä. Piikkilangalla aidatuissa ja ympärivuorokauden vartioiduissa parakeissa pidettiin noin 25 000 ihmistä.

21.6.1944 Karjalan rintaman joukot aloittivat suurhyökkäyksen Syvärillä. 28.6. Äänisen laivueen sotilaat valtasivat armeijan 32. ja 7. joukko-osastojen avustamana Petroskoin puolessa päivässä.

Kaupungin paluu rauhanajan elämään ei ollut helppoa.

19411.10.1941 kovien ja veristen taisteluiden jälkeen 7. Puna-armeijan joukot jättivät kaupungin.

1944 196928.6.1944 maihinnousujoukot nousivat Äänisen sotalaivueen veneissä Petroskoin satamaan ja tulivat ensimmäisinä kaupunkiin.

Suomalaisten joukkojen paraati Petroskoin miehityksen ensimmäisen vuosipäivän kunniaksi, lokakuu 1942.

Karjalan partisaanien ja maanalaisessa toiminnassa mukana olevien paraati Petroskoissa 8.10.1944

Petroskoin vapautuk-sen 25-vuotispäivänä kaupungin keskus-tassa paljastettiin muistomerkki ”Tunte-mattomaan sotilaan hauta” ja sytytettiin Ikuinen tuli.

TASSin valokuvaaja-kirjeenvaihtaja Galina Sankon ottama kuuluisa valokuva ”Natsismin vangit” Petroskoin ensimmäisinä vapautuksen päivinä. Valokuva palkittiin kultaisella mitalilla ”Interpressfoto-66” maailmannäyttelyssä Moskovassa.

Kaupunki Suuren isänmaallisen sodan vuosina

Hist

oria

36

1970-luvun ja 1980-luvun alun asuinrakentamiseen ja infrastruktuu-rin kehittämiseen Petroskoissa liittyy Karjalan tasavallan ja Petroskoin kaupungin kunniakansalainen Pavel Vasilevitš Sepsjakov. Hän oli kau-punginvaltuuston toimeenpanevan komitean puheenjohtaja 1969–1982. Kauemmin kuin kukaan muu kau-pungin pitkän historian aikana! Ajan mittaan näitä vuosia alettiin kutsua ”Sepsjakovin aikakaudeksi”.

Juuri näihin aikoihin rakennettiin viisi uutta asuinaluetta: 30 000 asukkaan Kljutševaja, joka sijaitsee historialli-sella paikalla nimeltään ”kaksitoista lähdettä” ja 45 000 asukkaan Kukkov-ka. Oktjabrski-asuinaluetta alettiin rakentaa jo 1960-luvun alussa, mutta rakentamista jatkettiin Sepsjako-vin osallistuessa aktiivisesti. Hänen aikanaan aloitettiin 80 000 asukkaan Drevljankan rakentaminen. Tuolloin

avattiin myös 102 lastentarhaa, 28 koulua, hotelli Karelia, jokiasema, elokuvateatteri Kalevala sekä julkistet-tin Tuntemattoman sotilaan hauta –muistomerkki. Näiden lisäksi käyttöön otettin teitä, siltoja, lämpöverkko ja muita kunnallisteknisiä verkostoja.

1960–1970 –luvuilla otettiin vuosittain käyttöön 3 000 huoneistoa. Nyky-päivän mittapuun mukaan asunnot eivät olleet turhan mukavia, mutta ne olivat erillisiä huoneistoja, joissa oli keskuslämmitys, kaasu, viemäröinti, kylmä ja sittemmin myös lämmin vesi! Käytännössä luotiin se kaupunki, jonka me tänä päivänä tunnemme ja jota rakastamme.

Lainaus Sepsjakovin haastattelusta:”Kun aloitin työssäni, Kukkovkan ja Kljutševajan asuinalueita ei käy-tännössä ollut olemassa ja ihmiset viljelivät perunaa tulevalla Oktjabrskin

1958Äänisen traktoritehdas aloitti TDT-40 traktoreiden sarjatuotannon.

19641960Suurelementtiasuin-talojen (hruštšovka) rakentaminen alkaa Leningradskaja-kadulla (ul. Lenin-gradskaja).

8.6. muurataan ”Tjazhbummash”-tehtaan peruskivi.

Yhden tehdasosaston rakennustyömaa. ►

Sisäoppilaitos nro 1:n rakennus(Taidekoulu nro 1).Valokuva 1960-luvulta.

Sosialistisen työn sankareiden muoto-kuvagalleria Äänisen rantakadulla (peda-gogisen instituutin vastapäätä).Valokuva 1970-lu-vulta.

”Kultaiset” neuvostovuodet

Hist

oria

37

197819764.8. Petroskoille myönnettiin Työn pu-nalipun kunniamerkki, jonka 5.8. luovutti Neuvostoliiton tur-vallisuuskomitean (KGB:n) puheenjohta-ja J.V. Andropov

Petroskoin alkoholitehdas aloitti ”Karjalan balsamin” tuotannon. Sille myönnettiin ensimmäisenä Karjalassa valtion laatumerkki.

valtakadulla.

Asuntojonossa oli 30 000 henkeä. Ja 1980-luvun loppuun mennessä olim-me rakentaneet joka vuosi 5 000 asun-toa”. Tuolloin kaupungin talviaikaan siirtyminen ei alkanut ensimmäisestä lumisateisesta aamusta tai päivän kes-kilämpötilan laskettua alle kahdeksan astetta. Lämmön toimittaminen asun-toihin oli sidottu päivämäärään, jonka kaikki tiesivät. Tapahtuipa mitä hyvän-sä, niin petroskoilaiset olivat varmoja, että lämmityskausi alkaa 15.9.

Pavel Vasiljevitš ei muista yhtään tapa-usta, että hänen aikanaan tästä säännös-tä olisi poikettu. Mutta tuolloisella kivi-hiililämmityksellä oli myös negatiivinen puoli. Tyyninä talvipäivinä kaupungin yllä leijui paksu savusumukerros.

Kaupungin savupiippujen määrää pystyttiin vähentämään rakentamalla tehokas lämpökeskus. Näin kaupun-kiin rakennettiin ja otettiin käyttöön lämpö- ja sähkökeskus.

Vuonna 1978 Karjalan autonomisessa sosialistises-sa neuvostotasavallassa vieraillut Neuvostoliiton ministerineuvoston puheenjohtaja A. N. Kosygin kysyi Sepsjakovilta:— Pesettekö te kaupunkia?Pavel Vasiljevitš hämmentyi hetkeksi. Jos vastaat ”kyllä”, sinulle sanotaan ”eikö teillä ole muuta raha-reikää?”. Jos vastaat ”ei”, niin sekään ei ole totta…Niinpä hän pamautti suoraan:— Pesemme, Aleksei Nikolaevitš!— Onpa puhdasta, hienosti tehty!

Syyskuussa 1978 Petroskoissa vierailivat Neuvostoliiton ministe-rineuvoston puheen-johtaja A. N. Kosygin ja Suomen presidentti U. K. Kekkonen. Valokuva vasemmalla: vieraat kävelyllä Pohjola-hotellin lähellä.

Arkk

iteh

tuur

i

38

NELJÄNNET KASVOT

ARKKITEHTUURI

Arkk

iteh

tuur

i

39

Kaupunki-suunnitteluPetroskoi sijaitsee Baltian kilven alueella. Vanhat tulivuoret ja monet maankuoren siirtymät ovat muo-vanneet kaupungin monimuotoisen topogra�an, jäätikön liikkuminen toi maaperäkerroksen muodostumiseen tarvittavat kerrostumat ja hioi samal-la rannalla olleita kiviä.

Kaupunki sijaitsee kolmella järven-rantatasangolla, joiden pituus on noin 25 km, hallitsevana on Äänisen lahden vesialue. Kaupunkikeskusta on muotoutunut kahdesta luonnon muovaamasta kaupunkirakenteesta – Lohi- ja Neglinkajokien tulvaniityistä.

Rautatieasema rakennettiin 1952—1955 arkkitehti V. P. Tsipulinin (Leningrad) suunnitelman mukaisesti. Tornin korkeus tähtineen on 17 m. ▼

B. R. Akbulatovin piirustuksia ►

Arkk

iteh

tuur

i

40

▲ Petroskoin keskustan näkymä. Valokuvan on ottanut lentokoneesta kesäkuussa 1935 Neuvosto-Karjalan 15-vuotispäivänä kuuluisa valokuvaaja Jakov Roskin.

◄ A. Jartsovin, Aleksanterin tehtaan rakentajan, suunnitelma (1774) havainnollistaa tehtaan ja sen hallinnollisten rakennusten sij oittelun Pyöreälle aukiolle sitoen ne Pietarin tehtaan asuinalueen vanhaan keskustaan.

Petroskoin keskustan näkymä. Valokuvan

havainnollistaa tehtaan ja sen hallinnollisten

Ensimmäiset Petroskoin asema-kaavaluonnokset ovat vuodelta 1774, ja ne on tehnyt kaivosviraston neuvonantaja Anikita Jartsov.

Jo tuolloin luotiin kaupungin keskustan säteittäinen rakenne, joka on säilynyt näihin päiviin – nykyi-nen Leninin aukio ja siltä lähtevät ”säteet” Karl Marxin valtakatu (prospekt Karla Marxa) ja Friedrich Engelsin katu (ulitsa Friedricha Engelsa).

Kaikilta poikkikaduilta avautui nä-kymä Ääniselle, ja rannan suuntai-set kadut määrittelivät jatkossakin kaupungin kehittymistä ja laajene-mista.

Vanha kaupunki…

Jartsovin suunnitelmissa olleet perus-ideat ovat näkyvissä myös myöhemmis-sä asemakaavoissa.

Tällä hetkellä voimassa oleva Petroskoin asemakaava on vahvistettu 11.7.2008.

Asemakaavan tavoitteena on kehit-tää kaupunkia laadukkaasti, tuoda Petroskoi uuteen asemaan Karjalas-sa, Venäjällä ja Pohjois-Euroopassa sekä myötävaikuttaa elämänlaadun korkeiden standardien kehittymiseen, soveltamiseen ja edistämiseen.

Petroskoin kehitysnäkymät tulevaisuu-dessa ovat:• tasavallan hallinto- ja talouskeskus,

jolla on sähköenergia-, koneenra-kennus- ja elintarviketeollisuutta

• tasavallan tärkeä liikenne-, virkistys-, matkailu-, tutkimus-, innovaatio-palvelukeskus

• yliopistokaupunki ja yksi huma-nistisen alan keskuksista Venäjällä (koulutus, tutkimus, kulttuuri ja yhteiskunta)

• yrittäjätoiminnan keskus• mukava ja hyvin varustettu kaupun-

ki, jossa väestön hyvinvointi kasvaa ja jossa kaupunkielämä organi-soidaan korkeiden standardien mukaisesti.

Arkk

iteh

tuur

i

41

ja nykyinen

Vuonna 2010 Ohta Grupp –yritys hankki itselleen Äänisen traktoritehtaan kiinteistöjä. Hankkeen ideana on luoda Petroskoin historialliseen keskustaan uusi kaupunkikortteli, joka tarjoaa laadukkaat olosuhteet asumiseen ja vapaa-aikaan, kaupalle ja huvituksille, terveelliselle elämäntavalle sekä liike-elämälle. Hankkeen lähestymistapa on kokonaisvaltainen ja se edellyttää, että

alueen käyttöönotossa säilytetään sen historialliset rakennukset, rakennetaan uutta ja järjestetään julkiset alueet. ”So-kerina pohjalla” hankkeessa on alueen yhdistäminen Karl Marxin valtakatuun (prospekt Karla Marxa) bulevardilla, joka jatkaa kaupungin puistoa, ja Lohijoen ylittävillä kävelysilloilla.

Arkk

iteh

tuur

i

42

Keskusta. Kaupunginosan hallitseva elementti on pääkatu Leninin valta-katu (prospekt Lenina). Kaupungin keskusta yhdistää historialliset muis-tomerkit ja dynaamisesti kehittyvän nykyaikaisen arkkitehtuurin.

Solomennoe – asuinalue, joka muo-dostui Petroskoinlahden molemmille rannoille. Nimi juontuu suomalais-ugrilaisesta sanasta ”salmi”, joka kuvaa kirjaimellisesti asutuksen sijoittumista salmeen Lohmoijärven ja Petroskoinlahden väliin.

Zareka on yksi vanhimmista kaupun-ginosista. Sen asuttivat 1700-luvun alkupuoliskolla Pietarin tehtaan työläiset. Kaupunginosa sijoittuu Lohijoen taakse, mistä sen nimitys myös juontuu. (zareka = joen takana, suom. huom.).

Perevalka. Kaupunginosa syntyi 1930-luvulla puunkorjuutyöläisten asuinalueeksi. Puu kuormattiin raaka-ainevarastosta rautatievaunui-hin, mistä kaupunginosan nimitys on peräisin (perevalka = kuormaus, suom. huom.).

Kljutševaja oli 1930-luvulle asti kau-kana Petroskoista sijaitseva asuinalue kaupungin eteläpuolella. Nykyään se on moderni kaupunginosa, jossa on kehittynyt infrastruktuuri. Kaupun-ginosa on saanut nimensä lukuisten lähteiden takia (kljutš = lähde, suom. huom.)

Pervomaiski on saanut nimensä pääkadun mukaan. Juuri täällä, siihen aikaan vielä Petroskoin laitamilla, kahden virstan päässä Pietarin maan-tiestä, oli vuonna 1906 ensimmäinen vallankumouksellinen työläisten vappukokous, johon Aleksanterin tehtaan työläiset osallistuivat.

Kukkovka on yksi kaupungin ensim-mäisistä suurista kaupunginosista. Se sijaitsee pienellä kukkulalla. Kau-punginosan nimi tulee vepsän kielen sanasta ”kuk” – mäki, vuoren huippu (”kukkula” suomeksi).

Drevljanka on uusin asuinalue, sitä alettiin rakentaa v. 1986. Nykyään alueella on n. 65 000 asukasta.

Leninin valtakatu (Pr. Lenina)

Solomennoe

Kukkovka

Keskusta

Kaupungin suurimmat kaupunginosat:

Arkk

iteh

tuur

i

43Perevalka

Leninin valtakatu (Pr. Lenina)

Drevljanka

Arkk

iteh

tuur

i

44

Arkk

iteh

tuur

i

45

Arkk

iteh

tuur

i

46

Juuri Pyöreälle aukiolle pystytettiin alun perin Pietari I:n muistomerkki, joka poistettiin vuoden 1917 jälkeen. Nykyään aukion keskellä on Leninin graniittipatsas (yksi vallankumousjohtajan suurimmista kivisistä muistomerkeistä). Se pystytettiin v. 1933 (kuvanveistäjä M. Manizer, arkkitehti L. Iljin).

”Vihaisten” leijonien patsaat on valettu Aleksanterin tehtaassa ja pystytetty vuonna 1858 läänin virastojen portaiden luo Pyöreälle aukiolle.

Pyöreä aukio (nyk. Leninin aukio) on yksi venäläisen 1700-luvun maaseutuklassismin mielenkiintoisimmista kokonaisuuksista ja on edelleen kaupungin tunnetuin aukio. Sen arkkitehtoniseen kokonaisuuteen kuuluu neljä symmetrisesti kehään rakennettua rakennusta: kaksi isoa puolipyöreää siipeä ja kaksi pientä siipirakennusta – vartiotupaa. Puolipyöreiden rakennusten pääsisäänkäyntejä koristavat yksinkertaiset ja klassisen harmoniset pylväiköt.

Aukion suunnitelman laati Anikita Jartsov. Rakennusten arkkitehtisuunnittelu on yksi kuuluisan venäläisen arkkitehdin Jelizvoi Nazarovin ensimmäisistä töistä.

Kaupunkikäve-lyllä

Kaivosjohtajan talo, rakennettu 1700-luvun lopulla. Talon rakentamiseen liittyy nimi Charles Gascoigne Ainutlaa-tuinen Petroskoissa säilynyt klassismin aikakauden kau-punkihuvilakokonai-suus.

Pyöreän aukion vartiotupasiipira-kennukset on raken-nettu v. 1775 myö-häisbarokin tyyliin. Alun perin niissä sijaitsivat arkisto ja varastoaitta. Ny-kyään niissä toimii kulttuurivirastoja.

Nykyään Leninin aukion hallintorakennuksissa toimivat Karjalan tasavallan kulttuuriministeriö (valokuvassa), Kansalliskulttuurien keskus, Kulttuurialoitteiden keskus sekä Karjalan tasavallan kansallismuseo. Itse aukio on historiansa aikana ollut nimeltään Pyöreä aukio, Ympyräaukio, Puolipyöreä aukio, Pietarin aukio, Neuvostoaukio, Vuoden 1917 lokakuun 25. päivän aukio ja Hallintoaukio.

Arkk

iteh

tuur

i

47

Yli puoli vuosisataa Petroskoin käyntikorttina on ollut Pohjola-hotellin rakennus ja sen kuva on painettu moniin Petroskoista tehtyihin julkaisuihin. Se Pohjola-hotelli, joka rakennettiin v. 1939 ja joka tuhoutui lähes kokonaan sodan aikana, ei täysin muistuta nykyistä. Rakennuksen jälleenrakentamisesta vastasi Konstantin Gutin. Arkkitehdin neoklassiseen tyyliin luoma rakennuksen uusi ilme eroaa alkuperäisestä juhlallisempana ja mahtipontisempana. Omaperäinen ”kruunu”, joka pystytettiin rakennuksen pyöreän osan yläpuolelle korostaa kaupungin kahden pääkadun risteystä.

Läänin paikallissairaalan silmäparantola rakennettiin v. 1909. Nykyään rakennus kuuluu Karjalan arkkihiippakunnalle.

Yleinen kirjas-to (1951, arkki-tehti K. Gutin).Esimerkki yh-den klassisen arkkitehtoni-sen muodon, pyöröra-kennuksen, käytöstä.

Entinen tehtaan kirkko, nykyinen Aleksanteri Nevskin katedraali, on erinomainen esimerkki myöhäisklassismista Petroskoissa. Katedraali rakennettiin 1828–32 arkkitehti A. Postnikovin suunnitelman mukaan. Vuodesta 1930 lähtien kirkkorakennuksessa, josta poistettiin kupolit, toimi kotiseutumuseo. Katedraali on yksi kaupungin parhaimmista rakennuksista, ja sen restaurointi 1990-luvulla palautti ennalleen sen historiallisen ulkomuodon.

Pääposti (1949, arkkiteh-ti L. Andreev).

Arkkitehdit loi-vat Petroskoin uuden siluetin torneilla.

Pyöröhuvimaja (1966, arkkitehti N. Ovtšinnikov) Äänisen rannalla Levashovin bu-levardin päässä. Klassisten traditi-oiden jatke.

48

Arkk

iteh

tuur

i 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun historiallisten rakennusten kortteli (”Vanhakaupunki”) symboloi kokonaista vuosisataa kaupungin historiassa. Se sijaitsee Petroskoin keskustassa, kauniilla paikalla (Kuibyshevin, Fedosovin ja Malaja Slobodskaja –katujen ja Neglinskin rantakadun rajaamalla alueella) Äänisen rannalla.

Tähän päivään asti on historiallisessa korttelissa säilynyt kiinnostavia ja ajalleen tyypillisiä taloja. Siellä sijaitsi ns. Slobodka, vanha asuinalue, jossa alun perin asui työläisiä ja käsityöläisiä.

Myöhemmin korttelissa toimi hoitolaitoksia. Samassa paikassa Voennaja-kadulla (ul. Voennaja) sijaitsivat Petroskoin pataljoona ja sen kasarmit.

Täällä suuri kansanrunoilija ja itkijänainen Irina Fedosova itki

Vanhakaupunki

Historiallisen korttelin kehittämissuunnitelma

1 2Kaupungin rakennusalue1800-luvun lopusta 1900-luvun alkuun

1. Metsänhoitaja Kutševskin talo

2. Pyhän hengen kirkko3. Paja4. Bogdanovin perheen talo5. Lazarevin perheen talo

ns. sotaanlähtöitkunsa, ja hänen miehensä Jakov Ivanovitš Fedosov teki puusepäntöitään. Yhteen aikaan hän asui miehensä kanssa Voennaja-kadulla (ul. Voennaja), nykyään katu on nimetty hänen mukaansa. Kižin museo restauroi viisi tämän korttelin rakennusta, joissa tällä hetkellä sijaitsevat museon hallinto, luento- ja näyttelykeskus (entisen paikallissairaalan rakennus), lasten museokeskus, kirjasto ja historiallinen sepän paja. Matkailijoille ja juhlia varten on laadittu ohjelmia, jotka tutustuttavat kävijät 1800-luvun lopun – 1900-luvun alun kulttuuriin, perinteisiin ja kaupunkilaisten tapoihin. Täällä järjestetään myös vaihtuvia näyttelyitä sekä työpajoja.

3 4

5

1

5

4

3

2Ar

kkit

ehtu

uri

49

Arkk

iteh

tuur

i

50

Karjalan kivi- ja kaivosteollisuuden alkuun ja kehitykseen vaikuttivat venäläiset hallitsijat Pietari I ja Anna Ivanovna. Elisabet I:n aikana uuden pääkaupungin Pietarin rakentaminen kehittyy, ja sen ansiosta Karjalaan muodostuu merkittävää kivi- ja kaivosteollisuutta. Karjalaista kiveä voi nähdä monissa Venäjän kaupungeissa ja joissakin Euroopan maissa. Petroskoissa on useita siitä valmistettuja muistomerkkejä ja rakennuksia.

Petroskoin perustajan Pietari I:n muistomerkki (kuvanveistäjä I. Shreder) sijaitsee Äänisen rantakadulla. Hallitsijan muotokuva on valettu pronssista, mutta sen jalusta on tehty kuuluisasta harmaasta ”Serdobolin” graniitista, jota esiintyy Laatokan rannikolla Sortavalan lähellä.

S. M. Kirovin muistomerkki sijaitsee samannimisellä aukiolla (pystytetty

”Serdobolin” (Sortavala) graniitista on tehty Pietarin Eremitaasin atlanttien ja karyatidien veis-tokset, Moskovassa sijaitsevan A.S. Puškinin muistomer-kin jalusta sekä Ve-näjän vuosituhannen muistomerkin jalusta Novgorodissa.

Karjalan kiveä käytettiin paljon Pietarin kuuluisien palatsien, katedraa-lien ja muistomerk-kien rakentamiseen 1700—1800-luvuilla.

◄ Iisakin kirkko (Pietari)

Karjalan kivi

Arkk

iteh

tuur

i

51

v. 1936, kuvanveistäjä M. Manizer). Jalusta on tehty punaisesta Shokshan kvartsiitista. Uniikki kuviointi ja kylläinen punainen väri antavat Shokshan kvartsiitille ainutlaatuiset koristeominaisuudet. Punaista kvartsiittia on käytetty melko laajalti rakennus- ja verhoilukivenä. Punaisesta kvartsiitista on tehty myös K. Marxin ja F. Engelsin muistomerkin jalusta (pystytetty v. 1960, kuvanveistäjä J. Belostotski).

Karjalan kiven väripalettia käytettiin myös laajalti Leninin aukiolla sijaitsevassa ”Ikuinen tuli” –muistomerkissä. Sen rakentamiseen käytettiin kiillotettuja punaisesta kvartsiitista valmistettuja laattoja. Tuntemattoman sotilaan hauta on tehty mustasta gabrodiabaasista, joka on peräisin Roprutšeiskin esiintymästä (Äänisenrannan piiri). Muistomerkin edessä oleva puistokäytävä on päällystetty Kamennoborskin hiekkakivestä tehdyillä laatoilla.

Punaista kvartsiittia käytettiin Moskovas-sa Tuntemattoman sotilaan hautamuis-tomerkissä ja Leninin mausoleumin tekstis-sä ”Lenin” ► ◄ ja Napoleonin sar-kofagissa Pariisissa.

Äänisen rantakadun muurikiveys on tehty Laatokan pohjoisosas-sa sijaitsevan Sysky-änsaaren esiintymän punaisesta granii-tista. Tätä graniittia kutsutaan joskus myös valamolaiseksi.

Petroskoin 300-vuotis-päiväksi Kuvernöörin puistoon pystytettiin muistomerkki ensim-mäiselle Aunuksen kuvernöörille Gavrila Deržavinille. Jalusta on valmistettu Kashina Goran (Puudosin piiri) esiintymän graniitista.

Kult

tuur

i

52

VIIDENNET KASVOT

KULTTUURI

Kult

tuur

i

53

Väheksymättä muita Karjalan kau-punkeja voimme todeta, että Petros-koi ei ole pelkästään hallinnollinen pääkaupunki, vaan myös tasavaltam-me kulttuuripääkaupunki. Ansaittu-aan kulttuurikaupungin maineen jo viime vuosisadalla Petroskoi pyrkii kaikin voimin myös 2000-luvulla olemaan maineensa veroinen.

Kaupunki kehittyy dynaamisesti eikä kulttuurisektori jää jälkeen talouden ja yhteiskunnallisen elämän kehityk-sestä.

Historiansa aikana kaupunki on vetä-nyt puoleensa luovia henkilöitä, jotka jatkuvasti etsivät mahdollisuuksia ilmaista itseään.

Karjalan kulttuuripääkaupunki

http://kultura.ptz.ru

Kult

tuur

i

54

”Kantele” on Karjalan kansallinen laulu- ja tanssiyhtye. Yhtyeen perustaja ja ensimmäinen johtaja oli säveltäjä, runoilija ja etnogra� Viktor Gudkov (1899-1942). Eräässä kaukaisessa kar-jalaisessa kylässä hän sattui näkemään kanteleen. Lumoutuneena soittimen äänestä hän päätti omistaa elämänsä kanteleen tunnetuksi tekemiselle.

Vuonna 1932 Viktor Gudkov perusti Petroskoihin kanteleensoittajien ryhmän, josta kasvoi Kantele-yhtye. Gudkov aloitti ensimmäisten joukossa Karjalassa karjalaisten, suomalaisten ja vepsäläisten musiikki- ja runope-rinteen keräämisen ja nuotittamisen. Tämän materiaalin pohjalle rakentui uuden yhtyeen ohjelmisto.

Kantele-yhtye toimii Petroskoin keskustassa sijaitsevassa historiallisessa

Kantele-yhtyerakennuksessa, entisessä tyttölyseossa ja 1800-luvun arkkitehtonisessa muis-tomerkissä, joka kesäkuusta 2010 läh-tien on tunnettu nimellä Dom Kantele (Kanteleen talo).

Yhtyeellä on omia verstaita, joissa valmistetaan kansallissoittimia ja om-mellaan kansallispukuja. Täällä toimii myös nuorisostudio, jossa käy yli sata 3–16 -vuotiasta lasta.

◄ Yhtyeen perustaja ja ensimmäinen johtaja, säveltäjä, runoilij a ja etnografi Viktor Gudkov.

Yhtyeen esiintymi-nen Karjalan taiteen päivillä Leningradis-sa v. 1937. ►

Vasili Kononov on yksi Karjalan kansallisen tanssitaiteen luojista. Vuonna 1937 Gudkov kutsui hänet Kantele-yhtyeen koreografi ksi.

Kult

tuur

i

55

K. Marxin valtakatu 6 (Pr. K. Marxa 6)

Avoinna:9.00-17.00 (ma-pe)tauko klo 13.00-14.00Suljettu: la-su

Puh. +7 8142 76 02 11www.kantele.rukantele@onego.ru

Karjalan kansallisen tanssi- ja lauluyhtye Kanteleen johtaja L. A. Stepanova

Kult

tuur

i

56

Karjalan tasavallan musiikki- ja draamateatteri perustettiin v. 1955. Puolen vuosisadan ajan teatterin ohjelmistossa ovat olleet edustet-tuina kaikki musiikin ja teatterin tyylilajit: operetit, musiikkikomediat ja musikaalit, oopperat ja baletit

sekä draamanäytelmät.

Teatterirakennus peruskorjattiin vuosina 2006–2009.

Samanaikaisesti tehtiin uudelleen-järjestely, jossa teatterista eriytettiin

Musiikkiteatteri

1955Karjalan tasavallan musiikki- ja draamateatteri perustettiin

Teatterirakennus on arkkitehti Savva Brodskin suunnittelema. Päätykolmiota ja friisejä koristavat kuuluisan kuvanveistäjän, Sergei Konjonkovin työt. Valokuvassa vasemmalta oikealle: S. Konjonkov, S. Brodski, S. Zvezdin.

Brodskin suunnittelema. Päätykolmiota ja friisejä

S. Konjonkov, S. Brodski,

Kult

tuur

i

57

näyttelijäryhmä sekä muodostettiin laulu- ja balettitaiteilijaryhmät, kuo-ro ja orkesteri. Nykyään Karjalan musiikkiteatterissa on tasavallan suurin näyttämö, jossa on nykyai-kainen tekniikka. Sen katsomossa on 607 paikkaa, ja taiteilijoiden, luovien työntekijöiden ja teknisen henkilökunnan määrä on Petros-koissa noin 300 henkilöä. Ohjel-miston perustana ovat ooppera- ja

”Kultainen naamio” Petroskoissa

balettiesitykset. Menestyksekkäitä ovat olleet oopperat G. Verdin La traviata, J. Bizen Carmen, P.I. Tšaikovskin Jevgeni Onegin, sekä baletit P.I. Tšaikovskin Pähkinänsär-kijä, S. Proko� evin Romeo ja Julia, A. Adanin Le Corsaire sekä kansain-välinen balettiprojekti Stravinsky’ opuses (Stravinskin teokset).

Vladimir Varnava, Karjalan tasavallan musiikkiteatterin solisti, koreografi ja ohjaaja. Hän sai Venäjän kansallisen teatteripalkinnon ”Kultaisen naamion” Mercution roolistaan baletissa Romeo ja Julia. Vuonna 2013 ”Kultaisen naamion” –palkinnon sai valotaiteilij a Aleksandr Mustonen baletista Tuhkimo.

Karl Marxin valtakatu 3a (Pr. Karla Marxa 3a)

Lippukassa avoinna:11.00-20.00 (ma-pe)10.00-18.00 (la-su)Juhlapyhinä lippukassa palvelee viikonlopun aukioloaikojen mukaan.puh. (8142) 78 37 38www.mrteatr.onego.ru

Kult

tuur

i

58

Maaliskuussa 1921 Karjalassa aloitti toimintansa ensimmäinen kansal-linen taiteilijaryhmä amatöörite-atterissa Viktor Lindenin johdolla. 1930-luvulla teatteritoimijat K. Sevander, A. Sandelin ja R. Ny-ström perustivat Karjalan valtiol-lisen draamateatterin Kansallisen studion. Syksyyn 1932 mennessä K. Sevanderin johtama taiteilijaryh-mä aloitti yhteistyön draamaopiston käyneiden näyttelijöiden kanssa. Näin Karjalaan syntyi Suomalainen draamateatteri.

Aluksi teatteri sijaitsi Talonpojan talossa Gogolin kadulla. Ennen vallankumousta toimineen Triumf-teatterin rakennus Kirovin auki-olla peruskorjattiin S.G. Brodskin suunnitelman mukaan vuonna 1965 ja Suomalainen teatteri muutti tähän rakennukseen. Vuonna 1991 Valtiollinen suomalainen draamate-atteri nimettiin uudelleen Karjalan

Kansallisteatteritasavallan valtiolliseksi kansalliste-atteriksi.

24.6.2003 kahdeksan vuotta kestä-neen peruskorjauksen jälkeen avat-tiin teatterin Suuri näyttämö, joka on varustettu nykyaikaisella valo- ja äänitekniikalla. Näytelmiä esitetään venäjäksi ja suomeksi, ja niissä on simultaanitulkkaus.

Karl Marxin valtakatu 19 (Pr.Karla Marxa 19)

Lippukassa on avoinna:13.00-19.00 (ma-pe)tauko 14.30-15.3014.00-18.00 (la-su)Suljettu maPuh. +7 8142 78 26 74http://teatr.onego.ru

Karl Marxin valtakatu 19

Lippukassa on avoinna:

Puh. +7 8142 78 26 74

Kult

tuur

i

59

Karjalan tasavallan valtiollinen nukke-teatteri on perustettu v. 1935. Teatterin perustivat S.V. Obraztsovin oppilaat, Työväen nuorisoteatterin näyttelijät. Nykyään teatteri käy laajoilla kier-tueilla: Suomessa, Ruotsissa, Sak-sassa, Kreikassa sekä useissa entisen Neuvostoliiton kaupungeissa. Teatterin ohjelmistossa on yli 30 näytelmää eri ikäisille katsojille ja käytössä on erilai-sia nuken käsittelytapoja ja –järjestel-miä: seinäke-esitykset keppinukeilla, esitykset sorminukeilla ja avoimesti yleisön edessä käsillä ohjattavilla nukeilla.

Ohjelmiston perustan muodostavat alle kouluikäisille ja ala- ja keskiluokil-la oleville lapsille suunnatut esitykset, osa esityksistä on tarkoitettu nuorisolle sekä koko perheen katsottavaksi.

Talo, jossa nukketeatteri sijaitsi, oli rakennettu v. 1859 ja toimi kaupungin päävartiorakennuksena. Vuonna 1956 rakennus annettiin nukketeatterin

käyttöön, ja yhdeksän vuotta myöhem-min arkkitehti Savva Brodski yhdisti kaksi vierekkäistä rakennusta, Suoma-laisen teatterin ja Nukketeatterin, yh-deksi kokonaisuudeksi. Vuonna 2003 rakennuskokonaisuus peruskorjattiin arkkitehti Jevgeni Taevin johdolla.

20061935Karjalan tasavallan valtiollinen nukketeatteri perustettiin. Teatteri on yksi Venäjän vanhimmista nukketeattereista.

Julkisivu koristettiin nel-jällä satuhahmon veis-toksella: Merenkulkij a, hovinarri, keij ukainen ja matkamies, jotka tehtiin V. Zorinin Kuznetsy Sarioly (Sariolan sepät) –artellin tekemän suun-nitelman mukaisesti.

Nukketeatterikäyttöön, ja yhdeksän vuotta myöhem-

kaksi vierekkäistä rakennusta, Suoma-

59

Karl Marxin valtakatu 19 (Pr. Karla Marxa 19)

Lippukassa avoinna:12.00-18.00 (ke-pe)10.00-16.00 (la-su)tauko klo 14.30-15.00Suljettu ma-tiPuh. +7 8142 76 56 64http://puppet.karelia.ru

Kult

tuur

i

60

Draamateatteri Luova työpaja aloitti toimintansa marraskuussa 1988 perestroikan aikaan, kun uusia teatteriryhmiä perustettiin Yleisvenäläisen luovien työpajojen yhdistyksen suojeluksessa.

Luovan työpajan vakaumuksena on uskollisuus venäläisen psykologisen teatterin parhaille perinteille. Esityksen parissa työskentelyn pääperiaatteena oli minkä hyvänsä mielenkiintoisen, elävän ja hedelmällisen aloitteen tukeminen.

Näytelmät ovat tyylilajeiltaan ja näyttämötoteutuksiltaan erilaisia: psykologisesti todenmukaisista näyttämöteoksista huvittaviin, muodoltaan moderneihin esityksiin.

Kirovin katu 12 (Ul. Kirova 12)

Lippukassa avoinna:13.00-19.00 (ti-su)Suljettu maPuh. +7 8142 76 80 76http://tmteatr.ruKohtaus näytelmästä

Don Juan

Draamateatteri ”Luova työpaja”

Kult

tuur

i

61

Oktjabrskin valtakatu 11 (Pr. Oktjabrski 11)(Näytelmät esitetään G. Sinisalolle nimetyn Lasten musiikkikoulu nro 1:n Suuressa salissa)

Musiikki- ja draamateatterin uudelleenorganisoinnin jälkeen v. 2009 draamataiteilijoiden ryhmä jatkoi vuosisatoja pitkää teatterihistoriaa ja 20.4.2010 rekisteröitiin Ei-valtiollinen teatteri ”Ad LIBERUM” (vapaa). Sen ensimmäinen esitys oli M. Mayon ja M. Ennekenin Vaimoni valehtelija!

Ei-valtiollinen teatteri

”Ad LIBERUM”

Lippukassa avoinna:15.00-19.00 (ma-su)

Näytelmä Godoa odottamassa voitti Pietarin 17. kansainvälisillä Jouluparaati 2010 — teatterifestivaaleilla pääpalkinnon ▼

Kohtaus näytelmästä Vaimoni on valehtelij a! ►

Kult

tuur

i

62

Karjalan valtiollinen �lharmonia on perustettu v. 1939. Nykyään �lharmoniaan kuuluu useita ryhmiä: sinfoniaorkesteri, jonka perustana on amerikansuomalaisten perustama L. Teplitskin johtama jazz-orkesteri, venäläisten kansansoitinten orkesteri Onego, joka syntyi Äänisen traktoritehtaan harrastelijaryhmästä ja venäläisten kansansoitinten kvartetti Exprompt (Ex tempore).

Filharmonialla on 481-paikkainen konserttisali. Jokaisen kauden ohjelmistossa näkyvällä paikalla ovat Kamarimusiikin kansainvälinen festivaali Osennjaja lira (Syksyinen lyyra) ja kansainvälinen festivaali

Karjalan valtiollinen filharmonia

Jazz-karavan. Kaudella 2011/2012 �lharmonia tarjosi yleisölle ensimmäisen kansainvälisen taidefestivaalin ”Onego-Klassik”.

Kirovin katu 12 (Ul. Kirova 12)

Lippukassa avoinna:10.00-19.00 (ma-pe)11.00-17.00 (la-su)Puh. +7 8142 76 92 08http://philharmonia.onego.ru

Yksi venäläisen jazzin luojista, Leonid Teplitski, asui Petroskoissa yli 30 vuotta. Hänen johdollaan pidettiin kaupungissa ensimmäinen sinfonia-jazzorkesterin konsertti 27.2.1934. Konsertissa esitettiin Gershwinin, Warrenin ja Dupontin teoksia. Kyseinen konsertti oli tärkeä merkkipaalu Karjalan jazzin kehitykselle.

Amerikkalainen jazzlaulaja Mandy Gaines

Kult

tuur

i

63

Konservatorion konserttisali avattiin marraskuussa 2011 ja se oli upea lahja sekä opiskelijoille että opettajille, mutta myös kaupungin asukkaille. ”Tulevaisuuteen suuntautunut kaupunki” -kilpailun julkinen neuvosto nimesi A.K. Glazunoville nimetyn Petroskoin valtiollisen konservatorion uuden konserttisalin rakentamisen ”vuoden 2011 parhaaksi arkkitehtuurin ja kaupunkirakentamisen hankkeeksi”.

Konserttisalissa on 405 paikkaa ja sen kokonaispinta-ala on 1 284,6 m2. Salissa voidaan järjestää erilaisia tilaisuuksia: konsertteja, festivaaleja, kilpailuja, seminaareja, konferensseja ja työpajoja. Hyvät arkkitehtoniset ominaisuudet ja nykyaikainen tekniikka tekevät salista ainutlaatuisen konserttinäyttämön, joka on suunniteltu nimenomaan elävän musiikin esittämistä

Petroskoin konservatoriovarten ja joka mahdollistaa korkeatasoisten tilaisuuksien järjestämisen. Salin akustinen ja arkkitehtoninen toteutus kasvattaa äänen voimakkuutta ja saa sen kantautumaan jokaiselle katsojalle. Tämän lisäksi tuolien hyvä sijoittelu mahdollistaa näkymän näyttämölle kaikkialta salista.

Leningradskaja katu 16 (Ul. Leningradskaja)

Lippukassa avoinna:13.00-19.00 (ma-pe)sekä joka päivä kolme tuntia ennen konsertin alkuaPuh. +7 8142 67 24 06http://glazunovcons.ru

Karjalan ansioitunut taiteilija V.M. Gorin ja Karjalan tasavallan päämies A.P. Hudilainen avaamassa vuotuista Kansainvälistä ”Karjalan valkeat yöt” -taidefestivaalia

Arkkitehtien ja kuvanveistäjien kollektiivi: L. Shelamov (1946–2009), A. Saveljev, E. Voznesenskaja, A. Vasiljev, A. Kim ja L. Davidjan palkittiin v. 2013 Sampo-palkinnolla A.K. Glazunoville nimetyn Petroskoin valtiollisen konservatorion konserttisalin suunnitelmasta.

Aleksandr Konstantinovitš Glazunovin muisto-merkki paljastettiin 1.9.2011 Petroskoin konservatorion uuden konserttisalin sisäänkäynnin luona. Muistomerkin tekijät ovat Ludvig Davidjan ja Aleksandr Kim.

Kult

tuur

i

64

Kult

tuur

i

65

”Vanhan kaupungin illuusio” –esityksen kaikki vieraat mahtuvat vain vaivoin vanhan Petroskoin kaduille.

Kult

tuur

i

66Karjalan tasavallan kansallismuseo on Luoteis-Venäjän vanhimpia museoita. Sen kokoelmiin kuuluu yli 200 000 esinettä. Museon pääalat ovat historia, kotiseutututkimus, Karjalan kansojen perinnekulttuuri sekä Venäjän Pohjolan luonnon erityispiirteiden tutkimus.

Museo perustettiin v. 1871 Aunuksen kuvernöörinG.G. Grigorjevin aloitteesta ja se sijoitettiin Pyöreällä aukiolla sijainneeseen kuvernöörin residenssiin. Kyseinen rakennus on osa Pyöreän aukion arkkitehtonista

Kiviset aikakirjat –näyttelyssä on esillä erilaisia materiaaleja ja esineitä Karjalan alueen vanhimmalta asuinpaikalta sekä entisaikojen ihmisiä esittäviä veistoksia.

kokonaisuutta, joka rakennettiin Petroskoihin 1780–1790-luvuilla. Museo, jonka alkuperäinen nimi oli Aunuksen luonnontieteellis-teollinen ja historiallis-etnogra� nen museo, avattiin 29.6.1783.

Vuosina 1931–1933 museo siirrettiin suljettuun Aleksanteri Nevskin kirkkoon, missä museon näyttelyesineet olivat 1990-luvulle saakka.

Suuren isänmaallisen sodan ja Petroskoin miehityksen aikana osa museon kokoelmista vietiin

KansallismuseoLeninin aukio 1 (Pl. Lenina 1)

Avoinna:12.30-20.00 (ti)10.00-17.30 (ke-su)Suljettu maMuseoon on vapaa pääsy jokaisen kuukauden toisena sunnuntaina.Tiedustelut ja opas-kierrosten varaus puh.+7 8142 76 94 79http://kgkm.karelia.ru

Kult

tuur

i

67

Museon johtajan Mihail Goldenbergin ”kertomus”: Aunuksen kuvernööri Grigori Grigorjevitš Grigorjev antoi omasta talostaan tilan museota varten. Kotiväki joutui väistymään museon tieltä. Kuvernöörin vaimon huone sij aitsi talonmiehen huoneen yläpuolella. ”Muutoin ei mitään ongelmia, — sanoi Elizaveta Vladimirovna, — mutta alhaalta leij uu mahorkan savua ja kuuluu todella paljon painokelvottomia ilmaisuja…”

Suomeen tai katosi. Sodan jälkeisinä vuosina museo teki aktiivisesti tutkimuksia, ja sen työntekijät osallistuivat moniin arkeologisiin ja etnogra� siin tutkimusretkiin.

Vuonna 1993 museo palasi Pyöreän aukion historialliseen rakennukseen (nykyään Leninin aukio 1), osa museon kokoelmista on sijoitettu Kaivosjohtajan taloon (Engelsin katu 5, ul. Engelsa 5).

140vuotta on kulunut museon avaamisesta

224 000näyttelyesinettä säilytetään Kansallismuseon kokoelmissa

Yli

Vuosittain

70 000kävij ää tutustuu mu-seon ja sen fi liaalien näyttelyesineisiin.

Maailman ainoa Vepsän museo

Pienille koululaisille ja heidän vanhemmil-leen museo järjestää ”Aikamatkan” — jossa ohjatun kierroksen aikana tehdään synty-mäseudun historiaan liittyviä tehtäviä. Näissä tehtävissä lapset voivat tutustua historian eri aikakausiin.

Soutjärven kylässä, 80 km Petroskois-ta, sijaitsee Rurik Loninille nimetty Vepsän etnogra� nen museo.

Museo perustettiin v. 1967, ja vuodes-ta 1987 se on ollut Karjalan tasavallan Kansallismuseon � liaali. Museon näyttelyesineet kertovat legendaaris-ten tšuudin ja vesin heimojen jälke-läisten eli vepsälaisten aineellisesta ja henkisestä kulttuurista.

Kult

tuur

i

68 Karjalan tasavallan kuvataidemuseo avasi ovensa kävijöille v. 1960. Rakennus, jonne museon kokoelma sijoitettiin, on yksi kaupungin vanhimmista. Se on rakennettu vv. 1788–1790. Alun perin näiden seinien sisällä toimi Petroskoin kansanopisto ja vuodesta 1808 alkaen läänin kymnaasi. Kymnaasin opiskelijoiden joukossa on monia Venäjän tieteen ja kulttuurin johtohahmoja: runoilija V.G. Benediktov, � lologi F.F. Fortunatov, taiteilija V.D. Polenov, näyttelijä N.N. Hodotov jne.

Karjalan tasavallan kuvataidemuseo

Venäläisen taiteen kokoelmassa on esillä ansioituneiden venäläisten taiteilijoiden töitä: F. Rokotov, F. Shubin, I. Aivazovski, I. Kramskoi, V. Makovski, I. Shishkin, V. Polenov, I. Levitan, K. Korovin ja A. Benua. Kokoelman erillisen osan muodostavat Kalevala-aiheiset teokset. Museon kokoelman helmiä ovat muinaisvenäläisen ikonitaiteen kokoelma Pohjoiset kirjeet sekä karjalaisen taidekäsityön esineet. Museo järjestää useita näyttelyitä Venäjällä ja ulkomailla.

Karl Marxin valtakatu 8 (Pr. Karla Marxa 8)Avoinna:10.00-18.00 (ti-ke, pe-su)sisäänpääsy klo 17.30 mennessä12.00-18.00 (to)Suljettu maTiedustelut ja opaskierrosten varaus puh.+7 8142 78 37 13http://artmuseum.karelia.ruisomuseum@mail.ru

Kult

tuur

i

69

Museon kokoelmassa on yli

taideteosta: maalauksia, grafi ikkaa, veistoksia, taidekäsitöitä ja ikonitaidetta.

Venäjän kansantaiteilij a, akateemikko Mjud Metšev on museon pitkäaikainen tukij a. Hän perusti Petroskoin nuorten taiteilij oiden vuosipalkinnot. ►

Muinaisvenäläisen taiteen teosten kokoelma

Museon kokoelmassa on esillä paljon Karjalan kuvataidetta seuraavilta taiteilij oilta: V. Popov, S. Juntunen, L. Lankinen, G. Stronk, B. Pomortsev, A. Avdyshev ja T. Jufa.

12 000

Kult

tuur

i

70

Prekambrisen geologian museo on perustettu 18.5.1961 Venäjän tie-deakatemian Karjalan tiedekeskuk-sen geologian laitoksen itsenäiseksi osastoksi.

Museon näyttely on jaettu kahteen saliin. Yläsali on omistettu Karjalan (Aunuksen läänin) kaivostoimin-nalle ja geologisille tutkimuksille, geologialle, mineraaliesiintymien tutkimukselle sekä itäisen Fenno-skandian prekambrisen kauden hyötykaivannaisille.

Pushkinskaja katu 11 (Ul. Pushkinskaja 11)

Avoinna:11.00-17.00 (ma-pe)Suljettu: la-suTilauksesta myös muina aikoinaTiedustelut ja opaskierrosten varaus puh.+7 8142 78 34 71 (lisänro 23)http://igkrc.ru/muzej-geologii-dokembrij a

GeologiamuseoAlasalin näyttelyesineet ovat esillä seuraavilla osastoilla: Karjalan pinnanmuodostus ja kvartääri-kerrostumat, maapallon evoluu-tio, mineralogia ja Karjalan sekä maailman stromatoliitit (tämän osaston kokoelma on ainutlaatuinen eikä sellaisia ole muissa museoissa), sekä arkkitehtuurissa käytettävät luonnonkivet, mm. mosaiikkilattiat ja portaat, jotka on tehty luonnonki-vilaatoista.

Kult

tuur

i

71

Museo on perustettu syyskuus-sa 2011 Äänisen traktoritehtaan ja Avangard-telakan museoiden kokoelmien pohjalta. Museo sijaitsee historiallisella paikalla kaupungin keskustassa. Tällä paikalla sijaitsi en-sin Aleksanterin tehdas ja myöhem-min Onegan traktoritehdas.

Museon päätavoitteena on säilyt-tää kaikki arvokas, mitä on jäljellä kaupungin vanhimmasta teolli-suusyrityksestä sekä tuoda tähän historialliseen paikkaan nykyaikaisia hands-on — näyttelyesineitä, jotka on suunniteltu antamaan kävijöille kosketuskokemuksia koneista ja teknisistä kohteista. Museo tekee ak-tiivista yhteistyötä kaupungin oppi-laitosten kanssa ja järjestää koulujen oppilaille ja opiskelijoille opaskier-roksia. Myös perheiden vierailut ovat tärkeä osa museon työtä.

Petroskoin teollisuushistorian museo

Kalininin katu 1 (Ul. Kalinina 1)

Avoinna:11.00-17.00 (ke-pe)Suljettu tiMuseoon on vapaa pääsy!

Museon näyttely tarjoaa kävijöille suoran kosketuksen näyttelyesineisiin, joita saa ja pitääkin koskea.

Museon opaskierrokseen osallistuu vieraita ystävyyskaupungeista La Rochellesta ja Narvasta.

Kult

tuur

i

72

Kuuluisalla museolla on Petroskoissa kaksi salia: Kižin suojelualuemuseon esittely- ja näyttelykeskus Kirovin aukiolla (entinen käsityöoppilaitos) ja seminaari- ja näyttelykeskus historiallisessa korttelissa (entinen läänin paikallissairaala).

Kirovin aukion näyttelysalissa järjestetään museon pääalojen eli etnogra�an, kansanperinteen ja museopedagogiikan näyttelyitä.

Kižin suojelualuemuseoNäyttelysalin lisäksi täällä sijaitsevat Kižin museon hallinto ja varasto sekä museon neuvontapiste ja matkamuistomyymälä.

Historiallisessa korttelissa sijaitseva luento- ja näyttelykeskus tarjoaa kävijöille erilaisia juhla- ja opetusohjelmia (mm. perinteisistä käsityöammateista).

Avoinna:12.00-20.00 (ma, pe)10.00-18.00 (ti-to, la-su)Tiedustelut ja opaskierrosten varaus puh.+7 8142 78 35 43, 78 48 51 (Kirovin aukio 10a, pl. Kirova 10a)+7 8142 77 51 16 (Fedosovan katu 19, ul. Fedosovoi 19)http://kizhi.karelia.ru

Seminaari- ja näyttelykeskus, Fedesovan katu 19 (ul. Fedosovoi 19)

Esittely- ja näyttelykeskus, Kirovin aukio 10 a (pl. Kirova 10a)

Kižin lasten museokeskus järjestää säännöllisesti interaktiivisia näyttelyitä lapsille. ▼

Kult

tuur

i

73

Petroskoin Perinteisten käsityöammattien keskus sijaitsee historiallisesti merkittävässä, 1800-luvulla rakennetussa kauppiaan talossa, kaupungin keskustassa. Tässä ulkoapäin viehättävässä poikkiullakkoisessa talossa myös sisäpuoli on säilynyt ennallaan. Nykyään rakennuksessa on käsityöpajoja, näyttelysali, opetusluokka ja KarelianCra� –matkamuistomyymälä. Kaupungin asukkaat ja vieraat voivat opetella työpajoissa ja luokissa mm. kutomista, kirjontaa, neulontaa, puun koristeveistoa ja –maalausta, savenvalamista, tuohenpunontaa ja helmipunontaa. Kävijät voivat tutustua Karjalan koriste- ja käyttöesinetaiteeseen ja hankkia ainutkertaisia matkamuistoja suoraan työtään rakastavilta ammattikäsityömestareilta.

Perinteisten käsityöammattien keskus

Kirovin katu 13 (Ul. Kirova 13)Avoinna:10.00-19.00 (ti-la)Suljettu ma ja suTiedustelut puh. +7 8142 78 30 62center@kareliancraft.comhttp://develop.karelia.ru/crafts

Kult

tuur

i

74

Taidegalleria Tatjana Kalininalle nimetty nukketalo tunnetaan Petroskoissa ja Karjalan ulkopuolella Nukketalona. Galleria muodostuu kolmesta näyttelysalista ja työpajoista, joissa nuket valmistetaan. Galleriassa on sen toiminnan aikana järjestetty kymmeniä näyttelyitä, joista kaikki eivät ole olleet nukkenäyttelyjä.

Nukketalossa on esillä myös maalauksia, gra� ikkaa, taidevalokuvia, batiikki- ja gobeliinitöitä sekä karjalaisten � oristien luomuksia.

Nukketalo

Tatjana Kalinina ► on Karjalan tasavallan ansioitunut taiteilij a.

Hän avasi Petroskoihin yksityisen taidegallerian v. 1999.

La Rochellen rantakatu 13 (Nab. La Rochelle 13)Avoinna:12.00-17.00 (ma-la)Suljettu suTiedustelut ja opaskierrosten varauspuh: +7 8142 77 34 56http://kukla.karelia.ru

Lobanovien perheen luovan näyttelyn ”Osennij exprompt” (Syksyinen ex tempore) avajaiset Tatjana Kalininan Nukketalossa v. 2013.

Kult

tuur

i

75

Malenkaja strana (Pieni maa)Malenkaja strana (Pieni maa)Malenkaja strana (Pieni maa)

Anokhin katu 1(ul. Anohina 1)

Ljubov Malinovskajan perustama luova keskus Malenkaja strana avattiin v. 2010. Kävijöillä on ainutlaatuinen mahdollisuus matkustaa lapsuuden, satujen ja ihmeiden maassa ja kävellä satukaupunkien kaduilla ja aukioilla. Lelujen historiaa esittelevässä näyttelysalissa voi tutustua kansallis-, uniikki- ja antiikkinukkien kokoelmaan sekä neuvostoajan leluihin, nukkekoteihin ja –huoneisiin. Teatteriaukion pienessä satuteatterissa voi katsoa nukkenäytelmän ja mestarien kaupungissa seurata ahkerien tonttujen ja keijukaisten työtä. Nukkekuningaskunnassa voi ostaa karjalaisten taiteilijoiden tekemiä nukkeja ja matkamuistoja.

Avoinna:12.00-18.00 (ma-su)Tiedustelut ja opaskierrosten varaus puh.+7 8142 78 02 01http://kukla-m.karelia.ru

Kult

tuur

i

76

Sali on nykyään yksi kaupungin merkittävimmistä ja suosituimmista näyttelytiloista. Kerran kuussa, joskus jopa useamminkin, salissa avataan uusi näyttely (salissa järjestetään keskimäärin 14 näyttelyä vuodessa). Yleensä näyttelysalissa on esillä taideteoksia – maalauksia, julistegra�ikkaa, valokuvia ja veistoksia. Usein järjestetään myös etnogra�sia näyttelyitä, jotka liittyvät Karjalan kansojen perinteisiin ammatteihin sekä näyttelyitä, joissa on esillä lasten tekemää taidetta. Yksi näyttelysalin tärkeistä toimintalinjoista on Karjalan asukkaiden tutustuttaminen ulkomaalaiseen nykytaiteeseen. Vuosien kuluessa salissa on usein ollut esillä suomalaisten, tanskalaisten, islantilaisten, ruotsalaisten ja jopa färsaarelaisten taiteilijoiden töitä.

Kaupungin näyttelysali

Leninin valtakatu 26 (Pr. Lenina 26)Avoinna:12.00-19.00 (ti-su)Suljettu maTiedustelut ja opas-kierrosten varaus puh.+7 8142 78 16 50cultur@sampo.ru

Petroskoin näyttelysalin pääsuuntauksena ovat ilman muuta karjalaisten ammattitaiteilijoiden omat ja ryhmänäyttelyt.

Näyttelysalin ylpeys on Aquabiennale – kansainvälinen projekti, joka kokoaa yhteen Venäjän ja ulkomaiden parhaiden akvarellistien töitä.

◄ Olga Porhailon akvarelli (Moskova)

Vuodesta 1997 lähtien kaupungin näyttelysali on ollut avoinna kävijöille

Näyttelysalin johtaja Marija Jufa. ►

Suomen nykytaiteilijoiden näyttely ▼

Kult

tuur

i

77

K. Marxin valtakatu 14 (Pr. K. Marxa 14)Avoinna:12.00-19.00 (ti-la)Suljettu ma ja suTiedustelut ja opaskierrosten varauspuh. +7 8142 76 14 41exit@museums.karelia.ruhttp://create.karelia.ru

Mediakeskus Vyhod on kokeellinen luova foorumi kulttuurin ja taiteen alan innovatiivisille hankkeille, joissa eri tyylilajit ja –suuntaukset sekä toimialat sekoittuvat.

Mediakeskus Vyhodin strategisena toimintalinjana on työskentely nuorten, vähemmän tunnettujen tai kokemattomien taiteilijoiden, valokuvaajien ja muiden kulttuuritoimijoiden kanssa. Mediakeskus Vyhodista on tullut tämänhetkisen taide-elämän uusien toimijoiden debytointipaikka, joka antaa heille oivan tilaisuuden tuoda itseään esille ja kokeilla voimiaan niin ryhmähankkeissa kuin omissakin projekteissaan.

Vuosittain järjestetään 12–14 taidenäyttelyä. Etusijalla ovat kokoavat taideprojektit, jotka perustuvat nykykulttuurin moninaisille muodoille.

Vuosittaista ohjelmistoa täydentävät performanssit, mediafestivaalit, video- ja elokuvanäytännöt, taideillat, esittelyt, seminaarit, työpajat jne.

Mediakeskus Vyhod

Tübingenin kaupunginjohtaja Boris Palmer (oikealla) avaamassa näyttelyä Lotte Reinige-rin valo ja varjot ►

Kult

tuur

i

78

Karjalan tiedekeskusVenäjän tiedeakatemian Karjalan tiedekeskus on perustettu v. 1930. Nykyään Karjalan tiedekeskuksessa on seitsemän instituuttia: Biologian instituutti, Pohjoisen vesiongelmien instituutti, Geologian instituutti, Metsäinstituutti, Sovelletun matematiikan tutkimusinstituutti, Talousinstituutti sekä Kielen, kirjallisuuden ja historian instituutti. Karjalan tiedekeskus on yksi Venäjän tiedeakatemian Venäjän Euroopan puoleisessa osassa sijaitsevasta 15 tiedekeskuksesta.

Keskimmäisessä ja oikealla olevassa valokuvassa (ylhäältä alas) Venäjän tiedeakatemian Karjalan tiedekeskuk-sen instituuttien eri alojen työntekij öitä:• geologia;• pohjoisen

vesiongelmat;• kieli, kulttuuri ja

historia;• metsä;• biologia;• soveltava

matemaattinen tutkimus

Venäjän tiedeakatemian Karjalan tiedekeskuksen presi-diumin puheenjohtaja Aleksandr Titov ja Nobel-palkinnon saanut akateemikko Žores Alfjorov.

Kult

tuur

i

79

Petroskoin valtionyliopistoKun autonomisesta Karjalasta tuli 2.6.1940 neuvostotasavalta, Neuvostoliiton kansankomissaarien neuvosto hyväksyi asetuksen ”Karjalais-suomalaisen valtiollisen yliopiston avaamisesta” (tämä nimi säilyi vuoteen 1956 asti), ja se perustettiin opettajakorkeakoulun tiloihin. Nykyään Petroskoin valtionyliopistossa on 16 tiedekuntaa, 85 laitosta, opetus- ja tuotantotiloja, kustantamo ja tieteellinen kirjasto. Yliopistossa on noin tuhat opettajaa, joista yli puolella on tohtorin ja lisensiaatin oppiarvo.

Petroskoin yliopisto kuuluu Venäjän kahdenkymmenen parhaan klassisen yliopiston joukkoon. Venäjän federaation suosituimpien korkeakoulujen listauksessa yliopisto on sijalla 21.

Yliopiston päärakennus on noin 140 m pitkä, ja se on yksi Leninin valtakadun (Leninin prospektin) huomattavimmista rakennuksista.

Avoimia luentoja pitämässä astrofyysikko, fysiikan ja matematiikan tohtori, P.K. Šternbergille nimetyn Valtiollisen astronomisen instituutin johtava tutkija Sergei Borisovitš Popov.

Vuonna 2011 Venäjän presidentti D.A. Medvedev tutustui Petroskoin valtion yliopiston opettajien ja opiskelijoiden uusiin tieteellisiin tutkimuksiin.

Petroskoin yliopiston matemaattisen tiedekunnan 4. vuosikurssin opiskelijat J. Zavjalova ja A. Pogorelov voittivat A.V. Borodinin ohjauksessa ”Russian Mobile VAS Awards — 2012” –kilpailun. ►

Kans

ainv

älis

yys

80

KUUDENNET KASVOT

KANSAINVÄLISYYS

Kans

ainv

älis

yys

81

1965Varkaus, Suomi. Petroskoin ensimmäinen ystävyyskaupunki.

Ystävyyskau-punkisuhteetPetroskoi on kaupunki, jossa itä ja länsi kohtaavat: Euroopan välitön läheisyys on aina vaikuttanut petroskoilaisten maailmankuvaan. Neuvostoaikana maantieteellisesti läheinen, mutta muutoin kaukainen Suomi oli läsnä kaupungin elämässä suomalaisina katujen, laitosten, kauppojen ja apteekkien niminä. Nykyään, kun rajat eivät enää ole esteenä, kaupunkilaiset ovat innostuneet matkustamaan: vuonna 2012 Suomen Pietarin pääkonsulaatin Petroskoin toimipiste myönsi yli 100 000 Schengen-viisumia. Monet asukkaat osaavat vieraita kieliä, suosituimpia ovat englanti,

suomi ja saksa. Matkaan rajalle menee vähemmän aikaa kuin Pietariin, ei siis ihme, että Suomesta on tullut yksi suosituimmista loma-, opiskelu- ja vapaa-ajan kohteista. Petroskoin ensimmäinen ystävyyskaupunki olikin nimenomaan suomalainen kaupunki Varkaus jo v. 1965. Nykyään Petroskoilla on 13 yhteistyösopimusta 11eri maan kaupunkien kanssa.

1973La Rochelle, Ranska. Historiallinen kaupunki Ranskan länsirannikolla.

▲ Petroskoi-kadun avaaminen Neubrandenburgissa (DDR), 1973.

Prinsessa Ruusunen –patsaan pal-jastaminen kesäkuussa 1999.

▲ Anna Kristensen (1929–2006), ruotsalaisesta ystävyyskaupungista Umeåsta, johti Ystävyyskaupunkien lapset –järjestöä ja tuki monta vuotta Karjalan ja Petroskoin lastenkoteja.

Kans

ainv

älis

yys

82

1976Uumaja, Ruotsi. Uumaja on Väster-bottenin pääkaupun-ki ja Pohjois-Ruotsin johtava yliopistokau-punki.

1987Duluth sij aitsee Minnesotan osavalti-ossa Yhdysvalloissa Yläjärven pohjois-rannikolla. On maan suurimpia sisämaan satamakaupunkeja.

1983Neubrandenburg, Saksa. Kaupunki on perustettu 1200-lu-vulla. On kuuluisa goottilaista tyyliä olevista punatiilira-kennuksistaan.

Mitä kansainväliset suhteet antavat meille?

- perinteinen ulkosuhteiden arvioin-tikriteeri on budjetin ulkopuolisten varojen, uusien teknologioiden ja osaamisen houkuttelu kaupungin talouselämään;

- ne ovat myös huomattava resurs-si työvoiman koulutuksessa ja osaamisen kehittämisessä ja siten väestön työllistymismahdollisuuk-sien parantamisessa;

- ne luovat mahdollisuuden edistää ja edustaa kaupungin kansalaisten, organisaatioiden ja yritysten intres-sejä ulkomailla;

- kansainväliset suhteet ovat tärkeä tekijä luotaessa kuvaa kaupungista, joka on avoin dialogille;

- kansainvälisiin hankkeisiin osallis-tuminen kehittää vuorovaikutusta kaupungin eri yhteisöjen ja organi-saatioiden välillä sekä tukee muita kulttuureja suvaitsevan ilmapiirin kehittymistä.

Kansainväliset suhteetMiten kaupungin kansainväliset suhteet voivat kehittyä nykyisissä olosuhteissa?

Perinteisten ystävyyskaupunkisuhteiden säilyttäminen ja kehittäminen on kaupunkilaisille tutuin yhteistyön muoto, ja siksi sitä tarvitaan nykyäänkin.Erityisen merkittävää on verkostoyhteistyö, jonka kautta erilaiset kumppanit pääsevät mukaan kansainvälisiin suhteisiin.Hanketyö kehittää yhteyksiä ja sen avulla voidaan ratkaista ongelmia, jotka ovat merkittäviä ihmisille rajan kummallakin puolella.Kansainvälinen yhteistyö on yksi keino kehittää ja luoda houkuttelevaa kuvaa alueesta, ja nykyisessä toimintaympäristössä se edesauttaa kaupunkia löytämään oman paikkansa kilpailuntäyteisessä ja moniulotteisessa maailmassa.

Petroskoin ja La Rochellen välistä ystävyyskaupunkiso-pimusta allekirjoitta-massa P.V. Sepsjakov, Petroskoin kaupungin-valtuuston toimeen-panevan komitean pu-heenjohtaja, ja Michel Crepeau, La Rochellen kaupunginjohtaja, v. 1973.

1990Suomen Pietarin pääkonsulaatin Pet-roskoin toimipiste avattiin. Nykyään toimipiste sij aitsee osoitteessa Gogolin katu 25 (ul. Gogolja 25).

Kans

ainv

älis

yys

83

1989Tübingen, SaksaPerustettu 1000-lu-vulla, Tübingenissa sij aitsee yksi Euroo-pan vanhimmista yliopistoista

1992Mo i Rana, NorjaTeollisuuskunta Pohjois-Norjassa.

1994Joensuu, SuomiPerustettu v. 1848, Pohjois-Karjalan maakunnan keskus.

Vuonna 2009 Petroskoi sai Eurooppa-diplomin työstään euroop-palaisen yhteistyön edistäjänä.

1994Michel Crepeau, La Rochellen kau-punginjohtaja, sai Petroskoin kunnia-kansalaisuuden.

Tohtori Jörg Bose, Tübingenin (Saksa) ”Länsi-Itä” –seuran puheenjohtaja sai Petroskoin kunnia-kansalaisuuden.

2006

◄ Kansainvälinen nuorisoleiri ”Lodki” v. 2007

Venäläisen kulttuurin päivät Joensuussa v. 2011. ►

▲ Ystävyyskaupunkien kaupunginjohtajat P. Peštšenko (Petroskoi) ja O. Schmidt (Tübingen) allekirjoittavat yhteistyösopimuksen v. 1989.

Kans

ainv

älis

yys

84

2002Brest, Valko-VenäjäKaupunki sij aitsee Puolan ja Ukrainan rajalla. Merkittävä lii-kenteen solmukohta.

2004Etšmiadzin, Armenia. Kaupunki on Armenian hengellinen ja kulttuurikeskus.

2002Nikolaev, Ukraina. Nikolaevskin alueen hallinnollinen keskus.

◄ Perinteisiä tapaa-misia ulkomaalaisten vieraiden kanssa.

▲ Vieraita Alytuksesta ”Onnenkukkaro” –veistoksen paljastamistilaisuudessa v. 2010.

▲ Varkauden dele-gaatio Suomalais-ugrilaisessa koulussa v. 2010.

▲ Petroskoin ja Joensuun kaupunginjohtajat N. Levin ja J. Meriläinen allekirjoittivat kaupunkien 15-vuotisen yhteistyön kunniaksi julkilausuman v. 2009.

Suomen ulkomi-nisteri Aleksander Stubb vierailulla Petroskoissa v. 2011.

Muistolaatta (v. 2012) ja muistomerkki (v. 1984) Petroskoin ystävyyskaupunkien kunniaksi puistoku-jalla, jonka perustivat Neuvostoliiton ja Ruotsin ystävyyskau-punkien ensimmäi-sen tapaamisen osallistujat v. 1987.

◄ Mo i Ranan kaupun-ginjohtaja G. Vaage lisätään kunniavieraiden kirjaan v. 2010.

Kans

ainv

älis

yys

85

2007Alytus, Liettua. Historia alkaa 1300-luvun lopulta, kuudes Liettuaan perustettu kaupunki.

2011Narva, Viro. Historiallinen kaupunki Venäjän ja Viron rajalla.

Tarina jatkuu…

Nykyaikainen vanha kaupunki: rajanylittävän kulttuurimatkailun kehittäminen –hankkeen aloitusseminaari v. 2012.

Petroskoi osallistuu aktiivisesti kansainvälisten hankkeiden valmisteluun ja toteutukseen. Kollegat ympäri maailman ovat osallistuneet kymmenien kansainvälisten seminaarien ja konferenssien järjestämiseen ja kymmenien hankkeiden toteuttamiseen mm. seuraavilla aloilla: talouskehitys, matkailu, kulttuuri, kaupunkirakentaminen, ekologia ja kaupungin talous. Näistä hankkeista voidaan mainita esimerkiksi Edullisen ja nuorisomatkailun edistäminen raja-alueilla, Jätteet: koulutus, lajittelu, käsittely, Rajanylittävien lohijokien kunnostus, Musiikki: innostunutta koulutusta, Tanssin pyörteissä, Karelia.Ticket ja Etnokulttuuristen keskusten ja organisaatioiden verkosto perintöä säilyttämässä. Vuosittain järjestetään Kansainvälinen ystävyyskaupunkipäivä (huhtikuun viimeinen sunnuntai). Perinteeksi on muodostumassa myös Eurooppalaisen yhteistyön päivä 20.9.

Lasten leikkikenttä sosiaali- ja kuntoutuskeskus Rodnikin luona, lahja Duluthin kaupungin asukkailta v. 2006.

Petroskoi-Joensuu: kaupungit veden äärellä –hankkeessa (2011–2013) laadittiin Petroskoin ranta-alueen kehittämiskonsepti.

Kans

ainv

älis

yys

86

PatsaspuistoPetroskoin rantakadun merkittävin nähtävyys on ulkoilmagalleria, jossa ovat esillä ystävyyskaupunkien Petroskoille lahjoittamat patsaat.

Kaikki patsaat ovat omintakeisia, originaaleja ja ajoittain myös muodoltaan avantgardisia. Teosten teemana on ystävyys Petroskoin ja sen ystävyyskaupunkien asukkaiden välillä samoin kuin ystävyys eri kansojen välillä.

Kaikkien veistosten tekijät ovat osallistuneet omien teostensa

valmistukseen ja pystyttämiseen rantakadulle. He osallistuivat myös patsaiden juhlallisiin paljastamistilaisuuksiin Petroskoin kaupungin päivänä, jota vietetään vuosittain kesäkuun viimeisenä lauantaina. Veistokset on valmistettu kaupungin tehtaissa ja työpajoissa paikallisista materiaaleista (kivi ja puu).

Nykyään Äänisen rantakadulla on kahdeksan Petroskoin ystävyyskaupunkien patsasta.

KALASTAJAT on ystävyyskaupunki Duluthin (Minnesota, USA) patsas, joka antoi alkusysäyksen koko veistosgallerialle. Pystytetty v. 1991. Tekij ä kuvanveistäjä Rafael Consuegra

TÜBINGENIN PANNOO on ystävyyskaupunki Tübingenin (Saksa) patsas, joka pystytettiin v. 1994. Tekij öinä Bernhard Vogelmann ja Kurt Geiselhart

”TOIVOMUSPUU” on ystävyyskau-punki Uumajan (Västerbottenin lääni, Ruotsi) patsas joka pystytettiin v. 1996. Tekij ä Kent Andersen.

Kans

ainv

älis

yys

87

1SAMAN TÄHDEN ALLA on ystä-vyyskaupunki Neubranden-burgin (Saksa) patsas, joka pystytettiin v. 2000. Tekij ä kuvanveistäjä Rainer Kessel.

2YSTÄVYYDEN AALTO on ystävyyskaupun-ki Varkauden (Suomi) patsas, joka pystytettiin v. 1997. Tekij ä Anna Kettunen.

3PRINSESSA RUUSUNEN on ystävyyskaupun-ki La Rochellen (Ranska) patsas, joka pystytettiin v. 1999. Tekij ä Jean-Pierre Dus-saillant.

4TAPAAMISPAIKKA on ystävyyskau-punki Mo i Ranan (Norja) patsas, joka pystytettiin v. 2001. Tekij ät Ingun Dahlin ja Bente Strømsnes Høyen.

5YHTENÄISYYS on Joensuun lahja Petroskoin 300-vuotispäi-vänä, ja se on taiteilij a Teppo Laurinollin suun-nitelman mukaan valmistettu abst-rakti veistos.

1

3

52

4

Ainu

tlaa

tuis

uus

88

SEITSEMÄNNET KASVOT

AINUTLAATUISUUS

Ainu

tlaa

tuis

uus

89

Klubi on perustettu Petroskoihin v. 1978. Sen perustaja ja presidentti on Viktor Dmitriev. Kolmen vuosikymmenen aikana kerhon jäsenet ovat tehneet lukuisia tutkimusmatkoja entisaikojen rannikkolaivojen (esim. kotš tai ladja) rekonstruktiolla. Klubin jäsenet ovat ensimmäisinä Neuvostoliiton ja sittemmin Venäjän historiassa tehneet ainutkertaisia kokeellisia tutkimusmatkoja maailman eteläisillä ja pohjoisilla merialueilla. Vuonna 1994 Karjalan tasavallan hallituksen tuella Petroskoihin perustettiin Historian ja kulttuurin merikeskus.

Meriklubi Poljarnyi Odissei

B.N. Jeltsin vierailulla Poljarnyi Odissei –klubilla.

Ainu

tlaa

tuis

uus

90

Vuonna 1996 merihistorian ja -kulttuurin keskukseen avattiin Merimuseo ”Poljarnyi Odissei”.

Nykyään kokoelmaan kuuluvat Pyhä Nikolaus -alus, joka osallistuu vuosittain korkeatasoisiin eurooppalaisiin merifestivaaleihin, sekä alukset Pomor ja Ljubov. Näiden lisäksi museon kävijät voivat tutustua bringantiinin näytösrakentamiseen.

Museon osoite:Petroskoi, Rigatšinan katu 37-b (ul. Rigatšina 37-b)

Museo avoinna:touko-syyskuu 9.00-20.00syys-toukokuu 9.00-17.00Puh./fax: + 7 8142 73 32 77clubpo@karelia.ruhttp://polar-odyssey.org

Merimuseo Poljarnyi Odissei

Ainu

tlaa

tuis

uus

91

Ainu

tlaa

tuis

uus

92

Kalevala-eeposKarjalais-suomalainen Kalevala-eepos kuuluu oikeutetusti maailman kirjallisuuden johtaviin teoksiin. Nykyinen Kalevalan painos näki päivänvalon v. 1849. Sen jälkeen Kalevala on käännetty kymmenille eri kielille. Eniten Kalevalan runoja keräsi Elias Lönnrot, suomalainen lingvisti ja folkloristi, joka oli koulutukseltaan lääkäri. Selkäreppu ja ase mukanaan hän kulki ja kiersi jalkaisin, hiihtäen, veneellä ja kärryillä koko suomalaisen ja venäläisen Karjalan sekä kävi myös Arkangelin ja Aunuksen lääneissä.

Kalevala, jonka nimityksen Lönnrot antoi runoelmalle, on kansallissankarien asuttaman maan eeppinen nimi. Sanan lopussa oleva liite -la tarkoittaa asuinpaikkaa ja niinpä Kalevala on myyttisen kantaisän Kalevan asuinpaikka. Kalevalan sankareita – Väinämöistä, Ilmarista ja Lemminkäistä – on sanottu toisinaan hänen pojikseen.

◄ Elias Lönnrot, eeppisen Kalevala-runoelman tekijä

Karjalaisten taiteilijoiden kuvituksia Kalevala-eepokseen (vasemmalta oikealle) Osmo Borodkin, Georgi Stronk, Mjud Metšev ja Tamara Jufa.

Kohtaus etnobaletista Kahden joutsenen kallio ▼

Väinämöinen hääjuhlassa. Nikolai Kotšerginin kuvitus ►

Ainu

tlaa

tuis

uus

93

1860-luvulla Äänisniemellä tehtiin löytö, jolla oli merkittävä vaikutus venäläiseen kulttuuriin. P.N. Rybnikov kirjoitti muistiin Kižin pitäjässä T.G. Rjabininia, K. Romanovia, T. Ijevleviä, V.P. Štšegolenokia ja muita bylinien kertojamestareita. Kokonaisen tarinankertojien dynastian perustajasta T.G. Rjabininista tuli tunnetuin bylinien laulaja. Hänen bylininsä ovat mukana neliosaisessa kokoelmassa, jonka nimi on ”P.N. Rybnikovin kokoamat laulut” (1861–1867).

Vuonna 1871 Aunuksen lääniin saapui Pietarin yliopiston professori A.F. Gilferding, joka halusi tavata bylinoiden esittäjiä ja kuulla heidän lauluaan. Gilferdingin kokoamat materiaalit julkaistiin hänen kuolemansa jälkeen ”Äänisen bylinat”-teoksessa vuonna 1873. Hänen aloitteestaan Äänisniemen

tarinankertojat esiintyivät Moskovassa ja Pietarissa, minkä ansiosta ihmiset kuulivat venäläisten eeposten eläviä esityksiä. Kirjallisen materiaalin lisäksi bylinoihin saattoi nyt tutustua kokemusten ja sävelmien tallenteiden kautta. Myöhemmin näitä sävelmiä muokkasivat mm. seuraavat säveltäjät: M.P. Musorgski, A.P. Borodin, N.A. Rimski-Korsakov, M.A. Balakirev ja A.S. Arenski.

Bylinoiden aiheisiin perustuvia kirjallisia teoksia ja tarinankertojien kertomuksia julkaistiin, ja niiden joukossa oli mm. L.N. Tolstoin teoksia.

Kuvataiteeseen syntyi sankarihahmojen kuvausperinne, jonka kruunaavat kansalliseen tietoisuuteen painuneet kuvat, joiden tekijöinä ovat V.M. Vasnetsov, V.I. Surikov, M.A. Vrubel ja N.K. Rerih.

Zaonežjen (Äänisniemen) bylinat

◄ Pietarin yliopiston professori A.F. Gilferding (1831–1872)

T.G. Rjabininista tuli kuuluisin bylinoiden laulaja, ensimmäinen tarinankertojien dynastiassa. Kertojalla oli laaja 26 tarinan ohjelmisto.

Irina FedosovaF.I. Shaljapin muisteli: ”Kuulin paljon tarinoita, vanhoja lauluja ja bylinoita jo ennen kuin tapasin Fedosovan, mutta vasta hänen uskomaton tulkintansa auttoi minua ymmärtämään kansanperinteen syvää kauneutta. Verrattoman upeasti tämä pieni lapsenkasvoinen vanha nainen ”kertoi” lohikäärmeestä, Dobrynjasta ja hänen ”urheista matkoistaan”, äidistään, rakkaudesta…”

Kiovalaisia bylinoita koottiin seuraavasti:Moskovan lääni – 3Nizhegorodskin lääni – 6Saratovin lääni – 10Simbirskin lääni – 22Siperia – 29Arkangelin lääni – 34Aunuksen lääni – 300Yhteensä n. 400 bylinaa.

Vasili Štšegolenok, Kižin pitäjän talon-poika esitti bylinoi-taan Lev Tolstoille.Hänen muotokuvan-sa maalasi v. 1879 Ilja Repin. ►

Ainu

tlaa

tuis

uus

94

Historiallinen yhteys suomalais-ugrilaiseen sivilisaatioon, kulttuurien vuorovaikutus ja Suomen läheisyys ovat vaikuttaneet huomattavasti ja tulevat aina vaikuttamaan Petroskoin yleiseen ja kulttuurielämän ilmapiiriin sekä kaupungin paikannimistöön.

Suomen, karjalan ja vepsän kieliä käytetään venäjän rinnalla Karjalan eri alueilla. Kaikki mainitut kielet kuuluvat itämerensuomalaiseen kieliperheeseen ja ovat lähellä viron kieltä. Kaukaisia sukulaisia ovat saame sekä mordvan ja unkarin kielet.

Suomen kieli on laajimmin levinnyt (n. 7 miljoonaa puhujaa maailmassa), ja sitä on aina pidetty yhtenä kaikkein vaikeimmin opittavista kielistä – 15 sijamuotoa, yhdyssanojen runsaus ja prepositioiden puuttuminen, joka korvataan valtavalla su�ksien,

partikkeleiden ja päätteiden määrällä.

Vokaalien suuri määrä ja suhuäänteiden puuttuminen tekevät kielestä hyvin laulavan. Sanassa ”hääyöaie” on yhtä konsonanttia kohden seitsemän vokaalia. Tämän erikoispiirteen vuoksi Taru sormusten herrasta –teoksen kirjoittaja D.R. Tolkien otti suomen maahisten kielen pohjaksi.

Karjalan kieltä käytettiin pääasiassa päivittäisten asioiden hoitamiseen, ja se on ollut kirjoitettuna kielenä 1800-luvulta lähtien (1930-luvulle asti kirjoitettiin kyrillisillä kirjaimilla, v. 1931 laadittiin ja otettiin käyttöön karjalan kielen latinalaiset aakkoset).

Vepsän kieli otettiin v. 2009 mukaan UNESCOn Maailman katoamisuhan alla olevien kielien Atlakseen.

Venäjän väestönlaskennan mukaan v. 2010 venäläisistä osasi

vepsän kieltä – 3 613karjalan kieltä – 25 605

suomen kieltä – 39 973

Kansalliskielet

Petroskoissa ja Karjalassa on viime vuosina tehty aktiivista työtä karjalan ja vepsän kielten tukemiseksi. Petroskoin E. Lönnrotille nimetyssä Suo-malais-ugrilaisessa koulussa kaikkien kolmen kielen opetus alkaa alaluokilta, perusteel-lisemmin kieliä voi opiskella Petroskoin valtionyliopistossa.

Как пройти в библиотеку? Olisiko kirjasto missä? Какая библиотека в два часа ночи? Mikä kirjasto tähän aikaan yöstä? Хочу начать изучать финский язык! Haluaisin alkaa oppia suomea!

145 000 sataneljäkymmentäviisituhatta

Terveh! —Terve (karj.)

Rajanylityspaikka (suom.)

Mina pagizen vepsankelel — Minä puhun vepsää (vepsä)

Ainu

tlaa

tuis

uus

95

Paikalliset asukkaat, niin venäläiset kuin karjalaisetkin säilyttävät entiseen tapaan karjalaisen keittiön perinteitä, jotka ovat muotoutuneet pohjoisen ilmaston, kasviston, eläimistön ja maanviljelymenetelmien vaikutuksesta. Metsän antimet, järvikalat ja maataloustuotteet ovat pidettyjen ruokalajien ainesosina.

Marinoidut ja suolatut sienet, pohjoisista marjoista tehdyt hillot, kalapiiraat ja karjalanpiirakat ovat olleet petroskoilaisten perheiden ruokana vuosien ajan.

Karjalainen keittiö

Karjalaisten muikkujen resepti1. Peratut ja huuhdotut muikut laitetaan tiiviiksi kerrokseksi syvään paistinpannuun.2. Seuraavaan kerrokseen laitetaan viipaloituja perunoita, sipulia ja maun mukaan pippuria ja laakerinlehti.3. Lisätään kylmää vettä, niin että sisältö juuri ja juuri peittyy.4. Laitetaan liedelle ja kiehautetaan, jonka jälkeen vähennetään lämpöä.5. Lisätään hieman auringonkukkaöljyä tai voita.Haudutetaan miedolla lämmöllä 30 minuuttia.

Keittiömestari Tarmo Wasenius tarjoaa ainutlaatuisia ruokia

Karelskaja gornitsa – ravintolassa.▼

Ainu

tlaa

tuis

uus

96

Petroskoin ihmeErityinen asema venäläisessä ufologiassa on neuvostoaikana ilmatilassa lentäneellä tunnistamattomalla esineellä, jonka monet Petroskoin asukkaat näkivät syyskuussa 1977. Karjalan pääkaupungin yllä lentänyt ufo, jonka toimittajat ristivät ”Petroskoin ihmeeksi” mursi ufo-ongelman ympärillä olleen vaikenemisen muurin. Tapaus antoi voimakkaan alkusysäyksen niin sanottujen anomaalien ilmiöiden tutkimukselle.

Yhä useammin sanoma- ja aikakauslehdissä julkaistaan tietoa ufoista. Televisiolähetyksissä tutkijat ja �loso�t keskustelevat ufojen vaietusta aiheesta. Tämän lisäksi maailman lehdistössä oli viittauksia Petroskoihin, jonka yläpuolella epätavallinen ilmiö esiintyi. Karjalan ufosta tuli mittasuhteista ja värikkyydestä johtuen koko Venäjän alueen merkittävin anomaalinen ilmiö. Mutta muukalaisten arvoitus on kuitenkin säilynyt ratkaisemattomana näihin päiviin asti.

Sanomalehti Pravda 23.9.1977, TASSin kirjeenvaihtaja Nikolai Milovin artikkeli ▼

◄ Tällaisena näki Petroskoin ihmeen sen silminnäkijä, taiteilija Vladimir Levitski.

Ainu

tlaa

tuis

uus

97

Ammoisina aikoina eri mantereiden pakanakansat käyttivät primitiivisiä soittimia rituaalivälineinä seremonioissa, joissa käännyttiin jumalien puoleen.

Muinaisilla karjalaisilla ja suomalaisilla tällainen rituaalisoitin oli kantele.

Vanhojen runojen perusteella taikasoittimen soittamisella pyrittiin harmonisoimaan ympäröivää maailmaa ja joskus ratkaisemaan kulttuurisankareiden omia asioita.

Kantele valmistettiin taianomaisella tavalla ihmisten elämälle merkittävien ja siksi arvostettujen eläinten, kalojen ja kasvien osista. Sillä tavoin Väinämöinen tarun mukaan teki ensimmäisen kanteleen valtavan hauen leukaluusta ja toisen visakoivusta.

Kantele –menneisyyden ja nykyisyyden soitin

Vaka vanha Väinämöinenitse tuon sanoiksi virkki:"Näistäpä toki tulisikalanluinen kanteloinen,kun oisi osoajata,soiton luisen laatijata."Kust' on koppa kanteletta?Hauin suuren leukaluusta.Kust' on naulat kanteletta?Ne on hauin hampahista.Kusta kielet kanteletta?Hivuksista Hiien ruunan(Kalevala, 40. runo)

Ensimmäisissä kanteleissa oli viisi jännekieltä. Myöhemmin, kun kieliä opittiin valmistamaan metallista, niiden lukumäärä nousi kolmeenkymmeneen. 1930-luvulla V. Gudkov suunnitteli 25-kielisistä kanteleista konserttisoittimien perheen, joiden pohjalta perustettiin Kantele-yhtye.

Nykyään Karjalassa perinteistä vähäkielistä kannelta käyttävät laajasti erilaiset kansanperinneryhmät.

A. Meshkon kantele

Kantele-työpaja, A. Frolov (oikealla)

Fest

ivaa

lit

98

KAHDEKSANNET KASVOT

FESTIVAALIT

Fest

ivaa

lit

99

Vuotuinen kansainvälinen talvifestivaali Hyperborea järjestetään Petroskoissa helmikuussa. Festivaalin pääajatuksena on esitellä Pohjolassa elämisen houkuttelevia puolia ja kulttuurivaihdon kehitystä sellaisten kaupunkien välillä, joissa talvi on päävuodenaika.

Festivaalin nimi on lainattu muinaiskreikkalaisesta mytologiasta, jossa Boreas on pohjoisen tuulen jumala ja Hyperborea ”maa pohjoisen tuulen tuolla puolen”. Muinaiskreikkalaiset pitivät Hyperboreaa Apollo-jumalan suosimien, onnellisten ja erityisen lahjakkaiden ihmisten maana. Historioitsijoiden mukaan arvoituksellinen pohjoinen sivilisaatio sijaitsi Karjalan ja Kuolan niemimaan alueella.

Talvifestivaali Hyperborea

Fest

ivaa

lit

100

2012Kansainvälinen talvifestivaali Hyperborea (Petroskoi) voitti Venäjän kaupunkien parhaiden käytäntöjen kilpailun.

1998Petroskoissa järjestettiin ensimmäistä kertaa lumi- ja jääveistoskilpailut.

Fest

ivaa

lit

101

Fest

ivaa

lit

101

Lumi- ja jääveistoskilpailu on Hyperborea-talvifestivaalin näyttävin ja suosituin tapahtuma. Siihen osallistuvat venäläiset ja ulkomaalaiset ammattilais- ja harrastelijajoukkueet. Viidessä päivässä Äänisen rantakatu muuttuu lumi- ja jääveistospuistoksi, jossa veistokset kimaltelevat kuin timantit talvisen Karjalan auringon säteissä. Mestarit toteuttavat luovia ideoitaan kirveen, sahan ja jopa raastinraudan avulla.

Hyperborean aikana järjestetään Petroskoissa Luoteis-Venäjän ainoa talvikarnevaali. Kylmässä ja pakkasessa karnevaalin osallistujat kulkevat iloisena jonona upeissa puvuissaan kaupungin pääkaduilla.

Lumi- ja jääveistoskilpailu

Fest

ivaa

lit

102

Kaupungin päivää vietetään Petroskoissa vuosittain kesäkuun viimeisenä lauantaina. Se alkaa kukkien laskulla Petroskoin v. 1944 vapauttaneen Äänisen laivaston sekä Petroskoin perustajan Pietari I:n muistomerkeille. Kaupungin päivänä jaetaan perinteisesti kunniamerkit kaupungin uusille kunniakansalaisille.

Äänisen rantakadulla järjestetään kansainvälisiä kuvanveistäjien symposiumeja, joissa he tekevät katsojien silmien edessä puu- ja kiviveistoksia. Juhlia värittää meritaistelu, johon osallistuvat elävän historian klubit. Olennainen osa tapahtumaa on myös Lehdistökuja, jossa on tiedotusvälineiden esittelyjä ja viihdeohjelmaa. Ilmava taidenäyttely –kilpailun osallistujat tekevät pannoon ilmapalloista. Rantakadulla avataan Äänisen Arbat - katumuusikoiden, -kuvataiteilijoiden ja –esiintyjien luovan taiteen alue. Keraamikot ja sepät esittelevät osaamistaan katsojien edessä. Kaupungin päivä on kuin Mestareiden kaupunki –messut, jolloin paikalliset sekä muualta Venäjältä ja myös ulkomailta tulleet ryhmät esiintyvät kymmenillä näyttämöillä ympäri Petroskoita. Värikäs ilotulitus koristaa taivaan Äänisen rantakadun yllä päättäen juhlapäivän.

Kaupungin päivä

Fest

ivaa

lit

103

Fest

ivaa

lit

104

Vanhan kaupungin illuusiot –juhlan ohjelma lumoaa Petroskoin kaupungin asukkaat ja vieraat. Vuosittain kesäkuun viimeisenä lauantaina kaupungin historiallinen kortteli johdattaa kävijät 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun kaupunkiin. Kaduilla esitetään tunnistettavia ja symbolisia kuvaelmia kaupungin elämästä. Kaduilla kulkee asukkaita vanhanajan vaatteissa, kauppiaat myyvät pöydiltään rinkeleitä ja makeisia, vanha valokuvaamo on avoinna ja omissa töissään ovat käsityöläiset, elokuvantekijä sekä järjestystä valvovat poliisit. Juhla houkuttelee paikalle vuosi vuodelta enemmän ja enemmän petroskoilaisia, joista monet sonnustautuvat entisaikojen asuihin.

Vanhan kaupun-gin illuusiot

Aunuksen kuvernööri (Venäjän federaation ansioitunut taiteilija V. Tšeburkanov) puolisoineen (näyttelijä N. Faizullina) ja valvova poliisi (A. Fedosov)

Kauppa-apulaisten kuoro – kaupungin kulttuuritalon lauluryhmä Onežski meridian (Äänisen meridiaani)

Paikalliset taiteilijat J. Guštšina, V. Zorina, L. Malinovskaja.

Fest

ivaa

lit

105105

Vanhan kaupungin illuusiot –juhlassa tämän päivän ”muotinuket” esittelevät asuja, joissa heidän ikätoverinsa keimailivat aikoinaan.

Fest

ivaa

lit

106

Musiikkifesti-vaalitKansainvälinen taidefestivaali Belye notši Karelii (Karjalan valkeat yöt) järjestetään Petroskoissa joka vuosi huhtikuusta kesäkuuhun. Se järjestettiin ensimmäisen kerran v. 2005, ja siitä tuli Karjalan kulttuurielämän merkittävä tapahtuma. Festivaalin ohjelman pääajatuksena on houkutella uusia nimiä tunnettujen esiintyjien ja kapellimestarien rinnalle ja esittää tuntemattomia, harvoin kuultuja tai syyttä suotta unhoon painuneita teoksia sekä juuri tätä festivaalia varten tehtyjä sävellyksiä.

Karjalan valkeat yöt –festivaalissa ovat esiintyneet mm. kuuluisat muusikot, kuten Vladimir Spivakov, Dora Schwartsberg, Juri Bashmet, Kristina Branko jne.

Kantele –kansanmusiikkifestivaali on ainutlaatuinen tapahtuma

kulttuurielämässä, ja se kattaa kaiken suomalais-ugrilaisten kansojen arkaaisten soitinten käytöstä nykypäivänä. Festivaalin tapahtumia ovat konsertit, kulttuuritapahtumat ja näyttelyt, joissa esitellään perinteistä kansanmusiikkia sekä sen nykyaikaisia tulkintoja.

Festivaalien osallistujina ovat olleet lähes kaikkien uralilaisen kieliperheen kansojen edustajat, mm. Volgan ja Permin alueen, itämerensuomalaisen haaran, Baltian ja Fennoskandian kansojen edustajat.

Kanteleensoittaja Timo Väänänen (Suomi)

Kalmukian kansallisorkesteri esiintyy

Fest

ivaa

lit

107

Joka toinen vuosi Petroskoissa järjestetään kuorofestivaali Vivat maltšiki! Tapahtuma kehittää poikien kuorolauluperinnettä, ainutlaatuista taidemuotoa, jolla on syvät historialliset juuret ja valtava potentiaali vaikuttaa nykysukupolvien kasvatukseen. Festivaalin aikana katsojat voivat nähdä venäläisten ja ulkomaalaisten ryhmien esityksiä.

Kansainvälinen lasten ja nuorten musiikki- ja teatterifestivaali Zolotye kljutšiki (Kultaiset nuotit) järjestetään Petroskoissa joka kolmas vuosi. Tapahtumaan osallistuu lasten ja nuorten teatteriryhmiä Venäjältä ja Pohjois-Euroopan maista ja mukana on myös erityistarpeisia lapsia.

Kultaiset nuotit on värikäs festivaalibrändi, joka tunnetaan Venäjän lisäksi myös Euroopan kuningashuoneissa. ”Tulkaa mukaan! Ja hyvyyden ja harmonian, taiteiden sateenkaaren ja teatteritaiteen ilon satumaailma avautuu eteenne!”

Fest

ivaa

lit

108

Petroskoin klubielämä on aktiivista. Monet kaupungin kahvilat, ravintolat ja klubit järjestävät säännöllisesti kaikkiin makuihin sopivia elävän musiikin konsertteja. Joillekin paikallisille yhtyeille se on lähestulkoon ainoa mahdollisuus toteuttaa itseään ystävien ja kannattajien iloksi. Muut yhtyeet, joille tie on jo avoinna ja jotka käyvät usein kiertueilla muissa kaupungeissa tai jopa ulkomailla, nauttivat edelleen entiseen tapaan soittaessaan paikallisille faneilleen.

Raja-alueen Karjalan pääkaupunki on mitä erilaisimpien musiikin lajien, kielten, kulttuurien ja alakulttuurien keskus.

Pysähdytäänpä muutamaan nimeen.

Musiikkia jokaiseen makuun

◄ SattumaKymmenen vuotta sitten legendaaristen Myllärien jäsenet Arto Rinne ja Dmitri Djomin alkoivat soittaa perinteistä suomalaista musiikkia lastensa kanssa. Nykyään Sattuma on yksi kaupungin kuuluisimmista yhtyeistä, joka esittää sekä folkia että omia laulujaan suomen, karjalan ja venäjän kielillä folk-rock –soundilla.

▼ Drolls Vuonna 1999 perustettu yhtye on ainutlaatuinen Venäjällä: se esittää keskiajan ja renessanssin musiikkia käyttäen kyseisen ajan soittimia. Käytyänne Drollsin konsertissa ymmärrätte, ettei keskiaika ollut läheskään sellaista millaisena se yleensä esitetään.

◄ Yarga sound systemAleksandr Leonovin ja Olga Gaimakin etnomusiikkiprojektin perustana ovat Venäjän Pohjolan laulut. Perinnettä, improvisaatiota ja kokeilua. Muusikot soittavat perinteisillä soittimilla käyttäen nykyaikaista elektronista tekniikkaa. Muusikot esiintyvät usein eri puolilla Venäjää ja ulkomailla sekä säveltävät musiikkia näytelmiin ja elokuviin.

◄ Andrei Kondakov maailman mainetta saavuttanut jazz-muusikko, joka opiskeli K. Rautiolle nimetyssä Petroskoin musiikkiopistossa jazz-tiedekunnassa ja sen jälkeen Petroskoin konservatorion E. Patlaenkon sävellyskurssilla. Hän on tuttu vieras Petroskoin jazz-festivaaleilla.

Fest

ivaa

lit

109

◄ RevolverPop-rock-yhtye, joka on esiintynyt samassa kokoonpanossa jo 80-luvun lopulta lähtien. Musiikissa kuuluvat 60-luvun surf-musiikin vaikutteet. Laulujen sanoitukset kirjoittaa laulaja Maksim Koshelev. Yhtye on äänittänyt kymmeniä albumeja ja se on esiintynyt D. Dibrovin ”Antropologia”-ohjelmassa. Revolver tunnetaan hyvin Pietarin ja Moskovan klubeissa.

Blansh ►Yksi kaupungin suosituimmista yhtyeistä. Iskevää englanninkielistä blues-rockia. Kaikki laulut ovat yhtyeen omia sävellyksiä. Laulaja Nata Ruman on Petroskoin Janis Joplin.

◄ Ascetics Tulevaisuuden instrumentaali-trioon kuuluvat kitara, rummut ja sähkökontrabasso. Trio esittää improvisoitua musiikkia, jossa on paljon vaikutteita eri musiikkityyleistä: punkista ja rockista miellyttäviin jazzin ja folkloren harmonioihin. Kaikki yhtyeen konsertit ovat erilaisia.

Istinnyi Oblik ►Petroskoilaisten rock-näyttämöiden sankarit, jotka ovat osallistuneet mm. ”Nashestvie” ja ”Vozduh” –festivaaleille. Jokainen yhtyeen kuuntelij a 5-vuotiaasta 70-vuotiaaseen löytää jotain omaa yhtyeen vilpittömistä ja innostuneista lauluista.

▲ 16 TonsJos pidätte vanhasta englanninkielisestä rockista, kannattaa käydä tämän yhtyeen konsertissa. 16 tonn on karjalaisen rock-veteraanin Vladimir Zelemotkinin ja karismaattisen laulajan Judzhin Spirovin yhtye, joka esittää juuri sitä mitä klassisten kitarariffi en ihailij at tarvitsevat.

Fest

ivaa

lit

109Yksi kaupungin suosituimmista yhtyeistä. Iskevää englanninkielistä blues-rockia. Kaikki laulut ovat yhtyeen omia sävellyksiä. Laulaja Nata Ruman on Petroskoin Janis Joplin.

▲ Jousnen järvedMuusikko, säveltäjä ja tuottaja Pjotr Kunin projekti, joka esittää maailmanmusiikkia pienen karjalaisen kansan, vepsän, kielellä.

Urhe

ilu

110

YHDEKSÄNNET KASVOT

URHEILU

Urhe

ilu

111

Nykyään Petroskoissa järjestetään kilpailuja 67 urheilulajissa sekä urheilu- ja terveystapahtumia eri väestöryhmille – festivaaleja, kampanjoita ja juoksutapahtumia. Suosituimpia urheilulajeja petroskoilaisten keskuudessa ovat jalkapallo, aerobic, tanssiurheilu, lentopallo, koripallo, hiihto, yleisurheilu, uinti, Kyokushin karate ja pöytätennis.

Suosiotaan kasvattavia urheilulajeja ovat leijalautailu, laskettelu, karting ja purjehdus. Mukaan tulee jatkuvasti uusia lajeja kuten kalliokiipeily, lumilautailu, maastopyöräily ja amerikkalainen jalkapallo.

Petroskoissa järjestetään kansallisia suurtapahtumia, kuten Rossiiski azimut, Lyžnja Rossii, Kross natsii ja Oranževyi mjatš. Näiden kaupungissa

järjestettävien terveystapahtumien aikana lähtöviivalle asettuvat ja urheiluun tutustuvat tuhannet petroskoilaiset. Petroskoissa järjestetään myös suuria kansallisia urheilukilpailuja: perinteikäs Äänisen purjehdusregatta, pöytätennisturnaus Junyi onežets, Luoteis-Venäjän federatiivisen alueen yleisurheilun, kungfun, aerobicin, � tness-aerobicin, nyrkkeilyn ja hiihdon mestaruuskisat.

Petroskoin ja Karjalan urheilu on kuuluisa urheilijoistaan, joiden joukossa on olympiaedustajia: hiihtäjät F. Terentjev, L. Lazutina, E. Medvedeva, ampumahiihtäjät V. Dratšev, V. Sašurin, mäkihyppääjä J. Ivanov, yhdistetyn N. Gusakov, koripalloilija A. Makeev, ampuja V. Postojanov, pikaluistelija S. Hlebnikov, yleisurheilijat A. Moruev, A Smirnov jne.

Urheilukaupunki

Petroskoin alueella on

449 urheilukenttää.

Samanaikaisesti niillä voi harrastaa urheilua n.

11 000 henkilöä.

http://sport.ptz.ru

Urhe

ilu

112

Latu kutsuu FontanylleLyžnja zovet na Fontany (Latu kutsuu Fontany-suihkulähteille) –kilpailu on erittäin suosittu kaupunkilaisten keskuudessa.

Vuonna 2013 kilpailu järjestettiin jo 23. kerran. Kilpailussa voittajia ovat ne hiihtäjät, jotka talven aikana osallistuvat vähintään kahteentoista lähtöön Fontanyn metsässä olevalle hiihtoladulle. Hiihtolenkin pituus on 25 km. Viikonloppuisin laduilla hiihtää perheitä, koululuokkia ja opiskelijaryhmiä, yhteensä jopa 4 000 ihmistä.

Kaudella 2012-2013 Petroskoin ahkerin hiihtäjä oli Viktor Vasiljevitš Miheikov, joka on Fontany-hiihtokerhon jäsen.

Urhe

ilu

113

21.2.2013 Äänisen rantakadulta starttasi järjestyksessään toinen kansainvälinen leijalautailumaraton Trans-Onego ►

Trans-Onego on kaksihenkisten joukkueiden kolmipäiväinen kilpailu, jossa yövytään kaksi yötä kenttäolosuhteissa Äänisen jäällä. Reitin pituus on 255 km. Tällaisia kilpailuja järjestetään Venäjän lisäksi vain Norjassa ja Kanadassa. Tätä urheilulajia kutsutaan joskus shakin ja painonnoston sekoitukseksi.

Avantouimarien kerho Viktorija on toiminut jo yli 20 vuotta. Koko tuon ajan kerhoa on johtanut Neuvostoliiton urheilumestari I.N. Žoludeva.

Kerhon jäsenet levittävät aktiivisesti tietoa terveellisistä elämäntavoista ja ovat olleet aloitteentekijöinä perinteisissä tapahtumissa kuten Joulu-uinnit, Loppiaisuinnit ja Syysuinnit.

Mursujen näytösuinnit ovat osa kaupungin talvijuhla Hyperboreaa. Kerhon jäsenet ovat edustaneet Petroskoita menestyksekkäästi perinteisessä ”Prazdnik Severa (Pohjolan juhla)” –tapahtumassa, Venäjän avantouintimestaruuskisoissa ja maratonuinneissa.

Kaupungin ”mursut”

Petroskoin leijalautailukerhon Ugol ataki (Hyökkäyskulma) perusti vuonna 2002 ryhmä samanhenkisiä leijahiihdon ja leijasur�auksen harrastajia. Vuonna 2003 Petroskoissa järjestettiin kansallinen leijahiihdon kilpailu Onego Cup. Kilpailun vielä lyhyen historian aikana kerhon perustajista on tullut merkittäviä toimijoita Petroskoin urheiluelämässä. Leijahiihdon nopeaa kehittymistä edesauttaa Petroskoin sijainti. Äänisjärven Petroskoinlahti on yksi Venäjän parhaista paikoista järjestää näitä extreme-kilpailuja.

Leijalautailu

Urhe

ilu

114

Urhe

ilu

115

Äänisen purjehdusregattaVuosittain heinäkuun lopussa järjestetään Äänisen vesistöllä Venäjän suurin purjehdusregatta, joka on samalla Venäjän avoin risteilypurjeveneiden mestaruuskilpailu.

Venäläiset purjehtijat pitävät Äänisen regattaa oikeutetusti yhtenä Venäjän arvostetuimpana kilpailuna.

Regatta järjestettiin ensimmäistä kertaa v. 1972, jolloin kahdeksan purjevenettä starttasi sadan mailin kilpailuun. Nykyään Euroopan toiseksi suurimmalla vesistöllä käytävä kilpailu

Äänisen purjehdus-regattaa on järjestetty Petroskoissa vuodesta

1972 lähtien, ja se kuuluu Venäjän kolmen parhaimman regatan joukkoon.

Reitin pituus on

350 mailia, siihen osallistuu 5 eri ryhmän risteilyaluksia.

koostuu useasta etapista, joilla pidetään lyhyet lepotauot Petroskoissa tai Äänisen rannan kylissä. Lähes kahden viikon aikana purjehtijat kulkevat noin 350 merimailia. Äänisen kilpailuun osallistuu miehistöjä Karjalasta, Pietarista, Moskovasta, Jaroslavlista, Tveristä, Samarasta ja muista Venäjän kaupungeista. Kilpailijoita tulee myös naapurimaasta Suomesta.

Vuonna 2012 regatan perinteiseen risteilyosioon otti osaa seuraavien purjeveneluokkien miehistöjä: Neljännestonnari, Open 800, 32-jalkainen, IOR ja Dragon.

Urhe

ilu

116

Nuorison liikun-takasvatusPetroskoissa toimii seitsemän kunnallista lasten ja nuorten liikunta- ja urheilukoulua, jotka antavat perustan huippu-urheilun kehittämiselle. Näissä kouluissa harjoitellaan yhteensä 23 urheilulajin parissa. Kouluissa työskentelevät opettajat kuuluvat Karjalan tasavallan joukkueisiin. He eivät ole ainoastaan Venäjän, Euroopan ja maailman mestaruuskisojen osallistujia tai maailmancupeihin osallistuvien Venäjän joukkueiden jäseniä, vaan myös voittajia ja mitalisteja.

Koulujen operatiivisessa ohjauksessa on myös viisi harjoitusleiriä, joihin voi kesälomien aikana osallistua noin tuhat lasta ja nuorta.

Nadežda Kotljarova, maailmanluokan urheilumestari, yleisurheilun vuoden 2013 Euroopan mestaruuskilpailujen hopeamitalisti. Lasten ja nuorten urheilukoulun nro 3 opettaja.

Valeri Postojanov, Neuvostoliiton Ansioitunut urheilumestari, 20. olympialaisten osanottaja (München 1972). Petroskoin kunniakansalainen.

Aleksandr Balandin, Venäjän Ansioitunut urheilumestari, v. 2012 Lontoon 30. olympialaisten osanottaja. Lasten ja nuorten urheilukoulun nro 1 opettaja.

Monissa kaupunginosissa on petroskoilaisen MB Barbell -yrityksen valmistamia ulkokuntoilulaitteita, ja ne ovat kaupunkilaisten aktiivisessa käytössä.

Urhe

ilu

117

Leonid Levinille nimetty Nyrkkeilytalo on rakennettu v. 1972. Näissä tiloissa valmennettiin Neuvostoliiton nyrkkeilymaajoukuetta Münchenin olympialaisiin. Vuonna 2013 Nyrkkeilytalo talo nimettiin kuuluisalle petroskoilaiselle valmentajalle L.G. Levinille.

Leonid Grigorjevitš Levin (1930—2007) Neuvostoliiton Ansioitunut nyrkkeilyvalmentaja, Karjalan autonomisen sosialistisen neuvostotasavallan ansioitunut urheilutoimija, Petroskoin kunniakansalainen ja Olympia-kunniamerkin saaja.

Liikuntatilat ja -alueet

Urheilijan päivänä 4.6.1930 Petroskoin keskustassa avattiin juhlallisesti ammattiliittojen stadion.

80 vuoden aikana stadionilla on järjetetty suuria kansainvälisiä ja kansallisia kilpailuja ja siellä ovat kilpailleet sekä Neuvostoliiton että maailmanluokan urheilutähdet: Lev Jašin, Eduard Steltsov, Nikita Simonjan. Stadionilla järjestettiin

Neuvostoliiton jalkapallo- ja jääpallomestaruuskilpailut.

Stadionin nimi on muuttunut monta kertaa: ammattiliittojen stadion (1930–1940), Dinamo -stadion (1940–1948), Krasnaja zvezda –stadion (1948–1958, Punainen tähti), Trud- stadion (1958–1964, Työ), Spartak- stadion (1964–1994), Junost-stadion (1994 ->).

Tasavallan hiihtokeskus ”Kurgan”

Uinti- ja urheilukeskus ”Akvatika””Spartak”-stadion

”Junost”-stadion

Viihdekeskus ”Gorka”

Lähi

seut

u

118

KYMMENENNET KASVOT

LÄHISEUTU

Lähi

seut

u

119

Kižin suojelualue ja museo on yksi Venäjän suurimmista ulkoilmamuseoista. Yli 45 vuotta museo on tutkinut, säilyttänyt ja popularisoinut Karjalan alkuperäiskansojen hengellistä ja aineellista perintöä. Museo sijaitsee yhdellä Äänisen, Euroopan toiseksi suurimman järven, 1650 saaresta. Kižin museo on kerännyt alueelleen 69 Venäjän Pohjolan perinteisen puuarkkitehtuurin muistomerkkiä: ikivanhoja tšasounia ja taloja, myllyjä ja aittoja… Kokoelman helmi on v. 1714 rakennettu Kristuksen kirkastuksen 22-kupolinen kirkko, jonka korkeus on 37 m. Sen vieressä, kirkon mahtavuutta ja harmoniaa korostaen, ovat Jumalansynnyttäjän suojeluksen kirkko [1694-1764 (?)] ja kellotorni (1862, rakennettu uudelleen 1874).

Kuuluisa Kirkastumisen kirkko rakennettiin Kižin saarelle kolme vuosisataa sitten.

Kižin ihmeellinen saari

Venäjän federaation pre-sidentin määräyksellä museon arkkitehtoninen kokonaisuus otettiin mukaan Valtiolliseen Venäjän kansojen erityisen arvokkaiden kulttuuriperintökohtei-den kokoelmaan.

1993Kižin pogosta pääsi UNESCOn maailman-perintöluetteloon.

1990

1714

Lähi

seut

u

120

Kirkastumisen kirkkoa restauroidaan avoimesti. Koko maailman silmissä –hankkeen kautta jokainen voi tutustua restauroinnin etenemiseen internet-sivulla kizhi.karelia.ru sekä saada ajantasaista tietoa puurakennustaiteen muistomerkeistä ja niiden säilyttämiseksi tehtävästä työstä.

Kirkon hirsiseinien harmaanruskean sä-vyn liitto haapapaa-nuilla päällystettyjen kupolien vaaleam-man hopeansävyn kanssa on uskomat-toman kaunis.

Englantilaisen elokuvaohjaaja Joe Rightin Anna Kareninan kohtauksia kuvattiin Kižin museon alueella. Elokuvan pääosaa näytteli Keira Knightley.

Lähi

seut

u

121

Arkkitehtonisten muistomerkkien lisäksi Kižille on koottu arkielämän tavaroita ja ikoneja, joita on viimeisten kolmen vuosisadan aikana tehty Äänisen ympäristön venäläisissä, karjalaisissa ja vepsäläisissä kylissä, sekä Pohjois- ja Etelä-Karjalassa, jotka 1800-luvun lopussa – 1900-luvun alussa kuuluivat Aunuksen ja Arkangelin lääneihin. Kävijät voivat tutustua Jumalansynnyttäjän suojeluksen kirkkoon ja talonpoikaistaloihin. Mökeissä esitellään perinteisiä käsityöammatteja, ja saaren yllä kaikuu kellojen soitto. Museon etnogra�sen kansanlaulu- ja tanssiteatterin kaunis esitys täydentää kuvaa talonpoikien elämästä.

Unohtumattoman elämyksen kokevat ne matkailijat, jotka osuvat saarelle samaan aikaan jonkin museon juhlapäivän kanssa: Kiži – lapsuuden työpaja 12.7., Kižin regatta (elokuun ensimmäinen perjantai ja lauantai), Herran kirkastus. Kižin volostin päivä (19.8.)

Lähi

seut

u

122

Ylevyys ja kurinalaisuus ovat tyypillistä perinteiselle karjalaiselle kirjonnalle. Punaiset kuviot valkealla tai vaalean harmaalla palttinalla kertovat pyrkimyksestä vastustaa karua pohjoista luontoa, kuvaavat yritystä ymmärtää maailman kauneutta, mutta samalla myös pyrkimystä löytää suojaa pahoilta voimilta.Puut ja metsän kasvit kietoutuvat yhteen geometrisissä kuvioissa lintujen, hevosten ja ihmisten kanssa. Mielikuvitukselliset ihmispuut ja kaksipäiset hevoset lähettävät meidät muinaisiin aikoihin (ensimmäiset löydetyt kirjonnat ovat 1100-luvulta).Omat erityispiirteensä on myös eteläisten karjalaisten ja vepsäläisten kirjonnassa, Äänisniemen esineissä.Paikalliset taitajat säilyttävät nykyäänkin karjalaisen kirjonnan perinteitä. 1900-luvun alusta karjalaisten kirjontamestarien työt ovat saaneet palkintoja Pariisin ja New Yorkin kansainvälisissä näyttelyissä. Vuonna 1929 Äänisniemessä toimineet kirjontaosuuskunnat yhdistyivät yritykseksi, jonka nimi on nykyään ”Karelskie uzori” (Karjalaiset kuviot; toimii Medvežjegoskissa eli Karhumäellä). Perinteisen kirjonnan moderneja tulkintoja löytyy venäläis-suomalaisen ”Designkeskus ja käsityöyrityshautomo” –hankkeen KarelianCra�-verkoston yhdistämien taitajien töistä.

Karjalainen kirjonta

Petroskoissa taitajat tekevät yhteistyötä KarelianCraft verkoston kanssa.

KarelianCraftin matkamuistomyymälätwww.kareliancraft.com• Karl Marxin valtakatu 14 (Pr. Karla Marxa

14), Mediakeskus Vyhod, klo 12.00-19.00 (suljettu sunnuntaisin ja maanantaisin)

• Kirovin katu 13 (Ul. Kirova 13), Perinteisten käsitöiden keskus, klo 12.00-19.00 (suljettu sunnuntaisin ja maanantaisin)

• Leninin aukio 1 (Pl. Lenina 1), Karjalan tasavallan kansallismuseo, klo 10.00-17.00 (suljettu sunnuntaisin ja maanantaisin)

Lähi

seut

u

123

Kalliopiirrokset (petroglifi t)Karjalan kalliopiirrosten ikä on vähintään 6 000 vuotta. Koska kalliopiirrokset ovat vanhempia kuin Egyptin pyramidit ja vanhempia kuin muinaiset Sumerin ja Akkadin sivilisaatiot, ne kiinnostavat edelleen arvoituksellisuudellaan ja yksinkertaisuudellaan.

Karjalassa on kaksi kuuluisaa kalliopiirrosten ryhmää – Äänisen kalliopiirrokset (Besov nosin, Peri nosin ja Kladovetsin niemet) ja Vienan meren kalliopiirrokset (Uikujoen alajuoksu).

Kalliopiirrokset on hakattu kvartsityökaluilla graniitin ja kristalliliuskeiden sileisiin pintoihin, joista Äänisen itärannan ja Uikujoen alajuoksun niemet ja saaret ovat muodostuneet. Paikkoja ei ole valittu sattumalta: itärantojen kalliot ovat sileämpiä, aaltojen ja jäiden hiomia.

Kalliopiirros – pet-roglif (muinaiskrei-kan petra = kallio, kivi ja glyphe = leikkauskoriste)

◄ Kuuluisat karjalaiset arkeologit A.M. Linevski (valokuvassa oikealla) ja J.A. Savvateev.

A.M. Linevskin kirjan ”Kivikirjan sivut” kansikuva ►

Äänisen kalliopiir-roksissa on yli tuhat kuvaa, joita on tehty rannan kallioihin noin

20 kmmatkalle.

Kuuluisin ja samalla arvoituksellisin kuva on valtava, yli kaksimetrinen ”Bes (Piru)”, joksi sen ensimmäisenä löytäneet munkit ”kastoivat” 1500-luvulla. Pirun kuvan yläpuolelle on hakattu kristinuskon risti. Tutkij at olettavat, että läheisyydessä sij aitsevan Muromskin luostarin munkit tekivät sen riistääkseen kuvalta sen pahat voimat. Pirulla on neliskulmainen pää, jossa on nenä, suu ja kaksi silmää.

Äänisen kalliopiirrokset ovat ainutlaatuisia tematiikaltaan ja niissä on aiheita, joita ei tavata muualla Pohjois-Euroopassa. Niissä on mielikuvituksellisia hahmoja, joissa yhdistyvät ihmisten ja eläinten piirteet sekä ympyrän ja puolikuun muotoisia merkkejä.

Kivatsun vesiputous on yksi Karjalan kuuluisimmista luontonähtävyyksistä. Putous sijaitsee Suunujoessa 80 km päässä Petroskoista. Putouksen nimi tulee suomen kielen sanasta ”kiivas”. Vesiputouksen korkeus on n. 11 m, se on Euroopan tasankoputouksista kolmanneksi suurin. Ennen Girvasin padon rakentamista v. 1937 putous hämmästytti voimallaan harvoja sen nähneitä kävijöitä.

Kivatsun lähellä sijaitsee samannimi-nen suojelualue, jonka pinta-ala on n. 10 000 ha.

Kivatsun vesiputous

Kivatsun vesiputous ja tsaarin huvimaja, v. 1915

Valokuva S.M. Prokudin-Gorski.

Kihokki on pieni ruu-sukelehtinen lihan-syöjäkasvi. Kihokki on kirjattu Karjalan Punaiseen kirjaan.

124

Lähi

seut

u

Gavrila Deržavin kuvaa sitä runossaan Vesiputous seuraavasti:

«Timanttinen vuori putoaa, helmilähteisiin kuohuviin,alhaalla sykkii kummuin, lainein kiehuu hopeisin; tuhannet pisarat sinertääkantaen ympäri jyrinää»

Käännös: Kristina Korotkikh124

Lähi

seut

u

Gavrila Deržavin kuvaa sitä runossaan Vesiputous seuraavasti:

«Timanttinen vuori putoaa, helmilähteisiin kuohuviin,alhaalla sykkii kummuin, lainein kiehuu hopeisin; tuhannet pisarat sinertääkantaen ympäri jyrinää»

Lähi

seut

u

125

Martsyalnye vody

Maaliskuussa 1719 Pietari I julkaisi määräyksensä ”Ilmoitus Aunuksesta löytyneistä parantavista vesistä ja sairauksista, joihin ne vaikuttavat ja kuinka niitä tulee käyttää, määritelmä”

Helmikuussa 1964 Pietarin kylpylän paikalle avattiin Martsyalnye vody –parantola » (http://марцводы.рф/ ). Vuonna 2003 sinne avattiin Dvortsy-parantola (http://kurort.karelia.ru/ )

55 km pohjoiseen Petroskoista sijaitsevat Matrsyalnye vody ja Dvortsy –parantolat. Pietari I:n tiedetään kärsineen erilaisista sairauksista. Tsaarin työmäärästä johtuen hän ei kuitenkaan voinut matkustaa kauaksi aikaa pois Venäjältä hoitojen takia, ja siksi hän määräsi etsimään parantavia lähteitä Venäjältä. Pian tällainen lähde löytyi Karjalasta.

Eräs paikallinen talonpoika, Ivan Reboev (Rjaboev), lähetettiin v. 1714 töihin Kontšezerskin tehtaaseen. Hän oli vakavasti sairas (”kärsi monia vuosia sydänsairaudesta”) eikä pystynyt perille päästyään tekemään työtä, vaan ”raahusti henkihieverissä sairautensa vuoksi”. Omasta aloitteestaan tai jonkun muun neuvosta hän alkoi juoda lähistöllä sijaitsevan lähteen (”kaivon”) vettä ja joi sitä kolme päivää ja ”kolmen päivän kuluttua hänen olonsa parani” ja hän ”parantui sairaudestaan”. Hän kertoi kaikesta

tapahtuneesta Kontšezerskin tehtaan johtajalle, ja tämä kertoi asiasta Aunuksen kaivostehtaiden päällikölle Wilhelm de Henninille. Vuonna 1716 W. de Hennin kertoi Pietari I:lle Kontšezerskin tehtaan lähellä olevalla suolla sijaitsevasta lähteestä. Pietari I määräsi hovilääkärit Robert Erskinin (Aresnikin), Lavrenti Bljumentrostin ja Antoni Ravinelin (Revenelin) tutkimaan löydettyjen parantavien vesien lääkinnällisiä ominaisuuksia. Veden vaikutusta testattiin menestyksekkäästi paikallisiin asukkaisiin ja sairaisiin sotilaisiin.

Lähi

seut

u

126

Yksi suosituimmista tavoista viettää aktiivista kesälomaa Karjalassa on kos-kenlasku. Turvallinen, mukaansa tem-paava ja täynnä kokemuksia oleva lasku Suojokea, yhtä Karjalan kauneimpaa ja laskuun sopivimpaa jokea pitkin, antaa koko perheelle mahdollisuuden levätä ja nauttia. Koskenlasku soveltuu myös vanhemmille henkilöille ja lapsille.

Sijainti lähellä Petroskoita, maisemien kauneus ja hyvät kalastusmahdolli-suudet tekevät tästä runsasvetisestä karjalaisesta joesta yhden suosituim-mista koskenlaskujoista. Suojoen kosket ja pyörteiset kohdat (kosken ylitys on yksi upeimmista ja henkeäsalpaavim-mista hetkistä) vuorottelevat leveiden ja rauhallisten suvantojen kanssa, joissa ei veden liikettä edes tunne.

Suojoen matkaa varten ei tarvita mitään erityisiä ennakkovalmisteluja. Koke-neet ohjaajat ovat mukana jokaisessa veneessä.

Aktiivinen kesäloma

Kindasovon naurun juhla

PyöräretketOvatko synkkyys ja alakuloisuus voitta-neet? Teidän pitää käydä Kindasovossa! Kyläjuhlien päätee-mana on huumori, ja niitä on vietetty tässä karjalaisessa kylässä Suojoen varrella jo vuodesta 1985 lähtien aina kesäkuun kol-mantena sunnuntaina. Teatteriesitykset, vitsit, kaskut, kylän tarinat, kepposet ja kilpailut kokoavat yhteen jopa 10 000 kävijää.

Pyöräily yhdistää aktiivisen ja mietiskelevän levon: Äänisen ja Laatokan seuduilla sekä Etelä- ja Keski-Karjalan reiteillä voi nauttia pohjoisen luonnosta ja tutustua puuarkkitehtuurin mestariteoksiin.

Lähi

seut

u

127

Prääsässä on järjestetty kansain-välinen koiravaljakkokilpailu vuodesta 2012 lähtien. Kylään tulee katsojia ja kilpailijoita Venäjän eri alueilta. Vuonna 2013 kilpailu sai uuden statuksen: siitä tuli yksi kyseisen urheilulajin maailman cup –kisoista.

Kilpailuihin ottaa osaa yli 50 joukuetta Tšekistä, Latviasta, Suomesta, Puolasta, Kanadasta, Moskovasta, Pietarista, Moskovan, Leningradin, Tverin, Arkangelin ja Rostovin alueilta sekä Tatarsta-nin tasavallasta ja Krasnojarskin alueelta.

Kilpailun osallistujat selvittävät kaksi 40 km etappia. Koirat ki-saavat muutaman eri lajin mesta-

ruuksista: kuuden koiran valjakko, kahdeksan koiran valjakko sekä koirahiihto (yksi koira). Valjak-kokilpailu starttaa Prääsän kylän urheilukeskuksesta.

Tammikuussa 2013 kunniavierai-den joukossa oli Viktor Bojarski, legendaarinen venäläinen napatut-kimusmatkailija, Venäjän valtiol-lisen Arktisen alueen ja Eteläman-tereen museon johtaja, Venäjän naparetkeilijöiden yhdistyksen varajohtaja, sekä Fjodor Konjuhov, Venäjän taideakatemian kunnia-akateemikko ja Venäjän maan-tieteellisen seuran täysivaltainen jäsen.

Koiravaljakkoajelut

◄ Kilpailun vieras Fjodor Konjuhov, maailman ensimmäinen tutkimusmatkailija, joka on käynyt viidessä maa-pallon ”äärimmäisistä” paikoista (pohjoisnapa, etelänapa, luoksepääse-mättömyyden napa, Mount Everest ja Kap Horn).

Laskettelukeskus ”Spasskaja guba”

Aunuksen pakkasukkojen kisat

Laskettelun harrastajat arvostavat Spasskaja guba –laskettelukeskusta, joka sijaitsee 65 km Petroskoista. Keskuksessa on neljä rinnettä, ohjaajan palvelut ja välinevuokraamo. Keskuksessa on käytössä keinolumetus ja pimeällä rinteet on valaistu.

Aunuksen pakkas-ukkojen kisaan tulee joka vuosi pakkasuk-koja ympäri Venäjää. Kisat järjestetään Aunuksessa joulukuun ensimmäisinä päivinä juhlakulkueineen, ilotulituksineen ja leikillisine karke-loineen. Tilaisuutta johtaa karjalainen pakkasukko Pakkaine, ja kisojen sääntöjen mukaan juuri hänelle muiden täytyy osoittaa olevansa ”oikeat”.

+7 8142 – suuntanumero

Hätäpalvelunumerot 02 – poliisi

03 – ambulanssi

Info+7 8142 33-33-33 – Puhelinpalvelukeskus turisteille

Liikenne+7 911 403-75-75 – Kižin saarelle kulkevien Meteor- ja Kometa-kantosiipialusten aikataulut ja lippujen hinnat. Matkatoimisto Kižskoje ožerelje

+7 921 800-45-40 – Kometa-kantosiipialusten aikataulut ja lippujen hinnat. Karelia�ot-laivayhtiö

Hyödyllisiä nettisivujawww.gov.karelia.ru – Karjalan tasavallan hallituksen virallinen kotisivu

www.petrozavodsk-mo.ru – Petroskoin kaupunginhallituksen kotisivu

www.ptz-trans.ru – Petroskoin liikenne

www.ticrk.ru – Karjalan tasavallan matkailun infokeskus

www.visitpetrozavodsk.ru – Petroskoin matkailuportaali

Toimittaja J.V. ŠleikinLaatijat N.V. Lavrušina, V.A. Meško, I.N. Negodjajeva, L.I. Petrova, S.I. Solovjov, S.A. Filin, V.P. Lobanov.Graafinen suunnittelu V.P. LobanovSuomennos Tuire Lehikoinen, TuleRus – käännös- ja konsulttipalvelu. Runokäännökset K. Korotkikh. Erityiskiitokset E. LehikoiselleValokuvat A.V. Gaidin, I.J. Georgijevski, V.V. Golubev, B.N. Konanov, N.V. Lavrušina, V.A.Larionov, O.G. Leksunov, V.P. Lobanov, S.V. Lobanov, V.A. Meško, M.Plaksin, S.M. Potehin, V.I. Postojanov, O.A. Semenenko, F.P. Smirnov, A.V. Fedosov sekä arkistovalokuvat Petroskoin kaupunginhallituksen, Tatjana Kalininan Nukketalon, Lastenurheilukoulun nro 1, Venäjän Tiedeakatemian Karjalan tiedekeskuksen, Karjalan valtiollisen filharmonian, Karjalan tasavallan kulttuuriministeriön, Poljarnyi Odissei -meriklubin, Kizhin suojelualuemuseon, Karjalan tasavallan kansallisarkiston, Karjalan tasavallan Kansallisen teatterin, Petroskoin valtionyliopiston, Petroskoin Glazunov- valtiollisen konservatorion, Suomen Pietarin pääkonsulaatin Petroskoin toimipisteen, Karjalan tasavallan kulttuurialoitekeskuksen, Malenkaja strana - luovan keskuksen ja Karjalan tasavallan purjehdusurheiluyhdistyksen arkistoista.Tekstit S.G. Verigin, J.J. Itsikson, N.P. Kutkov, N.Ju. Lar’kina, N.V. Lavrušina, I.L. Lukjanov, V.A. Meško, A.V. Meško, I.R. Takala, V.T. Paaso, A.M. Paškov, A.P. Rinne, A.V. Tolstikov, M.M. Jufa. Oikolukija L.P. Kolomainen

Tarpeelliset puhelinnumerot ja osoitteet

© Petrozavodsk City Administration, 2014